fbpx
Lyhythiuksinen nainen silmälasit päässään puhuu mikrofoniin ja pitää kädessään kattotiilen palasta.

Kiertotalous tuli osaksi uudis- ja saneerausrakentamista

Mikkelissä on kehitetty ja testattu viime vuosina erilaisia kiertotalouden malleja rakentamisessa. Mikkelin kaupungintalolla järjestetty Rakentamisen kiertotalouspäivä jakoi hyviä käytäntöjä.

Espoolainen Spolia Design on erikoistunut uudelleenkäytettäviin rakennusosiin, jossa tavoitteena on kierrättää ja käyttää uudelleen mahdollisimman laajasti kaikki käyttökelpoinen purkumateriaali. Vuodesta 2020 toimineen yrityksen toinen perustajista, Petri Salmi, muistuttaa, että uudelleenkäyttö on ollut osa rakentamista vuosituhansia.

Hän on huomannut, että asenteet kiertotaloutta kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Kiertotalous kiinnostaa nyt etenkin isoja rakennusliikkeitä ja rakennuttajia.

Salmi korostaa, että uudelleenkäytettäviä tuotteita halutaan hankkia samalla tavalla kuin uusia tuotteita. Nyt olisi siirryttävä projektikohtaisista ratkaisuista prosessimaisempaan toimintaan, jotta toimintamalleja pystytään monistamaan. Laadunvalvontaan ja kartoituksiin kaivataan teknisiä ratkaisuja ja tehokasta toteutusta. Purkukohteiden materiaalien markkinointiakin on parannettava.  Myös vastuunjako on saatava selkeäksi. Käytännössä vastuu jakautuu jokaiselle osa-alueelle uudelleenkäytön arvoketjussa, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvällä suurin vastuu.

Omassa työssään Salmi on huomannut, että ehjänä purkuun tulee varata nykyistä enemmän aikaa. Materiaalien käyttö uudelleen vaatii sitoutumista kaikilta osapuolilta. Käytännössä uudelleenkäyttö edellyttää, että kohteen materiaalit inventoidaan, uudelleenkäyttö suunnitellaan, mietitään tuotehyväksynnät sekä kustannus- ja ympäristöhyödyt. Myös materiaalien irrotus ehjänä edellyttää erikoistunutta osaamista.

Materiaaleista hän nostaa esille ensimmäiseksi tiilet. Monissa kohteissa niitä tulee paljon, ja irrotukseen on olemassa monia tekniikoita. Tiili on kiitollinen tuote käytettäväksi uudelleen. Yhdessä Salmen kohteessa tiiliä irrotettiin neliön kokoisina paloina.

Jo hankinta-asiakirjoissa urakoitsijalle oli antaa jo selkeät ohjeet, miten toimia. Kohdetta varten kehitettiin nostolaite, työtä varten tehtiin työohjeet, toteutusta seurattiin ja se dokumentoitiin.

Myös sivuvirrat eli teollisuuden ylijäämä tulisi saada uudelleenkäyttöön, kuten ontelolaattavalmistuksen hukkapalat. Niitä käytetään uudelleen esimerkiksi nurmikivituotteina. Erilaista lasimateriaalia voidaan hyödyntää uusina rakenteina. Liimapuu on purkajia kiinnostava materiaali, josta voidaan sahuuttaa osia monenlaiseen käyttöön. Erilaisista rakennusten pintamateriaaleista voi syntyä näyttäviä kokonaisuuksia, vaikka kohteen sisätiloihin. Salmen tamperelaiskohteesta tullaan uudelleenkäyttämään tiiltä, puurakenteita, betonielementtejä lasirakenteita ja osa kalusteista. Tuotteet testataan, irrotetaan ehjänä ja kunnostetaan uudelleenkäyttöön.

Salmi uskoo, että teollisen mittakaavan prosessit mahdollistavat selkeämmän suunnittelun, paremman laadunvarmennuksen ja lopulta sertifioitujen materiaalien myynnin ja tätä kautta luonnonvarojen säästymisestä saatavat edut.

Hän on vakuuttunut, että uudelleenkäytöstä tulee osa normaalia rakentamista ja saneerausta. Kun tavoitteena on korkea käyttöaste materiaaleille, se tekee toteutuksesta ennakoitavaa ja lisää kustannustehokkuutta. Tässä on myös mahdollisuus luoda suomalaisia vientituotteita.

Elävä Säätiö kierrättää ja työllistää

Kuopion alueella toimiva Elävä Säätiö aloitti toukokuussa viime vuonna Kieppu-hankkeen, joka keskittyy kierrättämään rakennusten purkumateriaalia käytettäväksi uudelleen. Tähän mennessä on kierrätetty noin 3700 erilaista tuotetta.

