Anna Virrantaus, Author at Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Kiertotalous Black Friday: Vastuullista kuluttamista ja tekstiilien kierrätystä Mikkelissä

Osasto: 21.11.2023 by Anna Virrantaus

Etelä-Savon yritykset ja asukkaat pääsevät nyt mukaan kehittämään tekstiilien kiertotaloutta. Maakunnallinen Mekstiili-hanke kutsuu yrityksiä ja muita toimijoita mukaan luomaan innovatiivisia tuoteideoita ja -ratkaisuja kerätyn poistotekstiilin monipuoliseen hyödyntämiseen niin materiaalina kuin kuituinakin. Tavoitteena on kasvattaa materiaalien kierrätysastetta sekä vahvistaa alueen kilpailukykyä ja edistää vihreää siirtymää.

Tekstiilien kulutustottumukset ovat murroksessa ja kierrätettyjen vaatteiden suosio kasvaa vauhdilla. Tehokkaampaa tekstiilikiertotaloutta edistetään myös lainsäädännön avulla. Tämän vuoden alusta alkaen kunnilla on ollut velvollisuus järjestää kuluttajien poistotekstiileille alueellinen vastaanotto. Keräyksen jälkeen tekstiilit lajitellaan. Kiertotalouden näkökulmasta on erityisen tärkeää löytää poistotekstiilimateriaaleille uusia käyttökohteita, sillä pelkkä keräys ja lajittelu eivät ole vielä kierrätystä.

Erilainen Black Friday -tapahtuma korostaa vastuullisuutta

Kuluttajilla on tärkeä rooli tekstiilikiertotalouden eteenpäin viemisessä. Heille Mekstiili-hanke järjestää kaksipäiväisen Kiertotalous Black Friday – Kuluta vastuullisemmin -tapahtumakokonaisuuden osana Mikkelin kiertotalouspäiviä.

Torstaina 23.11. klo 13 Mikkelin pääkirjastolla jaetaan tietoa poistotekstiilien kierrätyksestä sekä tutustutaan kirjaston lainaesineisiin ja uuteen ompeluhuoneeseen. Klo 15–17 käsityövaikuttaja Anni Ignatius ohjaa avointa Sashiko-työpajaa, jossa voi korjata vaatteensa kauniisti kirjomalla.

Perjantaina 24.11. tapahtuman pääpaikkana toimii Kauppakeskus Akselissa oleva popup-liike, jossa voi tehdä second hand -löytöjä Kuplaksen valikoimasta. Liikkeessä hankkeen toimijat kertovat paikallisista huolto- ja korjauspalveluista ja alueella toimivasta poistotekstiilikeräyksestä. Perjantain tapahtumaan osallistuu myös useita paikallisia yrityksiä, jotka tuovat esille vastuullisemman kuluttamisen vaihtoehtoja omissa liikkeissään.

Mekstiili-hankkeen toimijat kannustavat alueen yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja asukkaita mukaan yhteistyöhön. Black Friday -tapahtumassa on erinomainen tilaisuus kuulla lisää tekstiilien kiertotaloudesta ja keskustella aiheesta alan toimijoiden kanssa. Hankkeen työntekijöihin voi ottaa myös suoraan yhteyttä.

Lisätietoja hankkeesta:
Kati Jordan, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk)
kati.jordan@xamk.fi, puh. 050 357 9395
https://xamk.fi/mekstiili

Lisätietoja Black Friday tapahtumasta:
Johanna Järvinen, kiertotalousasiantuntija, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
johanna.jarvinen@mikseimikkeli.fi, puh. 050 465 5320
https://xamk.fi/kiertotalousBF

Mekstiili – Tehokasta tekstiilikiertotaloutta Etelä-Savoon on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Metsäsairila Oy:n ja ViaDia Mikkeli ry:n yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Kuvateksti: Mikkelissä farkkuhuppuiset poistotekstiilien keräysrullakot löytyvät Kauppakeskus Akselin ja Kauppakeskus Stellan pohjakerroksista. Lisäksi poistotekstiilejä kerätään Metsäsairilan lajittelu- ja kierrätyskeskus Kiepissä ja ViaDia Mikkeli ry:n myymälöissä.

Yritykset rohkeasti mukaan Ukrainan jälleenrakentamisen urakkaan

Osasto: 17.11.2023 by Anna Virrantaus

Elinkeinoelämän, valtioiden, alueiden ja kaupunkien edustajat kokoontuivat 14.-15.11. Varsovassa hakemaan ratkaisuja Ukrainan jälleenrakentamiseksi. Urakka on valtava, sillä Maailmanpankki, Euroopan Unioni ja Ukrainan valtio ovat yhdessä arvioineet tämän hetkisten tarpeiden ja kustannusten olevan 700-800 miljardia euroa.

Erityiset painopisteet olivat energiaratkaisut, vesihuolto ja muu yhteiskunnan kannalta kriittinen infrastruktuuri. Kaikki eurooppalaiset maat ja kymmenet yritykset kustakin maasta esittäytyivät omilla osastoillaan. Etenkin Pohjoismaat olivat vahvasti esillä Varsovan messukeskuksen halleissa. Suomella oli isot osastot kahdessa eri messuhallissa.

Verkostoitumisesta saimme jälleen hyvän oppitunnin. Me suomalaiset ajattelemme herkästi hyvin yksioikoisesti verkostoitumisesta vain ennalta määritettyjen tavoitteiden pohjalta. Tällaisissa suurissa tapahtumissa ei kuitenkaan voi etukäteen aina tietää, mistä maista ja miltä toimialoilta potentiaaliset kumppanit voivat lopulta löytyä. Tapasimme sattumalta muun muassa Buchan kaupungin pormestarin, suomalaisia Ukrainan kaupan ammattilaisia ja skandinaavis-puolalaisen kauppakamarin johtoa. Erityisesti mieleemme jäi Ukrainan energiaministerin Herman Halushchenkon pitämä puhe ajankohtaisista sotatuhojen aiheuttamista infrastruktuurin rakentamistarpeista.

-Verkostoitumisen merkitystä ei voi väheksyä. Pitää olla rohkeasti yhteydessä ja tutustua uusiin eri maista tuleviin kontakteihin. Omaa asiaa ei kannata väkisin puskea läpi eikä lukkiutua vain oman yrityksen tuotteiden suorituskykyyn, rohkaisee yrittäjä Tero Sensio Sensio Oy:stä.

Keskustelut Suomen ulkoministeriön edustajien, muun muassa Ukrainan jälleenrakennuksen erityisedustaja Antti Vänskän, kanssa olivat erittäin valaisevia. Taustakeskusteluja käytiin myös Business Finlandin johtavien asiantuntijoiden kanssa.

-Viennin edistäminen sotaa käyvään maahan on haasteellista, mutta nyt on oltava liikkeellä, jotta kauppasuhteet on luotu valmiiksi, kun jälleenrakentaminen lähtee toden teolla vauhtiin, toteaa ohjelmakoordinaattori Heikki Silvennoinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Kolme miestä seisoo messuseinän edessä — Olli Marjalaakso (vas.), Tero Sensio ja Heikki Silvennoinen.

Kahden päivän aikana kävimme runsaasti keskusteluja eri maalaisten yritysten edustajien kanssa yhteistyömahdollisuuksista mikkeliläisten yritysten kanssa. Keskeisenä johtopäätöksenä käydyistä keskusteluista havaitsimme, että suomalaisten yritysten tulisi nyt luoda suoria kontakteja joko puolalaisiin yrityksiin, jotka jo toimivat Ukrainassa tai ukrainalaisiin yrityksiin, joille suomalaiset yritykset voivat tarjota ratkaisun.

Kaiken kaikkiaan kansainvälinen yhteisö hakee vielä rakenteita ja toimintamalleja, miten Ukrainan jälleenrakentaminen tullaan toteuttamaan. Juuri nyt haetaan aloitteita ja hyviä käytänteitä valtioiden, alueiden ja yritysten välillä. Nyt Varsovassa järjestetty tapahtuma on vasta alkusykäys yhteisessä haasteessamme.

Kun nyt kokoamme Suomesta yrityskonsortioita Ukrainan jälleenrakentamisen merkeissä, on yrityksellä oltava erityisen hyvät valmiudet kolmesta eri näkökulmasta: erottautuminen, lisäarvo ja kumppanit. Yritysten tulee pystyä erottumaan kilpailijoista, sillä kilpailu on globaalia ja raakaa.

Kauppaa käydään kuitenkin ihmisten välillä. Tuotteen tulee olla kunnossa joka tapauksessa, mutta ihmiset valitsevat kauppakumppanit ja tekevät lopulliset ostopäätökset. Tässä tapahtumassa tuli esille, että mahdollinen kumppani ei välttämättä löydy suoraan Ukrainasta, vaan se voi olla myös mistä tahansa Euroopan maasta.

Tärkeä lopputulema on se, että eteläsavolaisten yritysten kannattaa lähteä kokeilemaan siipiään vientimarkkinoille. Tässä työssä MikseiMikkeli auttaa mielellään kaikkia alueen yrityksiä.

teksti: Heikki Silvennoinen ja Olli Marjalaakso, Varsova.

Viva Electric Jets aloittaa sähkökäyttöisten vesijettien tuotannon Mikkelissä

Osasto: 14.11.2023 by Anna Virrantaus

Vuonna 2018 Oulussa perustettu Snowsus Oy aloittaa Viva Electric Jets -nimellä sähkökäyttöisten vesijettien tuotannon vuodenvaihteessa Mikkelissä.

Vesijetin tuotekehitys on ollut varsin nopea. Toimitusjohtaja Timo Kronqvist kuvaa, että taustalla on ollut useiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehty yhteistyö.

”Alun perin yhtiö kehitti patentoitua jousiratkaisua. Siinä vaiheessa homma ei kuitenkaan vielä lähtenyt lentoon. Sitten luin lehdestä Henrik Kärkkäisestä, joka oli rakentanut vesijettiä olohuoneessaan ja toinen lehtijuttu kertoi vesijetin käyttöönotosta. Mietin, kun oma projekti oli loppumassa, että tässä olisi uudenlaisen yhteistyön mahdollisuus.”

Yhteys Kärkkäiseen löytyi, miehet tapasivat kahden viikon kuluttua ja nyt Kärkkäinen on yrityksessä osakkaana ja parhaillaan muuttamassa Mikkeliin.

Ensimmäinen sähkövesijetin prototyyppi oli valmiina kesällä 2022.

”Heinä-elokuussa sitä testailtiin. Se oli hieno peli, joka oli tehty vanhaan runkoon. Tajusimme kuitenkin, ettei olemassa olevien polttomoottorijettien runko toimi, vaan laite pitää suunnitella kokonaan uudelleen.”

Tässä vaiheessa yhteistyökumppaniverkostoon liittyi Parexo Oy.

”Saimme teknologiaosaamista siitä, miten laitteen paino saadaan jakautumaan oikein ja että vedenvastus jää mahdollisimman pieneksi.”

Tuotekehitys vauhdikkaasti liikkeelle

Sähköistetyn vesijetin kehitystyötä jatkettiin vauhdikkaasti tänä vuonna. Maaliskuussa tuli ely-keskuksesta päätös kehitysprojektin rahoituksesta.

”Aloimme suunnitella laitetta uudelta pohjalta. Kesäkuussa saimme osakkaaksi ja pääsuunnittelijaksi valtamerilaivojen suunnittelun ja optimoinnin huippuosaajan, Tapio Seppälän, joka on nopeuttanut suunnitteluprosessiamme. Mukaan lähti myös Jaakko Kivioja, jolla on paljon kokemusta veneiden suunnittelusta.”

Jetti sai uuden ulkomuodon, jossa sen keulasta tuli nouseva.

”Jetti on nyt teknisiltä ominaisuuksiltaan maailmanluokkaa ja ulkomuodoltaan hieman ärjyn näköinen. Varsinainen prototyyppi valmistuu vuodenvaihteeseen mennessä ja sitä päästään esittelemään Düsseldorfin messuilla.”

Tiimi ratkaisee menestyksen

Viva Electric Jets on vuokrannut Mikkelistä toimitilaa Kiinteistökehitys Naistinki Oy:ltä marraskuusta alkaen.

”Meillä on nyt oma tila, jossa voimme alkaa kasata protoa. Testaus sujuu kätevästi, kun hallin vieressä on järvi.”

Yrityksen brändilähettiläänä toimii Formula 1 -kuljettajana menestynyt Mika Salo, joka on myös mukana yrityksessä sijoittajana.

”Hän tulee Mikkeliin koeajovaiheessa testaamaan myyntiin tulevaa laitetta.”

Yrityksen myynnistä ja markkinoinnista vastaa visuaalisuutta tutkinut ja siitä väitöskirjan tehnyt Altti Näsi, jolla on kokemusta myös startup-yrittäjyydestä ja elämysmatkailusta.

Timo Kronqvistillä itsellään on noin 35 vuoden kokemus johtotehtävistä teollisuudessa ja kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä. Vuosien varrella hänelle on kertynyt laaja yhteistyöverkosto, johon kuuluu myös sijoittajia.

”Olen oivaltanut, että onnistumiseen tarvitaan taitoa, näkemystä ja toimiva tiimi, jolla on paljon erilaista osaamista.”

Kronqvist on tyytyväinen kertoessaan sähköisten vesijettien ympärille kuin luonnostaan muodostuneesta ydintiimistä. Hän luottaa siihen, että yrityksellä on omasta takaa ydinresurssit ja tarvittaessa lisäresursseja voi vaikka vuokrata Mikkeliin muodostumassa olevasta sähköisen liikkumisen klusterista.

”Yhteistyömahdollisuuksia löytyy varmasti myös komponenttien hankinnasta ja laitteiden testauksesta.”

Mikkeli luo alustaa uusille innovaatioille

Timo Kronqvist on ollut perustamassa noin kahtakymmentä yritystä ja ollut mukana noin viidessäkymmenessä. Hän liittyi mukaan Startup Lions -yhteisöön vuonna 2016.

”Mikkelin kehitysyhtiön Marjo Niittuaho-Nastolin on tuttu jo niiltä ajoilta. Marjon rooli on ollut keskeinen, kun mietimme Mikkeliin sijoittumista. Mielestäni Mikkelissä on nyt hyvät ainekset saada sähköisen liikkumisen klusteri toimimaan. Pidän hyvänä Piilaakson mallia, että saman alan ihmiset tekevät yhdessä töitä ja välillä osaajat voivat tehdä töitä toiseen yritykseen. On hyvä, että oman alan osaamista on saatavilla nurkan takaa, pystytään keskustelemaan vaikka sähköakkujen kestosta ja volttimäärästä koska vain.”

Mikkeliin rakentumassa olevaa sähköisen liikkumisen klusteria hän pitää valtakunnallisestikin ainutlaatuisena.

”Koko maasta ei löydy vastaavaa rakennetta, että samalla paikkakunnalla olisi sähköiseen liikkumiseen keskittyvä klusteri ja rahasto. Marjo on ollut tämän asian kanssa hyvin aktiivinen yritysten suuntaan, mikä on ollut ensiarvoisen tärkeää.”

Etelä-Savon pääomarahastoa hän pitää houkuttelevana rahoitusmahdollisuutena startup-yrityksen näkökulmasta.

”Aloittavan startup-yrityksen on haastavaa saada rahoitusta aloittavalle yritykselle. Olemme keränneet itse 300 000 euroa yritykselle, mutta aina se on haastavaa. Pääomarahaston tyyppinen toimija voi helpottaa ensimmäisten eurojen löytämistä, mikä on iso, iso asia tällaisille projekteille.”

Startup-palvelut mahdollistaa Verstas Venture Builder (VB) -hanke. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus. Muita rahoittajia ovat Mikkelin seudun rahasto sekä osallistuvat yritykset.

teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
kuvat: Viva Electric Jets

Olethan tehnyt yrityksesi edunsaajailmoituksen Kaupparekisteriin

Osasto: 13.11.2023 by Anna Virrantaus

Yrityksesi edunsaajat ilmoitetaan erikseen Kaupparekisteriin, koska yrityksen tosiasialliset edunsaajat eivät välttämättä ole yrityksen vastuuhenkilöitä, kuten vaikkapa hallituksen jäseniä. Edunsaaja on ihminen, joka joko omistaa yrityksen tai muuten käyttää määräysvaltaa siinä.

Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien täytyy tehdä ilmoitus, samoin osan avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä, toiminimiyrittäjien ei. Edunsaajailmoitus on maksuton.

Tee maksuton edunsaajailmoitus viipymättä

Tee edunsaajailmoitus viipymättä, jos tilanteesi on jokin seuraavista:

Yrityksesi ei ole ilmoittanut edunsaajatietojaan Kaupparekisteriin 1.7.2019 ja 1.7.2020 välisenä aikana.
Yrityksesi edunsaajatiedot ovat muuttuneet.
Olet rekisteröinyt uuden yrityksen.
Et ole enää yrityksen edunsaaja.

Yritysten tosiasiallisia edunsaajia koskevien tietojen läpinäkyvyys on globaalin sääntelyn edellyttämä perusasia. Suomessa edunsaajia koskevien tietojen läpinäkyvyys toteutetaan merkitsemällä tiedot Kaupparekisteriin.

Maksuton edunsaasjailmoitus on tehtävä myös silloin, kun yrityksellä ei ole laissa määriteltyjä edunsaajia, sillä näissä tilanteissa edunsaajina pidetään oikeushenkilön hallitusta tai vastuunalaisia yhtiömiehiä, toimitusjohtajaa tai muuta vastaavassa asemassa olevaa henkilöä.

Miksi täytyy ilmoittaa?

Yrityksen toiminta voi vaikeutua, jos se ei ilmoita edunsaajatietojaan ja pidä niitä ajan tasalla. Rahanpesulain mukaan pankeilla, tilitoimistoilla ja asianajotoimistoilla on velvollisuus tunnistaa asiakkaansa, tarkistaa edunsaajatiedot ja ilmoittaa Patentti- ja Rekisterihallitukselle (PRH), jos yrityksen rekisteröidyissä edunsaajatiedoissa on puutteita tai epäjohdonmukaisuuksia.

Jos ilmoitus on vielä tekemättä, on syytä tarttua toimeen. 1.1.2024 alkaen PRH voi määrätä yrityksen selvitystilaan tai poistaa sen kaupparekisteristä, jos yritys ei kehotuksista huolimatta ilmoita edunsaajatietojaan tai korjaa virheellisiä tietoja. Tietojen tulee olla kaupparekisterissä ajantasaisina ja virheettöminä.

Lisätietoja löydät PRH:n verkkosivuilta.