fbpx
Tarja Pönniö-Kanerva ja Hanna Airas

VisitMikkeli aloittaa kesällä takuulähtöiset Hop On Hop Off -elämysreitit Saimaalle

Mikkelin seudun matkailu- ja luontokohteisiin pääsee pian ilman omaa autoa tai venettä: VisitMikkeli aloittaa kesällä takuulähtöiset Hop On Hop Off -elämysreitit Saimaalle.

Kahden hankkeen yhteisponnistuksena syntyvät Hop On Hop Off -elämysreitit Saimaalle takaavat matkailijoille pääsyn kesällä muun muassa Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalauksille, Anttolan Neitvuorelle tai Mikkelin kaupunkikohteisiin.

Mikkelin seudulle on tyypillistä, että matkailukohteet ja -palvelut ovat maantieteellisesti hajallaan toisistaan, osittain Saimaan muodostaman labyrintin johdosta. Alueen sisäiset yhteydet ovat vähentyneet, joka on puolestaan johtanut siihen, että ainoastaan omalla autolla liikkuvat matkailijat ovat pystyneet hyödyntämään tarjontaa laajasti. Yksityisautoilun lisääntyessä on noussut esiin huoli ilmastonmuutoksesta ja vastuullisesta matkailusta.

”Nyt meillä on mahdollisuus tarjota matkailijalle uudenlainen, ympäristöystävällisempi tapa liikkua Järviluonnon helmien äärelle ja onhan yhteiskyydeillä liikkuminen hauskempaa”, projektipäällikkö Hanna Airas Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen -hankkeesta kertoo.

Hop On Hop Off -elämysreitti Saimaalle on matkaketju, jossa yhdistyy aikataulutettujen vesi- ja maantiekuljetusten lisäksi mahdollisuus monipuoliseen välinevuokraustoimintaan. Aikataulut rakennetaan niin, että bussilla tai junalla Mikkeliin saapuva matkailija pääsee siirtymään sujuvasti elämysreiteille.

”Olemme paketoineet valmiita päiväretkiä, muun muassa Hop On Hop Off Anttola, Ristiina ja Mikkelin kaupunkikohteet, mutta matkailija pääsee kyydissämme myös lempikohteeseensa päiväksi tai pidemmäksi ajaksi. Matkailija voi vierailla päivän aikana myös useammassa kohteessa, mahdollisuuksia on monia”, Airas kuvaa Hop On Hop Off -tapaa matkustaa.

Päiväretket ovat osittain opastettuja. Esimerkiksi Hop On Hop Off Anttolan päiväretken opastuksesta Neitvuorelle vastaa Anttolan Luonnonkeskus Luonteri. Luonnonkeskus toimii tulevana kesänä Anttolan satamassa, Anttolan Kone ja Urheilu -liikkeen yhteydessä. Luonnonkeskuksesta on mahdollista vuokrata omatoimiseen liikkumiseen mm. polkupyöriä, veneitä, kanootteja ja sup-lautoja.

”Elämysreittien lisäksi tarjoamme matkailijoille selkeitä reitti- ja kohdevaihtoehtoja ja tarvittaessa ohjeistukset ja opastukset niille. Hiidenmaan alueen retkireitistö ja Luonterin pyöräilyreitti yhdistettynä Puumalan saaristoreittiin houkuttelevat viipymään alueella pidempään, pidentää matkailusesonkia ja tätä kautta tuo kannattavuutta ja vetovoimaa matkailuyritysten toiminnalle”, Tarja Pönniö-Kanerva, GeoNaCu Saimaa -hankkeen projektipäällikkö, kertoo.

Hop On Hop Off -bussi lähtee Mikkelistä Matkakeskuksesta sekä torilta ja kyytiin voi nousta mistä tahansa kohteesta reitin varrelta. Takuulähdöt toteutetaan torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin 14.6.–29.8.välisenä aikana. Poikkeuksena on juhannusviikko, jolloin reitti ajetaan ainoastaan torstaina.

”Nyt jos koskaan kannattaa lähteä kyydissämme ihastelemaan näitä upeita Geopark -kohteita. Saimaa Geoparkille myönnetään huhtikuun aikana UNESCO Global Geopark -status”, Pönniö-Kanerva vinkkaa.

Tarkemmat Hop On Hop Off elämysreittien aikataulut, reitit ja myynti julkaistaan toukokuun aikana verkkosivuilla: https://www.visitmikkeli.fi/hoponhopoff

”Keräämme tulevan kesän perusteella kokemusta ja kehitysideoita tuleville vuosille. Kehitystyöhön halutaan osallistaa niin kokeilussa mukana olevat yritykset kuin palvelua käyttävät matkailijatkin. Tavoitteena on, että reitit jäävät elämään kokeilun jälkeen”, Airas sanoo.

Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen hankkeen lopputuloksena syntyy suositus toimenpiteistä, joilla matkailukohteiden saavutettavuutta voidaan parantaa myös muiden maakuntien alueilla.

Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen ja GeoNaCu Saimaa -hankkeet kytkeytyvät kansalliseen ja alueelliseen matkailustrategiaan edistämällä matkailupalveluiden kasvua tukevaa kestävää saavutettavuutta. Matkailun hiilijalanjäljen pienentäminen on yksi vastuullisen matkailun tavoitteista. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoimat hankkeet rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Yhteistyöhankkeita ovat mm. Saimaa ilmiö, Vihreän Kullan Kulttuuritien kehittäminen, D.O. Saimaa Food&Culture ja VisitSaimaa

Tiesitkö, että Saimaalla on rantaviivaa lähes 15 000 kilometriä?

Lisätietoja:

Hanna Airas
projektipäällikkö
050 329 6560
hanna.airas(at)mikseimikkeli.fi

Tarja Pönniö-Kanerva
projektipäällikkö
040 080 9107
tarja.ponnio-kanerva(at)mikseimikkeli.fi

https://www.visitmikkeli.fi/hoponhopoff.

https://www.visitmikkeli.fi/luonteri

https://www.visitmikkeli.fi/astuva

Artikkelikuva: Tarja Pönniö-Kanerva vasemmalla ja Hanna Airas oikealla
Kuvaaja: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Juho Kuva, VisitFinland

Puumalan saaristoreitti ja Heli Gynther palkittiin tuloksekkaasta työstä

Mikkelin seudun matkailun edistämispalkinnot jaettiin 10.3.2021.

Vuoden 2020 Matkailuteko -palkinto on myönnetty Puumalan saaristoreitille Saimaan alueen matkailun kehittämisestä.

Ensimmäistä kertaa jaetun Vuoden 2020 Matkailun edistämisteko -palkinnon sai puolestaan vs. aluekehitysjohtaja Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta alueen matkailun ja kulttuurin eteen tekemästään kehittämistyöstä.

Noin 60 kilometrin pituinen Puumalan saaristoreitti on tehnyt Saimaan alueen erityispiirteitä tutuksi laajalle yleisölle. Puumalasta Niinisaaren, Lintusalon, Hurissalon ja Pistohiekan kautta kulkevalla reitillä pyöräilijä pääsee kahdelle lauttamatkalle, tutustuu nähtävyyksiin ja voi nauttia matkailuyritysten monipuolisista palveluista.

Hienosti kehitetty, kaunis reitistö yhdistää monta yritystä ja tekee niistä vetovoimaisen kokonaisuuden, jolla on paljon kehittämisen mahdollisuuksia”, Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n hallituksen puheenjohtaja, Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen perustelee valintaa.

Puumalan kunnan markkinointipäällikkö Tuula Vainikka kertoo saaristoreitin tuoneen uusia asiakkaita alueen majoitus- ja ravitsemusyrityksille. Mediahuomiota saaristoreitti on saanut koti- ja ulkomailla. Myös uudentyyppistä, maakuntarajat ylittävää yhteistyötä on syntynyt. Viime kesänä Puumalan reitillä lauttoja käytti 2800 ja Sarviniemi-Lintusalon reitillä 1500 matkustajaa, eivätkä kaikki pyöräilijät tee vesistön ylitystä lautalla.

Reitin avaus meneillään olevan pyöräilybuumin aikana oli mainio. Heinäkuun alussa Saimaa Cycle Tour kiertää Puumalan kautta ja tekee reittiä tutuksi ulkomaalaisille pyöräilyn ystäville. Viime kesänä Etelä-Karjalan puolelle avattu reitti on tuonut sekin lisää näkyvyyttä meille. Nyt teemme reiteille yhteistä karttaesitettä. Puumala on ollut edelläkävijä, jonka onnistuminen on rohkaissut alueen muitakin toimijoita kehittämään pyörämatkailua”, Vainikka kertoo. 

Vuonna 2017 avattu reitti on poikinut uusia palveluja ja yritystoimintaa sekä tiivistänyt matkailuyritysten yhteistyötä.

Heti vuonna 2019 Nestorinranta perusti lettukioskin lauttarantaan ja matkailuyritykset perustivat Saimaa Coop -osuuskunnan, joka alkoi vuokrata Saimaa Bikes -sähköpyöriä. Viime kesänä alkoi liikennöinti myös Suur-Saimaan puolella toisella aluksella, ja ensi kesänä sen korvaa isompi alus, johon mahtuu 20-25 pyöräilijää. Samalla jo neljä kesää Hurissalon ja Lintusalon väliä liikennöineelle Norppa 2 -alukselle saadaan lisävuoroja. Ensi keväänä myyntiin on tulossa myös Pyörämatka Saimaa Geoparkin maisemiin -niminen viikon kestävä matkapaketti, jonka varrella kohokohtia ovat geopark-kohteet, kuten Astuvansalmen kalliomaalaukset. Ensi kesäksi meille Nestorinrantaan valmistuu uusi lettukahvila, kun entinen kävi pieneksi”, Puumalan Lintusalossa sijaitsevan Nestorinrannan yrittäjä Riitta Viialainen kertoo.

