fbpx

Equip – Blue Economy Mikkelin ja EcoSairilan Digitaaliset työkalut

Mikkeli on valittu Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnalliseen innovaatioekosysteemejä kehittävään ohjelmaan. Mikkelin kaupungin ja TEM:n välisen, vuosille 2021–2027 solmitun ekosysteemisopimuksen painopiste on yhdyskuntavesien kiertotalous ja kehittämiskohde BEM-osaamiskeskus. BEM-osaamiskeskuksen tavoitteena on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa uusia ratkaisuja vesihuollon ongelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla.

Equip-hankkeen tavoitteena on toteuttaa uuden sukupolven EcoS -ympäristötietoalusta EcoSairilan alueen Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskuksen sekä sen sidosryhmien (esimerkiksi viranomaiset, yritykset, tiedeyhteisöt, tutkijat) käyttöön. Lisäksi hankkeessa toteutetaan BEM:n olennaisten toimintojen suunnittelutöitä seuraavasti; BEM TKI -laitteiden määrittelyt ja BEM TKI tilojen layout-suunnitelmat puhdistamoluolaan. BEM ShowRoom – tilojen sekä kiertokäyntien suunnitelmat. Hankkeen tuloksiin perustuen BEM TKI-toiminnot voidaan aloittaa Mikkelin uuden jätevedenpuhdistamon tiloissa.

Hankkeessa on kolme työpakettia:

1. EcoS ympäristötietoalustan toteuttaminen BEM TKI käyttöön
2. BEM TKI -toimintojen ja -laitteiden määrittely sekä lay-out
3. BEM Show Room -tilojen ja kiertokäyntien suunnitelmat

Digitoinnin taitajaksi

Koulutuksen ja tuotettavien aineistojen tavoitteena on edistää digikyvykkyyttä ja ymmärrystä digitoinnista, mikä edesauttaa työn kehittämistä ja mahdollistaa organisaatioiden digitaalisten palveluiden kehittämisen organisaatioille itselleen sekä asiakkaille. Aineistojen muunto analogisesta digitaaliseksi sekä tilojen väheneminen tätä  kautta vähentävät ympäristö kuormaa sekä edistävät kestävää kehitystä ja vihreään talouteen siirtymistä.

Pidemmällä aikavälillä hanke auttaa kehittämään koko toimialaa, alueen yrityksiä ja organisaatioita sekä mahdollistaa digitoinnin osaajien pitkäjänteisen koulutuksen kehittämisen niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

FlyMikkeli – Mikkelin seudun saavutettavuuden edistäminen lentoliikenteessä

Mikkelin lentoasema (EFMI) on Mikkelin Tuskussa sijaitseva kansainvälisen lentostatuksen (EU/AFIS) lentoasema. Aseman kiitotien suunnittelu aloitettiin 1920-luvulla ja ensimmäinen lentokone laskeutui Mikkelin kiitotielle 1936.

Vastaavan uuden lentoaseman investointikustannuksen arvioidaan nykypäivänä olevan noin 30–40 miljoonaa euroa. Säännöllisen lentoliikenteen loputtua vuonna 2005 Mikkelin lentoaseman käyttömäärä on pysynyt pienenä. Lentoasemalla ei ole ollut strategiaa, joka luo tavoitteelliselle ja pitkäjänteiselle toiminnalle edellytykset. Kokonaiskuvan ja vision puuttuessa on keskitytty kentän ydintehtäviin, käytännössä ylläpitoon.

Lentoaseman jatkoon ja tulevaisuuskuvaan kohdistuu Mikkelissä poliittisia paineita. Tässä hankkessa käynnistetään viisi selvitystä, joiden tavoitteena on selvittää Mikkelin lentoaseman tilannekuvaa ja mahdollisuuksia eri näkökulmista.

Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Työpaketit 1,2 ja 3 muodostavat ensimmäisen vaiheen selvitykset. Mikäli ensimmäisen vaiheen perusteella nähdään riittävät edellytykset jatkaa selvitystyötä, muodostavat työpaketit 4 ja 5 toisen vaiheen selvityksen.

