fbpx
Kolme iloista miestä seisoo työvaatteissa lautapinojen edessä

Vientiyritys Misawa Homes of Finland toimii Mikkelissä, koska täällä on tarjolla energiaa ja luonnonvaroja

Tässä juttusarjassa esittelemme Mikkeliin sijoittuneita yrityksiä. Misawa Homes of Finlandin saha on toiminut Mikkelissä vuodesta 1994. Mikkeliin sijoittumisessa ratkaisivat tehokas energian saanti sahalaitokselle, laadukkaat luonnonvarat ja kaupungin johdon aktiivisuus. 

Misawa Homes of Finlandin saha Mikkelin Pursialassa on mikkeliläisittäin ja myös koko valtakunnan mittakaavassa harvinainen yritys.

Sahalla valmistetaan puutavaraa suomalaisesta kuusesta. Koko tuotanto, joka on pääasiassa erikoismittaista lankkua, viedään Japaniin jatkojalostettavaksi liimapuuksi, ja sitä käytetään pääosin Misawa Homes -yrityksen rakentamien pientalojen rungoissa.

Misawan saha perustettiin Mikkeliin vuonna 1994. Se oli aikanaan toinen japanilainen yhtiö Suomessa.

Toimitusjohtaja Hitoshi Hayashin mukaan yhtiö päätyi aikoinaan etsimään paikkaa sahalle Suomesta, sillä se ei saanut tarvitsemaansa laatua toimittajiltaan Pohjois-Amerikasta ja Kanadasta.

– Toimimme aiemmin Yhdysvalloissa ja Kanadassa, mutta tuolloin siellä oli epävakaat markkinat ja myös puutavaran hinta nousi. Tutkimme eri alueita, joilla voisimme toimia. Suomessa markkinoiden riski oli pienempi ja tarjolla oli laadukasta ja tasalaatuista puutavaraa, Hayashi sanoo.

Laadukkaan puun lisäksi sekin puolsi Suomeen tuloa, että puun korjuuketju oli tehokas ja puuta osattiin Suomessa käsitellä.

Misawa Homes of Finlandin tehdaspäällikkö Pasi Lähdelahti muistelee, että iso tekijä Misawan sijoittumisessa Mikkeliin 1990-luvulla oli se, että silloinen kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitainen olivat yhtiön suuntaan aktiivisia.

– Mikkelissä tehtiin aktiivisesti töitä, jotta sahalle löytyisi hyvä paikka, Lähdelahti sanoo.

Paikka löytyi Pursialasta, jossa samalla paikalla oli aiemminkin sijainnut vanha saha, ja uuden sahan tarvitsema infrastruktuuri tontille kulkevine ratoineen oli valmiina.

Energiaa viereiseltä laitokselta, puumassaa energiaksi

Kolme merkittävää seikkaa ratkaisi Mikkeliin sijoittumisen.

Yksi tärkeimmistä syistä on yhteistyö Etelä-Savon Energian (Ese) kanssa, josta on ollut molemmille yhtiöille hyötyä. Misawa Homesin saha sijaitsee aivan Esen lämpölaitoksen vieressä.

– Käytämme Eseltä saatavaa sähkö- ja lämpöenergiaa, ja myymme meiltä puumassaa ja sahanpurua energiaksi Eselle, Hitoshi Hayashi kertoo.

Esen laitoksesta kulkee sahalle rakennettu putki, jota pitkin energia kulkee. Vastineeksi Misawa tuottaa puumassallaan noin 8–10 prosenttia Mikkelin lämpöenergiasta.

Toinen syy, jonka vuoksi Misawa halusi Mikkeliin, olivat luonnonvarat.

– 1990-luvulla kuusitukkia oli meilläpäin hyvin tarjolla, Pasi Lähdelahti sanoo.

Suomalaisen kuusen veroista ei kasva monessa paikassa maailmassa, ja Mikkelin ympäristössä sitä on ollut hyvin saatavilla.

Luonnonvaroista huolehtiminen on Misawalle erityisen tärkeää. Yhtiössä on ollut jo vuosien ajan tapana käydä istuttamassa puita Etelä-Savon metsiin yhdessä asiakkaidensa kanssa.

Kolmas ratkaiseva asia oli Mikkelin sijainti Suomen kartalla. Lähin merisatama on suhteellisen lähellä kaupunkia: Mikkelistä on vain noin 150 kilometrin matka Kotkan satamaan, jonne kuljetusliike vie valmiin puutavaran ja josta se lähtee aluksella merta pitkin ensin Saksaan ja sitten Japaniin.

Samat kolme syytä tuovat Misawa Homesille hyötyjä, joiden vuoksi sen kannattaa toimia Mikkelissä edelleen.

– Pystymme tuottamaan puutavaraa tehokkaasti ja tiukkojen laatuvaatimusten mukaisesti. Eteläsavolainen kuusi on vahvaa ja tasalaatuista, apulaisjohtaja Kengo Ara kehuu.

Kolme miestä istuu vierekkäin neuvottelupöydän äärellä, takanaan kaksi taulua
Tehdaspäällikkö Pasi Lähdelahti, toimitusjohtaja Hitoshi Hayashi ja apulaisjohtaja Kengo Ara pitävät Mikkeliä hyvänä paikkana toimia. – Pystymme tuottamaan täällä puutavaraa tehokkaasti ja tiukkojen laatuvaatimusten mukaisesti. – Japani ikääntyy ja uuden rakentaminen vähenee, eli myös tilaukset meiltä vähenevät. Seuraavien 30 vuoden haasteena onkin löytää uusia asiakkaita, sanoo toimitusjohtaja Hitoshi Hayashi (keskellä). Kuva Saku Niilo-Rämä

70 000 kuutiota puutavaraa Japaniin

Misawa Homes -yrityksellä on Japanissa seitsemän talotehdasta. Yritys on osa isoa Toyota-konsernia, johon kuuluvat muun muassa teräsvalmistaja, kuljetusyritys, vakuutusyhtiö ja tietokonepeliyritys.

Mikkelissä sahan tuotannon läpi kulkee keskimäärin 17 täysperävaunullisen rekan puumäärä vuorokaudessa. Kuusitukit lajitellaan ja sahataan erikoismittoihin. Laudat pinotaan, kuivataan puutavarakuivaamoissa Esen voimalaitoksen tuottamalla lämmöllä ja paketoidaan ennen kuljetusta Kotkaan ja siitä eteenpäin.

Erikoismittoihin sahattua lautaa käytetään Japanissa pääasiassa japanilaisten pientalojen rakentamiseen. Eteläsavolainen kuusi päätyy yleensä talon runkoelementteihin, joko lattioihin, seiniin tai kattoon piiloon verhoiltuna.

– Sahatavaraa käytetään jonkin verran myös laivojen rakentamisessa, Hayashi sanoo.

Misawa Homes of Finlandin toiminta on ollut pitkään hyvin vakaata. Kengo Ara esittelee yhtiön lukemia vuodelta 2022: tuolloin Mikkelin sahalta vietiin kaikkiaan 70 000 kuutiota puutavaraa Japaniin ja yhtiön liikevaihto oli reilut 21 miljoonaa euroa. Viime vuosina liikevaihto on ollut 22–24 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti muutaman prosentin luokkaa.

Maaliskuussa neljä viikkoa kestäneet poliittiset lakot vaikuttivat kuitenkin myös Misawan sahan tuotantoon. Lakon takia tavaraa ei saatu lähtemään eteenpäin, varastot täyttyivät ja tuotanto jouduttiin keskeyttämään. Tuotannon henkilökunta jouduttiin jalkauttamaan huhtikuun alussa.

Työvoiman löytäminen melko haastavaa

Työntekijöitä Misawan sahalla on ollut perustamisesta lähtien keskimäärin 35. Suurimmillaan työntekijöiden määrä oli vuonna 1997, kun sahalla siirryttiin kahteen vuoroon ja työntekijöitä oli 40.

Tällä hetkellä sahalla on työntekijöitä noin 37. Kaksi johtajaa on työkomennuksella Japanista, muu henkilökunta tulee lähempää, Mikkelistä ja lähialueilta.

Pasi Lähdelahti tunnustaa, että Mikkeliin on melko haastavaa löytää työvoimaa.

– Nuoremmissa työntekijöissä vaihtuvuus on isompaa. Kun vanhempia työntekijöitä jää eläkkeelle, uutta yhtä pysyvää työvoimaa on haastavampaa löytää tilalle.

Misawa on käyttänyt rekrytoinneissa henkilövuokrausfirmaa, josta työntekijöitä on ollut ensin vuokralla ja sitten otettu vakituiseksi.

Tällä hetkellä sahalla ei ole virallisesti avoimia työpaikkoja, mutta jos sopivia tekijöitä löytyisi, yksi palkattaisiin heti huolto- ja kunnossapitotehtäviin.

– Tehtävässä tarvitaan erikoistaitoja, joita ei ole ihan kenellä tahansa, Pasi Lähdelahti sanoo.

Mikkelissä ei ole tällä hetkellä sahateollisuuden koulutusta, eikä Misawalla ole koettu tarpeelliseksi tehdä yhteistyötä mikkeliläisten oppilaitosten kanssa muulla tavoin.

