fbpx

Groteski perusti tytäryhtiön

Yksitoista vuotta sitten Mikkeliin perustettu Mainostoimisto Groteski Oy kasvoi kahden miehen mainostoimistosta 15 osaajan konserniksi, jolla on nyt Mikkeliin rekisteröity tytäryhtiö. Groteskia sen perustamisesta osakkaana ja toimitusjohtajana luotsannut Jyrki Suvimaa muistaa hyvin, miten ajatus kasvuyrityksestä kehittyi.

”Alkuun olimme kahden miehen yritys. Ensimmäinen työntekijä palkattiin, kun oli toimittu vuoden verran. Siinä sitten opeteltiin yrittäjyyttä ja alaa. Otimme kaikki työt, mitä saimme. Epäonnistumisiakin tuli ja virheitä, jotka maksoivat. Kaikesta opittiin.”

Neljän vuoden yhdessä yrittämisen jälkeen toinen osakkaista lähti uusille urapoluille. Osakkaiksi tulivat vuonna 2016 Janne Tallqvist, joka jätti yrityksen vuosi sitten ja Sami Tarkiainen, joka toimii nykyään yrityksen teknologiajohtajana.

”Siitä lähti isompi yrityksen kehittäminen. Päätimme olla kasvuhakuisia ja -haluisia.”

Yrityksen toimintaympäristö on muuttunut vuosien varrella paljon. Kun alkuaikoina mainostoimistoilta tilattiin erilaista mainosmateriaalia, nyt halutaan strategioita, joiden pohjalta kehitetään markkinointia, konsepteja ja brändiä.

”Perinteistä mainostoimistojen perustyötä on edelleen noin 40 prosenttia toimeksiannoista. Mitä sitten on se 60 prosenttia? Meillä se on ainakin verkkoratkaisuja, verkkosivuja ja verkkokauppoja, jotka eivät ole täysin niitä perinteisiä mainostoimistohommia. Nykyään asiakkaat haluavat usein, että tehdään ensin strategia ja sen pohjalta sitten tilataan tuotannollisia tuotoksia.”

Yritys muuttui konserniksi

Samalla kun Groteski on kasvanut, myös sen asiakkaat ovat kasvaneet.

”Ja toisin päin. Olemme eläneet mukana asiakasyritysten kasvussa ja kasvaneet yhdessä.”

Työntekijämäärä on lisääntynyt tasaisesti viime vuodet. Kun uusien työntekijöiden palkkaus Mikkeliin alkoi olla haastavaa, tuli oivallus tarjota etätyömahdollisuus uusille osaajille.

”Ymmärsimme etätöiden houkuttelevuuden jo ennen korona-aikaa. Tällä hetkellä 15 työntekijästämme jo seitsemän tekee töitä muualla kuin Mikkelissä.”

Isojen mainostilien asiakkaita yritys on löytänyt myös pääkaupunkiseudulta. Siellä Groteski on toiminut jo vuosikausia. Pääkaupunkiseudulla toimiva tytäryhtiö laajentaa osaamista uudentyyppisiin copywrite-palveluihin sekä liikkuvan kuvan tuotantoihin.

”Saimme vuosi sitten palkkalistoillemme projektipäälliköksi Faycal Jaddan. Hän ja hänen kaverinsa Antti Saarela ja Juha Sjögren vastaavat nyt perustetun tytäryhtiömme toiminnasta ja omistavat sen osakkeista 49 prosenttia. Kaikilla kolmella on kokemusta isojen mainostoimistoasiakkuuksien hoidosta, joten tässä yhdistyy nyt monta asiaa. He tuovat mukanaan lisää strategista osaamista ja uusia verkostoja. Voi todeta, että markkinointiosaamisemme on jatkossa aivan Suomen huipputasoa.”

Tytäryhtiön perustamista Suvimaa kuvaa suurimmaksi yksittäiseksi kehittymisaskeleeksi kuluneiden 11 vuoden aikana.

”Hups heijakkaa, olemme nyt konserni. Brändi laitettiin uusiksi. Tämä on toiminnallisestikin aika iso muutos, johon liittyy liiketoimintaan heijastuvia kulttuurillisia asioita.”

Yrityksen palveluvalikoima kattaa nyt strategisen ja luovan suunnittelun, digitaaliset ratkaisut ja materiaalituotannon.

”Antti tuo mukanaan kokeneen copywriterin ja strategin osaamisen. Juha taas on erikoistunut animaatioihin, editointiin ja mainostuotantoihin, joita hän on aiemmin tehnyt isoille suomalaisille yrityksille.”

Kilpailutuksista löytyy uusia asiakkuuksia

Tällä hetkellä Groteskilla on asiakkaita eri puolilla maata. Julkishallinnon puolelta uusia asiakkaita etsitään osallistumalla aktiivisesti kilpailutuksiin.

”Julkishallinnon kilpailutukset ovat olleet meille hyvä ratkaisu. Tuleepa maan talouteen nousuja tai laskuja, julkishallintoon ne eivät vaikuta samoin kuin yksityiselle puolelle. Valtion ja EU:n hankinnat jatkuvat ennallaan kilpailutusten pohjalta.”

Groteskin julkisen puolen asiakkaisiin kuuluvat muun muassa Mikkelin ja Raahen kaupungit, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin graafinen tuotanto, Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei.

Intohimona aluekehitys

Vuosien varrella Suvimaa on pistänyt itsensä likoon myös aluekehittäjänä. Hän toivoo, että maakuntaa kehitettäisiin asenne edellä.

”Kaikki lähtee omasta asenteesta. Pitää tarttua niihin asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa. Voimme lisätä yhteistyötä, tehdä näkyvää kaupunkimarkkinointia, hyödyntää alueen vetovoimatekijöitä, kehittää yhteistyötä ja pyrkiä etsimään tänne muuttamisesta kiinnostuneita yrityksiä ja osaajia.”

Itä-Suomessa jo 30 vuotta jatkuneen EU:n kehittämishankeajan hän näkee olevan yksi tapa saada raha kiertämään alueella.

”On tärkeää, että hankkeiden päättymisen jälkeen niistä jää jäljelle työtä, hyvinvointia ja verotuloja alueelle. Tälläkin hetkellä meillä on tekeillä noin 20 toimeksiantoa, jotka liittyvät hankkeisiin.”

Suvimaa kokee kasvuyritysten olevan keskiössä, kun aluetta kehitetään.

”Olemme tavallaan myös tuontiyritys, sillä tuomme tänne työtä ja rahaa muualta maasta. Vaikka toimimme valtakunnallisesti, kotipaikkamme pysyy Mikkelissä.”

Asiakaskuntaan kuuluu nykyään koko yritysten kirjo pörssiyrityksistä yksinyrittäjiin.

”Meillä on oltava valmius olla mukana asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kasvussa ja kansainvälistymisessä. Monilla nopeasti kasvavilla ja kansainvälistyvillä asiakkaillemme englanti on palaverikieli, joten siitä on tullut myös meille osa arkea.”

Suvimaa mieltää Groteskin veturiyritykseksi, joka vetää mukanaan asiakasyrityksiään kasvuun ja on mukana myös kansainvälistymisessä. Hän toivookin, että eteläsavolaiset veturiyritykset saisivat enemmän roolia alueen kehittämisessä.

”Kasvuyritykset voivat jakaa omaa osaamistaan muille. Kerron usein alueen pk-yrityksille Groteskin tarinaa asiakasreferenssien kautta eli mitä olemme tehneet muille ja minkälaisia tuloksia sillä on saatu. Korona-aika sai täällä muuten aikaan todellisen harppauksen, kun yritykset toivat kertarysäyksellä omat tuotteensa ja palvelunsa tarjolle verkkoon.”

Hyödynnä ympärillä oleva osaaminen

Suvimaa kokee saaneensa paljon neuvoja, kontakteja ja suosituksia, joista on ollut apua yrityksen kasvaessa.

”Olen kysynyt paljon apua eri asioihin. Kun kysyy, saa vastauksia. Kaikki muu on itsestä kiinni. Etenkin Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asiantuntijoilta olen saanut tukea, turvaa ja apua. Mikseiläiset ovat olleet minulle luotettava kumppani, jolta on aina voinut kysyä apua. Eniten olen saanut vuosien varrella apua Marjo Niittuaho-Nastolinilta. Koen, että hän on varsinainen kultakimpale koko Mikkelillekin osaamisineen ja verkostoineen.”

Suvimaa ehti jo kertaalleen jättää toimitusjohtajan tehtävät ja keskittyä kehittämiseen. Kun yksi osakkaista jäi vuosi sitten pois toiminnasta, hän palasi toimitusjohtajan rooliin.

”Oma tavoitteeni on nyt varmistaa, että yritys kasvaa. Kahden vuoden kuluttua toivoisin, että yrityksellä olisi taas palkattu toimitusjohtaja ja voisin keskittyä häärimään yleismiehenä täällä toimistolla.”

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Monilla rakennusalan pk-yrityksillä riittää talveksi tilauksia

Vaikka valtakunnalliset uutiset kertovat karua kieltään rakennusalan suhdanteista, monilla eteläsavolaisilla pk-yrityksillä on hyvä tilauskanta.

Vuonna 2011 perustettu peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen keskittyvä Kaarirakennus Oy suhtautuu tulevaan talveen positiivisin odotuksin.

”Meillä on poikkeuksellisen hyvä tilanne tällä hetkellä sekä tulevana talvena. Yleensä emme tiedä tässä vaiheessa vuotta vielä talven työkohteita. Meillä tulee kuitenkin olemaan täystyöllisyys koko talven”, työpäällikkö Matti Paasonen kuvaa.

Lokakuun alkupuolella yritys aloitti Hotelli Vaakunan hotellihuoneiden uudistukset. Kauppakeskus Stellassa meneillään ovat S-Pankin muutostyöt ja Kauppakeskus Akseliin valmistuvat Normal-kauppaketjun tilat.

”Lisäksi meillä on meneillään useita vahinkokorjauskohteita, joissa on ollut esimerkiksi vesivahinkoja.”

Uudisrakennuskohteena yrityksellä on tällä hetkellä Reifer Oy:n teollisuushallin laajennustyö Kangasniemellä.

Korona-aikana rakennustarvikkeista oli ajoittain pulaa ja hinnatkin nousivat korkeiksi. Tällä hetkellä tilanne on jo osin tasaantunut.

