fbpx
Kuljetusliike Kantola & Koramo tekee historiansa suurimman investoinnin Mikkelin Tuskuun. Kuvassa uusi logistiikkakeskus.

Kuljetusyritys investoi Mikkeliin

Seitsemällä itäsuomalaisella paikkakunnalla logistiikkaa hoitava Kuljetusliike Kantola & Koramo tekee parhaillaan historiansa suurinta investointia, kuljetusterminaalia, Mikkelin Tuskuun.

Maan suurimman valtakunnallisen yksityisen kuljetusketjun, Kaukokiidon, osana toimiva yritys jalkautui Etelä-Savoon kuusi vuotta sitten. Yritys on erikoistunut kuljettamaan yrityksille ja kuluttajille kappaletavaraa ja elintarvikkeita sekä tarjoamaan lisälogistiikkaan liittyviä palveluja. Mikkelissä yritys aloitti tehtyään liiketoimintakaupan. Terminaalitoiminta on tapahtunut tähän saakka vuokratiloissa.

”Asiakkaat ovat luottaneet meihin, ja toimintamme on kasvanut vuosittain, mikä mahdollisti terminaali-investoinnin tänne. Strategianamme on toimia omissa tiloissa pitkäjänteisesti”, toimitusjohtaja Ville Koramo kuvaa jo kolmannessa polvessa toimivaa perheyritystä.

Tuskuun on rakenteilla 5000 neliön terminaalin lisäksi 1600 neliön ulkohalli, jotta kasvavat tavaravirrat saadaan käsiteltyä sisätiloissa. Investoinnin arvo on kuusi miljoonaa euroa. Uusi terminaali on energiatehokas ja sen sähköntuotantoon on mahdollista hyödyntää aurinkoenergiaa.

Terminaalin tiloista reilu puolet jää yrityksen omaan käyttöön ja toiseen puoleen tulee elintarvikealan yhteistyökumppaneille tiloja kylmävarastoineen.

”Mikkeli on meille liikenteellisesti tärkeä, sillä se sijaitsee hyvien etäisyyksien päässä Etelä- Suomesta, ja jatkossa entistä suurempi osa autoistamme sijoittuu Mikkeliin.”

Yritys työllistää Mikkelin alueella alihankkijat mukaan lukien noin 75 ihmistä. Yrityksen periaatteena on, että kuljettajat eivät yövy autoissa. Koska Mikkelistä välimatkat etelän kaupunkeihin ovat kohtuulliset, kuljettajat ehtivät palata yöksi koteihinsa.

Yksi tärkeä lenkki investoinnin toteutumisessa oli Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, jonka asiantuntijat etsivät tonttivaihtoehtoja.

”Olemme saaneet Mikkelissä hyvän vastaanoton. MikseiMikkelin asiantuntijat ovat avanneet meille portteja ja työskentely heidän kanssaan on ollut tosi avointa ja mukavaa.”

Teksti ja kansikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Digiportaat-hanke, MikseiMikkeli

PK-yritysten digiosaamistarve on entistä suurempi

Vuoden 2020 poikkeusolot nostivat esille digiosaamisen tärkeyden ja Digiportaat-hankkeen palveluiden kysyntä on entistä korkeampaa. Vuoden 2019 alusta saakka tarjottu maksuton osaamiskartoitus- ja neuvonta sekä edulliset digikoulutukset ovat olleet hyvin suosittuja paikallisten yritysten keskuudessa. Hankkeelle on myönnetty jatkoaikaa syksylle 2021.

Digissä pitää olla jatkuvasti ajan hermolla – muutos on nopeaa

PK-yrittäjät hakeutuvat koulutuksiin ennen kaikkea saadakseen lisää verkkonäkyvyyttä ja myyntiä verkon kautta. Lisäksi tavoitteena on omaksua uusia työkaluja, jotka tehostavat työntekoa. Lyhyiden täsmäkoulutusten ja työpajojen lisäksi Digiportaat on tarjonnut syvällisempiä valmennuspolkuja asiakkaille. Kouluttajat ovat alansa huippuja ja suurin osa kouluttajista kilpailutetaan ja ostetaan ostopalveluina.

Astu digiportaille ja kehity kanssamme!

Digiportaat sai jatkoaikaa 30.9.2021 saakka. Jos yrittäjä haluaa esimerkiksi lisää asiakkaita maksetulla verkkomainonnalla, tuottaa parempaa sisältöä verkkoon, tehostaa työtä ja parantaa yrityksen löydettävyyttä tai vaikka myydä osaamista verkossa on nyt hyvä mahdollisuus saada asiantuntevaa digineuvontaa ja kehittää yrityksen osaamista. Ensi askel on ilmoittautua mukaan maksuttomaan osaamiskartoitukseen www.digiportaat.fi/yhteystiedot. Koulutuksia tarjotaan kalenteriin sitä mukaan kuin yritysten osaamista kartoitetaan, jonka vuoksi koulutuskalenteri elää jatkuvasti. Tänä vuonna suurin osa koulutuksista on toteutettu verkossa, mutta Digiportaat tarjoaa myös lähikoulutusta Mikkelissä ja Savonlinnassa.

