fbpx
Blue Economy Mikkeli

Blue Economy Mikkeli valikoitui mukaan eurooppalaisen vesiosaamisen näyteikkunaan

EU-komission aloitteesta perustettu kestävää ja turvallista vesihuoltoa edistävä ohjelma Water Europe on arvioinut eurooppalaisia vesiosaamisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskittymiä ja koonnut niistä 21 uudeksi verkostoksi.

Mukaan valitut organisaatiot ovat esillä juuri julkaistussa atlaksessa. Keskittymistä käytetään nimitystä Water Oriented Living Lab ja ne tarjoavat nimensä mukaisesti ympäristön ja palveluita konkreettiseen yhteistyöhön.

Suomesta ovat Blue Economy Mikkelin (BEM) lisäksi mukana Turun yliopiston koordinoima Freshwater Competence Centre, Geologian tutkimuskeskuksen HYGLO sekä Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusympäristö.

Tämä on Blue Economy Mikkelille erinomainen näyteikkuna ja yhteistyöverkosto. Kansainvälisessä arvioinnissa menestyminen on myös osoitus siitä, että olemme edistyneet osaamiskeskuksen rakentamisessa hyvin, kertoo BEM-koordinaattori Juha Kauppinen Mikkelin kaupungilta.

Lue lisää: ATLAS of Water-Oriented Living Lab -julkaisusta.

BEM osaamiskeskus II -hankkeella käynnistetään Blue Economy Mikkelin (BEM) toiminta ja toteutetaan ekosysteemisopimusta. Mikkelin kaupungin ja valtion välisen, vuosille 2021–2027 solmitun ekosysteemisopimuksen painopiste on yhdyskuntavesien kiertotalous ja kehittämiskohde Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskus. Blue Economy Mikkelin tavoitteena on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa uusia ratkaisuja vesihuollon ongelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla.

Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.

Kv-raha -hankkeella tuetaan osaamisverkostojen syntymistä, yhteistyön kehittymistä ja strukturointia, alueen TKI-toimijoiden yhteistyötä ja eri organisaatioiden osaamisten ja kyvykkyyksien yhteen kokoamista sekä kytkeytymistä kansallisiin ja kansainvälisiin osaamisverkostoihin.

Hanketta rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) -määrärahasta sekä Mikkelin kaupunki.

 

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat

Compute Nordic Finland Oy perustaa datakeskuksen Visulahteen – vuokraa Mikkelin kaupungilta 10 hehtaarin tontin

Compute Nordic Finland Oy vuokraa 10 hehtaarin tontin Mikkelin kaupungilta Visulahdesta. Vuokrattava alue mahdollistaa merkittävän kokoisen datakeskuksen rakentamisen. Avainhenkilöiden rekrytoinnit ovat käynnistymässä.

Mikkelin kaupunki ja Compute Nordic Finland Oy tekevät maanvuokraussopimuksen, mikä mahdollistaa merkittävän datakeskusinvestoinnin Mikkelin Visulahteen. Kaupunki on tehnyt maanvuokraamisesta viranhaltijapäätöksen. Osapuolet allekirjoittavat vuokrasopimuksen vuokraamispäätöksen valitusajan umpeuduttua.

Datakeskusta varten vuokrattava alue sijaitsee Visulahden teollisuusalueella valtatie 5 ja kantatie 72 risteyksessä Fingridin Visulahden sähköaseman läheisyydessä. Alue on kooltaan noin 10 hehtaaria. Alueella on valmis kaava, joka mahdollistaa datakeskuksen ja sitä tukevien oheistoimintojen rakentamisen.

– Oli ilo valita Mikkeli, jonne voimme nyt tarjota hyviä työmahdollisuuksia. Projektin avainhenkilöiden rekrytoinnit toteutetaan lähikuukausien aikana. Haluamme kiittää Mikkelin kaupunkia ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:tä kaikesta tuesta ja avusta prosessin aikana, sanoo Harald Riise, toimitusjohtaja, Compute Nordic.

Hanke on suunnitteluvaiheessa ja sen lopullinen laajuus ja aikataulu tarkentuu suunnittelun edetessä. Yhtiön aikomuksena on käyttää itse osa syntyvästä hukkalämmöstä, jota riittäisi myös hyödynnettäväksi Mikkelin kaukolämpöverkkoon.

– Kehitysyhtiö Miksei on tehnyt jo useamman vuoden ajan systemaattista työtä datakeskusten saamiseksi kaupunkiin. Hienoa, että työ tuottaa nyt tulosta. Toivotamme Compute Nordicin ja tulevat työpaikat lämpimästi tervetulleeksi Mikkeliin, sanoo Janne Kinnunen, Mikkelin kaupunginjohtaja.

Hankkeen myötä Mikkeli vahvistaa asemiaan valtakunnallisesti merkittävänä vihreän siirtymän investointien sijoittumispaikkana. Mikkelistä löytyy hankkeille soveltuvia tontteja, ja kaupungin läpi kulkevassa Fingridin kantaverkossa on runsaasti liittymiskapasiteettia tarjolla.

Lisätiedot

Compute Nordicia koskevat yhteydenotot Anna Virrantaus, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 0405155311.

Harald Riise, toimitusjohtaja, Compute Nordic Limited, Compute Nordic Finland Oy, hr@computenordic.com

Ignacio Bazin, vt. Suomen maajohtaja, Espanjan, Portugalin ja Italian maajohtaja
ignacio.bazin@computenordic.com

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja, Mikkelin kaupunki, Puh. 040 129 5152, topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Puh. 040 5440 936, jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Compute Nordic tarjoaa kestäviä, hiilineutraaleja datakeskuksia ja laskentaresursseja mukaan lukien liitettävyys, infrastruktuurin käyttö, sovellusten käyttö ja hallinta. Mikkeliin rekisteröity Compute Nordic Finland Oy on brittiläisen Compute Nordic Limitedin tytäryhtiö. Lue lisää: computenordic.com

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö toteuttaa Investointienedistäminen Etelä-Savossa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on hakea ja edistää investointeja Etelä-Savoon.

Salissa penkkiriveilla yleisöä ja edessä kolme miestä ison näyttöpäätteen vieressä.

Nordic Generationin aurinkovoimahanke kiinnosti Suursuon lähialueen asukkaita

Tuuli- ja aurinkovoimayhtiö Nordic Generation Oy esitteli Suursuon aurinkovoimahanketta lähialueen asukkaille. Punaisen Piipun kievariin Vehmaskylään 25.4. oli saapunut lähes kolmisenkymmentä lähialueen asukasta, osa etäyhteyden kautta.

Nordic Generation Oy suunnittelee Mikkelin Suursuon alueelle modernia jopa 240 hehtaarin laajuista aurinkovoimapuistoa. Hanke sijoittuu pääosin Mikkelin kaupungilta vuokrattavalle maa-alueelle.

Tilaisuudessa esiteltiin hanketta kehittävä yhtiö, tämänhetkinen hankesuunnitelma sekä käytiin keskustelua hankkeesta ja vastattiin yleisön kysymyksiin.  Nordic Generationista esittäytymässä olivat toimitusjohtaja Marko Salmela sekä projektipäälliköt Markus Nihtinen ja Riku Kemppainen.

