Artikkelit Archives - Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
MikseiMikkelin omistajanvaihdosasiakkaat Eija Joro ja Pia Komppa

Naisyrittäjät veivät yrityskaupan maaliin

Hirvensalmelaiset naisyrittäjät toteuttivat nopealla aikataululla yrityskaupan, jossa kunnan keskustassa Puulaveden rannalla sijaitseva lounaskahvila- sekä hautaus- ja pitopalveluyritys sai uuden omistajan. Ketterästi johdetussa yrityksessä on paiskittu töitä täysillä koronakeväänäkin.

Yrityskaupan myötä Kukka-kahvila Eija Karjalainen Ky vaihtaa lähiaikoina nimeä. Vaalean sinisen puutalon sisätiloista löytyy 72-paikkainen vilkas lounasravintola ja kesällä käytössä on lisäksi 30-paikkainen terassi järvinäköaloin. Saman katon alta asiakkaat löytävät täyden palvelun hautauspalvelut, Matkahuollon asiamiespalvelut ja Alkon noutopisteen.

Monialayritys kasvoi vaiheittain

Kun Eija Karjalainen perusti yrityksen vuoden 1997 alussa, hänelle oli kertynyt työkokemusta julkisen puolen keittiöistä sekä kunnan kotipalveluohjaajana. Hänen ensimmäinen liikeideansa oli tarjota asiakkaille koti- ja siivouspalveluja.

”Kun aloitin, minulla oli käytännössä vain harja ja rikkakihveli. Ensimmäiset puoli vuotta työskentelin yksin, pian joulusiivouksia oli tekemässä jopa 11 työntekijää.”

Vuonna 2001 hän perusti kukkakauppa-hautauspalveluyrityksen, joka muutti kahden vuoden kuluttua nykyisiin tiloihin.

”Asiakkaat kyselivät välillä kahvilapalveluja, joten kun tilat antoivat myöten, pistin kahvilan pystyyn. Sitten alettiin kysellä ruokaa. Tarjosin ensin lounaaksi keittoa ja salaatteja, mutta kysynnän kasvettua lounastarjonta kasvoi.”

Tiloja on kunnostettu pikku hiljaa, ja keittiö on uusittu kokonaan 10 vuotta sitten. Nykyään kukkakaupasta on jäljellä enää maininta yrityksen nimessä. Siivouspalveluyrityksen hän myi viime vuoden lopulla mikkeliläisyritykselle, joka on jo palkannut yhden uuden työntekijänkin.

Yrityskauppa toteutui nopeasti

Mitään hoppua sukupolvenvaihdokseen tai yrityskauppaan Eija Karjalaisella ei ollut. Hän sattui kuitenkin lukemaan lehdestä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n uudesta hankkeesta, jossa etsittiin jatkajia alueen yrityksille. Ajatustasolla hän oli varautunut siihen, että jatkajan löytämiseen voisi mennä parisen vuottakin.

Miksein Mari Meriläisen kanssa asiat lähtivät kuitenkin nopeasti liikkeelle. Jatkajaksi löytyi alle puolessa vuodessa tuttu hirvensalmelainen, virkamiesuraa tehnyt tradenomitaustainen Pia Komppa. Hän oli ryhtynyt yrittäjäksi pari vuotta aiemmin ostaessaan pitopalveluja tarjoavan Pitoaitan liiketoiminnan ja perustaessaan uuden yrityksen.

”Olin Pitoaitassa töissä 17 vuotta sitten ja ajattelin, että kun aika tulee, niin ostan sen itselleni. 15 vuotta myöhemmin niin tapahtuikin. Tämä yrityskauppa lähti vireille alkuvuonna. Kun koronakevät oli meillä hiljainen, ehdin kevään aikana tutustua Eijan yrityksen eri toimintoihin paikan päällä.”

Jatkossa Pia Komppa jakaa aikansa kahden toimipisteen kesken. Pitoaitta hoitaa jatkossakin pitopalveluasiakkaiden tilauksia Hirvensalmen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Mikkelin alueella. Jos samalle viikonlopulle sattuu useita tilaisuuksia, niiden vieraiden kokonaismäärä voi olla jopa yli 300 henkeä.

”Jo olemassa olevan Pitoaitan keittiön sijainti on erinomainen pitopalveluasiakkaita ajatellen. Ajatuksena on, että teen alkuviikon töitä täällä Hirvensalmen keskustassa ja loppuviikon Pitoaitassa. Töissä minulla on ainakin kaksi kokoaikaista työntekijää ja lisäksi osa-aikaisia.”

Yrityskaupassa siirtyivät liiketoiminta, asiakkuudet, kiinteistö, koneet ja laitteet. Tiloihin kuuluu myös järvenrannassa kunnan maalla sijaitseva saunarakennus, jota voidaan sitäkin vuokrata jatkossa asiakkaille.

Kuvassa vasemmalta Heli Tavasti, Mari Meriläinen, Eija Joro ja Pia Komppa
Kuvassa vasemmalta Heli Tavasti, Mari Meriläinen, Eija Karjalainen ja Pia Komppa

Yritykselle voi löytyä nopeastikin ostaja

Pia Komppaa auttoi yrityskaupan valmistelussa Uusyrityskeskus Dynamosta Heli Tavasti, joka oli mukana jo Pitoaitan kauppaa tehtäessä.

”Kauppa lähti toteutumaan niin nopeasti, ettei kohde ehtinyt edes julkiselle myyntilistalle. Koska yrityksellä oli pitkät asiakassuhteet, se auttoi yrityskaupan toteutumisessa. Nyt koronakeväänäkin yritys on toiminut ketterästi ja lisännyt ateriapalveluja kotiinkuljetuksella vanhuksille ja työpaikoille”, Pia Komppa ja Heli Tavasti kertovat.

Yritysneuvontaa tekevät Heli Tavasti ja Mari Meriläinen kiittelevät yrityskaupan osapuolia rohkeudesta toteuttaa asioita poikkeusoloissakin.

”Molemmilta yrittäjiltä löytyy rohkeutta ja sisua. Eijan yritystarina kuvaa sitä, miten yrittäjällä on sisua tuottaa monenlaisia palveluja asiakkailleen ja poikkeusoloissakin hän osaa muuttaa liiketoimintaansa niin, että se saadaan pysymään kannattavana.”

Omasta yrityksestä luopuminen vaatii sekin oman aikansa. Eija Karjalainen jäähdyttelee tekemällä töitä yrityksensä jatkajalle.

”Pitää olla rohkeutta luopua silloin, kun oven taakse on vielä jonoa. Surutyötä tässä joutuu varmaan tekemään, enkä tiedä, miten hyvin osaan luopua ja olla työntekijänä. Mutta kun on pätevä jatkaja, yrityksestä voi luopua. Viimeksi pidin kesälomaa vuonna 1996, joten nyt aion pitää sitä ainakin kaksi viikkoa heinäkuussa.”

MikseiMikkelillä on listoillaan yli 120 ostajaa etsivää eri toimialojen yritystä. Uusyrityskeskus Dynamolta löytyy tietoja yrityksen ostosta kiinnostuneista. Tavasti ja Meriläinen tekevätkin tiivistä yhteistyötä, jotta mahdollisimman moni elinkelpoinen yritys saisi jatkajan.

”Osa yrityskaupoista on jo toteutumassa, osalle etsitään ostajaa. Jos mielessä on oman yrityksen myynti, se kannattaa tehdä näkyväksi potentiaaleille ostajille eli ottakaa yhteyttä jo ajoissa, niin lähdetään kartoittamaan ostajia”, Mari Meriläinen kannustaa.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Itä-Suomen Uusyrityskeskus ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei tuottavat omistajanvaihdosneuvontaa Enter to Business -hankkeen kautta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Lisätietoja:

Eija Karjalainen, puh. 0500 980 648, sposti: eija(at)kukka-kahvila.fi

Pia Komppa, puh. 0400 525 214, sposti: pitopalvelu(at)pitoaitta.fi

Heli Tavasti, Uusyrityskeskus Dynamo, puh. 050 350 2055, sposti: heli.tavasti(at)uusyrityskeskus.fi

Mari Meriläinen, Miksei Mikkeli Oy, puh. 040 547 9716, sposti: mari.merilainen(at)mikseimikkeli.fi

 

Mikkelin kauppahalli 919x652

Veronpalautusten maksupäivän muutos kuritti yritysten joulumyyntiä – ”Joulukauppa oli pieni pettymys”

Veronpalautusten maksupäivän aikaistuminen teki loven usean yrityksen joulukauppaan. Aiemmista vuosista poiketen viime vuonna suurin osa veronpalautuksista maksettiin jo elo-syyskuussa.

Joulukaupan on tavallisesti katsottu käynnistyvän veronpalautusten maksupäivästä marras-joulukuun vaihteessa.

Myös mikkeliläisessä ulkoiluun ja metsästykseen erikoistuneessa yrityksessä Patikassa joulukuun alku on aina ollut vuoden kiireisintä aikaa. Joulumyynti on muodostanut ison osan pienen yrityksen koko vuoden liikevaihdosta.

Viime vuonna tilanne kuitenkin muuttui.

– Meillä on ollut lehtimainontaa joulukuun alussa veronpalautusten aikaan, ja siitä on alkanut joulumyynti. Viime vuonna se ei alkanutkaan. Oli vähän sellaista, että odoteltiin, milloin asiakkaita oikeastaan tuleekaan, sanoo Patikan yrittäjä Katja Sikanen.

