fbpx
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy > Uutiset

Kategoria: Uutiset

Tähän tulee Miksein päivittäiset uutisartikkelit

Eri värisiä numeroita selityksineen tumman sinisellä pohjalla.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n vuosi 2023

Osasto: by Anna Virrantaus

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy otti vuoden 2023 aikana merkittäviä kehitysaskeleita sekä kohtasi taloudellisia ja toiminnallisia haasteita. Painetta kulujen hallintaan lisäsivät euroalueen inflaatio ja palkkojen yleiskorotusten kustannusten nousu.

Yhtiön perusrahaa sidottiin muun muassa myyntitoiminnan kehittämiseen ja yritysten aktiiviseen kontaktointiin tavoitteena uusien yritysten sijoittuminen ja/tai laajentuminen Mikkeliin. Kaikkiaan kahdeksan yritystä sijoittui Mikkeliin vuoden aikana.

Koko kehitysyhtiön väki pääsi saman katon alle kaupungin virastotaloon aivan vuoden lopussa. Remontoidut tilat ovat pinta-alaltaan puolet aikaisemmista, mutta lisääntyneen etätyön myötä työtila riittää. Keskeisen sijainnin myötä hyvä yhteistyö kaupungin viranhaltijoiden kanssa on entisestään tiivistynyt.

Kaupungin kasvuohjelma, jota rakennettiin yhteistyössä kaupungin viranhaltijoiden ja valitun konsultin kanssa, hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.12.2023 § 134. Kehitysyhtiö Mikseillä on merkittävä rooli kasvuohjelmassa ja sen toimenpiteiden toteuttamisessa.

Matkailun ja vapaa-ajan kehittämisalustan toiminta käynnistyi, ja vuoden aikana sen ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa ja yrityksille järjestettiin kaksi työpajapäivää.

Kuluttajien mielikuvia ja kokemuksia Mikkelistä matkailukaupunkina selvitettiin tutkimuksella. Kerätyn tiedon pohjalta tehtiin ns. lähtötila-analyysi, jota hyödynnetään brändistrategiatyössä osana Mikkelin kaupungin matkailustrategiaa. Matkailustrategia valmistuu syksyllä 2024.

Green Economy Mikkeli (GEM) kehittämisalustan konseptointi ja hankkeistaminen saatiin hyvään alkuun. Varsinaisen toiminnan aloittaminen jäi odottamaan päätöstä hankerahoituksesta.

Kaavio, jossa tekstiä eri väristen laatikoiden sisällällä.

Vuosi 2023 oli monella tapaa aktiivinen. Asiakkuuksia kirjattiin 1134 kpl ja erilaisiin tilaisuuksiin osallistui 3411 henkilöä. Asiakastyytyväisyyden arvosana oli 4/5. Etelä-Savon pääomarahasto on tehnyt yhteensä 7 sijoitusta vuoden 2023 loppuun mennessä.

Perusrahoituksen turvin kehitysyhtiö tuottaa seuraavaa: kaupungin yrityspalvelut, kaupungin matkailuneuvonta, osallistuminen kaupunkimarkkinointiin ja viestintään; hankintapalvelut, sijoittumispalvelut, yhtiön oma hallinto, osallistuminen TE24 valmisteluun, sekä kaupungin edunvalvonta ja sidosryhmäyhteistyö. Perusrahoitus vuonna 2023 oli 1 215 000 euroa ja budjetoitu liikevaihto on noin 5 000 000 euroa. Uusi nelivuotinen palvelusopimus allekirjoitettiin vuoden 2024 puolella.

Hankkeet muodostavat 75 % toiminnan volyymista

Hankkeet muodostavat toiminnan kivijalan, sillä ne muodostavat 75 prosenttia kehitysyhtiön toiminnan volyymista. Siten hankkeiden EU-rahoituksen vuosien 2021-2027 ohjelmakauden alkamisen hidas käynnistyminen ja hankepäätösten viivästyminen asetti haasteita yhtiön toiminnalle.

Kuluvan EU-rahoituskauden toiminnan raamit ja myöntövaltuudet muuttuivat merkittävästi edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Tämän vuoksi hankkeiden valmistelu on vaatinut aiempaa huomattavasti enemmän resursseja.

Lisäksi on tiedossa, että EU:n rakennerahastojen myöntövaltuudet pienenevät seuraavalla ohjelmakaudella edelleen, mikä vuoksi suorien EU-hankkeiden hakemiseen on paneuduttava mahdollisimman nopealla aikataululla. Nämä seikat huomioiden lisäresurssin tarve hankevalmisteluun on kiistaton.

Hankerahoituspäätösten saaminen vasta vuoden 2023 viimeisten kuukausien aikana tarkoitti käytännössä hyvin varovaista varojen käyttöä kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Pääosin tästä syystä yhtiön tulos näyttää positiiviselta. Tulokseen vaikuttivat myös varovaisuusperiaatetta noudattaen vuodelle 2024 siirretty ICT-palvelukilpailutus sekä viestintäpäällikön vaihtumisesta johtunut verkkosivu-uudistuksen siirtyminen vuodelle 2024.

Hankkeiden teemoina ovat muun muassa kiertotalous, kestävä kehitys, vastuullisuus, matkailumarkkinointi, tapahtumat, vapaa-ajan asuminen, saavutettavuus, yritysten ja toimintaympäristön kehittäminen; invest in -toiminta, sekä kaupungin kehittämisalustat ja kaupungin strategiset kehityskohteet.

Matkailun tilastoista tutkimusten perusteella tiedetään, että Mikkelin seudulle kohdistuu noin 50 % Etelä-Savon matkailun luvuista. Tuoreimmat työ- ja elinkeinoministeriön ilmoittamista luvuista ovat vuosilta 2020-2021: matkailun osuus BKT:sta Etelä-Savossa on 4,7 %. Valtakunnallisesti matkailun osuus BKT:sta on 1,6 %.

Kehitysyhtiö Miksein saamalla 1,2 miljoonan euron perusrahoituksella hankittiin MikseiMikkelille, kumppaneille ja yrityksille yhteensä peräti 35,1 miljoonan euron verran hankerahoitusta.

Yhtiön 8,4 miljoonan euron hankesalkussa on 17 hanketta, joilla toteutetaan Mikkelin kaupungin ja Miksein strategioita. Yritysten kehityshankkeiden yhteenlaskettu arvo oli 18,2 miljoonaa euroa. Hankkeiden ja perustoiminnan kautta syntyi yhteensä 184 uutta työpaikkaa vuoden aikana.

Vastuullisuus mielessä vuonna 2024

Kuluva vuosi on alkanut edeltäjänsä tapaan aktiivisena. Haluan kiittää henkilöstöä yhteistyöstä ja sinnikkyydestä, joita meiltä jokaiselta on vaadittu välillä enemmän kuin on sallittua.

MikseiMikkelin strategiset painopisteet eli laadukkaat yrityspalvelut, toimintaympäristön kehittäminen, myynti ja markkinointi sijoittuville yrityksille, viennin ja kansainvälistymisen edistäminen, sekä viidentenä matkailun ja vapaa-ajan asumisen liiketoimintojen edistäminen ohjaavat yhtiön toimintaa eteenpäin. Vastuullisuus läpileikkaa kaikkea liiketoimintaa ja niinpä olemme ottaneet työn alle ESG-mittareiden mukaisen toiminnan raportoinnin valmistelun.

Timo Paakki, toimitusjohtaja, CEO
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
timo.paakki@mikseimikkeli.fi
+358 40 809 1627

Työpöydällä on rahaa, laskin, näppäimistö ja kahvikuppi.

Velkajärjestely eri yritysmuodoissa

Osasto: by Anna Virrantaus

Yksityinen elinkeinon- tai ammatinharjoittaja voi hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä yritystoiminnan velkoihin ja / tai yksityistalouden velkoihin. Yhtiömuodossa yritystoimintaa harjoittava yrittäjä (Oy, Ky, Ay) ei voi saada yrityksen velkoihin yksityishenkilön velkajärjestelyä. Yhtiömuotoisten yritysten osakkaat voivat kuitenkin hakeutua yksityishenkilön velkajärjestelyyn henkilökohtaisten velkojen osalta. 