Myös yhteistyö kaupungin kanssa on ollut melko vähäistä, sillä yhtiö on toiminut vakaasti eikä esimerkiksi isoja laajentumisia ole suunnitteilla. Misawalla ollaan silti erityisen ylpeitä yrityspalkinnosta, jonka Mikkelin kaupunki myönsi yhtiölle vuonna 2018.

– Juhlimme syksyllä 30-vuotisjuhliamme, ja kaupunginjohtaja on kutsuttu juhliin, Hitoshi Hayashi sanoo.

Seuraavien vuosien haasteena löytää uusia asiakkaita

Misawan tulevaisuus Mikkelissä näyttää melko pysyvältä. Tulevaisuudessa on kuitenkin isoja kysymysmerkkejä.

– Japani ikääntyy ja uuden rakentaminen vähenee, eli myös tilaukset meiltä vähenevät. Tämä on meille melko iso ongelma. Seuraavien 30 vuoden haasteena onkin löytää uusia asiakkaita, sanoo toimitusjohtaja Hitoshi Hayashi.

– Yhtiön johtaja kuitenkin tykkää todella paljon Misawan Mikkelin-yksiköstä ja haluaa säilyttää sen, hän lisää.

Hayashin mukaan esimerkiksi Yhdysvallat ja Australia ovat potentiaalisia maita, joista voisi olla mahdollista löytää uusia asiakasyrityksiä.

Talonrakennusala on kasvussa myös Iso-Britanniassa, jossa Hayashi on hiljattain käynyt työmatkalla markkinoimassa laadukasta suomalaista puutavaraa.

 

Teksti: Elina Jäntti

Kuvat: Saku Niilo-Rämä

 

Nainen ja mies seisovat vanhan ison hirsirakennuksen edessä, jossa sijaitsee Jalkaväkimuseo

Mikkelin valtakunnalliset erikoismuseot kiinnostavat: Jalkaväkimuseoon löytävät nyt kaikenikäiset

Mikkelissä sijaitsee useita valtakunnallisestikin merkittäviä muistiorganisaatioita sekä erikoismuseoita. Sotahistoriasta kertoo tiedekeskuksen keinoin Sodan ja Rauhan keskus Muisti. Perinteisemmät sotahistoriamuseot Jalkaväkimuseo ja Päämajamuseo uudistavat näyttelyitään täksi kesäksi.

Jalkaväkimuseon historia ulottuu 1960-luvun alkuun, kun Jalkaväen säätiö alkoi suunnitella museon perustamista Mikkeliin. Museo avattiin lopulta juhlallisesti Savon prikaatin vuosipäivää edeltävänä päivänä 12.6.1982. Avajaisissa esiteltiin yleisölle perusnäyttely.

Museo sijaitsee Mikkelin varuskunnan entisellä ns. vanhalla kasarmialueella kahdessa historiallisessa puurakennuksessa. Jalkaväkimuseon säätiön ylläpitämän museo säilyttää jalkaväen historiaa, perinteitä ja kulttuuria sekä välittää asiantuntijatietoa.

”Vielä 1990-luvullakin museossa saattoi olla vierailulla samana päivänä 4-5 veteraaniryhmää eri puolilta maata. 2000-luvun alussa kävijämäärät laskivat, mutta ovat siitä elpyneet. Historian suosituin näyttely on tähän mennessä ollut Nainen sodassa”, vuonna 2016 museonjohtajaksi tullut Markku Riittinen kertoo.

Mies seisoo näyttelyn oviaukolla, vieressään vanha kuva sotilaasta
Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen

Ennen koronaa vuonna 2019 museossa vieraili peräti 11000 kävijää. Koronavuosina museo oli suljettuna vain kaksi kuukautta, mutta henkilökunta teki töitä koko ajan. Maanpuolustusjärjestöt tuovat omia ryhmiään edelleen museokäynneille.  Pandemiavuosina museon löysivät lapsiperheet ja erilaiset pien- ja koululaisryhmät. Nykyään museossa käykin kaikenikäisiä.

”Olemme ylpeästi vitriinimuseo. Meillä on esillä vanhoja esineitä ja kerromme niihin liittyviä tarinoita. Meillä on kirjanpidossa noin 2000 esinettä. Lisäksi meillä on käytännössä pysyvästi lainassa Puolustusvoimien Sotamuseolta noin 4000 esinettä. Lainoja on myös yksityisiltä ihmisiltä sekä muun muassa Turun museolta 40 vuoden laina-ajalla.”

Museota pyörittää Riittisen lisäksi FM, museoassistentti Riikka Sinokki, joka muun muassa suunnittelee ja toteuttaa yhteistyökumppaneiden kanssa digitaalisia ja toiminnallisia palveluita.

”Meillä on nykyään näyttelyissä digitaalisia elementtejä ja annamme kävijöiden kokeilla vaikkapa ekoaseen käyttöä. Lapset ja nuoret voivat vaikkapa värittää tietokoneella suojeluskuntamerkkejä. Meillä on myös vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä sisällissotatesti.”

Museon pyörittämiseen osallistuu vuosittain myös yli 100 vapaaehtoista, joista moni on mukana pitkin vuotta. Museo työllistää myös suuren joukon harjoittelijoita oppilaitoksista.

Kokoelma karttuu lahjoituksista

Museo kertoo tarinaa suomalaisen jalkaväen historiasta Ruotsin vallan ajasta alkaen. Tällä hetkellä kokoelmia haluttaisiin kartuttaa erityisesti Ruotsin vallan aikaisilla esineillä sekä jääkäreiden varusteilla, mikä niistä joku haluaisi luopua.

”Meitä kiinnostavat erityisesti esineet, joiden tarina tunnetaan eli haluamme kertoa, kuka esineen on tehnyt, missä ja miten sitä on mahdollisesti käytetty. Esine on sitä arvokkaampi, mitä enemmän siitä tiedetään. Meillä on myös virallinen asekeräilijästatus. Myös aseista meitä kiinnostavat tällä hetkellä vain Ruotsin vallan aikaiset.”

Museo järjestää kuukausittain asiantuntijaluentoja, jotka vetävät 40-130 kuuntelijaa. Uutta on, että tilaisuuksia voi seurata verkon välityksellä suorana youtube-kanavalla ja myöhemmin niitä voi seurata tallenteina.

Jalkaväkimuseo liittyi vuonna viime vuonna osaksi digimuseo-verkostoa. Näyttelyihin on rakennettu digitaalisia ns. hot spot -pisteitä, joissa kävijä saa halutessaan lisätietoja esineistä teksteinä ja kuvina.

Museo sain eduskunnalta ns. joululahjarahaa 50 000 euroa, jolla toteutetaan Ihantalan taistelusta kertova uutuusnäyttely sekä jatketaan museon digitalisointia.

”Ihantalan taistelu saa oman huoneen, jossa teknologia mahdollistaa taistelun seuraamisen läheltä.”

Jalkaväkimuseo on mukana mittavassa Päämaja-hankkeessa, joka tutustuttaa matkailijaa laajasti alueen sotahistoriaan. Mikkeli on edelleen merkittävä kaupunki, sillä täällä toimii Maavoimien esikunta ja varuskunta, joka hallinnoi turvallisuus- ja puolustusjärjestelmiä.

Kuva Jalkaväkimuseosta sisällä, edustalla vanhaa kalustoa ja seinillä roikkuu paitoja
Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kävijälle tarjoutuu mahdollisuus päästä Mannerheimin jalanjäljille. Hän voi myös tutustua vaikkapa Karkialammen varuskunta-alueeseen, Porrassalmen taisteluun, Ristiinan Sotakkouluun ja lukuisiin museoihin.

”Mikkelissä on vuosikymmenten varrella suorittanut varusmiespalvelustaan kymmeniä tuhansia suomalaisia, joten pyrimme yhdessä tarjoamaan heille elämyksiä yön yli -reissuihin. Karkialammilla on mahdollista jopa yöpyä puolijoukkueteltassa ja entisistä kasarmin tuvista on tehty hostellihuoneita.”

Museo on mukana laajassa Päämaja-hankkeessa, joka kehittää Mikkelin seudun matkailua. Matkailun kehittäjille Riittisellä ja Sinokilla on yksi toive. Tarvittaisiin matkanjärjestäjiä palveleva toimija tai palvelu, joka räätälöisi toivotun palvelupaketin ja hoitaisi kaikki varaukset kohteisiin.

”Meiltä toivotaan ns. yhden luukun palvelupistettä meiltä, mutta siihen emme veny nykyhenkilökunnalla ja se edellyttäisi luvitusta. Palvelupaketeille olisi kysyntää. Maailmalla järjestetään vaikkapa sokkomatkoja. Mikkelissä voitaisiin tarjota Sotilas Savolaisen sokkomatkoja, joiden kohteet selviävät vasta matkalla. Myös varuskuntien perinneruokien varaan voisi rakentaa Maistuva matka -tarjontaa. Menussa voisi olla sotilaiden tuntemia ruokia, kuten piikkilankaestettä, vorsmackia tai vääpelin räkää.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Metsien ympäröimä järvi

Kotimaanmatkailu kasvanut Mikkelissä keväällä ilahduttavasti

Kotimaanmatkailu on kasvanut Mikkelissä ja Mikkelin seudulla tänä keväänä ilahduttavan hyvin. Kotimaisten matkailijoiden yöpymisvuorokausien määrä kasvoi toukokuussa 2,6 prosenttia Mikkelissä ja 2,3 prosenttia Mikkelin seudulla verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.

– Kun jo toukokuussa on ollut näin paljon kotimaanmatkailijoita, tämä enteilee vilkasta kesäsesonkia koko Mikkelin seudulle, kertoo projektipäällikkö Tuula Pihkala Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Kaikkiaan rekisteröityjä yöpymisvuorokausia kirjattiin toukokuussa Mikkelissä 12041 yötä ja Mikkelin seudulla 15490, joista yli 90 prosenttia oli kotimaisia matkailijoita. Tiedot käyvät ilmi käyvät ilmi Visit Finlandin majoitustilastoista.

– Ihmisiä kiinnostavat tuoreen tutkimuksen* mukaan erityisesti luontokohteet, paikallisiin nähtävyyksiin tutustuminen sekä erilaiset tapahtumat, joita Mikkelissä riittää kesällä jokaiselle viikonlopulle, kuvaa Pihkala.

Luontokohteita Mikkelissä riittää kaupungin keskustan läheisyydestä alkaen. Suosituilla Hop On Hop Off -retkillä pääsee kätevästi ihailemaan järviluontoa Puumalassa ja Ristiinassa. Hop On Hop Off -retkiä järjestetään myös kulinaristeille ja kulttuurin ystäville.

Käyntikohteista Päämajamuseon uusi Mannerheimin sota- ja johtamistaidosta kertova näyttely muodostaa kävijälle yhtenäisen kokemuksen Sodan ja Rauhan keskus Muistin kanssa. Muistin ja kehitysyhtiö Miksein hallinnoima Päämaja-hanke tutustuttaa matkailijaa laajasti alueen sotahistoriaan ja kulttuuriperintöön. Jalkaväkimuseon tuhansien esineiden tarinat kiinnostavat kaikenikäisiä.

Lähi- ja luomuruuan aarteita voi nauttia Tertin kartanon kansainvälistäkin mainetta niittäneessä ravintolassa. Kartanotunnelmaan pääsee myös Kekkolan, Kyyhkylän ja Löydön kartanoissa. Suomen suurin ja kaunein puupappila Kenkävero tarjoilee monipuolista silmänruokaa näyttelyineen, työpajoineen ja puutarhoineen.

Mikkelin matkailuneuvonnasta löytyy lisää tietoa käyntikohteista sekä karttoja myös vesistömatkailuun. Matkailuneuvonta palvelee Mikkelin torilla arkisin ja lauantaisin.

Lisätietoa

Tuula Pihkala, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, p. 0440 361 603, tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa. 

*  Sanoma-konsernin kotimaanmatkailun tutkimuksessa 25 prosenttia vastaajista arvioi matkailevansa kotimaassa aiempaa enemmän ja 60 prosenttia saman verran kuin aiemmin. Kun kysyttiin Mitä seuraavista aktiviteeteista ja kohteista pidät kiinnostavimpina kotimaan matkoilla, kärkeen nousivat luontokohteet 58 prosenttia, paikkakunnan nähtävyyksiin tutustuminen 50 prosenttia, kylpylät 46 prosenttia, musiikkitapahtumat 45 prosenttia, vuokramökkeily 45 prosenttia ja kulinaristiset elämykset ja ravintola 41 prosenttia.

Mies ohjaa venettä vesillä ja takana istuu henkilö.

Sähköisen kevyen liikkumisen klusterin yritykset esittäytyvät sähköautotapahtumassa Mäntyharjun Woikoskella

Maan ensimmäisen, Etelä-Savoon tänä keväänä muodostuneen, sähköisen kevyen liikkumisen klusterin yritykset ovat näyttävästi esillä tuotteineen Electric Weekend -tapahtumassa elokuun alussa. Suomen mukavimmaksi sähköautotapahtumaksi luonnehdittu tapahtuma järjestetään Mäntyharjulla Woikoski Feelingin matkailukeskuksessa ja lentokentän alueella.

Tapahtumaan odotetaan laajaa kävijäjoukkoa, jolle sähköllä liikkuminen on jo tuttua tai jota sellainen kiinnostaa. Mikkelissä keväällä aloittaneesta sähköisen kevyen liikkumisen klusterista on mukana viisi yritystä.

Yritykset tulevat tutuiksi tapahtumissa

Woikoskella esittäytyvistä klusteriyrityksistä Valkama Watercrafts valmistaa kevyitä alumiinisia sähköveneitä ja kehittää niille kelluvaa venetelakkaa. Aurora Powertrains valmistaa sähkökelkkoja ja kehittää sähköisen liikkumisen laitteisiin akustoja. Viva Electric Jets puolestaan kehittää sähköistä vesijettiä maailmanmarkkinoille. Kaikkien yritysten kotipaikka on Mikkeli. Mikkelistä toimintaympäristönä on kiinnostunut myös eLyly, joka on tuonut markkinoille maailman ensimmäisen sähköisen lumiskootterin. AMS Corporation Ltd Oy on vuonna 2023 perustettu mikkeliläinen sähköisen UGV ajoneuvon kehittämiseen ja valmistukseen erikoistunut yritys, joka esittelee tapahtumassa kehittämäänsä sähkön varastointijärjestelmää.

Yritysten yhteistyötä vahvistamaan perustettua klusteria vetää Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin kertoo, että tänä vuonna sähköisen kevyen liikkumisen yrityksiä ja niiden tuotteita tehdään tutuksi yhteistyökumppaneille ja suurelle yleisölle erilaisissa tapahtumissa.

”Woikosken tapahtumassa yritykset esittäytyvät omalla osastollaan näyttelyssä, joka järjestetään lauantaina 3.8. eli ns. pääpäivänä. Woikoskella mukana olevat yritykset myyvät ja markkinoivat jo tuotteitaan. Klusteri on muodostunut yritysten tarpeesta kehittää yhteisiä toimintatapoja ja hyödyntää synergiaetuja. Klusterimme kiinnostaa laajasti, ja uusia yrityksiä on tulossa mukaan.”

Elokuisen Electric Weekend -tapahtuman jälkeen klusteriyritykset esittäytyvät lokakuussa mikkeliläisessä kauppakeskuksessa. Tapahtumien sarja alkoi toukokuussa, kun klusteriyrityksiin ja niiden tuotteisiin pääsi tutustumaan Mikkelin satamassa järjestetyssä tilaisuudessa. Loppukesästä klusteri saa myös oman kotisivun, josta saa lisätietoja yrityksistä, niiden tuotteista ja klusterin toiminnasta.

Electric Weekend tarjoaa ainutlaatuisen ohjelman

Electric Weekend 2.-4.8.2024 toteutetaan Woikoski Oy:n alueella. Lauantaina 3.8. aamuyhdeksästä iltakuuteen sähköiset menopelit esittäytyvät Woikoski Feelingsin matkailukeskuksessa järjestettävässä näyttelyssä. Eteläsavolaisten sähköisen liikkumisen klusterin vesipelit esittäytyvät kartanon rannassa.

Näyttelyyn on osallistumassa useilta yrityksiltä kevyen ja raskaan sähköisen liikkumisen ajoneuvoja, joita pääsee myös koeajamaan. Keskuksen automuseon erikoisuuksiin kuuluu maan ensimmäinen vetyauto. Luentoja tulee pitämään muun muassa akkutohtori Juha Heiska, ja sähköautojen paloturvallisuudesta luennoi Iiro Wennberg.

Tapahtuman aikana lentokentällä järjestetään kouluratsastustapahtuma, ja sähkölentokone saattaa laskeutua tapahtuman aikana lentokentälle. Viikonlopun erikoisuuksiin kuuluu myös sähköautosauna eli tapahtuman sponsoriyrityksen sähköautolla sähköistetään telttasauna, jossa on tarkoitus saunoa yhtäjaksoisesti 48 tunnin ajan. Saunojat pyrkivät tekemään samalla sähköautosaunomisen maailmanennätyksen. Woikoskella esittäytyy myös aurinkopaneeleja myyviä yrityksiä.

Tapahtumaan osallistuminen on maksutonta. Tapahtuman aikana voi myös leiriytyä maksutta lentokentän hiekkakentällä koko viikonlopun ajan.  Tapahtumaviikonlopun aikana kuullaan myös erilaisia esiintyjiä, ja tarjolla on monipuolisia ravintolapalveluita.

Lisätietoja kevyen sähköisen klusterin yrityksistä

Marjo Niittuaho-Nastolin, puhelin 0440 361 615 ja sähköposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusteri edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Luonto ja matkailijat kiittävät, sillä päästövapaa sähköinen liikkuminen on hajutonta ja äänetöntä, ja siitä tulee hyvin pian uusi normaali. Toimialan yrityksillä on aito halu tehdä yhteistyötä ja laajentaa verkostoa toiminnan vakiinnuttamiseksi ja kehittämiseksi edelleen. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus (ELY) ja hanke on Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama (toimintaympäristön kehittämisavustus).

Kuva: Valkama Watercrafts.
Kuva punamullalla käsitellyistä ulkoseinälautanipusta.

