fbpx

Vinkit käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen

Omistatko rakennuksen, joka tullaan saneeraamaan tai purkamaan? Voit pidentää kohteen irtaimiston ja rakennusmateriaalien käyttöikää esimerkiksi järjestämällä kohteessa pop up-myyntitapahtuman.

EU-rahoitteinen KIELO-hanke järjesti Mikkelissä purkukohteen pop up-myyntitapahtuman paikallisen kierrätyskeskus Uutta Elämään ja Mikkelin kaupungin kanssa, lue kooste tapahtuman tunnelmista täältä. Innostuitko? Nappaa tästä artikkelista KIELO-hankkeen vinkit käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen!

Vinkit käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen:

  • Käykää yhdessä myyjän ja kiinteistön omistajan kanssa tutustumassa myyntikohteeseen paikan päällä hyvissä ajoin etukäteen. Sopikaa mm. myynnin ajankohta, myytävät tuotteet hintoineen, irrotustapa, tarjotaanko tuotteille kanto- ja/tai poiskuljetuspalvelua, käytettävissä olevat henkilöstöresurssit, markkinointikanavat sekä vastuukysymykset.
  • Varaa aikaa myyjälle tutustua kohteeseen
    • Ennakkomainokset myytävistä tuotteista lisäävät tapahtuman houkuttelevuutta.
    • Asiakkaille on miellyttävämpää, kun heitä voi myyntipäivänä ohjata isossa kohteessa jo suoraan tiettyyn suuntaan mistä mitäkin löytyy.
  • Sopikaa hyvissä ajoin vastuuhenkilöt tapahtuman markkinointiin ja itse myyntipäivälle
    • Varatkaa riittävästi maksupäätteitä ja henkilökuntaa tapahtumapäivälle.
    • Useampi myyntipäivä helpottaa myyntiä, koska ostajille voi herätä tapahtuman aikana innostus ostaa useampia tuotteita, eikä kaikkea välttämättä ehdi saman päivän aikana irrottamaan ja viemään pois.
    • Ennakkomarkkinoinnin lisäksi kannattaa huomioida, että tienvarsimainonta kerää mukavasti lisää kävijöitä itse tapahtumapäivänä.
  • Jos kohteessa on sisäilmaongelmia tai muuta, joka voi aiheuttaa terveyshaittaa, arvioikaa tapauskohtaisesti siihen liittyvät riskit ja muistakaa viestiä asiasta avoimesti.
  • Myös FIGBC:ltä löytyy ohjeita pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen: https://figbc.fi/julkaisut/ideakortti-nain-jarjestat-purkumateriaalien-kierratyksen-pop-up-tapahtuman
  • Esimerkin tapahtuman viestinnästä löydät Mikkelin kaupunkilehden artikkelista: https://www.mikkelinkaupunkilehti.fi/paikalliset/7331323

 

Käytettyjen rakennusmateriaalien ehjänä irrotukseen, kunnostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä KIELO-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi tai p. +358 50 3459 403.

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Myyntipöytä Urheilupuiston koulun pääsisäänkäynnin edessä.

Käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuma Mikkelissä onnistui yli odotusten

Kierrätyskeskus Uutta Elämää, Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n EU-rahoitteinen KIELO-hanke järjestivät yhdessä kaikille avoimen käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman purkupäätöksen saaneella Urheilupuiston koululla aurinkoisena elokuun perjantaina 9.8.2024 klo 10-15. Tapahtuma oli osa Mikkelin kiertotalouspäiviä.

Pop up-myyntitapahtumassa mukavasti kävijöitä ja löytämisen iloa

Tapahtuma keräsi hyvin väkeä, noin 80 kävijää ikähaarukaltaan alle kouluikäisestä eläkeläiseen. Kävijöissä oli rakennusalan yrittäjiä sekä yksityisiä ihmisiä, joista osa oli tullut myyntipäivään ostamisen sijaan nostalgisoimaan vanhoja muistoja vuonna 1951 valmistuneen koulun tiloihin.

Tapahtuma toteutettiin niin, että ostajat saivat kierrellä ja tutustua kohteeseen vapaasti tapahtuman aikana. Mikäli kohteesta löytyi jotakin mieleistä ostettavaa, ostaja neuvotteli hinnasta kierrätyskeskuksen myyjän kanssa, maksoi tuotteen, irrotti tuotteet itse omin työkaluin ja vei ostoksensa pois kohteesta tapahtuman aikana.

Vaikka hinnat olivat alhaiset vaihdellen 0,5 eurosta 80 euroon, saatiin tapahtumasta mukavasti myyntituottoa kierrätyskeskukselle. Ennen kaikkea tärkeintä oli, että kävijät tekivät hyviä löytöjä ja että hyväkuntoisten tuotteiden elinkaarta saatiin pidennettyä sen sijaan, että ne olisi toimitettu rakennuksen purkamisen yhteydessä paikalliseen Metsäsairila Oy:n jätteiden lajittelu- ja kierrätyskeskukseen jatkojalostettavaksi materiaalina.

Suihkun sekoittajia, vessanpönttö ja käsienpesuallas pakettiauton kyydissä.
Suihkun sekoittajat, käsienpesualtaat ja vessanpöntöt tekivät kauppansa pop up-myyntitapahtumassa. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ostajia kiinnostivat erityisesti väliovet ja kostean tilan kalusteet

Kohteesta myytiin laidasta laitaan kohteessa kiinteästi kiinni olevia materiaaleja, kuten väliovia karmeineen, kaapistoja, käsienpesualtaita, vessanpönttöjä, suihkun sekoittajia, suihkuseiniä ja erikoisempia tuotteita, kuten puolapuita, metallisia suojakaiteita ja teknisen työn pöytiä. Ostajille tehtyjen haastattelujen perusteella materiaalit jatkoivat elämäänsä ihmisten autotalleissa, harrastetiloissa tai mökeillä.

Koska kohde oli ollut viisi vuotta tyhjillään ja todettu jo sitä ennen sisäilmaongelmaiseksi, tapahtumassa myytävistä oli rajattu pois tekstiilit ja kevyt irtaimisto. Myytävien tuotteiden turvallisuudesta, terveellisyydestä ja takuusta otti vastuun ostaja itse. Moni kävijä toivoi, että olisi voinut ostaa kotiinsa pienen palan kohteen historiaa esimerkiksi tuolin muodossa, koska eivät vie kotona niin paljoa tilaa kuin esimerkiksi kaapistot. Kävijöille kerrottiin sisäilmaongelmista ja tarjottiin hengityssuojainta rakennuksen ulko-ovella.

Ostajia olisi löytynyt myös mm. kohteen pihakiveyksille, ulkotilojen teräsportaille, räystäspelleille, mutta niitä kohteesta ei voitu myydä, koska kohteelle ei ollut vielä myönnetty purkulupaa.

Metalliset kaiteet nojaavat rakennuksen seinään odottaen uutta omistajaansa
Koulun sisätiloissa olleet suojakaiteet saavat uuden käyttötarkoituksen puutarhassa. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

 

 

 

 

Koulusta irrotetut väliovet pakattuna henkilöauton kyytiin
Väliovet karmeineen olivat yksi eniten myyty rakennusmateriaali tapahtumassa. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Positiiviset kokemukset tapahtumasta kannustavat jatkamaan materiaalien myyntiä

Koska tapahtuma onnistui yli odotusten, Mikkelin kaupunki haluaa tehdä jatkossa vastaavan tyyppistä yhteistyötä kierrätyskeskus Uutta Elämään kanssa tulevissa purkukohteissa.

