fbpx
Katri Reponen Rikata Oy:stä

Hyvä tilitoimisto säästää yrittäjän hermoja

Kerran yksi asiakas, yksinyrittäjä, sanoi, että olen hänen ainoa työkaverinsa”, mikkeliläisen Tilitoimisto Rikata Oy:n osakas Katri Reponen muistelee.

Kun yhteispeli tilitoimiston kanssa sujuu, yrittäjä voi keskittyä liiketoimintansa kehittämiseen.

Tilitoimistoyritys sai alkunsa, kun kolme entistä työkaveria päätti perustaa oman yrityksen vuonna 2007. Nykyään Mikkelin Graanilla sijaitsevassa yrityksessä työskentelee kolme henkilöä, josta kaksi on alkuperäisiä osakkaita. Nyrkkisääntönä tilitoimistopalvelujen kilpailutukseen Katri Reponen vinkkaa, että ensin kannattaa miettiä, paljonko taloushallinnon asioita yrittäjä haluaa tai osaa itse tehdä.

”Meillä on pääsääntöisesti niin sanottuja mappiasiakkaita. Olemme perinteinen tilitoimisto, joka pyörittää vielä paperia. Muutama asiakas käyttää sähköisiä järjestelmiä. Pienenä tilitoimistona pystymme helposti räätälöimään palvelut asiakkaiden toiveiden mukaan.”

Seurattavaa riittää

Jos yrittäjä päättää hoitaa taloushallinnon itse, Reponen muistuttaa, että silloin pitää perehtyä juridisiin asioihin, muistaa verojen maksun aikataulut ja seurata säädösten muuttumista.

Reponen on huomannut, että esimerkiksi arvonlisäveron alarajahuojennus on sellainen asia, jotka yrittäjä ei välttämättä tiedä ja siksi se saattaa jäädä hyödyntämättä.

”Jos maksetun arvonlisäveron määrä jää tiettyjen raja-arvojen alle, yritys saa verosta palautusta. Maksettavat arvonlisäverokannat ovat myös erilaisia. Sekin voi tulla uutena asiana, että arvonlisäveroa ei voi vähentää vaikkapa edustuskuluista, henkilökunnan lahjoista tai hotelliyöpymisten aamupaloista.”

Verotuskäytännöt ovat toiminimillä erilaisia kuin vaikkapa osakeyhtiöillä, mihin kannattaa perehtyä jo uuden yrityksen yhtiömuotoa valittaessa.

”Joskus etenkin toiminimiyrittäjille voi tulla yllätyksiä verottajan kanssa, jos heillä on vaikkapa vuokra- tai metsätuloja.”

Lisää seurattavia yksityiskohtia tulee, jos yrittäjä maksaa itse yrityksen palkat, vaikka käytössä olisikin palkka.fi-palvelu.

”Nykyään myös palkkojen ilmoittamisessa tulorekisteriin on omat kuvionsa.”

Räätälöityjä palveluita

Reposen yrityksessä mottona on, että olemme yrityksesi talousosasto. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ovet ovat auki asiakkaille ja heitä ohjeistetaan tarpeen mukaan. Valtaosa asiakkaista on Mikkelin seudulta, joten heillä on matala kynnys asioida tilitoimistossa tarpeen mukaan. Asiakkaina on eri toimialojen eri kokoisia yrityksiä. Moni toiminimenä aloittanut yrittäjä on vuosien varrella muuttanut yhtiömuodoksi osakeyhtiön.

”Meillä on nykyään paljon asiakkaita, jotka hoitavat itse myynti- ja ostolaskunsa, mutta me teemme kirjanpidon, maksamme arvonlisäverot, teemme veroilmoitukset ja hoidamme tilinpäätöksen. Meillä on myös paljon asiakkaita, jotka haluavat, että tilitoimistossa tehdään kaikki taloushallintoon liittyvä. Moni asiakas kokee, että silloin he pystyvät keskittymään omaan tekemiseensä.”

Parhaillaan käydään vilkasta keskustelu yrittäjien YEL-eläkkeen maksusta. Moni yrittäjä riskeeraa tulevan eläkkeensä tason maksamalla eläkettä minimin mukaan.

”Kyllä YELin olisi oltava oikealla tasolla. Jos yrittäjä maksaa minimiä, niin hän ei myöskään sairastuessaan saa sairaspäivärahaa eli yksinyrittäjä jää silloin vaille tuloa. Yrittäjän pitäisi varmistaa, että YEL on sillä tasolla, ettei hänen elintasonsa vaarannu, jos jotain sattuu.”

Tuula Leikas Sil-Kas Oy:stä
Tuula Leikkaan mukaan tilitoimisto valitaan usein lähipiirin suosittelujen perusteella.

Vastaan arkisin aina puhelimeen

Mikkelin keskustassa HUB Otonkulmassa Sil-Kas Oy -nimistä tilitoimistoa pyörittävä Tuula Leikas vastasi oman perheen vientiyrityksen taloushallinnosta vuosia ja maksoi parinkymmenen ihmisen palkat ennen kuin perusti tilitoimiston vuonna 2017.

”Verotus on kiinnostanut minua aina. Tilitoimistoyrittäjänä koen, että oman yrityksen kautta saatu oppi on ollut hyvä pohja myös tilitoimistoyrittäjyydelle.”

Hänen asiakaskuntaansa kuuluu etenkin teknologiateollisuuden sekä kuljetus-, IT-, rakennus-, ravintola- ja kaupan alan yrityksiä sekä luovien alojen tekijöitä. Suurin osa asiakkaista pyörittää osakeyhtiöitä.

Hänellä on alihankkija, joka hoitaa osan Helsingin asiakkaista. Hänen vinkkinsä tilitoimistoa kilpailuttavalle yrittäjälle on, että kannattaisi varmistaa, kuka hoitaa asioita yritykseen päin.

”Isoissa yrityksissä asiat voi ottaa lennossa kuka vain työntekijöistä hoidettavakseen. Pienemmät tilitoimistot pystyvät usein nimeämään yritykselle oman yhteyshenkilön.”

Hän muistuttaa, että tilitoimiston asiantuntemuksesta voi hyötyä etenkin verotusasioissa.

”Nyt kun verottaja pyrkii reaaliaikaisuuteen, se voi lisätä yrittäjän hallintoon käyttämää työtä eli kannattaa miettiä, paljonko aikaa on käytettävissä taloushallinnon hoitamiseen ja mistä se on mahdollisesti pois.”

Tilitoimistosta saa varmuuden

Leikkaalla on asiakkaita, jotka tekevät myös tilinpäätöksen itse, mutta hän yleensä tarkistaa, että tilipäätöskirjaukset ja muun muassa arvonlisäverot oikein, eikä ole vähennetty arvonlisäveroja sellaisista hankinnoista, mistä niitä ei voi vähentää.

”Monet asiakkaat haluavat, että joku ulkopuolinen katsoo läpi tilinpäätökset.”

Leikkaan asiakkaat käyttävät hyvinkin erilaisia sähköisiä järjestelmiä.

”Itse hyödynnän aina sitä järjestelmää, jonka asiakkaani on valinnut. Myös sähköisten järjestelmien kilpailutuksessa kannattaa olla tarkkana, että osaa valita sellaisen, mistä on aitoa hyötyä, eikä maksa turhista ominaisuuksista. On toki edelleen myös asiakkaita, jotka eivät halua käyttää sähköisiä järjestelmiä, vaan toimittavat aineistoa paperilla, sähköpostitse tai tallentavat sitä pilvipalveluihin.”

Monet tilitoimistot hyödyntävät myös kuittien tallennukseen sovelluksia, joihin kuvataan puhelimella kuitit talteen.

”Tässäkin pitää tietysti olla ihminen, joka sitoutuu käsittelemään kuitit sovitussa sovelluksessa.”

Leikas on erikoistunut auttamaan asiakkaitaan vientikauppaan liittyvissä taloushallinnon asioissa. Hän työskenteli aikanaan ELY-keskuksessa Kuopiossa ja pystyy avittamaan asiakkaitaan myös kotimaisten ELY-rahoitusanomusten teossa ja on osallistunut kv. hankkeiden raportointiin.

”Hankeraportointi on minulle tuttua, joten sitä on tullut tehtyä myös asiakkaille.”

Palvelujen hinnoittelussa eroja

Leikas arvelee, että usein yrittäjä valitsee tilitoimiston suosittelun perusteella.

”Joskus törmää siihen, että asiakas on kuvitellut, että isoissa toimistoissa osataan asiat parhaiten. Niissä on kuitenkin yleensä kiire, joten asiakkaiden neuvominen on pois muusta työajasta. Pienissä toimistoissa on usein varauduttu neuvomaan ja tietoa löytyy monesta muustakin paikasta, kuten tilintarkastajilta, verottajalta, yrittäjäjärjestöltä ja neuvontaorganisaatioilta.”

Tilitoimistojen kilpailutusvaiheessa hän suosittelee, että kannattaa etukäteen varmistaa, pohjaako hinnoittelu tunti- vai kuukausiveloitukseen.

”On hyvä tietää, maksaako ohjaus mitä. Jos puhelinsoitosta veloitetaan, niin 15 minuuttia on yleensä minimi. Monet tilitoimistoyritykset myyvät myös kokonaisia palvelupaketteja. Itse veloitan kaikesta, mitä teen ns. paperille, mutta puhelinkeskusteluja tai lyhyitä poikkeamisia toimistolla en veloita.”

Aloittaville yrittäjille hän myös vinkkaa, että kassa kannattaa pitää kunnossa.

”Ihan aluksi pitää tehdä itselleen selväksi, onko kyse päätoimisesta yrittäjyydestä vai harrastamisesta. Kannattaa miettiä, mitä laskuja voi venyttää ja tarvittaessa käyttää sähköisiä faktoring-palveluja. Myös yrityksen taseita ja tuloslaskelmia on syytä seurata, vaikka monilla yrittäjillä onkin hyvä tuntuma siihen, missä mennään.”

Sanna Paavilainen MikseiMikkelistä
Sanna Paavilainen suosittelee aloittaville yrityksille tilitoimistoa, jos omaa aiempaa kokemusta tilinpidosta ei ole.

Tilitoimistolta saa arvokkaita vinkkejä

”Tilitoimisto säästää yrittäjän aikaa oikeisiin asioihin, varmistaa kirjanpidon oikeellisuuden ja lopulta säästää mahdollisesti yrittäjälle rahaakin”, Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksen yritysneuvoja Sanna Paavilainen tiivistää.

Hän suosittelee kaikille yritystä perustaville tilitoimiston tai kirjanpitäjän palveluita.

