fbpx
Mikkeli Water Week 2024

Puhtaan veden pääkaupunki Mikkeli järjestää kaikille avoimen kansainvälisen vesialan tapahtumaviikon

Mikkeli valmistautuu uuteen Mikkeli Water Week -tapahtumaan, joka tuo esiin puhtaan veden merkitystä ja mahdollisuuksia. Tapahtumaviikko kokoaa yhteen kansainväliset tutkijat, alan yritykset, paikalliset asukkaat ja matkailijat, ja tarjoaa seminaarin ja konferenssin lisäksi monipuolisen ohjelman yrityksille ja kaupunkilaisille. Mikkeli Water Week järjestetään ensimmäistä kertaa syyskuussa 2024.

Mikkeli Water Week tarjoaa ajateltavaa ja elämyksiä niin alan ammattilaisille kuin paikallisille asukkaille. Ohjelmakokonaisuudessa on useita eri tapahtumia, mm. Finnish Lakeland Forum -seminaari ja kansainvälinen Emerging Trends in Water Treatment (ETWT) 2024 -konferenssi oheisohjelmineen. Luvassa on myös koululaisille suunnattua ohjelmaa.

Tapahtumaviikon järjestäjinä toimivat Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskuksen perustajat: Mikkelin kaupunki, LUT-yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Mikkelin yliopistokeskus (MUC) ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei. Mikkeli Water Weekille on juuri avattu tapahtumasivut, jonne päivittyy pitkin kevättä ja kesää tarkempaa ohjelmaa.

Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa järjestetään päätapahtumat: 17.9. Finnish Lakeland Forum -seminaari sekä 18.–19.9. kansainvälinen ETWT-konferenssi huippupuhujineen. Pitkin tapahtumaviikkoa on myös erilaista ohjelmaa ympäri kaupunkia kuten tutustumiskäyntejä jätevedenpuhdistamolle sekä interaktiivinen ja elämyksellinen BEM ShowRoom.

Etelä-Savon maakuntastrategian kärkiä ovat vesi, metsä ja ruoka. Puhtaan veden pääkaupunki Mikkelissä on sitouduttu veden ympärille rakennettuun osaamiseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen. Vuosien panostus on synnyttänyt uusia vesihuollon ratkaisuja ja liiketoimintamahdollisuuksia ja tuottanut elinvoimaa ja hyvinvointia kaupungille. Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskus on tämän edelläkävijyyden ilmentymä.

“Blue Economy Mikkeli eli tuttavallisemmin BEM tarjoaa vahvojen yrityskumppaniensa Operonin ja Mipron kanssa ainutlaatuisen ympäristön uuden vesiteknologian kehittämiseen ja testaamiseen” kertoo BEM-koordinaattori Juha Kauppinen.

Globaalisti puhtaasta vedestä on pulaa ja vesivarannot niukkenevat

Miksi Mikkeli Water Week on tarpeen? Vesi on elämän elinehto. Veden kiertotalous, eli jäteveden puhdistus ja siinä olevien hyödyllisten aineiden erotus uudelleen käytettäviksi on vastaus paikallisiin ja globaaleihin kestävyysongelmiin, joista yksi keskeisemmistä on puhtaan makean veden riittävyys. Vedenpuute vaikuttaa yli 40 prosenttiin maailman väestöstä ja 30 prosenttia maailman väestöstä on vailla turvallista juomavettä. Yli 80 prosenttia jätevedestä päästetään vesistöihin käsittelemättömänä. Lisäksi vettä on vähän siellä, missä on paljon ihmisiä, ja lisääntyneet sään ääri-ilmiöt pahentavat tilannetta. Vettä olisi riittävästi kaikille, jos sitä käytettäisiin oikein. Veden kiertotalous on tärkeä osa ratkaisua.

Mikkeli on portti Saimaalle. Saimaa yhdistää ja on monien mahdollisuuksien ympäristö, jossa luodaan hyvinvointia ja elinvoimaa. Mikkeli Water Weekin tavoitteena on yhdessä varmistaa ja löytää ratkaisuja, että tulevat sukupolvet voivat nauttia puhtaasta vedestä ja järviluonnosta. Tapahtumaviikko tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden oppia, verkostoitua ja inspiroitua veden äärellä.

Lue lisää

 

Lisätietoja

Juha Kauppinen
BEM-koordinaattori, BEM osaamiskeskus II-hanke
juha.kauppinen@mikkeli.fi
+358 40 162 6894
www.mikkeliwaterweek.fi

BEM osaamiskeskus II -hankkeella käynnistetään Blue Economy Mikkelin (BEM) toiminta ja toteutetaan ekosysteemisopimusta.

Mikkeli on valittu Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnalliseen innovaatioekosysteemejä kehittävään ohjelmaan. Mikkelin kaupungin ja valtion välisen, vuosille 2021–2027 solmitun ekosysteemisopimuksen painopiste on yhdyskuntavesien kiertotalous ja kehittämiskohde Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskus. BEM:n tavoitteena on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa uusia ratkaisuja vesihuollon ongelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Hankkeen päätoteuttaja on Mikkelin kaupunki, joka toteutetaan yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin seutuvaliokunta. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa.

Mikkeli Water Week järjestäjät

 

 

 

Mikkeliläisyritysten yhteistyönä suunniteltiin työkalu hiilijalanjäljen laskentaan

Puuni Oy auttaa asiakasyrityksiään suunnittelemaan ja tekemään päästövähennyksiä. Mikkeliläinen Mindhive Oy suunnitteli yritykselle uuden työkalun Puunin idean ja potentiaalisen australialaisasiakkaan toiveiden pohjalta.

Puuni Oy:n liikeideana on luoda uutta, lisäyksellistä metsäpinta-alaa alueille, jotka eivät luontaisesti metsity. Hiilinieluja on luotu istuttamalla metsää useisiin kohteisiin Mikkelissä ja Lempäälässä.

Palvelumuotoilulla kirkastettiin ideaa

Yrityksen perustaja Joona Puhakka kuvaa, että Mindhiven kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena oli uudenlainen palvelu, jonka konseptin toimivuudesta toivottiin ammattilaisen näkemys.

”Halusimme Mindhiven näkemyksiä konseptimme toimivuudesta, jotta voisimme kehittää siitä menestyksekkään palvelun. Mindhive hankki meille uusia näkemyksiä ja tärkeää tietoa, joka oli aiemmin jäänyt huomiotta. Saimme näin selkiytettyä konseptiamme ja luotua visuaalisen suunnitelman palvelumme toimivuudesta.”

Puhakka uskoo, että työkalut mahdollistavat yrityksen alkuperäisen idean havainnollistamisen mahdollisille asiakkaille ja sijoittajille tavalla, joka on sekä konkreettinen että vakuuttava.

”Meille oli valtavan iso apu saada Mindhiven ammattilaiset mukaan suunnittelemaan ja jalostamaan ideaamme. Vaikka itse olemme luottavaisia ideastamme, on aina jännittävää ja palkitsevaa nähdä ideasta ensimmäiset graafiset vedokset. Mindhive on osoittautunut loistavaksi yhteistyökumppaniksi, kun etsimme asiantuntija-apua uusien palveluiden kehittämiseen. Mielestäni muidenkin yritysten kannattaa hakea ammattilainen mukaan jo ideavaiheessa ja katsoa, kun omat visiot alkavat hahmottumaan todellisiksi suunnitelmiksi.”

Prototyypin avulla voi esitellä tuoteideaa

Käytännössä Mindhive lähti selkeyttämään ja konkretisoimaan asiakkaalleen tuoteideaa hiilijalanjäljen raportointipalvelusta, jota käyttäisivät yhteisöllisiä työtiloja käyttävät toimijat.

”Tunnistimme asiakkaan mahdollisia kipupisteitä, esitimme niihin ratkaisuja ja suunnittelimme asiakaspolun palvelun käyttöönotosta. Sen jälkeen muotoiltiin asiakkaan tuoteideasta käyttöliittymän prototyyppi, jonka avulla konkretisoitiin, miten palvelu toimisi ja miltä se tuntuisi. Prototyypin avulla voidaan kevyesti testata palvelua ilman, että tarvitsee vielä varsinaisesti koodata riviäkään. Prototyypin avulla Puuni Oy pystyy nyt esittelemään palvelua potentiaalisille asiakkaille ja sijoittajille, jotta palvelua voidaan lähteä kehittää eteenpäin. Käytännössä prototyyppi on linkki, josta aukeaa käyttöliittymäkuvia, jotka näyttävät ja tuntuvat oikealta palvelulta”, kehitystyötä tehneet Mindhiven palvelumuotoilijat Anni Vigrén ja Suvi Ripatti kuvaavat.

Verstas VB-hanke mahdollisti ketterät kokeilut

Yritysten välisen yhteistyön mahdollisti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Verstas VB -hanke, josta oli mahdollista rahoittaa ns. ketteriä kokeiluja. ”Kokeiluja tehtiin yhteensä 14:lle yritykselle ja tuloksia tullaan esittelemään kevään aikana. Kokeiluihin varattu rahoitus on nyt jo käytetty, tarpeita olisi kyllä ollut useammallekin kokeilulle”, toteavat hankkeen asiantuntija Kimmo Haapea ja projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin kehitysyhtiö Mikseiltä.

Verstas VB (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanke pilotoi Venture Builder -palvelukokonaisuuden. Määrällisenä tavoitteena on tukea 16 uuden kasvuhaluisen ja -kykyisen yrityksen syntymistä Etelä-Savoon. Hanke kestää vuoden 2024 loppuun saakka. EAKR-rahoitusta se saa Etelä-Savon ELY-keskukselta.

Lisätietoja

Marjo Niittuaho-Nastolin, 0440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Kimmo Haapea, 0440 361 613, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

 

Kuvateksti: Mindhiven palvelumuotoilija Suvi Ripatti fasilitoimassa muotoilutyöpajaa. Kuvaaja Pihla Liukkonen, Kontrastia Oy.

50 yritystä esittelee kesä- ja vakituisia työpaikkoja RekryON-tapahtumassa

Työnhakijat ja työnantajat kohtaavat jälleen, kun perinteinen RekryON järjestetään torstaina 22.2.2024 klo 13–17 Mikkelissä Kauppakeskus Stellan Tähtitorilla. Tänä vuonna mukana on noin 50 yritystä tai yhteisöä esittelemässä toimintaansa ja työmahdollisuuksia – tarjolla on niin kesä- kuin vakituisia työpaikkoja.

Tapahtumat järjestelyt aloitettiin marras-joulukuussa ja yritysten ilmoittautuminen oli avoinna tammikuun loppuun. ”Kiinnostus tapahtumaa kohtaan on ollut suurta, ja on erittäin hienoa, että Stellassa kohdataan näin isolla porukalla”, iloitsee Mikkelin kehitysyhtiö Miksein palvelujohtaja Mari Meriläinen. ”Toivottavasti jokainen kävijä saa luotua kontakteja työllistymiseen, harjoitteluun tai opinnäytetyöhön”, hän jatkaa.

Oheisohjelmassa mm. työpajoja

TE-palvelujen työnhakuklinikalla jaetaan vinkkejä ansioluettelon ja työhakemuksen laatimiseen. Klinikka on auki koko tapahtuman ajan.

Käyttöopastusta LinkedIn -työelämäverkoston haltuunottoon on tarjolla työpajoissa klo 14 ja klo 16.30. Muina aikoina oman LinkedIn-profiilin hiomiseen saa henkilökohtaista sparrausta Mikkelin kehitysyhtiö Miksein osastolta.

TE-live tuottaa ja esittää sisältöä mukanaolevista yrityksistä.

Eri toimialat laajasti edustettuina

Yritysten esittelyt ja tiedossa olevat avoimet työpaikat löytyvät rekryon.fi sivustolta. Kaikki yritykset tullaan esittelemään myös RekryONin somekanavissa. Mukana olevat yritykset edustavat laajasti ja kattavasti eri toimialoja, ja löytyvät verkkosivuilta myös toimialoittain jaoteltuina.

Mukana on myös koulutusorganisaatiota. Lisäksi Mikkelin ympäristökuntien työpaikkoja esitellään kootusti kuntien (Mäntyharju, Juva ja Kangasniemi) osastoilla.

Viestintäyhteistyötä on tehty oppilaitosten kanssa, joten myös nuoria työnhakijoita odotetaan mukaan runsain joukoin.

Lisätietoja

Saara Liukkonen, tapahtuman tuottaja, SaaraLiu, puh. 040 502 0583 tai saaraliu@saaraliu.fi

Miia Korja, asiakkuuskoordinaattori, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, puh. 0440 875 436 tai miia.korja@mikseimikkeli.fi

Mari Meriläinen, palvelujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, puh. 040 547 9716 tai mari.merilainen@mikseimikkeli.fi

www.rekryon.fi

SBS Betoni investoi vihreään siirtymään       

SBS Betoni Oy rakentaa Mikkelin Tikkalaan uuden, vihreään siirtymään perustuvan betonielementtitehtaan, jossa valmistetaan erilaisia jännebetonielementtejä.

Toimitila- ja teollisuusrakentamisessa tarvitaan yhä enemmän laajarunkoisempia ratkaisuja ja koko rakentamisen sektorilla on kasvava tarve tilojen muuntojoustavuuteen. Näihin ja moniin muihin vaativiin tarpeisiin pystytään vastaamaan uudessa tehtaassa valmistettavilla betonituotteilla.

Tehtaan laitteistot ovat moderneinta saatavilla olevaa teknologiaa ja tuotantokokonaisuus toteutetaan hyvin innovatiivisesti. Uuden tehtaan betonirakenteista suurin osa valmistetaan Suutarisen kehittämällä vähähiilisellä betonilla. Sitä käyttämällä SBS Betoni Oy pystyy puolittamaan betonirakentamisen hiilidioksidipäästöt haluamissaan rakennuskohteissa.

Uusi tehdas mahdollistaa myös uudenlaisten tuotteiden valmistamisen ja vähähiilisen betonin käyttämisen  rakennusten runkotuotteissa. Yrityksen nykyisessä kiertomuottiseinäelementtitehtaassa vähähiilinen betoni on ollut jo käytössä.

Uusi jännebetonitehdas muodostaa yhdessä yrityksen kiertomuottitehtaan kanssa Suomen suurimman betonielementtitehtaan Mikkelin Tikkalaan.