Hankkeessa on parhaillaan meneillään luontoselvitykset sekä tekninen suunnittelu. Lopullinen aurinkovoimalan alue ja sähkönsiirtojohdon linjaus tarkentuvat suunnittelun edetessä.

Alueen asukkaiden kysymykset liittyivät muun muassa hankkeen mahdollisista vaikutukset vesistöön, tiestön käyttöön ja kuntoon sekä luontoarvoihin ja eläinten reitteihin.

Keskustelussa nousi esille myös aurinkovoimalan rakentamisen ja ylläpidon tarjoama työ paikallisille yrityksille ja yrittäjille sekä elinvoiman kehittyminen Mikkelin alueella.

Kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs kertoi kaupungin vuokraavan alueen 45 vuoden vuokra-ajalla. Maanvuokrasopimukseen sisältyy ennallistamisvakuus, joka varmistetaan aurinkovoimalan purkaminen ja alueen ennallistaminen toiminnan päätyttyä.

Hanketta on kehitetty yhteistyössä Nordic Generation Oy:n, Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa.

Alue sijaitsee noin 20 km koilliseen Mikkelin keskustasta ja on suurimmaksi osaksi vanhaa turvepeltoa. Hankealue on kokonaisuudessaan n. 240 hehtaaria, mutta aurinkopaneelit sijoittuvat tämän hetken suunnitelmien mukaan noin 120 hehtaarin alueelle.

Rivejä valkoisia energiakontteja

Suomen suurimmalle akkuenergiavarastolle rakennuslupa Mikkeliin

Neoen Renewables Finland Oy on saanut rakennusluvan akkuenergiavarastolle Mikkeliin Visulahteen. Suunniteltu akkuenergiavarasto on pitkäkestoinen ja teholtaan 120 megawattia. Akkuenergiavaraston on suunniteltu koostuvan noin 320 akku- ja muuntamokontista sekä muista laitteistoista.

”Lupaprosessi oli sujuva ja yhteistyö Mikkelin kaupungin kanssa projektin aikana on edennyt erinomaisesti. Neoenin Lappeenrannassa Yllikkälässä sijaitseva 30 megawatin energiavarasto oli valmistuessaan Manner-Euroopan suurin ja rakenteilla on toinen, Suomen suurin akkuenergiavarasto, jonka teho on 56 megawattia. Olemme iloisia, että pääsemme nyt suunnittelemaan Mikkeliin vielä huomattavasti suuremman kokoluokan akkuenergiavarastoa”, kertoo projektipäällikkö Erika Forstén Neoen Renewables Finland Oy:stä.

Mikkelin kaupungin myöntämä rakennuslupa tuli lainvoimaiseksi 18.4.2024. Yhtiö on vuokrannut Mikkelin kaupungilta 6,3 hehtaarin tontin syyskuussa 2023.

”Uusiutuvan energian hankkeet ovat vahvassa myötätuulessa Mikkelissä. Esimerkiksi aurinkovoimahankkeita on meneillään useampia”, kuvaa ohjelmajohtaja Jussi Heinimö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Mikkeliä halkoo valtakunnallinen sähköverkko, jossa on merkittävästi kapasiteettia. Mikkelistä löytyy myös hyviä sijaintipaikkoja vihreän siirtymän hankkeille.

Akkuenergiavarastoja käytetään tasaamaan uusiutuvan energian tuotannon vaihteluita sekä sähköverkon taajuuden säätöön, jotta valtakunnan kantaverkko saadaan pidettyä vakaana. Akut toimivat nopeasti reagoivana varavoimana.

Lisätiedot

Neoenia koskevat yhteydenotot Ville Perttula, viestintätoimisto Tekir, p. 050 523 6494, ville.p@tekir.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 040 544 0936,
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista yksinomaan uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiöllä on vankkaa osaamista aurinkoenergian, tuulivoiman ja akkuvarastojen alalla sekä aktiivinen rooli energiasiirtymässä, koska se tuottaa ja toimittaa kilpailukykyistä, vihreää ja paikallista energiaa neljässä eri maanosassa. Yhtiön kapasiteetti on kuusinkertaistunut kuuden viime vuoden aikana. Toiminnassa ja rakenteilla oleva kapasiteetti on 8 GW.

Neoenin lippulaivatoiminnot ovat Ranskan tehokkain aurinkovoimapuisto (300 MWp) Cestasissa, Suomen suurin tuulipuisto (404 MW) Mutkalammella, yksi maailman kilpailukykyisimmistä aurinkovoimaloista Meksikossa (El Llano, 375 MWp) ja kaksi maailman tehokkainta suuren mittakaavan akkulaitosta Australiassa: Hornsdale Power Reserve (kapasiteetti 150 MW/193,5 MWh) ja Victorian Big Battery (300 MW/450 MWh).

Neoen on kasvuyritys, joka tähtää 10 gigawatin toiminnassa tai rakenteilla olevaan kapasiteettiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Neoen on listattu Euronextin säänneltyjen markkinoiden A-listalla Pariisissa (ISIN: FR0011675362, pörssikoodi: NEOEN) ja indeksit: SBF 120 ja CAC Mid 60.

Lisätietoja on osoitteissa: www.neoen.com ja finland.neoen.com

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy  uo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa.

Yhtiö toteuttaa Investointien edistäminen Etelä-Savossa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on hakea ja edistää investointeja Etelä-Savoon.

 

Lähes kaksisataa osallistujaa Rakentamisen kiertotalouspäivässä 12.4.2024

KIELO (Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä) -hanke järjesti Rakentamisen kiertotalouspäivän 12.4.2024 yhteistyössä Espoon kaupungin ja Helsingin kiertotalousklusterin kanssa. Tapahtumaan osallistui lähes 200 alalla toimivaa henkilöä paikan päällä Mikkelin kaupungintalolla, Espoon Otaniemessä sekä Microsoft Teamsin välityksellä.

Rakentamisen kiertotalouspäivän tavoitteena oli koostaa rakentamisen ja purkamisen parissa työskenteleville henkilöille, päätöksentekijöille, suunnittelijoille, alan yrittäjille ja kaikille kiertotaloudesta kiinnostuneille missä alalla mennään tällä hetkellä eri puolilla Suomea. Koska tilaisuudesta ei ole saatavilla videotallennetta, on tähän artikkeliin kuvattu päivän tapahtumia. Esittäjien esitysaineistot ovat saatavilla artikkelin lopussa.

Aamupäivän osuudessa korostui yhteistyön merkitys eri verkostojen ja toimijoiden välillä

Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Jouni Riihelä kannusti tilaisuuden avauspuheenvuorossaan purku- ja rakennushankkeiden eri osapuolia yhteistyöhön kiertotalouden edistämiseksi. Avauksen jälkeen kuultiin ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakasteelta miten keväällä 2025 voimaan astuvassa uudessa rakentamislaissa on otettu kantaa kiertotalouteen. Mikkelin kaupungin asemakaavapäällikkö Kalle Räinä esitteli, kuinka kaupungin maankäyttö- ja kaavoitustiimi on huomioinut toiminnassaan kiertotalouden mm. aikomalla käyttää kiertotaloutta tukevia tontinluovutuskilpailutuskriteerejä Urheilupuiston koulun purkukohteessa. KIELO-hankkeessa toteutettaville toimenpiteille saatiin jatkoa, kun Salla Pulliainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoi heidän hankkeessansa toteuttamiensa työpakettien osalta purkutyömaan ympäristövaikutusten monitoroinnista.