Tutustu myös kattavaan verkkosisältöömme www.digiportaat.fi

Digiportaat-hanke toimii koko Etelä-Savon alueella. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus ESR-rahastosta.

Anna-Maija Hunter
Etelä-Savon Yrittäjät ry
Digiportaat – digitaalisuudella kasvua liiketoiminaan 2018-2021

Cafe & Bar Sokkalan yrittäjät

Uudistunut lähiöravintola laajentaa

Kun pitkään ravintola- ja myyntialalla toiminut Outi Aronen osti reilut kolme vuotta sitten tuttavaltaan omasta kotilähiöstään kuppilan, paikka oli varsin tyypillinen lähiöbaari kantajengeineen. Uusi omistaja remontoi paikasta koko lähitienoon olohuoneen.

”Päätin, etten ota aluksi tänne A-oikeuksia, vaan kahden euron kaljan sijaan myyn viiden euron viinilasillisia. Lapsiperheet ja alueen mummotkin uskaltavat nyt tulla tänne.”

Korona nakkasi haasteen: sulkeako ovet vai heittäytyä ihan uuteen. Aronen alkoi kehittää asiakkaita kuunnellen. Nyt puhelin pirisee, kun seuraavan päivän noutoruokaa varaillaan litroittain tai tietyllä rahasummalla.

”Tein tilauksesta kotiruokaa ja leivoin yötä päivää. Korona-aikaan toimitin vuokia asiakkaille autoihin ja hoidin maksun lasin läpi maksupäätteellä. Yksi asiakkaista opetti jo aiemmin tekemään riisipiirakoita ja niitä myyn nyt euron kappale.”

Vaikkei pieneen uuniin mahtunut kuin muutama leipä tai munkki kerrallaan, liikevaihto ei notkahtanut. Nyt yrittäjä on ostamassa myös rakennuksen yläkerran tehdäkseen sinne kunnon keittiön ja tiloja yksityistilaisuuksille.

”Korona tiivisti yhteistyöverkostoja. Sain töihin konkareita ja otin myyntiin kollegoiden tuotteita, kuten kananmunia ja savujuustoja.”

Keskustelukumppaneita laajennukseen löytyy MikseiMikkelin asiantuntijoista.

”He auttavat kaikessa, mitä keksii pyytää, pitävät ideariihiä ja kannustavat. Se on tosi tärkeää, kun käytännössä pyöritän tätä yksin.”

Kunhan uusi Cafe Bar Sokkala on valmis, hän miettii konseptin levitystä.

”Lähiöissä kaivataan tällaisia paikkoja. Jos voitan lotosta, perustan näitä lisää.”

Teksti ja kansikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus logo

Visit Saimaa haastaa yritykset ja kunnat mukaan kestävän kehityksen sitoumukseen

Nyt vietetään kestävän kehityksen eurooppalaista teemaviikkoa. Matkailuorganisaatio Visit Saimaa teki kesällä Sitoumus 2050 -yhteiskuntasopimuksen ja määritteli omat toimenpiteensä kestävän kehityksen tukemiseksi. Nyt Visit Saimaa haastaa matkailuorganisaatiot, yritykset ja kunnat mukaan sitoutumaan kestävään kehitykseen.

Visit Saimaa on sitoutunut vahvistamaan Saimaan alueen vastuullista matkailua, viestimään alueen arvoista ja lisäämään yritysten tietoisuutta vastuullisuuden eri osa-alueista. Yrityksiä kannustetaan vastuullisempaan toimintaan ja niihin jalkautetaan kestävän kehityksen periaatteita. Vastuullista matkailua tehdään näkyväksi mm. viestimällä yritysten vastuullisteoista sekä kouluttamalla vastuullisuuskysymyksissä. Myös matkailijoita ohjataan vastuullisiin valintoihin muun muassa Visit Saimaan luomilla vastuullisen matkailijan ohjeilla sekä osoitteeseen https://www.visitsaimaa.fi/fi/vastuullisuus/ kootun tiedon avulla.

Sitoumus 2050 on yhteiskuntasopimus, jonka visiona on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi.  Toimenpidesitoumukset luovat kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Sitoumukset annetaan sitoumus2050.fi -palvelussa, jota hallinnoi Suomen kestävän kehityksen toimikunta.