Laivureiden mukaan ensimmäisenä kesänä saaristoreitillä kulki eteläsavolaisia, toisena suomalaisia eri puolilta maata ja kolmantena hiukan ulkomaalaisiakin. Viime kesänä oli tulossa jo muutama iso ryhmä Keski-Euroopasta, mutta korona sulki rajat. Useita kotimaisia ja ulkomaisia pyörämatkoja tuotavia yrityksiä on ottanut meihin yhteyttä ja kertonut suunnittelevansa pakettimatkoja Puumalan saaristoreitille. On varmaa, että pyörämatkailu tulee kasvamaan edelleen hurjaa vauhtia. Nyt tarvitaan lisää lyhyitä ja pitkiä reittejä ja myös talvipyöräilyä pitäisi alkaa kehittää kiireesti. Me Nestorinrannassa olemme kehittäneet pyörämatkapaketin lisäksi myös Saimaa Geoparkiin liittyviä tuotteita”, Viialainen sanoo.

Vuoden 2020 Matkailun edistämisteko -palkinto myönnettiin Heli Gyntherille, joka on luonut matkailulle ja kulttuurille toimintaedellytyksiä ja edistänyt laajojen verkostomaisten toimintamallien syntyä ja kehittymistä.

Heli Gynther on tehnyt ansiokasta ja pitkäjänteistä työtä Mikkelin seudun, maakunnan ja Saimaan matkailun toimintaedellytysten ja aseman parantamiseksi”, Timo Halonen toteaa perusteluissaan.

Etelä-Savon maakuntaliiton vs. aluekehitysjohtajana tällä hetkellä työskentelevä Heli Gynther tunnetaan matkailu- ja kulttuurialalla hyvin verkostoituneena mahdollistajana, joka työskentelee tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden ja yrityskentän kanssa.

Hän on tukenut ja kehittänyt avarakatseisesti ja ennakkoluulottomasti Saimaan alueen matkailua. Hän oli mahdollistamassa lähiruokaa esille tuovan D.O. Saimaa -tuoteperheen syntyä. Kesään mennessä odotamme Unescolta päätöstä, hyväksytäänkö Saimaa Geopark osaksi maailmanlaajuista, geologiaa esille tuovaa luontomatkailuverkostoa. Heli on osaltaan edistänyt hanketta alusta saakka. Lisäksi kevään mittaan valmistuu Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hankkeen hakukirja. Tässä ns. Saimaa-ilmiössä Heli on nostattanut tekemisen meininkiä, kun laajaa kulttuurin ja matkailun toimijaverkostoa on koottu. Heli näkee asioita isossa kuvassa ja hänellä on rohkeutta luoda ja tukea uutta luovia prosesseja”, Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen luonnehtii.

Palkinnot luovutettiin Puumalan kunnan markkinointipäällikkö Tuula Vainikalle ja Etelä-Savon maakuntaliiton vs. aluekehitysjohtaja Heli Gyntherille 10.3. etäyhteyksin järjestetyssä palkintojenjakotilaisuudessa. Palkinnot luovuttivat Mikkelin seudun matkailupalvelu ry:n hallitus puheenjohtaja Timo Halosen johdolla.

Lisätiedot

Timo Halonen, Mikkelin kaupunginjohtaja, MSM ry hallituksen pj, 040 557 807, timo.halonen@mikkeli.fi

Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Artikkelikuva: Juho Kuva, VisitFinland

Geopark-arvioijat Mikkelissä 2018

Saimaa Geopark myötätuulessa: UNESCO Global Geopark -statusta ehdotetaan myönnettäväksi

UNESCO Global Geopark Council on päättänyt ehdottaa Saimaa Geoparkille UNESCO Global Geopark -statusta. Kansainvälinen asiantuntijajäsenistö äänesti yksimielisesti asian puolesta.

Lopullisen päätöksen Geopark-statuksen myöntämisestä tekee UNESCOn hallintoneuvosto kesään 2021 mennessä.

Saimaa Geoparkin kehitys on huomattu kansainvälisellä tasolla. Nyt tehdylle työlle ollaan saamassa sinetti. Saimaa Geopark ry:n puheenjohtaja Jouni Riihelä on luottavainen positiivisesta lopputuloksesta.

-Keväällä saatava UNESCO-status on korkeimman tason hyväksyntä alueella jo tehdystä työstä. Kiitokset kaikille Geoparkin eteen tehneille jo tässä vaiheessa. Kestävän kehityksen mukainen toiminta osana eteläisen Saimaan kansainvälistä matkailua, yritysyhteistyön laajentuminen eli Partner-toiminta ja geologisen perinnön vaaliminen on meidän ydintoimintaa. Kansainvälinen tunnustus kannustaa eteenpäin ja kasvattaa entisestään luontomatkailun taloudellista merkitystä alueella, Riihelä toteaa.

Geopark-status saadaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja jos Saimaa statuksen saa, on seuraava arviointikäynti kesällä 2025. Laakereille ei voi jäädä lepäämään, sillä kansainvälinen status edellyttää jatkuvaa kehittymistä, uusia globaaleja kumppanuuksia sekä vahvaa aluekehittämistä. 

Piskuisista resursseista huolimatta Saimaa Geopark on kehittänyt yritysyhteistyötä ja tuotteiden sekä palveluiden löydettävyyttä. Yrityspartnereita on 57 ja yhteistyötä on rakennettu kahden hankkeen voimin, joita on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta sekä Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten avustuksella. Rahoitusten avulla alueen yrittäjät ovat saaneet koulutuksia, webinaareja sekä tehneet verkostoitumista.

Myös alueen rahoitussäätiöt ovat huomioineet yritysyhteistyön ja Tuuliaisen säätiö sekä Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ovat rahoittaneet yritysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuutta. 

Suuri kiitos lisärahoituksesta säätiöille ja ELY-keskuksille. Heidän avun turvin olemme voineet hakea hankkeita ja rakentaa Partner-toimintaa, kiittelee Saimaa Geoparkin toiminnanjohtaja Heli Rautanen. 

 Yritysyhteistyöhankkeiden suurin onnistuminen on ollut luontomatkailuportaali Outdoor Activen käyttöönotto alueella. Outdoor Active on keskieurooppalainen luontomatkailuportaali, jossa on esillä alueen retkeilyreitit ja -kohteet, Saimaa Geoparkin geo-, luonto- ja kulttuurikohteet sekä alueen yrittäjien tuotteet ja palvelut. Onnistumista mitataan puhtaasti löydettävyys-datalla. 

-Tänä vuonna meidän tiedot ovat nousseet esille yli 2,5 miljoonaa kertaa eri internet kanavissa ja hakutuloksissa. Näihin hakuihin ei edes lasketa Google-hakukoneen käyttöä. Toki vielä on matkaa siihen, että haut konkretisoituvat rahalliseksi tuloksi alueen yrittäjille, mutta portaalin kautta olemme tuoneet aluetta esille aika kivasti, myhäilee Rautanen. 

 Geoparkin läheisimmät kumppanit ovat olleet virkistysalueorganisaatiot. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön (EKVAS) kanssa on tuotu Outdoor Activen toiminnot alueen retkeilijöille sekä yrityksille hyödynnettäväksi. 

Rautanen kiitteleekin tänä vuonna 30 vuotta täyttänyttä EKVAS:ia oivaksi kumppaniksi kehittää alueen matkailua. 

Kaksi pientä ja ketterää saa voimia toisistaan ja pystyy tekemään rohkeita asioita.

 

Kestävä kehitys on Saimaa Geopark Partner- toiminnan kivijalka, sillä mukaan haluavien yritysten tulee toimia vastuullisesti. Partneriksi liittyminen on maksutonta, mutta kriteerit tulee täyttää. Seuraava askel on lisätyn todellisuuden liittäminen geologisten ilmiöiden selkeyttäjäksi. Saimaa Geoparkin alueen kansainvälisesti merkittävä geologia halutaan tuoda mahdollisimman selkeästi niin alueen asukkaille kuin matkailijoille esille. Geopark on myös mukana Etelä-Savon liiton rahoittaman (EAKR-rahoitus) ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein hallinnoimassa GeoNaCu-hankkeessa. Hankkeessa geopark keskittyy alueen yhteisen mobiilisovelluksen rakentamiseen. 

-Lähtökohtana on, että se valtava määrä tietoa, joka on erilaisten nettisivujen ja sovellusten kautta saatavalla, voidaan kerätä yhteen. Tietoja ei syötetä uudestaan, vaan etsitään tapa, jolla tietovarannot löytyvät helpoimmin, visioi Rautanen. 

Geofood- lähiruoka teemaa jalkautetaan Etelä-Savossa Vespaikka-hankkeen kautta (hallinnoijana Etelä- Savon Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgria Etelä-Savo) sekä Etelä-Karjalaan haettavalla omalla hankkeella. Hanketoimintaa ei kuitenkaan tehdä vain hankkeiden vuoksi, vaan hankkeilla tulee olla aito lisäarvo alueelle. 

-Saimaa Geoparkin hankkeet tähtäävät vain ja ainoastaan konkreettisiin tekoihin. Toimenpiteiden tulos pitää elää myös hankkeen päättymisen jälkeen, avaa Rautanen hankkeiden taustaa. 

Saimaa Geoparkin tulevaisuus on myös Riihelän mielestä valoisa. Jäsenkunnissa on otettu geopark-työ vakavasti, kunnat ovat kehittäneet omia kohteitaan ja markkinointiaan resurssiensa mukaisesti ja ruohonjuuritasolla operoiva Saimaa Geopark on saanut innokkaan vastaanoton kuntalaisilta, yrittäjiltä sekä luottamushenkilöiltä. Riihelällä on jo mielessä seuraava kehitysaskel. 

