fbpx
Metsien ympäröimä järvi

Kotimaanmatkailu kasvanut Mikkelissä keväällä ilahduttavasti

Kotimaanmatkailu on kasvanut Mikkelissä ja Mikkelin seudulla tänä keväänä ilahduttavan hyvin. Kotimaisten matkailijoiden yöpymisvuorokausien määrä kasvoi toukokuussa 2,6 prosenttia Mikkelissä ja 2,3 prosenttia Mikkelin seudulla verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.

– Kun jo toukokuussa on ollut näin paljon kotimaanmatkailijoita, tämä enteilee vilkasta kesäsesonkia koko Mikkelin seudulle, kertoo projektipäällikkö Tuula Pihkala Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Kaikkiaan rekisteröityjä yöpymisvuorokausia kirjattiin toukokuussa Mikkelissä 12041 yötä ja Mikkelin seudulla 15490, joista yli 90 prosenttia oli kotimaisia matkailijoita. Tiedot käyvät ilmi käyvät ilmi Visit Finlandin majoitustilastoista.

– Ihmisiä kiinnostavat tuoreen tutkimuksen* mukaan erityisesti luontokohteet, paikallisiin nähtävyyksiin tutustuminen sekä erilaiset tapahtumat, joita Mikkelissä riittää kesällä jokaiselle viikonlopulle, kuvaa Pihkala.

Luontokohteita Mikkelissä riittää kaupungin keskustan läheisyydestä alkaen. Suosituilla Hop On Hop Off -retkillä pääsee kätevästi ihailemaan järviluontoa Puumalassa ja Ristiinassa. Hop On Hop Off -retkiä järjestetään myös kulinaristeille ja kulttuurin ystäville.

Käyntikohteista Päämajamuseon uusi Mannerheimin sota- ja johtamistaidosta kertova näyttely muodostaa kävijälle yhtenäisen kokemuksen Sodan ja Rauhan keskus Muistin kanssa. Muistin ja kehitysyhtiö Miksein hallinnoima Päämaja-hanke tutustuttaa matkailijaa laajasti alueen sotahistoriaan ja kulttuuriperintöön. Jalkaväkimuseon tuhansien esineiden tarinat kiinnostavat kaikenikäisiä.

Lähi- ja luomuruuan aarteita voi nauttia Tertin kartanon kansainvälistäkin mainetta niittäneessä ravintolassa. Kartanotunnelmaan pääsee myös Kekkolan, Kyyhkylän ja Löydön kartanoissa. Suomen suurin ja kaunein puupappila Kenkävero tarjoilee monipuolista silmänruokaa näyttelyineen, työpajoineen ja puutarhoineen.

Mikkelin matkailuneuvonnasta löytyy lisää tietoa käyntikohteista sekä karttoja myös vesistömatkailuun. Matkailuneuvonta palvelee Mikkelin torilla arkisin ja lauantaisin.

Lisätietoa

Tuula Pihkala, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, p. 0440 361 603, tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa. 

*  Sanoma-konsernin kotimaanmatkailun tutkimuksessa 25 prosenttia vastaajista arvioi matkailevansa kotimaassa aiempaa enemmän ja 60 prosenttia saman verran kuin aiemmin. Kun kysyttiin Mitä seuraavista aktiviteeteista ja kohteista pidät kiinnostavimpina kotimaan matkoilla, kärkeen nousivat luontokohteet 58 prosenttia, paikkakunnan nähtävyyksiin tutustuminen 50 prosenttia, kylpylät 46 prosenttia, musiikkitapahtumat 45 prosenttia, vuokramökkeily 45 prosenttia ja kulinaristiset elämykset ja ravintola 41 prosenttia.

Mies ohjaa venettä vesillä ja takana istuu henkilö.

Sähköisen kevyen liikkumisen klusterin yritykset esittäytyvät sähköautotapahtumassa Mäntyharjun Woikoskella

Maan ensimmäisen, Etelä-Savoon tänä keväänä muodostuneen, sähköisen kevyen liikkumisen klusterin yritykset ovat näyttävästi esillä tuotteineen Electric Weekend -tapahtumassa elokuun alussa. Suomen mukavimmaksi sähköautotapahtumaksi luonnehdittu tapahtuma järjestetään Mäntyharjulla Woikoski Feelingin matkailukeskuksessa ja lentokentän alueella.

Tapahtumaan odotetaan laajaa kävijäjoukkoa, jolle sähköllä liikkuminen on jo tuttua tai jota sellainen kiinnostaa. Mikkelissä keväällä aloittaneesta sähköisen kevyen liikkumisen klusterista on mukana viisi yritystä.

Yritykset tulevat tutuiksi tapahtumissa

Woikoskella esittäytyvistä klusteriyrityksistä Valkama Watercrafts valmistaa kevyitä alumiinisia sähköveneitä ja kehittää niille kelluvaa venetelakkaa. Aurora Powertrains valmistaa sähkökelkkoja ja kehittää sähköisen liikkumisen laitteisiin akustoja. Viva Electric Jets puolestaan kehittää sähköistä vesijettiä maailmanmarkkinoille. Kaikkien yritysten kotipaikka on Mikkeli. Mikkelistä toimintaympäristönä on kiinnostunut myös eLyly, joka on tuonut markkinoille maailman ensimmäisen sähköisen lumiskootterin. AMS Corporation Ltd Oy on vuonna 2023 perustettu mikkeliläinen sähköisen UGV ajoneuvon kehittämiseen ja valmistukseen erikoistunut yritys, joka esittelee tapahtumassa kehittämäänsä sähkön varastointijärjestelmää.

Yritysten yhteistyötä vahvistamaan perustettua klusteria vetää Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin kertoo, että tänä vuonna sähköisen kevyen liikkumisen yrityksiä ja niiden tuotteita tehdään tutuksi yhteistyökumppaneille ja suurelle yleisölle erilaisissa tapahtumissa.

”Woikosken tapahtumassa yritykset esittäytyvät omalla osastollaan näyttelyssä, joka järjestetään lauantaina 3.8. eli ns. pääpäivänä. Woikoskella mukana olevat yritykset myyvät ja markkinoivat jo tuotteitaan. Klusteri on muodostunut yritysten tarpeesta kehittää yhteisiä toimintatapoja ja hyödyntää synergiaetuja. Klusterimme kiinnostaa laajasti, ja uusia yrityksiä on tulossa mukaan.”

Elokuisen Electric Weekend -tapahtuman jälkeen klusteriyritykset esittäytyvät lokakuussa mikkeliläisessä kauppakeskuksessa. Tapahtumien sarja alkoi toukokuussa, kun klusteriyrityksiin ja niiden tuotteisiin pääsi tutustumaan Mikkelin satamassa järjestetyssä tilaisuudessa. Loppukesästä klusteri saa myös oman kotisivun, josta saa lisätietoja yrityksistä, niiden tuotteista ja klusterin toiminnasta.

Electric Weekend tarjoaa ainutlaatuisen ohjelman

Electric Weekend 2.-4.8.2024 toteutetaan Woikoski Oy:n alueella. Lauantaina 3.8. aamuyhdeksästä iltakuuteen sähköiset menopelit esittäytyvät Woikoski Feelingsin matkailukeskuksessa järjestettävässä näyttelyssä. Eteläsavolaisten sähköisen liikkumisen klusterin vesipelit esittäytyvät kartanon rannassa.

Näyttelyyn on osallistumassa useilta yrityksiltä kevyen ja raskaan sähköisen liikkumisen ajoneuvoja, joita pääsee myös koeajamaan. Keskuksen automuseon erikoisuuksiin kuuluu maan ensimmäinen vetyauto. Luentoja tulee pitämään muun muassa akkutohtori Juha Heiska, ja sähköautojen paloturvallisuudesta luennoi Iiro Wennberg.

Tapahtuman aikana lentokentällä järjestetään kouluratsastustapahtuma, ja sähkölentokone saattaa laskeutua tapahtuman aikana lentokentälle. Viikonlopun erikoisuuksiin kuuluu myös sähköautosauna eli tapahtuman sponsoriyrityksen sähköautolla sähköistetään telttasauna, jossa on tarkoitus saunoa yhtäjaksoisesti 48 tunnin ajan. Saunojat pyrkivät tekemään samalla sähköautosaunomisen maailmanennätyksen. Woikoskella esittäytyy myös aurinkopaneeleja myyviä yrityksiä.

Tapahtumaan osallistuminen on maksutonta. Tapahtuman aikana voi myös leiriytyä maksutta lentokentän hiekkakentällä koko viikonlopun ajan.  Tapahtumaviikonlopun aikana kuullaan myös erilaisia esiintyjiä, ja tarjolla on monipuolisia ravintolapalveluita.

Lisätietoja kevyen sähköisen klusterin yrityksistä

Marjo Niittuaho-Nastolin, puhelin 0440 361 615 ja sähköposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusteri edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Luonto ja matkailijat kiittävät, sillä päästövapaa sähköinen liikkuminen on hajutonta ja äänetöntä, ja siitä tulee hyvin pian uusi normaali. Toimialan yrityksillä on aito halu tehdä yhteistyötä ja laajentaa verkostoa toiminnan vakiinnuttamiseksi ja kehittämiseksi edelleen. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus (ELY) ja hanke on Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama (toimintaympäristön kehittämisavustus).

Kuva: Valkama Watercrafts.
Kolme naista seisoo vaaleanpunaisten taulujen edessä

Luodaan yhdessä kauniimpaa ja kestävämpää maailmaa

Rohkean naisellisia, värikkäitä ja hersyviä. Nämä sanat kuvaavat hyvin second hand putiikki Kuplaksessa myytäviä uniikkeja Rimssu-sarjan asusteita. Nämä ovat Torpakka-yrittäjä Etti Raappanan suunnittelemia uusiotuotteita, jotka on valmistettu paikallisesti yritysyhteistyössä Mikkelissä lähes kokonaan kierrätysmateriaaleista.

Akselin kauppakeskuksessa sijaitseva Heli Pitkäsen Kuplas-putiikki tarjoaa laadukkaita ja valikoituja second-hand vaatteita, kenkiä ja asusteita sekä muun muassa paikallisen Kirjalan kahvipaahtimon Skumppa-kahvia ja -teetä.

Putiikissa toimii toisena osapuolena Torpakka yritys, tarjoten visuaalisen markkinoinnin- ja pop up/tapahtumien suunnittelupalveluita ekologisella kulmalla, sekä myyden second hand lahja- ja sisustustavaroita. Topakka myy myös erilaisten kotimaisten pienyritysten uusia – ja uusiotuotteita, kuten koruja ja paperituotteita. Uutuutena myymälään on juuri saatu Torpakka yrittäjä Raappanan suunnittelemia kestävän kehityksen mukaisia Rimssu – uusioasusteita.

Raappana kertoo miten Rimssu-sarja sai alkunsa.

”Meillä oli Helin kanssa heti yhteistyömme alusta asti molemmilla yhteinen visio ja haave siitä, että saisimme myös oman, yritystemme arvoja tukevan, malliston jossain vaiheessa myyntiin. Meillä on samanlainen näkemys siitä, että ihmiset kaipaavat nykymaailmassa lisää iloa ja väriä elämäänsä, jotain persoonallista, joka tuntuu juuri itselle tehdyltä, siis uniikkia, mutta kuitenkin vielä kohtuullisen hintaista. Haluamme olla rohkeasti erilaisia ja erottautua myös mallistollamme.”

Raappana kuvailee yhteistyötä ja yhteisiä suunnitelmia Kuplaksen yrittäjän Pitkäsen kanssa: ”Työnjako on mennyt luontevasti niin, että tässä alussa minulle on painottunut tuotteiden ideointi ja suunnittelu yhteisten visioiden pohjalta, sekä protojen testaus ja koordinointi yhteistyökumppaneiden välillä. Heli puolestaan tarjoaa myyntipaikan ja ottaa jossain vaiheessa isompaa roolia myynnin ja markkinoinnin suhteen.”

”Myös Kuplas-verkkokauppa astuu siinä vaiheessa mukaan yhdeksi myyntikanavaksi. Kierrätystekstiilit ja paikallisuus Mekstiili-hankkeen avulla mahdollistavat sen, että hintataso saadaan pidettyä kohtuullisena. Lisäksi tuotteet edustavat kestävää kehitystä ja ekologisia arvoja, jotka ovat meille molemmille tärkeitä ja liiketoimintamme ydin.”

Mekstiili-hankkeen avulla oikeat tuotiin oikeat ihmiset ja yritykset yhteen

Ideoista tuotteiksi lähti käytännössä lentoon, kun oikeat ihmiset ja yritykset saatiin tuotua yhteen. Tässä oli apuna Mekstiili -Tehokasta tekstiilikiertotaloutta Etelä-Savoon-hanke.

”Hankkeen yhtenä tavoitteena on löytää poistotekstiilille hyötykäyttöä ja nämä Raappanan suunnittelemat uusiotuotteet ovat mielestäni erinomainen esimerkki siitä, kuinka tätä voi parhaimmillaan toteuttaa näinkin tyylikkäästi” iloitsee Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen.

Tuotteiden taustalla toimii myös erittäin tärkeässä roolissa TikkiTilan korjaus- ja ompelimoyrittäjä Kati Hirvensalo, joka suunnittelee tuotteiden käytännön toteutukset yhdessä Raappanan kanssa ja valmistaa ne laadusta tinkimättä.

Hankkeessa oli päästy tutustumaan erilaisten yritysten toimintaan mm. tapahtumien kautta, jollaiseen myös Hirvensalo oli osallistunut. Tutustumisen kautta oli tullut ilmi, että hän olisi kiinnostunut hyödyntämään kierrätysmateriaaleja työssään, mutta hänellä ei ollut vielä selkeää kuvaa mitä kierrätystuotteet voisivat olla ja missä niitä myytäisiin. Toisaalta Raappanalla oli jo valmiit ideat ja myymäläpaikka, mutta ideoiden toteuttaja puuttui.

”Pohdimme Mekstiili-hanketyöntekijä Miia Souranderin kanssa, että tässähän meillä olisi täydellinen pari toteuttamaan tekstiilikiertotaloutta Mikkelissä. Sovimme yrittäjien kanssa yhteisen tapaamisen TikkiTilan liikkeeseen ja vaikutti siltä, että yhteinen sävel löytyi heiltä heti,” Järvinen muistelee keväistä tapaamista. Sourander edustaa Mekstiili-hankkeessa päätoteuttajaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua (Xamk).

TikkiTilan yrittäjällä Hirvensalolla on käytännön osaamista ja kokemusta siitä, miten materiaaleja tulee käsitellä ja miten ne taipuvat erilaisiin tuotteisiin.

” Yhteistyö on Katin kanssa ollut helppoa ja antoisaa. Kati on todella taitava, tarkka ja luotettava ja häneltä löytyy myös itseltään näkemystä toteutukseen, sekä ongelmanratkaisutaitoja, mikä on todella tärkeää, koska minulla ei itselläni ole teknistä tekstiilialan osaamista,” kiittää Raappana.

Hirvensalo puolestaan kertoo, että käynti ViaDian kierrätyskeskuksessa avasi silmiä siitä miten paljon hyvää materiaalia olisi hyödynnettäväksi uusiksi tuotteiksi.

”Tekstiilien kertakäyttökulttuuri on askarruttanut mieltä jo pitkään ja jotenkin sitä haluaisi omassa työssään tukea kestävämpää kehitystä. Monenlaisia ideoita alkoi syntyä, mutta nopeasti huomasin, että muun yritystoiminnan lisäksi aika ei millään riitä suunnitteluun, tuotantoon ja markkinointiin.”

”Yhteistyö Etin kanssa on ollut hauskaa ja on ollut mielekästä toimia osana hänen suunnittelemansa kierrätysmallistonsa tuottamisessa ja keskittyä siihen työhön, joka on itselle luontaisin. Yhdessä Etin kanssa ideat sinkoilevat, innostuminen tarttuu ja tempaisee mukaansa.”

Pöydällä on kankaita joiden vieressä seisoo vaalea ja lyhythiuksinen nainen

Uusiotuotteisiin sopivat kierrätysmateriaalit löytyivät ViaDia Mikkeli ry:n kautta, joka kerää yhteistyössä Metsäsairilan kanssa poistotekstiilit Mikkelissä ja lähialueilla. ViaDia Mikkeli ry lajittelee materiaalit kierrätysmyymälöidensä tiloissa. Molemmat toimijat ovat mukana Mekstiili-hankkeessa osatoteuttajina.

Torpakan Raappana näytti selkeät kuvat ja ohjeet, minkälaisista materiaaleista oli kiinnostunut, jotta poistotekstiililajittelijat osaisivat kerätä sopivaa materiaalia hänen tuotteisiinsa.

”Tein selkeät esityskuvat tyylilajeittain neljästä eri tekstiilikategoriasta, jotka on avattu sekä esimerkkikuvin, että tekstein. Näin itse tuotteista tietämätönkin hahmottaa mitä ajetaan takaa. Toiset meistä hahmottavat asiat paremmin kuvina, toiset tekstinä, joten halusin että kaikentyyppiset vastaanottajat pystyvät omaksumaan sisällön mahdollisimman helposti.”

”Poistotekstiilien lajittelusta vastaava Erno Gynther ymmärsi myös heti mitä etsimme, ja hän onkin ollut tarvittavien tekstiilien keräyksen toimittamisessa isossa roolissa.”

ViaDia Mikkeli ry:ssä poistotekstiilien lajittelusta vastaava Gynther kertoo, että oli helppoa lähteä keräämään materiaaleja selkeiden ohjeiden mukaisesti. On kyllä tosi kiva nähdä ihan käytännössä, miten hyvälle materiaalille löydettiin näin hienoa jatkokäyttöä. Käytännössä materiaalia kerätään Torpakalle tietyn ajan, jonka jälkeen Raappana käy sen vielä läpi ja toimittaa sen Hirvensalolle työstettäväksi.

Personalliset ja kierrätysideologian mukaiset tuotteet ilahduttavat asiakkaita

Kuplaksen Pitkänen asettelee tuotteita esille ja kertoo, että tuotteet ovat saanneet paljon positiivista palautetta asiakkailta.

”Rimssu-malliston tuotteet ovat persoonallisia ja asiakkaita ilahduttaa ulkonäön lisäksi kierrätysideologia.” Hän näkee, että kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia vastuullisesta kuluttamisesta ja moni heistä arvostaa Kuplaksen ja Torpakan uniikkia ja kestävän kehityksen mukaista tuotevalikoimaa,” kertoo Pitkänen. Yritysyhteistyössä on luotu hyvän mielen tuotteita niin esteettisesti kuin myös kestävän kehityksen osalta.

Kolme naista seisoon käsissään ja taustallaan erilaisia kankaisia asusteita

Kuvateksti: Näin upeita tuotteita voi saada aikaiseksi yhdessä kierrätysmateriaaleja hyödyntäen.

Mekstiili – Tehokasta tekstiilikiertotaloutta Etelä-Savoon on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Metsäsairila Oy:n ja ViaDia Mikkeli ry:n yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Päiväpaikka alihankintamessuilla 1.-3.10. Tampereella

Nappaa nyt päiväpaikka alihankintamessuilla 1.-3.10.2024 Tampereella.

Alihankinta esittelee metalli-, elektroniikka-, muovi- ja kumiteollisuutta, teollisuuden ICT-ratkaisuja sekä näiden alojen suunnittelua ja konsultointia. Suomen johtava teollisuuden messutapahtuma tarjoaa kolmessa päivässä ainutlaatuisen läpileikkauksen toimialan näkymistä sekä alan tulevaisuudesta. Alan ykköstapahtumassa kohtaavat teollisuuden yritykset, asiantuntijat ja päättäjät.

Alihankinta-tapahtuman teema vuonna 2024 on Tekoälyllä tuottavuutta.

MikseiMikkeli on varannut 60 m²:n messuosaston mikkeliläisten yritysten yhteisosastoksi. Osastolla ovat mukana Casemet Oy, Jopaco Oy, Matrel Oy ja Niinimäki RDPS Oy.

Tarjoamme nyt erityisesti ensikertalaisille mahdollisuuden osallistua messuille yhden päivän ajan.

Varaaja voi pitää yhteisosastoamme tukikohtana ja kutsua sinne jo ennakkoon asiakkaitaan kyseisenä päivänä. Päivän osallistumismaksu on tiistaina ja torstaina 1.000 €/pvä, keskiviikkona 1.500 €. Paikat myydään varausjärjestyksessä.

Vertailun vuoksi: oma, pienin mahdollinen osasto (9 m²) perusvarustuksella maksaa 143 € x 9, + 475 € (rekisteröintimaksu) + 896 € (Basic-perusrakenteet), yhteensä 2.658 €.

Messuilla on näytteilleasettajien osastojen lisäksi mm laaja ohjelmatarjonta jokaisena messupäivänä. Messuista lisätietoja www.alihankinta.fi -sivuilta.

Päiväpaikan varaukset ja lisätietoja: hannele.hynninen@mikseimikkeli.fi, p. 044 794 2217

Hymyilevä nainen istuu tuolissa, jonka takana seinällä on kaksi taulua.

Yöveden Ateljeekoti kiinnostaa lähiruoan ja taiteen ystäviä

Ristiinan Himalansaaressa sijaitsevasta Yöveden Ateljeekodista tuli kuvataiteilija Katja Antonoffin sielunmaisema jo lapsena. Parisen vuotta sitten hän muutti Hyvinkäältä Mikkeliin ja kehittää nyt ateljeekodista monipuolista matkailukohdetta.

Katja Antonoffin lääkärivanhemmat järjestivät paikassa ensimmäiset taidekurssit 90-luvun alussa omille kollegoilleen. Sinisen Saimaan taideinstituutti -nimellä kurssitoimintaa pyöritettiin vuodet 1993-2014.

”Äitini oli akvarellimaalari. Hän kiersi kesäisin kursseilla ympäri maata, ja minä olin usein mukana. Lopulta vanhempani alkoivat järjestää täällä taidekursseja Lääkäreiden kulttuuriseuran kanssa, että osallistujat saivat keskittyä kaikessa rauhassa kollegoiden seurassa taiteen tekemiseen. Niillä kursseilla minäkin innostuin akvarellimaalauksesta.”.

Yöveden Ateljeekoti toimii vuonna 1893 valmistuneessa entisessä Himalansaaren koulussa, Saimaan saaressa, keskellä ikivanhaa kulttuurimaisemaa. Naapurissa on idyllinen Himalansaaren kirkko vuodelta 1914 ja lähellä on myös laivalaituri.

”Olen pyörittänyt ja kehittänyt täällä liiketoimintaa kahden vuoden ajan osakeyhtiöpohjalta. Isäni on edelleen mukana toiminnassa tärkeänä taustatukena. Hän muun muassa lämmittää rantasaunan asiakkaille ja kertoo saunojille alueen rikkaasta historiasta. Lähellä on laivalaituri, joten tänne on luontevaa tulla isoillakin veneillä. Kirkko sopii hyvin vaikkapa kesähäiden järjestämiseen ja täällä voi järjestää hääjuhlat ja muita juhlatilaisuuksia toiveiden mukaan.”

Viime kesänä Antonoff kehitti yhdessä majoitusta tarjoavan Tuukkalan tilan ja luontoelämyksiä järjestävän Uhkua Oy:n kanssa kolme yöpymistä sisältävän pyöräilypaketin.

”Ideana on pyöräillä sähköpyörillä rento kulttuurireitti ja yöpyä kolme yötä pääkohteissa.  Majoittumisen ja saunomisen lisäksi täällä Ateljeekodissa tehdään myös taidetta, jonka saa aukkopahviin kehystettynä mukaansa.”

Monenlaisia taidekursseja

Yöveden Ateljeekodilla on ollut yli vuoden ajan verkkokauppa, jossa on esillä laaja kurssitarjonta. Akvarelli- ja temperamaalaukseen sekä kuvanveistoon erikoistunut Katja Antonoff opettaa itse akvarellikurssilaisia.

Akvarellimaalauskurssi on heinäkuussa, jolloin maalataan viiden päivän ajan sekä sisällä talossa että ulkona luonnon keskellä. Kaikilla kesän ja syksyn kursseilla vieraillaan myös Astuvansalmen kalliomaalauksilla. Marraskuun valo -kurssilla tutkitaan marraskuun herkkää valoa maalaamisen ja kirjoittamisen keinoin.

”Tulevana kesänä meillä on täällä myös päivän kestävä elävän mallin maalauskurssi. Kirjoittajille on tarjolla laaja valikoima erilaisia kursseja elämänkerran ja novellien kirjoittamisesta laulujen tekoon. Meillä on myös kirjoittajaretriittejä sekä hyvinvointia lisääviä taideterapeuttisia kursseja.”

Ihannemäärä kurssilaisia yhdelle kurssille on 10-12, jos he majoittuvat Ateljeekodilla. Tarjolla on huoneita ja aittoja, joissa voi majoittua 1-2 henkilöä. Majoittuvat kurssilaiset pääsevät nauttimaan täysihoidosta ja saunomaan rantasaunassa.

Ateljeekodin hulppeassa salissa on myös esillä Antonoffin myyntinäyttely.

”Voin vuokrata salia myös muille taiteilijoille myyntinäyttelyiden pitoa varten.”

Majoitusta matkailijoille

Ateljeekodin majoitustiloja voivat varata myös muut matkailijat ja pienryhmät.

Touko-kesäkuussa Ateljeekodista voi varata yksittäisiä huoneita aamiaisella, mutta myös koko Ateljeekoti on mahdollista vuokrata.

Myös heinäkuun puolivälistä alkaen koko Ateljeekodin voi varata omalle ryhmälle. Silloin tarjolla ei ole aamiaista, vaan miljööstä saa nauttia rauhassa oman porukan kesken. Majoitus varataan Airbnb-alustan kautta.

”Meillä on majoittunut myös karavaanareita, ja suunnitelmissa onkin vetää lähitulevaisuudessa sähköt pihapiirissä olevalle kentälle.”

Ainutlaatuisia tapahtumia

Kesän alussa 2.6. Yöveden Ateljeekoti järjestää avoimet ovet -tyyppisen tilaisuuden, jossa ristiinalaistaiteilija Anne Mäkeläinen kertoo omasta urastaan ja näyttää Annen amatsoni -dokumenttifilmin. Samalla pääsee tutustumaan esillä olevaan taiteeseen.

”Avoimet ovet -tapahtumassa pidän kahvilaa, esittelen paikkaa ja kerron mielelläni täällä olevista palveluista ja kurssitarjonnasta. Toivon, että paikalliset asukkaat, tällä seudulla vapaa-aikaansa viettävät ja veneilijät oppisivat käymään täällä.”

Katja Antonoff tekee yhteistyötä D.O. Saimaa -alkuperämerkin kehittäjiin kuuluvan keittiömestari Ilkka Arvolan kanssa. Ateljeekoti on mukana myös meneillään olevassa, kulttuuria ja lähiruokaa yhdistävässä Taste Saimaa -teemavuodessa.

”Lokakuussa järjestimme täällä illallistilaisuuden, josta saatiin hyvät kokemukset. Illallinen ateljeessa järjestetään tänä vuonna kolmena lauantaina elo-, syys- ja lokakuussa. Illallisille voi osallistua kuka vaan, ja se varataan verkkokaupastamme etukäteen. Järjestämme mielellämme myös ryhmille illallistilaisuuksia. Niitä voi tiedustella suoraan minulta. Olisi hienoa saada löytää yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voisi järjestää myös yhteiskuljetuksia vesitse.”

Lähiruoka näkyy monella tapaa.

”Kasvatan itse tänne pavut, vihannekset ja sipulit, teen kurpitsapikkelsit ja kerään sienet. Kesällä täällä kuopsuttelee maata kolme kanaa. Haluan, että asiakkaille on tarjolla paikallista lähiruokaa ja valitsen kaupastakin lähellä tuotettuja tuotteita. On hienoa, että naapureilta saamme joskus muikkujakin pöytään.”

Hankkeet vauhdittavat tuotteistusta

Katja Antonoff päätti Mikkeliin muutettuaan tutustua paikallisiin toimijoihin ja etsiä aktiivisesti yhteistyökumppaneita. Hän on päätynyt mukaan moniin kehittämishankkeisiin, jotka liittyvät tapahtumatuotantoon, ruokamatkailuun ja digipalveluiden kehittämiseen.

”Parhaillaan kehitän palvelujen tarinallistamista Tuote ja tarina -koulutuksessa. Osana tätä testasimme toukokuussa yrityksille tyky-päiväksi räätälöidyn ohjelman, joka sisälsi lähiruokaa ja akvarellimaalausta. Maalaaminen oli aluksi vapaata värin ja veden leikkiä. Yhteisissä katselmuksissa syntyy hienoja oivalluksia, kun maalauksista nousee esille erilaisia hahmoja tai maisemia. Päivän lopuksi valmiit teokset kehystetään aukkopahviin kotiin vietäväksi. Palautteissa kiiteltiin päivän olleen yhteisöllinen, hauska ja kynnyksen maalaamiseen pysyneen matalana. Samalla tuli testattua uusi, yrityksille suunnattu tuote.”

Ateljeekoti on mukana myös Mikkelin seudun kulttuurimatkailua kehittävässä laajassa Päämaja-hankkeessa.

Uudet ideat muhivat jo

Tällä hetkellä Katja Antonoff työskentelee talvikaudella opettajana, mutta hänen haaveensa on siirtyä lähivuosina kokonaan matkailuyrittäjäksi.

Toivelistalla on myös monitaiteellisen festivaalin järjestäminen.

”Tätä varten luon yhteistyökumppanuuksia ja etsin rahoitusta. Festivaalinkin järjestämisen kannalta tärkeää olisi tarjota yhteiskuljetuksia niin maanteitse kuin vesitse.”

Pohjoismaiden laajimmat kalliomaalaukset, Astuvansalmen kalliomaalaukset, sijaitsevat linnuntietä vain kahden kilometrin päässä.

”Päiväretken pystyisi hyvin järjestämään niin, että siihen sisältyisi käynti kalliomaalauksilla ja Himalansaaren kirkossa, minkä jälkeen voisi olla taidekierros ja lounas tai illallinen täällä. Mielelläni kuulisin tahoista, joita kiinnostaisi räätälöidä kuljetuksia ja järjestää opastuksia kalliomaalauksille.”

Antonoff toivoo, että Yöveden Ateljeekodista tulee paikka, johon erilaiset kävijäryhmät uskaltavat ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä.

”Haluaisin, että asiakkaat uskaltaisivat soittaa, voiko tänne tulla tutustumaan, saako varata omalle porukalle illallisen tai pystyisikö heille räätälöimään oman kurssin. Näytän tiloja mielelläni, kun olen täällä ja pystyn esittelemään myös Himalansaaren kirkkoa.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Compute Nordic Finland Oy perustaa datakeskuksen Visulahteen – vuokraa Mikkelin kaupungilta 10 hehtaarin tontin

Compute Nordic Finland Oy vuokraa 10 hehtaarin tontin Mikkelin kaupungilta Visulahdesta. Vuokrattava alue mahdollistaa merkittävän kokoisen datakeskuksen rakentamisen. Avainhenkilöiden rekrytoinnit ovat käynnistymässä.

Mikkelin kaupunki ja Compute Nordic Finland Oy tekevät maanvuokraussopimuksen, mikä mahdollistaa merkittävän datakeskusinvestoinnin Mikkelin Visulahteen. Kaupunki on tehnyt maanvuokraamisesta viranhaltijapäätöksen. Osapuolet allekirjoittavat vuokrasopimuksen vuokraamispäätöksen valitusajan umpeuduttua.

Datakeskusta varten vuokrattava alue sijaitsee Visulahden teollisuusalueella valtatie 5 ja kantatie 72 risteyksessä Fingridin Visulahden sähköaseman läheisyydessä. Alue on kooltaan noin 10 hehtaaria. Alueella on valmis kaava, joka mahdollistaa datakeskuksen ja sitä tukevien oheistoimintojen rakentamisen.

– Oli ilo valita Mikkeli, jonne voimme nyt tarjota hyviä työmahdollisuuksia. Projektin avainhenkilöiden rekrytoinnit toteutetaan lähikuukausien aikana. Haluamme kiittää Mikkelin kaupunkia ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:tä kaikesta tuesta ja avusta prosessin aikana, sanoo Harald Riise, toimitusjohtaja, Compute Nordic.

Hanke on suunnitteluvaiheessa ja sen lopullinen laajuus ja aikataulu tarkentuu suunnittelun edetessä. Yhtiön aikomuksena on käyttää itse osa syntyvästä hukkalämmöstä, jota riittäisi myös hyödynnettäväksi Mikkelin kaukolämpöverkkoon.

– Kehitysyhtiö Miksei on tehnyt jo useamman vuoden ajan systemaattista työtä datakeskusten saamiseksi kaupunkiin. Hienoa, että työ tuottaa nyt tulosta. Toivotamme Compute Nordicin ja tulevat työpaikat lämpimästi tervetulleeksi Mikkeliin, sanoo Janne Kinnunen, Mikkelin kaupunginjohtaja.

Hankkeen myötä Mikkeli vahvistaa asemiaan valtakunnallisesti merkittävänä vihreän siirtymän investointien sijoittumispaikkana. Mikkelistä löytyy hankkeille soveltuvia tontteja, ja kaupungin läpi kulkevassa Fingridin kantaverkossa on runsaasti liittymiskapasiteettia tarjolla.

Lisätiedot

Compute Nordicia koskevat yhteydenotot Anna Virrantaus, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 0405155311.

Harald Riise, toimitusjohtaja, Compute Nordic Limited, Compute Nordic Finland Oy, hr@computenordic.com

Ignacio Bazin, vt. Suomen maajohtaja, Espanjan, Portugalin ja Italian maajohtaja
ignacio.bazin@computenordic.com

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja, Mikkelin kaupunki, Puh. 040 129 5152, topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Puh. 040 5440 936, jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Compute Nordic tarjoaa kestäviä, hiilineutraaleja datakeskuksia ja laskentaresursseja mukaan lukien liitettävyys, infrastruktuurin käyttö, sovellusten käyttö ja hallinta. Mikkeliin rekisteröity Compute Nordic Finland Oy on brittiläisen Compute Nordic Limitedin tytäryhtiö. Lue lisää: computenordic.com

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö toteuttaa Investointienedistäminen Etelä-Savossa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on hakea ja edistää investointeja Etelä-Savoon.

Kolme naista aurinkolasit päässään istuu moottoroidun veneen penkissä, takana näkyy laiturissa pieni perinteinen puulaiva.

Yritysten verkostoitumistapahtuma Business Blender toteutettiin hiilineutraalina

Päästöjen vähentämiseksi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy teki uuden avauksen ja lasketutti 23.5. Mikkelissä järjestetylle yritysten verkostoitumistapahtuma Business Blenderille hiilijalanjäljen. Käytännössä hiilidioksidipäästöt hyvitetään istuttamalla puita alkukesästä Kovalan suolle Mikkelin kaupungin maalle.

Mikkeliä kotipaikkanaan pitävä Puuni Oy käyttää asiakkaidensa hiilijalanjäljen laskemiseen erilaisia laskureita.

”Business Blender -tapahtuman laskelmaa varten arvioimme, että tapahtumaan osallistuu noin viitisenkymmentä ihmistä. Heistä arviolta joka neljäs osallistuja tulee autolla ja hänelle kertyy arviolta noin 300 kilometriä ajomatkaa. Lisäksi tapahtumassa tarjoillaan aamiainen, joten sekin otetaan laskennallisesti huomioon”, Puuni Oy:n perustajista Petri Kämäräinen sanoo.

Tapahtumien hiilipäästöt on helppoa hyvittää

Puuni on tehnyt perustamisestaan alkaen yhteistyötä muun muassa Tampere-talon kanssa. Tapahtumatalo haluaa kertoa asiakkailleen tiloissaan järjestettävien tapahtumien hiilijalanjäljen suuruuden. Eri tapahtumien hiilijalanjälkeä lasketaan erilaisten arvioiden pohjalta.

”Käytännössä teemme Tampere-talolle laskelmat, jotka he toimittavat omille asiakkailleen. Me hyvitämme kertyneet hiilidioksidipäästöt istuttamalla puita ja luomalla siten pysyviä hiilinieluja kuntien ja kaupunkien joutomaille. Puiden istutus on ns. lisäistä eli se jäisi tekemättä ilman meitä. Kunnat puolestaan sitoutuvat ylläpitämään istutetun metsän eli vaikutus on pysyvä.”

Pienten tapahtumien hiilijalanjäljet ovat kohtuullisia. Pienin laskennallinen yksikkö on yksi hiilidioksiditonni. Siihen kategoriaan menee myös puoli päivää kestävä Business Blender -tapahtuma. Sen laskennallinen hiilijalanjälki hyvitetään istuttamalla kaksi puuta Mikkelin Kovalansuolle istutettavaan sekametsään. Kahden puun istutuksen hinta on 35 euroa.

”Tapahtumien hiilijalanjäljen laskenta kiinnostaa yrityksiä. Koetaan, että myynnin näkökulmasta on arvokasta pystyä kertomaan, että kyseessä on hiilikompensoitu tapahtuma. Yrityksille voi tulla yllätyksenä, miten helppoa ja edullistakin hiilijalanjäljen hyvittäminen on. Meille tapahtumien hiilijalanjäljen laskenta on vain yksi osa liiketoimintaa, mutta se tuo tunnettuutta yrityksemme asiakkaille ja myös omalle brändillemme.”

Hiilijalanjälki kiinnostaa koko toimitusketjua

Suuret yritykset ovat jo vuosia kehittäneet vastuullisuusraportointiaan. Koska suurten yritysten pitää pystyä määrittelemään oman toimintansa vastuullisuus entistäkin tarkemmin ensi vuoden alusta alkaen, ne tarvitsevat omilta alihankkijayrityksiltään vastuullisuusraportointia varten tietoja muun muassa hiilijalanjäljen suuruudesta.

Puunin perustajista Joona Puhakka asuu Australiassa ja kasvattaa siellä yrityksen liiketoimintaa.  Petri Kämäräinen kertoo Business Blender -tapahtumassa yrityksen australialaisasiakkaasta, joka vuokraa toimistohotellin tiloja omille asiakkailleen.

”Sydneyssä toimistohotelli voi olla 30-kerroksinen ja kussakin kerroksessa voi olla satoja työpisteitä. Kun asiakasyritykset alkavat raportoida omasta toiminnastaan ESG-standardien mukaan, toimistohotelleista tiloja vuokraavien alihankintayritysten pitää pystyä laskemaan oma hiilijalanjälkensä ja kertomaan se omille asiakkailleen. Tätä varten olemme kehittäneet paikallisen asiakasyrityksemme toiveista työpistekohtaisen laskurin yhteistyössä mikkeliläisen Mindhive Oy:n kanssa. Kerron tästä ns. ketterästä kokeilusta Business Blender -tapahtumassa.”

Ihmisiä istuu pitkien pöytien ääressä ja taustalla näkyy esiintymislava.

Business Blender nostaa esille luovuutta ja innovaatioita, joiden pohjana on yhteistyö ja verkostoituminen. Ajatuksena on, että näin uudet ideat jalostuvat menestyksekkäiksi liiketoimintamalleiksi ketteriä kokeiluja hyödyntäen. Mukana on myös käytännön esimerkkejä yritysten IPR-strategioista.

Kuvateksti 1:  Yritysten verkostoitumistapahtuma Business Blender järjestettiin torstaina 23.5. klo 8-12 Teatteriravintola ILOssa.

Kuvateksti 2: Ennakkoilmoittautuneet pääsivät tilaisuden jälkeen koeajamaan mikkeliläisen Valkama Watercrafts Oy:n sähkövenettä Mikkelin satamassa.

Tilaisuuden toteuttavat hankkeet saavat Euroopan Unionilta osarahoitusta. Hankkeen yhteydessä on mainittu rahoituksen myöntänyt viranomainen.

Verstas VB (Venture Builder) / Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto (EAKR), Etelä-Savon ELY-keskus , Verstas CO2 / EAKR, Etelä-Savon maakuntaliitto, INNOCOM – Tukea yritysten innovaatioiden kaupallistamiselle / AKKE (kansallinen rahoitus), Etelä-Savon maakuntaliitto ja EESpäin Innovaatiot / EAKR, Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätietoja

Marjo Niittuaho-Nastolin, 0440 361615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Kimmo Haapea, 0440 361 613, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

Niko Arola, 040 5380 961, niko.arola@xamk.fi

henkilö seisoo jättimäisen taitto-oven edessä isossa hallissa

Mikkelin lentoasemalle uudenlaista koulutustoimintaa

Mikkelin lentoasemaa kehitetään koulutus- ja tapahtumaympäristöksi sekä tilauslentojen kohteena.

Keula kohti Mikkeliä -hankkeen projektipäällikkö Ville Hyyryläinen seisoo Mikkelin lentoaseman lentokonehallissa valtavan kokoisen nosto-oven edessä. 17 metriä leveästä nosto-ovesta mahtuu ajelemaan halliin monen kokoisilla pienlentokoneilla tai muilla ajoneuvoilla. Itse lentokonehalli on kooltaan 574 neliötä.

Lentokonehalli on yksi Mikkelin lentoaseman valteista, kun lentoasemaa kehitetään koulutusympäristöksi.

– Eri ilmailutoimijat voivat vuokrata hallia koulutustarkoituksiin. Ison tilan lisäksi hallissa on pienempiä tiloja, joissa voidaan pitää erilaisia koulutuksia, ja myös varastotilaa, Hyyryläinen kertoo.

Miehittämätön ilmailu on kasvava teollisuudenala

Ville Hyyryläisen vetämän ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein koordinoiman Keula kohti Mikkeliä -hankkeen yhtenä tavoitteena on tuotteistaa Mikkelin lentoasemaa miehittämättömän ilmailun koulutusympäristöksi.

– Olemme mukana muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Aimo-hankkeessa, jossa seitsemän eri kaupunkia yhdessä pohtii miehittämättömän ilmailun kehittämistä, Hyyryläinen sanoo.

Miehittämätön ilmailu käsittää käytännössä dronet ja erilaiset lennokit, joiden lennättäminen ja ohjaaminen vaativat omaa erityisosaamista ja kouluttautumista. Kyseessä on kasvava teollisuudenala, joka luo uudenlaisia mahdollisuuksia logistiikan, palvelujen ja turvallisuuden aloilla.

– Droneilla voi tehdä esimerkiksi erilaisia mittauksia, kuten siltojen ja kaupunki-infran mittauksia. Meitä täällä Mikkelissä kiehtoo erityisesti pelastustoimi ja erilaiset valvontatehtävät, joissa tarvitaan kiinteäsiipisiä droneja, Hyyryläinen sanoo.

Droneja on monenlaisia: osa on helikopterin tyyppisiä, suoraan ilmaan nousevia, mutta myös kiinteäsiipisiä, jotka vastaavat säädöksiltään lentokonetta ja tarvitsevat kiitotien ilmaan nousemiseen.

Hyyryläisen mukaan Mikkelin lentoasemaa voidaan hyödyntää paitsi koulutusympäristönä, myös muuhun ilmailutoimintaan.

– Täällä on paljon vapaata ilmatilaa, mikä on meille iso plussa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ilmatila on aika tukossa.

Lentoasemalla aletaan kouluttaa drone-lennättäjiä

Lentokonehallin tiloja on jo alkanut käyttää reserviläisten pyörittämä yleishyödyllinen yritys Saimaa Drone Oy, joka alkaa kouluttaa drone-lennättäjiä Mikkelin lentoasemalla.

– Pyöritämme reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa drone-hanketta, jossa on mukana puolenkymmentä pääkouluttajaa, joilla on syvällinen osaaminen dronetoimintaan, kertoo Jussi Saarinen Saimaan Drone Oy:stä.

Hanke tekee yhteistyötä Suomen lentopelastusseuran kanssa, joka kouluttaa kauko-ohjaajia ja -tähystäjiä.

– Jotta pystyy osallistumaan viranomaisten tukemiseen, lentopelastusseuran koulutus pitää olla käyty ja kuulua seuran perustamaan hälytysryhmään.

Drone-lennättäjiä aletaan kouluttaa myös Maanpuolustuskoulutuksen kursseilla. Saimaan Drone Oy selvittää myös kaupallisen koulutustoiminnan aloittamista yksityisille yrityksille.

Koulutetut drone-lennättäjät voivat kalustonsa kanssa tukea viranomaisia erilaisissa tehtävissä, kuten poliisia kadonneiden etsimisessä, pelastuslaitosta erilaisissa onnettomuustilanteissa tai sähköyhtiöitä laajoissa sähkökatkoissa. Myös maanpuolustuksessa dronet ovat keskeisessä roolissa.

Maanpuolustus- ja turvallisuustehtävien lisäksi drone-lennättäjiä voidaan tarvita myös esimerkiksi maataloudessa. Droneilla voidaan kartoittaa ja kuvata esimerkiksi tuhohyönteisiä tai rikkakasveja ilmasta käsin.

Saarisen mukaan Mikkelin lentoasemalla ja lentokonehallissa on drone-lennättäjien koulutustoimintaan hyvät tilat.

– Myös lentoaseman infra ja se, että lentoasema on keskeisellä paikalla kaupunkia, tukee koulutustoimintaa hyvin, Saarinen toteaa.

”Hyvät tilat ja infra vaikkapa yleisötapahtuman järjestämiseen”

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa on perustettu myös kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Projektipäällikkö Ville Hyyryläinen visioi erilaisia mahdollisuuksia tapahtumatuotantoon.

– Lentoasemalla ja lentokonehallissa on hyvät tilat ja infra vaikkapa ison musiikkikeikan tai muun yleisötapahtuman järjestämiseen. Minuun on jo ollut yhteydessä yksi porukka, joka suunnittelee ihan muita asioita kuin ilmailua, Hyyryläinen kertoo.

Hankkeessa tuotteistetaan myös lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa. Mikkelin lentoasemalla palvellaan siis jatkossakin charter-lentotoimintaa. Lentokonehallissa on myös eteläsavolaisille ilmailuharrastajille tilaa, jossa kalustoa pystyy säilyttämään.

– Lentoaseman olosuhteita kannattaa vaalia. Moni miettii lentokenttää vain reittilentojen kohteena, mutta ilmailu käsittää paljon kaikkea muutakin. Myös saavutettavuus on iso teema, Hyyryläinen sanoo.

– Olisi tärkeää, että nähtäisiin lentokentän ympäristön kehittäminen mahdollisuutena, joka tuo piristystä aluetalouteen pitkällä aikaperspektiivillä.

Hyyryläisen puhelin on pirissyt ahkerasti ja erilaisia liiketoimintakumppanuuksia on ehdoteltu sen jälkeen kun huhtikuun alussa Iltalehti uutisoi, että Mikkeliin oltaisiin mahdollisesti sijoittamassa Naton maavoimien alaesikunta.

– Yritämme osaltamme tukea sitä, että olosuhteet täällä olisivat sellaiset, että tänne voisi tulla, Hyyryläinen sanoo.

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti.

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa katse on pitkällä tulevaisuudessa. Hankkeen aikana tuotteistetaan miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö, tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa, ja perustetaan kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto / AKKE. 

Energiankulutus vapaa-ajanasumisessa – ilmoittaudu mukaan Laiturilla-foorumiin 22.5.2024 

Laiturilla-foorumi kokoontuu kevään 2024 tilaisuuteen keskiviikkona 22.5.2024 klo 13–15. Teemana on tällä kertaa vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki sekä kestävän mökkeilyn edistäminen. Tilaisuus järjestetään webinaarina.  

Vapaa-ajan asumisen energiatehokkuudesta kannattaa huolehtia, se on hyvä keino pienentää energiankulutusta, hillitä hiilidioksidipäästöjä ja vähentää asumiskustannuksia. Se on myös yksi keskeisiä toimia matkalla kohti kestävää mökkeilyä, sillä suurin osa vapaa-ajanasuntojen energiankulutuksesta syntyy lämmityksestä.

Mitä muuta on hyvä huomioida kestävää mökkeilyä tavoitellessa? Miten energianeuvoja voi auttaa mökkeilijää? Miltä näyttää mökkeilyn hiilijalanjälki Suomessa ja miten toimii Suomen ympäristökeskuksen toteuttama maailman ensimmäinen mökkeilyn hiilijalanjälkilaskuri? Onko monipaikkainen asukas kestävän kehityksen ongelma vai ratkaisija?  

Laiturilla-foorumissa esiintyvät erikoistutkija Johanna Niemistö Suomen ympäristökeskuksesta, tietokirjailija ja vastuullisuusvaikuttaja Pia Alapeteri Sokerina pohjalla Oy:stä, projektipäällikkö Tuuli Pohjola Feasib Oy:stä sekä projektipäällikkö Manu Rantanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Webinaarin osallistujilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun.  

Laiturilla-foorumi on maksuton ja avoin kaikille mökkeilystä ja monipaikkaisesta asumisesta kiinnostuneille. Tilaisuuden järjestää Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoima Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki -hanke, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. 

Tervetuloa osallistumaan ja keskustelemaan! 

Lue lisää ja ilmoittaudu: https://laiturilla.fi/artikkelit/laiturilla-foorumi-22.5.2024-vapaa-ajan-asumisen-energiankulutus-ja-hiilijalanjalki  

Salissa penkkiriveilla yleisöä ja edessä kolme miestä ison näyttöpäätteen vieressä.

Nordic Generationin aurinkovoimahanke kiinnosti Suursuon lähialueen asukkaita

Tuuli- ja aurinkovoimayhtiö Nordic Generation Oy esitteli Suursuon aurinkovoimahanketta lähialueen asukkaille. Punaisen Piipun kievariin Vehmaskylään 25.4. oli saapunut lähes kolmisenkymmentä lähialueen asukasta, osa etäyhteyden kautta.

Nordic Generation Oy suunnittelee Mikkelin Suursuon alueelle modernia jopa 240 hehtaarin laajuista aurinkovoimapuistoa. Hanke sijoittuu pääosin Mikkelin kaupungilta vuokrattavalle maa-alueelle.

Tilaisuudessa esiteltiin hanketta kehittävä yhtiö, tämänhetkinen hankesuunnitelma sekä käytiin keskustelua hankkeesta ja vastattiin yleisön kysymyksiin.  Nordic Generationista esittäytymässä olivat toimitusjohtaja Marko Salmela sekä projektipäälliköt Markus Nihtinen ja Riku Kemppainen.

Hankkeessa on parhaillaan meneillään luontoselvitykset sekä tekninen suunnittelu. Lopullinen aurinkovoimalan alue ja sähkönsiirtojohdon linjaus tarkentuvat suunnittelun edetessä.

Alueen asukkaiden kysymykset liittyivät muun muassa hankkeen mahdollisista vaikutukset vesistöön, tiestön käyttöön ja kuntoon sekä luontoarvoihin ja eläinten reitteihin.

Keskustelussa nousi esille myös aurinkovoimalan rakentamisen ja ylläpidon tarjoama työ paikallisille yrityksille ja yrittäjille sekä elinvoiman kehittyminen Mikkelin alueella.

Kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs kertoi kaupungin vuokraavan alueen 45 vuoden vuokra-ajalla. Maanvuokrasopimukseen sisältyy ennallistamisvakuus, joka varmistetaan aurinkovoimalan purkaminen ja alueen ennallistaminen toiminnan päätyttyä.

Hanketta on kehitetty yhteistyössä Nordic Generation Oy:n, Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa.

Alue sijaitsee noin 20 km koilliseen Mikkelin keskustasta ja on suurimmaksi osaksi vanhaa turvepeltoa. Hankealue on kokonaisuudessaan n. 240 hehtaaria, mutta aurinkopaneelit sijoittuvat tämän hetken suunnitelmien mukaan noin 120 hehtaarin alueelle.