”Moni aloittava yrittäjä on lukujen kanssa tosi epävarma. Asiaa voi miettiä oman ajansäästönkin kannalta, että mitä tilitoimisto maksaa kuukaudessa ja miten paljon aikaa itse voisi joutua käyttämään samojen asioiden hoitoon. Jos säästyvät tunnit käyttää omaan erikoisosaamiseen ja sen myyntiin, se tuottaa yritykselle takuulla enemmän.”

Jos yrittäjä ei ymmärrä kunnolla tilinpitoasioita, siinä piilee virheiden vaara.

”Kumuloituessaan virhe voi maksaa paljon ja siinä vaiheessa on sitten kuitenkin ostettava tilitoimistopalvelut.”

Hän muistuttaakin, että tilitoimistoilta ja kirjanpitäjiltä saa hyviä vinkkejä vaikkapa verotuksesta, yrityksen kuluista ja poistoista.

”Tällaisilla hyvillä vinkeillä saattaa säästää äkkiä vuodenkin tilitoimistomaksut.”

Kansikuva: Rikata Oy:n osakas Katri Reposen työpiste on Mikkelin Graanilla
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Pistohiekka Resort Oy:n Tomi Närhinen

Asiakkaat löysivät Pistohiekka Resortin

Kun Pistohiekka Resortin upouudet tilat uusine palveluineen avautuivat kesäkuun puolivälissä, asiakkaat löysivät saman tien perille ilman isoja markkinointikampanjoita.

Pistohiekan uuden tulemisen takana on kolme mikkeliläistaustaista yrittäjä-investoria, joille Saimaa on rakasta mökkeilyseutua.

Pistohiekka Sauna Oy:n osakkaat Tomi Närhinen, Perttu Noponen ja Jarmo Valto aloittivat rakennushankkeet alueella lokakuussa 2021 vuokrattuaan kunnalta 30 vuodeksi maata.

Täysillä alusta saakka

Kesäsesongin alkuun valmistuivat ravintola, kaksi saunaa sekä kymmenen mökkiä.

”Vauhtia on riittänyt, ja tunnelma on ollut koko kesän rento. Mökit ovat olleet lähes täynnä. Ravintolassa on välillä ollut jonoa, jos kymmeniä ihmisiä on saapunut kerrallaan ilman varausta”, Tomi Närhinen kertoo. Matkailuala on hänelle uusi valtaus pankki- ja pelialan taloushallinnon johtotehtävien jälkeen.

Uuden matkailukeskuksen majoitus- ja ravintolapalveluita pyöritti kesän ajan operatiivisena johtajana ristiinalainen yrittäjä Jaana Orava vuosien kokemuksella. Pistohiekka Resortin nuoret työntekijät joutuivat saman tien tulikokeeseen ja selvisivät siitä Närhisen mukaan asiakkaiden antamilla kehuilla.

”Pistohiekka on koettu houkuttelevaksi työpaikaksi. Löysimme hyvin ihmisiä töihin Puumalasta, Ristiinasta ja Mikkelistä.”

Pistohiekka Resort Oy:n hiekkarantaa
Pistohiekan alueen matalilla luonnonhiekkarannoilla on helppo lomailla.

Mökkejä tulee lisää

Asiakkaat ovat ensimmäisenä kesänä yöpyneet mökeissä usein vain vuorokauden, mikä on pitänyt siivousjoukot työn touhussa. Liinavaatteet kuuluvat vuokraan. Tiimillä on päivittäin keskimäärin neljä tuntia aikaa saada mökkien vaihdot ja siivoukset tehtyä.

Myös kaikki omistajat ovat painaneet läpi kesän töitä paikan päällä palvelemassa asiakkaita ja siivoamassa mökkejä.

”Se on ollut kivaa. Olemme saaneet asiakkailta positiivista palautetta siitä, että omistajat ovat näkyvillä tekemässä töitä”, juuri ennen haastattelua yhdeksää mökkiä siivoamassa käynyt Närhinen tuumii.

Suunnitelmissa on lisätä mökkien lukumäärää tulevaisuudessa. Kunnalta vuokratulla tontilla on tilaa vielä 6-10 uudelle mökille ja mahdollisuuksia on kokeilla myös muita majoituspalveluja, kuten vaikkapa luksustelttoja tai aittamajoitusta.

Tomi Närhinen toivoo, että alueen kehittämistä vauhdittamaan saataisiin tulevaisuudessa lisää majoitusinvestoreita.

”Meillä on valmis konsepti tehdä nopeasti uusia mökkejä. Meille sopisi oikein hyvin, jos tähän tulisi mukaan lisää majoitusinvestoreita. Olemme valmiita manageeraamaan myös heidän hankkeitaan. Tässä saa pääomalleen hyvän tuoton, kun voi hyödyntää ympärillä olevia valmiita palveluita.”

Asiakkaat ovat löytäneet myös kaksi maisemasaunaa, ja aurinkoisina päivinä päärakennuksen edustan hiekkarannalla on riittänyt väkeä. Rantaan rakennetaan vielä toinen uimalaituri omille asiakkaille.

Ohjelmatarjonta näkyville

Tiivistä yhteistyötä tehdään jo nyt alueella toimivien luontoyrittäjien kanssa. Lisää palveluja on suunnitteilla ensi kesäksi, ja niitä aletaan markkinoida piakkoin.

”Tänä kesänä tarjolla on ollut jo monipuolisesti erilaisia melontapalveluita. Tavoitteena on, että meillä olisi jatkossa näyttää asiakkaille valmis kalenteri erilaisista retkistä ja tapahtumista, jotta he pääsevät halutessaan luontoon ja liikkumaan vesille. Mitään huvipuistoa tästä ei tehdä, vaan tarjolla on maanläheisiä, luontoon liittyviä palveluja.”

Pistohiekka kuuluu saimaannorpan pesimäalueeseen, ja viiksekkäitä uimareita onkin näkynyt pitkin kesää asiakkaiden ilona.

”Ensi toukokuulle suunnittelemme myös norppamelontaretkiä.”

Pistohiekka Resort Oy:n saunatiloja
Kesäsesonkiin valmistui ravintola, kaksi saunaa ja kymmenen mökkiä. Lisää on suunnitteilla.

Alueen vetovoima kasvaa

Pistohiekka Resortin naapurissa palvelujaan kehittää Pistocamp, joka tarjoaa jatkossa 100 paikkaa karavaanareille. Ensi kesäksi Pistocamp investoi huoltorakennuksen palveluineen, yhteiskeittiön ja saniteettitilat.

”Teemme tiivistä yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Tänne mahtuisi myös uusia ohjelmapalveluyrittäjiä tuomaan lisää palvelutarjontaa.”

Perinteikäs tanssilava on sekin jo herätelty henkiin.

Kunta rakentaa lähistölle ns. vanhan laivalaiturin paikalle uuden vierasvenesataman. Kunta kehittäjineen saa Närhiseltä pelkkää suitsutusta. Yrittäjän näkökulmasta Puumalan kunta on mahdollistanut toiminnalle vauhdikkaan alun. Kunta on rakentanut alueelle kunnallistekniikkaa, tiestöä ja ensi vuonna valmistuu venelaituri. Kunnalla on alueella 17 tonttia, josta Pistohiekka Resortille on vuokrattu kolme.

”Puumalan kunnassa kaikki yritystoiminnan kehittäjät kunnanjohtajasta alkaen tekevät upeaa työtä. Puumalassa osataan toteuttaa asioita, eikä minulla oikeastaan ole edes mitään parannusehdotuksia sinne suuntaan.”

Pistohiekan yrittäjät haluavat pitää paikan auki ympäri vuoden yritys- ja yksityistilaisuuksia varten. Ensi talvena tunnustellaan, miten asiakkaita riittää.

”Tälle kesälle odotukset olivat korkealla, ja huippusesonki meni odotusten mukaisesti. Nyt mietitään, miten tästä mennään eteenpäin.”

Närhisen Adverento Travel -yrityksellä on liikennelupa, mikä mahdollistaa vaikkapa opastettujen matkojen järjestämisen.

”Ehkä joku päivä voimme tarjota asiakkaille vaikka Saimaan-kierroksia yhdessä alueen muiden matkailuyritysten kanssa.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tiina Laamanen ja Teppo Eronen T&T Foodilta

Juvalainen T&T Food kehittää uutta tuoteperhettä

Laamasten maaseutuyrittäminen perustuu ketterään kehittämiseen. Nykyään kakkupohjien, piirakoiden ja lettujen tuotantoon erikoistunut yritys ideoi parhaillaankin uusia tuotteita ja tuoteryhmiä.

Tiina Laamasella ja hänen puolisollaan Teppo Erosella on kummallakin edelleen omat maatilat, jotka sijaitsevat seitsemän kilometrin päässä toisistaan Juvan Risulahdessa. Tilat olivat alkujaan perinteisiä maitotiloja.

Kun edessä olisivat olleet mittavat investoinnit, kaksikko päätti perustaa yhteisen yrityksen ja erikoistua kalkkunoiden kasvatukseen vuonna 2004. Samana vuonna Juvalle suurin odotuksin perustettu kalkkunateurastamo kuitenkin lopetettiin kolmen toimintavuoden jälkeen.

”Vaikka meillä on vielä kalkkunantuotantoa varten perustettu yritys paperilla olemassa, se lähinnä omistaa kiinteistöjä, emmekä palaa kasvattamaan lintuja.”

T&T Food tuottaa omista kananmunista leipomotuotteita
T&T Food tuottaa mm. kakkupohjia lähialueen leipomoille kotimaisista raaka-aineista.

Omista munista leipomotuotteita

Teurastamon lopetettua Laamanen ja Eronen alkoivat tuottaa halleissaan kananmunia. Pari vuotta myöhemmin ryhdyttiin jatkojalostamaan omista munista leipomotuotteita. Vuonna 2018 tehtiin jälleen iso päätös ja lopetettiin kanala.

”Meillähän oli ihanteelliset tilat lintujen pitoon, mutta emme ehkä osanneet ajatella tarpeeksi kananmunien tuotantoketjuja. Rehut tuodaan Länsi-Suomesta ja siellä ovat myös pakkaamot, jonne munat viedään. Huomasimme, että kilpailutilanne on täällä idässä toimiville hankala. Jos olisimme halunneet menestyä, olisi pitänyt pistää kaikki panostukset siihen ja kehittää tiloja.”

Nykyään yritys ostaa tuotteisiinsa tarvittavat kananmunat lähiseudun kanaloista.

”Kakkupohjien teko onnistuu vain tuoreista munista, ja tällä varmistamme sen. Meillä oli valmiit kanavat hankkia munia jo siinä vaiheessa, kun luovuimme itse kanojen pidosta.”

T&T Foodin tuotteita löytyy leipomoiden lisäksi tukuista ja hotelliketjuista.
T&T Foodin tuotteita löytyy leipomoiden lisäksi tukuista ja hotelliketjuista.

Alihankintaa ja omia tuotteita

T&T Food valmistaa tuotteita useille leipomoille ja konditorioille alihankintana.

”Osa asiakkaista haluaa tuotteita omien reseptiensä pohjalta. Haluamme, että kaikki tuotteemme ovat hyvänmakuisia ja että niissä on itäsuomalaisuutta. Teemme esimerkiksi rukiista karjalanpiirakoita ja käytämme riisipuurossa kermaa.”

T&T tekee tiivistä yhteistyötä useiden tukkujen kanssa. Niiden kautta tuotteita menee kauppoihin ja hotelliketjuille.

”Meille yhteistyö tukkujen kanssa on todella tärkeää. Emme pystyisi itse millään jakelemaan tuotteita kauppoihin. Yhteistyökumppaneina meillä on myös isoja leipomoja, joille teemme etenkin kakku- ja kääretorttupohjia.”

Vinkkejä tulee myös tutuilta asiakkailta. Esimerkiksi Puumalan Hurissalon kyläkaupan kauppias Jorma Tikka toivoi tuotevalikoimaan riisipiirakoita.

”Meillä homma perustuu pitkälti siihen, että Teppo pystyy rakentamaan ja huoltamaan koneita. Hän teki meille esimerkiksi pienen koneen lettulinjaa varten. Lettuja lähtee nyt lähialueen kauppoihin ja tukkuihinkin. Lettujen kehittely onnistui hyvin, ja nyt kehittelemme taas ideaa uudesta tuoteryhmästä yhdessä suuren suomalaisen yrityksen kanssa.”

Vakaata kasvua näköpiirissä

T&T sijaitsee syvällä maaseudulla hiekkatietaipaleiden ja lossin takana. Uusi viitostien linjaus on vauhdittanut alueen leipomoyritysten kasvua.

”Me hyödymme siitä, että täällä voi tehdä yhteistyötä kasvavien leipomoyritysten kanssa.”

Oman yrityksen kasvua eivät rajoita ainakaan tilat. Nykyisen leipomohallin tiloista on vielä puolet käyttämättä, ja viereisestä rakennuksesta löytyy 1200 neliötä tilaa lisää.

”Tuotteillemme on hyvin kysyntää. Etsimme parhaillaan uudesta tuoteryhmästämme kiinnostunutta tukkua. Toivotaan, että pääsemme aloittamaan tuotannon loppusyksystä.”

Yrittäjillä on edelleen myös 40 hehtaaria peltoja omassa käytössä.

”Jos viljan viljelystä tulisi taas kannattavaa, meillä olisi valmius aloittaa myös viljan viljely uudelleen.”

Ideoita yrittäjäpariskunnalla riittää, vaikka pelkästään omin voimin ei ihan kaikkeen venytäkään. Tiina Laamanen kokee, että yritys on hyötynyt paljon yhteistyöstä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Esimerkiksi tuotteiden hinnoittelua on kehitetty yhdessä yritysneuvoja Pasi Laitisen kanssa.

”Häneltä saa suoraa palautetta, jossa ei ole koskaan turhaa krumeluuria. Hänen vinkkiensä pohjalta saimme tehtyä hyviä ratkaisuja. Tiedän, että jatkossakin voin ottaa häneen yhteyttä. Olen pannut merkille, että Mikseistä löytyy myös kivasti apua sukupolvenvaihdostilanteissa. Kävin itse joskus myös matkailumarkkinoinnin valmennuksissa, ja ne herättelivät hyvin ajattelua.”

Yritys on ollut mukana myös Miksein vientivalmennuksissa ja osallistunut Saksan Grüne Woche -ruokamessuille Berliinissä.

”Tämänkokoisella yrityksellä ei olisi mitään mahdollisuuksia viritellä vientikuvioita. Viennin avaaminen on hidasta ja kestää kauan. Tiedän kuitenkin, että kun asiat tulevat ajankohtaisiksi, emme tarvitse konsulttia, vaan löydämme Mikseistä viennin osaajia, joiden kanssa asioita saadaan eteenpäin.”

Korona-aika tiputti yrityksen liikevaihtoa, mutta tänä vuonna se kipuaa noin 650 000 euroon. Yrityksen palkkalistoilla on yrittäjien lisäksi viisi työntekijää. Syksyn mittaan toiveissa olisi löytää yksi työntekijä lisää.

”Tänä kesänä on piisannut vauhtia, kun juhlia ja tapahtumia on järjestetty enemmän kuin aiempina koronakesinä. Ajattelin, että kesä olisi ollut vuoden 2019 kesän tyyppinen, mutta se olikin paljon vilkkaampi.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Anttolan Kone ja Urheilun Reea Vuorinen

Anttolassa pärjää räätälöimällä palvelut

Yksitoista vuotta Anttolan Kone ja Urheilu -yritystä sataman vieressä pyörittänyt Reea Vuorinen tietää, minkälaisia tuotteita ja huoltopalveluita vapaa-ajan asukkaat tarvitsevat. Viime vuosina lisääntynyt luontomatkailu on saanut yrityksen kasvattamaan vuokrauspalveluja.

Alkujaan porilainen Reea Vuorinen päätyi perheineen Anttolaan Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asukashankintamarkkinoinnista innostuneena. Yrityskaupassa hän osti silloisen miehensä kanssa perinteisen rautakauppatyyppisen kaupan, jonka valikoima karsittiin jo alkuvuosina vastaamaan kysyntää.

”Tosi laajasta valikoimasta erikoistuimme kalastukseen, veneilyyn ja pienkoneisiin. Pari vuotta sitten palautimme valikoimiin pienrautakauppatavaraa, jota ei enää muualta Anttolasta saanut ostettua.”

Vuorisen kaupan suurin asiakaskunta ovat vapaa-ajan asukkaat. He odottavat saavansa mökkeilyynsä liittyviä tuotteita läheltä. Korona-aika muutti vapaa-ajan asunnoilla viihtyneiden ikärakennetta ja lisäsi yrityksen liikevaihtoa.

”Täällä on arviolta noin 3000 mökkiä, ja niistä yli puolet sijaitsee saarissa tai on vain kesäkäytössä. Korona-aika alensi mökkeilijöiden ikää, kun nuoremmatkin alkoivat yllättäen viihtyä mökeillä. Aika harva heistä osaa huoltaa mökkeilyyn ja veneilyyn liittyviä laitteita tai haluaa käyttää vähään vapaa-aikaansa siihen, joten he tuovat laitteet meille huoltoon. Huoltoruljanssi oli jo viime vuonna kova. Venemoottoreiden huolto alkaa jo varhain keväällä.”

Koska pieni myymälä ei pysty kilpailemaan isojen ketjujen kanssa hinnalla, palveluun pistetään kaikki paukut, mitä liikenee.

”Yritämme antaa asiakkaalle aina enemmän kuin mitä hän alkujaan tuli hakemaan. Se on ollut ajatukseni koko pitkän yrittäjän urani ajan.”

Kysyntä huoltopalveluille kasvoi korona-aikana. Venemoottoreiden huolto alkaa jo varhain keväällä.
Kysyntä huoltopalveluille kasvoi korona-aikana. Venemoottoreiden huolto alkaa jo varhain keväällä.

Välinevuokraus kasvussa

Luontomatkailun kasvu sai yrityksen aloittamaan uudenlaisia yhteistyökumppanuuksia, joiden ansiosta vuokralla on monipuolisesti erilaisia välineitä luonnossa ja vesillä liikkumiseen.

”Välitämme moottoriveneitä, kanootteja, kajakkeja, suppilautoja, paljuja ja sähköpyöriä. Ne ovat kaikki yhteistyökumppaneidemme omistuksessa olevia.”

Pyöriä yritys vuokraa myös muille anttolalaisyrityksille, jotka järjestävät sitten omia eripituisia retkiään asiakkailleen.

Anttolan satamasta pääsee veneellä puolessa tunnissa huimista maisemista tunnetulle Neitvuorelle. Reea Vuorinen pitää kunnia-asiana tarjota asiakkaille mahdollisuuksia luontomatkailuun.

”Pyrimme järjestämään omille asiakkaillemme toiveiden mukaisia melontaretkiä niin, että opastukset hoitaa yhteistyökumppani, kokenut luonto-opas. Jos meillä on aikaa, voimme viedä perheitä myös itsekin kalastusretkille, mikä on varsinkin ulkomaalaisille iso elämys.”

Kauppa toimii myös Alkon noutopisteenä. Yrityksen historiaan kuuluu matkailuneuvontana toimiminen. Siitä muistona on vieläkin palveluluukku liikkeen etuseinässä. Viime vuosina kauppa on ollut Anttolan Luontokeskus -palvelupiste.

”Viime vuonna tänne Anttolan keskustaan toivat väkeä Hop On, Hop Off -bussivuorojen takuulähdöt, joiden asiakkaat pääsivät täältä risteilemään Neitvuorelle tai voivat tutustua muuten Anttolaan. Tänne tulikin paljon väkeä Mikkelistä ja ympäri Suomen. On hienoa, että tänne saadaan pöhinää ja ihmiset näkevät, mitä täältä löytyy.”

Anttolan Kone ja Urheilussa on tarkkaan perehdytty siihen, mitä mökkiläiset kysyvät.
Anttolan Kone ja Urheilussa on tarkkaan perehdytty siihen, mitä mökkiläiset kysyvät.

Ketterä perheyritys

Reea Vuorisen oma tausta on alkujaan ravintola-alalta. Nykyään hän jakaa aikansa oman kaupan ja palkkatyön välillä. Hän vastaa Mikkelissä sijaitsevan huonekalumyymälän logistiikasta.

”Kun pyöritän tätä perheyrityksenä, haluan tarkastella asioita välillä vähän kauempaa. Talvella teen täyttä päivää palkkatöissä, ja kesäksi vähennän työtuntien määrää, että voin olla täällä enemmän.”

Työvoimaa löytyy omasta perhepiiristä joustavasti. Myös appiukko muutti viime vuonna Hyvinkäältä Mikkeliin vastaamaan myymälästä tarpeen mukaan.

”Ehdoton vahvuutemme on palvelu. Jos meillä on hyllyssä tarvittavat osat, huolto onnistuu maksimissaan kahdessa päivässä. Paineisiin tilanteisiin vastaamme tekemällä itse enemmän töitä. Käytännössä vuoden tulos tehdään kesällä.”