-Tulemme kiertämään kaikissa jäsenkunnissa, yritysrajapinnassa ja kuuntelemme yhä aktiivisemmin mitä meiltä jatkossa halutaan. Tuomme toki esille mitä on jo tehty, mutta erityisesti tähyämme tulevaan. UGG statuksellisten geoparkkien tarkoitus on kasvattaa alueen elinvoimaa ja arvokkaan geologisen perinnön ymmärtämistä alhaalta ylös -ajattelutavan mukaisesti. Saimaa Geoparkista tulee vuosien saatossa asiassa maailmanlaajuisen UGG -verkoston mallioppilas, lupaa Riihelä. 

Lisätiedot:

Heli Rautanen, toiminnanjohtaja
p. +358405720797 

Jouni Riihelä, hallituksen puheenjohtaja
p. +358 44 794 2515

Kansikuva: UNESCOn Global Geopark -ryhmä arviointikäynnillä Mikkelissä Saimaa Geopark -kohteissa heinäkuussa 2018. Arvioijina toimi kaksi asiantuntijaa, Mr. Tan Van Tran Vietnamista ja Mr. Charalampos Fasoulas Kreikasta (kuvassa).

Saimaa Geopark on Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella sijaitseva yhdeksän jäsenkunnan muodostama yhtenäinen alue, jolla on erityistä geologista arvoa ja joka sisältää kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä geologisia maisemia ja nähtävyyksiä. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä kohteita. Jäsenkunnat ovat Mikkeli, Juva, Sulkava, Puumala, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta, Taipalsaari ja Savitaipale. UNESCO Global Geoparkit (UGG) ovat verrattavissa kansallispuistoihin ja Unescon maailmanperintö- ja biosfäärikohteisiin. Statuksellisia geoparkkeja on 161, 44 eri maassa. Suomessa status on Rokua Geoparkilla ja Lauhavuori-Hämeenkangas Geoparkilla. Saimaa Geoparkin tehtävänä on vaalia alueen geologista perintöä, toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä tuoda elinvoimaa maaseutualueelle. www.saimaageopark.fi 

Saimaan alueen vastuullisen matkailun edistäminen vahvistuu – katso uusi Sitoumus2050

Valtioneuvoston kestävän kehityksen pääsihteeristö on hyväksynyt Visit Saimaan antaman kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen.

Sitoumuksella Visit Saimaa sitoutuu vahvistamaan Saimaan alueen vastuullista matkailua, viestimään Saimaan alueen arvoista, lisäämään yritysten tietoisuutta vastuullisuuden eri osa-alueista sekä lisäämään matkailijoiden ymmärrystä luontoa ja vastuullisempaa matkustamista kohtaan.

-Meillä vastuullisuus on läpileikkaava teema kaikessa tekemisessä. Sitoumus2050 on meille väline, jonka avulla jatkamme työtä vastuullisen matkailun edistämiseksi, teemme työtä näkyväksi ja haastamme mukaan myös muita toimijoita ja yrityksiä, Visit Saimaa -hankkeen vastuullisuuslähettiläs Sanna Eerikäinen kertoo.

-Olemme sitoumuksessa määritelleet myös konkreettiset toimenpiteet, joiden eteen jatkamme työtämme nyt entistäkin innokkaammin. Visit Saimaa liittyi samalla myös Etelä-Savon Maakuntaliiton ”Saimaan seudusta vastuullisen matkailun mallialue maailmalle” -toimenpidesitoumukseen.

Tänään annettu Sitoumus2050 on luettavissa täällä:
https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/484948

Sitoumus 2050 on strategia ja työkalu

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Yhteiskuntasitoumuksen visiona on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Sitoumus on samaan aikaan sekä kestävän kehityksen strategia että työkalu.

Organisaatiot, yritykset ja yksityishenkilöt voivat antaa konkreettisen kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Toimenpidesitoumukset annetaan sitoumus2050.fi -palvelussa. Palvelua hallinnoi Suomen kestävän kehityksen toimikunta.

Lisätiedot:

Sanna Eerikäinen, Vastuullisuuslähettiläs, Visit Saimaa 2 –Lakeland Finland -hanke
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
puh. +358 50 4710 663, sanna.eerikainen@mikseimikkeli.fi
www.visitsaimaa.fi

Saimaan luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen kiihtyy – kaksi palvelupistettä avattu Mikkelissä

Saimaan luonto- ja kulttuuriarvot voivat lisätä alueen vetovoimaa matkailijoiden keskuudessa. Uusi GeoNaCu Saimaa -hanke tarttuu mahdollisuuteen kehittämällä yhdessä kolmea keskeistä kohdetta: Anttolan luonnonkeskus Luonteria ja Ristiinan Astuvansalmen kalliotaidekeskus Astuvaa Mikkelissä sekä Saimaa Geoparkia.

Hankkeen projektipäällikkönä aloittaa 6.7.2020 Tarja Pönniö-Kanerva.

Anttolan luonnonkeskuksen ja Ristiinan kalliotaidekeskuksen kehittäminen pääsee nyt vauhtiin, ja luonnonkeskuksen ja kalliotaidekeskuksen palvelupisteet on avattu jo täksi kesäksi. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda Saimaan alueesta Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisesti tunnetuin luonto-, kulttuuri- ja hyvinvointimatkailun keskittymä Järvi-Suomessa.