Yksityisenä elinkeinon- tai ammatinharjoittajana toimivan velallisen elinkeinotoimintaan liittyvät velat voidaan järjestellä, jos: 

  • yritykselläsi on enintään kaksi työntekijää sinun lisäksesi viimeksi päättyneellä tilikaudella  
  • yrityksesi kykenee maksamaan yritystoiminnan kulut velkajärjestelyn aikana  
  • yritystoiminnan jatkamiselle on edellytykset  
  • maksuvarasi on positiivinen  
  • yrityksesi talouden tasapainottaminen ei vaadi yritystoimintaa koskevia järjestelyjä, kuten yrityssaneerausta 

Oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonta on maksutonta ja heidän talous- ja velkaneuvojansa muun muassa 

  • selvittää kanssasi taloudellista tilannettasi, 
  • auttaa punnitsemaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja 
  • auttaa laatimaan maksusopimuksia. 

Lisäksi talous- ja velkaneuvoja voi avustaa sinua järjestelylainan ja velkajärjestelyn hakemisessa. 

Lisätietoja: https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/etela-savonoikeusaputoimisto/fi/index.html 

Jopa puolet kontaktoiduista eteläsavolaisista mikroyrityksistä lopettamassa tai myymässä liiketoiminnan ja liki neljännes yrityksistä ei näe kehittämistarpeita

Osasto: by Mari Meriläinen

Mikkelin ja Savonlinnan alueilla on otettu merkittäviä askelia paikallisen yritystoiminnan jatkuvuuden ja kehityksen varmistamiseksi. Hankerahoituksen turvin on ollut mahdollista kontaktoida pitkään toimineita yrityksiä ja herätellä heitä ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoiminnan tulevaisuutta.

HELMI-hankkeen tavoitteena on edistää liiketoimintojen jatkuvuutta Etelä-Savossa onnistuneiden omistajanvaihdosten kautta sekä samalla tukea yritysten kasvua, uudistumista ja kannattavuuden sekä muutoskyvykkyyden vahvistamista. Ensimmäisten kuuden hankekuukauden aikana on kontaktoitu yhteensä liki 300 yritystä Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla. Yhteydenotoissa on keskitytty yrityksiin, jotka ovat toimineet alueella noin 20 vuotta ja joiden liikevaihto on alle 200 000 euroa. Yhteydenottojen tavoitteena on herättää yrittäjien kiinnostusta ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoimintansa jatkuvuutta.

”Hankkeen myötä paikallisille yrityksille tarjotaan maksutonta palvelua omistajanvaihdoksen suunnittelun ja toteutuksen tueksi, mikä on kerännyt kiitosta yrittäjiltä. Kohtaamisissa on saatu positiivista palautetta yrittäjiltä, he ovat kiitelleet proaktiivista yhteydenottoa. Yrittäjät ovat kokeneet, että heidän liiketoimintaansa arvostetaan ja heidän tarpeitaan kuunnellaan, vaikka aihe ei olisikaan heille juuri sillä hetkellä ajankohtainen”, toteaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksein projektipäällikkö Kirsi Mättölä.

Haasteitakin yrittäjien tavoittamisessa on ollut.  Osalla yrittäjistä on jäänyt yrityksen tietojen päivitykset tekemättä Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH), ja osa yrityksistä on jo lopettanut toimintansa, vaikka rekistereissä tiedot vielä löytyvät. Lisäksi on ollut tapauksia, joissa yritykset eivät ole vastanneet yhteydenottoihin tai päättäneet puhelun kesken. Tämä heijastaa yrittäjien erilaisia asenteita puhelimitse tehtäviin yhteydenottoihin.

Kontaktoinnin tuloksena hyvä pienten yritysten tilannekuva

Suurin osa (43 %) palvelutarpeista hankkeen toiminta-alueella keskittyy omistajanvaihdospalveluihin. Tämä korostaa, että omistajanvaihdosten tukeminen on alueella tärkeää ja että yrityksillä on huomattava tarve tukeen näissä prosesseissa.  Lähes kymmenen prosenttia yrityksistä on ilmoittanut tarvitsevansa neuvontaa yrityksen hallittuun lopettamiseen, koska yrityksen/yrittäjyyden jatkonäkymiä omistajanvaihdoksen myötä ei nähdä todennäköiseksi. Kohderyhmän yrityksistä puolet suunnittelee muutosta yritystoiminnan jatkuvuuteen joko myymällä tai lopettamalla liiketoiminnan.

Yrityksistä 23 % on ilmoittanut olevansa ns. stabiilissa tilassa, mikä tarkoittaa, että ne eivät aktiivisesti hae muutosta tai kehitystä. Kehittäminen yleensä loppuu mikroyritysten kohdalla jo vuosia ennen omistajanvaihdosta. Näin ollen kehittämishaluttomuus koskee todennäköisesti myös useimpia omistajanvaihdosta suunnittelevia yrityksiä. Erityisesti tämä ilmiö huolestuttaa hankkeen toimijoita.

Mitä tulee tapahtumaan näissä yrityksissä jatkossa? Ovatko ne elinkelpoisia tai myyntikuntoisia tulevaisuudessa? Mitä jos kaikki edellä mainitut eli yli 70 % yrityksistä eivät syystä tai toisesta onnistu omistajanvaihdoksessa? Millaiset vaikutukset sillä on Etelä-Savon elinvoimaisuuteen?

Yrityksistä 17 % ei ole halunnut hankkeen tarjoamia palveluja tai yritystoiminta on jo lopetettu, tai yritystä ei ole tavoitettu. Tämä osoittaa, että vaikka hankkeen palvelut ovat laajasti saatavilla, kaikki yritykset eivät näe niitä tarpeellisina tai ne ovat jo päättäneet toimintansa.

Valoisampana tulevaisuus näyttäytyy vain kymmenellä prosentilla kohderyhmän yrityksistä; heillä on tarve kehitystoimenpiteille joko liiketoiminnan laajentamiseen, prosessien parantamiseen tai uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen.

Positiivista on myös se, että omistajanvaihdosneuvonta on aloitettu 137 tapauksessa eli yli 40 %:ssa kontaktoiduista yrityksiä. Tämä on johtanut 23 toteutuneeseen omistajanvaihdokseen, mikä on merkittävä määrä mm. alueellisen elinvoimaisuuden ja työpaikkojen säilymisen kannalta.

Lisätietoja:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy: projektipäällikkö Kirsi Mättölä, Puh. 0440 361 606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi
Itä-Savon Uusyrityskeskus ry: Projektivastaava (Savonlinna) Katja Remes, Puh. 044 417 4960, katja.remes@savonlinna.fi

HELMI-hankkeen, jonka toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Blue Economy Mikkeli

Ensimmäinen jätevedenkäsittelyn testilinja käynnistyi: japanilainen Awa Paper testaa uusia tuotteitaan Mikkelissä

Osasto: by Veera Kinnunen

Mikkelin uuden ja ainutlaatuisen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevassa tutkimustilassa, Blue Economy Mikkeli (BEM) Osaamiskeskuksessa, aloitti ensimmäinen kansainvälinen yritysasiakas tammikuussa. Yhteistyön suunnittelu käynnistyi keväällä 2023 ja nyt asennustyöt on tehty. Japanilainen paperi- ja kalvovalmistukseen keskittynyt AWA Paper & Technological Company, Inc. testaa uusia MBR-tekniikkaan perustuvia tuotteitaan.

Mikä AWA? Vuonna 1916 Japanin Tokushiman kaupunkiin perustettu AWA kehittää ja valmistaa erikoispapereita teollisuudelle. Kun polttomoottoriteknologia on alkanut väistyä autoteollisuudessa ja suodattimien tarve vähentynyt, viimeisen kymmenen vuoden aikana yritys on kehittänyt vedenkäsittelyyn liittyviä uusia tuotteita.

