fbpx

Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen

Saimaan luonnon, matkailuyritysten ja -kohteiden parempi saavutettavuus edistää sesonkien pidentämistä ja sitä kautta toimialan kannattavuutta ja vetovoimaa. Hankkeen lopputuloksena syntyy suositus uusista aikataulutetuista ja kestävällä tavalla toteutettavista reiteistä ja palveluista, jotka edistävät erityisesti Anttolan luonnonkeskuksen ja Ristiinan kalliotaidekeskuksen saavutettavuutta ja vetovoimaa.

Hanke kytkeytyy alueelliseen ja kansalliseen matkailustrategiaan edistämällä matkailupalveluiden kasvua tukevaa kestävää saavutettavuutta. Hanke tukee Etelä-Savon strategian kärkiä (vesi, metsä ja ruoka) ja vastuullisen matkailun tavoitteita.

Hanke on erinomainen mahdollisuus matkailun palvelujen kehittämiselle ja maakunnan monipuolisen matkailuprofiilin rikastamiselle saavutettavuutta ja palveluja parantamalla. Panostamalla saavutettavuuden parantamiseen ja tuotteistamiseen luomme pohjaa tulevaisuuden vastuulliselle ja arvoihin perustuvalle kysynnälle, jossa painottuu yhä enemmän luonnonsuojelu sekä paikallisen elämäntavan, kulttuurin ja aitouden arvostaminen. Yritysten näkökulmasta hanke luo uutta kysyntää edistämällä matkailukohteiden ja -nähtävyyksien saavutettavuutta ja alueen vetovoimaa.

Maisema Neitvuorelta lähellä Mikkeliä

Lakesaimaa.fi

Lakesaimaa.fi -hankkeen tavoitteena on konseptoida ja toteuttaa Saimaa/LakeSaimaa.fi – verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen Lake Saimaa ry:n toiminta-alueen matkailullisen elämys- ja palvelutarjonnan, mahdollistaa helpon ostamisen sekä rakentaa laadukkailla sisällöillä Saimaan brändiä ja alueen vetovoimaa.

Luomme uuden aikakauden alustan, joka vastaa asiakkaan kysymykseen ”miksi” ja joka hyödyntää avointa dataa mahdollisimman ketterästi ja kustannustehokkaasti. Tämän lisäksi hankkeen tuloksena syntyy uusia ja ketteriä alueellisia toimintamalleja. Tuotettavien digitaalisten palveluiden ja katkeamattomien palveluketjujen mallintaminen konseptointivaiheessa synnyttää myös työkaluja ja ratkaisuja alueellisen koordinoinnin, johtamisen ja yhteistyömallien haasteisiin.

Tavoitteenamme on matkailutulon kestävä kasvu ja matkailusesonkien pidentäminen Saimaan alueella. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhteinen verkkopalvelu johon alueen digitaalinen matkailutarjonta kootaan asiakaslähtöisiksi sisällöiksi tour planner-ajattelua ja koko matkaketjun kattavia työkaluja hyödyntäen, tehden näin asiakkaan ostopolusta vaivattoman ja suoraviivaisen. Näitä sisältöjä hyödynnetään myös läpi koko Saimaan digiekosysteemin, jolla mahdollistetaan alueen digitaalisen inventaarion ja tuotetietojenkustannustehokas hyödyntäminen. Hyödynnämme yhteistä verkkopalvelua myös tiedolla johtamisen kehittämisessä.

XYZ

Rapurc – Rakennus- ja purkujätteen kierrätyksen ja uudelleenkäytön parantaminen toimintamallien ja tiedonsiirron kehittämisen avulla

YLEISTÄ

Katso tästä Rapurcin esittelydiat: Rapurc esittely_

Rapurcin hankejuliste

Ajankohtaista:

Uusia julkaisuja 2023:

Kiertotalouden showroom

Katso tästä linkistä tekemämme interaktiivinen animaatio rakentamisen ja purkamisen kiertotaloudesta, materiaalivirroista ja jätteiden käsittelystä, sekä ennen kaikkea tulevaisuuden mahdollisuuksista. Katso tästä linkistä kiertotalousanimaation youtube-versio.

Muita julkaisuja:

New Demands, New possibilities, City Architect Klaus Kellerman, Roskilde

Opinnäytetyö hirsirakennusten kiertotaloudesta, ”Hirret kiertoon!”

Jätehuolto ja materiaalitehokkuus purkuhankkeissa

  • Esitys Itä-Suomen alueellisen jätehuoltoryhmän kokouksessa 18.4.2023, Raimo Lilja, Miksei Mikkeli

Havaintoja ja toimenpide-ehdotuksia kiertotalousliiketoiminnan edistämiseksi Mikkelissä (pdf)

  • Esitys Kiertotalouden askelmerkeistä Mikkelissä Teatteriravintola ILOssa 30.3.2023, Raimo Lilja, Miksei Mikkeli

Rakennustuotteiden rakennuspaikkakohtainen varmentaminen:

Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö on Suomessa mahdollista rakennuspaikkakohtaista varmentamista käyttäen.

EU:n nykyinen rakennustuoteasetus (305/2011) koskee lähtökohtaisesti uusia tuotteita eikä sisällä säännöksiä uudelleenkäytettävistä rakennustuotteista.

Uudelleenkäytettävää rakennustuotetta ei tarvitse CE-merkitä, jos tuotetta ei olennaisesti muuteta. Viime kädessä uudelleenkäytettävien tuotteiden kelpoisuus osoitetaan rakennuspaikkakohtaisessa varmentamisessa. Tuotteen kelpoisuus käyttökohteeseen tuleekin aina varmistaa, oli kyseessä sitten uusi CE-merkitty tai uudelleenkäytettävä tuote. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että uudelleenkäytettävän tuotteen ominaisuuksia on testattava tai tuote on muuten osoitettava soveltuvaksi aiottuun käyttöön. Tämä edellyttää, että tuotteen soveltuvuuden osoittamiselle määritellään käytännöt. Lue lisää.

Purkukartoitussovellus purkukartoitusten tekemiseen

Rapurc-hankkeessa on kehitetty MikseiMikkelin, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu XAMK:n, Metatavu Oy:n ja Ytekki Oy:n toimesta ympäristöministeriön ohjeisiin ja Purkukartoitus-Exceliin perustuva purkukartoitusohjelma yhteistyössä ministeriön ja Motivan Services Oy:n kanssa. Ohjelma on tarkoitettu tietojen keräämistä sujuvoittavaksi työkaluksi rakennuksen omistajille, purkukartoituksia ja haitta-ainekartoituksia tekeville konsulttiyrityksille, purku- ja saneerausurakoitsijoille ja kiertotalousoperaattoreille. Purkukartoitus on v. 2022 alusta alkaen pakollinen liitetiedosto ARA:n purkuavustuksen hakemiseen.

Purkukartoitusohjelma löytyy osoitteesta purkukartoitus.fi. Ohjelman käyttöä varten tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan, jota varten sinun täytyy vielä ohjelman testivaiheessa olla yhteydessä joko Kimmo Haapeaan (etunimi.sukunimi@mikseimikkeli.fi) tai Kai Mölleriin (etunimi.sukunimi@xamk.fi).

Purkukartoitusohjelman avulla kerätään tietoa purettavan rakennuksen uudelleenkäytettävistä materiaaleista hyötykäytön aiempaa tehokkaampaa suunnittelua varten.

 

CityLoops -hankkeessa toteutettu digitaalinen kauppapaikka

kiertoon.fi -kauppapaikka rakennus- ja purkumateriaaleille

 

 

 

 

Interaktiivinen animaatio purkamisen ja rakentamisen kiertotaloudesta

Katso interaktiivinen animaatio purkamisen ja rakentamisen kiertotaloudesta. Videolla kuvataan purkuprosessin nykytilanne (”2020”) ja tulevaisuuden tilanne (”2030”), kun kiertotalous rakentamisessa on muuttunut vallitsevaksi käytännöksi. Kummsnkin osion lopussa on mahdollisuus saada lisätietoa kiertotalousmahdollisuuksista tai tilanteesta eri materiaalien osalta.

Animaation ovat toimittaneet Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Xamk ja Ytekki Oy. Tekninen toteutus: Nopia Oy.

Animaatio on osa RAPURC-hanketta, joka on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Aluekehitysrahastosta (EAKR). Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto.

 

TILAISUUDET JA MATERIAALIT 2020-2023

Toteutuneet tapahtumat:

Rapurc päätöswebinaari 15.9.2023

Materiaalit:

Kimmo Haapean esitys (työpaketit 1, 3 ja 4)

Purkukartoitus (TP 1, Kai Möller, Xamk)

Rajapinta materiaalitori.fi ja kiertoon.fi (TP 2, Kai Möller)

Uudet liiketoiminta-avaukset: massakoordinaatio (TP 4, Kai Möller)

Materiaali- ja ympäristöturvallisuus (TP 5, Leena Pekurinen, Xamk)

Viestintä (Leena Pekurinen)

UURAKET (Katja Tähtinen, RTS)

KIELO-hanke (Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy)

Rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttö -työpaja Helsingissä 6.2.2023

Ohjelma

Työpaja toteutettiin yhteistyössä Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden, Helsingin Kiertotalousklusterin, Vantaan kaupungin ja CIRCuIT-hankkeen sekä CityLoops-hankkeen kanssa.

 

———————————————————————————————————————

Aamukahvitilaisuus purkamisen kiertotaloudesta 31.8.2022

 

Kuva 1
Osallistujia

Tilaisuudessa kuultiin Ympäristöministeriön Jouni Nissisen esitys uudesta purkubetonin EEJ (ei enää jätettä) -asetuksesta. Lisäksi Miksein kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja kertoi opiskelija Sara Maukosen Miksein harjoittelussa tekemistä kokeista betonimurskeesta valmistetulle uudelle betonille ja Tanskan kokemuksista betonimurskeen käytöstä betonin valmistuksessa. Lisäksi kuultiin kokemuksia purkukartoituksesta ja purkukartoitusohjelmasta ja Green Building Council Finlandin (FIGBC) ajankohtaisia kuulumisia.

Katso tästä Ohjelma

Esitysmateriaalit:

Ympäristöministeriö: Betonin EEJ-asetus

Ytekki Oy, Katja Lehtonen: Purkukartoitustyökalun ja -oppaan kehittäminen

MikseiMikkeli, Raimo Lilja: Uusiobetonin hyödyntämismahdollisuudet Suomessa

Lotus Demolition, Timo Jalonen: Purku-urakoitsijan kokemuksia

———————————————————————————————————————————————————

Kiertotaloutta rakentamassa -seminaari 23.5.2022, Heureka

Seminaari toteutettiin yhteistyössä CIRCuIT- ja CItyLoops -hankkeiden kanssa. Paikan päällä osallistui 45 henkilöä, verkon kautta osallistujia oli n. 60.

