fbpx
Kuva keltaisesta hirsirakennuksesta aurinkoisena kesäpäivänä

Rakentamisen ja purkamisen kiertotalous esillä Mäntyharjun kesäkauden avaustapahtumassa

KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hanke osallistui 25.5.2024 Mäntyharjun Iso-Pappilan alueella pidettyihin Mäntyharjun kesäkauden avajaisiin.

Xamkin ja MikseiMikkelin asiantuntijat toivat tapahtumaan kiertotalousnäkökulmaa niin purkamisen kiertotalouden, kuin biojätteen lajittelun ja vesien tilan seurannan näkökulmastakin. Em. aiheiden lisäksi Iso-Pappilan hirsirakennuksen viileydessä kuultiin vinkkejä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi omassa pihassa luonnonhoidon ja vihersuunnittelun ammattilaiselta Vihermissiolta.

Mäntyharjun Kirkonkylän koulun purku yhtenä hankkeen monitorointikohteista

Xamkin projektihenkilöstöstä Salla Pulliainen ja Henri Kettunen esittelivät tapahtuman vierailijoille Mäntyharjun kirkonkylän koulun purkamisen ympäristövaikutuksia. Xamk toteutti alkuvuodesta koulun raskaspurusta aiheutuvan pölyn leviämisen seurantaa, ja dokumentoi purkamista droonikuvauksen avulla. Sekä pölymittausten tulokset, että purkamisesta koostettu video olivat nähtävillä tapahtumassa. Erityisesti koulun purusta kertova video sai monet kuntalaiset pysähtymään esittelypisteen äärelle, ja videon herättämät ajatukset toimivat hyvänä pohjana keskusteluille purkamisen kiertotaloudesta ja sen ympäristövaikutuksista.

Kuva esittelypöydästä, jossa tietokone, jonka näytöllä purkukohteen dronekuvaa.
KIELO-hankkeen esittelypisteellä oli nähtävillä Mäntyharjun kirkonkylän koulun purkamisesta koostettu video (Kuva: Salla Pulliainen, Xamk).

Purkamisen tiukka aikataulu hidasteena rakennusosien uudelleenkäytössä

Kirkonkylän koulun osalta hankkeessa ei päästy kehittämään kiertotaloutta tukevia purku-urakan kilpailutuskriteereitä. Kohteen rakennusosien myyntiä ehdotettiin muutamalle alan toimijalle, mutta he eivät olleet kiinnostuneita kohteesta kiireidensä vuoksi. Vaihtoehtona liiketoiminnalle pohdittiin, että olisiko esimerkiksi Etelä-Savon ammattiopisto Esedun talonrakentamisen opiskelijat voineet purkaa rakenteita ehjänä ja hyödyntää niitä esimerkiksi uuden pyöräkatoksen rakentamisessa, mutta valitettavasti tiukan purkuaikataulun takia yhteistyö ei toteutunut. Kohteen kevyelle irtaimelle oli kunnan järjestämän myyntitapahtuman ansiosta löydetty uusia käyttökohteita.

Kuva puisesta koulurakennuksesta
Mäntyharjulla sijainneen Kirkonkylän koulun julkisivu oli puuverhoiltu. (Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy).

 

Kuva koulurakennuksen sisäliikuntasalin puupaneloinneista.
Mäntyharjulla sijainneen Kirkonkylän koulun liikuntasalin puupanelointia (Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy).

Tapahtuman kävijät suhtautuivat myönteisesti rakentamisen kiertotalouteen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n KIELO-hankkeen esittelypisteellä projektipäällikkö Jenina Luotolampi esitteli tapahtuman kävijöille inspiroivia valokuvia rakennusmateriaalien uudelleenkäyttökohteista mm. Tanskasta, Norjasta sekä Suomesta. Tämän lisäksi kävijöiden kanssa keskusteltiin hankkeessa toteutetuista toimenpiteistä ja siitä, miten yksityishenkilöt voivat edistää rakentamisen kiertotaloutta (kts. esite 5 helppoa keinoa edistää rakentamisen kiertotaloutta).