Lisätiedot

Juho Suutarinen
SBS Betoni Oy:n toimitusjohtaja
juho.suutarinen@suutarinen.fi

Markus Suutarinen
Maarakennus Suutarinen Oy:n toimitusjohtaja
markus.suutarinen@suutarinen.fi

Suutarinen yhtiöt on yli 70-vuotias, vakavarainen betoniteollisuuden ja talonrakentamisen sekä maarakentamisen yritysryhmä. Yritysryhmään kuuluvat Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy, SBS Betoni Oy ja Maarakennus Suutarinen Oy. Lue lisää www.suutarinen.fi.

Ilmasta käsin kuvattu järvimaisema, jonka keskellä kaartaa autotie

Saimaa Hop On Hop Off –reittitarjonta laajenee Mäntyharjulle ja Juvalle Mikkelin ja Puumalan lisäksi kesällä 2024

Luonto- ja matkailukohteiden saavutettavuus paranee kesällä Saimaalla. Matkailija voi valita valikoimasta laiva- ja bussiretkiä ja pääsee helposti perille asti Saimaan ja Mikkelin seudun suosittuihin kohteisiin. Herkkusuille on oma rengasmatka suoraan Helsingistä Saimaalle. Reittitarjonta laajenee kesällä 2024 Mäntyharjulle ja Juvalle Mikkelin ja Puumalan lisäksi.

Luonto- ja matkailukohteiden saavutettavuus paranee ja reittitarjonta laajenee, kun uudet takuulähtöiset Saimaa Hop On Hop Off -reitit starttaavat jälleen juhannuksen jälkeen.

”Tulevana kesänä meillä on kattava valikoima laiva- ja bussiretkiä Saimaalle ja Mikkelin seudun matkailukohteisiin. Uutuutena bussiretket Juvalle ja Mäntyharjulle sekä valmiiksi paketoitu Herkkusuiden rengasmatka Helsingistä Saimaalle” kertoo Saavu Saimaalle -hankkeen projektipäällikkö Hanna Airas Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Matkustaja pääsee yhteiskuljetuksella Saimaan ja Mikkelin seudun suosittuihin kohteisiin perille asti, jopa Helsingistä lähtien. Palvelu on ihanteellinen autottomille matkailijoille. Yhteiskuljetuksella tehdyt matkat ovat myös yksityisiä kyytejä ympäristöystävällisempiä, mikä tekee Saimaan alueen matkailusta aiempaa vastuullisempaa ja kestävämpää.

”Matkan hiilijalanjälki pienenee, kun matkustaja valitsee yhteiskuljetuksen oman tai vuokra-auton tai yksityisveneen sijaan. Yhteiskyydillä liikkuminen on usein myös helpompaa ja mukavampaa. Matkailija voi vain hypätä kyytiin ja nauttia maisemista” sanoo Airas.

Saimaan parhaimpien makuelämysten ääreen matkailija pääsee suoraan Helsingin keskustasta. Kulinaristisella kahden päivän matkalla maistellaan Saimaan parhaita lähiruokaherkkuja. Vierailukohteina ovat Sodan ja Rauhan keskus Muisti, Sahanlahti Resort, Pihlas Resort, Teahouse Of Wehmais sekä Tertin kartano.

Laivareittien pääkohteena Saimaalla on Astuvansalmen kalliomaalaukset sekä Puumalan saaret: Niinisaari, Lintusalo ja Rokansaari. Bussiretkillä matkailija pääsee tutustumaan opastetusti eri kohteisiin muun muassa Juvalla ja Mäntyharjussa.

”Juvalle suuntautuvalla bussiretkellä matkailija tutustuu laajalti historiaan ja aitoihin eteläsavolaisiin makuihin. Vierailemme Pattoin perintötalossa, Juvan kivikirkossa, Partalan museoalueella, Rapion Myllyllä, teehuoneella ja Tertin kartanossa. Mäntyharjun bussiretken lähtöpaikkana on Makasiinin Puoti ja Kahvila ja retken aikana vieraillaan Taidekeskus Salmelassa, Miekankoskella sekä Woikoski Feelingissä” jatkaa Airas.

Fyysistä ja digitaalista saavutettavuutta parantamalla vahvistetaan Saimaan vetovoimaa ja pyritään nostamaan se Suomen kolmen tunnetuimman matkailualueen joukkoon. Kotimaisten matkailijoiden lisäksi Saimaalle odotetaan myös kansainvälisiä vieraita.

Matkailuliikenneteen ja kestävien matkaketjujen kehittäminen aloitettiin Mikkelin alueella vuonna 2021, kun Saimaa Hop On Hop Off -palvelu lanseerattiin Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen -hankkeessa. Kesällä 2023 reittitarjonta laajeni uuden hankkeen myötä Puumalaan ja tulevana kesänä Juvalle ja Mäntyharjulle.

Saimaa Hop On Hop Off -retket ovat myynnissä visitmikkeli.fi-sivuston verkkokaupassa suomen ja englannin kielillä.

Lisätietoja

Hanna Airas
projektipäällikkö, Saavu Saimaalle! -hanke
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
hanna.airas@mikseimikkeli.fi
+358 50 3296560

Saavu Saimaalle! -hankkeella parannetaan Saimaan ja hankealueen matkailukohteiden fyysistä ja digitaalista saavutettavuutta sekä edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vastuullista matkailua.

Saimaa Hop On Hop Off -retkiä kehitetään osana Saavu Saimaalle! -hanketta, jota ovat rahoittamassa: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Mikkelin kaupunki, Puumalan kunta ja Mikkelin seutuvaliokunta. Rahoittava viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa. Lisää www.mikseimikkeli.fi

MikseiMikkeli M-logo taustakuva

Markkinavuoropuhelu: hankinnat ja hankintatoimen kehittäminen

Mikkelin kaupungin hankintapalvelut ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy järjestävät markkinavuoropuhelutilaisuuden tiistaina 20.02.2024 klo 16.30 – 18.30.

Markkinavuoropuhelu: hankinnat ja hankintatoimen kehittäminen -tilaisuuden ohjelma sisältää katsauksen käynnissä olevista ja tulevista hankinnoista sekä ajankohtaista tietoa hankinnoista ja hankintatoiminnan kehittämisestä.

Tilaisuus on maksuton. Ilmoittaudu perjantaihin 16.2. mennessä täällä.

Voit osallistua TEAMS-yhteydellä tai livenä kaupungintalossa, Kaupunginhallituksen kokoushuone 2. krs.

Tervetuloa!

Järjestelyistä vastaavat ja lisätietoja antavat:

Jani Suomalainen
Mikkelin kaupungin hankintapäällikkö
jani.suomalainen@mikkeli.fi

Ilkka Liljander
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hankinta-asiantuntija
ilkka.liljander@mikseimikkeli.fi

nainen puhuu yleisölle joista näkyy pää ja niska

Vastuullisuusraportoinnista tulee osa pk-yritysten arkea

Moni pk-yritys on viime aikoina huomannut, että isoja asiakasyrityksiä kiinnostaa, miten alihankkija hoitaa vastuullisuusasioitaan. Alkuun pääsee, kun alkaa kerätä tietoja vastuullisuusraporttia varten.

YK linjasi vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja kestävyyskriisiä. EU suunnittelee parhaillaan uusia sääntelytoimia.

”Yritykset ovat ehkä vahvin muutosmoottori tässä tilanteessa, koska ne pystyvät toimimaan ketterästi. Suurimmilla yrityksillä voi olla jopa enemmän vaikutusvaltaa kuin kansallisvaltioilla”, toimitusjohtaja Outi Ihanainen-Rokio Mastos Oy:stä kuvaa.

Moniin muihin maihin verrattuna suomalaisyritykset noudattavat hyvin lakisääteisiä velvoitteitaan. Lisäksi moni tekee vapaaehtoisia toimia. Paineita vastuullisuustoimiin tulee niin asiakasyrityksiltä, kilpailijoilta, asiakkailta kuin työntekijöiltäkin.

”Teollisuudessa alihankkijoiden toimitusketjujen pitää olla yhteensopivia isojen päämiesten toiminnan kanssa. Kaupan alalla asiakkaat edellyttävät vastuullisuutta, ja kilpailu kirittää tekoihin. Palvelualalla henkilöstökin edellyttää toimia, kuten tahtotilaa tehdä asioita paremmin.”

Kestävästä liiketoiminnasta syntyy kilpailuetua

Ensi vuodesta alkaen isojen, listattujen yritysten on tehtävä vastuullisuusraporttinsa EU-säädösten mukaisesti. Jotta ne voivat kuvata omat toimitusketjunsa aukottomasti, niiden on saatava alihankkijoiltaan vastaavat tiedot.

”Meneillään on siirtymä tai murrosvaihe. Se on aina haastavaa, mutta myös mahdollisuus. Kestävässä liiketoiminnassa on kyse siitä, että yrityksellä on fokus tulevaisuuden ymmärtämisessä. Isona tavoitteena on luoda ja mahdollistaa tuleville sukupolville samat mahdollisuudet hyvään elämään kuin mitä meillä on ollut.”

Hän arvioikin, että alkanut vuosi on tietoisuuden levittämisen vuosi.

”Isot sijoittajat tarkastelevat ympäristöön ja sosiaaliseen vaikuttavuuteen sekä hyvään hallintotapaan liittyviä asioita sijoituspäätöksiä tehdessään. Kun vastuullisuusasiat ovat kunnossa, se lisää tutkimusten mukaan yrityksen menestystä.”

Vastuullisuudesta on tulossa yrityksille myös kilpailuvaltti kilpailtaessa työntekijöistä.

”Kyselyjen mukaan jopa yli 60 prosenttia ihmisistä ajattelee, että työn merkityksellisyys on entistä tärkeämpää.”

Vastuullisuusviestintää tarvitaan

Vastuullisuusviestintä on isossa roolissa, että yritys saa kerrottua jo tekemistään toimista ja niistä, joita aikoo toteuttaa lähivuosina.

”Kilpailuetu syntyy siitä, että vaikka maailma muuttuu ympärillä, yrityksellä on tulevaisuus. Rakennetaan pitkää polkua kestävälle yritystoiminnalle. Vastuullisuus kiinnostaa asiakkaita ja voi synnyttää uutta liiketoimintaa ja kasvua. Lopulta kyse on bisneksestä.”

Hyvä viestintä on läpinäkyvää, riittävää ja luotettavaa. Vastuullisuusviestinnälle tuo oma haasteensa se, että kyse on ns. pitkästä pelistä eli yrityksen pitäisi pystyä kertomaan myös kauempana olevista visioistaan.

”Yritys voisi vaikka kertoa haluavansa olla nollapäästöinen tulevaisuudessa ja listata toimia, joilla siihen pyritään. Viestinnässä keskiössä on oltava asiakkaan. Viestintä on vuorovaikutusosaamista, joten siihen voidaan kouluttaa ja valmentaa”, operatiivinen johtaja Tiia Hamro-Drotz Mastos Oy:stä muistuttaa.

EU ohjaa säätelyllä rahavirtoja

EU:n tavoitteena on pärjäävä yhteiskunta. Tavoitteeseen pääsemiseksi rahavirtoja ohjataan vihreisiin investointeihin ja parannetaan vaikkapa kuluttajansuojaa.

”Kuluttajia halutaan suojella viherpesulta eli katteettomilta lupauksilta ja ympäristöväitteiltä.”

Jatkossa ympäristöväitteet pitää pystyä osoittamaan laskelmin. Myös energialuokitukset yhdenmukaistuvat.

”Tästä on tulossa yksi iso osa EU:n yhteistä ajattelua. Yrityksiltä edellytetään huolellisuutta, kun ne kuvaavat vaikutuksiaan ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä ylläpitävät hyvää kauppatapaa.”

Vastuullisuusraportoinnista tulee osa pk-yritysten arkea

Isoille yrityksille vastuullisuusraportointi on jo tuttu asia. Monet niistä ovat sertifioineet laatu- ja ympäristöjärjestelmänsä, jotka kerryttävät tietoa yrityksen toiminnasta. Pk-yritykset tulevat perässä ja ovat saaneet EU:lta siirtymäaikaa. Myös erilaiset julkisyhteisöt alkavat varautua vastuullisuusraportointiin.

”Käytännössä yritys tai yhteisö raportoi omasta arvoketjustaan, kuten alihankkijoistaan, loppuasiakkaistaan ja hankinnoistaan. Isot yritykset tarvitsevat tietoja alihankkijoiltaan. Pk-yrityksille sanoisin, että älkää odottako ensi vuoteen, että teille soitetaan ja kysytään tietoja. Ottakaa mieluummin selvää jo etukäteen, mitä päämiehenne odottavat, sillä säännöt eivät ole välttämättä yksiselitteisiä”, Outi Ihanainen-Rokio arvioi.

Olennaisuusanalyysi auttaa alkuun

EU on määritellyt noin 1200 erilaista raportointipistettä. On tärkeää, että yritys keskittyy raportoimaan huolellisesti omalle arvoketjulleen olennaisia asioita.

”Käytännössä raportoidaan siitä, mitä haitallisia ja positiivisia vaikutuksia yrityksen toiminnassa on. Pk-yrityksissä otetaan nyt tavallaan ensiaskelia, ja askelmerkit alkavat tulla näkyville. Täytyy myös muistaa, että EU:n raportointistandardi on vain yksi monista.”

Raportoitavia asioita ovat muun muassa kiertotalouden tunnusluvut, ilmastonmuutoksen torjunta ja tiedot työvoimasta.

”Kysymys on olennaisuudesta. Jos kerrotaan vaikka koko arvoketjussa työssä olevista ihmisistä, tärkeää on kertoa palkkausperusteiden tasa-arvoisuus, työntekijöiden sukupuolijakauma, koulutustaso ja sairauspoissaolot. Raportoinnilla voidaan osoittaa, että yrityksessä on ymmärretty myös asioiden väliset ilmiöt, kuten raaka-ainepulan vaikutukset tuotantoon. Mikäli toimitaan useissa maissa, omassa toiminnassa otetaan huomioon myös kyseisen maan lainsäädäntö.”

Tietoja kannattaa kerryttää

Raporttien tekoon on olemassa useita erilaisia malleja, joiden avulla kerrotaan ESG-vaikutuksista eli ympäristöön, sosiaaliseen toimintaan ja talouteen liittyvistä vaikutuksista.

”Tärkeää on kertoa uskottavaa tarinaa ja kerryttää dataa sen tueksi. Raportointi on vähän kuin vuosikertomuksen teko, jossa kuvataan uskottavasti ja luotettavasti matkaa kohti kestävää toimintatapaa.”

Pk-yritys pääsee alkuun, kun aletaan kerätä tietoa vaikka excel-taulukoihin, erilaisiin järjestelmiin tai ohjelmistotyökaluihin.

”Yritys voi tehdä kartan aiheeseen liittyen, tunnistaa toimintaympäristön vaikutukset ja luoda sen pohjalta ymmärrystä. Hiilijalanjäljen raportointiin on useita työkaluja, joita voi testailla ilmaiseksi ja joista voi löytyä rajapintoja yrityksessä käytössä olevaan taloushallinnon järjestelmään.”

Kun raportoinnin kanssa on päästy alkuun, pystytään laskemaan haittajälkeä ja sitä on sitten helpompi alkaa myös pienentää.
”Yleensä positiivisten vaikutusten osoittaminen hiilijalanjälkeen voi olla alussa hankalampaa kuin negatiivisten. Yritys voi vaikkapa kertoa olevansa matkalla vähäpäästöisempään toimintaan ja taklata haasteita myös viestinnän avulla.”

Kohti vaikuttavaa vastuullisuusraportointia ja -viestintää pääsee, kun alkaa ottaa selvää asioista, laittaa ajattelua ja strategioita kuntoon ja harjoittelee rohkeasti viestimistä.

”Kun ottaa henkilöstön mukaan miettimään ja toteuttamaan, tulee uusia ideoita, jotka voivat johtaa uusiin innovaatioihinkin. Kun asiakastyytyväisyyskyselyyn laittaa mukaan kysymyksiä vastuullisuudesta, sieltäkin voi tulla uusia ideoita. Matka kohti vastuullisempaa liiketoimintaa on pitkä, mutta ei elefanttiakaan syödä kerralla.”

Vastuullisuusraportointi- ja viestintä olivat aiheena Verstas CO2 -hankkeen järjestämässä tilaisuudessa 16.1.2024 Konsertti- ja tapahtumatalo Mikaelissa. Tilaisuudessa kuultiin myös kotimaisten yritysten tavasta hyödyntää vastuullisuusviestintää ja annettiin vinkkejä, miten toimia vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla.

Lisätietoja:

Verstas CO2 -hanke (Etelä-Savon yritysten tie hiilineutraaliuteen).
projektipäällikkö Kimmo Haapea, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy,
sposti: kimmo.haapea(at)mikseimikkeli.fi ja puhelin: 0400 361 613 ja
projektipäällikkö Mikko Hokkanen, Xamk,
sposti: mikko.hokkanen(at)xamk.fi ja puh. 040 673 9529.

Tämä juttu on tehty osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin toteuttamaa VerstasCO2-hankketta. Hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

OiOi laati kestävän kehityksen strategian

Elämyksellisiä virtuaaliympäristöjä luova OiOi Collective Oy huomasi kestävän kehityksen strategiaa tehdessään, että vastuullisuus onkin jo kaiken tekemisen keskiössä. Vastuullisuus on osoittautunut myös kilpailuvaltiksi, mikä konkretisoi yrityksen edelläkävijyyttä.

Mikkelistä ja Helsingistä toimiva yritys on alusta saakka valinnut toimeksiannoikseen sellaisia projekteja, jotka luovat ja lisäävät ihmisten hyvinvointia sekä fyysistä ja henkistä terveyttä. Teokset hyödyntävät luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat monipuolisia elämyksiä.

”Kaikki tekemisemme perustuu viimeisimpään tutkimustietoon, teknologiaan ja niiden luovaan soveltamiseen. Opimme toimeksiantoja tehdessämme lisää ja näemme, mihin suuntaan haluamme jatkossa panostaa ja keskittyä”, Mikkelistä käsin työskentelevä toimitusjohtaja Sami Kämppi sanoo.

Yrityksen tavoitteena on luoda merkityksellistä ja hyvinvointia edistävää media-arkkitehtuuria rakennettuun ympäristöön.

”Silloin tiedämme, että teemme jotain oikeasti arvokasta ympäröivään maailmaan.”

Mikkelissä yrityksen toimipiste sijaitsee Saimaa Stadiumilla, josta on kehittynyt hyvinvointitoimijoiden keskittymä eli hub.

”Täällä on ymmärretty hyvinvointi megatrendinä, joka jatkuu. Näin tämän kehityksen ja tarpeen jo vuosia sitten, mutta ymmärsin samalla, että tutkimuksen teko on hidasta ja kehitystyö vie aikansa. Kaikki tapahtuu ajallaan.”

Toimitusjohtaja Sami Kämppi uskoo, että samat arvot omaavien yhteistyökumppaneiden kanssa syntyy kestäviä virtuaalisia elämystuotteita.

OiOi löysi Saimaa Stadiumilta samanhenkisten kehittäjien ja tutkijoiden ympäristön, jossa voi helposti kehittää yhteisesti tärkeinä koettuja asioita.

”Meillä on täällä erinomainen toimintaympäristö testata ja mittaroida asioita kehitystyömme pohjaksi. Pääsemme mukaan pioneerityöhön, ja OiOi toimii yhtenä mahdollistajana, kun tutkittua tietoa sovelletaan käytäntöön. Viimeisimpänä esimerkkinä on muuan muassa Xamkin Active Labissä juuri vertaisarviointiin lähtenyt Susanna Kumpulaisen tutkimus siitä, minkälaisia parantavia vaikutuksia luontotiloilla voi olla hyvinvoinnille esimerkiksi työhyvinvoinnin näkökulmasta.”

Verkostomaisuus mahdollistaa kasvun

OiOi työllistää Helsingissä viisi osaajaa sekä kolme omien yritystensä kautta työskentelevää freelanceria. Yrityksellä on takanaan hyvä vuosi ja alkanut vuosikin näyttää hyvältä.

”Luomme ja teemme tulosta yhteistyökumppaneidemme kanssa muodostuneessa ekosysteemissä.”

Yhteistyökumppaneiksi valikoituu yrityksiä, jotka jakavat samat arvot ja korkeat laatustandardit.

”Samojen arvojen pohjalta rakennamme kestävää tulevaisuutta luontevasti.”

Koska OiOi vastaa toimeksiantojen koko tuotantoketjusta, kumppaniverkosto on laaja ja siihen kuuluu erikokoisia yrityksiä monilta eri aloilta.

”Eri projekteissa teemme joko kaiken itse tai valitsemme verkostostamme parhaiten soveltuvat yhteistyökumppanit, joiden kanssa asiat sujuvat. Tarvitaan myös keskinäistä kunnioitusta, yhteistyön arvon ymmärtämistä ja jatkuvaa verkostojen hoitoa.”

Työntekijöistä pidetään hyvää huolta

OiOi toimii tavalla, johon on sisäänrakennettu sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöön liittyvän vastuullisuuden perusperiaatteet. Sosiaaliseen vastuullisuuteen kuuluu, että uskotaan yhdessä luomiseen ja tekemisen älykkyyteen.

”Meillä jokainen työntekijä on oman alansa asiantuntija, mutta myös moniosaaja. Kaikilla on oma selkeä päärooli ja tekemiset menevät myös luontevasti lomittain.”