Vuonna 2019 yrityksen joulukuun tulos jäi jälkeen edellisen vuoden joulukuusta.

Sikanen arvioi, että hiljaisempaa joulukauppaa selittää erittäin todennäköisesti veronpalautusten maksuajankohdan muutos joulukuulta aiemmaksi syksyyn.

– Veronpalautukset ovat tavallaan ylimääräistä rahaa, jonka moni on mielellään käyttänyt joulun hankintoihin. Nyt rahat oli jo tuhlattu jouluun mennessä. Uskon, että tämä vaikutti paitsi meillä, myös muissa kivijalkakaupoissa: joulu on ollut kulta-aikaa, mutta en tiedä, onko enää jatkossa niin, Sikanen sanoo.

“Emme yltäneet normaaliin kasvuun”

Myös isommissa kaupan alan yrityksissä on havaittu, että viime vuonna kuluttajat olivat aiempaa säästeliäisempiä jouluostoksilla. Esimerkiksi Suur-Savon Osuuskaupassa myynti kasvoi syksyllä 2019 joka kuukausi verrattuna aikaisempiin vuosiin – lukuunottamatta joulukuuta 2019, jolloin myynti jäi selkeästi pienemmäksi kuin edellisen vuoden joulukuussa.

– Joulukauppa oli pieni pettymys. Veronpalautusten aikaistuminen siirsi kulutusta selvästi aikaisempaan, emmekä yltäneet joulukuussa normaaliin kasvuun, sanoo Suur-Savon Osuuskaupan toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen.

Hämäläisen mukaan ei voi puhua isosta notkahduksesta, sillä Suur-Savon Osuuskaupassa vuoden 2019 kokonaistulos oli kuitenkin hyvä. Hämäläinen arvioi, että osa joulukaupasta, esimerkiksi vaatteiden, kulutuslektroniikan ja joululahjojen ostaminen, siirtyi ennemminkin joulun alta loka-marraskuulle.

– Voi olla, että kuluttajat siirsivät joululahjojen hankintaa aikaisempaan.

Satanen vähemmän joululahjaostoksiin

Veronmaksajien Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen vahvistaa, että joulun ajan kulutus vaikuttaisi siirtyneen aikaisempaan ajankohtaan.

– Seuraamamme perusteella ja kyselytutkimusten mukaan veronpalautusten maksuajankohdan muutoksella on selvä vaikutus kulutukseen, Kalluinen sanoo.

On ollut yleinen tapa ajatella, että veronpalautusrahoja käytetään joulun ostoksiin. Kalluisen mukaan nyt kuitenkin näyttäisi, että yhä harvempi tekee niin.

– Pidän myös mahdollisena, että viime vuonna tapahtunut verokorttiuudistus on vaikuttanut kulutuksen jaksottumiseen aiempaan, Kalluinen sanoo.

Esimerkiksi Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan vuonna 2018 useampi kuin joka neljäs arvioi rahoittavansa joululahjaostoksensa ainakin osittain veronpalautuksilla. Vuonna 2019 vastaava osuus oli vain neljä prosenttia. Suomalaiset myös suunnittelivat vuonna 2019 käyttävänsä joulun menoihin sata euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen arvioi, että veronpalautusten aikaistuminen vaikutti osaltaan kaupan alan huonoon loppuvuoteen.

– Vielä syyskuussa kaupan alalla oli huikeat kasvuluvut, mutta joulukuussa kaupan alan liikevaihto hiipui selkeästi, Malinen sanoo.

Tulonsiirtoa toimialalta toiselle?

Kohteleeko joulukaupan hiipuminen tai sen siirtyminen aikaisemmaksi eri alojen yrityksiä eri tavoin?

Esimerkiksi Mikkelin Kehitysyhtiö Mikseistä arvioidaan, että veronpalautusten maksuajankohdan aikaistuminen voi tarkoittaa tulonsiirtoa toimialalta toiselle. Muutoksessa voittajia näyttävät olevan muun muassa matkailu, rakentaminen ja kodinsisustus, kun taas häviäjä on joulun erikoistavarakauppa.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen ei usko, että muutos tarkoittaisi toimialojen välistä uusjakoa.

– Toki suoraan jouluun sidottuihin asioihin tai vaikkapa lahjakorttien hankintaan se voi vaikuttaa, mutta muut asiat, kuten ympäristöasiat ja vaikkapa palveluiden suosiminen tavaroiden sijaan, vaikuttavat silti joulunkulutukseen enemmän.

Malisen mukaan ainakaan viime vuonna merkittävää tulonsiirtoa alalta toiselle ei päässyt syntymään, sillä kuluttajat hankkivat lähempänä joulua aiempaa enemmän kulutusluottoja.

Kampanjointi on hankalampaa

Jonkinlaisia muutoksia joulukauppaan on silti tulossa. Suur-Savon Osuuskaupan toimitusjohtaja Heikki Hämäläisen mukaan esimerkiksi joulun alla tehtävä kampanjointi voi muuttua veronpalautusten uuden aikataulun vuoksi.

– Kampanjoiden suunnittelu on jatkossa aiempaa hankalampaa, kun ei ole yhtä selvää päivää, jolloin asiakkaat suuntaavat kaupoille. Meille muutos ei ollut hyvä.

Myös Suomen Yrittäjien Petri Malinen arvioi, että moni yritys miettii uudelleen joulukaupan strategiaansa.

– Yritysten pitää nyt omalta osaltaan miettiä, miten he voivat hyötyä veronpalautuksista, jotka tavallisesti kasvattavat ostovoimaa, Malinen sanoo.

Kauppiaiden kannattaisi Malisen mukaan ottaa käyttöön uusia keinoja: esimerkiksi tuotteiden takuu- tai palautusajat voisivat alkaa vasta joululta, vaikka kuluttaja ostaisi tuotteen jo syksyllä. Kampanjoita voisi joka tapauksessa kohdentaa veronpalautusten maksupäiviin vaikkapa houkuttelemalla asiakkaita ostamaan joululahjat aikaisemmin.

Silti tilanne on kaupan alalle haastava:

– Iso osa kuluttajista ei osta syyskuussa joululahjoja, oli tilanne mikä tahansa, Malinen toteaa.

Kaupan liitto: “Iso myyntipiikki näkyi heinä-lokakuussa”

Kaupan Liiton veroasiantuntijan Toni Jääskeläisen arvion mukaan vähittäiskauppa ei ollut häviäjä veronpalautusten maksuajankohdan muutoksessa.

– Kokonaisuudessaan vähittäiskaupan euromääräinen liikevaihto kasvoi viime vuonna 2,3 prosenttia. Vähittäiskaupan kasvu oli erityisen voimakasta heinä-lokakuussa, jolloin maksettiin suuri osa sekä lomarahoista että veronpalautuksista, Jääskeläinen toteaa.

Myyntipiikki näkyi varsinkin kodintekniikan, urheiluvälineiden sekä sisustuksen ja kodinkäyttötavaroiden erikoiskaupassa.

Joulukuun myyntien osalta tilastot tarkentuvat myöhemmin tänä vuonna.

Teksti: Elina Jäntti
Kuva: Mikkelin kauppahalli, Mikkeli

Puuilo avaa tavaratalon Mikkelin Karikkoon

Erityisesti tee-se-itse asiakkaita palveleva Puuilo avaa uuden tavaratalonsa Mikkelin Karikkoon loppuvuonna 2020.

Puuilo kertoo tiedotteessaan saaneensa paljon asiakaspalautetta, jossa myymälää Mikkeliin on toivottu. Kun sopiva kauppapaikka löytyi samasta kiinteistöstä Karikon LIDL -myymälän kanssa, toimitusjohtaja Juha Saarelan mukaan ratkaisu oli helppo.

– Näinä poikkeuksellisina aikoina on mukava kertoa myös kasvusuunnitelmista. Käsillämme oleva kriisi on ennennäkemätön mutta ohimenevä ja suuntaamme katseemme jo tulevaisuuteen. Mikkelin markkina-alue ympäristöineen on kaikilta osin meille sopiva, eikä meillä ole ennestään yhtään yksikköä Etelä-Savon maakunnassa, Saarela sanoo.

Koronaviruskriisistä huolimatta Puuilon alkuvuoden myynti on tiedotteen mukaan ollut vahvassa kasvussa kaikissa ketjun 29 tavaratalossa sekä verkkokaupassa. Alkuvuodesta on avattu uudet myymälät jo Kotkaan ja Seinäjoelle. Mikkelin lisäksi Puuilo etsii aktiivisesti myös muita laajentumiskohteita ympäri Suomea.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on iloinen kuullessaan että Puuilo julkisti päätöksen tavaratalon avaamisesta Mikkeliin.

– Yritystä on toivottu Mikkeliin jo 2 vuoden ajan ja matkan varrella olemme käyneet läpi monia tontti- ja tilavaihtoehtoja. Karikossa on tällä hetkellä erittäin hyvä liikekeskittymä ja uskon että paikka on Puuilolle mainio, iloitsee kehittämispäällikkö Hannele Hynninen.

Kuva: Puuilo Oy, toimitusjohtaja Juha Saarela
Project Partnerships 800x600

MikseiMikkelin vinkkilista: Näin taklaat kassakriisin

Koronaviruksen leviäminen ja sen torjunta vaikuttavat kaikkien yritysten liiketoimintaan. Kokosimme vinkkilistan kassakriisin torjuntaan.

