Uutiset Archives - Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Mikkelin veroprosenttia korotetaan tuntuvasti – Äänestykset eivät olleet tiukkoja

Vuoden 2020 veroprosentit päätettiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.11. Äänestyksen jälkeen tuloveroprosentiksi jäi kaupunginhallituksen esitys eli 22 prosenttia.

Valtuuston kokouksessa, veroprosenttien käsittelyn aluksi, kaupunginjohtaja Timo Halonen käytti asiasta yleispuheenvuoron. Lisäksi useat valtuutetut käyttivät useita yleispuheenvuoroja.

Keskustelun aikana valtuutettu Heikki Nykänen (kesk.) esitti Jaakko Väänäsen (kesk.) ja Markku Kakriaisen (kesk.) kannattamana tuloveroprosentin nostamista vain yhdellä prosenttiyksiköllä eli nostamista 20,50 prosentista 21,50 prosenttiin.

Lisäksi valtuutettu Raimo Heinänen (ps.) esitti Jussi Marttisen (ps.) kannattamana tuloveroprosentin nostamista vain 0,75 prosenttiyksiköllä eli 21,25 prosenttiin.

Ensimmäinen äänestys koski muutosesityksiä. Nykäsen esitys keräsi enemmän kannatusta kuin Heinäsen (32–3, 16 tyhjää ääntä). Toisessa tuloveroprosentin äänestyksessä Nykäsen esitys hävisi äänestyksen kaupunginhallituksen esitykselle äänin 42–9. Näin kaupunginhallituksen esitys tuli päätökseksi.

Kiinteistöverostakin äänestettiin

Jaakko Väänänen (kesk.) esitti valtuutettu Markku Kakriaisen (kesk.) kannattamana, että yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään 1,25 % sekä muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 1,25 %.

Esitykset päätyivät äänestykseen. Kaupunginhallituksen esitys (1,37 %) yleisestä kiinteistöveroprosentista voitti äänin 42–9. Lisäksi muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti määriteltiin kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti (1,50 %) äänin 41–10.

Muut veroprosentit vuodelle 2020 hyväksyttiin yksimielisesti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

  • Tuloveroprosentti 22 %
  • Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,37 %
  • Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,62 %
  • Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,50 %
  • Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosentti 3,10 %
  • Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 %
  • Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 4,00 %

Kaupungin kireä talous ei ole estämässä sitovia investointeja

Kaupunginjohtaja Timo Halosen talousarvioesityksessä esitellään myös investoinnit, jotka Mikkelin kaupunki on sitoutunut toteuttamaan kehityksen ja elinvoiman turvaamiseksi – kireästä taloustilanteesta huolimatta.

Kyseiset investoinnit toteutuvat suunnitellusti, ellei talousarvion päätösvaiheessa koeta dramaattisia muutoksia investointilistaan. Kaupunginvaltuusto tekee päätökset talousarviosta joulukuussa.

Investointeihin kuuluvat uusi jätevedenpuhdistamo, Rantakylän päiväkoti, Viitostien liikenneverkkoratkaisut, eteläinen aluekoulu, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Kalevankankaan jalkapallohalli, strategiset kehittämisalustat, Rantakylän ”kivikoulun” korjaus sekä kaupungin virastotalon peruskorjaus.

Uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan kallion sisään

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo tulee olemaan yksi Euroopan moderneimmista, johon on sidottu myös akateemista tutkimustyötä. Kyseessä on kaupungin historian suurin yksittäinen investointi. Vuoden 2020 maksuosuus on 18 miljoonaa euroa.

Uusi puhdistamo louhitaan kallion sisään Metsä-Sairilan alueelle. Rakentaminen on osa laajempaa EcoSairila 2020+ -kokonaisuutta, jossa alueelle luodaan uudenlaista kiertotalouteen liittyvää liiketoiminta-, tutkimus- ja kehitysympäristöä olemassa olevan jätekeskuksen yhteyteen.

Urpolaan uusi koulu, Rantakylään uusi päiväkoti

Keväällä 2018 julkaistiin kaupunkirakenneselvitys, jossa määriteltiin Mikkelin koulu- ja päiväkotiverkot. Urpolaan nouseva uusi eteläinen aluekoulu ja Rantakylän päiväkoti ovat kyseisen selvityksen hankkeita. Aluekouluun on varattu vuonna 2020 kolme miljoonaa euroa ja Rantakylän päiväkotiin 3,5 miljoonaa euroa.