”Mutta vielä on kuitenkin tarvikkeita, joiden hinnat ovat edelleen korkealla. Tällaisia ovat esimerkiksi vanerit.”

Rakennusala on perinteisesti hyvin suhdanneherkkä ja pitkään alalla olleet ovat tottuneet siihen.

”Taantumat tulee ja menee. Hyvien aikojen jälkeen tulee aina huonompia aikoja, joten suhdanteisiin on vaan osattava sopeutua. Nyt on ainakin tarjolla hyviä työntekijöitä.”

Kaarirakennus Oy kuuluu Suomen Talotekniikka -konserniin, joten se pystyy hyödyntämään oman konsernin tarjoamia LVIS-alan osaamis- ja suunnittelupalveluja. Yritys työllistää tällä hetkellä noin 24 henkilöä sekä useita alihankkijoita.

Kaarirakennus Oy:n työpäällikkö Matti Paasonen on yllättynyt, miten aikaisessa vaiheessa yrityksen tilauskirjat näyttävät täyttä ensi talveksi.

Omat asentajat tuovat lisää ketteryyttä

Itä-Suomen Keittiötukun yrittäjänä parisen vuotta toiminut Tomi Syrjäläinen on kehittänyt ja kasvattanut yrityksen liiketoimintaa uusille urille. Aiemmin keittiöihin, kylpyhuoneisiin ja muihin kodin kiintokalusteisiin erikoistunut yritys toteuttaa nyt myös remontteja asuin- ja kylpytiloihin.

Yrityksellä on myymälässään kolme suunnittelija-myyjää, jotka kuuntelevat asiakkaiden toiveet ja suunnittelevat toteutuksen. Tarvittavat kalusteet valmistetaan yrityksen omissa toimitiloissa Saimaankadulla. Kolme omaa asentajaa huolehtii siitä, että kalusteasennus ja remontit hoituvat aikataulussa ja ammattitaidolla.

”Meillä on uutta se, että olemme laajentaneet tekemistämme ja palkanneet kolme omaa asentajaa, joten pystymme nyt tarjoamaan keittiöiden lisäksi myös huoneistoremontteja ja kalusteasennuksia avaimet käteen -periaatteella.”

Nykyisellä toimintamallilla yritys pystyy reagoimaan nopeasti asiakkaiden tarpeisiin. Kun aiemmin tilaukset olivat tiedossa noin kahdeksi viikoksi eteenpäin, nyt tilauskirjat ovat täynnä yleensä kuukaudeksi kerrallaan.

”Emme tee massatuotantoa, vaan kaikki ratkaisut ovat yksilöllisiä projekteja. Etenkin remonttipuolella meillä on tälläkin hetkellä tasaisesti tekemistä.”

Viimeisen parin vuoden aikana yrityksen henkilökunnan määrä on kaksinkertaistunut viidestä kymmeneen. Samaan aikaan liikevaihto noussut noin miljoonasta noin 1,5-1,6 miljoonaan euroon.

”Liikevaihto on ollut koko ajan kasvussa ja tilausten määrä myös. Tänä vuonna liikevaihtomme kasvoi yli 40 prosentilla kesä-syyskuun välisenä aikana verrattuna edellisvuoteen. Kasvua ei ole kuitenkaan tehty tuloksen kustannuksella. Olemme voineet myös investoida tuotannossa uusiin koneisiin.”

Yrityksen myymälä ja tuotantotilat sijaitsevat Saimaankadulla, mistä löytyy noin tuhat neliötä tilaa.

Yhden miehen yrityksellä riittää toimeksiantoja

Esa Väkimies perusti oman toiminimen 15 vuotta sitten ja siirtyi vieraan palveluksesta omiin töihin. Toimex Rakennussaneerauksella onkin riittänyt töitä niin, ettei yritykseltä löydy sen paremmin verkkosivuja kuin erillistä sähköpostiakaan.

”Olen yhden miehen remonttifirma. Työt tulevat vanhojen yhteyksien perusteella tutuilta rakennuttajilta ja puskaradion kautta. Nyt näyttäisi olevan töitä kesään asti, mitä nyt keskitalvella on hetki vähän hiljaisempaa.”

Remontointiin erikoistunut Väkimies saneeraa tällä hetkellä kerrostalon saunaosastoa. Uudiskohteita hän tekee harvemmin ja ne ovat kokoluokaltaan autotallien ja ulkovarastojen tyyppisiä. Omakotitalojakin on tullut tehtyä yhteistyökumppaneiden kanssa. Eniten kuitenkin työllistävät erilaiset muutostyöt ja saneeraukset.

”Korona-aikana meno oli ihan hullua Saimaan rannoilla, kun ihmisille tehtiin ja korjattiin mökeille etätyöpisteitä. Nyt on tasaisempaa menoa ja ihmiset eivät näyttäisi teettävän paljoakaan sellaista, mitä varten täytyy ottaa lainaa.”

Väkimies arvioi, että puutavaran hinta alkaa olla jo tippunut ennen koronaa edeltäneelle tasolle, mutta etenkin pienten rakennustarvikkeiden, kuten naulojen ja ruuvien, hinnat ovat korkealla.

Uusille mahdollisille asiakkaille hän vinkkaa, että kannattaa kysellä ajoissa, mikä on työtilanne. Tammi-helmikuulle voisi vaikka vielä mahtuakin jotain toimeksiantoja.

Talotehtaiden hiljentynyt tilauskanta näkyy

Vuonna 2014 Asko Piikki perusti oman yrityksen aloittaessaan Jetta-Talo Oy:n alihankkijana. Nykyään häntä työllistää myös toinen talotehdas, Kastelli-talot Oy.

”Alkuvaiheessa tein paljon talotehtaiden kohteita. Kun talvi tulee, taloja ei rakenneta, joten olen hankkinut yksityisiä asiakkaita, jotta töitä olisi tasaisemmin. Perinteisesti hiljaista aikaa on tammikuusta huhtikuuhun.”

Piikki toteuttaa nykyään paljon korjausrakennuskohteita yksityisille asiakkailleen.

”Uudisrakentamista on vähemmän ja nekin ovat aittoja ja autotalleja. Koronatalviin verrattuna nyt näyttäisi tulevan paljon hiljaisempaa. Korkotaso vaikuttaa selvästi ihmisten päätöksentekoon. Meiltäkin siirtyi tältä talvelta iso kohde Lapista korkotason takia.”

Positiivista on, että rakennustarvikkeita on jälleen saatavissa ongelmitta, mutta hintataso on korkealla.

”Etenkin puun ja metallin hinnat ovat nyt taivaissa, vaikka kaikkea muuten onkin taas tarjolla.”

Piikki on sopeuttanut toimintaansa nykytilanteeseen niin, että ottaa pienempiäkin toimeksiantoja vastaan.

”Yleensä tähän aikaan tilauskanta on myyty maaliskuulle, mutta nyt varaudun tulevaan talveen niin, että otan vastaan pienetkin toimeksiannot.”

Alan yritykset ovat odottavalla kannalla

Kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen seuraa valtakunnallisia yritysbarometreja ja peilaa niitä maakunnan yritysten odotuksiin. Rakennusalan notkahdukset näkyvät eteläsavolaisten yritysten liiketoiminnassa tyypillisesti parin vuoden viiveellä, mutta nyt tilanne näyttäisi olevan erilainen.

”Näkymät ovat maakunnan isoille rakennusalan yrityksille nyt hankalat. Korjausrakentamista kyllä riittää. Toimistoja muutetaan moderneiksi, hotelleja ja tavarataloja remontoidaan. Iso kysymys on vaikkapa se, päätyykö osuuskauppa rakentamaan Mikkeliin uutta vai saneeraamaan.”

Iso epävarmuustekijä näyttää tällä hetkellä olevan, että uudisrakentaminen ei vedä. Maakunnan suuret rakennusliikkeet ovat perinteisesti toimineet varsin laajalla säteellä ja toteuttaneet projekteja pääkaupunkiseudulla.

”Nyt uudisrakentaminen ei oikein vedä pääkaupunkiseudullakaan. Monta investointia jarruttaa korkotaso. Taloyhtiöillä voi olla korjausrakennustarpeita, mutta niillä ei ole siihen rahkeita, jollei vakuusarvo riitä vakuuttamaan pankkeja.”

Hallitusohjelman linjaukset voivat Leinosen mukaan vaikuttaa työvoiman saatavuuteen täällä Etelä-Savossakin.

”Tälläkin hetkellä työvoiman saatavuus on ongelma. Jos aiemmin on ollut tarvetta 10 työntekijälle, nyt tarve voi olla kolme, mutta sekin jarruttaa tekemistä. Myös suunnitelmat kiristää ulkomaisen työvoiman käyttöä mietityttävät. Jos mahdollisen irtisanomisen jälkeen työntekijällä on kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ, miten se vaikuttaa sesonkityyppisillä aloilla, kuten rakennusalalla. Ja jos työntekijä kerran lähtee maasta, hänen voi olla vaikea palata”, Leinonen aprikoi.

Yritykset näyttävät olevan odottavalla kannalla. Etelä-Savon kauppakamarin tuorein talouskysely osoittaa, että liki 44 prosenttia alueen yrityksistä odottaa toimintaympäristönsä kehityksen pysyvän ennallaan, 22 % prosenttia odottaa kehityksen olevan myönteistä ja 34 prosenttia sen heikkenevän.

”Tällä hetkellä epävarmuustekijöitä on paljon ja monet pelkäävät tämänhetkistä korkotasoa. Esimerkiksi asuntokaupan ketjut ovat pitkiä ja jos alkupää ei toimi, sillä on paljon vaikutuksia. Voi olla, että ensiasunnon ostajat eivät pääse nyt ketjuun kiinni. Toisaalta voihan se olla niinkin, että varainsiirtoveron poistuminen voisi vaikka piristää asuntokauppaa täällä, jos pääkaupunkiseudulta löytyisi ihmisiä, joilla on kiinnostusta myydä asuntonsa sieltä ja muuttaa tänne.”

Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen ennakoi, että maakunnan suurten rakennusalan yritysten lähiaikojen näkymät ovat haastavat, kun uudisrakentaminen ei näytä vetävän pääkaupunkiseudullakaan.