Ennen lounastaukoa kuultiin ja keskusteltiin rakentamisen kiertotalouden alueellisesta yhteiskehittämisestä. Heikki Moilanen ja Karoliina Tuukkanen Kiertotalous Pirkanmaalta esittelivät laatimiaan kiertotaloutta tukevia tontinluovutuskilpailutuskriteereitä sekä tulevia tunnin webinaaritietoiskuja alan toimijoille. Tessa Armour Espoon kaupungilta kertoi KERA-kaupunkialueen innovatiivisista kiertotalousuunnitelmista ja purku-urakoiden puitesopimuksista. Nina Hurme esitteli Uudenmaan kiertotalouslaakson monipuolista toimintaa eri kiertotalouden osa-alueilla ja kevään tulevista alan toimijoille suunnatuista työpajoista. Ennen yhteistä keskusteluosuutta Mira Jarkko Helsingin kiertotalousklusterista esitteli klusterin menneitä sekä tulevia rakennusosien uudelleenkäyttöön liittyviä kokeiluprojekteja ja kannusti yrityksiä mukaan käytännön kokeiluihin.

Purettujen rakennusosien uudelleenkäytöstä on jo saatu kokemuksia

Lounaan jälkeen kuultiin rohkaiseva esitys Spolia Design Oy:n Petri Salmelta, kuinka mm. tiiliä voidaan purkaa ehjänä, liimapuupalkkeja käyttää uudelleen esimerkiksi paviljonkirakentamisessa tai julkisivuverhouksessa. Sisustusarkkitehti Tea Ellala ja arkkitehti Laura Vara esittelivät upeita lasisia sisäväliseinäelementtejä, jotka oli valmistettu purkukohteen ulkoikkunalaseista Arkkitehtitoimisto Olla Oy:n hankkeessa.

KIEPPU-hankken Pekka Leppämäki esitteli omalla vuorollaan, kuinka myös Pohjois-Savossa olisi tarvetta paikalliselle kierrätysoperaattorille sekä purkukohteiden irtaimiston ja rakennusosien uusille käyttäjille. Muusikko Liisa Akimof tuoreena grynderinä toi esille omassa puheenvuorossaan mielenkiintoisia näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miten hän oli käyttänyt rakennusprojektissaan uudelleenkäytettyjä kattotiiliä. Liisa toivoi, että rakennusosien uudelleenkäyttöön liittyviä prosesseja helpotettaisiin ja selkeytettäisiin, sillä kiertotaloudella on oleellista merkitystä rakennusten käyttöiän pidentämisessä sekä ilmastonmuutoksen torjuntatyössä.

Kiertotalouteen tullaan siirtymään pienin, mutta varmoin askelin

Rakennustietosäätiön UURAKET-hankkeen Katja Tähtisen pitämä esitys vastasi useampaan Liisan esittämään kysymykseen, sillä hankkeen toimesta tullaan luomaan ohjeistusta talonrakentamiseen betoni-, tiili- ja liimapuurakenteiden uudelleenkäyttöön liittyen. Tuuli Kunnas Rakennusteollisuus RT:ltä toi esille omassa esityksessään, että kiertotalouteen siirtyminen ei ole helpoin tie. Kiertotalouteen siirtymiselle on kuitenkin ilmeinen tarve, sillä se on osa yritysvastuuta ja EU:n taksonomiaa sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamistoimia.

Päivä päättyi paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli rakennusosien ehjänä purku sekä uudelleenkäyttö. Panelisteina toimi kierrätysoperaattori Risain Oy:n perustaja Sirpa Rivinoja, hankinta-asiantuntija Ilkka Liljander Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä, rakennuttajapäällikkö Saija Himanen Mikkelin kaupungilta sekä grynderi Liisa Akimof. Keskustelussa jokainen pohti omalta osaltaan uudelleenkäytettävien rakennusmateriaalien vastuukysymyksiä, käytettyjen materiaalien maineen parantamista sekä minkälaisia keinoja he näkivät omassa työssään edistää rakennusosien uudelleenkäyttöä.

Tapahtumapäivän juonsivat Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä, Tessa Armour Espoon kaupungilta sekä Mira Jarkko Helsingin kiertotalousklusterista.

 

Tapahtuman esitysaineistoihin pääset tutustumaan klikkaamalla alla olevia esitysten nimiä.

Rakentamislainsäädännön ajankohtaiset kuulumiset, Harri Hakaste, Ympäristöministeriö

Kiertotalouden edistäminen Mikkelin asemakaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa, Kalle Räinä, Mikkelin kaupunki

Purkamisen ympäristövaikutusten seuranta, Salla Pulliainen, KIELO-hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kiertotalouden uusi aikakausi, Heikki Moilanen & Karoliina Tuukkanen, Kiertotalous Pirkanmaa

Ajankohtaiskatsaus rakentamisen kiertotalouteen Espoossa, Tessa Armour, Espoon kaupunki

Uudenmaan kiertotalouslaakson visio, Nina Hurme, Click Innovation Oy, Uudenmaan kiertotalouslaakso

Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma, Mira Jarkko, Helsingin kiertotalousklusteri

Kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä, Petri Salmi, Spolia Design Oy

Tavoitteita irtaimiston uudelleenkäytölle, Pekka Leppämäki, KIEPPU-hanke

Case: Ulkoikkunoiden käyttö lasiväliseinissä, Tea Ellala & Laura Vara, Arkkitehtitoimisto Olla Oy

(Kauhu)kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä uudisrakentamisessa – grynderi tarinoi, Liisa Akimof

Uudelleenkäytettävien rakennusosien kelpoisuuden ja soveltuvuuden selvittäminen, UURAKET-hanke, Katja Tähtinen, Rakennustietosäätiö RTS

RT:n näkökulma rakennustuotteiden uudelleenkäyttöön ja ehjänä purkamiseen, Tuuli Kunnas, Rakennusteollisuus RT ry

KIELO-hankkeen henkilöstö, Espoon kaupunki ja Helsingin kiertotalousklusteri kiittävät lämpimästi kaikkia tapahtuman toteutukseen osallistuneita sekä yleisöä paikan päällä että etänä!

 

Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Kuva: Salla Pulliainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tapahtuma oli osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä  -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Blue Economy Mikkeli

Ensimmäinen jätevedenkäsittelyn testilinja käynnistyi: japanilainen Awa Paper testaa uusia tuotteitaan Mikkelissä

Mikkelin uuden ja ainutlaatuisen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevassa tutkimustilassa, Blue Economy Mikkeli (BEM) Osaamiskeskuksessa, aloitti ensimmäinen kansainvälinen yritysasiakas tammikuussa. Yhteistyön suunnittelu käynnistyi keväällä 2023 ja nyt asennustyöt on tehty. Japanilainen paperi- ja kalvovalmistukseen keskittynyt AWA Paper & Technological Company, Inc. testaa uusia MBR-tekniikkaan perustuvia tuotteitaan.

Mikä AWA? Vuonna 1916 Japanin Tokushiman kaupunkiin perustettu AWA kehittää ja valmistaa erikoispapereita teollisuudelle. Kun polttomoottoriteknologia on alkanut väistyä autoteollisuudessa ja suodattimien tarve vähentynyt, viimeisen kymmenen vuoden aikana yritys on kehittänyt vedenkäsittelyyn liittyviä uusia tuotteita.

Pitkään Kaakkois-Aasian markkinoilla toiminutta yritystä kiinnostaa nyt laajentaa toimintaansa Lähi-itään, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Eurooppaan. Työntekijöitä yrityksellä on noin 450, ja yrityksen liikevaihto on noin 106,5 miljoonaa euroa.

AWA yhteistyön vauhdittamana Mikkelin puhdistamon yhteyteen rakennetussa testausympäristössä otettiin käyttöön ensimmäinen yritysten käyttöön suunniteltu testilinja, mistä AWA:n toimitusjohtaja Miki Yasuhiro on innoissaan.

”Olemme erittäin iloisia, että saamme työskennellä luotettavien yhteistyökumppaneidemme Operonin ja Digital MBR:n kanssa. Koekäyttöön tarkoitetut MBR-kalvot on asennettu ja otettu käyttöön testiympäristössä, joka rakennettiin Mikkelin jätevedenpuhdistamolle. AWA laajentaa liiketoimintaansa kansainvälisesti edistääkseen kestävän yhteiskunnan toteutumista tarjoamalla tuotteita ja palveluita, jotka pyrkivät olemaan sopusoinnussa ympäristön kanssa. Blue Economy Mikkeli -konsepti sopii täydellisesti missioomme, joten olemme ylpeitä tehdessämme yhteistyötä kohti kestävää tulevaisuutta. Tästä pilottiprojektista saamamme kokemus auttaa meitä työssämme veteen liittyvän teollisuuden ja yhteiskunnan kestävän kehityksen hyväksi,” kuvaa AWA:n toimitusjohtaja yhteistyön alkua.

Yhteistyön ja testaamisen puitteet kunnossa Mikkelissä

YK:n selvityksen mukaan maailman puhtain vesi löytyy Suomesta ja Japani on listalla kolmantena. Mikkeli tunnetaan puhtaan veden pääkaupunkina – täältä löytyy osaamista, resursseja sekä yhteistyökumppaneita AWA:n kaltaisille yrityksille. Yhteistyötä japanilaisyrityksen kanssa tehdään BEM Osaamiskeskuksen sateenvarjon alla, johon kuuluu kattavasti erilaisia toimijoita: Mikkelin kaupunki, LUT-yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Digital MBR Oy, Operon Group Oy sekä siihen kuuluva tytäryhtiö Operon Finland Oy ja Mipro Oy.

MBR-tekniikallaan Mikkeli on varautunut etukäteen jätevedenkäsittelyn tiukkeneviin lainsäädöksiin – tekniikan avulla saadaan nykyvaatimuksia parempia puhdistustuloksia. Biologisen käsittelyn ja kalvosuodatuksen yhdistävä MBR-tekniikka ei sinällään ole uusi juttu, mutta pohjoisessa Euroopassa sitä on käytetty vähän yhdyskuntavesien suodattamisessa. MBR-tekniikalla saadaan erittäin hyvä lopputulos kustannustehokkaasti. Veden kiertotaloudessa MBR-tekniikalla suodatettu jätevesi on erinomainen raaka-aine. Se ei vaadi raskaita jatkokäsittelyprosesseja, jotta vesi soveltuisi moneen käyttötarkoitukseen.

AWA toi mukanaan muun muassa omat mittalaitteet ja datan keruuvälineet, joilla testausta voidaan tarvittaessa seurata Japanista käsin. Mikkelin vesilaitoksen mittava puhdistamoinvestointi tarjosi sopivat puitteet ja niihin liittyvät resurssit yrityksen globaalin strategian tueksi. Yhteistyö aloitettiin pilottihankkeella, jossa jätevedenpuhdistamon luolaan rakennettiin testilinja koeympäristötilaan. Täällä AWA testaa MBR-kalvoja yhdessä mikkeliläisten kanssa. Testien yhteydessä tehdään myös kalvoprosessien optimointiin ja tiedonkeruuseen liittyvää tuotekehitystä.

Operon on auttanut testilinjan suunnittelussa ja tuottaa AWA:n tarvitsemat tekniset testauspalvelut. Testilinja rakennettiin paikallisin voimin. Päävastuussa urakasta oli Otapro Oy ja Mipro Oy puolestaan toteutti automaatio- ja sähkötyöt.

Ainutlaatuiseksi vedenpuhdistamon luolaan rakennetun testiympäristötilan tekee se, että siellä voidaan käsitellä isoja virtaamia – jopa 50–100 kuutiota vuorokaudessa. Virtaama on muihin vastaaviin testiympäristöihin verrattuna varsin suuri ja vastaa noin 300–700 asukkaan yhdyskuntajätevesikuormaa vuorokaudessa.

Blue Economy Mikkeli
Jussi Mikkola Operon Group Oy:lta ja BEM-koordinaattori Juha Kauppinen Mikkelin kaupungilta olivat mukana AWA:n asennustöissä tammikuussa 2024.

Tämän kokoluokan testiympäristö on varsin ainutlaatuinen, eikä tällaisia yleensä rakenneta suoraan puhdistamojen yhteyteen. Pilottiasiakkaan kanssa aloitettu koeponnistus antaa runsaasti kallisarvoista ja käytännönläheistä oppia tulevaisuuteen. AWA:n ja Digital MBR:n kanssa käynnistynyt yhteistyö on juuri sitä, mitä BEM Osaamiskeskuksella tavoitellaan. Se, että tällainen iso, vakaa ja kansainvälinen japanilaisyritys saatiin tänne Mikkeliin pilotoimaan tuotteitaan, on iso sulka hattuun kaikille prosessissa mukana olleille.

”Kansainvälisen testiympäristön kehittämisessä mukana oleminen on ollut mielenkiintoista. Tässä konseptissa yhdistyvät kansalliset tutkimustahot, kuten yliopistot ja ammattikorkeakoulut, sekä yksityisellä sektorilla toimivat yritykset. Parhaimmillaan uraauurtava tutkimus kohtaa tilassa markkinatoimijan, joka pystyy jalostamaan tutkittavasta aihealueesta käytännön tarkoitukseen järkevän tuotteen. Ensimmäisen toimijan osalta olemme saaneet arvokasta kokemusta kansainvälisestä tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyöstä”, Operon Group Oy:n liikennetoiminnan kehityspäällikkö Jussi Mikkola kuvailee yhteistyötä AWA:n kanssa.

Tässä vaiheessa testilinja on räätälöity japanilaisyrityksen tarpeisiin, mutta se on muokattavissa monipuolisesti eri yritysten tarpeisiin. Blue Economy Mikkelin tulevaisuuden tavoitteena onkin yhteistyön laajentaminen, mikä tuo tänne lisää tekemistä ja osaltaan herättää myös uusien yritysasiakkaiden kiinnostusta puhtaan veden pääkaupunki kohtaan. BEM Osaamiskeskuksella tavoitellaan Mikkeliin uutta vesialan liiketoimintaa ja tuotekehitystä.

BEM Osaamiskeskuksen investoinnit etenevät

Blue Economy Mikkelin testausympäristön rakentamiseen saatiin merkittävä EU-tuki, kun Etelä-Savon maakuntaliitto myönsi siihen rahoituksen Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Yhteensä miljoonan euron hankkeessa puhdistamoluolaan rakennetaan monipuolisesti yritysten toimintaa sekä tutkimusta ja koulutusta palveleva testausympäristö. TKI-ympäristö käsittää mm. uusien vesitekniikoiden testauslinjat mittalaitteistoineen, tietoalustan digitaalisten palveluiden kehittämiseen sekä muun tarvittavan infran.

Hankkeen myötä käynnistyy kaupungin strategisen kehittämiskohteen, BEM Osaamiskeskuksen, palvelutoiminta. Palvelujen kaupallistaminen luo uusia edellytyksiä vesialan liiketoiminnalle maakunnassa ja myös valtakunnallisesti.

Tutustu lisää BEM Osaamiskeskukseen.

Onko yrityksesi kiinnostunut tekemään yhteistyötä BEM Osaamiskeskuksen kanssa? Ota yhteyttä BEM-koordinaattori Juha Kauppiseen (juha.kauppinen@mikkeli.fi) ja keskustellaan lisää yhteistyön mahdollisuuksista.

Tämä artikkeli on osa Blue Economy Mikkeli -artikkelisarjaa, joka on toteutettu BEM osaamiskeskus II -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat

Valkama

Mikkelissä aloittaa maan ensimmäinen sähköisen kevyen liikkumisen klusteri: Ely-keskus tukee kärkiyritysten tuotekehitystä ja kasvua

Idea sähköisen kevyen liikkumisen klusterin perustamisesta Mikkeliin tuli meille kehitysyhtiöön alkujaan yrityksiltä itseltään, mikä on tosi hieno juttu, juuri rahoituksen saaneen klusterihankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin sanoo.

Etelä-Savon Ely-keskuksen rahoittaman klusterihankkeen kärkeen kuuluu kolme yritystä.  Viva Electric Jets valmistaa kehittämiään sähköisiä vesijettejä. Aurora Powertrains valmistaa sähkökelkkoja ja kehittää sähköisen liikkumisen laitteisiin akustoja. Valkama Watercrafts puolestaan valmistaa keveitä alumiinisia sähköveneitä ja kehittää niille kelluvaa venetelakkaa. Yritysten kotipaikka on Mikkeli.

”Klusteriin kuuluvat yritykset kehittävät sähköiseen kevyeen liikkumiseen liittyviä tuotteita kansainvälisille markkinoille. Yrityksillä on tuotantotilat ja keskeiset henkilöt Mikkelissä. Nyt yritykset jatkavat tuotekehitystä, varautuvat lisäämään tuotantokapasiteettiaan, laajentavat alihankkijaverkostoaan ja myyvät ja markkinoivat tuotteitaan kansainvälisille markkinoille”, Niittuaho-Nastolin kuvaa.

Klusterin yritykset ovat saaneet Etelä-Savon pääomarahastolta rahoitusta. Vuoden alussa Etelä-Savon Ely-keskus myönsi kehittämistukea kahdelle klusteriyritykselle.

Aurora Powertrains saa akkutuotannon kehittämiseen julkista tukea 690 000 euroa. Kaikkineen kehittämishankkeen budjetti on noin 1,6 miljoonaa euroa. Valkama Watercrafts puolestaan sai venetelakoiden tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen noin 530 000 euroa kokonaiskustannuksiltaan 1,2 miljoonan euron kehityshankkeeseen, josta valtaosan rahoittavat yksityiset sijoittajat.

Yritysasiantuntija Jarkko Rautio Etelä-Savon Ely-keskuksesta on ollut mukana klusterin haudutteluvaiheesta asti ja tuntee yritysten tavoitteet rahoittajan näkökulmasta. Ely-keskus voi myöntää toimintaympäristön kehittämisavustusta hankkeeseen, jonka arvioidaan edistävän merkittävästi alueen pk-yritysten käynnistämistä, kasvua tai kehittymistä. Tukea voidaan myös verkostoitumista yritysten välillä tai yritysten, ja korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten välillä.

”Sähköisen liikkumisen klusterin aihealue on ajankohtainen ja se on noussut yritysten tarpeesta kehittää yhteisiä toimintatapoja, jakaa osaamista ja resursseja sekä muodostaa toimivia verkostoja ja kumppanuuksia. ELY-keskuksen ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n lisäksi myös yritykset ja Suur-Savon Energiasäätiö ovat merkittävästi rahoittamassa hanketta. Yksityisen rahoituksen myötä hanke selvästi nähdään tarpeellisena pk-yrityskentässä. Klusterihankkeen rinnalla yrityksillä on myös omia, yrityskohtaisia kehittämishankkeita.”

Valkama Watercrafts kehittää kelluvan venetelakan

Viiden vuoden kehitystyön jälkeen Valkama-sähköveneiden toimitukset asiakkaille alkoivat Mikkelin tehtaalta vuoden 2023 loppupuolella. Vientiä on saatu avattua jo Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan ja Keski-Eurooppaan.

Toimitusjohtaja Antti Siiskonen sanoo, että alkuvuonna saatu rahoituspäätös auttaa yritystä kansainvälistymisessä, tuotekehityksessä sekä tuotannon kasvattamisessa.

Yritys hakee tunnettuutta kansainvälisillä markkinoilla osallistumalla ns. kelluville venemessuille Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa, jotta asiakkaat pääsevät kokemaan yrityksen sähköveneen ominaisuudet.

”Olemme osallistuneet jo venemessuille Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Seuraavaksi olemme mukana kelluvilla messuilla Espanjassa, Italian Venetsiassa, Monacossa, Hollannissa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Kansainvälinen myynti ja markkinointi ovat nyt tekemisen keskiössä. Haluamme kehittää etenkin kansainvälistä some-markkinointia ja etsimme siihen kumppanuuksia.”

Yritys keskittyy luomaan tuoteperheen kestävään veneilyyn. Sähköveneiden lisäksi tuoteperheeseen kuuluu kelluva Haven-venetelakka. Ideana on, että vene nostetaan telakalle, jonka katolla olevat aurinkopaneelit tuottavat sähköä.

”Haluamme luoda ympäristön kannalta kestävän kokonaiskonseptin. Kelluvan telakan ansiosta veneen pohjaa ei tarvitse käsitellä myrkyllisillä maaleilla, ja säilytys telakan katon alla säilytys pidentää veneen elinkaarta. Telakan aurinkopaneelit tuottavat sähköä, joten asiakas voi kytkeytyä sähköverkkoon ja myydä halutessaan sähkövarastoaan verkkoon.”

Ely-keskuksen tuotekehitystuki auttaa saattamaan loppuun venetelakan kehittämisen niin, että ensimmäiset tuotteet voidaan toimittaa asiakkaille syksyksi. Lisäksi tukea voidaan käyttää tuoteperheen kansainväliseen markkinointiin.

Nykyisissä tuotantotiloissa Mikkelissä pystytään valmistamaan noin 50 venettä vuodessa. Tavoitteena on muokata tuotantotiloja niin, että valmistusmäärää voidaan nostaa noin 400 yksikköön vuodessa.

Tuotekehitysyhteistyötä tehdään myös alueen oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on tehnyt yritykselle virtausmallin ja kehittää nyt hiilijalanjälkilaskentaa.

”Tuotekehitys on jatkuvaa toimintaa. Meillä on paljon osa-alueita, joissa riittää tekemistä kumppaneille. Tällä hetkellä painopisteemme ovat tuotekehityksessä ja kansainvälisessä markkinoinnissa. Molemmissa on tilaa myös uusille yhteistyökumppanuuksille.”

Yritys hyödyntää laajaa kotimaista alihankkijaverkostoa, joka toimittaa merkittävän osan tuotannossa tarvittavista komponenteista Mikkelin tehtaalle kokoonpanoa varten. Veneiden käyttämät akut tulevat klusteriin kuuluvalta Aurora Powertrainsiltä.

Aurora Powertrains kehittää Mikkelissä akkutuotantoa

Alkujaan Rovaniemeltä kotoisin oleva Aurora Powertrains on perustanut Mikkeliin akusto- ja sähkökelkkatehtaan. Ely-keskuksen osarahoittaman kehityshankkeen myötä koko tuotantoketju saadaan toimimaan Mikkelissä.

”Olemme hankkineet laserhitsausjärjestelmän, joka mahdollistaa sen, että pystymme jatkossa hitsaamaan akkumoduulien sähkökytkennät itse. Tähän saakka olemme käyttäneet tähän työvaiheeseen saksalaista alihankkijayritystä. Tavoite on, että saamme maaliskuun kuluessa kaikki kokoonpanovaiheet omiin käsiin täällä Mikkelissä. Ajamme parhaillaan tuotantoa Mikkelissä ylös. Uusi laitteisto nopeuttaa tuotantovauhtiamme ja parantaa kustannustehokkuutta. Uskomme, että akkutuotteillemme voi löytyä uusiakin käyttötarkoituksia”, toimitusjohtaja Matti Autioniemi kertoo.

Mikkeliin yritystä veti yhteistyö Viva Electric Jetsin ja Valkama Watercraftsin kanssa.

”Aloimme kehitellä ajatusta klusterista jo varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on ponnistella yhdessä. Meidän roolinamme on etenkin sähköakustojen valmistus. Kehitämme modulaarista akkuteknologiaa, joka on hyödynnettävissä kaikenlaisissa sähköisissä kulkupeleissä. Ideana on, että eri käyttötarkoituksiin voidaan rakentaa akkuja kehittämistämme perusosista. Näin asiakkaamme saavat ns. lentävän lähdön omalle tuotekehitykselleen, kun heillä ei ole tarvetta kehittää akustoa omaan tarpeeseen alusta alkaen.”

Sähkökelkkojen päämarkkinat löytyvät Pohjois-Amerikasta.

”Markkinoista arviolta jopa noin 80 prosenttia löytyy Pohjois-Amerikasta. Tavoitteemme on käydä siellä messuilla muiden klusteriyritysten kanssa yhdessä ja erikseen.”

Kelkkojen tuotantovauhti kasvaa Mikkelin tehtaalla loppukeväästä tai alkukesästä.

”Meillä on Mikkelissä tähän kehitysvaiheeseen riittävät tilat, joista kaikkea ei vielä ole otettu käyttöönkään. Tuotannon kasvaessa tarvitsemme lisää käsipareja kokoamaan kelkkoja ja rakentamaan akustoja. Lisäksi kehitämme Mikkelissä omaa organisaatiotamme ja tarvitsemme todennäköisesti myös erilaista insinööriosaamista, kuten sähkö- ja ohjelmistotekniikan osaamista.”

Matti Autioniemi arvostaa sitä, että Mikkelistä on jo löytynyt alihankkijaverkostoa klusteriyrityksille.

”Haluamme hyödyntää alueen osaamista mahdollisimman paljon. Olemme jo avanneet yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa.”

Aurora Powertrains Oy
Aurora Powertrainsin sähkökelkkojen koko tuotantoketju toimii Mikkelissä maaliskuun alusta alkaen. Kuvat: Aurora Powertrains Oy:n arkisto.

Klusterihanke tukee kansainvälistymistä

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein koordinoima sähköisen kevyen liikenteen klusteri on saanut kehittämisrahoitusta Etelä-Savon Ely-keskukselta. Projektipäällikkönä toimiva Marjo Niittuaho-Nastolin muistuttaa, että klusteri aloittaa aikana, kun päästövapaa sähköinen liikkuminen valtaa alaa myös vapaa-ajan liikkumisessa.

Klusterihanke kartoittaa nykyisten kärkiyritysten lisäksi muita teemasta kiinnostuneita yrityksiä. Hankkeeseen halutaan vähintään 15 yritystä, eikä ylärajaa ole.

”Hankkeen kehittely alkoi toukokuussa 2023, kun otimme kopin yritysten ideasta. Sittemmin kärkiyritysten avainhenkilöt ovat muuttaneet Mikkeliin, ja tuotanto on saatu käynnistettyä. Uusia yrityksiä otamme mukaan myös eri puolilta maata.”

Klusterihanke kehittää toimialan liiketoimintaa ja luo toimintamallin yhteiselle kehittämiselle. Yrityksille tarjotaan myös mahdollisuuksia verkostoitua alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteisiin kuuluu myös tapahtuminen järjestäminen.

”Eteläsavolainen sähköisen kevyen liikkumisen klusteri edistää myös oppilaitosten, tutkimuslaitosten, julkisorganisaatioiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että klusteri jää toimimaan itsenäisesti hankkeen jälkeen.”

Yritysten kansainvälistymistä vauhdittamaan halutaan kotiuttaa klusterin yrityksille EU:n auktorisoima Bronze Label -klusteristatus.

”Bronze Label avaa klusterimme yrityksille uudenlaisia rahoituslähteitä ja mahdollisuuden osallistua eurooppalaisiin kehittämisohjelmiin.”

Sähköisen liikkumisen klusteri -hanke edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

*Artikkelikuva: Valkama-sähköveneiden tuoteperhe laajenee kelluvaan venetelakkaan, joiden toimitukset asiakkaille pyritään saamaan käyntiin syksyyn mennessä. Kuva: Valkama Watercraftsin arkisto.

 

tummahiuksinen mieshenkilö seisoo kädet puuskassa ristissä, taustalla näkyy pään varjo

Kupiter Oy perustettiin tarjoamaan kunnossapitopalveluja teollisuusyrityksille

Mikkeliin on syntynyt uusi yritys, alueen teollisuusyrityksille kunnossapitopalveluja tarjoava Kupiter Oy, johon Harri Haavikko Oy keskittää jatkossa kaikki teollisten asiakasyritystensä sähköön ja mekaniikkaan liittyvät toimeksiannot.

Maaliskuun alussa uuden yrityksen toimitusjohtajana aloittava Tero Kohvakka työskenteli aikanaan Harri Haavikko Oy:ssä asennus- ja valvontatehtävissä. Viimeiset kolme vuotta hän on tehnyt sähkösuunnittelua sekä vastannut erilaisista teollisuuden projekteista.

”On kiva palata tekemään sitä, mitä olen pienen ikäni tehnyt. Olen työskennellyt eri teollisuuden aloilla vuosia muun muassa sähköasentajana, kunnossapitopäällikkönä ja projekti-insinöörinä, joten kenttätyö ja seudun teollisuusyritykset ovat tuttuja”, hän sanoo.

Harri Haavikko Oy on tarjonnut 5-6 vuotta omille asiakkailleen teollisuuden kunnossapitoon liittyviä palveluita. Viime vuosina laitesuojien suunnittelu ja valmistus sekä viennin aloitus ovat nousseet kasvun ja kehittämisen keskiöön.

”Keskitämme jatkossa kaikki kunnossapitopalvelut uuteen yritykseen. Haluamme näin varmistaa, että asiakkaamme saavat jatkossakin tarvitsemansa räätälöidyt palvelut. Uuden yrityksen vetäjänä ja keulakuvana toimii alan huippuosaaja, Tero Kohvakka, joka organisoi, kehittää ja johtaa tätä pakettia. Hänellä on laaja, vuosien varrella kertynyt näkemys teollisuusyritysten kunnossapitotarpeista ja niihin liittyvistä ongelmista”, Harri Haavikko kuvaa.

Kupiter Oy toteuttaa toimeksiantoja arviolta noin 50-100 kilometrin säteellä Mikkelistä. Aloitusvaiheessa yrityksellä on palkkalistoillaan toimitusjohtajan lisäksi kolme osaajaa. Kupiter Oy:n toimintaa halutaan kasvattaa määrätietoisesti, ja yrityksen resursseja lisätään kasvun myötä.

”Haluamme, että yrityksessä on ammattitaitoista väkeä, joka pystyy työskentelemään yli toimialarajojen, osaa korjata teollisuusyrityksissä ilmenevät sähköön ja mekaniikkaan liittyvät ongelmat ja pystyy paikantamaan, mikä ongelmia aiheuttaa. On tärkeää kertoa asiakkaille, miten asioita kannattaa tehdä, ettei ongelmia synny. Emme usko kokonaisulkoistukseen, vaan ymmärrämme, että asiakasyrityksissä on oltava myös omaa henkilöstöä, joka ymmärtää tehtaan prosessit. Me tuomme paikan päälle tarvittaessa erityisosaamista ja ongelmanratkaisua.”

Uudella yrityksellä on tukenaan Harri Haavikko Oy:n laaja yhteistyöyritysverkosto.

”Verkostostamme löytyy konepajapuolen osaajia, kuljetus- ja nostopalveluun erikoistuneita alihankkijoita ja paljon muita erikoisosaajia, joten pystymme reagoimaan nopeasti erilaisiin tarpeisiin.”

Tavoitteena on kasvattaa uudesta yrityksestä 3-5 vuodessa noin 10-20 osaajan työpaikka.

”Silloin olisimme Suomen sisäinen viejä, jolla olisi Mikkelissä vahva kotipesä ja riittävästi osaajia myös matkatöihin, jotta voisimme viedä kunnossapitopalveluja laajemmalle alueelle uusille paikkakunnille.”

Uuden yrityksen omistajia ovat toimitusjohtaja Tero Kohvakka sekä Harri Haavikon ja Tero Tuhkalaisen omistama Interface Compability Oy. Tuhkalainen jatkaa nykyisissä tehtävissään Harri Haavikko Oy:ssä, mutta vastaa myös Kupiter Oy:n käytönjohtajuudesta ja sähkötyönjohtajuudesta.

”Haluamme, että Kupiter Oy profiloituu alusta saakka toimitusjohtaja Tero Kohvakkaan ja yrityksessä työskenteleviin osaajiin. Uudelle yritykselle etsitään parhaillaan myös omia toimitiloja Mikkelistä.”

Lisätiedot

Tero Kohvakka
toimitusjohtaja, Kupiter Oy
tero.m.kohvakka(at)teollisuudentekija.fi
puh. 044 416 255

Marjo Niittuaho-Nastolin,
projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy / Verstas VB -hanke
marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi
puh. 050 350 2055

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Terapeuttisen kahvateipin kehittänyt 6D Tape Oy muutti Mikkeliin

Kuva: Uusi 6D Tape Pro -automaattiteippi, jonka tuotekehitys on tällä hetkellä pilotointivaiheessa.

6D Tape Oy tuo manuaalisen kahvateipin lisäksi kevään aikana markkinoille uuden, patentoimansa automaattisen 6D Tape Pro-kahvateipin, jolla se tähtää kansainvälisille markkinoille Mikkelistä käsin.

Yrityksen toimitusjohtaja, TkT Tapani Taskinen tunnetaan kotimaisen alipainehoitolaitteen, LymphaTouchin, keksijänä. 6D Tape on tuonut markkinoille myös entistä tehokkaamman ja monipuolisemman alipainelaitteen, 6D Action Clinical Pro -tuotenimellä.

Alipainehoitoa antavat yleensä ammattilaiset fysikaalisissa hoitolaitoksissa ja sairaaloissa. Kotikäyttöön laitteet ovat hintavia ja edellyttävät kouluttautumista. Taskinen alkoikin vuonna 2016 miettiä kollegoidensa kanssa, voisiko kuluttajille kehittää kotikäyttöön teipin, jolla olisi samantyyppisiä ominaisuuksia kuin laitteella.

”Tapani soitti ja pyysi minut mukaan projektiin kehittämään teipin, jossa olisi kahvoja, joita eri asentoon kääntelemällä saataisiin alipainehoitoa vastaavia tuloksia kudosten nestekierrossa. Kehitystyö oli pitkä ja monipolvinen, mutta nyt ollaan maalissa. Olemme tehneet selkeät käyttöohjeet ja videoita avuksi, jotta asiakkaat voivat käyttää kahvateippiä kotona tai missä tahansa”, yrityksen myyntijohtaja, fysioterapeutti Jussi Karkela sanoo.

6D Tape -kahvateippi sopii myös itsehoitoon. Hoito aloitetaan aina soliskuopan imusolmukkeiden aktivoinnilla.

Tuotekehitystä on tehty oman työn ohessa. Kahvateippituote on patentoitu Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa ja Euroopassa. Alkuvaiheessa vientiä käynnistellään Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Saksaan, Pohjoismaihin ja Japaniin.

Mikkelistä etsitään yhteistyökumppaneita

Yritys perustettiin vuonna 2016, ja tämän vuoden alussa yritys muutti Mikkeliin, mistä käsin hoidetaan myynti ja markkinointi. Tuotteen valmistus ja logistiikka hoidetaan vielä toistaiseksi Sipoosta käsin.

”Mikkeliin meidät toi hyvä yritysekosysteemi. Täällä on vahvaa sairaalateknologiaan liittyvää valmistusta, tuotekehitystä ja tutkimusta. Muutenkin Mikkeli on kiva, luonnonläheinen paikkakunta.”

Kahvateipin valmistuksesta vastaavat tällä hetkellä alihankkijat, mutta yritys etsii Mikkelistä yhteistyökumppania, jolle valmistuksen voisi keskittää viimeistelyineen.

”Käytännössä teippiraaka-aine tulee meille alihankkijalta, leikkaamme sen ja viimeistelemme tuotteen valmiiksi. Etsimme Mikkelistä sopimusvalmistajaa tuotteellemme. Ihanteellista olisi, että meillä olisi omia tiloja ja ihmisiä Mikkelissä sekä valmistukseen yhteistyökumppani”, toimitusjohtaja Taskinen kuvaa.

Uusi automaattinen kahvateippi tulee myyntiin tänä vuonna

Tällä hetkellä käsikäyttöinen 6D Tape -teippi on jo myynnissä ja tilattavissa apteekkeihin eri puolilla maata. Uusi automaattinen kahvateippi pilotoidaan kevään aikana 6D Tape Pro -nimellä. Se tuo automaattiset hoito-ominaisuudet käyttäjän kotioloihin ympäri vuorokauden.

”Kevään aikana pilotoitavaan automaattiseen kahvateippiin kohdistuu kovia myynti- ja vientiodotuksia. Meillä on uudelle tuotteelle jo tilauksiakin.”

Kahvateipin avulla käsitellään hoidettavaa kohtaa kolmen tunnin välein, jotta kehon lymfapumppu saadaan aktivoitua ja pidettyä käynnissä. Kahvateippi on suunniteltu mahdollistamaan kudoksen käsittely kuudessa eri liikesuunnassa.

”Yleensä hoitokohtaa varten katkaistaan noin 1-3 kahvaa sisältävä teippi, joka kiinnittyy ihoystävällisesti noin 15 minuutissa. Teippiä voi käyttää 2-10 päivää niin, että 3-4 tunnin välein aktivoidaan hoitokohtaa kääntelemällä kahvasta teippiä eri suuntiin.”

Tyypillisesti hoidetaan imunestekiertoon, verenkiertoon, faskioihin, arpikudoksiin, lihaksiin ja niveliin liittyviä turvotuksia ja kipukohtia. Yrityksen tuotteet nopeuttavat leikkauksista ja vammoista paranemista, lievittävät nivel- ja lihaskipuja, pinne- ja turvotustiloja sekä kiristäviä arpia.

Uuden polven alipainehoitolaite

Uudessa 6 D Action Clinical Pro -alipainelaitteessa on enemmän ominaisuuksia kuin edeltäjissään, laite on helppo puhdistaa ja siinä on vain vähän huoltoa vaativia osia.

Syöpäpotilaan jalan turvotuksen hoitoa 6D Action Clinical Pro -alipainehoitolaitteella käyttäen kahta alipainekuppia samanaikaisesti.

”Laitteessa on 19 alipainekuppia, joilla voidaan aktivoida hoidettavaa kohtaa. Laitteella hoidetaan vaikeitakin turvotuksia ja arpia. Suurin hoitopää on 85 millimetriä ja pienin kolme millimetriä, joten se sopii myös hyvin pieniin hoitokohtaisiin. Hoito on mahdollista tehdä myös erilaisilla kupeilla yhtä aikaa, jolloin vaikutus nopeutuu. Hoito voi vähentää hoitokerralla jopa useita senttejä ylä- ja alaraajojen turvotusta. Hoitoon voidaan yhdistää kahvateippihoito”, itsekin laitetta ja teippejä työssään käyttävä Jussi Karkela sanoo.

Yritys vastaa itse myös laitteiden huollosta.

Yhteistyötä sairaaloiden kanssa

Yritys tekee yhteistyötä myös sairaaloiden kanssa. Esimerkiksi HUSin onkologisen osaston, Docrates-sairaalan ja Lontoossa sijaitsevan Saint George -sairaalan kanssa on tehty paljon yhteistyötä, kun fysioterapeutit ovat opetelleet käyttämään laitetta ja teippiä.

”Sairaalat käyttävät tuotteitamme etenkin leikkausten jälkeisten tilojen hoitoon. Tuotteemme pienentävät kipua ja tervehtymisprosessi käynnistyy nopeammin, kun tulehdukset, turvotukset ja paine hoitoalueella vähenevät. Mielellämme käynnistäisimme yhteistyötä myös Mikkelissä.”

Hyvää palautetta on tullut myös tuotteita käyttäneiltä käyttäjiltä, joista osa on kilpaurheilijoita.

”Yksi erikoisuus on, että teipillämme on pystytty käsittelemään jopa 30 vuotta vanhaa arpea hyvin tuloksin.”

Pääomasijoitukset kiinnostavat

Tapani Taskinen sanoo yrityksen strategiana olleen, että ensin kehitetään tuotteet ja hankitaan niille patentit. Sen jälkeen on mahdollista ottaa pääomasijoittajia mukaan.

”Meitä kiinnostaa luonnollisesti Etelä-Savon pääomarahaston mahdollisuus olla mukana yrityksemme kasvussa ja kansainvälistymisessä.”

Mikkeliin sijoittumisen kannalta keskeistä on ollut juoheva yhteistyö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa Verstas Venture Builder (VB) -hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolinin kanssa.

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätiedot: Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 0440 361 615 tai marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvat: 6D Tape Oy

SBS Betoni investoi vihreään siirtymään       

SBS Betoni Oy rakentaa Mikkelin Tikkalaan uuden, vihreään siirtymään perustuvan betonielementtitehtaan, jossa valmistetaan erilaisia jännebetonielementtejä.

Toimitila- ja teollisuusrakentamisessa tarvitaan yhä enemmän laajarunkoisempia ratkaisuja ja koko rakentamisen sektorilla on kasvava tarve tilojen muuntojoustavuuteen. Näihin ja moniin muihin vaativiin tarpeisiin pystytään vastaamaan uudessa tehtaassa valmistettavilla betonituotteilla.

Tehtaan laitteistot ovat moderneinta saatavilla olevaa teknologiaa ja tuotantokokonaisuus toteutetaan hyvin innovatiivisesti. Uuden tehtaan betonirakenteista suurin osa valmistetaan Suutarisen kehittämällä vähähiilisellä betonilla. Sitä käyttämällä SBS Betoni Oy pystyy puolittamaan betonirakentamisen hiilidioksidipäästöt haluamissaan rakennuskohteissa.

Uusi tehdas mahdollistaa myös uudenlaisten tuotteiden valmistamisen ja vähähiilisen betonin käyttämisen  rakennusten runkotuotteissa. Yrityksen nykyisessä kiertomuottiseinäelementtitehtaassa vähähiilinen betoni on ollut jo käytössä.

Uusi jännebetonitehdas muodostaa yhdessä yrityksen kiertomuottitehtaan kanssa Suomen suurimman betonielementtitehtaan Mikkelin Tikkalaan.

Lisätiedot

Juho Suutarinen
SBS Betoni Oy:n toimitusjohtaja
juho.suutarinen@suutarinen.fi

Markus Suutarinen
Maarakennus Suutarinen Oy:n toimitusjohtaja
markus.suutarinen@suutarinen.fi

Suutarinen yhtiöt on yli 70-vuotias, vakavarainen betoniteollisuuden ja talonrakentamisen sekä maarakentamisen yritysryhmä. Yritysryhmään kuuluvat Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy, SBS Betoni Oy ja Maarakennus Suutarinen Oy. Lue lisää www.suutarinen.fi.