Pikaisen haastattelun perusteella kävijöillä ei ollut tiedossa tulevia remontti- tai purkuprojekteja. Jos projekteja oli ollut, ne olivat liittyneet kiinteistöjen kunnossapitoon, joka luetaan myös yhdeksi kiertotaloustoimenpiteeksi. Rakennusosien uudelleenkäyttöön suhtauduttiin myönteisesti ja muutamalla kävijällä aiheesta löytyi omakohtaista kokemusta, sillä omissa projekteissa oli käytetty uudelleen esim. ikkunoita kasvihuoneiden rakentamisessa ja purkutiiliä piharakennusten muurauksessa. Toiveissa oli markkinapaikka, jonne ylijäämä- ja purkumateriaaleja voisi laittaa myyntiin.

Tapahtumaa avaamassa olleella kunnanjohtaja Juho Järvenpäällä oli myös kokemusta purkumateriaalien uudelleenkäytöstä omissa yksityisissä rakennusprojekteissaan. Hän jäi pohtimaan, että voitaisiinko uudelleenkäytettyjä rakennusosia käyttää Mäntyharjun kunnan tulevissa uudiskohteissa.

Lue paikallisen toimittajan tekemä artikkeli tapahtumapäivän tunnelmista Pitäjän Uutisten sivuilta osoitteesta: https://www.pitajanuutiset.fi/paikalliset/6795780

 

Seuraavan kerran hanke jalkautuu Puumalaan Veeran markkinoille la 15.6.2024 klo 10-14, Satamatorilla tavataan!

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy & Salla Pulliainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tapahtuma ja artikkeli ovat osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Lähes kaksisataa osallistujaa Rakentamisen kiertotalouspäivässä 12.4.2024

KIELO (Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä) -hanke järjesti Rakentamisen kiertotalouspäivän 12.4.2024 yhteistyössä Espoon kaupungin ja Helsingin kiertotalousklusterin kanssa. Tapahtumaan osallistui lähes 200 alalla toimivaa henkilöä paikan päällä Mikkelin kaupungintalolla, Espoon Otaniemessä sekä Microsoft Teamsin välityksellä.

Rakentamisen kiertotalouspäivän tavoitteena oli koostaa rakentamisen ja purkamisen parissa työskenteleville henkilöille, päätöksentekijöille, suunnittelijoille, alan yrittäjille ja kaikille kiertotaloudesta kiinnostuneille missä alalla mennään tällä hetkellä eri puolilla Suomea. Koska tilaisuudesta ei ole saatavilla videotallennetta, on tähän artikkeliin kuvattu päivän tapahtumia. Esittäjien esitysaineistot ovat saatavilla artikkelin lopussa.

Aamupäivän osuudessa korostui yhteistyön merkitys eri verkostojen ja toimijoiden välillä

Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Jouni Riihelä kannusti tilaisuuden avauspuheenvuorossaan purku- ja rakennushankkeiden eri osapuolia yhteistyöhön kiertotalouden edistämiseksi. Avauksen jälkeen kuultiin ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakasteelta miten keväällä 2025 voimaan astuvassa uudessa rakentamislaissa on otettu kantaa kiertotalouteen. Mikkelin kaupungin asemakaavapäällikkö Kalle Räinä esitteli, kuinka kaupungin maankäyttö- ja kaavoitustiimi on huomioinut toiminnassaan kiertotalouden mm. aikomalla käyttää kiertotaloutta tukevia tontinluovutuskilpailutuskriteerejä Urheilupuiston koulun purkukohteessa. KIELO-hankkeessa toteutettaville toimenpiteille saatiin jatkoa, kun Salla Pulliainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoi heidän hankkeessansa toteuttamiensa työpakettien osalta purkutyömaan ympäristövaikutusten monitoroinnista.