Pitkään Kaakkois-Aasian markkinoilla toiminutta yritystä kiinnostaa nyt laajentaa toimintaansa Lähi-itään, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Eurooppaan. Työntekijöitä yrityksellä on noin 450, ja yrityksen liikevaihto on noin 106,5 miljoonaa euroa.

AWA yhteistyön vauhdittamana Mikkelin puhdistamon yhteyteen rakennetussa testausympäristössä otettiin käyttöön ensimmäinen yritysten käyttöön suunniteltu testilinja, mistä AWA:n toimitusjohtaja Miki Yasuhiro on innoissaan.

”Olemme erittäin iloisia, että saamme työskennellä luotettavien yhteistyökumppaneidemme Operonin ja Digital MBR:n kanssa. Koekäyttöön tarkoitetut MBR-kalvot on asennettu ja otettu käyttöön testiympäristössä, joka rakennettiin Mikkelin jätevedenpuhdistamolle. AWA laajentaa liiketoimintaansa kansainvälisesti edistääkseen kestävän yhteiskunnan toteutumista tarjoamalla tuotteita ja palveluita, jotka pyrkivät olemaan sopusoinnussa ympäristön kanssa. Blue Economy Mikkeli -konsepti sopii täydellisesti missioomme, joten olemme ylpeitä tehdessämme yhteistyötä kohti kestävää tulevaisuutta. Tästä pilottiprojektista saamamme kokemus auttaa meitä työssämme veteen liittyvän teollisuuden ja yhteiskunnan kestävän kehityksen hyväksi,” kuvaa AWA:n toimitusjohtaja yhteistyön alkua.

Yhteistyön ja testaamisen puitteet kunnossa Mikkelissä

YK:n selvityksen mukaan maailman puhtain vesi löytyy Suomesta ja Japani on listalla kolmantena. Mikkeli tunnetaan puhtaan veden pääkaupunkina – täältä löytyy osaamista, resursseja sekä yhteistyökumppaneita AWA:n kaltaisille yrityksille. Yhteistyötä japanilaisyrityksen kanssa tehdään BEM Osaamiskeskuksen sateenvarjon alla, johon kuuluu kattavasti erilaisia toimijoita: Mikkelin kaupunki, LUT-yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Digital MBR Oy, Operon Group Oy sekä siihen kuuluva tytäryhtiö Operon Finland Oy ja Mipro Oy.

MBR-tekniikallaan Mikkeli on varautunut etukäteen jätevedenkäsittelyn tiukkeneviin lainsäädöksiin – tekniikan avulla saadaan nykyvaatimuksia parempia puhdistustuloksia. Biologisen käsittelyn ja kalvosuodatuksen yhdistävä MBR-tekniikka ei sinällään ole uusi juttu, mutta pohjoisessa Euroopassa sitä on käytetty vähän yhdyskuntavesien suodattamisessa. MBR-tekniikalla saadaan erittäin hyvä lopputulos kustannustehokkaasti. Veden kiertotaloudessa MBR-tekniikalla suodatettu jätevesi on erinomainen raaka-aine. Se ei vaadi raskaita jatkokäsittelyprosesseja, jotta vesi soveltuisi moneen käyttötarkoitukseen.

AWA toi mukanaan muun muassa omat mittalaitteet ja datan keruuvälineet, joilla testausta voidaan tarvittaessa seurata Japanista käsin. Mikkelin vesilaitoksen mittava puhdistamoinvestointi tarjosi sopivat puitteet ja niihin liittyvät resurssit yrityksen globaalin strategian tueksi. Yhteistyö aloitettiin pilottihankkeella, jossa jätevedenpuhdistamon luolaan rakennettiin testilinja koeympäristötilaan. Täällä AWA testaa MBR-kalvoja yhdessä mikkeliläisten kanssa. Testien yhteydessä tehdään myös kalvoprosessien optimointiin ja tiedonkeruuseen liittyvää tuotekehitystä.

Operon on auttanut testilinjan suunnittelussa ja tuottaa AWA:n tarvitsemat tekniset testauspalvelut. Testilinja rakennettiin paikallisin voimin. Päävastuussa urakasta oli Otapro Oy ja Mipro Oy puolestaan toteutti automaatio- ja sähkötyöt.

Ainutlaatuiseksi vedenpuhdistamon luolaan rakennetun testiympäristötilan tekee se, että siellä voidaan käsitellä isoja virtaamia – jopa 50–100 kuutiota vuorokaudessa. Virtaama on muihin vastaaviin testiympäristöihin verrattuna varsin suuri ja vastaa noin 300–700 asukkaan yhdyskuntajätevesikuormaa vuorokaudessa.

Blue Economy Mikkeli
Jussi Mikkola Operon Group Oy:lta ja BEM-koordinaattori Juha Kauppinen Mikkelin kaupungilta olivat mukana AWA:n asennustöissä tammikuussa 2024.

Tämän kokoluokan testiympäristö on varsin ainutlaatuinen, eikä tällaisia yleensä rakenneta suoraan puhdistamojen yhteyteen. Pilottiasiakkaan kanssa aloitettu koeponnistus antaa runsaasti kallisarvoista ja käytännönläheistä oppia tulevaisuuteen. AWA:n ja Digital MBR:n kanssa käynnistynyt yhteistyö on juuri sitä, mitä BEM Osaamiskeskuksella tavoitellaan. Se, että tällainen iso, vakaa ja kansainvälinen japanilaisyritys saatiin tänne Mikkeliin pilotoimaan tuotteitaan, on iso sulka hattuun kaikille prosessissa mukana olleille.

”Kansainvälisen testiympäristön kehittämisessä mukana oleminen on ollut mielenkiintoista. Tässä konseptissa yhdistyvät kansalliset tutkimustahot, kuten yliopistot ja ammattikorkeakoulut, sekä yksityisellä sektorilla toimivat yritykset. Parhaimmillaan uraauurtava tutkimus kohtaa tilassa markkinatoimijan, joka pystyy jalostamaan tutkittavasta aihealueesta käytännön tarkoitukseen järkevän tuotteen. Ensimmäisen toimijan osalta olemme saaneet arvokasta kokemusta kansainvälisestä tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyöstä”, Operon Group Oy:n liikennetoiminnan kehityspäällikkö Jussi Mikkola kuvailee yhteistyötä AWA:n kanssa.

Tässä vaiheessa testilinja on räätälöity japanilaisyrityksen tarpeisiin, mutta se on muokattavissa monipuolisesti eri yritysten tarpeisiin. Blue Economy Mikkelin tulevaisuuden tavoitteena onkin yhteistyön laajentaminen, mikä tuo tänne lisää tekemistä ja osaltaan herättää myös uusien yritysasiakkaiden kiinnostusta puhtaan veden pääkaupunki kohtaan. BEM Osaamiskeskuksella tavoitellaan Mikkeliin uutta vesialan liiketoimintaa ja tuotekehitystä.

BEM Osaamiskeskuksen investoinnit etenevät

Blue Economy Mikkelin testausympäristön rakentamiseen saatiin merkittävä EU-tuki, kun Etelä-Savon maakuntaliitto myönsi siihen rahoituksen Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Yhteensä miljoonan euron hankkeessa puhdistamoluolaan rakennetaan monipuolisesti yritysten toimintaa sekä tutkimusta ja koulutusta palveleva testausympäristö. TKI-ympäristö käsittää mm. uusien vesitekniikoiden testauslinjat mittalaitteistoineen, tietoalustan digitaalisten palveluiden kehittämiseen sekä muun tarvittavan infran.

Hankkeen myötä käynnistyy kaupungin strategisen kehittämiskohteen, BEM Osaamiskeskuksen, palvelutoiminta. Palvelujen kaupallistaminen luo uusia edellytyksiä vesialan liiketoiminnalle maakunnassa ja myös valtakunnallisesti.

Tutustu lisää BEM Osaamiskeskukseen.

Onko yrityksesi kiinnostunut tekemään yhteistyötä BEM Osaamiskeskuksen kanssa? Ota yhteyttä BEM-koordinaattori Juha Kauppiseen (juha.kauppinen@mikkeli.fi) ja keskustellaan lisää yhteistyön mahdollisuuksista.

Tämä artikkeli on osa Blue Economy Mikkeli -artikkelisarjaa, joka on toteutettu BEM osaamiskeskus II -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat

Espanjalaiset työntekijät ovat paikanneet osaajapulaa mikkeliläisessä Inrayssa

Osasto: by Anna Virrantaus

Tässä juttusarjassa esittelemme kansainvälisen osaajan ja eteläsavolaisen työnantajan välistä yhteiseloa. Mikkeliläisessä Inrayssa on löydetty ammattitaitoista työvoimaa espanjalaisista koodareista. Osa heistä työskentelee Espanjassa sijaitsevassa tytäryhtiössä.

Inrayn toimitusjohtaja Janne Kovanen avaa videoneuvotteluyhteyden yrityksen Mikkelin-toimistossa Tuma-talossa Mikkelin Kirjalassa ja tervehtii rennosti espanjaksi: “Hola!”. Ohjelmistokehittäjä Juan Gil Lozano vastaa videopuheluun samalla tyylillä Inrayn tytäryhtiön toimistossa Espanjan Torremolinoksessa.

Kaksikko alkaa rupatella kuulumisiaan englanniksi. He ovat tunteneet toisensa jo kymmenisen vuotta.

Espanjalainen Gil Lozano on oikeastaan myös yksi syy siihen, että Inraylla on nykyään tytäryhtiö Espanjassa.

Gil Lozano tuli Inrayhin työharjoitteluun vuonna 2014. Hän opiskeli tuolloin automaatio- ja elektroniikkainsinööriksi Málagassa ja oli Erasmus-vaihdossa Mikkelin ammattikorkeakoulun tietotekniikkapuolella.

Janne Kovanen vakuuttui Gil Lozanon osaamisesta jo hakuvaiheessa.

– Juan oli paperilla tosi pätevä ja oli sitä oikeastikin. Kun hän oli valmistumassa, kyselin hänen jatkosuunnitelmiaan. Espanjan työllisyystilanne oli silloin huono, joten hän jäi meille töihin ja Mikkeliin asumaan.

Espanjasta löytyi osaajia, Suomesta ei

Inrayssa tehdään uusinta röntgenteknologiaa hyödyntäviä mittausjärjestelmiä, joilla saadaan tehostettua energiantuotannon, biojalostamojen sekä sellutehtaiden toimintaa. Järjestelmien tiedonhallinnassa käytetään muun muassa tekoälyä ja koneoppimista hyödyntäviä neuroverkkoja.

Yrityksen työntekijät ovat koulutustaustaltaan muun muassa ohjelmisto-, ympäristö- tai energiatekniikan insinöörejä. He tekevät työtään pitkälti tietokoneen ääressä toimistoympäristössä. Tällä hetkellä Inrayn emoyhtiö työllistää noin seitsemän työntekijää.

Gil Lozano työskenteli Inrayn Mikkelin-toimistolla kolmisen vuotta, kunnes hänen sen aikaiselle puolisolleen tarjoutui mahdollisuus työllistyä Espanjan Málagassa. Gil Lozano halusi muuttaa Espanjaan mutta jatkaa kuitenkin töitä Inrayssa.

Kovanen ei ajatellut, että työntekijä siirtyisi etätöihin vaan Inraylle perustettiin tytäryhtiö Málagaan.

– Halusimme tehdä asian virallisen kaavan kautta, maksaa muun muassa työntekijöiden sosiaaliturvamaksut ja verot Espanjaan, jotta heillä olisi mahdollisuus käyttää esimerkiksi sairaalapalveluita Espajassa. Muutoin toiminta olisi ollut harmaalla alueella, Kovanen sanoo.

Inray Technologies SL on toiminut Espanjassa vuodesta 2018. Toimisto sijaitsi ensin Málagassa ja sitten Torremolinoksessa.

Sijainnista Etelä-Espanjassa ja paikallisista kontakteista on ollut Inraylle hyötyä, sillä Kovasen mukaan Suomesta on ollut aika ajoin vaikeaa löytää osaavia ohjelmistokehittäjiä.

– Kun esimerkiksi vuonna 2018 haimme meille koodaria töihin, emme saaneet yhtään varteenotettavaa hakemusta. Mikkeliin oli hankalaa saada päteviä työntekijöitä rekrytoitua, Kovanen sanoo.

Sen sijaan Etelä-Espanjassa on ollut tarjolla hyvää ja osaavaa englantia puhuvaa työvoimaa.

– Andalusian yliopisto kouluttaa automaatio- ja tietotekniikkainsinöörejä, mutta alueella ei ole heille riittävästi hyviä työpaikkoja. Espanjasta olemme löytäneet osaajia sellaisissa tilanteissa, kun Suomesta emme ole saaneet edes työhakemuksia.

Paikallisia osaajia on löytynyt yliopiston kautta

Inrayn Espanjan-toimistolla on työskennellyt vuosien varrella pari vaihtuvaa henkilöä eri projekteissa.

Espanjasta on rekrytoitu yksi ohjelmistoammattilainen myös Mikkeliin. Hän työskenteli Mikkelin emoyhtiössä joitakin vuosia, mutta lähti hiljattain uusiin haasteisiin.

Juan Gil Lozano on perehdyttänyt uudet työntekijät Espanjassa paikan päällä ja myös Kovanen on käynyt Espanjan-toimistolla vähintään kerran vuodessa.

– Ennen korona-aikaa kävin myös Suomessa kokouksissa säännöllisesti, Gil Lozano kertoo videopuhelun välityksellä.

Tytäryhtiöön on rekrytoitu työvoimaa muun muassa Málagan yliopistosta, jonne kontaktina toimi aiemmin yhtiössä työskennellyt espanjalainen työntekijä. Yliopisto-opiskelijoille on tarjottu usein ensin harjoittelupaikkoja, joista on ilmoitettu yliopiston portaalissa. Yliopiston professori on valikoinut parhaat hakijat, jotka Kovanen on haastatellut etäyhteydellä.

Hyviä harjoittelijoita on työllistetty, mikäli sopivia projekteja on ollut tarjolla.

Inray on käyttänyt espanjalaisten ohjelmoijien rekrytointiin myös Testdome-palvelua.

– Testipalvelu on ollut hyvä tapa testata ihmisiä ohjelmointihommiin, sillä se arvioi tarkkaan suorituksen, siihen käytetyn ajan ja virheet, ja antaa realistisen palautteen hakijan osaamisesta.

Paria työntekijää isommaksi työllistäjäksi tytäryhtiö ei ole toistauseksi kasvanut. Kasvu vaatisi sen, että yrityksen johto olisi paikan päällä, Kovanen sanoo.

– Tulevaisuudessa koetamme löytää Espanjasta asiakkaita ja olemmekin olleet yhteydessä  Espanjan tärkeimpiin bioenergia- ja selluyrityksiin.

Inrayn kansainväliset asiakkaat ovat tällä hetkellä Tanskassa, ja asiakkaita on ollut myös myös muun muassa Latviassa ja Iso-Britanniassa. Kotimaassa Inrayn isoja asiakkaita ovat muun muassa Helsingin Energia ja Tampereen Energia.

Espanjalaiset arvostavat suomalaisen työnantajan joustavuutta

Juan Gil Lozano on tyytyväinen nykyiseen työhönsä ohjelmistokehittäjänä Inrayn tytäryhtiössä.

– Pidän työstäni ja homma toimii hyvin, ainakin minulle. Siitä on etua, että tunnen yrityksen entuudestaan ja olen ollut töissä emoyhtiössä Mikkelissä, hän kertoo.

Gil Lozano sanoo, että hän pitää erityisesti siitä, että Inrayssa hänellä on vapaus vaikuttaa omaan työhönsä.