1. Varmista rahoitus

Taloudellisten haasteiden kohdatessa kannattaa ensin olla yhteydessä omiin rahoittajiin. Rahoittajat ovat varautuneet koronan myötä lisääntyvään rahoituksen kysyntään ja lainsäädännön sallimaan joustavuuteen.

Ensisijainen rahoituskanava yrittäjälle on pankki. Ota yhteyttä omaan rahoittajapankkiisi ja selvitä, millaisia tuotteita heillä on tarjota tilanteeseesi. Kysy pankiltasi myös Finnveran takauksista. Neuvottele tilanteessa esimerkiksi lyhennysvapaasta. Mikäli oma rahoittaja ei kykene auttamaan heti, seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä Finnveraan. Finnvera on valmiudessa reagoida, jos rahoitusmarkkina ei muutoin toimi.

Pikavippiin tai vastaavaan korkeakorkoiseen rahoitukseen ei kriisitilanteessa kannata turvautua. Normaalin pankkirahoituksen ehdot ovat nyt erittäin joustavat.

2. Hyödynnä hallituksen tukipaketit

Business Finland avasi torstaina 18.3. uuden Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa -rahoituksen. BF on myös on luvannut hankkeissaan etumaksua sekä tavanomaisesta kevyemmän raportointivelvoitteen. Uusi koronalinjamme auttaa Sinua hakemuksen tekemisessä.

Taiteen edistämiskeskus TAIKE on organisoinut kulttuuri- ja luoville aloille hätärahoituspaketin. Lisätietoa hakuprosessista löydät tästä uutisesta.

Perjantaina 20.3. odotetaan Suomen hallitukselta tietoa uudesta massiivisesta rahoituspaketista yrityksille. Uusi rahoituspaketti soveltuu myös yksityisille elinkeinonharjoittajille. Tiedotamme paketista lisää heti, kun tämä julkaistaan. Tulemme auttamaan Sinua hakemuksen tekemisessä.

3. Sovi maksujärjestelyistä ja estä perintä

Perinnän estämiseksi kannattaa nyt olla ajoissa yhteydessä velkojiin ja sopia maksujärjestelyistä. Moni taho ilmoittaa tällä hetkellä joustavansa avoimien laskujen maksuajoissa. Asiasta kannattaa sopia kirjallisesti.

Vaihda mahdollisuuksien mukaan kerralla maksettavat laskut useampaan maksuerään, esimerkiksi vaihtamalla vakuutusmaksut eriin saat vapautettua pääomaa lähiajan tarpeisiin. Useat toimijat myöntävät nyt myös lykkäystä maksuaikoihin.

Ole yhteydessä vuokranantajiisi. Keskustele vuokranmaksun lykkäyksestä ja/tai osittaisesta hyvityksestä.

4. Laske ennakkoveron määrää OmaVero-palvelussa ja hae tarvittaessa lykkäyksiä ja maksujärjestelyjä

Mikäli tulosi ovat romahtaneet, laske ennakkoveron määrää Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Tilitoimistosi voi auttaa arvioinnissa. Voit myös hakea maksujärjestelyjä ja lisäaikaa verohallinnon palvelussa.

Oma-aloitteisten verojen (mm. alv) ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä. Pyyntö myöhästymismaksun perimättä jättämisestä tulee jättää ilmoituksen eräpäivänä (kuukauden 12. päivä) tai välittömästi sen jälkeen Verohallinnon puhelinpalvelussa 029 497 008 tai Oma-Veron kautta viestillä.

Katso lisää käytössäsi olevista mahdollisuuksista Verohallinnon palveluissa.

5. Käy läpi sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi

Käy läpi omat sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi. Voitko perua tai viivästyttää näitä? Onko tarpeen irtisanoa tarpeettomia sopimuksia, kuten puhelinliittymiä tai palveluja?

6. Myy saatavat

Markkinoilla on paljon toimijoita, jotka ostavat yrityksiltä saatavia ja erääntyneitäkin laskuja. Toimijat eivät kuitenkaan osta laskujasi täydestä arvosta, koska saataviin sisältyy aina riski. Pyydä tarjoukset ja punnitse, kannattaisiko sinun myydä saatavasi.

7. YEL-työtulon pienentäminen

Voit pienentää YEL-työtuloa, mikäli yritystoimintasi on supistunut. Huomioi kuitenkin lopettamisen vaikutus esimerkiksi sairausajan etuuksiin ja tartuntatautipäivärahaan. Sairauspäivärahan ja tartuntatautipäivärahan määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella. Lue lisää YEL-työtulossa joustamisesta.

8. Puhu henkilöstösi kanssa

Voitko neuvotella henkilöstösi kanssa ylityövapaiden ja lomien pitämisestä tai mahdollisesta lomautuksesta? Mikäli joudut turvautumaan lomautuksiin, huomioi myös yhteistoimintalain mukainen menettelytapa. Suomen Yrittäjät on julkaissut hyvän oppaan työnantajalle. Lisätietoa työnantaja-asioissa saat myös Yritys-Suomi Palvelupuhelimesta.

9. Asumistuki ja toimeentulotuki

Pienituloinen yrittäjä voi saada Kelan asumistukea ja toimeentulotukea. Laskennassa huomioidaan YEL-vakuutus yrittäjän ansiotuloksi, joten tässä kohtaa matala YEL on eduksi sinulle.

10. Yritystoiminnan tervehdyttäminen velkajärjestelyn tai saneerauksen kautta

Viimeisenä vaihtoehtona käytössäsi on myös yrittäjän velkajärjestely elinkeinonharjoittajalle (yksityinen elinkeinoharjoittaja) tai yrityssaneeraus (ay, ky, osakeyhtiö).

11. Älä jää yksin haasteinesi

Mitä nopeammin lähdemme ratkomaan talousvaikeuksia, sitä todennäköisemmin yritystoiminta saadaan tervehdytettyä. Tärkeää on, ettet jää yksin haasteinesi. Ota yhteyttä valtakunnalliseen talousapuneuvontaan tai vaikkapa meihin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseillä. Autamme sinua tilanteessasi eteenpäin.

Ski Tornimäen yrittäjä Keijo Andersin

Lumettomuus pistää viilaamaan liiketoimintaa

Lumeton talvi ei yllätä eteläsavolaisia yrityksiä, mutta ennakoimattomat säät kirittävät tekemään nopeita muutoksia viikoittaisiin rutiineihin.

Kun ns. tavallisena talvena Mikkelin Huoltotiimin väellä on 20-25 lumilähtökertaa, tänä vuonna ne jäivät helmikuun loppuun mennessä alle kymmeneen. Lumilähtö tarkoittaa noin viiden sentin lumikerrosta ja auraustarvetta.

Kun hiekoituskausikin on jäänyt lyhyeksi, mikkeliläisille taloyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille, on tehty tavallisesti kesällä tehtäviä töitä.

”Jotkut asiakkaat ovat tajunneet teettää meillä nyt puiden kaatoa, taajamametsänhoitoa, risukoiden raivausta ja kantojen jyrsintää. En muista, että kantoja olisi koskaan ennen jyrsitty tähän aikaan vuodesta”, 20 vuotta alalla ollut, yrityksen omistajiin nykyään kuuluva huoltomestari Eemeli Janhunen sanoo.

Yhtiön 35 työntekijästä kaksi kolmesta tekee tähän aikaan vuodesta yleensä töitä talven kanssa.

”Tällainen talvi näkyy liikevaihdossa, kun lumen aiheuttamat lisätyöt jäävät tilaamatta, mutta toisaalta kalustokuluja on vähemmän, eikä henkilöstölle tule ylityötunteja.”

Erilaisiin talvikeleihin yrityksessä varaudutaan tavallisestikin jättämällä ns. varastotyötä, kuten kaluston kunnossapitoa ja muita ei kiireellisiä töitä. Niitä tehdään yleensä pidempien pakkasjaksojen aikana, kun lumi- ja hiekoitustöitä ei ole.

”Tänä vuonna nuo työt oli tehty jo joulukuussa. Helmikuun alkupuolelta muutama mies on ollut jo hiekannostossa, vaikka sitä rajoittavatkin vielä yöpakkaset. Auran sijaan tänä talvena on ollut enemmän käyttöä harjalle.”

Mikkelin Huoltotiimi alkoi tehdä hiekannostoa asiakkailleen jo helmikuun alkupuolella. Huoltomestari Eemeli Janhunen muistelee, ettei koskaan ennen ole jyrsitty kantoja helmikuussa.
Mikkelin Huoltotiimi alkoi tehdä hiekannostoa asiakkailleen jo helmikuun alkupuolella. Huoltomestari Eemeli Janhunen muistelee, ettei koskaan ennen ole jyrsitty kantoja helmikuussa.

Puumala kiinnostaa ilman lumitakuutakin

Okkolan lomamökeilläkin Puumalan Niinisaaressa ehdittiin jo helmikuussa siistiä pihoja, kun lumitöitä ei ollut. Sähkölaskuja leuto talvi on pienentänyt. Tekemistä mökkivierailla on piisannut ilman lunta ja jäätäkin.

”Lumitakuuta ei ole voinut antaa tähän astikaan, vaan lumi on ollut plussaa. Jääkelitkin ovat olleet niin epävarmat, että olen paremminkin varoitellut asiakkaita menemästä jäälle, mutta pilkkimiehiä ei pidättele mikään”, yrittäjä Paula Okkola on huomannut.