Ennen lounastaukoa kuultiin ja keskusteltiin rakentamisen kiertotalouden alueellisesta yhteiskehittämisestä. Heikki Moilanen ja Karoliina Tuukkanen Kiertotalous Pirkanmaalta esittelivät laatimiaan kiertotaloutta tukevia tontinluovutuskilpailutuskriteereitä sekä tulevia tunnin webinaaritietoiskuja alan toimijoille. Tessa Armour Espoon kaupungilta kertoi KERA-kaupunkialueen innovatiivisista kiertotalousuunnitelmista ja purku-urakoiden puitesopimuksista. Nina Hurme esitteli Uudenmaan kiertotalouslaakson monipuolista toimintaa eri kiertotalouden osa-alueilla ja kevään tulevista alan toimijoille suunnatuista työpajoista. Ennen yhteistä keskusteluosuutta Mira Jarkko Helsingin kiertotalousklusterista esitteli klusterin menneitä sekä tulevia rakennusosien uudelleenkäyttöön liittyviä kokeiluprojekteja ja kannusti yrityksiä mukaan käytännön kokeiluihin.

Purettujen rakennusosien uudelleenkäytöstä on jo saatu kokemuksia

Lounaan jälkeen kuultiin rohkaiseva esitys Spolia Design Oy:n Petri Salmelta, kuinka mm. tiiliä voidaan purkaa ehjänä, liimapuupalkkeja käyttää uudelleen esimerkiksi paviljonkirakentamisessa tai julkisivuverhouksessa. Sisustusarkkitehti Tea Ellala ja arkkitehti Laura Vara esittelivät upeita lasisia sisäväliseinäelementtejä, jotka oli valmistettu purkukohteen ulkoikkunalaseista Arkkitehtitoimisto Olla Oy:n hankkeessa.

KIEPPU-hankken Pekka Leppämäki esitteli omalla vuorollaan, kuinka myös Pohjois-Savossa olisi tarvetta paikalliselle kierrätysoperaattorille sekä purkukohteiden irtaimiston ja rakennusosien uusille käyttäjille. Muusikko Liisa Akimof tuoreena grynderinä toi esille omassa puheenvuorossaan mielenkiintoisia näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miten hän oli käyttänyt rakennusprojektissaan uudelleenkäytettyjä kattotiiliä. Liisa toivoi, että rakennusosien uudelleenkäyttöön liittyviä prosesseja helpotettaisiin ja selkeytettäisiin, sillä kiertotaloudella on oleellista merkitystä rakennusten käyttöiän pidentämisessä sekä ilmastonmuutoksen torjuntatyössä.

Kiertotalouteen tullaan siirtymään pienin, mutta varmoin askelin

Rakennustietosäätiön UURAKET-hankkeen Katja Tähtisen pitämä esitys vastasi useampaan Liisan esittämään kysymykseen, sillä hankkeen toimesta tullaan luomaan ohjeistusta talonrakentamiseen betoni-, tiili- ja liimapuurakenteiden uudelleenkäyttöön liittyen. Tuuli Kunnas Rakennusteollisuus RT:ltä toi esille omassa esityksessään, että kiertotalouteen siirtyminen ei ole helpoin tie. Kiertotalouteen siirtymiselle on kuitenkin ilmeinen tarve, sillä se on osa yritysvastuuta ja EU:n taksonomiaa sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamistoimia.

Päivä päättyi paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli rakennusosien ehjänä purku sekä uudelleenkäyttö. Panelisteina toimi kierrätysoperaattori Risain Oy:n perustaja Sirpa Rivinoja, hankinta-asiantuntija Ilkka Liljander Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä, rakennuttajapäällikkö Saija Himanen Mikkelin kaupungilta sekä grynderi Liisa Akimof. Keskustelussa jokainen pohti omalta osaltaan uudelleenkäytettävien rakennusmateriaalien vastuukysymyksiä, käytettyjen materiaalien maineen parantamista sekä minkälaisia keinoja he näkivät omassa työssään edistää rakennusosien uudelleenkäyttöä.