Päiväkotitoimintojen siirto koulun yhteyteen ja kuivurirakennus uudelleenkäytetyistä rakennusosista ovat käytännön esimerkkejä kiertotaloudesta

Mäntyharjulaisella Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy:n Jukka Pakkasella on käytännön kokemusta omista sekä muiden rakennusprojekteista, joissa on toimittu kiertotalousperiaattein.

Päiväkotitoimintojen siirto koulurakennukseen paransi tilojen käyttöastetta

Pakkanen on ollut suunnittelemassa Orimattilan Vuorenmäen koulun tilamuutoksia vuonna 2021, jossa tuotiin kouluun päiväkoti muuttamalla opetustiloja päiväkotikäyttöön. Tässä projektissa aloite rakennusosien uudelleenkäytöstä tuli rakennuttamispäällikkö Kai Tevalta ja tilojen käyttäjiltä. He toivoivat, että saneerauksessa pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman paljon olemassa olevia rakenteita, kuten väliovia, ikkunoita ja kiinteitä kalusteita.

Yhteistyötä tehtiin tiiviisti suunnittelijan ja tilan käyttäjien välillä. Projektissa päästiin kaikkia miellyttävään lopputulokseen, koska lopputulos palvelee tilojen käyttäjiä, paransi tilojen käyttöastetta, jätemäärä väheni ja saatiin kustannussäästöä.

 

Kuva koulurakennuksesta
Vuorenmaan koulurakennukseen tehtiin tilamuutos muuntamalla opetustilat päiväkotikäyttöön. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Arkkitehtipiirustus tilamuutoksesta
Kuvakaappaus Vuorenmaan koulun tilamuutoksesta arkkitehdin tekemästä pohjapiirustuksesta. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Rakennusosien uudelleenkäyttö voi tuoda kustannussäästöjä projektiin

Pakkanen on seurannut sivusta mielenkiinnolla tuttunsa rakennusprojektia maaseudulla. Maatalousyhtymä Matti ja Timo Ahokas rakensivat Orimattilaan viljankuivaamorakennuksen pääosin uudelleenkäytetyistä rakennusmateriaaleista kesällä 2020. Kohteen suunnitteli arkkitehti Jukka Koskinen Orimattilasta.

Kuivurirakennuksen siilot saatiin pystyyn nostetuista merikonteista. Järeämpi runkorakenne edellytti järeämpiä perustuksia, jonka vuoksi perustukset päädyttiin valamaan neitseellisestä betonista. Julkisivuverhouksessa käytettiin uudelleen entisten varastorakennuksien peltejä. Käytetyt pellit oli saatu ostettua yksityishenkilöiltä. Itse kuivauslaitteisto ja tarvittavat oheislaitteet hankittiin käytettynä. Rungon ja julkisivun puutavara sahuutettiin oman metsän puista. Rakennukselle haluttiin pitkä käyttöikä ja se varmistettiin asentamalla uusi aaltopeltikatto.

Kuivurirakennuksen toteutus tällä tavoin oli jonkin verran nopeampaa verrattuna perinteiseen toteutustapaan. Kustannuksiltaan hanke oli noin 30 % vastaavan valmispaketin hinnasta.

Kuva viljankuivausrakenuksesta ennen pellitystä.
Viljankuivausrakennuksen viljasiiloina toimii pystyyn nostetut merikontit. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

 

Kuva viljankuivausrakennuksesta Suomen maaseudulla.
Viljankuivausrakennuksen julkisivut on verhoiltu uudelleenkäytetyllä aaltopellillä. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Olemassa olevien rakennusten kunnossapito on myös kiertotaloutta

Jukka Pakkanen on toteuttanut kiertotalouden mukaisia toimenpiteitä myös kotonaan Mäntyharjulla kunnostamalla vanhaa omakotitaloaan perinteitä kunnioittaen. Omakotitalon peruskorjauksessa esimerkiksi entiset ponttaamattomat lattialaudat on kiinnitetty hiottuna takaisin paikoilleen alapohjarakenteiden korjauksen jälkeen. Lattian rouhea ulkoasu on viimeistelty valkoisella läpikuultavalla vahakerroksella.

Talon pääsisäänkäynnillä rustiikkiseksi jätetty entinen ulko-ovi kertoo rakennuksen historiasta. Jukan mukaan kuistin alkuperäinen vinolaudoitus oli myös tarkoitus säilyttää näkyvänä seinäpintana, mutta tervapaperista oli imeytynyt terveydelle haitallista kreosoottia puuverhoukseen niin paljon, että laudoitus piti purkaa ja asentaa tilalle uusi. Uudelleenkäyttö ei siis aina ole mahdollista, mutta siihen on hyvä pyrkiä.

Kuva vanhasta lattialaudoituksesta hionnan ja vahauksen jälkeen.
Vanhat lattialaudat hiottiin, kuultovahattiin ja kiinnitettiin takaisin paikoilleen alapohjan korjaustöiden jälkeen. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

 

Kuva patinoituneesta ovesta ja vinolaudoituksesta.
Talon historia on jätetty tarkoituksella näkyviin talon sisäänkäynnin vinolaudoituksessa ja alkuperäisen oven patinassa. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Seuraavana projektina hänellä on suunnitelmissa hyödyntää ehjänä purkamansa julkisivulaudat autotallin julkisivuverhouksessa. Punamultakäsittelyllä puun käyttöikää saa pidennettyä huomattavasti verrattuna nykyään käytettävään lateksimaaliin.

Pakkanen uskoo, että kiertotalous tulee yleistymään entisestään eikä näe rakennusosien uudelleenkäytölle estettä, elleivät ne aiheuta tilojen käyttäjille terveyshaittaa. Kotimaan lisäksi maailmalta löytyy myös hyviä esimerkkejä, kuten tuoreimmassa Betoni-lehden artikkelissa esiteltiin Berliiniin rakennettua Spore-monitoimitilaa, jonka julkisivussa on hyödynnetty purkutiiliä ja sisätiloissa entisen eläinsairaalan allaskalusteita.

Olemassa olevan säilyttäminen, kunnostaminen, mielikuvituksen käyttäminen ja pieni vaivannäkö auttaa säästämään rahaa, luonnonvaroja sekä energiaa, vähentää jätettä ja edistää kiertotaloutta. Kierrättämällä ja uudelleenkäyttämällä voimme rakentaa yhdessä kestävämpää tulevaisuutta, Pakkanen kannustaa.

 

Betoni-lehden 02/2024 artikkeliin Berliinissä sijaitsevasta Spore-monitoimitilasta voit tutustua täällä (s. 22): https://betoni.com/lehti/betonilehti/2-2024/

Lisätietoja:
Jukka Pakkanen, p. 050 522 9173, jukka@arkkitehtisuunnittelu.com https://arkkitehtisuunnittelu.com/
Jenina Luotolampi, p. 050 345 9403, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi

 

Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Kuvat: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Useita talkoolaisia vanhan sotakoulun rakennuksen sisällä

Kulttuurihistoriallisen rakennuksen entisöintiin löytyi paljon talkoovoimaa: Ristiinan vanha sotakoulu avaa ovensa vuoden kuluttua

Talkooporukka voi olla tyytyväinen. Vasemmalta Jouko Nousiainen, Markku Tuominen, Erkki Rantalainen, Kirsi Olkkonen, Veikko Lampinen, Seppo Puhakka, Merja Pönniö ja Seppo Anttalainen. 

Maan parhaiten säilynyttä, Ruotsin vallan aikana Ristiinaan rakennettua everstinvirkataloa on entisöity kunnianhimoisesti kymmenisen vuotta. Kesällä 2025 ovet avautuvat myös matkailijoille.

Valtakunnallisestikin merkittävä kulttuurihistoriallinen rakennus, Brahelinnan everstinvirkatalo, valmistui honkahirsistä vuonna 1739 upseerien käyttöön. Lähellä Ristiinan kirkkoa sijaitsevan puurakennuksen kaltaisia rakennettiin Suomeen 1730-luvulla kymmenkunta. Nykyään niitä on jäljellä kaksi.

Savon prikaatin komentaja, eversti Georg Magnus Sprengtporten perusti omalla kustannuksellaan virkataloonsa säätyläisperheiden pojille tarkoitetun sisäoppilaitoksen, ”sotakoulun” vuonna 1777.  Opettajiksi hän määräsi joukko-osastonsa etevimmät upseerit. Suomalainen upseerikoulutus sai alkunsa Ristiinassa. Oppilaat olivat 13-14 -vuotiaita aatelisperheiden poikia. Sprengtporten otti oppilaitaan mukaansa virkamatkoille jopa Tukholmaan asti.

Sprengtporten aloitti Ristiinassa nykymuotoisen, maastossa tapahtuvan jalkaväen taistelukoulutuksen.  Hän myös kehitti ja opetti maastokartoitusta, eli karttoja alettiin hyödyntää sodankäynnissä, vierailijaryhmiä sotakoululla vetävä Jouko Nousiainen kertoo.

Sprengtportenin kausi Ristiinassa jäi nelivuotiseksi hänen riitaannuttuaan kuninkaan kanssa. Sotakoulu sijaitsi vain 10 kilometrin päässä silloisesta Venäjän rajasta ja muodosti etuvartion Venäjää vastaan. Koulusta kehittyi myös kulttuurin kehto, jossa kävi suomalaisia ja ruotsalaisia kulttuuripersoonia. Vuosien varrella pihapiirissä oli jopa 30-40 rakennusta.