Okkolan 17 lomamökin asukkaille on tehty Metso-hyvinvointipolku eli 1,5 kilometrin merkattu reitti. Lisäksi on katettuja nuotiokotia polttopuineen asiakkaiden käyttöön. Myös Puumalan Norppapolku palvelee hyvin talvellakin ja sen varrelle rakennetaan esteetöntä laavua.

”Onneksi täällä Puumalassa on alettu jo hyvissä ajoin satsaamaan reitteihin.”

Paula Okkola tuumii, että kieltämättä markkinointikärkeä voisi kirkastaa entisestään ja kertoa mitä kaikkea lumettomanakin talvena voi tehdä.

”Mökkilomalle tullaan olemaan perheen ja ystävien kanssa, nauttimaan hyvästä ruoasta ja saunasta. Aktiivinen tekeminen on vaan yksi osa lomaa ja vain osalle asiakkaita. Meidän mainoslauseemme on jo vuosikymmenet ollut: missähän saisi kerrankin olla rauhassa.”

Ski Tornimäki taitaa lumetuksen

Vuodesta 1992 Tornimäen laskettelukeskusta ensin osa-aikaisesti ja neljä vuotta myöhemmin täysipäiväisesti pyörittänyt Keijo Andersin tuumii, ettei tämä talvi mitenkään poikkeuksellinen ole ollut. Laskettelukeskus avasi porttinsa 7.12.

”Olisimme voineet avata aiemminkin, mutta lumenteko sähkönsiirtomaksuineen maksaa. Tilin teemme ennen joulua, kun täällä käyvät Helsingin seudulta mökkiläiset ja venäläisasiakkaat. Paikalliset alkoivat tulla vasta tammikuun lopulla. Mikkeliläiset lähtevät rinteeseen vasta, kun maassa on muutama sentti lunta. Se on jokin psykologinen ilmiö.”

Pariin vuoteen Saimaan jäällä ei ole ollut jäälatua, mikä on vaikuttanut laskettelukeskuksen kahvioon. Kunnon hiihtokeleillä murtomaahiihtäjiä saattaa tulla kahvioon 100-200 päivässä.

Andersin muistuttaa, että Tornimäki on ensimmäinen lumivarma laskettelukeskus Lahden Messilän yläpuolella. Hän toivoisikin, että Tornimäki näkyisi nykyistä paremmin kaupungin talvimatkailumarkkinoinnissa.

”Tänne pitäisi saada perheille monipuolinen talviliikuntapaikka, jossa olisi karuselleja. Myös mattohissi olisi tärkeä, mutta se on investointina sadan tuhannen euron luokkaa.”

Koululaisten määrä Tornimäellä on romahtanut sen jälkeen, kun kaupungit ja kunnat eivät ole enää maksaneet reissuja. Nykysäädösten mukaan perusopetukseen liittyvien asioiden pitää olla tasavertaisuuden takia kaikille ilmaisia eli enää retkiä ei voi rahoittaa keräyksin.

”Autottomia perheitä ja nuoria auttaisi, jos tänne olisi vaikka kaksi kertaa päivässä kuljetus keskustasta. Olemme sitä joskus kokeilleet torilta, mutta lähtöpaikka oli ilmeisesti väärä.”

Andersin jättää Tornimäen tänä talvena ja paikka on myynnissä. Rinteet ja hissit ovat kunnossa. Lumetuksestakin on kertynyt niin paljon kokemusta, että hän konsultoi ja suunnittelee rinteitä yhteistyökumppaninsa kanssa Baltian maissa ja Venäjällä.

”Meillä ovat isot asiat kunnossa. Moni käy täällä kokeilemassa lajia ja jää koukkuun. Myös niille, jotka käyvät kerran vuodessa Lapissa laskettelemassa, tekisi hyvää kartuttaa sitä ennen taitoja ns. kevyellä kausikortilla, jolloin mäessä tulisi käytyä 10-20 kertaa ennen reissua.”

Tornimäki on myös Xon-puiston moottorikelkka- ja mönkijäsafarien parkki ja siellä järjestetään värikuulatapahtumia.

Keijo Andersin päättää 1990-luvun alussa alkaneen uransa Ski Tornimäen yrittäjänä tähän kauteen ja jättää hyvässä kunnossa olevan paikan seuraavalle kehittäjälle.
Keijo Andersin päättää 1990-luvun alussa alkaneen uransa Ski Tornimäen yrittäjänä tähän kauteen ja jättää hyvässä kunnossa olevan paikan seuraavalle kehittäjälle.

Väylien hoito ollut haastavaa

Lahtelainen Viherpalvelut Hyvönen vastaa osasta Mikkelin kaupungin väyliä alihankkijoineen. Pakkasista vesikeliin vaihdellut keli on saanut nastarenkailla ajetut kadut reikiintymään. Myös soratiet ovat olleet koetuksella, kun vesikuopat ovat jäätyneet öisin.

”Kun ennen puhuttiin keväisistä kelirikoista, nyt niistä voi tulla ympärivuotisia”, työpäällikkö Tommi Juurinen tuumii.

Lunta ei ole ollut suojaamaan kasveja tai eliöitä. Runsaat tuulet ovat kaataneet puita ja jopa liikennemerkkejä.

”Jos merkkikanta on vanhaa ja pultit ruostuneet, merkkejä voi alkaa kaatuilla enemmänkin.”

Myös Hyvösen väki on jo raivannut vesakoita ja leikannut pensaitakin.

”Kerrankin on pystytty pitämään lomia ja pekkasia, kun ylitöitä ei ole kertynyt.”

Kalustoa pitää kuitenkin olla saatavilla koko ajan käsilumityövälineistä kuorma-autoihin.

”Kun tilanne on päällä, se on reaaliaikaista peliä, jossa yrityksen pitää selvitä säätä vastaan mahdollisimman hyvin. Jos aamukahdelta tiemestari saisi pitävän sääennusteen, ei olisi ongelmia. Nyt keli voi vaihtua neljä kertaa tunninkin sisällä.”

Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Savossa kohteita hoitavalla yrityksellä on Mikkelissä vajaat 10 omaa työntekijää ja joukko alihankkijayrityksiä.

”Mikkeli on selvästi vakiintuneemman talven aluetta. Lahden Vesijärvi on ollut osittain jäätön.”

Kunnilla on suuri vastuu siitä, että väylät eivät ole liukkaita. Lahdessa on tänä talvena kokeiltu melttausta (suolausta) ja harjausta. Toissa talvena Lahdessa hiekoitettiin kevyen liikenteen väyliä pyöristetyllä sepelillä, joka ei riko renkaita. Muualla on kokeiltu myös lämmintä hiekkaa ja puurouhetta.

”Nyt kokeilemme Lahdessa kaliumformiaattia, joka levitetään yleensä rampista liuoksena tai lautaslevittimellä. Se on suolaa ympäristöystävällisempää, synteettisesti valmistettua ja bakteerituotanto hajottaa sen matkalla pohjaveteen hiilidioksidiksi ja vedeksi.”

Lauha sää näkyy sähkön kulutuksessa

Lumme Energia myy pääosin pohjoismaisissa vesivoimaloissa tuotettua sähköä. Pohjoisen runsaat lumimäärät ovat täyttäneet vesialtaat, mikä on heiluttanut hintoja.

Nykyään jo rakennusmääräykset edellyttävät energiatehokkaita ratkaisuja. Kehittynyt säätötekniikka antaa työkalut oman kulutuksen seurantaan. Tänä talvena kelit ovat näkyneet sähkön kulutuksessa.

”Marraskuussa sähkön kulutus oli vielä normaaliin verrattuna muutaman prosentin suurempaa, mutta väheni saman verran joulukuussa. Tammikuussa lauhtuminen vähensi kulutusta 15-20 prosenttia tavanomaisesta ja samanlainen sää jatkui helmikuussa”, liiketoimintajohtaja Mika Ahola sanoo.

Aurinkosähköstä on tullut tärkeä osa Lumme Energian liiketoimintaa. Yhtiö on pääomistajana Suomen suurimmassa aurinkosähköjärjestelmien toimittaja Solarigo Systems Oy:ssä, joka toimittaa järjestelmiä yrityksille ja teollisuudelle. Myös pienasiakkaiden kiinnostus aurinkosähköön kasvaa koko ajan.

”Pienasiakkaille toimitamme vuosittain satoja järjestelmiä, jotka täyttävät korkeimmat laatutasovaatimukset. Vaikka ylijäämäsähkön voi myydä takaisin verkkoon, paras hyöty investoinnille tulee, kun mitoittaa järjestelmän niin, että sähkön voi hyödyntää omaan käyttöön.”

Luonnon ääri-ilmiöt huolestuttavat Aholaa.

”Myrskyihin olemme oppineet jollain tavoin varautumaan, mutta täällä Pohjolassa sään vaihtelut vaikuttavat kulutuksen lisäksi voimakkaasti myös sähkön tuotantoon. Jos molempien osalta tulee voimakasta vaihtelua, se aiheuttaa epävakautta myös markkinoihin.”

Metsäkoneyrityksille haastava talvi

Antero Kiesiläisen metsäkoneyritys, Metsä-Kiesit Oy, pyörittää maastossa kuutta metsäkonetta. Tämä talvi jää yrittäjän mieleen lakoista, maailmanmarkkinoiden kysynnän keikkumisesta ja ennakoimattomista talvikeleistä. Maaston märkyys ja lumettomuus ovat haitanneet korjuuta samoin kuin pakkasten puuttuminen.

”Meillä ei ole kuitenkaan himmailtu. Olemme yrittäneet valita kohteita niin, että korjuuvaurioita ei tule.”

