fbpx

Mikkeliläinen MosaiikkiMyymälä on Pohjoismaiden laajimpia ja tunnetuimpia alan verkkokauppoja

Sirpa ja Jukka Hämäläinen työllistävät itsensä ja kaksi aikuista lastaan myymällä mosaiikkitarvikkeita verkossa. Alan trendien seuraaminen, opetusvideoiden jakaminen ja aktiivinen markkinointi ovat tuoneet yritykselle tunnettuutta ja kasvua.

Mikkeliläisen MosaiikkiMyymälä-yrityksen varastomyymälä sijaitsee Mikkelin Tupalassa teollisuushallin kivijalassa. Myymälää pidetään asiakkaille auki talvella vain noin kerran kuussa ja heinäkuussa useammin, mutta aukioloaikoina myymälä täyttyy kävijöistä, jotka tulevat eri puolilta Suomea tai jopa ulkomailta asti – varta vasten MosaiikkiMyymälän vuoksi.

– Moni asiakas kertoo, että he yhdistävät myymälässämme käynnin vierailuun Mikkelin eri kohteissa, MosaiikkiMyymälän yrittäjä Sirpa Hämäläinen kertoo.

Suurin osa yrityksen asiakkaista asioi kuitenkin verkossa. Siellä MosaiikkiMyymälä on toiminut vuodesta 2010 lähtien. Yritys on työllistänyt aviopari Sirpa ja Jukka Hämäläisen sekä heidän kaksi aikuista lastaan jo 14 vuoden ajan.

– Olemme suomalainen perheyritys, Hämäläiset sanovat.

Verkkokaupassa myynnissä kaikkiaan noin 4000 tuotetta

MosaiikkiMyymälä myy verkossa laajasti erilaisia mosaiikkitarvikkeita: mosaiikkipaloja, lasihelmiä, työkaluja, tarvikkeita, pohjia ja muotteja sekä valmiita paketteja mosaiikkiprojektien toteuttamiseen. Verkkokaupassa on tällä hetkellä myynnissä kaikkiaan noin 4000 tuotetta ja uutta tulee koko ajan.

– Pohjoismaissa tai Suomessa ei ole muita toimijoita, joilla olisi näin laaja valikoima mosaiikkitöihin liittyviä tarvikkeita. Olemme löytäneet oman nichen, Jukka Hämäläinen sanoo.

Yrityksen tarina alkoi 2000-luvun alussa, kun Sirpa ja Jukka Hämäläinen vierailivat Barcelonassa ja hurahtivat mosaiikkitöiden tekemiseen. Sirpa Hämäläinen on koulutukseltaan markkinointimerkonomi ja artesaani, ja hän työskenteli aiemmin kaupan alalla. Jukka Hämäläisellä on kuljetusalan yritys. 2007 he perustivat mosaiikkitarvikkeita myyvän kivijalkakaupan Mikkeliin ja Sirpa Hämäläinen alkoi pitää myös mosaiikkityökursseja.

Varsinainen sysäys verkkokauppaan lähti vuosina 2009–2010, kun pariskunta piti Mikkelin Wanhassa muuntamossa mosaiikkinäyttelyt, joissa vieraili kahtena kesänä yli 13 000 kävijää, kaukaisimmat Australiasta. Iso kävijämäärä kertoi, että mosaiikkitarvikkeille voisi olla kysyntää.

– Näyttelyn kävijät kyselivät, voisiko meiltä ostaa enemmänkin mosaiikkitarvikkeita. Googletimme, miten verkkokauppa tehdään ja mikä olisi hyvä verkkokaupan pohja, ja otimme käyttöön ensimmäisen, joka näytti hyvältä, pariskunta kertoo.

Google-hakukone oli apuna myös, kun Hämäläiset alkoivat kasvattaa mosaiikkitarvikkeiden valikoimaansa ja etsiä tavarantoimittajia. Lähes kaikki tuotekuvat verkkoon kuvattiin itse, kuten tehdään vielä tänäkin päivänä.

Verkkokauppa on toiminut alusta alkaen kolmella kielellä, suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.

Nykyisin MosaiikkiMyymälällä on kaksi verkkokauppaa, mosaiikkimyymala.com ja mosaikshop.se.
Verkkokaupan markkinointikanavaksi perustettiin aluksi MosaiikkiMyymälän Facebook-sivu, jolle alkoi nopeasti kertyä seuraajia, ja yrityksen tunnettuus alan harrastajien joukossa alkoi kasvaa. Nykyään MosaiikkiMyymälällä on Facebookissa yli 22 000 seuraajaa.

Alkuvuosina tunnettuuden kasvattamisessa oli apuna myös Ylen tv-ohjelma Puutarhaunelmia, joka oli kuvattu Hämäläisten mosaiikkeja vilisevässä puutarhassa vuonna 2006. Ohjelmasta näytettiin uusintoja monta vuotta, ja Hämäläisten mosaiikki-innostuksesta kirjoitettiin myös useissa lehdissä.

– Tänä päivänä ilmaisen tunnettavuuden ja näkyvyyden saaminen on haaste. Koska olemme toimineet alalla niin pitkään, meillä on hyvä tunnettuus tällä alalla Suomessa ja moni vanha asiakas on pysynyt uskollisena.

“Seuraamme alan trendejä ja luomme niitä itse”

Nykyisin MosaiikkiMyymälällä on käytössään useita eri markkinointikanavia ja -tapoja.

– Teemme ahkerasti opetusvideoita ja julkaisemme uusia mallitöitä. Seuraamme alan trendejä ja luomme niitä itse. Videoita julkaistaan Facebookin lisäksi Instagramissa, YouTubessa, TikTokissa ja Pinterestissä, Sirpa Hämäläinen kertoo.

Some-mainontaa tehdään Pohjoismaihin. Aluksi some-markkinointiakin tehtiin yrityksessä itse, mutta muutaman vuoden ajan sitä on tehnyt ulkopuolinen tekijä.

– Uusasiakashankintaa tehdään nimenomaan some-markkinoinnilla. Siihen pitää laittaa rahaa, mutta se on tuonut meille hyvin asiakkaita. Myös uutiskirje on tärkeä. Meillä sen tilaajia on tuhansia, ja se näkyy heti tilausten määrässä, kun se on lähetetty.

Hakukoneoptimointi on myös tärkeää, ja MosaiikkiMyymälä nouseekin lähes ensimmäisenä Googlessa mosaiikkiaiheita haettaessa. Perinteistä lehtimainontaa MosaiikkiMyymälä tekee yhdessä lehdessä, askartelu- ja kädentaitolehti Ihanassa.

Verkkokaupan tekemistä ja markkinointia yrittäjät ovat opetelleet omin päin. Tärkeitä apuja on saatu myös Miksein ja Digiportaiden järjestämistä koulutuksista. MosaiikkiMyymälä on mukana myös Mikkelin Verkkokauppiasklubissa, jossa jaetaan kokemuksia ja opitaan toisilta paikallisilta verkkokauppiailta.

Asiakkaita ympäri Eurooppaa

 MosaiikkiMyymälä toimittaa tuotteita EU:n jäsenmaihin. Pääasiallinen ulkomaan myynti tulee Ruotsista ja Tanskasta, vakiasiakkaita on myös muun muassa Latviassa, Kyproksella ja Italiassa.

– Eri maissa suosituimmat maksuvälineet täytyy tuntea. Meillä on käytössä Paytrail, Klarna ja PayPal, Jukka Hämäläinen sanoo.

MosaiikkiMyymälä tilaa tavaraa pitkälti Kiinasta ja Keski-Euroopasta. Tavarantoimittajiin on luotu henkilökohtaisia suhteita käymällä tuotantolaitoksissa paikan päällä.

– Kävimme vuonna 2015 Miset Oy:n järjestämän Kiina-valmennusohjelman ja ensimmäisellä Kiinan-matkallamme meillä oli mukana Kiina-asiantuntija.

Hämäläiset käyvät myös kerran vuodessa maailman suurimmilla Creative World -käsityömessuilla Frankfurtissa, jossa on mahdollisuus verkostoitua ja tavata tavarantoimittajia henkilökohtaisesti. Alalle oppia on haettu muun muassa mosaiikkikursseilta Roomasta.

mosaiikkimyymälä, varasto
Sirpa Hämäläisen ja Jukka Hämäläisen mielestä Mikkelissä on hyvä toimia verkkokauppiaana. Sijainti on melko keskeinen Suomessa, liiketilojen vuokrat ovat edullisemmat kuin isommissa kaupungeissa ja toisaalta kaupungin sisällä on lyhyet yhteydet joka paikkaan.

Lähitulevaisuudessa lisätään tekoälyn käyttöä

MosaiikkiMyymälä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Kasvua tuli erityisesti koronavuosina. Koronan myötä alettiin esimerkiksi tehdä opetusvideoita, joista ensimmäiset kuvasi ammattilainen. Nykyisin videot kuvaa ja editoi Hämäläisten tytär.

– Korona-aika oli käsityöalalla pudotuspeliä. Me emme jääneet paikoilleen surkuttelemaan. Keksimme nopeasti uusia tuotteita ja ideoita. Meillä oli onneksi hyvä varasto, ja tavaraa myytiin tosi paljon, kun monilta toimittajilta askartelutuotteet loppuivat.

MosaiikkiMyymälän liikevaihto ei ole julkista tietoa, mutta yrittäjät sanovat, että yritys työllistää neljä henkeä ja sen talous on kunnossa. Tilauksien määrästä kertoo jotain esimerkiksi se, että kun perhe käy töihin viikonlopun jälkeen, tarvitaan kolme henkeä pakkaamaan tavaroita asiakkaille.

Työtehtäviä on yrityksen sisällä jaettu osaamisen mukaan: Jukka huolehtii hallinnosta ja tietoteknisistä asioista, pariskunnan poika hoitaa logistiikkaa ja purkaa kuormia ja tytär vastaa enemmän somekanavista, markkinoinnista ja muun muassa uutiskirjeistä. Sirpa luo uutta, tekee DIY-paketteja eli tarvikepaketteja, jotka sisältävät kaikki tarvikkeet tiettyihin mosaiikkitöihin, ja hoitaa tilauksia.

– Koko ajan pitää keksiä jotain uutta, Sirpa sanoo.

Lähitulevaisuudessa uutta on esimerkiksi lisääntyvä tekoälyn käyttö: opetusvideoita aletaan tekstittää ja puhua ruotsiksi ja englanniksi tekoälyn avulla.

Tulevaisuudessa MosaiikkiMyymälän tavoite on kasvaa edelleen. Esimerkiksi ulkomaankauppa on kasvanut koko ajan omalla panostuksella.

Verkkokauppa pitää tehdä kunnolla

Sirpa ja Jukka Hämäläinen kannustavat pohtimaan rohkeasti verkkokauppiaaksi ryhtymistä, jos mielessä on hyvä liikeidea ja siihen liittyvä tuote tai palvelu.

– Verkkokauppa pitää kuitenkin tehdä kunnolla. Apuja on onneksi saatavilla tänä päivänä ja niitä kannattaa käyttää.

Esimerkiksi Mikseiltä ja Digiportaat-hankkeelta saa monenlaisia neuvoja ja tukea verkkonäkyvyyden kasvattamiseen ja verkkokaupan työkaluihin.

Vaikka verkkokauppa on omalla tavallaan kasvotonta, tärkeintä on kuitenkin pitää mielessä asiakkaiden palveleminen.

– Me saamme todella hyvää asiakaspalautetta juuri nopeasta ja hyvästä palvelusta. Juuri  aamulla eräs asiakas soitti henkilökohtaisesti ja kehui palveluamme, Hämäläiset sanovat.

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti

Sirpa Hämäläinen on kirjoittanut myös mosaiikkiaiheisen kirjan Mosaiikki valloittaa (Readme 2023).

Kansallinen mökkipäivä, Laiturilla-hanke

Hyvää kansallista mökkipäivää!

Nyt on toukokuun ensimmäinen perjantai ja toivotamme kaikille hyvää kansallista mökkipäivää! Näihin aikoihin monet suuntaavat mökille pitkän talven jälkeen, edessä on ihana kesä mökkipuuhineen, tapahtumineen ja elämyksineen.

Ensimmäisen kerran kansallista mökkipäivää vietettiin vuonna 2016. Päivän lanseerasi Suomalaisen työn liitto osana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaansa. Ajankohdaksi valikoitui toukokuun ensimmäinen perjantai, johon tuona vuonna sattui helatorstaiviikonloppu ja monilla vapaa-ajanasukkailla mökkikauden aloitus. Samalla käynnistyivät lukuisat mökkipuuhat ja -projektit, joita suomalaiset pitävät olennaisena osana mökkeilykokemusta. 

Tuolloin 2016 mökkipäivän yhteydessä nostettiin esiin vapaa-ajan asumisen kansantaloudellisia vaikutuksia. Kansallisen mökkipäivän kuin myös koko Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan tarkoituksena oli muistuttaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista työllisyystilanteeseen ja hyvinvointiin maassamme. Kampanja kesti aikansa ja kansallinen mökkipäivä oli sen loppumisen myötä vaipua unholaan; Laiturilla-tiimissä olimme sen jo ehtineet bongata ja siitä lähtien olemme joka kevät toukokuun ensimmäisenä perjantaina toivottaneet hyvää kansallista mökkipäivää. Perinne jatkukoon. 

Paitsi taloudellisia vaikutuksia vapaa-ajan asumisella on tutkitusti myös merkittäviä ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Moni mökkeilijä pitää tärkeänä huolehtia mökkimaisemasta ja ympäristöstä, osallistua paikallisiin tapahtumiin, mökkiseudun yhteisöjen elämään ja rientoihin sekä käyttää paikallisia palveluita. Maaseutu ja kaupunki kohtaavat, lähentyvät ja ovat vuorovaikutuksessa. Yhteisöt pysyvät elävinä ja mökkiseudun palvelut olemassa. Mökkeily tuottaa myös hyvinvointivaikutuksia, edistää terveyttä ja toimintakykyä, vahvistaa luontosuhdetta ja -yhteyttä sekä tuo kaivattua virkistystä hektiseen arkielämään. 

Mielestämme juuri näin kansallisena mökkipäivänä kannattaa pohtia mökkeilyn merkitystä ja tärkeyttä laajemminkin. Suomen yli puoli miljoonaa vapaa-ajanasuntoa ja reilut kolme miljoonaa mökkeilyn parissa puuhailevaa kansalaista näkyvät monin tavoin maisemassa, kylänraiteilla ja vesillä. Mökkeily on oleellinen ja maailman mittakaavassa ainutlaatuinen osa suomalaista kulttuuria. Mökkikulttuuri on ilmiö, jonka me kaikki tunnistamme ja jota siirrämme myös seuraaville polville. Meistä monille mökki on yksi rakkaimmista paikoistamme – ellei jopa rakkain. 

Mökkeily on oman nimikkopäivänsä ansainnut! 

Tuula Pihkala
projektipäällikkö
Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki -hanke
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Lukuvinkki: tutustu Etelä-Savon vapaa-ajan asumiseen Laiturilla-sivustolla.

Laiturilla 3 -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin seutuvaliokunta, EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Laiturilla-hankkeen logot
Salissa penkkiriveilla yleisöä ja edessä kolme miestä ison näyttöpäätteen vieressä.

Nordic Generationin aurinkovoimahanke kiinnosti Suursuon lähialueen asukkaita

Tuuli- ja aurinkovoimayhtiö Nordic Generation Oy esitteli Suursuon aurinkovoimahanketta lähialueen asukkaille. Punaisen Piipun kievariin Vehmaskylään 25.4. oli saapunut lähes kolmisenkymmentä lähialueen asukasta, osa etäyhteyden kautta.

Nordic Generation Oy suunnittelee Mikkelin Suursuon alueelle modernia jopa 240 hehtaarin laajuista aurinkovoimapuistoa. Hanke sijoittuu pääosin Mikkelin kaupungilta vuokrattavalle maa-alueelle.

Tilaisuudessa esiteltiin hanketta kehittävä yhtiö, tämänhetkinen hankesuunnitelma sekä käytiin keskustelua hankkeesta ja vastattiin yleisön kysymyksiin.  Nordic Generationista esittäytymässä olivat toimitusjohtaja Marko Salmela sekä projektipäälliköt Markus Nihtinen ja Riku Kemppainen.

Hankkeessa on parhaillaan meneillään luontoselvitykset sekä tekninen suunnittelu. Lopullinen aurinkovoimalan alue ja sähkönsiirtojohdon linjaus tarkentuvat suunnittelun edetessä.

Alueen asukkaiden kysymykset liittyivät muun muassa hankkeen mahdollisista vaikutukset vesistöön, tiestön käyttöön ja kuntoon sekä luontoarvoihin ja eläinten reitteihin.

Keskustelussa nousi esille myös aurinkovoimalan rakentamisen ja ylläpidon tarjoama työ paikallisille yrityksille ja yrittäjille sekä elinvoiman kehittyminen Mikkelin alueella.

Kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs kertoi kaupungin vuokraavan alueen 45 vuoden vuokra-ajalla. Maanvuokrasopimukseen sisältyy ennallistamisvakuus, joka varmistetaan aurinkovoimalan purkaminen ja alueen ennallistaminen toiminnan päätyttyä.

Hanketta on kehitetty yhteistyössä Nordic Generation Oy:n, Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa.

Alue sijaitsee noin 20 km koilliseen Mikkelin keskustasta ja on suurimmaksi osaksi vanhaa turvepeltoa. Hankealue on kokonaisuudessaan n. 240 hehtaaria, mutta aurinkopaneelit sijoittuvat tämän hetken suunnitelmien mukaan noin 120 hehtaarin alueelle.

Jopa puolet kontaktoiduista eteläsavolaisista mikroyrityksistä lopettamassa tai myymässä liiketoiminnan ja liki neljännes yrityksistä ei näe kehittämistarpeita

Mikkelin ja Savonlinnan alueilla on otettu merkittäviä askelia paikallisen yritystoiminnan jatkuvuuden ja kehityksen varmistamiseksi. Hankerahoituksen turvin on ollut mahdollista kontaktoida pitkään toimineita yrityksiä ja herätellä heitä ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoiminnan tulevaisuutta.

HELMI-hankkeen tavoitteena on edistää liiketoimintojen jatkuvuutta Etelä-Savossa onnistuneiden omistajanvaihdosten kautta sekä samalla tukea yritysten kasvua, uudistumista ja kannattavuuden sekä muutoskyvykkyyden vahvistamista. Ensimmäisten kuuden hankekuukauden aikana on kontaktoitu yhteensä liki 300 yritystä Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla. Yhteydenotoissa on keskitytty yrityksiin, jotka ovat toimineet alueella noin 20 vuotta ja joiden liikevaihto on alle 200 000 euroa. Yhteydenottojen tavoitteena on herättää yrittäjien kiinnostusta ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoimintansa jatkuvuutta.

”Hankkeen myötä paikallisille yrityksille tarjotaan maksutonta palvelua omistajanvaihdoksen suunnittelun ja toteutuksen tueksi, mikä on kerännyt kiitosta yrittäjiltä. Kohtaamisissa on saatu positiivista palautetta yrittäjiltä, he ovat kiitelleet proaktiivista yhteydenottoa. Yrittäjät ovat kokeneet, että heidän liiketoimintaansa arvostetaan ja heidän tarpeitaan kuunnellaan, vaikka aihe ei olisikaan heille juuri sillä hetkellä ajankohtainen”, toteaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksein projektipäällikkö Kirsi Mättölä.

Haasteitakin yrittäjien tavoittamisessa on ollut.  Osalla yrittäjistä on jäänyt yrityksen tietojen päivitykset tekemättä Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH), ja osa yrityksistä on jo lopettanut toimintansa, vaikka rekistereissä tiedot vielä löytyvät. Lisäksi on ollut tapauksia, joissa yritykset eivät ole vastanneet yhteydenottoihin tai päättäneet puhelun kesken. Tämä heijastaa yrittäjien erilaisia asenteita puhelimitse tehtäviin yhteydenottoihin.

Kontaktoinnin tuloksena hyvä pienten yritysten tilannekuva

Suurin osa (43 %) palvelutarpeista hankkeen toiminta-alueella keskittyy omistajanvaihdospalveluihin. Tämä korostaa, että omistajanvaihdosten tukeminen on alueella tärkeää ja että yrityksillä on huomattava tarve tukeen näissä prosesseissa.  Lähes kymmenen prosenttia yrityksistä on ilmoittanut tarvitsevansa neuvontaa yrityksen hallittuun lopettamiseen, koska yrityksen/yrittäjyyden jatkonäkymiä omistajanvaihdoksen myötä ei nähdä todennäköiseksi. Kohderyhmän yrityksistä puolet suunnittelee muutosta yritystoiminnan jatkuvuuteen joko myymällä tai lopettamalla liiketoiminnan.

Yrityksistä 23 % on ilmoittanut olevansa ns. stabiilissa tilassa, mikä tarkoittaa, että ne eivät aktiivisesti hae muutosta tai kehitystä. Kehittäminen yleensä loppuu mikroyritysten kohdalla jo vuosia ennen omistajanvaihdosta. Näin ollen kehittämishaluttomuus koskee todennäköisesti myös useimpia omistajanvaihdosta suunnittelevia yrityksiä. Erityisesti tämä ilmiö huolestuttaa hankkeen toimijoita.

Mitä tulee tapahtumaan näissä yrityksissä jatkossa? Ovatko ne elinkelpoisia tai myyntikuntoisia tulevaisuudessa? Mitä jos kaikki edellä mainitut eli yli 70 % yrityksistä eivät syystä tai toisesta onnistu omistajanvaihdoksessa? Millaiset vaikutukset sillä on Etelä-Savon elinvoimaisuuteen?

Yrityksistä 17 % ei ole halunnut hankkeen tarjoamia palveluja tai yritystoiminta on jo lopetettu, tai yritystä ei ole tavoitettu. Tämä osoittaa, että vaikka hankkeen palvelut ovat laajasti saatavilla, kaikki yritykset eivät näe niitä tarpeellisina tai ne ovat jo päättäneet toimintansa.

Valoisampana tulevaisuus näyttäytyy vain kymmenellä prosentilla kohderyhmän yrityksistä; heillä on tarve kehitystoimenpiteille joko liiketoiminnan laajentamiseen, prosessien parantamiseen tai uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen.

Positiivista on myös se, että omistajanvaihdosneuvonta on aloitettu 137 tapauksessa eli yli 40 %:ssa kontaktoiduista yrityksiä. Tämä on johtanut 23 toteutuneeseen omistajanvaihdokseen, mikä on merkittävä määrä mm. alueellisen elinvoimaisuuden ja työpaikkojen säilymisen kannalta.

Lisätietoja:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy: projektipäällikkö Kirsi Mättölä, Puh. 0440 361 606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi
Itä-Savon Uusyrityskeskus ry: Projektivastaava (Savonlinna) Katja Remes, Puh. 044 417 4960, katja.remes@savonlinna.fi

HELMI-hankkeen, jonka toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Espanjalaiset työntekijät ovat paikanneet osaajapulaa mikkeliläisessä Inrayssa

Tässä juttusarjassa esittelemme kansainvälisen osaajan ja eteläsavolaisen työnantajan välistä yhteiseloa. Mikkeliläisessä Inrayssa on löydetty ammattitaitoista työvoimaa espanjalaisista koodareista. Osa heistä työskentelee Espanjassa sijaitsevassa tytäryhtiössä.

Inrayn toimitusjohtaja Janne Kovanen avaa videoneuvotteluyhteyden yrityksen Mikkelin-toimistossa Tuma-talossa Mikkelin Kirjalassa ja tervehtii rennosti espanjaksi: “Hola!”. Ohjelmistokehittäjä Juan Gil Lozano vastaa videopuheluun samalla tyylillä Inrayn tytäryhtiön toimistossa Espanjan Torremolinoksessa.

Kaksikko alkaa rupatella kuulumisiaan englanniksi. He ovat tunteneet toisensa jo kymmenisen vuotta.

Espanjalainen Gil Lozano on oikeastaan myös yksi syy siihen, että Inraylla on nykyään tytäryhtiö Espanjassa.

Gil Lozano tuli Inrayhin työharjoitteluun vuonna 2014. Hän opiskeli tuolloin automaatio- ja elektroniikkainsinööriksi Málagassa ja oli Erasmus-vaihdossa Mikkelin ammattikorkeakoulun tietotekniikkapuolella.

Janne Kovanen vakuuttui Gil Lozanon osaamisesta jo hakuvaiheessa.

– Juan oli paperilla tosi pätevä ja oli sitä oikeastikin. Kun hän oli valmistumassa, kyselin hänen jatkosuunnitelmiaan. Espanjan työllisyystilanne oli silloin huono, joten hän jäi meille töihin ja Mikkeliin asumaan.

Espanjasta löytyi osaajia, Suomesta ei

Inrayssa tehdään uusinta röntgenteknologiaa hyödyntäviä mittausjärjestelmiä, joilla saadaan tehostettua energiantuotannon, biojalostamojen sekä sellutehtaiden toimintaa. Järjestelmien tiedonhallinnassa käytetään muun muassa tekoälyä ja koneoppimista hyödyntäviä neuroverkkoja.

Yrityksen työntekijät ovat koulutustaustaltaan muun muassa ohjelmisto-, ympäristö- tai energiatekniikan insinöörejä. He tekevät työtään pitkälti tietokoneen ääressä toimistoympäristössä. Tällä hetkellä Inrayn emoyhtiö työllistää noin seitsemän työntekijää.

Gil Lozano työskenteli Inrayn Mikkelin-toimistolla kolmisen vuotta, kunnes hänen sen aikaiselle puolisolleen tarjoutui mahdollisuus työllistyä Espanjan Málagassa. Gil Lozano halusi muuttaa Espanjaan mutta jatkaa kuitenkin töitä Inrayssa.

Kovanen ei ajatellut, että työntekijä siirtyisi etätöihin vaan Inraylle perustettiin tytäryhtiö Málagaan.

– Halusimme tehdä asian virallisen kaavan kautta, maksaa muun muassa työntekijöiden sosiaaliturvamaksut ja verot Espanjaan, jotta heillä olisi mahdollisuus käyttää esimerkiksi sairaalapalveluita Espajassa. Muutoin toiminta olisi ollut harmaalla alueella, Kovanen sanoo.

Inray Technologies SL on toiminut Espanjassa vuodesta 2018. Toimisto sijaitsi ensin Málagassa ja sitten Torremolinoksessa.

Sijainnista Etelä-Espanjassa ja paikallisista kontakteista on ollut Inraylle hyötyä, sillä Kovasen mukaan Suomesta on ollut aika ajoin vaikeaa löytää osaavia ohjelmistokehittäjiä.

– Kun esimerkiksi vuonna 2018 haimme meille koodaria töihin, emme saaneet yhtään varteenotettavaa hakemusta. Mikkeliin oli hankalaa saada päteviä työntekijöitä rekrytoitua, Kovanen sanoo.

Sen sijaan Etelä-Espanjassa on ollut tarjolla hyvää ja osaavaa englantia puhuvaa työvoimaa.

– Andalusian yliopisto kouluttaa automaatio- ja tietotekniikkainsinöörejä, mutta alueella ei ole heille riittävästi hyviä työpaikkoja. Espanjasta olemme löytäneet osaajia sellaisissa tilanteissa, kun Suomesta emme ole saaneet edes työhakemuksia.

Paikallisia osaajia on löytynyt yliopiston kautta

Inrayn Espanjan-toimistolla on työskennellyt vuosien varrella pari vaihtuvaa henkilöä eri projekteissa.

Espanjasta on rekrytoitu yksi ohjelmistoammattilainen myös Mikkeliin. Hän työskenteli Mikkelin emoyhtiössä joitakin vuosia, mutta lähti hiljattain uusiin haasteisiin.

Juan Gil Lozano on perehdyttänyt uudet työntekijät Espanjassa paikan päällä ja myös Kovanen on käynyt Espanjan-toimistolla vähintään kerran vuodessa.

– Ennen korona-aikaa kävin myös Suomessa kokouksissa säännöllisesti, Gil Lozano kertoo videopuhelun välityksellä.

Tytäryhtiöön on rekrytoitu työvoimaa muun muassa Málagan yliopistosta, jonne kontaktina toimi aiemmin yhtiössä työskennellyt espanjalainen työntekijä. Yliopisto-opiskelijoille on tarjottu usein ensin harjoittelupaikkoja, joista on ilmoitettu yliopiston portaalissa. Yliopiston professori on valikoinut parhaat hakijat, jotka Kovanen on haastatellut etäyhteydellä.

Hyviä harjoittelijoita on työllistetty, mikäli sopivia projekteja on ollut tarjolla.

Inray on käyttänyt espanjalaisten ohjelmoijien rekrytointiin myös Testdome-palvelua.

– Testipalvelu on ollut hyvä tapa testata ihmisiä ohjelmointihommiin, sillä se arvioi tarkkaan suorituksen, siihen käytetyn ajan ja virheet, ja antaa realistisen palautteen hakijan osaamisesta.

Paria työntekijää isommaksi työllistäjäksi tytäryhtiö ei ole toistauseksi kasvanut. Kasvu vaatisi sen, että yrityksen johto olisi paikan päällä, Kovanen sanoo.

– Tulevaisuudessa koetamme löytää Espanjasta asiakkaita ja olemmekin olleet yhteydessä  Espanjan tärkeimpiin bioenergia- ja selluyrityksiin.

Inrayn kansainväliset asiakkaat ovat tällä hetkellä Tanskassa, ja asiakkaita on ollut myös myös muun muassa Latviassa ja Iso-Britanniassa. Kotimaassa Inrayn isoja asiakkaita ovat muun muassa Helsingin Energia ja Tampereen Energia.

Espanjalaiset arvostavat suomalaisen työnantajan joustavuutta

Juan Gil Lozano on tyytyväinen nykyiseen työhönsä ohjelmistokehittäjänä Inrayn tytäryhtiössä.

– Pidän työstäni ja homma toimii hyvin, ainakin minulle. Siitä on etua, että tunnen yrityksen entuudestaan ja olen ollut töissä emoyhtiössä Mikkelissä, hän kertoo.

Gil Lozano sanoo, että hän pitää erityisesti siitä, että Inrayssa hänellä on vapaus vaikuttaa omaan työhönsä.

Janne Kovasen mukaan espanjalaisiin yrityksiin verrattuna Inrayssa on joustavammat työajat ja kilpailukykyinen palkka. Kun monissa espanjalaisissa it-alan yrityksissä työntekijöiden työaika on 9–18, Inrayssa se on 8–16.

– Moni espanjalainen on arvostanut sitä, että emme vahdi työntekijöitä vaan meille riittää, että homma tulee hoidettua ja saamme heidät tarvittaessa kiinni, Kovanen sanoo.

Gil Lozano ei osaa sanoa vielä tulevaisuuden suunnitelmistaan, mutta viihtyy toistaiseksi nykyisessä toimessaan.

– Se on hyvä, että saan kehittää itseäni tässä työssä, muun muassa käydä koulutuksissa. Haluan oppia uutta.

Kansainvälisiä osaajia tarvitaan töihin Mikkeliin

Kansainvälisten osaajien työllistäminen ei ole Inrayssa muutoinkaan vieras asia.

Xamkin ja LUT-yliopiston kansainvälisille opiskelijoille on tarjottu jo vuosia harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. Harjoittelijat ovat olleet lähtöisin muun muassa Hollannista, Venäjältä ja Vietnamista.

– Moni hyvä tekijä olisi mieluusti palkattu töihinkin, mutta taloudelliset realiteetit ovat tulleet vastaan.

Kovasen mukaan kansainvälisiä osaajia tarvitaan töihin Mikkeliin. Suomen systeemi on kuitenkin melko karu kauempaa tuleville.

– Olen miettinyt, mitä järkeä on siinä, että ensin tänne houkutellaan opiskelijoita ulkomailta, mutta sitten heitä ei onnistuta työllistämään. Moni muuttaa valmistumisen jälkeen nopeasti pois, jos ei heti löydä töitä.

– Heidät pitäisi yrittää paremmin kotouttaa ja sitouttaa Suomeen, innostaa perustamaan star-upeja tai pohtimaan, mitä he täällä tekisivät työkseen. Pitäisi olla helppoa tapoja työllistyä myös opiskeluaikana tai lyhytkestoisempiin töihin muullekin kuin omalle alalle, jotta valmistumisen jälkeen olisi edes jotain työkokemusta. Työnantajan on hankala palkata, jos mitään työkokemusta ei ole.

Kovanen on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että muualta tulevien osaajien palkkaaminen helpottuisi. Inray on mukana ohjelmassa, jossa on tavoitteena työllistää työttömiä koodareita Etelä-Savossa.

– On mielenkiintoista nähdä, tuleeko ohjelmaan mukaan esimerkiksi ukrainalaislähtöisiä ohjelmisto-osaajia.

Teksti ja kuva: Elina Jäntti

Kuvassa kerrotaan tapahtuman nimi, ajankohta sekä tapahtuman sijainnit.

Rakentamisen kiertotalouspäivä 12.4.2024 Mikkelissä, Espoossa ja etäyhteydellä

KIELO-hanke, Espoon kaupunki ja Helsingin kiertotalousklusteri sekä muut yhteistyökumppanit ovat kokoontuneet tämän kevään aikana saman pöydän ääreen järjestääkseen yhteisen rakentamisen kiertotalouteen keskittyvän tapahtumapäivän ”Rakentamisen kiertotalouspäivä” osana Mikkelin Kiertotalouspäiviä.

Tapahtumassa kuullaan kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä sekä alan kuulumisista eri puolilta Suomea.

Tilaisuus on suunnattu kaikille rakentamisen, purkamisen, suunnittelun sekä päätöksenteon parissa työskenteleville henkilöille, päätöksentekijöille sekä muille rakentamisen kiertotaloudesta kiinnostuneille.

Rakentamisen kiertotalouspäivä järjestetään 12.4.2024 klo 8.30-15.45 Mikkelin kaupungintalolla (Raatihuoneenkatu 8, 50100 Mikkeli) sekä Espoon Otaniemessä (A Grid, Otakaari 5, 02150 Espoo). Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä, joten mainitsethan ilmoittautuessasi haluatko olla mukana paikan päällä vai etänä. Lähetämme etäosallistumislinkin viimeistään tilaisuutta edeltävänä päivänä. Suosittelemme osallistumaan tilaisuuteen paikan päällä.

Ilmoittautumiset tilaisuuteen osoitteessa: https://ssl.eventilla.com/event/4ApYq Ilmoittautuminen läsnäosallistujille on auki 4.4.2024 klo 15.00 asti ja etäosallistujille 10.4.2024 klo 15.00 asti. Jos et pääsekään paikan päälle, peruutathan osallistumisesi ruokahävikin vähentämiseksi viimeistään 4.4.2024 klo 15.00 mennessä, kiitos!

 

 

TAPAHTUMAN OHJELMA:

klo 8.30-9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lainsäädäntö, kiertotalous kaavoituksessa ja raskaspurun ympäristövaikutukset

klo 9.00-9.05 Alkusanat, Jouni Riihelä, Mikkelin kaupunki

klo 9.05-9.20 Rakentamislainsäädännön ajankohtaiset kuulumiset, Harri Hakaste, Ympäristöministeriö

klo 9.20-9.35 Kiertotalouden edistäminen Mikkelin asemakaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa, Kalle Räinä, Mikkelin kaupunki

klo 9.35-9.50 Purkamisen ympäristövaikutusten seuranta, Salla Pulliainen, KIELO-hanke

klo 9.50-10.00 Tauko

Rakentamisen kiertotalouden alueellinen yhteiskehittäminen

klo 10.00-11.00 Kiertotalous Pirkanmaa, Espoon kaupunki, Uudenmaan kiertotalouslaakso, Helsingin kiertotalousklusteri

klo 11.00-11.30 Aamupäivän tiivistelmä keskustellen

klo 11.30-12.30 Lounas (omakustanteinen)

Rakennusosien ehjänä purku ja uudelleenkäyttö

klo 12.30-13.00 Kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä, Spolia Design Oy

klo 13.00-13.15 Tavoitteita irtaimiston uudelleenkäytölle, Pekka Leppämäki, KIEPPU-hanke

klo 13.15-13.30 Case: Ulkoikkunoiden käyttö lasiväliseinissä, Tea Ella & Laura Vara, Arkkitehtitoimisto Olla Oy

klo 13.30-14.00 (Kauhu)kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä uudisrakentamisessa – grynderi tarinoi, Liisa Akimof

klo 14.00-14.15 Keskustelua

klo 14.15-14.30 Kahvitauko

klo 14.30-14.45 Uudelleenkäytettävien rakennusosien kelpoisuuden ja soveltuvuuden selvittäminen, UURAKET-hanke, Katja Tähtinen, Rakennustietosäätiö RTS

klo 14.45-15.00 RT:n näkökulma rakennustuotteiden uudelleenkäyttöön ja ehjänä purkamiseen, Tuuli Kunnas, Rakennusteollisuus RT ry

klo 15.00-15.30 Paneelikeskustelu: Rakennusosien ehjänä purku ja uudelleenkäyttö

  • Panelisteina:
    • Saija Himanen, rakennuttajapäällikkö, Mikkelin kaupunki
    • Liisa Akimof, grynderi, KOY Huopalahden asema
    • Ilkka Liljander, hankinta-asiantuntija, Mikkelin kaupunki
    • Sirpa Rivinoja, kierrätysoperaattori, Risain Oy

klo 15.30-15.45 Yhteenveto & tilaisuuden päätös

 

 

Tapahtuma on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön edistämiseksi- hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Valkama

Mikkelissä aloittaa maan ensimmäinen sähköisen kevyen liikkumisen klusteri: Ely-keskus tukee kärkiyritysten tuotekehitystä ja kasvua

Idea sähköisen kevyen liikkumisen klusterin perustamisesta Mikkeliin tuli meille kehitysyhtiöön alkujaan yrityksiltä itseltään, mikä on tosi hieno juttu, juuri rahoituksen saaneen klusterihankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin sanoo.

Etelä-Savon Ely-keskuksen rahoittaman klusterihankkeen kärkeen kuuluu kolme yritystä.  Viva Electric Jets valmistaa kehittämiään sähköisiä vesijettejä. Aurora Powertrains valmistaa sähkökelkkoja ja kehittää sähköisen liikkumisen laitteisiin akustoja. Valkama Watercrafts puolestaan valmistaa keveitä alumiinisia sähköveneitä ja kehittää niille kelluvaa venetelakkaa. Yritysten kotipaikka on Mikkeli.

”Klusteriin kuuluvat yritykset kehittävät sähköiseen kevyeen liikkumiseen liittyviä tuotteita kansainvälisille markkinoille. Yrityksillä on tuotantotilat ja keskeiset henkilöt Mikkelissä. Nyt yritykset jatkavat tuotekehitystä, varautuvat lisäämään tuotantokapasiteettiaan, laajentavat alihankkijaverkostoaan ja myyvät ja markkinoivat tuotteitaan kansainvälisille markkinoille”, Niittuaho-Nastolin kuvaa.

Klusterin yritykset ovat saaneet Etelä-Savon pääomarahastolta rahoitusta. Vuoden alussa Etelä-Savon Ely-keskus myönsi kehittämistukea kahdelle klusteriyritykselle.

Aurora Powertrains saa akkutuotannon kehittämiseen julkista tukea 690 000 euroa. Kaikkineen kehittämishankkeen budjetti on noin 1,6 miljoonaa euroa. Valkama Watercrafts puolestaan sai venetelakoiden tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen noin 530 000 euroa kokonaiskustannuksiltaan 1,2 miljoonan euron kehityshankkeeseen, josta valtaosan rahoittavat yksityiset sijoittajat.

Yritysasiantuntija Jarkko Rautio Etelä-Savon Ely-keskuksesta on ollut mukana klusterin haudutteluvaiheesta asti ja tuntee yritysten tavoitteet rahoittajan näkökulmasta. Ely-keskus voi myöntää toimintaympäristön kehittämisavustusta hankkeeseen, jonka arvioidaan edistävän merkittävästi alueen pk-yritysten käynnistämistä, kasvua tai kehittymistä. Tukea voidaan myös verkostoitumista yritysten välillä tai yritysten, ja korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten välillä.

”Sähköisen liikkumisen klusterin aihealue on ajankohtainen ja se on noussut yritysten tarpeesta kehittää yhteisiä toimintatapoja, jakaa osaamista ja resursseja sekä muodostaa toimivia verkostoja ja kumppanuuksia. ELY-keskuksen ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n lisäksi myös yritykset ja Suur-Savon Energiasäätiö ovat merkittävästi rahoittamassa hanketta. Yksityisen rahoituksen myötä hanke selvästi nähdään tarpeellisena pk-yrityskentässä. Klusterihankkeen rinnalla yrityksillä on myös omia, yrityskohtaisia kehittämishankkeita.”

Valkama Watercrafts kehittää kelluvan venetelakan

Viiden vuoden kehitystyön jälkeen Valkama-sähköveneiden toimitukset asiakkaille alkoivat Mikkelin tehtaalta vuoden 2023 loppupuolella. Vientiä on saatu avattua jo Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan ja Keski-Eurooppaan.

Toimitusjohtaja Antti Siiskonen sanoo, että alkuvuonna saatu rahoituspäätös auttaa yritystä kansainvälistymisessä, tuotekehityksessä sekä tuotannon kasvattamisessa.

Yritys hakee tunnettuutta kansainvälisillä markkinoilla osallistumalla ns. kelluville venemessuille Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa, jotta asiakkaat pääsevät kokemaan yrityksen sähköveneen ominaisuudet.

”Olemme osallistuneet jo venemessuille Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Seuraavaksi olemme mukana kelluvilla messuilla Espanjassa, Italian Venetsiassa, Monacossa, Hollannissa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Kansainvälinen myynti ja markkinointi ovat nyt tekemisen keskiössä. Haluamme kehittää etenkin kansainvälistä some-markkinointia ja etsimme siihen kumppanuuksia.”

Yritys keskittyy luomaan tuoteperheen kestävään veneilyyn. Sähköveneiden lisäksi tuoteperheeseen kuuluu kelluva Haven-venetelakka. Ideana on, että vene nostetaan telakalle, jonka katolla olevat aurinkopaneelit tuottavat sähköä.

”Haluamme luoda ympäristön kannalta kestävän kokonaiskonseptin. Kelluvan telakan ansiosta veneen pohjaa ei tarvitse käsitellä myrkyllisillä maaleilla, ja säilytys telakan katon alla säilytys pidentää veneen elinkaarta. Telakan aurinkopaneelit tuottavat sähköä, joten asiakas voi kytkeytyä sähköverkkoon ja myydä halutessaan sähkövarastoaan verkkoon.”

Ely-keskuksen tuotekehitystuki auttaa saattamaan loppuun venetelakan kehittämisen niin, että ensimmäiset tuotteet voidaan toimittaa asiakkaille syksyksi. Lisäksi tukea voidaan käyttää tuoteperheen kansainväliseen markkinointiin.

Nykyisissä tuotantotiloissa Mikkelissä pystytään valmistamaan noin 50 venettä vuodessa. Tavoitteena on muokata tuotantotiloja niin, että valmistusmäärää voidaan nostaa noin 400 yksikköön vuodessa.

Tuotekehitysyhteistyötä tehdään myös alueen oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on tehnyt yritykselle virtausmallin ja kehittää nyt hiilijalanjälkilaskentaa.

”Tuotekehitys on jatkuvaa toimintaa. Meillä on paljon osa-alueita, joissa riittää tekemistä kumppaneille. Tällä hetkellä painopisteemme ovat tuotekehityksessä ja kansainvälisessä markkinoinnissa. Molemmissa on tilaa myös uusille yhteistyökumppanuuksille.”

Yritys hyödyntää laajaa kotimaista alihankkijaverkostoa, joka toimittaa merkittävän osan tuotannossa tarvittavista komponenteista Mikkelin tehtaalle kokoonpanoa varten. Veneiden käyttämät akut tulevat klusteriin kuuluvalta Aurora Powertrainsiltä.

Aurora Powertrains kehittää Mikkelissä akkutuotantoa

Alkujaan Rovaniemeltä kotoisin oleva Aurora Powertrains on perustanut Mikkeliin akusto- ja sähkökelkkatehtaan. Ely-keskuksen osarahoittaman kehityshankkeen myötä koko tuotantoketju saadaan toimimaan Mikkelissä.

”Olemme hankkineet laserhitsausjärjestelmän, joka mahdollistaa sen, että pystymme jatkossa hitsaamaan akkumoduulien sähkökytkennät itse. Tähän saakka olemme käyttäneet tähän työvaiheeseen saksalaista alihankkijayritystä. Tavoite on, että saamme maaliskuun kuluessa kaikki kokoonpanovaiheet omiin käsiin täällä Mikkelissä. Ajamme parhaillaan tuotantoa Mikkelissä ylös. Uusi laitteisto nopeuttaa tuotantovauhtiamme ja parantaa kustannustehokkuutta. Uskomme, että akkutuotteillemme voi löytyä uusiakin käyttötarkoituksia”, toimitusjohtaja Matti Autioniemi kertoo.

Mikkeliin yritystä veti yhteistyö Viva Electric Jetsin ja Valkama Watercraftsin kanssa.

”Aloimme kehitellä ajatusta klusterista jo varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on ponnistella yhdessä. Meidän roolinamme on etenkin sähköakustojen valmistus. Kehitämme modulaarista akkuteknologiaa, joka on hyödynnettävissä kaikenlaisissa sähköisissä kulkupeleissä. Ideana on, että eri käyttötarkoituksiin voidaan rakentaa akkuja kehittämistämme perusosista. Näin asiakkaamme saavat ns. lentävän lähdön omalle tuotekehitykselleen, kun heillä ei ole tarvetta kehittää akustoa omaan tarpeeseen alusta alkaen.”

Sähkökelkkojen päämarkkinat löytyvät Pohjois-Amerikasta.

”Markkinoista arviolta jopa noin 80 prosenttia löytyy Pohjois-Amerikasta. Tavoitteemme on käydä siellä messuilla muiden klusteriyritysten kanssa yhdessä ja erikseen.”

Kelkkojen tuotantovauhti kasvaa Mikkelin tehtaalla loppukeväästä tai alkukesästä.

”Meillä on Mikkelissä tähän kehitysvaiheeseen riittävät tilat, joista kaikkea ei vielä ole otettu käyttöönkään. Tuotannon kasvaessa tarvitsemme lisää käsipareja kokoamaan kelkkoja ja rakentamaan akustoja. Lisäksi kehitämme Mikkelissä omaa organisaatiotamme ja tarvitsemme todennäköisesti myös erilaista insinööriosaamista, kuten sähkö- ja ohjelmistotekniikan osaamista.”

Matti Autioniemi arvostaa sitä, että Mikkelistä on jo löytynyt alihankkijaverkostoa klusteriyrityksille.

”Haluamme hyödyntää alueen osaamista mahdollisimman paljon. Olemme jo avanneet yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa.”

Aurora Powertrains Oy
Aurora Powertrainsin sähkökelkkojen koko tuotantoketju toimii Mikkelissä maaliskuun alusta alkaen. Kuvat: Aurora Powertrains Oy:n arkisto.

Klusterihanke tukee kansainvälistymistä

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein koordinoima sähköisen kevyen liikenteen klusteri on saanut kehittämisrahoitusta Etelä-Savon Ely-keskukselta. Projektipäällikkönä toimiva Marjo Niittuaho-Nastolin muistuttaa, että klusteri aloittaa aikana, kun päästövapaa sähköinen liikkuminen valtaa alaa myös vapaa-ajan liikkumisessa.

Klusterihanke kartoittaa nykyisten kärkiyritysten lisäksi muita teemasta kiinnostuneita yrityksiä. Hankkeeseen halutaan vähintään 15 yritystä, eikä ylärajaa ole.

”Hankkeen kehittely alkoi toukokuussa 2023, kun otimme kopin yritysten ideasta. Sittemmin kärkiyritysten avainhenkilöt ovat muuttaneet Mikkeliin, ja tuotanto on saatu käynnistettyä. Uusia yrityksiä otamme mukaan myös eri puolilta maata.”

Klusterihanke kehittää toimialan liiketoimintaa ja luo toimintamallin yhteiselle kehittämiselle. Yrityksille tarjotaan myös mahdollisuuksia verkostoitua alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteisiin kuuluu myös tapahtuminen järjestäminen.

”Eteläsavolainen sähköisen kevyen liikkumisen klusteri edistää myös oppilaitosten, tutkimuslaitosten, julkisorganisaatioiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että klusteri jää toimimaan itsenäisesti hankkeen jälkeen.”

Yritysten kansainvälistymistä vauhdittamaan halutaan kotiuttaa klusterin yrityksille EU:n auktorisoima Bronze Label -klusteristatus.

”Bronze Label avaa klusterimme yrityksille uudenlaisia rahoituslähteitä ja mahdollisuuden osallistua eurooppalaisiin kehittämisohjelmiin.”

Sähköisen liikkumisen klusteri -hanke edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

*Artikkelikuva: Valkama-sähköveneiden tuoteperhe laajenee kelluvaan venetelakkaan, joiden toimitukset asiakkaille pyritään saamaan käyntiin syksyyn mennessä. Kuva: Valkama Watercraftsin arkisto.

 

Terapeuttisen kahvateipin kehittänyt 6D Tape Oy muutti Mikkeliin

Kuva: Uusi 6D Tape Pro -automaattiteippi, jonka tuotekehitys on tällä hetkellä pilotointivaiheessa.

6D Tape Oy tuo manuaalisen kahvateipin lisäksi kevään aikana markkinoille uuden, patentoimansa automaattisen 6D Tape Pro-kahvateipin, jolla se tähtää kansainvälisille markkinoille Mikkelistä käsin.

Yrityksen toimitusjohtaja, TkT Tapani Taskinen tunnetaan kotimaisen alipainehoitolaitteen, LymphaTouchin, keksijänä. 6D Tape on tuonut markkinoille myös entistä tehokkaamman ja monipuolisemman alipainelaitteen, 6D Action Clinical Pro -tuotenimellä.

Alipainehoitoa antavat yleensä ammattilaiset fysikaalisissa hoitolaitoksissa ja sairaaloissa. Kotikäyttöön laitteet ovat hintavia ja edellyttävät kouluttautumista. Taskinen alkoikin vuonna 2016 miettiä kollegoidensa kanssa, voisiko kuluttajille kehittää kotikäyttöön teipin, jolla olisi samantyyppisiä ominaisuuksia kuin laitteella.

”Tapani soitti ja pyysi minut mukaan projektiin kehittämään teipin, jossa olisi kahvoja, joita eri asentoon kääntelemällä saataisiin alipainehoitoa vastaavia tuloksia kudosten nestekierrossa. Kehitystyö oli pitkä ja monipolvinen, mutta nyt ollaan maalissa. Olemme tehneet selkeät käyttöohjeet ja videoita avuksi, jotta asiakkaat voivat käyttää kahvateippiä kotona tai missä tahansa”, yrityksen myyntijohtaja, fysioterapeutti Jussi Karkela sanoo.

6D Tape -kahvateippi sopii myös itsehoitoon. Hoito aloitetaan aina soliskuopan imusolmukkeiden aktivoinnilla.

Tuotekehitystä on tehty oman työn ohessa. Kahvateippituote on patentoitu Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa ja Euroopassa. Alkuvaiheessa vientiä käynnistellään Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Saksaan, Pohjoismaihin ja Japaniin.

Mikkelistä etsitään yhteistyökumppaneita

Yritys perustettiin vuonna 2016, ja tämän vuoden alussa yritys muutti Mikkeliin, mistä käsin hoidetaan myynti ja markkinointi. Tuotteen valmistus ja logistiikka hoidetaan vielä toistaiseksi Sipoosta käsin.

”Mikkeliin meidät toi hyvä yritysekosysteemi. Täällä on vahvaa sairaalateknologiaan liittyvää valmistusta, tuotekehitystä ja tutkimusta. Muutenkin Mikkeli on kiva, luonnonläheinen paikkakunta.”

Kahvateipin valmistuksesta vastaavat tällä hetkellä alihankkijat, mutta yritys etsii Mikkelistä yhteistyökumppania, jolle valmistuksen voisi keskittää viimeistelyineen.

”Käytännössä teippiraaka-aine tulee meille alihankkijalta, leikkaamme sen ja viimeistelemme tuotteen valmiiksi. Etsimme Mikkelistä sopimusvalmistajaa tuotteellemme. Ihanteellista olisi, että meillä olisi omia tiloja ja ihmisiä Mikkelissä sekä valmistukseen yhteistyökumppani”, toimitusjohtaja Taskinen kuvaa.

Uusi automaattinen kahvateippi tulee myyntiin tänä vuonna

Tällä hetkellä käsikäyttöinen 6D Tape -teippi on jo myynnissä ja tilattavissa apteekkeihin eri puolilla maata. Uusi automaattinen kahvateippi pilotoidaan kevään aikana 6D Tape Pro -nimellä. Se tuo automaattiset hoito-ominaisuudet käyttäjän kotioloihin ympäri vuorokauden.

”Kevään aikana pilotoitavaan automaattiseen kahvateippiin kohdistuu kovia myynti- ja vientiodotuksia. Meillä on uudelle tuotteelle jo tilauksiakin.”

Kahvateipin avulla käsitellään hoidettavaa kohtaa kolmen tunnin välein, jotta kehon lymfapumppu saadaan aktivoitua ja pidettyä käynnissä. Kahvateippi on suunniteltu mahdollistamaan kudoksen käsittely kuudessa eri liikesuunnassa.

”Yleensä hoitokohtaa varten katkaistaan noin 1-3 kahvaa sisältävä teippi, joka kiinnittyy ihoystävällisesti noin 15 minuutissa. Teippiä voi käyttää 2-10 päivää niin, että 3-4 tunnin välein aktivoidaan hoitokohtaa kääntelemällä kahvasta teippiä eri suuntiin.”

Tyypillisesti hoidetaan imunestekiertoon, verenkiertoon, faskioihin, arpikudoksiin, lihaksiin ja niveliin liittyviä turvotuksia ja kipukohtia. Yrityksen tuotteet nopeuttavat leikkauksista ja vammoista paranemista, lievittävät nivel- ja lihaskipuja, pinne- ja turvotustiloja sekä kiristäviä arpia.

Uuden polven alipainehoitolaite

Uudessa 6 D Action Clinical Pro -alipainelaitteessa on enemmän ominaisuuksia kuin edeltäjissään, laite on helppo puhdistaa ja siinä on vain vähän huoltoa vaativia osia.

Syöpäpotilaan jalan turvotuksen hoitoa 6D Action Clinical Pro -alipainehoitolaitteella käyttäen kahta alipainekuppia samanaikaisesti.

”Laitteessa on 19 alipainekuppia, joilla voidaan aktivoida hoidettavaa kohtaa. Laitteella hoidetaan vaikeitakin turvotuksia ja arpia. Suurin hoitopää on 85 millimetriä ja pienin kolme millimetriä, joten se sopii myös hyvin pieniin hoitokohtaisiin. Hoito on mahdollista tehdä myös erilaisilla kupeilla yhtä aikaa, jolloin vaikutus nopeutuu. Hoito voi vähentää hoitokerralla jopa useita senttejä ylä- ja alaraajojen turvotusta. Hoitoon voidaan yhdistää kahvateippihoito”, itsekin laitetta ja teippejä työssään käyttävä Jussi Karkela sanoo.

Yritys vastaa itse myös laitteiden huollosta.

Yhteistyötä sairaaloiden kanssa

Yritys tekee yhteistyötä myös sairaaloiden kanssa. Esimerkiksi HUSin onkologisen osaston, Docrates-sairaalan ja Lontoossa sijaitsevan Saint George -sairaalan kanssa on tehty paljon yhteistyötä, kun fysioterapeutit ovat opetelleet käyttämään laitetta ja teippiä.