Viitostien uusiminen jatkuu

Viitostien remontti Mikkelin ja Juvan välillä jatkuu ja valmistuessaan valtatie tulee olemaan nopeampi ja turvallisempi. Kaupungin rahoitusosuus on 3,2 miljoonaa euroa.

Sodan ja rauhan keskus Muisti täydentää Mikkelin tutkimus- ja museokenttää

Mikkelin kaupunki on sitoutunut Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamiseen. Uusi kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tiedekeskus perustetaan Päämajamuseon viereen. Maksettavaa on 2,7 miljoonaa euroa.

Kalevankankaan jalkapallohallihanke on viivästynyt

Kalevankankaan vanha kuplahalli on tullut tiensä päähän; jalkapalloilijoiden talviolosuhteet kaupungissa ovat menneet alaspäin. Uusi halli on päätetty rakentaa, mutta tällä hetkellä hanke on jäissä markkinaoikeudessa valituksen vuoksi. Asian ratkettua kaupungin on noudatettava jo tehtyjä päätöksiä ja sopimuksia tai maksettava korvaukset rakennuttajalle. Uusi halli maksaa 2,4 miljoonaa euroa.

Strategiset kehittämisalustat tulevaisuuden toivoina

Mikkelin kaupungin strategisia kehittämisalustoja ovat Memory Campus -arkistointilaitos ja kaikki siihen liittyvä liiketoiminta, Kalevankankaan liikunta- ja hyvinvointialue sekä EcoSairilan biotalouden kokonaisuus. Näiden kehittämiseen on varattu 1,6 miljoonaa euroa.

Kivikoulu kuntoon Rantakylässä, keskustassa virastotalo vaatii toimenpiteitä

Rantakylän yhtenäiskoulun niin sanottu kivikoulu vaatii korjausta yhdellä miljoonalla eurolla. Mikkelin kaupungintalon vieressä sijaitseva virastotalo kaipaa myös pikaisia korjauksia. Rakennuksessa on ilmennyt sisäilmaongelmia. Hintalappu on miljoona euroa.

Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Vapaa-ajan asukkaat ovat Mikkelille voimavara. Kuva Harri Tarvainen, VisitFinland

Raportti: Vapaa-ajan asumisen kehittäminen edellyttää vuorovaikutusta

Tuore raportti nostaa esiin vapaa-ajan asukkaiden ja mökkikuntien eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen potentiaalin aluekehityksessä yleensä ja erityisesti Etelä-Savossa. Ruralia-instituutin tuottama raportti antaa esimerkkejä siitä, kuinka vuorovaikutusta voitaisiin parantaa.

Vapaa-ajan asuminen on merkittävä aluekehityksen moottori Etelä-Savossa nyt ja tulevaisuudessa, sekä taloudellisesta että sosiaalisesta näkökulmasta. Vapaa-ajan asukkaat ovat myös aluekehitystoimijoita, joiden rooleja aluekehittämisessä ovat kuluttaja, osallistuja ja kehittäjä.

Vapaa-ajan asumisen vaikutus Etelä-Savon talouteen ja työllisyyteen on jo nyt suuri, mutta pitkäjänteisellä ja määrätietoisella kehittämistyöllä se voisi kasvaa vieläkin suuremmaksi. Tämä ilmenee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin lokakuussa 2019 julkaisemasta raportista Kohti dialogia – Vapaa-ajan asuminen Etelä-Savon voimavaraksi.

Vapaa-ajan asuminen on monipaikkaista asumista. Väestötilastoissa monipaikkaisuutta ei kuitenkaan yleensä oteta huomioon. Alueiden tilastoidun väkiluvun vähentyessä alueet eivät välttämättä tyhjenekään, vaan niiden käyttö muuttuu pysyvämmästä käytöstä kausiluonteiseen käyttöön. Monipaikkaisuudella on suuri kehityspotentiaali maaseudulla, mutta sen huomioon ottaminen on yhä yhteiskunnallisen päätöksenteon marginaalissa.

Vapaa-ajan asuminen ei vielä ole strateginen kehittämiskohde kaikissa Etelä-Savon mökkikunnissa. Vaikka vapaa-ajan asumisen kehittäminen yhteistyössä kuntien, yritysten ja kylien kesken on vielä jäsentymätöntä, sekä kylät että yritykset ovat siihen halukkaita.

Tällä hetkellä aktiivisia vapaa-ajan asukkaita otetaan mukaan toimikuntiin mökkikunnissa, mutta mökkiläisdemokratian näkökulmasta he eivät edusta vapaa-ajan asukkaita. Vapaa-ajan asukkaiden kehittäjäpotentiaalia voi jäädä piiloon osallistumismahdollisuuksien puuttuessa. Niinpä esimerkiksi nuoremman sukupolven mökkeilijöiden osallistamista mökkikuntien kehittämiseen kannattaisi edistää digitaalisin välinein.

Digitaalinen Mökkilaiturilla-mobiilisovellus mahdollistaa etenkin työikäisten vapaa-ajanasukkaiden saavuttamisen. Mobiilisovelluksen avulla voidaan kehittää vuorovaikutusta mökkeilijöiden kanssa tiedonvälityksen ja -keruun kautta. Myös paikkatietojen ajallinen ja alueellinen vertailu on mahdollista. Sovelluksen avulla toteutettiin kesällä 2019 palvelukysely, jonka vastaukset antoivat kasvusuuntaisen näkymän vapaa-ajanasukkaiden palvelujen käytöstä Etelä-Savossa tulevaisuudessa. Jatkossa sovellusta tulisi kehittää edelleen.

Vapaa-ajan asuminen on globaali ilmiö. Maailmalta löytyy vapaa-ajan asumisen alueita, joilla on mökkiseutuna samankaltaisia piirteitä kuin Etelä-Savolla. Vapaa-ajan asumisen kehittämisessä ja yhteistyössä vapaa-ajanasukkaiden kanssa kannattaakin hyödyntää kansainvälisiä malleja.

Raportti:
Manu Rantanen, Tuula Pihkala, Torsti Hyyryläinen ja Susanna Kujala (toim.): Kohti dialogia – Vapaa-ajan asuminen Etelä-Savon voimavaraksi. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2019. Raportteja 198.

Lue raportti verkossa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/306043/Raportteja198.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Lisätiedot

Tuula Pihkala, projektipäällikkö
tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi
puh. 0440 361 603

Manu Rantanen, projektipäällikkö
manu.rantanen@helsinki.fi
puh. 044 525 5890

Tutkimus tehtiin Ruralia-instituutin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n yhteistyönä Miksein hallinnoimassa Etelä-Savo kestävän vapaa-ajan asumisen ykkösalueeksi 2017–2019 -hankkeessa. Sen mahdollisti Etelä-Savon maakuntaliiton kautta saatu EAKR-rahoitus ja Mikkelin seudun kuntien osallistuminen hankkeeseen.

Kuva: VisitFinland/Harri Tarvainen

Kari Joutsalainen TE-keskus

Työ hakee tekijäänsä

Ely-keskuksen tilastot luovat nyt positiivista virettä. Osaajia etsitään eri puolilla maakuntaa.

Eniten työpaikkoja on tarjolla sosiaali- ja terveysaloilla lähi- ja sairaanhoitajille. Lääkäreille löytyy töitä koko maakunnasta samoin kuin sosiaalityöntekijöille, puheterapeuteille, lastentarhanopettajille ja erityisopettajille.

Rakentamisessa näkymät ovat valoisat, ja korjausrakentaminen lisääntyy hienoisesti. Metalliteollisuus etsii lähivuosina etenkin hitsaajia ja koneistajia.

”Työpaikkoja on hyvin tarjolla eri toimialoilla, kuten sosiaali- ja terveyspuolella, metallissa, teollisuudessa ja rakentamisessa. Työvoiman kysyntä on nyt kohtalaisen vahvaa”, palvelujohtaja Kari Joutsalainen Etelä-Savon TE-toimistosta sanoo.

Joutsalainen muistuttaa, että yritysten yt-uutisissa takana voi olla toimialan muuttuminen ns. auringonlaskun alaksi. Uutta työtä etsivälle riittää nyt kuitenkin vaihtoehtoja.

Kasvupyrähdystä tekevät Mikkelin seudulla esimerkiksi talo- ja energiatekniikan yritykset.

”Teknistä erityisosaamista omaavat yritykset erikoistuvat ja saavat jalansijaa muuallakin maassa. Ne hakevat usein uusia osaajia laajalta alueelta. Kun tänne muodostuu laajempia osaamiskeskittymiä, klustereita, saadaan uusia osaajia ja se vauhdittaa toimialan kasvua.”

Myös matkailun näkymät ovat nyt lupaavat. Viime vuosina yritykset ovat investoineet merkittävästi ja matkailualan kasvua vauhdittavat muun muassa Saimaa Geopark -statuksen hakeminen, Järvi-Suomen peruskirjan laatiminen ja muut yhteiset hankkeet.

Osaajia kaivataan nyt myös siivoamaan, tekemään ruokaa ja myyntityöhön puhelin- ja asiakaspalvelukeskuksiin. Kolmen heikon satovuoden jälkeen maatiloille on palannut luottamus tulevaan, niillä investoidaan ja kotieläintuotantoa laajennetaan.

Vaikeinta on löytää työtä ns. ylitarjonta-ammateissa. Niitä on tilastojen perusteella Savonlinnan seudulla 23, Mikkelissä kahdeksan ja Pieksämäellä vain kolme. Uusiakin kasvualoja maakunnassa muhii.

”Yksi uusi ala, josta voi täällä kasvaa iso, liittyy aurinkoenergiaan. Alan kasvu ei ole vielä ollut hallittua, mutta tilanteet voivat muuttua nopeasti, joten positiivisia yllätyksiä voi tulla.”

Joutsalainen rohkaisee maakuntaan muuttamaan myös siinä tilanteessa, kun vasta toisella on työpaikka.

”Etelä-Savoon työllistyvien osaajien puolisoilla on usein kysyttyä ammatillista osaamista, joten työtä voi löytyä puolison työpaikan verkostojen ja te-toimiston palvelujen avulla. ”

Kaksi kolmesta työssä olevasta eteläsavolaisesta työskentelee palvelualalla. Jalostuksen parista löytää elantonsa vajaa neljännes ja alkutuotannosta joka kymmenes. Yrittäjien osuus pk-yritysvaltaisessa maakunnassa on maan toiseksi korkein.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Elvera, Enerva, Mikseimikkeli uutiset

Infrapalveluyritykset kasvavat

Mikkelin Johtokatu ykkösessä kasvaa ja kehittyy kaksi kaakkoissuomalaista verkosto- ja infrapalveluyritystä, Elvera ja Enerva, jotka etsivät lisää ammattitaitoisia osaajia.

Elvera Oy on erikoistunut sähköön, veteen, lämpöön, tietoliikenteeseen ja teollisuuden verkkoihin liittyvien palveluiden tuottamiseen. Yritys rakentaa verkkoja, hoitaa niiden kunnossapidon ja korjaa viat.

Noin 50 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä yritys sai nykyisen muotonsa, kun vuonna 2016 siitä tuli Suur-Savon Sähkön, Lappeenrannan Energian ja Kymenlaakson Sähkön yhdessä omistama kaakkoissuomalainen verkonrakennusyritys.

”Varmistamme yhteiskunnan toiminnan jatkuvuuden myös häiriötilanteiden aikana ja korjaamme viat nopeasti”, toimitusjohtaja Arto Nieminen kuvaa yrityksen ydintehtävää.

Yritys toimii ketterästi eli hallinto pidetään mahdollisimman matalana ja tehokkaana. Osaaminen ja palvelutarjonta laajeni maanrakennukseen, kun yritys osti äskettäin maakaapelointiin erikoistuneen Cableboys Oy:n.

Elvera Oy viilattiin kasvukuntoon pari vuotta sitten käydyissä yt-neuvotteluissa. Tällä hetkellä noin 50 miljoonan liikevaihtoa pyörittävä yritys työllistää liki 300 osaajaa.

Uusille tekijöille on tällä hetkellä töitä Mikkelin lisäksi Savonlinnassa, Kymenlaaksossa ja Lappeenrannassa. Yritys järjestää parhaillaan puolen vuoden koulutusta yhteistyössä Esedun ja Ely-keskuksen kanssa saadakseen kentälle lisää tekijöitä.

”Lähivuosina meillä on tarvetta rekrytoida vuosittain noin 15 uutta työntekijää, jotta työntekijöidemme kokonaismäärä pysyy noin kolmessa sadassa. Nyt tilanne on alalla se, että kavereilta ostetaan hyviä tekijöitä pois, joten olisi pakko saada alalle uusia ihmisiä. Ala sopii ihmisille, jotka haluavat tehdä käsin töitä ulkona luonnon armoilla”, Nieminen sanoo.

Suunnittelupuolelle kaivataan amk-insinööritaustaisia osaajia Savonlinnaan, Mikkeliin, Lappeenrantaan, Kotkaan ja Haminaan. Mikkelissä töissä on myös 3. ja 4. vuosikurssin insinööriopiskelijoita.