Teksti ja henkilökuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Ropolansuo, aurinkovoimala, aurinkovoima

Helios Nordic Energy Finland Oy suunnittelee teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa Mikkelin Ropolansuon alueelle

Helios Nordic Energy Finland Oy valmistelee teollisen kokoluokan aurinkoenergiaprojektin toteuttamista Mikkeliin.  Projektialue on kooltaan noin 35 hehtaaria, ja se sijaitsee Mikkelin kaupungin omistamalla maalla Ropolansuolla, Haukivuorella.

Mikkelin kaupunki on tiistaina 24.10.2023 tehnyt päätöksen aurinkovoima-alueen varaamisesta Helios Nordic Energy Finland Oy:lle. Alue on varattu Helios Nordicille 1,5 vuoden ajan ja sen jälkeen alue voidaan vuokrata toimijalle 45 vuodeksi. Varaus myönnettiin kesällä järjestetyn kilpailutuksen perusteella. Kilpailutukseen osallistui useita yhtiöitä.

”Mikkelin kaupunki toivottaa Helioksen hankkeen tervetulleeksi Mikkeliin ja uskomme projektin etenevän investoinniksi. Kaupunki pyrkii osaltaan edesauttamaan aurinkoenergiaprojektien toteutumista kehittämällä maankäyttöön liittyviä toimintamalleja ja prosesseja”, kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs kertoo.

Mikkelissä on runsaasti aurinkovoiman tuotantoon soveltuvia alueita. Kaupungin läpi kulkeva Fingridin kantaverkko mahdollistaa aurinkovoimaloiden ja muun sähköintensiivisen toiminnan hyvän liitettävyyden sähköverkkoihin.

”Yritysten projektien myötä Mikkelillä on hyvät edellytykset tulla valtakunnallisesti merkittäväksi aurinkovoiman tuottajaksi. Olemme mielellämme osaltamme tukemassa projektien kehittämistä”, ohjelmajohtaja Jussi Heinimö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä muistuttaa.

Kesäkuussa Suomessa toimintansa käynnistänyt Helios Nordic Energy Finland kehittää parhaillaan laajamittaisia aurinkopuistoja Pohjoismaihin. Yritys huolehtii hankkeen koko kehityskaaresta eli tontin valinnasta lupamenettelyyn, verkkoyhteysprosessin sekä esisuunnittelusta ja kilpailutuksista.

”Olemme käynnistämässä Mikkelin aurinkovoimalan viranomaislupien edellyttämiä taustaselvityksiä ja voimalan esisuunnittelua muun muassa sähköverkkoon kytkennän osalta. Voimalan investointi- ja rakentamispäätökset on tarkoitus tehdä heti suunnittelun ja selvitysten valmistuttua.  Yhteistyö Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kanssa on sujunut erinomaisesti”, hankekehitysjohtaja Markus Ehrström toteaa.

Aurinkopuistoja voidaan käyttää myös luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Niille voidaan kylvää kasveja uhanalaisten pölyttäjien ravinnoksi tai ne voivat toimia myös laidunalueina. Aurinkovoimaloiden rakentaminen on myös yksi tapa etsiä turvesoille uusiokäyttöä.

Vuonna 2019 perustetun, Ruotsiin rekisteröidyn Helios Nordic Energy -yrityksen perustajilla on vuosien kokemus energiateollisuudesta. Helios Nordic Energy on yksi Pohjoismaiden johtavista aurinkoenergian kehittäjistä. Yrityksellä on parhaillaan vireillä yli 100 eri hanketta.

Lisätiedot:

Markus Ehrström, hankekehitysjohtaja
Helios Nordic Energy Finland Oy
Puh. 0400 428 823
markus.ehrstrom@heliosnordic.com

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja
Mikkelin kaupunki
Puh. 040 129 5152
topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 040 544 0936
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Helios Nordic Energy -yrityksen kotisivu: https://heliosnordic.com/fi/tietoa-meista/

Kuva.  Helios Nordic Energy Finland Oy:n Ropolansuon aurinkovoimahankkeen sijainti.

Verkkokauppaklubissa hiotaan strategioita

Verkkokauppiaat ovat perustaneet Mikkeliin vapaamuotoisen Verkkokauppaklubin, jonka kautta on helppo seurata alan kehitystä.

Mikkelin ensimmäistä Verkkokauppaklubia vetävä Petri Janhunen valmensi Xamkin palkkalistoilla Digiportaat-hankkeen osallistujia kehittämään digitaalisia palveluitaan ja huomasi, että alueen verkkokauppiaat hyötyisivät omasta yhteisöstä.

Verkkokauppaklubeja toimii jo parisenkymmentä eri puolilla maata, ja niissä on mukana yli 200 yritystä. Toimijat yhdistää Digital Commerce Finland Oy, joka syntyi Business Finlandin Experience Commerce -hankkeen pohjalta. Uusi yritys tarjoaa maksuttomia palveluita ja alkaa järjestää koulutuksia verkkokauppiaille.  Yrityksen tavoitteena on myös lisätä Verkkokauppaklubien määrää. Ideana on, että yhdessä klubissa olisi enintään 8-10 yritystä. Monilla alueilla toimii jo useita klubeja ja lisää on tulossa.

”Me täällä Mikkelissä kokoonnumme noin kuuden viikon välein vuorotellen eri osallistujayritysten tiloissa miettimään yhdessä verkkokaupan hyviä käytänteitä, kumppanuuksia ja strategioita. Esimerkiksi ensi tapaamisen aiheena ovat Black Friday -kampanjat ja miten niistä saadaan tehot irti.”

Klubeissa osallistujat sitoutuvat toimimaan yhdessä, jakavat kokemuksiaan luottamuksellisesti, antavat palautetta toistensa verkkokauppojen toimivuudesta ja jakavat vinkkejä vaikkapa toimivista yhteistyökumppanuuksista tai markkinoinnin työkaluista.

”Vaihdamme asiakaspalvelukokemuksia ja asiakkaiden eri ongelmiin sopivia vastausmalleja, kommentoimme toistemme uutiskirjeitä ennen lähetystä ja testaammekin yhdessä toistemme verkkokauppojen toimintaa.”

Janhunen työskentelee tällä hetkellä sovelluskehitystä tekevän mikkeliläisen Metatavun kasvujohtajana neljä päivää viikossa ja kehittää yhden päivän kalastusvälineitä myyvän Norolan liiketoimintaa.

”Verkkokaupan menestys ei ole alustasta kiinni, mutta oikeat työkalut helpottavasti huomattavasti verkkokauppiuutta. Verkkokauppian työn tulisikin ensisijaisesti olla myynnin edistämistä ja kehittämistä; jos niin ei ole, niin verkkokaupan potentiaali menee helposti hukkaan.”

Norolanilla on ollut käytössä oma verkkokauppa kohta nelisen vuotta. Sinä aikana tuotevalikoimaa on muutettu paljon ja parhaillaan pilotoidaan uudentyyppistä toimintamallia.

”Suosittelisin kaikille verkkokaupan kehittäjille mukaan lähtöä, sillä verkostojen kautta pääsee käsiksi uusiin, suuriin trendeihin, kuten tekoälyn hyödyntämiseen.”

Janhunen ei surkuttele sitä, että länsisuomalaiset ovat kehittäneet verkkokauppojaan paljon eteläsavolaisia pidempään.

”Verkkokauppaklubien ja Digital Commerce Finlandin kautta tekeminen koko Suomessa on yhteismitallista, oli verkkokauppasi sitten Turussa tai Mikkelissä. Kaikilla on samat edellytykset menestyä.”

Design-tuotteet löytävät asiakkaita verkosta

Mikkelin Verkkokauppaklubissa mukana oleva tuotesuunnittelija ja yrittäjä Pauliina Rundgren on kehittänyt oman yrityksensä tuotantoa myyvää verkkokauppaa kolmen, neljän vuoden ajan.

”Rakensin verkkokaupan palveluntarjoajan alustalle itse, opiskelin digimarkkinointia etenkin Miksein Digiportaat-hankkeessa ja sainkin kaupan hyvään kasvun alkuun omin ponnistuksin. Viime vuoden lopulla otin stepin eteenpäin: teetin verkkokauppaamme ammattilaisella ulkoasu-uudistuksen ja päätin ulkoistaa digimarkkinoinnin.”

Pauliina Rundgren Handicrafts Oy suunnittelee ja valmistaa koru- ja sisustustuotteensa, ylläpitää kivijalkaliikettä Kenkäverossa ja pyörittää laajaa jälleenmyyntiverkostoa sekä muita myyntikanavia. Hän tunnistaa, että resurssi- ja osaamispula hillitsevät verkkokaupan kehittämistä.

”Verkkokaupan pyörittäminen ei valitettavasti ole niin aktiivista tai osaavaa, että kunnon kasvulle olisi eväitä. Verkkokauppa muodostaakin siksi tällä hetkellä vain hieman alle 20 prosenttia kokonaisliikevaihdostamme. Mutta otan asian positiivisesti: kasvunvaraa on!”

Kansainvälisten asiakkaiden tavoittaminen kuuluu Rundgrenin tavoitteisiin.

”Se on ollut to do -listallani pidemmän aikaa, mutta jäänyt muiden kiireiden alle. Nyt päästään lopultakin alkuun loppuvuonna ja ensi vuoden alussa. Siihen kannustavia viestejä saamme enenevässä määrin ulkomaisilta, potentiaalisilta asiakkailtamme.”

Verkkokauppaklubista hän saa kannustava vertaistukea ja pääsee jakamaan kokemuksia.

”On silmiä avartavaa, kun mukana on eri toimialoilla toimivia yrityksiä. Itse edustan vielä varsin pientä verkkokauppaa haasteellisella toimialalla. Tapaamistemme jälkeen oloni on joko intoa puhkuva tai lähestulkoon masentunut, kun ymmärrän, miten valtavasti opittavaa ja työtä riittää, eikä tuloksia synny hetkessä. Mutta jostainhan me kaikki olemme liikkeelle lähteneet.”

Hän suosittelee klubeja kaikille verkkokauppoja pyörittävillä ja niitä kehittäville.

”Jäsenen tulee olla valmis antamaan itsestään ja jakamaan tietoa ja kokemuksia muille jäsenille. Siten saa eniten irti. On hyvä, että tapaamiset ovat säännöllisiä. Se patistaa tekemään kehitystyötä myös tapaamisten välillä.”

Koiraharrastajien verkostot ovat kansainvälisiä

HuimaWeb Oy:n verkkokaupan takana on kaksi yrittäjänaista ja heidän Lahdessa ja Mikkelissä toimivat kivijalkakauppansa, joiden tuotteita myydään koiraharrastajille myös riemukauppa.fi-verkkokaupassa. Mikkelissä yritystään pyörittää Maarit Karhu-Teiskonen ja Lahdessa Maria Vuorenmaa.

”Verkkokauppayhtiön liikevaihto on jo ohittanut Mikkelin myymälän myynnin eli se myy hieman enemmän kuin kivijalkamyymälä.”, kertoo Karhuntassu Oy / Lemmikkitarvike Riemussa Mikkelistä tuotteita koiraharrastajille myyvä Karhu-Teiskonen.

Itsekin koiraharrastajiin kuuluva yrittäjä saa jo nyt jonkin verran yhteydenottoja ulkomailta, sillä tuotteet kiinnostavat harrastustuttavia. Yritys hyödyntää laajasti sosiaalisen median mahdollisuuksia.

”Teemme maksullista mainontaa somessa ja aktiivisia poistauksia yrityksen Facebook ja Instagram -tileille. Kauppaa tehdään mukavasti tätä kautta, toki sitäkin puolta pitäisi kehittää reilusti edelleen. Tiktok ja muut uudemmat kanavat ovat meillä vielä kokonaan ottamatta haltuun, kun resurssit ja osaaminen eivät riitä sinne.”

Verkkokauppaklubissa hän arvostaa vertaistukea ja loistavia keskusteluja.

”Kiireisen arjen keskellä on tosi hyvä välillä pysähtyä jakamaan kokemuksia. Klubin innoittamana olen rohkaistunut kokeilemaan muun muassa tekoälyä tuotetietojen kirjoittamiseen ja pohtimaan avoimemmin oman kaupan prosesseja. Ryhmältä on tullut myös positiivista kannustusta, että asioita on tehty oikein. Klubiin kannattaa tulla mukaan, jos haluaa kehittää toimintaansa ja on valmis jakamaan ideoitaan ja osaamistaan myös muiden vastaavassa tilanteessa olevien yrittäjien avuksi.”

Mosaiikkiharrastajille verkosta ostaminen on luontevaa

Yli 13 vuotta mosaiikkialan verkkokauppaa Mikkelistä käsin pyörittäneet Sirpa ja Jukka Hämäläinen luonnehtivat kauppaansa Pohjoismaiden laajimmaksi ja monipuolisimmaksi mosaiikkiharrastajan verkkokaupaksi.

”Tulos tehdään verkkokaupassa. Odotamme verkkokaupan kasvavan huomattavasti lähivuosina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Mikkelissä on lisäksi ajoittain avoinna oleva varastomyymälä.

”Käsityömessuilla olemme 2-4 kertaa vuodessa, jolloin näemme asiakkaita myös kasvotusten.”

MosaiikkiMyymälä näkyy asiakkaille myös sosiaalisessa mediassa muun muassa TikTokissa, Instagramissa, Facebookissa ja Youtubessa.  Yrittäjät jakavat myös opetusvideoita asiakkailleen.

”Some on yksi tärkeimmistä kulmakivistä verkkokaupan markkinoinnissa. Kehitämme ja laajennamme sitä aluetta koko ajan.”

Verkkokauppaklubiin yrittäjäpariskunta lähti mukaan heti sen perustamisvaiheessa.

”On erittäin tärkeää kuulla myös muiden verkkokauppiaiden työskentelystä. Pohdimme yhdessä monenlaisia kysymyksiä aina pakkausmateriaaleista verkkokauppajärjestelmiin ja asiakkuuksiin. Kaikki klubiin kuuluvat antavat aina jotain ajateltavaa kokoontuessamme. On hyvä huomata, että kaikki painimme samojen asioiden ja ongelmien kanssa.”

Agripalvelu toimii kokonaan verkossa

Juvan Koikkalasta löytyy yksi kotimaisen verkkokauppojen pioneeriyrityksistä. Agripalvelu.fi aloitti verkkokauppansa jo yli 20 vuotta sitten, ja tällä hetkellä kauppaa tehdään käytännössä vain verkossa.

”Olemme 99-prosenttisesti verkkokauppa eli toimimme käytännössä täysin verkossa. Juvalla meillä on varasto ja noutopiste, joilla on rajoitettu aukiolo. Voi hyvin sanoa, että ilman verkkokauppaa ei olisi Agripalvelua. Ihan kaikkea kauppaa ei tehdä verkkokaupan kautta, mutta yhteydenotot tulevat sitä kautta, sillä se toimii näyteikkunana valikoimiimme”, Johanna ja Pasi Purhonen kuvaavat.

Agripalvelu toimii tällä hetkellä EU:n alueella, ja verkkokaupan toiminnallisuutta ja valikoimaa kehitetään Euroopan markkinoita ajatellen.

Yritys löytyy sosiaalisesta mediasta useilta kanavilta.

”Niiden käyttö ei ole kuitenkaan niin aktiivista kuin se voisi olla. Pääasiassa sivuillemme löydetään hakukoneiden kautta.”

Purhoset kokevat saavansa Verkkokauppaklubista uusia näkökulmia ja suosittelevat mukaan tuloa kaikille verkkokauppaa tekeville ja sen kehittämisestä kiinnostuneille.

”Verkkokauppa on omanlaistaan kaupankäyntiä. Vaikka verkkokaupat ovat hyvin erilaisia, kaikkia yhdistävät samantyyppiset haasteet, mitkä poikkeavat kivijalkakauppiaiden haasteista. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä Verkkokauppaklubin toimintaan. Olemme oikeastaan vielä tutustumisvaiheessa. On ollut hienoa päästä vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia verkkokaupasta.”

Mikkelin verkkokauppaklubissa ovat mukana:

Agripalvelu: www.agripalvelu.fi

Mikkelin valokuvausliike: www.kamerakauppa.fi

MosaiikkiMyymälä: www.mosaiikkimyymala.com

Norolan: www.norolan.com

Pauliina Rundgren HandiCrafts: www.prhandicrafts.fi

LuxJewelle: www.luxjewelle.com/

Riemukauppa: www.riemukauppa.fi

Verkkokauppa-asioissa sinua auttaa alkuun Digiportaat – asiakaslähtöisempää digitaalista liiketoimintaa -hanke.

Alkuvuodesta 2024 alkaa uusi koulutuspolku aloittaville eteläsavolaisille uusille verkkokauppiaille ja verkkokaupan perustamista suunnitteleville yrittäjille. Lue lisää täältä.

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Petri Janhusen kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvakaappauset verkkokaupoista: Pauliin Rundgren Handicrafts ja Norolan

sotilas

Maanpuolustusjärjestöjen drone-hanke saa 60 000 euron tuen Wihurin rahastolta

Maanpuolustusjärjestöjen yhteinen drone-hanke on saanut Suur-Savon Reserviupseeripiirin hakemuksesta  merkittävää tukea.Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi 60 000 euron avustuksen hankkeelle, jota toteutetaan yhteistyössä Suur-Savon Reserviupseeripiirin, Suur-Savon Reserviläispiirin ja Kaakkois-Suomen Viestikillan kanssa.

Drone-hankkeen ensimmäinen osa käynnistyi vuonna 2021, ja sen aikana hankittiin maaliskuussa 2023 Nordic Drone Oy:n valmistama SkyDrone 7, joka on varustettu lämpökameralla. Tämä kotimainen drone tarjoaa viranomaisille tehokkaan työkalun, joka on suunniteltu ja valmistettu Muuramessa. Lisäksi drone-hankkeessa on rakennettu liikkuva komentopaikka pakettiautoon. Komentopaikka varustellaan syksyn 2023 aikana viesti- ja johtamisjärjestelmillä, mikä mahdollistaa joustavan toiminnan erilaisissa ympäristöissä ja olosuhteissa.

Drone-hankkeen päätavoitteena on kehittää monipuolinen ja ketterä dronejärjestelmä, joka vastaa nykyajan ja tulevaisuuden haasteisiin. Dronen käyttömahdollisuudet ulottuvat pelastustoiminnasta sähköyhtiöiden tarpeisiin sekä maatalouden ja metsätalouden hoitoon. Lisäksi hankkeessa painotetaan maanpuolustustyötä ja reserviläisten kouluttamista.

Kevään ja kesän 2023 aikana hankkeen pääkouluttajat ovat vahvistaneet osaamistaan ja harjoitelleet erilaisia toimintoja tulevissa koulutuksissa. Seuraava vaihe hankkeessa on tammikuussa 2024 Lentopelastusseuran järjestämä koulutus, jonka jälkeen perustetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (Maanpuolustuskoulutus MPK, www.mpk.fiensimmäinen dronehälytysryhmä Mikkelin koulutuspaikalle. Hälytysryhmän tehtävänä on tukea viranomaisia esimerkiksi kadonneiden etsinnässä.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys aloittamassa omaa dronekoulutustaan yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa

– Tällä hetkellä rakennetaan miehittämättömän ilmailun koulutusohjelmaa, joka tulee sisältämään sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. MPK:lle yhteistyö dronehankkeen käynnistäneiden jäsenjärjestöjen kanssa on hyvin tärkeää koulutusmahdollisuuksien sekä kokonaisturvallisuuden kannalta, Maanpuolustuskoulutus MPK:n koulutusjohtaja Kari Pietiläinen kertoo.

Dronehankkeen toimintaympäristönä on Mikkelin lentoasema, ja sen toimivuutta koeponnistettiin elokuussa 2023 Mikkelin Ilmailupäivässä yhteistyössä Mikkelin Ilmailuyhdistyksen ja Mikkelin lentoaseman kanssa. Ilmailupäivä osoittautui menestykseksi houkutellen odotuksia enemmän kävijöitä ja saavuttaen erinomaisen palautteen.

– Aktiivisen toimijajoukon ja heidän hakeman rahoituksen ansiosta Mikkelin lentoasemalla on valtakunnallisesti uskottava organisaatio ja koulutustoiminnan harjoittaja miehittämättömän ilmailun saralla, kertoo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Timo Paakki.

Nyt myönnetty 60 000 euron tuki mahdollistaa hankkeen jatkumisen toiseen osaan, jossa tavoitteena on entistä suorituskykyisemmän, kiinteäsiipisen dronen hankinta.

Tähän mennessä hanketta ovat tukeneet Maaseuturahoitus, Maanpuolustuksen kannatussäätiö, Maanpuolustuskiltojen liitto, Urlus-säätiö, Suur-Savon Sähkö Oy, Suur-Savon Energiasäätiö, Suomen Reserviupseeriliitto, Turvallisuuden tukisäätiö, Ajanvaunu Oy ja MPY Telecom Oyj yhteensä 218 500 eurolla.

Tietoa lisää hankkeesta:

Jussi Saarinen
Saimaan Drone Oy, toimitusjohtaja
puh. 0400 384737 tai jussi.saarinen@saimaandronepalvelu.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Kuva: Nordic Drones Oy

Tekoälyä kannattaa testailla rohkeasti

Viime talvena kiihtyi keskustelu siitä, miten tekoäly voisi sujuvoittaa yrityksissä arkea ja auttaa kehittämään uudenlaista liiketoimintaa. Asiantuntijat kannustavat, että nyt on juuri oikea hetki arvioida tekoälyn hyödyntämistä oman yrityksen tarpeisiin.

Tekoälyn mahdollisuuksista on julkaistu viime aikoina useita oppaita. Vanhempi tutkija, KTT Anna Lahtinen Haaga Helia ammattikorkeakoulusta oli tekemässä keväällä ilmestynyttä kansantajuista Tehoa tekoälystä pk-yrityksille -opasta. Siihen on koottu noin 150 yrityksen ja usean asiantuntijan kokemuksia tekoälystä.

”Suomalaiset pk-yritykset ovat käytännöllisiä. Ne hakevat omaan liiketoimintaansa toimintavarmuutta, luotettavuutta, referenssejä sekä turvallisuutta tekoälyn hyödyntämiseen.”

Lahtinen korostaa, että yritykset ymmärtävät nyt, että enää tekoälyn mahdollisuuksia ei voi ohittaa.

”Muutos alkaa ihmisistä, jolloin ensimmäisiä tavoitteita voisi olla lisätä johdon ja työntekijöiden ymmärrystä. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää liiketoiminnan ja IT:n yhteistyötä. Kun tuodaan eri liiketoiminta-alueilla toimivia ihmisiä yhteen, vuoropuhelun ja yhteisen kehittämisen kautta syntyy ymmärrys siitä, mitkä ovat ne liiketoiminnan tarpeet, joihin toivotaan ratkaisuja ja joissa tekoäly voi olla avuksi. Pk-yrityksissä organisaatiohierarkiat ovat matalia, joten siitä syntyy luontainen väylä syventää keskustelua ja tieto kulkee nopeasti. Tämä luo suotuisat olosuhteet työntekijöiden, johdon ja kumppaneiden sitouttamiseen.”

Keskusteluihin nousevat usein yrityksen liiketoiminnan tavoitteet, haasteet ja ongelmat, joita halutaan ratkaista sekä uudet mahdollisuudet, joihin voisi tarttua.

”Parhaimmillaan kehittäminen liittyy aina liiketoiminnan tavoitteisiin ja lähtee niistä liikkeelle. Joskus ne ratkeavat tekoälyn avulla, joskus muuten. Tekniset ratkaisut löytyvät kyllä aina.”

Sisäisistä prosesseista asiakasrajapintaan

Yritykset aloittavat usein tekoälykokeilut parantamalla sisäisiä prosessejaan, jotka liittyvät esimerkiksi työvuorojen suunnitteluun, ostolaskutuksen optimointiin, asiakasymmärryksen syventämiseen tai vaikka tuotantoprosessien parantamiseen.

”Kun saadaan tuloksia aikaan, siitä laajennetaan asiakasrajapintaan kohdistuviin ratkaisuihin, myyntiin ja markkinointiin tai halutaan esimerkiksi ennakoida koneiden huoltotarpeita ja personoida asiakaskohtaamisia.”

Yrityksiä kiinnostaa verrata omaa kehitystyötä muiden tekemään. Lahtinen kehottaa huomioimaan käytännölliset työkalut, jotka ovat jo olemassa, sillä pk-yritysten resurssit ovat rajalliset ja kalliisiin konsulttiratkaisuihin ei välttämättä ole mahdollisuutta.

”Tänä päivänä on jo paljon pk-yrityksille suunnattuja työkaluja. Oppaat, tekoälykiihdyttämöt ja koulutukset antavat tietoa ja ymmärrystä. Kannattaa muistaa, että tekoälyosaamisen kehittäminen ja tekoälykokeilut ovat aina kuitenkin sijoitus, joka vaatii aikaa, resursseja ja sitoutumista.”

Lahtinen uskoo, että yhteistyökumppaneita voi löytyä läheltä omalta alueeltakin. Oman yrityksen IT-osaamisella voi jo aloittaa tekoälyn tutkimisen.

”Pk-yrityksillä on usein IT-kumppaneita, joiden kanssa keskustelemalla voi hakea uutta näkökulmaa tai suunnitella tekoälypilotteja. Keskusteluja kannattaa käydä myös kehitysyhtiöiden yritysneuvojien kanssa, sillä he tuntevat hyvin alueen yritykset ja eri rahoitusmahdollisuudet. Näen, että pk-yritysten vahvuus on niiden verkostoissa eli löytyy kumppaneita rahoitukseen, tekniikkaan ja toteutukseen. Suomi on loistava maa pilotoida tekoälyratkaisuja. Täällä on paljon teknistä osaamista myös paikallisella tasolla.”

Uudenlaisen tekemisen kokeilu ja koulutuksiin osallistuminen kannattaa tehdä aina yrityksen omien tarpeiden pohjalta.

Kuvassa yrittäjä ja yritysguru Peter Vesterbacka ja vanhempi tutkija Anna Lahtinen keskustelevat Tekoäly Suomessa -sarjassa (Kuva: Anna Lahtisen arkisto, lisätietoja https://www.aistories.fi/suomi/)

Keskiössä data

”Epämukavuusalueelle astuminen on välttämätöntä. Kun itse alkaa kädet savessa miettiä asioita ja kehittää ideoita, syntyy parhaita tuloksia. Tehokkaimmat koulutukset ovat sellaisia, jotka pureutuvat yrityksen tarpeisiin ja keskittyvät käytännön kehittämistyöhön. Kannattaakin pohtia, miten koulutusta voi soveltaa omaan yritykseen, miten aloittaa tekoälyn käyttö, mitä lisäarvoa tekoäly toisi, miten voisi onnistua pilotoinnissa ja miten tekoäly vaikuttaa yrityksen työvoimatarpeisiin ja osaamisvaatimuksiin?”, Anna Lahtinen jatkaa.

Tekoälyratkaisujen keskiössä on data. Yrityksellä voi olla useita datalähteitä, kuten rakenteellisia (numerot ja taulukkomuoto), sanallisia (teksti ja puhe) ja visuaalisia (kuva tai video).

”Laadukkaan datan saatavuus voi olla haaste tekoälyn parissa aloittavalle yritykselle, ja se voi vaatia lisätyötä. Tässä ei määrä korvaa laatua. Jopa pienemmällä määrällä laadukasta dataa voi päästä eteenpäin.”

Lahtinen haluaisi herättää keskustelua tekoälyn roolista osana yhteiskunnan kehittämistä ja pohtia pk-yritysten roolia siinä.

”Teknologiamurrosta ei voi pysäyttää. Nyt tarvittaisiin moniäänistä keskustelua siitä, mitä tekoäly tarkoittaa suomalaiselle yhteiskunnalle ja liike-elämälle ja minkälaisia ihmiskunnan ongelmia se voisi ratkaista. Miten tekoäly voisi auttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa tai kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa? Pk-yritykset, jotka edustavat noin 98 prosenttia koko Suomen yrityskannasta, ovat joka tapauksessa keskiössä, kun keskustellaan viher- ja digisiirtymästä.  Algoritmien lisäksi tarvitaan ihmisiä analysoimaan, tulkitsemaan ja visioimaan. Ihmisen ja koneen välistä yhteistyötä tarvitaan, ja se näkyy tästä eteenpäin ihan eri tavalla yrityksissä.”

Tekoälystä tuli osa päivittäistä liiketoimintaa

Mikkeliläinen yrittäjä, kouluttaja Ville Venäläinen Mindhive Oy:stä kiinnostui tekoälystä jo vuosia sitten ja aloitti neuroverkkoihin liittyvän väitöskirjan. Parhaillaan hän kouluttaa alueen yrittäjiä tekoälyn hyödyntämiseen.

”Tekoälyn avulla voi buustata omaa arkista tekemistä ja nopeuttaa ongelmien ratkaisua. Yritys voi vaikka luoda sivuilleen botin, joka ymmärtää tuotteita ja jolle voi jutella omin sanoin niistä. Botille voidaan opettaa kaikki yrityksen materiaali ja se voi puhua eri kielillä.”

Hänelle itselleen tekoälyn hyödyntämisestä on tullut reilussa vuodessa osa jokapäiväistä kehitystyötä.

”Käytän tekoälyä sovelluskehitykseen, tekstintuottamiseen ja raporttien laatimiseen. Olen huomannut, että tekoälyn avulla työ nopeutuu ja manuaalisen työn osuus vähenee. Nyt näyttäisi siltä, että esimerkiksi koodarin ammatin ns. junioritehtävät häviävät alalta vauhdilla. Samalla asiantuntijatyössä tapahtuu nopea muutos.”

Mikkeliläisyrittäjä Ville Venäläinen hyödyntää päivittäin tekoälyä omassa liiketoiminnassaan (Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen)

Tekoälyä kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti

ChatGPT on yksi tällä hetkellä tutuimmista tekoälyä hyödyntävistä työkaluista. Venäläinen muistuttaa, että nyt näkyvät ensimmäisen aallon työkalut tuskin jäävät pysyviksi.

”ChatGPT voi poistaa niin sanotun tyhjän paperin ongelman. Se voi luokitella, tehdä yhteenvetoja keskusteluista ja sitä voi ohjata luonnollisella kielellä sanallisesti eli voi kuvata, mitä tarvitsee ja mihin asiayhteyteen. Entistä tärkeämmäksi kyvyksi nouseekin jatkossa ns. promptaaminen eli kyky taustoittaa asioita ja tehdä hyviä kysymyksiä, että saa niihin arvokkaita vastauksia. Tekoälystä on hyötyä alasta riippumatta myös akateemisessa maailmassa.”

Venäläinen suosittelee pk-yrityksiä kokeilemaan tekoälyä etenkin johtamiseen.

”On monia osa-alueita, jotka ovat olleet tavallaan pyhitettyjä ihmiselle. Tekoäly ei korvaa asiantuntijoita, mutta se voi ratkaista vaikka markkinointiin, myyntiin, sisällöntuotantoon ja oppimiseen liittyviä ongelmia. Nyt tarvitaan rohkeutta kokeilla ja keksiä hyviä kysymyksiä.”

Venäläinen muistuttaa, että generatiivinen tekoäly käyttää harkintaa ja voi olla myös väärässä.

”Meillä on nyt jo kulttuurisesti oppineita koneita, jotka hallitsevat netin ja kirjojen tietomäärää, oppivat uutta nopeasti ja toimivat halutun arvopohjan pohjalta. Toisaalta käydään keskustelua ns. etiikkakoneista, joita yhdistetään tekoälyyn estämään väärinkäytöksiä.”

Parhaillaan globaalit jätit luovat tekoälypohjaisia työkaluja omiin työkaluvalikoimiinsa.

”Ala on käymistilassa. Esimerkiksi suuret toimijat, kuten Adobe, Google ja Microsoft tuovat työkaluja osaksi omaa olemassa olevaa tarjontaansa.”

Venäläinen on vakuuttunut, että nyt on hyvä aika pk-yritysten herätä kokeilemaan olemassa olevia työkaluja.

”Meneillään on teolliseen vallankumoukseen liittyvän kaltainen muutos, jonka vaikutukset tulevat olemaan suuret ja joka pystyy korvaamaan joiltain osin ihmistyövoimaa. Toisaalta se tekee tilaa näkemykselliselle, holistiselle ajattelulle.”

Tekoälyn riskit kannattaa tunnistaa

Kyberturvallisuuden työelämäprofessorina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja Aalto-yliopistossa toimiva Mikko Kiviharju pohdiskelee työkseen tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä riskejä.

”IBM:n raportin mukaan isoimmat tekijät, jotka estävät tekoälyn hyödyntämisen tällä hetkellä, ovat osaamisen puute, korkeat hinnat ja soveltuvien työkalujen puute. Tekoäly vyöryy teknologiana kovin nopeasti pk-yritystenkin käsiteltäväksi, joten huolena on samaan aikaan kyberturvallisuus.”

Hänkin korostaa, että liikkeelle pitää lähteä hankkimalla perusymmärrystä siitä, mitä ylipäätään kannattaa tekoälyllä tehdä omassa liiketoiminnassa.

”Jos tekoälyn käyttäminen on yrityksen kannalta kriittistä, ensimmäinen askel on lähteä hakemaan siitä omaan toimialaan sovellettua osaamista. Konsulteilta saa nopeasti käyttöönotettavia ja juuri omalle yritykselle räätälöityjä ratkaisuja, mutta sillä on sitten oma hintansa. Jokaisella hype-käyrän nousuvaiheessa olevalla teknologialla tai asialla on kysynnän ja tarjonnan lain vuoksi iso hinta alan ensimmäisille osaajille.”

Eikä kaikki aina meni niin kuin odotetaan. Kiviharju arvioi, että tekoälyn tuottamia vahinkoja arvioitaessa tulkinta riippuu siitä, mikä katsotaan tuottamukselliseksi ja missä katsotaan vastuun ja vastuun rajojen menevän.

”Nopea teknologian omaksuminen voi tuoda isoja voittoja, mutta siinä on myös isot riskit. Jos haluaa edetä varovammin, on hyvä miettiä, mitä tekoälyllä voi omassa yrityksessä parhaimmillaan saada aikaan ja onko – joskus kokeellisenkin – teknologian käyttö riskin arvoista. Tekoälyn tarkemmat sudenkuopat ovat vasta teknologisesti esillä. Niiden liiketoiminnalliset sudenkuopat selviävät vasta ajan kanssa.”

Kiviharju muistuttaa, että kybervakuutukset ovat yleistyneet viime vuosina.

”Kuten uusissa vakuutustyypeissä usein on, ensin saatetaan luvata liikoja ja nyt onkin nähtävissä vakuutusehtojen kiristymistä. Lisäksi vakuutusyhtiöt saattavat tehdä yrityksen tietoturvan tason arvioimiseksi tarkastuksen, jotta vakuutus ylipäätään myönnetään.”

Hän tunnistaa, että datan avoimuus on yksi kiistakapuloista liiketoiminnan ja tieteen tekemisen välillä.

”Tekoälyn eli AI:n käyttämää opetusdataa pitää jalostaa paljonkin ennen tekoälyn opettamista. Mitä jalostetumpaa data on, sitä tiukemmin sen jalostaja haluaa pitää siitä kiinni. Datan sulkeminen hidastaa tiedettä, mutta edistää liiketoimintaa jo vakiintuneilla datayrityksillä lyhyellä tähtäimellä ja päinvastoin.”

Kiviharju rakentaa itselleen parhaillaan hyvää kuvaa alueen yritysten kyberturvallisuuteen ja tekoälyyn liittyvistä tarpeista ja visioista.

”Hyviä ideoita tarvitaan aina. Pyrin viemään viestiä osaamisen kehittämisen ja aluekehittämisen tarpeista XAMKille, Aallolle ja tietysti viranomaisille.”

Lisätietoa: Lataa Tehoa tekoälystä pk-yrityksille! -opas: https://www.haaga-helia.fi/fi/ai-tie

Kansikuva: Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Mikko Kiviharju tutkii tekoälyn mukanaan tuomia kyberturvallisuusuhkia. Hän työskentelee Xamkin Kotkan kampuksella ja Aalto-yliopistossa. Kuvassa hän pitää alustusta toimittajille Kotkan kaupungintalon valtuustosalissa.
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

visulahti ilmakuva

Mikkelin kaupunki ja Neoen Renewables Finland Oy solmivat vuokrasopimuksen

Neoen Renewables Finland Oy selvittää alustavasti sähkövaraston toteuttamista Visulahden Metsurinraitin alueelle. Yhtiö on vuokrannut tarkoitusta varten Mikkelin kaupungilta 6,3 hehtaarin tontin ja vuokrasopimus on astunut voimaan 15.9.2023.

 Neoen Renewables Finland Oy on osa maailmanlaajuista uusiutuvaan energiaan keskittyvää yhtiötä, jolla on toimintaa 18 eri maassa. Yhtiöllä on jo Lappeenrannassa 30 megawatin energiavarasto, joka oli valmistuessaan manner-Euroopan suurin. Mikkelistä vuokrattu ala mahdollistaisi tätä huomattavasti suuremman energiavaraston rakentamisen. Vuokrasopimus mahdollistaa tarkemmat selvitykset alueen soveltuvuudesta sähkövarastohankkeelle.

Energiavarastoja käytetään tasaamaan uusiutuvan energian tuotannon vaihteluita sekä sähköverkon taajuuden säätöön, jotta valtakunnan kantaverkko saadaan pidettyä vakaana. Akut toimivat nopeasti reagoivana varavoimana. Vastaavaa varavoimaa tuotetaan nykyisin esimerkiksi Joroisten Huutokosken kaasuturbiinilaitoksessa.

Mikkelin kaupunki näkee Neoenin mahdollisen hankkeen tervetulleena ja sopivana Visulahden teollisuusalueen kehittymiselle. Visulahden alue tarjoaa erinomaisen liitettävyyden valtakunnan sähköverkkoon ja tämänkaltaiset vihreän siirtymän hankkeet sopivat hyvin Mikkeliin toteaa kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.

– Neoenin hanke voi tuoda jatkossa alueelle myös muuta sähköintensiivistä toimintaa, Äikäs toteaa.

Lisätiedot:

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja
Mikkelin kaupunki
Puh. 040 1295 152
topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 040 544 0936
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Suutari Raimo Manniselle on tärkeää nähdä itse tehdyn työn tulos.

Suutari Rami palvelee asiakkaitaan kierrätystrendin keskiössä

”Halusin kouluttautua korjaavaksi suutariksi, ja valinta on vuosien varrella vain vahvistunut. Tässä työssä parasta on monipuolisuus eli korjaan kaikkea, mikä vain ovesta mahtuu sisään”, Mikkeliin suutarinliikkeen 2,5 vuotta sitten perustanut Raimo Manninen tuumii.

Hän ehti työskennellä muun muassa ääniassistenttina, levystönhoitajana ja liikuntapaikan hoitajana ennen kuin päätti kouluttautua suutariksi. Suomessa on vain yksi alan oppilaitos. Manninen suuntasi Kankaanpäässä suutarin opintoihin vuonna 2013 ja valmistui vuotta myöhemmin korjaavaksi suutariksi.

”Meillä koulutetaan suutareita valmistukseen tai korjaaviksi suutareiksi. Valmistajat rakentavat kengät alusta saakka ja antavat yleensä valmiille kenkäpareille elinikäisen käyttö- ja hoitotakuun. Mietin itse, että valmistus on kuitenkin hidasta ja hintojen on pakko olla korkeat, kun montaa kenkäparia ei taitavakaan valmistaja pysty tekemään kuukaudessa.”

Jalkaväen suutari

Oman yrityksen hän perusti ensin Siilinjärvelle, mistä muutti maaliskuussa 2021 Mikkeliin, ennestään uuteen kaupunkiin. Täältä hänelle tarjottiin sopiva tila hyvien kulkuyhteyksien varrelta Raatihuoneenkadulta.

Yrittäjyys lähti Mikkelissä heti hyvin käyntiin. Määrällisesti eniten Manniselle tuodaan korjattavaksi kenkiä, laukkuja, reppuja, rinkkoja, takkeja ja vöitä. Hän tekee myös kenkien nastoitusta ja venytystä sekä muutamia malleja avaimia.

”Miellän, että olen jalkaväen suutari, jonka asiakkaita ovat periaatteessa kaikki, joilla on jalat eli ihmisten lisäksi myös koirat ja hevoset. ”

Erikoisempiin töihin kuuluvat telttasaunan rakenteiden korjaus, pylväskenkien nahkojen uusiminen, veneiden kuomut tai vaikkapa rokkibändin solistin kovia kokeneiden erikoisvalmisteisten saappaiden kunnostus. Eläimille korjataan erilaisia valjaita ja varusteita.

Verkostoista voimaa

Manninen on kuuluut asiakkailtaan, että parhaina aikoina Mikkelissä oli seitsemänkin suutariyrittäjää. Nyt korjaavia suutareita on vain kaksi.

Kun Manninen sai sähköpostin Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kierrätyshankkeesta, hän innostui saman tien mukaan.

”Kierrätys on asia, johon oikeastaan koko suutaribisnes kiteytyy. Liikkeessäni koneet ja työkalutkin ovat kierrätettyjä. Korjaan ja huollan asiakkaille rakkaita esineitä niin, että ne saavat jatkoaikaa.”

Arki-kierrätyshankkeessa mukana olleet käsityöläiset tutustuivat toisiinsa niin hyvin, että nykyään he suosittelevat toinen toisiaan, jos asiakkaan toivoma korjaustyö näyttäisi sopivan paremmin kollegalle ja hänen konekannalleen toteutettavaksi.

”Pallo lähti kiertämään hyvin, kun tuli tietoa, mitä voi korjauttaa missäkin ja mitä se maksaa. Uskon, että tätä kautta on löytynyt kaikille lisää töitä ja ihmiset ovat saaneet tietoa siitä, minkälaisia osaajia tästä kaupungista löytyy.”

Arki-hanke toteutti myös palveluhakemiston, joka löytyy EcoSairilan verkkosivustolta.

”Kierrätys on tänä päivänä tapetilla. Ihmiset kaipaavat tietoa siitä, mitä voi korjata. Kannattaakin kysyä rohkeasti, kannattaako jotain vielä korjata. Voi soitella tai tulla käymään. On aina helpompaa arvioida, voiko jotain korjata käyttöön, kun sen näkee.”

Töitä uusille tekijöille

Asiakaskuntaan kuuluu etenkin iäkkäämpiä ihmisiä, joille suutareiden palvelut ovat ennestään tuttuja. Manninen on saanut vakioasiakkaita myös alueella lomailevista.

”Hanke julkaisi liitteen meistä osaajista ja sitä kautta tuli hyvin medianäkyvyyttä ja myös uusia asiakkaita. Jopa etelässä asuva, täällä mökkeilevä kaveri ilmoitti saaneensa liitteen kotiosoitteeseensa. Olen tyytyväinen, että mökkiläisiä on tullut asiakkaiksi koko ajan enemmän. Meillä käy myös ulkomailla asuvia mökkiläisiä asiakkaina kesäisin. On ilo palvella paikallisia ja lomalaisia.”

Valikoimaan kuuluu myös kokonaan uusien erikoistuotteiden valmistus.

”Olen tehnyt mittatilaustyönä esimerkiksi riekonpyytäjille haulikon kantovöitä, kun sellaisia ei saa valmiina mistään. Vanhemmat ihmiset toivovat itselleen räätälöityjä koteloita vaikkapa kännykkää varten. Teen vyöt asiakkaan toivomien mittojen mukaan ja osa tuo mieleisensä soljen mukanaan.”

Myytävänä on myös muun muassa hirvennahkaisia takkeja, rukkasia, kengännauhoja, pohjallisia, nahanhoitotuotteita, käytettyjä kenkiä ynnä muuta.

”Nahkojen jämäpalat myyn silppuna eteenpäin. Niitä tarvitsevat käsityöläiset vaikkapa korujen raaka-aineiksi. Hukkaan ei ole tarvinnut niitäkään koskaan laittaa.”

Maksulliseen mainontaan suutariyrittäjä ei ole uskaltanut rahojaan laittaa. Hän päivittää erikoisemmista toimeksiannoista kuvia yrityksen Facebook-sivustolle.

”Yrityksen alkumetreillä tehty lehtijuttu tuo edelleen asiakkaita minulle eli kaikenlainen medianäkyvyys on tärkeää yksinyrittäjälle. Tämä on iso talousalue. Kyllä täältä töitä saattaisi löytyä useammallekin suutarille. Esimerkiksi Pieksämäellä ei ole nykyään suutaria lainkaan.”

Nuoria suutarin verstaan ovesta astuu harvoin sisään

”Monille asiakkaille on utopiaa, mitä suutari tekee. Voi olla, että etenkään nuoret eivät tunne tätä alaa, jos eivät ole sisäistäneet korjauttamisen ideaa. Toisaalta nuoret taitavat käyttää nykyään sellaisia kenkiä, että niitä pystyisi korjaamaan vain harvoin, kun materiaalit ovat mitä ovat. Nuorille tuunaan etenkin larppaukseen liittyviä vaatteita ja kenkiä. Myös urheilupiireistä tulee jonkin verran nuorta asiakaskuntaa.”

Yksi toive hänellä on lähinnä oppilaitosten koulutussuunnittelijoille.

”Olisi hienoa, jos täällä poikkeaisi koululaisryhmiä katsomassa, mitä teen ja minkälainen on suutarin verstas. Olisi tärkeää saada nuoria innostumaan suutarin töistä. Tänne voisi tulla tet-harjoitteluun. Uskon, että kenkiin liittyvät kurssit voisivat kiinnostaa myös kansalaisopistojen opiskelijoita, ja niillehän voisi kutsua opettajiksi myös valmistusta tekeviä suutareita. Voisi olla kursseja, jotka kestävät pitkän viikonlopun, kesäkursseja ja vaikka perinnekenkäkurssejakin. Näin kenkien tekeminen tulisi tutuksi ihmisille.”

Raimo Mannisen eli Suutari Ramin työtiloista löytyy työkalu jos toinenkin
Raimo Mannisen eli Suutari Ramin työtiloista löytyy työkalu jos toinenkin.

Raimo Manninen suosittelee käsityöammatteja muillekin

”Käsillä tekeminen on ihan oma maailmansa. Se, että näkee itse tehdyn työn tuloksen. Tulee paljon onnistumisia, kun montaa asiaa tekee päivän mittaan.”

Nykyään Suutarien päivää juhlitaan 29. elokuuta Suomen menestyneimmän suutarin, Emil Aaltosen, syntymäpäivänä. Tavoitteena on antaa tunnustusta, uskoa ja arvostusta suutareiden käsityölle, yrittäjyydelle ja parantaa toimintaedellytyksiä. Päivä muistuttaa jalkinekorjauksen kannattavuudesta, kierrätyksestä ja osallistavan kiertotalouden todellisesta arvosta.

Tietoa Arjen kiertotalous -hankkeesta

Arjen kiertotalous -hanke toteutettiin Mikkelin seudulla (1.8.2021-31.8.2023) ja sen päämääränä oli edistää kiertotalouden konkreettista toteutumista kehittämällä paikallisten huolto- ja korjauspalveluyritysten toimintaa sekä lisätä niiden tunnettavuutta ja arvostusta. Kohderyhmiin kuuluivat alueen kuluttajat, kesäasukkaat, paikalliset huolto- ja korjausalan yritykset sekä opiskelijat ja opettajat. Hankkeen päätoteuttaja oli Etelä-Savon Koulutus Oy ja osatoteuttaja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Hanketta rahoitti Etelä-Savon Ely-keskus. Hanke päättyi elokuun lopussa 2023.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli alueen kuluttajien tietoisuuden kasvattaminen kiertotaloudesta ja paikallisista huolto- ja korjauspalvelujen käytöstä osana luonnon varojen ja energian säästämistä. Lisäksi kehitettiin Etelä-Savon ammattiopiston huolto- ja korjauspalveluihin liittyvää pedagogiikkaa.

Hankkeessa oli mukana 20 mikro- tai yksinyrittäjäyritystä, joiden toimialassa mainitaan kotitalouden laitteiden, huonekalujen, muiden kestokulutushyödykkeiden tai tekstiilituotteiden huolto, kunnossapito tai korjaus. Heille tarjottiin kiertotalouteen liittyvää koulutusta ja henkilökohtaista ohjausta digitaaliseen markkinointiin.

Yrityksille tehdyssä kyselyssä yrittäjät korostivat kesäasukkaiden merkitystä yritystoiminnalleen. Hankkeessa tehtiin 30 000 kappaleen painos esitteestä ”Vanhasta saa soivan pelin”, jossa esiteltiin paikallisia toimijoita ja palveluja ja joka jaettiin suorajakeluna kesäasukkaille.

Hankkeessa toteutettiin kuluttajille suunnattu kysely, johon saatiin 300 vastausta. Kyselystä kävi ilmi, että kuluttajilla on vaikeuksia löytää huolto- ja korjauspalveluja tarjoavia yrityksiä. Kysyttäessä ”Mitkä asiat saisivat sinua käyttämään näitä palveluja useammin?” vastaajista 31 % kertoi, että palvelujen helpompi löydettävyys lisäisi heidän halukkuuttaan käyttää niitä.

Lisää tietoa:

Korjaus- ja huoltopalvelut kotitalouksille – palveluhakemisto: https://ecosairila.fi/kuluttajille/palveluhakemisto/

Kansikuva: Suutari Raimo Manniselle on tärkeää nähdä itse tehdyn työn tulos.
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Hanketieto: Marianne Hyttinen-Lilja

Ehot Oy palkittiin 5.9.2023 Mikkelin alueen Vuoden 2022 Uusyrityksenä

Ehot Oy palkittiin Mikkelin alueen vuoden 2022 Uusyrittäjänä

Mikkelin seudun Uusyrityskeskus on palkinnut Ehot Oy:n Vuoden 2022 Uusyrittäjänä. Vuoden Uusyrittäjä -kilpailussa palkitaan yrittäjiä, jotka ovat perustaneet yrityksensä Uusyrityskeskuksen avustuksella ja joiden yritystoiminta on ollut menestyksekästä.

Alueilla palkitut yrittäjät ilmoitetaan samalla valtakunnalliseen kilpailuun, jossa kilpailun raati valitsee finalistit. Ehdotusten perusteella valitaan myöhemmin myös valtakunnallinen Vuoden Uusyrittäjä.

Vuonna 2019 perustettu Ehot Oy on kasvanut nopeasti. Juuri koronan alla perustettu yritys toimii lastensuojelun alalla ja yrityksellä on Mikkelissä erityisen huolenpidon ja vaativan huolenpidon yksiköt. Nykyään yritys työllistää noin 40 osaajaa.

–Ehot Oy on loistava esimerkki siitä, kuinka yrittäjähenkisyys, kova työ ja halu kehittää alaa voivat johtaa menestykseen. He ovat olleet rohkeita investoimaan ja kasvaneet merkittävästi lyhyessä ajassa, Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksen puheenjohtaja Esko Pitkänen kertoo.

Palkinnoksi yrittäjät saivat Pauliina Rundgrenin Tikka-seinäkellon. Palkinnon vastaanottivat Ehot Oy:n puolesta Ville Rouhiainen, Tommi Mustonen ja Matti Kortelainen.

Silent Steel Oy:n Harri Sjögren

Silent Steel vie maailmalle äänenvaimentimia

Mikkeliläinen Silent Steel Oy valloittaa maailmaa kaasutoimisiin, itselataaviin kivääreihin kehittämillään äänenvaimentimilla. Kovan kasvun perustana ovat oma tuotekehitys, tuotteiden patentointi ja ISO 9001 -laatusertifiointi.

Yritys sai alkunsa Harri Sjögrénin oivalluksesta ja asiakkaiden tarpeista. Hän huomasi, että viranomaiskäytössä oli paljon itselataavia aseita, joissa käytettiin perinteisiä, kertalaukeaviin aseisiin tarkoitettuja äänenvaimentimia.

”Aloin kehittää uudentyyppistä läpivirtausäänenvaimenninta itselataaviin aseisiin. Käytännössä siis halusin, että ruutikaasu ja paine purkautuvat vaimentimen läpi suoraan eteenpäin, eivätkä puske takaisin aseeseen ja käyttäjän naamalle haitaten aseen toimintaa ja aseen käyttäjää, kuten perinteisissä äänenvaimentimissa. Myynnissä oleva tuotteemme on siten käyttäjille turvallisempi, ja ase toimii luotettavammin, koska liika kaasupaine ei aiheuta häiriötä aseen toimintaan.”

Tavoitteena oli myös luoda tuote, joka on huollettavissa, kohtuukokoinen ja -painoinen ja jossa on hyvät ääniominaisuudet.

Käytännössä Harri Sjögrén suunnitteli tuotteen, ja sen prototyypit valmisti mikkeliläinen Take-Paja. Tuotteen ensimmäinen testausvaihe toteutettiin 2019.

”Tuotekehitys tapahtuu yrityksen ja erehdyksen kautta. Joka kierroksella opitaan uutta. Voidaan sanoa, että olemme Suomessa ja Euroopassa pioneeri.”

Silent Steel Oy:n äänenvaimentimia
Tällä hetkellä Silent Steel Oy:n äänenvaimentimia saatavilla on kolmea pituutta useissa eri kaliibereissa.

Saman tien vientimarkkinoille

Tuote tuli myyntiin vuonna 2020. Mikkelin ammattikorkeakoulussa kansainvälisen liiketoiminnan englanninkielisen tutkinnon aikaan suorittanut ja sittemmin tutkintoaan päivittänyt Sjögrén avasi itse vientimarkkinat. Hän myös muutti tuotekehitysvaihetta varten perustetun toiminimensä osakeyhtiöksi.

”Vienti kansainvälisille markkinoille alkoi saman tien. Oli selvää jo yritystä perustettaessa, että Suomen markkina on liian pieni ja tuotteen päämarkkinat ovat ulkomailla. Mietin jo alussa, että tuote pitää saada vientiin tai sitten sitä ei tehdä näitä lainkaan. Näkyvyyttä tuotteille on luotu etenkin sosiaalisen median kanavissa. Tuotteillamme on maailmalla jakelijoita, joista monien kanssa yhteistyö on käynnistynyt heidän otettuaan yhteyttä.”

Tuotannosta 95 prosenttia menee vientiin. Siitä 80 prosenttia lähtee Eurooppaan ja loput Afrikkaan ja Aasiaan.

”Tällä hetkellä Eurooppa alkaa olla jo hyvin katettu, ja vienti rullaa tärkeimmissä maissa hyvin. Emme toimi vielä kaikilla isoilla markkinoilla nykyisellä tuotantokapasiteetillamme. Ajattelen niin, että edetään jalat maassa ensin Euroopan markkinoilla ja saadaan prosessit ja tuotantokapasiteetti kuntoon, kun tässä ei ole kiire mihinkään. Askel askeleelta.”

Silent Steelin äänenvaimentimien loppukäyttäjiä maailmalla ovat etenkin eri viranomaistahot, kuten eri maiden puolustusvoimat, poliisit, tullit ja rajalaitokset. Lisäksi tuotteita on myös yksityiskäytössä esimerkiksi urheiluampujilla ja reserviläisillä.

Turvallisuusalan tuotteiden vienti on luvanvaraista.

”Käytännössä kaikkien tuotteiden vienti vaatii vientiluvan. EU:n sisämarkkinoilla sitä nimitetään siirtoluvaksi ja EU:n ulkopuolella vientiluvaksi. Tämän toimialan vientiluvat haetaan joko poliisihallitukselta tai puolustusministeriöltä, tuotteista riippuen.”

Silent Steel Oy:n uudet tilat
Silent Steel Oy:n uudet toimitilat sijaitsevat Mikkelin Setrissä. Tiloissa tehdään mm. tuotekehitystä.

Kotimainen tuotantoketju

Mikkeliläisyrityksen tuotteet kootaan yrityksen uusissa 260 neliömetrin toimitiloissa, jotka on räätälöity Kauppakeskus Setriin. Tuotteiden osat valmistetaan Mikkelin seudulla tai muualla kotimaassa.

”Koneistuksen ja pintakäsittelyn tekevät alihankkimamme. Meillä on tällä hetkellä yksi henkilö tekemässä kokoonpanoa. Olen suunnitellut tuotteet niin, että niiden kokoonpano on nopeaa ja helppoa. Täten pystymme toimittamaan isotkin tilaukset nopeasti jakelijoille. Alihankkijoiksi olen valinnut isoja yrityksiä, joten pystymme nostamaan tarvittaessa nopeasti kapasiteettia ketjun eri osissa.”

Sjögrén käytti tuotteiden patentoinnissa ammattimaista patenttitoimistoa. Hän suosittelee samaa muillekin tuotekehitystä tekeville.

”Patentointi on oma hommansa. Kun sen tekee hyvä patenttitoimisto, aikaa ja rahaakin säästyy. Saimme ensin patentin kotimaahan ja samalla PCT-patentin 180 maahan. Nyt meillä on patenttihakemus sisässä isoihin vientimaihin samoilla spekseillä kuin kotimainen patentti on myönnetty.”

Päätökseen on saatu myös ISO 9001-laatusertifiointi.

”Kun työskentelemme valtiollisten toimijoiden kanssa, sitä varten tarvitaan sertifikaatteja. Sanoisin, että ISO 9001-laatusertifikaatti vaati enemmän työtä kuin patentointi, mutta siinäkin oli apuna kokenut konsultti. Itselläni ei olisi aika eikä osaaminenkaan riittänyt siihen byrokratian määrään. Toki vaatii aikaa, kun konsultille kuvaa yrityksen eri prosessit. Sertifiointiprosessiin on varattava aikaa ja rahaakin, sillä prosessi on varsin kallis.”

Kasvu rahoitetaan kassavirralla

Sjögrén ehti työskennellä myynnin ja myynnin johtamisen tehtävissä Mikkelissä 25 vuotta. Silent Steelin lähdettyä kasvukiitoon, hän ryhtyi täysipäiväiseksi yrittäjäksi toukokuussa.

Yrityksessä on osakkaana ja hallituksen puheenjohtajana Wellgio Medical Oy:n toimitusjohtaja Juha Aalto, jolla on pitkän linjan kokemus sijoittajana.

”Hän on pitkän linjan yrittäjä ja bisnesenkeli, jonka osaaminen ja kontaktit ovat olleet hyvin arvokkaita.”

Harri Sjögrén kokee saaneensa joustavasti tukea ja neuvoja myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiantuntijoilta.

”Yrityksen alkuaikoina sain vinkkejä etenkin tuotekehityksen rahoitusmuodoista. Mikseiläisiltä on saanut jo puhelimessa hyviä neuvoja, joiden avulla olen säästänyt paljon aikaa. On tärkeää, että meillä on täällä toimija, joka tuntee kentän ja jolla on tietotaitoa ja kontaktit laajalle. Myös nämä tilat löytyivät, kun soitin Marjo Niittuaho-Nastolinille ja hänellä oli vinkata näistä tiloista, jotka räätälöitiin sitten juuri meille sopiviksi erilaiset turvallisuusnäkökohdat huomioiden.”

Sjögrén on tyytyväinen siihen, että Silent Steel toimii velattomana, ja kasvu pystytään rahoittamaan kassavirralla. Nuoren yrityksen liikevaihdon kasvuprosentit ovat nyt alkuvaiheessa olleet kolminumeroisia.

”Viime vuonna liikevaihtomme oli noin puoli miljoonaa euroa ja siitä tuottoa jäi noin 180 000 euroa. Tänä vuonna tavoitteena on miljoonan euron liikevaihto.”

Jääräpäisyys vie eteenpäin

Sjögrén on ehtinyt vuosien varrella olla monessa mukana. Hän on edelleen mukana kehittämässä mikkeliläiseen Hotelli Heimariin liittyvää kiinteistöliiketoimintaa. Lomakeskuksen omistajat odottavat kaavaratkaisua, jonka jälkeen päätetään, miten edetä uudisrakentamisen kanssa. Tänä kesänä Heimarista ovat tilanneet palveluita etenkin erilaiset yritykset ja organisaatiot. Varsinaista yleisölle avointa hotelli- ja matkailutoimintaa pyörittävät jatkossakin toimialaa tuntevat yhteistyökumppanit.

Omassa yrittäjyydessään Sjögrén pitää tärkeänä päättäväisyyttä ja rohkeutta.

”Asetan itselleni tavoitteita ja mietin, miksi teen mitäkin ja ajan sitten loppuun asti päättäväisesti. Jos jokin asia ei onnistu, niin kokeilen uudelleen. Tuotekehityksenkin kanssa on tullut hakattua päätä seinään monta kertaa. Eli minua ohjaa se, että on tavoitteet ja pidän niistä kiinni. Tarvittaessa jopa jääräpäisesti.”

Silent Steel arvioitiin viime vuonna maakunnan neljänneksi nopeimmin kasvavaksi yritykseksi.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen