Uutiset Archives - Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Koronaepidemian talousvaikutukset Mikkelissä – tilannekuva 13.7.2020

Kirjoittanut: Jukka Kumpusalo, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Tässä artikkelissa analysoidaan lyhyesti koronaepidemian vaikutuksia Mikkelissä verrattuna muuhun Suomeen. Artikkelin sisältö on tarkastamaton. Käytetyt tietolähteet esitetään artikkelin lopussa.

Mikkeli vaikuttaa selvinneen koronaepidemiasta keskimääräistä pienemmin vahingoin. Toukokuun loppuun 2020 mennessä valtakunnallinen työttömyysprosentti oli 16,5%, kun vastaava osuus Mikkelissä oli 15,7% ja Mikkelin seudulla 14,9%.

Työllisten määrän kehitys koronaepidemian aikana

Koronaepidemian taloudellisten vaikutusten jakautuminen vaikuttaa noudattavan pääsääntöisesti itse epidemian levinneisyyttä: pahiten koronaepidemiasta kärsineellä Uudellamaalla myös taloudelliset vaikutukset ovat olleet pahimmat. Uudenmaan työttömyysprosentti oli toukokuun lopussa 17%. Palkkasumma Vantaalla ja Helsingissä laski molemmissa yli 10%. Myös asumistuen hakijoiden osuus kasvoi suhteellisesti eniten Uudellamaalla.

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan palkkasumma on tarkastelualueen kaikille työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman työsuhdeoptioita.

Poikkeuksia tilastoon kuitenkin mahtuu esimerkiksi alueellisen elinkeinorakenteen takia. Savonlinnassa, jossa tautitapauksia todettiin kesäkuuhun mennessä vain 12, alueellinen palkkasumma laski toukokuun loppuun mennessä 14% laskun ollessa maamme kaupungeista toiseksi suurin. Suurin euromääräinen pudotus palkkasummassa on ollut valtakunnallisesti teollisuudessa ja logistiikassa, joka näkynee Savonlinnan luvuissa.

Työttömyysprosentti määritellään työttömien osuutena työvoimasta. Mikkelissä työvoiman määrä on TE-keskusten tilastoinnissa 24 571 henkilöä, joka on 46,2% kaupungin väkiluvusta. Tässä artikkelissa työttömyys jaetaan kahteen osaan, eli lomautettujen määrään ja kokonaan työttömien määrään.

Työttömyysprosentin nopeaan kasvuun on Mikkelissä vaikuttanut erityisesti suuri lomautusten määrä. Lomautukset kääntyivät maaliskuussa jyrkkään nousuun, joka taittui vasta kesäkuussa. Haasteena on huhtikuusta alkaen ollut myös lomautusten kääntyminen kokonaan työttömyydeksi.

Lomautukset ovat yritykselle keino sopeuttaa kustannuksia, kun palkkojen maksuun käytettävä tulovirta on kokonaan tai osittain tyrehtynyt. Lomautus on usein lyhytaikainen: kun tulovirta palautuu, myös työllisyys palautuu.

Sen sijaan kokonaan työttömien määrän kasvu aiheuttaa Mikkelissä ja seudulla pidempiaikaisia ongelmia: työtä on vähemmän kuin kysyntää, tai työllisyyteen syntyy ns. kohtaanto-ongelma, jossa työttömien työnhakijoiden osaaminen ja työtä tarjoavien työnantajien tarpeet eivät kohtaa toisiaan. Kokonaan työttömyyden hoitoon tarvitaan voimakkaita työllisyystoimenpiteitä, joita voivat olla esimerkiksi yritysten kasvukannustimet, vientivetoisen uusyritystoiminnan tukeminen, ketterät koulutusmallit kohtaanto-ongelman ratkaisuun, työntekoon kannustava perusturva sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn suunnatut toimenpiteet. Yleisesti ottaen työttömyys on Suomessa ollut EU-27:n keskitasoa (6,7 % kesäkuussa 2020) korkeampi.

Koronaepidemia on lisännyt työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Eniten lomautuksista ovat kuitenkin toistaiseksi kärsineet palvelu- ja myyntialan työntekijät. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden määrä on kasvanut Mikkelissä ja koko Suomessa voimakkaasti. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Etelä-Savossa toukokuun lopussa 1174, mikä on yli 400 henkilöä tai 55% enemmän kuin vuotta aiemmin.

Lähde: Etelä-Savon TE-toimisto

Koronaepidemian vaikutus elinkeinoihin

Mikkelin kaupungin elinkeinorakenne on hajautunut useaan tasavahvaan toimialaan, jonka vuoksi koronaepidemian vaikutukset nähtiin valtakunnallista tasoa heikompina. Hajautetun elinkeinorakenteen haittapuolena on, että vaikutuksia saatetaan nähdä pitkällä aikaväleillä sykleittäin.

Etelä-Savon maakuntakeskuksena Mikkeli on myös hallintokaupunki. Julkishallinto on energia-alan ohella ainoa ala, jossa työntekijöiden palkkasumma ei ole koronaepidemian aikana laskenut, vaan kustannukset ovat akuutin epidemian hoidon (työvoiman tarpeen) vuoksi pikemminkin kasvaneet. Tilanne ei kuitenkaan ole kestävä, vaan samanaikaisesti verokertymän alenemisen kanssa julkiset toimintamenot kasvavat ja näitä joudutaan rahoittamaan esimerkiksi velkarahalla tai omaisuuserien myynneillä.

Lähes kaikki toimialat ovat kärsineet koronaepidemiasta. Toimialoittain tarkasteltaessa pahiten kriisi on iskenyt majoitus- ja ravintola-aloille, matkailuun ja erikoistavarakauppaan sekä henkilöliikenteeseen. Suurin euromääräinen palkkasumman lasku on ollut teollisuudessa. Tukien osalta esimerkiksi suurimmat yksinyrittäjätuen saajaryhmät ovat parturi-kampaamot sekä hieronta- ja terapiapalvelut.

Noin puolet Mikkelin kaupungin yrityskannasta on hakenut jotain koronaepidemian vuoksi suunnattua yritystukea. Mikään tuki ei kuitenkaan korvaa menetyksiä täysimääräisenä, vaan kompensaatiot vaihtelevat ollen 20-50% yrityksille aiheutuneista menetyksistä. Kehitystuet ovat joissain tapauksissa saattaneet tuoda paremman lopputuloksen.

Merkittävä parannus oli työttömyysturvan väliaikainen laajentaminen koskemaan myös yrittäjiä. Toukokuun loppuun mennessä noin 1000 eteläsavolaista yrittäjää oli hakenut Kelan työttömyysturvaa. Yrittäjien kohdalla työttömyyden on katsottu olevan väliaikaista, jonka vuoksi näitä ei ole otettu huomioon virallisia työttömyyslukuja laskettaessa. Työttömyysturvaa saavien yrittäjien vaikutus työttömyysprosenttiin olisi reilu 2 prosenttiyksikköä.

Maalis-kesäkuussa Mikkeliin rekisteröitiin 64 uutta yritystä. Samaan aikaan 110 lopetti yritystoiminnan. Osalla lopettamisen syy ovat olleet talousvaikeudet, mutta merkittävä osa lopettaneista yrityksistä on ollut taloudellisesti terveitä ja päätös lopettamisesta on kenties kypsynyt jo pidempään. Koronaepidemia vaikuttaa vauhdittaneen näiden lopettamissuunnitelmien toteuttamista.

Seuraava taulukko esittää Mikkelin kaupungin yksityisten työpaikkojen osuutta toimialoittain.

Lomautukset ovat kohdistuneet ennen kaikkea palvelualoille. Mikkelin elinkeinorakenteen ja työpaikkojen kannalta vakava isku on, mikäli muilla suurilla toimialoilla, kuten teollisuudessa, rakennusalalla tai maa- ja metsätaloudessa nähdään voimakkaita jälkivaikutuksia. Tällaisia arvioidaan yleisesti tulevan ja esimerkkejä voivat olla mm. teollisuuden ja rakennusalan kysynnän heikkeneminen. Ennakkotietoja ilmiöstä on jo: teollisuuden tilauksia saatiin toukokuussa 28,4% vähemmän kuin vuosi sitten. Tilausmäärät ovat laskeneet nyt viisi kuukautta peräkkäin ja tammi-toukokuun tarkastelujaksolla tilaukset ovat vähentyneet 12,2%. Tilauskanta on heikentynyt erityisesti paperi- ja kartonkituotteiden toimialalla ja metalliteollisuudessa, molemmissa noin 30 prosenttia. On kuitenkin huomioitava, että molemmilla aloilla kuukausivaihtelu on tyypillistä.

Nämä toimialat ovat toistaiseksi osoittautuneet jälkisyklisiksi, eli nopean koronaepidemian vaikutusten arvioidaan iskevän viiveellä. Toisaalta jo iskun saaneen palvelualan lisäksi kaupungin teollisuuden, rakentamisen ja maa- ja metsätalouden yritystoimintaa ja kehitystoimintaa olisi nyt olennaista tukea esimerkiksi hankintapolitiikalla, kehitystoimin ja edunvalvontatoimin, joilla myös valtion toteuttamia elvyttäviä hankkeita saataisiin alueelle.

Suorien vaikutusten vanavedessä tulee kunnallisverovaikutus

Mikkelin kaupungin kannalta merkittävä tekijä on, miltä osin Suomen valtio korvaa koronaepidemiasta aiheutuvia kustannuksia. Tätä keskustelua ei ole vielä käyty loppuun.

Aiheutuneet kustannukset voidaan jakaa koronaepidemiasta johtuviin kasvaneisiin toimintakustannuksiin sekä välillisiin kustannuksiin, joita ovat esimerkiksi verokertymän aleneminen vuoden 2020 osalta.

Verokertymän aleneman osalta alueellinen palkkasumma on ensivaiheen mittari, josta saadaan karkea arvio verokertymästä. Kertymätilasto valmistuu noin kuukauden viiveellä, joten kesäkuun lopussa saatiin tiedot toukokuun palkkassummakertymästä.

Merkittävästä alenemasta huolimatta Mikkeli edustaa valtakunnallista keskitasoa: palkkasumma laski toukokuussa 8,2% vuoteen 2019 verrattuna, kun Etelä-Savossa esimerkiksi Savonlinnan osalta laskua oli 14%.

Jos ajatellaan, että Mikkelin kaupungin kunnallisverotulot vuonna 2019 olivat 204,3 miljoonaa euroa, merkitsee yksin toukokuun 8,2% lasku palkkasummassa jo lähes 1,4 miljoonan euron vajetta kaupungin verokertymässä olettaen, ettei kaupungin väliluku samalla muuttuisi. Julkisen talouden ja palvelujen kannalta toivottavaa on, että koronaepidemian aiheuttama lasku palkkasummassa jäisi lyhytaikaiseksi. Seuraava päivitys palkkasumman kehittymisestä saadaan elokuun alussa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy jatkaa koronavaikutusten arviointia, palataan jälleen elokuun alussa.

Lähteet:

Työllisyyskatsaus, toukokuu 2020, Työ- ja elinkeinoministeriö http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162332/TKAT_Touko_2020.pdf

Etelä-Savon TE-toimiston ennakkotiedot, kesäkuu 2020

Tilannehuoneen raportti 2.7.2020, Helsinki Graduate School of Economics
https://www.helsinkigse.fi/corona/tilannehuoneen-raportti-02-07-2020-viimeisimmat-kehityskulut-tyomarkkinoilla-kotitalouksissa-ja-yrityksissa/

Työttömyystietoja Etelä-Savosta 31.5.2020, Etelä-Savon Maakuntaliitto https://www.esavo.fi/resources/public/Tietoa-Etela-Savosta/Tilastot/Ty%C3%B6llisyys/tyottomyys_05_2020.pdf

Alueellinen tilannekuva ja kehitysnäkymät, Työ- ja elinkeinoministeriö https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162320/TEM_2020_35.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Työmarkkinaennuste: Työllisyys voi notkahtaa pelättyä vähemmän, mutta riski heikosta työllisyyskehityksestä on merkittävä, Työ- ja elinkeinoministeriö 24.6.2020
https://tem.fi/-/tyomarkkinaennuste-tyollisyys-voi-notkahtaa-pelattya-vahemman-mutta-riski-heikosta-tyollisyyskehityksesta-on-merkittava

Teollisuuden uudet tilaukset, Tilastokeskus
https://www.stat.fi/til/teul/index.html

Työllisyyden kuukausivertailu Mikkelissä, koostanut Jukka Kumpusalo
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Koronarajoitukset lievenevät tänään

Suurin osa ravintoloiden toimintaa säädelleistä rajoituksista poistuu tänään. Suomi avaa myös rajansa 17 eurooppalaiselle maalle ja matkustusrajoitukset 11 Euroopan ulkopuoliseen maahan poistuvat.

Lähtökohtaisesti matkustusrajoitukset puretaan maista, joissa koronaviruksen ilmaantuvuus on myös laskussa. Raja-arvona matkustamiselle pidetään 8 uutta tautitapausta 100 000 henkilöä kohden edellisen 14 vuorokauden aikana.

Suomi on aiemmin luopunut rajoituksista Norjan, Tanskan, Islannin, Viron, Latvian ja Liettuan liikenteessä sekä huvialusliikenteessä.

Nyt sisärajavalvonta poistuu seuraavien maiden osalta: Alankomaat, Belgia, Italia, Itävalta, Kreikka, Malta, Saksa, Slovakia, Slovenia, Unkari, Liechtenstein ja Sveitsi.

Epidemiologiseen arvioon perustuen sisärajavalvonta ja maahantulon rajoitukset jatkuvat edelleen Suomen ja Ruotsin välisellä maarajalla sekä Suomen ja Espanjan, Luxemburgin, Portugalin, Puolan, Ranskan, Ruotsin ja Tsekin tasavallan välisessä liikenteessä.

Ravintoloiden rajoitukset poistuvat

Kaikki ravintoloiden ja kahviloiden aukioloa, anniskeluaikoja sekä asiakasmääriä koskevat koronarajoitukset päättyvät tänään. Jatkossa anniskeluaika määräytyy normaalisti alkoholilain mukaisesti, eikä ravitsemisliikkeiden aukioloa tai asiakaspaikkamäärää enää rajoiteta.

Asiakkailla tulee kuitenkin edelleen olla oma istumapaikka, riittävä etäisyys muihin asiakkaisiin sekä mahdollisuus käsienpesuun. Myös ravintoloiden ohjeistamisvelvollisuus mm. ulko-ovilla säilyy. Tilojen ja pintojen puhtaanapitoon on myös edelleen kiinnitettävä korostetusti huomiota.

Katso lisää ravintoloiden rajoitusten purkamisesta:
https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/osa-ravintoloiden-ja-kahviloiden-rajoituksista-lakkaa-13-heinakuuta-osa-sailyy-31-8-saakka

Lisätietoa matkustusrajoitusten purkamisesta:
https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/21483223/Rajoitusten_purku_jatkovaiheistus_muistio_08_07_2020_FINAL.pdf/ef90627f-88c2-363d-a1f4-a7cd358e81d2/Rajoitusten_purku_jatkovaiheistus_muistio_08_07_2020_FINAL.pdf?t=1594222561691

Kuva: Pihla Liukkonen

Petri Pellin ajankohtaishaastattelu

Koronakevät kasvatti MikseiMikkelin asiakasmäärää

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asiakasmäärät  kasvoivat tammi-kesäkuussa +52% viime vuoteen verrattuna. Yhtiö palveli alkuvuonna yhteensä 1004 asiakasta, kun vuotta aiemmin asiakasmäärä oli 659. Samaan aikaan yhtiön verkkopalvelujen käyttö kasvoi +381%.

-Olemme kehittäneet sähköisiä palvelujamme ja maaliskuuhun mennessä käyttömäärät olivat +160% kasvussa. Koronakevät kasvatti palvelujen kysyntää vielä huomattavasti, palvelujohtaja Petri Pelli MikseiMikkelistä toteaa.

Uusina palveluina koronalinja ja palvelubotti

Akuutin neuvontatarpeen johdosta yhtiö avasi 18.3. uuden koronalinja-palvelunumeron, jossa on kesäkuun loppuun mennessä annettu neuvontaa 469 yrittäjälle. Linja palvelee Mikkelin seudun yrityksiä numerossa 010 340 3080 ja on avoinna myös kesällä arkisin klo 8-16.

-Parhaimmillaan linjalla työskenteli 11 päivystäjää. Nyt kysyntä on rauhoittunut, mutta edelleen linjalle tulee puheluita päivittäin. Erityisesti rahoitusneuvonta on aikaavievää: yhteen hakemukseen käytetään useita tapaamisia. Aikaa saattaa kulua yrityksen tarpeista ja hakemuksen koosta riippuen useita tunteja, Pelli kertoo.

Uutena palveluna yhtiö avasi myös sähköisen palvelubotin, joka vastaa yritysten kysymyksiin mikseimikkeli.fi koronasivuilla.

Yritysrahoituksen hakemista vahvistettiin keväällä

Yritysten rahoitushakemuksissa auttaminen on ollut yhtiön toiminnan erityisenä painopistealueena kevään aikana. Apuun valjastettiin myös vapaaehtoisista alueen yrityksistä koostunut konsulttiverkosto.

-Näkemyksemme on, että käyttöpääoman riittävyys koronan yli säilyttää tässä tilanteessa parhaiten yrityksiä ja työpaikkoja Mikkelissä. Rahoituksen saatavuudella vaikutamme suoraan yritysten toimintaedellytyksiin. Iso kiitos kaikille yhteisrintamassa mukana olleille julkisille ja yksityisille asiantuntijoille – tämä oli hieno näyte yhteishengestä. 

-Henkilöstömme on ollut apuna erityisesti Business Finlandin ja ELY-keskuksen rahoitushakemuksissa, mutta lisäksi olemme neuvoneet yrittäjiä esimerkiksi yrittäjän työttömyystuen, akuutin kulurakennejärjestelyn, vuokrahelpotusten ja monien muiden rahoituslähteiden hyödyntämisessä. 

MikseiMikkeli järjesti myös Mikkelin kaupungin yksinyrittäjätukien käsittelyn, johon avuksi saatiin alkuvaiheessa työvoimaa lisäksi emokaupungilta. Yksinyrittäjätukia on myönnetty 3.7. mennessä Mikkelissä 398 yritykselle. Tukea on vielä runsaasti haettavana, sillä myöntövaltuutta on 1059 yritykselle.  

Yhtiön suoralla avustamisella on saatu yli 5 miljoonaa euroa koronatukia MikkeliinMäärä on yli puolet kaupungin yrityksiin kokonaisuudessaan saadusta koronarahoituksesta. 

Erityisesti ELY-keskusten kautta jaettua tukea mikkeliläiset yritykset hakivat aktiivisesti: ELYrahoituksessa Mikkeli haravoi kaupungin kokoon nähden vertailuryhmässä eniten rahoitusta. Business Finlandin tuessa Mikkeli pärjäsi myös hyvin, mutta kaupungin yrityskannan painottuessa mikroyrityksiin merkittävä osa yrityskannasta jäi tukien hakukriteerien ulkopuolelle, sillä Business Finlandin tuet suunnattiin yli 5 henkilöä työllistäville yrityksille.

Taulukko perustuu ELY-keskuksen 1.7.2020 julkaisemaan rahoitustilastoon. Päätöksiä jo jätetyistä hankkeista tehdään vielä, joten asukaskohtaiset summat kasvavat edelleen. Business Finland mukaan lukien asukaskohtaisen koronarahoituksen määrä Mikkelissä on lähes 200 euroa (ilman yksinyrittäjätukea).

-MikseiMikkeli on pyrkinyt aktiivisella koronaneuvonnallaan vaikuttamaan tukirahoituksen hakemiseen. Toimintamme on huomioitu myös valtakunnallisesti ja olemme päässeet kertomaan työstämme useampaankin otteeseen.

Korona ei pysäyttänyt myöskään yritysten tavanomaisia rahoitustoimintoja, vaan koronarahoitukseen liittymättömiä yritystukihakemuksia on lisäksi MikseiMikkelin avulla tehty 1-6/2020 ajalla 11,5 miljoonan euron edestä. Koko vuoden 2019 aikana MikseiMikkelin avustamana yritysasiakkaille saatiin rahoitusta noin 15,1 miljoonan euron edestä.  

-Koronatilanne huomioiden alkuvuosi on sujunut rahoituksen osalta yllättävänkin hyvin, Pelli jatkaa.

Syksy näyttää yritysten tilanteen

Koronaepidemian johdosta Mikkelin työttömyys nousi toukokuussa 14,7 prosenttiin. Valtakunnallinen työttömyysprosentti oli kuitenkin samaan aikaan 16,5%, joten Mikkelissä on selvitty koronasta keskimääräistä pienemmin vahingoin. Työttömyysprosentin kasvuun vaikutti erityisesti suuri lomautusten määrä.

Lomautukset korostuivat erityisesti palvelu- ja myyntityössä. Sen sijaan teollisuus reagoi koronaepidemiaan viiveellä. Edelleen huolena on, että ennen koronatilannetta saatujen tilausten valmistuessa varsinkin vientiteollisuudessa voi tulla tilauskannan notkahdus. 

Kehitysyhtiö pyrkii jatkossa vaikuttamaan siihen, että lomautukset eivät kääntyisi alueella pysyväksi työttömyydeksi. Tämä trendi on ollut näkyvissä huhtikuusta alkaen.

-Näemme tärkeäksi edistää nyt työmarkkinoiden toimivuutta siten, että työnsä koronaepidemian johdosta menettäneet työllistyisivät mahdollisimman nopeasti uudelleen. Myös yritykset on tärkeää saada takaisin kasvu-uralle, sillä aito kasvu luo työmahdollisuuksia ja elinvoimaa alueelle.

-On erittäin positiivista, että Etelä-Savon Kauppakamarin Teollisuusvaliokunta antoi lausunnon, jossa kiinnitettiin huomiota työntekijöistä huolehtimiseen ja kiinni pitämiseen myös vaikeina aikoina. On monia aloja, joilla osaajapula on vastassa heti tilanteen normalisoituessa.

Osaajien houkuttelua ei voi unohtaa näinäkään aikoina ja MikseiMikkeli valmistelee parhaillaan uusia toimenpiteitä tässäkin aihepiirissä.  

Lisätiedot:

Petri Pelli, palvelujohtaja (kuvassa)
Puh. 050 372 4344
petri.pelli(at)mikseimikkeli.fi

Yritysten kustannustuki, kuvituskuva

Uusi yritysten kustannustuki avautuu – soveltuu myös yksinyrittäjille

Uusi yritysten kustannustuki avautuu haettavaksi tiistaina 7.7.2020. Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Tukea haetaan Valtiokonttorilta.

-Uuden kustannustuen määrä on sidottu yrityksen tekemään liikevaihtoon, koronaepidemian vaikutukseen sekä yrityksen kiinteiden kustannusten määrään, viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo MikseiMikkelistä toteaa.

-Yksinyrittäjätuki ja kustannustuki ovat hyvin samankaltaisia. Jos yrityksesi on aiemmin ollut oikeutettu esimerkiksi yksinyrittäjätukeen, mutta tuen taso oli kustannuksiin nähden riittämätön, yleinen kustannustuki tuo korjausta tilanteeseen.

Tuki soveltuu myös työllistäville yrityksille ilman työntekijämäärän ylärajaa. Aiemmin saadut tuet eivät poissulje kustannustukea, mutta jo saadut tuet vähentävät maksettavan kustannustuen määrää.

Kolme asiaa määrittelee kustannustuen saatavuuden ja määrän

1. Yrityksesi toimiala kuuluu koronaepidemiasta yleisesti kärsineiden toimialojen listalle. Oman tilanteen voi tarkistaa Valtiokonttorin toimialahausta. Jos toimialasi ei suoraan kuulu tuen piiriin, voit silti hakea tukea erityisen painavasta, koronapandemiaan liittyvästä syystä.

2. Yrityksen liikevaihto on koronaepidemian vuoksi pudonnut huhti-toukokuussa yli 30% vertailuajankohtaan nähden. Vertailuajankohta on maalis-kesäkuun 2019 myynnin kuukausittainen keskiarvo. Jos yritys on perustettu 1.3.2019 tai myöhemmin, vertailukauden myynti on vuoden 2020 tammi-helmikuun myynnin keskiarvo.

3. Yrityksellä on sellaisia kiinteitä kustannuksia (esimerkiksi vuokrakustannuksia, joita ei ole voitu merkittävästi sopeuttaa.

Voit arvioida oman kustannustukesi valtiokonttorin sivuilla

Valtiokonttori on avannut laskurin, jolla yritys voi arvioida mahdollisen kustannustuen määrän. Selvitä laskentaa varten maalis-kesäkuun 2019 keskimääräinen kuukausiliikevaihtosi sekä huhti-toukokuun 2020 keskimääräinen liikevaihtosi. Selvitä lisäksi maksamiesi kiinteiden kulujen määrä. Syötä nämä sekä jo saamasi tuet laskuriin ja saat tuloksesi arvion mahdollisen kustannustukesi määrästä.

Kustannustukea tulee hakea Valtiokonttorista 31.8.2020 mennessä.

MikseiMikkeli auttaa yrityksesi tukikelpoisuuden arvioinnissa ja mahdollisten tukimäärien laskennassa

MikseiMikkelin koronalinja auttaa yritystäsi tukikelpoisuutesi arvioinnissa ja mahdollisen tukimäärän laskennassa. Teemme myös halutessasi kanssasi hakemuspaperit Valtiokonttorille. Palvelumme on Mikkelin seudun yrityksille maksutonta.

Koronalinjamme palvelee arkisin klo 8-16 numerossa 010 340 3080. Palvelumme toimii normaalisti myös kesän ajan.

Katso yleisen kustannustuen infosivut.

Lisätietoa kustannustuesta saat myös Valtiokonttorin omasta webinaaritallenteesta.

Mikkeli yksinyrittäjätuki 1024x600

Yksinyrittäjätukea jaettu Mikkelissä 398 hakijalle

Mikkelin kaupunki on vastaanottanut perjantaihin 3.7. mennessä yhteensä 456 yksinyrittäjätuen hakemusta. Tuki on myönnetty yhteensä 398 hakijalle.

-Tuen käsittelyssä saattaa kesäaikana olla pieniä viiveitä, mutta pääsääntöisesti hakija saa päätöksensä edelleen päivissä, Jukka Kumpusalo MikseiMikkelistä toteaa.

Kaupungilla on valtuus myöntää tukea enintään 1059 hakijalle, joten tukea on vielä runsaasti jäljellä. Suomen kunnissa yleisesti arvioidaan, että tuen kriteerien säilyessä nykytasolla tukea jää jakamatta.

-Mikäli yrityksesi on kärsinyt taloudellisesti koronaepidemian vuoksi, kehotamme tekemään hakemuksen.

Yritys voi olla oikeutettu myös uuteen 7.7. avattavaan kustannustukeen. Tukien jakamisessa aiemmin saadut tuet otetaan huomioon ja esimerkiksi jo saatu yksinyrittäjätuen osuus vähennetään yleisestä kustannustuesta. Tuet eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois.

Yksinyrittäjätuella on oma infosivunsa osoitteessa: https://mikseimikkeli.fi/yksinyrittajatuki/

Yksinyrittäjätuen viimeinen hakupäivä on 30.9.2020.

 

Mikkelipuisto sai uudet jatkajat

Pursialassa sijaitseva Mikkelipuisto saa uudet jatkajat. Mikkelipuistoyhdistys ry:n toiminta päättyi konkurssin myötä toukokuun lopussa.

Osuuskauppa Suur-Savo tiedottaa, että se ja Juniikki Oy jättivät yhteisen tarjouksen Mikkelipuiston konkurssipesälle ja pääsevät nyt yhdessä kehittämään Mikkelipuiston toimintaa. Juniikki Oy on hallinnoinut ja pyörittänyt Visulahden matkailukeskuksessa Xon-puistotoimintaa. Osuuskaupan vahvuutena on ravitsemiskauppa.

Tiedotteen mukaan sekä Greeneri-ravintola että nykyiset mallipuutarhat säilyvät, joskin niiden hoidosta tai mahdollisesta kehittämisestä on tavoitteena keskustella vuokralaisten kanssa loppukesästä. Etelä-Savon ammattiopisto Esedu ottaa vastuulleen yhteistyökumppanina puutarha-alueiden ylläpitämisen. Mikkelipuisto toimii tulevaisuudessa Esedun puutarha- ja matkailualan oppimisympäristönä.

Tulevien vuosien isona panostuksena on saunamaailman rakentaminen Mikkelipuiston yhteyteen tai sen lähelle. Asia vaatii vielä syksyn aikana valmistelua Mikkelin kaupungin kanssa. Ensimmäisenä lähiajan isona asiana on varmistaa kesäajan kasvien ja puutarhojen hoito ja lähinnä kastelu. Menneet viikot ovat kuivattaneet pihan ja kasvit. Huonoon kuntoon päässyt hoitamaton puisto on myös herättänyt keskustelua kaupunkilaisten keskuudessa yhdistyksen mentyä konkurssiin.

Mikkelipuisto on myös osa Saimaa Central Parkia.

Saimaan alueen vastuullisen matkailun edistäminen vahvistuu – katso uusi Sitoumus2050

Valtioneuvoston kestävän kehityksen pääsihteeristö on hyväksynyt Visit Saimaan antaman kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen.

Sitoumuksella Visit Saimaa sitoutuu vahvistamaan Saimaan alueen vastuullista matkailua, viestimään Saimaan alueen arvoista, lisäämään yritysten tietoisuutta vastuullisuuden eri osa-alueista sekä lisäämään matkailijoiden ymmärrystä luontoa ja vastuullisempaa matkustamista kohtaan.

-Meillä vastuullisuus on läpileikkaava teema kaikessa tekemisessä. Sitoumus2050 on meille väline, jonka avulla jatkamme työtä vastuullisen matkailun edistämiseksi, teemme työtä näkyväksi ja haastamme mukaan myös muita toimijoita ja yrityksiä, Visit Saimaa -hankkeen vastuullisuuslähettiläs Sanna Eerikäinen kertoo.

-Olemme sitoumuksessa määritelleet myös konkreettiset toimenpiteet, joiden eteen jatkamme työtämme nyt entistäkin innokkaammin. Visit Saimaa liittyi samalla myös Etelä-Savon Maakuntaliiton ”Saimaan seudusta vastuullisen matkailun mallialue maailmalle” -toimenpidesitoumukseen.

Tänään annettu Sitoumus2050 on luettavissa täällä:
https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/484948

Sitoumus 2050 on strategia ja työkalu

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Yhteiskuntasitoumuksen visiona on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Sitoumus on samaan aikaan sekä kestävän kehityksen strategia että työkalu.

Organisaatiot, yritykset ja yksityishenkilöt voivat antaa konkreettisen kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Toimenpidesitoumukset annetaan sitoumus2050.fi -palvelussa. Palvelua hallinnoi Suomen kestävän kehityksen toimikunta.

Lisätiedot:

Sanna Eerikäinen, Vastuullisuuslähettiläs, Visit Saimaa 2 –Lakeland Finland -hanke
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
puh. +358 50 4710 663, sanna.eerikainen@mikseimikkeli.fi
www.visitsaimaa.fi

Mikkelin seudun vapaat toimitilat ja tontit

MikseiMikkelin sähköinen toimitilat-palvelu sisältää Mikkelin seudun vapaita liikekiinteistöjä ja tontteja, yhdistäen niin yksityiset kuin julkiset tilojen tarjoajat. Palvelu on kaikille ilmainen. Vuonna 2019 toimitilat-palvelullamme oli 5545 käyttäjää. Kesäkuun 2020 loppuun mennessä käyttäjiä oli 2383.

Esimerkiksi Kalevankankaalla on tarjolla yritystontteja yhteensä noin 13 hehtaaria. Tonttien myyjä on Metsähallitus. Kortteleista on mahdollista neuvotella myös pienempiä tontteja.

Metsähallituksella myynnissä myös tämä linkin mukainen niemenkärkitontti matkailukäyttöön Ukonvedellä (kuvassa).
http://toimitilat.mikseimikkeli.fi/tontit/mikkeli/anianniementie-7/kohde/802

Lisää tontteja ja toimitiloja: toimitilat.mikseimikkeli.fi

Saimaan luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen kiihtyy – kaksi palvelupistettä avattu Mikkelissä

Saimaan luonto- ja kulttuuriarvot voivat lisätä alueen vetovoimaa matkailijoiden keskuudessa. Uusi GeoNaCu Saimaa -hanke tarttuu mahdollisuuteen kehittämällä yhdessä kolmea keskeistä kohdetta: Anttolan luonnonkeskus Luonteria ja Ristiinan Astuvansalmen kalliotaidekeskus Astuvaa Mikkelissä sekä Saimaa Geoparkia.

Hankkeen projektipäällikkönä aloittaa 6.7.2020 Tarja Pönniö-Kanerva.

Anttolan luonnonkeskuksen ja Ristiinan kalliotaidekeskuksen kehittäminen pääsee nyt vauhtiin, ja luonnonkeskuksen ja kalliotaidekeskuksen palvelupisteet on avattu jo täksi kesäksi. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda Saimaan alueesta Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisesti tunnetuin luonto-, kulttuuri- ja hyvinvointimatkailun keskittymä Järvi-Suomessa.

– Haluamme kehittää alueen luonto- ja kulttuurimatkailua kansainvälisen matkailijan korkeiden vaatimusten tasolle olemassa olevia kohteita, reittejä ja palveluja hyödyntäen. Haluamme tarjota ainutlaatuisen, omakohtaisen luontokokemuksen, joka muuttaa matkailijan ajattelutapaa ja arvoja sekä auttaa ymmärtämään puhtaan ja monimuotoisen luonnon merkityksen hyvinvointimme lähteenä, toteaa matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Anttolan luonnonkeskus Luonterin palvelupiste

Anttolan palvelupiste toimii Terassiravintola Poijun yhteydessä Anttolan satamassa. Palvelupisteestä on saatavilla mm. tietoa Saimaan järviluonnosta, retki- ja reittineuvontaa sekä vuokravälineitä (mm. kanootteja ja sähköpyöriä). Alueen vetovoimaisia kohteita ovat Saimaan Luonterin lisäksi mm. Neitvuoren alueen retkeilyreitit ja Sydänmaan reitistö. Luonnonkeskus Luonterin kautta voi varata mm. opastettuja veneretkiä m/s Kuutilla ja m/s Anttolalla sekä Opas-Guide Tiina Leinosen melonta- ja luontoretkiä. Lisätietoja: visitmikkeli.fi/luonteri

Ristiinan kalliotaidekeskus Astuvan palvelupiste

Ristiinan kalliotaidekeskuksen palvelupiste toimii Kallioniemessä. Kallioniemen palvelupisteestä on saatavilla tietoa Astuvansalmen kalliotaiteesta ja alueen historiasta sekä omatoimisista ja ohjatuista retkistä maalauksille. Kallioniemessä on myös vuokrattavana soutu-/moottorivene, jolla voi lähteä omatoimiretkelle. Opastettuja retkiä maalauksille järjestetään ke–su klo 12 ja 14 (poikkeukset nettisivuilla). Retken hinta on 25 € per henkilö. Lisätietoja: visitmikkeli.fi/astuva

Vetovoimaisen luonto- ja kulttuurimatkailun kokonaisuus

Anttolan luonnonkeskuksen ja Astuvansalmen kalliotaidekeskuksen kehittämisessä painottuvat vahvasti kiinnostavat sisällöt ja toimijoiden verkostoituminen. Anttolaan suunniteltu luonnonkeskus ja Ristiinan alue ovat Saimaa Geoparkin toiminnan kannalta tärkeitä kohteita.

– Alueella sijaitsee kuusi geo-, luonto- tai kulttuurikohdetta, ja on myös geoparkin intressien mukaista kehittää aluetta useamman toimijan voimin. Hankkeen osatoteuttajana Saimaa Geopark ry kehittää erityisesti geokohteiden ja palvelujen löydettävyyttä ja sisältöjä eri kanavissa sekä tuottaa matkailijoille suunnatun ohjeistuspatteriston ja virkistyskohteiden yhteisen toimintamallin, toteaa Saimaa Geopark ry:n toiminnanjohtaja Heli Rautanen.

Lisätiedot:
Maisa Häkkinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Kansikuva: Astuvansalmen kalliomaalaukset, Pihla Liukkonen

GeoNaCu Saimaa – Anttolan luonnonkeskuksen, Ristiinan Astuvansalmen kalliotaidekeskuksen ja Saimaa Geoparkin kehittäminen -hankkeen yhteinen tavoite on asiakaslähtöinen, kokonaisvaltainen ja monikanavaisesti löydettävissä oleva luonto- ja kulttuurimatkailun kokonaisuus, joka houkuttelee paikallisia ja vapaa-ajan asukkaita sekä kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita.

Hanke toteuttaa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan Saimaa-sopimusta luomalla yhteisiä Saimaa-sisältöjä ja vahvistamalla Saimaa-brändiä. Sopimuksessa linjattiin, että Saimaan alueen matkailun tavoitteellista kehittämis- ja markkinointityötä jatketaan vuosina 2020–2025. Tavoitteena on nostaa Saimaan alue Suomen kolmen merkittävimmän matkailualueen joukkoon Lapin ja pääkaupunkiseudun rinnalle.

Hanketta hallinnoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, ja se jatkuu 31.12.2022 saakka. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto/Euroopan aluekehitysrahasto, Mikkelin kaupunki ja Saimaa Geopark ry.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Yritysten kustannustuki avautuu haettavaksi 7.7. Valtionkonttorista

Valtiokonttori tiedottaa 26.6.2020:

Uutta yritysten kustannustukea voi hakea Valtiokonttorista 7.7.2020 lähtien. Haku tapahtuu sähköisellä hakemuksella Valtiokonttorin verkkosivulla.

Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Tukeen vaikuttavat yrityksen kiinteät kustannukset sekä palkkakustannukset tukikaudelta 1.4.-31.5.2020.

Tuki kohdentuu koronaviruspandemiasta kärsiviin yrityksiin ja toimialoihin. Myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset ovat tuen piirissä.

Tukea ehtii hakea 31.8.2020 asti

”Valtiokonttori tekee kaikkensa, että kustannustukeen oikeutetut yritykset saavat tukensa sujuvasti ja nopeasti. Hakemisessa ei kuitenkaan ole tarvetta hätäillä, sillä kaikki tukeen oikeutetut tulevat luonnollisesti ne saamaan”, Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen vakuuttaa. Tukea on haettava viimeistään 31.8.2020.

Tukeen oikeutetut toimialat voi tarkistaa Valtiokonttorin sivuilta

Tuen piiriin kuuluvat ne toimialat, joiden liikevaihto on pudonnut vähintään 10 prosenttia vertailuajankohtaan nähden ja joista säädetään valtioneuvoston asetuksessa. Toimialan huhtikuun 2020 liikevaihtoa verrataan maalis-kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon. Hakija voi tarkistaa toimialaluettelon Valtiokonttorin verkkosivuilta.

Valtiokonttori saa tiedon yrityksen toimialasta Verohallinnolta. Jos yrityksen toimiala ei kuulu tuen piiriin, yrityksen tulee osoittaa erityisen painavat syyt sille, että sen liikevaihto on alentunut koronatilanteen vuoksi. Erityisen painavaksi syyksi voidaan katsoa esimerkiksi sellainen rajoitus tai määräys, jonka takia elinkeinon harjoittaminen on vaikeutunut. Lisäksi yrityksen tulee osoittaa, miksi sen tilanne poikkeaa muusta toimialasta.

Tuen edellytyksenä on liikevaihdon lasku

Tuen saamisen edellytyksenä on, että yrityksen oman liikevaihdon täytyy olla laskenut yli 30 prosenttia vertailuajankohtaan nähden. Liikevaihdon lasku todetaan Verohallinnolle annetuista alv-ilmoituksista.

Yritykselle määräytyvän kustannustuen tulee olla vähintään 2 000 euroa, jotta se maksetaan. Tukea voidaan myöntää enintään 500 000 euroa yritystä kohti. Tuki voidaan maksaa vain tilille, jonka yritys on ilmoittanut Verohallinnolle.

Lisätietoa tuesta saa Valtiokonttorin webinaarista 30.6.

Valtiokonttori järjestää tiistaina 30.6.2020 klo 13 webinaarin, jossa asiantuntijamme kertovat kustannustuesta ja sen hakemisesta. Webinaari on katsottavissa myös jälkikäteen tallenteena. Lisätietoja webinaarista ja osallistumislinkki >

Hakijan tueksi avataan puhelinpalvelu 1.7. ja chat 7.7. Tulossa on myös laskuri, jolla hakija voi itse tarkistaa, täyttääkö yritys tuen myöntämisen kriteerit. Kaikista näistä tiedotamme lisää myöhemmin.

Lisätietoja hakijalle:

Yritysten kustannustuki
Usein kysytyt kysymykset
Työ- ja elinkeinoministeriön kysymyksiä ja vastauksia kustannustuesta
Työ- ja elinkeinoministeriön koronavirustoimintaohjeita yrityksille

Valikko