Matkailumarkkinointi ja tuotekehitys Archives - Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Hauhalan Hanhifarmi, artikkelikuva 1024x576

Hanhifarmista tuli valtakunnallinen brändi

Maan ainoa hanhitila, Hauhalan Hanhifarmi, sai viime syksynä tuotteensa Prisman valikoimiin ja otti käyttöön D.O. Saimaa -alkuperämerkin.

Virpi ja Antti Rantalainen ovat kehittäneet jo 23 vuotta Mikkelin Anttolan Hauhalassa sijaitsevaa hanhitilaansa. Agrologeiksi opiskellut pariskunta otti Antin kotitilalle ensin hanhia lemmikeiksi. Vuonna 1997 tuli ensimmäinen tuotantopolven poikaserä, noin 700 lintua. Koko tuotantoketju rehun kasvatuksesta markkinointiin on yrittäjäpariskunnan omissa käsissä.

Hanhitilan alkuvuosina tehtiin tiuhaa tahtia merkittäviä investointeja. Oma teurastamo rakennettiin jo vuonna 1999 entiseen konehalliin ja sitä on laajennettu vuosien varrella parikin kertaa. Pakastamo rakennettiin vuonna 2004. Siitä kahden vuoden kuluttua tehtiin linnuille uusi kasvatushalli ja rehusekoittamo. Jätevedenpuhdistamo valmistui 2007. Sen jälkeen pihapiiriin on noussut vielä lämpökeskus ja sen yhteyteen on teurastamolta siirretty höyhenkuivuri. Navetan vintillä on nykyään hautomo, ja emolinnuilla on oma hallinsa.

Nykyään poikasia haudotaan vuosittain noin 5000-6000. Ne kasvavat oman tilan vehnällä kauralla. Viljaa viljellään noin 35 hehtaarilla, josta 11 on omia peltoja ja loput vuokramaita. Rehu valmistetaan omassa rehusekoittamossa. Ostorehua käytetään vain muniville emoille ja pikkupoikasille, ja sekin teetetään rehutehtaalla tilan oman reseptin mukaan.

”Olemme viilanneet omia rehusekoituksia vuosien varrella”, Virpi ja Antti tuumivat.

Rehustukseen liittyy myös yksi tilan innovaatioista. Tila tuottaa ns. vaaleaa hanhenmaksaa eettisesti. Osalla hanhista maksa alkaa rasvoittua luonnonmukaisesti, kun niiden ahmimisvietti herää syksyisin ennen muuttomatkaa. Etenkin ranskalaistiloja on arvosteltu siitä, että ne pakkosyöttävät hanhia vaalean maksan tuottamiseksi. Rantalaiset kehittivät jo vuosia sitten rehuseoksen, joka laukaisee luontaisesti tämän hanhille tyypillisen tavan ruokailla syksyisin.

”Eettinen hanhenmaksa käy hyvin kaupaksi. Kuluttajille suoraan sitä myyvät myös Anton&Anton ja Disa´s Fish -ketjut. Osa kuluttajista haluaa ostaa pakastettua raakaa hanhenmaksaa valmistaakseen sen itse. Ympäri vuoden meillä on myynnissä myös valmiita hanhipateita kuluttajille.”

Tuotteita saa koko maasta

Hanhen liha ja maksa leikataan ja pakastetaan kotitilalla, mistä se matkaa esimerkiksi Inexin tukun kautta asiakkaille pakastettuna. Hanhitilan tuotteita, kuten pakastettua lihaa ja erilaisia maksatuotteita, on tarjolla eri puolilla maata ravintoloissa ja herkkupuodeissa.

Yksi merkittävistä asiakkaista oli Stockmannin Herkku. Sen siirryttyä S-ryhmälle, viime vuonna Rantalaiset alkoivat hieroa uutta sopimusta kauppaketjun kanssa.

”Kerroin neuvotteluissa, mitä tuotteita meillä olisi tarjota pakasteina Inexin tukun kautta ja sen pohjalta syntyivät ensimmäiset tilaukset”, Virpi Rantalainen kuvaa.

Yhteistyön aloittaminen edellytti Synkka-järjestelmän käyttöä. Eri kaupparyhmien yhteiskäytössä olevasta järjestelmästä on löydyttävä tuoteselostetiedot, ravintosisällöt, tuotteiden eri nimivaihtoehdot, pakkausten mitat, EAN-koodit sekä tuotteen ja sen pakkausten sisältämien osien painotiedot. Järjestelmän käyttöä opetetaan kaksi erillistä koulutuspäivää.

”Toisena päivänä käytiin läpi tuotetietojen oikeellisuutta ja toisena tuotetietojen syöttöä. Tietojen keräys on aika iso ponnistus ja siihen on varattava viikon verran työaikaa. Tietojen syöttö järjestelmään on mahdollista ulkoistaa ja niin mekin teimme.”

D.O. Saimaa herättää odotuksia

Rantalaiset ovat osallistuneet ahkerasti erilaisiin kehittämishankkeisiin. Yleensä he miettivät jo valmiiksi kysymykset asiantuntijoille, jotta saavat varmasti kaipaamansa tiedon.

Viime syksynä yritys lähti mukaan D.O. Saimaa -alkuperämerkin käyttäjäksi ja odotukset ovat korkealla. Rantalaiset odottavat saavansa uusia reseptejä jaettavaksi kuluttajille ja ravintola-asiakkaille, uudenlaisia työkaluja markkinointiin sekä korkealaatuisia kuvia tukemaan markkinointia.

Hauhalan Hanhifarmi, On tarkkaa puuhaa säätää savutettuun hanhifileeseen haluttu suolapitoisuus ja kypsyysaste ennen kuin resepti julkaistaan kuluttajille.
On tarkkaa puuhaa säätää savutettuun hanhifileeseen haluttu suolapitoisuus ja kypsyysaste ennen kuin resepti julkaistaan kuluttajille.

Tilan kummikeittiömestari Marjatta Pohjola neuvoi jo vuosia sitten kädestä pitäen, miten ravintoloissa tehdään pateeta. Myös D.O. Saimaan nimikkokeittiömestari Ilkka Arvola on tuttu yhteistyökumppani.

”Olisi hienoa, jos Ilkka voisi joskus vaikka tehdä eri tilojen aineksista annoksia, ammattikuvaaja kuvaisi ja saisimme kuvia käyttöömme. Vaikka tiedämme valmistuksen perusniksit, olisi kiva kuulla, minkälaiset lisäkkeet tai kastikkeet ovat trendikkäitä. Ruoka- ja annoskuvia tarvitaan paljon markkinointiin, mutta laadukkaiden ruokakuvien teettäminen on kallista.”

Yksi viime vuoden huippuhetkistä Rantalaisille oli Kokit ja Farmarit -tapahtuma Finlandia-talossa. Keittiömestari Timo Lepistö pyysi hanhitilan tuotteita valmistaakseen niistä alkuruokaa tapahtuman illallisvieraille.

”Sitten hän kertoi raaka-aineesta ja valmistamastaan ruoasta. Olimme esiintymislavalla yhdessä ja pääsin kertomaan raaka-aineesta ja tilastamme ja hän kertoi ruokalajin valmistamisesta. Onneksi Hauhala esiteltiin ensimmäisenä, ettei tarvinnut jännittää koko iltaa”, Virpi tuumii.

Itse hän on ideoinut ajatusta Herkuttelevista lähiruokatuottajista eli tuottajat opettelisivat tekemään yhdessä ruokaa toistensa raaka-aineista ja oppisivat siinä samalla ravintolaslangia.

Paikallisista verkostoistakin riittää uutta ammennettavaa. Vuosi sitten Virpi tapasi Mikkelissä järjestetyssä tilaisuudessa Opa Muurikka Oy:n ihmisiä ja kuuli, että yritykseltä on tulossa savustuslaite, jonka lämpötilaa voi säätää.

”Meillä oli jo olemassa kotisivuilla savustusohje, jonka teki Finlandia-talon Mika Heiskanen. Savustus on nyt trendikästä. Innostuin, että uusi laite ratkaisee lihan savustukseen liittyneen ongelman. Testailemme nyt savustuslaitetta Antin kanssa innolla. Ennen kuin julkaisemme reseptejä, kokeilemme ja säädämme niitä yleensäkin kyllästymiseen asti.”

Hanhifarmi, Virpi ja Antti Rantalainen testailevat parhaillaan hanhifileen savustusta Opa Muurikka Oy:n uudella savustuslaitteella.
Virpi ja Antti Rantalainen testailevat parhaillaan hanhifileen savustusta Opa Muurikka Oy:n uudella savustuslaitteella.

Rantalaiset ovat innostuneet Saimaan alueen ruokamatkailun kehittämisestä. Jo nyt hanhi on raaka-aineena monissa alueen ravintoloissa ja kuluttajille myydään tuotteita myös paikallisissa kaupoissa ja kahviloissa.

Sosiaalisen median kanavissa hanhitila on näkynyt puolisentoista vuotta. Esimerkiksi Facebookin kautta kerrotaan mistä ihmiset voivat tuotteita löytää.

”Some helpottaa viestimistä kuluttajien suuntaan, vaikka tulokset ovat vaikeasti mitattavia.”

Kannattavuus pidettävä mielessä

Vienti ei Rantalaisia tällä hetkellä suuresti kiinnosta. Pakastettujen tuotteiden vienti on logistisesti hankalaa ja siitä tulee lisähintaa tuotteille. Myöskään pitkät messumatkat eivät saa heitä innostumaan.

”On pakko miettiä, mikä on taloudellisesti järkevää. Messureissuun voi kulua 10 päivää. Jos voin käyttää sen ajan markkinointiin kotimaassa, saan varmasti parempaa tulosta tehtyä, vaikka vain joka kymmenes yhteydenotto tärppäisi.”

Joskus jo aiemmin solmitut yhteydet voivat synnyttää aivan uusia kumppanuuksia. Tällainen iloinen yllätys oli viime vuonna, kun hanhitilan tuotteita pyydettiin myyntiin japanilaisen designin lippulaivan, Mujin, myymälään Helsingin Kamppiin.

”Itse emme kyllä ole vieläkään ehtineet kurkistamaan myymälää.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. MikseiMikkeli palvelee yrittäjiä yritystoiminnan aloittamisesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. 

D.O. Saimaa -hankkeen tavoitteena on edistää Suomen ja Saimaan alueen ruokakulttuuria ja gastronomiaa sekä nostaa Saimaan alue tunnetuksi ja vetovoimaiseksi ruokamatkailualueeksi kotimaassa ja kansainvälisesti. Hankkeessa on mukana kuntia ja toimijoita Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden seuduilta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.

Valikko