Talvikaudella kaupaksi käy kaikki pilkkimiseen ja hiihtoon liittyvä välineistö. Huoltoja tehdään myös luistimille ja suksille.

”Talvi eletään säästöliekillä. Toisaalta on kivakin, että talvella ehtii suunnitella asioita ja tehdä tilaukset ajoissa. Näin keväällä ei mitään muutoksia toimintaan enää voi tehdä. Korona-aika näytti, että monilla toimittajilla on ollut vaikeuksia toimittaa ajoissa veneilytarvikkeita tai elektroniikkaa. Mekin tilasimme perämoottorit jo viime vuonna ja nyt toimitukset tulevat sitten ripotellen.”

Lähipalveluja lapsiperheille

Mikkelin kaupungille Reea Vuorisella on terveisiä, että nyt taajamasta löytyy hyvä koulu ja päiväkotikin pullistelee lapsista. Hän esitti toiveen keskustan leikkipuistosta reilut 10 vuotta sitten, ja viime vuonna puisto valmistui sataman viereen. Taajamasta löytyvät muun muassa apteekki, ruokakauppa ja leipomo. Nyt yrittäjän toiveissa olisi saada palautettua lääkäri-, sairaanhoitaja- ja hammaslääkäripalveluja.

”Tänne on muuttanut paljon lapsiperheitä. Olisi tärkeää taata sujuva pääsy perusterveydenhuoltoon. Aiemmin täällä oli kouluterveydenhoitajan ja välillä lääkärilläkin vastaanotto. Olen miettinyt, että voisiko täällä olla lääkärillä päivystys edes joskus, kun aiemminkin olivat kaikki ajat varattuja. Tai voisiko joku yksityinen lääkäriyritys pitää täällä vastaanottoja niin, että niille pääsisi kaupungin palveluseteleillä?”

Anttolaan on julkista liikennettä päivittäin keskimäärin neljä bussivuoroa, joista osa on ns. maaseudun Waltti-liikenteen vuoroja. Mikkeliin hurauttaa autolla puolessa tunnissa.

”Päätin aikoinaan jäädä tänne asumaan, koska täällä on helppo kasvattaa lapset. Kalastan ja liikun luonnossa mielelläni. Kävelen mielelläni Hallavuorenreitillä katsellen maisemia. Täällä hiljaisuus on sellaista mindfulnessiä, ettei sitä saa mistään muualta. Kun katselee auringonnousuja ja -laskuja, se sykähdyttää aina.”

Kansi: Anttolan Kone ja Urheilun yrittäjä Reea Vuorinen
Teksti ja kuvat:
 Päivi Kapiainen-Heiskanen

Heikki Tiihonen, Savon Rakennus- ja Peltimestarit Oy. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Peltialan yritys laajensi yritysostolla toimialaansa

Kymmenen vuotta omaa rakennus- ja peltialan yritystään pyörittänyt mikkeliläinen Heikki Tiihonen osti viime vuonna tutulta yrittäjältä asiakaskunnan ja laitteistoa perustaakseen kattojen huoltokartoituksiin erikoistuneen uuden yrityksen.

Jo 15-vuotiaasta rakennusalalla työskennellyt Heikki Tiihonen aloitti kirvesmiehenä, teki töitä vuokrafirmalle ja perusti lopulta toiminimen, jonka kautta teki alihankkijana töitä. Rakennustoimeksiannot jäivät, kun hän perusti vuonna 2012 rakennuspeltisepänliikkeen ja vuokrasi sille koneet. Myöhemmin hän lunasti koneet itselleen.

Savon Rakennus- ja Peltimestarit Oy on erikoistunut tekemään kattoja saneeraus- ja uudiskohteisiin. Tällä hetkellä kaksitoista työntekijää työllistävä yritys toimii Mikkelin Tuskussa hulppealla tontilla, jossa on vielä reilusti rakennusoikeutta jäljellä. Liikevaihtoakin kertyy vuosittain noin 1,4 miljoonaa euroa.

”Olemme keskittyneet rakennuspeltisepän hommiin ja tehneet vuosien varrella tuhansia neliöitä kattoja Mikkelin seudulle. Olemme myös Mikkelissä ainut yritys, joka valmistaa profiilipeltiä. Tilauskantamme on tällä hetkellä hyvä.”

Uudelle toimialalle

Kahdeksisen vuotta sitten Tiihosella alkoi itää ajatus tutun mikkeliläisyrittäjän kaluston ostamisesta. Erityisesti kutkutteli nosturiauton osto. Kauppa kalustosta ja asiakaskunnasta toteutui lopulta viime vuonna.

”Ostin kaupassa nosturiauton ja valmiin asiakaskunnan eli joukon kiinteistönhoitoyrityksiä.”

Itse kaupantekoprosessikin sujui sutjakasti tuttujen kesken. Myyjä pyysi avuksi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n yritysneuvoja Kirsi Mättölän, joka tuntee hyvin rakennusalan käytänteet ja kehittää yritysten liiketoimintaa tällä hetkellä Rebuild business -hankkeessa. Hän laati selkeän kauppasopimuksen, mikä nopeutti kaupantekoa huomattavasti.

”Ei me siihen sitten tarvittu lakimiestä. Kun tuttujen kesken tehtiin kaupat, niin asiat menivät niin kuin oli sovittu. Kirsi laati sopimuksen, jolla toteutimme yksinkertaisen kaupan kalustosta ja asiakaskunnasta. Vaikka perustin uuden yrityksen, halusin myyjältä tutun puhelinnumeron käyttööni.”

Tiihosen perustama uusi yritys, Kattovahti Oy, tekee katoille ennakoivia huoltokartoituksia ja huoltaa kattoja. Kattovahti tukee emoyhtiön toimintaa, vaikka toimiikin itsenäisesti.

”Kattovahti Oy tekee myös lumenpudotusta, puhdistaa kattokouruja ja korjaa kattojen vuotovahinkoja. Käymme esimerkiksi käy läpi lumiesteiden kunnon talven jäljiltä. Ennakoiville huoltopalveluille on olemassa iso markkina, jolla on tilaa laajentaa toimintaa.”

Tiihonen muistaa nähneensä vaurioita, jotka ovat syntyneet siitä, kun alle neljän millimetrin reiästä on valunut vuosia vettä rakenteisiin.

”Jopa ruuvinreikä voi olla sellainen, josta on vuotanut vettä rakenteisiin vuosikausia. Kun on näin pitkään tehnyt näitä hommia, tietää kyllä, mistä etsiä mahdollisia vuotokohtia.”

Kattovahdin nykyään omistama nosturiauto helpottaa katoilla liikkumista työturvallisesti.

”Katoilla ei aina ole turvakiskoja, joten tikkailla nousu sinne voi olla vaarallista. Nosturiautoa voi käyttää myös räystäiden maalaukseen. Ostamamme nosturiauto tuntuu olevan mikkeliläisille tuttu näky, kun sillä ajellessa saa morjestella ihmisiä koko ajan.”

Kasvunäkymiä riittää

Vuosien varrella Savon rakennus- ja peltimestarit Oy on toteuttanut erilaisia kehittämishankkeita. ELY:n kehittämistuella pystyttiin aloittamaan vuonna 2014 profiilipellin valmistus. Tällä hetkellä myös peltiraaka-aineen saatavuus on hyvä.

”Oman valmistuksen aloittaminen oli investointi- ja kehittämishanke, jossa meitä auttoi Mikseitä edeltänyt yritys. Saimme tuotannon käyntiin hankittuamme oman koneen. Vastaamme kysyntään tekemällä pieniä kattoprofiilieriä paikallisesti, jolloin asiakkaalle jää alemmat rahtikustannukset maksettavaksi.”

Aikanaan yrityksessä toteutettiin myös pieni hanke, jossa syntyi liiketoimintasuunnitelma.

”Nyt pitäisi tehdä uusi liiketoimintasuunnitelma Kattovahti Oy:lle.”

Liikevaihdon kohottua toimitusjohtaja Tiihonen on huomannut, että häneltä menee paperitöihin entistä enemmän aikaa.

”Nyt tarvittaisiin toimistotyöntekijä töihin, jotta saamme parannettua palvelua. Se on oikeastaan tällä hetkellä ainut rekrytointitoiveemme. Tuotannon puolella meillä on tapana ottaa ihmisiä harjoitteluun ja kouluttaa heistä sitten peltiseppiä, kunhan he ovat tutustuneet talon tapoihin.”

Yrityksen toimintaa tukee 15 vuodessa muodostunut yhteistyöverkosto.

”Nykyään meitä osataan jo kysyä töihin julkisellekin puolelle. Olen saanut kentältä palautetta isojen kattoprojektien jälkeen, että saamme jatkossakin kilpailutuksissa tosi hyvät pisteet heiltä.”

Kasvunäkymiä yrityksellä riittää. Tuskun-tontilla on jäljellä rakennusoikeutta noin 1100 neliömetrin verran.

”Meillä olisi mahdollisuus lisätä oman profiilipellin valmistusta kysynnän mukaan. Toimimme tällä hetkellä pääosin oman maakunnan alueella, mutta Kattovahti Oy tekee pistemäisiä, yhden osaajan työpanoksen vaativia kartoituskeikkoja, joten siinä on mahdollisuus liikkua laajemmallakin alueella ketterästi.”

Rebuild Business -hanke tarjoaa maksutonta neuvontaa niin ostajalle kuin myyjällekin yrityskauppatilanteessa.  Hanke auttaa yrittäjiä myös liiketoiminnan ja erityisesti sen kannattavuuden kehittämisessä. Rebuild Business -hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Vipuvoimaa EU:lta

Teksti ja artikkelikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Rantinhovissa puhaltavat raikkaat tuulet. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Rantinhovissa puhaltavat raikkaat tuulet

Valtatie 15:n varrella lempinimellä Helikopteribaari tunnetun Rantinhovin ovia ei sulkenut koronakaan. Nyt kahden naisen tehotiimi uudistaa palveluja.

Kahvila-lounasravintola Rantinhovin keltainen päärakennus valmistui vuonna 2002 kahden hehtaarin tontille, ja venäläinen, käytöstä poistettu kuljetuskopteri löytyi katseenvangitsijaksi. Kahvila-lounasravintola siirtyi liiketoimintakaupalla Carina Pinoaron perheyritykselle vuonna 2009.

”Perheyrityksemme perustettiin jo vuonna 1930. Pääkaupunkiseudulla toiminut yritys siirtyi aikanaan papaltani vanhemmilleni, jotka jatkoivat autokoulun pyörittämistä liikenneopettajina. Jatkoin sitten itsekin perheyrityksen palveluksessa opettajana ja otin vastaan ajotutkintoja.”