Tapahtumapäivän juonsivat Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä, Tessa Armour Espoon kaupungilta sekä Mira Jarkko Helsingin kiertotalousklusterista.

 

Tapahtuman esitysaineistoihin pääset tutustumaan klikkaamalla alla olevia esitysten nimiä.

Rakentamislainsäädännön ajankohtaiset kuulumiset, Harri Hakaste, Ympäristöministeriö

Kiertotalouden edistäminen Mikkelin asemakaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa, Kalle Räinä, Mikkelin kaupunki

Purkamisen ympäristövaikutusten seuranta, Salla Pulliainen, KIELO-hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kiertotalouden uusi aikakausi, Heikki Moilanen & Karoliina Tuukkanen, Kiertotalous Pirkanmaa

Ajankohtaiskatsaus rakentamisen kiertotalouteen Espoossa, Tessa Armour, Espoon kaupunki

Uudenmaan kiertotalouslaakson visio, Nina Hurme, Click Innovation Oy, Uudenmaan kiertotalouslaakso

Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma, Mira Jarkko, Helsingin kiertotalousklusteri

Kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä, Petri Salmi, Spolia Design Oy

Tavoitteita irtaimiston uudelleenkäytölle, Pekka Leppämäki, KIEPPU-hanke

Case: Ulkoikkunoiden käyttö lasiväliseinissä, Tea Ellala & Laura Vara, Arkkitehtitoimisto Olla Oy

(Kauhu)kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä uudisrakentamisessa – grynderi tarinoi, Liisa Akimof

Uudelleenkäytettävien rakennusosien kelpoisuuden ja soveltuvuuden selvittäminen, UURAKET-hanke, Katja Tähtinen, Rakennustietosäätiö RTS

RT:n näkökulma rakennustuotteiden uudelleenkäyttöön ja ehjänä purkamiseen, Tuuli Kunnas, Rakennusteollisuus RT ry

KIELO-hankkeen henkilöstö, Espoon kaupunki ja Helsingin kiertotalousklusteri kiittävät lämpimästi kaikkia tapahtuman toteutukseen osallistuneita sekä yleisöä paikan päällä että etänä!

 

Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Kuva: Salla Pulliainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tapahtuma oli osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä  -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kuva pulpeteista parakkien edustalla ennen lastausta rekkaan.

400 pulpettia uuteen käyttöön Ukrainaan yhteistyössä Mikkelin kaupungin kanssa

KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä on aktiivisesti hankkeen aikana kartoittanut Mikkelin seudun tulevia purkukohteita selvittääkseen löytyisikö kohteista uudelleenkäyttökelpoisia rakennusosia tai irtaimistoa. Yhdeksi erinomaiseksi uudelleenkäyttökohteeksi erityisesti irtaimiston osalta tunnistettiin Mikkelissä sijaitsevan Urheilupuiston koulun väistötilat.

Urheilupuiston koulun oppilaat oli tarkoitus siirtää väistötiloista juuri valmistuneeseen Saimaanportin yhtenäiskouluun kevään 2024 aikana. Jenina Luotolampi lähti selvittämään, että siirtyisikö väistötiloissa olleet pulpetit ja muut toimistokalusteet oppilaiden mukana uuteen kouluun. Selvisi, että suurin osa irtaimesta ei olisi lähdössä oppilaiden ja opettajien mukana uusiin tiloihin.

Irtaimistolle alettiin pohtia uusia käyttökohteita yhteistyössä koulun rehtorin, Susanna Savanderin, paikallisen kierrätyskeskus Uutta Elämää Groupin ja Mikkelin Hiippakunnan Timo Rosqvistin kanssa. Uusien käyttökohteiden selvityksessä pyrittiin huomioimaan väistötilojen tyhjentämisen tiukka aikataulu ja se, että irtaimistolle löytyisi todennettavissa olevia uusia käyttökohteita.

