fbpx

CityLoops – closing the material loops

Crew
"CityLoops tuottaa tietoa uusista liiketoimintamahdollisuuksista rakennus- ja purkuliiketoiminnassa ja orgaanisten jätteiden kierrätyksessä. Hankkeessa pyritään lisäämään kiertotalousnäkökulmaa julkisiin hankintamenettelyihin ja -kriteereihin, ja vaikuttamaan yritysten ja organisaatioiden toimintamalleihin.

CityLoopsin päätyttyä Mikkelissä on nykyistä enemmän kiertotaloustyöpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta kiertotalouden ympärillä, ja Mikkeli on tunnustettu ja arvostettu kiertotalouden kehittäjä eurooppalaisten pienten ja keskisuurten kaupunkien joukossa, sekä haluttu yhteistyökumppani suomalaisille ja ulkomaisille kunnille ja kaupungeille tulevissa kehitysprojekteissa. "

YLEISTÄ

Rakennus- ja purkujätteet (mukaan lukien maa-aines) ja orgaaniset jätteet (OW) ovat kaksi merkittävintä kaupunkien tuottamaa materiaalivirtaa, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia Euroopan kaupungeissa. EU: n rahoittama CityLoops-projekti kehittää sarjan innovatiivisia menettelytapoja, lähestymistapoja sekä vapaan pääsyn ja avoimen lähdekoodin työkaluja Rakennus- ja purkujätteen ja orgaanisen jätteen kierron suunnitteluun ja päätöksentekoon kaupungeissa. Lopullinen tavoite on edistää siirtymistä kiertotalouteen.

Høje-Taastrup ja Roskilde (Tanska), Mikkeli (Suomi), Apeldoorn (Alankomaat), Bodø (Norja), Porto (Portugali) ja Sevilla (Espanja) ovat seitsemän kaupunkia, jotka osallistuvat CityLoopsiin.

Mikkelissä hanketta toteuttavat Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkekoulu Oy, jotka kehittävät yhdessä Mikkelin kaupungin, Metsäsairila Oy:n ja Toimintakeskus Uutta Elämää Oy:n kanssa uusia toimintamalleja, menetelmiä ja ratkaisuja kiertotalouden lisäämiseksi rakennus- ja purkuhankkeissa ja orgaanisen jätteen käsittelyssä.

CityLoops -hanke toimii Suomessa tiiviissä yhteistyössä Motiva Oy:n aluekoordinaattoriverkoston ja muiden rakennus- ja purkujätteiden ja orgaanisen jätteen kierrätystä kehittävien kaupunkien ja muiden organisaatioiden kanssa.

LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET / BUSINESS CASES

CityLoops tuottaa tietoa uusista liiketoimintamahdollisuuksista rakennus- ja purkuliiketoiminnassa ja orgaanisten jätteiden kierrätyksessä. Hankkeessa pyritään lisäämään kiertotalousnäkökulmaa julkisiin hankintamenettelyihin ja -kriteereihin, ja vaikuttamaan yritysten ja organisaatioiden toimintamalleihin.

CityLoopsin päätyttyä Mikkelissä on nykyistä enemmän kiertotaloustyöpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta kiertotalouden ympärillä, ja Mikkeli on tunnustettu ja arvostettu kiertotalouden kehittäjä eurooppalaisten pienten ja keskisuurten kaupunkien joukossa, sekä haluttu yhteistyökumppani suomalaisille ja ulkomaisille kunnille ja kaupungeille tulevissa kehitysprojekteissa.

Katso lisää liiketoimintamahdollisuuksista tästä linkistä.

 

TULOKSET JA TOIMENPITEET (UUSIMMAT YLIMPÄNÄ)

Raportti Mikkelin demonstraatiokohteiden (Pankalammen terveyskeskus ja Tuukkalan sairaala) purkamisen toteutuksesta kiertotalouden näkökulmasta:

Mikkeli demoraportti purkujätteen ja -materiaalien käsittelystä maaliskuu2022

 

Kiertotalouden vaikuttavuuden arviointi: CityLoops DataHub

(englanninkielinen tiedonkeräysalusta)

Työpaketti 2: Rakennus- ja purkualan kiertotalouden kehittäminen

Hirret kiertoon

Selvitämme maaseudun tyhjilleen jääneiden rakennusten kierrätysmahdollisuuksia. Klikkaa lisätietoa.

Uutiset

Ylen uutinen rakentamisen kiertotaloudesta, haastateltavana myös CityLoops-hankkeen asiantuntija Raimo Lilja.

Uutiskirje maaliskuu 2021

Markkinapaikka kiertoon.fi

Hankkeessa on kehitetty digitaalinen markkinapaikka helpottamaan rakennus- ja purkumateriaalien kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Voit tutustua palveluun osoitteessa https://kiertoon.fi tai klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

Klikkaa kuvaa:

kiertoon.fi -kauppapaikka rakennus- ja murkumateriaaleille

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

TAPAHTUMAT 2020-2022

Tulossa: 

Hankintatyöpaja Mikkelin kaupunkikonsernin hankintoja tekeville  29.4.2022

Työpajassa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten huomioidaan kaupungin strategian vaatimukset kestävän kehityksen ja kiertotalouden huomioimisesta hankinnoissa?
  • Miten toteutetaan purkamisen ja rakentamisen hankinnat Mikkelin kaupungin ilmasto-ohjelman mukaan?
  • Mitä opittavaa meillä on muualla Euroopassa tehdyistä rakentamisen ja purkamisen hankkeista?
  • Miten tulevat lakimuutokset edistävät rakentamisen ja purkamisen kiertotaloutta?
  • Miten huomioidaan purku-urakoiden hankintaohje tämän vuoden hankinnoissa?

Toteutuneet tapahtumat:

Biokaasusta vauhtia Etelä-Savoon -webinaari 22.2.2022

Videotallenne webinaarin esityksistä (YouTube)

Esitysmateriaalit:

Biokaasusta vauhtia Etelä-Savoon – Laura Huomo

”Puhtaiden ajoneuvojen lain” vaatimukset hankintatoiminnalle ja vaatimusten käytännön vaikutukset hankintoihin – Ilkka Liljander, Miksei Mikkeli Oy

Biokaasun kestävyys ja alueellinen ravinnetalous, alkutuotannon näkökulma – Maarit Kari, Pro Agria

Tieliikenteen ilmastopolitiikka ja biokaasu – Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Kaasun jakelu ja tuotanto Mikkelissä – Liukkonen, Metsäsairila Oy

Lassila&Tikanoja Oy – Janne Koskela, L&T Oy

Scanian CNG/CBG -kaasukuorma-autot – Scania


Purkamisesta kiertotalouteen -työpaja III: Osaamisen tarpeet ja haasteet 18.2.2022

Videotallenne työpajan alustuksista (0.00-n. 1.59,00) ja ryhmätöiden yhteenvedosta (alk. n. 3.01,40) (siirryt Youtubeen)

Työpajan alustukset:

========================================================================

 

————————————————————————————————————————————–

Suunnittelun ja päätöksenteon työpaja 24.9.2021 Mikkelin päättäjille

Linkki ohjelmaan

Työpajan osallistujia

Osa työpajan 20 osallistujasta: Tommi Kuvaja, Mikalo Oy, Ilkka Liljander ja Raimo Lilja, MikseiMikkeli Oy, Pirjo Siiskonen, Mikkelin kaupunginhallitus, Jonne Gråsten, Metsäsairila Oy

CityLoops-hankkeessa järjestetty strategiatyöpaja kaupungin poliittisille ja muille päätöksentekijöille rakentamisen ja purkamisen suunnittelusta ja päätöksenteosta kiertotalouden näkökulmasta.