Hankkeen projektipäällikkö Pekka Leppämäki on huomannut, että purkumateriaalia uudelleen käyttävän tahon on hyvä olla alusta asti mukana suunnittelussa. Aluksi kartoitetaan purku-urakka ja kierrätettävät materiaalit, lasketaan kustannusvaikutukset ja mietitään tiedonkulku yhteistyökumppaneihin päin.

Leppämäki uskoo, että jatkossa verkostojen luomisesta tulee sekä velvollisuus että mahdollisuus. Pohjois-Savossa näkyy tällä hetkellä tarvetta toimijoille, jotka voivat käyttää uudelleen purkukohteiden irtaimistoja. Jatkossa hiilijalanjälkilaskelmin on pystyttävä todentamaan uudelleenkäytön ympäristövaikutukset. Hanke aloittaa laskemalla 25 tuotteen hiilijalanjäljen.

Ulkoikkunoille löytyi käyttöä sisätiloista

Arkkitehti Laura Vara sekä sisustusarkkitehti Tea Ellala olivat mukana Arkkitehdit Olla Oy:n seitsenkerroksisen toimistorakennuksen peruskorjausprojektissa, jossa ulkoikkunat haluttiin korvata energiatehokkaammilla. 600 vanhan ulkoikkunan kohtalo jäi arkkitehtien pohdittavaksi.

Ikkunat päätyivät sisätiloihin lasielementeiksi. Niitä ei tarvinnut leikata, vaan pystyssä olleet ikkunat käännettiin uusiolasiseiniin vaakatasoon. Alumiinisäleet maalattiin ja kierrätettiin samoihin seiniin. Uusia työvaiheita projektiin kertyi, kun ikkunoita piti pakata, suojata, välivarastoida ja kuljettaa.

Uudelleenkäyttöön kannusti se, että lasin valmistuksella on iso hiilijalanjälki. Laskelmien mukaan lasiseinistä syntyi alle puolet siitä hiilikuormasta, mitä vastaava uusi lasiseinä olisi tuottanut. Hintaeroa ei juuri tullut. Vara ei nostakaan esille rahallista säästöä, vaan nollasummahinnan ja vähemmät hiilidioksidipäästöt.

Vara kertoo, että projektista opittiin, että uudelleenkäytettävän materiaalin voi hyödyntää alkuperäistä vähemmän vaativaan käyttöön ja lopputuloksesta voi tulla kiinnostava. Tiimi oivalsi, että purkumateriaalin käyttäjän pitää oppia kyseenalaistamaan kauneuskäsityksiä lopputuloksesta tinkimättä. Uudelleenkäyttö on tahdon asia ja että arvoa voi nähdä siellä, missä sitä ei ole totuttu näkemään. Tehdessä hän kokee, että on tärkeää, että edellisen suunnittelijan työ näytetään parhaassa valossa.

Savikattotiilien käyttö vei byrokratiakierteeseen

Muusikko, yrittäjä Liisa Akimof huusi huutokaupasta omistukseensa Huopalahden tiilikattoisen asemarakennuksen vuonna 2016, ja saneerasi sen asuinkäyttöön. Kaupassa tuli rakennusoikeutta useille asuinrakennuksille, joten hän alkoi rakennuttaa puista asuinkasarmia, jota varten hän sai tuttavaltaan Riihimäeltä purkukohteesta Kupittaan Saven savikattotiiliä vuonna 2020.

Saneerauskohteen tiilistä kukaan ei kysynyt Akimofilta, ovatko ne turvallisia tai terveellisiä, kun hän puhdisti ne kahdessa kuukaudessa käytettäväksi uudelleen. Uudiskohteessa selvisi, että Kupittaan Saven tiiliä ei saa käyttää, koska niillä ei ole CE-merkintää, ei tosin ole enää yritystäkään, joka merkintää hakisi. Selvisi myös, että jos tiilet asennetaan uudisrakennukseen, rakennus ei saa koskaan käyttöönottolupaa. Akimof päätyi harkitsemaan täysin uusien tiilien ostamista ja etsiessään niiden DOP-hyväksyntämerkintää, hän huomasin, ettei niillä ollut sitä.

Kesäkuussa 2022 ympäristöministeriö ja Tukes muuttivat tulkintaansa uudelleenkäytettävistä rakennusmateriaaleista ja voimaan tuli rakennuspaikkakohtainen varmentamismenetelmä. Helsingin kiertotalousklusteri tuli Akimofin avuksi niin, että vanhoille tiilille voitiin lopulta antaa hyväksyntä, ja rakennus hyväksyttiin käyttöön elokuussa 2023.