Paikalliset pitivät everstinvirkataloa linnana sen koon ja isojen ikkunapintojen takia. Heidän omissa asumuksissaan ei juuri ollut ikkunoita eikä savupiippuakaan.

”Ristiinan vanha sotakoulu on nyt entisöity mahdollisimman alkuperäiseen kuntoon vanhaa kunnioittaen”, rakennustalkoissa tiiviisti mukana ollut Jaakko Syrjäläinen kuvaa.

Suomalaisen upseerikoulutuksen aloittanut Sprengtporten tervehtii rakennuksen ulkoseinän laatassa.
Suomalaisen upseerikoulutuksen aloittanut Sprengtporten tervehtii rakennuksen ulkoseinän laatassa. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen

Talo entisöitiin monipuoliseksi pitäjätaloksi

Vuonna 1799 sotakoulun rakennus siirrettiin kauemmaksi tiestä nykyiselle paikalleen. Siinä se on toiminut nimismiehen kansliana ja virka-asuntona, emäntäkouluna, kansalaisopistona ja päiväkotina.

Kun Ristiinan kunta liitettiin osaksi Mikkelin kaupunkia vuonna 2013, ristiinalaiset alkoivat ideoida vanhasta sotakoulusta pitäjätaloa, jossa yhdistykset voisivat toimia. Maininta vanhan sotakoulun kunnostuksesta saatiin mukaan kuntaliitossopimukseen.

”Haluamme tästä elinvoimatekijän, talon, joka elää. Paikkaan liittyy kiinnostavaa sota- ja kulttuurihistoriaa. Täällä kävi jo alkuvuosina ulkomaisia upseereita seuraamassa opetusta. Nykyään talon ohi kulkee matkailijoita Astuvansalmelle ja kalliomaalauksille, joten on luontevaa perustaa tänne kalliotaiteeseen liittyvä opastuskeskus”, Nousiainen kertoo.

Parhaillaan kartoitetaan vuoden kuluttua avattavaan taloon tulevia palveluja. Kalliotaidekeskukselle on varattu kaksi huonetta. Sprengtportenin työhuone entisöitiin alkuperäiselle paikalleen. Talosta löytyy moderni keittiö sekä erilaisiin tilaisuuksiin ja etätöihin sopivia tiloja.

Sotakoulu on mukana laajassa matkailua kehittävässä Päämaja-hankkeessa, joka tuo esille Mikkelin seudun historiallisia kohteita matkailijoille.

”Ristiinan lähistöllä on käyty maamme historian kannalta merkittäviä taisteluita. Täytyy myös muistaa, että itsenäisyysjulistusta kirjoitettiin lähellä Astuvansalmea, Kallioniemessä, senaattori Emil Nestori Setälän kesäpaikassa. Ruralia-instituutti on kehittänyt myös Sprengtporten-virtuaalimuseon verkkoon”, Nousiainen kertoo.

Sotakoulun entisöintitalkoissa mukana olleen paikallisen pursiseuran jäsenet ovat olleet vuosien varrella mukana järjestämässä kuljetuksia Astuvansalmen kalliomaalauksille.

”Kuningas Kustaa kolmannen aikaan Ristiina oli laivastoasema, joten purjehduksellakin on täällä pitkät perinteet”, Syrjäläinen kertoo. 1770-luvulla Ristiinaa piti kotisatamanaan kuninkaallisena sisämaalaivaston tykkijollia.

Tuhansien talkootuntien talo

Talkoot käynnistyivät joulukuussa 2015 Mikkelin kaupungin tuella. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijat julkaisivat parin vuoden kuluttua Ristiinan Brahelinna eilen, tänään, huomenna -raportin everstinvirkatalon rakennushistoriasta, inventoinnista ja käyttösuunnitelmasta.

”Halusimme, että tästä hankkeesta syntyy pysyvä lopputulos. Jälki, joka näkyy seuraavat 100 vuotta”, yksi hankkeen puuhamiehistä, Markku Tuominen, kuvaa.

Talkooporukka on pysynyt sitkeästi koossa vuosikymmenen. Aluksi avattiin lattia mullalle ja poistettiin jätemaa ja kivet kellarista. Rakennuksen kattoparrut olivat notkollaan kymmenisen senttiä, joten myös laipio avattiin. Vintiltä poistettiin valtavat määrät multaeristettä.

”Talkooporukka on saanut tunnustusta kaupungiltakin, että onpa onnistunut toteutus. Taustalla näkyy se, että ristiinalaisten isänmaahenkisyys on vahvaa”, alusta saakka mukana ollut Erkki Rantalainen muistuttaa.

Kaupungin ja Ruralia-instituutin lisäksi käytännön talkootöihin lähti mukaan 14 paikallista yhdistystä. Mukana ovat olleet muun muassa yrittäjäjärjestö, Ristiina-seura, Ristiinan reserviupseerit, Etelä-Savon rakennusperintöyhdistys, Suomen kalliotaideyhdistys, Ristiinan pursiseura ja Someen Erä-Ässät. Rahoitusta hanke on saanut eri lähteistä, kuten Veej´jakaja-toimintaryhmältä.

”Talkoisiin lähteneiltä yhdistyksiltä edellytettiin 500 euron kynnysrahaa, mikä oli hyvä veto ja sitoutti ihmiset mukaan. Talkoita on tehty viime vuosina päivän verran viikossa, ja mukana on ollut 8-15 ihmistä. Paikan päällä tehtyjä talkootunteja kertyy kaikkiaan yli 6000. Yhteisöllisyys on ollut tärkeä osa tekemistä”, puuhamiehistä Tuominen ja Nousiainen arvioivat.

Parhaillaan vietetään kahta juhlavuotta: sotakoulun valmistumisesta tulee kuluneeksi 285 vuotta ja Ristiinan kunnan perustamisesta 375 vuotta. Tulevana kesänä talo ei vielä avaa oviaan suurelle yleisölle, koska heinäkuussa vaihdetaan runkovesiputkisto ja sitä varten on avattava piha-aluetta.

Vanha sotakoulu ulkoa päin
Sotakoulu avaa ovensa kesällä 2025 yleisölle. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen

Laaja yhteistyöverkosto tukena

Kymmenenvuotinen talkooponnistus saa ydintiimin muistelemaan laajaa joukkoa omien alojensa ammattilaisia, jotka ovat olleet mahdollistamassa onnistumista.

Hankkeen käynnistysvaiheessa keskeinen rooli oli idean isällä, professori Jari Valkosella. Arkkitehtisuunnitelmat laati rakennusarkkitehti Marja Luostarinen.  Mikkelin kaupungin puolelta hanketta ovat vauhdittaneet kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä ja työryhmässä vielä eläköitymisensä jälkeenkin jatkanut kaupungin tilakeskuksen johtaja Riitta Väänänen. Ruralian tutkijat HT Torsti Hyyryläinen, väitöskirjatutkija Manu Rantanen ja tutkijatohtori Inna Kopoteva toivat tieteellistä pohjaa projektille.

”Tämä kohde on esimerkki ristiinalaisesta talkootyöstä, jonka keskiössä ovat olleet yhdistykset, kaupunki, yritykset ja yliopisto”, tiimissä tiiviisti työskennellyt Kirsi Olkkonen muistuttaa.

Ristiinan Brahelinnalla on pitkä historia

Ristiinassa on ollut asutusta tuhansia vuosia. Astuvansalmen kalliomaalausten arvioidaan olevan 6000 vuotta sitten tehtyjä. Itsenäinen kunta Ristiinasta muodostettiin vuonna 1649. Nimensä kunta sai Suomen silloisen kenraalikuvernööri Pietari Brahen vaimon mukaan.

Brahe teki Ristiinasta savolaisläänityksen hallintopaikan ja rakennutti sinne Brahelinnan. Hän oli innostunut Brahelinnastaan ja kirjoitteli Tukholmasta kirjeitä voudille siitä, minkälaisia kasveja hän haluaa puutarhaan istutettavan ja toivoipa hän sinne kymmentä poroakin. Brahen suku rahoitti myös Ristiinan kirkon rakentamista.

1680-luvulla Brahelinna siirtyi Savon jalkaväkirykmentin käyttöön ja siitä tuli sotilasvirkatalo. Alkuperäinen kolmikerroksinen hirsirakenteinen rakennus tuhoutui isonvihan aikaan 1700-luvun alkupuolella.  Vanhan linnan kunnostuksen sijaan päätettiin rakentaa uusi sotilasvirkatalo, ns. vanha sotakoulu, 1730-luvulla puolen kilometrin päähän.

Alkuperäisen Brahelinnan jäljitelmä rakennettiin 1970-luvun puolivälissä matkailukäyttöön lähelle ympärysmuurin raunioita. Rakennuksessa toimi alkuun ravintola, mutta nykyään rakennus on yksityiskäytössä.

