KIELO-hanke, jonka tavoitteena oli edistää Mikkelissä rakentamisen kiertotaloutta käytännön kokeiluin ja lisäten julkisiin hankintoihin kiertotaloutta tukevia kilpailutuskriteereitä alkaa tulla päätökseensä. Hanke kutsuu kiinteistönomistajat, julkiset toimijat, rakennus- ja purkualan yritykset sekä kaikki aiheesta kiinnostuneet Rakentamisen Kiertotalouspäivään perjantaina 11.4. kuulemaan hankkeen kokemuksista, tuloksista ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista.
Tilaisuus on suunnattu kaikille rakentamisen, purkamisen, valvonnan ja suunnittelun parissa työskenteleville henkilöille, päätöksentekijöille, kiinteistönomistajille sekä muille rakentamisen kiertotaloudesta kiinnostuneille.
Tapahtumassa kuullaan kokemuksia liimapuun, purkupuun ja teräsrakenteiden uudelleenkäytöstä ja siihen liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista alan yrittäjiltä Hukkapuu Oy:ltä, Puijon Romu Oy:ltä sekä Spolia Design Oy:ltä.
Kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteereiden lisäys julkisiin hankintoihin on keskeinen keino käytettyjen rakennusmateriaalien kysynnän ja tarjonnan kohtauttamiseen. MOAS & Mikalo Oy:n purku-urakan kilpailutuskokemuksista kertoo MikseiMikkeliltä Jenina Luotolampi, ja kaupungille hankitun kiertotalousoperaattoripalveluiden kilpailutuksen tuloksia esittelee kaupungin rakennuttajapäällikkö Saija Himanen. Mikkelin kaupunki on ensimmäisten joukossa ottanut kiertotalouskriteerit käyttöön tontinluovutuskilpailussa, josta kaavoituspäällikkö Kalle Räinä kertoo tarkemmin.
Entä jos ei purettaisikaan? Etelä-Savon ELY-keskus esittelee aamupäivän päätteeksi JURAKAUSI-hankkeessa tutkittuja vaihtoehtoisia ratkaisuja kiinteistöjen elinkaaren pidentämiseen ja käyttöasteen parantamiseen.
Rakentamisen Kiertotalouspäivä järjestetään perjantaina 11.4.2025 klo 8.30–11.30 Mikkelin kaupungintalolla (Raatihuoneenkatu 8, 50100 Mikkeli). Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä, joten mainitsethan ilmoittautuessasi, pääsetkö mukaan paikan päälle vai osallistutko etänä. Lähetämme etäosallistumislinkin viimeistään tilaisuutta edeltävänä päivänä.
Suosittelemme lämpimästi osallistumaan tilaisuuteen paikan päällä, sillä esitysten jälkeen on varattu aikaa yhteiselle omakustanteiselle verkostoitumislounaalle ravintola Pormestarissa.
Ruokahävikin vähentämiseksi peruutathan osallistumisesi, jos et pääse paikan päälle, kiitos!
Muista myös Xamkin 8.4.2025 klo 9.00-11.30 järjestämä webinaari, jossa esitellään KIELO-hankkeen tutkimustuloksia mm. purkubetonin hyödyntämisestä uuden betonin valmistamisessa, purkumateriaalivirtojen analysoinnista sekä raskaspurun vaikutuksista ympäristöön. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen osoitteessa: https://www.xamk.fi/tapahtuma/kuulumisia-ja-tulevaa-bio-ja-kiertotaloudesta/
Tapahtuma on osa Mikkelin Kiertotalouspäiviä sekä KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Lisätietoa hankkeesta osoitteessa: www.mikseimikkeli.fi/kielo
Lisätiedot tapahtumasta:
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Jenina Luotolampi, KIELO-hankkeen projektipäällikkö, puh. 050 345 9403, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi
KIELO-hankkeessa kartoitettiin Mikkelin seudun purkukohteista uudelleenkäyttöön sopivia rakennusmateriaaleja ja niille uusia käyttökohteita. Kiinnostavaan uudelleenkäyttökokeiluun päästiin, kun entisen sähkölaitoksen hyväkuntoiset teräsportaat päätettiin ottaa käyttöön Puijon Romun uusissa toimitiloissa. Onnistunut yhteistyö paikallisten eri toimijoiden välillä, alhaiset kustannukset ja saavutetut säästöt hiilidioksidipäästöissä kannustavat jatkamaan uudelleenkäyttöä.
Kokeilu käynnistyi, kun KIELO-hankkeen projektipäällikkö tunnisti purkupäätöksen saaneesta entisen sähkölaitoksen rakennuksesta potentiaalisesti uudelleenkäyttöön soveltuvat teräsportaat.
Koska portaiden käyttökelpoisuus oli selvästi havaittavissa, päätettiin hankkeessa ryhtyä etsimään niille uutta käyttökohdetta. Puijon Romu ilmoitti kiinnostuksestaan hyödyntää ne omissa uusissa toimitiloissaan, josta puuttuivat portaat.
Kun sopivuus uuteen käyttökohteeseen oli varmistettu, tehtiin portaista kaupat Mikkelin kierrätyskeskus Uutta Elämään kanssa. Purkutyö toteutettiin yhteistyössä paikallisen rakennusliike OW-Yhtiöt Oy:n ja kohteen purku-urakoitsijaksi valikoituneen Purkupiha Oy:n kanssa.
Irrotuksen jälkeen portaat toimitettiin Alfacom Oy:lle, jossa ne kunnostettiin ja maalattiin ennen asennusta. Koska korkeus ei täysin vastannut uutta käyttötarvetta, portaiden alapäähän lisättiin kolme uutta askelmaa ja kantavuus varmennettiin uusilla kantavilla teräspilareilla. Portaiden ylätasanne ja käsijohteet olivat peräisin entiseltä paperitehtaalta ja itse portaat entiseltä sähkölaitokselta.
Rakennusvalvonta hyväksyi portaat käyttöön ilman ongelmia, mikä osoittaa, että uudelleenkäytettävien teräsrakenteiden käyttö on mahdollista.
Kustannukset yllättivät positiivisesti, sillä uudelleenkäytetyt portaat tulivat tilaajalle huomattavasti edullisemmiksi kuin uusien vastaavien hankinta. Kokeilu osoitti, että teräsrakenteiden uudelleenkäyttö voi olla paitsi ekologinen, myös taloudellisesti kannattava vaihtoehto.
Hitsaussauma paljastaa, että uudelleenkäytettyjen teräsportaiden kolme alinta porrasaskelmaa asennettiin uutena. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Miksi teräsrakenteiden uudelleenkäyttö kannattaa?
Teräksen valmistus on erittäin energiaintensiivinen prosessi, joka kuluttaa runsaasti luonnonvaroja ja aiheuttaa merkittäviä päästöjä. Rautamalmista valmistettu uusi teräs tuottaa noin 1,8–2,5 tonnia CO₂ per 1000 kg, kun taas kierrätysteräksen sulattaminen sähkökaariuuneissa vähentää päästöt 0,3–0,7 tonniin CO₂. (Ruukki Construction Oy, 2021.)
Ympäristöministeriön Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä -julkaisun mukaan uudelleenkäytettävien rakennusosien hiilijalanjälki on 0 kgCO₂e (A1-A3) uudessa rakennuksessa. Eli uudelleenkäytön avulla voidaan pienentää merkittävästi uuden rakennuskohteen hiilijalanjälkeä ja vähentää neitseellisten luonnonvarojen kulutusta.
Teräksen tuotantoon liittyvä kaivostoiminta aiheuttaa ympäristöhaittoja, kuten vesistöjen saastumista ja elinympäristöjen tuhoutumista. Sosiaalisesti terästuotanto voi heikentää työoloja, syrjäyttää paikallisyhteisöjä ja lisätä epäinhimillistä työvoiman hyväksikäyttöä. (Finnwatch, 2024.) Teräksen uudelleenkäyttö toimii ratkaisuna näihin haasteisiin.
KIELO-hankkeen ja Puijon Romun kokeilu osoitti, että käytettyjen teräsrakenteiden hyödyntäminen voi tuoda myös kustannussäästöjä ja edistää työllisyyttä.
Miten voisin hyödyntää käytettyjä teräsrakenteita omassa projektissani?
Teräs on monipuolinen ja pitkäikäinen materiaali, jonka uudelleenkäyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. (Teräsrakenneyhdistys, s.a.) Pilarit ja palkit sellaisenaan soveltuvat usein uudelleenkäyttöön, kunhan niiden kelpoisuusominaisuudet on asianmukaisesti varmennettu. Teräspalo-ovista kannattaa selvittää etteivät ne sisällä terveydelle haitallista asbestia.
Erityisesti kantavissa rakenteissa käytettävän materiaalin turvallisuus kannattaa varmistaa alkuperäisten tuotedokumenttien, aistinvaraisen arvioinnin tai teknisten testien (testaus, laskenta) avulla.
Teräsrakenteet ovat kiitollisia materiaaleja uudelleenkäytön näkökulmasta, sillä liitokset ovat usein pulttiliitoksia, terästä on helppo leikata ja hioa kulmahiomakoneella ja pintakäsittelyksi riittää usein pelkkä maalaus.
Turvallisuus ja kestävyys – miten varmistaa materiaalien laatu?
Uudelleenkäytettävän teräksen turvallisuus voidaan varmistaa jo purkutyömaalla erilaisten testausmenetelmien avulla. Tuloksia verrataan alkuperäisiin rakennepiirustuksiin, ja tarvittaessa voidaan suorittaa lisätestauksia tai laskelmia. Helsingin kiertotalousklusteri on kehittänyt työkalun, joka auttaa uudelleenkäyttäjää ja rakennusvalvontaa määrittämään, millä toimenpiteillä rakennustuotteet voidaan todeta turvallisiksi ja toimiviksi uusissa käyttökohteissaan. Työkaluun pääset tutustumaan tästä linkistä.
Lisätietoja työmaatestauksista ja kelpoisuudenosoitusmenetelmistä saat esimerkiksi Rasek Consulting Oy:n Antti Koposelta p. +358 50 414 0082 anttiantero.koponen@gmail.com.
Mistä käytettyjä teräsrakenteita voi hankkia?
Uudelleenkäytettävää terästä löytyy useasta purkukohteesta, sillä teräs on yleisesti käytössä oleva rakennusmateriaali. Suomessa ei vielä ole kattavaa jälleenmyyntiverkostoa käytetyille teräsrakenteille.
Alalle tarvittaisiin lisää toimijoita, jotka voisivat erikoistua käytettyjen rakennusmateriaalien myyntiin ja kunnostukseen.
Käytettyjen rakennusmateriaalien ehjänä irrotukseen, kunnostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä KIELO-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi tai p. +358 50 3459 403.
Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Artikkeli ja kokeilu on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Japanilainen AWA Paper and Technological Company koekäytti vuoden ajan Mikkelin uuden jätevedenpuhdistamon luolaan rakennettua testilinjaa hyvin tuloksin. EU-rahoituksella rakennettu testilinja kiinnostaa nyt niin yrityksiä, oppilaitoksia kuin kansainvälisiä yhteistyökumppaneitakin.
Yhteistyö AWA:n kanssa synnytti ainutlaatuisen uuden toimintamallin kaupungin ja yhteistyökumppanin välille ja loi mallin kaupallisen liiketoiminnan kehittämiselle.
”Kaupalliseen palvelutoimintaan luotu malli AWA:n kanssa osoitti, että Mikkeli pystyy käymään kansainvälisiä neuvotteluja ja tekemään sopimuksia, mikä on varsin ainutlaatuista kaupunkiorganisaatioille. Pioneerityö antoi meille oppeja siitä, miten kaupungin luomaa ekosysteemiä voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti. Nyt on luotu ennakkotapaus ja pohjaa sille, että malli voi levitä laajemminkin”, Operon Group Oy:n liiketoiminnan kehittämispäällikkö Jussi Mikkola sanoo.
BEM loi alustan tuotekehitykselle
Operon toimii jätevedenpuhdistamon operaattorina ja kehittää osaamiskeskuksen palveluja asiakkaille yhteistyössä Mikkelin kaupungin kanssa.
”Mikkelin laitos toimii esimerkkinä jäteveden uusiokäytöstä ja sen mahdollisuuksista. Kaupungilla on paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta tällaisen ekosysteemin rakentamiseen ja ylläpitämiseen yhdessä oppilaitosten kanssa kuin yksittäisillä yrityksillä olisi. Operonin ja kaupungin yhteistyön perusta on, että kaupunki tarjoaa infrastruktuurin ja me tuotamme käytännössä palvelut muille yrityksille.”
Mikkola arvioi, että seuraavat yritykset alkavat hyödyntää tuotekehitysympäristöä jo tänä vuonna. Tutkimusorganisaatioilla on käynnissä hankehakuja, joista voidaan saada pitkäaikaisia käyttötapauksia tuotekehitysympäristölle tulevina vuosina. Blue Economy Mikkeli Osaamiskeskuksella (BEM) on myös lähiaikoina valmius aloittaa laitoksen hyödyntäminen opetuksessa.
”Meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet tukea näin alan koulutusta. Oppilaitosyhteistyö tuo pitkäjänteisyyttä testiympäristön kehittämiseen.”
Operon kehittää parhaillaan myös omia digitaalisia ratkaisujaan. Yhdessä kumppaniyrityksen kanssa työn alla on tekoälysovellus, jota voisi hyödyntää MBR- eli kalvobioreaktoriteknologialla toimivan jätevedenpuhdistamon optimointiin. Mipro Oy:n kanssa on rakennettu myös tietoalustaa työkaluksi testiympäristön käyttäjille.
Tuotekehitystä varten Mikkelin uuden vedenpuhdistamon luolastoon on rakennettu tuotekehitysympäristö, joka voidaan räätälöidä yritysten ja oppilaitosten käyttöön.
Testiympäristö houkuttelee uusia yhteistyökumppaneita
Parhaillaan on meneillään neuvotteluja useiden kotimaisten ja ulkomaisten yritysten kanssa, siitä miten niille voitaisiin tarjota vastaavia palveluja.
”Jätevedenpuhdistamon ensimmäisellä testilinjalla voidaan testata esimerkiksi eri valmistajien uusia MBR- eli kalvosuodattimia. Kun jätevesimääräykset tiukkenevat, MBR-teknologia yleistyy”, BEMin koordinaattori JuhaKauppinen sanoo.
Tuotekehitys ja yhteistyöverkostojen rakentaminen vievät oman aikansa. Tällä hetkellä käydään neuvotteluja myös useiden oppilaitosten kanssa yhteistyömalleista.
”Olemme päässeet hyvin alkuun. Tarjoamme nyt Mikkelissä sellaista palvelua yrityksille ja oppilaitoksille, mitä muualta ei ole saatavilla. Puhtaaseen veteen ja jäteveteen liittyvät ratkaisut ovat kuuma aihe niin luonnon kuin ihmisten aiheuttamien katastrofien vuoksi. Tarvitaan parempaa huoltovarmuutta ja varautumista. Siinä puhdas vesi on keskeinen elementti. Uusia teknologisia ratkaisuja kehitettäessä tarvitaan eri mittakaavan ratkaisuja paikallisesti ja mobiilisti. Näihin testaustarpeisiin me täällä Mikkelissä pystymme vastaamaan.”
BEMin ytimessä ovat Mikkelin kaupunki, kaupungin vesilaitos ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Tiiviisti kehitystyössä ovat mukana Operon Group Oy, Mipro Oy, LUT-yliopisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk.
Operon rakentaa parhaillaan palvelupakettia vesilaitoksille, jotka haluavat tutustua uuteen teknologiaan ja pilotoida sitä. Mikkelin asema puhtaan veden pääkaupunkina tunnistetaan, tiedetään, mitä täällä tapahtuu ja olemme rakentaneet hyvät kansainväliset yhteistyöverkostot. Uskottavuudesta kertoo myös se, että saimme äskettäin vesiteemaan kolme Interreg Central Baltic -hankerahoitusta eli noin kaksi ja puoli miljoonaa euroa”, Kauppinen kuvaa.
Uudet hankerahoitukset tukevat kehitystyötä
Yksi Interreg-hankkeista keskittyy jäteveden teolliseen uusiokäyttöön ja kaksi muuta Itämeren mikromuovipäästöjen ja PFAS-kuormituksen vähentämiseen. Hankkeet eivät ole puhtaita tutkimushankkeita, vaan niissä haetaan myös uusia innovaatioita ja käytännön ratkaisuja, pilotoidaan teknologiaa sekä otetaan mukaan uusia yrityksiä yhteistyöverkostoon. Keskeisessä roolissa ovat myös uusien ratkaisujen soveltaminen ja niiden hyödyntämiseen liittyvän tiedon jakaminen.
”Jäteveden teollinen uusiokäyttö ja mikromuovit ovat kansainvälisestikin kuumia aiheita, joihin pääsemme käsiksi näillä hankkeilla ja samalla lisääntyy tietoisuus mikkeliläisestä osaamisesta Euroopan tasolla. Paikallisesti täällä ei ole aiemmin tehty PFAS- eli ns. ”ikuisuuskemikaalien” testausta, joten saamme nyt myös alueellista tietoa. Käytännössä hankkeiden kautta tulee rahoitusta vesialan innovaatioiden kehittämiseen, testaukseen, pilotointiin ja niistä viestimiseen Euroopan laajuisesti”, Kauppinen sanoo.
BEMin ensimmäiset kansainväliset yhteistyökumppanit löytyivät Aasiasta, kuten Japanista ja Etelä-Koreasta. Aasialaisyrityksiä kiinnostaa pilotoida tuotteitaan Euroopan markkinoille. Euroopassa neuvotteluja on käyty muun muassa tanskalaisten, hollantilaisten ja belgialaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Interreg-hankkeet tuovat mukanaan kumppanuuksia Baltian maista ja Ruotsista.
Koulutusyhteistyötä on valmisteltu yhdessä Xamkin kanssa myös käymällä neuvotteluja kazakstanilaisten yliopistojen ja ministeriöiden kanssa.
”Meille tulee myös jatkuvasti tutustumiskäyntipyyntöjä eri organisaatioilta. Niitä tulee myös Team Finlandin kautta ja olemme olleet mukana sen järjestämissä webinaareissa kertomassa toiminnastamme eli kansainväliset verkostomme kasvavat koko ajan vauhdilla”, Kauppinen kertoo.
Blue Economy Mikkelin toimintaa esitellään ensi viikolla yhteisellä Suomi-osastolla Aquatech Amsterdam -messuilla, joita luonnehditaan maailman johtavaksi juoma- ja jäteveden innovaatioita esitteleväksi myyntitapahtumaksi. Joka toinen vuosi järjestettävillä messuilla on yli 20 000 kävijää ja yli 800 näytteilleasettajaa.
Tämä artikkeli on osa Blue Economy Mikkeli -artikkelisarjaa, joka on toteutettu BEM osaamiskeskus IlI -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Interreg-hankkeiden hakemiseen on saatu maakuntaliiton myöntämää AKKE-rahoitusta. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.
Kiinnostaako uudet liiketoimintamahdollisuudet rakentamisessa? Mietityttääkö mitä tehdä purkukuntoisille rakennuksille tai sen irtaimistolle? Miten voisitte kiriä kohti hiilineutraaliustavoitteita?
Tule Rakentamisen kiertotalouspäivään kuulemaan miten Mikkelissä on ratkottu näitä haasteita vuosien 2023-2025 aikana Euroopan unionin osarahoittamassa KIELO-hankkeessa. Hanketta ja sen toimenpiteitä ovat toteuttaneet Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
Tapahtumaan ovat tervetulleita julkiset toimijat, kiinteistön omistajat, suunnittelijat, valvojat, rakennus- ja purkualan yritykset sekä kaikki rakentamisen kiertotaloudesta kiinnostuneet.
Rakentamisen kiertotalouspäivä järjestetään hybriditilaisuutena perjantaina 11.4.2025 klo 8.30–11.30 Mikkelin kaupungintalolla (Kaupunginvaltuuston istuntosali,Maaherrankatu 8, 50100 Mikkeli) sekä etänä Microsoft Teamsin välityksellä.
Ohjelma
Klo 8.30–9.00 Kahvitarjoilu paikan päällä
Klo 9.00–9.20 Tilaisuuden avaus & KIELO-hankkeen esittely, MikseiMikkeli & Xamk
Ruokahävikin minimoimiseksi ilmoitathan ajoissa, jos et jostain syystä pääsekään paikan päälle, kiitos! Lähetämme etäosallistumislinkin muutamaa päivää ennen tilaisuutta.
Muista myös Xamkin 8.4.2025 klo 9.00-11.30 järjestämä webinaari, jossa esitellään KIELO-hankkeen tutkimustuloksia mm. purkubetonin hyödyntämisestä uuden betonin valmistamisessa, purkumateriaalivirtojen analysoinnista sekä raskaspurun vaikutuksista ympäristöön. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen osoitteessa: https://www.xamk.fi/tapahtuma/kuulumisia-ja-tulevaa-bio-ja-kiertotaloudesta/
Lisätietoja: Jenina Luotolampi p. 050 3459 403, e-mail: jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi
Tapahtuma on osa Mikkelin Kiertotalouspäiviä sekä KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Tarvetta sisustusesineille, toimistokalusteille tai rakennusmateriaaleille?
Mäntyharjun kunta pitää KIELO-hankkeen toimenpiteistä inspiroituneena Mäntyharjun entisellä kunnantalolla (Asematie 3, Mäntyharju) kaikille avoimen käytettyjen rakennusmateriaalien ja irtaimiston pop up-myyntitapahtuman pe 14.3.2025 klo 9-15!
Tuotteet myynnissä edullisin hinnoin. Myynnissä pientä sisustustavaraa (mm. astioita, maljakoita), toimistokalusteita (hyllyjä, pöytiä ja tuoleja) rakennusmateriaaleja (mm. keittiökaappeja tai väliovia). Kohde on valmistunut vuonna 1966 ja sitä on saneerattu viime vuosina.
Maksutapana käy kortti. Ostaja irrottaa ja vie ostamansa tuotteet pois rakennuksesta myyntipäivän aikana.
Huomioithan, että kohteessa on todettu sisäilmaongelmia.
Tapahtuma on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Mikkelin kaupunki on käynnistänyt kilpailutuksen, jonka tavoitteena on muodostaa puitesopimus kiertotalousoperaattoripalveluista kaupungin purku-, saneeraus- ja rakennuskohteisiin. Tämä avaa alan toimijoille mahdollisuuden osallistua kaupungin kestävän kehityksen edistämiseen sekä kiertotalouden integroimiseen rakennus- ja purkuprosesseihin.
Kaupunki hakee asiantuntevia kumppaneita muun muassa:
– Hyväkuntoisten irtaimiston ja rakennusosien uudelleenkäytön kartoitukseen
– Em. tuotteiden jälleenmyynnin organisointiin
– Uudelleenkäytöstä saatujen hyötyjen raportointiin ympäristötilinpäätöstä varten, mm. hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskelmat
– Uudelleenkäyttöä palveleviin lisätutkimuksiin mm. rakenteideiden lujuusmittaukset
Kilpailutuksen kautta Mikkelin kaupunki haluaa vahvistaa kiertotalouden roolia rakentamisen ja purkamisen prosesseissa. Hankinnan palveluita voivat tarvittaessa hyödyntää myös Mikkelin kaupunkikonsernin enemmistöomisteiset yhtiöt, kuten Mikalo Oy, Kiinteistökehitys Naistinki Oy ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.
Puitejärjestelyyn valitaan enintään neljä toimittajaa, ja toimeksiannot jaetaan ensisijaisesti etusijajärjestyksen perusteella. Lisäksi tilaajalla on mahdollisuus järjestää minikilpailutuksia tai erilliskilpailutuksia, mikäli toimeksiannon erityispiirteet sitä edellyttävät.
Tarjoukset on jätettävä 28.2.2025 klo 12.00 mennessä Tarjouspalvelu Cloudian kautta.
Kilpailutus on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Mikkelissä purkupäätöksen saanut opiskelija-asuntola tarjosi oppia kiertotalouden huomioimiseen purku-urakoissa. Mikkelin opiskelija-asunnot Oy ja KIELO-hankkeen määrittelemät lisäpisteet kilpailutuksessa kannustivat tarjoajia etsimään purkumateriaaleille uusia käyttökohteita. Vaikka tässä kokeilussa ei päästy käytännön uudelleenkäyttökokeiluihin, kokeilusta saatiin hyviä eväitä tuleviin hankintoihin.
Kokeilussa yllätti, että kiertotaloustoimenpiteet voivat nostaa tai laskea purku-urakan hintaa n. 10 %, mikä on vähemmän kuin alunperin oli ajateltu. Positiivista oli, että suurin osa tarjoajista suhtautui myönteisesti laadullisiin kriteereihin ja olisi toivonut niille suurempaa painoarvoa. Opiksi jatkoa ajatellen, että itse tarjouspyynnön huolellinen laatiminen ja kiertotalousasiantuntijan asiantuntemus helpottaa työn tilaajaa uusien hankintakäytäntöjen omaksumisessa. Nappaa tästä artikkelista vinkit omaan projektiisi.
Kokeilukohteena vajaalle käytölle jäänyt opiskelija-asuntola Mikkelissä
Kiertotalouden merkittävimmiksi eteenpäin vieviksi ajureiksi on tunnistettu julkiset hankinnat. Mikkelin opiskelija-asunnot Oy (MOAS) kokeili yhteistyössä KIELO-hankkeen kanssa lisätä purku-urakan kilpailutukseen kiertotaloutta tukevia kilpailutuskriteereitä.
Testauksen kohteeksi valikoitui MOAS Oy:n omistama vajaalle käytölle jäänyt opiskelija-asuntola Mikkelissä. Neljä kolmikerroksista luhtitaloa olivat valmistuneet Kontionkadulle Mikkelin Launialan kaupunginosaan vuosina 1989 sekä 1990.
Työssä lähdettiin liikkeelle kartoittamalla kohteen potentiaaliset uudelleenkäyttöön soveltuvat rakennusmateriaalit ja irtaimisto. KIELO-hankkeen projektipäällikkö teki kohteisiin kartoituksen uudelleenkäyttökelpoisista rakennusmateriaaleista kohteen isännöitsijän kanssa tammikuussa 2024.
Kartoituksessa todettiin, että koska kohde oli alkuperäiskunnossa, ei sisätiloista löytynyt juurikaan uudelleenkäyttökelpoisia materiaaleja tai irtaimistoa. Tunnistettiin, että julkisivun muurauksessa käytetyt tiilet sekä kattotiilet voisivat mahdollisesti soveltua uudelleenkäyttöön, sillä niitä oli useampi tuhat neliötä ja suurin osa näytti visuaalisesti tarkasteltuna hyväkuntoisilta.
Kontionkadun tiiliverhoilluille julkisivulle ja kattotiilille tunnistettiin suurin uudelleenkäyttöpotentiaali. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Markkinavuoropuhelutilaisuudessa kartoitettiin potentiaalisten tarjoajien ajatuksia kilpailutuksesta
Ennen kilpailutusta päätettiin järjestää kaikille avoin markkinavuoropuhelutilaisuus, jonka avulla kartoitettaisiin potentiaalisten tarjoajien näkemyksiä urakasta ja sen sisällöstä.
Kutsu markkinavuoropuhelutilaisuuteen lähetettiin julkisissa hankinnoissa käytettävän Tarjouspalvelu Cloudian kautta ja itse tilaisuus pidettiin tammikuussa 2024 hybriditoteutuksena Mikkelin kaupungintalolla. Tilaisuudessa keskusteltiin tilaajan sekä tarjoajien kesken selvityksessä esille tulleiden rakennusmateriaalien uusista käyttömahdollisuuksista.
Käytyjen keskustelujen perusteella laadittiin tarjouspyyntö, jonka MOAS Oy julkaisi Tarjouspalvelu Cloudiassa maaliskuussa 2024. Tarjouksille varattiin jättöaikaa reilut viisi viikkoa. Kohteen purku määriteltiin toteutettavaksi välillä kesäkuu-syyskuu 2024.
Kilpailutuksessa päädyttiin kahteen eri tarjousvaihtoehtoon
Purku-urakan kilpailutuksessa päädyttiin kahteen eri tarjousvaihtoehtoon: Vaihtoehto 1 ja Vaihtoehto 2. Vaihtoehto 1:n mukaan rakennukset puretaan ns. perinteisesti ilman materiaalien uudelleen tai uusiokäyttöä. Vaihtoehto 2 vastasi vaihtoehto 1:n sisältöä sillä erotuksella, että purku-urakoitsijan tuli löytää kohteen purkumateriaaleille uusia todennettavissa olevia käyttökohteita ja saisi sitä kautta kilpailutuksessa laadullisia lisäpisteitä. Tarjoajien tuli jättää kaksi tarjousta, yksi kummastakin vaihtoehdosta, muuten tarjous hylättäisiin.
Vaihtoehto 1:n arviointikriteerinä oli hinta (90 p), sekä laadullisina kriteereinä referenssit (5 p) ja purkusuunnitelma (5 p). Vaihtoehto 2:n kriteerit olivat hinta (90 p), sekä laadullisina kriteereinä aiemmat referenssit kiertotalousratkaisuista määrä kpl/tn (5 p), purkuosien ja materiaalien hyödyntämisratkaisut tarjoajan muissa kohteissa määrä kpl/tn (3 p) sekä hyödyntämisratkaisujen innovatiivisuus/uutuusarvo (2 p).
Tilaaja arvioi yhdessä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hankinta- ja kiertotalousasiantuntijan kanssa tarjousten sekä palvelun tuottajan aikaisempien ratkaisujen kiertotaloutta sekä kestävää kehitystä edistäviä vaikutuksia, ja tarjoukset pisteytettiin paremmuusjärjestykseen kriteerien perusteella.
Kilpailutuksessa ratkaisevana tekijänä oli lopulta hinta
Tarjouskilpailun lopputuloksena päädyttiin tarjousvaihtoehtoon 1, sillä tarjousvaihtoehto 2:n arvo ylitti hankintaan varatun määrärahan.
Mikäli kilpailutuksessa olisi pisteytyksessä ollut suurin painoarvo laadullisilla kriteereillä, olisi arvioinnin perusteella voittajaksi valikoitunut sama yritys, joka voitti nyt edullisella hinnalla, sillä heidän tarjouksessaan oli muihin tarjouksiin verrattuna tuotu selkeimmin esiin, miten materiaalit olisivat heidän toimestaan päätyä uuteen käyttöön. Kyseinen urakoitsija tarjosi, että voi laittaa uudelleenkäyttökelpoiset materiaalit myyntiin omaan käytettyjen materiaalien verkkokauppaansa ja uusiokäyttöön soveltuvat materiaalit matkaisivat yhteistyökumppaneiden jatkojalostettavaksi toiselle paikkakunnalle.
Tarjoajilla erityisesti jätejakeiden lajittelu hallinnassa, osalla löytyi kokemusta rakennusmateriaalien jälleenmyynnistä
Vaikka kohteessa ei päästy käyttämään materiaaleja uudelleen, voitiin kilpailutuksesta silti ottaa oppeja tuleviin kilpailutuksiin.
Tarjouksia saatiin hyvin, yhteensä 8 kappaletta ja mukana oli isoja sekä pienempiä purkualan toimijoita. Eli kriteerien käyttö ei karkottanut alan isompia tai pienempiä ammattilaisia. MOAS sekä kaupungin kehitysyhtiö olisivat toivoneet, että kilpailuun olisi osallistunut enemmän kuin yksi paikallinen yritys.
Saaduista tarjouksista voitiin päätellä, että jokainen tarjoaja oli pysähtynyt miettimään kiertotaloutta kohteessa, osa enemmän, osa vähemmän. Jokaisella tarjonneella yrityksellä on kokemusta materiaalien lajittelusta eri jätejakeisiin, eli tilaaja voi hyvin velvoittaa urakoitsijoita lajittelemaan eri jätejakeet erilleen toisistaan, koska osaamista siihen löytyy.
Muutamilla tarjouksen jättäneillä on omaa liiketoimintaa purkujätteiden materiaalina hyödyntämiseen. Kilpailutuksen jälkeen yrityksille tehdyissä haastatteluissa nousi esiin, että esimerkiksi purkukohteessa paikan päällä tehtävään betonin murskaukseen tulisi saada ripeästi ympäristölupa, jotta betoni voitaisiin nykyistä paremmin hyödyntää tontilla tai sen lähialueella toteutettavissa maanrakennustöissä.
Suurimmalla osalla tarjoajista ei ollut tarjousten perusteella kokemusta rakennusmateriaalien ehjänä purkamisesta tai jälleenmyynnistä, koska konkreettisia ehdotuksia uudelleenkäyttömahdollisuuksista saatiin vähän. Joillain yrityksillä oli oma tai yhteistyökumppanin alusta käytettävissä tuotteiden jälleenmyyntiin.
Referenssien perusteella myös purkukohteiden kevyttä irtaimistoa on myyty uudelleenkäyttöön, joka on positiivista, sillä se vähentää kohteesta syntyvän jätteen määrää ja edistää resurssien tehokasta käyttöä.
Kiertotaloustoimenpiteet voivat nostaa tai laskea urakan hintaa n. 10 %
Tarjoajat eivät tuoneet suoraan esille ehdotuksia, miten kohteen materiaaleja voitaisiin hyödyntää ja missä. Tämä voi johtua siitä, ettei tarjouspyynnössä ole avattu asiaa tarkemmin tai painotettu riittävästi, että uuden käyttökohteen tulee olla todennettavissa. Tämän kohteen osalta tarjouspyynnön liitedokumenteista oli jäänyt puuttumaan selvitys kohteen uudelleenkäyttökelpoisista materiaaleista, joka osaltaan heikensi urakoitsijoiden innovointimahdollisuuksia. Uudelleenkäyttökelpoisia materiaaleja käytiin läpi kohteen markkinavuoropuhelutilaisuudessa sekä kohteeseen paikan päälle tehdyllä tutustumiskäynnillä, mutta kaikki tarjoajat eivät silloin olleet paikalla. Jatkoa ajatellen olisi syytä pohtia, voisiko markkinavuoropuhelutilaisuudet järjestää suoraan paikan päällä purkukohteessa?
Uudelleenkäyttöä olisi voinut edistää, jos tiilien ehjänä purettavuudesta ja kelpoisuudesta olisi teetetty tarkempia tutkimuksia ennen kilpailutusta. Erillishinta ehjänä purkamiselle olisi voinut tilaajaa kannustaa etsimään tiilille uusia käyttökohteita.
Kiertotaloustoimenpiteet voivat nostaa urakan hintaa, mutta tämän kilpailutuksen perusteella hinta ei nouse merkittävästi korkeammaksi, nousu n. 10 %. Toisaalta eräässä tarjouksessa kiertotaloustoimenpiteet olivat laskeneet urakan hintaa n. 10 %. Kustannusten nousu voi johtua esimerkiksi uudelleenkäyttöön toimitettavien osien kuljetuskustannuksista. Tämä kustannusten nousu voitaisiin ratkaista esimerkiksi niin, että myydään tuotteet suoraan kohteesta ja siirretään kuljetuskustannukset suoraan ostajan maksettavaksi.
Tässä kilpailutuksessa kalleimman ja edullisimman tarjouksen välillä oli merkittävä ero, n. 75 %. Tämä johtui siitä, että yritys ei ollut halunnut osallistua millään tapaa kiertotalouden edistämiseen ja hinnoitteli tarjouksensa roimasti yli verrattuna muihin tarjouksiin. Joskus urakan korkea hinta voi siis myös olla kannanotto tai yritysten halua pelata varman päälle kiertotaloustoimissa, jotta ne eivät jäisi urakasta tappiolle.
Tarjoajat suhtautuvat myötämielisesti kiertotalouskriteerien käyttöön tulevissa urakoissa
Kilpailutuksen jälkeen tarjoajille soitettiin ja pyydettiin kertomaan heidän näkemyksiään kilpailutusprosessin onnistumisesta.
Tarjoajat suhtautuivat kiertotalouskriteerein tehtyyn kilpailutukseen pääosin myönteisesti. Osa esitti jopa toiveita, että laadullisilla kriteereillä olisi ollut kilpailutuksessa hintaa suurempi painoarvo. Tarjousten tekemisessä olisi helpottanut tiedot kohteen uudelleenkäyttökelpoisista materiaaleista.
Useassa vastauksessa korostui, että vastuun siirtäminen purku-urakoitsijalle uusien käyttökohteiden etsimiseksi on kohtuuton vaatimus, sillä usea purkuliike ei tee uudis- tai korjausrakentamista eikä purku-urakoissa ole varattuna riittävästi aikaa uusien käyttökohteiden etsimiseen. Tarjoajat toivoivat kilpailutuksiin läpinäkyvyyttä ja reiluja sekä yhteisiä pelisääntöjä kaikille.
Kilpailutuksissa on hyvä käyttää kiertotalousasiantuntijaa apuna
Kilpailutuksesta saadun kokemuksen perusteella voidaan todeta, että uudelleenkäyttökelpoiset materiaalit ja irtaimisto kannattaa kartoittaa kohteesta hyvissä ajoin ennen kilpailutusta. Markkinavuoropuhelutilaisuuden pitäminen on hyödyllistä, koska sen avulla saadaan kilpailutuksen osapuolten toiveita, ideoita ja tarpeita kuulluksi.
Tarjousaineiston laajuuden ja sisällön määrittämisessä tulee olla tarkkana, että kaikki kilpailutuksen kannalta olennaiset liitetiedostot tulevat ilmoituksen liitteeksi. Myös aineistoon tutustumiseen on varattava tarjoajille riittävästi aikaa.
Havaitsimme, että uudelleenkäyttökartoituksen lisäksi myös tarjousten arvioinnissa olisi hyvä käyttää apuna kiertotalousasiantuntijan palveluita, koska tilaajalle voi olla haastavaa määritellä esimerkiksi ratkaisujen uutuusarvoa.
Jatkoa ajatellen urakoitsijoille sekä työn tilaajille tulee jakaa tietoa erityisesti rakennusosien ehjänä purkamisen eduista siihen liittyvien ennakkoluulojen ja epävarmuuden hälventämiseksi. Käytännön kokemukset todennäköisesti ovat aina kirjallista ohjeistusta parempia, sillä se tuo itsevarmuutta ja arvokasta kokemusta kiertotalousprojektien läpiviennistä.
Itse kriteerit ovat hyvin sovellettavissa tuleviin hankintoihin, kuitenkin niin, että niitä muokataan kohdekohtaisesti soveltuvaksi, sillä ainakin tällä hetkellä purkukohteet aina jollakin tasolla poikkeavat toisistaan eikä täysin yhtenäistä ohjeistusta voida laatia.
Uudelleenkäytön merkitys ja tulevaisuuden näkymät
Kiinteistön omistajat sekä purkualan toimijat ovat tunnistaneet kiertotalouden merkityksen, mutta erityisesti materiaalien korkea-arvoisemman jatkokäytön yleistyminen edellyttää purkutyön tilaajilta suunnittelua ja selkeitä ohjeita tarjouspyynnöissä.
On tiedostettu, että käytetyille materiaaleille Suomen markkinoilla ei vielä ole suurta kysyntää, jonka vuoksi on iso etu, jos purkutyön tilaajalla on osoittaa materiaaleille uusi käyttökohde. Kiinteistönomistajien ja urakoitsijoiden yhteistyö sekä asiantuntijoiden hyödyntäminen ovat avainasemassa asetettujen kiertotaloustavoitteiden saavuttamisessa. Olisi tärkeää tehostaa yhteistyötä purku- ja rakennusliikkeiden välillä materiaalien kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi.
Tietoisuuden lisääminen ja käytännön kokemukset rakennusosien ehjänä purkamisen ja jälleenmyynnin eduista hälventävät niihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja epävarmuutta.
Tässä vaiheessa, kun kiertotalous ei ole vielä syrjäyttänyt lineaaritalouden malleja, on tilaajien syytä varautua myös taloudellisesti siihen, että purku-urakan kustannukset voivat hieman nousta nykyisestä tasosta.
Jatkossa taloudellinen panostus kiertotalouteen kannattaa, sillä 1.1.2026 voimaan astuvan päivitetyn rakentamislainsäädännön myötä uusille rakennuksille on laskettava hiilijalanjälki. Hiilijalanjälki voi pienentyä merkittävästi, sillä ympäristöministeriön Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä -julkaisun mukaan uudelleenkäytettävien rakennusosien hiilijalanjälki on 0 kgCO₂e (A1-A3) uudessa rakennuksessa.
Uudelleenkäyttöön voi kannustaa myös jo useamman yrityksen teettämät luontojalanjälkivaikutuslaskelmat osana yritysvastuuraportointiaan. Luontojalanjälki huomioi ilmastonmuutoksen lisäksi myös rakentamisesta aiheutuvan maankäytön muutokset, saasteet, luonnonvarojen hyödyntämisen sekä vieraslajien leviämisen. Uudelleenkäytettävät rakennusmateriaalit pienentävät luontoon kohdistuvia vaikutuksia, sillä niiden valmistamiseen ei tarvita neitseellisiä raaka-aineita.
”Vaikka tässä kokeilussa materiaalit eivät päätyneet uusiin rakennusprojekteihin, Kiertotalous Pirkanmaa onnistui omassa vastaavanlaisessa hankinnassaan hyödyntämällä oppeja tämän kohteen kilpailutuksesta. Toivon, että moni muukin toimija hyödyntää kokeilumme tuloksia ja kehittää toimintaansa kiertotalouden mukaiseksi.”, toteaa KIELO-hankkeen projektipäällikkö.
Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Artikkeli ja toimenpiteet ovat osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Mikkelin kaupungin vuokrataloyhtiö Mikalo Oy kilpailutti vuosina 2023–2024 yhteistyössä KIELO-hankkeen kanssa purku-urakan kiertotalouskriteerein tavoitteenaan kokeilla rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä. Uudelleenkäytöstä saadut hiilidioksidipäästösäästöt olisivat olleet huomattavat, sillä ne olisivat vastanneet keskimäärin yhden suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä. Hankintaan varatun määrärahan ylitys osoittautui esteeksi käytännön toteutukselle, mutta itse kilpailutusprosessin opit tulevat jäämään käyttöön sekä muiden julkisten toimijoiden hyödynnettäväksi.
Mikkelissä kaupungin vuokrataloyhtiö Mikalo Oy kilpailutti vuosina 2023–2024 purku-urakan kiertotalouskriteerein kokeillakseen rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä autokatoksen rakentamisessa.
Tarkoituksena oli edistää julkisten hankintojen avulla kiertotaloutta sekä testata rakennusmateriaalien uudelleenkäytön mahdollisuuksia käytännössä.
Kokeilun kohteeksi valikoitui vuonna 1979 rakennettu kolmikerroksinen asuinkerrostalo Vihuritaival 7 C-D Mikkelissä, Kaituenmäen kaupunginosassa. Kohde oli päätetty purkaa, koska se oli alkuperäiskunnossa ja ollut jo pitkään vajaalla käytöllä.
Samalla tontilla sijaitsi kaksi muuta Mikalon omistamaa vuokrakerrostaloa, Vihuritaival 7 A-B sekä Vihuritaival E, jotka oli tarkoitus saneerata. Ideana oli, että C-D-rakennuksen ehjänä purettavista betonielementeistä rakennettaisiin autokatos palvelemaan näiden kahden muun vastasaneeratun rakennuksen asukkaita.
Kuvassa kiertotalouskokeilun kohde Vihuritaival 7 C-D. Kuvalähde: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Uudelleenkäytön suunnitelmat muuttuivat jo projektin alkuvaiheessa
Kun Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun KIELO-hankkeen hankehakemusta ja siinä toteutettavia rakennusmateriaalien uudelleenkäyttökokeiluja ideoitiin, pääteltiin Vihuritaival 7 C-D:n julkisivujen betonisandwich-elementtien perusteella, että rakennus olisi kauttaaltaan betonielementtirakenteinen.
Betonielementtien uudelleenkäyttöä haluttiin kokeilla, koska sen avulla voitaisiin saada vaikuttavat hiilidioksidipäästösäästöt, sillä tutkimusten mukaan uudelleenkäytettyjen betonielementtien hiilijalanjälki on vain noin 5 % verrattuna uuteen neitseellisistä raaka-aineista valmistettuun betonielementtiin.
Keväällä 2022 kohteessa tehdyissä tarkemmissa selvityksissä kuitenkin havaittiin, että rakennuksen runko olikin paikallavalettua betonia, ainoastaan julkisivu oli elementtirakenteinen. Tämä muutti uudelleenkäytön suunnitelmia: päätettiin hyödyntää katoksen rakentamisessa rakennuksen jo olemassa olevia kellarikerroksen kantavia seinä- ja välipohjarakenteita. Suunnitelmat uudelleenkäytöstä tehtiin yhteistyössä paikallisen Granlund Oy:n suunnittelutoimiston kanssa.
Kuvakaappaus arkkitehdin pääpiirustuksesta. Kuva: Granlund Mikkeli Oy
Kuvakaappaus arkkitehdin pääpiirustuksesta. Kuva: Granlund Mikkeli Oy
Markkinavuoropuhelun tavoitteena on varmistaa hankinnan onnistuminen
Kokeiluhankkeen osapuolilla ei ollut aiempaa kokemusta betonielementtien tai olemassa olevien rakenteiden uudelleenkäytöstä tai kohteen esipurusta, joten potentiaalisesti urakkaa tarjoaville yrityksille päätettiin antaa mahdollisuus antaa palautetta uudelleenkäyttösuunnitelmien toteutettavuudesta sekä itse kilpailutuksesta.
Kutsu markkinavuoropuheluun julkaistiin julkisten hankintojen tarjouspalvelu Cloudiassa toukokuussa 2023. Markkinavuoropuhelusta tiedotettiin potentiaalisia tarjoajia puhelimitse, sähköpostitse sekä ilmoittamalla tilaisuudesta MikseiMikkelin somekanavissa ja kaupungin tapahtumasivuilla.
Markkinavuoropuhelutilaisuus järjestettiin kesäkuussa 2023 Mikkelin kaupungintalolla. Tilaisuudessa käytiin osallistujien kesken läpi urakkaa, sen luonnos- ja uudelleenkäyttösuunnitelmia ja esipurkumahdollisuuksia, itse tarjouskilpailua sekä KIELO-hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä. Tapahtumaan osallistui 4 eri potentiaalista alan toimijaa, Mikalo Oy sekä MikseiMikkeliltä hankinta-asiantuntija, KIELO-hankkeen kiertotalousasiantuntija sekä projektin työntekijöitä Xamkilta.
Tarjouspyynnössä annettiin mahdollisuus kahteen eri toteutusvaihtoehtoon
Kun alueen kaavamuutos, kahden muun rakennuksen saneeraussuunnitelmat ja autokatoksen piirustukset olivat valmiit, tarjouskilpailu avattiin HILMA:ssa marraskuussa 2023, ja tarjouksille annettiin noin seitsemän viikon jättöaika, eli vuoden 2023 loppuun saakka.
Tarjouspyynnössä esitettiin kaksi erilaista toteutusvaihtoehtoa, Vaihtoehto 1 ja Vaihtoehto 2.
Vaihtoehto 1: Rakennus puretaan niin, että olemassa olevia kellarin seinä- ja välipohjarakenteita hyödynnetään uudelleen tontille rakennettavassa autokatoksessa. Lisäksi kaksi muuta asuinrakennusta tontilla saneerataan.
Vaihtoehto 2: Rakennus puretaan maan tasalle ilman materiaalien uudelleen- tai uusiokäyttöä, ja kaksi muuta asuinrakennusta tontilla saneerataan.
Tarjousten vertailukriteereinä käytettiin ensisijaisesti hintaa (85 pistettä). Lisäksi laadullisilla kriteereillä oli mahdollista saada enintään 10 lisäpistettä esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäytön tai innovatiivisten ratkaisujen perusteella.
Vihuritaival 7 C-D:n sisäpintoja oli joissakin asunnoissa kunnostettu vuosien varrella uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Kellarin seinärakenteiden jako soveltui hyvin autokatoksen toteuttamiseen. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Kilpailutukseen saatiin määräaikaan mennessä kaksi tarjousta
Määräaikaan mennessä saatiin kaksi tarjousta, mutta molemmat tarjouksista jouduttiin hylkäämään, koska tarjousten arvo ylitti hankintaan varatun määrärahan.
Saatujen tarjousten perusteella autokatoksen rakentaminen hyödyntäen olemassa olevia rakenteita olisi edullisimmillaan ollut hieman yli puolet kalliimpi kuin sen rakentaminen täysin uusista materiaaleista. Toisessa tarjouksessa kiertotalousvaihtoehto oli n. 7 kertaa verrattuna uusista materiaaleista rakennettuun katokseen. Karkean vertailun eri toteutusvaihtoehtojen kustannuksista voit ladata tästä.
Kumpikin tarjoaja oli siis tarjousten perusteella valmis toteuttamaan autokatoksen hyödyntäen olemassa olevia rakenteita, toinen kuitenkin oli lisännyt tarjoukseensa selvästi ”varmuuskerrointa”. Toinen tarjoajista oli tehnyt myös muita ehdotuksia, miten purkumateriaaleja voitaisiin tontilla tai muussa tarjoajan kohteessa käyttää uudelleen. Molemmat tarjoajista olivat paikallisia yrityksiä.
Purettavaksi päätetyn rakennuksen purku-urakka kilpailutettiin ilman kiertotalouskriteerejä keväällä 2024, ja rakennus purettiin kesän aikana ”perinteisin menetelmin” ilman materiaalien uudelleen tai uusiokäyttöä. Kaksi muuta rakennusta tontilla jäivät odottamaan saneerausta.
Uudelleenkäyttöön liittyy haasteita ja mahdollisuuksia
Kokeilussa havaittiin, että kiertotalousratkaisujen korkeat alkuinvestoinnit rajoittavat niiden toteuttamista erityisesti taloudellisesti haastavina aikoina. Rakennusmateriaalien hinnannousu, talouden taantuma, kuntien ja kaupunkien säästöpaineet, ehjänä purkamisen kustannukset sekä suunnitelmat uudelleenkäytöstä lisäävät hankkeiden kustannuksia. Lisäksi kaikilla alan toimijoilla ei välttämättä ole kokemusta tai tietoa uudelleenkäytön hyödyistä, joka voi nostaa hankkeen kustannuksia.
Tarjoajat suosivat vakiintuneita toimintatapoja, jotka ovat taloudellisesti ja ajallisesti riskittömämpiä. Jatkoa ajatellen olisi voinut olla järkevämpää kilpailuttaa kahden muun rakennuksen saneeraus erillisenä urakkana, sillä saneeraus- ja uudisrakentajilla ei välttämättä ole raskasta purkukalustoa ja raskaspurkualan osaamista.
Toisaalta kiertotalouden edut ympäristölle ovat kiistattomat: uudelleenkäyttö pienentää rakennusprojektien hiilijalanjälkeä merkittävästi. Tässä kohteessa olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen autokatoksen runkorakenteissa olisi vähentänyt karkeasti laskien hiilidioksidipäästöjä n. 8 800 kg CO₂e verrattuna täysin uusista rakennusmateriaaleista rakennettuun katokseen. Betonirakenteiden uudelleenkäytössä on hyvä huomioida, että valmis betoni karbonatisoituu, eli sitoo ilmakehästä hiilidioksidia itseensä, jolloin betonirakenteet voivat toimia hiilinieluna.
Lukema 8 800 kg CO₂e vastaa yhden suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä vuoden aikana. Vertailun vuoksi, saman määrän hiilidioksidia tuottaisi, jos sähkösauna lämmitettäisiin 933,6 kertaa. Tämä havainnollistaa, kuinka suuresta päästömäärästä on kyse. (Lähde: https://www.openco2.net/fi/co2-muunnin) Karkean hiilijalanjälkilaskelman katoksen eri toteutusvaihtoehdoista voit ladata tästä.
Uudelleenkäyttö olisi myös auttanut luontokadon torjunnassa, koska rakentamisessa olisi tarvittu vähemmän neitseellisiä raaka-aineita.
Kun tilaajat ja työn tarjoajat saavat käytännön kokemuksia ehjänä purkamisesta ja materiaalien uudelleenkäytöstä, voi niihin liittyvät mahdolliset ennakkoluulot hälvetä ja vastaavanlaisia projekteja uskalletaan onnistumisten myötä toteuttaa myös jatkossa.
Alalle voisi syntyä uusia työpaikkoja erikoisosaamista vaativiin tehtäviin, kuten uudelleenkäyttöön soveltuvien materiaalien kartoittamiseen, ehjänä purkamiseen, suunnitteluun, kunnostukseen ja jälleenmyyntiin.
Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Artikkeli ja toimenpiteet ovat osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Kuva: Älykkäät koneet -laboratorio, professori Heikki Handroos kertoi osallistujille älykkäiden koneiden TKI-toiminnasta LUT:ssa.
VerstasCO2-hankkeen järjestämä Teollisuusasiaa -tapahtuma järjestettiin tänä vuonna LUT:ssa Lappeenrannassa 12. joulukuuta. Mukana oli tusinan verran yrityksiä, jotka saivat koko päivän kestäneellä vierailulla kuulla LUT:n tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä palveluista yrityksille. Päivän ohjelmaan kuului myös vierailut Älykkäät koneet -laboratoriossa ja J. Hyneman -protopajassa.
Vierailun aikana kuultiin esitykset seuraavilta henkilöiltä:
Rehtori Juha-Matti Saksa (kuva alla)
Älykkäiden koneiden laboratorio: professori Heikki Handroos
Valmistustekniikka: professori Juha Varis
Hitsaus: apulaisprofessori Tuomas Skriko
Laser: laser-laboratorion johtaja Ilkka Poutiainen
Suomesta voisi tulla vesiosaamisen pikkujättiläinen, kun nyt vireillä olevat innovaatiot viedään maailmalle. Puhdas vesi ei ole meillekään enää luonnolahja, vaan vesien käsittely vaatii erityistä teknologiaa. Mikrobien avulla esimerkiksi jätevesistä saataisiin biojalostamoissa hyödyllisiä raaka-aineita.
Ruskea vaahto kuplii jäteveden pinnalla, kun ilmaa puhalletaan isoon selkeytysaltaaseen. Vesi virtaa kohti kalvosuodattimia. Niihin tarttuvat samean veden kiintoaineet. Mikkelin jätevedenpuhdistamon luolastossa on hyvä ilmanvaihto, sillä vedestä erotaan myös typpeä kaasuna ilmaan.
Puhdistettu vesi päätyy kirkkaana Saimaaseen eikä sisällä enää kuin hitusen typpeä lannoittamaan leviä ja vesikasveja. Denitrifikaatiobakteerien avulla jätevedestä kaasutettu typpi taas päätyy ilmakehään, mutta pitäisikö se kuitenkin ottaa talteen?
Toisaalla lannoitetehtaat kuluttavat energiaa sitomalla sähköllä ilmasta typpeä keinolannoitteisiin, joita viljelijät sitten levittävät peltoihinsa paremman sadon saamiseksi.
Mikrobien kykyyn luoda uusia raaka-aineita jätteistä on uskonut jo pitkään Elias Hakalehto. Sellutehtaan sivuvirrasta voisi mikrobien avulla biojalostamossa tuottaa raaka-aineita tai biopolttoainetta.
Tästä Hakalehdon yrityksellä on jo vahvaa näyttöä Tampereen Hiedanrannan puhdistushankkeesta.
– Mikrobien avulla voitaisiin puunjalostusteollisuuden sivuvirroista tuottaa maanparannusaineita, kemikaaleja ja energiakaasuja.
Hyödyntämisen sijaan järveen päätynyt sellutehtaan nollakuitu menee Tampereella kuitenkin tutkimusten jälkeen polttoon. Helpoin ja kukaties lyhyellä tähtäyksellä halvin keino voitti, ympäristö ehkä ei. Samalla ei syntynyt uuden taloudellisen toimeliaisuuden rakentumista jätteen muuttuessa raaka-aineeksi.
Kuten moni muukin ala, niin jätevedenpuhdistusteknologia on konservatiivista. Suuret valmistajat luottavat koeteltuun tekniikkaan eivätkä ole heti valmiita muutoksiin.
Uusia mahdollisuuksia
Mikkeliin ollaan kokoamassa pieniä vesialan yrityksiä ja startup-yrityksiä. Niille on tarjolla oma koetilansa EcoSairilan jätevedenpuhdistamon luolastossa. Tilaan johdetaan jätevettä suoraan prosessista, jolloin materiaali tarjoaa todellisen tutkimuskohteen innovaatioita etsiville pienille yrityksille.
Elias Hakalehdon pieni Finnoflag-kehitysyhtiö on vuosikymmenten ajan luonut mikrobeihin perustuvaa teknologiaa esimerkiksi vesijohtoveden laadun seurantaan. PMEU-laitteistot vahtivat vesijohtoverkkoon päätyvän veden laatua esimerkiksi Turun vesilaitoksella.
Jos veden laadussa ilmenee vikaa, mikrobiperusteinen laitteisto hälyttää etänä olevalle valvojalle.
Kiertotalouden pitäisi ottaa vauhtia teollisuudesta, jolla on mahdollisuuksia suurien massojen käsittelyyn. Tällöin päästäisiin Hakalehdon mielestä eroon saastuttamisesta ja päinvastoin puhdistettaisiin ympäristöä, kun puunjalostusteollisuuden jätteistä tulisi raaka-ainetta.
Tohtori Elias Hakalehto on Itä-Suomen ja Helsingin yliopiston dosentti, mutta on aina halunnut soveltaa tutkimustulokset nopeasti käytäntöön. Tällöin hidasliikkeinen puurtaminen akateemisella uralla ei kiinnostanut, vaan oma kehitysyhtiö on antanut väylän toimia.
– Kiertotalous ei ole taloudellisesti yhtään haastavampaa, vaan nämä ovat ihan järkevästi toteutettavia hankkeita.
Hakalehto ottaa esimerkiksi Intian, jossa kolmasosa osa pelloista on jo kemikalisoitunut viljelykevottomaksi. Maan nykyinen poliittinen johto aikoo luopua lähivuosina myös keinolannoitteista.
Finnoflag on kymmenen vuoden ajan kehittänyt ratkaisua, jossa maaperässä itsenäisesti toimivat bakteerit pystyvät sitomaan typpeä kasvien käyttöön.
Näin kasvu voi olla jopa kaksinkertaista normaaliin verrattuna ja satotaso kohenee huomattavasti ilman kemiallisia lannoitetta. Tehokkaat bakteerit saadaan maaperään käyttämällä orgaanisia lannoitteita. Samalla keinolla voidaan ottaa eroosion köyhdyttämiä tai saasteiden pilaamia maita uudelleen käyttöön ja ravinnon tuotantoon.
– Poliittiset ja sosiaaliset ongelmat voidaan ratkaista mikrobien avulla, visioi Hakalehto.
Jätevesistä kerätään kiintoaineita kalvosuodatukseen ja bakteerit haihduttavat typpeä ilmaan. Näin myös Mikkelin modernissa laitoksessa, missä aiotaan tuottaa myös puhdistettua vettä teollisuuden tarpeisiin. Nyt puhdistettu vesi virtaa Saimaaseen.
Mikkeliin keskittynyt uutta vesiosaamista
Uuden EcoSairilan vedenpuhdistamon maanalaisessa luolastossa ei lemua sakea jätevesi kuin muutamassa paikassa. Parin vuoden ikäinen puhdistamo pitää sisällään myös vesihuollon kiertotalouteen ja digitalisaatioon keskittyvän Blue Economy Mikkeli Osaamiskeskuksen ytimen.
Se tarjoaa yrityksille TKI- ja koulutuspalveluita sekä mahdollisuuden hyödyntää ainutlaatuista testaus- ja pilotointiympäristöä oman liiketoimintansa kehittämisessä. Hakalehdon Finnoflag aikoo olla yksi näistä yrityksistä.
Nyt pilotointiluolassa on menossa japanilaisen yrityksen testi, jossa etsitään tuloksia sen valmistamien kalvojen puhdistustehosta. Jätevesi pulppuaa pikkualtaassa ja sensorit tallentavat dataa talteen.
Tarkkailutason seinällä koreilevat vihkimistilaisuudessa olleiden viiden päättäjän kädenjäljet. Ensimmäinen niistä on silloisen elinkeinoministeri Mika Lintilän punaisena hohtava kämmenen kuva.
Mikkeli on solminut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen osaamiskeskuksen kehittämiseksi vuosille 2021–2027. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia.
EcoSairilan alueella on muutakin jätteiden hyödyntämistä, mutta uutta teknologiaa hyödyntävä jätevedenpuhdistamo uusiovesilaitoksineen, biokaasulaitos sekä monipuoliset tutkimus-, kehitys- ja testiympäristöt muodostavat kattavan kokonaisuuden uuden vesiliiketoiminnan kehittämiseen.
Mikkelin kaupungin projektipäällikkö Juha Kauppinen esittelee EcoSairilan puhdistamon koulutustilaa ja Blue Economy Mikkelin tavoitteita.
Blue Economy Mikkelin (BEM) tarkoitus on auttaa startup- ja pk-yrityksiä pääsemään alkuun uusien ideoiden ja innovaatioiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa. Näitä ratkaisuja on tarkoituksena kaupallistamaa paikallisten yrityskehitysorganisaatioiden sekä kansainvälisten kumppanuuksien ja verkostojen avulla.
BEM kokoaa yhteen koulutusalan toimijoita, jotta voidaan tarjota erilaisia koulutuskokonaisuuksia ja tuotteita vesihuoltoon ja veden kiertotalouteen.
LUT-yliopiston professori Amit Bhatnagar tutkii Mikkelissä levien mahdollisuuksia sitoa jäteveden epäpuhtauksia ja tekee yhteistyö uuden jätevedenpuhdistamon kanssa. (kuva: Markku Sandell)
EU-rahaa halutaan lisää
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei aikoo haalia Euroopan unionista yhä enemmän korvamerkitsemätöntä rahaa Etelä-Savoon. Tämä vaatii aktiivista rahoituslähteiden ja isojen EU-hankkeiden seurantaa.
Kasvavan rahoitushakuosaamisen uskotaan helpottavan onnistumia eurovirtojen ohjaamisessa maakuntaan.
Kaksi Blue Economy Mikkeli Water -klusteriin kuuluvaa vesialan yritystä sai viime vuonna merkittävän CircInWater innovaatiotukipäätöksen yhteishankkeelleen. Hankkeen tavoitteena on nopeuttaa älykkäiden vesiratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.
Asiantuntija Saija Tillgren kertoo, että pk-yritykset voivat tässä hankkeessa saada jopa sataprosenttisen tukirahoituksen uuden tuotteen, palvelun tai menetelmän kehittämiseen.
Bioresque on Finnoflagin ja Suomen Ekosovelluksen hanke, joka sai 100 prosentin tuen CircInWater -innovaatio-ohjelmasta, jota muiden eurooppalaisten partnereiden lisäksi on toteuttamassa MikseiMikkeli ja BEM.
Yritykset kehittävät BioResque-hankkeessa selluloosapohjaisesta sedimentistä mikrobien ja niiden entsyymien avulla kemikaaleja, kaasuja ja maanparannusainetta.
CircInWater-hankkeessa jaetaan myös 4000 osaamis- ja 2000 euron kansainvälistymisseteleitä. Jälkimmäisiä on jaossa kymmenen kappaletta pk-yrityksille, jotka ovat lähdössä lokakuun vesialan tapahtumaan New Orleansiin Yhdysvaltoihin.
Huoltovarmuus mikrobien varassa
Kriisitilanteissa Suomen ruoantuotanto joutuu koetukselle, jos keinolannoitteiden saatavuus häiriintyy tai katkeaa. Tämä nähtiin jo Ukrainan sodan alettua, kun osa maailman lannoiteteollisuudesta joutui sodan jalkoihin
Elias Hakalehto näkee bioteknologian tässä vaihtoehtona tuottaa viljelyn tarvitsemia maanparannusaineita ja lannoitteita.
Myös energian tuottamisessa mikrobit voisivat olla yksi ratkaisu. Biovedyn tuottaminen ei ole hankalaa, sillä eri biologiset prosessit tuottavat vetyä ja näitä voidaan kiihdyttää. Ongelmana on vedyn kerääminen ja talteenotto, mutta siihenkin etsitään Suomessakin uusia ratkaisuja.
– Ratkaisuja pitää määrätietoisesti kehittää ja silloin esimerkiksi vedenpuhdistuslaitokset muuttuisivat samalla energiaa tuottaviksi laitoksiksi. Ihmisen talous pitäisi sopeuttaa osaksi luonnon taloutta, Hakalehto sanoo.
Mikrobit ovat kaikkialla läsnä olevia, joten niiden tutkimusta voi hyödyntää monessa, kuten terveydenhoidossa, kiertotaloudessa, ravinnontuotannossa, ympäristönsuojelussa ja eri teollisuuden aloilla, hän kuvaa yrittäjyyttään.
Mikrobit ovat ympärillämme näkymättöminä, mutta niiden vaikutus tuntuu monissa luonnon prosesseissa ja elintoiminnoissamme. Kuva: Tarmo Humppi
Tämä artikkeli on osa Blue Economy Mikkeli -artikkelisarjaa, joka on toteutettu BEM osaamiskeskus IlI -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