Työpajan alustukset:

Rakentamisen kiertotalouden ohjaus, yliarkkitehti Harri Hakaste (ympäristöministeriö)

Circular procurement – New demands, new possibilities, arkkitehti ja neuvonantaja Klaus Kellerman, Roskilde

Mitä opittiin Mikkelin CityLoops -demohankkeista, kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy

 

Työryhmien keskustelun tulokset

Harri Hakasteen mainitsema selvitys:

Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot

——————————————————————————————————-

Purkamisesta kiertotalouteen työpaja II: Suunnittelu ja hankinnat 31.8.2021

Linkki tapahtumasivulle

Työpajan alustukset:

Videotallenne työpajan alustuksista

Suunnittelu:

Kestävä kehitys ja kiertotalous suunnittelu (SAFA arkkitehti Teemu Tuomi, Arkkitehdit N.R.T. Oy)

Case Toppilan Punainen Mylly, kommenttipuheenvuoro (Korjausarkkitehti Raimo Tikka, Museo ja Tiedekeskus Luuppi)

Kommenttipuheenvuoro (SAFA Arkkitehti Henna Ehramaa, Meark Oy)

Hankinnat:

Purkukartoituksen ja purku-urakan hankinta kiertotalouden näkökulmasta (Yrittäjä Katja Lehtonen, Ytekki Oy)

Kommenttipuheenvuoro (Hankinta-asiantuntija Ilkka Liljander, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy)

Rakenteellisten osien uudelleenkäyttö:

Betonielementtihackathonin tulokset (Lehtori, projektipäällikkö Markku Raimovaara, HAMK)

Kommenttipuheenvuoro, betonielementtien uudelleenkäyttö (Co-founder Petri Salmi, Spolia Oy)

Työryhmien tuotokset (klikkaa)

Ryhmä 1 (Suunnittelu, Henna Ehramaa, Meark Oy ja Raimo Lilja, Miksei Oy)

Ryhmä 2 (Hankinnat, Katja Lehtonen, Ytekki Oy ja Ilkka Liljander, Miksei Oy)

Ryhmä 3 (Uudelleenkäyttö, Riikka Kinnunen, Kierivä Oy ja Leena Pekurinen, Xamk)

________________________________________________________________________________

Purkamisesta kiertotalouteen työpaja I: Rakennusosien uudelleenkäyttö 11.3.2021:

Videotallenne alustuksista Youtube

Videotallenne ryhmätöiden purusta Youtube

Esitysmateriaalit:

Liiketoimintamahdollisuudet (Raimo Lilja, MikseiMikkeli Oy)

Kelpoisuusmenettelyt (Ying Zhu, Ramboll Oy)

Tiilien uudelleenkäytön mahdollisuudet (Esa Kohvakka, ESEDU)

Markkinapaikkojen hyödyntäminen (Riikka Kinnunen, Winto Better World Oy)

Ryhmätöiden tulokset:

Ryhmät 1 ja 3: Liiketoimintamahdollisuudet ja purkutiilien hyödyntäminen

Ryhmä 2: Purkumateriaalien uudelleenkäytön edistäminen/kelpoistamiskäytännöt

Ryhmä 4: Markkinapaikkojen hyödyntäminen purkumateriaalien uudelleenkäytössä ja kierrätyksessä


Purkamisesta kiertotalouteen -webinaari 9.12.2020

Katso tästä videotallenne 9.12. webinaarin alustuksista (YouTube)

Katso tästä videotallenne 9.12. webinaarin paneelikeskustelusta (YouTube)

Webinaarin esitykset:

Kiertotalous ja sen haasteet Mikkelissa 29.9.2020

Liiketoimintamahdollisuuksia meilla ja muualla

Purkamisesta kiertotalouteen Laura Majoinen

Purkukartoitus_Miksei_201209

Purkumateriaalit ja kiertotalous 091220

Reuse esittely 09122020

Muiden järjestämät tapahtumat 2021:

Procurement as building block for circular construction (ProCirc, Interreg-projekti)

Katso tallenne, kesto n. 1,5 tuntia

 

Hyödyllisiä linkkejä:

Ympäristöministeriön oppaat rakennusten kestävään purkamiseen

Tästä pääset Xamkin Rapurc-sivulle

Tästä pääset CityLoops-hankkeen sivuille

CIRCuIT-hanke (H2020) Vantaalla

CIRCuIT-hanke (H2020) Helsingissä

Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot


Työpaketti 3: Biojäte

CityLoops hankkeessa pyritään kehittämään biojätteen suljettua kiertoa Mikkelin kaupungissa. Mitä tämä tarkoittaa? Kiertotaloudessa termi suljettu kierto kuvaa järjestelmää, jossa materiaalin tai aineiden kiertoa pyritään tehostamaan ja hyödyntämään sen eri tuotanto- ja käyttövaiheissa. Suljetussa kierrossa tavoitteena on hyödyntää mm. tuotannon sivuvirtoja ja synnyttää mahdollisimman vähän jätettä.

Biojätteen osalta suljettu kierto voitaisiin kuvata seuraavanlaisesti (kuva 1):

  1. Biojätteen tehokas talteenotto: hankkeessa pyritään lisäämään biojätteen lajittelua, keräystä ja sitä kautta biojätemassojen hyödyntämistä.
  2. Biojätteen valorisaatio uusien tuotteiden muodossa: biojätteen arvoa lisätään sillä, että raaka-aineesta kehitetään uusia tuotteita kuten biokaasua. Biokaasun käyttäminen autojen polttoaineena säästää hiilijalanjäljessä ja on ympäristöystävällisempi vaihtoehto verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Biojätteestä tuotettu biokaasu säästää myös neitseellisiä raaka-aineita ja siten maapallon resursseja
  3. Tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen: Biokaasutuotannon sivuvirroista kuten rejektivedestä otetaan talteen ravinteita, joista voidaan kehittää ravinnetuotteita. Myös kiinteästä mädätysjäännöksestä saadaan valmistettua maanparannus- ja multatuotteita.
  4. Uutta biomassaa: Ravinnetuotteiden, maanparannus- ja multatuotteiden hyödyntäminen uuden biomassan kasvattamisessa synnyttää jälleen uutta biomateriaalia hyödynnettäväksi.

 

Kuva 1. Biojätteen suljettu kierto
Kuva 1. Biojätteen suljettu kierto

 

 

 

 

 

 

 

 

CityLoopsissa kehitetään Mikkelin kaupungin omaa sisäistä kiertoa. Biojätteen osalta kehitystyössä on päästy hyvin vauhtiin. Uusi Biosairilan biokaasulaitos valmistui vuonna 2020. Laitos tuottaa täydellä kapasiteetilla noin 1,5 Mm3 (1000 tonnia, 15 GWh) liikennebiometaania, mikä vastaa noin 2000 henkilöauton vuotuista kulutusta.

Mikkelissä liikennebiometaania jaetaan kuluttajille kahdella jakeluasemalla. Vuoden 2021 aikana odotetaan käyttöön otettavaksi vielä kaksi uutta jakeluasemaa, joista yhdellä on valmius myös nestemäisen biokaasun jakeluun. Jakelusta ja jakeluverkon kehittämisestä vastaa Etelä-Savon Energia Oy. Kaasua myydään jakeluasemilta kaikille kaasuautoilijoille.

Myös Mikkelin kaupunki osaltaan edistää liikennebiokaasumarkkinoita edellyttämällä ajosuoritteisiin liittyvissä hankinnoissaan biokaasun hyödyntämistä. Merkittävimpiä toimenpiteitä ovat jätekuljetusten ja julkisen liikenteen osan ajosuoritteiden muuttaminen biokaasulle. Mikkelin teillä onkin jo nähty uusia Soisalo Liikenne Oy:n biokaasubusseja liikenteessä.

Lisää biokaasubusseista voit lukea täältä: https://www.mikkeli.fi/uutiset/mikkelin-paikallisliikenteessa-nakyvat-soisalon-liikenne-oyn-kaasubussit-ja-kaupungin-biokaasuautot

CityLoops -hankkeessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, testaa ja kehittää laboratorioissaan biokaasutuotannon sivuvirroista uusia mahdollisia tuotteita. Erilaisia metodeja testataan niin biokaasutuotannon tehostamiseksi, ravinnevalmisteiden- kuin myös maanparannustuotteiden kehittämiseksi.

Mikkelissä voidaan siis uudelleen hyödyntää asukkaiden kierrättämiä biojätteitä niin vähäpäästöisissä jätteenkuljetuksissa ja busseissa, kuin myös Metsäsairilan tuottamissa multatuotteissa. Näillä kiertotalouden keinoilla säästämme ympäristöämme ja hyödynnämme maapallomme resurssit viisaasti ja nuukasti.

Toimenpiteet ja tapahtumat 2021:

CityLoops -hanke jalkautui Kierrätystorille

Nuorten asumista tukemaan on järjestetty vuosittain Kierrätystori –tapahtuma. Kierrätystorilla halutaan auttaa itsenäistyviä nuoria kodintavaroiden hankinnassa. Tapahtumaan kerätään kaikki kodintarvikkeet lahjoituksina. Tavaroiden kunto tarkistetaan ja ne asetetaan teemoittain esille. Tänä vuonna tapahtumassa oli erityisesti panostettu somistukseen ja esillepanoon. Kierrättämällä hyväkuntoisia kodintavaroita lisätään niiden käyttöikää ja vähennetään syntyvän jätteen määrää. Ulla Pötsönen, Mikkelin kaupungin nuorisopalvelujen projektista kutsui tänä vuonna CityLoops -hankkeen mukaan Kierrätystorille.

CityLoops -hankkeesta Johanna Järvinen (MikseiMikkeli) ja Leena Pekurinen (Xamk) lähtivät kertomaan biojätteiden kierrätyksestä tapahtumaan. Tarkoituksena oli motivoida nuoria kierrättämään biojätteensä ja ohjata heitä myös hyödyntämään uutis- ja mainoslehtensä taittamalla niistä biojätepusseja. Oli ilo huomata kuinka valveutuneita ja motivoituneita nuoret olivat jo kierrättämään biojätteensä. Paikan päällä kerrottiin myös mikkeliläisten biojätteiden kierrättämisestä liikennöintibiokaasuksi, jolla autot, bussit ja jätteenkeräysautot voivat kulkea kaupungissa ympäristöystävällisesti.

 

Aktiiviset nuoret kertoivat tapahtumassa halustaan tehdä jotain vapaaehtoistyötä Mikkelin ja mikkeliläisten hyväksi. Haaste otettiin ilomielin vastaan ja jäimme porukalla pohtimaan, kuinka hankkeet voisivat tarjota mielekästä ja tarkoituksenmukaista työtä näille nuorille. Hankkeiden jalkautuminen toimistoista kansalaisten keskuuteen on aina hyvä asia. Näyttäisi siltä, että tällä kertaa nuoret onnistuivat vuorostaan motivoimaan hanketyöntekijöitä vilpittömällä esimerkillään.

Erityiskiitokset vielä niille muillekin, jotka olivat järjestämässä Kierrätystoria: Yhdessä -hanke, Ohjaamo Olkkari, Sosped-säätiön Kulttuuripaja Kajo ja Mikkelin Nuorten työpajat.

  • kirjoittanut: Johanna Järvinen

 

Kuvat: Leena Pekurinen (Xamk)

Kuvassa Johanna Järvinen (MikseiMikkeli) näyttämässä nuorille, kuinka tehdään biojätepaperipussi sanomalehdistä

 

Kuvassa Johanna Järvinen (MikseiMikkeli) näyttämässä nuorille, kuinka tehdään biojätepaperipussi sanomalehdistä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Mikalo Oy:n Peitsarin talot mukana tehostamassa biojätteen lajittelua

 Biojätteen lajittelun tehostamista testataan Peitsarin alueella Mikalo Oy:n kerrostaloissa Mikkelissä, kertoo kiinteistöpäällikkö Tommi Kuvaja Mikalo Oy:stä.

Asukkaille jaetaan yhdessä Metsäsairila Oy:n ja Mikalo Oy:n kanssa paperisia biojätepusseja, ohjeistetaan ja tiedotetaan asukkaille biojätteen erilliskeräyksestä ja sen tärkeydestä. Lajittelun tehostaminen on osa kansainvälistä CityLoops-hanketta, jota toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

  • Alueelle tehtiin vuonna 2020 jätekoostumustutkimus, jossa selvisi, että sekajätteen joukossa on edelleen noin 35 prosenttia biojätettä, taustoittaa tutkimuspäällikkö Hanne Soininen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä kertoo, että tämä biojäte menee nyt sekajätteen joukkoon, kun siitä voitaisiin oikein lajiteltuna valmistaa liikennebiokaasua, kierrätyslannoitteita ja multaa.

  • Peitsarin Mikalon asukkaille järjestettiin kesäkuussa asukastapahtuma, jossa jaettiin paperisia biojätepusseja ja haluttiin motivoida asukkaita lajittelemaan biojätteet oikeaan jäteastiaan, Metsäsairila Oy:n jäteneuvoja Anne Laitinen

Paperinen biojätepussi on paras vaihtoehto biojätekeräyksessä, sillä ne soveltuvat paremmin biokaasulaitoksen prosessiin verrattuna biohajoaviin muovipusseihin. Ensimmäisen asukastapahtuman aikana lähes 50 alueen taloutta sai jo itselleen paperiset biojätepussit ja lajitteluastiat käyttöönsä. CityLoops-hanke järjestää asukastapahtuman uudelleen alueelle syksyllä 2021.

Mikkeli on mukana kansainvälisessä kaupunkien kiertotalouden haasteita ratkovassa CityLoops – Closing the loop for urban material flows -hankkeessa, johon osallistuu Mikkelin lisäksi kumppaneita seitsemästä EU-maasta. Mikkelissä toteutuksesta vastaavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Mikkelissä toteutetaan hankkeen puitteissa biojätteen kiertotaloutta edistäviä kokeiluja. Mikalo Oy osallistuu CityLoops-hankkeeseen kokeilukohteena. CityLoops-hanketta rahoittaa EU Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (Grant Agreement No. 821033).

Lisätietoja Mikalon kokeilusta:

Tutkimuspäällikkö Hanne Soininen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Hanne.soininen@xamk.fi, puh. 0400-869952

www.xamk.fi/cityloops

 

Kiinteistöpäällikkö Tommi Kuvaja, Mikalo Oy

tommi.kuvaja@mikalo.fi, puh. 015 321 3535

 

Kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

johanna.jarvinen@mikseimikkeli.fi puh. 050 465 5320

https://mikseimikkeli.fi/hankkeet/cityloops/

 

Jäteneuvoja Anne Laitinen, Metsäsairila Oy

anne.laitinen@metsasairila.fi, puh. 044 722 2300

 

Ota yhteyttä

Kimmo Haapea
0440 361 613
kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

Johanna Järvinen henkilöstökuva
Johanna Järvinen
050 465 5320
johanna.jarvinen@mikseimikkeli.fi

Raimo Lilja henkilöstökuva
Raimo Lilja
050 409 7832
raimo.lilja@mikseimikkeli.fi

Hanketiedot

Hanke alkoi:
01.10.2019

Hanke päättyy:
30.09.2023

Hankkeen päätoteuttaja:
ICLEI – Local Governments for Sustainability

Osatoteuttajat:
Høje-Taastrup ja Roskilde (Tanska), Mikkeli (Suomi), Apeldoorn (Alankomaat), Bodø (Norja), Porto (Portugali), Sevilla (Espanja). Lisäksi 2. vaiheessa Murcia and Vallès Occidental (Espanja), Gent (Belgia), Torres Vedras (Portugali), Espoo

MikseiMikkelin osuus hankebudjetista:
609000 €

Hankkeen toteutusalue:
Kansallinen/kansainvälinen

Rahoittava viranomainen:
Euroopan Unioni, Horizon 2020 -ohjelma. 100 % rahoitus EU:sta, ei lainkaan Mikkelin omarahoitusosuutta.