Tehtävät selvitykset ovat:

1. Lentotoiminnan markkinakartoitus

Tilauslentokoneiden määrä Suomessa on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana. Samaan aikaan markkinoille on tullut energiatehokkaita matkalentokoneita, kuten Pilatus PC-12 ja Diamond DA62. Hankkeessa selvitetään myös alan kasvavan trendin eli sähkölentokoneiden käytön tulevaisuus tilauslentojen liiketoiminnassa Mikkelin lentoaseman osalta.

Selvitetään mahdolliset kumppanit ja tuotteistetaan tilauslennot Mikkelistä yleisimpiin lentokohteisiin. Kartoitetaan Mikkelin lentoasemalle soveltuvalla lentokonekalustolla operoivien lentoyhtiöiden kiinnostus ja vaatimukset kenttää ja aluetta kohtaan. Lisäksi kartoitetaan alueemme yksityisten toimijoiden kiinnostus lentojen käyttämiseen.

2. Sähköisen lentämisen edellytykset ja droneliiketoiminta –selvitys

Dronetoiminnan – miehittämättömien koneiden – kehittyminen ja kasvu on ollut jo nähtävissä erityisesti logistiikka-alan toimitusketjujen arvon lisääjinä. Lisäksi sähköinen lentäminen on lähitulevaisuuden mahdollisuus myös henkilömatkustamisen liiketoiminnassa. Pohjoismaissa, myös Suomessa, joitakin niin kutsuttuja maakuntakenttiä käytetään jo droneliiketoiminnan testialustoina ja tukikohtina.

3. Rahoitusbenchmarking

Lentoaseman pitkäjänteinen kehittäminen vaatii rahoitusta monista eri lähteistä. Selvitetään kansallisten ja kansainvälisten sekä yksityisten ja julkisten rahoituslähteiden soveltuvuus toiminnan kehittämiseen. Selvitys toteutetaan sekä lentoasemien benchmarking -selvityksenä että rahoituslähteiden suorana kartoituksena.

Mikäli edellä mainittujen selvitysten perusteella nähdään edellytykset jatkaa selvitystyötä, toteutetaan lisäksi seuraavat selvitykset (vaihe 2):

4. Lentoaseman alueen maankäytön masterplan

Tässä työpaketissa tarkastellaan maankäyttöä lentoaseman alueella. Työpaketin tavoitteena on selvittää, onko maankäyttö nykyisen aseman maa-alueella optimaalista ja voidaanko lentoaseman toimintaa ja kustannushallintaa parantaa entistä tehokkaammalla ja innovatiivisemmalla maankäytöllä. Työpaketissa selvitetään myös yksityisten lentokoneomistajien ja sijoittajien kiinnostus hallirakentamiseen.

5. Lentoaseman matkailullinen käyttö esimerkiksi tapahtumissa

Lentoasemilla on oma roolinsa osana alueellista saavutettavuutta ja matkailurakennetta. Tässä työpaketissa selvitetään mahdollisuudet käyttää Mikkelin lentoasema-aluetta suurtapahtumien pitopaikkana. Käytetään hyödyksi jo olemassa olevia matkailualan palvelumuotoilijoiden töitä. Kartoitetaan kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kiinnostus alueen käyttämiseen.

Kustakin osa-alueesta muodostetaan oma selvitysraporttinsa.

ARKI – Arjen Kiertotalous

Hankkeessa autetaan alan toimijoita paketoimaan, markkinoimaan ja kasvattamaan omaa korjaus- ja huoltoalan liiketoimintaansa. Viestimme näistä ekologisista palveluista kuluttajille, muistutamme korjaamisen ja huollon mahdollisuuksia sekä nostamme toiminnan imagoa ja mielikuvaa asiakkaiden silmissä.

Lisäarvo hankkeessa mukana oleville yrityksille:
– Kotitalouksille palveluja tarjoavien korjaus- ja huoltoyritysten liiketoiminnan jatkuvuus, kasvu ja palvelujen kehittäminen
– Korjaus- ja huoltopalvelujen kysynnän ja arvostuksen lisääminen
– Huolto- ja korjausalan koulutuksen, yrittäjyyden ja kiertotalousosaamisen lisääminen ammatillisessa koulutuksessa (ESEDU)
– Kuluttajien kiinnostuksen lisääminen näitä palveluita kohtaan
– Palveluiden parempi löydettävyys ja helppokäyttöisyys myös digitaalisissa kanavissa