Tänä talvena metsään ei ole pystynyt jäädyttämään talviautoteitä, eikä puita ole voinut varastoida ns. peltovarastoihin. Kiesiläinen sanookin, että poikkeukselliset olosuhteet ovat vaikuttaneet paljon alan työllisyyteen ja lomautuksiakin on nähty.

”Ala on mennyt pitkälti puolilla valoilla tämän talven. Myöskään kuljetuksia tekevät automiehet eivät ole pystyneet hakemaan puita huonoilta teiltä. Nyt puuta saa jo pois teiden ääriltä. Kokonaisuudessaan tilanne normalisoituu varmaan kuitenkin vasta ensi syksynä.”

Talvikorjuu on vanha perinne, mutta paras korjuukausi alkaa Kiesiläisen mielestä heinäkuussa.

”Nyt kannattaisikin puukauppaa suunnittelevan miettiä, olisiko oma palsta talven sijaan kesäkorjuukelpoinen.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Hauhalan Hanhifarmi, artikkelikuva 1024x576

Hanhifarmista tuli valtakunnallinen brändi

Maan ainoa hanhitila, Hauhalan Hanhifarmi, sai viime syksynä tuotteensa Prisman valikoimiin ja otti käyttöön D.O. Saimaa -alkuperämerkin.

Virpi ja Antti Rantalainen ovat kehittäneet jo 23 vuotta Mikkelin Anttolan Hauhalassa sijaitsevaa hanhitilaansa. Agrologeiksi opiskellut pariskunta otti Antin kotitilalle ensin hanhia lemmikeiksi. Vuonna 1997 tuli ensimmäinen tuotantopolven poikaserä, noin 700 lintua. Koko tuotantoketju rehun kasvatuksesta markkinointiin on yrittäjäpariskunnan omissa käsissä.

Hanhitilan alkuvuosina tehtiin tiuhaa tahtia merkittäviä investointeja. Oma teurastamo rakennettiin jo vuonna 1999 entiseen konehalliin ja sitä on laajennettu vuosien varrella parikin kertaa. Pakastamo rakennettiin vuonna 2004. Siitä kahden vuoden kuluttua tehtiin linnuille uusi kasvatushalli ja rehusekoittamo. Jätevedenpuhdistamo valmistui 2007. Sen jälkeen pihapiiriin on noussut vielä lämpökeskus ja sen yhteyteen on teurastamolta siirretty höyhenkuivuri. Navetan vintillä on nykyään hautomo, ja emolinnuilla on oma hallinsa.

Nykyään poikasia haudotaan vuosittain noin 5000-6000. Ne kasvavat oman tilan vehnällä kauralla. Viljaa viljellään noin 35 hehtaarilla, josta 11 on omia peltoja ja loput vuokramaita. Rehu valmistetaan omassa rehusekoittamossa. Ostorehua käytetään vain muniville emoille ja pikkupoikasille, ja sekin teetetään rehutehtaalla tilan oman reseptin mukaan.

”Olemme viilanneet omia rehusekoituksia vuosien varrella”, Virpi ja Antti tuumivat.

Rehustukseen liittyy myös yksi tilan innovaatioista. Tila tuottaa ns. vaaleaa hanhenmaksaa eettisesti. Osalla hanhista maksa alkaa rasvoittua luonnonmukaisesti, kun niiden ahmimisvietti herää syksyisin ennen muuttomatkaa. Etenkin ranskalaistiloja on arvosteltu siitä, että ne pakkosyöttävät hanhia vaalean maksan tuottamiseksi. Rantalaiset kehittivät jo vuosia sitten rehuseoksen, joka laukaisee luontaisesti tämän hanhille tyypillisen tavan ruokailla syksyisin.

”Eettinen hanhenmaksa käy hyvin kaupaksi. Kuluttajille suoraan sitä myyvät myös Anton&Anton ja Disa´s Fish -ketjut. Osa kuluttajista haluaa ostaa pakastettua raakaa hanhenmaksaa valmistaakseen sen itse. Ympäri vuoden meillä on myynnissä myös valmiita hanhipateita kuluttajille.”

Tuotteita saa koko maasta

Hanhen liha ja maksa leikataan ja pakastetaan kotitilalla, mistä se matkaa esimerkiksi Inexin tukun kautta asiakkaille pakastettuna. Hanhitilan tuotteita, kuten pakastettua lihaa ja erilaisia maksatuotteita, on tarjolla eri puolilla maata ravintoloissa ja herkkupuodeissa.

Yksi merkittävistä asiakkaista oli Stockmannin Herkku. Sen siirryttyä S-ryhmälle, viime vuonna Rantalaiset alkoivat hieroa uutta sopimusta kauppaketjun kanssa.

”Kerroin neuvotteluissa, mitä tuotteita meillä olisi tarjota pakasteina Inexin tukun kautta ja sen pohjalta syntyivät ensimmäiset tilaukset”, Virpi Rantalainen kuvaa.

Yhteistyön aloittaminen edellytti Synkka-järjestelmän käyttöä. Eri kaupparyhmien yhteiskäytössä olevasta järjestelmästä on löydyttävä tuoteselostetiedot, ravintosisällöt, tuotteiden eri nimivaihtoehdot, pakkausten mitat, EAN-koodit sekä tuotteen ja sen pakkausten sisältämien osien painotiedot. Järjestelmän käyttöä opetetaan kaksi erillistä koulutuspäivää.

”Toisena päivänä käytiin läpi tuotetietojen oikeellisuutta ja toisena tuotetietojen syöttöä. Tietojen keräys on aika iso ponnistus ja siihen on varattava viikon verran työaikaa. Tietojen syöttö järjestelmään on mahdollista ulkoistaa ja niin mekin teimme.”

D.O. Saimaa herättää odotuksia

Rantalaiset ovat osallistuneet ahkerasti erilaisiin kehittämishankkeisiin. Yleensä he miettivät jo valmiiksi kysymykset asiantuntijoille, jotta saavat varmasti kaipaamansa tiedon.

Viime syksynä yritys lähti mukaan D.O. Saimaa -alkuperämerkin käyttäjäksi ja odotukset ovat korkealla. Rantalaiset odottavat saavansa uusia reseptejä jaettavaksi kuluttajille ja ravintola-asiakkaille, uudenlaisia työkaluja markkinointiin sekä korkealaatuisia kuvia tukemaan markkinointia.

Hauhalan Hanhifarmi, On tarkkaa puuhaa säätää savutettuun hanhifileeseen haluttu suolapitoisuus ja kypsyysaste ennen kuin resepti julkaistaan kuluttajille.
On tarkkaa puuhaa säätää savutettuun hanhifileeseen haluttu suolapitoisuus ja kypsyysaste ennen kuin resepti julkaistaan kuluttajille.

Tilan kummikeittiömestari Marjatta Pohjola neuvoi jo vuosia sitten kädestä pitäen, miten ravintoloissa tehdään pateeta. Myös D.O. Saimaan nimikkokeittiömestari Ilkka Arvola on tuttu yhteistyökumppani.

”Olisi hienoa, jos Ilkka voisi joskus vaikka tehdä eri tilojen aineksista annoksia, ammattikuvaaja kuvaisi ja saisimme kuvia käyttöömme. Vaikka tiedämme valmistuksen perusniksit, olisi kiva kuulla, minkälaiset lisäkkeet tai kastikkeet ovat trendikkäitä. Ruoka- ja annoskuvia tarvitaan paljon markkinointiin, mutta laadukkaiden ruokakuvien teettäminen on kallista.”

Yksi viime vuoden huippuhetkistä Rantalaisille oli Kokit ja Farmarit -tapahtuma Finlandia-talossa. Keittiömestari Timo Lepistö pyysi hanhitilan tuotteita valmistaakseen niistä alkuruokaa tapahtuman illallisvieraille.

”Sitten hän kertoi raaka-aineesta ja valmistamastaan ruoasta. Olimme esiintymislavalla yhdessä ja pääsin kertomaan raaka-aineesta ja tilastamme ja hän kertoi ruokalajin valmistamisesta. Onneksi Hauhala esiteltiin ensimmäisenä, ettei tarvinnut jännittää koko iltaa”, Virpi tuumii.

Itse hän on ideoinut ajatusta Herkuttelevista lähiruokatuottajista eli tuottajat opettelisivat tekemään yhdessä ruokaa toistensa raaka-aineista ja oppisivat siinä samalla ravintolaslangia.

Paikallisista verkostoistakin riittää uutta ammennettavaa. Vuosi sitten Virpi tapasi Mikkelissä järjestetyssä tilaisuudessa Opa Muurikka Oy:n ihmisiä ja kuuli, että yritykseltä on tulossa savustuslaite, jonka lämpötilaa voi säätää.

”Meillä oli jo olemassa kotisivuilla savustusohje, jonka teki Finlandia-talon Mika Heiskanen. Savustus on nyt trendikästä. Innostuin, että uusi laite ratkaisee lihan savustukseen liittyneen ongelman. Testailemme nyt savustuslaitetta Antin kanssa innolla. Ennen kuin julkaisemme reseptejä, kokeilemme ja säädämme niitä yleensäkin kyllästymiseen asti.”

Hanhifarmi, Virpi ja Antti Rantalainen testailevat parhaillaan hanhifileen savustusta Opa Muurikka Oy:n uudella savustuslaitteella.
Virpi ja Antti Rantalainen testailevat parhaillaan hanhifileen savustusta Opa Muurikka Oy:n uudella savustuslaitteella.

