fbpx
Mikkelin yliopistokeskus terassi 800x600

Mikkelissä alkaa syksyllä 2021 uusi Executive MBA -ohjelma

LUT-yliopiston uusi Etelä-Savon EMBA -ohjelma keskittyy strategiseen johtamiseen, jonka lisäksi teemaksi valitaan tietojohtaminen, innovaatiojohtaminen tai hankintojen johtaminen. Kolmivuotisen ohjelman kohderyhmänä ovat erityisesti yritysten ja organisaatioiden johtajat, päälliköt ja asiantuntijat.

-Etelä-Savosta käydään yllättävän paljon suorittamassa MBA-ohjelmia muissa maakunnissa. Uuden Etelä-Savon EMBA:n sisällön osalta LUT on kuunnellut tarkkaan maakunnasta tulleita toiveita, pääsihteeri Matti Malinen Mikkelin yliopistokeskuksesta kertoo.

Perinteisiin maisteriohjelmiin verrattuna Executive MBA -ohjelmiin hakeutuvat jo työelämässä johtotehtävissä olevat tai näihin etenemispolulla olevat hakijat. Etelä-Savon ohjelmassa syvennetään erityisesti osallistujien strategista ajattelukykyä.

-EMBA-opiskelijoilla on usein pohjakoulutuksena jo jokin korkeakoulututkinto, esim. insinööri- tai tradenomitutkinto ammattikorkeakoulusta tai diplomi-insinööri tai maisteritutkinto yliopistosta, mutta tutkintovaatimuksesta voidaan joustaa työkokemusta painottaen, LUT-yliopiston Carita Liikanen kertoo ohjelmaan hakijoista.

-Koska pohjatieto on olemassa, on osallistujien tavoitteena on enemmänkin täsmäosaamisen hankkiminen kuin uusi tutkinto.  EMBA-ohjelma tuo lisäarvoa suoraan osallistujan työtehtäviin ja työorganisaatioon, sillä suoritukset tehdään harjoitustöinä, joissa luennoilla opittu teoria sovelletaan omaan työhön ja yritykseen. EMBA-ohjelma voi olla myös ratkaiseva tekijä osallistujan urakehityksessä, Liikanen jatkaa.

Ohjelman suoritusaika työn ohessa on 2–3 vuotta. Akateeminen laajuus on 95 opintopistettä ja sisältöön kuuluu myös lyhyt ulkomaan opintojakso eurooppalaisessa yhteistyöyliopistossa.

EMBA valmistaa tutkitusti suorittajiaan johtotason tehtäviin

LUT-yliopiston vuosina 2005–2013 toteuttamien vaikuttavuuskyselyjen mukaan ohjelman aikana tai sen jälkeen 17,2 % osallistujista on edennyt päällikkö- ja asiantuntijatasolta johtotason tehtäviin. Lähes kolmannes osallistujista on jo tullessaan johtotehtävissä.

-EMBA on arvostettu työelämässä arvostettu opintopolku ja myös työnantajalle signaali halusta henkilökohtaiseen kehittymiseen, Malinen arvioi.

Osallistujat kokevat erityisen tärkeäksi myös kokemusten jakamisen ja verkostoitumisen ohjelman aikana.

-Olemme nyt tuoneet EMBA-ohjelman Etelä-Savoon eteläsavolaisia yhteistyötahojemme toiveita kuunnellen ja tarpeet huomioiden. Ja tietysti koulutuksen tuominen lähelle voi olla osallistumispäätöstä helpottava tekijä.

LUT EMBA on Etelä-Savossa ainoa lajissaan. Lähimmät MBA- ja EMBA-ohjelmat ovat Jyväskylässä ja Lappeenrannassa.

MIKÄ
LUT-yliopiston uusi Etelä-Savossa aloittama Executive MBA-ohjelma, joka alkaa syksyllä 2021.

KENELLE
Yritysten ja organisaatioiden johtajat, päälliköt ja asiantuntijat, jotka haluavat kehittää strategista ajattelukykyään ja johtamistaitojaan. Yritykset ja organisaatiot, jotka ymmärtävät avainhenkilöidensä ajattelukyvyn voiman.

MILLOIN
Aloitus syksyllä 2021, ohjeellinen kesto työn ohessa 2–3 vuotta.

HINTA JA LAAJUUS
Hinta noin 30 000 € + alv 24 %. Ohjelman akateeminen laajuus on 95 opintopistettä.

LUE LISÄÄ
https://www.lut.fi/taydennyskoulutus/johtaminen/etela-savon-lut-emba

Kaupunki avasi asukas- ja sidosryhmäkyselyn

Mikkelin kaupunki käynnistää uuden valtuustokauden strategiatyön avaamalla asukas- ja sidosryhmäkyselyn. Kysely on avoinna 6.6.2021 asti. Kyselyn tuloksia hyödynnetään strategiatyön tausta-aineistona. Kysely on avoinna kaikille kaupunkilaisille.  Kaupunki haastaa erityisesti valtuustoon pyrkivät ehdokkaat vastaamaan kyselyyn sekä jakamaan kyselylinkkiä omissa verkostoissaan.

Kyselyn markkinointia vauhditetaan lyhyillä videoklipeillä, jotka julkaistaan kaupungin verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. 

Linkki kyselyyn

Ensimmäinen video:

Geyser Batteries perustaa tuotekehitys- ja tuotantolaitoksen Mikkeliin

LEHDISTÖTIEDOTE, Julkaistu 6.5.2021 klo 11.00

Helsinki, Suomi Geyser Batteries Oy on suomalainen cleantech-alan startup-yritys, joka tarjoaa asiakkailleen korkean suorituskyvyn akkuja. Ne perustuvat patentoituun sähkökemiaan, jossa elektrolyyttinä on vesiliuos. Yhtiö on ilmoittanut perustavansa tuotekehitys- ja tuotantolaitoksen Mikkeliin. 

Yksityisten pääomasijoittajien ja Business Finlandin tuella Geyser Batteries Oy on vuosien 2019-2021 aikana tehnyt mittavasti työtä uudenlaisen akkuteknologiansa tuotannon automatisoimiseksi ja perustaa nyt tuotantolaitoksen. Tätä varten yritys kilpailutti kahdeksan suomalaiskuntaa; tärkeimpinä kriteereinä sijainti, kumppaniverkostot, kunnan tarjoama liiketoiminnallinen ja taloudellinen tuki sekä paikallinen elinkeinoelämä. Kilpailutuksessa parhaiten menestyi Mikkelin kaupunki, jonne yritys perustaa tuotekehitys- ja tuotantoyksikkönsä. Geyser Batteries Oy:n pääkonttori sijaitsee jatkossakin Helsingissä. 

Tuotanto Mikkelissä käynnistetään olemassaolevissa vuokratiloissa, jotka soveltuvat ihanteellisesti akkutuotantoon. Tuotantolaitoksen on arvioitu käynnistävän toimintansa vuonna 2022 ja työllistävän alkuvaiheessa noin 30 henkilöä. Yritykseltä odotetaan nopeaa kasvua sekä merkittävää työllistämisvaikutusta alueella. 

Mikkeli sijaitsee Itä-Suomessa ja on osa Etelä-Savon aluetta. Kunnan väkiluku on yli 50 000 henkilöä, ja pinta-ala runsaat 3000 neliökilometriä, josta yli 10% on vesistöjä. Teollinen toimiala elää vahvasti Mikkelissä, ja kaupunki on hyvien yhteyksien päässä Helsingistä. 

-Olemme todella tyytyväisiä voidessamme julkistaa tulevan tuotekehitys- ja tuotantoyksikkömme uuden kotikaupungin. Valinta kuntien välillä ei ole ollut helppo, ja tahdomme vielä kiittää kaikkia kilpailutukseen osallistuneita mielenkiinnosta ja tuesta. 

-Mikkeli tarjoaa meille hyvät yhteydet, soft-landing -palvelua, tutkimusyhteistyömahdollisuuksia sekä paljon tukea. Arvostamme suuresti Mikkelin yhteistyökykyä. Tuotantolaitoksen lisäksi alueen tarjoamat yritysyhteistyömahdollisuudet kiehtovat meitä, ja olemmekin käynnistämässä alueella sähkönjakeluverkkojen pilottihanketta. Odotamme innolla yhteistyötä Mikkelin kanssa ja yrityksemme kasvua siellä, kertoo Andrey Shigaev, Geyser Batteries Oy:n toimitusjohtaja. 

-Mikkeli toivottaa Geyser Batteriesin lämpimästi tervetulleeksi. Meidän näkökulmastamme tämä on hieno mahdollisuus luoda kasvua kaupunkimme cleantech-teollisuuteen. Uskon, että yhteistyöverkostomme tarjoaa Geyser Batteriesille ihanteellisen ympäristön yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, kuvailee Juha Kauppinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja. 

Lisätiedot:

Anu Rousku, Business Development and General Administration Manager
Geyser Batteries Oy
a.rousku@geyserbatteries.com

Juha Kauppinen, toimitusjohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi
puh. 0440 361 616

Geyser Batteries 

Geyser Batteries Oy perustettiin vuonna 2018, ja se työllistää monipuolisen ryhmän yrittäjiä, insinöörejä ja myynnin ammattilaisia, joilla on yli 25 vuoden kokemus erikoisakkujen tutkimuksesta, suunnittelusta ja valmistuksesta. Yritys kehittää ja valmistaa uudentyyppisiä suuritehoisia ja vesipohjaisia akkuja, jotka kykenevät yli miljoonaan nopeaan purkaus-latausjaksoon myös erittäin alhaisissa lämpötiloissa. Vesipohjaisen elektrolyytin ja uuden sähkökemian ansiosta Geyser Batteriesin tuotteilla on erittäin pieni hiilijalanjälki, ne ovat paloturvallisia, ja lisäksi erittäin kilpailukykyisiä hinnaltaan.

www.geyserbatteries.com

Kansikuva: Jonne Vaahtera

Kansainvälistyvän yrityksen rahoitusopas, artikkelikuva

Kansainvälistyville yrityksille julkaistiin uusi rahoitusopas

Opas tarjoaa rahoitustietoa yrityksille ja yritysneuvojille, jotka hakevat kansainvälistymiseen liittyviä rahoitusmahdollisuuksia. Oppaassa käsitellään myös kehittyviä markkinoita.

 – Olemme tehneet yhdessä eteläsavolaisten yritysten kanssa markkinaselvitystyötä kehittyvistä markkinoista. Törmäsimme siihen, että tietoa on, mutta se on hajallaan eri toimijoiden palveluissa, Venäjä-asiantuntija Karoliina Tanskanen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä kertoo.

Tiedon koonnin tuloksena syntyi Kansainvälinen savolainen rahoitusopas, jossa esitellään 40 kotimaista ja kansainvälistä rahoituslähdettä ja rahoitusinstrumenttia. Opas esiteltiin 13.4.2021 pidetyssä rahoitusseminaarissa Mikkelin ja Varkauden seutujen yrityksille.

Oppaan ovat koostaneet Tapio Riihinen, Pekka Huovila, Pekka Saavalainen ja Petri Numminen. Tekijätiimi on toiminut hankkeen kautta alueen yritysten apuna.

Nanopar tähyää Pohjoismaihin – yhteistyötä jo Etelä-Afrikassa

Puumalalaisen Nanopar Oy:n markkinointipäällikkö Mari Tarkkonen ja toimitusjohtaja Jaakko Kuntonen kertovat yrityksen pyrkivän kunnianhimoisesti kansainvälisille markkinoille.

Yritys käsittelee puhdistamolietteitä uudella teknologialla aiempaa tehokkaammin ja vähäpäästöisemmin.

-Cleantech-toimiala on sellainen, että emme oikein voi jäädä pelkästään kotimaan varaan. EU-aluekin saattaa olla liian pieni tarkastelunäkökulma, Jaakko Kuntonen kertoo.

-Tavoitteemme on, että vuonna 2030 Nanoparin laitteistoilla käsitellään 2 % EU-alueen lietteistä eli 1,2 miljoonaa kuutiota. Ei vain Suomi, vaan koko maailma tarvitsee ympäristöystävällisemmän tavan käsitellä lietettä ja kierrättää sen orgaanisen aineen ja ravinteet. Uusiutumattoman fosforin loppuminen ja yleisesti päästöjen vähentäminen ovat maailmanlaajuisia asioita, ei vain Suomen, ja tässä me voimme auttaa, Kuntonen jatkaa.

Nanoparilla on tuotekehitystä varten pilottilaitos Puumalassa. Yritys hakee parhaillaan Euroopan innovaationeuvoston (EIC) rahoitusta.

Kansainvälinen savolainen rahoitusopas on saatavilla sähköisessä muodossa Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Navitas Kehityksen verkkosivuilta.

Opas on tuotettu osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoimaa Biotalous ja cleantech miniklusteri: vienti ja kansainvälistyminen EAKR-hanketta.

Siirry rahoitusoppaaseen tästä.

Euroopan aluekehitysrahaston logot

 

Vaasan kaupunki illalla. Kuva: Vaasan kaupunki / Christoffer Björklund

Lännessä on tekemisen meininki

Länsisuomalaiset kaupungit sijoittuvat elinvoimamittauksissa kerta toisensa jälkeen kärkeen samaan aikaan, kun idän kaupungit menettävät sijoituksiaan. Mikä selittää eroja?

Viimeisimmässä Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrissä varsinaisen tilastoihmeen teki Vaasa, joka nousi kahdessa vuodessa yhdeksänneltä tilalta toiseksi.

Vaasassa tehdään tiivistä yhteistyötä kaupungin, elinkeinoelämän ja kaupungissa toimivien kuuden korkeakoulun välillä. Strategiana on kehittää kestäviä ja älykkäitä energiaratkaisuja. Kaupungissa toimiikin jo noin 160 energia-alan yritystä.

Susanna Slotte-Kock on Vaasan kaupungin yhteiskuntasuhdevastaava.
Susanna Slotte-Kock toimii Vaasan kaupungin yhteiskuntasuhdevastaavana.

”Olemme olleet aina kärkijoukossa, kun on mitattu innovatiivisuutta, työllisyysastetta, yritysdynamiikkaa, työn tuottavuutta, koulutustasoa ja teollisuustuotantoa”, yhteiskuntasuhdevastaava Susanna Slotte-Kock Vaasasta sanoo.

Vaasa kuuluu niihin lännen menestyjäkaupunkeihin, joiden tutkimus- ja tuotekehityspanokset asukasta kohden ovat moninkertaiset itään verrattuna. Slotte-Kockin mukaan peräti 80 prosenttia seudun tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksesta tulee yksityiseltä sektorilta.

”Uskon, että tämä johtaa siihen, että projektit ovat hyvin harkittuja ja eteenpäin vieviä. Meillä satsataan todella vahvasti myös infrastruktuuriin, koska raaka-aineiden saapuminen tänne ja valmiiden tuotteiden vienti maailmalle on tosi tärkeää. En ole myöskään kuullut toisesta kaupungista, joka omistaisi satamayhtiön ja varustamon toisen kaupungin kanssa, kuten Vaasa ja Uumaja tekevät. Meille saapuu kohta Rauman telakalta uusi aluskin, joka tulee olemaan maailman pohjoisin ympäri vuoden liikennöivä matkustaja- ja rahtilaiva ja teknologialtaan maailman ympäristöystävällisin. Siinä hyödynnetään energiaklusterin osaamista.”

Seinäjoki tahtoo pärjätä

Myös Seinäjoki pysyy mittausten kärjessä. Elinvoimajohtaja Erkki Välimäki arvioi, että yrittäjyys on aluetta liikkeellä pitävä voima sekä asennetasolla että käytännön toimissa.

Seinäjoki on avaruuden pääkaupunki.
Vuonna 2018 Seinäjoki lanseerasi uuden markkinointikonseptin ”Avaruuden pääkaupunki”. Avaruuden pääkaupungissa on tilaa unelmille ja uusille ideoille, onnelle ja onnistumisille, reippaalle tekemiselle ja kaikelle hyvälle. Kuva: Seinäjoen kaupunki

”Olemme ja pysymme elinvoimamittausten kärjessä, koska asukkaat ja yhteisöt ovat aktiivisia, yrittäjät yrittävät ja kaupunki tekee, jollei aina fiksuja, niin ainakin vähemmän tyhmiä ratkaisuja. Täällä on vahvaa ittellisyyttä ja tahtoa pärjätä. Osin tämä on siis kulttuuristakin. Sekin vaikuttaa, että poliittinen kulttuuri on suorapuheisuudestaan huolimatta säilynyt hyvänä. Meillä vedetään hienosti yhtä köyttä”, Välimäki sanoo.

Idän EU-rahoitus ei häntä harmita, sillä alueella on totuttu pärjäämään omilla rahoilla.

Erkki Välimäki, Seinäjoen kaupunki
Erkki Välimäki on Seinäjoen elinvoimajohtaja.

”Omia kehitysmahdollisuuksia ei ole täällä sidottu ulkopuolisen rahoituksen saamiseen, vaan ensin on tahto ja tavoite ja sitten katsotaan, miten siihen päästään.”

Hän vinkkaakin, että vertailujen sijaan idässä kannattaa keskittyä omaan strategiatyöhön.

”Mitä paremmin tiedetään, mitä tahdotaan ja mitä parempi on toimijoiden välinen keskinäinen luottamus, sitä paremmin pärjätään.”

Mikkeli näyttäytyy hänelle kauniina kaupunkina, jonka väkiluvun kehitys on pitkään ollut heikko ja jonka talous on ollut kovassa ahdingossa. Muutama vinkkikin häneltä löytyy.

”Kannattaa rakentaa hyvä keskinäinen luottamus kaupungin, yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden välille. Sitten pitää löytää ne asiat ja tavoitteet, joihin yhdessä uskotaan ja sitten vain toimimaan. Se pitää aina muistaa, että yli 90 prosenttia uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Siksikin yrittäjyyden kaikin puolinen tukeminen on a ja o.”

Salo on tottunut olemaan huipulla

Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi kertoo pohtineensa Salon menestystä paljon ja päätyneensä siihen, että varsinaissuomalaisuus tiivistyy salolaisissa.

”Tääl sit tehrään vaan. Sillä on pitkät perinteet. Täällä on oltu aina elinkeinojen kehittämisen kärjessä. Ensin olivat isot kartanot, viime aikoina teknologia. On totuttu siihen, että ollaan maailman huipulla, eikä pidetä sitä itse enää minään.”

Yksi salolainen erityispiirre ovat matkapuhelininsinööri-viljelijät, jotka ovat vähintään maatilalta kotoisin tai viljelevät tilojaan sivutoimisesti.

”Harmi on, että maataloudesta puhutaan eri porukoissa, vaikka siellä on nykyään paljon kokemusta ja osaamista teknologista, mitä voitaisiin hyödyntää muuallakin.”

Salo toipui Nokian ja Microsoftin lähdöistä eli maan teollisen historian vankimmasta murroksesta ilmiömäistä vauhtia. Nokian alasajovuonna kaupungissa syntyi ennätysmäärä uusia yrityksiä, kun surkuttelemaan ei jääty.

”Jossain muualla olisi ehkä samanlaisessa tilanteessa syntynyt protestilaululevyjä, kirjoja ja tv-sarjoja, mutta ei yhtään uutta työpaikkaa. Meillä perustettiin yli 300 uutta yritystä.”

Tällä hetkellä Salo painii työvoimapulan kanssa, kun Valmetin akkutehtaalle pitäisi löytää 300 uutta työntekijää ja luoda heille puitteet, että he myös pysyvät.

Salo IoT Campus. Kuva: Salo IoT Campus mediapankki.
Salo IoT Campus on yksi Salon merkittävistä elinvoimainvestoinneista. Kaupunki omistaa kampusta hallinnoivasta osakeyhtiöstä 47 prosenttia.

”Parantaaksemme Salon saavutettavuutta olemme osakkaana mukana Turun Tunnin Juna Oy:ssä. Haluamme purkaa esteitä, jotta uusia työpaikkoja syntyy ja Salolle muodostuu uudenlainen identiteetti.”

Mikkelistä hänellä on positiivinen mielikuva. Mikke ry:n keskustan kehittämistyöstä on haettu mallia Saloon.

”Uskokaa omaan tekemiseenne ja onhan teillä siellä kaupunginjohtajana kaupunkien positiivisista mielikuvista väitellyt tohtorismieskin. Tunnistakaa vahvuudet ja heikkoudet ja olkaa sitä, mitä olette. Tehkää omaa juttuanne.”

EU-rahoitus on linjannut kehittämistä

Eteläsavolaisten olisi tärkeää miettiä, mitkä olisivat nyt alueen elinvoimatekijät, jos EU-rakennerahastorahoitusta ei olisi ollut, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala herättelee. Hän arvioi, että EU-rahoitus on vaikuttanut tavalla tai toisella alueen kehittämiseen jo neljännesvuosisadan ajan.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Kuva: Sini Pennanen
Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala varoittaa rakentamasta liiallista hallintoa EU-rahoituksen ympärille. Kuva: Sini Pennanen

”Suomeen on syntynyt tavallaan vakiohakijoiden ja -rutisijoiden joukko. Nyt olisi tärkeää mitata kaikkien hankkeiden vaikuttavuutta ja huomioida niiden rajapinta yrityksiin päin. Uusi rakennerahastokausi ja EU:n koronaelpymisen välineet antavat mahdollisuuden uusiin avauksiin, joten on tärkeää, ettei jatketa vanhaan tapaan. Kunnille tarjoamme syksyllä uutta yritysvaikutusten arviointimallia, joka on hyvä väline arvioida kuntien toimien vaikutuksia.”

Hän muistuttaa, että Suomea varoiteltiin aikanaan, ettei EU-rahoituksen ympärille saisi rakentaa lisää hallintoa.

”Kaikki hallintoon liittyvät joustot on otettava nyt käyttöön, että hankkeet saadaan kohdennettua paremmin yrityksiin. Uudella rakennerahastokaudella ei enää ole jakoa länteen ja itään, vaan yksi kansallinen ohjelma antaa liikkumatilaa. Se myös mahdollistaa paremmin yritysryhmien tukemisen toimialakohtaisesti, missä piilee suuria mahdollisuuksia.”

Uusimmassa yrittäjien kuntabarometrissa eteläsavolaisista kunnista pärjäsivät pienet kunnat, Sulkava ja Puumala, kun kaupunkien sijoitukset tippuivat.

”Eteläsavolaisten kannattaisikin katsoa, mitä muualla on tehty paremmin. Esimerkiksi Vaasassa kaupunginjohtaja sitoutui näyttävästi yhteistyöhön yrittäjäyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa, mikä on heijastunut muuallekin. Se, että Vaasassa kaupungintalon kulmahuoneesta johdetaan elinkeinopolitiikkaa, on saanut aikaan kovan nousun. Elinvoimassa on kyse myös mielikuvista, ja siksi myös viestintä on keskiössä.”

Korona-aika näyttäisi nostaneen yrittäjyyden arvostusta koko maassa.

”Nyt tunnetaan jonkinlaista hyvää kohtalonyhteyttä ja tiedostetaan, että kunta ei pärjää ilman yrityksiä. Tärkein asia kuitenkin on, että päätöksenteko on yrityslähtöistä. Myös seudullisuus on valttia eli keskuskaupunki ei saa käpertyä vain itseensä, vaan sen pitää tarjota elinkeinopalveluja koko seudulle. Siitä hyötyvät kaikki.”

Tuoreimmassa kuntayritysbarometrissa kokeneet yrittäjät kertoivat arvostavansa aloittaville yrityksille tarjottavia kehittämispalveluja. Selvitysten mukaankin yrityksen elinkaari on pidempi ja varmempi, jos yritys saa alussa riittävästi palveluja ja neuvontaa.

”Kuntien pitäisi tuntea oma elinkeinorakenteensa. Pitäisi myös kysyä, arvostetaanko kaikkia yrittäjiä samoin ja huomioidaanko heidät elinkeinopolitiikassa. Esimerkiksi yksinyrittäjien määrä on kasvanut huikeasti 2000-luvulla, ja monet heistä toimivat laajoissa verkostoissa.”

Mikkeli näyttäytyy Anssi Kujalalle aurinkoisena, mökkivaltaisena alueena, joka voisi hyödyntää monipaikkaiselle asumiselle ja työnteolle avautuneita mahdollisuuksia.

”Kyselyjen mukaan 30 prosenttia yrityksistä aikoo lisätä etätyötä. Miten tätä kehitystä voisi vauhdittaa ja lopulta muuntaa aluetaloutta hyödyttäväksi? Tässä voisi olla keino tasapainottaa terveellä tavalla aluekehitystä, vaikka verotukselliset, kaksoiskuntalaisuuteen liittyvät, ratkaisut toteutuisivatkin vasta pitkällä aikajänteellä.”

Etelä-Savon maakunnan elinvoimabrändi on hänestä kuitenkin synkkä voivottelun takia.

”Maakunnan eripuraisuus luo vaikutelmaa, etteivät asiat suju. Porin ja Rauman mittelössä on sentään leikkimielisyyttä toisin kuin Mikkelin ja Savonlinnan hampaat irvessä olossa. Onko se vääntö maakunnalle eduksi? Kannustan alueella pohtimaan tätä.”

Hyödyntäkää moninkertaisten yrittäjien kokemus

EK:n Kuntaranking-tutkimuksen tekijä, johtava asiantuntija Jari Huovinen arvioi, että ikääntyminen näkyy idässä jo nyt niin, että yrityksillä on usein merkittäviä vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Ikääntyminen myös rasittaa kuntataloutta ja heikentää työllisyyslukuja. Lännen kasvua taas vauhdittavat vientiyritykset ja kansainväliset alihankintaverkostot.

EK:n Jari Huovinen. Kuva: Robert Örthen
Elinkeinoelämän Keskusliiton Jari Huovinen painottaa omien vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä. Kuva: Robert Örthén

”Idässä on keskeistä tunnistaa omat mahdollisuudet ja vahvuudet ja hyödyntää niitä tehokkaasti. Tämä edellyttää tavoitteiltaan ja tarpeiltaan erilaisten yritysten tarpeiden tunnistamista, kuten kuinka moni on omistajanvaihdostilanteessa, ketkä suunnittelevat investointeja tai kansainvälistymistä ja miten osaajia saadaan yrityksiin. Entä miten tulevat päätökset vaikuttavat erilaisiin yrityksiin ja paljonko on kysyntää erilaisille yrityspalveluille?”

Aineistoista löytyy myös kulttuurisia piirteitä, jotka voivat jarruttaa idän kehittymistä.

”Itä-Suomessa on vahvemmin vallalla itsekseen sinnittelyn ja yksin puurtamisen kulttuuri, jolloin haasteiden kanssa jäädään useammin yksin kuin lännessä. Monilla Länsi-Suomen seuduilla yhteistyö on luontevaa, ja sinne on syntynyt vahva yhdessä tekemisen meininki.”

Sitä Huovinen ei kuitenkaan allekirjoita, että lännessä yrittäjyys olisi sinänsä vahvempaa. Hän muistuttaa, että Itä-Suomessa työnantajayrittäjien keskuudessa lienee paljon ns. sitoutujayrittäjiä, joille yritys on joskus jopa osa omaa identiteettiä ja persoonaa.

”He eivät välttämättä tavoittele merkittävää kasvua, mutta ovat vahvasti sitoutuneita yritykseensä, työntekijöihinsä ja kotikuntaansa. Yrittäjyys on voinut olla seurausta halusta asua ja työskennellä omalla kotiseudulla. Tällaiset yrittäjät ovat merkittävä voimavara, ja heidän näkemyksiään pitäisi pystyä hyödyntämään laajemmin aluekehitystyössä.”

Etelä-Savossa on paljon myös ns. moninkertaisia yrittäjiä, jotka omistavat useampia yrityksiä samanaikaisesti. Tällainen kasvuyrittäjyyden muoto on tyypillinen etenkin asukas- ja yritysmääriltään pienemmillä alueilla. Moninkertainen yrittäjä perustaa tai ostaa uusia yrityksiä alkuperäisen yrityksensä rinnalle, jos ensimmäisen yrityksen kasvun mahdollisuudet ovat rajalliset tai se on saavuttanut optimaalisen kokonsa.

”Usein nämä portfolioyrittäjät ovat perheyrittäjiä. Kyse voi olla myös idean tai tuotteen testaamisesta uudessa yrityksessä. Näille yrittäjille kertyy arvokasta osaamista ja kokemusta yrityksen elinkaaresta. Miten heille kertynyt kokemus ja osaaminen pystyttäisiin hyödyntämään nykyistä laajemmin Etelä-Savossa?”

Tyypillistä Kuntarankingissä menestyville seutukunnille on, että yrityksiä koskevat päätökset tehdään nopeasti, prosessit ovat sujuvia ja päätösten vaikutukset yrityksille arvioidaan kattavasti.

Yrityksillä on myös hyvät mahdollisuudet osallistua kuntapalveluiden tuottamiseen ja julkisiin hankintoihin. Lisäksi yrityspalveluja on tarjolla tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti riippumatta yrityksen toimialasta, koosta tai elinkaaren vaiheesta.

”Näiden toteutuminen lisää ainakin todennäköisyyttä sille, että alueella on monipuolista yritystoimintaa, yritykset pärjäävät ja työllistävät ja sitä kautta vaikutukset kuntatalouteen ovat myönteisiä. Etelä-Savolla on mahdollisuudet menestyä, mutta se edellyttää yhteen hiileen puhaltamista, rakentavaa vuoropuhelua elinkeinoelämän ja päättäjien välillä, rohkeutta tarttua epäkohtiin ja positiivista yhdessä tekemisen meininkiä.”

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuva: Vaasan kaupunki illalla, kuvaaja Christoffer Björklund (Vaasan kaupungin mediapankki)

Mikkelin kaupungin uusi tietohallintopäällikkö katsoo pintaa syvemmälle

Mikkelin kaupungin uutena tietohallintopäällikkönä aloittanut Mika Helenius heittää ilmoille visionäärisiä ajatuksia ja katsoo mielellään suuria kokonaisuuksia myös elinkeinoelämän ja aluetalouden näkökulmasta.

Tätäkään juttua ei olisi kirjoitettu, eikä mitään muitakaan juttuja tai kaupungin tiedotteita, ilman tietohallintoa. Vaihtoehtoisesti kirjoituskoneella näpytelty tekstimassa voisi ilmestyä kaupungin virastotalon ilmoitustaululle, mutta sen rooli viestintävälineenä on enää marginaalinen. Digitaalinen maailma on läsnä arjessamme, sekä työssä että vapaa-ajalla, kaikkialla.

– Tietohallinto luo tulevaisuutta. Yhteiskunnan kaikkein arvokkain resurssi on bitti, Mika Helenius sanoo.

Espoolaistaustainen pitkän linjan tietotekniikka-ammattilainen ei ole aivan uusi kasvo Mikkelissä, sillä hän on ollut mukana MPY:n hallituksessa, työskennellyt MikseiMikkelissä ja opettanut kansainvälistä kauppaa BBA-ohjelmassa.

Töihin Mikkelin kaupungille ajoi halu tehdä innovatiivista työtä ennen kaikkea julkiselle organisaatiolle, joka omalta osaltaan voisi mahdollistaa kokonaisen aluekehityksen.

– Tulevaisuuden tietotekniikan maailma on aluesuunnittelua, tarkkaa rakenteiden, suhteiden ja kehityksen miettimistä. Kyseessä on monitahoinen kokonaisuus, Helenius tuumii.

– Emme enää elä siinä vanhassa maailmassa, jossa yksinkertaisin elementti oli tietoverkkokaapeli tai päätelaite. Sen taakse kun piiloutuu tänä päivänä monimutkainen toimintojen kokonaisuus, jota ilman organisaatiot eivät toimi.

Helenius korostaa hyvää tietoteknistä suunnittelua ja ennakointia sekä ohjelmistosuunnittelun koulutusta. Pohjan pitää olla kunnossa kuin sairaalan päivystyksessä konsanaan. Vaikean paikan iskiessä täytyy olla valmiudet ja osaaminen toimia kestävällä tavalla.

– Suurimmat riskit liittyvät siihen, että organisaatiot hyppäävät sopimuksiin ja hankintoihin ymmärtämättä kokonaisuuksia. Silloin voi edessä olla ongelmia tietoturvankin kanssa, Helenius korostaa.

Kehittämistyöllä eteenpäin

Mika Heleniuksella on laaja tausta organisaatioiden, toiminnan ja ihmisten kehittämisen parista. Yrittäjyydestäkin on omakohtaista kokemusta.

– Pidän itseäni kokonaisuuksien kehittäjänä ja uuden näkijänä, välillä olen ehkä liiankin edistyksellinen, Helenius avaa määrätietoisuuttaan.

– Mikkelissä voidaan saavuttaa ymmärrysloikka, jossa haluan auttaa ja jota haluan edistää. Meillä kaupungin tietohallinnossa on hyvä tiimi, hyvät arkkitehdit ja asiantuntijat. Kokonaisuus täytyy tehdä ymmärrettäväksi: Miten tietohallinto voi mahdollistaa tulevaisuutta osana elinkeinotoimintaa ja talouden kasvun toimintaa.

Uusi tietohallintopäällikkö saapui tehtävään parahiksi uuden kehittämissuunnitelman laadintaan ja valmisteluun.

– Tehtävää riittää, perusta pitää ensin saada kuntoon. Sitä työtä olen tullut tekemään, yksi keskeinen dokumentti siihen liittyen nimenomaan on tietohallinnon kehittämissuunnitelma, jossa käydään laajasti tietohallinnon kenttä läpi.

Mika Helenius on myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, kehittäjä ja verkottuja eri foorumeissa ja yhteisöissä. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista tytärtä. Vapaa-aikaansa hän viettää muun muassa tietotekniikan strategista kehitystä ja vaikutuksia tutkimalla väitöskirjaopintojen parissa, ulkoillen luonnossa ja mailapelien merkeissä vuoden ajan mukaan.

City in a Box lanseeraa uuden Saimaa-lahjavihkon

Uusi Saimaa-matkapassi koostaa Saimaan  parhaat lahjat yksiin kansiin

City in a Box -lahjavihko tunnetaan jo kotikaupungissaan Mikkelissä, mutta nyt vihko lanseerataan Saimaan laajuisena.

Viime kesänä Saimaan seutu keräsi ennätysmäärän kotimaan matkailijoita ja erityisesti mökkeilyn suosion odotetaan edelleen kasvavan. Tyypillinen lomailija kaipaa ennen kaikkea luonnossa liikkumista  sekä lähiympäristössä tehtäviä päiväretkiä. Jatkossa yhä useamman toivotaankin löytävän tiensä mökkipihasta paikallisten elämysten luo.

Vappuna julkaistava Saimaa -elämyspassi on koostanut alueen parhaat aineettomat lahjat yksiin kansiin lahjavihkon muodossa. Lahjan saaja pääsee valitsemaan haluamansa 50 euron arvoisen elämyksen yhdeksän vaihtoehdon joukosta.

Vihkon ovat tuottaneet lahjavihkoistaan tunnettu City in a Box Oy yhdessä Saimaan seudun paikallisyrittäjien kanssa. Saimaan lahjavihkosta löytyy elämyksinä mm. fatbike-pyörävuokrausta, höyrylaivaristeily Saimaan saaristossa sekä pääsyliput Mikkelin musiikkijuhliin.

– Haluamme olla hyvän mielen lahja, joten aineettomat elämykset ja pienyrittäjien tukeminen olivat itsestäänselvä valinta. Saamamme palautteen mukaan lahjavihko ilahduttaa erinomaisesti myös esimerkiksi merkkipäivälahjana tai mökkituliaisena. Jokainen löytää vihkosta varmasti elämyksen joka innostaa, mutta jota ei muuten tulisi tehtyä, kertoo City in Boxin toimitusjohtaja Vilja Hannula.

City in a Box -lahjavihko on tunnettu kotikaupungissaan Mikkelissä, mutta Saimaa vihkon lanseeraaminen on Hannulan mukaan ollut alusta pitäen itsestäänselvää.

– Koko lahjavihkon idea on syntynyt rakkaudesta kotiseutuun ja Saimaan viehätysvoima on kiistämätön. Alueelta löytyy valtava määrä upeita elämyksiä, jotka ilahduttavat, sivistävät ja avartavat mutta joista liian harva tietää. Haaveemme on varmistaa, että jokainen Saimaalla vieraileva kokee mökkeilyn lisäksi paikallisen elämyksen, joka jättää vahvan muistijäljen ja vahvistaa tunnesidettä seutuun.

Lahjavihko sisältää useita 50 € arvoisia vaihtoehtoja alueen palveluihin, joista lahjan saaja saa itse valita itselleen mieluisimman. Kaikki palvelut ovat paikallisia. Lahjavihkoja myydään verkkokaupassa www.cityinabox.fi.

Lisätietoja:

Saara Vauhkonen
hello@cityinabox.fi
040 500 9074

Kansikuva: City in a Box
Entos Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjalainen

Entos mukaan kasvuyritysten kansainvälistymistä buustaavaan SUPERFINNS-ohjelmaan

Mikkeliläinen Entos Oy on valittu mukaan Kasvu Openin ja Nordean SUPERFINNS-ohjelmaan SUPERFINNS-ohjelma on tarkoitettu yrityksille, jotka tavoittelevat voimakasta kasvua kansainvälisillä markkinoilla. Entos on ainoa Etelä-Savosta mukaan valittu yritys.

Ohjelman valintakriteerejä olivat muun muassa skaalautuva liiketoimintamalli, näytöt kasvukyvystä ja kunnianhimoiset kansainvälistymistavoitteet.

– Olemme perinteikäs yritys, joka käyttäytyy kuin startup-yritys. Tämä on meille todella hieno tilaisuus päästä sparraamaan ammattilaisten kanssa meidän alkavaa kansainvälistä toimintaamme. Halumme mitata, olemmeko menossa oikeaan suuntaan, oikealla voimalla ja nopeudella, jotta saamme kansainvälisiltä markkinoilta sen, mitä tavoittelemme, kertoo Entos Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjalainen.

Ohjelman aikana yrittäjät tapaavat muita yrittäjiä, sijoittajia ja kokemusjohtajia työpajoissa ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Tapaamisissa keskustellaan rahoituksesta, kansainvälistymisestä, tiimistä, visiosta ja kasvusuunnitelmasta. Ohjelma huipentuu lokakuussa 2021 järjestettävään Kasvu Open Karnevaaliin.

Pohjalainen uskoo, että Entoksen vahvuus kilpailussa oli rohkeasti muotoiltu yritysidea: maailman nopein energiaremontti.

– Meidän kulmamme on tehdä energiaremontti muun muassa ilmanvaihdon optimoinnilla. Muiden energiaa säästävien tuotteiden kustannukset ovat helposti jopa kymmeniä tuhansia, meidän tuotteemme on huomattavasti edullisempi ja helpompi asentaa. Me teemme energiaremontin tunneissa, kun muut tekevät sitä kuukausia.

Kustannustehokkaalla energiaremontilla on Pohjalaisen mukaan pelkästään Euroopassa valtava potentiaali.

– Noin 30 prosenttia Euroopan hiilikuormasta tulee liikenteestä ja 40 prosenttia tulee kiinteistöjen lämmityskuluista. Kovasti puhutaan, että autot pitäisi sähköistää, jotta saadaan se 30 prosenttia haltuun. Me pystymme vaikuttamaan siihen 40 prosentin siivuun: meidän tuotteemme voi pienillä muutoksilla vähentää kiinteistön energiankulutusta jopa 15 prosenttia. Sillä on iso merkitys.

Kasvu Open on suurin valtakunnallinen kasvuyritysten sparrausohjelma, joka tarjoaa maksutonta apua liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun. SUPERFINNS on Kasvu Openin ohjelmista ensimmäinen, joka on tarkoitettu kansainvälistymistä tavoitteleville yrityksille. Yritykset hakevat kasvua toimialoilla, joilla näkyy globaalien megatrendien vaikutus: terveys ja hyvinvointi, vastuullisuus, ekologisuus ja digitaalinen edelläkävijyys.

Lisätietoja:

Aki Pohjalainen, aki.pohjalainen@entos.fi , p. 044 032 1760

Tutustu SUPERFINNS-ohjelmaan: https://kasvuopen.fi/superfinns/

Artikkelikuvassa toimitusjohtaja Aki Pohjalainen Entos Oy:stä-

Kustannustuen kolmas hakukierros avautui

Kustannustuen kolmas hakukierros on avautunut. Tukea on nyt haettavissa  1.11.2020–28.2.2021 ajalla syntyneisiin kustannuksiin. Yksinyrittäjien ja pienyritysten tuensaantimahdollisuutta on parannettu.

Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut koronapandemian vuoksi ja joilla on sen vuoksi vaikeuksia selvitä joustamattomista kustannuksista ja palkkakuluista.

Kustannustuen kolmannella kierroksella tukeen on tehty muutoksia, joilla tukea voidaan myöntää entistä joustavammin erityisesti yksinyrittäjille ja pienyrityksille. Jatkossa tukea maksetaan vähintään 2000 euroa, vaikka yrityksen tuki olisi laskennallisesti jäänyt alle kyseisen summan. Näin tukea voivat saada aiempaa useammat pienyritykset ja yksinyrittäjät, jos muut tukiehdot täyttyvät.

Yritys voi hakea kustannustukea, jos sillä on Y-tunnus. Vaatimuksena on myös, että yrityksellä on tukikaudella hyväksyttäviä kustannuksia vähintään 2000 euroa, ja että sen liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia vertailukauteen nähden.

Tukea haetaan Valtiokonttorin sähköisen asiointipalvelun kautta osoitteessa: www.valtiokonttori.fi 

Mikä on yritykseni vertailukausi, johon nähden tulee osoittaa 30% lasku liikevaihdossa?

Vertailukauden määräytymiseen vaikuttavat (1) milloin yrityksesi on perustettu ja (2) oletko arvonlisäveron kuukausi-, neljännesvuosi- vai vuosi-ilmoittaja. Vertailukautesi määräytyy oheisen kuvan perusteella (kuva 1).

Kustannustuen kolmannen hakukierroksen vertailukaudet

Mitä tietoja tarvitset kustannustuen hakemista varten

Varmista että käytössäsi on seuraavat tiedot:

  1. Yrityksen perustiedot
  2. Tuki- ja vertailukuukausien myynnit, jos näitä ei ole jo ilmoitettu kuukausittaisella alv-ilmoituksella (ilmoitettava jos annat neljännesvuosittaisen tai vuosittaisen ilmoituksen)
  3. YEL-työtulon määrä, jos hakija on Tmi, Ay ja Ky eikä tietoa saada automaattisesti tulorekisteristä
  4. Joustamattomien kulujen ja menetysten tiedot
  5. Mahdolliset koronapandemiaan liittyvät vakuutuskorvausten tiedot
  6. Jo saatujen EU-puitetukiohjelmaan kuuluvien tukien tiedot

Tilitoimistosi on tietojen keräämisessä korvaamaton apu. Voit käyttää tietojen keräyksessä apuna Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n tuottamaa laskentalomaketta (Excel-lomake). Tiedot voi olla helpompaa kerätä kirjanpidosta ensin lomakkeelle, jonka jälkeen ne voidaan tästä syöttää suoraan verkkohakemukseen.

Tukihakemuksen täyttämisohje

Löydät kattavan ohjeen varsinaisen tukihakemuksen täyttämiseen Valtiokonttorin aiemmin tuottamalta videolta. Käynnistä video alla olevasta linkistä.

Valtiokonttorin tuottama Kustannustuen hakuohje

Suosittelemme lämpimästi oman tilitoimistosi käyttämistä korvauskauden kulujen keräämisessä. Myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei auttaa tarvittaessa kulujen arvioinnissa ja tukihakemuksen täyttämisessä. Palvelemme numerossa 010 340 3080.

Mikkelin kaupunki lieventää koronarajoituksia

Mikkelin kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä on päättänyt lieventää koronarajoituksia 23.4.2021 alkaen.

Rajoitusten lieventämisen taustalla on parantunut tautitilanne, jonka seurauksena koko Essoten alue siirtyy epidemian perustasolle 23.4. perjantaina.

Harrastustoiminta vapautuu

Lasten, nuorten ja aikuisten harrastustoiminta vapautuu 23.4.2021 alkaen sisällä ja ulkona hygienia- ja turvaohjeita noudattaen. Sisätiloissa harrastaa voi maksimissaan 20 henkilön ryhmissä. Pelitapahtumia ja turnauksia voidaan järjestää ilman yleisöä.

Myös ulkoliikunnassa ryhmäkokosuositus on 20 henkilöä. 20 henkilön maksimimäärä tulee erityisesti huomioida pukutiloissa.

Kuntosalit ja muut sisäliikuntatilat avautuvat yleisölle 23.4.2021 alkaen pois lukien Naisvuoren uimahallin kuntosali, joka avautuu maanantaina 26.4.2021.

Uimahallit avataan 26.4.2021 yleisölle. Saunatilat eivät kuitenkaan ole käytössä. Puku- ja pesutiloissa tulee noudattaa 20 henkilön maksimimäärärajaa. Asiakkaiden pääsyä pukuhuone-, sauna- ja allastiloihin voidaan tarvittaessa porrastaa ruuhkien välttämiseksi.

Mikkelin seutukirjaston toimipisteet

Kirjastot avautuvat yleisölle 23.4.2021 alkaen. Kirjastojen tulee huomioida hygienia- ja maskiohjeistukset sekä turvaetäisyydet.

Kaupungin museot

Kaupungin taidemuseossa maksimihenkilömäärä nousee 20 henkilöön.

Kaupungin nuorisotilat

Kaupungin nuorisotilat aukeavat 23.4.2021 alkaen 20 henkilön maksimihenkilömäärällä. Tiloissa tulee huomioida hygienia- maskiohjeistukset sekä turvaetäisyydet.

Kaupungin tapahtumat

Kaupunki ei järjestä omien toimielimiensä fyysisiä kokouksia tämän toimikauden aikana eli kesäkuun 2021 loppuun saakka. Kaupunkien tiloja voidaan luovuttaa ulkopuolisten toimijoiden käyttöön huomioiden 20 henkilön maksimihenkilömäärä, maskisuositus, hygieniaohjeistukset sekä turvavälit. Kaupunki voi järjestää alle 20 henkilön tapahtumia maskisuositus, hygieniaohjeistukset ja turvavälit huomioiden. Ohjeistukset on luettavissa täältä.
Torilla ja kirkkopuistossa ei sallita yleisötapahtumia. Normaali toritoiminta on mahdollista.
Kaupunki ei kannusta yksityistilaisuuksien järjestämiseen, Jos yksityistilaisuuksia kuitenkin järjestetään, tulee niissä noudattaa tarkasti hygieniaohjeistuksia.

Kaupungin asiointipisteet

Kaupungin asiointipisteet palvelevat tavalliseen tapaan. Kaupunki suosittelee käyttämään kasvomaskia asiointipisteissä. Yhdessä kaupungin tilassa voi olla yhtä aikaa paikalla maksimissaan 20 henkilöä.

Kaupungin kirjaamo

Kaupungintalolla sijaitsevassa kirjaamossa paikan päällä asiointia pyydetään välttämään tilanteissa, joissa asiointi voidaan hoitaa sähköisesti tai puhelimitse. Asiakirjat pyydetään toimittamaan ensisijaisesti postitse tai sähköisesti, ja mikäli tämä ei ole mahdollista, pyydetään asiakkaita olemaan yhteydessä kirjaamoon järjestelyjen sopimiseksi. Paikan päällä kirjaamossa suositellaan käytettäväksi kasvomaskia.

Virastotalon Lounashuone

Kaupungin virastotalolla sijaitseva Lounashuone on suljettu 31.5.2021 saakka.

Kaupungin henkilöstön etätyösuositus

Kaupungilla on voimassa etätyösuositus, joka mahdollistaa viisi etätyöpäivää viikossa. Tämä suositus on voimassa 31.5.2021 asti niissä tehtävissä, joissa etätyö on mahdollista.

Maskisuositus kaupunkilaisille kaikissa kohtaamisissa

Mikkelin kaupunki suosittelee kaikkien yli 12-vuotiaiden käyttämään kirurgista kasvomaskia kaikissa kohtaamisissa kodin ulkopuolella sekä joukkoliikenteessä. Maskien lisäksi kaupunki muistuttaa käyttämään kahden metrin turvavälejä ja huolehtimaan käsihygieniasta.

Kaupungin työntekijöiden tulee käyttää kasvomaskeja kaikissa niissä työtehtävissä, joissa samassa tilassa on enemmän kuin yksi henkilö. Tämä koskee myös koulujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Maskia tulee käyttää työyksiköissä, vaikka olisi saanut koronarokotteen.

Kaupungin tiloihin maksimissaan 20 henkilöä kerralla

Yhdessä kaupungin tilassa voi olla yhtä aikaa paikalla maksimissaan 20 henkilöä. Tämä koskee kaikkia kaupungin tiloja pois lukien koulut ja päiväkodit.

Katso alkuperäiset tiedotteet lievennyksistä: www.mikkeli.fi