Yhteistyöllä päästiin hyvään lopputulokseen. Osa irtaimistosta lähti uuteen kouluun, osa myytäväksi paikalliseen kierrätyskeskukseen ja osa lähti Ukrainaan. Huonokuntoinen irtain toimitettiin asianmukaisesti paikallisen Metsäsairila Oy:n kierrätys- ja lajittelukeskukseen materiaalina hyödynnettäväksi.

Onnistunut yhteistyö ylitti paikallismedioiden uutiskynnykset. Voit tutustua aiheeseen tarkemmin Yle Uutisten nettisivuilla täällä, Länsi-Savon sivuilla täällä sekä Mikkelin kaupunkilehden artikkeliin täällä.

Artikkeliin aiheesta Mikkelin kaupungin omilla internetsivuilla voit tutustua tästä.

 

Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Kuva: Mikko Mäkeläinen, Mikkelin kaupunki

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

KIELO-hanke mukana Mikkelin kiertotalouspäivillä Kauppakeskus Stellassa 11.4.2024

KIELO (Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä) -hanke osallistuu Mikkelin Kiertotalouspäivien toteutukseen 12.4.2024 klo 12.00-17.00 Kauppakeskus Stellassa

KIELO-hankkeen hankehenkilöstö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululta tavattavissa tapahtuman aikana hankkeen omalla esittelypisteellä. Tapahtumapisteellä kävijät voivat tutustua rakentamisen kiertotalouteen, vaihtaa ajatuksia sekä kokemuksia purettujen rakennusosien uudelleenkäyttömahdollisuuksista sekä purkamisen ympäristövaikutusten monitoroinnista.

Päivän aikana voit tutustua myös muiden esittelypöytien tarjontaan, joissa kerrotaan kuluttajille mitä muuta Mikkelissä tehdään tällä hetkellä kiertotalouden eri osa-alueilla.

Tapahtuman ohjelmassa mm. kiertotalousmuotinäytös, vaatteidenvaihto pop-up, asiantuntijapuheenvuoroja, teeseitse-hyönteishotellien rakentamista purkupuusta, paneelikeskustelu, livemusiikkia yms.

Tarkempi ohjelma osoitteessa: Mikkelin Kiertotalouspäivät – Mikkeli

Tervetuloa mukaan inspiroitumaan, kuinka voit lisätä omaan arkeesi kiertotaloutta!

 

Päivitys 15.4.2024. Mikäli et päässyt mukaan tapahtumaan, voit tutustua KIELO-hankkeen projektipäällikön Jenina Luotolammen tapahtumassa pitämään diaesitykseen rakentamisen kiertotaloudesta tästä.

 

Tapahtuma oli osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kuvassa kerrotaan tapahtuman nimi, ajankohta sekä tapahtuman sijainnit.

Rakentamisen kiertotalouspäivä 12.4.2024 Mikkelissä, Espoossa ja etäyhteydellä

KIELO-hanke, Espoon kaupunki ja Helsingin kiertotalousklusteri sekä muut yhteistyökumppanit ovat kokoontuneet tämän kevään aikana saman pöydän ääreen järjestääkseen yhteisen rakentamisen kiertotalouteen keskittyvän tapahtumapäivän ”Rakentamisen kiertotalouspäivä” osana Mikkelin Kiertotalouspäiviä.

Tapahtumassa kuullaan kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä sekä alan kuulumisista eri puolilta Suomea.

Tilaisuus on suunnattu kaikille rakentamisen, purkamisen, suunnittelun sekä päätöksenteon parissa työskenteleville henkilöille, päätöksentekijöille sekä muille rakentamisen kiertotaloudesta kiinnostuneille.

