Uutiset Archives - Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Yrittäjä: näin teet ELY-rahoitushakemuksen

ELY-keskukset avasivat eilen tiistaina 31.3.2020 rahoituspalvelunsa koronavirusepidemian johdosta markkina- ja tuotantohäiriöistä kärsiville yrityksille. Teimme sinulle video-ohjeen.

ELY-keskusten rahoitus soveltuu 1-5 henkilöä työllistäville yrityksille sekä kaikenkokoisille työllistäville toiminimiyrityksille. Työllistämisen arvioinnissa katsotaan hakuhetken tilanne.

Rahoitus soveltuu myös sellaisille yhtiöille, joissa toimii useita yrittäjästatuksella toimivia tekijöitä, mutta ei välttämättä yhtään työntekijää (jaettu omistus). Myös työllistävä yhdistys voi hakea ja saada ELY-keskuksen avustusta.

Rahoitus ei sovellu:

  • Yksinyrittäjille, joille on tulossa oma avustusmuoto
  • Yli 5 henkilöä työllistäville osake- kommandiitti- ja avoimille yhtiöille, jotka ovat tukikelpoisia Business Finlandissa

Rahoituksen määrä on 80% kehittämishankkeen hyväksytyistä kustannuksista, eli yritykselle jää aina 20% omavastuuosuus. Tuesta 70% voidaan maksaa ennakkomaksuna myönteisen rahoituspäätöksen saamisen jälkeen.

Katso MikseiMikkelin video-ohje ELY-hakemuksen tekemiseen

Näin teet onnistuneen hankebudjetin

Hankebudjetin tekeminen on yksi rahoitusvaiheen useimmin kysytyistä kysymyksistä. Kokosimme tähän esimerkkejä siitä, kuinka voit rakentaa budjettisi.

ELY-keskuksen kautta haettava tilanneanalyysiavustus

ELY-keskus myöntää yrityksen tilanneanalyysiin avustusta enintään 10 000 euroa. Rahoitus kattaa enintään 80% osuuden kustannuksista, eli hankkeen kokonaisbudjetti voi tällöin olla 12 500 euroa

Avustuksessa hyväksyttyjä kustannuksia ovat palkkakustannukset ja näihin liittyvät sivukulut:

  • yrityksessä työskentelevien henkilöiden laskennalliset palkkakustannukset enintään 2000€ saakka per työntekijä
  • välilliset kustannukset (mm. työnantajamaksut), joiden määräksi esitetään asetuksen muutoksella enintään 50 % laskennallisista palkkamenoista

LISÄYS: ELY-keskus on 1.4.2020 päivittänyt hakuohjetta seuraavasti: tilanneanalyysi on tarkoitus olla lyhyt hanke, enintään kuukauden pituinen. Kehittämistoimenpiteet voivat olla laajempi kokonaisuus, jolla on pidempi toteutusaika.

Mikäli haet tilanneanalyysiavustuksen enimmäismäärää, tee budjettisi näin:
  1. Merkitse hakemukseen enintään kuukauden edestä palkkoja. Hyväksytty palkkameno on enintään 2000€ henkilöä kohden kuukaudessa, joten suurimman tukihyödyn saat, mikäli voit merkitä hakemukseen 4,1 henkilön palkat. Tällöin laskennallinen palkkasumma on 8333 euroa. Mikäli yrityksessäsi ei ole näin montaa yrittäjää tai työntekijää, voit hakea avustusta ainoastaan työntekijöiden mahdollistaman enimmäismäärän.
  2. Järjestelmä laskee nyt automaattisesti välilliset menot, jotka ovat 50% laskennallisista palkkamenoista. Esimerkiksi 8333€ palkkasummalla välilliset menot ovat  enintään 4167€  palkkamenoista.
  3. Hankkeen kokonaisbudjetiksi muodostuu näiden yhteissumma, eli enintään 12 500€, joka on hankkeen suurin sallittu koko. Syöttämiesi palkkojen jälkeen tarkista hankkeen koko kohdasta ”Kehittämistoimenpiteet yhteensä”.
  4. Valitse kustannusten alta kohta ”Yrityksen taloudellisen tilanteen vuoksi haen avustuksen maksun ennakkoa ennakon enimmäismäärään asti”
  5. Siirry kohtaan ”Rahoitus”. Näet nyt haettavan avustuksen kohdalta julkisen avustuksen määrän. Yksityinen rahoitus tarkoittaa sinun omavastuuosuuttasi hankkeesta. Merkitse kohtaan ”Hakijan omarahoitus – tulorahoitus” kohtaan yksityistä rahoitusta vastaava määrä.

 

ELY rahoitusosuudet
Hakiessasi täyttä tukimäärää merkitse Hakijan omarahoitus – tulorahoitus kohtaan 2501 euroa. Haettavan avustuksen määrä on nyt 9999,00 euroa ja hankekoko enintään 12 500€, joka on haettava enimmäismäärä.

Vinkki: Saimme tietoomme myös Talouskuution Petri Partin tekemän hakemusvideon. Täältä löydät myös Petrin vinkit hakemuksen tekemiseen.

Katso myös ELY-keskusten rahoitusohje.

Siirry ELY-keskusten poikkeusrahoitussivuille tästä. Löydät sivun alaosasta linkin hakemukselle kohdasta ”Haku: Aluehallinnon asiointipalvelu”.

Lomautusten ilmoitusaika ja YT-neuvottelujen kestoaika lyhenivät – yrittäjien työttömyysturva parani 1.4. alkaen.

Työsopimuslain, merityösopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin tehtävät muutokset ovat voimassa 1.4.–30.6.2020

Tavoitteena on, että työnantajat voivat sopeuttaa toimintaansa nykyistä nopeammin tilanteessa, jossa koronavirusepidemia on heikentänyt äkillisesti ja voimakkaasti tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen lakien muuttamisesta 30.3.2020. Presidentti vahvisti lakimuutokset 31.3.2020.

Lain vaikutukset yrityksiin ja työntekijöihin:

  • Lomautusilmoitusaika lyhenee 14 päivästä 5 päivään.
  • Lomautusta koskevien YT-neuvottelujen kesto lyhenee aiemmasta 14 päivästä vähintään 5 arkipäivään. Siltä osin kuin valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on sovittu viittä päivää pidempiä tai lyhyempiä vähimmäisneuvotteluaikoja, noudatetaan työehtosopimuksen mukaisia neuvottelu- ja lomautusilmoitusaikoja.
  • Määräaikaisen lomauttaminen tulee mahdolliseksi. Työnantaja voi lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevän työntekijän samoilla edellytyksillä kuin työntekijän, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.
  • Työsopimuksen purkaminen koeajalla helpottuu. Työnantaja voi purkaa työsopimuksen koeaikana myös taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.
  • Takaisinottovelvollisuus pidentyy. Työnantajalla on yhdeksän kuukauden ajan velvollisuus ottaa työntekijä takaisin töihin, jos työntekijä on irtisanottu välillä 1.4.–30.6. tuotannollisista tai taloudellista syistä.

Lisäksi eduskunta hyväksyi 30.3. lakimuutoksen, jonka mukaan työnhakijaksi ilmoittautuvalla lomautetulla on oikeus työttömyysetuuteen muun muassa yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Lomautetun yritystoimintaa ja opintoja ei tutkita TE-toimistossa. Muutoksen tarkoituksena on nopeuttaa lomautettujen työttömyysturva-asian käsittelyä. Lakimuutoksen myötä lomautetuilla ei myöskään ole velvoitetta laatia työllistymissuunnitelmaa tai osallistua TE-toimiston palveluihin.

Jos lomautetulla henkilöllä on yritystoiminnasta tuloa, Kansaneläkelaitos ja työttömyyskassa ottavat tulon huomioon maksaessaan soviteltua työttömyysetuutta. Työttömyysetuuden maksaminen lomautetulle edellyttää jatkossakin, että lomautettu ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon. Lomautetuilla on myös edelleen velvollisuus ottaa vastaan työnantajan tarjoamaa työtä.

Yksinyrittäjille 2000 euron toimintatuki koronavirustilanteessa – haku avautuu mahdollisimman pian

Hallituksen kaavaileman yksinyrittäjätuen tiedot ovat tarkentuneet. Tuen määräksi vahvistui 2000 euroa.

Yksinyrittäjät voivat hakea tukea kunnilta koronavirustilanteessa. Haku tapahtuu yrityksen sijaintikunnasta. Tuen suuruus on 2000 euroa. Tuki myönnetään yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen.

Haku pyritään avaamaan kunnissa mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa. Kunnat tiedottavat tuen avautumisesta. Kunnille laaditaan tuen myöntämiseen käytännönläheiset ohjeet sekä valmis hakulomakepohja.

Avustuksen ehtona heikentynyt taloudellinen tilanne

Tukea voi hakea yksin taloudellista toimintaa harjoittava Suomessa toimiva päätoiminen yrittäjä, riippumatta toiminnan oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta. Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa, mukaan lukien freelanceryrittäjät.

Yrityksessä saattaa olla useita yrittäjäasemassa olevia henkilöitä, jotka eivät ole palkansaajan asemassa eli työsuhteessa, mutta ei välttämättä yhtään työsuhteista henkilöä. Nämä usean yrittäjän yritykset kuuluvat ELY-keskusten palveluiden piiriin. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista tukea voivat hakea osakeyhtiöt sekä kommandiittiyhtiöt, avoimet yhtiöt ja osuuskunnat, jotka työllistävät vähintään kuusi työsuhteessa olevaa henkilöä.

Avustuksen myöntämisen ehtona on yksinyrittäjän osoittama merkittävä heikentynyt taloudellinen tilanne ja liikevaihdon alenema koronaviruksen takia 31.12.2019 jälkeen. Tuki on harkinnanvarainen. Tukea ei voi myöntää, jos yritys on ollut taloudellisissa vaikeuksissa ennen koronakriisiä,eikä yritykselle, jolla on verovelkoja.

Avustusta voidaan maksaa 1.3.2020–31.8.2020 välillä aiheutuneisiin kustannuksiin. Tuki on määräaikainen ja sitä voi hakea 30.9.2020 saakka.

Yksinyrittäjä voi hakea myös työttömyysturvaa

Tukea voi hakea rinnakkain yrittäjille tulossa olevan laajennetun työttömyystuen kanssa. Jos yksinyrittäjä on hakenut tukea kunnista, se otetaan myöhemmin huomioon haettaessa työttömyysturvaa.

Valtio ja kunnat tekevät tuen myöntämisestä toimeksiantosopimuksen, joka perustuu Kuntaliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä valmistelemaan sopimuspohjaan. Valtio rahoittaa tuen kokonaisuudessaan. Yksinyrittäjille myönnettävissä oleva tukisumma määritellään kuntakohtaisesti sen mukaan, kuinka paljon kunnassa on yksinyrittäjiä. Kunnan käytettävissä oleva rahoitus on laskennallinen osuus valtion myöntämästä 100 miljoonaa eurosta.


Yksinyrittäjätuen ehdot

  • Olet päätoiminen yksinyrittäjä, yhtiömuodolla ei ole väliä
  • Yrityksessä ei ole muita yrittäjästatuksella toimivia (jaetun omistuksen tapauksessa hakemus osoitetaan Business Finlandille)
  • Yritykselläsi on merkittävästi heikentynyt taloudellinen tilanne ja likevaihdon alenema koronaviruksen vuoksi 31.12.2019 jälkeen.
  • Yrityksesi ei ollut taloudellisissa vaikeuksissa ennen koronakriisiä
  • Yrityksellä ei ole verovelkaa

Lisätiedot:

elinkeinoministerin erityisavustaja Jenny Hasu, p. 029 504 7213
osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman, TEM, p. 029 504 9208
osastopäällikkö Ilona Lundström, TEM, puh. 029 504 7186
neuvotteleva virkamies Jaana Lappi, TEM, puh. 029 506 2658
hallitusneuvos Jan Hjelt, TEM, puh. 029 504 8940
varatoimitusjohtaja Timo Reina, Kuntaliitto, p. 09 771 2700
alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja Jarkko Huovinen, Kuntaliitto, p. 09 771 2550
lakiasian johtaja Juha Myllymäki, Kuntaliitto, p. 09 771 2193

Alkuperäinen uutinen:
TEM 31.3.2020

Member of Parliament Jari Leppä

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee maaseudun yrityksille tukipakettia

Koronaviruksesta aiheutuvan markkina- ja tuotantohäiriön vuoksi maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan ministeri Jari Lepän johdolla maa- ja elintarviketalouden tukipakettia.

Tukirahoitus kohdistettaisiin maaseutumatkailuyrityksille, maataloustuotteita jalostaville yrityksille sekä muille maaseutumaisten alueiden mikroyrityksille ja maatalouden ulkopuolista yritystoimintaa harjoittaville maatiloille. Tukea valmistellaan myös kalastusaluksille, kalankasvatukselle ja kalanjalostuyrityksille.

ELY-keskusten ja muiden rahoittajatahojen lisärahoitus koronavirustilanteessa ei tällä hetkellä kata näiden toimialojen yrityksiä.

Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa tarkemmin tukitoimista heti, kun valmistelun yksityiskohdat ja rahoitus ovat varmistuneet.

Lisätiedot:
Ministerin erityisavustaja Satu Haapaniemi, 050 400 5193, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, 0295 16 2013, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Alkuperäinen uutinen:
Maa- ja metsätalousministeriö 30.3.2020

Ministeri Mika Lintilä

Yksinyrittäjille valmistellaan tukea, jota yrittäjät voisivat hakea suoraan kunnilta

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Kuntaliitto ovat valmistelleet rahoitusmallin yksinyrittäjille. Yksinyrittäjät voivat hakea kunnilta rahoitusta koronaviruksen aiheuttamiin vaikeuksiin. Haku on tarkoitus avata sen jälkeen, kun mallin ja toimeenpanon yksityiskohdat on saatu ratkaistua.

Tuen kriteerit ovat kaikille kunnille samat. Valtio rahoittaa tuen kokonaisuudessaan suuntaamalla siihen vuoden 2020 lisätalousarviosta ELY-keskusten yritystukien myöntämisvaltuuksista 100 miljoonaa euroa.

Tuen edellytyksenä on kannattava yritystoiminta ennen koronan aiheuttamaa katkoa toiminnalle.

-Yksinyrittäjien tuen tavoitteena on mahdollistaa yritystoiminnan jatkaminen koronavirustilanteen aiheuttaman katkoksen jälkeen kannattavasti. Kunnilla on paljon tietoa paikallisten yksinyrittäjien tilanteesta ja kontaktit yrityspalvelukenttään, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Tukemalla kannattavaa yritystoimintaa vaikean ajanjakson yli tuetaan paitsi yrittäjiä, myös kuntien elinvoimaisuutta. Kuntien yrityspalveluiden kautta tuki tavoittaa sitä tarvitsevat nopeasti ja tehokkaasti, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Tuen määrä olisi vakio ja se olisi käytettävissä kaikkiin yritystoiminnasta aiheutuviin kuluihin, erityisesti yritystoiminnasta aiheutuviin kiinteisiin kustannuksiin, kuten vuokriin. Tuki ohjelma olisi määräaikainen ja voimassa 6 kuukautta.

Tukea voidaan myöntää rinnakkain yrittäjille laajennetun työttömyysturvan kanssa. Tukea myöntävä kunta varmistaa, että tuesta ei tule ylikompensoivaa yritystoiminnan laajuuteen nähden.

Kunnat pystyvät toteuttamaan rahoituksen kuntien yleisen toimialaan nojaten, eikä malli vaadi uutta lainsäädäntöä. Kunnan tulee sopia tämän toimeksiantotehtävän hoitamisesta työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Kunnat voivat hoitaa tehtävää myös yhteistoiminnassa.

Lisäksi selvitetään, voidaanko yksinyrittäjille osoittaa harkinnanvaraista tukea yrityksen kehittämiseen.

Lue lisää Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta.

Lue lisää Kuntaliiton tiedotteesta.

Kuvituskuva kättely 1200px

ELY-keskusten avustukset haettavaksi tiistaina 31.3.2020

Tiistaina 31.3.2020 avautuu uusi ELY-keskusten avustusmuoto yrityksille, jotka työllistävät 1-5 työsuhteessa olevaa henkilöä. Myös toiminimet ovat hakukelpoisia.

ELY-keskukset avaavat tiistaina 31.3.2020 uuden ”Yrityksen kehittämisavustus koronavirusepidemiasta aiheutuneissa markkina- ja tuotantohäiriöissä” -rahoitushaun.
Rahoitusta voidaan myöntää kaikkien toimialojen pienyrityksille lukuun ottamatta maa-, kala- ja metsätaloutta sekä maataloustuotteiden jalostusta.

Avustus voidaan myöntää yritysmuodosta riippumatta yrityksille:

  • jotka työllistävät vähintään yhden ja enintään viisi työsuhteessa olevaa työntekijää, jotka eivät ole yrittäjäasemassa toimivia henkilöitä ja joiden työaika on keskimäärin vähintään 30 tuntia viikossa,
  • joille koronavirus on aiheuttanut tilapäisiä markkina- ja tuotantohäiriöitä,
  • jotka pyrkivät uudistumaan ja vahvistamaan osaamistaan, sekä
  • kaikkien muiden toimialojen yrityksille, paitsi maa-, metsä- ja kalatalouden sekä maataloustuotteiden jalostuksen alan yrityksille

Lisäksi avustus on tarkoitettu myös niille yksityisille elinkeinoharjoittajille (toiminimet), joiden kokoaikaisten työntekijöiden määrä on enemmän kuin viisi työntekijää. Yritykset, jotka työllistävät yli viisi työntekijää, voivat hakea avustusmuotoista rahoitusta (liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa) Business Finlandilta.

Avustusta myönnetään tilanneanalyysin tekemiseen tai kehittämistoimenpiteisiin.

Katso hakukuulutus ELY-keskusten sivuilla.

Yrittäjä siirsi treenisalin asiakkaiden koteihin

Koronapandemia on saanut jotkut yritykset keksimään luovia ratkaisuja poikkeustilasta selviämiseen. CrossFit Mikkelin yrittäjä Jaakko Väyrynen tarjoaa asiakkailleen nyt treenit kotiin ja yhteisön verkossa.

CrossFit Mikkelin Kirjalassa sijaitsevat tilat sulkivat ovensa keskiviikkona 18. maaliskuuta, kun Suomen hallitus teki useita kokoontumisrajoituksia koronapandemian vuoksi ja suositteli samalla myös urheilutilojen sulkemista.

Vaikka kyseessä oli vain suositus, kuntoiluyrityksen vastaavalle yrittäjälle Jaakko Väyryselle oli selvää, että sali menee kiinni poikkeustilan ajaksi.

– Terveyden nimissä niin oli tehtävä, eikä ole kenellekään hyvä, että pidän tyhjää salia auki, Väyrynen sanoo.

Väyrynen ei lamaantunut tilanteesta. Hän oli ennakoinut urheilutilojen sulkemista jo useita päiviä ja alkanut pohtia, kuinka yrityksen toiminta voisi jatkua salin sulkemisesta huolimatta.

Väyrynen päätti, että kuntoilu jatkuisi, mutta treenit tehtäisiin verkkoon ja kommunikaatio asiakkaiden kanssa hoidettaisiin sosiaalisessa mediassa.

– Halusin palvella asiakkaita paremmin, jotta he voisivat jatkaa treeniohjelmansa mukaisia harjoituksia kotioloissa.

Ongelma oli, että CrossFit-treeneissä tarvitaan jonkin verran välineistöä, kuten erilaisia painoja, eikä kaikilla asiakkailla ole välineitä omasta takaa. Väyrynen keksi jakaa asiakkailleen salin kuntoiluvälineet lainaan sulun ajaksi.

– Asiakkaat saivat loppuviikosta hakea välineitä kuittausta vastaan. Kahvakuulia, käsipainoja, hyppynaruja ja käsipainoja lähti koteihin, ja myös levytangot ja soutulaitteet kelpasivat.

Väyrynen oli aiemmin kuvannut CrossFit-kilpailuja verkkoon, joten kuvauslaitteistoa ja osaamista videotuotantoon löytyi.

Nyt hän ja salin kaksi muuta valmentajaa kuvaavat päivittäin erilaisia treenivideoita, jotka julkaistaan YouTubessa ja jaetaan asiakkaille suljetussa Facebook-ryhmässä. Facebookin live-videoiden avulla on vedetty myös kehonhuoltoa, jolloin asiakkaat voivat osallistua tunnille yhtä aikaa valmentajan kanssa.

Facebook-ryhmässä toteutuu luontevasti myös salille kuuluva yhteisöllisyys: Väyrynen, valmentajat ja asiakkaat jakavat ryhmässä kuulumisia, tsemppaavat toisiaan ja keskustelevat harjoitusten sujumisesta.

– Yhteisöllisyys on toiminnassamme tärkeää, sillä CrossFit Mikkeli on kuntosali, jossa tehdään toiminnallista harjoittelua valmennuksellisesti ja yhdessä. Olemme vähän kuin urheiluseura, jossa urheillaan porukassa.

Asiakaspalaute virtuaalitreeneistä ja treeniyhteisöstä on ollut pelkästään myönteistä

– Asiakkaat ovat lähteneet innoissaan mukaan. Heistä on ollut hienoa, että näinkin voi toimia: emme vain ilmoittaneet, että tämä on tässä, vaan jatkamme toimintaa. Olemme tavallaan siirtäneet salin asiakkaiden koteihin.

Vaikka treeniohjelmat ja -videot on tarkoitettu pääasiassa Mikkelin salin asiakkaille, viikon treenit ja videolinkit löytyvät myös yrityksen avoimelta nettisivulta kenen tahansa katsottaviksi. Uusia videoharjoituksia päivitetään joka päivä.

– Videotreenit ovat mahdollisimman monipuolisia: esimerkiksi kotona tehtäviä kuntopiirejä, kehonpainoharjoituksia, voimapainotteisia harjoituksia ja kevyempiä liikkuvuusharjoituksia. Myös erilaisia juoksuharjoituksia videoidaan.

Monipuolisuus kuuluu myös lajin luonteeseen: CrossFit-harjoitteluun kuuluu erilaisia voimaharjoituksia, kehonpainoharjoituksia, kestävyysharjoituksia ja liikkuvuustreenejä.

Vaikka koronapandemia on syössyt monet yrittäjät ahdinkoon, Väyrynen kannustaa yrittäjiä kokeilemaan rohkeasti uusia toimintatapoja.

– Tilanne on kaikille niin uusi, että ei ole mitään hävittävää. Parhaimmillaan voi löytyä uusia asiakaskanavia ja uusia toimintatapoja. Yrittäjien kannattaa nyt myös tehdä yhteistyötä. Olemme esimerkiksi monien yrittäjäkaverien kanssa koettaneet miettiä uusia tapoja, millä saataisiin aikaan edes pientä liikevaihtoa poikkeusaikana.

Jaakko Väyrynen sanoo, että vaikka tulevaisuudesta ei vielä tiedä, oikeilla ratkaisuilla yrittäjä voi selvitä.

– Tämä on erilainen kevät, mutta ajattelen, että nyt pääsee opettelemaan uutta ja laittamaan aivot ja oman ammattitaidon todella töihin.

Teksti: Elina Jäntti
Kuva: CrossFit Mikkelin valmentaja Tiia Törnvall kuvaa treenivideoita verkkoon

Farmari-maatalousnäyttely siirtyy vuoteen 2022

Farmari 2020 -maatalousnäyttely siirtyy vuoden 2022 heinäkuun alkuun. Pitopaikkana säilyy Mikkeli. Asian päätti järjestävän keskuksen eli ProAgria Etelä-Savon hallitus. Siirron syynä on laajentunut ja vakava koronavirusepidemia Suomessa.

Päätöksen valmisteluun ovat osallistuneet sekä viranomaiset että yhteistyökumppanit.

– Teimme vastuullisen päätöksen kuunneltuamme laajasti eri tahoja. Emme voi olla varmoja, että koronavirusepidemia on ohitse rajoitteineen tulevan heinäkuun alussa. Näyttelykävijöiden ja -asettajien turvallisuus on tämän päätöksen pohjana, sanoo ProAgria Etelä Savon toimitusjohtaja Heikki Pahkasalo.

– Käymissämme keskusteluissa siirto on ymmärretty ja otettu hyvin vastaan. Toimimme siten, että tehtyjen varausten perumiset ja siirrot ovat helppoja näytteilleasettajille. Saimme tämän vuoden Farmariin paljon näytteilleasettajia ja haluammekin kiittää heitä kiinnostuksesta ja ilmoittautumisista. Tulemme kertomaan tällä viikolla myös ilmoittautuneille näytteilleasettajille, miten heidän pitää toimia tässä tilanteessa. Farmarin näyttelylipun ennakkoon ostaneet saavat lisää tietoa lippuhyvityksistä kuin myös arvonnoissamme lippuja voittaneet, Pahkasalo kertoo.

Mikkeliin rakentuu laaja ja asiakaslähtöinen Farmari vuonna 2022

Vuoden 2022 Farmarin vastaa ProAgrian uusi näyttely-yhtiö.

– Mikkeli on Farmarin järjestämiselle vuonna 2022 ykköspaikka. Uudistunut näyttelyalue Kalevankankaalla, hyvät sisätilat sekä mahdollisuus näyttäviin kotieläin- ja metsäosastoihin ovat näyttelyn onnistumiselle ehdottoman tärkeitä, sanoo uuden näyttely-yhtiön hallituksen puheenjohtaja Henri Honkala.

– Farmari on järjestetty Mikkelissä edellisen kerran vuonna 2010 ja alueella tuntuu jälleen olevan tilausta maatalousnäyttelylle. Sekä näytteilleasettajat että näyttelykävijät ovat olleet innolla tulossa näyttelyyn. Esimerkiksi metsäosaston kohdalla jouduimme jo laajentamaan näyttelyaluetta kaikkien ilmoittautuneiden näyttelyosastojen saamiseksi mukaan, Honkala jatkaa.

– Koronavirusepidemia on nostanut suomalaisen ruoantuotannon ja erityisesti huoltovarmuuden arvostuksen korkealle. Tämä on hyvä näkökulma järjestää Farmari vuonna 2022 ja kertoa tarkemmin, miten ruoka Suomessa tuotetaan vastuullisesti ja kiertotalouden kannalta kestävillä toimenpiteillä. Farmari 2022 -näyttelyn näytteilleasettajailmoittautuminen avautuu syksyllä 2021.

Kaupunginjohtajan katsaus mikkeliläisille koronavirustilanteesta

Hyvät mikkeliläiset,

Elämme aikoja, joita emme osanneet vielä kuvitella muutama viikko sitten. Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia saavutti Aasian jälkeen Euroopan ja myös Suomen. Käytännössä kaikki valtiot ovat joutuneet rankkoihin toimenpiteisiin, jotta koronaviruksen aiheuttaman taudin eteneminen hidastuisi ja jotta terveydenhuolto ei ylikuormittuisi. Tutkijat ja lääkärit tekevät jatkuvasti tieteellistä työtä, jotta saataisiin tehtyä rokote koronavirusta vastaan.

Kriisin aika vaikuttaa arkielämäämme. Mikkelin kaupunki on joutunut karsimaan palveluitaan valtioneuvoston säätämien rajoitusten vuoksi. Moni työskentelee nyt kotonaan etänä. Kriisi vaikuttaa myös taloudellisesti. Tämän aikakauden vaikutukset näkyvät vielä pitkään kriisin jälkeenkin, mutta ensin meidän täytyy selviytyä tästä koko ihmiskuntaa koskevasta koettelemuksesta.

Nyt ensisijaisen tärkeää on se, että pidämme itsestämme ja lähimmäisistämme huolta. Tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä lainatakseni: On aika ottaa fyysistä etäisyyttä, mutta voimme lähentyä toisiamme henkisesti. On aika soittaa ystäville, vanhemmille, isovanhemmille, naapurillekin. On aika vähentää kontakteja ja viettää aikaa yleisillä paikoilla mahdollisimman vähän. Hyvä hygienia ja viranomaisten ohjeiden noudattaminen nousevat suureen arvoon, eikä nyt voi olla liian varovainen. Jokainen pienikin vastuullinen teko voi vähentää terveydenhuollon kuormitusta, jolloin heillä on aikaa ja tilaa hoitaa niitä, jotka tarvitsevat hoitoa.

Jokainen meistä voi sairastua koronavirukseen, useimmat meistä sairastavat sen lievänä, jotkut ehkä oireettomasti. Tärkeää on se, että jokainen, joka tuntee vähänkin flunssan oireita, jäisi kotiin tarkkailemaan vointiaan ja lepäämään. Näin pystymme estämään viruksen leviämistä riskiryhmien keskuudessa.

Kun elämme kriisiä, meidän täytyy myös muistaa se, että vallitseva tilanne voi vielä kestää pitkään. Tämä ei ole pikajuoksua, ei edes maraton. Koronavirustilanne on ultramaraton. Nyt voimassa olevat viranomaisohjeet koskevat lähiviikkoja, mutta asiantuntija-arvioiden mukaan viruksen leviämisen huippu saattaa osua Suomessa kesäkuulle. Elämme siis viikko kerrallaan. Tämä tietenkin vaatii meiltä kaikilta joustavuutta ja kärsivällisyyttä.

Tällä hetkellä yritykset, yhdistykset ja urheiluseurat ovat tiukoilla. Se on tietenkin huolestuttavaa, mutta väistämätöntä. Tapahtumat on peruttu, asiakkaat ovat poissa ja kassavirrat tyrehtyneet. Valtio antaa tukensa, mutta erityistä tukea tarvitsee aivan varmasti myös kuntatalous. Mikkelin kaupunki joutuu monen muun kunnan ohella sopeuttamaan talouttaan. Rajoitusten vuoksi palveluita on keskeytetty ja toimipisteitä suljettu, näitä ovat muun muassa kaikki kirjastot, liikuntapaikat, uimahallit ja museot. Nyt käynnistyvien yt-neuvotteluiden myötä henkilöstöä tullaan todennäköisesti lomauttamaan. Samalla kaupungin pitää kuitenkin huolehtia lakisääteisten ja yhteiskunnallisesti merkittävien tehtäviensä toteuttamisesta sekä kiireellisestä päätöksenteosta.

Olemme kaikki nyt samassa kyydissä, kriisi on maailmanlaajuinen. Uskon kuitenkin, että monesta nykypäivän haasteesta selviydymme ihan maalaisjärjellä. Toivotan kaikille paljon jaksamista, kärsivällisyyttä, rauhallista mieltä ja terveyttä. Samalla osoitan suurimman tsemppini ja kiitollisuuteni terveydenhuollon ammattilaisille, hoitajille, lääkäreille ja kaikille sairaalaympäristössä työskenteleville. Teette tällä hetkellä mittaamattoman arvokasta työtä. Kun te jaksatte, niin me muutkin jaksamme.

Olkoon kevätpäivänne aurinkoisia! Ulkoilu on nyt hyvää ajanvietettä, kuitenkin turvavälit huomioiden. Mutta sehän meiltä suomalaisilta kyllä uskoakseni onnistuu.

Timo Halonen
Mikkelin kaupunginjohtaja

Verkkolaskutuslaki astuu voimaa huhtikuun alusta alkaen ja OpusCapita varautuu ostolaskujen skannauspalvelun häiriötilanteisiin

Huhtikuun alusta alkaen astuu voimaan verkkolaskutuslaki, jonka mukaan yrityksellä on oikeus vaatia sähköistä laskutusta. Samaan aikaan OpusCapita ilmoittaa varautuvansa ostolaskujen skannauspalvelun häiriötilanteisiin koronavirustilanteen vuoksi.

EU-direktiiviin perustuva verkkolaskulaki astuu voimaan 1. huhtikuuta 2020. Kyseisestä päivämäärästä lukien elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada pyynnöstä toiselta yritykseltä lasku sähköisessä muodossa. Kyseisen muutoksen ulkopuolelle on rajattu kuluttajalaskutus sekä yritykset, joiden vuosittainen liikevaihto on alle 10 000 euroa.” Kertoo Suomen Yrittäjien uutinen.

Laki astuu voimaan samalla kun juuri vallitsevan koronapandemian vuoksi esimerkiksi OpusCapita on ilmoittanut, että sen ostolaskujen skannauspalvelu varautuu häiriötilanteisiin, mikäli Helsingin ja Tallinnan välinen lauttaliikenne suljetaan.

Taloushallintayhtiö FinaGo kertoo asiakaskirjeessään tilanteesta näin: ”Yhteistyökumppanimme OpusCapitan skannauskeskus sijaitsee Tallinnassa. Tällä hetkellä skannaukseen menevät ostolaskut siirretään Helsingistä Tallinnaan päivittäin rekalla. Jos Helsingin ja Tallinnan välinen lauttaliikenne vähenee tai pysähtyy, myös skannauspalvelu häiriintyy tai keskeytyy.

Toinen mahdollinen riski on Tallinnan skannauskeskuksen sulkeminen väliaikaisesti. Skannaustyötä ei voida tehdä etätöinä, joten liikkumisen ja kokoontumisen rajoitukset vaikuttavat skannauskeskuksen toimintaan. Skannauskeskuksessa käsitellään fyysisten ostolaskujen lisäksi myös sähköpostin PDF-liitteinä välitetyt ostolaskut, jolloin myös näiden sähköpostitse lähetettyjen aineistojen käsittely viivästyy tai keskeytyy. ”

Lähteet:
Suomen Yrittäjät 25.2.2020
FinaGon asiakaskirje 23.3.2020

Valikko