fbpx
HeWennan yrittäjät Anna-Katri Vaara (vasemmalla), Henna Hautamäki ja Susanna Jordan

Yhteinen yritys väljensi ajankäyttöä

Yrityksen voi perustaa niinkin, että mukaan ottaa samanhenkisiä, tuttuja kollegoita ja alkaa yhdessä tarjota asiakkaille laajaa palveluvalikoimaa. Mikkeliläinen hyvinvointipalveluja tarjoava HeWenna Oy syntyi, kun kolme toiminimiyrittäjää yhdisti voimansa.

Emolan kaupunginosassa sijaitsevan valkoisen kivitalon kolmessa kerroksessa toimii hyvinvoinnin ateljee. HeWennassa yrittäjinä olevat Anna-Katri Vana, Hanne Hautamäki ja Susanna Jordan ovat työskennelleet pitkään liikunta-alalla.

Henna Hautamäki ja Susanna Jordan perustivat omat toiminimensä sattumalta samaan aikaan kaksi vuotta sitten. Silloin he kävivät juttelemassa Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksessa Heli Tavastin kanssa, joka auttoi heitä yrityksen perustamiseen liittyvissä käytännön asioissa.

Kolmen naisen osakeyhtiö

Henna Hautamäen yritys piti sisällään jooga- ja liikuntapalveluja, jotka hän tarjosi tuolloin kodin yhteyteen remontoidussa HeWe-tilassa. Lisäksi hän teki ja tekee yhä fysioterapeutin töitä ammatinharjoittajana yksityisessä lääkärikeskuksessa.

Susanna Jordanin yritys teki jooga- ja liikuntapalvelujen lisäksi koruja ja käsitöitä. Samoja palveluja hän tarjoaa nyt HeWenna Oy:ssä.

”Korona-aika vapautti luovuutta miettiä uusia asioita. Sitten Henna pyysi, että tuletko mukaan Mikkelin Seudun Uusyrityskeskukseen, kun hän kyselisi yrityksen perustamisesta eikä yksin uskaltaisi mennä. Olimme vuosia puhuneet omassa piirissä yrityksestä, jossa voisi tehdä niitäkin asioita, mitä ei työntekijänä pysty tekemään”, Susanna Jordan sanoo.

Tällä kertaa Heli Tavastin kanssa palloteltiin yhteisen osakeyhtiön perustamista.

”Olimme vetäneet ryhmiä jo pitkään, meillä oli omat asiakaskunnat ja tuntui, että tekemisen voisi ottaa omiin nimiin ja tehdä sitä omilla painotuksilla”, Hautamäki kuvaa.

Uuteen yritykseen tuli mukaan myös Anna-Katri Vana, joka oli perustanut oman toiminimen jo useita vuosia aiemmin tarjotakseen liikunta- ja yksilövalmennuksia. Hän ei kuitenkaan päätynyt käynnistämään omaa toiminimeään täysillä, vaan työllistyi suoraan paikallisen liikuntakeskuksen palkkalistoille.

”Aloitin liikunta-alalla palkkatyössä ensin personal trainerina ja ryhmäliikuntaohjaajana. Elämä vei minut kuitenkin hetkeksi takaisin yritysmaailmaan, ja liikunta-alan työ jäi rakkaaksi sivutyöksi. Haave omasta yrityksestä oli ollut jo pitkään, ja toiminimikin valmiina pöytälaatikossa. Koin kuitenkin haastavaksi sen, että toiminimellä toimiminen olisi luonnollisesti tarkoittanut kaiken tekemistä yksin, panostamista nettisivuihin, mainontaan ja muuhun. Sellaiseen ei löytynyt päivätyön ohella voimavaroja. Sitten tuli korona ja ihan kaikki työt hävisivät hetkessä. Yhtäkkiä oli aikaa miettiä, mitä oikeasti haluaisin tehdä ja kenen kanssa. Kaipasin samanhenkisten ihmisten tukea ja energiaa.”

Kolmikko hoksasi, että he ovat juuri oikeat ihmiset tekemään asioita yhdessä. Samassa saumassa tarjottiin toimitilaa, josta piti tehdä päätös viikossa.

”Yritys syntyi hulluista sattumuksista, mutta asiat vain alkoivat sujua. Nyt laskutamme myös muualla pidettävät tuntimme tätä kautta eli toiminimemme ovat pöytälaatikossa”, Jordan kertoo.

Nopein askelin eteenpäin

Ensimmäisellä käynnillä Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Heli Tavastin luona vahvistui, että yritysideassa oli itua. Toisella käynnillä täyteltiin jo osakeyhtiön perustamisasiakirjat.

”Meillä ei siinä vaiheessa ollut liiketoimintasuunnitelmaa tai ajatuksia markkinoinnista, mutta löysimme yritykselle hyvän kirjanpitäjän, joka hoitaa talousasiat.”

Yritys tarjoaa asiakkailleen joogaa, liikunta-alan palveluja sekä yksilöityjä valmennuksia ja palveluita life coachingin, fysioterapian ja luontaishoitojen muodossa. Vuoden ajan yhdessä yritystä pyörittänyt kolmikko suhtautuu levollisesti tulevaisuuteen.

”Kävi niin, että vakiintunut asiakaskuntamme löysi tänne perässämme, ja puskaradio on tuonut uusia asiakkaita. Markkinointiin emme ole ennättäneet vielä panostaa muun työn ohessa, mutta se on tulevaisuuden suunnitelmissa”, he tuumivat.

Yrityksessä on käynyt myös muita ohjaajia pitämässä ryhmiä ja työpajoja. Tämän kolmikko toivoo jatkuvan. Tilojen vuokrausmahdollisuus voi synnyttää myös uutta yhteistyötä.

Toimitilan keskikerroksen pienestä myyntitilasta löytyy joogavälineitä, voimakiviä sekä Jordanin ja Vanan tekemiä koruja ja käsitöitä.

HeWennan yrittäjät Susanna Jordan, Henna Hautamäki ja Anna-Katri Vaara
HeWennan yrittäjät Susanna Jordan (vasemmalla), Henna Hautamäki ja Anna-Katri Vaara

”Korona on opettanut kokeilemaan kaikenlaista rohkeasti. Tulevaisuudessa HeWennan palvelut vain laajenevat, kun opiskelemme lisää liikunta- ja hyvinvointialaa.”

HeWennan vahvuutena yrittäjäkolmikko pitää sitä, että jokaista asiakasta palvellaan kuin hän olisi maailman tärkein ihminen.

”Ihmiset tuntuvat pelkäävän, että ovatko he hyviä joogaajia tai oikein pukeutuneita. Meillä jokainen voi saada yksilöohjausta tai osallistua ryhmätunneille sellaisena kuin on, eikä vaatteilla ole mitään merkitystä. Tärkeintä on kokea positiivinen tunne omasta kehosta.”

Asiantuntijalta saa täsmäneuvoja

He rohkaisevat myös muita omaa yritystä hauduttelevia, että Uusyrityskeskukseen kannattaa mennä juttelemaan ja kyselemään sitoutumatta vielä mihinkään.

”Meillä oli aikanaan iso kynnys mennä Helin juttusille, mutta vastassa olikin tavallinen ihminen, joka kertoi asiat ymmärrettävästi ja uskalsimme pyytää häntä toistamaankin asioita, että varmasti käsitimme ne.”

Ulkopuolisen asiantuntijan kanssa saa oikeat askelmerkit eteenpäin.

”Oli ihan eri asia pallotella asioita ulkopuolisen asiantuntijan kanssa kuin että olisimme olleet keskenämme ja kyselleet tutuilta neuvoja. Teimme Helin kanssa yhdessä myös osakeyhtiön perustamisasiakirjat eli hän auttoi meitä siinä kohta kohdalta.”

HeWenna on selvinnyt korona-ajasta sulkematta kokonaan oviaan.

”Meillä on käynyt koko ajan ihmisiä. Olemme pienentäneet ryhmäkokoja ja lisänneet pienryhmien määrää tarvittaessa. Korona-aika on jättänyt luovalle työlle ja suunnittelulle aikaa, ja niitähän voi tehdä kotonakin. Yrittäjyys on tuonut päivään myös väljyyttä.”

Kansikuva: HeWennan perustajat Anna-Katri Vaara (vasemmalla), Henna Hautamäki ja Susanna Jordan
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin seudun työllisyystilanne lähestyi normaalia kesäkuun lopussa

Mikkelin seudulla oli kesäkuun lopussa 3256 työtöntä työnhakijaa, joista 204 oli lomautettuna. Samaan aikaan seudulla oli TE-palveluissa avoinna 767 työpaikkaa.

Työttömien osuus työvoimasta Mikkelin seudulla oli 10,7%. Paras työllisyystilanne Etelä-Savossa on Pieksämäellä, jossa työttömyys painui kesäkuun lopussa 8,6 prosenttiin. Heikoin tilanne puolestaan on Savonlinnan seudulla, jossa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kesäkuun lopussa oli 12,3%.

Koko Suomessa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli samaan aikaan 12%. Työttömyys Suomessa on laskusuunnassa, mutta edelleen 2,5 prosenttiyksikköä koronapandemiaa edeltävää aikaa korkeammalla.

Työllisyyskehityksessä huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu: Etelä-Savossa yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi aiemmasta n. 1600 henkilöstä 2070 henkilöön. Prosentuaalisesti kasvua kertyi 31 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on 34 prosenttia.

Työttömien osuus työvoimasta Mikkelin seudulla kesäkuun lopussa 2018-2021:

Kesäkuu 2021 Kesäkuu 2020 Kesäkuu 2019 Kesäkuu 2018
10,7% 14,1% 9,7% 10,2%

Lue tuorein työllisyyskatsaus verkossa:
https://www.ely-keskus.fi/ely-etela-savo-tyollisyyskatsaukset

Kuva lentokoneen siiven yli taivaalle. Artikkelikuva.

Rajat avautuivat kaksi koronarokotetta saaneille

Maanantaista 26.7.2021 alkaen Suomeen voi saapua kaikista maista, mikäli tulijalla on todistus saadusta kahden koronarokotuksen sarjasta. Viimeisestä rokotuksesta on täytynyt kulua vähintään 14 vuorokautta.

Täysin rokotettujen matkustajien ei myöskään enää tarvitse käydä koronatestissä Suomessa. Toistaiseksi mm. venäläinen Sputnik-rokote ei kuitenkaan ole hyväksyttyjen rokotteiden joukossa.

EU-alueelta ja Schengen-valtiosta voi aiempaan tapaan saapua rokotussarjan sijaan maahan myös todistuksella alle 6 kuukautta sitten sairastetusta covid-19-taudista tai käymällä koronatestauksessa.

Ulkorajalla edelleen tiukemmat säännöt

EU- Schengen-alueen ulkopuolisista maista tuleville noudatetaan edelleen tiukempia sääntöjä. Esimerkiksi Iso-Britannista ja Yhdysvalloista voi matkustaa Suomeen ainoastaan, mikäli tulijalla on todistus saadusta rokotussarjasta. Poikkeuksena rajoituksiin ovat myös ns. ”välttämättömät syyt”, jotka arvioidaan tapauskohtaisesti rajalla.

Poikkeuksen ulkorajavalvontaan muodostavat kuitenkin matalan riskin alueet, kuten Australia, Hong Kong, Uusi-Seelanti ja Singapore. Näissä koronaedemian esiintyvyys on niin alhainen, että Suomeen voi saapua vapaasti ilman todistuksia tai rokotuksia. Myös Japani ja Kanada kuuluvat ns EU:n ”vihreän listan” maihin, mutta vihreän listan maista saapuvat eivät kuitenkaan saa automaattista vapautusta koronatestauksesta.

Maanantaista alkaen sallitaan myös EU- tai Schengen-valtiosta saapuvan risteilyaluksen matkustajien maissa käyminen.

Suomen kansalaisella on aina oikeus palata Suomeen perustuslain 9§ mukaisesti.

Päivitetyn ohjeen maahantulosta 26.7. alkaen löydät Rajavartiolaitoksen sivuilta: https://raja.fi/rajaliikenne-ohjeet-korona 

Viitostien osuus Mikkelistä Nuutilanmäelle valmistuu

Valtatie 5:n osuus Mikkelistä Nuutilanmäelle valmistuu viikon 28 aikana ja osuudella päästään ajamaan normaalilla nopeudella.

Viitostien Mikkeli–Nuutilanmäen osuuden päällystyöt on saatu valmiiksi. Osuus sai lopullisen päällysteen viime viikolla ja tällä viikolla on viimeistelty loput työvaiheet: ajoratamaalaukset ja piennartäytöt. Kulkureitit on palautettu normaaleiksi ja nopeusrajoitukset nostetaan lopullisiin nopeuksiin.

– Tämän kesän työt rakentamisprojektimme osalta etenivät suunnitellun mukaisesti ja asettamassamme aikataulussa. Nyt turvallinen tie voi palvella täydellä kapasiteetilla tienkäyttäjiä, toteaa Destian työmaavastaava Juho Kolehmainen.

Nuutilanmäki–Juva valmistuu syksyllä

Nuutilanmäki–Juva-välillä työt jatkuvat täydessä laajuudessaan. Vehmaan eritasoliittymässä toukokuun puolivälissä alkaneet työt vaikuttavat edelleen liikenteeseen. Työt Vehmaan eritasoliittymässä kestävät arviolta elokuun alkuun. Lisäksi Kettulan Nesteen liittymä säilyy liikenteen käytössä vähintään 2.8.2021 asti.

Tavoitteena on, että Nuutilanmäen ja Juvan välinen osuus valmistuu liikenteelle lokakuun lopussa.

Valtatie 5 Mikkelin ja Juvan välillä rakennetaan nelikaistaisena, keskikaiteellisena tienä, jonka liittymät toteutetaan eritasoisina. Tie rakennetaan pääosin uuteen maastokäytävään ja vanha valtatie jää rinnakkaistieksi.

Kuva: Väylävirasto

Mervi Leinonen toimii Baronan rekrytointikonsulttina

Kuinka tehdään tajunnan räjäyttävä rekrytointi? osa 2

Rekrytoinnin ammattilaiset kertovat, kuinka työntekijän valinta etenee onnistuneesti ja miten rekrytoinnin jälkihoito tehdään mahdollisimman sulavasti.

Teksti: Elina Jäntti

Miten onnistuisi rekrytoimaan yritykseen ne pätevimmät ja sopivimmat osaajat?

Tässä kaksiosaisessa juttusarjassa avataan onnistuneen rekrytoinnin osa-alueita Pemamek Oy:n henkilöstöjohtajan ja vuoden 2020 rekrytoijana palkitun Niina Nurmen sekä henkilöstöpalveluyritys Baronan rekrytointikonsultti Mervi Leinosen kanssa.

Mitä vaaditaan hyvältä rekrytoijalta?

– Hyvä rekrytoija on kiinnostunut ihmisistä. Hänellä on empatiakykyä ja kykyä asettua toisten ihmisten asemaan. Hyvä kuuntelemisen taito on myös tärkeä: haastattelutilanteessa tarvitaan ymmärrystä siitä, mitä hakija sanomisillaan tarkoittaa, ja mikä hakijaa motivoi, Niina Nurmi pohtii.

Pemamekissa rekrytoinnit tehdään usein tiimissä, jossa on mukana sekä HR-puolen eli henkilöstöpuolen ihminen, joka kysyy työnhakijalta yleisempiä ja motivaatioon liittyviä kysymyksiä, sekä rekrytoiva esihenkilö, joka kartoittaa enemmän hakijan substanssia ja työhön liittyvää osaamista. 

Kuinka työntekijän valinta etenee onnistuneesti?

Työhaastatteluissa kannattaa Mervi Leinosen mukaan varmistaa ainakin nämä asiat: Onko hakijalla oikeanlaista osaamista? Kohtaavatko hakijan palkkatoive ja tehtävän palkka toisensa? Mikä hakijaa motivoi tehtävään? Pystyykö hän sitoutumaan tehtävään pidempiaikaisesti?

Avoimuutta vaaditaan paitsi hakijalta myös rekrytoijalta.

– Sopivan työntekijän valinnassa korostuvat sekä työnhakijan että työnantajan avoimuus. Paras tapa löytää tekijää ei ole, että työnantaja vain kehuu kauheasti itseään. Kannattaa olla rehellinen ja kertoa, mitkä ovat työn haasteet ja hyvät puolet, jotta tuleva työntekijä tietää, mihin olisi tulossa.

– Jos molemmat ovat avoimia tehtävän ja osaamisensa suhteen, sopivin match yleensä löytyy, Leinonen sanoo.

Myös Niina Nurmen mukaan hakijalta pitää voida odottaa rehellisyyttä.

– Rekrytointiprosessin lähtökohta on, että henkilö on mukana aidosti omana itsenään. Kun etsimme Pemamekille työntekijöitä, etsimme yleisesti ihmisiä, jotka voivat rehellisesti vakuuttaa, että heidän omat urasuunnitelmansa vastaavat paikkaa, jota olemme hakemassa.

Jos hakemuksessa on listattu suosittelijoita, Mervi Leinonen kehottaa soittamaan heidät läpi.

– Suosittelijoiden tarkastussoitot auttavat usein hahmottamaan lisää hakijasta. Suosituksiin pitää silti suhtautua sopivalla lähdekriittisyydellä.

Jos rekrytointi on ulkoistettu ammattimaiselle rekrytoijalle, haastatteluissa voidaan käyttää tehtävästä riippuen psykologisia tai toiminnallisia testejä. Oma osansa on silti myös intuitiolla.

– Jos tärkeimmät asiat osuvat kohdalleen, kannattaa myös luottaa omaan intuitioon: sopiva ihminen on se, kenen kanssa homma tuntuu natsaavan ja kuka tuntuu sopivalta, Leinonen sanoo.

Nurmi muistuttaa, että liian tiukkaa kuvaa ihanteellisesta työntekijästä ei lopulta kannata pitää mielessä. Ihannehakijoita voi olla monenlaisia.

– Rekrytoinnissa sorrutaan helposti siihen, että etsitään täydellistä kumppania. Epäsopivaa työntekijää ei toki kannata valita, mutta työyhteisö voi kärsiä siitäkin, jos ollaan pitkään alimiehityksellä ja vain etsitään täydellistä työntekijää.

– Kannattaa listata muutamia avaintekijöitä, joita tekijältä haluttaisiin. Usein riittää, että henkilö täyttää osan vaadituista ominaisuuksista – ja tärkeää myös on, että hän sopii hyvin tiimiin ja työpaikan kulttuuriin. Kannattaisi muistaa, että aika harvaan tehtävään löytyy heti valmista tekijää, vaan usein työtehtävään liittyviä asioita oppii vain tekemällä.

Miten rekrytoinnin jälkihoito kannattaa tehdä?