Rakentamisen kiertotalouspäivä järjestetään 12.4.2024 klo 8.30-15.45 Mikkelin kaupungintalolla (Raatihuoneenkatu 8, 50100 Mikkeli) sekä Espoon Otaniemessä (A Grid, Otakaari 5, 02150 Espoo). Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä, joten mainitsethan ilmoittautuessasi haluatko olla mukana paikan päällä vai etänä. Lähetämme etäosallistumislinkin viimeistään tilaisuutta edeltävänä päivänä. Suosittelemme osallistumaan tilaisuuteen paikan päällä.

Ilmoittautumiset tilaisuuteen osoitteessa: https://ssl.eventilla.com/event/4ApYq Ilmoittautuminen läsnäosallistujille on auki 4.4.2024 klo 15.00 asti ja etäosallistujille 10.4.2024 klo 15.00 asti. Jos et pääsekään paikan päälle, peruutathan osallistumisesi ruokahävikin vähentämiseksi viimeistään 4.4.2024 klo 15.00 mennessä, kiitos!

 

 

TAPAHTUMAN OHJELMA:

klo 8.30-9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lainsäädäntö, kiertotalous kaavoituksessa ja raskaspurun ympäristövaikutukset

klo 9.00-9.05 Alkusanat, Jouni Riihelä, Mikkelin kaupunki

klo 9.05-9.20 Rakentamislainsäädännön ajankohtaiset kuulumiset, Harri Hakaste, Ympäristöministeriö

klo 9.20-9.35 Kiertotalouden edistäminen Mikkelin asemakaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa, Kalle Räinä, Mikkelin kaupunki

klo 9.35-9.50 Purkamisen ympäristövaikutusten seuranta, Salla Pulliainen, KIELO-hanke

klo 9.50-10.00 Tauko

Rakentamisen kiertotalouden alueellinen yhteiskehittäminen

klo 10.00-11.00 Kiertotalous Pirkanmaa, Espoon kaupunki, Uudenmaan kiertotalouslaakso, Helsingin kiertotalousklusteri

klo 11.00-11.30 Aamupäivän tiivistelmä keskustellen

klo 11.30-12.30 Lounas (omakustanteinen)

Rakennusosien ehjänä purku ja uudelleenkäyttö

klo 12.30-13.00 Kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä, Spolia Design Oy

klo 13.00-13.15 Tavoitteita irtaimiston uudelleenkäytölle, Pekka Leppämäki, KIEPPU-hanke

klo 13.15-13.30 Case: Ulkoikkunoiden käyttö lasiväliseinissä, Tea Ella & Laura Vara, Arkkitehtitoimisto Olla Oy

klo 13.30-14.00 (Kauhu)kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä uudisrakentamisessa – grynderi tarinoi, Liisa Akimof

klo 14.00-14.15 Keskustelua

klo 14.15-14.30 Kahvitauko

klo 14.30-14.45 Uudelleenkäytettävien rakennusosien kelpoisuuden ja soveltuvuuden selvittäminen, UURAKET-hanke, Katja Tähtinen, Rakennustietosäätiö RTS

klo 14.45-15.00 RT:n näkökulma rakennustuotteiden uudelleenkäyttöön ja ehjänä purkamiseen, Tuuli Kunnas, Rakennusteollisuus RT ry

klo 15.00-15.30 Paneelikeskustelu: Rakennusosien ehjänä purku ja uudelleenkäyttö

  • Panelisteina:
    • Saija Himanen, rakennuttajapäällikkö, Mikkelin kaupunki
    • Liisa Akimof, grynderi, KOY Huopalahden asema
    • Ilkka Liljander, hankinta-asiantuntija, Mikkelin kaupunki
    • Sirpa Rivinoja, kierrätysoperaattori, Risain Oy

klo 15.30-15.45 Yhteenveto & tilaisuuden päätös

 

 

Tapahtuma on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

KIELO-hanke esillä Itä-Suomen jätehuollon yhteistyöryhmän kokouksessa

Tähän artikkeliin on koottu terveisiä KIELO-hankkeen projektipäälliköltä Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän kokouksesta.

