fbpx
Kuvassa entinen yrittäjä Saara Isoaho.

Sisäinen yrittäjä odottaa uutta tilaisuutta

”Viime keväästä olen tuntenut suurta sympatiaa yrittäjiä kohtaan omien kokemusteni pohjalta”, kymmenisen vuotta sitten oman yrityksensä lopettamaan joutunut mikkeliläinen Saara Isoaho sanoo.

Hän aloitti italialaisen vaateketjun itsenäisenä yrittäjänä perustaen ensin myymälän Mikkeliin vuonna 2006. Pakollisia investointeja olivat myymäläkalusteet ja tietojärjestelmät.

”Selvitä kiinteät kulut, valitse hyvä tilitoimisto ja maksa riittävästi YEL-maksuja.”

Myymälä ehti toimia kahdessa eri tilassa ennen kuin vuoden 2008 talouskriisi iski juuri, kun yritys odotti muuttoa Kauppakeskus Akseliin.

”Kun tuttava lopetti oman liikkeensä Kuopiossa, tein siitä kaupat syys-lokakuun vaihteessa, että ottaisin sen vastuulleni keväällä 2009. Kun kuuntelin uutisia lokakuun alussa, tajusin, että nyt alkoi taantuma. Kaupankäynti pysähtyi kuin seinään. Ihan kuin rahat olisivat loppuneet maailmasta.”

Isoahon myymälöitä hiljensivät myös toriparkkien rakennusprojektit molemmissa kaupungeissa. Mikkelissä väki sentään pääsi liikkumaan, mutta Kuopion keskustan hiljeneminen vei 30 prosenttia myynnistä.

”Siihen aikaan otettiin käyttöön myös alv-tilit ja maksukäytännöt muuttuivat niin, ettei arvonlisäverovelkaa saanut olla yhtään.”

Mallistojen ostoon hän ei tarvinnut lainaa, koska sesongin aikana pystyi lyhentämään malliston ostovelan pois myynneistä. Kulurakenne oli kuitenkin raskas. Työntekijöitä oli kymmenkunta, joista pääosa Kuopiossa.

”Pikkuhiljaa tilanne alkoi pahentua, jarrujen painaminen oli vaikeaa, kun ei ollut oikein mitään, mistä voisi tinkiä. Oli isot vuokra- ja palkkakulut, pankkilainaa ja ostovelkaa mallistosta. Sitten aloin jäädä jälkeen Italian mallistomaksuista. Ostot tehtiin aina yhdeksän kuukautta ennen sesonkia eli rahan joutui sijoittamaan varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi, jos syksy oli älyttömän lämmin, talvivaatteet myytiin vasta alennusmyynnissä. Suomessa on vielä vähän hassu alennusmyyntikulttuuri, kun kesä- ja talvivaatteet myydään alennuksella siinä vaiheessa, kun sesonki on parhaimmillaan.”

Yhtenä virheenä hän pitää nyt sitä, ettei jäänyt pieniin tiloihin, vaan meni kauppakeskusten kalliisiin tiloihin.

”Isoissa tiloissa on oltava henkilökuntaa. Vaikka kuinka eli kädestä suuhun, kulut olivat isot. Hiljaiset ajat syövät vaatebisneksessä nopeasti sen, mitä on kertynyt.”

Vuodet 2009-2010 olivat haastavia,  ja mallistoista jäi paljon myytävää alennusmyyntiin.

”En ollut ylimitoittanut ostoja, mutta taantuma näkyi myynnissä. Iso lumipallo alkoi vieriä silloin 2010. Liikkeitä tekohengitettiin kuitenkin niin, että otettiin lisää lainaa. Samoihin aikoihin tuli vielä avioerokin. Vuonna 2011 Mikkelin päässä kaikki oli sovittu ja vuokranantajat tulivat paljon vastaan. Tajusin, että nyt loppuvat rahat. Vuonna 2011 tein päätöksen sulkea Mikkelin-liikkeen ja vuokranantajat tulivat siinä paljon vastaan.”

”Tekohengitys on ehkä huonoin ratkaisu.”

Italialaisketjun kanssa oli jo sovittu, että myös Kuopion-myymälä pyritään paketoimaan kauniisti, koska sen vuokrasopimusta ei voinut katkaista ennen vuoden 2011 loppua.

”Mikkelin myymälän sain ajettua alas hallitusti. Viikkoa ennen talvimalliston tuloa ketju ilmoitti, ettei lähetäkään Kuopioon enää tavaraa, vaan yli 200 000 euron ostovelka pitää maksaa heti. Minulle jäi käsiin tyhjä 200-neliöinen liiketila, jonka vuokra oli 11 000 euroa kuukaudessa. Ei sitä tilannetta edes tajunnut. Kaikki kaatui niin yllättäen, ettei siinä tilanteessa ehtinyt ajatella järkevästi tai pelata itselleen aikaa.”

Saara Isoaho miettii nyt, että hänen olisi kannattanut ostaa Italiaan maksetuilla rahoilla jokin erä tavaraa myytäväksi niin, että kuluja olisi saanut katettua. Paniikkinappulaa tuli painettua liian herkästi.

”Ymmärrän kyllä italialaisten tempun, mutta minulle ei jäänyt siinä vaihtoehtoja. Tiesin kyllä, että velkaa oli niin, ettei siinä hyvä heilunut, mutta kaiken myötä velkaannuin reippaasti lisää.”

Joka tapauksessa hän näkee nyt, että yritys olisi pitänyt lopettaa vuonna 2010, kun vaaran merkit näkyivät.

”Vinkkinä sanoisin muillekin, että kädet kannattaa nostaa pystyyn, kun tilanne vaatisi tosi isoa muutosta vaikka asiakkaiden käyttäytymisessä. Ei kannata ajatella, että kyllä tämä tästä joskus, kun vain yritän. Lisävelkaantuminen tulee tosi kalliiksi.”

Vuoden 2011 lopulla alkoivat muutkin velkojat herätä.

”Sieltä tuli Finnvera ja pankit syliin, kun oli pankki- ja vuokravakuuksia. Summa oli niin absurdi, että ajattelin, etten siitä selviä ikinä. Jäin aivan totaalisesti yksin, enkä tiennyt mistä pyytää apua. Kirjanpitäjäkään ei osannut kaikkea neuvoa. Ensimmäisenä hoidin kunnialla työntekijöiden palkat, siitä ei sieluni antanut periksi. Pankki oli joustavin ja sain onneksi lisälainaa, että selvisin vuokravakuuksista. Italiakin sentään puolitti velat. Oli sitä, tätä ja tota. Myin myös asuntoni pois lyhentääkseni velkoja. Oppirahoja jäi maksettavaksi yli 200 000 tuhatta, mutta en siis tehnyt konkurssia, koska siihen pesällä ei ollut varoja. Velkajärjestelyyn en lähtenyt, koska minulla oli henkilötakaajat. En ajanut firmaa hallitusti alas, mutta en myöskään missään vaiheessa menettänyt luottotietojani, vaan pyrin neuvottelemaan asiat.”

”Kannustan puhumaan rohkeasti ja avoimesti asioista.”

Suurin yllätys oli, että yrittäjällä ei ollut mitään työttömyysturvaa, kun hän ei ollut ymmärtänyt liittyä Yrittäjien työttömyyskassaan. Kymmeneen kuukauteen rahaa ei siis tullut mistään, ja se aika muistuu mieleen kaoottisena.

”Rahavaikeuksien kanssa taistellessa siinä kärsivät myös ihmissuhteet. Vertaistuki puuttui. Sitä ahdistui ja masentui. Olen elänyt tämän asian kanssa pian 10 vuotta, mutta nykyään asiat ovat hyvin. Olen ollut kahdeksan vuotta lääkealalla töissä, ja velkataakka on hallinnassa. Olen kiitollinen siitä, että minulla on vakituinen ja hyvä työ. Se tuo turvaa. Palkasta leijonanosa menee velkoihin, mutta summakin on enää viisinumeroinen. Aina on ollut ajatus, että kyllä minä tämän selätän, vaikka hinta on ollut kova.”

Korona-ajan hän näkee taloustaantumana, joka yllätti hänen kaltaisensa pienyrittäjät.

”Nyt voi mennä loistavia liikeideoita tämän takia pieleen, ja ihmiset velkaantuvat.”

”En voi olla korostamatta vertaistuen merkitystä.”

Ennen yrittäjäksi ryhtymistä hän kävi yrittäjäkurssin. Vaikkei hän itse löytänytkään tiukassa tilanteessa apua, hän on huomannut, että onneksi nykyään yrittäjillä on paljon laajempi tuki- ja neuvontaverkosto ympärillään.

”En kadu yrittäjäksi ryhtymistä. Se oli mukavaa aikaa. Minulla oli huippukivat ihmiset töissä. Se aika opetti, mihin kaikkeen kykenen ja mistä kaikesta selviän. Minussa elää edelleen sisäinen yrittäjä. Voin vannoa, että palaan joskus yrittäjäksi, mutta jollekin toiselle alalle. Nostan hattua niille, joilla riittää rohkeutta lähteä näinäkin aikoina yrittäjiksi. Nyt syntyy varmasti erilaista yrittäjyyttä, jolla on tulevaisuutta.”

”Palo yrittäjyyteen ei ole hävinnyt.”

Saara Isoaho työskentelee nyt lääkealalla. Artikkeli on tuotettu osana Yritykset koronakriisin yli -hanketta, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus.

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Yrittäjän tukipalvelut:

Yrittäjän tukiverkko -hanke on Etelä-Savon Yrittäjien hanke (syksyyn 2021 saakka) yhteistyössä Suomen Yrityskummien ja vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa. Tukiverkon asiantuntija keskustelee, tukee yrittäjää sekä tarvittaessa ohjaa eteenpäin esim. kriisikeskukseen tai Talousapu-neuvontaan. Katso lisää: https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat

Yrityskummit Etelä-Savo tarjoaa apua ja tukea mm. liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen ja tervehdyttämiseen. Katso lisää: https://www.yrityskummit.fi/fi/etela-savo

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä normaalin puhelinmaksun hinnalla arkisin klo 9-16 numerossa 0295 024 880.

Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu palvelee yrittäjäjärjestön jäseniä. Neuvonta kattaa myös maksukyvyttömyysasiat. Avoinna arkisin klo 8-20 numerossa 09 229 222.

Mikkelin seudun yritysten koronalinja palvelee yrityksiä koronapandemiasta johtuvissa asioissa. Tarjolla luottamuksellista apua ja neuvontaa arkisin klo 9-16 numerossa 010 340 3080.

Suomen Vertaisyrittäjät ry tarjoaa anonyymiä, luottamuksellista keskusteluapua yrittäjille päivystävästä puhelimesta 045 250 3366.

Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee 24/7 numerossa 09 2525 0111. Keskusteluapua mm. yrityksen taloushuoliin ja selviämiseen liittyvissä asioissa.

Katso myös aiemmin tuotetut Sakari Brusilan ja Pirjo Taurun tarinat aiheesta.

Euroopan sosiaalirahaston lippulogo

Hallitus esittää yksinyrittäjien sisällyttämistä kustannustukeen

Yritysten kustannustuesta järjestetään kolmas hakukierros. Kustannustukilakiin ehdotetaan nyt muutoksia, jotta tukea voitaisiin myöntää entistä joustavammin erityisesti pienyrityksille ja yksinyrittäjille. Yksinyrittäjätuki on jatkossa osa kustannustukea.

Tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnan käsittelyyn maaliskuun alussa ja avata haku yrityksille huhtikuussa.

Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää myös erikseen tukimuotoa, joka sopisi tapahtuma-alalle. Samalla arvioidaan jo tarvetta kustannustuen neljännelle hakukierrokselle. Kustannustuen perusperiaatteet on tavoitteena pitää ennallaan.

Yksinyrittäjät hakevat jatkossa tukea Valtiokonttorista

Lakiluonnoksen mukaan kunnat eivät enää jatkossa myönnä yksinyrittäjätukea, vaan käsittely siirretään Valtiokonttorille.

Tukea myönnetään yritysten liikevaihdon laskun ja toteutuneiden kustannusten mukaan. Lakiluonnoksen mukaan jatkossa tukea maksettaisiin vähintään 2000 euroa, vaikka yrityksen tuki jäisi laskennallisesti alle kyseisen summan. Näin tukea voisivat saada aiempaa useammat pienyritykset ja yksinyrittäjät, jos muut tukiehdot täyttyvät.

Yksinyrittäjät ja pienyritykset ovat aiemminkin voineet hakea kustannustukea, mutta edellisillä hakukierroksilla on havaittu, että pienimpien, alle 70 000 euron vuosiliikevaihdon yritysten kustannustukihakemuksista on hylätty yli 80 prosenttia. Pääsyy tukihakemuksen hylkäykselle on ollut tuen jääminen laskennallisesti alle 2000 euron alarajan. Nyt tilannetta halutaan muuttaa.

Jotta yritys voisi hakea kustannustukea, sillä täytyy olla Y-tunnus. Vaatimuksena on myös, että yrityksellä on tukikaudella hyväksyttäviä kustannuksia vähintään 2000 euroa. Jatkossakaan ei olisi alarajaa sille, mikä tukeen oikeutetun yrityksen liikevaihdon tulee olla.

Kuvassa entinen yrittäjä Pirjo Tauru

”Konkurssi oli lopulta pelastus”

Mikkeliläinen Pirjo Tauru toteutti unelmansa omasta ravintola-alan yrityksestä. Vaikka kolmivuotinen yrittäjyys päättyi konkurssiin, hän kokee oppineensa paljon uutta ja saaneensa uudenlaista vahvuutta.

Pirjo Tauru ehti ehtinyt olla viitisen vuotta töissä 2000-luvun alussa mikkeliläisessä Kahvila Vaahterassa. Kun yritys tuli myyntiin, yksi sen vakioasiakkaista innostui ja kysyi, lähtisikö Tauru pyörittämään paikkaa yhdessä hänen kanssaan.  Yhtiökumppani oli kokenut yrittäjä, vaikkei hän tuntenutkaan ravintola-alaa. Tauru puolestaan on kouluttautunut alalle ja työskennellyt siellä pitkään, joten parivaljakko perusti yhteisen osakeyhtiön, Pitaresta Oy:n, ja teki kaupat ravintolasta. Uusi yritys jatkoi yhtiökumppanille tutun tilitoimiston asiakkaana.

”Moni kyllä varoitteli, että oletko ihan varma. Sanoin, että tätä minä haluan. Työmotivaationi on ollut aina ihan älytön ja olen tehnyt työtä kuin yrittäjä.”

Kiinteät kulut yllättivät

Lounas veti väkeä. Illalla pyöritettiin ravintolaa olohuonetyyppisesti, oli karaokea ja bändi-iltoja.

”Kun aloitimme, lounaalla kävi noin 30 asiakasta ja parhaimmillaan yli 90. Hyvin porukat löysivät paikan. Yhtiökumppani oli rahoittaja-sijoittaja ja minä pyöritin toimintaa. Ensimmäiset viisi kuukautta tein töitä ympäri vuorokauden, nukuin välillä pihalla autossa tai ravintolassa. Vedin itseni tosi sippiin.”

Lounasaikaan oli apuna työntekijä. Lopulta palkattiin apua myös iltoihin ja viikonloppuihin.

”Vähän helpottui, kun pystyi jakamaan vastuuta. Mieskin tuli sitten firmaan töihin illoiksi ja viikonlopuiksi.”

Hälytyskellot alkoivat soida yrittäjän päässä, kun tili meni nollille. Vakuutusmaksut ja muita kiinteitä kuluja tuli.

”Sovin vakuutusyhtiön ja verottajan kanssa, että maksuja suoritettiin pienemmissä erissä ja yritin siirtää maksuja. Oli myös saatava pidettyä panimon tili auki, että saatiin tuotteita myyntiin. Meillä meni kuitenkin tosi hyvin. Liikevaihto oli 30 000 euroa ja ylikin kuukaudessa, että rahaa tuli ja meni.”

”Herää, kun rahat eivät riitä”

Yrityksen perustamisvaiheessa Tauru kävi aloittavan yrittäjän kurssin, mutta kun vaikeuksia alkoi tulla, hän ei tiennyt, mistä olisi voinut kysyä apua. Alhainen hinnoittelu oli lopulta asia, joka koitui kohtalokkaaksi.

”Kurssilla olin tehnyt laskelmat, mutta eivät ne vastanneet todellisuutta. Olin liian kiltti ja kaikki hinnat olivat liian alhaisia. Halusin, että kaikkien olisi helppo tulla ja hyvä olla. En osannut laskea, mitä kaikkia kuluja on, enkä osannut hakea apua yritysneuvojilta.”

”Omakin työpanos pitää muistaa hinnoitella.”

YEL-maksuja hän maksoi alusta saakka yli keskimääräisen tason ja itselleen palkkaakin paitsi viimeisenä vuonna.

”Olin todella väsynyt ja stressaantunut. En saanut nukuttua ja koko ajan mielessä oli työ. Sitten alkoivat olla synkät ajatukset, että itselle teen kaikkea, ajan kallioon. Kun mennään kädestä suuhun, eikä tiedä, millä huomenna laskut maksaa, silloin olisi pitänyt hakea apua. Mutta olin niin loppu ja tuntui, että kukaan ei ymmärrä, enkä saa mistään apua.”

Apu löytyi viime tipassa

Lopulta Taurulle tuli mieleen sana (Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus) Dynamo ja netistä löytyi numero sinne.

Tavastin Heli vastasi. Sanoin, että en tiedä, onko tämä oikea paikka tai numero, mutta olen tilanteessa, etten tiedä, miten selviän. Hän rauhoitteli, että sinua autetaan. Oli juhlapyhät alkamassa, mutta hän lupasi, että laittaa lapun Miksein yritysneuvoja Mari Meriläiselle, että hän soittaa sinulle heti arkipäivänä, kun tulee töihin.”

”Mari auttoi minua yrityksen kanssa, mutta myös ihmisenä. Tavattiin, oli pitkiä keskusteluja, itkettiin ja hän ymmärsi tilanteeni. Tuli ääretön helpotus, etten ole enää yksin. Yrittäjille sanoisin, että jos alkaa tulla vaikka pieniä tuntemuksia omassa mielentilassa, hakekaa apua. Osaavat ihmiset auttavat aidolla sydämellä.”

Ensin mietittiin, saisiko yrityksen vielä eteenpäin, mutta yrittäjän voimat olivat lopussa. Yrittäjyyden loppuaikoina Tauru muistaa oman luonteensakin muuttuneen. Pinna oli lyhyt ja tuli itkukohtauksia.

”Sanoinkin, että en enää tunnista itseäni. Olen iloinen ihminen, en tällainen ilkeä, joka töksäyttää. Oma persoona muuttui. Meillä oli Vaahterassa kantisporukka, jolta sain paljon tukea ja pidetään vieläkin yhteyttä.”

”Jos voimat loppuvat, ei jaksa enää kehittää.”

Firma laitettiin myyntiin ja yksi kiinnostunut kävi katsomassakin. Hän oli tulossa työharjoitteluun tutustumaan yritykseen, mutta sitten iskivät koronarajoitukset. Kiinteistöstä paljastui jo aiemmin tapahtunut kosteusvaurio, jonka takia vessat oli remontoitava.

”Sitten alkoi taistelu siitä, kuka vessaremontit maksaa. Oli koronavuosi ja vessarempat. Yritysneuvojan kautta syntyi yhteys yrityskummiin, jonka kanssa päädyttiin konkurssiin. En meinannut antaa millään periksi ja tuli hirveä syyllisyys, mitä asiakkaat ja työntekijät ajattelevat, kunnes tajusin, ettei ole muuta ulospääsyä. Kun päätös oli tehty, pesänhaltija otti pesän hoitaakseen ja me luovutettiin avaimet. Mun osalta se oli siinä. Minulta jäi saamatta vuoden palkat, mutta kun se raha ei minulla koskaan ollutkaan, en sitä harmittele.”

Jos yritystä ei olisi vedetty konkurssiin, Pirjo Tauru uskoo, että hänelle olisi tullut avioero.

”Enkä tiedä, missä olisin vai olisinko enää ollenkaan. Vaikka loppupeleissä hain tosi myöhään apua, se tuli nopeasti ja asiat menivät eteenpäin. Kaikki ottivat minut tosiaan, ymmärsivät ja tiesivät, mitä tehdä.”

Stressi jäi marjapellolle

Muutaman kuukauden Pirjo Tauru ehti olla kotona, kunnes toukokuun alussa hän aloitti Juvalla Teittisen marjatilalla töissä, kun ulkomaalaista työvoimaa ei saatu koronan takia.

”Ajattelin, että saan palkkaa, kun yrittäjänä en saanut mitään vuoteen. Sain tehdä töitä, olla ulkona, ei ollut stressiä mistään. Heidän pellolleen jäivät kaikki stressini. Se oli pelastukseni, koska en osaa olla jouten.”

Yritystä perustaville hän vinkkaa, että kannattaa perustaa yritys ihmisen kanssa, jonka tuntee kunnolla.

”Kannattaa punnita asioita ja kuunnella muitakin ihmisiä, eikä lähteä sinisilmäisesti liikkeelle hirveällä innolla. Rahaa pitää olla itselläkin, että on omavarainen. Ihan sama firma mikä firma, yllättäviä menoja on paljon ainakin alkuvaiheessa. Meillä oli se, että vaikka työntekijöitä tuli lisää, ei lisätty vakuutusmaksuja, mutta kun ei kukaan neuvonut. Tilitoimiston kanssakaan ei ollut palavereja asioista.”

”Yrittäjyys oli mun unelma.”

Syksyllä hän pääsi töihin mikkeliläiseen ravintolaan, ja nyt hän työskentelee mikkeliläisen hoivakodin keittiöön. Elämänusko on palannut. Unelma yrittäjyydestä on koettu, eikä hän kadu mitään.

”Kyllä asiat vieläkin tulevat välillä uniin ja hävettää, mitä tein asiakkaille. Konkurssi-sana koetaan häpeällisenä, mutta mulle konkurssi oli pelastus. Tärkeää minulle on, että olen nyt hyvässä kunnossa ja tervejärkinen. Oma yritys oli unelmani, mitään en kadu, mutta en myöskään ryhdy enää yrittäjäksi. Kaiken jälkeen olen nyt rohkeampi ja vahvempi ihminen.”

”Konkurssi voi olla sun voimasana.”

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Artikkeli on tuotettu osana Yritykset koronakriisin yli -hanketta, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus.

Yrittäjän tukipalvelut:

Yrittäjän tukiverkko -hanke on Etelä-Savon Yrittäjien hanke (syksyyn 2021 saakka) yhteistyössä Suomen Yrityskummien ja vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa. Tukiverkon asiantuntija keskustelee, tukee yrittäjää sekä tarvittaessa ohjaa eteenpäin esim. kriisikeskukseen tai Talousapu-neuvontaan. Katso lisää: https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat

Yrityskummit Etelä-Savo tarjoaa apua ja tukea mm. liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen ja tervehdyttämiseen. Katso lisää: https://www.yrityskummit.fi/fi/etela-savo

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä normaalin puhelinmaksun hinnalla arkisin klo 9-16 numerossa 0295 024 880.

Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu palvelee yrittäjäjärjestön jäseniä. Neuvonta kattaa myös maksukyvyttömyysasiat. Avoinna arkisin klo 8-20 numerossa 09 229 222.

Mikkelin seudun yritysten koronalinja palvelee yrityksiä koronapandemiasta johtuvissa asioissa. Tarjolla luottamuksellista apua ja neuvontaa arkisin klo 9-16 numerossa 010 340 3080.

Suomen Vertaisyrittäjät ry tarjoaa anonyymiä, luottamuksellista keskusteluapua yrittäjille päivystävästä puhelimesta 045 250 3366.

Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee 24/7 numerossa 09 2525 0111. Keskusteluapua mm. yrityksen taloushuoliin ja selviämiseen liittyvissä asioissa.

Katso myös Sakari Brusilan konkurssitarina:
https://mikseimikkeli.fi/yrittaja-ei-jaa-yksin-talousvaikeuksien-kanssa/

Euroopan sosiaalirahaston lippulogo
Ministeri Mika Lintilä

Yksinyrittäjätuen jatko keskustelussa

Valtakunnallisesta yksinyrittäjätuen jatkosta tihkuu tietoja. Suomen Yrittäjät on ajanut jatkoa tuelle jo syyskuusta lähtien.

Virallista tiedotusta ei ole annettu, mutta elinkeinoministeri Mika Lintilä on jo aiemmin kertonut Suomen Yrittäjien haastattelussa tuen olevan valmistelussa.

-On liian varhaista sanoa vielä täsmällistä ajankohtaa hakukierroksen avaamiselle, mutta pyrimme saamaan yksinyrittäjien tuen käyttöön ensi vuonna (2021) niin nopeasti kuin mahdollista, Lintilä kertoi jo joulukuussa.

Myös Suomen Yrittäjät odottaa tukea. Yrittäjät ovat ajaneet yksinyrittäjätuelle jatkoa syyskuusta alkaen.

-Tarvitaan pikaisesti linjaus myös yksinyrittäjätuesta. Moni yksinyrittäjä on nyt ahtaalla eikä saa myöskään kustannustukea. He tarvitsevat nopeasti oman tukensa selvitäkseen, Mikael Pentikäinen toteaa.

Yrityksistä kaksi kolmasosaa on yksinyrittäjiä.

Joulukuussa avattua kustannustukea maksettu 109 miljoonaa euroa

Joulukuussa jatkettua kustannustuen jatko-osaa on myönnetty 10.2. mennessä Valtiokonttorilta 109 miljoonan euron edestä. Tukea on hakenut 13434 yritystä ja tähän mennessä tuki on myönnetty 4340 yritykselle. Hakemuksia on käsittelemättä noin 1800. Noin 37% hakijoista on saanut myönteisen tukipäätöksen.

Mikkelistä tukea on hakenut 103 yritystä, joista 29% on saanut myönteisen päätöksen. Tukea on myönnetty Mikkeliin 721 768 euroa. Määrä on 55 % Etelä-Savoon jaetusta kustannustukirahoituksesta.

Uusi yritysten kustannustuki on haettavissa 26.2. saakka.

Artikkelikuva: Elinkeinoministeri Mika Lintilä, TEM

Sakari Brusila, Yrityskummit ja Talousapu

Yrittäjä ei jää yksin talousvaikeuksien kanssa

Konkurssilain koronapykälät lakkasivat voimasta tammikuun lopussa, minkä arvioidaan lisäävän konkurssien määrää kesään mennessä. Kolmisenkymmentä vuotta sitten konkurssin läpikäynyt Sakari Brusila on kulkenut vuosia talousvaikeuksiin joutuneiden yrittäjien rinnalla ja saattohoitanut yrityksiä.

Synnyinkunnassaan Rantasalmella nykyään asuva, agronomitaustainen Sakari Brusila on ollut vuodesta 2015 yksi Talousavun velkaneuvonnan päivystyksen kahdestakymmenestä asiantuntijasta. Tavallisesti hän päivystää puhelimessa 2-4 kertaa kuukaudessa, ja puheluita tulee kullakin päivystyskerralla noin 6-10. Viime vuoden koronakeväänä neuvonnan tarve kasvoi niin, että palvelu oli poikkeuksellisesti avoinna neljä kertaa viikossa ja päivittäin puheluja tuli noin 50.

”Nyt tilanne on rauhoittunut. Päivystän noin 2-3 kertaa kuukaudessa, ja puheluita tulee 10-15 kerralla. Yleensä keskustellaan siitä, miten konkurssia haetaan ja minkälainen prosessi se on. Toiminimiyrittäjät voivat myös päästä velkajärjestelyn piiriin. Sitä varten he tarvitsevat Talousapu-neuvojalta lausunnon, jonka he toimittavat velkaneuvojille. Tällaisia lausuntoja tulee päivän päivystyksen yhteydessä tehtäväksi 2-3 eri puolille maata.”

”Konkurssi ei ole niin kamala asia kuin se oli aikoinaan”

Neuvotteluvaraa löytyy

Helmikuun alusta syyskuun loppuun on voimassa väliaikaislaki, jonka mukaan yritys voi kiistää velkojan konkurssihakemuksen 30 päivän ns. maksukyvyttömyysolettaman perusteella. Käytännössä yritys voi vastustaa konkurssihakemusta omalla näkemyksellään siitä, miksi yritys on maksukyvytön vain tilapäisesti. Myös koronakriisin voi ilmoittaa tilapäisen maksukyvyttömyyden syyksi.

”Aiemmin käytössä ollut ns. kahdeksan päivän kirje tippui pois, ja tuli 30 päivän kirje. On ajateltu, että yrittäjä pystyy sen 30 päivän aikana järjestelemään vähän paremmin mahdollisuuksiaan. En oikein usko siihen. Jos on ajanut itsesi seinään, ei yleensä riitä voimia lähteä uudelleen voimistelemaan siinä.”

Brusila aavistelee, että tuleva konkurssiaalto ei kuitenkaan ole niin paha kuin mitä aiemmin pelättiin. Eri toimialoilla tilanteet kuitenkin vaihtelevat, ja etenkin nuoret, pienet yritykset ovat tiukoilla.

”Taiteilijat, taksit, parturi-kampaamot ovat koronan uhreja. Partureilla oli mahdoton tilanne viime keväänä, kun kukaan ei uskaltanut mennä parturiin. Usein pienet yritykset ovat olleet tiukoilla jo pidempään.”

Sekä verottaja että vakuutusyhtiöt ovat ilmoittaneet suhtautuvansa erilaisiin maksujärjestelyihin joustavasti, jos yrityksen toiminta saadaan jatkumaan jollain järkevällä tavalla.

”Ovat joustaneet hyvin tähänkin saakka, sitä ei voi kieltää. Etenkin verrattuna siihen, mikä oli tilanne 30 vuotta sitten, kun minä ajoin totaalisesti päin seinää, niin silloin verottaja ja pankit olivat ne pahimmat.”

Pitkän uran vähittäiskaupan alalla tehnyt Sakari Brusila tietää mistä puhuu, sillä hän kävi läpi konkurssin 30 vuotta sitten. Aikanaan hän pyöritti Porvoosta käsin yrittäjänä K-Maatalous ja rautakauppaa sekä autojen myyntiketjua ja työllisti parhaimmillaan 150 työntekijää. Vuoden porvoolaiseksi hänet valittiin vuonna 1989.

”Korttitalo alkoi kaatua 1991-92 laman seurauksena. Yritin neuvotella päämiehen, autojen maahantuontiyrityksen kanssa, mutta se olisi hyväksynyt vain tietyntyyppisiä ratkaisuja, ja ne ratkaisut eivät taas olleet mahdollisia. SKOP, päärahoittajakin, katosi. Istuin puoli päivää Porvoon saaristossa ja mietin, että hyppäänkö mereen. Oli huhtikuun alku, ja vesi oli niin kylmää, että en hypännyt. Minut pelasti se, että perhe pysyi kasassa.”

Pyydä apua ajoissa

Verottaja haki hänet helmikuussa 1992 henkilökohtaiseen konkurssiin eli häneltä meni käytännöllisesti katsoen kaikki.  Sattumoisin hän tapasi itseään 30 vuotta vanhemman liikkeenjohdon konsultin, josta tuli hänelle mentori ja yrityskummi, vaikkei tukihenkilöistä puhuttu niillä nimillä vielä siihen aikaan.

”Hänellä oli ideoita ja pää leikkasi kuin partaveitsi. Ajattelin, että jos minä 30 vuotta nuorempana olen lyömässä hanskat tiskiin, niin vika on minussa. Minustakin tuli myöhemmin yrityskummi. Nyt meitä mentoreita ja yrityskummeja on toista tuhatta. Yksi ongelmista kuitenkin on, että kummit ovat usein varttuneita ja vaikeuksissa olevat yrittäjät nuoria. Kynnys lähestyä 40-50 vuotta vanhempaa henkilöä on aika korkea. Tässä pitäisi saada pehmennystä aikaiseksi.”

”Yrityskummi tai mentori ei maksa sinulle mitään.”

Konkurssin jälkeen Brusila on työskennellyt koti- ja ulkomailla liikkeenjohdon konsulttina. Hän on myös kokenut velkaneuvoja ja yrityskummi. Kun hän muutama vuosi sitten asui Mikkelissä, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ohjasi hänen puheilleen nuoria, pari vuotta alalla olleita yrittäjiä, jotka olivat vaikeuksissa.

”He osasivat oman alansa tosi hyvin, mutta eivät tajunneet kirjanpidosta tai verotuksesta yleensä riittävästi. Siinä menivät sitten omat ja yrityksen rahat vähän sekaisin. Yrittäjä ei osannut, eikä uskaltanut kysyä kirjanpitäjältä, eikä mistään muualtakaan neuvoja ja apuja. Sitten yrittäjä oli tilanteessa, että voimat loppuivat, eikä näkynyt paljoa mahdollisuuksia. Tyypillistä oli, että oli yritetty liian pitkään yksin. Sama tulee vastaan nyt Talousavun keskusteluissa. Apua pitäisi pyytää mahdollisimman aikaisin.”

Brusila muistuttaa, miten tärkeää on valita ammattitaitoinen, auktorisoitu tilitoimisto. Valinta voi tosin olla aloittavalle yrittäjälle hankala, jollei mistään ole saatavissa suosituksia.

”Sanoinkin Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamolle, että kun sinne tulee uusia yrittäjäkandidaatteja, pitäisi olla antaa jonkinlainen lista tilitoimistoista, joita se voi suositella. Listassa pitäisi olla sellaisia yrityksiä, jotka esimerkiksi neljä kertaa vuodessa istuvat alas yrittäjän kanssa ja käyvät läpi kirjanpidon kausituloslaskelmat läpi ja selvittävät yrittäjälle, mistä tässä on kyse.”

”Tilitoimisto pystyy tulkitsemaan missä mennään.”

Brusila arvioi, että Mikkelin-vuosinaan hän saattohoiti parisenkymmentä yritystä. Muutama yritys saatiin myös pelastettua velkajärjestelyin.

”Se vaatii tietynlaista luonnetta yrittäjältä, että vaikka ajaa päin seinää, löytyy rohkeutta jatkaa. Jos yrityksen takana on ollut näkemystä, niin joku kyllä tulee ja täyttää aikanaan sen aukon.”

Etelä-Savon yrityskummit ovat aloittaneet yhteistyössä yrittäjäjärjestön ja vakuutusyhtiön kanssa Turvarengas-palvelun, jonka joukko kokeneita asiantuntijoita auttaa silloin, kun omat voimat loppuvat.

”On yrityskummeja, joilla on liiketalouden kokemusta, entisiä pankinjohtajia, tilitoimistoihmisiä ja pari lääkäriä, joilla on terapiakokemusta. Nyt pitäisi saada leviämään tieto Turvarenkaasta alueen yrittäjille.”

”Tukirengas toimii ja early warning -verkosto rakentuu.”

Konkurssin leima haalenee

Brusila korostaa, että yrittäjällä pitää ylipäätään olla ympärillään laaja joukko ihmisiä yhteiskunnan eri alueilta. Verkostoista löytyy tukea ja näkemystä. Pitäisi myös olla halua kouluttautua eteenpäin. Brusila itse on kouluttautunut myös muutosjohtamisen (turnaround management) asiantuntijaksi sekä Suomessa että ulkomailla. Konkurssista hänet nosti lopulta takaisin pinnalle ympäristönvaihdos ja oma tahto.

”Menin amerikkalaisen konsulttifirman palvelukseen ja olin pari vuotta töissä Ruotsissa ja Norjassa. Vähitellen muutimme Porvoosta Helsinkiin ja hukuimme siellä massaan.”

”Palattuani olin ammattilainen uudella alalla.”

Konkurssin läpikäyneet yrittäjät voivat olla suuri voimavara muille, samaan tilanteeseen joutuneille, mutta helppoa heidän löytämisensä ei kuitenkaan ole.

”Yrittäjällä, joka on kokenut yrityksen toiminnan ja tuhon sisältä päin ja pystynyt hoitamaan asioita eteenpäin, olisi paljon annettavaa muille. Osa meistä ei häpeän takia kuitenkaan halua tulla esille.”

Kun 30 vuotta sitten oli vielä mielikuva, että konkurssin tehnyt on lopun ikänsä velkavankeudessa, tilanne on nykyään eri ja helpotuksia on tulossa lisää.

”Ensin elinikäinen aktiivinen perintä lyheni 15 vuoteen. Nyt ollaan muuttamassa lainsäädäntöä niin, että ilmeisesti vuonna 2023 tulee uusi laki, jonka perusteella perinnät päättyvät jo muutaman vuoden kuluttua eli vallalle tulee eurooppalainen ajattelutapa. Myös luottotietomerkintöjen voimassaoloaikaa ollaan lyhentämässä.”

Brusila on vakuuttunut, että jos yritys menee nyt koronakriisin aikana nurin, asialle löytyy ymmärrystä.

”Koronan takia ollaan yritysten saattohoitovaiheessa kesään mennessä. Nyt kuitenkin ymmärretään, että konkurssi ei ole välttämättä yrittäjän, vaan koronan vika, eikä yrittäjän tarvitse ottaa siitä häpeää niskaansa.”

”Älä murehdi vanhoja, uusi ovia avautuu.”

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa ja neuvoo talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä. Palvelu on avoinna arkisin klo 9-16 numerossa +358 29 502 4880.

Yrittäjän tukiverkko -hanke auttaa yrittäjää tunnistamaan omaa tilannettaan, jaksamista, yrityksen tilannetta ja tulevia suunnitelmia. Katso lisää: https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat/a/etela-savo/tietoa-etela-savon-yrittajista/hankkeet-548202

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Artikkeli on tuotettu osana Yritykset koronakriisin yli -hanketta, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus.

Lue myös: Pirjo Taurun konkurssitarina.

Euroopan sosiaalirahaston lippulogo
Polokwanen delegaatio Mikkelissä marraskuussa 2019

Mikkeli mukaan valtion ekosysteemisopimukseen

Yliopistokeskuskaupungit pääsivät nyt ensimmäistä kertaa mukaan sopimukseen. Sopimuksen myötä valtio kohdentaa TKI-rahoitusta alueellisten ekosysteemien vahvistamiseen. Sopimus tukee EcoSairilan alueen vesiosaamisen kehittymistä ja liiketoimintaa.

Mikkelin kaupunki on allekirjoittanut Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen valtion kanssa. Sopimus perustuu Sanna Marinin hallitusohjelman linjaukseen rahoituksen kohdentamisesta yliopistokaupunkien ekosysteemien vahvistamiseksi. Nyt allekirjoitettu sopimus on voimassa 31.12.2027 asti.

Hienoa, että Mikkeli yliopistokeskuskaupunkien joukossa pääsi sopimukseen mukaan ja saa kansallista tunnustusta omassa kehityskohteessaan. Ekosysteemisopimus tukee hyvään vauhtiin päässyttä oppilaitosten välistä T&K-yhteistyötä EcoSairilassa. Yhteistyö edesauttaa myös osaamispohjaisen elinkeinotoiminnan laajenemista alueelle, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen kertoo.

Uuden sopimuksen tavoitteena on tukea kaupunkien roolia elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön alustana. Yliopistokeskuskaupunkien sisällyttäminen sopimukseen tapahtui Mikkelin kaupungin aloitteesta. Valmisteluun on osallistunut paikallisesti suuri joukko toimijoita. Vahvasti mukana edunvalvonnassa olivat myös muut yliopistokeskuskaupungit.

Mikkelin kaupungin ja valtion väliseen sopimukseen on kirjattu erityisenä strategisena kehityskohteena ”Yhdyskuntavesien kiertotalous”. Valinta on määritelty siten, että se tukee kaupungin kehittämiskohteena olevan EcoSairilan tavoitteita. Sopimus mahdollistaa mm. jätevedenpuhdistamon yhteyteen sijoittuvan BEM-vesiosaamiskeskuksen koordinointia, palvelujen kehittämistä ja markkinointia pitkäjänteisesti. Sopimus tuo Mikkelin EcoSairilalle ja osaamiskeskukselle myös valtakunnallista uskottavuutta.

-Ekosysteemisopimus valtion kanssa osoittaa kiistatta sen, että tekemämme pitkäjänteinen työ EcoSairilan osalta on ollut oikean suuntaista ja se ei ole mennyt hukkaan. Kyse on kehitysalustamme kansallisesta tunnistamisesta ja tunnustamisesta, joka vahvistaa Mikkelin asemaa erityisesti vesiosaamisen keskuksena. Lisäksi sopimus tukee merkittävästi alueen yliopistotoimintojen edelleen kehittämistä, kaupunginjohtaja Timo Halonen kertoo.

-Saamme valtiolta jatkossa rahaa sellaiseen koordinointityöhön, jota ei ole aiemmin voitu tehdä valtion rahoituksella. Pitkäaikaisena tavoitteena on luoda EcoSairilaan sellainen osaamiseen perustuva yritysympäristö, jossa kaupunki mahdollistaa ja yksityiset yritykset tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tuella luovat uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Juha Kauppinen jatkaa.

Rahoitusraami tarkentuu neuvottelussa

Sopimuksen mukaisesta rahoituksesta sovitaan erikseen Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Alustava vuosibudjetti on noin 250.000 euroa, josta valtion osuus on 60 prosenttia ja Mikkelin ja seudun osuus yhteensä 40 prosenttia.

Lue koko sopimus:
Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Mikkelin kaupungin ja valtion välillä

EcoSairila banner 800x600

Mikkeli avaa kysymyspalstan jätevedenpuhdistamoon liittyen

Mikkelin kaupunki yhdessä Mikkelin vesilaitoksen ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa on avannut sivut, joilla vastataan kaupunkilaisten kysymyksiin jätevedenpuhdistamosta, sen operoinnista sekä Ecosairilan alueen kumppanuuksista.

Vastaajina kysymyksiin ovat kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä, vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki sekä toimitusjohtaja Juha Kauppinen, hankinta-asiantuntija Ilkka Liljander ja EcoSairila-koordinaattori Panu Jouhkimo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Sivut on rakennettu kaupungin nettisivujen yhteyteen ja niillä on jo julkaistu kysymyksiä vastauksineen. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus lähettää myös oma kysymyksensä sivujen kautta. Näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan mahdollisuuksien mukaan saman arkipäivän aikana.

– Sivut ovat syntyneet kaupunkilaisten tarpeesta saada oikeaa, ajantasaista tietoa kaupungin merkittävimmästä hankkeesta, kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä kommentoi sivujen taustaa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy haluaa olla myös mukana mahdollistamassa kaupunkilaisten ajantasaisen tiedonsaannin.

– Puhdistamohanke ja operointipalvelun hankinta ovat herättäneet paljon keskustelua ja kysymyksiä. Virheellistäkin tietoa on liikkeellä. Päätimme tarjota kaikille kaupunkilaisille yhteisen kanavan, jossa vastataan kysymyksiin. MikseiMikkelin tehtävänä on kehittää EcoSairilaa ja sinisen biotalouden osaamiskeskusta. Siten olemme mukana operaattorin ja kehittämiskumppanin hankintaprosessissa ja myös vastaamassa näitä koskeviin kysymyksiin, kommentoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Juha Kauppinen.

Kysymyspalsta löytyy osoitteesta: www.mikkeli.fi/puhdistamohanke

Lisätietoja:
Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä puh. 044 794 2515, jouni.riihela@mikkeli.fi
Mikkelin vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki, puh. 044 974 2601, reijo.turkki@mikkeli.fi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, toimitusjohtaja Juha Kauppinen, puh. 044 0361616, juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi

Mikkelin elinvoimatyö on uudistumassa – jaosto käsittelee esitystä 9. helmikuuta

Mikkelin kaupungin elinvoimatyö on uudistumassa. Konserni- ja elinvoimajaosto käsittelee kokouksessaan tiistaina 9.2. kaupunginjohtajan esitystä uudistuksista.

Kaupunginjohtajan esitys on, että jaosto edelleen esittää kaupunginhallitukselle sitä, että kehitysyhtiö Miksei Oy jatkaa toimintaansa ja että matkailu säilyy osana kehitysyhtiötä. Lisäksi esitykseen kuuluu, että kaupungille perustetaan elinvoimajohtajan virka. Elinvoimapalvelut toimisivat verkostomaisesti ja läheisessä yhteistyössä kaupungin palvelualueiden kanssa.

Elinvoimapalveluiden alaisuuteen sijoittuisivat kaupungin strategiatyö, viestintä ja markkinointi, työllisyydenhoito, hankekoordinaatio sekä aluekehitys ja edunvalvonta.

Katso koko esitys jaoston esityslistalla 9.2.

Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Mikkeli Siivotaan Oy:n toimitusjohtaja Osku Nykänen

Siivousyrittäjä kehittää digitaalisia työkaluja

Osku Nykänen teki jo 14-vuotiaana määrätietoisen uravalinnan. Kasvuyrittäjäksi hänet vei sattuma. Nyt Mikkeli Siivotaan Oy:n toimitusjohtaja on tuomassa kansainvälisille markkinoille mobiilisovelluksen.

Osku Nykänen alkoi treenata jo 14-vuotiaana päästäkseen aikanaan armeijassa erikoisjoukkoihin. Siinä samalla lukio hoitui hyvin arvosanoin. Palkkatöitä hän teki turva-alan yritykselle. Kun armeija oli ohi, pääsykoe Maanpuolustuskorkeakouluun oli mennyt hyvin ja ammattikorkeakoulussa odotti opiskelupaikka.

”Kun entistä työnantajayritystä ei enää ollut, perustin oman turva-alan yrityksen saadakseni rahaa ja palkkasin siihen myös kaksi entistä työkaveriani. Liikeideana oli tarjota anniskeluravintoloille turvapalveluita. Ajattelin, että teen kesät sitä ja opiskelen talvet.”

Ennen kesäfestarikauden alkua oli kuitenkin parisen kuukautta, joille piti keksiä muita toimeksiantoja.

”Aloin tehdä kotisiivouksia imurin ja ikkunanpesuvehkeiden kanssa. Liikeideana oli, että ei tarvitse maksaa, jos jälki ei kelpaa. Olin alkuun markkinahäirikkö, joka kilpaili hinnalla. En halunnut panna rahaa markkinointiviestintään ja halusin, että homma on riskitöntä ilman lainaa. Jo niihin aikoihin syntyi asiakaslupaus eli meiltä ei jää rantuja.”

Kun koulu syksyllä alkoi, asiakkaina oli 20 kotitaloutta. Yritys vei puolet viikosta ja kymmenisen tuntia kului järjestyksenvalvojana ravintoloiden ovilla. Seuraavan kesän festareille olikin jo tilattu 11 tekijää yrityksen kautta.

”Kun lokakuussa tentit alkoivat, tajusin, että pitäisi ehtiä lukea. Lopetin ovihommat. Siivosin ympäri vuoden ja tein festareita kesät. Homma helpottui, kun tutustui ihmisiin.”

Siivousyritys kasvukiitoon

Ensimmäisen oman osakeyhtiön, Etelä-Savon Kotihoitajat Oy:n, Osku Nykänen perusti 22-vuotiaana vuonna 2011, ja yritys on edelleen olemassa. Pari vuotta myöhemmin syntyi uuden strategian pohjalta Mikkeli Siivotaan Oy. Osakkaita oli kaksi, ja yhtiölle oli tehty liiketoimintasuunnitelma, mietitty asiakasryhmät ja kokemustakin yrittämisestä oli.

”Silloin 22-vuotiaana ajattelin tosiaan, että valloitetaan koko maakunta, muttei ollut helppoa löytää työntekijöitä, jotka tekisivät asiat yhtä hyvin kuin minä itse tein.”

Tiukka työnteko kostautui terveysongelmina heti kolmen kuukauden jälkeen, kun työntekijöistä oli seitsemän samaan aikaan sairaana ja yrittäjä yritti tuurata heitä kaikkia.

”Lopulta jouduin ambulanssilla sairaalaan keuhkokuumeen takia. Sairauskierteessä meni useita kuukausia. Sen jälkeen tajusin, että pitää nostaa hintoja, jos meinaa joskus pitää lomaakin ja että toimintatapoja on kehitettävä.”

Yrityksen kasvu on rahoitettu työllä. Osku Nykäsen kokemus on, että pankit eivät rahoita siivousalaa. Kuitenkin laiteinvestoinnit ovat suuria, on oltava koneita ja pesulayksiköitä.

”On hiton vaikea olla pienyrittäjä tällä alalla, jos haluaa kasvaa. Kuitenkin me ollaan startup-yritys siinä mielessä, että ollaan kasvettu 40 prosentin kasvuvauhdilla, eikä toiminta ole vieläkään vakiintunut.”

”Rahoituksen saanti tälle toimialalle on edelleen hankalaa.”

Koronakevät alkoi näkyä yrityksessä, kun rajoitukset pakottivat asiakasyrityksiä sulkemaan oviaan ja kuluttaja-asiakkaat jäivät koteihinsa tekemään etätöitä.

Huhtikuussa yrityksen oli tarkoitus avata siivoustuotteiden kivijalkamyymälä Mikkelin ydinkeskustassa, mutta lopulta ovet pystyttiin avaamaan toukokuussa ja nyt ovet avautuvat sopimuksesta.

Verkkokauppa yrityksellä on ollut jo vuoden 2019 alusta. Sen kautta myytiin keväällä paljon hengityssuojaimia ja koko vuoden suojakäsineitä on mennyt hyvin kaupaksi. Toisaalta imureiden ja pesuaineiden kauppa hiljeni.

”Verkossa ovat liikkuneet vain ns. koronatuotteet. Avasimme myös oman koronasivuston heti helmikuun alussa neuvoaksemme asiakkaitamme. Yllätys oli, kun kävijämäärä kaatoi palvelimen. Nyt useaan osaan jaettu sivusto kestää kerrallaan kymmeniä tuhansia kävijöitä. Kehitimme myös tavan tarjota koneostoja tekeville osamaksusopimuksia ja tarjoamaan myös vuokraratkaisuja sekä huoltoja.”

”Verkkokauppa palvelee myös kuluttajia”

Mobiilisovellus kehitteille

Omaan tarpeeseen räätälöityä ohjelmistoratkaisua Osku Nykänen alkoi etsiä jo vuonna 2014. Seuraavana vuonna yritys otti käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän, joka suunniteltiin itse ja sen toteutus tilattiin alihankkijalta. Nyt siitä on käytössä 7.2 versio.

Parhaillaan yritys on saamassa maaliin omana tuotekehityksenä suunnitellun mobiilisovelluksen, joka palvelee niin yrityksen johtoa, asiakkaita kuin työntekijöitäkin.

”Mobiilisovelluksessa ovat niin tilaukset, työkohteet, matkat niihin ja raportointityökalut. Sovellus tuottaa reaaliaikaista tietoa. Tiedämme, mitä töitä tehdään missäkin, mitkä ovat matka-ajat ja työntekijöillä on käytössään kartat kohteista. Sovellus auttaa meitä välittämään oikean tekijän oikeaan kohteeseen.”

”Tarvittiin toiminnanohjausjärjestelmä liikkuvaan työhön.”

Sovelluksesta on tehty myös englanninkielinen versio. Jatkossa kuluttajat voivat hyödyntää sovelluksen verkkokauppaosiota eli tehdä tilauksen ja maksaa sen saman tien. Osku Nykäsen ideoiman sovelluksen on toteuttanut mikkeliläinen Mindhive Oy. Sovelluksen oikeudet ovat Mikkeli Siivotaan Oy:llä, joka alkaa myydä sitä AppStoren kautta loppuvuoden aikana.

”Tästä tehdään kansainvälinen tuote, joka pilotoidaan kotimaassa ja Virossa. Sovellus sopii myös muiden toimialojen yrityksille, joiden toimeksiannoissa liikutaan paljon useissa kohteissa. Seuraavassa versiossa on mukana myös matkalaskun laskentaominaisuus.”

Verkostoista vetoapua

Vuodesta 2015 alkaen yrityksellä on ollut ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva hallitus.

”He antavat neuvoja, mutta katsovat myös, että en ole liian kunnianhimoinen. He antavat enemmän armoa minulle kuin itse antaisin ja pohtivat, millä aikataululla mitäkin on järkevää toteuttaa.”

Mikkeli Siivotaan Oy on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Sata-hankkeessa.

”Lähden helposti mukaan erilaisiin hankkeisiin, koska haluan antaa mahdollisuuden uuden oppimiselle ilman suuria odotuksia. Mikseistä olen saanut oikeaa apua liiketoimintaan. Hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolinin olen tuntenut pitkään. Esimerkiksi Sata-hankkeen verkkokauppakoulutus oli tärkeä mahdollisuus vaihtaa ajatuksia muiden kanssa onnistumisista ja virheistä.”

Osku Nykänen pitää erittäin tärkeänä myös hankkeen kautta saatua lakimiespalvelua.

”Sovelluskehitykseen liittyy sopimusjuridiikkaa ja lisenssejä. Myös verkkokaupassa myyntiin Sata-hankkeen asiantuntijat ovat antaneet apua ja viilanneet sanamuotoja.”

”Sata-hankkeesta on ollut meille monenlaista iloa.”

Yhdessä mikseiläisten kanssa on tehty myös tuotekehitykseen liittyviä rahoitusanomuksia. Tuotekehitykseen onkin saatu Tekesiltä ja Business Finlandilta kehittämisrahaa.

Yrityksen työntekijöistä noin puolet on ulkomaalaistaustaisia, joten yritys on kehittänyt tapoja perehdyttää heitä työvaiheisiin ja työturvallisuuteen videoita hyödyntämällä.

”Olemme luoneet koulutusmateriaalit itse, varanneet koulutuspäiviä niiden läpikäymiseen ja lopuksi ihmiset suorittavat tentin, joka on saatava 100-prosenttisesti läpi. Videotuotannossa on tehty yhteistyötä Xamkin ja Miksein Digiportaat-hankkeen kanssa.”

”Videoperehdytys toimii monikulttuurisessa työyhteisössä.”

Tällä hetkellä yritys työllistää noin 25 ammattilaista, sillä on yli 200 asiakasta ja noin miljoonan euron liikevaihto. Yritys toimii kotimaakunnan lisäksi muun muassa Espoossa.

”Yli puolet liikevaihdostamme tulee nyt Etelä-Savon ulkopuolelta ja siitä 70 prosenttia käytetään täällä Mikkelissä”, Osku Nykänen muistuttaa.

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuva: Mikkeli Siivotaan Oy:n toimitusjohtaja Osku Nykänen kehittää digitaalisia työkaluja vauhdittamaan yrityksen kasvua.

MikseiMikkeli TUMA kahvihuone

Yrityspalvelut saivat asiakkailta kiitettävän arvosanan

Koronavuonna tehty yritystoimijoiden yhteistyö sai kiitosta.

Etelä-Savon ELY-keskuksen syyskuussa toteuttamassa kyselyssä Etelä-Savon yrityspalvelut saivat asiakkailtaan kouluarvosanan 8,6. Kyselyyn vastasi 155 eteläsavolaista yrittäjää tai yrityksen edustajaa.

Laadukkaimmiksi palveluiksi valtaosa vastaajista koki yritystoimintaa suunnitteleville ja aloittaville yrityksille suunnatut palvelut. Vastaajat kuvasivat yrityspalveluja alueella muun muassa ”hämmästyttävän hyviksi”.

Yritykset kokevat tärkeänä ja yritystoimintaa helpottavana toimintatapana yhden luukun palvelumallin. Vastaajat arvostivat myös asiakaspalveluhenkilöstön pysyvyyttä, eli asiointia halutaan tehdä tuttujen ihmisten kanssa.

Myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asiakastyytyväisyys uuteen ennätykseen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asiakastyytyväisyys nousi uuteen ennätykseen marraskuussa 2020 toteutetussa kyselyssä, jossa 121 vastaajaa antoi palveluista yleisarvosanaksi 4,0 / 5.

-Yhtiömme strategisten tavoitteiden toteutumista mitataan tuloskortilla, jonka yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on rakentaa verkostoja sekä tuottaa asiakaslähtöisiä, tunnettuja ja tuloksellisia yrityspalveluja. Tämän työn keskeisin mittari on asiakastyytyväisyys, MikseiMikkelin hallituksen puheenjohtaja Toni Maczulskij toteaa.

-Olemme tietysti tyytyväisiä, että asiakastyytyväisyys paranee. Se kertoo, että kuljemme oikeaan suuntaan ja olemme tehneet asiakkaiden näkökulmasta oikeita valintoja, kehitysyhtiön toimitusjohtaja Juha Kauppinen arvioi.

Jonkin verran Kauppinen arvioi tuloksissa näkyvän myös korona-ajan, joka ajoi entistä useammat yritykset asioimaan alueellisiin yrityspalveluihin. Koronaneuvonnassa on koko maakunnassa onnistuttu ilmeisen hyvin.

MikseiMikkelin kyselyssä vastaajat arvioivat tulevaisuuden kehitystarpeistaan tärkeimmiksi uusien kumppanuuksien ja verkostojen rakentamisen sekä myynnin ja markkinoinnin kehittämisen. Kiitosta saatiin erityisesti korona-ajan neuvonta- ja rahoituspalveluista.

Koronavuodella ei vaikutusta yritysten perustamishalukkuuteen – sen sijaan lopettaneissa piikki

Koronavuodesta huolimatta Mikkelissä perustettiin uusia yrityksiä tavalliseen tahtiin. Kaupparekisteriin merkittiin tammi-joulukuussa 2020 Mikkelissä yhteensä 239 yritystä, kun vuotta aiemmin yrityksiä merkittiin 230.

Lopettaneita yrityksiä oli 324, kun edellisvuoden vastaava määrä oli 199.

-Lopettaneissa on mukana nyt poikkeuksellisen paljon yrityksiä, joiden toiminta on jo pidempään saattanut olla pienimuotoista. Korona antoi tällaisen liiketoiminnan lopettamiselle sen viimeisen sysäyksen, Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksen Heli Tavasti kertoo.