Savon prikaatin everstinvirkatalon pitkää historiaa kuvaavat sen monet kutsumanimet, kuten Ristiinan Brahelinna/Brahenlinna, Brahelinnan everstinvirkatalo ja vanha sotakoulu.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kolme naista seisoo vaaleanpunaisten taulujen edessä

Luodaan yhdessä kauniimpaa ja kestävämpää maailmaa

Rohkean naisellisia, värikkäitä ja hersyviä. Nämä sanat kuvaavat hyvin second hand putiikki Kuplaksessa myytäviä uniikkeja Rimssu-sarjan asusteita. Nämä ovat Torpakka-yrittäjä Etti Raappanan suunnittelemia uusiotuotteita, jotka on valmistettu paikallisesti yritysyhteistyössä Mikkelissä lähes kokonaan kierrätysmateriaaleista.

Akselin kauppakeskuksessa sijaitseva Heli Pitkäsen Kuplas-putiikki tarjoaa laadukkaita ja valikoituja second-hand vaatteita, kenkiä ja asusteita sekä muun muassa paikallisen Kirjalan kahvipaahtimon Skumppa-kahvia ja -teetä.

Putiikissa toimii toisena osapuolena Torpakka yritys, tarjoten visuaalisen markkinoinnin- ja pop up/tapahtumien suunnittelupalveluita ekologisella kulmalla, sekä myyden second hand lahja- ja sisustustavaroita. Topakka myy myös erilaisten kotimaisten pienyritysten uusia – ja uusiotuotteita, kuten koruja ja paperituotteita. Uutuutena myymälään on juuri saatu Torpakka yrittäjä Raappanan suunnittelemia kestävän kehityksen mukaisia Rimssu – uusioasusteita.

Raappana kertoo miten Rimssu-sarja sai alkunsa.

”Meillä oli Helin kanssa heti yhteistyömme alusta asti molemmilla yhteinen visio ja haave siitä, että saisimme myös oman, yritystemme arvoja tukevan, malliston jossain vaiheessa myyntiin. Meillä on samanlainen näkemys siitä, että ihmiset kaipaavat nykymaailmassa lisää iloa ja väriä elämäänsä, jotain persoonallista, joka tuntuu juuri itselle tehdyltä, siis uniikkia, mutta kuitenkin vielä kohtuullisen hintaista. Haluamme olla rohkeasti erilaisia ja erottautua myös mallistollamme.”

Raappana kuvailee yhteistyötä ja yhteisiä suunnitelmia Kuplaksen yrittäjän Pitkäsen kanssa: ”Työnjako on mennyt luontevasti niin, että tässä alussa minulle on painottunut tuotteiden ideointi ja suunnittelu yhteisten visioiden pohjalta, sekä protojen testaus ja koordinointi yhteistyökumppaneiden välillä. Heli puolestaan tarjoaa myyntipaikan ja ottaa jossain vaiheessa isompaa roolia myynnin ja markkinoinnin suhteen.”

”Myös Kuplas-verkkokauppa astuu siinä vaiheessa mukaan yhdeksi myyntikanavaksi. Kierrätystekstiilit ja paikallisuus Mekstiili-hankkeen avulla mahdollistavat sen, että hintataso saadaan pidettyä kohtuullisena. Lisäksi tuotteet edustavat kestävää kehitystä ja ekologisia arvoja, jotka ovat meille molemmille tärkeitä ja liiketoimintamme ydin.”

Mekstiili-hankkeen avulla oikeat tuotiin oikeat ihmiset ja yritykset yhteen

Ideoista tuotteiksi lähti käytännössä lentoon, kun oikeat ihmiset ja yritykset saatiin tuotua yhteen. Tässä oli apuna Mekstiili -Tehokasta tekstiilikiertotaloutta Etelä-Savoon-hanke.

”Hankkeen yhtenä tavoitteena on löytää poistotekstiilille hyötykäyttöä ja nämä Raappanan suunnittelemat uusiotuotteet ovat mielestäni erinomainen esimerkki siitä, kuinka tätä voi parhaimmillaan toteuttaa näinkin tyylikkäästi” iloitsee Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen.

Tuotteiden taustalla toimii myös erittäin tärkeässä roolissa TikkiTilan korjaus- ja ompelimoyrittäjä Kati Hirvensalo, joka suunnittelee tuotteiden käytännön toteutukset yhdessä Raappanan kanssa ja valmistaa ne laadusta tinkimättä.

Hankkeessa oli päästy tutustumaan erilaisten yritysten toimintaan mm. tapahtumien kautta, jollaiseen myös Hirvensalo oli osallistunut. Tutustumisen kautta oli tullut ilmi, että hän olisi kiinnostunut hyödyntämään kierrätysmateriaaleja työssään, mutta hänellä ei ollut vielä selkeää kuvaa mitä kierrätystuotteet voisivat olla ja missä niitä myytäisiin. Toisaalta Raappanalla oli jo valmiit ideat ja myymäläpaikka, mutta ideoiden toteuttaja puuttui.

”Pohdimme Mekstiili-hanketyöntekijä Miia Souranderin kanssa, että tässähän meillä olisi täydellinen pari toteuttamaan tekstiilikiertotaloutta Mikkelissä. Sovimme yrittäjien kanssa yhteisen tapaamisen TikkiTilan liikkeeseen ja vaikutti siltä, että yhteinen sävel löytyi heiltä heti,” Järvinen muistelee keväistä tapaamista. Sourander edustaa Mekstiili-hankkeessa päätoteuttajaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua (Xamk).

TikkiTilan yrittäjällä Hirvensalolla on käytännön osaamista ja kokemusta siitä, miten materiaaleja tulee käsitellä ja miten ne taipuvat erilaisiin tuotteisiin.

” Yhteistyö on Katin kanssa ollut helppoa ja antoisaa. Kati on todella taitava, tarkka ja luotettava ja häneltä löytyy myös itseltään näkemystä toteutukseen, sekä ongelmanratkaisutaitoja, mikä on todella tärkeää, koska minulla ei itselläni ole teknistä tekstiilialan osaamista,” kiittää Raappana.

Hirvensalo puolestaan kertoo, että käynti ViaDian kierrätyskeskuksessa avasi silmiä siitä miten paljon hyvää materiaalia olisi hyödynnettäväksi uusiksi tuotteiksi.

”Tekstiilien kertakäyttökulttuuri on askarruttanut mieltä jo pitkään ja jotenkin sitä haluaisi omassa työssään tukea kestävämpää kehitystä. Monenlaisia ideoita alkoi syntyä, mutta nopeasti huomasin, että muun yritystoiminnan lisäksi aika ei millään riitä suunnitteluun, tuotantoon ja markkinointiin.”

”Yhteistyö Etin kanssa on ollut hauskaa ja on ollut mielekästä toimia osana hänen suunnittelemansa kierrätysmallistonsa tuottamisessa ja keskittyä siihen työhön, joka on itselle luontaisin. Yhdessä Etin kanssa ideat sinkoilevat, innostuminen tarttuu ja tempaisee mukaansa.”

Pöydällä on kankaita joiden vieressä seisoo vaalea ja lyhythiuksinen nainen

Uusiotuotteisiin sopivat kierrätysmateriaalit löytyivät ViaDia Mikkeli ry:n kautta, joka kerää yhteistyössä Metsäsairilan kanssa poistotekstiilit Mikkelissä ja lähialueilla. ViaDia Mikkeli ry lajittelee materiaalit kierrätysmyymälöidensä tiloissa. Molemmat toimijat ovat mukana Mekstiili-hankkeessa osatoteuttajina.

Torpakan Raappana näytti selkeät kuvat ja ohjeet, minkälaisista materiaaleista oli kiinnostunut, jotta poistotekstiililajittelijat osaisivat kerätä sopivaa materiaalia hänen tuotteisiinsa.

”Tein selkeät esityskuvat tyylilajeittain neljästä eri tekstiilikategoriasta, jotka on avattu sekä esimerkkikuvin, että tekstein. Näin itse tuotteista tietämätönkin hahmottaa mitä ajetaan takaa. Toiset meistä hahmottavat asiat paremmin kuvina, toiset tekstinä, joten halusin että kaikentyyppiset vastaanottajat pystyvät omaksumaan sisällön mahdollisimman helposti.”

”Poistotekstiilien lajittelusta vastaava Erno Gynther ymmärsi myös heti mitä etsimme, ja hän onkin ollut tarvittavien tekstiilien keräyksen toimittamisessa isossa roolissa.”

ViaDia Mikkeli ry:ssä poistotekstiilien lajittelusta vastaava Gynther kertoo, että oli helppoa lähteä keräämään materiaaleja selkeiden ohjeiden mukaisesti. On kyllä tosi kiva nähdä ihan käytännössä, miten hyvälle materiaalille löydettiin näin hienoa jatkokäyttöä. Käytännössä materiaalia kerätään Torpakalle tietyn ajan, jonka jälkeen Raappana käy sen vielä läpi ja toimittaa sen Hirvensalolle työstettäväksi.

Personalliset ja kierrätysideologian mukaiset tuotteet ilahduttavat asiakkaita

Kuplaksen Pitkänen asettelee tuotteita esille ja kertoo, että tuotteet ovat saanneet paljon positiivista palautetta asiakkailta.

”Rimssu-malliston tuotteet ovat persoonallisia ja asiakkaita ilahduttaa ulkonäön lisäksi kierrätysideologia.” Hän näkee, että kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia vastuullisesta kuluttamisesta ja moni heistä arvostaa Kuplaksen ja Torpakan uniikkia ja kestävän kehityksen mukaista tuotevalikoimaa,” kertoo Pitkänen. Yritysyhteistyössä on luotu hyvän mielen tuotteita niin esteettisesti kuin myös kestävän kehityksen osalta.