Teemoina kokouksessa yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteen määrän vähentäminen ja kierrätysasteen nosto

Sain kunnian edustaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:tä ja KIELO-hanketta osallistuessani Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän kokoukseen 28.11.2023 Varkaudessa. Kyseisen yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa ja valvontaa Itä-Suomessa. Sen jäseniin kuuluu Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan alueen kuntien, toiminnanharjoittajien, säätiöiden ja yhdistysten jäseniä.

Kokouksen aamupäivän osuudessa kuultiin esityksiä Ympäristöministeriöstä, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Savo-Pielisen jätelautakunnalta sekä Jäteyhtiö Jätekukko Oy:lta. Esityksissä tuotiin esille em. toimijoiden kokemuksia ja näkökulmia yhdyskuntajätemäärän vähentämiseksi. Näiden esitysten jälkeen Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristönsuojelun asiantuntija Iiro Kiukas muistutteli osanottajille mieleen mitä viime kevään kokouksessa käytiin läpi rakennus- ja purkujätteistä. Tämän jälkeen oli oma vuoroni kertoa KIELO-hankkeen tavoitteista, siinä toteutettavista toimenpiteistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Näiden alustusten jälkeen siirryimme yhteiselle lounaalle ennen iltapäivän työpajatyöskentelyä.

Taloudelliset kannustimet, hankintakriteerit ja elinkaariajattelu nousivat työpajatyöskentelyssä esiin keinoiksi edistää rakentamisen kiertotaloutta

Työpajoissa pyrittiin löytämään pienryhmissä keinoja yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteiden vähentämiseen sekä kierrätysasteen nostamiseen. Iiro ja minä vedimme työpajaa, jossa etsittiin vastauksia kysymyksiin: ”Mitkä ovat suurimmat esteet rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäytölle ja kierrättämiselle?” sekä ”Miten eri toimijat voivat edistää ko. jätteen vähentämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä?”.

Ensimmäiseen kysymykseen saatiin vastaukseksi jo aiemmin hankkeessa tunnistamiani haasteita: kiire, välinpitämättömät asenteet, arvostuksen puute vanhaan ja kestävään, liian suuret kustannukset, suunnittelemattomuus, tietämättömyys sekä uudelleenkäytön ja kierrättämisen vaatiman tilan puute. Muutama osallistuja oli onnistunut omissa yksityisissä rakennusprojekteissaan taklaamaan näitä haasteita, joka toi toivonpilkahduksen siitä, että ongelmat ovat ratkaistavissa.

Toisen kysymyksen vastauksissa korostui, että tietoisuutta uudelleenkäytöstä tulisi lisätä. Niin ikään purkuprojekteille tulisi varata enemmän aikaa, jolloin rakennusosien uudelleenkäyttöä pohdittaisiin jo aikaisemmassa vaiheessa. Tämä edesauttaisi kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja voisi lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäaika mahdollistaisi myös kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteereiden lisäämisen asiakirjoihin. Keskusteluissa nousi esille taloudellisten kannustimien tarve, sillä neitseellinen raaka-aines on liian edullista verrattuna kierrätettyyn sekä suomalaisen työn kustannukset ovat korkeat.

Työpajan tulokset vedettiin vielä yhteen koko osallistujajoukon kesken Mentimeter-kyselyn avulla, jossa äänestettiin edellä mainituista vastauksista kolme suurinta estettä. Positiivista oli, että kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteerien puuttumista ja heikkoa asennetta uudelleenkäyttöä kohtaan pidettiin pienempinä esteinä kuin suunnitelmallisuuden puutetta, korkeaa hintaa tai kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi kaikista saaduista vastauksista äänestettiin kolme tärkeintä keinoa, jotka olivat: taloudellisten kannustinten lisääminen, kiertotalouden huomioiminen hankinnoissa asettamalla toimijoille velvoitteita sekä elinkaariajattelun tuominen rakentamiseen nykyistä voimakkaammin.