Rantalaiset ovat innostuneet Saimaan alueen ruokamatkailun kehittämisestä. Jo nyt hanhi on raaka-aineena monissa alueen ravintoloissa ja kuluttajille myydään tuotteita myös paikallisissa kaupoissa ja kahviloissa.

Sosiaalisen median kanavissa hanhitila on näkynyt puolisentoista vuotta. Esimerkiksi Facebookin kautta kerrotaan mistä ihmiset voivat tuotteita löytää.

”Some helpottaa viestimistä kuluttajien suuntaan, vaikka tulokset ovat vaikeasti mitattavia.”

Kannattavuus pidettävä mielessä

Vienti ei Rantalaisia tällä hetkellä suuresti kiinnosta. Pakastettujen tuotteiden vienti on logistisesti hankalaa ja siitä tulee lisähintaa tuotteille. Myöskään pitkät messumatkat eivät saa heitä innostumaan.

”On pakko miettiä, mikä on taloudellisesti järkevää. Messureissuun voi kulua 10 päivää. Jos voin käyttää sen ajan markkinointiin kotimaassa, saan varmasti parempaa tulosta tehtyä, vaikka vain joka kymmenes yhteydenotto tärppäisi.”

Joskus jo aiemmin solmitut yhteydet voivat synnyttää aivan uusia kumppanuuksia. Tällainen iloinen yllätys oli viime vuonna, kun hanhitilan tuotteita pyydettiin myyntiin japanilaisen designin lippulaivan, Mujin, myymälään Helsingin Kamppiin.

”Itse emme kyllä ole vieläkään ehtineet kurkistamaan myymälää.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. MikseiMikkeli palvelee yrittäjiä yritystoiminnan aloittamisesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. 

D.O. Saimaa -hankkeen tavoitteena on edistää Suomen ja Saimaan alueen ruokakulttuuria ja gastronomiaa sekä nostaa Saimaan alue tunnetuksi ja vetovoimaiseksi ruokamatkailualueeksi kotimaassa ja kansainvälisesti. Hankkeessa on mukana kuntia ja toimijoita Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden seuduilta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.

Polokwane artikkelikuva Mikkelin Vesilaitokselta

Etelä-Afrikassa on nyt kysyntää suomalaiselle vesiosaamiselle

Vesilaitoksen johtaja Samuel Makoti vastaa puheluun kesken Mikkelin vierailun. Yksi eteläafrikkalaisen Polokwanen kaupungin vedenpumppaamoista on jälleen jouduttu pysäyttämään pohjaveden pinnan alhaisen tason vuoksi. Vesihuolto katkeaa osalta kaupungin asukkaista. Katkokset ovat tuttuja Limpopon provinssissa, jossa asuu lähes 6 miljoonaa asukasta.

Etelä-Afrikan vesikriisi nousi maailman tietoisuuteen vuonna 2017, kun lähes kaksi vuotta jatkunut kuiva kausi ehdytti maan vesivarannot. Vedenjakelun infrastruktuuria ei ollut suunniteltu vallitseviin oloihin. Kapkaupungissa, joka on yksi Etelä-Afrikan kolmesta pääkaupungista, vedenjakelua jouduttiin säännöstelemään pahimmillaan 25 litraan päivässä asukasta kohden. Vastaava tilanne koettiin viimeksi vuonna 1933.

Kuivuuden ohella syy Etelä-Afrikan vesipulaan on nopea väestömäärän kasvu kaupungeissa. Viimeisen 20 vuoden aikana yksin Kapkaupungin väestömäärä kasvoi 71 prosenttia.

-Väestömäärän kasvu Etelä-Afrikan kaupungeissa suuri haaste erityisesti veden riittävyydelle ja laadulle. Maassa on toimiva vesi-infrastruktuuri, mutta vanhentuneiden jätevedenpuhdistamoiden sekä muun vesihuollon infran ja osaamisen taso eivät riitä kasvavan väestön tarpeisiin, kertoo mikkeliläisen vesihuollon ratkaisuja tarjoavan Operon Groupin Mikko Laitinen.

Vesi-infraa Polokwanessa
Vesihuollon infrastruktuuri Polokwanessa vaatii väestönkasvun ja kuivuuden vuoksi päivitystä. Kuva: Jyri Koivisto / Operon Group

Ratkaisua maan vesihaasteeseen etsitään Suomesta

 Eteläafrikkalaisen Polokwanen kaupungin virkamies- ja luottamusjohto sekä vesihuollon asiantuntijat tutustuivat Mikkelissä suomalaiseen vesiosaamiseen marraskuussa 2019. Polokwane on muiden Etelä-Afrikan kaupunkien tavoin suurissa vaikeuksissa vedensaannin turvaamiseksi asukkailleen. Tästä syystä alueella on käynnistetty laaja vesihuollon uudistamisen ohjelma.

-Tällä hetkellä maassa pohditaan uudelleen koko vesihuollon järjestämistä. Erityisesti jäteveden käsittelyteknologiat ja uusioveden tuotanto kiinnostavat,  kertoo EcoSairilan ohjelmakoordinaattori Panu Jouhkimo Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

Mikkeli valikoitui vierailukohteeksi, sillä kaupunkiin rakennettava uusi puhdistamo sekä Mikkeliin keskittynyt vesialan tutkimus ja osaaminen herättää mielenkiintoa ja sen merkittävyys on tunnistettu kansallisesti sekä kansainvälisesti.

Mikkelissä vierailijoita kiinnosti koko vesihuollon järjestäminen, mutta erityisesti uusi jäteveden käsittelyteknologia ja uusioveden tuotanto, jota rakennetaan EcoSairilaan Mikkelin uuden puhdistamon yhteyteen. Myös lietteen hyödyntäminen biokaasuksi ja edelleen sähköksi sekä vesihuollon asiantuntijoiden koulutus herättivät paljon keskustelua.

Paikallisia yrityksiä oli ohjelmassa mukana Operon Group Oy, Mipro Oy ja Nanopar Oy. Tutkimus- ja koulutusyhteistyötä tarjosivat LUT yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon ammattiopisto.

-Mikkelillä on tässä oivallinen mahdollisuus rakentaa kumppanuutta Polokwanen kaupungin kanssa. Yrityksillämme on ratkaisuja, joita siellä kipeästi kaivataan. Meillä on myös valmius kouluttaa vesihuollon uudistamiseen osaajia, eli tehdä koulutusvientiä, kertoo Panu Jouhkimo MikseiMikkelistä. Vieraat olivat vaikuttuneita siitä, miten pitkällä pilottilaitoksella ollaan veden uusiokäytön kehittämisessä.

Polokwanen delegaatio Mikkelissä marraskuussa 2019
Polokwanen alueelta vieraili vesihuollon delegaatio Mikkelissä marraskuussa 2019

Miljardiluokan investointien lisäksi Etelä-Afrikka tarvitsee osaamista

Vuonna 2020 Etelä-Afrikan väestömäärä ylittää 60 miljoonaa ihmistä. Kohta kolme vuotta kestänyttä vesikriisiä pyritään ratkaisemaan aktiivisesti ja maailmalta haetaan nyt parhaita ratkaisuja.

Mikkelissä suomalaista vesiosaamista aiotaankin tehdä tunnetuksi Water Operator Partnership -mallilla, jonka toteuttamiseen Maa- ja metsätalousministeriö tarjoaa rahoitusta. Mallissa suomalainen vesihuoltolaitos toimii toisessa maassa toimivan laitoksen kumppanina. Tavoitteina ovat mm. yhteinen oppiminen ja johtamisen vahvistaminen. Yhteistyö mahdollistaa monitasoisten kumppanuuksien syntymisen ja luo pohjaa myös suomalaisten teknologiayritysten liiketoiminnalle.

-Näemme, että Mikkelillä on tässä oivallinen mahdollisuus rakentaa kumppanuutta Polokwanen kaupungin kanssa. Meillä on valmius kouluttaa vesihuollon uudistamiseen osaajia, eli tehdä koulutusvientiä. Myös yrityksillämme on ratkaisuja, joita siellä kipeästi kaivataan. Vieraamme olivat vaikuttuneita siitä, miten pitkällä olemme veden uusiokäytön kehittämisessä pilottilaitoksella. Meillä on tässä käsissämme vientituote, jolla ratkaistaan globaaleja ilmastonmuutoksen ja väestökasvun mukanaan tuomia haasteita.

Maa- ja metsätalousministeriö on valinnut Etelä-Afrikan yhdeksi vesihuollon kehittämisen yhteistyöalueeksi. Mikkelin vesiosaaminen on ollut edustettuna myös ministeriön delegaation matkassa Etelä-Afrikassa. Vierailua ennen mikkeliläinen Aquazone Oy rakensi Polokwanen alueelle yhteistyöverkostoa. Yhteistyöhankkeiden rahoitusmahdollisuuksia selvitetään yhdessä ministeriön kanssa.

EcoSairilan ja vesiliiketoiminnan kehittämistä tukee Euroopan aluekehitysrahasto Etelä-Savon maakuntaliiton myöntämällä rahoituksella.

Teksti ja kuvat: Panu Jouhkimo, Jukka Kumpusalo

Entos Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjalainen

Entos tarjoaa ratkaisuja energiansäästöön

Mikkelin Karkialammella toimiva Entos Energiatekniikan Optimisäätö Oy tarjoaa rakennusautomaatiopalveluja ja on kehittänyt älykkään ilmanpoistopuhaltimen.

LVISA-alan ratkaisuihin erikoistuneen Entos Oy:n perusti nykyisen toimitusjohtaja Aki Pohjalaisen isä vuonna 1977 Mikkelin Visulahteen.

Monipuolisen kokemuksen alalta maailmalla hankittuaan Aki Pohjalainen palasi Mikkeliin ja osti kahdeksan henkilöä työllistäneen yrityksen isältään vuonna 2005.

Tällä hetkellä yrityksen palkkalistoilla on 12 osaajaa, ja yrityksen liikevaihto on noin miljoona euroa.

Palvelutarjonnan ydin ovat LVISA-alan rakennusautomaatiopalvelut, joihin on etähallintamahdollisuus. Yrityksen palveluihin kuuluvat ilmanvaihtoon, automaatioon ja lämmitykseen liittyvät asennukset, huollot, laitteet, suunnittelutyöt sekä saneeraukset ja urakointi.

Huoltoa ja urakointia tekee tällä hetkellä viisi työntekijää Etelä-Savon lisäksi myös Etelä- ja Keski-Suomessa.

”Meidän työntekijöillämme ei ole ongelmia liikkua laajallakaan säteellä.”

Ilmanpoistopuhallin kiinnostaa

Viime vuosina yrityksestä on kehittynyt yhä vahvemmin rakennusautomaation ohjelmointiyritys.

Yritys alkoi kehittää omaa innovaatiota, älykästä ilmanpoistopuhallinta, vuonna 2016. Puhaltimen keksi Aki Pohjalainen ja sillä on hyödyllisyysmalli.

Tuotekehitysprosessia on vauhditettu erillisin kehityshankkein, joista ensimmäinen alkoi 2017. Tuotteen valmistuttua jatkokehitystä on tehty ensi vuoden lopussa päättyvässä hankkeessa. Sen jälkeen suunnitelmissa on vielä yhden kehityshankkeen läpivienti.

TopAir-tuote tuli myyntiin koko maahan noin 1,5 vuotta sitten ja se on otettu hyvin vastaan.

”Käytännössä ratkaisumme avulla sekä painovoimainen että koneellinen ilmanvaihto pystytään muuttamaan älykkääksi, mikä pienentää kerrostalojen energiakuluja.”

Nopea asennus

Innovaatiota hyödynnetään tällä hetkellä ennen 2004 rakennettuihin kerrostaloihin ja muihin ilmanvaihtosaneerauksia suunnitteleviin kohteisiin.

Puhaltimen anturiteknologia mahdollistaa ilmanpoiston portaattomasti säätyvällä EC-moottorilla kulloisenkin kohteen ilmanvaihtotarpeen mukaan.

”Anturiteknologiamme kerää ja välittää eteenpäin tietoa talojen ilmanvaihdon toiminnasta. Yleensä kerrostaloasuntojen ilmanvaihtoa tehostetaan tiettyinä aikoina päivästä, meidän ratkaisumme on älykäs ilmanvaihto, joka perustuu todelliseen tarpeeseen.”

Etähallittava ja huollettava ilmanpoistopuhallinjärjestelmä on helposti asennettavissa ilman pitkiä käyttökatkoja.

”Käytännössä energiaremontti onnistuu 12 tunnissa, kun asennamme katolle vanhan koneen tilalle uuden ja laitamme anturit paikoilleen. Vanhankin talon painovoimainen ilmastointi pystytään päivittämään näin.”

Asukkaalle uusi järjestelmä tuo monta etua. Mittausanturit tutkivat ilmanlaatua ja ilmaa poistuu tarvittava määrä. Asumismukavuus lisääntyy, kun vedontunnetta ei ole, eikä ylimääräiseen tuulettamiseen ole tarvetta.

”Ilmavirta on rauhallisempi, vedontunne vähenee ja ilmastoinnin äänet häviävät.”

Kun lämmityskulut alenevat, samalla pienenee kiinteistön hiilijalanjälki. Esimerkkilaskelmien mukaan parisenkymmentä vuotta vanhassa kerrostalossa tarpeen mukaan toteutettu ilmanpoisto voi säästää energialaskua noin 4000 eurolla vuodessa. Investointi maksaa itsensä takaisin 3-5 vuodessa. Samalla kiinteistön elinkaari pidentyy.

Valmistus Mikkelissä

Tällä hetkellä käytössä on 150 puhallinta. Marraskuun puolivälissä yritys tuo markkinoille kolmannen version ilmanpoistopuhaltimesta.

Itse laitteisto koostuu kolmesta osasta eli merialumiinista valmistetusta kehyksestä, puhallinosasta ja älykeskuksesta, josta löytyvät yhteyslaitteisto, ohjaava älytoiminto ja ilmanvaihdon tasoa seuraavat anturit.

Puhaltimet valmistetaan Mikkelissä kierrätettävistä materiaaleista, joista yli 70 prosenttia saadaan kotimaasta. Puhaltimesta on räätälöitävissä sopiva koko kohteen mukaan. Tuotteen saama Avainlippu kertoo kotimaisuudesta.

Yritys on keskittänyt kaiken toimintansa Karkialammella omistamaansa toimitaloon, missä se pystyy räätälöimään tilaratkaisuja kasvavan liiketoiminnan tarpeisiin.

Vienti alkaa

Tällä hetkellä yritys etsii ilmanpoistopuhallintaan hyödyntämään erilaisia yhteistyökumppaneita.

Tuotteella on jo laaja joukko jälleenmyyjiä. Jälleenmyyjiin kuuluu myös kaksi tunnettua kansainvälistä kasvuyritystä.

”Etsimme vahvoja yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voimme kasvaa.”

Vientinäkymiäkin tuotteelle häämöttää, sillä sen avulla voidaan varmistaa myös sisäilman puhtaus ja raikastaa ilmaa. Vienti aloitetaan Ruotsista ja Tanskasta.

”Esimerkiksi yötuuletustoiminto on ominaisuus, jolla on käyttöä hellejaksoista kärsivissä maissa.”

Kuvassa:
Keksijänä tunnettu Entos Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjalainen on innoissaan yrityksen kasvunäkymistä ja TopAir-innovaatiosta.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Väkeä Fujitsu Finland Oy:n Mikkelin osaamiskeskuksessa

Fujitsun Mikkelin osaamiskeskuksen ansiosta kuntalaisten sähköinen asiointi helpottuu – “Mikkelissä on hyvä toimia”

Mikkeli valikoitui Fujitsun toimipisteen sijainniksi Mikkelin laajan digitaalisen osaamisen ja yhteistyöverkoston vuoksi.

Fujitsu Finland Oy:n Mikkelin osaamiskeskuksessa työntekijät naputtavat keskittyneesti näppäimistöjään. Yrityksen valoisat toimitilat sijaitsevat Mikkelin kasarmin kampuksella historiallisessa miljöössä.

Osaamiskeskuksessa työskentelee kymmenisen asianhallinnan ja arkistoinnin ict-ammattilaista, muun muassa järjestelmäasiantuntijoita ja konsultteja. 2018 Mikkeliin perustettu tiedonhallinnan osaamiskeskus on osa isompaa Fujitsun osaamiskeskusta, jossa työskentelee noin sata asiantuntijaa Suomessa ja muissa Euroopan maissa.

Kansainvälinen osaamiskeskus on erikoistunut dokumenttien ja sisällön hallintaan. Mikkelin toimistolla kehitetään tiedonhallintaa erityisesti kunta-asiakkaille.

– Fujitsu toimittaa useille kunta-asiakkaille asianhallinnan ja sähköisen arkistoinnin ratkaisuja. Mikkelin osaamiskeskuksen päärooli liittyy näihin palveluihin, kertoo Fujitsun informaationhallinnan liiketoimintaa Pohjoismaissa johtava Mauri Mikkonen.

– Käytännössä Mikkelissä kehitetään ohjelmistoa, konsultoidaan ja koulutetaan asiakkaita sekä testataan uusia toiminnallisuuksia.

Viime kädessä Fujitsun Mikkelin toimipisteessä tehtävä työ näkyy kuntalaisille parempina ja vaivattomampina sähköisinä palveluina. Mikkelin osaamiskeskuksen ansiosta esimerkiksi kansalaisten sähköinen asiointi julkishallinnon palveluissa helpottuu.

Mikkeli valikoitui Fujitsun toimipisteen sijainniksi Mikkelin laajan digitaalisen osaamisen ja yhteistyöverkoston vuoksi. Mauri Mikkosen mukaan Fujitsulla on ollut hyvää yhteistyötä Mikkelin kaupungin kanssa jo useita vuosia.

– ”Mikkelissä on hyvä toimia, sillä meillä on hyvä yhteistyö kaupungin kanssa.”

Fujitsun ja Mikkelin yhteistyöpohjaa rakennettiin jo Lupaus-ohjelmassa. Se oli hanke, jossa Mikkelissä kehitettiin yritysten ja organisaatioiden tuottavuuskehitykseen uusia malleja. Lupaus-ohjelmassa Mikkelissä käytettiin Fujitsun ohjelmistoa, jonka avulla saavutettiin merkittäviä ajansäästöjä ja ympäristövaikutuksia.

Toimipisteen sijaintipaikkana Mikkeli pystyy tarjoamaan Fujitsulle osaamisen lisäksi laajat sähköisen asioinnin ja arkistoinnin osaamisverkostot.

– Myös toimialan ammattikorkeakoulutus Mikkelin Xamkissa sekä alueen pitkäaikainen pyrkimys sähköisen arkistoinnin kansalliseksi toimijaksi ovat ratkaisevia tekijöitä. Viimeisen onnistumisesta on useita erilaisia näyttöjä, Mikkonen lisää.