Mukaan valitaan 15-20 alan yritystä (alueena Mikkeli, Puumala, Pertunmaa, Juva, Mäntyharju, Kangasniemi, Hirvensalmi) pl. moottoriajoneuvojen korjaus ja huolto. Yrityksille tarjotaan mm.
– Tukea digitaalisten palveluiden kehittämiseen, näkyvyyteen ja löydettävyyteen
– Yhteismarkkinointia ja uusia ideoita omaan liiketoimintaan
– Apua palvelumuotoiluun

Enterprise Europe Network

Enterprise Europe Network (EEN) on Euroopan komission vuonna 2008 käynnistämä asiantuntemusta ja kansainvälistymispalveluita pk-yrityksille tarjoava verkosto. Verkoston palvelutarjooma on laaja ulottuen EU-asioihin liittyvästä neuvonnasta kansainvälisessä teknologiansiirrossa tukemiseen. Käytännössä pk-yritys saa verkoston avulla markkinatietoa ja kontakteja Suomen ulkopuolelta, sekä kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvää lainsäädännöllistä neuvontaa. Verkoston toiminta on julkisrahoitteista, ja palvelut ovat yritykselle maksuttomia.

Verkoston ylläpitämästä Yrityskontaktipörssistä yritys voi hakea esimerkiksi myyntikanavia, alihankintaa tai vaikkapa kartoittaa mahdollisuuksia yhteisyrityksen perustamiseen. Verkosto järjestää myös vuosittain satoja tapahtumia ja yrityskontaktitapahtumia (matchmaking, brokerage, B2B, partnering) eri maissa.

Verkosto toimii yli 60 maassa, myös EU-maiden ulkopuolella, kuten Norjassa, Venäjällä ja Japanissa. Verkoston palveluita tarjoaa noin 600 organisaatiota yli 3000 asiantuntijan voimin. Suomen kansallisessa verkostossa on mukana kolme organisaatiota: Business Finland, Helsingin seudun kauppakamari ja Turku Science Park. Turku-Mikkeli-Seinäjoki yhteistyösopimuksen myötä EEN-verkostoasiantuntija Mari Kivinen työskentelee MikseiMikkelin tiloissa, tiiviissä yhteistyössä MikseiMikkelin henkilöstön kanssa.

Enterprise Europe Network -verkoston toiminta on Euroopan komission osarahoittama. Lisäksi toimintaa rahoittavat Suomessa verkoston toimijat.

Kansallinen digitointikeskus -selvityshanke

Alueen muistiorganisaatiot ovat olleet jo vuosia yhdessä kehittämässä Memory Campuksen toimintoja ja esille on noussut tarve Kansallisen Digitointikeskuksen perustamiseksi, jossa kulttuuriperintöämme digitoitaisiin laajamittaisesti Kansallisarkiston massadigitoinnin lisäksi (kuten esim. kirjastot, arkistot, museot, kunnat jne.).

  • Tavoitteena selvittää digitointikeskuksen perustamisen ja toiminnan edellytyksiä Mikkelissä
  • Selvitystyön keskeiset sisällöt: EU:n elpymisvälineen rahoituksen ja ohjelman mahdollisuudet digitointikeskuksen toteuttamisessa, nykytilanteen selvitys (mm. markkinakartoitus, kilpailija-analyysi, asiakaskartoitus) ja digitointikeskuksen mahdollinen toimintamalli (mm. tilatarve, laitetarve, teknologiat, henkilöstötarve, koulutustarpeet, sijainti, tuotteet/palvelut, erottumistekijät ym.).

Hanke kehittää koko toimialaa Suomessa ja tukee alueellisen osaamisen keskittymistä Etelä-Savoon. Hankkeella on toteutuessaan merkittäviä työllisyysvaikutuksia (digitoijat, digitoinnin asiantuntijat ja muut siihen liittyvät toimialat) ja se edistää alueen digitalisoitumista.

  • Digitoinnissa syntyvän datan ympärille syntyy uutta yritystoimintaa
  • Kulttuuriperinnön laajamittainen digitointi edistäisi myös muistiorganisaatioiden uudistumista, kun sitä erityisen raskaasti kuormittavia kiinteistökustannuksia voitaisiin ajan mittaan alentaa
  • Ajanmukainen digitointikeskus voisi myös tuoda Suomeen paitsi alan parhaita asiantuntijoita myös taloudellisia resursseja esimerkiksi yhteiseurooppalaisten kehittämishankkeiden muodossa.

 

Biohiilen uudet käyttökohteet rakennusmateriaalina – BiBe

Biohiilen käytöllä on mahdollista keventää rakennusmateriaaleja sekä parantaa niiden lämmön- ja ääneneristävyyttä. Lisäksi biohiili ylläpitää sisäilman kosteustasapainoa, millä voi olla ilman laatua parantavia ominaisuuksia. Biohiili on stabiili materiaali, jolla on hyvä kyky sitoa ilmakehän hiilidioksidia.

Hankkeessa selvitetään rakennusmateriaaleihin lisättävän biohiilen teknisiä ominaisuuksia, joihin vaikuttavat muun muassa valittu raaka-aine, biohiilen valmistuslämpötila ja -aika. Biohiilen mahdollisia käyttökohteita voisivat olla esimerkiksi uudenlaiset seinä- ja kattomateriaalit, betonipohjaiset hulevesirakenteet sekä pihalaatoitukset ja meluesteet. Käyttökohteiden soveltuvuutta tutkitaan sekä laboratorio- että pilot-mittakaavan testeillä. Samalla arvioidaan uusien tuotesovellusten ympäristövaikutuksia sekä kaupallistamismahdollisuuksia.

Hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden tuloksena syntyy runsaasti uutta tietoa biohiilen käytettävyydestä muun muassa osana betoninvalmistusta. Lisäksi saadaan tietoa uusien tuoteaihioiden ympäristöturvallisuudesta ja käytettävyydestä kohteisiin, joissa biohiilimateriaalia voidaan hyödyntää.

Mikkeli Events

Mikkelissä ja seudulla on tunnistettu jo pitkään tarve kehittää tapahtumatoimijoiden valmiuksia järjestää, tuottaa ja tarjota tilaajaorganisaatioille laajempia ja ammattimaisemmin tuotettuja tapahtumapalveluja.

Mikkeli Eventsin työn avulla lisätään mahdollisuuksia tapahtumille sekä uudelle liiketoiminnalle tapahtuma-alalla. Mikkelissä järjestettävien keskisuurten ja suurten tapahtumien määrä tulee kasvamaan, kesäsesonki laajenee, sesongin ulkopuolelle saadaan lisää merkittäviä tapahtumakonsepteja ja tapahtuma-alan jo ennestään merkittävä aluetaloudellinen vaikutus kasvaa.

Hankkeessa:

-kartoitetaan tapahtumapaikat, tapahtumatekniikan toimittajat ja sisällöntuottajat

-kartoitetaan Mikkelin asemointi tapahtumakaupunkina

-järjestetään mikkeliläisen tapahtumatoimialan palvelumuotoilutyöpajoja

-toteutetaan Mikkelin oma tapahtumajärjestäjien tietämyksenhallintajärjestelmä liiketoiminnan tuotteistamisen, kaupallistamisen sekä tapahtumien ajankohtien ennakoinnin, koordinoinnin ja yhteistyön parantamiseksi

-tehdyn kartoitus- ja selvitystyön sekä lopulta tapahtumapilottien perusteella valitaan parhaimmat tapahtumatuotantojen ja yleisöjen kohderyhmät

-Mikkelin näkökulmasta kaupungin elävöittäminen.

-mahdollistetaan Mikkeli Events -tapahtumapaikkojen käyttö siten, että turvalliset elämykset voidaan toteuttaa kohtuullisilla kustannuksilla korona-aikana ja sen jälkeen

-tehdään Mikkeli Events -viestintä kuluttajille / yleisölle omiin kanaviin

-toteutetaan sähköisen tapahtuma-alustan kehittäminen ja ylläpitäminen

-toteutetaan innovatiiviset elämys ja tapahtumapilotit

-toteutetaan Mikkeli Events -sesonkien markkinointi

Saimaa Food & Tourism –kehittämisalustan selvityshanke

Selvityshankkeen kohteena olevan Saimaa Food & Tourism kehittämisalustan kärkenä on ruokamatkailu. Kehittämisalustan ideana on yhdistää laaja-alaisesti Etelä-Savon ruoan ja matkailun parissa toimiva tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta ja koota ympärille verkosto Euroopan parhaista alan osaajista.