Vanhojen tiilien käyttö maksoi Akimofille enemmän kuin uusien savikattotiilien hankinta olisi maksanut. Hän kuitenkin muistuttaa, että vanhojen savikattotiilien käyttäminen oli ilmastoteko, ja jos rakennus pysyy pystyssä tavoitellut 400 vuotta, niin pitkässä juoksussa se osoittautuu hyvin edulliseksi. Rakennuttajana hän on itse sitoutunut ottamaan vastuun rakennuksistaan ja niiden kaikkien rakennusosien toimivuudesta.

Mies mustassa hupparissa vieressään hymyileva nainen.
Lahtelaisyritys Risain Oy:n Sirpa Rivinoja ja Joel Myllyaho.

Kalusteiden ja rakennusosien myynti ja tulosraportointi

Lahtelainen kierrätysoperaattori Risain Oy on kierrättänyt purku- ja saneerauskohteiden materiaaleja, kalusteita ja rakennusten osia uuteen käyttöön jo yhdeksän vuotta.

Uudelleenkäytettävää irtaimistoa löytyy tyypillisesti kiinteistöjen sisätilaremonteista, purkulupaa odottavista rakennuksista sekä yritysten muuttaessa paikasta toiseen. Myös teollisuuden ylijäämistä ja poistuvista mallistoeristä löytyy uudelleenkäytettävää.

Risain haluaa vauhdittaa laadukasta uudelleenkäyttöä. Yrityksen perustaja Sirpa Rivinoja on huomannut, että nykyään tuotteiden laatu ja soveltuvuus uudelleenkäyttöön tunnistetaan. Nykyään ostavista asiakkaista jo puolet on yrityksiä.

Yritys myös laskee tuotteidensa hiilikädenjälkeä. Kun esimerkiksi Mikkelin kaupunki myy kohteistaan materiaaleja uudelleen käytettäväksi, tekee se ympäristön kannalta positiivisemman valinnan eli kaupungin hiilikädenjälki kasvaa. Ostaja taas välttää oman hiilijalanjälkensä kasvun hankkimalla kierrätettyjä materiaaleja.

Hiilikädenjälkeen liittyviä laskelmia yrityksessä tekevä Joel Myllyaho on huomannut, että suomalaiset ovat nikkaroivaa kansaa, joka osaa nähdä kierrätettävien materiaalien arvon.

Kielo-hanke näyttää uudelleenkäytön edut

Rakentamisen kiertotaloutta edistävä Kielo eli Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hanke on koonnut selkeitä listoja siitä, miten rakennusosien uudelleenkäyttöä on järkevää edistää.

Projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä muistuttaa, että korjaaminen on yleensä edullisempaa kuin kokonaan uuden tuotteen hankkiminen. Kannattaa miettiä, voisiko esimerkiksi keittiöremontin sijaan huoltaa ja korjausmaalata vain kaappien ovet. Korjaus- ja huoltopalveluiden käyttö myös edistää työllisyyttä.

Uutta hankittaessa kannattaa muistaa, että laadukkaat materiaalit ovat kestäviä ja helpommin huollettavia, eli usein kalliimpi tuote tulee pidemmällä aikavälillä maksaneensa itsensä monin kerroin takaisin. Kiertotalouden yleistyessä syntyy kustannussäästöjä, kun käytettyjen rakennusosien hinta laskee kysynnän ja tarjonnan kasvaessa. Kun materiaaleja ei heitetä pois, voi säästää myös jätemaksuissa.

Uudelleenkäytettyjen rakennusosien hiilijalanjälki jää uusia huomattavasti pienemmäksi. Kun hyödyntää käytettyjä materiaaleja, uusiin kohteisiin syntyy persoonallista jälkeä ja materiaalien historia säilyy.

Rakennustietosäätiö kokoaa ensi vuoden syyskuuhun jatkuvassa Uuraket-hankkeessaan oppaan, joka helpottaa uudelleenkäytettävien rakennusosien hyödyntämistä talonrakentamisessa. Hanke kokoaa tietoa etenkin uudelleenkäyttökartoituksesta ja -selvityksestä, dokumentoinnista, suunnittelusta, tuotekelpoisuudesta ja soveltuvuuden todentamisesta.