Fujitsu tekee koulutusyhteistyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa. Yhteistyö on helppoa myös Fujitsun toimipisteen fyysisen sijainnin ansiosta: ammattikorkeakoulu on ihan naapurissa.

Fujitsun toiminta näkyy Etelä-Savossa myös alueellisesti

– Mikkeli ja ympäryskunnat ovat tärkeitä asiakkaitamme. Tämän lisäksi olemme olleet mukana useissa keskusteluissa ICT-palveluiden kehittämiseksi erilaisten paikallisten toimijoiden kanssa, Mauri Mikkonen sanoo.

Tiivistä tehdään niin Mikkelin kaupungin kuin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa.

Fujitsun toiveena on löytää uutta työvoimaa alueelta. Rekrytointi on käynnissä koko ajan, sillä työvoiman tarve on jatkuva.

– Tiedonhallinta on keskeisessä roolissa, kun yritykset ja organisaatiot uudistavat toimintamallejaan osana digitaalista siirtymää. Tehokkaat tiedonhallinnan ratkaisut parantavat yritysten ja organisaatioiden tuottavuutta, joten niille on kysyntää.

Mauri Mikkosen mukaan Suomen ja Mikkelin osaamiskeskuksen avulla Fujitsu pystyy entistä paremmin palvelemaan asiakkaitaan.

– Suomi on sähköisen tiedonhallinnan edelläkävijä. Erityisesti maamme julkishallinnossa ja finanssisektorilla on pitkät perinteet tiedonhallinnassa, ja Fujitsu on ollut vahvasti mukana tämäntyyppisten ratkaisujen kehittämisessä. Haluamme viedä hyvää osaamistamme myös muualle Eurooppaan, Mauri Mikkonen sanoo.

Teksti ja kuva: Elina Jäntti

Disec Oy:n Aki Lassila

”Tieto on nykyajan öljyä, joka pyörittää yhteiskunnan rattaita” – Iso osa Suomen terveydenhuollon tutkimuksista tallennetaan Mikkelissä, ja niiden ansiosta sairauksia voidaan havaita ajoissa.

Mikkelissä toimiva Disec säilyttää ja hallinnoi ison osan Suomen terveydenhuollon kuvantamisen tutkimuksista sekä paljon muitakin erilaisia arkistoaineistoja esimerkiksi Helsingin ja Espoon kaupunginarkistoilta.

Kun terveydenhuollon asiakas jossain päin Suomea käy vaikkapa röntgenkuvauksessa tai mammografiaseulonnassa, kuvat tallentuvat hyvin todennäköisesti Mikkelissä sijaitsevaan palvelinkeskukseen.

Mikkeliläinen tiedonhallinta- ja digitointipalveluita tuottava yritys Disec hallinnoi iso osaa Suomessa terveydenhuollon käytössä olevista kuvista ja tutkimuksista.

– Järjestelmiemme kautta kulkee vuosittain noin 850 000 tutkimusta vuodessa terveydenhuollon julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden käyttöön. Meitä isompi on vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, joka käsittelee noin miljoona tutkimusta vuodessa, kertoo Disecin toimitusjohtaja Aki Lassila.

Disecin tarina Mikkelissä alkoi vuonna 2004 silloisen Mikkelin Ammattikorkeakoulun sähköisen arkistonhallinnan EU-projektista, kun radiologit siirtyivät filmien tarkastelusta käyttämään työssään tietokoneita Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella.

Sen jälkeen yritys on laajentunut terveydenhuollon kuvien tietojen arkistoinnista isommin myös muuhun tiedonhallintaan ja kasvanut koko ajan.

Isoin siivu yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta tulee vielä terveydenhuollon puolelta. Disecin palveluiden läpi kulkee ja niihin tallentuu terveydenhuollon tutkimuksia noin 500:sta paikasta eri puolelta Suomea: muun muassa magneetti-, ultraääni-, tietokonetomografia- ja mammografiatutkimuksia.

– Tutkimusten perusteella radiologit tekevät diagnostiikkaa ja antavat potilaille lausuntoja. Ohjelmissamme on radiologin käyttöön sopivat työkalut, joilla analytiikkaa on helppo tehdä.

Esimerkiksi Suomen mammografiaseulontojen tutkimuksista vuosittain 80–90 prosenttia kulkee Disecin järjestelmien kautta.

Asiakkaina  kunnat, kuntayhtymät ja yksityinen sektori

Terveydenhuollon puolella yrityksen asiakkaita ovat useat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä yksityiset terveydenhuollon yritykset, kuten Terveystalo. Disec myös säilyttää isoa määrää tutkimuksia. Niitä on yrityksen järjestelmissä tällä hetkellä lähes 300 miljoonaa.

Sähköisiä tiedonhallintapalveluita Disec tarjoaa muun muassa eri kaupungeille, museoille ja arkistoille. Disecin järjestelmiä käyttävät muun muassa Turun ja Tampereen kaupunginarkistot, Espoon ja Jyväskylän museot, Työväenarkisto ja Elinkeinoelämän keskusarkisto Elka.

– Myös arkistopalveluiden tarjoajana Disec on Kansallisarkiston jälkeen Suomen toiseksi suurin toimija. Kaupunginarkistoilla ja -museoilla on hyvin monenlaista materiaalia, muun muassa erilaisia historiallisia dokumentteja ja valokuvia, joita he haluavat säilyttää digitaalisesti itsellään ja jakaa myös netin yli eteenpäin.

Disec myös digitoi ja tallentaa erityisesti audiovisuaalista materiaalia eli käytännössä videoita esimerkiksi kaitafilmeiltä, äänitteiltä ja dioilta.

Lassila esittelee yrityksen digitointitiloja: siellä on hyvin arvokasta laitteistoa, jolla saadaan jopa hyvin huonolaatuisten ja kymmeniä vuosia vanhojen filminauhojen kuvamateriaalista kaapattua 5K-tasoista videokuvaa. Vastaavia laitteita on vain harvoilla toimijoilla Suomessa.

Arkisto voi kuulostaa paikalta, jonne tieto haudataan lopullisesti. Disec haluaa korostaa sitä, että tieto on nykyajan öljyä, joka pyörittää yhteiskunnan rattaita. Lassila muistuttaa, että Disecin hallinnoimia tietoja voidaan jatkojalostaa ja hyödyntää moniin tarkoituksiin.

– Organisaatiot käyttävät tietoja esimerkiksi tutkimusmateriaalina. Esimerkiksi terveydenhuollon kuvantamistietojen avulla voidaan tehdä tutkimusta ja kehittää tekoälysovelluksia, joilla voidaan havaita ja ennustaa sairauksia. Arkistotoimijat puolestaan hyödyntävät tietoa paitsi historiantutkimuksessa, myös tuovan sen yleisön saataville: esimerkiksi historiallista kuvamateriaalia käytetään erilaisissa näyttelyissä.

Mikkeliä Lassila pitää arkistoinnin ja digitoinnin alan yritykselle tehokkaana paikkana toimia. Se, että saman alan toimijoita ja ihmisiä on täällä useita, luo tietyn ilmapiirin kaupunkiin.

– Mikkelissä on paljon arkistointialan pelureita ja alalla pitkät perinteet muun muassa ammattikorkeakoulun, Elinkeinoelämän keskusarkiston ja Maakunta-arkiston ansiosta. Täällä on paljon arkistointialan infraa ja hyvä maine arkistointialan keskittymänä. Myös arkistointialan koulutus on lähtenyt Mikkelissä uuteen kukoistukseen.

Lassila kiittelee myös yrityksen hyviä toimitiloja: Disec toimii keskeisellä paikalla Mikpolissa, Kasarmin kampuksella, jossa sillä on käytössä toimiston lisäksi hyvin neliöitä konesaleja varten. Disecin toinen toimipiste sijaitsee aivan Helsingin keskustassa Rautatieaseman lähellä WTC-talossa.

– Mikkeli on keskeinen paikka koko Suomen kannalta ajateltuna.

Yrityksen pääpaikka pysyy jatkossakin Mikkelissä. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä tiedonhallinta eri muodoissaan sekä arkistointi ja digitointi ovat tämän päivän ja tulevaisuuden alaa.

Henkilöstöä Disecissä on nykyään 12. Lassilan mukaan osaaville työntekijöille on jatkuva kysyntä: haastatteluhetkellä paikkoja olisi auki ainakin kolmelle ohjelmistojen kehitys- ja it-järjestelmäosaajalle.

Yrityksen hyvä maine on kiirinyt pitkälle. Lassilan mukaan se on syntynyt itse kehitettyjen ja laadukkaiden järjestelmien sekä hyvän palvelun ansiosta.

– Järjestelmiämme voi sumeilematta kehua. Jotkut alan toimijat tarjoavat ulkoa ostettuja järjestelmiä, mutta meillä kehitystyö ja järjestelmien hallinta tapahtuu yrityksen sisällä ja omissa tiloissa. Tietoturva ja käytettävyys ovat ohjelmissamme erityisen tärkeitä, ja siitä olemme saaneet tunnustusta.

Yrityksen pääpaikka pysyy jatkossakin Mikkelissä. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä tiedonhallinta eri muodoissaan sekä arkistointi ja digitointi ovat tämän päivän ja tulevaisuuden alaa.

Teksti ja kuva: Elina Jäntti

Valikko