”Sairaalat käyttävät tuotteitamme etenkin leikkausten jälkeisten tilojen hoitoon. Tuotteemme pienentävät kipua ja tervehtymisprosessi käynnistyy nopeammin, kun tulehdukset, turvotukset ja paine hoitoalueella vähenevät. Mielellämme käynnistäisimme yhteistyötä myös Mikkelissä.”

Hyvää palautetta on tullut myös tuotteita käyttäneiltä käyttäjiltä, joista osa on kilpaurheilijoita.

”Yksi erikoisuus on, että teipillämme on pystytty käsittelemään jopa 30 vuotta vanhaa arpea hyvin tuloksin.”

Pääomasijoitukset kiinnostavat

Tapani Taskinen sanoo yrityksen strategiana olleen, että ensin kehitetään tuotteet ja hankitaan niille patentit. Sen jälkeen on mahdollista ottaa pääomasijoittajia mukaan.

”Meitä kiinnostaa luonnollisesti Etelä-Savon pääomarahaston mahdollisuus olla mukana yrityksemme kasvussa ja kansainvälistymisessä.”

Mikkeliin sijoittumisen kannalta keskeistä on ollut juoheva yhteistyö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa Verstas Venture Builder (VB) -hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolinin kanssa.

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätiedot: Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 0440 361 615 tai marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvat: 6D Tape Oy

Mikkeliläisyritysten yhteistyönä suunniteltiin työkalu hiilijalanjäljen laskentaan

Puuni Oy auttaa asiakasyrityksiään suunnittelemaan ja tekemään päästövähennyksiä. Mikkeliläinen Mindhive Oy suunnitteli yritykselle uuden työkalun Puunin idean ja potentiaalisen australialaisasiakkaan toiveiden pohjalta.

Puuni Oy:n liikeideana on luoda uutta, lisäyksellistä metsäpinta-alaa alueille, jotka eivät luontaisesti metsity. Hiilinieluja on luotu istuttamalla metsää useisiin kohteisiin Mikkelissä ja Lempäälässä.

Palvelumuotoilulla kirkastettiin ideaa

Yrityksen perustaja Joona Puhakka kuvaa, että Mindhiven kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena oli uudenlainen palvelu, jonka konseptin toimivuudesta toivottiin ammattilaisen näkemys.

”Halusimme Mindhiven näkemyksiä konseptimme toimivuudesta, jotta voisimme kehittää siitä menestyksekkään palvelun. Mindhive hankki meille uusia näkemyksiä ja tärkeää tietoa, joka oli aiemmin jäänyt huomiotta. Saimme näin selkiytettyä konseptiamme ja luotua visuaalisen suunnitelman palvelumme toimivuudesta.”

Puhakka uskoo, että työkalut mahdollistavat yrityksen alkuperäisen idean havainnollistamisen mahdollisille asiakkaille ja sijoittajille tavalla, joka on sekä konkreettinen että vakuuttava.

”Meille oli valtavan iso apu saada Mindhiven ammattilaiset mukaan suunnittelemaan ja jalostamaan ideaamme. Vaikka itse olemme luottavaisia ideastamme, on aina jännittävää ja palkitsevaa nähdä ideasta ensimmäiset graafiset vedokset. Mindhive on osoittautunut loistavaksi yhteistyökumppaniksi, kun etsimme asiantuntija-apua uusien palveluiden kehittämiseen. Mielestäni muidenkin yritysten kannattaa hakea ammattilainen mukaan jo ideavaiheessa ja katsoa, kun omat visiot alkavat hahmottumaan todellisiksi suunnitelmiksi.”

Prototyypin avulla voi esitellä tuoteideaa

Käytännössä Mindhive lähti selkeyttämään ja konkretisoimaan asiakkaalleen tuoteideaa hiilijalanjäljen raportointipalvelusta, jota käyttäisivät yhteisöllisiä työtiloja käyttävät toimijat.

”Tunnistimme asiakkaan mahdollisia kipupisteitä, esitimme niihin ratkaisuja ja suunnittelimme asiakaspolun palvelun käyttöönotosta. Sen jälkeen muotoiltiin asiakkaan tuoteideasta käyttöliittymän prototyyppi, jonka avulla konkretisoitiin, miten palvelu toimisi ja miltä se tuntuisi. Prototyypin avulla voidaan kevyesti testata palvelua ilman, että tarvitsee vielä varsinaisesti koodata riviäkään. Prototyypin avulla Puuni Oy pystyy nyt esittelemään palvelua potentiaalisille asiakkaille ja sijoittajille, jotta palvelua voidaan lähteä kehittää eteenpäin. Käytännössä prototyyppi on linkki, josta aukeaa käyttöliittymäkuvia, jotka näyttävät ja tuntuvat oikealta palvelulta”, kehitystyötä tehneet Mindhiven palvelumuotoilijat Anni Vigrén ja Suvi Ripatti kuvaavat.

Verstas VB-hanke mahdollisti ketterät kokeilut

Yritysten välisen yhteistyön mahdollisti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Verstas VB -hanke, josta oli mahdollista rahoittaa ns. ketteriä kokeiluja. ”Kokeiluja tehtiin yhteensä 14:lle yritykselle ja tuloksia tullaan esittelemään kevään aikana. Kokeiluihin varattu rahoitus on nyt jo käytetty, tarpeita olisi kyllä ollut useammallekin kokeilulle”, toteavat hankkeen asiantuntija Kimmo Haapea ja projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin kehitysyhtiö Mikseiltä.

Verstas VB (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanke pilotoi Venture Builder -palvelukokonaisuuden. Määrällisenä tavoitteena on tukea 16 uuden kasvuhaluisen ja -kykyisen yrityksen syntymistä Etelä-Savoon. Hanke kestää vuoden 2024 loppuun saakka. EAKR-rahoitusta se saa Etelä-Savon ELY-keskukselta.

Lisätietoja

Marjo Niittuaho-Nastolin, 0440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Kimmo Haapea, 0440 361 613, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

 

Kuvateksti: Mindhiven palvelumuotoilija Suvi Ripatti fasilitoimassa muotoilutyöpajaa. Kuvaaja Pihla Liukkonen, Kontrastia Oy.

SBS Betoni investoi vihreään siirtymään       

SBS Betoni Oy rakentaa Mikkelin Tikkalaan uuden, vihreään siirtymään perustuvan betonielementtitehtaan, jossa valmistetaan erilaisia jännebetonielementtejä.

Toimitila- ja teollisuusrakentamisessa tarvitaan yhä enemmän laajarunkoisempia ratkaisuja ja koko rakentamisen sektorilla on kasvava tarve tilojen muuntojoustavuuteen. Näihin ja moniin muihin vaativiin tarpeisiin pystytään vastaamaan uudessa tehtaassa valmistettavilla betonituotteilla.

Tehtaan laitteistot ovat moderneinta saatavilla olevaa teknologiaa ja tuotantokokonaisuus toteutetaan hyvin innovatiivisesti. Uuden tehtaan betonirakenteista suurin osa valmistetaan Suutarisen kehittämällä vähähiilisellä betonilla. Sitä käyttämällä SBS Betoni Oy pystyy puolittamaan betonirakentamisen hiilidioksidipäästöt haluamissaan rakennuskohteissa.

Uusi tehdas mahdollistaa myös uudenlaisten tuotteiden valmistamisen ja vähähiilisen betonin käyttämisen  rakennusten runkotuotteissa. Yrityksen nykyisessä kiertomuottiseinäelementtitehtaassa vähähiilinen betoni on ollut jo käytössä.

Uusi jännebetonitehdas muodostaa yhdessä yrityksen kiertomuottitehtaan kanssa Suomen suurimman betonielementtitehtaan Mikkelin Tikkalaan.

Lisätiedot

Juho Suutarinen
SBS Betoni Oy:n toimitusjohtaja
juho.suutarinen@suutarinen.fi

Markus Suutarinen
Maarakennus Suutarinen Oy:n toimitusjohtaja
markus.suutarinen@suutarinen.fi

Suutarinen yhtiöt on yli 70-vuotias, vakavarainen betoniteollisuuden ja talonrakentamisen sekä maarakentamisen yritysryhmä. Yritysryhmään kuuluvat Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy, SBS Betoni Oy ja Maarakennus Suutarinen Oy. Lue lisää www.suutarinen.fi.