Kriittisiä menestystekijöitä ruokamatkailun kärkialueena säilymiselle ja vahvistumiselle ovat ruoan raaka-aineiden, tuotteiden ja palvelun korkea laatu sekä osaavan henkilöstön saaminen. Lisäksi tarvitaan jatkuvaa oppimista kansainvälisen tason standardien mukaisesti ja innovatiivista tuotteistamista, jotta ruoka olisi elämyksellinen ja lisäarvoa tuova matkailussa. Lisäarvon luomiseksi tarvitaan mukaan koko ruokaketjun toimijat sekä matkailuala.

Hankkeen tavoitteena on jäsentää kokonaisvaltainen Etelä-Savon ruoka- ja matkailualan yhdistävä kehittämisalusta ja luoda sille toimintamalli. Hankkeessa selvitetään:

1. Miten ruoka- ja matkailualan yhdistävä osaamiskeskittymä (kehittämisalusta) voisi toimia (toimintamallit), miten saadaan tiivistettyä rajapintojen (ruoka ja matkailu) yhteistyötä?

2. Miten rakennetaan alueelle kansainvälinen, huipputason koulutusohjelma, jossa on huomioitu kattavasti ruoka- ja matkailualan osa-alueet?

3. Miten yhdistetään ruoka- ja matkailutoimijoiden osaaminen ja mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta saadaan innovatiivisia ja korkeatasoisia tutkimus- ja kehityslähtöisiä elämyksellisiä ruokamatkailutuotteita?

Selvityshankkeen kohderyhmänä ovat alueen ruokaan ja matkailuun kytkeytyvät yritykset (ml. alkutuottajat) sekä ruoka- ja matkailualan koulutusta sekä tutkimus- ja kehittämispalveluja tarjoavat toimijat maakunnassa.

Hankkeen tuloksena saadaan ehdotus ruoka- ja matkailualan kehittämisalustan toimintamallista, joka sisältää alustavan suunnitelman huippukoulutuskokonaisuuden perustamisesta sekä ruokamatkailuun liittyvän korkeatasoisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamisesta.

Juvan ja Mikkelin logistiikkakeskusten selvityshanke

Tässä logistiikkakeskukseen liittyvässä hankkeessa selvitetään keskusten perustamisen vaatimuksia ja mahdollisuuksia Mikkeliin ja Juvalle. Hankkeella pyritään myös luomaan järkevä logistikkakeskukseen liittyvä toimintaympäristö, josta on hyötyä koko Etelä-Savon maakunnan yrityselämälle.

Hankkeen tavoite on antaa keskusten operoinnista kiinnostuneille tahoille tutkimustyön kautta vahva tietopaketti, jonka avulla he voivat aloittaa toimintansa mahdollisimman riskittömästi. Tietopakettiin kuuluu mm. keskusten ansaintalogiikan selvittäminen, Parikkalan raja-aseman avautumisen tuomat rahtimahdollisuudet Mikkelin ja Juvan logistiikkakeskuksille ja potentiaalisten rahoittajien kiinnostus sekä asiakkaiden eli keskusta käyttävien asiakkaiden kartoitus.

Tutkimustyön toimenpiteinä ovat:
– oikeanlaisen operoinnin toimintamallin löytäminen ja ansaintalogiikan selvittäminen kohdistuen Juvan ja Mikkelin logistiikkakeskuksiin
– selvittää Parikkalan raja-aseman luomat kaupalliset mahdollisuudet ja tulliterminaalitoiminnan vaatimukset
– selvittää Juvan ja Mikkelin logistiikkakeskusten yhteistyömahdollisuudet
– kartoittaa logistiikkakeskuksen asiakkaita/käyttäjiä, kiinnostuneet operoijat ja investoritahot
– Vähintään 150 asiakkaan/tahon luokse tullaan jalkautumaan ja kertomaan logistikkakeskusten mahdollisuuksista.

Tutkimustyön tuloksena on, että keskuksiin löydettäisiin operaattori(t), joka/jotka olisivat kiinnostuneet perustamaan niin Juvalle kuin Mikkeliin mielellään toisiaan liiketoiminnallisesti tukevat logistiikkakeskukset.