CityLoops – closing the material loops
"CityLoops tuottaa tietoa uusista liiketoimintamahdollisuuksista rakennus- ja purkuliiketoiminnassa ja orgaanisten jätteiden kierrätyksessä. Hankkeessa pyritään lisäämään kiertotalousnäkökulmaa julkisiin hankintamenettelyihin ja -kriteereihin, ja vaikuttamaan yritysten ja organisaatioiden toimintamalleihin.
CityLoopsin päätyttyä Mikkelissä on nykyistä enemmän kiertotaloustyöpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta kiertotalouden ympärillä, ja Mikkeli on tunnustettu ja arvostettu kiertotalouden kehittäjä eurooppalaisten pienten ja keskisuurten kaupunkien joukossa, sekä haluttu yhteistyökumppani suomalaisille ja ulkomaisille kunnille ja kaupungeille tulevissa kehitysprojekteissa. "
TYÖPAKETIT:
- Rakennus- ja purkujäte
- Biojäte
Ajankohtaista:
Rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttö -työpaja Helsingissä 6.2.2023
Työpaja toteutetaan yhteistyössä Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden, Helsingin Kiertotalousklusterin, Vantaan kaupungin ja CIRCuIT-hankkeen sekä Rapurc-hankkeen kanssa.
Tiilien uudelleenkäyttö
Puretut tiilet eivät välttämättä ole jätettä. Lue blogikirjoitus tiilien uudelleenkäytöstä
Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö ei tarvitse CE-merkintää
Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö on Suomessa mahdollista rakennuspaikkakohtaista varmentamista käyttäen.
EU:n nykyinen rakennustuoteasetus (305/2011) koskee lähtökohtaisesti uusia tuotteita eikä sisällä säännöksiä uudelleenkäytettävistä rakennustuotteista.
Uudelleenkäytettävää rakennustuotetta ei tarvitse CE-merkitä, jos tuotetta ei olennaisesti muuteta. Viime kädessä uudelleenkäytettävien tuotteiden kelpoisuus osoitetaan rakennuspaikkakohtaisessa varmentamisessa. Tuotteen kelpoisuus käyttökohteeseen tuleekin aina varmistaa, oli kyseessä sitten uusi CE-merkitty tai uudelleenkäytettävä tuote. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että uudelleenkäytettävän tuotteen ominaisuuksia on testattava tai tuote on muuten osoitettava soveltuvaksi aiottuun käyttöön. Tämä edellyttää, että tuotteen soveltuvuuden osoittamiselle määritellään käytännöt. Lue lisää.
CityLoops-hankkeen tavoitteet
Rakennus- ja purkujätteet (mukaan lukien maa-aines) ja orgaaniset jätteet (OW) ovat kaksi merkittävintä kaupunkien tuottamaa materiaalivirtaa, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia Euroopan kaupungeissa. EU: n rahoittama CityLoops-projekti kehittää sarjan innovatiivisia menettelytapoja, lähestymistapoja sekä vapaan pääsyn ja avoimen lähdekoodin työkaluja Rakennus- ja purkujätteen ja orgaanisen jätteen kierron suunnitteluun ja päätöksentekoon kaupungeissa. Lopullinen tavoite on edistää siirtymistä kiertotalouteen.
Høje-Taastrup ja Roskilde (Tanska), Mikkeli (Suomi), Apeldoorn (Alankomaat), Bodø (Norja), Porto (Portugali) ja Sevilla (Espanja) ovat seitsemän kaupunkia, jotka osallistuvat CityLoopsiin.
Mikkelissä hanketta toteuttavat Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkekoulu Oy, jotka kehittävät yhdessä Mikkelin kaupungin, Metsäsairila Oy:n ja Toimintakeskus Uutta Elämää Oy:n kanssa uusia toimintamalleja, menetelmiä ja ratkaisuja kiertotalouden lisäämiseksi rakennus- ja purkuhankkeissa ja orgaanisen jätteen käsittelyssä.
CityLoops -hanke toimii Suomessa tiiviissä yhteistyössä Motiva Oy:n aluekoordinaattoriverkoston ja muiden rakennus- ja purkujätteiden ja orgaanisen jätteen kierrätystä kehittävien kaupunkien ja muiden organisaatioiden kanssa.
LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET / BUSINESS CASES
CityLoops tuottaa tietoa uusista liiketoimintamahdollisuuksista rakennus- ja purkuliiketoiminnassa ja orgaanisten jätteiden kierrätyksessä. Hankkeessa pyritään lisäämään kiertotalousnäkökulmaa julkisiin hankintamenettelyihin ja -kriteereihin, ja vaikuttamaan yritysten ja organisaatioiden toimintamalleihin.
CityLoopsin päätyttyä Mikkelissä on nykyistä enemmän kiertotaloustyöpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta kiertotalouden ympärillä, ja Mikkeli on tunnustettu ja arvostettu kiertotalouden kehittäjä eurooppalaisten pienten ja keskisuurten kaupunkien joukossa, sekä haluttu yhteistyökumppani suomalaisille ja ulkomaisille kunnille ja kaupungeille tulevissa kehitysprojekteissa.
Katso lisää liiketoimintamahdollisuuksista tästä linkistä.
ESIMERKKEJÄ MUUALTA
Helsinki Testbed: Tietoa Helsingin Vattuniemen kiertotalouskokeilusta
TOIMENPITEET JA TULOKSET (UUSIMMAT YLIMPÄNÄ)
Raportti Mikkelin demonstraatiokohteiden (Pankalammen terveyskeskus ja Tuukkalan sairaala) purkamisen toteutuksesta kiertotalouden näkökulmasta:
Mikkeli demoraportti purkujätteen ja -materiaalien käsittelystä maaliskuu2022Kiertotalouden arviointi: CityLoops DataHub
(englanninkielinen tiedonkeräysalusta)
Työpaketti 2: Rakennus- ja purkualan kiertotalouden kehittäminen
Hirret kiertoon
Selvitämme maaseudun tyhjilleen jääneiden rakennusten kierrätysmahdollisuuksia. Klikkaa lisätietoa.
Uutiset
Markkinapaikka kiertoon.fi
Hankkeessa on kehitetty digitaalinen markkinapaikka helpottamaan rakennus- ja purkumateriaalien kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Voit tutustua palveluun osoitteessa https://kiertoon.fi tai klikkaamalla alla olevaa kuvaa.
Klikkaa kuvaa:
———————————————————————————
TAPAHTUMAT 2020-2023
Tulossa:
Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäyttö -työpaja Helsingissä 6.2.2023
Toteutuneet tapahtumat:
Mikkelissä järjestettiin 28.11.2022 CityLoops-työpaja purkamisen ja rakentamisen hankinnoista vastaaville
Mervyn Jonesin esitysaineisto (en)
Aamukahvitilaisuus purkamisen kiertotaloudesta 31.8.2022
Tilaisuudessa kuultiin Ympäristöministeriön Jouni Nissisen esitys uudesta purkubetonin EEJ (ei enää jätettä) -asetuksesta. Lisäksi Miksein kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja kertoi opiskelija Sara Maukosen Miksein harjoittelussa tekemistä kokeista betonimurskeesta valmistetulle uudelle betonille ja Tanskan kokemuksista betonimurskeen käytöstä betonin valmistuksessa. Lisäksi kuultiin kokemuksia purkukartoituksesta ja purkukartoitusohjelmasta ja Green Building Council Finlandin (FIGBC) ajankohtaisia kuulumisia.
Katso tästä Ohjelma
Esitysmateriaalit:
Ympäristöministeriö: Betonin EEJ-asetus
Ytekki Oy, Katja Lehtonen: Purkukartoitustyökalun ja -oppaan kehittäminen
MikseiMikkeli, Raimo Lilja: Uusiobetonin hyödyntämismahdollisuudet Suomessa
Lotus Demolition, Timo Jalonen: Purku-urakoitsijan kokemuksia
Markkinavuoropuhelu sisäpurun erikseen kilpailuttamisesta 22.6.2022
Katso tästä ohjelma.
Esitysmateriaalit:
Miksei, Raimo Lilja: Kiertotalousmahdollisuuksia Mikkelissä
Miksei, Jenina Luolampi: Purkukartoituksen tuloksia
Raportti tilaisuudesta (Jenina Luotolampi)
————————————————————————————————————————————
Hankintatyöpaja Mikkelin kaupunkikonsernin hankintoja tekeville 29.4.2022
Katso tästä ohjelma.
Työpajassa etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
- Miten kiertotalousnäkökohdat otetaan huomioon rakennus- ja purku-urakoiden hankinnoissa
- Miten huomioidaan kaupungin strategian vaatimukset kestävän kehityksen ja kiertotalouden huomioimisesta hankinnoissa?
- Miten toteutetaan purkamisen ja rakentamisen hankinnat Mikkelin kaupungin ilmasto-ohjelman mukaan?
- Mitä opittavaa meillä on muualla Euroopassa tehdyistä rakentamisen ja purkamisen hankkeista?
- Miten tulevat lakimuutokset edistävät rakentamisen ja purkamisen kiertotaloutta?
- Miten huomioidaan purku-urakoiden hankintaohje tämän vuoden hankinnoissa?
Työpajassa kuultiin ajankohtaiset alustukset Miksein CityLoops-kumppanin Raijkswaterstaatin edustajalta ja Ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakasteelta. Lopuksi pohdittiin ryhmissä sitä, miten kiertotalous ja ilmastonäkökohdat otetaan ja tullaan ottamaan huomioon rakennus- ja purkuhankinnoissa.
Esitysmateriaalit:
Rijkswaterstaat (NL), Mervyn Jones: Circular Procurement, Getting started
Ympäristöministeriö, yliarkkitehti Harri Hakaste: Miten rakentamislaki ohjaa kiertotalouteen
———————————————————————————————————————————————
Biokaasusta vauhtia Etelä-Savoon -webinaari 22.2.2022
Videotallenne webinaarin esityksistä (YouTube)
Esitysmateriaalit:
Biokaasusta vauhtia Etelä-Savoon – Laura Huomo
”Puhtaiden ajoneuvojen lain” vaatimukset hankintatoiminnalle ja vaatimusten käytännön vaikutukset hankintoihin – Ilkka Liljander, Miksei Mikkeli Oy
Biokaasun kestävyys ja alueellinen ravinnetalous, alkutuotannon näkökulma – Maarit Kari, Pro Agria
Tieliikenteen ilmastopolitiikka ja biokaasu – Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö
Kaasun jakelu ja tuotanto Mikkelissä – Liukkonen, Metsäsairila Oy
Lassila&Tikanoja Oy – Janne Koskela, L&T Oy
Scanian CNG/CBG -kaasukuorma-autot – Scania
Purkamisesta kiertotalouteen -työpaja III: Osaamisen tarpeet ja haasteet 18.2.2022
Videotallenne työpajan alustuksista (0.00-n. 1.59,00) ja ryhmätöiden yhteenvedosta (alk. n. 3.01,40) (siirryt Youtubeen)
Työpajan alustukset:
- Purkukartoitusosaaminen: yrittäjä Katja Lehtonen, Ytekki Oy
- Purkutyöosaajan koulutus, Forssan esimerkki: yrittäjä Riikka Kinnunen, Kierivä Oy
- Haitalliset aineet ja työsuojelu: yrittäjä Kai Salmi, Salmico Oy
- Purkutyön suunnittelijan osaaminen: lehtori Markku Raimovaara, HAMK
========================================================================
————————————————————————————————————————————–
Rakentamisen ja purkamisen suunnittelun ja päätöksenteon työpaja 24.9.2021 Mikkelin päättäjille
Osa työpajan 20 osallistujasta: Tommi Kuvaja, Mikalo Oy, Ilkka Liljander ja Raimo Lilja, MikseiMikkeli Oy, Pirjo Siiskonen, Mikkelin kaupunginhallitus, Jonne Gråsten, Metsäsairila Oy
CityLoops-hankkeessa järjestetty strategiatyöpaja kaupungin poliittisille ja muille päätöksentekijöille rakentamisen ja purkamisen suunnittelusta ja päätöksenteosta kiertotalouden näkökulmasta.
Työpajan alustukset:
Rakentamisen kiertotalouden ohjaus, yliarkkitehti Harri Hakaste (ympäristöministeriö)
Circular procurement – New demands, new possibilities, arkkitehti ja neuvonantaja Klaus Kellerman, Roskilde
Mitä opittiin Mikkelin CityLoops -demohankkeista, kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy
Työryhmien keskustelun tulokset
Harri Hakasteen mainitsema selvitys:
Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot
——————————————————————————————————-
Purkamisesta kiertotalouteen työpaja II: Suunnittelu ja hankinnat 31.8.2021
Työpajan alustukset:
Videotallenne työpajan alustuksista
Suunnittelu:
Kestävä kehitys ja kiertotalous suunnittelu (SAFA arkkitehti Teemu Tuomi, Arkkitehdit N.R.T. Oy)
Case Toppilan Punainen Mylly, kommenttipuheenvuoro (Korjausarkkitehti Raimo Tikka, Museo ja Tiedekeskus Luuppi)
Kommenttipuheenvuoro (SAFA Arkkitehti Henna Ehramaa, Meark Oy)
Hankinnat:
Purkukartoituksen ja purku-urakan hankinta kiertotalouden näkökulmasta (Yrittäjä Katja Lehtonen, Ytekki Oy)
Kommenttipuheenvuoro (Hankinta-asiantuntija Ilkka Liljander, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy)
Rakenteellisten osien uudelleenkäyttö:
Betonielementtihackathonin tulokset (Lehtori, projektipäällikkö Markku Raimovaara, HAMK)
Kommenttipuheenvuoro, betonielementtien uudelleenkäyttö (Co-founder Petri Salmi, Spolia Oy)
Työryhmien tuotokset (klikkaa)
Ryhmä 1 (Suunnittelu, Henna Ehramaa, Meark Oy ja Raimo Lilja, Miksei Oy)
Ryhmä 2 (Hankinnat, Katja Lehtonen, Ytekki Oy ja Ilkka Liljander, Miksei Oy)
Ryhmä 3 (Uudelleenkäyttö, Riikka Kinnunen, Kierivä Oy ja Leena Pekurinen, Xamk)
________________________________________________________________________________
Purkamisesta kiertotalouteen työpaja I: Rakennusosien uudelleenkäyttö 11.3.2021:
Videotallenne alustuksista Youtube
Videotallenne ryhmätöiden purusta Youtube
Esitysmateriaalit:
Liiketoimintamahdollisuudet (Raimo Lilja, MikseiMikkeli Oy)
Kelpoisuusmenettelyt (Ying Zhu, Ramboll Oy)
Tiilien uudelleenkäytön mahdollisuudet (Esa Kohvakka, ESEDU)
Markkinapaikkojen hyödyntäminen (Riikka Kinnunen, Winto Better World Oy)
Ryhmätöiden tulokset:
Ryhmät 1 ja 3: Liiketoimintamahdollisuudet ja purkutiilien hyödyntäminen
Ryhmä 2: Purkumateriaalien uudelleenkäytön edistäminen/kelpoistamiskäytännöt
Ryhmä 4: Markkinapaikkojen hyödyntäminen purkumateriaalien uudelleenkäytössä ja kierrätyksessä
Purkamisesta kiertotalouteen -webinaari 9.12.2020
Katso tästä videotallenne 9.12. webinaarin alustuksista (YouTube)
Katso tästä videotallenne 9.12. webinaarin paneelikeskustelusta (YouTube)
Webinaarin esitykset:
Kiertotalous ja sen haasteet Mikkelissa 29.9.2020
Liiketoimintamahdollisuuksia meilla ja muualla
Purkamisesta kiertotalouteen Laura Majoinen
Purkumateriaalit ja kiertotalous 091220
Muiden järjestämät tapahtumat 2021:
Procurement as building block for circular construction (ProCirc, Interreg-projekti)
Katso tallenne, kesto n. 1,5 tuntia
Hyödyllisiä linkkejä:
Ympäristöministeriön oppaat rakennusten kestävään purkamiseen
Tästä pääset Xamkin Rapurc-sivulle
Tästä pääset CityLoops-hankkeen sivuille
CIRCuIT-hanke (H2020) Vantaalla
CIRCuIT-hanke (H2020) Helsingissä
Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot
Työpaketti 3: Biojäte
CityLoops hankkeessa pyritään kehittämään biojätteen suljettua kiertoa Mikkelin kaupungissa. Mitä tämä tarkoittaa? Kiertotaloudessa termi suljettu kierto kuvaa järjestelmää, jossa materiaalin tai aineiden kiertoa pyritään tehostamaan ja hyödyntämään sen eri tuotanto- ja käyttövaiheissa. Suljetussa kierrossa tavoitteena on hyödyntää mm. tuotannon sivuvirtoja ja synnyttää mahdollisimman vähän jätettä.
Biojätteen osalta suljettu kierto voitaisiin kuvata seuraavanlaisesti (kuva 1):
- Biojätteen tehokas talteenotto: hankkeessa pyritään lisäämään biojätteen lajittelua, keräystä ja sitä kautta biojätemassojen hyödyntämistä.
- Biojätteen valorisaatio uusien tuotteiden muodossa: biojätteen arvoa lisätään sillä, että raaka-aineesta kehitetään uusia tuotteita kuten biokaasua. Biokaasun käyttäminen autojen polttoaineena säästää hiilijalanjäljessä ja on ympäristöystävällisempi vaihtoehto verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Biojätteestä tuotettu biokaasu säästää myös neitseellisiä raaka-aineita ja siten maapallon resursseja
- Tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen: Biokaasutuotannon sivuvirroista kuten rejektivedestä otetaan talteen ravinteita, joista voidaan kehittää ravinnetuotteita. Myös kiinteästä mädätysjäännöksestä saadaan valmistettua maanparannus- ja multatuotteita.
- Uutta biomassaa: Ravinnetuotteiden, maanparannus- ja multatuotteiden hyödyntäminen uuden biomassan kasvattamisessa synnyttää jälleen uutta biomateriaalia hyödynnettäväksi.
CityLoopsissa kehitetään Mikkelin kaupungin omaa sisäistä kiertoa. Biojätteen osalta kehitystyössä on päästy hyvin vauhtiin. Uusi Biosairilan biokaasulaitos valmistui vuonna 2020. Laitos tuottaa täydellä kapasiteetilla noin 1,5 Mm3 (1000 tonnia, 15 GWh) liikennebiometaania, mikä vastaa noin 2000 henkilöauton vuotuista kulutusta.
Mikkelissä liikennebiometaania jaetaan kuluttajille kahdella jakeluasemalla. Vuoden 2021 aikana odotetaan käyttöön otettavaksi vielä kaksi uutta jakeluasemaa, joista yhdellä on valmius myös nestemäisen biokaasun jakeluun. Jakelusta ja jakeluverkon kehittämisestä vastaa Etelä-Savon Energia Oy. Kaasua myydään jakeluasemilta kaikille kaasuautoilijoille.
Myös Mikkelin kaupunki osaltaan edistää liikennebiokaasumarkkinoita edellyttämällä ajosuoritteisiin liittyvissä hankinnoissaan biokaasun hyödyntämistä. Merkittävimpiä toimenpiteitä ovat jätekuljetusten ja julkisen liikenteen osan ajosuoritteiden muuttaminen biokaasulle. Mikkelin teillä onkin jo nähty uusia Soisalo Liikenne Oy:n biokaasubusseja liikenteessä.
Lisää biokaasubusseista voit lukea täältä: https://www.mikkeli.fi/uutiset/mikkelin-paikallisliikenteessa-nakyvat-soisalon-liikenne-oyn-kaasubussit-ja-kaupungin-biokaasuautot
CityLoops -hankkeessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, testaa ja kehittää laboratorioissaan biokaasutuotannon sivuvirroista uusia mahdollisia tuotteita. Erilaisia metodeja testataan niin biokaasutuotannon tehostamiseksi, ravinnevalmisteiden- kuin myös maanparannustuotteiden kehittämiseksi.
Mikkelissä voidaan siis uudelleen hyödyntää asukkaiden kierrättämiä biojätteitä niin vähäpäästöisissä jätteenkuljetuksissa ja busseissa, kuin myös Metsäsairilan tuottamissa multatuotteissa. Näillä kiertotalouden keinoilla säästämme ympäristöämme ja hyödynnämme maapallomme resurssit viisaasti ja nuukasti.
Toimenpiteet ja tapahtumat 2021:
CityLoops -hanke jalkautui Kierrätystorille
Nuorten asumista tukemaan on järjestetty vuosittain Kierrätystori –tapahtuma. Kierrätystorilla halutaan auttaa itsenäistyviä nuoria kodintavaroiden hankinnassa. Tapahtumaan kerätään kaikki kodintarvikkeet lahjoituksina. Tavaroiden kunto tarkistetaan ja ne asetetaan teemoittain esille. Tänä vuonna tapahtumassa oli erityisesti panostettu somistukseen ja esillepanoon. Kierrättämällä hyväkuntoisia kodintavaroita lisätään niiden käyttöikää ja vähennetään syntyvän jätteen määrää. Ulla Pötsönen, Mikkelin kaupungin nuorisopalvelujen projektista kutsui tänä vuonna CityLoops -hankkeen mukaan Kierrätystorille.
CityLoops -hankkeesta Johanna Järvinen (MikseiMikkeli) ja Leena Pekurinen (Xamk) lähtivät kertomaan biojätteiden kierrätyksestä tapahtumaan. Tarkoituksena oli motivoida nuoria kierrättämään biojätteensä ja ohjata heitä myös hyödyntämään uutis- ja mainoslehtensä taittamalla niistä biojätepusseja. Oli ilo huomata kuinka valveutuneita ja motivoituneita nuoret olivat jo kierrättämään biojätteensä. Paikan päällä kerrottiin myös mikkeliläisten biojätteiden kierrättämisestä liikennöintibiokaasuksi, jolla autot, bussit ja jätteenkeräysautot voivat kulkea kaupungissa ympäristöystävällisesti.
Aktiiviset nuoret kertoivat tapahtumassa halustaan tehdä jotain vapaaehtoistyötä Mikkelin ja mikkeliläisten hyväksi. Haaste otettiin ilomielin vastaan ja jäimme porukalla pohtimaan, kuinka hankkeet voisivat tarjota mielekästä ja tarkoituksenmukaista työtä näille nuorille. Hankkeiden jalkautuminen toimistoista kansalaisten keskuuteen on aina hyvä asia. Näyttäisi siltä, että tällä kertaa nuoret onnistuivat vuorostaan motivoimaan hanketyöntekijöitä vilpittömällä esimerkillään.
Erityiskiitokset vielä niille muillekin, jotka olivat järjestämässä Kierrätystoria: Yhdessä -hanke, Ohjaamo Olkkari, Sosped-säätiön Kulttuuripaja Kajo ja Mikkelin Nuorten työpajat.
- kirjoittanut: Johanna Järvinen
Kuvat: Leena Pekurinen (Xamk)
Kuvassa Johanna Järvinen (MikseiMikkeli) näyttämässä nuorille, kuinka tehdään biojätepaperipussi sanomalehdistä
Mikalo Oy:n Peitsarin talot mukana tehostamassa biojätteen lajittelua
Biojätteen lajittelun tehostamista testataan Peitsarin alueella Mikalo Oy:n kerrostaloissa Mikkelissä, kertoo kiinteistöpäällikkö Tommi Kuvaja Mikalo Oy:stä.
Asukkaille jaetaan yhdessä Metsäsairila Oy:n ja Mikalo Oy:n kanssa paperisia biojätepusseja, ohjeistetaan ja tiedotetaan asukkaille biojätteen erilliskeräyksestä ja sen tärkeydestä. Lajittelun tehostaminen on osa kansainvälistä CityLoops-hanketta, jota toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.
- Alueelle tehtiin vuonna 2020 jätekoostumustutkimus, jossa selvisi, että sekajätteen joukossa on edelleen noin 35 prosenttia biojätettä, taustoittaa tutkimuspäällikkö Hanne Soininen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.
Kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä kertoo, että tämä biojäte menee nyt sekajätteen joukkoon, kun siitä voitaisiin oikein lajiteltuna valmistaa liikennebiokaasua, kierrätyslannoitteita ja multaa.
- Peitsarin Mikalon asukkaille järjestettiin kesäkuussa asukastapahtuma, jossa jaettiin paperisia biojätepusseja ja haluttiin motivoida asukkaita lajittelemaan biojätteet oikeaan jäteastiaan, Metsäsairila Oy:n jäteneuvoja Anne Laitinen
Paperinen biojätepussi on paras vaihtoehto biojätekeräyksessä, sillä ne soveltuvat paremmin biokaasulaitoksen prosessiin verrattuna biohajoaviin muovipusseihin. Ensimmäisen asukastapahtuman aikana lähes 50 alueen taloutta sai jo itselleen paperiset biojätepussit ja lajitteluastiat käyttöönsä. CityLoops-hanke järjestää asukastapahtuman uudelleen alueelle syksyllä 2021.
Mikkeli on mukana kansainvälisessä kaupunkien kiertotalouden haasteita ratkovassa CityLoops – Closing the loop for urban material flows -hankkeessa, johon osallistuu Mikkelin lisäksi kumppaneita seitsemästä EU-maasta. Mikkelissä toteutuksesta vastaavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Mikkelissä toteutetaan hankkeen puitteissa biojätteen kiertotaloutta edistäviä kokeiluja. Mikalo Oy osallistuu CityLoops-hankkeeseen kokeilukohteena. CityLoops-hanketta rahoittaa EU Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (Grant Agreement No. 821033).
Lisätietoja Mikalon kokeilusta:
Tutkimuspäällikkö Hanne Soininen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Hanne.soininen@xamk.fi, puh. 0400-869952
Kiinteistöpäällikkö Tommi Kuvaja, Mikalo Oy
tommi.kuvaja@mikalo.fi, puh. 015 321 3535
Kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
johanna.jarvinen@mikseimikkeli.fi puh. 050 465 5320
https://mikseimikkeli.fi/hankkeet/cityloops/
Jäteneuvoja Anne Laitinen, Metsäsairila Oy
anne.laitinen@metsasairila.fi, puh. 044 722 2300
Ota yhteyttä