Kolme naista seisoon käsissään ja taustallaan erilaisia kankaisia asusteita

Kuvateksti: Näin upeita tuotteita voi saada aikaiseksi yhdessä kierrätysmateriaaleja hyödyntäen.

Mekstiili – Tehokasta tekstiilikiertotaloutta Etelä-Savoon on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Metsäsairila Oy:n ja ViaDia Mikkeli ry:n yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Päiväpaikka alihankintamessuilla 1.-3.10. Tampereella

Nappaa nyt päiväpaikka alihankintamessuilla 1.-3.10.2024 Tampereella.

Alihankinta esittelee metalli-, elektroniikka-, muovi- ja kumiteollisuutta, teollisuuden ICT-ratkaisuja sekä näiden alojen suunnittelua ja konsultointia. Suomen johtava teollisuuden messutapahtuma tarjoaa kolmessa päivässä ainutlaatuisen läpileikkauksen toimialan näkymistä sekä alan tulevaisuudesta. Alan ykköstapahtumassa kohtaavat teollisuuden yritykset, asiantuntijat ja päättäjät.

Alihankinta-tapahtuman teema vuonna 2024 on Tekoälyllä tuottavuutta.

MikseiMikkeli on varannut 60 m²:n messuosaston mikkeliläisten yritysten yhteisosastoksi. Osastolla ovat mukana Casemet Oy, Jopaco Oy, Matrel Oy ja Niinimäki RDPS Oy.

Tarjoamme nyt erityisesti ensikertalaisille mahdollisuuden osallistua messuille yhden päivän ajan.

Varaaja voi pitää yhteisosastoamme tukikohtana ja kutsua sinne jo ennakkoon asiakkaitaan kyseisenä päivänä. Päivän osallistumismaksu on tiistaina ja torstaina 1.000 €/pvä, keskiviikkona 1.500 €. Paikat myydään varausjärjestyksessä.

Vertailun vuoksi: oma, pienin mahdollinen osasto (9 m²) perusvarustuksella maksaa 143 € x 9, + 475 € (rekisteröintimaksu) + 896 € (Basic-perusrakenteet), yhteensä 2.658 €.

Messuilla on näytteilleasettajien osastojen lisäksi mm laaja ohjelmatarjonta jokaisena messupäivänä. Messuista lisätietoja www.alihankinta.fi -sivuilta.

Päiväpaikan varaukset ja lisätietoja: hannele.hynninen@mikseimikkeli.fi, p. 044 794 2217

Sinisävyinen tila jossa näyttelyesineitä ja ihmisiä

Puhtaan veden pääkaupungissa tapahtuu: varaa paikkasi Mikkeli Water Weekin yritysnäyttelystä

Puhtaan veden pääkaupungissa tapahtuu! Mikkelin kaupunki kumppaneineen järjestää tapahtumaviikon 16.-22.9.2024. Sen teemana on vesi.

Mikkeli Water Week tuo esiin veden merkitystä ja mahdollisuuksia eri näkökulmista, tutkijoista alan yrityksiin, seudun asukkaisiin ja matkailijoihin. Viikon päätapahtumat, Finnish Lakeland Forum-seminaari ja kansainvälinen konferenssi Emerging Trends in Water Treatment pidetään Konsertti- ja tapahtumatalo Mikaelissa 17.-19.9. Näiden yhteydessä on yritysnäyttely, johon kutsumme vesialan yrityksiä. Näyttelyn toteutuksesta vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Tutustu näyttelyyn ja varaa oma paikkasi 31.7. mennessä täällä: Mikkeli Water Week – yritysnäyttely

Hinnoittelu:

  • 100 € (1 päivä Finnish Lakeland Forum 17.9.2024)
  • 200 € (2 päivää Emerging Trends in Water Treatment 18.–19.2024)
  • 250 € (3 päivää Finnish Lakeland Forum ja Emerging Trends in Water Treatment 17.–19.2024).

Lisätietoja: maarit.randelin@mikseimikkeli.fi, 0440 361 607

Tapahtumaviikon järjestäjinä toimivat Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskuksen perustajat Mikkelin kaupunki, LUT-yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Mikkelin yliopistokeskus (MUC) ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Tule mukaan tapaamaan vesialan toimijoita ja verkottumaan!

Mikkeli Water Week yritysnäyttely

BEM osaamiskeskus II -hankkeella käynnistetään Blue Economy Mikkelin (BEM) toiminta ja toteutetaan ekosysteemisopimusta. Mikkelin kaupungin ja valtion välisen, vuosille 2021–2027 solmitun ekosysteemisopimuksen painopiste on yhdyskuntavesien kiertotalous ja kehittämiskohde Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskus. Blue Economy Mikkelin tavoitteena on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa uusia ratkaisuja vesihuollon ongelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla.

Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.

 

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat

Romupiha, missä on vioittuneita autoja sekä junan veturi, mitkä ovat tulleet purettavaksi

Metalliromu kiertää rahaksi

Mikkelin seudun metallinkierrätysyrityksissä eletään taannoisten huippuvuosien jälkeen tasaisten materiaalivirtojen aikaa. Toimijajoukko kasvaa kesäkuussa Puijon Romulla.

Parikymmentä vuotta kiertotalousalalla toiminut mikkeliläinen Mikael Pitkänen valmistautuu avaamaan kesäkuussa Puijon Romulle oman toimipisteen EcoSairilan alueelle. Puijon Romu on perinteikäs, yli 60-vuotias perheyritys, joka toimii laajalla alueella Pohjois-Savossa. Yrityksellä on myös Kuopiossa oma kaapeleiden granulointilaitos.

Mies seisoo työvaatteet ja kypärä päässä nojaten romulavaan
Kesäkuussa EcoSairilan alueella aloittaa toimintansa Puijon Romun yksikkö, jota vetää kiertotalouden parissa eri yrityksissä pitkään työskennellyt mikkeliläinen Mikael Pitkänen. Puijon Romu toimii Mikkelin seudun lisäksi myös naapurikaupunkien alueella. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelissä yritys keskittyy palvelemaan niin yrityksiä kuin yksityisiä asiakkaita, joilta ostetaan metalliromua kierrätystä varten. Mikkelissä yritys esikäsittelee metalleja, minkä jälkeen ne ohjataan eteenpäin kotimaisille käsittelylaitoksille sekä suoraan teollisuuden raaka-aineeksi.

”Teemme myös teollisuudelle purkutyötä eli haemme vaikka vanhentuneen linjaston, laitamme sen kuljetuskuntoon ja viemme pois käsiteltäväksi”, Mikkelin yksikön päällikkönä keväällä aloittanut Pitkänen kuvaa.

Yrityksellä on EcoSairilan alueella noin hehtaarin tontti metalliraaka-aineen käsittelyä ja varastointia varten. Miljoonainvestointiin omalla tontilla kuuluvat kaksikerroksinen toimistorakennus ja katettu halli.

Materiaalin käsittelyä varten Mikkeliin on hankittu materiaalikoneita, kaivuri, trukki ja pyöräkuormuri. Yksikkö käyttää isoihin kuormiin EcoSairilan yhteisvaakaa ja pienempien erien punnitsemiseen omia vaakojaan. Tarvittaessa konekantaa lisätään.

Puijon Romu varautuu lajittelemaan, tarvittaessa leikkaamaan ja kierrättämään kaikkia metalliraaka-aineita. Metalliromulla on peräti yli 100 erilaista nimikettä. Perinteikkäässä emoyrityksessä on kehitetty vastuullisuutta vuosia, ja toiminnan perustana ovat käytössä oleva laatu-, työturvallisuus- ja ympäristösertifikaatit.

”Erilaiset materiaalivirrat tekevät työstä mielenkiintoista. Romumetallin kysyntä on kasvussa. Esimerkiksi perusteräksen kysyntä on moninkertaistunut 30 vuoden kuluessa. Eniten käsittelemme sekapeltiä ja toimitamme sitä murskauslaitoksella, mistä se menee terästeollisuudelle. Yli kolme millimetriä paksut raudat leikkaamme oikeaan kokoon ja toimitamme teräs- ja valimoteollisuudelle.”

Pitkänen on ollut yhteyksissä seudun teollisuuslaitoksiin. Yritystä kiinnostavat erilaiset hukkamateriaalierät ja purkutyömaiden raaka-aineet. Yksityisasiakkaille ja yhdistyksille toimitetaan myös vaihtolavoja metallinkeräystä varten.

”Haluamme hallinnoida kumppanuussopimuksia Mikkelin ympäryskunnissa yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyötä tehden”, Pitkänen vakuuttaa.

Puijon Romu haluaa keskittää Mikkelin ja sen naapurikaupunkien metalliromuvirrat Mikkeliin, mistä ne kuljetetaan ympäri Suomea loppukäsittelyä varten.

Yritys kiinnostui EcoSairilan alueesta, koska sinne rakentuu ympäristöalan yritysten yhteenliittymä, klusteri.