Janne Kovasen mukaan espanjalaisiin yrityksiin verrattuna Inrayssa on joustavammat työajat ja kilpailukykyinen palkka. Kun monissa espanjalaisissa it-alan yrityksissä työntekijöiden työaika on 9–18, Inrayssa se on 8–16.

– Moni espanjalainen on arvostanut sitä, että emme vahdi työntekijöitä vaan meille riittää, että homma tulee hoidettua ja saamme heidät tarvittaessa kiinni, Kovanen sanoo.

Gil Lozano ei osaa sanoa vielä tulevaisuuden suunnitelmistaan, mutta viihtyy toistaiseksi nykyisessä toimessaan.

– Se on hyvä, että saan kehittää itseäni tässä työssä, muun muassa käydä koulutuksissa. Haluan oppia uutta.

Kansainvälisiä osaajia tarvitaan töihin Mikkeliin

Kansainvälisten osaajien työllistäminen ei ole Inrayssa muutoinkaan vieras asia.

Xamkin ja LUT-yliopiston kansainvälisille opiskelijoille on tarjottu jo vuosia harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. Harjoittelijat ovat olleet lähtöisin muun muassa Hollannista, Venäjältä ja Vietnamista.

– Moni hyvä tekijä olisi mieluusti palkattu töihinkin, mutta taloudelliset realiteetit ovat tulleet vastaan.

Kovasen mukaan kansainvälisiä osaajia tarvitaan töihin Mikkeliin. Suomen systeemi on kuitenkin melko karu kauempaa tuleville.

– Olen miettinyt, mitä järkeä on siinä, että ensin tänne houkutellaan opiskelijoita ulkomailta, mutta sitten heitä ei onnistuta työllistämään. Moni muuttaa valmistumisen jälkeen nopeasti pois, jos ei heti löydä töitä.

– Heidät pitäisi yrittää paremmin kotouttaa ja sitouttaa Suomeen, innostaa perustamaan star-upeja tai pohtimaan, mitä he täällä tekisivät työkseen. Pitäisi olla helppoa tapoja työllistyä myös opiskeluaikana tai lyhytkestoisempiin töihin muullekin kuin omalle alalle, jotta valmistumisen jälkeen olisi edes jotain työkokemusta. Työnantajan on hankala palkata, jos mitään työkokemusta ei ole.

Kovanen on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että muualta tulevien osaajien palkkaaminen helpottuisi. Inray on mukana ohjelmassa, jossa on tavoitteena työllistää työttömiä koodareita Etelä-Savossa.

– On mielenkiintoista nähdä, tuleeko ohjelmaan mukaan esimerkiksi ukrainalaislähtöisiä ohjelmisto-osaajia.

Teksti ja kuva: Elina Jäntti

Kuvassa kerrotaan tapahtuman nimi, ajankohta sekä tapahtuman sijainnit.

Rakentamisen kiertotalouspäivä 12.4.2024 Mikkelissä, Espoossa ja etäyhteydellä

Osasto: by Jenina Luotolampi

KIELO-hanke, Espoon kaupunki ja Helsingin kiertotalousklusteri sekä muut yhteistyökumppanit ovat kokoontuneet tämän kevään aikana saman pöydän ääreen järjestääkseen yhteisen rakentamisen kiertotalouteen keskittyvän tapahtumapäivän ”Rakentamisen kiertotalouspäivä” osana Mikkelin Kiertotalouspäiviä.

Tapahtumassa kuullaan kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä sekä alan kuulumisista eri puolilta Suomea.

Tilaisuus on suunnattu kaikille rakentamisen, purkamisen, suunnittelun sekä päätöksenteon parissa työskenteleville henkilöille, päätöksentekijöille sekä muille rakentamisen kiertotaloudesta kiinnostuneille.

Rakentamisen kiertotalouspäivä järjestetään 12.4.2024 klo 8.30-15.45 Mikkelin kaupungintalolla (Raatihuoneenkatu 8, 50100 Mikkeli) sekä Espoon Otaniemessä (A Grid, Otakaari 5, 02150 Espoo). Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä, joten mainitsethan ilmoittautuessasi haluatko olla mukana paikan päällä vai etänä. Lähetämme etäosallistumislinkin viimeistään tilaisuutta edeltävänä päivänä. Suosittelemme osallistumaan tilaisuuteen paikan päällä.

Ilmoittautumiset tilaisuuteen osoitteessa: https://ssl.eventilla.com/event/4ApYq Ilmoittautuminen läsnäosallistujille on auki 4.4.2024 klo 15.00 asti ja etäosallistujille 10.4.2024 klo 15.00 asti. Jos et pääsekään paikan päälle, peruutathan osallistumisesi ruokahävikin vähentämiseksi viimeistään 4.4.2024 klo 15.00 mennessä, kiitos!

 

 

TAPAHTUMAN OHJELMA:

klo 8.30-9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lainsäädäntö, kiertotalous kaavoituksessa ja raskaspurun ympäristövaikutukset

klo 9.00-9.05 Alkusanat, Jouni Riihelä, Mikkelin kaupunki

klo 9.05-9.20 Rakentamislainsäädännön ajankohtaiset kuulumiset, Harri Hakaste, Ympäristöministeriö

klo 9.20-9.35 Kiertotalouden edistäminen Mikkelin asemakaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa, Kalle Räinä, Mikkelin kaupunki

klo 9.35-9.50 Purkamisen ympäristövaikutusten seuranta, Salla Pulliainen, KIELO-hanke

klo 9.50-10.00 Tauko

Rakentamisen kiertotalouden alueellinen yhteiskehittäminen

klo 10.00-11.00 Kiertotalous Pirkanmaa, Espoon kaupunki, Uudenmaan kiertotalouslaakso, Helsingin kiertotalousklusteri

klo 11.00-11.30 Aamupäivän tiivistelmä keskustellen

klo 11.30-12.30 Lounas (omakustanteinen)

Rakennusosien ehjänä purku ja uudelleenkäyttö

klo 12.30-13.00 Kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä, Spolia Design Oy

klo 13.00-13.15 Tavoitteita irtaimiston uudelleenkäytölle, Pekka Leppämäki, KIEPPU-hanke

klo 13.15-13.30 Case: Ulkoikkunoiden käyttö lasiväliseinissä, Tea Ella & Laura Vara, Arkkitehtitoimisto Olla Oy

klo 13.30-14.00 (Kauhu)kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä uudisrakentamisessa – grynderi tarinoi, Liisa Akimof

klo 14.00-14.15 Keskustelua

klo 14.15-14.30 Kahvitauko

klo 14.30-14.45 Uudelleenkäytettävien rakennusosien kelpoisuuden ja soveltuvuuden selvittäminen, UURAKET-hanke, Katja Tähtinen, Rakennustietosäätiö RTS

klo 14.45-15.00 RT:n näkökulma rakennustuotteiden uudelleenkäyttöön ja ehjänä purkamiseen, Tuuli Kunnas, Rakennusteollisuus RT ry

klo 15.00-15.30 Paneelikeskustelu: Rakennusosien ehjänä purku ja uudelleenkäyttö

  • Panelisteina:
    • Saija Himanen, rakennuttajapäällikkö, Mikkelin kaupunki
    • Liisa Akimof, grynderi, KOY Huopalahden asema
    • Ilkka Liljander, hankinta-asiantuntija, Mikkelin kaupunki
    • Sirpa Rivinoja, kierrätysoperaattori, Risain Oy

klo 15.30-15.45 Yhteenveto & tilaisuuden päätös

 

 

Tapahtuma on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön edistämiseksi- hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Valkama

Mikkelissä aloittaa maan ensimmäinen sähköisen kevyen liikkumisen klusteri: Ely-keskus tukee kärkiyritysten tuotekehitystä ja kasvua

Osasto: by Veera Kinnunen

Idea sähköisen kevyen liikkumisen klusterin perustamisesta Mikkeliin tuli meille kehitysyhtiöön alkujaan yrityksiltä itseltään, mikä on tosi hieno juttu, juuri rahoituksen saaneen klusterihankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin sanoo.

Etelä-Savon Ely-keskuksen rahoittaman klusterihankkeen kärkeen kuuluu kolme yritystä.  Viva Electric Jets valmistaa kehittämiään sähköisiä vesijettejä. Aurora Powertrains valmistaa sähkökelkkoja ja kehittää sähköisen liikkumisen laitteisiin akustoja. Valkama Watercrafts puolestaan valmistaa keveitä alumiinisia sähköveneitä ja kehittää niille kelluvaa venetelakkaa. Yritysten kotipaikka on Mikkeli.

”Klusteriin kuuluvat yritykset kehittävät sähköiseen kevyeen liikkumiseen liittyviä tuotteita kansainvälisille markkinoille. Yrityksillä on tuotantotilat ja keskeiset henkilöt Mikkelissä. Nyt yritykset jatkavat tuotekehitystä, varautuvat lisäämään tuotantokapasiteettiaan, laajentavat alihankkijaverkostoaan ja myyvät ja markkinoivat tuotteitaan kansainvälisille markkinoille”, Niittuaho-Nastolin kuvaa.

Klusterin yritykset ovat saaneet Etelä-Savon pääomarahastolta rahoitusta. Vuoden alussa Etelä-Savon Ely-keskus myönsi kehittämistukea kahdelle klusteriyritykselle.

Aurora Powertrains saa akkutuotannon kehittämiseen julkista tukea 690 000 euroa. Kaikkineen kehittämishankkeen budjetti on noin 1,6 miljoonaa euroa. Valkama Watercrafts puolestaan sai venetelakoiden tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen noin 530 000 euroa kokonaiskustannuksiltaan 1,2 miljoonan euron kehityshankkeeseen, josta valtaosan rahoittavat yksityiset sijoittajat.

Yritysasiantuntija Jarkko Rautio Etelä-Savon Ely-keskuksesta on ollut mukana klusterin haudutteluvaiheesta asti ja tuntee yritysten tavoitteet rahoittajan näkökulmasta. Ely-keskus voi myöntää toimintaympäristön kehittämisavustusta hankkeeseen, jonka arvioidaan edistävän merkittävästi alueen pk-yritysten käynnistämistä, kasvua tai kehittymistä. Tukea voidaan myös verkostoitumista yritysten välillä tai yritysten, ja korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten välillä.

”Sähköisen liikkumisen klusterin aihealue on ajankohtainen ja se on noussut yritysten tarpeesta kehittää yhteisiä toimintatapoja, jakaa osaamista ja resursseja sekä muodostaa toimivia verkostoja ja kumppanuuksia. ELY-keskuksen ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n lisäksi myös yritykset ja Suur-Savon Energiasäätiö ovat merkittävästi rahoittamassa hanketta. Yksityisen rahoituksen myötä hanke selvästi nähdään tarpeellisena pk-yrityskentässä. Klusterihankkeen rinnalla yrityksillä on myös omia, yrityskohtaisia kehittämishankkeita.”

Valkama Watercrafts kehittää kelluvan venetelakan

Viiden vuoden kehitystyön jälkeen Valkama-sähköveneiden toimitukset asiakkaille alkoivat Mikkelin tehtaalta vuoden 2023 loppupuolella. Vientiä on saatu avattua jo Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan ja Keski-Eurooppaan.

Toimitusjohtaja Antti Siiskonen sanoo, että alkuvuonna saatu rahoituspäätös auttaa yritystä kansainvälistymisessä, tuotekehityksessä sekä tuotannon kasvattamisessa.

Yritys hakee tunnettuutta kansainvälisillä markkinoilla osallistumalla ns. kelluville venemessuille Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa, jotta asiakkaat pääsevät kokemaan yrityksen sähköveneen ominaisuudet.

”Olemme osallistuneet jo venemessuille Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Seuraavaksi olemme mukana kelluvilla messuilla Espanjassa, Italian Venetsiassa, Monacossa, Hollannissa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Kansainvälinen myynti ja markkinointi ovat nyt tekemisen keskiössä. Haluamme kehittää etenkin kansainvälistä some-markkinointia ja etsimme siihen kumppanuuksia.”

Yritys keskittyy luomaan tuoteperheen kestävään veneilyyn. Sähköveneiden lisäksi tuoteperheeseen kuuluu kelluva Haven-venetelakka. Ideana on, että vene nostetaan telakalle, jonka katolla olevat aurinkopaneelit tuottavat sähköä.

”Haluamme luoda ympäristön kannalta kestävän kokonaiskonseptin. Kelluvan telakan ansiosta veneen pohjaa ei tarvitse käsitellä myrkyllisillä maaleilla, ja säilytys telakan katon alla säilytys pidentää veneen elinkaarta. Telakan aurinkopaneelit tuottavat sähköä, joten asiakas voi kytkeytyä sähköverkkoon ja myydä halutessaan sähkövarastoaan verkkoon.”

Ely-keskuksen tuotekehitystuki auttaa saattamaan loppuun venetelakan kehittämisen niin, että ensimmäiset tuotteet voidaan toimittaa asiakkaille syksyksi. Lisäksi tukea voidaan käyttää tuoteperheen kansainväliseen markkinointiin.

Nykyisissä tuotantotiloissa Mikkelissä pystytään valmistamaan noin 50 venettä vuodessa. Tavoitteena on muokata tuotantotiloja niin, että valmistusmäärää voidaan nostaa noin 400 yksikköön vuodessa.

Tuotekehitysyhteistyötä tehdään myös alueen oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on tehnyt yritykselle virtausmallin ja kehittää nyt hiilijalanjälkilaskentaa.

”Tuotekehitys on jatkuvaa toimintaa. Meillä on paljon osa-alueita, joissa riittää tekemistä kumppaneille. Tällä hetkellä painopisteemme ovat tuotekehityksessä ja kansainvälisessä markkinoinnissa. Molemmissa on tilaa myös uusille yhteistyökumppanuuksille.”

Yritys hyödyntää laajaa kotimaista alihankkijaverkostoa, joka toimittaa merkittävän osan tuotannossa tarvittavista komponenteista Mikkelin tehtaalle kokoonpanoa varten. Veneiden käyttämät akut tulevat klusteriin kuuluvalta Aurora Powertrainsiltä.

Aurora Powertrains kehittää Mikkelissä akkutuotantoa

Alkujaan Rovaniemeltä kotoisin oleva Aurora Powertrains on perustanut Mikkeliin akusto- ja sähkökelkkatehtaan. Ely-keskuksen osarahoittaman kehityshankkeen myötä koko tuotantoketju saadaan toimimaan Mikkelissä.

”Olemme hankkineet laserhitsausjärjestelmän, joka mahdollistaa sen, että pystymme jatkossa hitsaamaan akkumoduulien sähkökytkennät itse. Tähän saakka olemme käyttäneet tähän työvaiheeseen saksalaista alihankkijayritystä. Tavoite on, että saamme maaliskuun kuluessa kaikki kokoonpanovaiheet omiin käsiin täällä Mikkelissä. Ajamme parhaillaan tuotantoa Mikkelissä ylös. Uusi laitteisto nopeuttaa tuotantovauhtiamme ja parantaa kustannustehokkuutta. Uskomme, että akkutuotteillemme voi löytyä uusiakin käyttötarkoituksia”, toimitusjohtaja Matti Autioniemi kertoo.

Mikkeliin yritystä veti yhteistyö Viva Electric Jetsin ja Valkama Watercraftsin kanssa.

”Aloimme kehitellä ajatusta klusterista jo varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on ponnistella yhdessä. Meidän roolinamme on etenkin sähköakustojen valmistus. Kehitämme modulaarista akkuteknologiaa, joka on hyödynnettävissä kaikenlaisissa sähköisissä kulkupeleissä. Ideana on, että eri käyttötarkoituksiin voidaan rakentaa akkuja kehittämistämme perusosista. Näin asiakkaamme saavat ns. lentävän lähdön omalle tuotekehitykselleen, kun heillä ei ole tarvetta kehittää akustoa omaan tarpeeseen alusta alkaen.”

Sähkökelkkojen päämarkkinat löytyvät Pohjois-Amerikasta.

”Markkinoista arviolta jopa noin 80 prosenttia löytyy Pohjois-Amerikasta. Tavoitteemme on käydä siellä messuilla muiden klusteriyritysten kanssa yhdessä ja erikseen.”

Kelkkojen tuotantovauhti kasvaa Mikkelin tehtaalla loppukeväästä tai alkukesästä.

”Meillä on Mikkelissä tähän kehitysvaiheeseen riittävät tilat, joista kaikkea ei vielä ole otettu käyttöönkään. Tuotannon kasvaessa tarvitsemme lisää käsipareja kokoamaan kelkkoja ja rakentamaan akustoja. Lisäksi kehitämme Mikkelissä omaa organisaatiotamme ja tarvitsemme todennäköisesti myös erilaista insinööriosaamista, kuten sähkö- ja ohjelmistotekniikan osaamista.”

Matti Autioniemi arvostaa sitä, että Mikkelistä on jo löytynyt alihankkijaverkostoa klusteriyrityksille.

”Haluamme hyödyntää alueen osaamista mahdollisimman paljon. Olemme jo avanneet yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa.”

Aurora Powertrains Oy
Aurora Powertrainsin sähkökelkkojen koko tuotantoketju toimii Mikkelissä maaliskuun alusta alkaen. Kuvat: Aurora Powertrains Oy:n arkisto.

Klusterihanke tukee kansainvälistymistä

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein koordinoima sähköisen kevyen liikenteen klusteri on saanut kehittämisrahoitusta Etelä-Savon Ely-keskukselta. Projektipäällikkönä toimiva Marjo Niittuaho-Nastolin muistuttaa, että klusteri aloittaa aikana, kun päästövapaa sähköinen liikkuminen valtaa alaa myös vapaa-ajan liikkumisessa.

Klusterihanke kartoittaa nykyisten kärkiyritysten lisäksi muita teemasta kiinnostuneita yrityksiä. Hankkeeseen halutaan vähintään 15 yritystä, eikä ylärajaa ole.

”Hankkeen kehittely alkoi toukokuussa 2023, kun otimme kopin yritysten ideasta. Sittemmin kärkiyritysten avainhenkilöt ovat muuttaneet Mikkeliin, ja tuotanto on saatu käynnistettyä. Uusia yrityksiä otamme mukaan myös eri puolilta maata.”

Klusterihanke kehittää toimialan liiketoimintaa ja luo toimintamallin yhteiselle kehittämiselle. Yrityksille tarjotaan myös mahdollisuuksia verkostoitua alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteisiin kuuluu myös tapahtuminen järjestäminen.

”Eteläsavolainen sähköisen kevyen liikkumisen klusteri edistää myös oppilaitosten, tutkimuslaitosten, julkisorganisaatioiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että klusteri jää toimimaan itsenäisesti hankkeen jälkeen.”

Yritysten kansainvälistymistä vauhdittamaan halutaan kotiuttaa klusterin yrityksille EU:n auktorisoima Bronze Label -klusteristatus.

”Bronze Label avaa klusterimme yrityksille uudenlaisia rahoituslähteitä ja mahdollisuuden osallistua eurooppalaisiin kehittämisohjelmiin.”

Sähköisen liikkumisen klusteri -hanke edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

*Artikkelikuva: Valkama-sähköveneiden tuoteperhe laajenee kelluvaan venetelakkaan, joiden toimitukset asiakkaille pyritään saamaan käyntiin syksyyn mennessä. Kuva: Valkama Watercraftsin arkisto.

 

Tekoälysparrausta yrityksille

Osasto: by Kimmo Haapea

VerstasCO2-hankkeessä järjestetään tekoälysparrauksia yrityksille. Kesäkuussa 2023 ja tammikuussa 2024 järjestetyt sparraukset keräsivät paikalle n, 25 osallistujaa kumpikin. Tekoäly kehittyy nopeasti ja uusia hyödyntämismahdollisuuksia ilmaantuu viikoittain.  Tähän mennessä järjestetyissä tilaisuuksissa on käsitelty lähinnä OpenAI:n ChatGPT:tä, Siihen liitetyt apuohjelmat tai applikaatiot tarjoavat itse tekstimallin lisäksi monipuolisen mahdollisuuden tehdä ja ideoida asioita uudella tavalla.

Sparraustilaisuudet on tarkoitettu kaikille yrityksille, yrittäjille ja työntekijöille, joita kiinnostaa tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa.

Ohjelma 11.1.2024

Mindhive Oy:n esitys 11.1.2024

 

Seuraava sparraustilaisuus järjestetään kesäkuussa 2024. Lisätietoja saat VerstasCO2-hankkeen projektipäälliköltä.

Osallistujia ja materiaalia sparraustilaisuudesta 9.1.2024

Kuvat: Kimmo Haapea/MikseiMikkeli

 

EU-logo

EU-logo

Mikkelin Kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkin toteuttama VerstasCO2-hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto.
Laiturilla 3 hanke ja mökin energiatehokkuus

Mökkeilijöille maksutonta energianeuvontaa Etelä-Savossa – myös etätyön helpottamista suunnitellaan

Osasto: by Veera Kinnunen

Vapaa-ajanasukkaille tarjotaan ensimmäistä kertaa energianeuvontapalvelua Etelä-Savossa. Alueella on lähes 50 000 vapaa-ajanasuntoa, joita käyttää noin 250 000 henkilöä. Jopa kaksi viidestä haluaisi pienentää vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä. Tämä käy ilmi verkkokyselystä, jolla selvitettiin Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen energiankulutusta sekä mökille liikkumisen ja mökkiseudulla etätyöskentelyn nykytilannetta. Suomen ilmastotavoitteiden ja mökkeilyn tulevaisuuden kannalta myös vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä tulee pienentää. Myös etätyön helpottamista suunnitellaan yhdessä kuntien kanssa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein uudessa Laiturilla 3 -hankkeessa pyritään vähentämään vapaa-ajan asumisen energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä. Hanke selvitti verkkokyselyllä Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen energiankulutusta sekä mökille liikkumisen ja mökkiseudulla etätyöskentelyn nykytilannetta. Kyselyyn vastasi 756 henkilöä, joista noin 41 % haluaisi pienentää vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä.

– Ilahduimme siitä, että saimme runsaasti vastauksia. Kestävä mökkeily kiinnostaa vapaa-ajanasukkaita ja heillä on selvästi halua vaikuttaa asioihin, sanoo MikseiMikkelin projektipäällikkö Tuula Pihkala.

Maaliskuusta alkaen maksutonta energianeuvontaa

Mökkeilyn hiilijalanjälki on nykyisellään noin 427 kg CO2e eteläsavolaista mökkeilijää kohden. Kolmasosa tästä muodostuu sähkönkulutuksesta, ja suurin osa energiasta kuluu lämmitykseen. Kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista kertoi kiinnittävänsä huomiota energiankulutukseen vapaa-ajanasunnolla. Lähes neljäsosa käyttää mökillä uusiutuvaa energiaa, ja kiinnostus erityisesti aurinkopaneeleita kohtaan on lisääntynyt. Yli kymmenesosa vastaajista on toteuttanut mökillään hiljattain energiaremontin.

Laiturilla 3 -hanke tarjoaa Etelä-Savon vapaa-ajanasukkaille nyt maksutonta energianeuvontaa ja vinkkejä parhaista keinoista energiankulutuksen vähentämiseksi omalla mökillä. Neuvontaa on saatavilla maaliskuusta 2024 elokuuhun 2025 asti puhelimitse numerosta 044 230 9531 ja sähköpostitse osoitteesta mokkineuvonta@feasib.com.

– Tämä on ensimmäinen nimenomaan vapaa-ajanasukkaille suunnattu energianeuvontapalvelu Suomessa. Energia-asioita kannattaa tarkastella ihan kaikilla mökeillä, myös sähköttömillä kantovesimökeillä. Energiaa kuluu esimerkiksi puuta polttaessa, joten puulämmitteisenkin mökin tiiviyteen ja eristämiseen on hyvä kiinnittää huomiota, Pihkala huomauttaa.

Etätyöskentely pidentää viipymää – yhteyksien toimivuus ensisijaista

Vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää myös pidentämällä mökillä vietettäviä ajanjaksoja, esimerkiksi työskentelemällä mökiltä käsin. Monille Etelä-Savossa mökkeileville tämä on mieluisa vaihtoehto: 44 % vastaajista kertoi tekevänsä mökillä etätöitä. Lisäksi vain 8 % heistä, joille etätyöskentely olisi mahdollista, ei tee etätöitä mökillä.

Etätyöskentely mökillä edellyttää toimivia ja luotettavia internetyhteyksiä. Lisäksi etätyöskentelyä mökkipaikkakunnalla voidaan tukea tarjoamalla julkisia etätyö- ja kokoustiloja.

– Kehitämme hankkeessa myös uusia palvelukonsepteja helpottamaan etätyöskentelyä mökillä. Kehitystyötä teemme yhdessä hankealueen kuntien kanssa. Uusista palvelukonsepteista voi hyvässä lykyssä olla hyötyä myös vakituisille asiakkaille, Pihkala mainitsee.

 

Lisätiedot

Tuula Pihkala, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0440 361 603, tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi.

Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin seutuvaliokunta, EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisää tietoa hankkeesta ja vapaa-ajan asumisesta Etelä-Savossa www.laiturilla.fi sekä Facebookissa ”Laiturilla – mökkeilijän asialla” ja Instagramissa @laiturillafi.

henkilö työpöydän ääressä käsi laskukoneella

Talousneuvojan 10 vinkkiä: mitä voin tehdä kun kohtaan kassakriisin?

Osasto: by Anna Virrantaus

Mitä voin tehdä, kun kohtaan kassakriisin? Yleinen kustannustason nousu ja inflaatio vaikuttavat tällä hetkellä kaikkien yritysten liiketoimintaan.

Lue talousneuvojan 10 vinkkiä kassakriisin taklaamiseen:

1. Varmista rahoitus 

  • Taloudellisten haasteiden kohdatessa ole ensin yhteydessä omiin rahoittajiin.  
  • Ensisijainen rahoituskanava yrittäjälle on pankki. Ota yhteyttä omaan rahoittajapankkiisi ja selvitä, millaisia tuotteita heillä on tarjota tilanteeseesi. Kysy pankiltasi myös Finnveran takauksista. Neuvottele tilanteessa esimerkiksi lyhennysvapaasta. 
  • Mikäli oma rahoittaja ei heti kykene auttamaan, ole yhteydessä suoraan Finnveraan.  
  • Pikavippiin tai vastaavaan korkeakorkoiseen rahoitukseen ei kriisitilanteessa kannata turvautua.  

2. Sovi maksujärjestelyistä ja estä perintä 

  • Perinnän estämiseksi kannattaa olla ajoissa yhteydessä velkojiin ja sopia maksujärjestelyistä. Moni taho joustaa avoimien laskujen maksuajoissa. Sovia asiasta kirjallisesti. 
  • Vaihda mahdollisuuksien mukaan kerralla maksettavat laskut useampaan maksuerään, esimerkiksi vaihtamalla vakuutusmaksut eriin saat vapautettua pääomaa lähiajan tarpeisiin. Useat toimijat myöntävät myös lykkäystä maksuaikoihin. 
  • Ole yhteydessä vuokranantajiisi. Keskustele vuokranmaksun lykkäyksestä ja/tai osittaisesta hyvityksestä – voiko toimitilan vaihtaa edullisempaan tai riittääkö vähempi/edelleenvuokraus? 

3. Laske ennakkoveron määrää OmaVero-palvelussa ja hae tarvittaessa lykkäyksiä ja maksujärjestelyjä 

  • Mikäli tulosi ovat romahtaneet, laske ennakkoveron määrää Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Tilitoimistosi voi auttaa arvioinnissa. Voit myös hakea maksujärjestelyjä ja lisäaikaa verohallinnon palvelussa. 
  • Oma-aloitteisten verojen kuten alv-ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä. Pyyntö myöhästymismaksun perimättä jättämisestä tulee jättää ilmoituksen eräpäivänä (kuukauden 12. päivä) tai välittömästi sen jälkeen Verohallinnon puhelinpalvelussa 029 497 008 tai Oma-Veron kautta viestillä.
  • Lisätietoja yritysten verotuksesta löydät Verohallinnon sivuilta. 

4. Käy läpi sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi 

  • Käy läpi omat sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi. Voitko perua tai viivästyttää näitä?
  • Onko tarpeen irtisanoa tarpeettomia sopimuksia, kuten ylimääräisiä puhelinliittymiä tai palveluja?

5. Myy saatavat 

  • Markkinoilla on paljon toimijoita, jotka ostavat yrityksiltä riidattomia saatavia ja erääntyneitäkin laskuja. 
  • Toimijat eivät kuitenkaan osta laskujasi täydestä arvosta, koska saataviin sisältyy aina riski. Pyydä tarjoukset ja punnitse, kannattaisiko sinun myydä saatavasi. 

6. Pienennä YEL-työtuloa

  • Tarkista YEL-työtulon määrä, mikäli yritystoimintasi on supistunut.
  • Huomioi kuitenkin lopettamisen vaikutus esimerkiksi sairausajan etuuksiin (sairauspäivärahan määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella). Lue lisää YEL-työtulossa joustamisesta ja YEL-tarkistamisesta. 

7. Puhu henkilöstösi kanssa 

  • Voitko neuvotella henkilöstösi kanssa ylityövapaiden ja lomien pitämisestä tai mahdollisesta lomautuksesta? 
  • Mikäli joudut turvautumaan lomautuksiin, huomioi yhteistoimintalain mukainen menettelytapa. Lisätietoa työnantaja-asioissa saat tilitoimistoltasi. 

8. Tervehdytä yritystoiminta velkajärjestelyn tai saneerauksen kautta 

9. Älä jää yksin 

  • Mitä nopeammin lähdet ratkomaan talousvaikeuksia, sitä todennäköisemmin voit saada yritystoiminnan tervehdytettyä. Tärkeää on, että et jää yksin haasteinesi.
  • Ota yhteyttä omaan tilitoimistoosi ja pyydä heiltä neuvoa tilanteen ratkaisemiseksi.
  • ELY-keskuksen Yrittäjän Talousapu auttaa
  • Myös Suomen Yrittäjien jäsenneuvonta auttaa numerossa (09) 229 222 ark. klo 8–18 (laki- ja talousasiat) ja lisätietoa löydät verkosta https://www.yrittajat.fi/tietopankki/verot-ja-talous/yrityksen-talousvaikeudet/  
  • Kauppakamarin jäsenneuvonta palvelee numerosa (09) 2286 0250 ark. klo 9–15 (laki- ja talousasiat). 
  • Etelä-Savon oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta auttaa puhelimitse ja sopimuksen mukaan myös kasvokkain, löydät täältä tarkemmat yhteystiedot.

10. Lopeta yritystoiminta vapaaehtoisesti 

  • Kun haluat vapaaehtoisesti lopettaa yrityksesi, sinun tulee yleensä purkaa se. Yritysmuoto vaikuttaa siihen, miten tulee toimia. Lue tästä yritystoiminnan loppumisesta.
  • Myös oma tilitoimisto tai Yrittäjän Talousapu osaavat neuvoa tarkemmista askeleista. 
  • Etelä-Savon oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta auttaa puhelimitse ja sopimuksen mukaan myös kasvokkain, löydät täältä tarkemmat yhteystiedot.
  • MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Jos linja on varattu, kehotamme soittamaan hetken kuluttua uudelleen. Soittajan oma puhelinoperaattori veloittaa puhelusta soittajan liittymäsopimuksen mukaisen hinnan (pvm/mpm). MIELI ry ei peri maksua.