Jäte muuttuu resurssiksi heti, kun se on lajiteltu. Mikkelin kiertotalouspäivillä kävijät kuulivat tietoiskuja ja pääsivät tekemään hyönteishotelleja ja kierrättämään vaatteita. Esedulaisten kierrätysvaatenäytös sai jälleen innostuneen vastaanoton.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Pöyry muistutti Mikkelin olevan puhtaan veden pääkaupunki, jossa kiertotaloudella on merkittävä asema niin yhteisöjen, yksilöiden, yritysten kuin oppilaitoksenkin arjessa. Hän sanoi vihreän osaamisen synnyttävän tuottoisaa liiketoimintaa, mutta se edellyttää myös kuluttajilta muutosta omassa käyttäytymisessään.

Pöyry korosti käytännön toimia. Kotitalouksissa pitää tehostaa kierrätystä ja jätteiden lajittelua. Yrityksissä ja työpaikoilla kannattaa miettiä tapoja toimia, jotta kiertotaloudesta saadaan hyötyä. Oppilaitosten osaaminen puolestaan voi tukea yrityksiä niiden pyrkiessä toimimaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Tekstiilien kierrätykseen löytyy vaihtoehtoja

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei nostavat Mekstiili -hankkeessa esille uudenlaisia tapoja kierrättää tekstiilejä. Kiertotalouspäivän vaatteidenvaihtopisteessä kävijät saivat tuoda 1-3 hyväkuntoista kesävaatetta ja vaihtaa ne mieleisiinsä.

Mekstiili -hankkeen työntekijät kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen MikseiMikkelistä ja hankkeen projektitutkija Miia Sourander Xamkilta kertoivat, miten he itse lajittelevat vaatteitaan vuodenaikojen vaihtuessa. Kausivaatteiden huolto, huolellinen säilytys, korjaus  ja tuunaus edesauttavat käyttöiän pidentämistä. Itselleen tarpeettomiksi jääneet tekstiilit  voi lahjoittaa tai myydä eteenpäin. Mikäli vaate on jo elinkaarensa päässä, sen voi jättää puhtaana esimerkiksi kauppakeskuksien poistotekstiilirullakoihin. Poistotekstiilikeräyspisteitä on Mikkelissä runsaasti ja lajitteluohjeita on kuluttajille saatavilla mm. Metsäsairilan nettisivuilla.

”Poistotekstiilirullakkoon voi toimittaa puhtaita poistovaatteita, mutta sinne ei saa laittaa alusvaatteita, sukkia tai haisevia vaatteita, vaan niiden paikka on sekajätteessä”, Mekstiili -hankkeen projektityöntekijä Erno Gynther ViaDia Mikkeli ry:stä muistutti.

Lahtelaisen Luhta Sportswear Company:n kiertotalouskoordinaattori Mirka Uunimäki kuvasi, että yrityksen vastuullisuusohjelman mukaan vuoteen 2040 mennessä yrityksen mallistot ovat kiertotalouden mukaisia ja omien toimiensa osalta yritys pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.

Vuodesta 2022 yrityksellä on ollut Reuse-toimintamalli eli nettialusta, jonka kautta yritys ottaa talteen käytettyjä omien brändiensä vaatteita. Luhta myös tutkii aktiivisesti ja pilotoi mahdollisuutta palautuneiden tuotteiden korjaamisesta takaisin myyntiin. Yritys tekee yhteistyötä korjauspalveluita tarjoavan Menddie-verkkoalustan kanssa, jonka avulla Luhdan asiakkaat voivat korjauttaa tuotteitaan takaisin käyttöön. Lisäksi Lahdesta löytyy yrityksen oma Rukka Motorsport -tuotteiden korjausompelimo. Yritys tutkii yhdessä paikallisen LAB- ammattikorkeakoulun kanssa upcycling-mallia eli miten korjauskelvottomia reklamaatioita ja Reuse –palautuksia voisi uudelleenvalmistaa joko osin tai kokonaan. Luhta on myös vuodesta 2022 alkaen tehnyt yhteistyötä myös paimiolaisen Rester Oy:n kanssa, joka on ottanut parin vuoden ajan vastaan Luhdan Reusen kautta palautuneita tuotteita kierrättääkseen niiden kuidut uudelleen.

Pirtin kehräämön toimitusjohtaja Päivi Hämäläinen puolestaan havainnollisti, minkälaisista kierrätyskuiduista ja villasta syntyy ekologista villalankaa.

Jätevesi käsitellään juomavedeksi

Mikkelissä on tehty jo vuosikymmeniä uraauurtavaa työtä vesiosaamisen tutkimuksessa, vesiosaamisen keskusta vetää koordinaattori Juha Kauppinen Mikkelin kaupungilta tiivistää. Kovaa osaamista löytyy nyt oppilaitoksista, tutkimusyksiköistä kuin uudesta jätevedenpuhdistamosta.

Kauppinen muistutti, että kun jätevedenpuhdistamosta lasketaan vettä takaisin Pappilanselälle, siellä Saimaan vesi puhdistuu. Jätevedenpuhdistamoon rakennetaan parhaillaan testiympäristöä, jossa yritykset voivat tehdä omaa tuotekehitystään. Mikkelin laitos vetää kansainvälisiä vierailijaryhmiä, ja ensimmäistä testauslinjaa käyttää parhaillaan japanilaisyritys uusien suodatinkalvojensa testaukseen.

Kauppinen kuvasi puhdistamojätteen kierrätystä kertomalla, että puhdistamolla eroteltu liete jatkojalostetaan alueella biokaasuksi, jota käyttää jo osa kaupungin busseista, jäteautoista ja henkilöautoista. Prosessista jää myös ravinteita, joiden hyödyntämistä lannoitteeksi kehitetään. Puhdistamolla jätevedestä talteen otettavalla lämmöllä lämmitetään puhdistamon luolasto ja sitä riittää myös teollisuudelle käyttöön.

”Puhdistamon testiympäristön kaltaista paikkaa ei löydy toista Suomesta. Siellä on mahdollista kehittää uudenlaisia ratkaisuja, joilla on maailmalla kysyntää.”

Ruoka kiertää ravinteiksi

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin professori Juha Helenius tutkii ruoan tuotannon kestävyyttä. Hän tiivistää, että ruokajätteet ja ihmisten jätökset sisältävät kasviravinteita, jotka alun perin viljelykasvit ovat maaperästä sitoneet kasvuunsa. Myös kotieläinten ruokintaan käytettyjen rehukasvien sitomat ravinteet päätyvät ruokaketjuun eläinperäisissä ruuissa kuten maito- ja lihatuotteissa. Ruokaketjussa suurimpina määrinä kierrätettävät ravinteet ovat typpi, fosfori ja kalium, jotka siis tulisi palauttaa lannoitekäyttöön.

Heleniuskin muistutti Mikkelin edelläkävijyydestä. Jätevedenpuhdistamokin tuottaa kierrätyskelpoista ainesta pelloille. ”On tärkeää saada ruokajätteet ja biojätteet kierrätettyä mahdollisimman hyvin takaisin pelloille, jotta teollisuuden ei tarvitse valmistaa suuria määriä lannoitteilta.”

Biovirtaa-hanke kannustaa kuluttajia kierrättämään biojätteitä nykyistä tehokkaammin. Hankkeen projektipäällikkö, TKI-asiantuntija Tuija Ranta-Korhonen Xamkista muistutti, että biojätteestä on vettä jopa 70 prosenttia. Mikäli biojäte joudutaan kuljettamaan kauas, siitä aiheutuu päästöjä ja kustannuksia. Tärkeää olisikin pystyä paikallisesti hyödyntämään biojätteitä biokaasuksi, kuten Mikkelissä tehdään jo tai valmistaa kierrätyslannoitteita..

Hankkeella on Mikkelissä useampi taajama- ja kaupunkialueella sijaitseva tutkimuskohde, joiden asukkaille kerrotaan biojätteiden kierrätysmahdollisuuksista ja seurataan, onko sillä vaikutusta sekajätteisiin menevän biojätteen määrälle.

Rakennuksista löytyy uudelleenkäytettävää

Rakentaminen kuluttaa valtavasti raaka-aineita ja aiheuttaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Sen arvioidaan tuottavan myös noin kolmasosan kaikesta maailman jätteestä. Kielo-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi MikseiMikkelistä korostaa, että ympäristön kannalta on tärkeää käyttää tiloja tehokkaasti ja tarvittaessa korjata niitä olemassa olevia materiaaleja hyödyntäen.

Ensi vuoden alussa voimaan tuleva uusi rakentamislaki edellyttää, että rakennusluvan haun yhteydessä on esitettävä laskelma rakennuksen hiilijalanjäljestä. Ongelmana rakennusosien uudelleenkäytölle on, että nykyistä rakennuskantaa ei ole suunniteltu purettavaksi ehjänä.

Maailmalta löytyy erilaisia esimerkkejä rakenteiden kierrätyksestä. Tanskassa on purettu tiilirakennuksia isoiksi seinäelementeiksi ja hyödynnetty rakennusten ikkunoita uudessa visuaalisessa muodossa. Rakennusyhtiöistä esimerkiksi Skanska on purkanut rakennuksia niin, että niiden ontelolaatat on voitu hyödyntää uudelleen uuden rakennuksen rakentamisessa. Luotolampi muistuttaa, että myös liimapuupalkit sopivat uudelleenkäyttöön. Hän tiivistääkin rakennusten kierrätyksen sanomalla, että älkää purkako, ellei ole pakko ja jos puratte, miettikää, mitä voisi säästää ja toimittakaa uudelleenkäyttöön soveltumaton materiaali asianmukaisesti jätehuoltoyhtiön jatkokäsittelyyn.

Kielo-hanke toimii koko Etelä-Savon maakunnan alueella, ja se kestää kevääseen 2025. MikseiMikkelin ja Xamkin yhteinen hanke kannustaa erilaisiin käytännön kokeiluihin, joilla parannetaan rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä.

Energianeuvontaa vapaa-ajan asukkaille

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein hallinnoima Laiturilla 3 -hanke tarjoaa mökkiläisille maksutonta energianeuvontaa elokuuhun 2025 saakka Etelä-Savon alueella. Yhteyttä voivat ottaa omien vapaa-ajan asuntojensa energiaremontteja ja uusiutuvan energian hyödyntämistä pohtivat. Projektipäällikkö Tuula Pihkala kertoo, että kiinnostusta on ollut muun muassa lisäeristyksen tekoon, ilmalämpöpumppujen ja aurinkopaneelien hankintaan.

Mikkelin kiertotalouspäivien yleisön suosikkeihin kuului tänä vuonna Etelä-Savon ammattiopiston pisteellä hyönteishotellin valmistus, johon riitti väkeä jonoksi asti. Esedun luonto- ja puualan opiskelijat opastivat tapahtumavieraita hyönteishotellien rakentamisessa. Osa valmistuneista hotelleista löytyy jatkossa Mikkelipuistosta. Yleisö tiesi myös odottaa kiinnostavaa kiertotalousmuotinäytöstä, joka innostaa kuvaamaan luomuksia ja niitä esitteleviä oppilaitoksen opiskelijoita. Muotinäytöksessä esitetyt tuotteet oli valmistettu Esedun tekstiili- ja muotialan opiskelijoiden toimesta kierrätysmateriaaleista.

Mikkelin kiertotalouspäivät järjestetään Mikkelin kaupungin, Etelä-Savon ammattiopiston, Metsä-Sairila Oy:n, Toimintakeskus Uutta elämää ry:n, Pro Agrian, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Mikkelin yliopistokeskuksen sekä Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun AWE-, Mekstiili-, Kielo-, Verstas CO2- ja Biovirtaa -hankkeiden yhteistyönä. Kyseiset hankkeet ovat Euroopan unionin osarahoittamia, Rahoitukset myöntäneet viranomaiset ovat Etelä-Savon maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Kimmo Haapea, Verstas CO2-hanke, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi, puh. 044 036 1613.
Projektipäällikkö Jenina Luotolampi, Kielo-hanke, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi, puh. 050 3459 403.
Kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen, Mekstiili-hanke, johanna.jarvinen@mikseimikkeli.fi, puh. 050 465 5320.
TKI-asiantuntija Tuija Ranta-Korhonen, Biovirtaa-hanke, tuija.ranta-korhonen@xamk.fi, puh.040 661 5191.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen