fbpx

Compute Nordic Finland Oy perustaa datakeskuksen Visulahteen – vuokraa Mikkelin kaupungilta 10 hehtaarin tontin

Compute Nordic Finland Oy vuokraa 10 hehtaarin tontin Mikkelin kaupungilta Visulahdesta. Vuokrattava alue mahdollistaa merkittävän kokoisen datakeskuksen rakentamisen. Avainhenkilöiden rekrytoinnit ovat käynnistymässä.

Mikkelin kaupunki ja Compute Nordic Finland Oy tekevät maanvuokraussopimuksen, mikä mahdollistaa merkittävän datakeskusinvestoinnin Mikkelin Visulahteen. Kaupunki on tehnyt maanvuokraamisesta viranhaltijapäätöksen. Osapuolet allekirjoittavat vuokrasopimuksen vuokraamispäätöksen valitusajan umpeuduttua.

Datakeskusta varten vuokrattava alue sijaitsee Visulahden teollisuusalueella valtatie 5 ja kantatie 72 risteyksessä Fingridin Visulahden sähköaseman läheisyydessä. Alue on kooltaan noin 10 hehtaaria. Alueella on valmis kaava, joka mahdollistaa datakeskuksen ja sitä tukevien oheistoimintojen rakentamisen.

– Oli ilo valita Mikkeli, jonne voimme nyt tarjota hyviä työmahdollisuuksia. Projektin avainhenkilöiden rekrytoinnit toteutetaan lähikuukausien aikana. Haluamme kiittää Mikkelin kaupunkia ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:tä kaikesta tuesta ja avusta prosessin aikana, sanoo Harald Riise, toimitusjohtaja, Compute Nordic.

Hanke on suunnitteluvaiheessa ja sen lopullinen laajuus ja aikataulu tarkentuu suunnittelun edetessä. Yhtiön aikomuksena on käyttää itse osa syntyvästä hukkalämmöstä, jota riittäisi myös hyödynnettäväksi Mikkelin kaukolämpöverkkoon.

– Kehitysyhtiö Miksei on tehnyt jo useamman vuoden ajan systemaattista työtä datakeskusten saamiseksi kaupunkiin. Hienoa, että työ tuottaa nyt tulosta. Toivotamme Compute Nordicin ja tulevat työpaikat lämpimästi tervetulleeksi Mikkeliin, sanoo Janne Kinnunen, Mikkelin kaupunginjohtaja.

Hankkeen myötä Mikkeli vahvistaa asemiaan valtakunnallisesti merkittävänä vihreän siirtymän investointien sijoittumispaikkana. Mikkelistä löytyy hankkeille soveltuvia tontteja, ja kaupungin läpi kulkevassa Fingridin kantaverkossa on runsaasti liittymiskapasiteettia tarjolla.

Lisätiedot

Compute Nordicia koskevat yhteydenotot Anna Virrantaus, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 0405155311.

Harald Riise, toimitusjohtaja, Compute Nordic Limited, Compute Nordic Finland Oy, hr@computenordic.com

Ignacio Bazin, vt. Suomen maajohtaja, Espanjan, Portugalin ja Italian maajohtaja
ignacio.bazin@computenordic.com

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja, Mikkelin kaupunki, Puh. 040 129 5152, topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Puh. 040 5440 936, jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Compute Nordic tarjoaa kestäviä, hiilineutraaleja datakeskuksia ja laskentaresursseja mukaan lukien liitettävyys, infrastruktuurin käyttö, sovellusten käyttö ja hallinta. Mikkeliin rekisteröity Compute Nordic Finland Oy on brittiläisen Compute Nordic Limitedin tytäryhtiö. Lue lisää: computenordic.com

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö toteuttaa Investointienedistäminen Etelä-Savossa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on hakea ja edistää investointeja Etelä-Savoon.

henkilö seisoo jättimäisen taitto-oven edessä isossa hallissa

Mikkelin lentoasemalle uudenlaista koulutustoimintaa

Mikkelin lentoasemaa kehitetään koulutus- ja tapahtumaympäristöksi sekä tilauslentojen kohteena.

Keula kohti Mikkeliä -hankkeen projektipäällikkö Ville Hyyryläinen seisoo Mikkelin lentoaseman lentokonehallissa valtavan kokoisen nosto-oven edessä. 17 metriä leveästä nosto-ovesta mahtuu ajelemaan halliin monen kokoisilla pienlentokoneilla tai muilla ajoneuvoilla. Itse lentokonehalli on kooltaan 574 neliötä.

Lentokonehalli on yksi Mikkelin lentoaseman valteista, kun lentoasemaa kehitetään koulutusympäristöksi.

– Eri ilmailutoimijat voivat vuokrata hallia koulutustarkoituksiin. Ison tilan lisäksi hallissa on pienempiä tiloja, joissa voidaan pitää erilaisia koulutuksia, ja myös varastotilaa, Hyyryläinen kertoo.

Miehittämätön ilmailu on kasvava teollisuudenala

Ville Hyyryläisen vetämän ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein koordinoiman Keula kohti Mikkeliä -hankkeen yhtenä tavoitteena on tuotteistaa Mikkelin lentoasemaa miehittämättömän ilmailun koulutusympäristöksi.

– Olemme mukana muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Aimo-hankkeessa, jossa seitsemän eri kaupunkia yhdessä pohtii miehittämättömän ilmailun kehittämistä, Hyyryläinen sanoo.

Miehittämätön ilmailu käsittää käytännössä dronet ja erilaiset lennokit, joiden lennättäminen ja ohjaaminen vaativat omaa erityisosaamista ja kouluttautumista. Kyseessä on kasvava teollisuudenala, joka luo uudenlaisia mahdollisuuksia logistiikan, palvelujen ja turvallisuuden aloilla.

– Droneilla voi tehdä esimerkiksi erilaisia mittauksia, kuten siltojen ja kaupunki-infran mittauksia. Meitä täällä Mikkelissä kiehtoo erityisesti pelastustoimi ja erilaiset valvontatehtävät, joissa tarvitaan kiinteäsiipisiä droneja, Hyyryläinen sanoo.

Droneja on monenlaisia: osa on helikopterin tyyppisiä, suoraan ilmaan nousevia, mutta myös kiinteäsiipisiä, jotka vastaavat säädöksiltään lentokonetta ja tarvitsevat kiitotien ilmaan nousemiseen.

Hyyryläisen mukaan Mikkelin lentoasemaa voidaan hyödyntää paitsi koulutusympäristönä, myös muuhun ilmailutoimintaan.

– Täällä on paljon vapaata ilmatilaa, mikä on meille iso plussa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ilmatila on aika tukossa.

Lentoasemalla aletaan kouluttaa drone-lennättäjiä

Lentokonehallin tiloja on jo alkanut käyttää reserviläisten pyörittämä yleishyödyllinen yritys Saimaa Drone Oy, joka alkaa kouluttaa drone-lennättäjiä Mikkelin lentoasemalla.

– Pyöritämme reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa drone-hanketta, jossa on mukana puolenkymmentä pääkouluttajaa, joilla on syvällinen osaaminen dronetoimintaan, kertoo Jussi Saarinen Saimaan Drone Oy:stä.

Hanke tekee yhteistyötä Suomen lentopelastusseuran kanssa, joka kouluttaa kauko-ohjaajia ja -tähystäjiä.

– Jotta pystyy osallistumaan viranomaisten tukemiseen, lentopelastusseuran koulutus pitää olla käyty ja kuulua seuran perustamaan hälytysryhmään.

Drone-lennättäjiä aletaan kouluttaa myös Maanpuolustuskoulutuksen kursseilla. Saimaan Drone Oy selvittää myös kaupallisen koulutustoiminnan aloittamista yksityisille yrityksille.

Koulutetut drone-lennättäjät voivat kalustonsa kanssa tukea viranomaisia erilaisissa tehtävissä, kuten poliisia kadonneiden etsimisessä, pelastuslaitosta erilaisissa onnettomuustilanteissa tai sähköyhtiöitä laajoissa sähkökatkoissa. Myös maanpuolustuksessa dronet ovat keskeisessä roolissa.

Maanpuolustus- ja turvallisuustehtävien lisäksi drone-lennättäjiä voidaan tarvita myös esimerkiksi maataloudessa. Droneilla voidaan kartoittaa ja kuvata esimerkiksi tuhohyönteisiä tai rikkakasveja ilmasta käsin.

Saarisen mukaan Mikkelin lentoasemalla ja lentokonehallissa on drone-lennättäjien koulutustoimintaan hyvät tilat.

– Myös lentoaseman infra ja se, että lentoasema on keskeisellä paikalla kaupunkia, tukee koulutustoimintaa hyvin, Saarinen toteaa.

”Hyvät tilat ja infra vaikkapa yleisötapahtuman järjestämiseen”

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa on perustettu myös kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Projektipäällikkö Ville Hyyryläinen visioi erilaisia mahdollisuuksia tapahtumatuotantoon.

– Lentoasemalla ja lentokonehallissa on hyvät tilat ja infra vaikkapa ison musiikkikeikan tai muun yleisötapahtuman järjestämiseen. Minuun on jo ollut yhteydessä yksi porukka, joka suunnittelee ihan muita asioita kuin ilmailua, Hyyryläinen kertoo.

Hankkeessa tuotteistetaan myös lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa. Mikkelin lentoasemalla palvellaan siis jatkossakin charter-lentotoimintaa. Lentokonehallissa on myös eteläsavolaisille ilmailuharrastajille tilaa, jossa kalustoa pystyy säilyttämään.

– Lentoaseman olosuhteita kannattaa vaalia. Moni miettii lentokenttää vain reittilentojen kohteena, mutta ilmailu käsittää paljon kaikkea muutakin. Myös saavutettavuus on iso teema, Hyyryläinen sanoo.

– Olisi tärkeää, että nähtäisiin lentokentän ympäristön kehittäminen mahdollisuutena, joka tuo piristystä aluetalouteen pitkällä aikaperspektiivillä.

Hyyryläisen puhelin on pirissyt ahkerasti ja erilaisia liiketoimintakumppanuuksia on ehdoteltu sen jälkeen kun huhtikuun alussa Iltalehti uutisoi, että Mikkeliin oltaisiin mahdollisesti sijoittamassa Naton maavoimien alaesikunta.

– Yritämme osaltamme tukea sitä, että olosuhteet täällä olisivat sellaiset, että tänne voisi tulla, Hyyryläinen sanoo.

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti.

Energiankulutus vapaa-ajanasumisessa – ilmoittaudu mukaan Laiturilla-foorumiin 22.5.2024 

Laiturilla-foorumi kokoontuu kevään 2024 tilaisuuteen keskiviikkona 22.5.2024 klo 13–15. Teemana on tällä kertaa vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki sekä kestävän mökkeilyn edistäminen. Tilaisuus järjestetään webinaarina.  

Vapaa-ajan asumisen energiatehokkuudesta kannattaa huolehtia, se on hyvä keino pienentää energiankulutusta, hillitä hiilidioksidipäästöjä ja vähentää asumiskustannuksia. Se on myös yksi keskeisiä toimia matkalla kohti kestävää mökkeilyä, sillä suurin osa vapaa-ajanasuntojen energiankulutuksesta syntyy lämmityksestä.

Mitä muuta on hyvä huomioida kestävää mökkeilyä tavoitellessa? Miten energianeuvoja voi auttaa mökkeilijää? Miltä näyttää mökkeilyn hiilijalanjälki Suomessa ja miten toimii Suomen ympäristökeskuksen toteuttama maailman ensimmäinen mökkeilyn hiilijalanjälkilaskuri? Onko monipaikkainen asukas kestävän kehityksen ongelma vai ratkaisija?  

Laiturilla-foorumissa esiintyvät erikoistutkija Johanna Niemistö Suomen ympäristökeskuksesta, tietokirjailija ja vastuullisuusvaikuttaja Pia Alapeteri Sokerina pohjalla Oy:stä, projektipäällikkö Tuuli Pohjola Feasib Oy:stä sekä projektipäällikkö Manu Rantanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Webinaarin osallistujilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun.  

Laiturilla-foorumi on maksuton ja avoin kaikille mökkeilystä ja monipaikkaisesta asumisesta kiinnostuneille. Tilaisuuden järjestää Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoima Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki -hanke, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. 

Tervetuloa osallistumaan ja keskustelemaan! 

Lue lisää ja ilmoittaudu: https://laiturilla.fi/artikkelit/laiturilla-foorumi-22.5.2024-vapaa-ajan-asumisen-energiankulutus-ja-hiilijalanjalki  

Salissa penkkiriveilla yleisöä ja edessä kolme miestä ison näyttöpäätteen vieressä.

Nordic Generationin aurinkovoimahanke kiinnosti Suursuon lähialueen asukkaita

Tuuli- ja aurinkovoimayhtiö Nordic Generation Oy esitteli Suursuon aurinkovoimahanketta lähialueen asukkaille. Punaisen Piipun kievariin Vehmaskylään 25.4. oli saapunut lähes kolmisenkymmentä lähialueen asukasta, osa etäyhteyden kautta.

Nordic Generation Oy suunnittelee Mikkelin Suursuon alueelle modernia jopa 240 hehtaarin laajuista aurinkovoimapuistoa. Hanke sijoittuu pääosin Mikkelin kaupungilta vuokrattavalle maa-alueelle.

Tilaisuudessa esiteltiin hanketta kehittävä yhtiö, tämänhetkinen hankesuunnitelma sekä käytiin keskustelua hankkeesta ja vastattiin yleisön kysymyksiin.  Nordic Generationista esittäytymässä olivat toimitusjohtaja Marko Salmela sekä projektipäälliköt Markus Nihtinen ja Riku Kemppainen.

Hankkeessa on parhaillaan meneillään luontoselvitykset sekä tekninen suunnittelu. Lopullinen aurinkovoimalan alue ja sähkönsiirtojohdon linjaus tarkentuvat suunnittelun edetessä.

Alueen asukkaiden kysymykset liittyivät muun muassa hankkeen mahdollisista vaikutukset vesistöön, tiestön käyttöön ja kuntoon sekä luontoarvoihin ja eläinten reitteihin.

Keskustelussa nousi esille myös aurinkovoimalan rakentamisen ja ylläpidon tarjoama työ paikallisille yrityksille ja yrittäjille sekä elinvoiman kehittyminen Mikkelin alueella.

Kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs kertoi kaupungin vuokraavan alueen 45 vuoden vuokra-ajalla. Maanvuokrasopimukseen sisältyy ennallistamisvakuus, joka varmistetaan aurinkovoimalan purkaminen ja alueen ennallistaminen toiminnan päätyttyä.

Hanketta on kehitetty yhteistyössä Nordic Generation Oy:n, Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa.

Alue sijaitsee noin 20 km koilliseen Mikkelin keskustasta ja on suurimmaksi osaksi vanhaa turvepeltoa. Hankealue on kokonaisuudessaan n. 240 hehtaaria, mutta aurinkopaneelit sijoittuvat tämän hetken suunnitelmien mukaan noin 120 hehtaarin alueelle.

Rivejä valkoisia energiakontteja

Suomen suurimmalle akkuenergiavarastolle rakennuslupa Mikkeliin

Neoen Renewables Finland Oy on saanut rakennusluvan akkuenergiavarastolle Mikkeliin Visulahteen. Suunniteltu akkuenergiavarasto on pitkäkestoinen ja teholtaan 120 megawattia. Akkuenergiavaraston on suunniteltu koostuvan noin 320 akku- ja muuntamokontista sekä muista laitteistoista.

”Lupaprosessi oli sujuva ja yhteistyö Mikkelin kaupungin kanssa projektin aikana on edennyt erinomaisesti. Neoenin Lappeenrannassa Yllikkälässä sijaitseva 30 megawatin energiavarasto oli valmistuessaan Manner-Euroopan suurin ja rakenteilla on toinen, Suomen suurin akkuenergiavarasto, jonka teho on 56 megawattia. Olemme iloisia, että pääsemme nyt suunnittelemaan Mikkeliin vielä huomattavasti suuremman kokoluokan akkuenergiavarastoa”, kertoo projektipäällikkö Erika Forstén Neoen Renewables Finland Oy:stä.

Mikkelin kaupungin myöntämä rakennuslupa tuli lainvoimaiseksi 18.4.2024. Yhtiö on vuokrannut Mikkelin kaupungilta 6,3 hehtaarin tontin syyskuussa 2023.

”Uusiutuvan energian hankkeet ovat vahvassa myötätuulessa Mikkelissä. Esimerkiksi aurinkovoimahankkeita on meneillään useampia”, kuvaa ohjelmajohtaja Jussi Heinimö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Mikkeliä halkoo valtakunnallinen sähköverkko, jossa on merkittävästi kapasiteettia. Mikkelistä löytyy myös hyviä sijaintipaikkoja vihreän siirtymän hankkeille.

Akkuenergiavarastoja käytetään tasaamaan uusiutuvan energian tuotannon vaihteluita sekä sähköverkon taajuuden säätöön, jotta valtakunnan kantaverkko saadaan pidettyä vakaana. Akut toimivat nopeasti reagoivana varavoimana.

Lisätiedot

Neoenia koskevat yhteydenotot Ville Perttula, viestintätoimisto Tekir, p. 050 523 6494, ville.p@tekir.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 040 544 0936,
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista yksinomaan uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiöllä on vankkaa osaamista aurinkoenergian, tuulivoiman ja akkuvarastojen alalla sekä aktiivinen rooli energiasiirtymässä, koska se tuottaa ja toimittaa kilpailukykyistä, vihreää ja paikallista energiaa neljässä eri maanosassa. Yhtiön kapasiteetti on kuusinkertaistunut kuuden viime vuoden aikana. Toiminnassa ja rakenteilla oleva kapasiteetti on 8 GW.

Neoenin lippulaivatoiminnot ovat Ranskan tehokkain aurinkovoimapuisto (300 MWp) Cestasissa, Suomen suurin tuulipuisto (404 MW) Mutkalammella, yksi maailman kilpailukykyisimmistä aurinkovoimaloista Meksikossa (El Llano, 375 MWp) ja kaksi maailman tehokkainta suuren mittakaavan akkulaitosta Australiassa: Hornsdale Power Reserve (kapasiteetti 150 MW/193,5 MWh) ja Victorian Big Battery (300 MW/450 MWh).

Neoen on kasvuyritys, joka tähtää 10 gigawatin toiminnassa tai rakenteilla olevaan kapasiteettiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Neoen on listattu Euronextin säänneltyjen markkinoiden A-listalla Pariisissa (ISIN: FR0011675362, pörssikoodi: NEOEN) ja indeksit: SBF 120 ja CAC Mid 60.

Lisätietoja on osoitteissa: www.neoen.com ja finland.neoen.com

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy  uo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa.

Yhtiö toteuttaa Investointien edistäminen Etelä-Savossa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on hakea ja edistää investointeja Etelä-Savoon.

 

Lyhythiuksinen nainen silmälasit päässään puhuu mikrofoniin ja pitää kädessään kattotiilen palasta.

Kiertotalous tuli osaksi uudis- ja saneerausrakentamista

Mikkelissä on kehitetty ja testattu viime vuosina erilaisia kiertotalouden malleja rakentamisessa. Mikkelin kaupungintalolla järjestetty Rakentamisen kiertotalouspäivä jakoi hyviä käytäntöjä.

Espoolainen Spolia Design on erikoistunut uudelleenkäytettäviin rakennusosiin, jossa tavoitteena on kierrättää ja käyttää uudelleen mahdollisimman laajasti kaikki käyttökelpoinen purkumateriaali. Vuodesta 2020 toimineen yrityksen toinen perustajista, Petri Salmi, muistuttaa, että uudelleenkäyttö on ollut osa rakentamista vuosituhansia.

Hän on huomannut, että asenteet kiertotaloutta kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Kiertotalous kiinnostaa nyt etenkin isoja rakennusliikkeitä ja rakennuttajia.

Salmi korostaa, että uudelleenkäytettäviä tuotteita halutaan hankkia samalla tavalla kuin uusia tuotteita. Nyt olisi siirryttävä projektikohtaisista ratkaisuista prosessimaisempaan toimintaan, jotta toimintamalleja pystytään monistamaan. Laadunvalvontaan ja kartoituksiin kaivataan teknisiä ratkaisuja ja tehokasta toteutusta. Purkukohteiden materiaalien markkinointiakin on parannettava.  Myös vastuunjako on saatava selkeäksi. Käytännössä vastuu jakautuu jokaiselle osa-alueelle uudelleenkäytön arvoketjussa, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvällä suurin vastuu.

Omassa työssään Salmi on huomannut, että ehjänä purkuun tulee varata nykyistä enemmän aikaa. Materiaalien käyttö uudelleen vaatii sitoutumista kaikilta osapuolilta. Käytännössä uudelleenkäyttö edellyttää, että kohteen materiaalit inventoidaan, uudelleenkäyttö suunnitellaan, mietitään tuotehyväksynnät sekä kustannus- ja ympäristöhyödyt. Myös materiaalien irrotus ehjänä edellyttää erikoistunutta osaamista.

Materiaaleista hän nostaa esille ensimmäiseksi tiilet. Monissa kohteissa niitä tulee paljon, ja irrotukseen on olemassa monia tekniikoita. Tiili on kiitollinen tuote käytettäväksi uudelleen. Yhdessä Salmen kohteessa tiiliä irrotettiin neliön kokoisina paloina.

Jo hankinta-asiakirjoissa urakoitsijalle oli antaa jo selkeät ohjeet, miten toimia. Kohdetta varten kehitettiin nostolaite, työtä varten tehtiin työohjeet, toteutusta seurattiin ja se dokumentoitiin.

Myös sivuvirrat eli teollisuuden ylijäämä tulisi saada uudelleenkäyttöön, kuten ontelolaattavalmistuksen hukkapalat. Niitä käytetään uudelleen esimerkiksi nurmikivituotteina. Erilaista lasimateriaalia voidaan hyödyntää uusina rakenteina. Liimapuu on purkajia kiinnostava materiaali, josta voidaan sahuuttaa osia monenlaiseen käyttöön. Erilaisista rakennusten pintamateriaaleista voi syntyä näyttäviä kokonaisuuksia, vaikka kohteen sisätiloihin. Salmen tamperelaiskohteesta tullaan uudelleenkäyttämään tiiltä, puurakenteita, betonielementtejä lasirakenteita ja osa kalusteista. Tuotteet testataan, irrotetaan ehjänä ja kunnostetaan uudelleenkäyttöön.

Salmi uskoo, että teollisen mittakaavan prosessit mahdollistavat selkeämmän suunnittelun, paremman laadunvarmennuksen ja lopulta sertifioitujen materiaalien myynnin ja tätä kautta luonnonvarojen säästymisestä saatavat edut.

Hän on vakuuttunut, että uudelleenkäytöstä tulee osa normaalia rakentamista ja saneerausta. Kun tavoitteena on korkea käyttöaste materiaaleille, se tekee toteutuksesta ennakoitavaa ja lisää kustannustehokkuutta. Tässä on myös mahdollisuus luoda suomalaisia vientituotteita.

Elävä Säätiö kierrättää ja työllistää

Kuopion alueella toimiva Elävä Säätiö aloitti toukokuussa viime vuonna Kieppu-hankkeen, joka keskittyy kierrättämään rakennusten purkumateriaalia käytettäväksi uudelleen. Tähän mennessä on kierrätetty noin 3700 erilaista tuotetta.

Hankkeen projektipäällikkö Pekka Leppämäki on huomannut, että purkumateriaalia uudelleen käyttävän tahon on hyvä olla alusta asti mukana suunnittelussa. Aluksi kartoitetaan purku-urakka ja kierrätettävät materiaalit, lasketaan kustannusvaikutukset ja mietitään tiedonkulku yhteistyökumppaneihin päin.

Leppämäki uskoo, että jatkossa verkostojen luomisesta tulee sekä velvollisuus että mahdollisuus. Pohjois-Savossa näkyy tällä hetkellä tarvetta toimijoille, jotka voivat käyttää uudelleen purkukohteiden irtaimistoja. Jatkossa hiilijalanjälkilaskelmin on pystyttävä todentamaan uudelleenkäytön ympäristövaikutukset. Hanke aloittaa laskemalla 25 tuotteen hiilijalanjäljen.

Ulkoikkunoille löytyi käyttöä sisätiloista

Arkkitehti Laura Vara sekä sisustusarkkitehti Tea Ellala olivat mukana Arkkitehdit Olla Oy:n seitsenkerroksisen toimistorakennuksen peruskorjausprojektissa, jossa ulkoikkunat haluttiin korvata energiatehokkaammilla. 600 vanhan ulkoikkunan kohtalo jäi arkkitehtien pohdittavaksi.

Ikkunat päätyivät sisätiloihin lasielementeiksi. Niitä ei tarvinnut leikata, vaan pystyssä olleet ikkunat käännettiin uusiolasiseiniin vaakatasoon. Alumiinisäleet maalattiin ja kierrätettiin samoihin seiniin. Uusia työvaiheita projektiin kertyi, kun ikkunoita piti pakata, suojata, välivarastoida ja kuljettaa.

Uudelleenkäyttöön kannusti se, että lasin valmistuksella on iso hiilijalanjälki. Laskelmien mukaan lasiseinistä syntyi alle puolet siitä hiilikuormasta, mitä vastaava uusi lasiseinä olisi tuottanut. Hintaeroa ei juuri tullut. Vara ei nostakaan esille rahallista säästöä, vaan nollasummahinnan ja vähemmät hiilidioksidipäästöt.

Vara kertoo, että projektista opittiin, että uudelleenkäytettävän materiaalin voi hyödyntää alkuperäistä vähemmän vaativaan käyttöön ja lopputuloksesta voi tulla kiinnostava. Tiimi oivalsi, että purkumateriaalin käyttäjän pitää oppia kyseenalaistamaan kauneuskäsityksiä lopputuloksesta tinkimättä. Uudelleenkäyttö on tahdon asia ja että arvoa voi nähdä siellä, missä sitä ei ole totuttu näkemään. Tehdessä hän kokee, että on tärkeää, että edellisen suunnittelijan työ näytetään parhaassa valossa.

Savikattotiilien käyttö vei byrokratiakierteeseen

Muusikko, yrittäjä Liisa Akimof huusi huutokaupasta omistukseensa Huopalahden tiilikattoisen asemarakennuksen vuonna 2016, ja saneerasi sen asuinkäyttöön. Kaupassa tuli rakennusoikeutta useille asuinrakennuksille, joten hän alkoi rakennuttaa puista asuinkasarmia, jota varten hän sai tuttavaltaan Riihimäeltä purkukohteesta Kupittaan Saven savikattotiiliä vuonna 2020.

Saneerauskohteen tiilistä kukaan ei kysynyt Akimofilta, ovatko ne turvallisia tai terveellisiä, kun hän puhdisti ne kahdessa kuukaudessa käytettäväksi uudelleen. Uudiskohteessa selvisi, että Kupittaan Saven tiiliä ei saa käyttää, koska niillä ei ole CE-merkintää, ei tosin ole enää yritystäkään, joka merkintää hakisi. Selvisi myös, että jos tiilet asennetaan uudisrakennukseen, rakennus ei saa koskaan käyttöönottolupaa. Akimof päätyi harkitsemaan täysin uusien tiilien ostamista ja etsiessään niiden DOP-hyväksyntämerkintää, hän huomasin, ettei niillä ollut sitä.

Kesäkuussa 2022 ympäristöministeriö ja Tukes muuttivat tulkintaansa uudelleenkäytettävistä rakennusmateriaaleista ja voimaan tuli rakennuspaikkakohtainen varmentamismenetelmä. Helsingin kiertotalousklusteri tuli Akimofin avuksi niin, että vanhoille tiilille voitiin lopulta antaa hyväksyntä, ja rakennus hyväksyttiin käyttöön elokuussa 2023.

Vanhojen tiilien käyttö maksoi Akimofille enemmän kuin uusien savikattotiilien hankinta olisi maksanut. Hän kuitenkin muistuttaa, että vanhojen savikattotiilien käyttäminen oli ilmastoteko, ja jos rakennus pysyy pystyssä tavoitellut 400 vuotta, niin pitkässä juoksussa se osoittautuu hyvin edulliseksi. Rakennuttajana hän on itse sitoutunut ottamaan vastuun rakennuksistaan ja niiden kaikkien rakennusosien toimivuudesta.

Mies mustassa hupparissa vieressään hymyileva nainen.
Lahtelaisyritys Risain Oy:n Sirpa Rivinoja ja Joel Myllyaho.

Kalusteiden ja rakennusosien myynti ja tulosraportointi

Lahtelainen kierrätysoperaattori Risain Oy on kierrättänyt purku- ja saneerauskohteiden materiaaleja, kalusteita ja rakennusten osia uuteen käyttöön jo yhdeksän vuotta.

Uudelleenkäytettävää irtaimistoa löytyy tyypillisesti kiinteistöjen sisätilaremonteista, purkulupaa odottavista rakennuksista sekä yritysten muuttaessa paikasta toiseen. Myös teollisuuden ylijäämistä ja poistuvista mallistoeristä löytyy uudelleenkäytettävää.

Risain haluaa vauhdittaa laadukasta uudelleenkäyttöä. Yrityksen perustaja Sirpa Rivinoja on huomannut, että nykyään tuotteiden laatu ja soveltuvuus uudelleenkäyttöön tunnistetaan. Nykyään ostavista asiakkaista jo puolet on yrityksiä.

Yritys myös laskee tuotteidensa hiilikädenjälkeä. Kun esimerkiksi Mikkelin kaupunki myy kohteistaan materiaaleja uudelleen käytettäväksi, tekee se ympäristön kannalta positiivisemman valinnan eli kaupungin hiilikädenjälki kasvaa. Ostaja taas välttää oman hiilijalanjälkensä kasvun hankkimalla kierrätettyjä materiaaleja.

Hiilikädenjälkeen liittyviä laskelmia yrityksessä tekevä Joel Myllyaho on huomannut, että suomalaiset ovat nikkaroivaa kansaa, joka osaa nähdä kierrätettävien materiaalien arvon.

Kielo-hanke näyttää uudelleenkäytön edut

Rakentamisen kiertotaloutta edistävä Kielo eli Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hanke on koonnut selkeitä listoja siitä, miten rakennusosien uudelleenkäyttöä on järkevää edistää.

Projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä muistuttaa, että korjaaminen on yleensä edullisempaa kuin kokonaan uuden tuotteen hankkiminen. Kannattaa miettiä, voisiko esimerkiksi keittiöremontin sijaan huoltaa ja korjausmaalata vain kaappien ovet. Korjaus- ja huoltopalveluiden käyttö myös edistää työllisyyttä.

Uutta hankittaessa kannattaa muistaa, että laadukkaat materiaalit ovat kestäviä ja helpommin huollettavia, eli usein kalliimpi tuote tulee pidemmällä aikavälillä maksaneensa itsensä monin kerroin takaisin. Kiertotalouden yleistyessä syntyy kustannussäästöjä, kun käytettyjen rakennusosien hinta laskee kysynnän ja tarjonnan kasvaessa. Kun materiaaleja ei heitetä pois, voi säästää myös jätemaksuissa.

Uudelleenkäytettyjen rakennusosien hiilijalanjälki jää uusia huomattavasti pienemmäksi. Kun hyödyntää käytettyjä materiaaleja, uusiin kohteisiin syntyy persoonallista jälkeä ja materiaalien historia säilyy.

Rakennustietosäätiö kokoaa ensi vuoden syyskuuhun jatkuvassa Uuraket-hankkeessaan oppaan, joka helpottaa uudelleenkäytettävien rakennusosien hyödyntämistä talonrakentamisessa. Hanke kokoaa tietoa etenkin uudelleenkäyttökartoituksesta ja -selvityksestä, dokumentoinnista, suunnittelusta, tuotekelpoisuudesta ja soveltuvuuden todentamisesta.

Kielo-hanke on MikseiMikkelin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhteinen ryhmähanke, joka on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen sille on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Hanke järjesti Rakentamisen kiertotalouden teemapäivän yhteistyössä Espoon kaupungin ja Helsingin kiertotalousklusterin kanssa. Teemapäivään 12.4.2024 osallistui Mikkelin kaupungintalolla, Espoossa Aalto-yliopiston tiloissa ja verkon välityksellä yhteensä liki parisensataa osallistujaa.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Eri värisiä numeroita selityksineen tumman sinisellä pohjalla.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n vuosi 2023

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy otti vuoden 2023 aikana merkittäviä kehitysaskeleita sekä kohtasi taloudellisia ja toiminnallisia haasteita. Painetta kulujen hallintaan lisäsivät euroalueen inflaatio ja palkkojen yleiskorotusten kustannusten nousu.

Yhtiön perusrahaa sidottiin muun muassa myyntitoiminnan kehittämiseen ja yritysten aktiiviseen kontaktointiin tavoitteena uusien yritysten sijoittuminen ja/tai laajentuminen Mikkeliin. Kaikkiaan kahdeksan yritystä sijoittui Mikkeliin vuoden aikana.

Koko kehitysyhtiön väki pääsi saman katon alle kaupungin virastotaloon aivan vuoden lopussa. Remontoidut tilat ovat pinta-alaltaan puolet aikaisemmista, mutta lisääntyneen etätyön myötä työtila riittää. Keskeisen sijainnin myötä hyvä yhteistyö kaupungin viranhaltijoiden kanssa on entisestään tiivistynyt.

Kaupungin kasvuohjelma, jota rakennettiin yhteistyössä kaupungin viranhaltijoiden ja valitun konsultin kanssa, hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.12.2023 § 134. Kehitysyhtiö Mikseillä on merkittävä rooli kasvuohjelmassa ja sen toimenpiteiden toteuttamisessa.

Matkailun ja vapaa-ajan kehittämisalustan toiminta käynnistyi, ja vuoden aikana sen ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa ja yrityksille järjestettiin kaksi työpajapäivää.

Kuluttajien mielikuvia ja kokemuksia Mikkelistä matkailukaupunkina selvitettiin tutkimuksella. Kerätyn tiedon pohjalta tehtiin ns. lähtötila-analyysi, jota hyödynnetään brändistrategiatyössä osana Mikkelin kaupungin matkailustrategiaa. Matkailustrategia valmistuu syksyllä 2024.

Green Economy Mikkeli (GEM) kehittämisalustan konseptointi ja hankkeistaminen saatiin hyvään alkuun. Varsinaisen toiminnan aloittaminen jäi odottamaan päätöstä hankerahoituksesta.

Kaavio, jossa tekstiä eri väristen laatikoiden sisällällä.

Vuosi 2023 oli monella tapaa aktiivinen. Asiakkuuksia kirjattiin 1134 kpl ja erilaisiin tilaisuuksiin osallistui 3411 henkilöä. Asiakastyytyväisyyden arvosana oli 4/5. Etelä-Savon pääomarahasto on tehnyt yhteensä 7 sijoitusta vuoden 2023 loppuun mennessä.

Perusrahoituksen turvin kehitysyhtiö tuottaa seuraavaa: kaupungin yrityspalvelut, kaupungin matkailuneuvonta, osallistuminen kaupunkimarkkinointiin ja viestintään; hankintapalvelut, sijoittumispalvelut, yhtiön oma hallinto, osallistuminen TE24 valmisteluun, sekä kaupungin edunvalvonta ja sidosryhmäyhteistyö. Perusrahoitus vuonna 2023 oli 1 215 000 euroa ja budjetoitu liikevaihto on noin 5 000 000 euroa. Uusi nelivuotinen palvelusopimus allekirjoitettiin vuoden 2024 puolella.

Hankkeet muodostavat 75 % toiminnan volyymista

Hankkeet muodostavat toiminnan kivijalan, sillä ne muodostavat 75 prosenttia kehitysyhtiön toiminnan volyymista. Siten hankkeiden EU-rahoituksen vuosien 2021-2027 ohjelmakauden alkamisen hidas käynnistyminen ja hankepäätösten viivästyminen asetti haasteita yhtiön toiminnalle.

Kuluvan EU-rahoituskauden toiminnan raamit ja myöntövaltuudet muuttuivat merkittävästi edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Tämän vuoksi hankkeiden valmistelu on vaatinut aiempaa huomattavasti enemmän resursseja.

Lisäksi on tiedossa, että EU:n rakennerahastojen myöntövaltuudet pienenevät seuraavalla ohjelmakaudella edelleen, mikä vuoksi suorien EU-hankkeiden hakemiseen on paneuduttava mahdollisimman nopealla aikataululla. Nämä seikat huomioiden lisäresurssin tarve hankevalmisteluun on kiistaton.

Hankerahoituspäätösten saaminen vasta vuoden 2023 viimeisten kuukausien aikana tarkoitti käytännössä hyvin varovaista varojen käyttöä kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Pääosin tästä syystä yhtiön tulos näyttää positiiviselta. Tulokseen vaikuttivat myös varovaisuusperiaatetta noudattaen vuodelle 2024 siirretty ICT-palvelukilpailutus sekä viestintäpäällikön vaihtumisesta johtunut verkkosivu-uudistuksen siirtyminen vuodelle 2024.

Hankkeiden teemoina ovat muun muassa kiertotalous, kestävä kehitys, vastuullisuus, matkailumarkkinointi, tapahtumat, vapaa-ajan asuminen, saavutettavuus, yritysten ja toimintaympäristön kehittäminen; invest in -toiminta, sekä kaupungin kehittämisalustat ja kaupungin strategiset kehityskohteet.

Matkailun tilastoista tutkimusten perusteella tiedetään, että Mikkelin seudulle kohdistuu noin 50 % Etelä-Savon matkailun luvuista. Tuoreimmat työ- ja elinkeinoministeriön ilmoittamista luvuista ovat vuosilta 2020-2021: matkailun osuus BKT:sta Etelä-Savossa on 4,7 %. Valtakunnallisesti matkailun osuus BKT:sta on 1,6 %.

Kehitysyhtiö Miksein saamalla 1,2 miljoonan euron perusrahoituksella hankittiin MikseiMikkelille, kumppaneille ja yrityksille yhteensä peräti 35,1 miljoonan euron verran hankerahoitusta.

Yhtiön 8,4 miljoonan euron hankesalkussa on 17 hanketta, joilla toteutetaan Mikkelin kaupungin ja Miksein strategioita. Yritysten kehityshankkeiden yhteenlaskettu arvo oli 18,2 miljoonaa euroa. Hankkeiden ja perustoiminnan kautta syntyi yhteensä 184 uutta työpaikkaa vuoden aikana.

Vastuullisuus mielessä vuonna 2024

Kuluva vuosi on alkanut edeltäjänsä tapaan aktiivisena. Haluan kiittää henkilöstöä yhteistyöstä ja sinnikkyydestä, joita meiltä jokaiselta on vaadittu välillä enemmän kuin on sallittua.

MikseiMikkelin strategiset painopisteet eli laadukkaat yrityspalvelut, toimintaympäristön kehittäminen, myynti ja markkinointi sijoittuville yrityksille, viennin ja kansainvälistymisen edistäminen, sekä viidentenä matkailun ja vapaa-ajan asumisen liiketoimintojen edistäminen ohjaavat yhtiön toimintaa eteenpäin. Vastuullisuus läpileikkaa kaikkea liiketoimintaa ja niinpä olemme ottaneet työn alle ESG-mittareiden mukaisen toiminnan raportoinnin valmistelun.

Timo Paakki, toimitusjohtaja, CEO
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
timo.paakki@mikseimikkeli.fi
+358 40 809 1627

Työpöydällä on rahaa, laskin, näppäimistö ja kahvikuppi.

Velkajärjestely eri yritysmuodoissa

Velkajärjestely on myös yrittäjän vaihtoehto tietyin edellytyksin. Tästä jutusta selviää, miten yritysmuoto vaikuttaa velkojen järjestelyn mahdollisuuksiin.

Yksityinen elinkeinon- tai ammatinharjoittaja voi hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä yritystoiminnan velkoihin ja / tai yksityistalouden velkoihin. Yhtiömuodossa yritystoimintaa harjoittava yrittäjä (Oy, Ky, Ay) ei voi saada yrityksen velkoihin yksityishenkilön velkajärjestelyä. Yhtiömuotoisten yritysten osakkaat voivat kuitenkin hakeutua yksityishenkilön velkajärjestelyyn henkilökohtaisten velkojen osalta. 

Yksityisenä elinkeinon- tai ammatinharjoittajana toimivan velallisen elinkeinotoimintaan liittyvät velat voidaan järjestellä, jos: 

  • yritykselläsi on enintään kaksi työntekijää sinun lisäksesi viimeksi päättyneellä tilikaudella  
  • yrityksesi kykenee maksamaan yritystoiminnan kulut velkajärjestelyn aikana  
  • yritystoiminnan jatkamiselle on edellytykset  
  • maksuvarasi on positiivinen  
  • yrityksesi talouden tasapainottaminen ei vaadi yritystoimintaa koskevia järjestelyjä, kuten yrityssaneerausta 

Oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonta on maksutonta ja heidän talous- ja velkaneuvojansa muun muassa 

  • selvittää kanssasi taloudellista tilannettasi, 
  • auttaa punnitsemaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja 
  • auttaa laatimaan maksusopimuksia. 

Lisäksi talous- ja velkaneuvoja voi avustaa sinua järjestelylainan ja velkajärjestelyn hakemisessa. 

Lisätietoja: https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/etela-savonoikeusaputoimisto/fi/index.html 

Espanjalaiset työntekijät ovat paikanneet osaajapulaa mikkeliläisessä Inrayssa

Tässä juttusarjassa esittelemme kansainvälisen osaajan ja eteläsavolaisen työnantajan välistä yhteiseloa. Mikkeliläisessä Inrayssa on löydetty ammattitaitoista työvoimaa espanjalaisista koodareista. Osa heistä työskentelee Espanjassa sijaitsevassa tytäryhtiössä.

Inrayn toimitusjohtaja Janne Kovanen avaa videoneuvotteluyhteyden yrityksen Mikkelin-toimistossa Tuma-talossa Mikkelin Kirjalassa ja tervehtii rennosti espanjaksi: “Hola!”. Ohjelmistokehittäjä Juan Gil Lozano vastaa videopuheluun samalla tyylillä Inrayn tytäryhtiön toimistossa Espanjan Torremolinoksessa.

Kaksikko alkaa rupatella kuulumisiaan englanniksi. He ovat tunteneet toisensa jo kymmenisen vuotta.

Espanjalainen Gil Lozano on oikeastaan myös yksi syy siihen, että Inraylla on nykyään tytäryhtiö Espanjassa.

Gil Lozano tuli Inrayhin työharjoitteluun vuonna 2014. Hän opiskeli tuolloin automaatio- ja elektroniikkainsinööriksi Málagassa ja oli Erasmus-vaihdossa Mikkelin ammattikorkeakoulun tietotekniikkapuolella.

Janne Kovanen vakuuttui Gil Lozanon osaamisesta jo hakuvaiheessa.

– Juan oli paperilla tosi pätevä ja oli sitä oikeastikin. Kun hän oli valmistumassa, kyselin hänen jatkosuunnitelmiaan. Espanjan työllisyystilanne oli silloin huono, joten hän jäi meille töihin ja Mikkeliin asumaan.

Espanjasta löytyi osaajia, Suomesta ei

Inrayssa tehdään uusinta röntgenteknologiaa hyödyntäviä mittausjärjestelmiä, joilla saadaan tehostettua energiantuotannon, biojalostamojen sekä sellutehtaiden toimintaa. Järjestelmien tiedonhallinnassa käytetään muun muassa tekoälyä ja koneoppimista hyödyntäviä neuroverkkoja.

Yrityksen työntekijät ovat koulutustaustaltaan muun muassa ohjelmisto-, ympäristö- tai energiatekniikan insinöörejä. He tekevät työtään pitkälti tietokoneen ääressä toimistoympäristössä. Tällä hetkellä Inrayn emoyhtiö työllistää noin seitsemän työntekijää.

Gil Lozano työskenteli Inrayn Mikkelin-toimistolla kolmisen vuotta, kunnes hänen sen aikaiselle puolisolleen tarjoutui mahdollisuus työllistyä Espanjan Málagassa. Gil Lozano halusi muuttaa Espanjaan mutta jatkaa kuitenkin töitä Inrayssa.

Kovanen ei ajatellut, että työntekijä siirtyisi etätöihin vaan Inraylle perustettiin tytäryhtiö Málagaan.

– Halusimme tehdä asian virallisen kaavan kautta, maksaa muun muassa työntekijöiden sosiaaliturvamaksut ja verot Espanjaan, jotta heillä olisi mahdollisuus käyttää esimerkiksi sairaalapalveluita Espajassa. Muutoin toiminta olisi ollut harmaalla alueella, Kovanen sanoo.

Inray Technologies SL on toiminut Espanjassa vuodesta 2018. Toimisto sijaitsi ensin Málagassa ja sitten Torremolinoksessa.

Sijainnista Etelä-Espanjassa ja paikallisista kontakteista on ollut Inraylle hyötyä, sillä Kovasen mukaan Suomesta on ollut aika ajoin vaikeaa löytää osaavia ohjelmistokehittäjiä.

– Kun esimerkiksi vuonna 2018 haimme meille koodaria töihin, emme saaneet yhtään varteenotettavaa hakemusta. Mikkeliin oli hankalaa saada päteviä työntekijöitä rekrytoitua, Kovanen sanoo.

Sen sijaan Etelä-Espanjassa on ollut tarjolla hyvää ja osaavaa englantia puhuvaa työvoimaa.

– Andalusian yliopisto kouluttaa automaatio- ja tietotekniikkainsinöörejä, mutta alueella ei ole heille riittävästi hyviä työpaikkoja. Espanjasta olemme löytäneet osaajia sellaisissa tilanteissa, kun Suomesta emme ole saaneet edes työhakemuksia.

Paikallisia osaajia on löytynyt yliopiston kautta

Inrayn Espanjan-toimistolla on työskennellyt vuosien varrella pari vaihtuvaa henkilöä eri projekteissa.

Espanjasta on rekrytoitu yksi ohjelmistoammattilainen myös Mikkeliin. Hän työskenteli Mikkelin emoyhtiössä joitakin vuosia, mutta lähti hiljattain uusiin haasteisiin.

Juan Gil Lozano on perehdyttänyt uudet työntekijät Espanjassa paikan päällä ja myös Kovanen on käynyt Espanjan-toimistolla vähintään kerran vuodessa.

– Ennen korona-aikaa kävin myös Suomessa kokouksissa säännöllisesti, Gil Lozano kertoo videopuhelun välityksellä.

Tytäryhtiöön on rekrytoitu työvoimaa muun muassa Málagan yliopistosta, jonne kontaktina toimi aiemmin yhtiössä työskennellyt espanjalainen työntekijä. Yliopisto-opiskelijoille on tarjottu usein ensin harjoittelupaikkoja, joista on ilmoitettu yliopiston portaalissa. Yliopiston professori on valikoinut parhaat hakijat, jotka Kovanen on haastatellut etäyhteydellä.

Hyviä harjoittelijoita on työllistetty, mikäli sopivia projekteja on ollut tarjolla.

Inray on käyttänyt espanjalaisten ohjelmoijien rekrytointiin myös Testdome-palvelua.

– Testipalvelu on ollut hyvä tapa testata ihmisiä ohjelmointihommiin, sillä se arvioi tarkkaan suorituksen, siihen käytetyn ajan ja virheet, ja antaa realistisen palautteen hakijan osaamisesta.

Paria työntekijää isommaksi työllistäjäksi tytäryhtiö ei ole toistauseksi kasvanut. Kasvu vaatisi sen, että yrityksen johto olisi paikan päällä, Kovanen sanoo.

– Tulevaisuudessa koetamme löytää Espanjasta asiakkaita ja olemmekin olleet yhteydessä  Espanjan tärkeimpiin bioenergia- ja selluyrityksiin.

Inrayn kansainväliset asiakkaat ovat tällä hetkellä Tanskassa, ja asiakkaita on ollut myös myös muun muassa Latviassa ja Iso-Britanniassa. Kotimaassa Inrayn isoja asiakkaita ovat muun muassa Helsingin Energia ja Tampereen Energia.

Espanjalaiset arvostavat suomalaisen työnantajan joustavuutta

Juan Gil Lozano on tyytyväinen nykyiseen työhönsä ohjelmistokehittäjänä Inrayn tytäryhtiössä.

– Pidän työstäni ja homma toimii hyvin, ainakin minulle. Siitä on etua, että tunnen yrityksen entuudestaan ja olen ollut töissä emoyhtiössä Mikkelissä, hän kertoo.

Gil Lozano sanoo, että hän pitää erityisesti siitä, että Inrayssa hänellä on vapaus vaikuttaa omaan työhönsä.

Janne Kovasen mukaan espanjalaisiin yrityksiin verrattuna Inrayssa on joustavammat työajat ja kilpailukykyinen palkka. Kun monissa espanjalaisissa it-alan yrityksissä työntekijöiden työaika on 9–18, Inrayssa se on 8–16.

– Moni espanjalainen on arvostanut sitä, että emme vahdi työntekijöitä vaan meille riittää, että homma tulee hoidettua ja saamme heidät tarvittaessa kiinni, Kovanen sanoo.

Gil Lozano ei osaa sanoa vielä tulevaisuuden suunnitelmistaan, mutta viihtyy toistaiseksi nykyisessä toimessaan.

– Se on hyvä, että saan kehittää itseäni tässä työssä, muun muassa käydä koulutuksissa. Haluan oppia uutta.

Kansainvälisiä osaajia tarvitaan töihin Mikkeliin

Kansainvälisten osaajien työllistäminen ei ole Inrayssa muutoinkaan vieras asia.

Xamkin ja LUT-yliopiston kansainvälisille opiskelijoille on tarjottu jo vuosia harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. Harjoittelijat ovat olleet lähtöisin muun muassa Hollannista, Venäjältä ja Vietnamista.

– Moni hyvä tekijä olisi mieluusti palkattu töihinkin, mutta taloudelliset realiteetit ovat tulleet vastaan.

Kovasen mukaan kansainvälisiä osaajia tarvitaan töihin Mikkeliin. Suomen systeemi on kuitenkin melko karu kauempaa tuleville.

– Olen miettinyt, mitä järkeä on siinä, että ensin tänne houkutellaan opiskelijoita ulkomailta, mutta sitten heitä ei onnistuta työllistämään. Moni muuttaa valmistumisen jälkeen nopeasti pois, jos ei heti löydä töitä.

– Heidät pitäisi yrittää paremmin kotouttaa ja sitouttaa Suomeen, innostaa perustamaan star-upeja tai pohtimaan, mitä he täällä tekisivät työkseen. Pitäisi olla helppoa tapoja työllistyä myös opiskeluaikana tai lyhytkestoisempiin töihin muullekin kuin omalle alalle, jotta valmistumisen jälkeen olisi edes jotain työkokemusta. Työnantajan on hankala palkata, jos mitään työkokemusta ei ole.

Kovanen on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että muualta tulevien osaajien palkkaaminen helpottuisi. Inray on mukana ohjelmassa, jossa on tavoitteena työllistää työttömiä koodareita Etelä-Savossa.

– On mielenkiintoista nähdä, tuleeko ohjelmaan mukaan esimerkiksi ukrainalaislähtöisiä ohjelmisto-osaajia.

Teksti ja kuva: Elina Jäntti

henkilö työpöydän ääressä käsi laskukoneella

Talousneuvojan 10 vinkkiä: mitä voin tehdä kun kohtaan kassakriisin?

Mitä voin tehdä, kun kohtaan kassakriisin? Yleinen kustannustason nousu ja inflaatio vaikuttavat tällä hetkellä kaikkien yritysten liiketoimintaan.

Lue talousneuvojan 10 vinkkiä kassakriisin taklaamiseen:

1. Varmista rahoitus 

  • Taloudellisten haasteiden kohdatessa ole ensin yhteydessä omiin rahoittajiin.  
  • Ensisijainen rahoituskanava yrittäjälle on pankki. Ota yhteyttä omaan rahoittajapankkiisi ja selvitä, millaisia tuotteita heillä on tarjota tilanteeseesi. Kysy pankiltasi myös Finnveran takauksista. Neuvottele tilanteessa esimerkiksi lyhennysvapaasta. 
  • Mikäli oma rahoittaja ei heti kykene auttamaan, ole yhteydessä suoraan Finnveraan.  
  • Pikavippiin tai vastaavaan korkeakorkoiseen rahoitukseen ei kriisitilanteessa kannata turvautua.  

2. Sovi maksujärjestelyistä ja estä perintä 

  • Perinnän estämiseksi kannattaa olla ajoissa yhteydessä velkojiin ja sopia maksujärjestelyistä. Moni taho joustaa avoimien laskujen maksuajoissa. Sovia asiasta kirjallisesti. 
  • Vaihda mahdollisuuksien mukaan kerralla maksettavat laskut useampaan maksuerään, esimerkiksi vaihtamalla vakuutusmaksut eriin saat vapautettua pääomaa lähiajan tarpeisiin. Useat toimijat myöntävät myös lykkäystä maksuaikoihin. 
  • Ole yhteydessä vuokranantajiisi. Keskustele vuokranmaksun lykkäyksestä ja/tai osittaisesta hyvityksestä – voiko toimitilan vaihtaa edullisempaan tai riittääkö vähempi/edelleenvuokraus? 

3. Laske ennakkoveron määrää OmaVero-palvelussa ja hae tarvittaessa lykkäyksiä ja maksujärjestelyjä 

  • Mikäli tulosi ovat romahtaneet, laske ennakkoveron määrää Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Tilitoimistosi voi auttaa arvioinnissa. Voit myös hakea maksujärjestelyjä ja lisäaikaa verohallinnon palvelussa. 
  • Oma-aloitteisten verojen kuten alv-ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä. Pyyntö myöhästymismaksun perimättä jättämisestä tulee jättää ilmoituksen eräpäivänä (kuukauden 12. päivä) tai välittömästi sen jälkeen Verohallinnon puhelinpalvelussa 029 497 008 tai Oma-Veron kautta viestillä.
  • Lisätietoja yritysten verotuksesta löydät Verohallinnon sivuilta. 

4. Käy läpi sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi 

  • Käy läpi omat sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi. Voitko perua tai viivästyttää näitä?
  • Onko tarpeen irtisanoa tarpeettomia sopimuksia, kuten ylimääräisiä puhelinliittymiä tai palveluja?

5. Myy saatavat 

  • Markkinoilla on paljon toimijoita, jotka ostavat yrityksiltä riidattomia saatavia ja erääntyneitäkin laskuja. 
  • Toimijat eivät kuitenkaan osta laskujasi täydestä arvosta, koska saataviin sisältyy aina riski. Pyydä tarjoukset ja punnitse, kannattaisiko sinun myydä saatavasi. 

6. Pienennä YEL-työtuloa

  • Tarkista YEL-työtulon määrä, mikäli yritystoimintasi on supistunut.
  • Huomioi kuitenkin lopettamisen vaikutus esimerkiksi sairausajan etuuksiin (sairauspäivärahan määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella). Lue lisää YEL-työtulossa joustamisesta ja YEL-tarkistamisesta. 

7. Puhu henkilöstösi kanssa 

  • Voitko neuvotella henkilöstösi kanssa ylityövapaiden ja lomien pitämisestä tai mahdollisesta lomautuksesta? 
  • Mikäli joudut turvautumaan lomautuksiin, huomioi yhteistoimintalain mukainen menettelytapa. Lisätietoa työnantaja-asioissa saat tilitoimistoltasi. 

8. Tervehdytä yritystoiminta velkajärjestelyn tai saneerauksen kautta 

9. Älä jää yksin 

  • Mitä nopeammin lähdet ratkomaan talousvaikeuksia, sitä todennäköisemmin voit saada yritystoiminnan tervehdytettyä. Tärkeää on, että et jää yksin haasteinesi.
  • Ota yhteyttä omaan tilitoimistoosi ja pyydä heiltä neuvoa tilanteen ratkaisemiseksi.
  • ELY-keskuksen Yrittäjän Talousapu auttaa
  • Myös Suomen Yrittäjien jäsenneuvonta auttaa numerossa (09) 229 222 ark. klo 8–18 (laki- ja talousasiat) ja lisätietoa löydät verkosta https://www.yrittajat.fi/tietopankki/verot-ja-talous/yrityksen-talousvaikeudet/  
  • Kauppakamarin jäsenneuvonta palvelee numerosa (09) 2286 0250 ark. klo 9–15 (laki- ja talousasiat). 
  • Etelä-Savon oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta auttaa puhelimitse ja sopimuksen mukaan myös kasvokkain, löydät täältä tarkemmat yhteystiedot.

10. Lopeta yritystoiminta vapaaehtoisesti 

  • Kun haluat vapaaehtoisesti lopettaa yrityksesi, sinun tulee yleensä purkaa se. Yritysmuoto vaikuttaa siihen, miten tulee toimia. Lue tästä yritystoiminnan loppumisesta.
  • Myös oma tilitoimisto tai Yrittäjän Talousapu osaavat neuvoa tarkemmista askeleista. 
  • Etelä-Savon oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta auttaa puhelimitse ja sopimuksen mukaan myös kasvokkain, löydät täältä tarkemmat yhteystiedot.
  • MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Jos linja on varattu, kehotamme soittamaan hetken kuluttua uudelleen. Soittajan oma puhelinoperaattori veloittaa puhelusta soittajan liittymäsopimuksen mukaisen hinnan (pvm/mpm). MIELI ry ei peri maksua.