– Sitoumus 2050 on meille tärkeä työväline vastuullisen matkailun edistämiseksi. Työnkuvaani kuuluu muun muassa jalkautuminen yrityksiin analysoimaan ja kehittämään niiden vastuullisuutta. Panostamme asiaan myös haastamalla kaikki matkailuorganisaatiot, yritykset ja kunnat liittymään sitoumukseen ja edistämään aktiivisesti omilla toimillaan kestävää kehitystä. Lisäksi haastamme yksityishenkilöt mukaan tekemällä sitoumuksen kestävistä elämäntavoista, sanoo Visit Saimaan vastuullisuuslähettiläs Sanna Eerikäinen.

Kestävän matkailun ohjelma ja saavutettavuus osa vastuullisuustyötä

Visit Saimaa osallistuu matkailualueena Visit Finlandin 1.6.2020 avattuun Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelmaan. Kestävän matkailun ohjelma tarjoaa matkailuyrityksille ja -alueille kehityspolun, jota seuraamalla saavuttaa Sustainable Travel Finland -merkin. Myös ensimmäiset Visit Saimaan hankeyritykset ovat aloittaneet STF-kehityspolulla.

Visit Saimaan vastuullisuustyöhön kuuluu saavutettavan matkailun edistäminen. – Haluamme, että Saimaa on tasa-arvoinen ja kaikille saavutettava matkakohde. Tähän panostimme viime kesänä esimerkiksi vaikuttajayhteistyöllä Palmuaseman Sanna Kalmarin kanssa. Kalmari tutustui alueeseen ja yrityksiimme liikuntaesteisen näkökulmasta ja antoi hyviä vinkkejä saavutettavuuden parantamiseksi. Kun yritysten matkailutuotteet suunnitellaan kaikille avoimeksi, myös erityisryhmät voivat kokea monipuolisia elämyksiä.

Euroopan kestävän kehityksen viikko 20.-26.9.2020

Euroopan kestävän kehityksen viikko on vuosittainen teemaviikko, joka kannustaa kestävän kehityksen tekoihin, tapahtumiin ja projekteihin. Teemaviikko on myös erinomainen tilaisuus tehdä oma kestävän kehityksen toimenpidesopimus, viestiä jo tehdystä sitoumuksesta sekä haastaa muita tahoja mukaan.

Lisätiedot

Sanna Eerikäinen, Vastuullisuuslähettiläs, Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland -hanke
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. +358 50 4710 663
sanna.eerikainen@mikseimikkeli.fi
www.visitsaimaa.fi

Visit Saimaan toimenpidesitoumus:
https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/484948

https://sitoumus2050.fi/

Suomen LVI-kotelo Oy:n Niko Halonen (oikealla) ja Juha Lievonen (vasemmalla)

LVI-yritys tuo markkinoille uuden innovaation

Kun koronakevät hiljensi kysyntää, Mikkelistä käsin toimivassa Suomen LVI-Kotelo Oy:ssä syvennyttiin kuuntelemaan asiakkaiden toiveita ja kehitettiin uuden sukupolven palosuojakotelo.

Palosuojakoteloon tavallinen kuluttaja törmää yleensä pien- ja kerrostalojen putki- ja linjasaneerauksissa, kun talotekniikka eli talon sähkö-, vesi- ja viemäröintijärjestelmiin liittyvät putket ja kaapelit piilotetaan näkyvistä palosuojakoteloon, joka nimensä mukaisesti suojaa putkistoja tulipalon sattuessa. Esimerkiksi kaapeleiden ja putkien on säilyttävä palotilanteessa vähintään 30 minuuttia ilman palokuormaa.

Suomen LVI-Kotelo Oy:n asiakaskuntaan kuuluvat rakennus-, putki- ja sähköliikkeet asennusliikkeineen. Yrityksen tuotteita käytetään niin julkisissa tiloissa, kerrostaloissa kuin rivi- ja omakotitaloissa. Palosuojakoteloita asennetaan rappukäytäviin sekä asuin- ja ulkotiloihin.

”Meillä oli tuotevalikoimassa yhdistelmäkotelo putkille ja kaapeleille, mutta asiakaspalautteen perusteella lähdimme kehittämään siitä entistä nopeampaa, helpompaa ja yksinkertaisempaa asentaa. Kohteisiin tulee yleensä paljon suojakotelointia, joten jokainen säästyvä minuutti tuo lisää kustannustehokkuutta asiakkaillemme”, Niko Halonen LVI-Kotelo Oy:stä muistuttaa.

Tuotekehitystä asiakkaita kuunnellen

Jo nyt asiakkailta on tullut positiivista palautetta, että uuden kotelon asennus on entistä nopeampaa ja ulkonäkö miellyttävä. Uusi yhdistelmäkotelo valmistetaan teräslevyistä ja sen palosuojaeristeet ovat markkinoiden ohuimpia, minkä ansiosta kotelon kokonaismitat jäävät hillityiksi.

”Kun edeltävässä tuotteessa oli kaksi kansiosaa, tässä uudessa on vain yksi, joten kotelosta jää näkyville yhtenäinen valkea pinta. Tuote on suunniteltu modulaariseksi, joten sitä on helppo muokata. Kun tuotteemme ovat modulaarisia, meillä ei tarvitse olla hyllyssä satoja tuotteita, vaan vain muutama”, talotekniikkaan liittyvää tuotekehitystä jo 15 vuotta tehnyt Juha Lievonen sanoo. Palosuojakoteloita hän on suunnitellut lähes vuosikymmenen ajan.

Yhtiön uuden palosuojakotelon on testannut Eurofins Expert Services Oy (ent. VTT Expert Services Oy), ja tuote julkistetaan syksyn aikana.

Alihankkijaverkosto tuo ketteryyttä

Kotelot valmistaa pääasiassa alihankkijaverkosto eri puolilla Suomea. Mukana on mikkeliläisiä metalli- ja LVI-alan yrityksiä. Suomen LVI-Kotelo Oy:llä on lisäksi omaa valmistusta ja kokoonpanotuotantoa Mikkelissä.

”Kun teetättää tuotteet alihankkijoilla, pitää ajatella eri tavalla. Olemme saaneet näin asiakkaille luotettavan ja nopean toimitusketjun. Osa tuotteista on sellaisia, että ne pystytään toimittamaan asiakkaalle jo seuraavaksi päiväksi”, Halonen kuvaa.

Ulkotiloihin tulevat kotelot pulverimaalataan asiakkaan toivomalla värisävyllä, jotta se sulautuvat rakennuksen ulkoverhoiluun.

”Ulkokotelot pulverimaalataan, mikä suojaa hyvin korroosiota vastaan vuosikymmeniä”, Lievonen vakuuttaa.

Mikkelistä löytyy tuotekehitysapu

Tuotekehityksessä yritys on hyödyntänyt myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin tutkimus- ja tuotekehityspalveluja. Yhteistyönä on valmistettu esimerkiksi tuotteiden prototyyppejä ja piensarjoja sekä tehty pintakäsittelyä.

”Heidän tuotekehitysasiantuntijansa tekevät ammattitaitoisesti ja nopeasti hyvää laatua”, Lievonen toteaa.

Yksi yrityksen tuotekehityksen tuloksista on katon rajaan asennettava tarkastusluukku, joka voidaan asentaa osaksi MDF-huoneistokoteloa. Myös luukkuja voidaan asentaa putkiremonttien yhteydessä helposti.

Yritys perustettiin loppuvuonna 2016, ja jo seuraavana vuonna se aloitti tuotteidensa myynnin. Vuodesta 2018 on keskitytty palosuojakoteloiden tuotekehitykseen, myyntiin ja markkinointiin.  Referenssikohteita on eri puolilla maata Etelä-Suomesta Sodankylään.

”Tänä vuonna satsaamme myyntiin. Liikevaihtomme tuplaantui viime vuonna ja ensi vuonna yllämme varmaan puoleen miljoonaan”, Halonen arvioi.

Uuden palosuojakotelan lanseerauksen yhteydessä myös yrityksen graafinen ilme ja verkkosivusto uudistuu.  Suomen LVI-Kotelo Oy on mukana MikseiMikkelin Sata-hankkeessa, joka vauhdittaa alueen yritysten tuotekehitystä ja näkyvyyttä.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuvassa: Juha Lievonen vasemmalla ja Niko Halonen oikealla

Kuvassa Mikkelin matkailuneuvonta Maaherrankadulla

Kotimaisten matkailijoiden määrä nousi Etelä-Savossa – kehitys Järvi-Suomen huippua

Etelä-Savo onnistui kasvattamaan kotimaisten matkailijoiden määrää matkailualan haastavasta tilanteesta huolimatta. Kotimaisten matkailijoiden määrä kasvoi alueella kesä-heinäkuussa 4,8 % edellisvuoteen verrattuna. Saavutuksen taustalla vaikuttivat aktiiviset panostukset kotimaan markkinointiin.

Kotimaisten matkailijoiden määrä kasvoi Savonlinnan seudulla kesä-heinäkuussa 14,1 % ja Mikkelin seudulla 7,5 %. Etelä-Savon alueella päästiin yhteensä 4,8 % kasvuun. Saavutus on erinomainen, sillä koko Järvi-Suomessa kotimaisten matkailijoiden määrä laski samalla aikavälillä 10 % ja valtakunnallisesti 16 %.