Kielo-hanke on MikseiMikkelin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhteinen ryhmähanke, joka on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen sille on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Hanke järjesti Rakentamisen kiertotalouden teemapäivän yhteistyössä Espoon kaupungin ja Helsingin kiertotalousklusterin kanssa. Teemapäivään 12.4.2024 osallistui Mikkelin kaupungintalolla, Espoossa Aalto-yliopiston tiloissa ja verkon välityksellä yhteensä liki parisensataa osallistujaa.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Lähes kaksisataa osallistujaa Rakentamisen kiertotalouspäivässä 12.4.2024

KIELO (Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä) -hanke järjesti Rakentamisen kiertotalouspäivän 12.4.2024 yhteistyössä Espoon kaupungin ja Helsingin kiertotalousklusterin kanssa. Tapahtumaan osallistui lähes 200 alalla toimivaa henkilöä paikan päällä Mikkelin kaupungintalolla, Espoon Otaniemessä sekä Microsoft Teamsin välityksellä.

Rakentamisen kiertotalouspäivän tavoitteena oli koostaa rakentamisen ja purkamisen parissa työskenteleville henkilöille, päätöksentekijöille, suunnittelijoille, alan yrittäjille ja kaikille kiertotaloudesta kiinnostuneille missä alalla mennään tällä hetkellä eri puolilla Suomea. Koska tilaisuudesta ei ole saatavilla videotallennetta, on tähän artikkeliin kuvattu päivän tapahtumia. Esittäjien esitysaineistot ovat saatavilla artikkelin lopussa.

Aamupäivän osuudessa korostui yhteistyön merkitys eri verkostojen ja toimijoiden välillä

Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Jouni Riihelä kannusti tilaisuuden avauspuheenvuorossaan purku- ja rakennushankkeiden eri osapuolia yhteistyöhön kiertotalouden edistämiseksi. Avauksen jälkeen kuultiin ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakasteelta miten keväällä 2025 voimaan astuvassa uudessa rakentamislaissa on otettu kantaa kiertotalouteen. Mikkelin kaupungin asemakaavapäällikkö Kalle Räinä esitteli, kuinka kaupungin maankäyttö- ja kaavoitustiimi on huomioinut toiminnassaan kiertotalouden mm. aikomalla käyttää kiertotaloutta tukevia tontinluovutuskilpailutuskriteerejä Urheilupuiston koulun purkukohteessa. KIELO-hankkeessa toteutettaville toimenpiteille saatiin jatkoa, kun Salla Pulliainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoi heidän hankkeessansa toteuttamiensa työpakettien osalta purkutyömaan ympäristövaikutusten monitoroinnista.

Ennen lounastaukoa kuultiin ja keskusteltiin rakentamisen kiertotalouden alueellisesta yhteiskehittämisestä. Heikki Moilanen ja Karoliina Tuukkanen Kiertotalous Pirkanmaalta esittelivät laatimiaan kiertotaloutta tukevia tontinluovutuskilpailutuskriteereitä sekä tulevia tunnin webinaaritietoiskuja alan toimijoille. Tessa Armour Espoon kaupungilta kertoi KERA-kaupunkialueen innovatiivisista kiertotalousuunnitelmista ja purku-urakoiden puitesopimuksista. Nina Hurme esitteli Uudenmaan kiertotalouslaakson monipuolista toimintaa eri kiertotalouden osa-alueilla ja kevään tulevista alan toimijoille suunnatuista työpajoista. Ennen yhteistä keskusteluosuutta Mira Jarkko Helsingin kiertotalousklusterista esitteli klusterin menneitä sekä tulevia rakennusosien uudelleenkäyttöön liittyviä kokeiluprojekteja ja kannusti yrityksiä mukaan käytännön kokeiluihin.

Purettujen rakennusosien uudelleenkäytöstä on jo saatu kokemuksia

Lounaan jälkeen kuultiin rohkaiseva esitys Spolia Design Oy:n Petri Salmelta, kuinka mm. tiiliä voidaan purkaa ehjänä, liimapuupalkkeja käyttää uudelleen esimerkiksi paviljonkirakentamisessa tai julkisivuverhouksessa. Sisustusarkkitehti Tea Ellala ja arkkitehti Laura Vara esittelivät upeita lasisia sisäväliseinäelementtejä, jotka oli valmistettu purkukohteen ulkoikkunalaseista Arkkitehtitoimisto Olla Oy:n hankkeessa.

KIEPPU-hankken Pekka Leppämäki esitteli omalla vuorollaan, kuinka myös Pohjois-Savossa olisi tarvetta paikalliselle kierrätysoperaattorille sekä purkukohteiden irtaimiston ja rakennusosien uusille käyttäjille. Muusikko Liisa Akimof tuoreena grynderinä toi esille omassa puheenvuorossaan mielenkiintoisia näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miten hän oli käyttänyt rakennusprojektissaan uudelleenkäytettyjä kattotiiliä. Liisa toivoi, että rakennusosien uudelleenkäyttöön liittyviä prosesseja helpotettaisiin ja selkeytettäisiin, sillä kiertotaloudella on oleellista merkitystä rakennusten käyttöiän pidentämisessä sekä ilmastonmuutoksen torjuntatyössä.

Kiertotalouteen tullaan siirtymään pienin, mutta varmoin askelin

Rakennustietosäätiön UURAKET-hankkeen Katja Tähtisen pitämä esitys vastasi useampaan Liisan esittämään kysymykseen, sillä hankkeen toimesta tullaan luomaan ohjeistusta talonrakentamiseen betoni-, tiili- ja liimapuurakenteiden uudelleenkäyttöön liittyen. Tuuli Kunnas Rakennusteollisuus RT:ltä toi esille omassa esityksessään, että kiertotalouteen siirtyminen ei ole helpoin tie. Kiertotalouteen siirtymiselle on kuitenkin ilmeinen tarve, sillä se on osa yritysvastuuta ja EU:n taksonomiaa sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamistoimia.

Päivä päättyi paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli rakennusosien ehjänä purku sekä uudelleenkäyttö. Panelisteina toimi kierrätysoperaattori Risain Oy:n perustaja Sirpa Rivinoja, hankinta-asiantuntija Ilkka Liljander Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä, rakennuttajapäällikkö Saija Himanen Mikkelin kaupungilta sekä grynderi Liisa Akimof. Keskustelussa jokainen pohti omalta osaltaan uudelleenkäytettävien rakennusmateriaalien vastuukysymyksiä, käytettyjen materiaalien maineen parantamista sekä minkälaisia keinoja he näkivät omassa työssään edistää rakennusosien uudelleenkäyttöä.

Tapahtumapäivän juonsivat Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä, Tessa Armour Espoon kaupungilta sekä Mira Jarkko Helsingin kiertotalousklusterista.

 

Tapahtuman esitysaineistoihin pääset tutustumaan klikkaamalla alla olevia esitysten nimiä.

Rakentamislainsäädännön ajankohtaiset kuulumiset, Harri Hakaste, Ympäristöministeriö

Kiertotalouden edistäminen Mikkelin asemakaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa, Kalle Räinä, Mikkelin kaupunki

Purkamisen ympäristövaikutusten seuranta, Salla Pulliainen, KIELO-hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kiertotalouden uusi aikakausi, Heikki Moilanen & Karoliina Tuukkanen, Kiertotalous Pirkanmaa

Ajankohtaiskatsaus rakentamisen kiertotalouteen Espoossa, Tessa Armour, Espoon kaupunki

Uudenmaan kiertotalouslaakson visio, Nina Hurme, Click Innovation Oy, Uudenmaan kiertotalouslaakso

Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma, Mira Jarkko, Helsingin kiertotalousklusteri

Kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä, Petri Salmi, Spolia Design Oy

Tavoitteita irtaimiston uudelleenkäytölle, Pekka Leppämäki, KIEPPU-hanke

Case: Ulkoikkunoiden käyttö lasiväliseinissä, Tea Ellala & Laura Vara, Arkkitehtitoimisto Olla Oy

(Kauhu)kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä uudisrakentamisessa – grynderi tarinoi, Liisa Akimof

Uudelleenkäytettävien rakennusosien kelpoisuuden ja soveltuvuuden selvittäminen, UURAKET-hanke, Katja Tähtinen, Rakennustietosäätiö RTS

RT:n näkökulma rakennustuotteiden uudelleenkäyttöön ja ehjänä purkamiseen, Tuuli Kunnas, Rakennusteollisuus RT ry

KIELO-hankkeen henkilöstö, Espoon kaupunki ja Helsingin kiertotalousklusteri kiittävät lämpimästi kaikkia tapahtuman toteutukseen osallistuneita sekä yleisöä paikan päällä että etänä!

 

Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Kuva: Salla Pulliainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tapahtuma oli osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön edistämiseksi- hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kuva pulpeteista parakkien edustalla ennen lastausta rekkaan.

400 pulpettia uuteen käyttöön Ukrainaan yhteistyössä Mikkelin kaupungin kanssa

KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä on aktiivisesti hankkeen aikana kartoittanut Mikkelin seudun tulevia purkukohteita selvittääkseen löytyisikö kohteista uudelleenkäyttökelpoisia rakennusosia tai irtaimistoa. Yhdeksi erinomaiseksi uudelleenkäyttökohteeksi erityisesti irtaimiston osalta tunnistettiin Mikkelissä sijaitsevan Urheilupuiston koulun väistötilat.

Urheilupuiston koulun oppilaat oli tarkoitus siirtää väistötiloista juuri valmistuneeseen Saimaanportin yhtenäiskouluun kevään 2024 aikana. Jenina Luotolampi lähti selvittämään, että siirtyisikö väistötiloissa olleet pulpetit ja muut toimistokalusteet oppilaiden mukana uuteen kouluun. Selvisi, että suurin osa irtaimesta ei olisi lähdössä oppilaiden ja opettajien mukana uusiin tiloihin.

Irtaimistolle alettiin pohtia uusia käyttökohteita yhteistyössä koulun rehtorin, Susanna Savanderin, paikallisen kierrätyskeskus Uutta Elämää Groupin ja Mikkelin Hiippakunnan Timo Rosqvistin kanssa. Uusien käyttökohteiden selvityksessä pyrittiin huomioimaan väistötilojen tyhjentämisen tiukka aikataulu ja se, että irtaimistolle löytyisi todennettavissa olevia uusia käyttökohteita.

Yhteistyöllä päästiin hyvään lopputulokseen. Osa irtaimistosta lähti uuteen kouluun, osa myytäväksi paikalliseen kierrätyskeskukseen ja osa lähti Ukrainaan. Huonokuntoinen irtain toimitettiin asianmukaisesti paikallisen Metsäsairila Oy:n kierrätys- ja lajittelukeskukseen materiaalina hyödynnettäväksi.

Onnistunut yhteistyö ylitti paikallismedioiden uutiskynnykset. Voit tutustua aiheeseen tarkemmin Yle Uutisten nettisivuilla täällä, Länsi-Savon sivuilla täällä sekä Mikkelin kaupunkilehden artikkeliin täällä.

Artikkeliin aiheesta Mikkelin kaupungin omilla internetsivuilla voit tutustua tästä.

 

Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Kuva: Mikko Mäkeläinen, Mikkelin kaupunki

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön edistämiseksi- hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

KIELO-hanke esillä Itä-Suomen jätehuollon yhteistyöryhmän kokouksessa

Tähän artikkeliin on koottu terveisiä KIELO-hankkeen projektipäälliköltä Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän kokouksesta.

Teemoina kokouksessa yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteen määrän vähentäminen ja kierrätysasteen nosto

Sain kunnian edustaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:tä ja KIELO-hanketta osallistuessani Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän kokoukseen 28.11.2023 Varkaudessa. Kyseisen yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa ja valvontaa Itä-Suomessa. Sen jäseniin kuuluu Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan alueen kuntien, toiminnanharjoittajien, säätiöiden ja yhdistysten jäseniä.

Kokouksen aamupäivän osuudessa kuultiin esityksiä Ympäristöministeriöstä, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Savo-Pielisen jätelautakunnalta sekä Jäteyhtiö Jätekukko Oy:lta. Esityksissä tuotiin esille em. toimijoiden kokemuksia ja näkökulmia yhdyskuntajätemäärän vähentämiseksi. Näiden esitysten jälkeen Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristönsuojelun asiantuntija Iiro Kiukas muistutteli osanottajille mieleen mitä viime kevään kokouksessa käytiin läpi rakennus- ja purkujätteistä. Tämän jälkeen oli oma vuoroni kertoa KIELO-hankkeen tavoitteista, siinä toteutettavista toimenpiteistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Näiden alustusten jälkeen siirryimme yhteiselle lounaalle ennen iltapäivän työpajatyöskentelyä.

Taloudelliset kannustimet, hankintakriteerit ja elinkaariajattelu nousivat työpajatyöskentelyssä esiin keinoiksi edistää rakentamisen kiertotaloutta

Työpajoissa pyrittiin löytämään pienryhmissä keinoja yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteiden vähentämiseen sekä kierrätysasteen nostamiseen. Iiro ja minä vedimme työpajaa, jossa etsittiin vastauksia kysymyksiin: ”Mitkä ovat suurimmat esteet rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäytölle ja kierrättämiselle?” sekä ”Miten eri toimijat voivat edistää ko. jätteen vähentämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä?”.

Ensimmäiseen kysymykseen saatiin vastaukseksi jo aiemmin hankkeessa tunnistamiani haasteita: kiire, välinpitämättömät asenteet, arvostuksen puute vanhaan ja kestävään, liian suuret kustannukset, suunnittelemattomuus, tietämättömyys sekä uudelleenkäytön ja kierrättämisen vaatiman tilan puute. Muutama osallistuja oli onnistunut omissa yksityisissä rakennusprojekteissaan taklaamaan näitä haasteita, joka toi toivonpilkahduksen siitä, että ongelmat ovat ratkaistavissa.

Toisen kysymyksen vastauksissa korostui, että tietoisuutta uudelleenkäytöstä tulisi lisätä. Niin ikään purkuprojekteille tulisi varata enemmän aikaa, jolloin rakennusosien uudelleenkäyttöä pohdittaisiin jo aikaisemmassa vaiheessa. Tämä edesauttaisi kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja voisi lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäaika mahdollistaisi myös kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteereiden lisäämisen asiakirjoihin. Keskusteluissa nousi esille taloudellisten kannustimien tarve, sillä neitseellinen raaka-aines on liian edullista verrattuna kierrätettyyn sekä suomalaisen työn kustannukset ovat korkeat.

Työpajan tulokset vedettiin vielä yhteen koko osallistujajoukon kesken Mentimeter-kyselyn avulla, jossa äänestettiin edellä mainituista vastauksista kolme suurinta estettä. Positiivista oli, että kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteerien puuttumista ja heikkoa asennetta uudelleenkäyttöä kohtaan pidettiin pienempinä esteinä kuin suunnitelmallisuuden puutetta, korkeaa hintaa tai kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi kaikista saaduista vastauksista äänestettiin kolme tärkeintä keinoa, jotka olivat: taloudellisten kannustinten lisääminen, kiertotalouden huomioiminen hankinnoissa asettamalla toimijoille velvoitteita sekä elinkaariajattelun tuominen rakentamiseen nykyistä voimakkaammin.

Päivä päättyi Varkauden kierrätyskeskusvierailuun

Kokouksen päätteeksi kävimme vielä tutustumassa paikallisen Ekotori-kierrätyskeskuksen toimintaan. Vierailu muistutti konkreettisesti siitä, kuinka paljon eri materiaalia meillä maailmassa odottaa uutta hyödyntämiskohdetta joko sellaisenaan pienin ehostuksin tai materiaalina.

Uskon, että päivä antoi myös muille kuin minulle paljon uutta ajateltavaa ja tästä on hyvä jatkaa kiertotalouden edistämistä.

22.12.2023 Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

 

KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino- ja liikennekeskus.

Kuvassa laatoitustarvikkeita.

Kiilto Oy etsii innovaatiokokeiluun mukaan rakennusalan yrittäjiä

Suomalainen Kiilto Oy, kemianteollisuuden tuotteita vuodesta 1919 valmistanut yritys, etsii yhteistyökumppaneita kokeilemaan uutta Debonding on demand -innovaatiotaan. Innovaation avulla ikuiseksi suunniteltu liimasidos voidaan purkaa hallitusti esim. mikroaaltojen avulla tuotetulla lämmöllä.

Tämä vähentää jätteen määrää teollisuuden aloilla, joissa liimoja käytetään, kuten esimerkiksi rakentamisessa, koska materiaaleja ei tarvitse enää rikkoa niiden erottamiseksi toisistaan.

Miten tämä liittyy rakentamiseen?

Rakennusalan yrittäjille kohdistettuna tätä innovaatiota voidaan käyttää esimerkiksi laatoituksessa. Kun laatoittaessa käytetään Debonding on demand -teknologiaa saneerauslaastin joukossa, laatat voidaan purkaa ehjänä ja käyttää uudelleen jossakin toisessa käyttökohteessa.

Mitä tämä edellyttää innovaatiokokeiluun mukaan lähtevältä yritykseltä?

Vaatimuksena on, että laatoitettavaa pinta-alaa tulee olla vähintään 1,5 m² ja laatoitettava kohde on oltava mielellään kuivissa sisätiloissa, kuten keittiön välitilassa, rakennuksen pääsisäänkäynnillä tai kaivottomassa WC-tilassa. Laatoitus tulisi olla purettavissa vähintään kahden vuoden kuluessa laatoituksesta, sillä Kiilto haluaa nopeuttaa teknologian valtakunnalliseen käyttöön päätymistä nyt, eikä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua, kun laattoja halutaan seuraavan kerran vaihtaa.

Mitä yritys hyötyy kokeiluun osallistumisesta? Maksaako osallistuminen?

Kokeilu ei maksa osallistuvalle yritykselle kuin osallistumisen vaivan, sillä Kiilto Oy tarjoaa materiaalit. Mikäli kokeiluun osallistuva yritys haluaa, voidaan kokeilun onnistumisesta raportoida paikallisesti, että valtakunnallisesti Kiilto Oy:n ja KIELO-hankkeen toimesta, joka tuo yritykselle positiivista julkisuutta ja uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Kannattaa ottaa huomioon, että vuonna 2025 voimaan astuva rakennuslaki edellyttää rakennuksilta hiilijalanjälkilaskelmia, jota uudelleenkäytettävien rakennusosien käyttö pienentää. Kiillon kokeiluun osallistuminen lisää yritysten kiertotalousosaamista ja hyvin todennäköisesti myös parantaa yrityksen kilpailukykyä tulevaisuuden markkinoilla.

Miten kokeiluun voi osallistua?

Ota yhteyttä allekirjoittaneeseen, niin jutellaan lisää.

KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi, p. +358 50 3459 403 tai jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi

Hirsirakennukset kiertoon Mikkelin seudulla – kehikoista maksetaan omistajille

 

Miksei Mikkeli edistää vanhojen hirsirakennusten uudelleenkäyttöä.

Etelä-Savon alueella on suuri määrä hirsirakenteisia talousrakennuksia, joiden purkamisen tarvetta ja uudelleenkäytön mahdollisuuksia selvitetään nyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimesta. Vanhat hirsirakennukset kannattaa ensisijaisesti kunnostaa ja säilyttää alkuperäisellä paikallaan niiden kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi, mutta mikäli käyttöä rakennukselle ei ole, voi rakennuksen purkamisella ja siirtämisellä pelastaa käyttökelpoiset hirsirakenteet ja niiden sisältämän rakennusperinnön.

Selvitys liittyy Miksein rakennus- ja purkujätteiden kierrätyksen ja uudelleenkäytön parantamiseen tähtäävään CityLoops-kehityshankkeeseen, jonka rahoitus tulee EU:n Horizon2020 ohjelmasta. Hanketta toteuttaa myös XAMK. Hankkeessa on jo kehitetty rakennus- ja purkumateriaalien uudelleenkäyttöön alueellinen digitaalinen markkina-alusta www.kiertoon.fi, jota koekäytetään hirsirakennuksiin liittyvässä selvityksessä.

Miksei lähetti vuonna 2021 yhteistyössä ProAgrian kanssa kyselyn Mikkelin alueen maatalousyrittäjille potentiaalisten hirsirakenteisten purkukohteiden löytämiseksi selvityksen esimerkkitapauksiksi. Asiantuntijoina ja yhteistyöyrityksinä selvitykseen ja purkutarjouksiin osallistuu neljä pilot-yritystä (yhteistiedot alla). Yritykset tekevät rakennuksen omistajalle tarjouksen rakennuksen purkamisesta, maksavat hyvityksen käyttökelpoisesta puutavarasta ja hoitavat tarvittaessa hyödyntämiskelvottoman purkujätteen kuljetuksen käsittelypaikkaan. Mikäli tarjontaa ilmenee runsaasti, yritysjoukkoa laajennetaan myös sellaisiin yrityksiin, jotka osallistuvat vain purkamiseen, mutta eivät hirsien uudelleenkäyttöön.

Selvityksessä pyritään kartoittamaan myös hirsien uudelleenkäytön kohteita ja kiinnostusta. Hirsi on luonnollinen, ekologinen ja hoidettuna kestävä ja pitkäikäinen rakennusmateriaali, jonka uudelleenkäytöllä edistetään kulttuurihistoriallisia arvoja. Hirsirakennusten säilyttämisellä pidetään myös yllä hirsien sisältämiä hiilivarastoja.

 

Yhteyshenkilöt:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja: p. 050 409 7832, raimo.lilja@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kehityspäällikkö Kimmo Haapea, p. 0440 361 613. kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

 

Yhteistyöyritykset:

Hirsirakennukset V. Sairanen: Vesa Sairanen p. 040 594 6995, v.sairanen@hirsirakennukset.net

ICT & Perinnerakentaja Tmi, Harri Hokkanen: p. 040 504 4428, harrihok@gmail.com

Mikkelin Rakennus ja Saneeraus Oy, Aki Kinnunen: p. 050 432 0915, aki.kinnunen@mrsoy.fi

Poklossi Oy, Tom Polamo: p. 050 30 31 612, tom.polamo@poklossi.fi

 

Kiinnostuitko? Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä:

[contact-form-7 404 "Not Found"]