Seminaarin esitysten aineisto (Edellyttää pääsyoikeuden myönmtämistä HSY:ltä)

————————————————————————————————————————————————————-

Purkamisesta kiertotalouteen -työpaja III: Osaamisen tarpeet ja haasteet 18.2.2022

Videotallenne työpajan alustuksista (0.00-n. 1.59,00) ja ryhmätöiden yhteenvedosta (alk. n. 3.01,40) (siirryt Youtubeen)

Työpajan alustukset:

=========================================================================

Purkamisesta kiertotalouteen työpaja II: Suunnittelu ja hankinnat 31.8.2021

Linkki tapahtumasivulle

Työpajan alustukset:

Videotallenne työpajan alustuksista

Suunnittelu:

Kestävä kehitys ja kiertotalous suunnittelu (SAFA arkkitehti Teemu Tuomi, Arkkitehdit N.R.T. Oy)

Case Toppilan Punainen Mylly, kommenttipuheenvuoro (Korjausarkkitehti Raimo Tikka, Museo ja Tiedekeskus Luuppi)

Kommenttipuheenvuoro (SAFA Arkkitehti Henna Ehramaa, Meark Oy)

Hankinnat:

Purkukartoituksen ja purku-urakan hankinta kiertotalouden näkökulmasta (Yrittäjä Katja Lehtonen, Ytekki Oy)

Kommenttipuheenvuoro (Hankinta-asiantuntija Ilkka Liljander, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy)

Rakenteellisten osien uudelleenkäyttö:

Betonielementtihackathonin tulokset (Lehtori, projektipäällikkö Markku Raimovaara, HAMK)

Kommenttipuheenvuoro, betonielementtien uudelleenkäyttö (Co-founder Petri Salmi, Spolia Oy)

Ryhmätöiden tulokset

Suunnittelu (Henna Ehramaa ja Raimo Lilja)

Hankinnat (Katja Lehtonen ja Ilkka Liljander)

Uudelleenkäyttö (Riikka Kinnunen ja Leena Pekurinen)

________________________________________________________________________________

Purkamisesta kiertotalouteen työpaja I: Rakennusosien uudelleenkäyttö 11.3.2021:

Ohjelma

Videotallenne alustuksista

Videotallenne ryhmätöiden purusta

Työpajan alustukset:

Liiketoimintamahdollisuudet (Raimo Lilja, MikseiMikkeli Oy)

Kelpoisuusmenettelyt (Ying Zhu, Ramboll Oy)

Tiilien uudelleenkäytön mahdollisuudet (Esa Kohvakka, ESEDU)

Markkinapaikkojen hyödyntäminen (Riikka Kinnunen, Winto Better World Oy)

Ryhmätöiden tulokset:

Ryhmät 1 ja 3: Liiketoimintamahdollisuudet ja purkutiilien hyödyntäminen

Ryhmä 2: Purkumateriaalien uudelleenkäytön edistäminen/kelpoistamiskäytännöt

Ryhmä 4: Markkinapaikkojen hyödyntäminen purkumateriaalien uudelleenkäytössä ja kierrätyksessä

——————————————————————————————————————————————-

Purkamisesta kiertotalouteen -webinaari 9.12.2020

Ohjelma

Katso tästä videotallenne 9.12. webinaarin alustuksista (YouTube)

Katso tästä videotallenne 9.12. webinaarin paneelikeskustelusta (YouTube)

Webinaarin esitykset:

Kiertotalous ja sen haasteet Mikkelissa 29.9.2020

Liiketoimintamahdollisuuksia meilla ja muualla

Purkamisesta kiertotalouteen Laura Majoinen

Purkukartoitus_Miksei_201209

Purkumateriaalit ja kiertotalous 091220

Reuse esittely 09122020

Muiden järjestämät tapahtumat 2021:

Procurement as building block for circular construction (ProCirc, Interreg-projekti)

Katso tallenne, kesto n. 1,5 tuntia

 

Hyödyllisiä linkkejä:

Continue reading ”Rapurc – Rakennus- ja purkujätteen kierrätyksen ja uudelleenkäytön parantaminen toimintamallien ja tiedonsiirron kehittämisen avulla”

Kestävä kansainvälinen historiamatkailu. Kustaa III – Sprengtporten – Katariina II 2020-2022

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hallinnoiman Sprengtporten-hankkeen tavoitteena on kehittää tutkittuun historiatietoon sekä Suomen ja Venäjän yhteiseen kulttuurinperintöön perustuvia vastuullisia matkailutuotteita ja -palveluja yrityksille Etelä-Savossa sekä Viipurin ja Leningradin alueella Venäjällä.   Yhdistämällä nämä rajan molemmin puolin sijaitsevat kohteet saadaan aikaan suosittelureitti tai -reittejä, jonka varrella matkailija voi kokea historiaan pohjautuvia elämyksiä ajalta ennen Suomen itsenäistymistä.

Hankkeen yksi kantava idea perustuu Sprengtportenin henkilöön ja hänen mittavaan uraansa sekä Ruotsin että Venäjän hallitsijoiden palveluksessa. Georg Magnus (Yrjö Maunu) Sprengtporten on erittäin kiinnostava persoona, jonka elämänvaiheista löydettävää uutta, kiinnostavaa tietoa voidaan hyödyntää matkailupalvelujen tarinallistamisessa.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään tutkimustyötä Suomen ja Venäjän arkistoissa ja museoissa, kehitetään matkailutuotteita ja palveluja hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa sekä luodaan virtuaalinen museo Viipuriin.
Toisessa vaiheessa rakennetaan ja kunnostetaan Ristiinan Brahelinnan sotakoulua, johon valmistuu muun muassa Yrjö Maunu Sprengtporteniin (1740-1819) keskittyvä näyttelyhuone.

Sprengtporten-hankkeen erikoisuus on se, että nuoret Suomessa ja Venäjällä ovat osallistujia ja palvelun käyttäjiä. Heille järjestetään hankkeen aikana kaksi leiritapahtumaa, joista ensimmäinen on tiedeleiri ja toinen yrittäjyysleiri.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy toimii hankkeessa osatoteuttajana.

Crew

CityLoops – closing the material loops


TYÖPAKETIT:

  • Työpaketti 2: Rakennus- ja purkujätteen kierrätys (tämä sivu)

  • Työpaketti 3: Biojätteen kierrätys (klikkaa biojäte-työpakettiin)

Ajankohtaista:

CityLoops-hanke päättyy 30.9.2023

Tutustu hankkeen demonstraatioraportteihin:

Työpaketti 2: CDW (en)                       Työpaketti 3: BW (en)


 

CityLoops-hankkeen loppuwebinaari ja työpaja 6.9.2023

 

Loppuwebinaarin esitysaineistot

WP2 (rakennus- ja purkujäte)

Pernille Kern Kernelin esitys

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein esitys (Kimmo Haapea, Ilkka Liljander)

Xamkin esitys (Hanne Soininen, Vuokko Malk, Miika Hämäläinen, Henri Kettunen)

YouTube-video droonikuvauksesta ja materiaalilaskennasta (Xamk)

WP3 (biojäte)

Edwin Keijsersin esitys

Xamkin ja MikseiMikkelin esitys (Hanne Soininen, Johanna Järvinen)


Tiilien uudelleenkäyttö

Puretut tiilet eivät välttämättä ole jätettä. Lue blogikirjoitus tiilien uudelleenkäytöstä

 


Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö ei tarvitse CE-merkintää

Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö on Suomessa mahdollista rakennuspaikkakohtaista varmentamista käyttäen.

EU:n nykyinen rakennustuoteasetus (305/2011) koskee lähtökohtaisesti uusia tuotteita eikä sisällä säännöksiä uudelleenkäytettävistä rakennustuotteista.

Uudelleenkäytettävää rakennustuotetta ei tarvitse CE-merkitä, jos tuotetta ei olennaisesti muuteta. Viime kädessä uudelleenkäytettävien tuotteiden kelpoisuus osoitetaan rakennuspaikkakohtaisessa varmentamisessa. Tuotteen kelpoisuus käyttökohteeseen tuleekin aina varmistaa, oli kyseessä sitten uusi CE-merkitty tai uudelleenkäytettävä tuote. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että uudelleenkäytettävän tuotteen ominaisuuksia on testattava tai tuote on muuten osoitettava soveltuvaksi aiottuun käyttöön. Tämä edellyttää, että tuotteen soveltuvuuden osoittamiselle määritellään käytännöt. Lue lisää.


CityLoops-hankkeen tavoitteet

Rakennus- ja purkujätteet (mukaan lukien maa-aines) ja orgaaniset jätteet (OW) ovat kaksi merkittävintä kaupunkien tuottamaa materiaalivirtaa, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia Euroopan kaupungeissa. EU: n rahoittama CityLoops-projekti kehittää sarjan innovatiivisia menettelytapoja, lähestymistapoja sekä vapaan pääsyn ja avoimen lähdekoodin työkaluja Rakennus- ja purkujätteen ja orgaanisen jätteen kierron suunnitteluun ja päätöksentekoon kaupungeissa. Lopullinen tavoite on edistää siirtymistä kiertotalouteen.

Høje-Taastrup ja Roskilde (Tanska), Mikkeli (Suomi), Apeldoorn (Alankomaat), Bodø (Norja), Porto (Portugali) ja Sevilla (Espanja) ovat seitsemän kaupunkia, jotka osallistuvat CityLoopsiin.

Mikkelissä hanketta toteuttavat Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkekoulu Oy, jotka kehittävät yhdessä Mikkelin kaupungin, Metsäsairila Oy:n ja Toimintakeskus Uutta Elämää Oy:n kanssa uusia toimintamalleja, menetelmiä ja ratkaisuja kiertotalouden lisäämiseksi rakennus- ja purkuhankkeissa ja orgaanisen jätteen käsittelyssä.

CityLoops -hanke toimii Suomessa tiiviissä yhteistyössä Motiva Oy:n aluekoordinaattoriverkoston ja muiden rakennus- ja purkujätteiden ja orgaanisen jätteen kierrätystä kehittävien kaupunkien ja muiden organisaatioiden kanssa.

LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET / BUSINESS CASES

CityLoops tuottaa tietoa uusista liiketoimintamahdollisuuksista rakennus- ja purkuliiketoiminnassa ja orgaanisten jätteiden kierrätyksessä. Hankkeessa pyritään lisäämään kiertotalousnäkökulmaa julkisiin hankintamenettelyihin ja -kriteereihin, ja vaikuttamaan yritysten ja organisaatioiden toimintamalleihin.

CityLoopsin päätyttyä Mikkelissä on nykyistä enemmän kiertotaloustyöpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta kiertotalouden ympärillä, ja Mikkeli on tunnustettu ja arvostettu kiertotalouden kehittäjä eurooppalaisten pienten ja keskisuurten kaupunkien joukossa, sekä haluttu yhteistyökumppani suomalaisille ja ulkomaisille kunnille ja kaupungeille tulevissa kehitysprojekteissa.

Katso lisää liiketoimintamahdollisuuksista tästä linkistä.


 

ESIMERKKEJÄ MUUALTA

Vattuniemi
Kuva Lauttasaaresta

 

TOIMENPITEET JA TULOKSET (UUSIMMAT YLIMPÄNÄ)

Raportti Mikkelin demonstraatiokohteiden (Pankalammen terveyskeskus ja Tuukkalan sairaala) purkamisen toteutuksesta kiertotalouden näkökulmasta:

Mikkeli demoraportti purkujätteen ja -materiaalien käsittelystä maaliskuu2022

————————————————————————————————

 

Kiertotalouden arviointi: CityLoops DataHub

(englanninkielinen tiedonkeräysalusta)

Työpaketti 2: Rakennus- ja purkualan kiertotalouden kehittäminen

Hirret kiertoon

Selvitämme maaseudun tyhjilleen jääneiden rakennusten kierrätysmahdollisuuksia. Klikkaa lisätietoa.

Uutiset

Ylen uutinen rakentamisen kiertotaloudesta, haastateltavana myös CityLoops-hankkeen asiantuntija Raimo Lilja.

Uutiskirje maaliskuu 2021

Markkinapaikka kiertoon.fi

Hankkeessa on kehitetty digitaalinen markkinapaikka helpottamaan rakennus- ja purkumateriaalien kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Voit tutustua palveluun osoitteessa https://kiertoon.fi tai klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

Klikkaa kuvaa:

kiertoon.fi -kauppapaikka rakennus- ja murkumateriaaleille

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

———————————————————————————

 

 

TAPAHTUMAT 2020-2023

Tulossa: hankkeen loppuwebinaari ja työpaja 6.9.2023

 


 

Toteutuneet tapahtumat:

Rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttö -työpaja Helsingissä 6.2.2023

Ohjelma

Työpaja toteutettiin yhteistyössä Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden, Helsingin Kiertotalousklusterin, Vantaan kaupungin ja CIRCuIT-hankkeen sekä Rapurc-hankkeen kanssa.

——————————————————————————-

 

Mikkelissä järjestettiin 28.11.2022 CityLoops-työpaja purkamisen ja rakentamisen hankinnoista vastaaville

Mervyn Jonesin esitysaineisto (en)

Aamukahvitilaisuus purkamisen kiertotaloudesta 31.8.2022

 

Kuva 1
Osallistujia

Tilaisuudessa kuultiin Ympäristöministeriön Jouni Nissisen esitys uudesta purkubetonin EEJ (ei enää jätettä) -asetuksesta. Lisäksi Miksein kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja kertoi opiskelija Sara Maukosen Miksein harjoittelussa tekemistä kokeista betonimurskeesta valmistetulle uudelle betonille ja Tanskan kokemuksista betonimurskeen käytöstä betonin valmistuksessa. Lisäksi kuultiin kokemuksia purkukartoituksesta ja purkukartoitusohjelmasta ja Green Building Council Finlandin (FIGBC) ajankohtaisia kuulumisia.

Katso tästä Ohjelma

Esitysmateriaalit:

Ympäristöministeriö: Betonin EEJ-asetus

Ytekki Oy, Katja Lehtonen: Purkukartoitustyökalun ja -oppaan kehittäminen

MikseiMikkeli, Raimo Lilja: Uusiobetonin hyödyntämismahdollisuudet Suomessa

Lotus Demolition, Timo Jalonen: Purku-urakoitsijan kokemuksia


Markkinavuoropuhelu sisäpurun erikseen kilpailuttamisesta 22.6.2022

Katso tästä ohjelma.

Esitysmateriaalit:

Miksei, Raimo Lilja: Kiertotalousmahdollisuuksia Mikkelissä

Miksei, Jenina Luolampi: Purkukartoituksen tuloksia

Raportti tilaisuudesta (Jenina Luotolampi)

————————————————————————————————————————————

Hankintatyöpaja Mikkelin kaupunkikonsernin hankintoja tekeville  29.4.2022

Katso tästä ohjelma.

Työpajassa etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten kiertotalousnäkökohdat otetaan huomioon rakennus- ja purku-urakoiden hankinnoissa
  • Miten huomioidaan kaupungin strategian vaatimukset kestävän kehityksen ja kiertotalouden huomioimisesta hankinnoissa?
  • Miten toteutetaan purkamisen ja rakentamisen hankinnat Mikkelin kaupungin ilmasto-ohjelman mukaan?
  • Mitä opittavaa meillä on muualla Euroopassa tehdyistä rakentamisen ja purkamisen hankkeista?
  • Miten tulevat lakimuutokset edistävät rakentamisen ja purkamisen kiertotaloutta?
  • Miten huomioidaan purku-urakoiden hankintaohje tämän vuoden hankinnoissa?

Työpajassa kuultiin ajankohtaiset alustukset Miksein CityLoops-kumppanin Raijkswaterstaatin edustajalta ja Ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakasteelta. Lopuksi pohdittiin ryhmissä sitä, miten kiertotalous ja ilmastonäkökohdat otetaan ja tullaan ottamaan huomioon rakennus- ja purkuhankinnoissa.

Esitysmateriaalit:

Rijkswaterstaat (NL), Mervyn Jones: Circular Procurement, Getting started

Ympäristöministeriö, yliarkkitehti Harri Hakaste: Miten rakentamislaki ohjaa kiertotalouteen

———————————————————————————————————————————————

Biokaasusta vauhtia Etelä-Savoon -webinaari 22.2.2022

Videotallenne webinaarin esityksistä (YouTube)

Esitysmateriaalit:

Biokaasusta vauhtia Etelä-Savoon – Laura Huomo

”Puhtaiden ajoneuvojen lain” vaatimukset hankintatoiminnalle ja vaatimusten käytännön vaikutukset hankintoihin – Ilkka Liljander, Miksei Mikkeli Oy

Biokaasun kestävyys ja alueellinen ravinnetalous, alkutuotannon näkökulma – Maarit Kari, Pro Agria

Tieliikenteen ilmastopolitiikka ja biokaasu – Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Kaasun jakelu ja tuotanto Mikkelissä – Liukkonen, Metsäsairila Oy

Lassila&Tikanoja Oy – Janne Koskela, L&T Oy

Scanian CNG/CBG -kaasukuorma-autot – Scania


Purkamisesta kiertotalouteen -työpaja III: Osaamisen tarpeet ja haasteet 18.2.2022

Videotallenne työpajan alustuksista (0.00-n. 1.59,00) ja ryhmätöiden yhteenvedosta (alk. n. 3.01,40) (siirryt Youtubeen)

Työpajan alustukset:

========================================================================

 

————————————————————————————————————————————–

Rakentamisen ja purkamisen suunnittelun ja päätöksenteon työpaja 24.9.2021 Mikkelin päättäjille

Linkki ohjelmaan

Työpajan osallistujia

Osa työpajan 20 osallistujasta: Tommi Kuvaja, Mikalo Oy, Ilkka Liljander ja Raimo Lilja, MikseiMikkeli Oy, Pirjo Siiskonen, Mikkelin kaupunginhallitus, Jonne Gråsten, Metsäsairila Oy

CityLoops-hankkeessa järjestetty strategiatyöpaja kaupungin poliittisille ja muille päätöksentekijöille rakentamisen ja purkamisen suunnittelusta ja päätöksenteosta kiertotalouden näkökulmasta.

Työpajan alustukset:

Rakentamisen kiertotalouden ohjaus, yliarkkitehti Harri Hakaste (ympäristöministeriö)

Circular procurement – New demands, new possibilities, arkkitehti ja neuvonantaja Klaus Kellerman, Roskilde

Mitä opittiin Mikkelin CityLoops -demohankkeista, kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy

 

Työryhmien keskustelun tulokset

Harri Hakasteen mainitsema selvitys:

Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot

——————————————————————————————————-

Purkamisesta kiertotalouteen työpaja II: Suunnittelu ja hankinnat 31.8.2021

Linkki tapahtumasivulle

Työpajan alustukset:

Videotallenne työpajan alustuksista

Suunnittelu:

Kestävä kehitys ja kiertotalous suunnittelu (SAFA arkkitehti Teemu Tuomi, Arkkitehdit N.R.T. Oy)

Case Toppilan Punainen Mylly, kommenttipuheenvuoro (Korjausarkkitehti Raimo Tikka, Museo ja Tiedekeskus Luuppi)

Kommenttipuheenvuoro (SAFA Arkkitehti Henna Ehramaa, Meark Oy)

Hankinnat:

Purkukartoituksen ja purku-urakan hankinta kiertotalouden näkökulmasta (Yrittäjä Katja Lehtonen, Ytekki Oy)

Kommenttipuheenvuoro (Hankinta-asiantuntija Ilkka Liljander, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy)

Rakenteellisten osien uudelleenkäyttö:

Betonielementtihackathonin tulokset (Lehtori, projektipäällikkö Markku Raimovaara, HAMK)

Kommenttipuheenvuoro, betonielementtien uudelleenkäyttö (Co-founder Petri Salmi, Spolia Oy)

Työryhmien tuotokset (klikkaa)

Ryhmä 1 (Suunnittelu, Henna Ehramaa, Meark Oy ja Raimo Lilja, Miksei Oy)

Ryhmä 2 (Hankinnat, Katja Lehtonen, Ytekki Oy ja Ilkka Liljander, Miksei Oy)

Ryhmä 3 (Uudelleenkäyttö, Riikka Kinnunen, Kierivä Oy ja Leena Pekurinen, Xamk)

________________________________________________________________________________

Purkamisesta kiertotalouteen työpaja I: Rakennusosien uudelleenkäyttö 11.3.2021:

Videotallenne alustuksista Youtube

Videotallenne ryhmätöiden purusta Youtube

Esitysmateriaalit:

Liiketoimintamahdollisuudet (Raimo Lilja, MikseiMikkeli Oy)

Kelpoisuusmenettelyt (Ying Zhu, Ramboll Oy)

Tiilien uudelleenkäytön mahdollisuudet (Esa Kohvakka, ESEDU)

Markkinapaikkojen hyödyntäminen (Riikka Kinnunen, Winto Better World Oy)

Ryhmätöiden tulokset:

Ryhmät 1 ja 3: Liiketoimintamahdollisuudet ja purkutiilien hyödyntäminen

Ryhmä 2: Purkumateriaalien uudelleenkäytön edistäminen/kelpoistamiskäytännöt

Ryhmä 4: Markkinapaikkojen hyödyntäminen purkumateriaalien uudelleenkäytössä ja kierrätyksessä


Purkamisesta kiertotalouteen -webinaari 9.12.2020

Katso tästä videotallenne 9.12. webinaarin alustuksista (YouTube)

Katso tästä videotallenne 9.12. webinaarin paneelikeskustelusta (YouTube)

Webinaarin esitykset:

Kiertotalous ja sen haasteet Mikkelissa 29.9.2020

Liiketoimintamahdollisuuksia meilla ja muualla

Purkamisesta kiertotalouteen Laura Majoinen

Purkukartoitus_Miksei_201209

Purkumateriaalit ja kiertotalous 091220

Reuse esittely 09122020

Muiden järjestämät tapahtumat 2021:

Procurement as building block for circular construction (ProCirc, Interreg-projekti)

Katso tallenne, kesto n. 1,5 tuntia

 

Hyödyllisiä linkkejä:

Ympäristöministeriön oppaat rakennusten kestävään purkamiseen

Tästä pääset Xamkin Rapurc-sivulle

Tästä pääset CityLoops-hankkeen sivuille

CIRCuIT-hanke (H2020) Vantaalla

CIRCuIT-hanke (H2020) Helsingissä

Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot


Työpaketti 3: Biojäte

 

Biotalous ja Cleantech Miniklusteri: vienti ja kansainvälistyminen

Mikkelin seudulla ja Etelä-Savossa on ilmastonmuutosta hillitseviin biotalouteen ja puhtaisiin teknologioihin (cleantech) liittyvää osaamista ja yritystoimintaa. Ilmastonmuutosta hillitsevien teknologioiden kysyntä on kasvussa maailmanlaajuisesti ja teknologioiden ja osaamisen vienti tarjoaa merkittäviä liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia yrityksille.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa maakunnan ja Mikkelin seudun biotalous ja cleantech toimialaa kokoamalla laajemmin klusterin arvoketjujen toimijoita yhteistyöhön toteuttamalla konkreettisia yritysten tarpeista lähteviä vientiä ja kansainvälistymistä edistäviä toimenpiteitä.

Hankkeen keskeisinä tavoitteina on löytää yrityksille konkreettisia asiakkuuksia vientimarkkinoilta, auttaa yrityksiä hyödyntämään löytyviä liidejä sekä tuottaa tietoa yritysten kannalta uusista markkina-alueista ja markkinamahdollisuuksista. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä maakunnan yritysten mahdollisuuksia hyödyntää kansainvälisiä projektirahoitusinstrumentteja.

Hankkeessa edistetään yritysten kansainvälistymistä, uusien vientimarkkinoiden ja markkina-alueiden saavuttamista. Hankkeen toteutus perustuu käytännönläheiseen ja yritysten tarpeita palvelevaan lähestymistapaan sekä verkostojen hyödyntämiseen. Hankkeen tavoitteena on myös klusterin yritysten tarjoamasta koostuvan arvoketjun esittely. Hankkeessa osallistutaan aktiivisesti Itä- ja Pohjois-Suomen ylimaakunnalliseen yhteistyöhön, sekä kansalliseen Team Finland yhteistyöhön, ja hyödynnetään yhteistyön kautta avautuvia mahdollisuuksia.

Digitoinnin ammattilaiseksi

Päätös Kansallisarkiston massadigitointikeskuksen perustamisesta ja sijoittumisesta Mikkeliin saatiin keväällä 2020. Arvioitu koulutusten alkamisaika on keväällä 2021. Digitoijien koulutus on tarkoitettu sekä aloittelijoille että jo digitointityötä tehneille. Koulutukseen otettavat ovat pääasiassa työttömiä tai työttömyysuhan alaisia. Digitoinnin asiantuntijakoulutus on täydennyskoulutusta jo alalla toimiville arkistoalan ammattilaisille.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa osaavia digitoijia ja digitoinnin asiantuntijoita alueen työelämän nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Hankkeen aikana digitoijien pilottikoulutus mallinnetaan ja kuvataan mahdollisia jatkokoulutuksia varten. Opiskelijavalinnoissa tehdään yhteistyötä alueen organisaatioiden kanssa ja opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia alan töihin edesautetaan. Työelämän tarpeita vastaavia toimintamalleja kehitetään sekä edistetään vuorovaikutteisen kumppanuuden vahvistumista työelämän kanssa.

Pitkällä aikavälillä hanke auttaa kehittämään koko toimialaa, alueen yrityksiä ja organisaatioita sekä mahdollistaa digitoinnin ammattilaisten pitkäjänteisen koulutuksen kehittämisen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi saamme pilotoitua koulutusta todellisessa toimintaympäristössä sekä muodostettua kokonaan uuden koulutuksen digitoinnin osaajille ja asiantuntijoille. Lopputuloksena on yksityiskohtainen koulutussuunnitelma, toteutetut koulutussisällöt erilaisiin osaamistarpeisiin sekä toimintatavat, jotka parhaiten vastaavat työelämän tarpeisiin, huomioiden opiskelijan toimeentulon opiskelujen ajan.

Hanke vahvistaa alueen arkisto- ja kirjastotoimialan kehittämisalustan, Memory Campuksen, osaamista ja yhteistyötä sekä luo jatkuvuutta toiminnalle. Xamk ja Miksei tekevät yhteistyötä hankkeen aikana muun muassa julkisen sektorin (Mikkelin kaupunki, Ely-keskus, TE-toimisto) sekä alan toimijoiden (Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto ja muut toimialan yritykset ja organisaatiot) kanssa.

 

GeoNaCu Saimaa – Anttolan luonnonkeskuksen, Ristiinan Astuvansalmen kalliotaidekeskuksen ja Saimaa Geoparkin kehittäminen

GeoNaCu Saimaa -hanke vastaa luonto- ja hyvinvointimatkailun maailmanlaajuisesti kasvaneeseen tarpeeseen kehittämällä Saimaan alueen matkailua luomalla Anttolan luonnokeskuksesta ja Astuvansalmen kalliotaidekeskuksesta yhdessä Saimaa Geoparkin kanssa yhden Suomen vetovoimaisimmista luonto- ja kulttuurimatkailun kokonaisuuksista.

Hankkeessa kootaan yhteen alueellisesti toimijoiden verkosto, jotka kehittämistoimenpiteiden avulla luovat asiakkaalle/matkailijalle yhtenäiset, helposti ostettavat ja saavutettavat elämykselliset palvelukokonaisuudet.

Astuvan Kalliotaidekeskus, Anttolan luonnonkeskus ja Saimaa Geopark tarjoavat matkailijoille vastuullisia ja tuotteistettuja luontomatkailureittejä ja -palveluita, jotka mahdollistavat ainutlaatuisen luontokokemuksen ja -elämyksen Saimaan alueella. Palvelujen saatavuus ja ostettavuus verkossa paranee. Saimaan brändi vahvistuu ja houkuttelee kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita kestävän matkailun luontomatkailukohteisiin. Alueitten identiteetti vahvistuu luoden näin pohjaa kehittyvälle ja kasvavalle matkailuyritystoiminnalle.

Alueen luontomatkailukohteiden helpompi löydettävyys ja järjestetyt palvelut, mm.mobiilisovelluksen avulla, mahdollistavat matkailijan lähestymisen luontoon ekologisella, kestävällä ja kulttuuriin erityispiirteet huomioivalla tavalla. Asiakkaan luontokokemus vahvistuu elämykseksi ja näin auttaa ymmärtämään oman kokemuksen kautta puhtaan luonnon merkityksen osana hyvinvointia. Asiakaslähtöisten palveluiden, elämysten ja reitistöjen kehittäminen, saavutettavuuden ja ostettavuuden parantaminen nostavat Saimaan vetovoimaa ja mahdollistaa jatkossa Saimaa Geoparkille UNESCON Global Geopark -statuksen saamisen.

EcoSairilan havainnekuva ilmasta

EcoSairila – kierrätyksen ja vihreän liiketoiminnan keskus

Hankkeen tavoitteena on kehittää rinnakkaisessa investointihankkeessa rakennettavan EcoSairilan vastaanotto-, lajittelu- ja kierrätyskeskuksen toimintoja, ja samalla kehittää ja koordinoida EcoSairilan kehittämisalustaa.

Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uusia toimintoja sekä materiaalien käsittely- ja kierrätysprosesseja sekä kehitetään Metsäsairila Oy:n ja Toimintakeskuksen yhteistoiminta- ja liiketoimintamalli EcoSairilan lajittelu- ja kierrätyskeskukseen.
EcoSairilan kehittämisalustan koordinointitehtävässä keskitytään alueen markkinointiin ja tiedottamiseen sekä edistetään EcoSairilan kehittämiseen liittyviä hankkeita ja toimenpiteitä. Osana kehittämistehtävää luodaan konsepti ja käynnistetään toiminpiteet Sinisen Biotalouden Osaamiskeskuksen toimintojen käynnistämiseksi.


Yritykset koronakriisin yli – YKY

Hankkeessa autetaan yrityksiä selviytymään kaikissa koronapandemian tuomissa haasteissa yritysneuvonnan keinoin. Yritysneuvontaa annetaan ensisijaisesti tarkoitukseen perustetun palvelupuhelimen kautta, palvelunumero on auki arkisin klo 8-16. Neuvonnassa autetaan mm. yritykselle sopivien tukirahoitusinstrumenttien hyödyntämisessä, talousasioissa, yritystoiminnan uudelleen suuntaamisessa, poikkeustilainnovaatioiden synnyttämisessä ja verkostoitumisessa. Hanke tekee runsasta viestintää yrityksille tarjolla olevasta avusta ja mahdollisuuksista.

Yrityksen on helppo aloittaa haasteidensa ratkaisu yhdestä tunnetusta neuvontapuhelimesta alkaen ja yritys saa näin koko yritysneuvontaverkoston palvelut käyttöönsä yhdestä aloituspaikasta lähtien. Yritys löytää käyttöönsä parhaat ajantasaiset neuvot ja avut, sekä pääsee mukaan uusiin verkostoihin, joista yritys voi hyötyä uudessa muuttuneessa tilanteessa.