”Tarvitsemme erityisesti sähkö- ja rakennussuunnittelijoita sekä teknisiä suunnittelijoita, jotta voimme kasvaa.”

Elvera on muuttumassa vahvasti valtakunnalliseksi toimijaksi. Vianhoitopalvelua tarjotaan eri puolille maata vaikeissa häiriötilanteissa ja kuituosaamista myydään operaattoreille ja verkkoyhtiöille. Lämpövoimalaosaamista myydään maakunnan kaukolämpölaitoksille, ja Elvera hoitaa myös Savonlinnan voimalaitoksen käyttöä ja kunnossapitoa. Lisäksi Lappeenrannassa rakennetaan ja huolletaan vesiverkkoa.

”Yritys kurottaa Kaakkois-Suomesta koko ajan laajemmalle alueelle.”

Enerva valvoo sähkönjakelua

Sisaryritys Enerva Oy on erikoistunut sähköverkon suunnitteluun, valvontaan, huoltoon ja kunnossapitoon. Järvi-Suomen Energian valvomo siirtyi vapulta Enervan pyöritettäväksi.

Lisäksi yrityksellä on mahdollisuus tarjota tulevaisuudessa kaukolämpö-, vesi- ja televerkkojen valvontaan ja kunnossapitoon liittyviä palveluja kokonaisvaltaisina palvelupaketteina.

Myös Enerva palkkaa uusia osaajia Mikkeliin. Henkilöstön määrä nousee tänä vuonna kymmeneen, ja rekrytoinnit jatkuvat myös ensi vuonna.

”Työtehtävät ovat erilaisia kuin vanhoilla sähkömiehillä olivat. Nykyään on tarpeen omata vahvaa tietoteknistä osaamista. Sähkönjakelua valvotaan erilaisilla järjestelmillä ja verkostoautomaatio sekä siihen liittyvät järjestelmät lisääntyvät edelleen”, toimitusjohtaja Harri Nummenpää sanoo.

Enerva hoitaa omistajayhtiöiden verkkovalvonnan ja -käytön keskitetysti Mikkelistä käsin. Ensi keväänä toiminta laajenee, kun myös Kymenlaakson ja Lappeenrannan sähköverkot otetaan mukaan valvontaan.

Valvottavan sähköverkon yhteinen pituus on silloin 45 00 kilometriä ja siihen on liittynyt 260 000 asiakasta. Yrityksen toimintamalli on sellainen, että sitä voidaan laajentaa eri puolille maata helposti.

”Loppuasiakkaille toimintamme tulee näkymään niin, että korjaamme viat entistä nopeammin, turvallisemmin ja ennakoiden.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

STT, MikseiMikkeli uutiset

Suomen Talotekniikka kasvaa Mikkelistä käsin

Talotekniikan teknisten järjestelmien asennuksiin ja kiinteistöjen ylläpitoon erikoistunut Suomen Talotekniikka Oy aikoo kasvaa myös lähivuodet.

Kymmenen vuotta sitten Mikkelissä perustettu STT haluaa kasvaa maan parhaaksi uudis- ja korjausrakentamiskohteiden taloteknisten ratkaisujen toteuttajaksi ja huoltajaksi. Konserni on toteuttanut vuosien varrella 7500 projektia, ja sillä on 450 huoltosopimusta.

”Olemme elinkaariajatteluun sitoutunut yritys eli tarjoamme asiakkaillemme kustannustehokkaita, turvallisia, terveellisiä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja”, yrityksessä 3,5 vuotta toiminut hallintojohtaja KTM Jani Räsänen sanoo.

STT:n hallintojohtaja Jani Räsänen
STT:n hallintojohtaja Jani Räsänen on tyytyväinen paluumuuttaja, joka uskoo, että Mikkelistä käsin voisi yhä useampi tehdä työtä myös pk-seudulle päin

STT haluaa olla myös haluttu ja viihtyisä työpaikka. Työntekijöitä on tällä hetkellä noin 300. Uusia osaajia palkkalistoille tulee tänä vuonna noin 30 uutta osaajaa ja lähivuosina aloittaa vuosittain noin kymmenen uutta osaajaa. Parhaillaankin haetaan asentajia, työnjohtajia ja projektipäälliköitä. Liki kaikilla työntekijöillä on kannustepalkkaus.

”Valtaosa työntekijöistämme on alle 34-vuotiaita. Uskomme, että vastavalmistuneet hyötyvät työskentelystä pitkän kokemuksen omaavien kanssa. Otamme mielellämme nuoria ja innokkaita oppimaan käytännön talotekniikkaa.”

Talotekniikka (LVISAKSpr) kattaa terminä kaikki kiinteistöjen lämpöön, veteen, ilmaan, valoon, sähköön sekä tieto- ja turvajärjestelmiin liittyvän osaamisen kiinteistöjen käytettävyyttä ja viihtyvyyttä unohtamatta.

Mikkelistä käsin hoidetaan STT-konsernin talous- ja henkilöstöhallinto, ICT-ratkaisut, tarjouslaskenta ja hankinnat. STT:n neljä Mikkelissä toimivaa yritystä on erikoitunut LVI-tekniikkaan, sähköön, energiatehokkuuteen ja Kaarirakennus Oy:n kautta rakentamiseen.

Kaikkiaan noin 50 miljoonan liikevaihtoa pyörittävään konserniin kuuluu kaikkiaan 12 operatiivista yhtiötä Mikkelin lisäksi Helsingissä, Mäntsälässä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Pieksämäellä ja Tampereella, missä aloitettiin tänä vuonna. Konsernin yritysten johto kuuluu omistajiin. ”Se lisää sitoutumista ja antaa yrityksille kasvot.”

Parhaillaan alalla eletään vielä nousukautta, mikä on näkynyt täällä Mikkelissäkin.

”Tänne tulee alan yrityksiä pk-seudulta ja Lahdesta. Se vähän mietityttää, kun me pidämme pääkonttorimme täällä ja jätämme tänne verotuloja.”

Alan projekteilla on 10-vuotiset takuut. Räsänen muistuttaa, että takuuasiat kannattaa huomioida jo kilpailutusvaiheessa ja varmistaa yritysten vakavaraisuus.

”Me olemme kasvollisia omistajia, kannamme kokonaisvaltaista vastuuta ja koulutamme tänne uusia osaajia. Meille on tärkeää kehittää Etelä-Savosta parempaa paikkaa.”

Yrityksen toimipisteet hyödyntävät samaa toiminnanohjausjärjestelmää, mikä helpottaa myös etätyön tekemistä.

”Jos etätyömahdollisuuksia olisi laajemminkin tässä maassa käytössä, ihmiset voisivat asua Mikkelin kaltaisissa, järkevän kokoisissa kaupungeissa.”

”Tapaan sanoa, että kaikilla ei ole varaa asua Mikkelissä. Kyse on myös arvoista. Kun tingit hieman palkasta, saat tilalle tiiviin yhteisön ja enemmän vapaa-aikaa.”

Räsänen palasi perheineen Helsingistä Mikkeliin yhdeksän vuotta sitten valmistuttuaan kauppakorkeakoulusta ja palveltuaan yli 10 vuotta rahoituslaitosten palveluksessa.

”Tapaan sanoa, että kaikilla ei ole varaa asua Mikkelissä. Kyse on myös arvoista. Kun tingit hieman palkasta, saat tilalle tiiviin yhteisön ja enemmän vapaa-aikaa.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tiedepäiväkoti Sirius

Tiedepäiväkoti etsii osaajia

Maan toiseksi suurin yksityinen päiväkotiyritys, Pilke-päiväkodit, tarjoaa työtä varhaiskasvatuksen ammattilaisille Mikkelissä.

Reilun vuoden ajan Tupalassa on toiminut ketjun 60-paikkainen Musiikkipäiväkoti Sävelpolku ja ns. asuntomessualueella Kirkonvarkaudessa 74-paikkainen Tiedepäiväkoti Sirius. Parhaillaan Mikkeliin etsitään varhaiskasvatuksen opettajaa ja lastenhoitajaa. Lisää avoimia työpaikkoja on tulossa.

”Siriuksen lapsipaikoista noin puolet on vapaana. Sitä mukaan kun lasten lukumäärä lisääntyy, avautuu uusia työpaikkoja”, Itä-Suomen aluejohtaja Tiina Haapanen Kuopiosta sanoo.

Mikkelille on ollut tyypillistä pula yliopistokoulutuksen saaneista varhaiskasvatuksen opettajista, mikä on myös valtakunnallinen haaste.

-Mikkelissä ei tosin riitä sosionomejakaan, vaikka kaupungista löytyy heille koulutustakin.

Pilke-päiväkotien arjessa painotetaan positiivisuutta ja ketju kutsuu työntekijöitään hyvän päivän tekijöiksi. Tärkeänä pidetään sitä, että lapsille on aikaa ja heitä kuunnellaan.

-Musiikkipäiväkodit ovat vanhemmille tutumpia kuin tiedepäiväkodit. Olen itse ihastunut tiedepainotteisuuteen eli asioita opitaan ihmettelyn ja tutkimisen kautta, mitä meidän uudet opetussuunnitelmatkin painottavat.

Tiedepäiväkoti Sirius tekee yhteistyötä mikkeliläisten yliopistoyksiköiden kanssa.

-Tiede on aivan ihana asia. Yliopistojen asiantuntijat voivat vierailla päiväkodissa, mikä antaa mahdollisuuksia syventää tietoa ammattilaisen näkökulmasta.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Viitostien työmaa vaikuttaa liikenteeseen Kinnarin ja Visulahden alueilla

Viitostien ja Pieksämäentien eritasoliittymä sekä Salosaarentie ovat suljettuna liikenteeltä keskiviikosta 29.10. alkaen.

Kiertoteinä ovat Kinnarinkatu–Arinakatu sekä samanaikaisesti liikenteelle avattava Katajalahdentie Visulahdessa. Työmaavaihe kiertoteineen kestää arviolta syksyyn 2020 saakka. Linkki karttaan. Liikennejärjestelyt johtuvat nykyisen eritasoliittymän alueen rakennustöistä. Alueella puretaan nykyisiä tie- ja siltarakenteita sekä rakennetaan uutta valtatietä.

Työmaa aiheuttaa 30.10. kello 6.15 alkaen muutoksia joukkoliikennereitteihin: Linja 2 Hallitustori–Tupala, Linja 3 Hallitustori–Visulahti ja linja 12 Hallitustori–Launiala (uusi linja).

Paikallisliikenteen linjojen 2 ja 3 nykyisiä reittiosuuksia lyhennetään. Launialan linjaosuudelle perustetaan uusi linja 12. Linjat eivät aja Salosaarentien kautta. Linjat 2 ja 3 käyttävät avattavaa kiertotieosuutta, linja 12 ajaa Juvantien kautta ja edestakaisin Launialankadun linjaa.

Jalankulku- ja pyöräteihin nyt tehtävät liikennejärjestelyt eivät vaikuta.

Muisti etsii ravintolayrittäjää kumppanikseen

Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu Mikkelissä keväällä 2021. Uuden tiedekeskuksen yhteydessä sijaitsevaan ravintolatilaan etsitään nyt yrittäjäkumppania.

Sodan ja rauhan keskus Muistista tulee yksi Mikkelin matkailun kärkikohteista. Keskuksen suunnitelmiin on alusta saakka kuulunut laadukas kahvila-ravintola. Ravintolayrittäjä saa käyttöönsä aiemmin koulun ruokalana toimineet ravintolatilat, jotka remontoidaan uutta tarkoitusta vastaaviksi. Tilat soveltuvat hyvin myös kokousten ja muiden yksityistilaisuuksien järjestämiseen.

Sodan ja rauhan keskus Muistin organisaatio järjestää infotilaisuuden ravintolakumppanuudesta kiinnostuneille jo toimiville yrittäjille tai yrittäjiksi aikoville tiistaina 19.11. Tilaisuudessa kerrotaan lisää kumppanimallista, kumppaninvalintaprosessista ja tiloista, joihin pääsee myös tutustumaan. Samalla on mahdollisuus keskustella ravintolakonseptiin liittyvistä ideoista.

Kiinnostuneilta toivotaan ennakkoilmoittautumista osoitteeseen jenni.korhonen@muisti.org. Samaan osoitteeseen voi laittaa viestiä kiinnostuksestaan kumppanuuteen, vaikka ei pääsisikään tilaisuuteen.

Valinta kumppaniyrittäjästä tehdään alkuvuonna 2020.

Infotilaisuus ravintolayrittäjyydestä kiinnostuneille
Aika: 19.11.2019 klo 15–17
Paikka: Savilahdenkatu 13, 50100 Mikkeli, josta siirrytään yhdessä päämajatalon siivessä sijaitseviin ravintolatiloihin.

Lisätietoja tilaisuudesta: näyttelytuottaja Jenni Korhonen, jenni.korhonen@muisti.org, 050 475 3808

Lisätietoja kumppanuudesta: toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen, olli-pekka.leskinen@muisti.org, 045 110 2013

Suomi mukaan eurooppalaiseen vesialan yhteistyöverkostoon

Pohjois-Pohjanmaan Allied ICT Finland Water Ecosystem, Pohjois-Savon Kuopio Water Cluster, Etelä-Savon EcoSairila ja Blue Economy ovat yhdessä lähteneet vesiosaamisellaan mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön, jossa haetaan Euroopan Unionin investointirahoitusta alan osaamisen kehittämiseen Smart Water Territories -alueyhteistyössä.

Toimiva ja kestävä vesihuolto hyvinvointiyhteiskunnan perusedellytys. Kaikista Green Tech -toimialoista vesihuoltoon liittyvä globaali liiketoiminta kasvaa voimakkaimmin. Tämä luo edellytykset tutkimuksen, julkisen ja yksityisen sektorin kehittämiselle sekä mahdollisuuksia vientiin ja kasvuun. Itä– ja Pohjois-Suomen alueiden vesiosaamiselle on kysyntää Euroopassa erityisesti vesihuoltoon liittyvän kiertotalouden, digitalisaation, mittaamisen ja datan hyödyntämisen osalta.   

EU:n koordinoimaan Smart Water Territories -yhteistyöhön osallistuu yhteensä 20 eurooppalaista aluetta. Suomen lisäksi mukana on alueita Hollannista, Ranskasta, Espanjasta, Italiasta, Portugalista, Latviasta, Romaniasta ja Iso-Britanniasta. Eurooppalaisten partnerien ja alueiden osaaminen luo yhdistyessään kansainvälisesti vahvan ja monipuolisen kumppanuuden. 

Yhteisten investointiprojektien etenemistä arvioidaan Espanjan Zaragozassa pidettävässä EU:n Water Innovation konferenssissa joulukuun puolivälissä. Konsortiot, joissa on eniten sitoutuneita alueita ja jotka ovat pystyneet parhaiten perustelemaan kehittämistoimiensa investointitarpeet voivat aloittaa alueiden välisten konkreettisten investointihankkeiden suunnittelun. EU tukee koko prosessia rahoittamalla sen tukipalvelut ja prosessin johtamisen. 

Allied ICT Finland (AIF) Water Ecosystem Oulussa etsii älykkäitä digitaalisia ratkaisuja vesilaitosten, teollisuuden ja kaivoksen vesiprosessien haasteisiin. Vesiekosysteemeissä yritykset ja tutkimuslaitokset tekevät yhteistyötä yhdistämällä huipputason asiantuntemusta ja innovaatioita kaupallisiksi ratkaisuiksi. 

Kuopio Water Cluster (KWC) verkottaa paikallisten korkeakoulujen ja kansallisten tutkimuslaitosten osaamisen yhtenäiseksi palvelualustaksi, joka tarjoaa tuotekehitys-, testaus- ja kaupallistamisen palvelut. Samalla KWC:stä muodostuu kasvuun ja innovaatioihin kannustava yhteistyöverkosto vesi-intensiivisille startupeille, pk-yrityksille ja suuryrityksille.  

Blue Economy Mikkeli (BEM) -osaamiskeskus sijoittuu Mikkelin EcoSairilan kiertotalousalueelle ja keskittyy vesiteknologiaan ja veden kiertotalouteen. Huippututkimus, maailmanluokan TKI-ympäristöt sekä yhteistyö yritysten kanssa luovat edellytykset uusien ratkaisujen ja palvelujen kehittämiselle, kaupallistamiselle ja liiketoiminnalle. Jätevedenpuhdistuksen ja uusioveden tuotannon täyden mittakaavan testaus- ja pilotointiympäristöt tekevät BEM-osaamiskeskuksesta kansainvälisesti erittäin mielenkiintoisen toimintaympäristön. 

LISÄTIEDOT:

Pirkko Taskinen, johtaja
Water Ecosystem
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta
Oulun yliopisto
pirkko.taskinen@oulu.fi
+358 40 506 2079 

Patryk Wójtowicz 
tutkimuspäällikkö
Kuopio Water Cluster
Savonia-ammattikorkeakoulu
patryk.wojtowicz@savonia.fi
+358 44785 5564 

Panu Jouhkimo, ohjelmakoordinaattori
Blue Economy Mikkeli 
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
panu.jouhkimo@mikseimikkeli.fi
+358 44 598 6854 

Valikko