Aina yhteistyö ei rajallisten resurssien takia ole kuitenkaan mahdollista kierrätyskeskuksen kanssa, jonka vuoksi alalle kaivattaisiin uutta liiketoimintaa erityisesti Etelä-Savon alueelle, jossa purkua ja saneerausta tullaan lähivuosina tekemään runsaasti.

Hyvä esimerkki liiketoiminnasta on pääkaupunkiseudulla ja Päijät-Hämeessä toimiva kierrätysoperaattori Risain Oy, jonka avulla kiinteistönomistaja saa myyntiprosessin lisäksi osan kohteen myyntituotosta ja myytyjen tuotteiden hiilikädenjälkilaskelmat.

Sisäilmaongelmien kannalta jatkoa ajatellen olisi ihanteellista, jos purkukohteiden hyväkuntoiset materiaalit saataisiin myyntiin kohteesta jo ennen lämmityksen ja ilmanvaihdon katkaisemista.

Innostuitko?

Lue vinkit oman käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtumasi järjestämiseen täältä.

Käytettyjen rakennusmateriaalien ehjänä irrotukseen, kunnostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä KIELO-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi tai p. +358 50 3459 403.

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

 

Kuluttajien kysyntään vastataan järjestämällä kaikille avoin käytettyjen rakennusmateriaalien pop up -myyntitapahtuma

Purku- tai saneerauskohteen irtaimiston ja rakennusmateriaalien jälleenmyynti on yksi kiertotalouden tuoma uusi liiketoimintamahdollisuus yrityksille. Tätä kokeillaan Mikkelissä konkreettisesti elokuun alussa Urheilupuiston koululla kaikille avoimessa käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtumassa.

Tapahtumassa kierrätyskeskus Uutta Elämää Group myy suoraan kohteesta yrityksille sekä yksityisille kuluttajille hyväkuntoisia rakennus- ja sisustusmateriaaleja edullisin hinnoin. Myytäviin tuotteisiin sisältyy rakennuksessa kiinteästi kiinni olevia tuotteita, kuten hyllyjä, sisäikkunoita, sisäväliovia, seinäpeilejä, liitu- ja tussitauluja, suihkukaappeja, suihkuväliseiniä, vessanpyttyjä, käsienpesualtaita sekä paljon muuta.

Pop up -myynti järjestetään Urheilupuiston koululla (Anni Swanin katu 6, 50100 Mikkeli) perjantaina 9.8.2024 klo 10–15. Ostajien tulee irrottaa tuotteet itse omin työkaluin sekä huolehtia niiden kantamisesta sekä kuljetuksesta pois rakennuksesta ja tontilta ostamisen jälkeen. Maksuvälineenä käy pankkikortti. Kohteessa on todettu sisäilmaongelmia. Tarkemmat lisätiedot tapahtumasta löytyy osoitteesta: www.mikseimikkeli.fi/tapahtumat

Rakennusmateriaalien uudelleenkäytöllä säästetään luonnonvaroja

Pop up -myyntikokeilun tarkoituksena on pidentää hyväkuntoisten rakennus- ja sisustusmateriaalien käyttöikää saattamalla niitä korkea-arvoisempaan käyttöön uusiin käyttökohteisiin sellaisenaan sen sijaan, että ne toimitettaisiin Metsäsairilan kierrätys- ja lajittelukeskukseen hyödynnettäväksi materiaalina.

”Meiltä kysellään säännöllisesti käytettyjen rakennusosien perään ja päätettiin vastata kysyntään järjestämällä pop up-myyntitapahtuma suoraan kohteesta.”, kertoo Pauliina Kuukka Uutta Elämää Groupilta.

”Rakentamisessa käytetään 50 % kaikista maailman luonnonvaroista. Rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä. Lisäksi rakentamisen aiheuttama maankäyttö sekä raaka-aineiden kulutus vaikuttavat merkittävästi sekä luontoon että ilmastoon. Näiden haasteiden taklaamiseksi tulemme järjestämään ensimmäisten joukossa tämän kohteen tontin kilpailutuksen niin, että ostajan on keksittävä rakennuksen materiaaleille uutta käyttöä. Kohteen arvokas historia jatkuu myös ihmisten kotona pop up -myynnistä ostettujen tuotteiden mukana.” kertoo Kalle Räinä Mikkelin kaupungilta.

”Käytettyjen rakennusmateriaalien irrotus, kunnostus ja myynti ovat kiertotalouden tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille yrityksille. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla toimiva kiertotalousoperaattori Risain Oy:n liiketoimintamalli perustuu purku- ja saneerauskohteiden irtaimiston ja rakennusosien myynnin edistämiseen sekä projektin tulosten raportointiin. Tämän tyyppiselle liiketoiminnalle olisi myös Etelä-Savossa kysyntää.”, kertoo KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Mikseiltä.

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Mikkelin kaupungin, Uutta Elämää Groupin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Tapahtuma on osa EU-rahoitteisen KIELO (Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä) -hankkeen toimenpiteitä sekä osa Mikkelin kiertotalouspäiviä.

Lisätiedot:

Jenina Luotolampi, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 050 345 9403, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi

Kolme naista aurinkolasit päässään istuu moottoroidun veneen penkissä, takana näkyy laiturissa pieni perinteinen puulaiva.

Yritysten verkostoitumistapahtuma Business Blender toteutettiin hiilineutraalina

Päästöjen vähentämiseksi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy teki uuden avauksen ja lasketutti 23.5. Mikkelissä järjestetylle yritysten verkostoitumistapahtuma Business Blenderille hiilijalanjäljen. Käytännössä hiilidioksidipäästöt hyvitetään istuttamalla puita alkukesästä Kovalan suolle Mikkelin kaupungin maalle.

Mikkeliä kotipaikkanaan pitävä Puuni Oy käyttää asiakkaidensa hiilijalanjäljen laskemiseen erilaisia laskureita.

”Business Blender -tapahtuman laskelmaa varten arvioimme, että tapahtumaan osallistuu noin viitisenkymmentä ihmistä. Heistä arviolta joka neljäs osallistuja tulee autolla ja hänelle kertyy arviolta noin 300 kilometriä ajomatkaa. Lisäksi tapahtumassa tarjoillaan aamiainen, joten sekin otetaan laskennallisesti huomioon”, Puuni Oy:n perustajista Petri Kämäräinen sanoo.

Tapahtumien hiilipäästöt on helppoa hyvittää

Puuni on tehnyt perustamisestaan alkaen yhteistyötä muun muassa Tampere-talon kanssa. Tapahtumatalo haluaa kertoa asiakkailleen tiloissaan järjestettävien tapahtumien hiilijalanjäljen suuruuden. Eri tapahtumien hiilijalanjälkeä lasketaan erilaisten arvioiden pohjalta.

”Käytännössä teemme Tampere-talolle laskelmat, jotka he toimittavat omille asiakkailleen. Me hyvitämme kertyneet hiilidioksidipäästöt istuttamalla puita ja luomalla siten pysyviä hiilinieluja kuntien ja kaupunkien joutomaille. Puiden istutus on ns. lisäistä eli se jäisi tekemättä ilman meitä. Kunnat puolestaan sitoutuvat ylläpitämään istutetun metsän eli vaikutus on pysyvä.”

Pienten tapahtumien hiilijalanjäljet ovat kohtuullisia. Pienin laskennallinen yksikkö on yksi hiilidioksiditonni. Siihen kategoriaan menee myös puoli päivää kestävä Business Blender -tapahtuma. Sen laskennallinen hiilijalanjälki hyvitetään istuttamalla kaksi puuta Mikkelin Kovalansuolle istutettavaan sekametsään. Kahden puun istutuksen hinta on 35 euroa.

”Tapahtumien hiilijalanjäljen laskenta kiinnostaa yrityksiä. Koetaan, että myynnin näkökulmasta on arvokasta pystyä kertomaan, että kyseessä on hiilikompensoitu tapahtuma. Yrityksille voi tulla yllätyksenä, miten helppoa ja edullistakin hiilijalanjäljen hyvittäminen on. Meille tapahtumien hiilijalanjäljen laskenta on vain yksi osa liiketoimintaa, mutta se tuo tunnettuutta yrityksemme asiakkaille ja myös omalle brändillemme.”

Hiilijalanjälki kiinnostaa koko toimitusketjua

Suuret yritykset ovat jo vuosia kehittäneet vastuullisuusraportointiaan. Koska suurten yritysten pitää pystyä määrittelemään oman toimintansa vastuullisuus entistäkin tarkemmin ensi vuoden alusta alkaen, ne tarvitsevat omilta alihankkijayrityksiltään vastuullisuusraportointia varten tietoja muun muassa hiilijalanjäljen suuruudesta.

Puunin perustajista Joona Puhakka asuu Australiassa ja kasvattaa siellä yrityksen liiketoimintaa.  Petri Kämäräinen kertoo Business Blender -tapahtumassa yrityksen australialaisasiakkaasta, joka vuokraa toimistohotellin tiloja omille asiakkailleen.

”Sydneyssä toimistohotelli voi olla 30-kerroksinen ja kussakin kerroksessa voi olla satoja työpisteitä. Kun asiakasyritykset alkavat raportoida omasta toiminnastaan ESG-standardien mukaan, toimistohotelleista tiloja vuokraavien alihankintayritysten pitää pystyä laskemaan oma hiilijalanjälkensä ja kertomaan se omille asiakkailleen. Tätä varten olemme kehittäneet paikallisen asiakasyrityksemme toiveista työpistekohtaisen laskurin yhteistyössä mikkeliläisen Mindhive Oy:n kanssa. Kerron tästä ns. ketterästä kokeilusta Business Blender -tapahtumassa.”

Ihmisiä istuu pitkien pöytien ääressä ja taustalla näkyy esiintymislava.

Business Blender nostaa esille luovuutta ja innovaatioita, joiden pohjana on yhteistyö ja verkostoituminen. Ajatuksena on, että näin uudet ideat jalostuvat menestyksekkäiksi liiketoimintamalleiksi ketteriä kokeiluja hyödyntäen. Mukana on myös käytännön esimerkkejä yritysten IPR-strategioista.

Kuvateksti 1:  Yritysten verkostoitumistapahtuma Business Blender järjestettiin torstaina 23.5. klo 8-12 Teatteriravintola ILOssa.

Kuvateksti 2: Ennakkoilmoittautuneet pääsivät tilaisuden jälkeen koeajamaan mikkeliläisen Valkama Watercrafts Oy:n sähkövenettä Mikkelin satamassa.

Tilaisuuden toteuttavat hankkeet saavat Euroopan Unionilta osarahoitusta. Hankkeen yhteydessä on mainittu rahoituksen myöntänyt viranomainen.

Verstas VB (Venture Builder) / Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto (EAKR), Etelä-Savon ELY-keskus , Verstas CO2 / EAKR, Etelä-Savon maakuntaliitto, INNOCOM – Tukea yritysten innovaatioiden kaupallistamiselle / AKKE (kansallinen rahoitus), Etelä-Savon maakuntaliitto ja EESpäin Innovaatiot / EAKR, Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätietoja

Marjo Niittuaho-Nastolin, 0440 361615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Kimmo Haapea, 0440 361 613, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

Niko Arola, 040 5380 961, niko.arola@xamk.fi

Laiturilla 3 hanke ja mökin energiatehokkuus

Mökkeilijöille maksutonta energianeuvontaa Etelä-Savossa – myös etätyön helpottamista suunnitellaan

Vapaa-ajanasukkaille tarjotaan ensimmäistä kertaa energianeuvontapalvelua Etelä-Savossa. Alueella on lähes 50 000 vapaa-ajanasuntoa, joita käyttää noin 250 000 henkilöä. Jopa kaksi viidestä haluaisi pienentää vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä. Tämä käy ilmi verkkokyselystä, jolla selvitettiin Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen energiankulutusta sekä mökille liikkumisen ja mökkiseudulla etätyöskentelyn nykytilannetta. Suomen ilmastotavoitteiden ja mökkeilyn tulevaisuuden kannalta myös vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä tulee pienentää. Myös etätyön helpottamista suunnitellaan yhdessä kuntien kanssa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein uudessa Laiturilla 3 -hankkeessa pyritään vähentämään vapaa-ajan asumisen energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä. Hanke selvitti verkkokyselyllä Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen energiankulutusta sekä mökille liikkumisen ja mökkiseudulla etätyöskentelyn nykytilannetta. Kyselyyn vastasi 756 henkilöä, joista noin 41 % haluaisi pienentää vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä.

– Ilahduimme siitä, että saimme runsaasti vastauksia. Kestävä mökkeily kiinnostaa vapaa-ajanasukkaita ja heillä on selvästi halua vaikuttaa asioihin, sanoo MikseiMikkelin projektipäällikkö Tuula Pihkala.

Maaliskuusta alkaen maksutonta energianeuvontaa

Mökkeilyn hiilijalanjälki on nykyisellään noin 427 kg CO2e eteläsavolaista mökkeilijää kohden. Kolmasosa tästä muodostuu sähkönkulutuksesta, ja suurin osa energiasta kuluu lämmitykseen. Kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista kertoi kiinnittävänsä huomiota energiankulutukseen vapaa-ajanasunnolla. Lähes neljäsosa käyttää mökillä uusiutuvaa energiaa, ja kiinnostus erityisesti aurinkopaneeleita kohtaan on lisääntynyt. Yli kymmenesosa vastaajista on toteuttanut mökillään hiljattain energiaremontin.

Laiturilla 3 -hanke tarjoaa Etelä-Savon vapaa-ajanasukkaille nyt maksutonta energianeuvontaa ja vinkkejä parhaista keinoista energiankulutuksen vähentämiseksi omalla mökillä. Neuvontaa on saatavilla maaliskuusta 2024 elokuuhun 2025 asti puhelimitse numerosta 044 230 9531 ja sähköpostitse osoitteesta mokkineuvonta@feasib.com.

– Tämä on ensimmäinen nimenomaan vapaa-ajanasukkaille suunnattu energianeuvontapalvelu Suomessa. Energia-asioita kannattaa tarkastella ihan kaikilla mökeillä, myös sähköttömillä kantovesimökeillä. Energiaa kuluu esimerkiksi puuta polttaessa, joten puulämmitteisenkin mökin tiiviyteen ja eristämiseen on hyvä kiinnittää huomiota, Pihkala huomauttaa.

Etätyöskentely pidentää viipymää – yhteyksien toimivuus ensisijaista

Vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää myös pidentämällä mökillä vietettäviä ajanjaksoja, esimerkiksi työskentelemällä mökiltä käsin. Monille Etelä-Savossa mökkeileville tämä on mieluisa vaihtoehto: 44 % vastaajista kertoi tekevänsä mökillä etätöitä. Lisäksi vain 8 % heistä, joille etätyöskentely olisi mahdollista, ei tee etätöitä mökillä.

Etätyöskentely mökillä edellyttää toimivia ja luotettavia internetyhteyksiä. Lisäksi etätyöskentelyä mökkipaikkakunnalla voidaan tukea tarjoamalla julkisia etätyö- ja kokoustiloja.

– Kehitämme hankkeessa myös uusia palvelukonsepteja helpottamaan etätyöskentelyä mökillä. Kehitystyötä teemme yhdessä hankealueen kuntien kanssa. Uusista palvelukonsepteista voi hyvässä lykyssä olla hyötyä myös vakituisille asiakkaille, Pihkala mainitsee.

 

Lisätiedot

Tuula Pihkala, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0440 361 603, tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi.

Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin seutuvaliokunta, EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisää tietoa hankkeesta ja vapaa-ajan asumisesta Etelä-Savossa www.laiturilla.fi sekä Facebookissa ”Laiturilla – mökkeilijän asialla” ja Instagramissa @laiturillafi.

Mikkeliläisyritysten yhteistyönä suunniteltiin työkalu hiilijalanjäljen laskentaan

Puuni Oy auttaa asiakasyrityksiään suunnittelemaan ja tekemään päästövähennyksiä. Mikkeliläinen Mindhive Oy suunnitteli yritykselle uuden työkalun Puunin idean ja potentiaalisen australialaisasiakkaan toiveiden pohjalta.

Puuni Oy:n liikeideana on luoda uutta, lisäyksellistä metsäpinta-alaa alueille, jotka eivät luontaisesti metsity. Hiilinieluja on luotu istuttamalla metsää useisiin kohteisiin Mikkelissä ja Lempäälässä.

Palvelumuotoilulla kirkastettiin ideaa

Yrityksen perustaja Joona Puhakka kuvaa, että Mindhiven kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena oli uudenlainen palvelu, jonka konseptin toimivuudesta toivottiin ammattilaisen näkemys.

”Halusimme Mindhiven näkemyksiä konseptimme toimivuudesta, jotta voisimme kehittää siitä menestyksekkään palvelun. Mindhive hankki meille uusia näkemyksiä ja tärkeää tietoa, joka oli aiemmin jäänyt huomiotta. Saimme näin selkiytettyä konseptiamme ja luotua visuaalisen suunnitelman palvelumme toimivuudesta.”

Puhakka uskoo, että työkalut mahdollistavat yrityksen alkuperäisen idean havainnollistamisen mahdollisille asiakkaille ja sijoittajille tavalla, joka on sekä konkreettinen että vakuuttava.

”Meille oli valtavan iso apu saada Mindhiven ammattilaiset mukaan suunnittelemaan ja jalostamaan ideaamme. Vaikka itse olemme luottavaisia ideastamme, on aina jännittävää ja palkitsevaa nähdä ideasta ensimmäiset graafiset vedokset. Mindhive on osoittautunut loistavaksi yhteistyökumppaniksi, kun etsimme asiantuntija-apua uusien palveluiden kehittämiseen. Mielestäni muidenkin yritysten kannattaa hakea ammattilainen mukaan jo ideavaiheessa ja katsoa, kun omat visiot alkavat hahmottumaan todellisiksi suunnitelmiksi.”

Prototyypin avulla voi esitellä tuoteideaa

Käytännössä Mindhive lähti selkeyttämään ja konkretisoimaan asiakkaalleen tuoteideaa hiilijalanjäljen raportointipalvelusta, jota käyttäisivät yhteisöllisiä työtiloja käyttävät toimijat.

”Tunnistimme asiakkaan mahdollisia kipupisteitä, esitimme niihin ratkaisuja ja suunnittelimme asiakaspolun palvelun käyttöönotosta. Sen jälkeen muotoiltiin asiakkaan tuoteideasta käyttöliittymän prototyyppi, jonka avulla konkretisoitiin, miten palvelu toimisi ja miltä se tuntuisi. Prototyypin avulla voidaan kevyesti testata palvelua ilman, että tarvitsee vielä varsinaisesti koodata riviäkään. Prototyypin avulla Puuni Oy pystyy nyt esittelemään palvelua potentiaalisille asiakkaille ja sijoittajille, jotta palvelua voidaan lähteä kehittää eteenpäin. Käytännössä prototyyppi on linkki, josta aukeaa käyttöliittymäkuvia, jotka näyttävät ja tuntuvat oikealta palvelulta”, kehitystyötä tehneet Mindhiven palvelumuotoilijat Anni Vigrén ja Suvi Ripatti kuvaavat.

Verstas VB-hanke mahdollisti ketterät kokeilut

Yritysten välisen yhteistyön mahdollisti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Verstas VB -hanke, josta oli mahdollista rahoittaa ns. ketteriä kokeiluja. ”Kokeiluja tehtiin yhteensä 14:lle yritykselle ja tuloksia tullaan esittelemään kevään aikana. Kokeiluihin varattu rahoitus on nyt jo käytetty, tarpeita olisi kyllä ollut useammallekin kokeilulle”, toteavat hankkeen asiantuntija Kimmo Haapea ja projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin kehitysyhtiö Mikseiltä.

Verstas VB (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanke pilotoi Venture Builder -palvelukokonaisuuden. Määrällisenä tavoitteena on tukea 16 uuden kasvuhaluisen ja -kykyisen yrityksen syntymistä Etelä-Savoon. Hanke kestää vuoden 2024 loppuun saakka. EAKR-rahoitusta se saa Etelä-Savon ELY-keskukselta.

Lisätietoja

Marjo Niittuaho-Nastolin, 0440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Kimmo Haapea, 0440 361 613, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

 

Kuvateksti: Mindhiven palvelumuotoilija Suvi Ripatti fasilitoimassa muotoilutyöpajaa. Kuvaaja Pihla Liukkonen, Kontrastia Oy.

 

nainen puhuu yleisölle joista näkyy pää ja niska

Vastuullisuusraportoinnista tulee osa pk-yritysten arkea

Moni pk-yritys on viime aikoina huomannut, että isoja asiakasyrityksiä kiinnostaa, miten alihankkija hoitaa vastuullisuusasioitaan. Alkuun pääsee, kun alkaa kerätä tietoja vastuullisuusraporttia varten.

YK linjasi vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja kestävyyskriisiä. EU suunnittelee parhaillaan uusia sääntelytoimia.

”Yritykset ovat ehkä vahvin muutosmoottori tässä tilanteessa, koska ne pystyvät toimimaan ketterästi. Suurimmilla yrityksillä voi olla jopa enemmän vaikutusvaltaa kuin kansallisvaltioilla”, toimitusjohtaja Outi Ihanainen-Rokio Mastos Oy:stä kuvaa.

Moniin muihin maihin verrattuna suomalaisyritykset noudattavat hyvin lakisääteisiä velvoitteitaan. Lisäksi moni tekee vapaaehtoisia toimia. Paineita vastuullisuustoimiin tulee niin asiakasyrityksiltä, kilpailijoilta, asiakkailta kuin työntekijöiltäkin.

”Teollisuudessa alihankkijoiden toimitusketjujen pitää olla yhteensopivia isojen päämiesten toiminnan kanssa. Kaupan alalla asiakkaat edellyttävät vastuullisuutta, ja kilpailu kirittää tekoihin. Palvelualalla henkilöstökin edellyttää toimia, kuten tahtotilaa tehdä asioita paremmin.”

Kestävästä liiketoiminnasta syntyy kilpailuetua

Ensi vuodesta alkaen isojen, listattujen yritysten on tehtävä vastuullisuusraporttinsa EU-säädösten mukaisesti. Jotta ne voivat kuvata omat toimitusketjunsa aukottomasti, niiden on saatava alihankkijoiltaan vastaavat tiedot.

”Meneillään on siirtymä tai murrosvaihe. Se on aina haastavaa, mutta myös mahdollisuus. Kestävässä liiketoiminnassa on kyse siitä, että yrityksellä on fokus tulevaisuuden ymmärtämisessä. Isona tavoitteena on luoda ja mahdollistaa tuleville sukupolville samat mahdollisuudet hyvään elämään kuin mitä meillä on ollut.”

Hän arvioikin, että alkanut vuosi on tietoisuuden levittämisen vuosi.

”Isot sijoittajat tarkastelevat ympäristöön ja sosiaaliseen vaikuttavuuteen sekä hyvään hallintotapaan liittyviä asioita sijoituspäätöksiä tehdessään. Kun vastuullisuusasiat ovat kunnossa, se lisää tutkimusten mukaan yrityksen menestystä.”

Vastuullisuudesta on tulossa yrityksille myös kilpailuvaltti kilpailtaessa työntekijöistä.

”Kyselyjen mukaan jopa yli 60 prosenttia ihmisistä ajattelee, että työn merkityksellisyys on entistä tärkeämpää.”

Vastuullisuusviestintää tarvitaan

Vastuullisuusviestintä on isossa roolissa, että yritys saa kerrottua jo tekemistään toimista ja niistä, joita aikoo toteuttaa lähivuosina.

”Kilpailuetu syntyy siitä, että vaikka maailma muuttuu ympärillä, yrityksellä on tulevaisuus. Rakennetaan pitkää polkua kestävälle yritystoiminnalle. Vastuullisuus kiinnostaa asiakkaita ja voi synnyttää uutta liiketoimintaa ja kasvua. Lopulta kyse on bisneksestä.”

Hyvä viestintä on läpinäkyvää, riittävää ja luotettavaa. Vastuullisuusviestinnälle tuo oma haasteensa se, että kyse on ns. pitkästä pelistä eli yrityksen pitäisi pystyä kertomaan myös kauempana olevista visioistaan.

”Yritys voisi vaikka kertoa haluavansa olla nollapäästöinen tulevaisuudessa ja listata toimia, joilla siihen pyritään. Viestinnässä keskiössä on oltava asiakkaan. Viestintä on vuorovaikutusosaamista, joten siihen voidaan kouluttaa ja valmentaa”, operatiivinen johtaja Tiia Hamro-Drotz Mastos Oy:stä muistuttaa.

EU ohjaa säätelyllä rahavirtoja

EU:n tavoitteena on pärjäävä yhteiskunta. Tavoitteeseen pääsemiseksi rahavirtoja ohjataan vihreisiin investointeihin ja parannetaan vaikkapa kuluttajansuojaa.

”Kuluttajia halutaan suojella viherpesulta eli katteettomilta lupauksilta ja ympäristöväitteiltä.”

Jatkossa ympäristöväitteet pitää pystyä osoittamaan laskelmin. Myös energialuokitukset yhdenmukaistuvat.

”Tästä on tulossa yksi iso osa EU:n yhteistä ajattelua. Yrityksiltä edellytetään huolellisuutta, kun ne kuvaavat vaikutuksiaan ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä ylläpitävät hyvää kauppatapaa.”

Vastuullisuusraportoinnista tulee osa pk-yritysten arkea

Isoille yrityksille vastuullisuusraportointi on jo tuttu asia. Monet niistä ovat sertifioineet laatu- ja ympäristöjärjestelmänsä, jotka kerryttävät tietoa yrityksen toiminnasta. Pk-yritykset tulevat perässä ja ovat saaneet EU:lta siirtymäaikaa. Myös erilaiset julkisyhteisöt alkavat varautua vastuullisuusraportointiin.

”Käytännössä yritys tai yhteisö raportoi omasta arvoketjustaan, kuten alihankkijoistaan, loppuasiakkaistaan ja hankinnoistaan. Isot yritykset tarvitsevat tietoja alihankkijoiltaan. Pk-yrityksille sanoisin, että älkää odottako ensi vuoteen, että teille soitetaan ja kysytään tietoja. Ottakaa mieluummin selvää jo etukäteen, mitä päämiehenne odottavat, sillä säännöt eivät ole välttämättä yksiselitteisiä”, Outi Ihanainen-Rokio arvioi.

Olennaisuusanalyysi auttaa alkuun

EU on määritellyt noin 1200 erilaista raportointipistettä. On tärkeää, että yritys keskittyy raportoimaan huolellisesti omalle arvoketjulleen olennaisia asioita.

”Käytännössä raportoidaan siitä, mitä haitallisia ja positiivisia vaikutuksia yrityksen toiminnassa on. Pk-yrityksissä otetaan nyt tavallaan ensiaskelia, ja askelmerkit alkavat tulla näkyville. Täytyy myös muistaa, että EU:n raportointistandardi on vain yksi monista.”

Raportoitavia asioita ovat muun muassa kiertotalouden tunnusluvut, ilmastonmuutoksen torjunta ja tiedot työvoimasta.

”Kysymys on olennaisuudesta. Jos kerrotaan vaikka koko arvoketjussa työssä olevista ihmisistä, tärkeää on kertoa palkkausperusteiden tasa-arvoisuus, työntekijöiden sukupuolijakauma, koulutustaso ja sairauspoissaolot. Raportoinnilla voidaan osoittaa, että yrityksessä on ymmärretty myös asioiden väliset ilmiöt, kuten raaka-ainepulan vaikutukset tuotantoon. Mikäli toimitaan useissa maissa, omassa toiminnassa otetaan huomioon myös kyseisen maan lainsäädäntö.”

Tietoja kannattaa kerryttää

Raporttien tekoon on olemassa useita erilaisia malleja, joiden avulla kerrotaan ESG-vaikutuksista eli ympäristöön, sosiaaliseen toimintaan ja talouteen liittyvistä vaikutuksista.

”Tärkeää on kertoa uskottavaa tarinaa ja kerryttää dataa sen tueksi. Raportointi on vähän kuin vuosikertomuksen teko, jossa kuvataan uskottavasti ja luotettavasti matkaa kohti kestävää toimintatapaa.”

Pk-yritys pääsee alkuun, kun aletaan kerätä tietoa vaikka excel-taulukoihin, erilaisiin järjestelmiin tai ohjelmistotyökaluihin.

”Yritys voi tehdä kartan aiheeseen liittyen, tunnistaa toimintaympäristön vaikutukset ja luoda sen pohjalta ymmärrystä. Hiilijalanjäljen raportointiin on useita työkaluja, joita voi testailla ilmaiseksi ja joista voi löytyä rajapintoja yrityksessä käytössä olevaan taloushallinnon järjestelmään.”

Kun raportoinnin kanssa on päästy alkuun, pystytään laskemaan haittajälkeä ja sitä on sitten helpompi alkaa myös pienentää.
”Yleensä positiivisten vaikutusten osoittaminen hiilijalanjälkeen voi olla alussa hankalampaa kuin negatiivisten. Yritys voi vaikkapa kertoa olevansa matkalla vähäpäästöisempään toimintaan ja taklata haasteita myös viestinnän avulla.”

Kohti vaikuttavaa vastuullisuusraportointia ja -viestintää pääsee, kun alkaa ottaa selvää asioista, laittaa ajattelua ja strategioita kuntoon ja harjoittelee rohkeasti viestimistä.

”Kun ottaa henkilöstön mukaan miettimään ja toteuttamaan, tulee uusia ideoita, jotka voivat johtaa uusiin innovaatioihinkin. Kun asiakastyytyväisyyskyselyyn laittaa mukaan kysymyksiä vastuullisuudesta, sieltäkin voi tulla uusia ideoita. Matka kohti vastuullisempaa liiketoimintaa on pitkä, mutta ei elefanttiakaan syödä kerralla.”

Vastuullisuusraportointi- ja viestintä olivat aiheena Verstas CO2 -hankkeen järjestämässä tilaisuudessa 16.1.2024 Konsertti- ja tapahtumatalo Mikaelissa. Tilaisuudessa kuultiin myös kotimaisten yritysten tavasta hyödyntää vastuullisuusviestintää ja annettiin vinkkejä, miten toimia vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla.

Lisätietoja:

Verstas CO2 -hanke (Etelä-Savon yritysten tie hiilineutraaliuteen).
projektipäällikkö Kimmo Haapea, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy,
sposti: kimmo.haapea(at)mikseimikkeli.fi ja puhelin: 0400 361 613 ja
projektipäällikkö Mikko Hokkanen, Xamk,
sposti: mikko.hokkanen(at)xamk.fi ja puh. 040 673 9529.

Tämä juttu on tehty osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin toteuttamaa VerstasCO2-hankketta. Hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

OiOi laati kestävän kehityksen strategian

Elämyksellisiä virtuaaliympäristöjä luova OiOi Collective Oy huomasi kestävän kehityksen strategiaa tehdessään, että vastuullisuus onkin jo kaiken tekemisen keskiössä. Vastuullisuus on osoittautunut myös kilpailuvaltiksi, mikä konkretisoi yrityksen edelläkävijyyttä.

Mikkelistä ja Helsingistä toimiva yritys on alusta saakka valinnut toimeksiannoikseen sellaisia projekteja, jotka luovat ja lisäävät ihmisten hyvinvointia sekä fyysistä ja henkistä terveyttä. Teokset hyödyntävät luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat monipuolisia elämyksiä.

”Kaikki tekemisemme perustuu viimeisimpään tutkimustietoon, teknologiaan ja niiden luovaan soveltamiseen. Opimme toimeksiantoja tehdessämme lisää ja näemme, mihin suuntaan haluamme jatkossa panostaa ja keskittyä”, Mikkelistä käsin työskentelevä toimitusjohtaja Sami Kämppi sanoo.

Yrityksen tavoitteena on luoda merkityksellistä ja hyvinvointia edistävää media-arkkitehtuuria rakennettuun ympäristöön.

”Silloin tiedämme, että teemme jotain oikeasti arvokasta ympäröivään maailmaan.”

Mikkelissä yrityksen toimipiste sijaitsee Saimaa Stadiumilla, josta on kehittynyt hyvinvointitoimijoiden keskittymä eli hub.

”Täällä on ymmärretty hyvinvointi megatrendinä, joka jatkuu. Näin tämän kehityksen ja tarpeen jo vuosia sitten, mutta ymmärsin samalla, että tutkimuksen teko on hidasta ja kehitystyö vie aikansa. Kaikki tapahtuu ajallaan.”

Toimitusjohtaja Sami Kämppi uskoo, että samat arvot omaavien yhteistyökumppaneiden kanssa syntyy kestäviä virtuaalisia elämystuotteita.

OiOi löysi Saimaa Stadiumilta samanhenkisten kehittäjien ja tutkijoiden ympäristön, jossa voi helposti kehittää yhteisesti tärkeinä koettuja asioita.

”Meillä on täällä erinomainen toimintaympäristö testata ja mittaroida asioita kehitystyömme pohjaksi. Pääsemme mukaan pioneerityöhön, ja OiOi toimii yhtenä mahdollistajana, kun tutkittua tietoa sovelletaan käytäntöön. Viimeisimpänä esimerkkinä on muuan muassa Xamkin Active Labissä juuri vertaisarviointiin lähtenyt Susanna Kumpulaisen tutkimus siitä, minkälaisia parantavia vaikutuksia luontotiloilla voi olla hyvinvoinnille esimerkiksi työhyvinvoinnin näkökulmasta.”

Verkostomaisuus mahdollistaa kasvun

OiOi työllistää Helsingissä viisi osaajaa sekä kolme omien yritystensä kautta työskentelevää freelanceria. Yrityksellä on takanaan hyvä vuosi ja alkanut vuosikin näyttää hyvältä.

”Luomme ja teemme tulosta yhteistyökumppaneidemme kanssa muodostuneessa ekosysteemissä.”

Yhteistyökumppaneiksi valikoituu yrityksiä, jotka jakavat samat arvot ja korkeat laatustandardit.

”Samojen arvojen pohjalta rakennamme kestävää tulevaisuutta luontevasti.”

Koska OiOi vastaa toimeksiantojen koko tuotantoketjusta, kumppaniverkosto on laaja ja siihen kuuluu erikokoisia yrityksiä monilta eri aloilta.

”Eri projekteissa teemme joko kaiken itse tai valitsemme verkostostamme parhaiten soveltuvat yhteistyökumppanit, joiden kanssa asiat sujuvat. Tarvitaan myös keskinäistä kunnioitusta, yhteistyön arvon ymmärtämistä ja jatkuvaa verkostojen hoitoa.”

Työntekijöistä pidetään hyvää huolta

OiOi toimii tavalla, johon on sisäänrakennettu sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöön liittyvän vastuullisuuden perusperiaatteet. Sosiaaliseen vastuullisuuteen kuuluu, että uskotaan yhdessä luomiseen ja tekemisen älykkyyteen.

”Meillä jokainen työntekijä on oman alansa asiantuntija, mutta myös moniosaaja. Kaikilla on oma selkeä päärooli ja tekemiset menevät myös luontevasti lomittain.”

Yrityksen palkkapolitiikka on tasa-arvoista ja läpinäkyvää.

”Kaikki tietävät toistensa palkan ja sen vaatimukset. Tärkeää on kunnioittaa ihmisten työaikoja ja vapaapäiviä. Työhyvinvointia pidetään itsestään selvänä tavoitteena. Tämä on aivointensiivistä työtä, ja jotta suunnittelutyötä pystyy tekemään hyvin, pitää huolehtia myös työstä palautumisesta.”

Periaatteena on ymmärrys, että kun itse voi hyvin, se ruokkii luovuutta. Inspiroiva tekeminen, joustava työaika ja etätyöskentelymahdollisuudet koetaan myös palauttavaksi.

”Nämä periaatteet ovat hyväksi meille kaikille. Jokainen meistä on täällä töissä työn sisällön takia ja ymmärtää sen, että emme pysty toisaalta kilpailemaan palkoissa ja eduissa vaikka pelifirmojen kanssa, mutta työn merkityksellisyydellä taas voimme.”

Ympäristöystävällisiä ratkaisuja arkeen

Ympäristöystävällisyys näkyy kestävinä hankintoina, kierrätyksenä ja arjen pieninä tekoina, kuten joukkoliikenteen suosimisena.

”Itse suosin junia esimerkiksi käydessäni Helsingin yksikössä Maria O1 -hubissa. Otan usein pyörän mukaan ja sillä pääsen kätevästi entisen Marian sairaalan alueelle Baanaa pitkin. Täällä Mikkelissä pystyn pyöräilemään tai jopa hiihtämään luonnonsuojelualueen läpi töihin tänne Stadiumille Kalevankankaalle.”

Toki kansainvälisten asiakkaiden luonakin käydään, mutta matkojen määrä on vähentynyt ja samoilla reissuilla yritetään hoitaa useita asioita samalla kertaa.

”Korostamme yhteisluomisen ekosysteemimme merkitystä. Meillä ovat käytössä etätyöskentelyn työkalut, joilla on kätevää työskennellä yhdessä. Korona-aika muutti asiakkaiden ajattelua ja opittiin hyödyntämään etätyökaluja myös kokoustamiseen ja yhdessä luomiseen.”

Yrityksen päätuotteet ovat elämyksellisiä digitaalisia installaatioita, joita suunniteltaessa mietitään tarkkaan kestävät ratkaisut ja hankinnat.

”Huolehdimme installaatioiden koko elinkaaresta eli suunnittelusta, tuotannosta, asennuksista, huollosta ja kierrätyksestä. Kun installaatio tulee elinkaarensa päähän, huolehdimme asianmukaisesta kierrätyksestä. Haluamansa laitteet työntekoon jokainen työntekijä saa valita meillä itse. Työkoneet hankimme leasingillä ja osa työntekijöistä on halunnut puhelimen esimerkiksi kierrätettynä tai malleina, joihin voi vaihtaa tai päivittää itse osia, kuten Fairphoneen.”

Installaatioille voidaan laskea myös hiilijalanjälki.

”Pystymme laskemaan installaatioiden vaatiman energian. Mikäli asiakkaalla on jo vaikka aurinkopaneeleja katoilla, pystymme laskemaan, paljonko niitä pitäisi hankkia lisää, jotta installaatioiden kuluttama sähkö saataisiin tuotettua. Hankimme mahdollisimman vähän energiaa kuluttavia laitteistoja ja hyödynnämme led-valaistusta. Mietimme myös, tuottaako installaatio lämpöenergiaa ja saisiko sen hyödynnettyä tilojen lämmitykseen.”

Hankintoja ei tehdä halvin hinta mielessä, vaan laatu edellä. Ostopäätösten takana ovat kestävän kehityksen, reilun kaupan ja ympäristöystävällisyyden periaatteet.

”On hyvä suunnitella laadukkaille laitteistoille sisältöjä, jotka kestävät aikaa jopa 10-20 vuotta. Haluamme, että installaatioissa käytetään laitteistoja, jotka ovat helppoja asentaa ja huoltaa, jotta ne kestävät aikaa. Digitaalisuus sitten mahdollistaa vuosien varrella sisältöjen rikastamisen ja päivittämisen.”

Taloudellinen riippumattomuus antaa vapauden

OiOi on luotu orgaanisesti kasvavaksi yritykseksi, joka toimii ilman tekemistä linjaavia rahoittajatahoja.

”Esimerkiksi startup-yrityksistä kiinnostuneet pääomasijoittajat haluavat myydä yrityksen muutaman vuoden kuluessa eli tehdä exitin. Tämä ei kuulu meidän strategiaamme, vaan haluamme olla luomassa uutta digitaalista toimialaa omilla ehdoilla omaan visioon luottaen.”

OiOi on toimittanut paljon medianäkyvyyttä saaneita ratkaisuja, kuten suomalaisen luonnon parantavasta voimasta syntyneen Aukion Helsingin lentokentälle. Toteutuksia löytyy muun muassa museoista, teemapuistoista, taidekohteista, erilaisista tapahtumakohteista, esittelytiloista ja julkisivukohteista. Korona-aikana yrityksen kyky toimia ketterästi usealla toimialalla osoitti vahvuutensa.

”Uskon, että jos olisimme toimineet erilaisella strategialla, yritys olisi jouduttu lopettamaan korona-aikana. Nyt meillä on monta toimialaa, joista jollain on aina ollut toimeksiantoja. Kun korona-aikana aktiviteettipuistot menivät kiinni, museoihin ja hoivakoteihin tarvittiin uusia ratkaisuja.”

Yritys on alusta saakka toteuttanut kansainvälisille asiakkaille räätälöityjä ratkaisuja.

”Haluamme myös kansainvälistyä luonnollista tahtia, ja olemme tehneet kv. projekteja yrityksen alkuajoista lähtien. Pian meiltä on tulossa taas merkittäviä kv. avauksia, mutta niistä lisää myöhemmin.”

Kuvatekstit:

Toimitusjohtaja Sami Kämppi uskoo, että samat arvot omaavien yhteistyökumppaneiden kanssa syntyy kestäviä virtuaalisia elämystuotteita.

Tämä juttu on tehty osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin toteuttamaa VerstasCO2-hankketta. Hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

kaksi henkilöä pitelee käsissään isohkoa metallilevyä

Asiakkaat kirittävät Casemetia vastuullisuusasioissa

Mikkeliläisessä perinteikkäässä teräksisiä suoja- ja laitekoteloita valmistavassa Casemet Oy:ssä kehitetään vastuullisuusasioita. Vuoden kuluessa useat asiakasyritykset ovat kiinnostuneet yrityksen tavasta toteuttaa vastuullisuusraportointia.

Kahden mikkeliläisperheen omistamassa yrityksessä toteutettiin osittainen sukupolvenvaihdos vuoden 2021 aikana. Vuoden 2024 alusta toimitusjohtajaksi siirtyi Sanna Vihersalo ja kehitys- ja IT-johtajaksi Aki Hyyryläinen. Molemmat ovat myös osakkaita ja mukana hallitustyöskentelyssä.

”Nyt on hyvät fiilikset. Lähdimme molemmat omistajaksi kolmisen vuotta sitten. Jatkamme yrityksen kehittämistä. Operatiivisesta toiminnasta eläkkeelle ja hallituksen puheenjohtajan tehtävään siirtynyt isäni Jukka Kokkonen on taustajoukoissa sparraamassa tarvittaessa”, Sanna Vihersalo sanoo.

Vauhdikasta kehitystyötä

Yritys valmistaa teräskoteloratkaisuja sekä tarjoaa sähkömekaanista ja ohutlevyrakenteiden sopimusvalmistusta. Yrityksellä on oma tuoteperhe ja se valmistaa asiakasyrityksilleen niiden tarpeisiin räätälöityjä tuotteita.

Viime vuosina yritys on toteuttanut laajoja investointeja. Parhaillaankin Tuskun tuotantotiloihin tehdään noin 1000 neliömetrin laajennusta. Yrityksen toinen tuotantoyksikkö sijaitsee Viron Pärnussa. Lähivuosien suunnitelmiin kuuluu jatkaa kasvua kotimaassa, Skandinaviassa ja Baltiassa. Laajeneminen Ruotsin markkinoille on aloitettu.

”Olemme ottaneet uutta, laserhitsaukseen ja automatisointiin liittyvää teknologiaa käyttöön. Panostamme tulevaisuudessa robotiikan lisäämiseen täällä Mikkelissä ja myös Pärnun tehtaalla. Digitalisaation ansiosta olemme pystyneet vähentämään manuaalisia työvaiheita ja samanaikaisesti olemme ottaneet uusia ohjelmistoja käyttöön”, Aki Hyyryläinen kuvaa.

Sosiaalisesti kestävää johtamista

Yritys päivitti strategiansa syksyn aikana. Hallitus antaa reunaehdot ja vahvistaa yrityksen strategian. Hallituksen jäseninä on myös kolme ulkopuolista asiantuntijaa. Uutena strategiaan otettiin mukaan vastuullisuus. Se ymmärretään laajasti osana johtamista. Sosiaalinen vastuullisuus näkyy välittävänä työkulttuurina.

”Haluamme olla vastuullinen työnantaja työntekijöillemme ja vastuullinen kumppani asiakkaillemme. Pidämme mitä lupaamme olipa kyse laadusta tai toimitusehdoista. Myös työntekijöillemme pidämme sen, mitä on luvattu ja sovittu. Haluamme, että meillä on psykologisesti turvallista työskennellä. Meillä on nollatoleranssi kiusaamiselle ja kaikenlaiselle syrjinnälle”, Vihersalo kuvaa toimintatapoja.
Kahden perheen omistama mikkeliläisyritys toimii kasvollisena perheyrityksenä. Yrityksen historia ulottuu 40 vuoden päähän. Nykykonserni syntyi yritysostoin vuonna 2011.
”Haluamme jatkossakin toimia täältä Mikkelistä käsin.”

Vastuullisuus edellyttää kannattavuutta

Taloudellinen vastuullisuus on perinteikkäälle perheyritykselle itsestään selvä perusta.
”Toimimme niin Suomessa kuin Virossakin lakien mukaan, kannattavasti ja hyvää hallintotapaa noudattaen. Haluamme, että kaikki toimintamme on läpivalaistavissa. Meillä on selkeä rakenne sille, miten toimimme ja miten vastuut jakautuvat.”

Laiteinvestointeja ja rakennushankkeita toteutetaan omina kehitysprojekteinaan niin, että niillä on omat vastuuhenkilöt.
”Ennakoimme, miten uudet investoinnit vaikuttavat tuotantoon ja huomioimme ne niin, ettei toimitusaikatauluihin tule muutoksia. Haluamme toimia systemaattisesti ja järjestelmällisesti.”

Ympäristöasioista pidetään huolta

Vastuullisuus ympäristöstä näkyy koko tuotantoketjussa. Terästä raaka-aineenaan käyttävä yritys on vähentänyt syntyvän jätteen määrää jo pitkään, ja kaikki jäte menee uusiokäyttöön.

”Kierrätys on osa yrityksen dna:ta ja kannattavuudenkin kannalta oleellista. Teräsraaka-aine on rahanarvoista tavaraa ja kierrätettävissä yhä uudelleen. Toimimme energiatehokkaasti seuraten sähkön ja lämmön kulutusta. Mietimme uusiutuvien energiamuotojen mahdollista käyttöä. Koneinvestoinneissa olemme saaneet poistettua vanhoja energiaepätehokkaita koneita, mikä on vähentänyt energian kulutusta. Tuotantotiloissa on käytössä vain led-valoja”, Vihersalo kuvaa.

Yritys on laskenut hiilijalanjälkeään vuodesta 2022 alkaen. Lisäksi on tehty tuotekohtaisia laskelmia hiilijalanjäljestä.
”Hyödynsimme päästökertoimen teossa ja laskelmissa ulkopuolista, kokenutta yhteistyökumppania. Saimme selville lähtötasomme ja löysimme keinot, joilla päästöjä voidaan vähentää eli saimme pohjatyön tehtyä. Itsellemme jäi tiedon kerääminen.”

Yritys käyttää hiilijalanjäljen laskennassa Scope 1, 2,3 -luokittelua. Scope 1 -luokkaan kuuluvat kaikki yrityksen suorat kasvihuonekaasupäästöt, kuten kiinteistöt, oma energiatuotanto ja ajoneuvojen päästöt. Scope 2 sisältää ostetun sähkön, höyryn ja lämmön kuluttamisesta syntyvät kasvihuonepäästöt. Scope 3 -luokkaan luetaan epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, kuten hankinnat, liikematkustaminen ja jätteet.

”Monet yritykset jättävät Scope 3:n laskematta, kun siinä pitää arvioida myös ostojen merkitys. Meillä ostot ovat määrällisesti suuret, joten on tärkeää saada niiden vaikutus näkyviin. Kannattaa miettiä, miten asioita voi pilkkoa niin, että niitä voi kehittää pikku hiljaa paremmiksi”, Hyyryläinen muistuttaa.

Vastuullisuusraportointi tukee kasvua

Casemetissä on takana vuosien kehitystyö vastuullisuusmittareiden käyttöönotossa. Vasta kehitystyön aloittamista pohtiville yrityksille Sanna Vihersalolla on vinkki.

”Vastuullisuus ei ole uhka, vaan sitä pitää miettiä sitä kautta, että mitä mahdollisuuksia se antaa omalle liiketoiminnalle. Kannattaa lähteä liikkeelle matalalla kynnyksellä. Voi pilkkoa asioita pieniin palasiin. Rajaamisessa saimme apua Xamkin ympäristöpuolen opiskelijalta, joka teki meille opinnäytetyön. Erilaisia malleja voi tutkia netistäkin, mutta meillä toimi se, että otimme ulkopuolisen osaajayrityksen apuun kehitystyöhön. Ulkopuolisia osaajia kannattaakin meidän kokemuksemme mukaan hyödyntää”, Vihersalo toteaa.
Casemet on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Xamkin Verstas CO2 -hankkeessa pohtimassa vastuullisuusraportoinnin kehittämistä.

”Kävimme alun tilannetta läpi Miksein Kimmo Haapean ja Mikko Hokkasen kanssa ja teimme omia päätelmiämme sen pohjalta. Yksi lähtökohta on poistaa tuotannosta kaikki hukkavaiheet ja hukkatuotteet. Huomasin, että mitä aktiivisempi on itse, sitä enemmän saa neuvoja ja herää avointa keskustelua.”

Casemetilla on asiakkaina myös pörssiyrityksiä. Varsinkin niitä kiinnostaa jo alihankkijoiden vastuullisuusraportointi. Vastuullisuusraportointia aletaankin Casemetilla tehdä tänä vuonna.

”Viime vuonna muutama asiakas jo otti esille vastuullisuusraportoinnin ja selvitti, minkälaisia mahdollisuuksia meillä on tehdä raportointia. Aihe on noussut tosi paljon esille viimeisen puolen vuoden aikana. Asiakkaat haluavat tietää, onko meillä hiilijalanjälkeen liittyvää raportointia ja miten olemme toteuttaneet vastuullisuutta. Olen varma, että tänä vuonna asiakkaat pyytävät jo vastuullisuusraportteja toiminnastamme. Vastuullisuusraportoinnista on tulossa elinehto eli osa asiakkaista ei jatkossa hyväksy alihankkijayrityksiä, jotka eivät raportointia tee. Uskon, että myös pankit alkavat edellyttää vastuullisuusraportointia”, Aki Hyyryläinen arvioi.

Myös muut rahoittajatahot ovat alkaneet edellyttää rahoituksen hakuvaiheessa vastuullisuusraportointia.
”Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta eikä ihmeellistä. Meilläkin on ollut jo pitkään sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät, jotka tuottavat meille tietoa ja auttavat raportoinnissa. Ajattelen niin, että valveutuneet asiakkaat pitävät meidät hereillä. Samalla opimme itse koko ajan uutta ja kehitämme toimintaamme paremmaksi”, Sanna Vihersalo tuumii.
Casemet-konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 31 miljoonaa euroa. Yritys työllistää noin 220 työntekijää, joista 50 työskentelee Viron Pärnussa.

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toteuttama VerstasCO2-hanke tuottaa yrityksille tietoa vastuullisen liiketoiminnan vaatimuksista ja sparraa yrityksiä monenlaisissa vastuullisuusasioissa. VerstasCO2 (2023-2024) on EU:n osarahoittama projekti. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.