Haaveesta totta

Kahdeksan vuoden ajan perheellä oli myös autokorjaamo Viikissä.

”Haaveeni oli kuitenkin koko ajan tällaisen kahvila-lounasravintolan pyörittäminen ja asiakkaiden palveleminen. Katselin myytäviä paikkoja ensin Helsingin puolelta, kunnes tämä löytyi. Kävin katsomassa tätä viikonloppuna ja heti maanantaina tein liiketoimintakaupan. Siinä ei paljon aikailtu.”

Ensimmäiset neljä vuotta olivatkin melkoista hulinaa, ja asiakkaita kävi paljon Suomenniemen ja Mäntyharjun ulkopuoleltakin. Palkkalistoilla oli viisi ihmistä. Rantinhovin kahvila on aina tunnettu itse leivotuista, runsaista tarjoamista. Alkuaikoina ruokailemaan veti myös a´la carte -lista.

”Siihen aikaan meillä oli paljon vanhempia asiakkaita, ja yksi heistä kävi Mikkelistäkin asti sienikastikkeen takia.”

Vuonna 2013 tehtiin mittava laajennus, jossa valmistui lounas- ja juhlatila. Samaan aikaan kävijämäärä alkoi kuitenkin vähentyä. Alueella on tiivis vakioasiakaskunta, mutta osa silloisista kanta-asiakkaista vanheni ja lakkasi käymästä.

”Samoin kävi muissakin paikoissa, että siihen aikaan asiakasmäärät alkoivat vähentyä. Jouduin lopulta irtisanomaan ihmisiä. Oli pakko lopettaa a´la carte -annokset, kun jäin yksin. Tarjolle jätin vain perusvalikoimaa.”

Korona-aika verotti voimia

Kun korona-aika koitti, Carina Pinoaro piti sitkeästi ovet auki, tarjosi asiakkailleen take away -annoksia ja jatkoi juhlatarjoilujen myyntiä. Pihamaan hulppeat parkkipaikat ovat aina vetäneet ammattiautoilijoita kahville ja ruokailemaan. Myös alueen lisääntynyt vapaa-ajan asutus ja sen muuttuminen liki ympärivuotiseksi, näkyy asiakasmäärissä.

”Myynti ei lopulta laskenutkaan, ja syksyt olivat jopa normaalia vilkkaampia. Ihmiset viipyivät mökeillä pidempään, ja asiakaskunta laajeni taas.”

Korona-aika kuitenkin verotti yksinyrittäjän voimia.

”Mielessä oli, että nyt pitää uudistaa ja nostaa paikan tasoa, mutta tuntui, että oma motivaatio ei enää riitä. Asun Rantinhovin yläkerran kolmiossa ja välillä tuntui, että millä sitä saa itseni taas kammettua ylhäältä alas.”

Tietynlaista yhteisöllisyyttä tekemiseen on tuonut se, että paikallisten kädentaitajien myyntitori on sijainnut Rantinhovissa.

”Kudon itsekin todella mielelläni vapaa-aikana kaikenlaista. Korona-aikana syntyi muun muassa Sulo Vilén -pipoja.”

Kahden naisen tehotiimi

Viime loka-marraskuussa häneen otti yhteyttä Ristiinassa asuva Tytti Puhakka, joka on kouluttautunut kokiksi ja restonomiksi ja suorittaa parhaillaan Savonia-ammattikorkeakoulun Wellness-palveluliiketoiminnan johtaminen (YAMK) -koulutusohjelmaa. Työkokemusta hänelle on ehtinyt kertyä ravintola-alalta yli 10 vuotta. Yrittäjänä hän on ehtinyt toimia jokusen vuoden.

”Nuorena sinisilmäisenä karu oppi tuli kantapään kautta. Nyt etsin uusia haasteita ja monipuolista työnkuvaa. Carina sanoi, että ota uudelleen yhteyttä alkuvuodesta. Aloitin täällä sitten työntekijänä maaliskuussa. Ymmärrämme hyvin toisiamme. Yrittäjätaustani ansiosta tiedän hyvin, mistä raha tulee. Ihminen on suuren osan ajastaan töissä, joten siellä on oltava hyvä olla eli arvostan nykyään työhyvinvointiasioita tosi paljon. Täällä minulla on vapaus toteuttaa itseäni.”

Maaliskuusta alkaen Rantinhovissa ovatkin puhaltaneet uudet, raikkaat tuulet. Tosin Tytti Puhakka valmisteli uudistuksia jo ennen töihin tuloaan.

”Loka-maaliskuun välissä tein uudet ruokalistat ja laskin niihin raaka-aineet. Tein myös uudet nettisivut ja aloin päivittää Facebookia. Teemme nyt sisäistä markkinointia sähköisen infotaulun avulla. Myös uudet tienvarsikyltit meille on tulossa.”

Asiakkaalle uudistukset näkyvät muun muassa laajana hampurilaislistana, jonka annosten nimet on nappailtu ammattikuljettajien arkipäivän sanastosta. Tilauksesta kaikki annokset saa nykyään myös gluteenittomina. Tarjolla on myös pieniä gluteenittomia herkkuja mukaankin, ja pakkasesta löytyy aina gluteenittomia leivonnaisia.

”Tytti on saanut oppia gluteenittomaan leivontaan ystävältään, joka käyttää gluteenitonta ruokavaliota. Asiakasmäärämme ovat nousseet maaliskuusta selvästi. Meillä oli äitienpäivälounaallakin yli 100 ihmistä. Lisäksi järjestämme naisten iltoja, kirppispäiviä ja tämäntyyppisiä teemapäiviä on tulossa lisää. Nyt huomaa, että ihmiset uskaltavat taas järjestää juhliakin. Juhliin tilataan meiltä paljon kakkuja ja ruokaa asiakkaiden tiloihin.”

Suomenniemen ja Mäntyharjun kuntien rajapinnassa sijaitsevan Rantinhovin asiakaskuntaan kuuluu paljon vapaa-ajan asukkaita. Korona-aika ei hillinnyt mökkeilyä, pikemminkin päinvastoin.

”Kaksi viime syksyä oikein ihmettelin, että mistä sitä porukkaa riittää aina vain. Tässä on myös useita vuokramökkiyrityksiä, joille olemme lähipalvelu ympäri vuoden.”

Kolmas elämä kutsuu

Carina Pinoaro on alkanut valmistautua eläkepäivien viettoon. Kiinteistö on myynnissä, ja hän odottaa, että kaupat saataisiin tehtyä neljän vuoden sisällä. Kahvila-lounasravintolan ja ammattikeittiön lisäksi kiinteistön yläkerrasta löytyy hyvin varusteltu liki 100 neliön asuinhuoneisto. Lisäksi lounasravintolan päädyssä on omalla sisäänkäynnillä 30 neliön erillinen tila, josta saa näppärästi vaikka toimiston, vuokratilan pop up -toiminnoille tai vierashuoneen.

”En ole panikoinut paikan myynnin kanssa. Uutta yrittäjää voisi houkuttaa sekin, että nyt tässä on hyvä työntekijä, joka jää taloon. Itsekin olen valmis auttamaan uutta yrittäjää alkuun eli en ole lähdössä mihinkään karkuun.”

Rantinhovin palvelutarjontaan kuuluu polttoaineen myyntipiste, josta vastaa tällä hetkellä toinen yritys.

”Pidän edelleen kiinni periaatteesta, että paikan on oltava koko ajan auki. Parannamme valikoimaa ja pidämme paikat kunnossa. Oma unelmani on nyt, että saisin aikanaan kivan pienen kodin, kun eläkeikä lähestyy.”

Tytti Puhakka nauttii nykyisestä työnkuvastaan Rantinhovissa ja hyödyntää johtamisopintojaan arjen työhönsä.

”Tykkään tästä työstä. Täällä voin vapaasti toteuttaa itseäni. Opinnot antavat lisäosaamista työhyvinvoinnista ja työntekijöiden johtamisesta.”

Moni on jo ehtinyt onnitella Tytti Puhakkaa uudeksi omistajaksi ryhtymisestä. Hän on kuitenkin sitä mieltä, ettei ryhdy enää yrittäjäksi.

”Toimin kyllä yrittäjämäisesti, tiedän omasta kokemuksesta mitä yrittäminen on ja tunnen alan kustannusrakenteen eli hoidan työpaikkaani kuin omaa yritystä. Se on mielestäni ainoa oikea tapa toimia palkkatyössäkin.”

Pinoaro Ky, eli tutummin Rantinhovi, on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n omistajanvaihtoasiakas. Katso yrityksen myynti-ilmoitus verkossa sivuillamme: https://mikseimikkeli.fi/yrityskaupat/kahvila-ravintola-hyvalla-liikepaikalla/ 

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Rebuild Business -hanke tarjoaa maksutonta neuvontaa niin ostajalle kuin myyjällekin yrityskauppatilanteessa.  Hanke auttaa yrittäjiä myös liiketoiminnan ja erityisesti sen kannattavuuden kehittämisessä. Rebuild Business -hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Harri Hokkanen

Kierrätetyt hirret saavat uuden elämän

Käyttämättä jäänyt hirsirakennus voi saada uuden elämän, kun se puretaan ammattitaitoiseesti ja välitetään uuteen käyttöön.

Mikkeliläinen perinnerakentaja Harri Hokkanen tekee viimeistä kuormaa Kovalassa purettavan talon leveistä, hyväkuntoisista hirsistä. Hokkasen periaatteena on, että purkuhommiin ryhdytään, kun hirsille on tiedossa uusi käyttötarkoitus. Joskus hirret päätyvät uudisrakentamiseen, joskus niillä hyödynnetään vanhojen hirsirakennusten korjaamiseen.

”Tämä rakennus on kuulemma aikanaan ollut pappien käytössä. Vanhat hirret ovat todella hyvässä kunnossa. Osa hirsistä käytetään Mäntyharjulla korjausrakentamiseen, osasta syntyy sauna Otavaan ja jos mitä jää jäljelle, niin veistelen niistä grillikatoksen”, Hokkanen tuumii.

Hän arvostaa vanhoja paikallaan käsin tehtyjä hirsirakennuksia ja on rakentanut niiden hirsistä uusia, tunnelmallisia kohteita.

”Me suomalaiset olemme asuneet iät kaiket hirsirakennuksissa. Puu on hyvä, miellyttävä materiaali, sillä se sitoo kosteutta ja luovuttaa sitä, joten sisäilma on hyvä. Jos rakennus on ollut maasta irti ja sen katto on kunnossa, niin yleensä hirret eivät ole lahonneet. Tosin vaikka katto olisi vuotanut, siltikin rakennusta voi löytyä myös hyväkuntoista hirttä.”

Hokkanen muistuttaa, että hirsien kierrätys on myös ilmastoteko.

”Jos hirsirakennus lahoaa paikoilleen, sen puuosien varastoima hiilidioksidi vapautuu ilmakehään. Lahoavia hirsirakennuksia on surullista katsoa, kun tietää, että ne voisivat hyvin jatkaa elämäänsä jossain toisessa paikassa toisessa käyttötarkoituksessa. Kevään ja kesän aikana on taas tiedossa 2-3 hirsirakennuksen purku ja hirsien siirto uuteen käyttöön.”

Hokkanen muistuttaa, ettei kierrätyshirren käyttö mitään ilmaista ole, mutta uuden rakennuksen voi saada kilpailukykyiseen hintaan, varsinkin jos pystyy rakentamaan itse edes jonkin verran. Säästöä tulee myös, jos rakennuksessa ei ole vuorilaudoituksia tai pinkopahveja, joista aiheutuu ylimääräistä työtä ja jätemaksu.

”Purku-urakan hintaa huojentaa myös se, jollei purkuun tarvita nosturia, mutta isompia rakennuksia on hankalaa ja hidasta purkaa ilman koneapua. Jokainen kohde on erilainen, joten käyn paikan päällä ennen hinta-arvion tekemistä. Lähtökohta on, että kulut saadaan katettua ja itsellekin pitää palkkaa työstä jäädä. Suosin itse sellaista työskentelytapaa, että hirret siirtyvät purkupaikalta suoraan uuteen paikkaan, missä ne jalostetaan uudelleen. Näin vältytään varastointikuluilta. Toki hirsi säilyykin aina paremmin seinässä kuin pressujen alla jossain varastossa.”

Hän toivoisi, että omistajat raaskisivat luopua myös ilman käyttöä jääneistä hirsiladoista.

”Niiden hirret sopivat monenlaiseen uusiokäyttöön. Niistä voi tehdä vaikka piharakennuksia, rakoliitereitä, varastoja tai venevajoja. Olen kerran tehnyt riihen hirsistä savusaunankin. Melkein kaikki on mahdollista.”

Harri Hokkanen teki pitkän työuran Nokialla tuotekehitysinsinöörinä, mutta päätyi 12 vuotta sitten perustamaan ICT & Perinnerakentaja -nimisen toiminimen. Hirsirakentaminen alkoi kiinnostaa, kun hän oli opiskeluaikana kesätöissä alan osaajalla. Yrityksensä kautta hän tekee erilaisia hirsiin liittyviä toimeksiantoja uudisrakennuksista korjausrakentamiseen ja kierrätyshirsien uusiokäyttöön.

”Tällä seudulla mökkeilijät työllistävät toiminimeäni mukavasti. Teen kaikkea hirsirakentamiseen liittyvää laidasta laitaan. Viime vuodet tekeminen on keskittynyt enemmän tänne kotiseudulle, mutta vuosien varrella työmaita on riittänyt aina Turusta Sotkamoon.”

Harri Hokkanen tekee yhteistyötä toisen mikkeliläisen osaajan, Mikkelin Rakennus ja Saneeraus Oy:n Aki Kinnusen kanssa. Myös Kovalan kohteen purku-urakan yrittäjät hoitivat yhdessä.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tämä artikkeli on tuotettu osana CityLoops: closing the material loops -hanketta, jota rahoittaa Euroopan unioni Horizon 2020 -ohjelmasta.

EU Horizon 2020 -logo

Valtuustovierailu Haukivuorelle 11.5.2022

Haukivuorella riittää tilaa yrittää

Mikkelin ja Pieksämäen puolivälissä sijaitseva Haukivuori tarjoaa työpaikkoja metallialan osaajille ja vetää tällä hetkellä uusine palveluineen lapsiperheitä. 

Yksi Haukivuoren vahvoista metallialan yrityksistä on perinteikäs Compitec Oy, jonka nykyinen toimitusjohtaja Teijo Puolakka osti liiketoimintakaupalla vuonna 2016. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä hän ehti työskennellä vuosia suunnittelutehtävissä toisessa haukivuorelaisessa metallialan yrityksessä. 

”Olin ollut aikanaan kesätöissä Compitecissä. Innostuin, kun Martti Jormakka alkoi myydä yritystä. Rahaahan minulla ei ollut, mutta asiat järjestyivät.” 

Compitec Oy on tilaus- ja alihankintakonepaja, joka valmistaa puujalostusteollisuudelle laitteita, jotka se suunnittelee, valmistaa ja asentaa.  

”Itselläni on vahva suunnittelutausta, joten teemme ja kehitämme jalostetumpia laitteita etenkin puunjalostusteollisuudelle ja lämpölaitoksille. Olemme keskittyneet teknologiakumppanuuksien kehittämiseen eli toimitamme avaimet käteen -ratkaisuja isoille kumppaniyrityksillemme.” 

Tero Puolakka osti Compitec Oy:n liiketoimintakaupalla vuonna 2016
Teijo Puolakka osti Compitec Oy:n vuonna 2016. ”Itse tehden pärjää kotimaan markkinoilla paikallinenkin toimija.”

Yrityksen toimittamia laitteistoja löytyy eri puolilta maata. Yritys myös huoltaa ja kunnossapitää laitteistoja. Yritys työllistää tällä hetkellä 11 työntekijää ja muutama osaaja tekee töitä yrittäjäpohjalta etenkin koneistuksessa ja maalauksessa. Lisäksi vuokratyövoimaa on 1-2 henkilöä.  

”Rekrytoimme uusia osaajia. Uusin työntekijämme muutti tänne Hämeenlinnasta perheineen. Hyödynnämme myös oppisopimuskoulutusta. Meillä pärjää englannin kielellä.” 

Compitecin nykyinen tuotantorakennus alkaa jäädä pieneksi, ja uusia neliöitä tarvittaisiin. Tilannetta helpottaa, että suunnittelua voi nyt tehdä myös etänä. Yrityksellä on jo alihankkijoita Mikkelissä ja Pieksämäellä.  

”Työntekijöidemme liikkuminen on ongelma. Meillä käydään töissä Mikkelistä ja Pieksämäeltä. Polttoaineen hinnat ovat nousseet, eikä tänne pääse enää junalla, joten joudumme hakemaan esimerkiksi virolaisia vuokramiehiä Mikkelin asemalta.” 

Puolakan aikana yritys on tehnyt isoja investointeja muun muassa särmäys-, CNC- ja hitsauslaitteistoihin.  

”On ollut pakko investoida, että varmistamme oman kilpailukykymme ja pystymme valmistamaan asiakkaidemme toivomia laitteistoja. Meillä on omissa tiloissa myös maalaamo.” 

Korona-ajan lieveilmiöt eli komponenttien ja metalliraaka-aineen saatavuusongelmat näkyvät myös Compitecillä. Puolakka ehti kuitenkin ennakoida tilannetta ja hankkia terästä varastoon.   

”Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet niin älyttömästi, että tuleeko jossain kohtaa stoppi, että yritysten ei enää kannata investoida?” 

Tero Puolakka uskoo myös kasvua olevan näköpiirissä.
Teijo Puolakka uskoo myös kasvua olevan yritykselle näköpiirissä.

Isoista projekteista Compitec on löytänyt itselleen sopivia lohkoja. 

”Kun pitää pystyä toimittamaan nopeasti yksittäisiä laitteita, sekaan mahtuu nopeammalla toimitusajalla, kunhan vakuudet saa kuntoon. Ennen tilattiin tännekin paljon Latviasta. Nyt täällä pärjää paikallinenkin toimija, kun tekee enemmän ja suunnittelee, valmistaa ja asentaa itse. Laadukkaalle työlle on vielä kysyntää.” 

Kasvua on näköpiirissä etenkin metsäpuolella. 

”Haluaisimme päästä ns. isojen poikien pöytiin. Seuraavina 3-4 vuotena näkymät ovat hyvät, jos markkinat aukeavat. Kasvun haasteena on lähinnä saada lisää pinta-alaa toimitiloihin.” 

Myös paikalliset kilpailutukset aiheuttavat ajoittain päävaivaa.  

”Kilpailutuksissa on välikäsiä, jotka saavat tarjouksensa läpi, vaikka työ teetetään kuitenkin meillä. Emme ole myöskään välttämättä päässeet kaikkiin kilpailutuksiin mukaan. Luulisi, että olisi kustannustehokkaampaa ottaa meidät kilpailutuksiin mukaan ilman väliporrasta ja sen katteita. Tähän voisi auttaa, jos kilpailutuksia tehtäisiin pienemmistä kokonaisuuksista.” 

Mikkelin kaupungille Puolakalla on käytännönläheisiä terveisiä. Työntekijöille pitää olla tarjolla kohtuuhintaisia asuntoja Haukivuorella. 

”Nyt vuokrataso on samatyyppinen kuin Mikkelissä. Joudumme etsimään asuntoja myös yksityisiltä markkinoilta.” 

Sekatavarakaupasta tuli olohuone

Sanna Saloviin omistaa Haukivuoren Sekatavarakauppa Oy:n yhdessä sisarensa tyttären Kira Saloviinin kanssa
Sanna Saloviin omistaa Haukivuoren Sekatavarakauppa Oy:n yhdessä sisarensa tyttären Kira Saloviinin kanssa.

Kolme vuotta sitten Haukivuoren liikekeskustassa avasi lyhyen remonttitauon jälkeen uudelleen perinteikäs Wanha Osula, joka palvelee erikoistavaraliikkeenä ja kahvilana. Puodista löytyy räätälöity valikoima asiakkaiden toivomia mm. rakentamiseen, autoiluun ja kalastukseen liittyviä tuotteita sekä lahjatavaroita ja kodintekniikkaa. Tilaa on varattu myös paikallisten tuottajien ja jatkojalostajien tuotteille.  

”Lähialueen maatilojen tuotteita meillä on myynnissä sesongin mukaan”, jouluna 2019 kauppiaana yhteistyökumppaninsa kanssa aloittanut Sanna Saloviin kertoo.  

Lisäksi tarjotaan Matkahuollon ja Postin palveluja. Saman katon alta löytyvät myös Alkon ja Schenkerin noutopisteet. Kesäisin yritys pyörittää lisäksi Haukivuoren sataman kioskia. Asiakkaille toimitetaan tuotteita myös kotiinkuljetuksella. 

Tämän vuoden helmikuusta hän on omistanut yrityksen – Haukivuoren Sekatavarakauppa Oy:n – yhdessä sisarensa tyttären Kira Saloviinin kanssa. Lisäksi sisarentytär on työskennellyt yrityksessä vuoden alusta.  

”Olen alkujaan maatilan tyttö, eikä minulla ollut aiempaa yrittäjäkokemusta. Entinen yhtiökumppanini Jukka Niilo-Rämä auttoi kaupanteossa ja saimme apua myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksein osaajilta.” 

Ympäri vuoden auki oleva palvelukokonaisuus vetää paikallisia asukkaita yhteisen olohuoneen tyyliin.  

”Nyt kun täältä meni pankki kiinni, vanhukset tulevat kyselemään meiltä apua vaikka siihen, että kännykkä ei toimi, miten voisi maksaa laskuja tai korjauttaa rollaattorin pyörät. Meillä on huolenaiheena, että vanhukset, etenkin muistisairaat, jäävät yksin.” 

Haukivuoren keskusta vetää tällä hetkellä palveluineen lapsiperheitä. Uutta koulua ja päiväkotia arvostetaan. Yrittäjältä lähtee Mikkelin kaupungin suuntaan terveisiä. 

”Tuntuu siltä, että syrjässä asuvat unohdetaan ja monia palveluja joutuu hakemaan kauempaa. Vaikkapa neuvolapalvelut pitää hakea kauempaa.” 

Mikkelin kaupunginvaltuutetut jalkautuvat tänä vuonna pinta-alaltaan laajan kaupungin eri puolilla toimiviin yrityksiin. Nyt Haukivuorelle toteutunut retki oli vuoden kolmas. Seuraava retki toteutetaan syyskuussa Anttolaan. Järjestelyistä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. 

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kalliolan luomu

Haukivuori tunnetaan erikoisviljelystä

Vilja-Suomi kohtaa täällä Haukivuorella Karja-Suomen, joten meiltä löytyy monipuolinen kirjo erikoistuneita maatiloja, Kalliolan luomun Elina Vauhkonen kertoi Mikkelin kaupunginvaltuutetuille järjestetyllä tutustumismatkalla.

Haukivuorella toimii etenkin maito-, vilja-, emolehmä-, erikoiskasvi- ja marjatiloja. Seutu on valtakunnallisestikin merkittävä ja monipuolinen luomutilojen keskittymä.

”Tuotannollinen monipuolisuus on vahvuutemme. Tavanomaisesti ja luomuna viljelevät tilat tekevät myös aidosti yhteistyötä. Jaamme hyviä käytäntöjä, hyödynnämme yhdessä esimerkiksi varasto- ja pakkaustiloja, laitteita ja työvoimaa, mikä korostuu etenkin vihannestiloilla. Katsomme yhdessä käytössä olevia resursseja.”

Luomuosaaminen vahvaa

Paavo Pulkkinen
Merkittävä osa Suomen luomuporkkanoista ja -punajuurista tulee Lietlahden tilalta.

Kotimaiset kuluttajat löytävät kauppojen hyllyiltä haukivuorelaistuotteita. Suuren osan kotimaan markkinoilla myynnissä olevasta parsakaalista ja jäävuorisalaatista tuottaa Vihannesyhtymä 3T Oy.

Kalliolan luomukotitila viljelee luomuna keräkaalia, lehtikaalia, purjosipulia sekä kelta- ja punasipulia. Tila hoitaa itse koko tuotantoketjun aina siemenestä valmiiseen tuotteeseen.

Merkittävä osa maan luomuporkkanoista ja -punajuurista tulee Lietlahden tilalta. Tilan isäntä Paavo Pulkkinen viljelee jo seitsemännessä polvessa noin 100 hehtaaria, josta 60 hehtaaria on tilan omia maita ja loput ovat vuokralla. Käytettävissä olevasta peltopinta-alasta viidennes on luomuviljelyssä.

”Tämä kuvastaa luomuviljelyn viiden vuoden viljelykiertoa. Täkäläisten peltojen vitsaus ovat kivet, joten kaikkialla ei voi viljellä juurikasveja.”

Reilun miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä tila työllistää ympärivuotisesti kuusi ihmistä ja kesällä pelloille 15 kausityöntekijää noin 1,5 kuukauden sesonkiajaksi. Tilalla on tuolloin kausityöntekijöinä etenkin ukrainalaisia ja venäläisiä.

Tilan luomuporkkanat myydään Pirkka-tuotemerkillä, jolle tila on maan ainoa luomuporkkanoiden toimittaja. Pulkkinen korostaa, että viljelijäyhteistyö on haukivuorelaistiloille elinehto.

”Meillä on Rautalammilla ja Kuhmoisissa kolme omaa sopimusviljelijää, jotka toimittavat porkkanansa tänne. Me pesemme, pakkaamme ja toimitamme ne eteenpäin.”

Satotasot vaihtelevat luomutiloillakin vuosittain. Viime syksynä porkkanasato jäi noin puoleen normaalista. Samalla kuluttajakysyntä laski korona-ajoista.

”Kotitaloudet kyllä ostavat luomua, ja se näkyi korona-aikana. Ammattikeittiöissä luomun käyttö on vielä marginaalista ja jalostuksessa luomu on lapsipuolen asemassa. Tuotannon kasvattamishalua minulla ei nyt ole, pikemminkin haluan keskittyä laatuasioihin.”

Tilalla viljellään vuosittain noin 17-18 hehtaarilla porkkanaa, kahdella hehtaarilla palsternakkaa ja punajuurta ja puolen hehtaarin aloilla mustajuurta ja juuripersiljaa. Tänä vuonna viljelymääriä ollaan pikemminkin alentamassa kuin lisäämässä.

”Polttoaineiden ja tuotantopanosten hinnat ovat nousseet. Tällä sektorilla ei nyt ole voittaja kukaan. Tuotteiden kysyntää voi vain arvailla.”

Tilalla on investoitu mittavasti muutaman vuoden välein. Pakkaus- ja varastotiloja on laajennettu, ja energiaomavaraisuutta on lisätty. Tilan mittavia pakkaus- ja varastotiloja hyödyntävät myös muut haukivuorelaistilat.

”Siinä on myös sosiaalinen aspekti. Maaseutuyrittäminen voi olla yksinäistä etenkin, jos rakentaa aitoja ympärilleen. Mielestäni elämää rikastuttaa, mitä enemmän muita pyörii samassa pihassa.”

Kaupungin suuntaan Paavo Pulkkisen toiveet ovat selkeitä.

”Rakentamiseen liittyvän lupaprosessin pitäisi toimia niin, ettei se muodosta kynnystä järkeville investoinneille ja yritysten liiketoiminnan kehittämiselle. Aika ajoin tulee tunne, että kehittäminen tarkoittaa vain Mikkelin ja sen keskustan kehittämistä ja sivutoimipisteet jätetään oman onnensa nojaan. Toki me täällä teemme omia juttujamme, emmekä odotakaan mitään erityistä. Olen iloinen veronmaksaja, jonka mielestä palvelut ovat äärimmäisen tärkeitä ja niihin käytettävät veroeurot ovat tarpeen, kunhan niitä ei käytetä hölmöilyihin.”

Valtuustovierailu Haukivuorelle, Paavo Pulkkinen
Kaupunginvaltuutetut saivat Pulkkiselta viemisiksi porkkanoita.

Kesäkukkiin erikoistuminen kannatti

Katajakankaan puutarhan kesäkukkatarjonta vetää nykyään asiakkaita jopa 80 kilometrin säteeltä. Puutarha myy paikan päältä kesäsesonkina noin 80 000 kesäkukkapurkkia ja noin 6500 kukka-amppelia.

”Vaikka olemme seudun suurin toimija, Suomen mitassa olemme pieni toimija alalla. Isot puutarhat voivat myydä yli miljoonakin purkkia kesäkukkia sesongissa. Tosin meillä on samanlaiset laitteet kuin isoillakin toimijoilla”, yrittäjänä vaimonsa Pian kanssa toimiva Harri Kohvakka sanoo.

Mikkelin kaupunginvaltuuston vierailu Haukivuorelle 11.5.2022
Harri Kohvakka kertoo Katajakankaan puutarhan myyvän 95% tuotannosta lähikaupungeista tuleville asiakkaille.

Toukokuulta juhannukselle kestävän sesongin aikana tarvitaan kausityöntekijöitä. Korona-aikana työntekijöitä löytyi jopa helpommin kuin tavallisesti.

Kukat tulevat pieninä taimina puutarhalle, ja ne kasvatetaan niin, että ihannetilanteessa ruukkuun kosketaan vain 2-3 kertaa.

”Optimi olisi kaksi kertaa. Siihen melkein venymmekin, eikä siihen tarvita robotteja.”

Puutarha haluaa tehdä ostamisestä elämyksen asiakkailleen. Kaikki, mitä kasvihuoneista löytyy, on kaupan. Ostaminen ja maksaminen on tehty helpoksi, ja retken voi kruunata hörppäämällä itsepalvelukahviossa kahvit.

”Markkinoimme jonkin verran printtimediassa kauden alussa, iltapäivälehden verkkosivulla näymme ja sosiaalisessa mediassa. Tehokkain on kuitenkin puskaradio. Myymme asiakkaalle elämyksen kahteen kertaan. Ensin kun hän tulee ostoksille ja toisen kerran, kun hän lokakuussa huomaa, että amppeli on vielä ihan hyvässä kunnossa ja päättää noutaa seuraavan kesänkin kukkansa meiltä.”

Katajakankaan puutarha alkoi kehittyä Harri Kohvakan kotitilalle hänen isänsä opiskeltua Otavan puutarhaoppilaitoksessa luomuviljelyä 1970-luvun lopulla. Nyt toiminta pyörii isojen investointivuosien jälkeen toivotulla tasolla. Uusista investoinneista ei haaveilla, mutta hyödyntämällä nykyisiä tiloja tehokkaammin tuotantoa on mahdollista kasvattaa.

Kohvakan harrastuksiin kuuluu Mikkelin yrittäjien Haukivuoren alajaoston puheenjohtajuus. Mikkelin kaupungin suuntaan hänelle on vahva toive, että rakentamiseen liittyvät lupaprosessit ja taksoitukset olisivat kohtuullisia.

”Pitäisi muistaa, että esimerkiksi haja-asutusalueelle rakennettavan pihattonavetan rakennusluvan hinta ei voi olla 10 000 euroa, kuten kaupungin teollisuusalueelle rakennettavan hallin. Ruoskalla ei voi lyödä selkään niitä, jotka täällä yrittävät.”

Valtuustovierailu Haukivuorelle, Katajakankaan puutarha
Haukivuorella toivotaan virkamiehiltä ja päättäjiltä aktiivista liikenneyhteyksien kehittämistä, jotta asuminen ja yrittäjyys olisi mahdollisimman mutkatonta.

Liikenneyhteydet pullonkaulana

Haukivuoren elinkeinorakenne on monipuolinen. Maatalouden lisäksi työpaikkoja on paljon metalliteollisuudessa. Molemmat toimialat työllistävät paljon ja kärsivät ajoittain työvoimapulasta. Työpaikat vetävät myös ulkomaalaistaustaisia kausityöntekijöitä ja vuokratyövoimaa.

”Haukivuori on kansainvälistynyt jo 1990-luvulta alkaen. Tällä hetkellä meillä on paljon ukrainalaisia täällä, kun monilla on siteitä paikkakuntaan kausityön kautta”, alueen edunvalvontatyössä Haukivuoren aluejohtokunnan sihteerinä toimiva Elina Vauhkonen sanoo. Isoimmat työllistävät yritykset tarvitsevat työntekijöilleen vuokra-asuntoja, eikä kohtuuhintaisten asuntojen löytyminen ole aina helppoa.

Positiivista virettä tulevaisuuteen ovat tuoneet etenkin uusi koulu ja päiväkoti.

”Meillä on täällä hyvä koulu, jossa ei ole sisäilmaongelmia. Uusi päiväkotimme on melkein täynnä, kun tänne on muuttanut korona-aikana uusia lapsiperheitä. Meillä on myös ihana kirjasto. Satama on kesällä olohuone. Liikuntapalveluitakin on tarjolla hyvin. BioHauki Oy, jalostaa täällä biokaasua, joten täällä voi tankata kaasuautonsa paikallisella biokaasulla.”

Yksi suurimmista murheista haukivuorelaisilla on, etteivät pikajunat ole enää vuosiin pysähtyneet Haukivuoren asemalla ahkerasta edunvalvontatyöstä huolimatta.

”On valtakunnallisesti iso kysymys, että junat pysähtyvät pienemmilläkin paikkakunnilla, eikä jätetä pysähtymättä kolmen minuutin ajansäästön takia. Olemme yrittäneet turhaan saada myös lisäbussivuoroja, jotta arkiasiointi helpottuisi. Kunpa saisimme tänne myös kevyen liikenteen väylän. Olisi kiva asia saada liikenneyhteydet kuntoon. Tulevaisuuden Suomesta kun rakennetaan ilmastoystävällistä.”

Mikkelin kaupunginvaltuustolle järjestetään seuraava tutustumisretki paikallisiin yrityksiin elokuussa. Käytännön järjestelyistä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Ristiinan Kiviveistämön uusi yrittäjä Tero Haiminen ja luopuva yrittäjä Tapani Pippuri

Ristiinan kiviveistämö löysi jatkajan

Brahelinnan historiallisessa maisemassa vesitornin juurella jatkuu kiven veistäminen jo kolmannen yrittäjän voimin. Yrityskauppa syntyi tuttujen kesken yhdeksässä kuukaudessa.

Kun Tapani Pippuri päätyi kiviveistämön yrittäjäksi 22 vuotta sitten, hänellä oli takanaan hotelli- ja ravintola-alan koulutus ja työvuosia niin leipurina, kaupassa kuin kiinteistönvälittäjänäkin. Yrittäjyys kivialalla alkoi pohdituttaa häntä, kun yritys tuli myyntiin.

”Pisti miettimään, että miksen ryhtyisi yrittäjäksi, kun papereiden pyörittely ei enää kiinnostanut. Sitä ennen en ollut kuin heitellyt kiviä. Pystymetsästä aloitin, vaikka yrittäjyydestä muuten olikin aiempaa kokemusta.”

Viime kesänä veistämän pihaan tuli tuomaan postia tuttu mies, Tero Haiminen, joka puuskahti, että hommat postilla saisivat jo alkaa riittää.

”Sanoin Terolle, että heitä postin homma pois, ota rukkaset käteen ja tule tänne. Loppukesästä hän sitten palasi kysymään, että olitko tosissasi.”

Yhdeksän kuukautta meni, että Haiminen sai irrottauduttua palkkatöistään, perustettua osakeyhtiön ja hoidettua pankin kanssa yrityskaupan rahoituksen kuntoon. Kauppahinta saatiin määriteltyä helposti.

”Kilpailutin kolme pankkia lainasta. Otin lopulta henkilökohtaisen lainan, kun sain siten joustavat maksuehdot ja pidemmän maksuajan. Yrityskaupan toteutuksessa neuvoi Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Heli Tavasti. Häneltä löytyi vastaus kaikkiin kysymyksiin.”

Yritys siirtyi Haimiselle vuodenvaihteen jälkeen. Kauppaan kuuluu herrasmiessopimus, että Pippuri jatkaa 6-12 kuukautta neuvomassa ja opastamassa, että siirtymä tapahtuu sujuvasti.

Palvelut tunnetaan

Liikeideana on olla paikallinen, monipuolinen ja palveleva yritys, josta löytyvät hautakivien lisäksi myös erilaiset pihakivet, ainekset muureihin sekä sisustuskivet.

”Hautakiviin liittyvät työt ovat tässä se syömähammas, josta tulee suurin tulovirta, muut ovat tässä vaiheessa murusia. Hautakiviin tilataan paljon lisänimiä ja kilpiä. Kuljetamme kiviä myös tänne veistämölle puhdistettavaksi ja kunnostettavaksi. Kultaamme nimiä ja oikaisemme kiviä”, Pippuri kuvaa.

Tilauksesta asiakkaille toimitetaan erilaisia kivilaatuja, kuten liuskekiviä. Käytössä oleva lasertekniikka mahdollistaa jopa valokuvien hyödyntämisen muistokivissä.

”Ajatuksena on alkaa tarjota enemmänkin kuvallisia muistokiviä etenkin lemmikkien hautausmaille”, Haiminen kertoo.

Kiviaines löytyy kotimaasta

Kiviveistämö käyttää kotimaista kiveä. Kiviaihiot tulevat pääosin Ylämaalta. Ristiinassa kivet pienennetään sopivan kokoisiksi, nimet kaiverretaan valmiiksi ja valmis kivi siirretään ja asennetaan toivottuun paikkaan.

”Musta kivi ja Mäntsälän punainen, jonka pinnassa on laineiden muotoa, ovat suosituimmat. Muotiasioita on aika vähän tällä alalla. Sen kyllä huomaa, että hautausmaiden uusilla osastoilla on vähän erimallisia kiviä ja lohkoreunuksia. Vanhoilla osastoilla kivet ovat mustia ja kantikkaita.”

Vuosituhannen vaihteessa hautakiviin alettiin tehdä paikkoja lyhdyille. Niitä tilataan edelleen, vaikkei ehkä enää yhtä paljon kuin vilkkaimpaan aikaan.

”Ongelma niissä on, että jos talvella puhdistaa harjalla kiveä ja sattuu kopauttamaan lyhdyn lasia, niin se saattaa mennä rikki eli huoltotarvetta voi tulla jonkin verran. Kynttilät tai kiven lämmönvaihtelut eivät lyhtyjen laseja riko.”

Sukuhautoihin teetetään nykyään myös nimilaattoja, jos vapaata tilaa uudelle kaiverrukselle ei enää ole. Ne tulevat veistämölle valimolta.

”Nimilaatat ovat suosittuja myös uurna-alueilla, missä kivet ovat pieniä.”

Ristiinan Kiviveistämön luopuva yrittäjä Tapani Pippuri vasemmalla ja uusi yrittäjä Tero Haiminen oikealla
Omistajanvaihdoksesta huolimatta Ristiinan kiviveistämön paikka, logo ja yhteystiedot säilyvät entisellään.

Kannattaa välttää sesonkiaikoja

Korona-aika siirsi asiakastapaamiset puhelimeen ja sähköpostin päähän. Kevään mittaan asiakkaat ovat taas palanneet kiviveistämölle.

”Vierailut ovat hyvinkin eripituisia. Eikä voi sanoa, mikä tyyli olisi se ainoa oikea, kun tämäntyyppisiä asioita hoidetaan”, Pippuri tuumii.

Varsinaista sesonkiaikaa ovat alkukesät äitienpäivältä juhannukselle ja toinen selkeä sesonki ajoittuu joulunseutuun.

”Sen huomaa, että kun kelit alkavat keväällä lämmetä, niin kyselijöitä on päivä päivältä enemmän. Jännää on, että vaikka olisi ollut koko talvi aikaa teettää kivi, niin äitienpäivän alla herätään tekemään tilausta ja silloin meillä on sesonki jo alkanut. Kesällä painetaan täyttä päivää, ja minulla on tässä ollut kesällä apumies töissä.”

Tero Haiminen aikoo selvittää, löytyisikö omasta perhepiiristä kesätyövoimaa avuksi vuoden kuluttua.

Tietotaito välittyi eteenpäin

Yritys siirtyi Tero Haimiselle maaliskuun lopussa. Asiakkaille yrityksen omistajan vaihtumisen ei pitäisi näkyä. Yrityksen nimen Ky muuttui Oy:ksi. Logot pysyvät entisinä, ja tuttu puhelinnumero säilyy käytössä.

”Ajatuksena meillä on ollutkin, että muutos olisi asiakkaan suuntaan mahdollisimman pieni. Molemmilla on se toive, että homma pysyy ennallaan taikka vähän myös kasvaisi ja että pysyttäisiin terveinä. Töitä kyllä piisaa, kun maakunnassa on tällainen ikärakenne.”

Veistämöltä jää kiviaineista uusiokäyttöön. Yksi paikallinen yrittäjä sitä hyödyntääkin, mutta muillekin sitä riittäisi raaka-aineeksi. Omaan tuoteperheeseen kuuluu vaikkapa Ristiina-kyltti, johon on kaiverrettu Astuvansalmen kalliomaalauksesta tuttuja piirroksia.

”Tämäntyyppisiä tuotteita pystyisimme tekemään talvisin hiljaisena aikana, jos olisi kysyntää.”

Asiakkaille entisellä ja nykyisellä yrittäjällä on sellaiset terveiset, että kannattaisi aika ajoittain kurkistaa, tarvitsisivatko oman suvun hautakivet huoltoa ja kunnostusta.

”Mielestämme on hyvä, että tällainen paikallinen palvelu on olemassa. Toivomme, että sitä käytetään myös jatkossa. Yrityskauppa varmisti, että tietotaito pysyy tällä seudulla.”

Lisätietoja:

Heli Tavasti, puh. 050 350 2055, sposti: heli.tavasti(at)uusyrityskeskus.fi

Pasi Laitinen, puh. 040 837 6257, sposti: pasi.laitinen(at)mikseimikkeli.fi

Kirsi Mättölä, puh. 0440 361 606, sposti: kirsi.mattola(at)mikseimikkeli.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

EAKR-logot