Yrityksen palkkapolitiikka on tasa-arvoista ja läpinäkyvää.

”Kaikki tietävät toistensa palkan ja sen vaatimukset. Tärkeää on kunnioittaa ihmisten työaikoja ja vapaapäiviä. Työhyvinvointia pidetään itsestään selvänä tavoitteena. Tämä on aivointensiivistä työtä, ja jotta suunnittelutyötä pystyy tekemään hyvin, pitää huolehtia myös työstä palautumisesta.”

Periaatteena on ymmärrys, että kun itse voi hyvin, se ruokkii luovuutta. Inspiroiva tekeminen, joustava työaika ja etätyöskentelymahdollisuudet koetaan myös palauttavaksi.

”Nämä periaatteet ovat hyväksi meille kaikille. Jokainen meistä on täällä töissä työn sisällön takia ja ymmärtää sen, että emme pysty toisaalta kilpailemaan palkoissa ja eduissa vaikka pelifirmojen kanssa, mutta työn merkityksellisyydellä taas voimme.”

Ympäristöystävällisiä ratkaisuja arkeen

Ympäristöystävällisyys näkyy kestävinä hankintoina, kierrätyksenä ja arjen pieninä tekoina, kuten joukkoliikenteen suosimisena.

”Itse suosin junia esimerkiksi käydessäni Helsingin yksikössä Maria O1 -hubissa. Otan usein pyörän mukaan ja sillä pääsen kätevästi entisen Marian sairaalan alueelle Baanaa pitkin. Täällä Mikkelissä pystyn pyöräilemään tai jopa hiihtämään luonnonsuojelualueen läpi töihin tänne Stadiumille Kalevankankaalle.”

Toki kansainvälisten asiakkaiden luonakin käydään, mutta matkojen määrä on vähentynyt ja samoilla reissuilla yritetään hoitaa useita asioita samalla kertaa.

”Korostamme yhteisluomisen ekosysteemimme merkitystä. Meillä ovat käytössä etätyöskentelyn työkalut, joilla on kätevää työskennellä yhdessä. Korona-aika muutti asiakkaiden ajattelua ja opittiin hyödyntämään etätyökaluja myös kokoustamiseen ja yhdessä luomiseen.”

Yrityksen päätuotteet ovat elämyksellisiä digitaalisia installaatioita, joita suunniteltaessa mietitään tarkkaan kestävät ratkaisut ja hankinnat.

”Huolehdimme installaatioiden koko elinkaaresta eli suunnittelusta, tuotannosta, asennuksista, huollosta ja kierrätyksestä. Kun installaatio tulee elinkaarensa päähän, huolehdimme asianmukaisesta kierrätyksestä. Haluamansa laitteet työntekoon jokainen työntekijä saa valita meillä itse. Työkoneet hankimme leasingillä ja osa työntekijöistä on halunnut puhelimen esimerkiksi kierrätettynä tai malleina, joihin voi vaihtaa tai päivittää itse osia, kuten Fairphoneen.”

Installaatioille voidaan laskea myös hiilijalanjälki.

”Pystymme laskemaan installaatioiden vaatiman energian. Mikäli asiakkaalla on jo vaikka aurinkopaneeleja katoilla, pystymme laskemaan, paljonko niitä pitäisi hankkia lisää, jotta installaatioiden kuluttama sähkö saataisiin tuotettua. Hankimme mahdollisimman vähän energiaa kuluttavia laitteistoja ja hyödynnämme led-valaistusta. Mietimme myös, tuottaako installaatio lämpöenergiaa ja saisiko sen hyödynnettyä tilojen lämmitykseen.”

Hankintoja ei tehdä halvin hinta mielessä, vaan laatu edellä. Ostopäätösten takana ovat kestävän kehityksen, reilun kaupan ja ympäristöystävällisyyden periaatteet.

”On hyvä suunnitella laadukkaille laitteistoille sisältöjä, jotka kestävät aikaa jopa 10-20 vuotta. Haluamme, että installaatioissa käytetään laitteistoja, jotka ovat helppoja asentaa ja huoltaa, jotta ne kestävät aikaa. Digitaalisuus sitten mahdollistaa vuosien varrella sisältöjen rikastamisen ja päivittämisen.”

Taloudellinen riippumattomuus antaa vapauden

OiOi on luotu orgaanisesti kasvavaksi yritykseksi, joka toimii ilman tekemistä linjaavia rahoittajatahoja.

”Esimerkiksi startup-yrityksistä kiinnostuneet pääomasijoittajat haluavat myydä yrityksen muutaman vuoden kuluessa eli tehdä exitin. Tämä ei kuulu meidän strategiaamme, vaan haluamme olla luomassa uutta digitaalista toimialaa omilla ehdoilla omaan visioon luottaen.”

OiOi on toimittanut paljon medianäkyvyyttä saaneita ratkaisuja, kuten suomalaisen luonnon parantavasta voimasta syntyneen Aukion Helsingin lentokentälle. Toteutuksia löytyy muun muassa museoista, teemapuistoista, taidekohteista, erilaisista tapahtumakohteista, esittelytiloista ja julkisivukohteista. Korona-aikana yrityksen kyky toimia ketterästi usealla toimialalla osoitti vahvuutensa.

”Uskon, että jos olisimme toimineet erilaisella strategialla, yritys olisi jouduttu lopettamaan korona-aikana. Nyt meillä on monta toimialaa, joista jollain on aina ollut toimeksiantoja. Kun korona-aikana aktiviteettipuistot menivät kiinni, museoihin ja hoivakoteihin tarvittiin uusia ratkaisuja.”

Yritys on alusta saakka toteuttanut kansainvälisille asiakkaille räätälöityjä ratkaisuja.

”Haluamme myös kansainvälistyä luonnollista tahtia, ja olemme tehneet kv. projekteja yrityksen alkuajoista lähtien. Pian meiltä on tulossa taas merkittäviä kv. avauksia, mutta niistä lisää myöhemmin.”

Kuvatekstit:

Toimitusjohtaja Sami Kämppi uskoo, että samat arvot omaavien yhteistyökumppaneiden kanssa syntyy kestäviä virtuaalisia elämystuotteita.

Tämä juttu on tehty osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin toteuttamaa VerstasCO2-hankketta. Hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

aurinkopaneleiden edessä nainen kypärä päässään työskentelee tietokoneella

Nordic Generation Oy vuokraa aurinkovoima-alueen Mikkelin kaupungilta

Aurinkovoimalainvestointi etenee Mikkelissä: Nordic Generation Oy vuokraa aurinkovoima-alueen Mikkelin kaupungilta. Vuokrattava alue mahdollistaa jopa 100 MW:n voimalan rakentamisen. Suursuon alueelle Vehmaskylään suunnitteilla oleva voimala voisi tuottaa sähköä jo vuonna 2026.

Mikkelin kaupunki ja Nordic Generation Oy tekevät maanvuokraussopimuksen, mikä mahdollistaa mittavan aurinkoenergiainvestoinnin toteuttamisen. Kaupunki on tehnyt maanvuokraamisesta viranhaltijapäätöksen. Osapuolet allekirjoittavat vuokrasopimuksen vuokraamispäätöksen valitusajan umpeuduttua.

Aurinkovoimalalle kaupungilta vuokrattava alue on lähes 130 hehtaaria. Vuokra-alue sijoittuu Mikkelin kaupungin omistamalle maalle Vehmaskylässä, kaupungin keskustasta noin 18 kilometriä koilliseen.

Nordic Generation Oy:n toimitusjohtaja Marko Salmela kertoo, että Mikkelin Suursuon alueelle suunnitteilla oleva voimala voisi tuottaa sähköä jo vuonna 2026. Nyt esisuunnitteluvaiheessa selvitetään, miten aurinkopaneeliratkaisut toteutetaan. Samalla laaditaan luvituksessa tarvittavia ympäristö- ja luontoselvityksiä.

– Vuokrattava alue mahdollistaa jopa 100 MW:n voimalan rakentamisen. Hankkeen lopullinen laajuus tarkentuu suunnittelun edetessä. Olemme kiinnostuneita vuokraamaan myös lisää alueita muilta maanomistajilta. Sähkönsiirtokapasiteettia alueelta löytyy, sillä Fingridin siirtoverkko ja Visulahden sähköasema sijaitsevat suhteellisen lähellä, Salmela kertoo.

– Mikkelin kaupunki vuokraa alueen 45 vuodeksi. Vuokrattu alue sijaitsee osin ojitetulla suoalueella, ja kaupunki on arvioinut alueen merkityksen metsätalouden kannalta vähäiseksi, kuvaa kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.

Useampia aurinkovoimahankkeita on käynnistynyt sen jälkeen, kun soveltuvia maa-alueita kartoitettiin Mikkelissä noin vuosi sitten. Mikkelin kaupungin kehitysyhtiö Miksei Oy on ollut mukana selvittämässä aurinkovoimalle soveltuvia alueita, markkinoinut alueita aurinkovoimayhtiöille ja vienyt asioita eteenpäin yhtiöiden kanssa.

– Hankkeen myötä Mikkelin alueen rooli kasvaa valtakunnallisesti merkittävänä aurinkoenergian tuottajana ja auttaa uuden sähköintensiviisen toiminnan sijoittumista tänne, kertoo ohjelmajohtaja Jussi Heinimö kehitysyhtiö Mikseistä.

Mikkelin seudulla on runsaasti aurinkovoiman tuotantoon sopivia alueita. Kaupungin läpi kulkeva Fingridin kantaverkko mahdollistaa aurinkovoimaloiden ja muun sähköintensiivisen toiminnan liitettävyyden sähköverkkoihin.

Lisätiedot

Marko Salmela, toimitusjohtaja
Nordic Generation Oy
Puh. 0400 164 981
marko.salmela@nordicgeneration.com

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja
Mikkelin kaupunki
Puh. 040 129 5152
topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 040 5440 936
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Nordic Generation Oy on vuonna 2022 suomalainen yhtiö, joka keskittyy tuuli- ja aurinkoenergiahankkeiden suunnitteluun ja projektirakentamiseen. Nordic Generation Oy on perustanut hanketta varten erillisen yhtiön, Mikkeli S SPC Oy:n, jonka kotipaikka on Mikkeli.

Nordic Generation Oy:n omistaa englantilainen Nordic Generation Limited, joka tekee yhteistyötä Octopus Energy Generationin kanssa. Octopus on yksi suurimmista eurooppalaisista uusiutuvaan energiaan sijoittavista yhtiöistä.

Nordic Generation on keskittynyt toimimaan Suomen markkinoilla. Suomessa yrityksellä on ollut tuulipuistohankkeita vuodesta 2021. Yrityksen tavoite on investoida uusiutuvaan energiaan niin, että se hyödyttää vastuullisia kuluttajia, yhteisöjä ja sijoittajia sekä parantaa elinympäristön tilaa.

Lue lisää: nordicgeneration.com

Kuva: Nordic Generation Oy:n Suursuon aurinkovoimahankkeen sijainti. (Lähde: Mikkelin kaupunki)

Kartta: Kaupungin maaomaisuus Suursuon alueella merkitty vaalean vihreällä, Nordic Generation Oy:lle (Mikkeli S SPC Oy) vuokrattavat alueet merkitty sinivihreällä alueella. (Lähde: Mikkelin kaupunki)

Mölnlycke Healthcare Oy palkittiin vuoden 2023 Mikkelin kaupungin yrityspalkinnolla

Mikkelin kaupungin vuoden 2023 yrityspalkinto on myönnetty haavanhoitotuotteita valmistavalle Mölnlycke Healthcare Oy:lle. Yrityksen edustajat vastaanottivat palkinnon Etelä-Savon yrittäjägaalassa Savonlinnassa 20.1.2024.

Mikkelin tehtaanjohtaja Timo Saahko on kiitollinen Mölnlyckelle tulleesta huomiosta. Mikkelin tehdas on alueella suuri ja tärkeä työllistäjä.

– Tiedämme, että olemme yksi merkittävistä työnantajista Mikkelissä. Teemme paljon yhteistyötä Mikkelin kaupungin kanssa, olemme myös kiinteistökehitysyhtiö Naistingin vuokralainen. Yhteistyö on erittäin hyvää, kaupunki tukee kasvuamme ja investointejamme. Meillä on yhteistyötä myös paikallisten oppilaitosten kanssa. Parhaillaan Esedun kanssa on suunnitteilla prosessiteollisuuden oppisopimuskoulutukset uusille ja nykyisille työntekijöillemme. Kasvu-Esedun kanssa toteutimme syksyn aikana rekrykoulutuksen maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työllistämiseksi, Timo Saahko kertoo.

Mölnlycken Mikkelin tehtaan historia Pursialassa ulottuu 1970-luvulle. Saahko aloitti tehtaanjohtajana vuonna 2016.

– Kun tulin taloon, henkilöstöä oli alle 400. Nyt meitä on noin 600. Viime kesänä meitä oli 700, kun joukossamme oli kesätyöntekijät. Palkkaamme nytkin tulevalle kesälle 80–100 kesätyöntekijää. Tarvitsemme siis nuoria ja innokkaita työntekijöitä! Tuotannon työntekijöiden haku on auki 6. helmikuuta asti. Toimistopuolen ja työnjohdon tehtävät tulevat hakuun hieman myöhemmin.

Kuudestasadasta työntekijästä noin 520 työskentelee tehtaan tuotannossa, loput ovat johto- ja asiantuntijatehtävissä. Tehdas pyörii vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä. Tehtaan liikevaihto on vuositasolla noin 165 miljoonaa euroa.

– Viime vuonna Mikkelin tehtaalla tehtiin 316 miljoonaa haavanhoitotuotetta, mikä tarkoittaa, että maailmanlaajuisesti Mikkelissä valmistettuja haavanhoitotuotteita käytetään joka ikinen sekunti 9–10 kappaletta. Olemme alallamme globaali markkinajohtaja – ja oikeastaan Mikkelin tehdas on konsernin lippulaivatehdas, Saahko sanoo.

Mikkelin tehdas kuuluu haavanhoidon liiketoiminta-alueeseen. Mölnlyckellä on yhteensä neljätoista tehdasta, joista viisi valmistaa haavanhoitotuotteita. Haavanhoitotuotteiden lisäksi Mölnlycken maailmanlaajuiseen tuotantoon kuuluu myös leikkaussaliratkaisut, leikkaussalikäsineet ja antiseptiset tuotteet.

Mikkelistä pakatut ja steriloidut haavanhoitotuotteet lähetetään jakelukeskuksiin, joiden kautta tuotteet lähetetään loppuasiakkaille, esimerkiksi sairaaloille ja apteekeille. Suurin markkina-alue on Eurooppa, mutta tuotteita myydään paljon myös Yhdysvalloissa ja Aasiassa.

– Tehtävänämme on vapauttaa terveydenhuollon asiakkaat ja ammattilaiset haavojen tuomasta taakasta. Valmistamme maailman parhaat haavanhoitotuotteet parantaaksemme ihmisten elämänlaatua. Yhteisenä visionamme on kehittää Mikkelin tehtaasta maailman toimivin tehdas, Saahko sanoo.

Henkilöstö on vahvasti mukana kehittämistyössä ja ideoinnissa

Tehtaan toimivuuteen liittyy vahvasti henkilöstön osaaminen, työturvallisuus, psykologinen turvallisuus ja työhyvinvointi. Edellä mainittuihin seikkoihin onkin Mölnlyckellä panostettu erityisen paljon tuotantopäällikkö Hanna Hämäläisen mukaan.

– Jatkuva kehittäminen ja oppiminen on meille tärkeä ja yhteinen juttu. Se ei ole vain johdon juttu, vaan koko henkilöstöllä on mahdollisuus tuunata omaa työtään ja tehdä kehitysideoita, Hämäläinen kertoo.

Saahko lisää, että tärkeitä asioita työntekijöiden hyvinvoinnin lisäksi ovat jatkuva kehittäminen, uudistuminen, vastuullisuus ja hiilijalanjäljen vähentäminen.

– Mikkelin tehtaan tärkeimmät menestystekijät ovat henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi. Me haluamme yhdessä koko organisaatiomme kanssa kehittää toimintaamme kohti huomisen haasteita, Timo Saahko kertoo.

Tehtaasta huokuukin hyvä tunnelma. Turvallisuus, hyvinvointi ja reilu meininki säteilevät, kun Saahko astelee pitkin toimistorakennuksen tai tuotantopuolen käytäviä ja tervehtii jokaista vastaantulijaa. Mölnlyckellä kaikki ovat yhtä perhettä. Jokainen heistä tekee merkityksellistä ja tärkeää työtä.

– Olemme pitkäjänteisesti ja systemaattisesti panostaneet siihen, että kehitämme yhdessä tiimejä ja henkilöiden osaamista. Otamme kaikki mukaan, joten kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Olemme monessa asiassa todella hyviä, mutta emme voi pysähtyä. Meidän täytyy myös jatkuvasti kehittää asioita, jotta pysymme kilpailussa mukana, Saahko sanoo.

Vuonna 2020 Mikkelin tehtaalla lanseerattiin ideoiden kerääminen. Jokaisella työntekijällä on ollut mahdollisuus esittää ideoita, miten toimintaa kehitetään ja miten työpaikasta saadaan entistä parempi.

– Ideoita työntekijöiltä on tullut noin viisi tuhatta. Niistä yli 60 prosenttia on jo toteutettu. Kehittäminen ja ideointi ei ole vain johdon tai keskijohdon asia, vaan kaikkien, Saahko painottaa.

Ihmislähtöiseen johtamiseen kuuluu myös se, että vuonna 2019 tehtaalla aloitettiin tunneilmaston johtaminen. Saahko muistuttaakin, että tunteet ovat aina läsnä elämässä, myös työpaikalla.

– Seuraamme tarkasti ihmisten tuntemuksia. Haluamme, että meille tullaan töihin hyvällä fiiliksellä. Olen henkilöstölle monesti sanonut, että kun olen työskennellyt Saksassa, Kiinassa, Puolassa ja Britanniassa, olen nähnyt miten eri kulttuureissa ihmiset toimivat. Väitän, että Mikkelissä organisaation ja henkilökunnan vastuunotto ja kehittämishalu on todella vahvaa. En ole missään muualla sellaista nähnyt urani aikana. Meillä on mahtava juttu täällä Mikkelissä!

Investointien myötä Mikkelin tehdas nostaa merkitystään edelleen

Mölnycken Mikkelin tehtaan tulevaisuutta rakennetaan kovaa vauhtia. Syksyllä 2023 alkoi yhteensä 44 miljoonan euron investointi, joka kattaa kolme merkittävää muutosta: Valmistuksen kyljessä toimivan tuotteiden sterilointiyksikön laajenemisen, toimisto- ja sosiaalitilojen lisäämisen sekä valmistuskapasiteetin ja tuotantolinjojen kasvattamisen.

Steriloinnin laajennus valmistuu ensi vuoden lopussa muiden tilojen kanssa. Uudet konelinjat ovat toiminnassa vuoden 2026 alussa.

– Sterilointikapasiteettimme on tällä hetkellä noin 28 000 lavaa vuositasolla. Tällä hetkellä olemme Suomen suurin sterilointiyksikkö. Investoinnin myötä nostamme kapasiteetin noin 57 000 lavaan. Tuotannon puolella tulemme panostamaan automaation lisääntymiseen, mutta uudet konelinjat vaativat varmasti uusia työntekijöitä tehtaalle, Saahko kertoo.

***

Mikkelin kaupungin yrityspalkinto on perinteinen kaupunginhallituksen osoittama tunnustus Mikkelissä toimivalle yritykselle. Myönnettäessä palkinto yritykselle suoritetaan arviointi muun muassa seuraavien seikkojen perusteella:

  • yrityksen toiminnan kannattavuus
  • yrityksen toiminta- ajatus ja tuoteideat
  • yrityksen toiminnan jatkuva, pitkäjänteinen kehitys
  • yrityksen tarjoamat työpaikat ja niiden pysyvyys
  • markkina-alueen laajuus
  • merkitys myönteisen Mikkeli-kuvan kehittymiselle

Mölnlycke Healthcare Oy kuuluu Mölnlycke-konserniin, joka on yksi maailman johtavista lääketieteellisiä tuotteita ja ratkaisuja toimittavista yrityksistä. Pääkonttori sijaitsee Ruotsin Göteborgissa. Yhtiön haavanhoitotuotteita valmistava Pursialan tehdas täytti 50 vuotta vuonna 2020. Yrityksen tärkein tavoite on parantaa terveydenhuollon toimintaa ympäri maailmaa: tuotekehitykseen panostetaan jatkuvasti ja uusia tapoja kehittyä etsitään. Viime vuosina yritys on kiinnittänyt erityistä huomiota ympäristökuormituksen pienentämiseen muun muassa etsimällä aktiivisesti keinoja sivuvirtojensa uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

Yritys on yksi Mikkelin suurimpia työllistäjiä. Samaan aikaan yhtiö on panostanut ja panostaa työilmapiiriin ja henkilöstön hyvinvointiin merkittävästi. Lähes koko tuotanto menee vientiin. Kansainvälisestä toiminnasta huolimatta yrityksen kotipaikka on pysynyt Mikkelissä ja Mikkeliin investoidaan koko ajan lisää.

Kuva: Mikko Mäkeläinen, Mikkelin kaupunki.