Päivä päättyi Varkauden kierrätyskeskusvierailuun

Kokouksen päätteeksi kävimme vielä tutustumassa paikallisen Ekotori-kierrätyskeskuksen toimintaan. Vierailu muistutti konkreettisesti siitä, kuinka paljon eri materiaalia meillä maailmassa odottaa uutta hyödyntämiskohdetta joko sellaisenaan pienin ehostuksin tai materiaalina.

Uskon, että päivä antoi myös muille kuin minulle paljon uutta ajateltavaa ja tästä on hyvä jatkaa kiertotalouden edistämistä.

22.12.2023 Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

 

KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino- ja liikennekeskus.

Kuvassa laatoitustarvikkeita.

Kiilto Oy etsii innovaatiokokeiluun mukaan rakennusalan yrittäjiä

Suomalainen Kiilto Oy, kemianteollisuuden tuotteita vuodesta 1919 valmistanut yritys, etsii yhteistyökumppaneita kokeilemaan uutta Debonding on demand -innovaatiotaan. Innovaation avulla ikuiseksi suunniteltu liimasidos voidaan purkaa hallitusti esim. mikroaaltojen avulla tuotetulla lämmöllä.

Tämä vähentää jätteen määrää teollisuuden aloilla, joissa liimoja käytetään, kuten esimerkiksi rakentamisessa, koska materiaaleja ei tarvitse enää rikkoa niiden erottamiseksi toisistaan.

Miten tämä liittyy rakentamiseen?

Rakennusalan yrittäjille kohdistettuna tätä innovaatiota voidaan käyttää esimerkiksi laatoituksessa. Kun laatoittaessa käytetään Debonding on demand -teknologiaa saneerauslaastin joukossa, laatat voidaan purkaa ehjänä ja käyttää uudelleen jossakin toisessa käyttökohteessa.

Mitä tämä edellyttää innovaatiokokeiluun mukaan lähtevältä yritykseltä?

Vaatimuksena on, että laatoitettavaa pinta-alaa tulee olla vähintään 1,5 m² ja laatoitettava kohde on oltava mielellään kuivissa sisätiloissa, kuten keittiön välitilassa, rakennuksen pääsisäänkäynnillä tai kaivottomassa WC-tilassa. Laatoitus tulisi olla purettavissa vähintään kahden vuoden kuluessa laatoituksesta, sillä Kiilto haluaa nopeuttaa teknologian valtakunnalliseen käyttöön päätymistä nyt, eikä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua, kun laattoja halutaan seuraavan kerran vaihtaa.

Mitä yritys hyötyy kokeiluun osallistumisesta? Maksaako osallistuminen?

Kokeilu ei maksa osallistuvalle yritykselle kuin osallistumisen vaivan, sillä Kiilto Oy tarjoaa materiaalit. Mikäli kokeiluun osallistuva yritys haluaa, voidaan kokeilun onnistumisesta raportoida paikallisesti, että valtakunnallisesti Kiilto Oy:n ja KIELO-hankkeen toimesta, joka tuo yritykselle positiivista julkisuutta ja uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Kannattaa ottaa huomioon, että vuonna 2025 voimaan astuva rakennuslaki edellyttää rakennuksilta hiilijalanjälkilaskelmia, jota uudelleenkäytettävien rakennusosien käyttö pienentää. Kiillon kokeiluun osallistuminen lisää yritysten kiertotalousosaamista ja hyvin todennäköisesti myös parantaa yrityksen kilpailukykyä tulevaisuuden markkinoilla.

Miten kokeiluun voi osallistua?

Ota yhteyttä allekirjoittaneeseen, niin jutellaan lisää.

KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi, p. +358 50 3459 403 tai jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi

 

KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino- ja liikennekeskus.