Miksi hanke on olemassa?
Jakamistalous on kiertotaloutta parhaimmillaan, siinä hyödykkeitä ei tarvitse omistaa itse, vaan niitä voi lainata, vuokrata, jakaa tai hyödyntää palveluina. Jakamistaloudessa resurssit hyödynnetään tehokkaasti vähentäen tarvetta valmistaa uusia tuotteita. Se on keino älykkääseen materiaalien hallintaa ja sen avulla voidaan hillitä jätteiden syntyä. Jakamistalous edistää kestävää kulutusta, auttaa torjumaan ilmastonmuutosta ja luo samalla mahdollisuuksia yhteisöllisyyden kasvattamiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen.
Mitä hanke tekee?
Jakamistalouden kehittäminen Etelä-Savossa -hankkeessa selvitetään monipuolisesti erilaisia mahdollisuuksia edistää jakamistaloutta alueella. Hankkeessa kartoitetaan laajasti jakamistalouden erilaisia sovelluksia ja tehdään kattavia selvityksiä tulevien toimenpiteiden pohjaksi. Kumppanuuksia haetaan aktiivisesti ja luodaan yhteistyöverkostoja, joiden kanssa pyritään edistämään tulevaisuuden konkreettisia kokeiluja kuntalaiset, vapaa-ajanasukkaat ja matkailijat huomioiden. Hankkeen toteutus on jaettu viiteen työpakettiin jotka käsittelevät jakamistalouden eri näkökulmia: arjen aktiviteetteja, liikkumista ja sen infrastruktuuria, jakamistalouden alustoja sekä tulevaisuuden ennakointia.
Mitä konkreettistä lisäarvoa asiakas saa hankkeesta?
Jakamistalouden avulla voidaan kasvattaa yrityksen tai toimijan kannattavuutta lisäämällä hyödykkeiden käyttöastetta ja säästämällä materiaaliresursseja. Jakamistalouden kulutusmallit ovat usein myös edullisempia itse kuluttajalle, tämä voi edesauttaa luomaan laajemman asiakaspotentiaalin yritykselle. Kehittämällä ja tarjoamalla kestävän kehityksen mukaisia tuotteita ja palveluita, yritys tai toimija voi paremmin vastata yhä kasvavaan kysyntään niistä ja näin parantaa myös omaa kilpailukykyään. Jakamistalouden kehittäminen Etelä-Savossa-hanke tukee yrityksiä ja toimijoita näissä tavoitteissa ja pyrkii yhteistyössä heidän kanssaan tulevaisuudessa demonstroimaan jakamistaloutta myös käytännössä.
Kuinka hanke toimittaa hyödyn asiakkaalle?
Hankkeessa suunnitellaan jakamistalouden käytännön kokeiluja joissa kehitetään kiertotalouden mukaisia uusia tuote- ja palvelukonsepteja. Hankkeen tuloksena tuotetaan raportteja, selvityksiä ja tutkimuksia, jotka ohjaavat jatkossa konkreettisiin kokeiluihin. Hankkeessa perehdytään myös erilaisiin rahoitusmahdollisuuksiin, joiden avulla kokeiluja voitaisiin toteuttaa alueellisesti soveltuvin keinoin ja edistää jatkossa. Tavoitteena on käynnistää kehitystyö, jossa alueelle luodaan jakamistalouden pysyviä toimintoja. Näiden toimintojen avulla voidaan edesauttaa kestävää kehitystä Etelä-Savon alueella.
Miksi hanke on olemassa?
Maakunnan osaamisen, infrastruktuurin ja potentiaalin hyödyntämiseen soveltuvien suorien EU-komission sekä alueiden välisten yhteistyöohjelmien sekä muiden kv-rahoitusinstrumenttien ja rahoituksen haku sekä soveltuvien kv-konsortioiden seuranta ei ole maakunnassa järjestäytynyttä ja systemaattista. Suoraa kv-rahoitusta hyödynnetään maakunnassa liian vähän, vaikka osaamisen potentiaalia ja valmiuksia löytyy. Yhteistyö ja tiedonvaihto näiden kannalta keskeisten rahoitusasiantuntijoiden kanssa ei ole aktiivista eikä vakiintunutta ja kansainvälisten hankkeiden jatkuvuus ei ole maakunnassa kestävällä pohjalla.
Mitä hanke tekee?
Hankkeella tuetaan osaamisverkostojen syntymistä, yhteistyön kehittymistä ja strukturointia, alueen TKI-toimijoiden yhteistyötä ja eri organisaatioiden osaamisten ja kyvykkyyksien yhteen kokoamista sekä kytkeytymistä kansallisiin ja kansainvälisiin osaamisverkostoihin. Hankkeessa vahvistetaan pk-yritysten innovaatiokyvykkyyttä sekä mahdollisuutta hyödyntää suoria kv-rahoituksia ja klusteriyhteistyön kautta avautuvia rahoitustukia. Hankkeella vahvistetaan myös alueellisen innovaatiotoiminnan strategista suunnittelua ja alueiden vahvuuksiin perustuvaa TKI-työtä. Luodaan toimintamalli, jolla kv-rahoitusta saadaan kestävällä pohjalla kotoutettua Etelä-Savoon sekä aktivoitua maakunnan sijoittumista ja tunnettuutta kv-kentällä, jotta alueemme houkuttelevuus kv-osaajille kasvaa.
Mitä konkreettistä lisäarvoa asiakas saa hankkeesta?
Hankkeen pääasialliset kohderyhmät ovat alueen TKI- ja hanketoimijat sekä kärkitoimialojen yritykset (mm. vesi-, kiertotalous-, metsä-, ruoka-ala – toimialarajaus on kuitenkin väljä niin, että kaikki potentiaaliset yritykset pääsevät mukaan) Etelä-Savossa. Toimintaan liitetään TKI- ja hanketoimijat sekä kv-rahoitusasiantuntijat muualta Suomesta ja Brysselistä maksimaalisen asiantuntijuuden saavuttamiseksi. Alueen TKI- ja hanketoimijat sekä yritykset saavat ajantasaista tietoa, koulutusta ja opastusta heille soveltuvista kv-rahoituksista sekä -verkostoista.
Kuinka hanke toimittaa hyödyn asiakkaalle?
Kansainvälisten rahoitusasiantuntijoiden työryhmässä vaihdetaan ajantasaista tietoa sekä jaetaan parhaita käytänteitä rahoitusohjelmista. Työryhmä toimii osana TKI-tiekartta 2030 verkostoa. Tietoa jalkautetaan alueen toimijoille, sidosryhmille ja yrityksille työryhmissä, tapaamisissa ja koulutuksissa sekä viestitään MikseiMikkelin kanavissa. Myös hanke- ja sidosryhmäyhteistyötä hyödynnetään ja viestitään suoraan toimijoille ja yrityksille, kun tunnistetaan hyödynnettävissä olevia rahoitusinstrumentteja.
Tulevia kansainvälisiä tapahtumia ja webinaareja yrityksille, korkeakouluille ja sidosryhmille.
Katso ECCP:n tapahtumakalenteri ja ilmoittaudu mukaan sinulle sopivaan tapahtumaan.
Miksi hanke on olemassa?
Tavaroiden ja ihmisten liikkuminen on keskellä vihreää murrosta niin Suomessa kuin muualla Euroopassa ja koko maailmassa. Päästövapaa sähköinen liikkuminen tulee valtaamaan tilaa muilta liikkumisen tavoilta myös vapaa-ajan liikkumisessa. Luonto ja matkailijat arvostavat hajutonta ja äänetöntä liikkumista, josta tulee hyvin pian uusi normaali.
Keskeinen alkusysäys on hankkeelle on ollut sähkövenetehtaan aloittaminen talvella 2023. Kyseessä on ensimmäinen kohtuuhintainen ja energiatehokas liukuvarunkoinen venemallisto ja sen pääkohdemarkkina on USA ja Keski-Eurooppa.
Mikkeliin on perustettu myös sähkömoottorikelkkatehdas ja akustotuotantoa molempien edellä mainittujen tarpeisiin. Toimialan yrityksillä on aito halu tehdä yhteistyötä ja tarve laajentaa verkostoa toiminnan vakiinnuttamiseksi ja kehittämiseksi edelleen.
Mitä hanke tekee?
Hankkeen tavoitteena on perustaa Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusteri, joka edistää päästöttömän pienliikkumisen liiketoimintaa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Klusteri tarkoittaa taloustieteessä yritysten ja yhteisöjen muodostamia maantieteellisiä keskittymiä, jotka ovat muodostuneet toisiinsa sidoksissa olevista toimialoista ja niihin liittyvistä muista toimijoista, jotka ovat merkittäviä kilpailun kannalta.
Klusteriajatus perustuu siihen, että verkostoyhteyksillään organisaatio voi tuottaa hyötyä itselleen ja koko verkostolle. Mukana olevat saattavat olla eri aloilta, sijaita toisaalla, mutta siitä huolimatta löydetään jokin yhteinen tapa hyötyä yhteistyöstä ja saavuttaa synergiaa.
Yhteistoiminnan kannalta on otettava huomioon, että klusterissa on mukana myös kilpailevia organisaatioita.
Mitä konkreettista lisäarvoa asiakas saa hankkeesta?
Tehokkaan klusterin tärkeimmät ominaisuudet ovat tuottavuuden kasvu, innovaatiokyky ja strateginen kyvykkyys. Sähköisen liikkumisen klusteri edistää oppilaitosten, tutkimusyhteisön, elinkeinoelämän ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena on lisäksi sähköistä liikkumista lisäävien ratkaisujen ja toimialan yritysten liiketoiminnan edistäminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja uusien innovaatioiden synnyttäminen TKI-toiminnan kautta.
Kuinka hanke toimittaa hyödykkeen asiakkaalle?
Hankkeen toimintaperiaatteena on verkostomainen työtapa, jonka avulla sitoutetaan yritysten rinnalle laaja joukko osaajia. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy toimii hankkeessa päätoteuttajana ja vastaa kolmen erillisen työpaketin toteuttamisesta ostopalveluiden avulla.
Avoimiin työpaikkoihin on yhä vaikeampi saada osaavia hakijoita Etelä-Savossa, jossa työmarkkinat ovat tiukentuneet ja yrityksillä on rekrytointivaikeuksia. Lisäksi vuoteen 2040 ulottuvissa ennusteissa Suomen työmarkkinoilta häviää vuosittain yhä enemmän työvoimaa. (lähde TEM työvoimatiekartta 2023).
Mikkelin kaupungin kasvuohjelmassa osaava työvoima on nostettu yhdeksi kuudesta teemasta. Kansainväliset työnhakijat ovat merkittävä potentiaali, kun mietitään Mikkelin seudun yritysten osaavan työvoiman saatavuutta ja toisaalta myös työllisyysasteen nostamista.
Hankkeessa parannetaan työttömien työnhakijoiden ja yritysten rekrytointitarpeiden kohtaamista alueellisesti. Työmarkkinoille tulevan työvoiman ja osaajia hakevien yritysten kohtaantoa edistetään tiiviillä yhteistyöllä Mikkelin seudun työllisyyden kuntakokeilun ja Etelä-Savon TE-toimiston kanssa. Hankkeessa etsitään piilotyöpaikkoja, kehitetään rekrytointivaikeuksista kärsivien työnantajien veto- ja pitovoimaa, mainekuvaa, sekä kokonaisvaltaista rekrytointiosaamista ja -prosessia. Hankkeen läpileikkaavana teemana on kansainvälisten osaajien osuuden nostaminen.
Osaajaportti-hankkeen tuloksena mukana olevat työttömät työnhakijat löytävät seudulta avoimena olevat työtehtävät nykyistä tehokkaammin ja työllistyvät. Yritykset ovat löytäneet osaajat avoimiin työpaikkoihinsa ja oppineet tuntemaan seudun verkoston, joka tukee yrityksiä rekrytoinneissa, ja alueella on järjestetty rekrytointitapahtumia.
Hankkeessa tuetaan yritysten rekrytointiprosesseja ja niiden kehittämistä, yhdistetään työnhakijat ja avoimet työpaikat, kootaan uusia verkostoja tukemaan yritysten rekrytointeja ja järjestetään rekrytointitapahtumia. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Mikkelin seudun työllisyyden kuntakokeilun ja Etelä-Savon TE-toimiston kanssa ja vahvistetaan muiden sidosryhmien osallisuutta kokonaisvaltaisesti.
Miksi hanke on olemassa?
Hankkeen päätavoite on nostaa Saimaa merkittäväksi kansainväliseksi kestävän matkailun destinaatioksi, joka palvelee matkailijoita ympärivuotisesti. Kansainvälisiltä markkinoilta odotetaan 25 %:n kasvua. Kotimaan kasvuodotukset ovat 2 %:n luokkaa. Uusien entistä houkuttelevampien paketoitujen tuotteiden katteen odotetaan olevan entistä parempi, joten kansainvälisen kulutuksen/matkailija odotetaan kasvavan. Tavoitteena on myös suorien lentoyhteyksien lisääminen alueelle, vuonna 2024 tavoitteena 2000 ja seuraavana vuonna 5000 lentomatkustajaa, jotka tulevat suorilla lennoilla Savonlinnaan Euroopasta.
Mitä hanke tekee?
Lyhyesti toimenpiteinä
a) Saimaan matkailun kansainvälistymisasteen nostaminen ja saavutettavuuden parantaminen uusia lentoyhteyksiä rakentamalla, uusia tuoteperheitä ja palveluja rakentamalla asiakaslähtöisesti sekä markkinakohtaisten markkinointi- ja myyntitoimenpitein.
b) Matkailusidonnaisten yritysten tuotteiden, palveluiden ja yhteistuotteiden asiakaslähtöinen kehittäminen ja saattaminen myyntiin kansainvälisillä markkinoilla.
c) Matkailusidonnaisten yritysten kansainvälistymisvalmiuksien ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen, sekä
d) uudenlaisen liiketoiminnan edistäminen matkailusektorilla mm houkuttelemalla kansainvälisiä mediatuotantoja alueelle.
Mitä konkreettista lisäarvoa asiakas saa hankkeesta?
Saimaan tunnettuuden edistäminen, tuotekehitys, yhteismarkkinointi, myynnin edistäminen ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen hyödyttävät hankeyrityksiä suoraan ja välillisesti.
Kuinka hanke toimittaa hyödykkeen asiakkaalle?
Olemalla mukana hanketoimijana yritys pääsee osalliseksi hankkeen toimenpiteisiin valitsemansa näkyvyyspaketin mukaisesti. Hankkeessa edistetään yritysten markkinointia ja myyntiä konkreettisin ja mitattavin toimenpitein.
Miksi juuri tämä hanke?
Hankkeen aikana keskitytään maakunnan omaehtoiseen kehittämiseen ja ollaan tukemassa Etelä-Savon elinvoimaisuutta. Etelä-Savon saavutettavuus on ollut tarkastelussa aiemmissa hankkeissa ja tällä hankkeella luodaan edellytyksiä tulevaisuuden tarpeisiin.
Aluetalous ja matkailun kehittäminen ovat hankkeen keskiössä, siten että alueen asukkaiden ja yritysten toimintaedellytykset huomioidaan tutkitun tiedon valossa. Etelä-Savo tarvitsee kehittämistoimenpiteitä alueen pito- ja vetovoiman parantamiseksi.
Tällä hankkeella luodaan kolme uutta avausta: (1) panostetaan lentoyhteyksien kehittämiseen ja toiminnan elvyttämiseen, (2) tuotteistetaan miehittämättömän ilmailun koulutusmatkailualusta sekä (3) luodaan uutta alueellista tapahtumatoimintaa, joka saa ihmiset liikkeelle.
Mitä konkreettista lisäarvoa asiakas saa hankkeesta?
Hankkeella lisätään lentoaseman aktiivisuutta ilmailun ja tapahtumatuotannon osalta. Mikkelin lentokentän ympäristön kehittäminen nähdään mahdollisuutena, joka tuo piristystä aluetalouteen pitkällä aikaperspektiivillä. Lisäksi hyötynä: ( 1 ) kansainvälisten suhteiden vahvistaminen ( 2 ) uusi toimintamalli tapahtumien saamiseksi Mikkelin talousalueelle ja ( 3 ) dronetestauksen ja muun miehittämättömän ilmailun tuotteistaminen. Etelä-Savo saa hankkeen avulla uusia kehityssuuntia ja tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi.
Kuinka hanke toimittaa hyödyn asiakkaalle?
Mikkelin lentoaseman mahdollisuudet tehdään hankkeen aikana näkyväksi. Hankkeella muodostetaan uusia verkostoja siten, että työpakettien sisällöt konkretisoituvat todelliseksi toiminnaksi. Hanke kommunikoi avoimesti eri sidosryhmien suuntaan ja tekee aktiivista yhteistyötä lentoaseman nykyisten ja tulevien toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana luodaan toimintamalleja ja kehitetään Mikkelin lentoasemaa ilmailun, koulutuksen, testaamisen ja tapahtumatuotannon kehitysalustana.
Energiatehokkuustoimenpiteiden edistämisessä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä on huomioitava myös vapaa-ajan asuminen, joka on Etelä-Savossa Suomen suurinta. Maakunnassa on suurin piirtein saman verran vakituisia asuinrakennuksia ja vapaa-ajanasuntoja. Etelä-Savon vapaa-ajanasuntojen hiilijalanjälki on sähkönkulutuksen osalta 2000 kg CO2e/vapaa-ajanasunto. Suurin osa mökkien energiankulutuksesta syntyy lämmityksestä, ja noin 40 %:ssa mökkejä on vähintään peruslämpö päällä talvella. Energiatehokkuustoimille vapaa-ajan asumisessa on selvä tarve.
Laiturilla 3 -hanke edistää Etelä-Savon vapaa-ajanasuntojen energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä sekä ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vähähiilisyyttä tarjoamalla vapaa-ajanasukkaille energianeuvontaa. Hanke kehittää myös etätyöskentelyn uusia palvelukonsepteja. Vapaa-ajan asumiseen liittyvällä liityntäpysäköintikokeilulla pureudutaan hankkeessa mökkimatkojen päästöjen vähentämiseen. Hanke vahvistaa Etelä-Savon asemaa kestävän vapaa-ajan asumisen edistäjänä.
Hankkeen tuloksena Etelä-Savon vapaa-ajanasuntojen energiatehokkuus on parantunut ja uusiutuvan energian käyttö vapaa-ajan asumisessa on lisääntynyt. Etätyöskentelyn uudet palvelukonseptit tukevat etätyön tekemistä mökkiseudulla, pidentävät viipymää ja siten vähentävät liikkumisen päästöjä. Liityntäpysäköintikokeilu on ensimmäinen Suomessa ja avaa mahdollisuuksia päästöjen vähentämiselle, palveluille ja liiketoiminnalle sekä liikenneyhteyksien kehittämiselle. Vapaa-ajanasukkaiden tietoisuus ja tietämys kestävästä mökkeilystä sekä omista vaikutusmahdollisuuksista ja omien valintojen merkityksestä kasvaa.
Vapaa-ajan asumisen energianeuvonta on tarjolla vuosina 2024-2025.
Viestintään, tiedottamiseen ja tiedolla ohjaamiseen käytetään olemassa olevia, vapaa-ajanasukkaille suunnattuja Laiturilla.fi-verkkosivuja ja Laiturilla-somekanavia.