Aktiivinen viestintä on työnantajamielikuvan kannalta tärkeää paitsi kun haetaan työntekijää, mutta myös rekrytoinnin edetessä ja päättyessä.

– Hakijoille kannattaa ilmoittaa aina, kun on tehty ratkaisuja: kun edetään rekrytoinnin seuraavaan vaiheeseen, mutta myös heille, jotka eivät tulleet valituksi jatkoon, Mervi Leinonen toteaa.

Jos hakija ei saa koskaan palautetta, miten oma hakemus eteni rekrytointiprosessissa, se ei luo hyvää mielikuvaa työnantajasta.

– Hyvää kuvaa luo sen sijaan henkilökohtainen ja enemmän palautetta sisältävä viesti, Leinonen sanoo.

Jos kaikille ei-valituille lähetetään samanlainen massaviesti, siinä on ainakin kerrottava, miten haku eteni.

– Kiitosviesti ja palaute heille, jotka nipinnapin tippuivat esimerkiksi haastatteluihin pääsystä, luo hyvän kokemuksen hakemisesta. Jos rekrytoinnin etenemisestä tai päättymisestä ei koskaan ilmoiteta, jää hakijalle työnhausta huono maku, mikä ei ainakaan motivoi hakemaan myöhemmin uudestaan, Leinonen sanoo.

Hakijoille kielteisistä päätöksistä ilmoittaminen on Niina Nurmen mukaan rekrytoinnin tylsin osuus.

– Ikäviäkin päätöksiä joutuu rekrytoinnissa tekemään. Kaikille haastatelluille on hyvä soittaa puhelimitse ja antaa tarkempi palaute. Jos lopuille joudutaan lähettämään massavastaus, siihen kannattaa lisätä, että hakija voi halutessaan kysyä lisätietoja prosessista. Tämä usein parantaa kuvaa työnantajasta.

Vielä rekrytoinnin päätyttyä hakemuksia voi käydä läpi.

– Usein hakemusten joukosta löytyy hyviä hakijoita, joita ei syystä tai toisesta ole otettu haastatteluun. Hakemuksia kannattaa kartoittaa yrityksen sisällä laajemminkin, koska joskus rannalle jäänyt hyvä hakija voikin sopia johonkin toiseen avoimeen tehtävään, Niina Nurmi muistuttaa.

Yritysten kannattaisi Niina Nurmen mukaan kannustaa hakijoita lähettämään myös avoimia hakemuksia – myös silloin, kun rekrytointiprosessi ei varsinaisesti ole ajankohtainen.

Kuvassa Niina Nurmi, kuvaajana Jarkko Relander
Vuoden rekrytoijana 2020 palkittu Pemamek Oy:n Niina Nurmi kannustaa pyytämään hakijoilta avoimia hakemuksia myös silloin, kun akuuttia rekrytointitarvetta ei ole.

– Voi vaikka välillä ilmoitella yrityksen some-kanavissa, että meillä ei ole nyt paikkoja auki, mutta otamme mieluusti avoimia hakemuksia. Tilanteet voivat aina muuttua, jolloin on hyvä, että avoimia hakemuksia on jo olemassa.

5 x onnistuneen rekrytoinnin perusteet Niina Nurmen mukaan:

1 Suunnittele rekrytointiprosessi huolella.
Ole varma siitä, mitä olet hakemassa.

2 Ole aito jo ilmoitusvaiheessa.
Työpaikkailmoituksen pitää olla riittävän selkeä ja totuudenmukainen.

3 Luovu ennakko-oletuksista.
“Joskus rekrytoinnissa sorrutaan ajattelemaan, että työhön ei kannata haastatella vaikkapa toisella puolella Suomea asuvaa hakijaa. Tällaiset olettamukset voivat olla aika vaarallisia: moni on valmis muuttamaan työn perässä. Koskaan ei voida tietää, mistä löytyy se sopivin tekijä.”

4 Ole nopea ja reagoi.
Nykyaikana työnhakijat odottavat työnantajalta nopeita päätöksiä ja väliaikatietoja. Yrityksen imagolle voi tehdä hallaa ja hyviä hakijoita voidaan menettää, jos päätöksiä jäädään pohtimaan liikaa.

5 Panosta työhaastatteluun.
Kysy olennaisia kysymyksiä ja kuuntele huolella, mitä hakija vastaa. Myy haastattelussa myös yritystä.

Tämä juttu on toinen osa kahden jutun sarjasta. Juttusarjan ensimmäisessä osassa pohdittiin, miten rekrytointiprosessi kannattaa aloittaa ja millaisia elementtejä on loistavassa työpaikkailmoituksessa.

Kansikuvassa rekrytointikonsultti Mervi Leinonen, Barona Oy

MikseiMikkelin ylläpitämä toimitilapalvelu uudistuu

Toimitila- ja tonttipalvelu uudistuu kokonaisuudessaan vastaamaan mm. nykypäivän vaatimuksia niin mobiilikäytön kuin saavutettavuuden suhteen. Lisäksi palvelu sisältää uusia pienempiä ominaisuuksia helpottamaan vapaiden toimitilojen ja tonttien hallintaa ja ilmoittamista.

Käyttökatkon ajan (13.-14.7.) sivustoa voi selata ja kohteita katsella, mutta kirjautuminen ja uuden kohteen lisääminen on estetty.

Hirsirakennukset kiertoon Mikkelin seudulla – kehikoista maksetaan omistajille

MikseiMikkeli edistää vanhojen rakennusten uudelleenkäyttöä mm. CityLoops-hankkeessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Etelä-Savon alueella on suuri määrä hirsirakenteisia talousrakennuksia, joiden purkamisen tarvetta ja uudelleenkäytön mahdollisuuksia selvitetään nyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimesta. Vanhat hirsirakennukset kannattaa ensisijaisesti kunnostaa ja säilyttää alkuperäisellä paikallaan niiden kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi, mutta mikäli käyttöä rakennukselle ei ole, voi rakennuksen purkamisella ja siirtämisellä pelastaa käyttökelpoiset hirsirakenteet ja niiden sisältämän rakennusperinnön.

Selvitys liittyy Miksein rakennus- ja purkujätteiden kierrätyksen ja uudelleenkäytön parantamiseen tähtäävään CityLoops-kehityshankkeeseen, jonka rahoitus tulee EU:n Horizon2020 ohjelmasta. Hanketta toteuttaa myös XAMK. Hankkeessa on jo kehitetty rakennus- ja purkumateriaalien uudelleenkäyttöön alueellinen digitaalinen markkina-alusta www.kiertoon.fi, jota koekäytetään hirsirakennuksiin liittyvässä selvityksessä.

Miksei lähettää kesän aikana yhteistyössä ProAgrian kanssa kyselyn Mikkelin alueen maatalousyrittäjille potentiaalisten hirsirakenteisten purkukohteiden löytämiseksi selvityksen esimerkkitapauksiksi. Asiantuntijoina ja yhteistyöyrityksinä selvitykseen ja purkutarjouksiin osallistuu neljä pilot-yritystä (yhteistiedot alla). Yritykset tekevät rakennuksen omistajalle tarjouksen rakennuksen purkamisesta, maksavat hyvityksen käyttökelpoisesta puutavarasta ja hoitavat tarvittaessa hyödyntämiskelvottoman purkujätteen kuljetuksen käsittelypaikkaan. Mikäli tarjontaa ilmenee runsaasti, yritysjoukkoa laajennetaan myös sellaisiin yrityksiin, jotka osallistuvat vain purkamiseen, mutta eivät hirsien uudelleenkäyttöön.

Selvityksessä pyritään kartoittamaan myös hirsien uudelleenkäytön kohteita ja kiinnostusta. Hirsi on luonnollinen, ekologinen ja hoidettuna kestävä ja pitkäikäinen rakennusmateriaali, jonka uudelleenkäytöllä edistetään kulttuurihistoriallisia arvoja. Hirsirakennusten säilyttämisellä pidetään myös yllä hirsien sisältämiä hiilivarastoja.

 

Yhteyshenkilöt:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja: p. 050 409 7832, raimo.lilja@mikseimikkeli.fi

Ella Kosonen, Miksei Oy, harjoittelija ella.kosonen@gmail.com , p. +358 50 4044955 (13.8.asti)

Yhteistyöyritykset:

Hirsirakennukset V. Sairanen: Vesa Sairanen p. 040 594 6995, v.sairanen@hirsirakennukset.net

ICT & Perinnerakentaja Tmi, Harri Hokkanen: p. 040 504 4428, harrihok@gmail.com

Mikkelin Rakennus ja Saneeraus Oy, Aki Kinnunen: p. 050 432 0915, aki.kinnunen@mrsoy.fi

Poklossi Oy, Tom Polamo: p. 050 30 31 612, puheenjohtaja@hirsitaito.fi

Kuvassa Niina Nurmi, kuvaajana Jarkko Relander

Kuinka tehdään tajunnan räjäyttävä rekrytointi?

Rekrytoinnin ammattilaiset kertovat, miten rekrytointiprosessi kannattaa aloittaa ja millaisia elementtejä on loistavassa työpaikkailmoituksessa.

Teksti: Elina Jäntti

Pätevien työnhakijoiden houkuttelu on tänä päivänä vaikeampaa kuin koskaan.

Nykypäivän rekrytoinneissa on osattava hallita monta asiaa: Työpaikkailmoitusten on oltava monimuotoisia. Ilmoitukset on kohdistettava oikeille osaajille. Hakijaviestinnän pitää olla toimivaa ja oikea-aikaista. Työnhakuprosessin on tapahduttava helposti ja sujuvasti.

Tässä kaksiosaisessa juttusarjassa avataan onnistuneen rekrytoinnin osa-alueita Pemamek Oy:n henkilöstöjohtajan ja vuoden 2020 rekrytoijana palkitun Niina Nurmen sekä henkilöstöpalveluyritys Baronan rekrytointikonsultti Mervi Leinosen kanssa.

Molemmilla asiantuntijoilla on hyvät meriitit rekrytoinnista: Niina Nurmen johdolla Pemamek on rekrytoinut viime vuosien aikana satoja ammattilaisia niin tuotannon työtehtäviin kuin asiantuntija- ja johtopaikkoihin. Mervi Leinonen puolestaan rekrytoi ammatikseen työntekijöitä eri toimialoille ja erityisesti niin sanotuille koville aloille, kuten teollisuus-, rakennus-, logistiikka- ja tekniikka-aloille,  Joensuun alueen isoista kansanvälisistä yrityksistä pieniin yrityksiin.

Kuinka rekrytointi kannattaa aloittaa?

Onnistuneen rekrytointiprosessin lähtökohta on hyvä suunnittelu.

– Vaikka rekrytoinnin alkutyö vie aikaa, on tosi tärkeä, että se tehdään huolella, henkilöstöpäällikkö Niina Nurmi sanoo.

Nurmella tiimeineen on tapana listata ennen varsinaisen rekrytoinnin aloitusta esimerkiksi näitä asioita: Mikä on rekrytoinnin tavoite? Mikä on se työrooli, mihin yritys työntekijää tarvitsee? Millaista työntekijää etsimme?

– Työnkuvaus haettavaan roolin pitää olla hyvin valmisteltu ennen kuin tehdään työpaikkailmoitusta, muuten oikeaa osaajaa tai osaajia on vaikea löytää. Itse tykkään myös ajatella alkuvaiheessa pidemmälle: Sen lisäksi, että pohditaan, mitä työtehtävissä pitäisi saada aikaan tällä hetkellä, pohdin, mitä niissä pitää saada aikaan tulevaisuudessa, Nurmi sanoo.

Rekrytoinnin tavoitteet käydään yleensä läpi rekrytoivassa tiimissä, johon kuuluvat myös rekrytoitavan esihenkilö ja usein hänenkin esihenkilönsä.

– Kannattaa kysyä myös tiimiltä, johon ollaan rekrytoimassa, mitä mieltä he ovat tulevasta työkaveristaan: millaista osaamista ja kaveria tiimiin tarvittaisiin.

Myös henkilöstökonsultti Mervi Leinonen suosittelee, että työnantajan kannattaa aluksi määritellä omat tarpeensa hyvin tarkkaan.

– Määrittele työtehtävän vaatimuksia, sitä, millainen tehtävä on kyseessä, ja millaista osaamistasoa tulevalta tekijältä vaaditaan. Jos rekrytointi on ulkoistettu, tarpeiden ja toiveiden tarkka määrittely on tärkeässä osassa, jotta rekrytoija ymmärtää, millaiseen tehtävään työntekijä on menossa ja millainen persoona parhaiten sopisi työtehtävään.

Missä aikataulussa kannattaa edetä?

Alkutyöt kannattaa aloittaa useampi kuukausi ennen työsuhteen alkua, erityisesti jos rekrytoinnin tarve on sesonkiluontoinen.

Mervi Leinonen toimii henkilöstöpalveluyritys Baronan rekrytointikonsulttina.

– Tällöin ehditään käymään hakijat läpi ja kartoittamaan parhaat hakijat hyvin. Toki joskus työvoiman tarve voi tulla tosi nopeasti, ja silloin on vain edettävä nopeammalla aikataululla, Mervi Leinonen sanoo.

Aikataulun osalta kannattaa pohtia myös, tehdäänkö työhaastatteluita jo hakuajan rullatessa vai siirrytäänkö haastatteluihin vasta kun hakuaika on kokonaan päättynyt. Usein työvoiman tarve määrittelee, missä vaiheessa haastattelut kannattaa tehdä.

Rekrytoinnin aikataulu on syytä ilmoittaa myös työpaikkailmoituksessa.

– Se, että työnhakijat ovat tietoisia haun kulusta, on osa hyvää hakijakokemusta. Hakijan on hyvä tietää, minkä verran on aikaa hakea ja lyhentyykö hakuaika, jos sopiva tekijä löytyy jo aikaisemmin. Joskus haku venyy, ja sillloinkin on tärkeää pitää hakijoita ajan tasalla, Leinonen toteaa.

Millainen on onnistunut hakuilmoitus?

Hyvässä työpaikkailmoituksessa työnkuva on määritelty tarkasti, jotta hakijat tietävät, mihin ovat hakemassa.

– Keskity huolella työnkuvauksen määrittelyyn. Asetu lukijan eli työnhakijan asemaan: työnhakija haluaa tietää, voiko hän täyttää työn vaatimukset. Ilmoituksen perusteella hän päättää, hakeeko työtä vai ei, Niina Nurmi muistuttaa.

Työpaikkailmoitus kannattaa personoida samalla tavalla kuin työnhakijan täytyy personoida oma hakemuksensa. Teksti kannattaa räätälöidä hakijakunnan näköiseksi.

– Onnistunut ilmoitus on hyvällä tavalla työnantajan ja toivotun hakijan näköinen, jolloin se herättää toivottujen hakijoiden kiinnostuksen, Mervi Leinonen sanoo.

Aitous on tärkeää. Kun kerrot rekrytointi-ilmoituksessa aidosti, millaista ehdokasta haetaan ja millaiseen tehtävään, hakijalle ei synny harhaanjohtavia käsityksiä työtehtävästä.

– Jos työssä ei  lähtökohtaisesti ole etenemismahdollisuuksia, sitä ei kannata ilmoitukseen laittaa, Niina Nurmi sanoo.

Myös eduista kannattaa kertoa rehellisesti.

– Miten työssä on huomioitu etätyömahdollisuus, työturvallisuus, ekologisuus ja työhyvinvointi? Kaikki nämä ovat tämän päivän trendejä, joista hakijat ovat kiinnostuneita, Mervi Leinonen muistuttaa.

– Varsinkin jos edustaa alaa, jossa on työntekijän markkinat, voi olla hyvä keskittyä tuomaan esille työpaikan tarjoamia mahdollisuuksia, hakijaan kohdistuvien odotusten sijaan. Tällöin voi saada parhaat tekijät ohjautumaan työpaikkaan, Leinonen sanoo.

Tyypilliset mokat hakuilmoituksissa?

Millainen sitten on huono hakuilmoitus?

– Huonosti kirjoitettu ilmoitus ei selitä työnkuvaa riittävän selkeästi. Hyvä ilmoitus ei ole sellainen, joka tehdään aina samaan pohjaan eikä mietitä yhtään millaiselle kohderyhmälle sitä tehdään, Mervi Leinonen sanoo.

– Joskus syy voi olla siinä, että työnkuvaa ei ole määritelty riittävän tarkasti ja asian eteen ei ole nähty vaivaa. Tällöin myöskään työnhakijan odotukset tehtävää kohtaan eivät ole oikeanlaiset, ja silloin rekrytointi ei ole niin onnistunut.

Niina Nurmen mukaan joskus näkee ilmoituksia, jotka on vedetty liian överiksi tai joissa on matkittu muita huonolla menestyksellä.

– Esimerkiksi ihan tavallisiin tehtäviin haetaan supersankareita ratkomaan maailmankaikkeuden ongelmia. Tämäntyyppiset ilmoitukset toimivat ehkä luovilla aloilla, mutta ei välttämättä kovin monilla muilla. Jos työhön haetaan esimerkiksi teknistä asiantuntijaa, ilmoituksessa täytyy olla faktaa ja tärkeimmät pointit selkeästi ilmaistuna, Niina Nurmi pohtii.

Missä kannattaa ilmoittaa?

Hakuilmoitus kannattaa laittaa sellaisiin kanaviin, joista ilmoituksen kohderyhmät tavoittaa.

– Ilmoitusta ei kannata laittaa automaattisesti vain johonkin, missä on ilmoiteltu ennenkin, vaan mieti, missä kohderyhmää liikkuu, Niina Nurmi neuvoo.

– Vakiopaikat ovat tietysti yrityksen nettisivut ja sosiaalisen median kanavat. Se, missä muualla kannattaa ilmoittaa, riippuu siitä, mistä tavoittaa potentiaalista porukkaa.

Nuoremmat työnhakijat lukevat ilmoituksia enemmän somessa. Eri alojen ammattilaiset löytää LinkedInistä tai eri ammattipohjaisista hakukanavista. Pitkän linjan osaajia voi tavoitella lehti-ilmoituksen kautta.

– Lehti-ilmoittelu on suppeamman lukijakunnan näkyvissä, mutta voi tavoittaa alueellisesti hyvin, Niina Nurmi sanoo.

Myös ilmoituksen hakualusta on nykyisin erittäin tärkeä. Hakemisen on oltava mahdollisimman helppoa.

– Esimerkiksi nuoremmat hakijat innostuvat nykyisin videohakemusten tekemisestä. Mieti, löytyisikö jokin alusta, johon hakija voi tehdä videohakemuksen. Valmiita, edullisia, yrityksille sopivia hakualustoja on olemassa.

Ota huomioon, että kaikki hakualustat eivät aina toimi kovin sujuvasti mobiiliversioina, vaikka iso osa hakijoista kuitenkin etsii töitä mobiililaitteilla. Tarkista, miltä ilmoituksen mobiiliversio näyttää.

Jos rekrytointi on mahdollista ulkoistaa, hakijamarkkinointia voidaan tehdä laajemminkin, tai tehdä headhuntingia eli suorahakua, jolla voidaan tavoittaa asiantuntijoita, jotka eivät ole vapailla työmarkkinoilla ilmoituksia selaamassa.

Miten paikallinen yritys voi löytää hyviä tekijöitä laajempaa?

Viime vuosina kilpailu hyvistä työntekijöistä on kiihtynyt. Miten paikalliset yritykset voisivat vastata kilpailuun?

– Ilmoitukseen voi hyvin lisätä maakuntanäkemystä tai kaupunki-infoa: miksi esimerkiksi Etelä-Savoon kannattaisi tulla kauempaakin. Ilmoituksessa voi kertoa, mitä hyviä puolia maakunnasta löytyy, jolloin myös paluumuuttajat voivat kiinnostua. Yrityksen lisäksi pitää myydä myös paikkakuntaa, Mervi Leinonen muistuttaa.

Tämä juttu on ensimmäinen osa kahden jutun sarjasta. Juttusarjan toisessa osassa pohditaan onnistunutta työntekijän valintaa ja rekrytoinnin jälkihoitoa.

Artikkelikuvassa: Vuoden 2020 rekrytoijana palkittu Niina Nurmi (kuvaaja Jarkko Relander)

MikseiMikkeli TUMA henkilöstökuva

Rekry: Haemme projektityöntekijää Arjen kiertotalous -hankkeeseen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille ja elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Asiantuntijamme auttavat yrityksen perustamisessa, yrityksien sijoittumisessa, työvoiman löytämisessä, liiketoiminnan kehittämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentamisessa. Viime vuonna palvelimme 1550 yritysasiakasta. Palveluksessamme on noin 35 eri alojen asiantuntijaa kahdessa toimipisteessä.

Etsimme nyt joukkoomme projektityöntekijää Arjen kiertotalous -hankkeeseen.

Arjen kiertotalous (ARKI) -hanke edistää kiertotalouden konkreettista toteuttamista Mikkelin seudulla. Hankkeessa vahvistetaan kiertotalous-yritystoiminnan edellytyksiä parantamalla mikro- ja yksinyrittäjien palveluja, osaamista ja verkostoitumista. Painopistealueena ovat huolto- ja korjauspalvelut, joiden tunnettuutta ja helppokäyttöisyyttä kotitalouksille lisätään.

Osana tiimiämme teet yrityksille tunnetuksi kiertotalouden käsitettä ja ympäristöhyötyjä. Mukana olevia yrityksiä sparrataan sekä palvelujen muotoilussa, kehittämisessä että viestinnässä.

Tulevana työparinasi toimii Etelä-Savon Koulutus Oy:n projektipäällikkö, joka vastaa hankkeen koulutukseen liittyvistä aihealueista ja koulutuksen kehittämisestä.

Toivomme Sinulta liiketalouden ymmärrystä ja tähän liittyvää korkeakoulututkintoa tai vastaavaa kokemusta yrityselämästä. Laskemme eduksi myös kokemuksen julkisesta hankehallinnosta.

Tarjoamme Sinulle uudenlaisen haasteen, mukavan työyhteisön ja henkilöstöedut, joihin kuuluu mm. virike- ja lounasetu, puhelinetu ja kattava vakuutusturva työssä ja vapaa-aikana. Kehitämme henkilöstömme työtyytyväisyyttä määrätietoisesti ja hyvinvoiva henkilöstö on meille tärkeä arvo ja voimavara.

Työ on määräaikainen ja osa-aikainen käsittäen 50 % työajasta. Työ alkaa 1.8.2021 tai sopimuksen mukaan ja päättyy 31.8.2023. Työtehtävän täyttämisessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa.

Työn menestyksekäs hoitaminen edellyttää läsnäoloa Mikkelissä. Tukena työssäsi toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksein toimintaympäristötiimi, jonka jäsenenä myös itse toimit.

Lähetä meille hakemuksesi 27.7. klo 15 mennessä osoitteella juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi. Lisätietoja paikasta antaa 14.7. saakka Raimo Lilja, puh. 050 409 7832 tai raimo.lilja@mikseimikkeli.fi.

Janne Pokkinen kertoo työmatkapyörien kasvattaneen suosiota huomattavasti

Pyöräilijää hemmotellaan tänä kesänä

Mikkelin seudulla on nyt tarjolla ennätysmäisen laaja palveluvalikoima erilaisia pyöräilyyn ja sähköpotkulautailuun liittyviä palveluita.

Mikkelissä viidettä vuotta Satama Cafe & Bistroa pyörittävä Paavo Koistinen laajensi palveluvalikoimaa tänä kesänä sähköpyörien vuokraukseen. Vuokrauspalvelu synnytti uuden mikkeliläisen tuotemerkin, E-bikerentin.

Asiakkaille on tarjolla laaja valikoima kotimaisia ja itävaltalaisia sähköpyöriä. Pyörän voi vuokrata ja noutaa Mikkelin satamasta, ja sillä voi huristella haluamansa tuntimäärän, puolipäivää, koko päivän tai vaikka viikonlopunkin.

e-Bikerent vuokraa pyöriä Mikkelin satamassa
E-bikerentin palvelut löydät Mikkelin satamasta.

”Vuokraan pyöriä rakkaudesta lajiin. Sähköpyörämme sopivat kaikille nuorista ikäihmisiin. Pyöriä voi myös tulla testaamaan tänne ilmaiseksi. Valikoimiin kuuluu myös ns. fatbike ja myös sähkö-Jopo on monelle hauska uusi tuttavuus.”

Sähkömaastopyöriä myös Anttolasta

Jo viime vuonna Mikkelin torilla täysjousitettuja sähkömaastopyöriä vuokrannut eKitka Oy toi kesäkuun alussa valikoimiinsa myös sähköpotkulaudat ja matalarunkoiset sähköpyörät eli ”esterit”. Mikkeliläisyritys tarjoaa sähköpyöriä ja -potkulautoja myös Anttolanhovissa ja sähköpyöriä myös Anttolan kone ja urheilun kautta.

Vuorattavat pyörät voi noutaa tai ne toimitetaan asiakkaan haluamaan paikkaan pestynä, huollettuna, säädettynä ja täydessä latauksessa asianmukaisine varusteineen. eKitka palvelee niin yksityisiä asiakkaita kuin yrityksiäkin.

”Mikkelin torilla tänä vuonna uutuutena ja vuokrattavana ovat sähköpotkulaudat. Torilta on vuokrattavissa myös sähköpyöriä. Toimipaikkamme sijaitsee kahvila Toripulun vieressä. Vuokrauksia voi kysyä ja maksaa myös kahvilaan”, yrittäjä Ari Ojala sanoo.

E-Kitkan kautta voi vuokrata myös sähköpotkulautoja. Torilla palvelee kesätyöntekijä Atte Kasila.
E-Kitkan kautta voi vuokrata myös sähköpotkulautoja. Torilla palvelee kesätyöntekijä Atte Kasila.

Edelliskesänä eKitkalla oli vastaavantyyppistä toimintaa myös Kempeleessä, ja sitä on tarkoitus jatkaa sielläkin tulevina kesinä. Alkaneesta kesästä Ojala odottaa vilkasta pyöräilykesää.

”Viime kesä oli meille Mikkelin seudulla todella hyvä, ja alkaneesta kesästä odotamme vastaavanlaista.”

Pyörätaksilla vaikka ostosreissulle

Mikkelin keskustan alueella on tarjolla myös ekologisia elämyskyytejä. Biketaxilla on käytössään kuusi riksaa, pyörätaksia, joiden kyydistä asiakas maksaa joko taitetun matka-ajan mukaan tai valmiiksi räätälöidyn kiertoajelun perusteella.

Mikkelin Biketaxin yrittäjä Anne Muukkonen kertoo, että asuntomessukesän jälkeen nyt on palattu taas Mikkeliin. Hän toimii Jyväskylästä käsin, mutta on ollut ajamassa itsekin jo Mikkelissä. Riksat palasivat Mikkelin katukuvaan toukokuussa.

Pyörätaksilla onnistuu vaikka kauppareissu.
Pyörätaksilla onnistuu vaikka kauppareissu.

”Nyt teemme töitä tunnettuuden eteen eli riksaahan voi käyttää monenlaiseen. Ikäihmisille olemme tehneet kauppareissuja, jolloin hän ja kauppakassit on ajettu kotiin saakka. Tarjoamme myös kiertoajeluita.”

Palvelun voi tilata puhelimitse soittamalla haluamaansa paikkaan. Kesän mittaan riksakuljettajat päivystävät myös Hallituskadulla Kultajousen edessä ja Mikkelipuistossa. Tilaustiedot kertovia kylttejä on yhteistyöyritysten edustoilla ja satamassakin.

”Teemme mielellämme yhteistyötä muiden matkailuyrittäjien kanssa. Etsimme myös lisää kuljettajia kesäsesongin ajaksi, joten kannattaa ottaa yhteyttä, jos tällainen kesätyö kiinnostaisi.”

Kaupunkipyörät ilmestyivät katukuvaan

Kotkalais-kouvolalainen Kaakau toi kaupunkipyörät Mikkeliin tänä kesänä ensimmäistä kertaa elämyspainotteisesti. Mikkelissä yhteistyökumppaneita ovat kaupunki ja Osuuskauppa Suur-Savo eli niiden käytössä on pyöriin liittyviä mainospaikkoja.

KaaKau toi kaupunkipyörät Mikkelin katukuvaan.
KaaKau toi kaupunkipyörät Mikkelin katukuvaan.

Kaupunkipyörän saa käyttöönsä edullisella kausipassilla tai kuukausijäsenyydellä, mutta myös kertavuokralla pääsee liikenteeseen. Vuokraus toimii niin, että asiakas lataa Donkey republic -sovelluksen, joka paikallistaa lähimmän vapaan pyörän ja asiakas voi palauttaa pyörän haluamansa pysäkin telineeseen.

”Mikkelissä toiminta lähti todella vauhdikkaasti liikkeelle toukokuussa, kun saimme oikeat kumppanit samaan pöytään. Testaamme täällä, miten matkailupainotus toimii kaupunkipyörien käytössä. Mikkelistä kaupunkipyöriä löytyy eri puolilta keskustaa sekä Kenkäverosta ja Mikkelipuistosta”, Kaakaun toimitusjohtaja Aleksanteri Repo sanoo. Kymenlaaksolaisyritys on laajentanut toimintamalliaan moniin Itä- ja Etelä-Suomen kaupunkeihin.

Työsuhdepyörille riittää nyt kysyntää

Mikkelin Lehmuskylän puutaloalueella toimiva perinteikäs Polkupyörä Etappi Oy on vuokrannut pyöriä jo yli kymmenen vuotta myös isommille ryhmille.

”Vuokraamme uusimpia laadukkaita esittelymalleja, joita voi koeajaa ja vuokrata pidemmäksikin ajaksi. Vuokrapyörien mallit ja vuokrat löytyvät verkkosivuiltamme”, yrittäjä Janne Pokkinen kertoo.

Polkupyörä Etapilla on laaja valikoima myös työsuhdepyöriä ja kattavat huoltopalvelut.
Polkupyörä Etapilla on laaja valikoima myös työsuhdepyöriä ja kattavat huoltopalvelut.

Yrityksen kivijalkamyymälässä on myytävänä ja vuokrattavana laaja valikoima pyöriä varusteineen eri käyttötarkoituksiin ja saman katon alta saa myös huoltopalvelut.

Yritys on vuokrannut ja myynyt työsuhdepyöriä vuosia, mutta tänä vuonna kysyntä lisääntyi huimasti, kun verotuskäytäntö muuttui. Nyt työsuhdepyörä on verovapaa työntekijälle aina 1200 euroon asti vuodessa.

”Työsuhdepyöriä liikkuu nyt hyvin. Trendinä ovat sähköpyörät. Kappalemäärinä niitä myydään jo ns. luomupyöriä enemmän.”

Janne Pokkinen on itsekin intohimoinen pyöräilijä, joten hänestä on ilahduttavaa, että alan tarjonta on lisääntynyt tänä kesänä kotikaupungissa.

”On hyvä, että erilaista tarjontaa on paljon, koska se tuo lisää harrastajia hienolle lajille.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuvassa: Janne Pokkinen kertoo sähköpyörien kysynnän olevan jo ns. luomupyörien tasolla.