”Synergiaetua tuovat naapurissa toimivat jätekeskus ja jätevedenpuhdistuslaitos. Kaikki kaavoitus- ja lupa-asiat ovat hoituneet nopeasti. Alamme on tiukasti säädelty, mikä näkyy meilläkin esimerkiksi öljynerotus- ja sulamisvesikaivojen rakentamisena. Varaudumme myös vaaratilanteisiin, kuten tulipaloihin, ja alue aidataan huolellisesti sekä asfaltoidaan määräysten mukaisesti.”

Pitkänen arvioi, että kannattavuus syntyy siitä, miten tehokkaasti rahanarvoisia materiaalivirtoja saadaan käsiteltyä omalla lajittelupihalla. Yksikkö työllistää kesästä alkaen Pitkäsen lisäksi konekuskin, pihahenkilön ja mahdollisesti toimistoassistentin.

”Siksi tarvitsemme hyvällä asenteella olevia työntekijöitä. Oleellista on, paljonko ostamme sisään ja kuinka pieneksi hukkaprosentti jää. Uskon syntypaikkalajitteluun, sillä monet materiaalivirrat sisältävät eri lajien metalleja. Kun lajittelupihaa hyödynnetään tehokkaasti, se tuo tulosta. Tämä on rahaintensiivistä touhua. Alamme ostaa metallieriä vasta, kun investointimme on valmistunut kesäkuussa.”

Mikkelin Romu uskoo ketterään kaupantekoon

Uudistetun t-tien varrella, noin neljän kilometrin päässä Mikkelin keskustasta pohjoiseen toimiva Mikkelin Romu noutaa asiakkailtaan metalliromua, rakennusjätettä ja puuraaka-ainetta.

Toinen yrityksen omistajista, yrittäjä Hannu Vesanka luonnehtii kahta viime vuotta hyviksi vuosiksi, ja uskoo, että pientä kasvua syntyy tänäkin vuonna, vaikka suhdanteet vaihtelevat nyt nopeasti.

Hymyilevä mies seisoo ison hallin edustalla pipo päässä ja huomiovaatteissa
Mikkelin Romun tontilta löytyy monenlaista metalli- ja puuaineista kierrätettäväksi. Yrittäjä Hannu Vesanka muistuttaa, että materiaalivirrat myös kiertävät nopeasti. Yrityksen historian ensimmäiset veturit päätyivät Mikkeliin huutokaupasta. Värimetallien kierrätykselle on olemassa omat tilat. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen

”Rakentaminen on täälläkin selvästi hiljentynyt ja kaikki liittyy kaikkeen tällä alalla. Tilanteet voivat muuttua nopeastikin.”

Alalla on ollut viime vuosina tyypillistä, että ajoittain jostain metalliraaka-aineesta tulee pulaa, mikä näkyy romumetallia kierrättävissä yrityksissä.

”Esimerkiksi katalysaattoreilla oli hetken kova hinta, kun niistä saatiin radiumia ja palladiumia paikkaamaan kasvanutta kysyntää.”

Tällä hetkellä eri metallien kysyntä on suhteellisen tasaista. Metalliromua kerätään Mikkelin seudulta lavakeräyksenä ja koura-autolla. Lavoja toimitetaan myös kotitalouksille ja yhdistyksille kysynnän mukaan. Lavakeräys kerryttää metalliromua tasaisesti.

”Kesällä tahti kiihtyy mökkiläisten tullessa. Ihmisten tietoisuus kierrätyksen merkityksestä on noussut koko ajan. Enää ei kuusikoista löydy maaseudulla romukasoja entiseen malliin, mutta jännästi vain aina niitä jostain löytyy. Haemme kauempaakin metallia ja maksamme siitä hyvityksen. Asiakkaiden olisi kuitenkin hyvä varautua siihen, että yksittäinen kiuas tai hetekka otetaan kyytiin sitten, kun sillä suunnalla muutenkin ajellaan.”

Mikkelin Romu kerää myös rakennusjätettä. Puu ja metalli lajitellaan lajittelupihalla. Puumateriaali haketetaan paikan päällä ja toimitetaan eteenpäin. Metalli toimitetaan eteenpäin eri asiakkaille hinnan ja kysynnän mukaan.

”Myymme ja ostamme koko ajan, emmekä odottele hintapiikkejä. Meillä on periaatteena, että hirveästi ei varastoida tavaraa täällä.”

Mikkelin Romu toimii valtuutettuna romuautojen vastaanottopihana ja varaosakauppiaana. Lajittelupihalta löytyvät myös yrityksen ensimmäiset veturit, jotka kotiutettiin huutokaupasta. Romutusta odottaa melkoinen määrä eri merkkisiä autoja.

Yrityksellä on Oravinmäessä lämmin halli, missä romuautot puretaan ja kylmä halli, missä autoista erotellaan öljyt ja käytöstä poistetut autot valmistellaan romutukseen. Lisäksi yrityksellä on vastaanottohalli värimetalleille, kuten kuparille, messingille ja muille pienille metallierille.

Uusin investointi on toukokuussa toimitettava metallileikkuri. Yritys uskoo ketterään toimintaan. Asiakkaiden toiveiden mukaan jalkaudutaan noutamaan metalliromua tonteilta ja nurkista. Asiakkaille myös toimitetaan lavoja romumetallin keräämistä varten. Romua voi tulla myymään myös yrityksen toimipisteeseen Oravinmäkeen. Purkukohteisiin yritys tarjoaa purkupalvelua ja polttoleikkausta, joilla asiakas pääsee eroon niin rakennuksesta kuin siellä olevista koneista tai laitteistakin.

”Tarjoamme paikallista palvelua asiakkaiden toiveita kuunnellen. Olemme osa kiertotaloutta, jonka merkitys kasvaa koko ajan.”

Otavan Metalli luottaa vakiintuneisiin asiakassuhteisiin

Kymmenisen kilometriä Mikkelistä 5-tietä etelään sijaitsee vuonna 2009 perustettu Otavan Metalli. Yrittäjä Toni Kuosmanen osti yrityksen kokonaan itselleen yhteistyökumppaniltaan parisen vuotta sitten.

Hymyilevä mies seisoo keskellä isoja metalliromukasoja
Pitkän uran metallinkierrätyksen parissa tehnyt Otavan Metallin yrittäjä Toni Kuosmanen toivoo, että kaupunki kävisi vuoropuhelua alan yritysten kanssa. Otavan Metallilla on oma metallileikkuri, jolla teräs leikataan asiakkaalle sopivaksi. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen

Otavan Metalli kierrättää romumetallia, arvometalleja, romutettavia maatalouskoneita ja autoja sekä toimittaa edelleen purkujätettä, kuten puutavaraa. Yritys on valtuutettu romuautojen kierrätyspiste. Asiakkaille toimitetaan lavoja metallinkeräystä varten, ja isot romuerät noudetaan sopimuksen mukaan.

”Viime syksystä materiaalivirtaukset ovat hiljentyneet koko maassa, kun rakennusala taantui. Myös romutettavien autojen määrä on tippunut hieman.”

Alalla vuodesta 2006 toiminut Kuosmanen on tottunut siihen, että suhdannetilanteet saattavat vaihdella nopeastikin, ja kilpailu on kovaa.

”Romumetallin hinta oli parisen vuotta sitten huipussaan ja samaan aikaan muun muassa arvometallien ja katalysaattoreiden hinta nousi korkeaksi. Tilanne innosti maaseudulla isäntiä siivoamaan nurkkia. Moni piha tyhjeni metalliromusta, eivätkä ne hetkessä kerry takaisin. Takavuosina löytyi vielä paljon hevosvetoisia maatalouskoneitakin. Nyt nuori polvi haluaa pitää pihansa siistinä romusta.”

Otavan Metallia kiinnostavat niin pienet kuin isotkin metallierät. Metallilajeista kiinnostavimpia ovat kupari, ruostumaton teräs, sekapelti, messinki ja alumiini. Romuautojen osuus yrityksen materiaalivirroista on noin 20-25 prosenttia.

”Meillä on teräsleikkuri, millä leikkaamme metallia ja toimitamme eteenpäin.”

Ympäristövastuullisuus näkyy toiminnassa säädösten ja lakien noudattamisena. Romuautojen ja maatalouskoneiden kierrätyksessä tärkeää on öljyjen ja polttoaineiden tyhjennys ja käsittely.

”Toimitamme öljyt ja polttoaineet eteenpäin yhteistyökumppanillemme. Kierrätämme myös vanhoja akkuja ja katalysaattoreita. Toivoisin asiakkaiden varmistavan, ettei romukasoissa ole mitään nesteitä ja että niissä on vain tyhjennettyjä öljytynnyreitä.”

Yrityksen omalta tontilta löytyy kahmariauto, jolla tehdään etenkin maatalouden romukasojen ja puujätteen noutoa. Lisäksi kalustoon kuuluvat trukki, materiaalinkäsittelykoneita, nosturi, teräsleikkuri ja kuljetuskalustoa.

Otavan Metallin asiakaskunta on vakiintunut, ja siihen kuuluu muun muassa konepajoja, autokorjaamoja ja sahoja.

”Hyvät asiakassuhteet ovat a&o, ja niistä haluamme pitää huolta jatkossakin. Ajoittain myös hyvistä työntekijöistä on pulaa. Toisaalta suhdanteiden muuttuessa nopeasti, työntekijämäärä vaihtelee väkisinkin. Koko ajan on ideoitava uutta ja pidettävä hyvä huoli asiakkaista.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen