fbpx

Mikkeliläisyritysten yhteistyönä suunniteltiin työkalu hiilijalanjäljen laskentaan

Puuni Oy auttaa asiakasyrityksiään suunnittelemaan ja tekemään päästövähennyksiä. Mikkeliläinen Mindhive Oy suunnitteli yritykselle uuden työkalun Puunin idean ja potentiaalisen australialaisasiakkaan toiveiden pohjalta.

Puuni Oy:n liikeideana on luoda uutta, lisäyksellistä metsäpinta-alaa alueille, jotka eivät luontaisesti metsity. Hiilinieluja on luotu istuttamalla metsää useisiin kohteisiin Mikkelissä ja Lempäälässä.

Palvelumuotoilulla kirkastettiin ideaa

Yrityksen perustaja Joona Puhakka kuvaa, että Mindhiven kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena oli uudenlainen palvelu, jonka konseptin toimivuudesta toivottiin ammattilaisen näkemys.

”Halusimme Mindhiven näkemyksiä konseptimme toimivuudesta, jotta voisimme kehittää siitä menestyksekkään palvelun. Mindhive hankki meille uusia näkemyksiä ja tärkeää tietoa, joka oli aiemmin jäänyt huomiotta. Saimme näin selkiytettyä konseptiamme ja luotua visuaalisen suunnitelman palvelumme toimivuudesta.”

Puhakka uskoo, että työkalut mahdollistavat yrityksen alkuperäisen idean havainnollistamisen mahdollisille asiakkaille ja sijoittajille tavalla, joka on sekä konkreettinen että vakuuttava.

”Meille oli valtavan iso apu saada Mindhiven ammattilaiset mukaan suunnittelemaan ja jalostamaan ideaamme. Vaikka itse olemme luottavaisia ideastamme, on aina jännittävää ja palkitsevaa nähdä ideasta ensimmäiset graafiset vedokset. Mindhive on osoittautunut loistavaksi yhteistyökumppaniksi, kun etsimme asiantuntija-apua uusien palveluiden kehittämiseen. Mielestäni muidenkin yritysten kannattaa hakea ammattilainen mukaan jo ideavaiheessa ja katsoa, kun omat visiot alkavat hahmottumaan todellisiksi suunnitelmiksi.”

Prototyypin avulla voi esitellä tuoteideaa

Käytännössä Mindhive lähti selkeyttämään ja konkretisoimaan asiakkaalleen tuoteideaa hiilijalanjäljen raportointipalvelusta, jota käyttäisivät yhteisöllisiä työtiloja käyttävät toimijat.

”Tunnistimme asiakkaan mahdollisia kipupisteitä, esitimme niihin ratkaisuja ja suunnittelimme asiakaspolun palvelun käyttöönotosta. Sen jälkeen muotoiltiin asiakkaan tuoteideasta käyttöliittymän prototyyppi, jonka avulla konkretisoitiin, miten palvelu toimisi ja miltä se tuntuisi. Prototyypin avulla voidaan kevyesti testata palvelua ilman, että tarvitsee vielä varsinaisesti koodata riviäkään. Prototyypin avulla Puuni Oy pystyy nyt esittelemään palvelua potentiaalisille asiakkaille ja sijoittajille, jotta palvelua voidaan lähteä kehittää eteenpäin. Käytännössä prototyyppi on linkki, josta aukeaa käyttöliittymäkuvia, jotka näyttävät ja tuntuvat oikealta palvelulta”, kehitystyötä tehneet Mindhiven palvelumuotoilijat Anni Vigrén ja Suvi Ripatti kuvaavat.

Verstas VB-hanke mahdollisti ketterät kokeilut

Yritysten välisen yhteistyön mahdollisti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Verstas VB -hanke, josta oli mahdollista rahoittaa ns. ketteriä kokeiluja. ”Kokeiluja tehtiin yhteensä 14:lle yritykselle ja tuloksia tullaan esittelemään kevään aikana. Kokeiluihin varattu rahoitus on nyt jo käytetty, tarpeita olisi kyllä ollut useammallekin kokeilulle”, toteavat hankkeen asiantuntija Kimmo Haapea ja projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin kehitysyhtiö Mikseiltä.

Verstas VB (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanke pilotoi Venture Builder -palvelukokonaisuuden. Määrällisenä tavoitteena on tukea 16 uuden kasvuhaluisen ja -kykyisen yrityksen syntymistä Etelä-Savoon. Hanke kestää vuoden 2024 loppuun saakka. EAKR-rahoitusta se saa Etelä-Savon ELY-keskukselta.

Lisätietoja

Marjo Niittuaho-Nastolin, 0440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Kimmo Haapea, 0440 361 613, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

 

Kuvateksti: Mindhiven palvelumuotoilija Suvi Ripatti fasilitoimassa muotoilutyöpajaa. Kuvaaja Pihla Liukkonen, Kontrastia Oy.

nainen puhuu yleisölle joista näkyy pää ja niska

Vastuullisuusraportoinnista tulee osa pk-yritysten arkea

Moni pk-yritys on viime aikoina huomannut, että isoja asiakasyrityksiä kiinnostaa, miten alihankkija hoitaa vastuullisuusasioitaan. Alkuun pääsee, kun alkaa kerätä tietoja vastuullisuusraporttia varten.

YK linjasi vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja kestävyyskriisiä. EU suunnittelee parhaillaan uusia sääntelytoimia.

”Yritykset ovat ehkä vahvin muutosmoottori tässä tilanteessa, koska ne pystyvät toimimaan ketterästi. Suurimmilla yrityksillä voi olla jopa enemmän vaikutusvaltaa kuin kansallisvaltioilla”, toimitusjohtaja Outi Ihanainen-Rokio Mastos Oy:stä kuvaa.

Moniin muihin maihin verrattuna suomalaisyritykset noudattavat hyvin lakisääteisiä velvoitteitaan. Lisäksi moni tekee vapaaehtoisia toimia. Paineita vastuullisuustoimiin tulee niin asiakasyrityksiltä, kilpailijoilta, asiakkailta kuin työntekijöiltäkin.

”Teollisuudessa alihankkijoiden toimitusketjujen pitää olla yhteensopivia isojen päämiesten toiminnan kanssa. Kaupan alalla asiakkaat edellyttävät vastuullisuutta, ja kilpailu kirittää tekoihin. Palvelualalla henkilöstökin edellyttää toimia, kuten tahtotilaa tehdä asioita paremmin.”

Kestävästä liiketoiminnasta syntyy kilpailuetua

Ensi vuodesta alkaen isojen, listattujen yritysten on tehtävä vastuullisuusraporttinsa EU-säädösten mukaisesti. Jotta ne voivat kuvata omat toimitusketjunsa aukottomasti, niiden on saatava alihankkijoiltaan vastaavat tiedot.

”Meneillään on siirtymä tai murrosvaihe. Se on aina haastavaa, mutta myös mahdollisuus. Kestävässä liiketoiminnassa on kyse siitä, että yrityksellä on fokus tulevaisuuden ymmärtämisessä. Isona tavoitteena on luoda ja mahdollistaa tuleville sukupolville samat mahdollisuudet hyvään elämään kuin mitä meillä on ollut.”

Hän arvioikin, että alkanut vuosi on tietoisuuden levittämisen vuosi.

”Isot sijoittajat tarkastelevat ympäristöön ja sosiaaliseen vaikuttavuuteen sekä hyvään hallintotapaan liittyviä asioita sijoituspäätöksiä tehdessään. Kun vastuullisuusasiat ovat kunnossa, se lisää tutkimusten mukaan yrityksen menestystä.”

Vastuullisuudesta on tulossa yrityksille myös kilpailuvaltti kilpailtaessa työntekijöistä.

”Kyselyjen mukaan jopa yli 60 prosenttia ihmisistä ajattelee, että työn merkityksellisyys on entistä tärkeämpää.”

Vastuullisuusviestintää tarvitaan

Vastuullisuusviestintä on isossa roolissa, että yritys saa kerrottua jo tekemistään toimista ja niistä, joita aikoo toteuttaa lähivuosina.

”Kilpailuetu syntyy siitä, että vaikka maailma muuttuu ympärillä, yrityksellä on tulevaisuus. Rakennetaan pitkää polkua kestävälle yritystoiminnalle. Vastuullisuus kiinnostaa asiakkaita ja voi synnyttää uutta liiketoimintaa ja kasvua. Lopulta kyse on bisneksestä.”

Hyvä viestintä on läpinäkyvää, riittävää ja luotettavaa. Vastuullisuusviestinnälle tuo oma haasteensa se, että kyse on ns. pitkästä pelistä eli yrityksen pitäisi pystyä kertomaan myös kauempana olevista visioistaan.

”Yritys voisi vaikka kertoa haluavansa olla nollapäästöinen tulevaisuudessa ja listata toimia, joilla siihen pyritään. Viestinnässä keskiössä on oltava asiakkaan. Viestintä on vuorovaikutusosaamista, joten siihen voidaan kouluttaa ja valmentaa”, operatiivinen johtaja Tiia Hamro-Drotz Mastos Oy:stä muistuttaa.

EU ohjaa säätelyllä rahavirtoja

EU:n tavoitteena on pärjäävä yhteiskunta. Tavoitteeseen pääsemiseksi rahavirtoja ohjataan vihreisiin investointeihin ja parannetaan vaikkapa kuluttajansuojaa.

”Kuluttajia halutaan suojella viherpesulta eli katteettomilta lupauksilta ja ympäristöväitteiltä.”

Jatkossa ympäristöväitteet pitää pystyä osoittamaan laskelmin. Myös energialuokitukset yhdenmukaistuvat.

”Tästä on tulossa yksi iso osa EU:n yhteistä ajattelua. Yrityksiltä edellytetään huolellisuutta, kun ne kuvaavat vaikutuksiaan ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä ylläpitävät hyvää kauppatapaa.”

Vastuullisuusraportoinnista tulee osa pk-yritysten arkea

Isoille yrityksille vastuullisuusraportointi on jo tuttu asia. Monet niistä ovat sertifioineet laatu- ja ympäristöjärjestelmänsä, jotka kerryttävät tietoa yrityksen toiminnasta. Pk-yritykset tulevat perässä ja ovat saaneet EU:lta siirtymäaikaa. Myös erilaiset julkisyhteisöt alkavat varautua vastuullisuusraportointiin.

”Käytännössä yritys tai yhteisö raportoi omasta arvoketjustaan, kuten alihankkijoistaan, loppuasiakkaistaan ja hankinnoistaan. Isot yritykset tarvitsevat tietoja alihankkijoiltaan. Pk-yrityksille sanoisin, että älkää odottako ensi vuoteen, että teille soitetaan ja kysytään tietoja. Ottakaa mieluummin selvää jo etukäteen, mitä päämiehenne odottavat, sillä säännöt eivät ole välttämättä yksiselitteisiä”, Outi Ihanainen-Rokio arvioi.

Olennaisuusanalyysi auttaa alkuun

EU on määritellyt noin 1200 erilaista raportointipistettä. On tärkeää, että yritys keskittyy raportoimaan huolellisesti omalle arvoketjulleen olennaisia asioita.

”Käytännössä raportoidaan siitä, mitä haitallisia ja positiivisia vaikutuksia yrityksen toiminnassa on. Pk-yrityksissä otetaan nyt tavallaan ensiaskelia, ja askelmerkit alkavat tulla näkyville. Täytyy myös muistaa, että EU:n raportointistandardi on vain yksi monista.”

Raportoitavia asioita ovat muun muassa kiertotalouden tunnusluvut, ilmastonmuutoksen torjunta ja tiedot työvoimasta.

”Kysymys on olennaisuudesta. Jos kerrotaan vaikka koko arvoketjussa työssä olevista ihmisistä, tärkeää on kertoa palkkausperusteiden tasa-arvoisuus, työntekijöiden sukupuolijakauma, koulutustaso ja sairauspoissaolot. Raportoinnilla voidaan osoittaa, että yrityksessä on ymmärretty myös asioiden väliset ilmiöt, kuten raaka-ainepulan vaikutukset tuotantoon. Mikäli toimitaan useissa maissa, omassa toiminnassa otetaan huomioon myös kyseisen maan lainsäädäntö.”

Tietoja kannattaa kerryttää

Raporttien tekoon on olemassa useita erilaisia malleja, joiden avulla kerrotaan ESG-vaikutuksista eli ympäristöön, sosiaaliseen toimintaan ja talouteen liittyvistä vaikutuksista.

”Tärkeää on kertoa uskottavaa tarinaa ja kerryttää dataa sen tueksi. Raportointi on vähän kuin vuosikertomuksen teko, jossa kuvataan uskottavasti ja luotettavasti matkaa kohti kestävää toimintatapaa.”

Pk-yritys pääsee alkuun, kun aletaan kerätä tietoa vaikka excel-taulukoihin, erilaisiin järjestelmiin tai ohjelmistotyökaluihin.

”Yritys voi tehdä kartan aiheeseen liittyen, tunnistaa toimintaympäristön vaikutukset ja luoda sen pohjalta ymmärrystä. Hiilijalanjäljen raportointiin on useita työkaluja, joita voi testailla ilmaiseksi ja joista voi löytyä rajapintoja yrityksessä käytössä olevaan taloushallinnon järjestelmään.”

Kun raportoinnin kanssa on päästy alkuun, pystytään laskemaan haittajälkeä ja sitä on sitten helpompi alkaa myös pienentää.
”Yleensä positiivisten vaikutusten osoittaminen hiilijalanjälkeen voi olla alussa hankalampaa kuin negatiivisten. Yritys voi vaikkapa kertoa olevansa matkalla vähäpäästöisempään toimintaan ja taklata haasteita myös viestinnän avulla.”

Kohti vaikuttavaa vastuullisuusraportointia ja -viestintää pääsee, kun alkaa ottaa selvää asioista, laittaa ajattelua ja strategioita kuntoon ja harjoittelee rohkeasti viestimistä.

”Kun ottaa henkilöstön mukaan miettimään ja toteuttamaan, tulee uusia ideoita, jotka voivat johtaa uusiin innovaatioihinkin. Kun asiakastyytyväisyyskyselyyn laittaa mukaan kysymyksiä vastuullisuudesta, sieltäkin voi tulla uusia ideoita. Matka kohti vastuullisempaa liiketoimintaa on pitkä, mutta ei elefanttiakaan syödä kerralla.”

Vastuullisuusraportointi- ja viestintä olivat aiheena Verstas CO2 -hankkeen järjestämässä tilaisuudessa 16.1.2024 Konsertti- ja tapahtumatalo Mikaelissa. Tilaisuudessa kuultiin myös kotimaisten yritysten tavasta hyödyntää vastuullisuusviestintää ja annettiin vinkkejä, miten toimia vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla.

Lisätietoja:

Verstas CO2 -hanke (Etelä-Savon yritysten tie hiilineutraaliuteen).
projektipäällikkö Kimmo Haapea, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy,
sposti: kimmo.haapea(at)mikseimikkeli.fi ja puhelin: 0400 361 613 ja
projektipäällikkö Mikko Hokkanen, Xamk,
sposti: mikko.hokkanen(at)xamk.fi ja puh. 040 673 9529.

Tämä juttu on tehty osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin toteuttamaa VerstasCO2-hankketta. Hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

OiOi laati kestävän kehityksen strategian

Elämyksellisiä virtuaaliympäristöjä luova OiOi Collective Oy huomasi kestävän kehityksen strategiaa tehdessään, että vastuullisuus onkin jo kaiken tekemisen keskiössä. Vastuullisuus on osoittautunut myös kilpailuvaltiksi, mikä konkretisoi yrityksen edelläkävijyyttä.

Mikkelistä ja Helsingistä toimiva yritys on alusta saakka valinnut toimeksiannoikseen sellaisia projekteja, jotka luovat ja lisäävät ihmisten hyvinvointia sekä fyysistä ja henkistä terveyttä. Teokset hyödyntävät luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat monipuolisia elämyksiä.

”Kaikki tekemisemme perustuu viimeisimpään tutkimustietoon, teknologiaan ja niiden luovaan soveltamiseen. Opimme toimeksiantoja tehdessämme lisää ja näemme, mihin suuntaan haluamme jatkossa panostaa ja keskittyä”, Mikkelistä käsin työskentelevä toimitusjohtaja Sami Kämppi sanoo.

Yrityksen tavoitteena on luoda merkityksellistä ja hyvinvointia edistävää media-arkkitehtuuria rakennettuun ympäristöön.

”Silloin tiedämme, että teemme jotain oikeasti arvokasta ympäröivään maailmaan.”

Mikkelissä yrityksen toimipiste sijaitsee Saimaa Stadiumilla, josta on kehittynyt hyvinvointitoimijoiden keskittymä eli hub.

”Täällä on ymmärretty hyvinvointi megatrendinä, joka jatkuu. Näin tämän kehityksen ja tarpeen jo vuosia sitten, mutta ymmärsin samalla, että tutkimuksen teko on hidasta ja kehitystyö vie aikansa. Kaikki tapahtuu ajallaan.”

Toimitusjohtaja Sami Kämppi uskoo, että samat arvot omaavien yhteistyökumppaneiden kanssa syntyy kestäviä virtuaalisia elämystuotteita.

OiOi löysi Saimaa Stadiumilta samanhenkisten kehittäjien ja tutkijoiden ympäristön, jossa voi helposti kehittää yhteisesti tärkeinä koettuja asioita.

”Meillä on täällä erinomainen toimintaympäristö testata ja mittaroida asioita kehitystyömme pohjaksi. Pääsemme mukaan pioneerityöhön, ja OiOi toimii yhtenä mahdollistajana, kun tutkittua tietoa sovelletaan käytäntöön. Viimeisimpänä esimerkkinä on muuan muassa Xamkin Active Labissä juuri vertaisarviointiin lähtenyt Susanna Kumpulaisen tutkimus siitä, minkälaisia parantavia vaikutuksia luontotiloilla voi olla hyvinvoinnille esimerkiksi työhyvinvoinnin näkökulmasta.”

Verkostomaisuus mahdollistaa kasvun

OiOi työllistää Helsingissä viisi osaajaa sekä kolme omien yritystensä kautta työskentelevää freelanceria. Yrityksellä on takanaan hyvä vuosi ja alkanut vuosikin näyttää hyvältä.

”Luomme ja teemme tulosta yhteistyökumppaneidemme kanssa muodostuneessa ekosysteemissä.”

Yhteistyökumppaneiksi valikoituu yrityksiä, jotka jakavat samat arvot ja korkeat laatustandardit.

”Samojen arvojen pohjalta rakennamme kestävää tulevaisuutta luontevasti.”

Koska OiOi vastaa toimeksiantojen koko tuotantoketjusta, kumppaniverkosto on laaja ja siihen kuuluu erikokoisia yrityksiä monilta eri aloilta.

”Eri projekteissa teemme joko kaiken itse tai valitsemme verkostostamme parhaiten soveltuvat yhteistyökumppanit, joiden kanssa asiat sujuvat. Tarvitaan myös keskinäistä kunnioitusta, yhteistyön arvon ymmärtämistä ja jatkuvaa verkostojen hoitoa.”

Työntekijöistä pidetään hyvää huolta

OiOi toimii tavalla, johon on sisäänrakennettu sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöön liittyvän vastuullisuuden perusperiaatteet. Sosiaaliseen vastuullisuuteen kuuluu, että uskotaan yhdessä luomiseen ja tekemisen älykkyyteen.

”Meillä jokainen työntekijä on oman alansa asiantuntija, mutta myös moniosaaja. Kaikilla on oma selkeä päärooli ja tekemiset menevät myös luontevasti lomittain.”

Yrityksen palkkapolitiikka on tasa-arvoista ja läpinäkyvää.

”Kaikki tietävät toistensa palkan ja sen vaatimukset. Tärkeää on kunnioittaa ihmisten työaikoja ja vapaapäiviä. Työhyvinvointia pidetään itsestään selvänä tavoitteena. Tämä on aivointensiivistä työtä, ja jotta suunnittelutyötä pystyy tekemään hyvin, pitää huolehtia myös työstä palautumisesta.”

Periaatteena on ymmärrys, että kun itse voi hyvin, se ruokkii luovuutta. Inspiroiva tekeminen, joustava työaika ja etätyöskentelymahdollisuudet koetaan myös palauttavaksi.

”Nämä periaatteet ovat hyväksi meille kaikille. Jokainen meistä on täällä töissä työn sisällön takia ja ymmärtää sen, että emme pysty toisaalta kilpailemaan palkoissa ja eduissa vaikka pelifirmojen kanssa, mutta työn merkityksellisyydellä taas voimme.”

Ympäristöystävällisiä ratkaisuja arkeen

Ympäristöystävällisyys näkyy kestävinä hankintoina, kierrätyksenä ja arjen pieninä tekoina, kuten joukkoliikenteen suosimisena.

”Itse suosin junia esimerkiksi käydessäni Helsingin yksikössä Maria O1 -hubissa. Otan usein pyörän mukaan ja sillä pääsen kätevästi entisen Marian sairaalan alueelle Baanaa pitkin. Täällä Mikkelissä pystyn pyöräilemään tai jopa hiihtämään luonnonsuojelualueen läpi töihin tänne Stadiumille Kalevankankaalle.”

Toki kansainvälisten asiakkaiden luonakin käydään, mutta matkojen määrä on vähentynyt ja samoilla reissuilla yritetään hoitaa useita asioita samalla kertaa.

”Korostamme yhteisluomisen ekosysteemimme merkitystä. Meillä ovat käytössä etätyöskentelyn työkalut, joilla on kätevää työskennellä yhdessä. Korona-aika muutti asiakkaiden ajattelua ja opittiin hyödyntämään etätyökaluja myös kokoustamiseen ja yhdessä luomiseen.”

Yrityksen päätuotteet ovat elämyksellisiä digitaalisia installaatioita, joita suunniteltaessa mietitään tarkkaan kestävät ratkaisut ja hankinnat.

”Huolehdimme installaatioiden koko elinkaaresta eli suunnittelusta, tuotannosta, asennuksista, huollosta ja kierrätyksestä. Kun installaatio tulee elinkaarensa päähän, huolehdimme asianmukaisesta kierrätyksestä. Haluamansa laitteet työntekoon jokainen työntekijä saa valita meillä itse. Työkoneet hankimme leasingillä ja osa työntekijöistä on halunnut puhelimen esimerkiksi kierrätettynä tai malleina, joihin voi vaihtaa tai päivittää itse osia, kuten Fairphoneen.”

Installaatioille voidaan laskea myös hiilijalanjälki.

”Pystymme laskemaan installaatioiden vaatiman energian. Mikäli asiakkaalla on jo vaikka aurinkopaneeleja katoilla, pystymme laskemaan, paljonko niitä pitäisi hankkia lisää, jotta installaatioiden kuluttama sähkö saataisiin tuotettua. Hankimme mahdollisimman vähän energiaa kuluttavia laitteistoja ja hyödynnämme led-valaistusta. Mietimme myös, tuottaako installaatio lämpöenergiaa ja saisiko sen hyödynnettyä tilojen lämmitykseen.”

Hankintoja ei tehdä halvin hinta mielessä, vaan laatu edellä. Ostopäätösten takana ovat kestävän kehityksen, reilun kaupan ja ympäristöystävällisyyden periaatteet.

”On hyvä suunnitella laadukkaille laitteistoille sisältöjä, jotka kestävät aikaa jopa 10-20 vuotta. Haluamme, että installaatioissa käytetään laitteistoja, jotka ovat helppoja asentaa ja huoltaa, jotta ne kestävät aikaa. Digitaalisuus sitten mahdollistaa vuosien varrella sisältöjen rikastamisen ja päivittämisen.”

Taloudellinen riippumattomuus antaa vapauden

OiOi on luotu orgaanisesti kasvavaksi yritykseksi, joka toimii ilman tekemistä linjaavia rahoittajatahoja.

”Esimerkiksi startup-yrityksistä kiinnostuneet pääomasijoittajat haluavat myydä yrityksen muutaman vuoden kuluessa eli tehdä exitin. Tämä ei kuulu meidän strategiaamme, vaan haluamme olla luomassa uutta digitaalista toimialaa omilla ehdoilla omaan visioon luottaen.”

OiOi on toimittanut paljon medianäkyvyyttä saaneita ratkaisuja, kuten suomalaisen luonnon parantavasta voimasta syntyneen Aukion Helsingin lentokentälle. Toteutuksia löytyy muun muassa museoista, teemapuistoista, taidekohteista, erilaisista tapahtumakohteista, esittelytiloista ja julkisivukohteista. Korona-aikana yrityksen kyky toimia ketterästi usealla toimialalla osoitti vahvuutensa.

”Uskon, että jos olisimme toimineet erilaisella strategialla, yritys olisi jouduttu lopettamaan korona-aikana. Nyt meillä on monta toimialaa, joista jollain on aina ollut toimeksiantoja. Kun korona-aikana aktiviteettipuistot menivät kiinni, museoihin ja hoivakoteihin tarvittiin uusia ratkaisuja.”

Yritys on alusta saakka toteuttanut kansainvälisille asiakkaille räätälöityjä ratkaisuja.

”Haluamme myös kansainvälistyä luonnollista tahtia, ja olemme tehneet kv. projekteja yrityksen alkuajoista lähtien. Pian meiltä on tulossa taas merkittäviä kv. avauksia, mutta niistä lisää myöhemmin.”

Kuvatekstit:

Toimitusjohtaja Sami Kämppi uskoo, että samat arvot omaavien yhteistyökumppaneiden kanssa syntyy kestäviä virtuaalisia elämystuotteita.

Tämä juttu on tehty osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin toteuttamaa VerstasCO2-hankketta. Hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

kaksi henkilöä pitelee käsissään isohkoa metallilevyä

Asiakkaat kirittävät Casemetia vastuullisuusasioissa

Mikkeliläisessä perinteikkäässä teräksisiä suoja- ja laitekoteloita valmistavassa Casemet Oy:ssä kehitetään vastuullisuusasioita. Vuoden kuluessa useat asiakasyritykset ovat kiinnostuneet yrityksen tavasta toteuttaa vastuullisuusraportointia.

Kahden mikkeliläisperheen omistamassa yrityksessä toteutettiin osittainen sukupolvenvaihdos vuoden 2021 aikana. Vuoden 2024 alusta toimitusjohtajaksi siirtyi Sanna Vihersalo ja kehitys- ja IT-johtajaksi Aki Hyyryläinen. Molemmat ovat myös osakkaita ja mukana hallitustyöskentelyssä.

”Nyt on hyvät fiilikset. Lähdimme molemmat omistajaksi kolmisen vuotta sitten. Jatkamme yrityksen kehittämistä. Operatiivisesta toiminnasta eläkkeelle ja hallituksen puheenjohtajan tehtävään siirtynyt isäni Jukka Kokkonen on taustajoukoissa sparraamassa tarvittaessa”, Sanna Vihersalo sanoo.

Vauhdikasta kehitystyötä

Yritys valmistaa teräskoteloratkaisuja sekä tarjoaa sähkömekaanista ja ohutlevyrakenteiden sopimusvalmistusta. Yrityksellä on oma tuoteperhe ja se valmistaa asiakasyrityksilleen niiden tarpeisiin räätälöityjä tuotteita.

Viime vuosina yritys on toteuttanut laajoja investointeja. Parhaillaankin Tuskun tuotantotiloihin tehdään noin 1000 neliömetrin laajennusta. Yrityksen toinen tuotantoyksikkö sijaitsee Viron Pärnussa. Lähivuosien suunnitelmiin kuuluu jatkaa kasvua kotimaassa, Skandinaviassa ja Baltiassa. Laajeneminen Ruotsin markkinoille on aloitettu.

”Olemme ottaneet uutta, laserhitsaukseen ja automatisointiin liittyvää teknologiaa käyttöön. Panostamme tulevaisuudessa robotiikan lisäämiseen täällä Mikkelissä ja myös Pärnun tehtaalla. Digitalisaation ansiosta olemme pystyneet vähentämään manuaalisia työvaiheita ja samanaikaisesti olemme ottaneet uusia ohjelmistoja käyttöön”, Aki Hyyryläinen kuvaa.

Sosiaalisesti kestävää johtamista

Yritys päivitti strategiansa syksyn aikana. Hallitus antaa reunaehdot ja vahvistaa yrityksen strategian. Hallituksen jäseninä on myös kolme ulkopuolista asiantuntijaa. Uutena strategiaan otettiin mukaan vastuullisuus. Se ymmärretään laajasti osana johtamista. Sosiaalinen vastuullisuus näkyy välittävänä työkulttuurina.

”Haluamme olla vastuullinen työnantaja työntekijöillemme ja vastuullinen kumppani asiakkaillemme. Pidämme mitä lupaamme olipa kyse laadusta tai toimitusehdoista. Myös työntekijöillemme pidämme sen, mitä on luvattu ja sovittu. Haluamme, että meillä on psykologisesti turvallista työskennellä. Meillä on nollatoleranssi kiusaamiselle ja kaikenlaiselle syrjinnälle”, Vihersalo kuvaa toimintatapoja.
Kahden perheen omistama mikkeliläisyritys toimii kasvollisena perheyrityksenä. Yrityksen historia ulottuu 40 vuoden päähän. Nykykonserni syntyi yritysostoin vuonna 2011.
”Haluamme jatkossakin toimia täältä Mikkelistä käsin.”

Vastuullisuus edellyttää kannattavuutta

Taloudellinen vastuullisuus on perinteikkäälle perheyritykselle itsestään selvä perusta.
”Toimimme niin Suomessa kuin Virossakin lakien mukaan, kannattavasti ja hyvää hallintotapaa noudattaen. Haluamme, että kaikki toimintamme on läpivalaistavissa. Meillä on selkeä rakenne sille, miten toimimme ja miten vastuut jakautuvat.”

Laiteinvestointeja ja rakennushankkeita toteutetaan omina kehitysprojekteinaan niin, että niillä on omat vastuuhenkilöt.
”Ennakoimme, miten uudet investoinnit vaikuttavat tuotantoon ja huomioimme ne niin, ettei toimitusaikatauluihin tule muutoksia. Haluamme toimia systemaattisesti ja järjestelmällisesti.”

Ympäristöasioista pidetään huolta

Vastuullisuus ympäristöstä näkyy koko tuotantoketjussa. Terästä raaka-aineenaan käyttävä yritys on vähentänyt syntyvän jätteen määrää jo pitkään, ja kaikki jäte menee uusiokäyttöön.

”Kierrätys on osa yrityksen dna:ta ja kannattavuudenkin kannalta oleellista. Teräsraaka-aine on rahanarvoista tavaraa ja kierrätettävissä yhä uudelleen. Toimimme energiatehokkaasti seuraten sähkön ja lämmön kulutusta. Mietimme uusiutuvien energiamuotojen mahdollista käyttöä. Koneinvestoinneissa olemme saaneet poistettua vanhoja energiaepätehokkaita koneita, mikä on vähentänyt energian kulutusta. Tuotantotiloissa on käytössä vain led-valoja”, Vihersalo kuvaa.

Yritys on laskenut hiilijalanjälkeään vuodesta 2022 alkaen. Lisäksi on tehty tuotekohtaisia laskelmia hiilijalanjäljestä.
”Hyödynsimme päästökertoimen teossa ja laskelmissa ulkopuolista, kokenutta yhteistyökumppania. Saimme selville lähtötasomme ja löysimme keinot, joilla päästöjä voidaan vähentää eli saimme pohjatyön tehtyä. Itsellemme jäi tiedon kerääminen.”

Yritys käyttää hiilijalanjäljen laskennassa Scope 1, 2,3 -luokittelua. Scope 1 -luokkaan kuuluvat kaikki yrityksen suorat kasvihuonekaasupäästöt, kuten kiinteistöt, oma energiatuotanto ja ajoneuvojen päästöt. Scope 2 sisältää ostetun sähkön, höyryn ja lämmön kuluttamisesta syntyvät kasvihuonepäästöt. Scope 3 -luokkaan luetaan epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, kuten hankinnat, liikematkustaminen ja jätteet.

”Monet yritykset jättävät Scope 3:n laskematta, kun siinä pitää arvioida myös ostojen merkitys. Meillä ostot ovat määrällisesti suuret, joten on tärkeää saada niiden vaikutus näkyviin. Kannattaa miettiä, miten asioita voi pilkkoa niin, että niitä voi kehittää pikku hiljaa paremmiksi”, Hyyryläinen muistuttaa.

Vastuullisuusraportointi tukee kasvua

Casemetissä on takana vuosien kehitystyö vastuullisuusmittareiden käyttöönotossa. Vasta kehitystyön aloittamista pohtiville yrityksille Sanna Vihersalolla on vinkki.

”Vastuullisuus ei ole uhka, vaan sitä pitää miettiä sitä kautta, että mitä mahdollisuuksia se antaa omalle liiketoiminnalle. Kannattaa lähteä liikkeelle matalalla kynnyksellä. Voi pilkkoa asioita pieniin palasiin. Rajaamisessa saimme apua Xamkin ympäristöpuolen opiskelijalta, joka teki meille opinnäytetyön. Erilaisia malleja voi tutkia netistäkin, mutta meillä toimi se, että otimme ulkopuolisen osaajayrityksen apuun kehitystyöhön. Ulkopuolisia osaajia kannattaakin meidän kokemuksemme mukaan hyödyntää”, Vihersalo toteaa.
Casemet on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Xamkin Verstas CO2 -hankkeessa pohtimassa vastuullisuusraportoinnin kehittämistä.

”Kävimme alun tilannetta läpi Miksein Kimmo Haapean ja Mikko Hokkasen kanssa ja teimme omia päätelmiämme sen pohjalta. Yksi lähtökohta on poistaa tuotannosta kaikki hukkavaiheet ja hukkatuotteet. Huomasin, että mitä aktiivisempi on itse, sitä enemmän saa neuvoja ja herää avointa keskustelua.”

Casemetilla on asiakkaina myös pörssiyrityksiä. Varsinkin niitä kiinnostaa jo alihankkijoiden vastuullisuusraportointi. Vastuullisuusraportointia aletaankin Casemetilla tehdä tänä vuonna.

”Viime vuonna muutama asiakas jo otti esille vastuullisuusraportoinnin ja selvitti, minkälaisia mahdollisuuksia meillä on tehdä raportointia. Aihe on noussut tosi paljon esille viimeisen puolen vuoden aikana. Asiakkaat haluavat tietää, onko meillä hiilijalanjälkeen liittyvää raportointia ja miten olemme toteuttaneet vastuullisuutta. Olen varma, että tänä vuonna asiakkaat pyytävät jo vastuullisuusraportteja toiminnastamme. Vastuullisuusraportoinnista on tulossa elinehto eli osa asiakkaista ei jatkossa hyväksy alihankkijayrityksiä, jotka eivät raportointia tee. Uskon, että myös pankit alkavat edellyttää vastuullisuusraportointia”, Aki Hyyryläinen arvioi.

Myös muut rahoittajatahot ovat alkaneet edellyttää rahoituksen hakuvaiheessa vastuullisuusraportointia.
”Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta eikä ihmeellistä. Meilläkin on ollut jo pitkään sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät, jotka tuottavat meille tietoa ja auttavat raportoinnissa. Ajattelen niin, että valveutuneet asiakkaat pitävät meidät hereillä. Samalla opimme itse koko ajan uutta ja kehitämme toimintaamme paremmaksi”, Sanna Vihersalo tuumii.
Casemet-konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 31 miljoonaa euroa. Yritys työllistää noin 220 työntekijää, joista 50 työskentelee Viron Pärnussa.

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toteuttama VerstasCO2-hanke tuottaa yrityksille tietoa vastuullisen liiketoiminnan vaatimuksista ja sparraa yrityksiä monenlaisissa vastuullisuusasioissa. VerstasCO2 (2023-2024) on EU:n osarahoittama projekti. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.