– Haluamme kehittää alueen luonto- ja kulttuurimatkailua kansainvälisen matkailijan korkeiden vaatimusten tasolle olemassa olevia kohteita, reittejä ja palveluja hyödyntäen. Haluamme tarjota ainutlaatuisen, omakohtaisen luontokokemuksen, joka muuttaa matkailijan ajattelutapaa ja arvoja sekä auttaa ymmärtämään puhtaan ja monimuotoisen luonnon merkityksen hyvinvointimme lähteenä, toteaa matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Anttolan luonnonkeskus Luonterin palvelupiste

Anttolan palvelupiste toimii Terassiravintola Poijun yhteydessä Anttolan satamassa. Palvelupisteestä on saatavilla mm. tietoa Saimaan järviluonnosta, retki- ja reittineuvontaa sekä vuokravälineitä (mm. kanootteja ja sähköpyöriä). Alueen vetovoimaisia kohteita ovat Saimaan Luonterin lisäksi mm. Neitvuoren alueen retkeilyreitit ja Sydänmaan reitistö. Luonnonkeskus Luonterin kautta voi varata mm. opastettuja veneretkiä m/s Kuutilla ja m/s Anttolalla sekä Opas-Guide Tiina Leinosen melonta- ja luontoretkiä. Lisätietoja: visitmikkeli.fi/luonteri

Ristiinan kalliotaidekeskus Astuvan palvelupiste

Ristiinan kalliotaidekeskuksen palvelupiste toimii Kallioniemessä. Kallioniemen palvelupisteestä on saatavilla tietoa Astuvansalmen kalliotaiteesta ja alueen historiasta sekä omatoimisista ja ohjatuista retkistä maalauksille. Kallioniemessä on myös vuokrattavana soutu-/moottorivene, jolla voi lähteä omatoimiretkelle. Opastettuja retkiä maalauksille järjestetään ke–su klo 12 ja 14 (poikkeukset nettisivuilla). Retken hinta on 25 € per henkilö. Lisätietoja: visitmikkeli.fi/astuva

Vetovoimaisen luonto- ja kulttuurimatkailun kokonaisuus

Anttolan luonnonkeskuksen ja Astuvansalmen kalliotaidekeskuksen kehittämisessä painottuvat vahvasti kiinnostavat sisällöt ja toimijoiden verkostoituminen. Anttolaan suunniteltu luonnonkeskus ja Ristiinan alue ovat Saimaa Geoparkin toiminnan kannalta tärkeitä kohteita.

– Alueella sijaitsee kuusi geo-, luonto- tai kulttuurikohdetta, ja on myös geoparkin intressien mukaista kehittää aluetta useamman toimijan voimin. Hankkeen osatoteuttajana Saimaa Geopark ry kehittää erityisesti geokohteiden ja palvelujen löydettävyyttä ja sisältöjä eri kanavissa sekä tuottaa matkailijoille suunnatun ohjeistuspatteriston ja virkistyskohteiden yhteisen toimintamallin, toteaa Saimaa Geopark ry:n toiminnanjohtaja Heli Rautanen.

Lisätiedot:
Maisa Häkkinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Kansikuva: Astuvansalmen kalliomaalaukset, Pihla Liukkonen

GeoNaCu Saimaa – Anttolan luonnonkeskuksen, Ristiinan Astuvansalmen kalliotaidekeskuksen ja Saimaa Geoparkin kehittäminen -hankkeen yhteinen tavoite on asiakaslähtöinen, kokonaisvaltainen ja monikanavaisesti löydettävissä oleva luonto- ja kulttuurimatkailun kokonaisuus, joka houkuttelee paikallisia ja vapaa-ajan asukkaita sekä kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita.

Hanke toteuttaa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan Saimaa-sopimusta luomalla yhteisiä Saimaa-sisältöjä ja vahvistamalla Saimaa-brändiä. Sopimuksessa linjattiin, että Saimaan alueen matkailun tavoitteellista kehittämis- ja markkinointityötä jatketaan vuosina 2020–2025. Tavoitteena on nostaa Saimaan alue Suomen kolmen merkittävimmän matkailualueen joukkoon Lapin ja pääkaupunkiseudun rinnalle.

Hanketta hallinnoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, ja se jatkuu 31.12.2022 saakka. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto/Euroopan aluekehitysrahasto, Mikkelin kaupunki ja Saimaa Geopark ry.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Hauhalan Hanhifarmi, artikkelikuva 1024x576

Hanhifarmista tuli valtakunnallinen brändi

Maan ainoa hanhitila, Hauhalan Hanhifarmi, sai viime syksynä tuotteensa Prisman valikoimiin ja otti käyttöön D.O. Saimaa -alkuperämerkin.

Virpi ja Antti Rantalainen ovat kehittäneet jo 23 vuotta Mikkelin Anttolan Hauhalassa sijaitsevaa hanhitilaansa. Agrologeiksi opiskellut pariskunta otti Antin kotitilalle ensin hanhia lemmikeiksi. Vuonna 1997 tuli ensimmäinen tuotantopolven poikaserä, noin 700 lintua. Koko tuotantoketju rehun kasvatuksesta markkinointiin on yrittäjäpariskunnan omissa käsissä.

Hanhitilan alkuvuosina tehtiin tiuhaa tahtia merkittäviä investointeja. Oma teurastamo rakennettiin jo vuonna 1999 entiseen konehalliin ja sitä on laajennettu vuosien varrella parikin kertaa. Pakastamo rakennettiin vuonna 2004. Siitä kahden vuoden kuluttua tehtiin linnuille uusi kasvatushalli ja rehusekoittamo. Jätevedenpuhdistamo valmistui 2007. Sen jälkeen pihapiiriin on noussut vielä lämpökeskus ja sen yhteyteen on teurastamolta siirretty höyhenkuivuri. Navetan vintillä on nykyään hautomo, ja emolinnuilla on oma hallinsa.

Nykyään poikasia haudotaan vuosittain noin 5000-6000. Ne kasvavat oman tilan vehnällä kauralla. Viljaa viljellään noin 35 hehtaarilla, josta 11 on omia peltoja ja loput vuokramaita. Rehu valmistetaan omassa rehusekoittamossa. Ostorehua käytetään vain muniville emoille ja pikkupoikasille, ja sekin teetetään rehutehtaalla tilan oman reseptin mukaan.

”Olemme viilanneet omia rehusekoituksia vuosien varrella”, Virpi ja Antti tuumivat.

Rehustukseen liittyy myös yksi tilan innovaatioista. Tila tuottaa ns. vaaleaa hanhenmaksaa eettisesti. Osalla hanhista maksa alkaa rasvoittua luonnonmukaisesti, kun niiden ahmimisvietti herää syksyisin ennen muuttomatkaa. Etenkin ranskalaistiloja on arvosteltu siitä, että ne pakkosyöttävät hanhia vaalean maksan tuottamiseksi. Rantalaiset kehittivät jo vuosia sitten rehuseoksen, joka laukaisee luontaisesti tämän hanhille tyypillisen tavan ruokailla syksyisin.

”Eettinen hanhenmaksa käy hyvin kaupaksi. Kuluttajille suoraan sitä myyvät myös Anton&Anton ja Disa´s Fish -ketjut. Osa kuluttajista haluaa ostaa pakastettua raakaa hanhenmaksaa valmistaakseen sen itse. Ympäri vuoden meillä on myynnissä myös valmiita hanhipateita kuluttajille.”

Tuotteita saa koko maasta

Hanhen liha ja maksa leikataan ja pakastetaan kotitilalla, mistä se matkaa esimerkiksi Inexin tukun kautta asiakkaille pakastettuna. Hanhitilan tuotteita, kuten pakastettua lihaa ja erilaisia maksatuotteita, on tarjolla eri puolilla maata ravintoloissa ja herkkupuodeissa.

Yksi merkittävistä asiakkaista oli Stockmannin Herkku. Sen siirryttyä S-ryhmälle, viime vuonna Rantalaiset alkoivat hieroa uutta sopimusta kauppaketjun kanssa.

”Kerroin neuvotteluissa, mitä tuotteita meillä olisi tarjota pakasteina Inexin tukun kautta ja sen pohjalta syntyivät ensimmäiset tilaukset”, Virpi Rantalainen kuvaa.

Yhteistyön aloittaminen edellytti Synkka-järjestelmän käyttöä. Eri kaupparyhmien yhteiskäytössä olevasta järjestelmästä on löydyttävä tuoteselostetiedot, ravintosisällöt, tuotteiden eri nimivaihtoehdot, pakkausten mitat, EAN-koodit sekä tuotteen ja sen pakkausten sisältämien osien painotiedot. Järjestelmän käyttöä opetetaan kaksi erillistä koulutuspäivää.

”Toisena päivänä käytiin läpi tuotetietojen oikeellisuutta ja toisena tuotetietojen syöttöä. Tietojen keräys on aika iso ponnistus ja siihen on varattava viikon verran työaikaa. Tietojen syöttö järjestelmään on mahdollista ulkoistaa ja niin mekin teimme.”

D.O. Saimaa herättää odotuksia

Rantalaiset ovat osallistuneet ahkerasti erilaisiin kehittämishankkeisiin. Yleensä he miettivät jo valmiiksi kysymykset asiantuntijoille, jotta saavat varmasti kaipaamansa tiedon.

Viime syksynä yritys lähti mukaan D.O. Saimaa -alkuperämerkin käyttäjäksi ja odotukset ovat korkealla. Rantalaiset odottavat saavansa uusia reseptejä jaettavaksi kuluttajille ja ravintola-asiakkaille, uudenlaisia työkaluja markkinointiin sekä korkealaatuisia kuvia tukemaan markkinointia.

Hauhalan Hanhifarmi, On tarkkaa puuhaa säätää savutettuun hanhifileeseen haluttu suolapitoisuus ja kypsyysaste ennen kuin resepti julkaistaan kuluttajille.
On tarkkaa puuhaa säätää savutettuun hanhifileeseen haluttu suolapitoisuus ja kypsyysaste ennen kuin resepti julkaistaan kuluttajille.

Tilan kummikeittiömestari Marjatta Pohjola neuvoi jo vuosia sitten kädestä pitäen, miten ravintoloissa tehdään pateeta. Myös D.O. Saimaan nimikkokeittiömestari Ilkka Arvola on tuttu yhteistyökumppani.

”Olisi hienoa, jos Ilkka voisi joskus vaikka tehdä eri tilojen aineksista annoksia, ammattikuvaaja kuvaisi ja saisimme kuvia käyttöömme. Vaikka tiedämme valmistuksen perusniksit, olisi kiva kuulla, minkälaiset lisäkkeet tai kastikkeet ovat trendikkäitä. Ruoka- ja annoskuvia tarvitaan paljon markkinointiin, mutta laadukkaiden ruokakuvien teettäminen on kallista.”

Yksi viime vuoden huippuhetkistä Rantalaisille oli Kokit ja Farmarit -tapahtuma Finlandia-talossa. Keittiömestari Timo Lepistö pyysi hanhitilan tuotteita valmistaakseen niistä alkuruokaa tapahtuman illallisvieraille.

”Sitten hän kertoi raaka-aineesta ja valmistamastaan ruoasta. Olimme esiintymislavalla yhdessä ja pääsin kertomaan raaka-aineesta ja tilastamme ja hän kertoi ruokalajin valmistamisesta. Onneksi Hauhala esiteltiin ensimmäisenä, ettei tarvinnut jännittää koko iltaa”, Virpi tuumii.

Itse hän on ideoinut ajatusta Herkuttelevista lähiruokatuottajista eli tuottajat opettelisivat tekemään yhdessä ruokaa toistensa raaka-aineista ja oppisivat siinä samalla ravintolaslangia.

Paikallisista verkostoistakin riittää uutta ammennettavaa. Vuosi sitten Virpi tapasi Mikkelissä järjestetyssä tilaisuudessa Opa Muurikka Oy:n ihmisiä ja kuuli, että yritykseltä on tulossa savustuslaite, jonka lämpötilaa voi säätää.

”Meillä oli jo olemassa kotisivuilla savustusohje, jonka teki Finlandia-talon Mika Heiskanen. Savustus on nyt trendikästä. Innostuin, että uusi laite ratkaisee lihan savustukseen liittyneen ongelman. Testailemme nyt savustuslaitetta Antin kanssa innolla. Ennen kuin julkaisemme reseptejä, kokeilemme ja säädämme niitä yleensäkin kyllästymiseen asti.”

Hanhifarmi, Virpi ja Antti Rantalainen testailevat parhaillaan hanhifileen savustusta Opa Muurikka Oy:n uudella savustuslaitteella.
Virpi ja Antti Rantalainen testailevat parhaillaan hanhifileen savustusta Opa Muurikka Oy:n uudella savustuslaitteella.

Rantalaiset ovat innostuneet Saimaan alueen ruokamatkailun kehittämisestä. Jo nyt hanhi on raaka-aineena monissa alueen ravintoloissa ja kuluttajille myydään tuotteita myös paikallisissa kaupoissa ja kahviloissa.

Sosiaalisen median kanavissa hanhitila on näkynyt puolisentoista vuotta. Esimerkiksi Facebookin kautta kerrotaan mistä ihmiset voivat tuotteita löytää.

”Some helpottaa viestimistä kuluttajien suuntaan, vaikka tulokset ovat vaikeasti mitattavia.”

Kannattavuus pidettävä mielessä

Vienti ei Rantalaisia tällä hetkellä suuresti kiinnosta. Pakastettujen tuotteiden vienti on logistisesti hankalaa ja siitä tulee lisähintaa tuotteille. Myöskään pitkät messumatkat eivät saa heitä innostumaan.

”On pakko miettiä, mikä on taloudellisesti järkevää. Messureissuun voi kulua 10 päivää. Jos voin käyttää sen ajan markkinointiin kotimaassa, saan varmasti parempaa tulosta tehtyä, vaikka vain joka kymmenes yhteydenotto tärppäisi.”

Joskus jo aiemmin solmitut yhteydet voivat synnyttää aivan uusia kumppanuuksia. Tällainen iloinen yllätys oli viime vuonna, kun hanhitilan tuotteita pyydettiin myyntiin japanilaisen designin lippulaivan, Mujin, myymälään Helsingin Kamppiin.

”Itse emme kyllä ole vieläkään ehtineet kurkistamaan myymälää.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. MikseiMikkeli palvelee yrittäjiä yritystoiminnan aloittamisesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. 

D.O. Saimaa -hankkeen tavoitteena on edistää Suomen ja Saimaan alueen ruokakulttuuria ja gastronomiaa sekä nostaa Saimaan alue tunnetuksi ja vetovoimaiseksi ruokamatkailualueeksi kotimaassa ja kansainvälisesti. Hankkeessa on mukana kuntia ja toimijoita Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden seuduilta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.