Kotimaan matkailijamäärien kasvu korvasi Etelä-Savossa osaltaan ulkomaalaisten matkailijoiden määrän romahdusta koko maassa rajojen sulkemisen vuoksi. Koronatilanne lisäsi suomalaisten kiinnostusta mökkilomia kohtaan ja mökkeilysesonki käynnistyi tänä vuonna monta viikkoa tavallista aikaisemmin. Kotimaisten matkailijoiden määrän kasvusta huolimatta majoitustulot laskivat myös Etelä-Savossa. Laskua selittivät mm. alentuneet keskimääräiset huonehinnat sekä majoituskohteiden sulkeminen. Merkittävää oli myös Savonlinnan Oopperajuhlien peruuntuminen.

Etelä-Savon ja Järvi-Suomen matkailun kehittyminen on koko Suomen kannalta merkittävää, sillä Järvi-Suomi on kotimaisen matkailun kärkialue. Esimerkiksi vuoden 2019 aikana Järvi-Suomessa kirjattiin yhteensä noin 6,3 miljoonaa kotimaisten matkailijoiden majoitusvuorokautta, kun Lapissa vastaava luku oli noin 1,5 miljoonaa. Ulkomaisilta matkailijoilta majoitusvuorokausia kertyi Järvi-Suomessa vuonna 2019 yhteensä noin 1,1 miljoonaa.

Markkinointipanostukset kantoivat hedelmää

Kotimaisten matkailijoiden määrän kasvua on tukenut aktiivinen markkinointi ja kampanjointi kevään ja kesän aikana. Visit Saimaa käynnisti heti koronatilanteen alkuvaiheessa Support Local -kampanjan, jossa alueen matkailuyrityksiä tuettiin muun muassa lahjakortti- ja take away -myynnin avulla. Toukokuussa avattiin Saimaan Luontoliven kautta kameranäkymä Saimaan metsä- ja rantamaisemiin. Kesäkuussa Saimaan kesää markkinoitiin Helsingin Sanomien kuukausiliitteen välissä julkaistussa Pure Saimaa -liitteessä, joka tavoitti jopa 873 000 lukijaa. Visit Saimaa on Etelä-Karjalan kanssa mukana Suoma ry:n organisoimassa 100 syytä matkailla Suomessa -kampanjassa, joka jatkuu lokakuulle.

Markkinointipanostukset huipentuivat elokuussa ohjelmayhteistyöhön Radio Aallon aamussa Jenni Alexandrovan ja Sami Kurosen kanssa. Kampanja käynnistyi Helsingin Sanomien etusivun mainoksella, joka tavoitti yli 900 000 lukijaa, ja Saimaa näkyi ja kuului kahden viikon ajan Radio Aallon sekä Radio Suomipopin taajuuksilla. Kampanjakilpailussa kysyttiin syitä tulla Saimaalle, ja vastauksissa toistuivat Saimaan luonnon kauneus ja rauhoittava vaikutus sekä upeat ruokakohteet. Tätä vetovoimaa ja ainutlaatuisia kohteita Jenni Alexandrova pääsi myös aidosti kokemaan viikonloppulomalla Saimaalla. Kesän aikana tehtiin lisäksi vaikuttajayhteistyötä 11 kotimaisen vaikuttajan kanssa.

”Olemme panostaneet poikkeustilanteessa voimakkaasti Saimaan alueen markkinointiin kotimaassa ja se näyttää tuoneen tulosta”, iloitsee projektipäällikkö Minna Gurney Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä. ”Vaikutukset ovat näkyneet muun muassa kasvavana yleisönä Visit Saimaan omissa kanavissa: kävijämäärät verkkosivuillamme kasvoivat 46 % viime kesään verrattuna ja seuraajamäärät sosiaalisessa mediassa noin 52 % vuoden alusta. Seuraamme koko ajan aktiivisesti koronaviruksen kansainvälistä tilannetta ja matkustusrajoitteita, ja suunnittelemme alueen yritysten ja markkinoinnin kannalta tarvittavia ponnistuksia, myös yhdessä Järvi-Suomen matkailutoimijoiden ja Visit Finlandin kanssa. Syksylle on suunnitteilla muun muassa virtuaalisia toimenpiteitä, syyslomakampanja kotimaassa sekä talven Pure Saimaa -liite.”

”Olemme iloisia siitä, että suomalaiset lähtivät sankoin joukoin liikkeelle ja suosivat kotimaan matkailua. Matkailijat käyttivät paljon palveluja ja halusivat omalta osaltaan auttaa yrityksiä tämän kriisin yli. Myös yritysten nopea reagointi, uudet palvelut ja innovaatiot mahdollistavat hienon lopputuloksen. Toivomme, että kiinnostus kotimaan matkailua ja Saimaan aluetta sekä yritystemme uusia elämyspalveluja ja syyslomatarjouksia kohtaan jatkuu myös syksyllä ja talvella”, sanoo Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Lisätiedot

Minna Gurney, projektipäällikkö, Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland -hanke, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 044 359 8655, minna.gurney@mikseimikkeli.fi, www.visitsaimaa.fi

http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/sq/76da433d-dcfc-452a-885e-09849bf99f2e

Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland 2019-2021 -hankkeen tavoitteena on vahvistaa Saimaan brändiä, vetovoimaa ja asemaa merkittävänä matkailualueena Lapin ja Helsingin rinnalla erityisesti valituilla kansainvälisillä kohdemarkkinoilla, kotimaan matkailua unohtamatta. Hanke kattaa Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden seudun. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä goSaimaan, Lakelandin muiden alueiden, Visit Finlandin ja muiden kotimaan ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Hankkeen päätoteuttaja on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Yritysten kustannustuki, kuvituskuva

Enää kaksi viikkoa hakuaikaa – yksinyrittäjätuen haku päättyy 30.9.2020

Yksinyrittäjätuen hakuaika päättyy 30.9.2020. Työ- ja elinkeinoministeriöltä ei päätöksiä tuen jatkosta.

Kuntien myöntämän yksinyrittäjätuen hakuaika päättyy keskiviikkona 30.9.2020. Myös Mikkelin kaupungin hakulomake sulkeutuu keskiviikko-torstaiyön aikana.

-Mikäli alueellamme on vielä yrittäjiä, jotka eivät ole hakeneet yksinyrittäjätukea, mutta arvioivat olevansa tukeen oikeutettuja, kannustamme hakemaan tukea nyt, Jukka Kumpusalo Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä toteaa.

Yksinyrittäjätukea haetaan sähköisellä hakulomakkeella ja hakuohjeet löytyvät Mikkelin kehitysyhtiö Miksein verkkosivuilta osoitteessa: https://mikseimikkeli.fi/yksinyrittajatuki/

Tukea voidaan myöntää 16.3. – 31.8.2020 välisenä aikana syntyneisiin kustannuksiin.

Torstaihin 17.9. mennessä Mikkelissä on myönnetty tukea 856 000 euroa yhteensä 428 yksinyrittäjälle. Hylätyn päätöksen on saanut 66 hakijaa. Tyypillisimmät hylkäyksen syyt ovat, ettei hakijayrityksen kotikunta ole Mikkeli tai 30% liikevaihdon alenemavaatimus ei täyty. Hakemukset arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön antamien valtakunnallisten ohjeiden perusteella.

Mikkelin kaupungin myöntövaltuus tuelle on 2 118 855 euroa, joten yli puolet tuesta jää käyttämättä ja tulee palauttaa työ- ja elinkeinoministeriölle. Tilanne on sama lähes kaikissa Suomen kunnissa.

-Ennakoitua pienempään kysyntään on monta tekijää. Palautteen perusteella näitä ovat mm. TEM:n myöntämiskriteerit, joissa yksinyrittäjätuen hakuvaatimukset asetettiin korkeiksi. Yksinyrittäjätuessa oli pitkään kaikkein kovimmat hakukriteerit. Toisaalta yksinyrittäjätuki oli euromääräisesti tukimuodoista pienin, Kumpusalo jatkaa.

-Toinen syy ovat tukien päällekkäisyydet. Yleisen kustannustuen avaamisen jälkeen yksinyrittäjät ovat olleet oikeutettuja hakemaan myös yleistä kustannustukea. Tuet sovitetaan yhteen siten, että aiemmin myönnetty yksinyrittäjätuki vähentää kustannustuen määrää. Menettely ohjasi yritykset hakemaan ensisijaisesti kustannustukea.

Yleisen kustannustuen hakuaika kuitenkin päättyi jo 31.8.2020. Aiemmin kesällä päättyivät myös Business Finlandin ja ELY-keskusten korona-avustukset.

Yksinyrittäjätuki on viimeisiä käytössä olevia tuki-instrumentteja. Ja nyt sitä on enää kaksi viikkoa aikaa hakea.

Tukien myöntömäärät Mikkelissä 15.9.2020:

ELY-koronarahoitusBusiness Finland rahoitusYleinen kustannustukiYksinyrittäjätuki
4 390 030€7 186 555€842 059€856 000€
Eräiden tukien myöntämismäärät, Mikkelin tilanne 15.9.2020


Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa järjestänyt yksinyrittäjätuen käsittelyn. Muiden tukien osalta yhtiö on avustanut alueen yrityksiä tarvittavien hakemusten täyttämisessä. Yhtiön avustamien hakemusten osalta myönteisiä ELY-, BF- ja kustannustukipäätöksiä on saatu tähän mennessä 5,25 miljoonan euron arvosta.

Taulukosta puuttuvat vielä maa- ja metsätalousministeriön alaiset maaseudun tuet sekä ravintolatuki.

Saitko koronarahoitusta? Rahoitukselle on mahdollista saada myös jatkoaikaa.

Lähes kolmannes Etelä-Savon maakunnan yrityksistä on saanut jonkinlaista koronatukea. Useissa koronarahoituksissa hankeaika on lyhyt. Monet eivät tiedä, että hankkeelle on mahdollista saada myös jatkoaikaa.

Mikkelin kehitysyhtiö Mikseissä ei kannusteta hakemaan jatkoaikaa varmuuden vuoksi, mutta mikäli kehitystyötä ei yrityksessä saada vietyä maaliin alun perin suunnitellussa ajassa, saattaa jatkoajan hakeminen olla suositeltava vaihtoehto.

-Jatkoaikoja on meillä haettu jo kohtuullinen määrä, yritysrahoituksen parissa työskentelevä Marjo Niittuaho-Nastolin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä kertoo.

Jatkoajan hakeminen on mahdollista sekä Business Finlandin että ELY-keskusten myöntämiin rahoituksiin.

Jatkoajat ELY-keskuksen myöntämissä koronarahoituksissa

-Jos hanketta ei pystytä toteuttamaan päätöksessä mainittuna aikana, niin hankkeen toteutukselle on mahdollista hakea kohtuullista jatkoaikaa, yritysasiantuntija Jarkko Rautio ELY-keskuksesta kertoo. Jatkoajan pituutta arvioidaan tapauskohtaisesti.

Olennaista on, että hakija itse perustelee jatkoajan tarpeen ja syyt, miksi hanketta ei ole pystytty toteuttamaan päätöksessä mainittuna aikana. Jatkoaika tulee hakea ennen hankkeen toteutusajan päättymistä.

ennen muutosta ja/tai hankkeen toteutusajan päättymistä

Jatkoaikaa haetaan sähköisesti saman Aluehallinnon asiointipalvelun kautta, jossa alkuperäinen hakemuskin tehtiin. Palvelussa valitaan alkuperäinen päätös, laaditaan muutoshakemus ja lähetetään sähköisesti ELY:lle.

Jatkoajat Business Finlandin myöntämissä koronarahoituksissa

Myös Business Finland myöntää jatkoaikaa. Suuresta hakemusten määrästä johtuen käytössä on kaksiportainen järjestelmä.

Jos projekti jatkuu enintään 4 kuukaudella alkuperäistä suunnitelmaa pidempään tai päättyy aiemmin kuin suunniteltu, liiketoiminnan kehitysrahoitusta häiriötilanteissa saaneiden ei tarvitse tehdä muutoshakemusta. Muutoshakemusta ei myöskään tarvita kustannuslajien väliseen muutokseen, jos muutos on suuruudeltaan enintään 20% kustannusarviosta.

Sen sijaan pidemmistä aikataulumuutoksista tai merkittävistä kustannuslajien välisistä muutoksista on tehtävä muutoshakemus sähköisessä asiointipalvelussa. Myös Business Finlandilla jatkoaika tulee hakea ennen hankkeen alkuperäisen toteutusajan päättymistä.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n koronalinja palvelee Mikkelin seudun yrityksiä arkisin klo 8-16 numerossa 010 340 3080.
Autamme myös jatkoaikahakemusten tekemisessä.

Mielipide: Mikkelin kehittämiseen tarvitaan useita osaavia toimijoita

Mikkelin kaupunki on käynnistänyt elinvoimatyön uudistamisen ja elinvoimaisempaa tulevaisuutta luomaan on kutsuttu kaikki kynnelle kykenevät.

Tarkastelun kohteena ovat etenkin kaupunkikonsernin toimijat, mutta myös muut keskeiset kehittämistoiminnan harjoittajat.

Miten ja millaisella työnjaolla saisimme vielä tehokkaammin tuloksia, koska Mikkeli tarvitsee kipeästi uusia työpaikkoja ja verotuloja?

Keskusteluun on nostettu Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:n välinen työnjako sekä esitys hanketoiminnan siirtämisestä kaupungin omalta kehitysyhtiöltä Miksei Mikkeliltä Xamkille.

Tämänsuuntaiseen kehitykseen otti kantaa myös Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko mielipidekirjoituksessaan (L-S 7.9.).

Mielestäni Miksei Mikkelin kehittämishankkeiden siirto Xamkille ei ole Mikkelin kaupungin edun mukaista.

Miksei Mikkelin kehittämishankkeilla tähdätään yrityksissä käynnistyvään kehitystyöhön, investointeihin ja yrityskauppoihin.

Hankkeiden avulla markkinoidaan Mikkelin kaupunkia ja seutua yrityksille ja matkailijoille.

Kaupungin enemmistöomisteisena yhtiönä Miksei Mikkeli toteuttaa hankkeillaan suoraan kaupungin strategiaa ja elinvoimaohjelmaa.

Mikkelin kaupunkistrategiaan kuuluvat vahvat kehittämisalustat luovat perustaa uudelle yritystoiminnalle ja näitä toteutetaan merkittävästi kehittämishankkeiden kautta.

Ammattikorkeakoulun ja kehitysyhtiön tehtävät ovat erilaiset, mutta molemmilla on tietysti tärkeä rooli Mikkelin kaupungin elinvoimatyössä.

Kumpaakin tarvitaan, jotta alueemme elinkeinoelämä saa mahdollisimman suuren hyödyn kehittämisvaroista.

Xamkin ja muiden oppilaitosten tutkimus, kehittämis- ja koulutustoiminta on erittäin tärkeää Mikkelin kehittämistyössä.

Tämän vuoksi on rakennettava mahdollisimman saumattomasti toimiva kokonaisuus, jossa syvennetään yhteistyötä Mikkelin kaupungin ja kaikkien oppilaitosten kesken.

Tällä tavoin mahdollistamme mahdollisimman hyvin osaavan työvoiman saamisen alueellemme, luoden uusia työpaikkoja ja tätä kautta synnyttäen kaivattuja lisätuloja Mikkelin kaupungin kassaan.

Mikkelin kehittämistyöhön tarvitaan useita osaavia toimijoita, joiden yhteistyötä tulee syventää ja toimijoiden välistä työnjakoa kirkastaa.

Toimivaa kehittämistyötä ei tarvitse purkaa tai korjata vain muutoksen vuoksi, koska kehittämistyön tavoitteena tulee olla alueemme yritysten ja toimijoiden kehittyminen Mikkelin parhaaksi.

Toni Maczulskij
yrittäjä
hallituksen puheenjohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

ELY: Lähes kolmannekselle Etelä-Savon yrityksistä myönnetty koronatukea

Etelä-Savon yrityksille on myönnetty koronapandemian aiheuttamista vaikeuksista selviytymiseen yhteensä noin 34,5 miljoonaa euroa avustuksia. Jopa kolmannes maakunnan kaikista yrityksistä ja yrittäjistä on saanut tukea.

Etelä-Savon ELY-keskus näkee rahamäärän sinällään merkittävänä, mutta summa ei varmasti riitä kompensoimaan yritysten kärsimiä liikevaihdon menetyksiä ja tappioita. Samoin pandemian kokonaisvaltaiset vaikutukset lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä elinkeinoelämälle ja työpaikkoihin ovat hämärän peitossa ja monelta osin valitettavasti vasta tulossa.

Yhteenveto eri tukien myöntämismääristä

ELY-keskukselle tuli kaikkiaan 1018 hakemusta 7.4.–8.6. Etelä-Savossa. Käytännössä kaikki hakemukset on käsitelty. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 764 kpl, kielteisiä 229 ja hakijat peruivat 24 hakemusta.

Business Finland on myöntänyt Etelä-Savoon 381 hankkeeseen yhteensä 19,2 miljoonaa € korona-ajan poikkeusrahoitusta.

Maa- ja metsätalousministeriön maaseutuyritysten koronatukiin on tullut ELY-keskukseen yhteensä 76 hakemusta, joista 66:lle on tehty myönteinen päätös, yhteensä 0,6 miljoonaa euroa.  Hakemuksia on hylätty 9. Tukea voi hakea vuoden loppuun asti.

Kuntien kautta välitettävää yksinyrittäjille suunnattua tukea on myönnetty noin 1000:lle yritykselle, yhteensä noin 2,0 miljoonaa euroa.

ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) majoitus- ja ravintolasektorin MaRa-tukea on useaa alalajia. Määrällisesti merkittävin on ns. joukkomaksatukseen perustuva tuki, jota ao. toimialojen yritysten ei tarvitse erikseen hakea. Tätä tukimuotoa Etelä-Savossa on saanut lähes 200 yritystä, yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Toimialan yritykset ovat voineet lisäksi hakea hyvitystä toiminnan rajoittamisesta sekä uudelleen työllistämiseen.  Näitä on Etelä-Savossa haettu yhteensä vajaat 50 kappaletta, joista on käsitelty noin puolet. Myönteisiä päätöksiä on hieman vaille 20 ja rahaa näihin on ohjattu noin 60 000 €.

Valtiokonttorin yleistä kustannustukea Etelä-Savossa on myönnetty toistaiseksi 64 yritykselle, yhteensä 1,5 miljoonaa €. Hylättyjä on noin 180 ja käsittelyssä kymmenkunta. Tämän tukimuodon haku sulkeutui elokuun lopussa.

Lisäksi yrittäjä on voinut hakea TE-toimistosta työttömyysturva-avustusta, joka myönnetään siis henkilölle eikä yritykselle. Tätä tukea on saanut kaikkiaan noin 1000 henkilöä Etelä-Savossa.

Lisätietoa:

Klikkaa ja katso ELY-keskuksen tiedote 14.9.2020