fbpx
Kuljetusliike Kantola & Koramo tekee historiansa suurimman investoinnin Mikkelin Tuskuun. Kuvassa uusi logistiikkakeskus.

Kuljetusyritys investoi Mikkeliin

Seitsemällä itäsuomalaisella paikkakunnalla logistiikkaa hoitava Kuljetusliike Kantola & Koramo tekee parhaillaan historiansa suurinta investointia, kuljetusterminaalia, Mikkelin Tuskuun.

Maan suurimman valtakunnallisen yksityisen kuljetusketjun, Kaukokiidon, osana toimiva yritys jalkautui Etelä-Savoon kuusi vuotta sitten. Yritys on erikoistunut kuljettamaan yrityksille ja kuluttajille kappaletavaraa ja elintarvikkeita sekä tarjoamaan lisälogistiikkaan liittyviä palveluja. Mikkelissä yritys aloitti tehtyään liiketoimintakaupan. Terminaalitoiminta on tapahtunut tähän saakka vuokratiloissa.

”Asiakkaat ovat luottaneet meihin, ja toimintamme on kasvanut vuosittain, mikä mahdollisti terminaali-investoinnin tänne. Strategianamme on toimia omissa tiloissa pitkäjänteisesti”, toimitusjohtaja Ville Koramo kuvaa jo kolmannessa polvessa toimivaa perheyritystä.

Tuskuun on rakenteilla 5000 neliön terminaalin lisäksi 1600 neliön ulkohalli, jotta kasvavat tavaravirrat saadaan käsiteltyä sisätiloissa. Investoinnin arvo on kuusi miljoonaa euroa. Uusi terminaali on energiatehokas ja sen sähköntuotantoon on mahdollista hyödyntää aurinkoenergiaa.

Terminaalin tiloista reilu puolet jää yrityksen omaan käyttöön ja toiseen puoleen tulee elintarvikealan yhteistyökumppaneille tiloja kylmävarastoineen.

”Mikkeli on meille liikenteellisesti tärkeä, sillä se sijaitsee hyvien etäisyyksien päässä Etelä- Suomesta, ja jatkossa entistä suurempi osa autoistamme sijoittuu Mikkeliin.”

Yritys työllistää Mikkelin alueella alihankkijat mukaan lukien noin 75 ihmistä. Yrityksen periaatteena on, että kuljettajat eivät yövy autoissa. Koska Mikkelistä välimatkat etelän kaupunkeihin ovat kohtuulliset, kuljettajat ehtivät palata yöksi koteihinsa.

Yksi tärkeä lenkki investoinnin toteutumisessa oli Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, jonka asiantuntijat etsivät tonttivaihtoehtoja.

”Olemme saaneet Mikkelissä hyvän vastaanoton. MikseiMikkelin asiantuntijat ovat avanneet meille portteja ja työskentely heidän kanssaan on ollut tosi avointa ja mukavaa.”

Teksti ja kansikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Suomen LVI-kotelo Oy:n Niko Halonen (oikealla) ja Juha Lievonen (vasemmalla)

LVI-yritys tuo markkinoille uuden innovaation

Kun koronakevät hiljensi kysyntää, Mikkelistä käsin toimivassa Suomen LVI-Kotelo Oy:ssä syvennyttiin kuuntelemaan asiakkaiden toiveita ja kehitettiin uuden sukupolven palosuojakotelo.

Palosuojakoteloon tavallinen kuluttaja törmää yleensä pien- ja kerrostalojen putki- ja linjasaneerauksissa, kun talotekniikka eli talon sähkö-, vesi- ja viemäröintijärjestelmiin liittyvät putket ja kaapelit piilotetaan näkyvistä palosuojakoteloon, joka nimensä mukaisesti suojaa putkistoja tulipalon sattuessa. Esimerkiksi kaapeleiden ja putkien on säilyttävä palotilanteessa vähintään 30 minuuttia ilman palokuormaa.

Suomen LVI-Kotelo Oy:n asiakaskuntaan kuuluvat rakennus-, putki- ja sähköliikkeet asennusliikkeineen. Yrityksen tuotteita käytetään niin julkisissa tiloissa, kerrostaloissa kuin rivi- ja omakotitaloissa. Palosuojakoteloita asennetaan rappukäytäviin sekä asuin- ja ulkotiloihin.

”Meillä oli tuotevalikoimassa yhdistelmäkotelo putkille ja kaapeleille, mutta asiakaspalautteen perusteella lähdimme kehittämään siitä entistä nopeampaa, helpompaa ja yksinkertaisempaa asentaa. Kohteisiin tulee yleensä paljon suojakotelointia, joten jokainen säästyvä minuutti tuo lisää kustannustehokkuutta asiakkaillemme”, Niko Halonen LVI-Kotelo Oy:stä muistuttaa.

Tuotekehitystä asiakkaita kuunnellen

Jo nyt asiakkailta on tullut positiivista palautetta, että uuden kotelon asennus on entistä nopeampaa ja ulkonäkö miellyttävä. Uusi yhdistelmäkotelo valmistetaan teräslevyistä ja sen palosuojaeristeet ovat markkinoiden ohuimpia, minkä ansiosta kotelon kokonaismitat jäävät hillityiksi.

”Kun edeltävässä tuotteessa oli kaksi kansiosaa, tässä uudessa on vain yksi, joten kotelosta jää näkyville yhtenäinen valkea pinta. Tuote on suunniteltu modulaariseksi, joten sitä on helppo muokata. Kun tuotteemme ovat modulaarisia, meillä ei tarvitse olla hyllyssä satoja tuotteita, vaan vain muutama”, talotekniikkaan liittyvää tuotekehitystä jo 15 vuotta tehnyt Juha Lievonen sanoo. Palosuojakoteloita hän on suunnitellut lähes vuosikymmenen ajan.

Yhtiön uuden palosuojakotelon on testannut Eurofins Expert Services Oy (ent. VTT Expert Services Oy), ja tuote julkistetaan syksyn aikana.

Alihankkijaverkosto tuo ketteryyttä

Kotelot valmistaa pääasiassa alihankkijaverkosto eri puolilla Suomea. Mukana on mikkeliläisiä metalli- ja LVI-alan yrityksiä. Suomen LVI-Kotelo Oy:llä on lisäksi omaa valmistusta ja kokoonpanotuotantoa Mikkelissä.

”Kun teetättää tuotteet alihankkijoilla, pitää ajatella eri tavalla. Olemme saaneet näin asiakkaille luotettavan ja nopean toimitusketjun. Osa tuotteista on sellaisia, että ne pystytään toimittamaan asiakkaalle jo seuraavaksi päiväksi”, Halonen kuvaa.

Ulkotiloihin tulevat kotelot pulverimaalataan asiakkaan toivomalla värisävyllä, jotta se sulautuvat rakennuksen ulkoverhoiluun.

”Ulkokotelot pulverimaalataan, mikä suojaa hyvin korroosiota vastaan vuosikymmeniä”, Lievonen vakuuttaa.

Mikkelistä löytyy tuotekehitysapu

Tuotekehityksessä yritys on hyödyntänyt myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin tutkimus- ja tuotekehityspalveluja. Yhteistyönä on valmistettu esimerkiksi tuotteiden prototyyppejä ja piensarjoja sekä tehty pintakäsittelyä.

”Heidän tuotekehitysasiantuntijansa tekevät ammattitaitoisesti ja nopeasti hyvää laatua”, Lievonen toteaa.

Yksi yrityksen tuotekehityksen tuloksista on katon rajaan asennettava tarkastusluukku, joka voidaan asentaa osaksi MDF-huoneistokoteloa. Myös luukkuja voidaan asentaa putkiremonttien yhteydessä helposti.

Yritys perustettiin loppuvuonna 2016, ja jo seuraavana vuonna se aloitti tuotteidensa myynnin. Vuodesta 2018 on keskitytty palosuojakoteloiden tuotekehitykseen, myyntiin ja markkinointiin.  Referenssikohteita on eri puolilla maata Etelä-Suomesta Sodankylään.

”Tänä vuonna satsaamme myyntiin. Liikevaihtomme tuplaantui viime vuonna ja ensi vuonna yllämme varmaan puoleen miljoonaan”, Halonen arvioi.

Uuden palosuojakotelan lanseerauksen yhteydessä myös yrityksen graafinen ilme ja verkkosivusto uudistuu.  Suomen LVI-Kotelo Oy on mukana MikseiMikkelin Sata-hankkeessa, joka vauhdittaa alueen yritysten tuotekehitystä ja näkyvyyttä.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuvassa: Juha Lievonen vasemmalla ja Niko Halonen oikealla

Elkan toiminta tutuksi – Kalevankankaalle on arkistoitu Suomen elinkeinoelämän historia

Tiesitkö, että Mikkelin Kalevankankaalla sijaitsee rakennus, jonka uumenissa on lähes kolmekymmentä kilometriä Suomen elinkeino- ja yrityselämän arkistoja? Toimintakertomuksia, luetteloita, valokuvia, pankkitalletuksia, laskuja, lupahakemuksia, pöytäkirjoja. Kyseessä on Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, joka on ollut osa Kalevankangasta jo vuodesta 1981 lähtien. Seuraava vuosi onkin Elkan juhlavuosi.

Arkistonjohtajana yhdentoista vuoden ajan työskennellyt Jarmo Luoma-aho on ollut elkalainen vuodesta 1989. Alun perin keskisuomalaislähtöinen Luoma-aho toteaa, että Mikkeli on Suomen toiseksi tärkein arkistokaupunki heti Helsingin jälkeen. Se on paljon sanottu, mutta se on myös totta volyymien suhteen. Asiantuntemus ja palvelut ovat korkealla tasolla.

– Vaatimattomasti sanottuna Elkan asiakaskuntana on koko Suomen elinkeinoelämä, Luoma-aho sanoo.

Elkan toiminnan tarkoituksena on turvata suomalaisen elinkeinoelämän historiatieto. Materiaali on pääsääntöisesti kenen tahansa tutkijan tai harrastajan käytettävissä. Elkan yhteydessä toimii myös suomalaisen muotoilun arkisto.

Tutkijasali on Elkalla kaikille avoin ja ilmainen, myös kaukolainat joihinkin arkistoihin ja laitoksiin ovat mahdollisia tietyin kriteerein. Vierailijaryhmien käynnit ovat mahdollisia ennakkoon sovitulla aikataululla; Elkan tilat jo itsessään ovat käynnin arvoisia, vaikkei mitään arkistoa sen koommin tutkisikaan. Kopiointi- ja digitointipalvelujen lisäksi verkkopalvelut ja sosiaalinen media ovat viime vuosina saaneet yhä suurempaa jalansijaa Elkan toiminnassa.

Ihmisten kiinnostus historiaa ja vanhoja arkistoja kohtaan ei osoittane koskaan hiipumisen merkkejä. Mikkeliläisiä vieraita kiinnostaa luonnollisesti mikkeliläisyritysten historia. Yritykset ottavatkin yhteyttä Elkaan yhä useammin muustakin syystä kuin vain muutoksen vuoksi, jolloin vanhat arkistot täytyy siirtää asiankuuluvaan laitokseen tulevia sukupolvia varten.

– Etenkin perheyrityksillä on aitoa halua saattaa historiansa talteen, Jarmo Luoma-aho kertoo.

– Suomessa harvemmalla yrityksellä on omat isot arkistonsa, joten meidän asemamme on valtakunnallisesti merkittävä Suomen elinkeinoelämän historian säilyttämisen kannalta. Tarjoamme monipuolisen tuen yrityksille tietojen arkistoinnissa ja toisaalta myös asiantuntemuksen siinä, miten tarpeettomia arkistoja voidaan tuhota. Yleisesti vanhimmat arkistomme alkavat 1850-luvulta ja uusimmat ovat tältä vuodelta.

Elkan arkistossa on muun muassa Suomen vanhin pankkitalletus vuodelta 1823 sekä Sinebrychoffin arkisto, joka sisältää historiallisen luvan rakentaa panimorakennus Helsinkiin.


Arkistonjohtaja Jarmo Luoma-aho

Memory Campus vahvistaa Mikkelin asemaa arkistokaupunkina

Merkittävänä toimijana Elkalla on kumppanuussopimus Mikkelin kaupungin kanssa. 152 000 euron arvoiseen sopimukseen kuuluu olennaisesti Memory Campus -kehittämisalusta. Sopimus tukee Mikkelin elinvoimaisuustavoitteita ja Mikkelissä jo olevaa tiedonhallinnan osaamista, palveluja, verkostoja ja asiakkuuksia. Yhtenä Memory Campus -toimijoista Elka edustaa yritysmaailmaa ja elinkeinoelämää sekä tuottaa ja parantaa sähköisen arkistoinnin palvelukehitystä ja tarjontaa.

Näkyvintä Memory Campus -toimintaa Elkalla on ollut Memoriaali-hanke. Elka yhdisti voimansa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Xamkin kanssa. Hankkeessa kartoitetaan jo olemassa olevia digitaalisen aineiston vastaanottamiseen ja käytettävyyteen kehitettyjä toimintamalleja, järjestelmiä sekä kehitetään niitä Memoriaali-verkkopalveluksi.

– Memoriaali-hanke sisältää paljon synergiaetua, kun eri toimijat hyödyntävät samaa alustaa, Luoma-aho sanoo.

Tiedon siirtäminen ja toisaalta tiedon helppo löydettävyys ovat suuressa arvossa digitaalisessa maailmassa. Silti fyysinen arkistoaineisto tulee olemaan vielä pitkään alan arkipäivää. Olipa aineisto sitten hyllytettävää tai digitaalista, yhteistyön merkitys korostuu toimijoiden välillä. Asialla on myös arkistoalan työllistävä vaikutus.

– Mikkelissä on pitkät perinteet paikallisella yhteistyöllä. Pystymme hyödyntämään toistemme asiantuntemusta ja samalla Mikkelin status arkistokaupunkina kasvaa entisestään, Luoma-aho kertoo.

Korona vaikutti myös Elkan toimintaan

Keväällä Suomessakin yltynyt koronavirustilanne vaikutti Elkaan siinä missä muihinkin toimijoihin. Tutkijavierailut lakkasivat hetkeksi ja tapaamiset sekä palaverit toteutettiin etäyhteyksillä. Elkan henkilöstö teki etätöitä sen verran kuin työtehtävät mahdollistivat. Kaikki tapahtumat keväältä ja kesältä siirtyivät.

Nyt Elka on taas auki, mutta henkilöstö noudattaa tarkkaa suojautumista. Ennen vierailuja on syytä olla yhteydessä etukäteen. Ensi vuoden juhlavuoden mahdolliset tapahtumat ovat vielä suunnitteluasteella, mutta perustekeminen arkistojen uumenissa jatkuu. Toimitilojen kierroksen päätteeksi Jarmo Luoma-aho toteaa, että iltapäivällä olisi taas keskusteluja uusien aineistojen siirtämisestä Elkaan. Joskus aineistoa tulee kuorma-autollinen. Siksi Elkalla on lastauslaiturikin. Tekemistä Kalevankankaalla riittää, oli korona tai ei.

Haluatko tutustua Elkaan paikan päällä? Kerää porukka ja varaa aika puhelinnumerosta 015 321 340 tai e-posti@elka.fi.

Olaf Brewing promootiokuva

Savonlinnalaisolut valittiin maailman parhaaksi

Maailman arvostetuimpiin olutkilpailuihin kuuluvan World Beer Awardsin vuoden 2020 tulokset julkaistiin torstaina 10.9.2020. Savonlinnalaisen Olaf Brewing –panimon Northern Comfort 11% valittiin kilpailussa maailman parhaaksi imperial stoutiksi.

World Beer Awards on vuosittain Lontoossa järjestettävä olutkilpailu, jonka sarjavoittajat saavat maailman paras -tittelin. Raati, joka koostuu esimerkiksi ansioituneista olutsommeliereista sekä olutjournalisteista, valitsi Olaf Brewingin oluen tuhansien oluiden ja satojen panimojen joukosta maailman parhaaksi tyylissään.

Northern Comfort on Olaf Brewingin tuotevalikoimassa uutuus, joka on tulossa kotimaassa Alkon kansalliseen jakeluun loppuvuodesta 2020. Tällä hetkellä olutta on saatavilla panimon omassa puodissa Savonlinnassa sekä valituissa olutravintoloissa.

Olaf Brewingin olutmestari Santeri Vänttinen kertoo, että World Beer Awards – kisassa saatu menestys tuntuu erityisen lämpimältä sillä se on maailman suurimpia ja tunnetuimpia olutkilpailuja, johon ottavat osaa niin pienet kuin suuret panimot ympäri maailman.

– Northern Comfortin menestys tämän vuoden kisassa tuo tietysti esiin osaamistamme ja kertoo panimon ystäville sekä omistajille, että tekemisemme on jatkuvasti kehittynyt ja oluiden laatu ja taso kestävät vertailun minkä tahansa kansainvälisenkin panimon kanssa. Luonnollisesti palkinto hyvin tehdystä työstä raskaan koronakevään jälkeen antaa voimaa jatkaa panimomme kasvutarinaa, Vänttinen jatkaa.

Olaf Brewing on vauhdikkaasti kasvanut savonlinnalainen panimo, joka työllistää tällä hetkellä ympärivuotisesti 5 henkilöä. Tuotantomäärältään ja jakelultaan vuonna 2016 aloittanut panimo on noussut nopeasti Suomen suurimpien pienpanimoiden joukkoon. Vuonna 2020 panimo teki ensimmäisenä suomalaispanimona yhteistyöoluen maailman tunnetuimpiin craft beer – panimoihin lukeutuvan Mikkellerin kanssa.

Olaf Brewing on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoimassa Food from Wilderness -hankkeessa. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lisätietoja: 

www.worldbeerawards.com

Toimitusjohtaja Petteri Vänttinen
brewery@olafbrewing.com
Puh. 050 5638764
www.olafbrewing.com

Memory Campuksessa kehitteillä oleva uusi Memoriaali-verkkopalvelu tuo arkistot lähellesi

Mikkelin Memory Campuksessa kehitetään nyt yhteisvoimin arkistointitoimialan tuote- ja palvelutarjontaa. Yhdistämällä osaamisensa neljä keskeistä toimijaa luovat uusia palveluita ja toimintamalleja vahvistamaan digitaalisen tiedonhallinnan palveluita, tuotteita sekä alueen elinvoimaa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk aloittivat yhteistyön, jonka tarkoituksena on kehittää helppokäyttöinen Memoriaali-verkkopalvelu. Tavoitteena on, että Memoriaali-verkkopalvelusta kasvaa suomalaisten sodan yhteinen muisti. Se tuo kansalaisten yksityiset sotaa koskevat aineistot viranomaisarkistojen rinnalle. Uusi palvelu lisää ammatti- ja harrastajatutkijoiden matkailua Mikkeliin muun muassa Kansallisarkiston sotahistoriakokoelmien, Karjala-tietokannan alkuperäiskokoelman ja Elkan yritysten sota-aikaa käsittelevien kokoelmien ansiosta.

Verkkopalvelun kautta voidaan tallentaa ja hakea arkistoaineistoja digitaalisessa muodossa. Käyttäjien on myös mahdollista täydentää olemassa olevien aineistojen tietoja. Muistin ja Elkan Memoriaali-verkkopalveluihin aineistoja voivat tuottaa niin yritys- ja yhdistysasiakkaat kuin yksityishenkilötkin. 

Nyt käynnistetty hanke edistää digitaalisen osaamisen kehittämistä Mikkelin sekä kehittää digitaalisen aineiston käytettävyyttä ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia. Yritykset voivat hyödyntää uuden palvelun osia myös omissa tiedonhallinnan ratkaisuissaan.

Lisätiedot:

Kati Saltiola 
projektipäällikkö, Memory Campuksen ohjelmakoordinaattori 

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy 
kati.saltiola@mikseimikkeli.fi 
p. 044 036 1612 

Memoriaali – Aineistojen digitaalisen vastaanoton, käytettävyyden ja verkkopalvelun kehittäminen Memory Campuksessa” -hanke toteutetaan yhteistyössä MikseiMikkelin, ELKAn, Muistin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta

Ollinmäen viinitilan Aito-käsidesi

Viinitila kehitti oman käsidesin

Anttolan tien varrella sijaitsevalla Ollinmäen viinitilalla on pitänyt kiirettä koko kesän. Myyntiin tuli oma käsidesi ja alkoholittomia tuotteita kehitetään lisää.

Kun koronakevät lisäsi käsidesin myyntiä, Ollinmäki vastasi kysyntään kehittelemällä parissa viikossa oman ruusunpunaisen tuotteensa. Aito-käsidesin pohjana ovat Altialta ostettu etanoli, käsiä hoitava glyseroli ja luontainen ruusunmarja-aromi.

”Halusimme luoda myyvän, hoitavan ja hyvälle tuoksuvan tuotteen. Sellaisen aidon ja oikean, joka ei haise alkoholille. Ensin valmistui käsidesi ja sitten mietittiin sille sopivat pullot ja etiketit. Tuotteesta tuli saman tien mökkiläisten ostoslistan ykköstuote”, viinitilan emäntä Sirpa Villanen kertoo.

Kesällä kahta erikokoista pakkausta on ollut myynnissä vain viinitilan omassa myymälässä, mutta tuotantokapasiteettia riittää laajankin myynti- ja jakeluverkoston tarpeisiin.

”Pystymme valmistamaan tätä tuotetta menekin mukaan. Nyt etsimme tuotteelle jälleenmyyjiä.”

Kevään tuotekehitystä on vauhdittanut Business Finland -rahoitus, jonka hakemukseen Sirpa Villanen sai loppuhionta-apua myös MikseiMikkelin asiantuntijoilta.

Tuotekehitys jatkuu vauhdikkaasti

Seuraavaksi tuotekehitykseen halutaan mukaan entistä vahvemmin villiyrtit. Alkukesällä myynnissä oli jo voikukista tehtyä artesaanisimaa ja lisää erilaisia kokeiluja on tulossa. Myös kuusenkerkkää on jo hyödynnetty tuotteissa, mutta villiyrttien hyödyntämiseen kaivataan apua.

Suomalaisasiakkaat ovat innostuneet nyt myös alkoholittomista tuotteista. Joulumyyntiin valmistetaan alkoholitonta kuohuviiniä ja siidereitä.

Ollinmäen Viinitilan Sirpa Villanen toteaa, että villiyrttien jalostamiseen tarvitaan vielä apua

Ollinmäen ympäristövastuullisesti tuotetut tuotteet tunnetaan valtakunnallisesti, ja ne ovat saaneet vuosien varrella pitkän rivin erilaisia palkintoja ja kunniakirjoja. Yksi uutuuksista, mustikasta tehty rosé-viini, pääsi saman tien Alkojen hyllyille myyntiin.

”Tuote oli ilo esitellä asiakkaille. Olisi ollut hienoa, jos olisimme voineet tänä keväänä lähettää asiakkaille suoraan kotiinkin tuotteita, mutta asia ei edistynyt byrokratian rattaissa, vaikka EU:n ohjeiden mukaan sille ei ole estettä, vain Suomen laki tarvitsee muutoksen.”

Alkon valikoimista löytyvät laaja valikoima tilan tuotteita, myös tervapontikka sekä useita liköörejä. Näitä yli 13-prosenttisia tuotteita voi tilata Alkon verkkokaupasta.

Parhaillaan viinitilalla odotetaan, saadaanko liköörin vähittäismyyntilupa 21-prosenttisille tuotteille, joita myytäisiin omasta myymälästä.

”Kotimaiset marjat ovat todella aromikkaita ja niistä tehdyt liköörit maistuvat kuin juuri marjoista puristetuilta. Jos metsämarjoja käytettäisiin nykyistä enemmän liköörien valmistukseen, sillä olisi iso työllistäväkin vaikutus.”

Mustikan ja puolukan Ollinmäen viinitila ostaa suoraan poimijoilta ja omenaa saadaan omalta tilalta sekä sopimusviljelijöiltä. Marjaostojen ja mehustuksen yhteistyökumppanina on Aten Marja Oy.

”Oikeista raaka-aineista tehdyt tuotteet ovat konstailemattomia. Teemme myös hyytelöitä ja salaattikastikkeita, joiden kehittelyyn olemme saaneet apua Xamkilta.”

Aika on opettanut tuotekehityksen olevan jatkuva prosessi.

Lähiruoka tuo vetovoimaa

Läheltä saadut raaka-aineet ovat olleet Ollinmäen ravintolan ruokalistan perusta alusta saakka. Tarjolla on muun muassa tapas-tyyppisiä maistelutuotteita, joita on valmistettu hanhenmaksasta, Kalakontin muikuista tai hirvenlihasta. Läheltä löytyvät myös juustot ja raaka-aineet marjajälkiruokiin.

Viinitila haki ja sai äskettäin D.O. Saimaa -alkuperämerkin. Lähiruoan puolestapuhujan, keittiömestari Ilkka Arvolan kanssa tavoitteena on kehitellä myös oma marjaviinietikka.

”Erilaiset balsamico-tuotteet ovat hittituotteita maailmalla. Marjaviinietikan kehittelyyn tarvitsemme kuitenkin apuja ja onneksi Ilkka tukee D.O. Saimaa -verkoston toimijoita.”

Kotimaisesta tuotteesta kertovaa Joutsenlippua Ollinmäellä on käytetty alusta saakka.

”Jännää on ollut huomata, että myös venäläisasiakkaat ovat innostuneita Joutsenlipusta.”

Viinitilan ravintolan tunnelmallisesta hetkestä nauttivat Ritva Koik (vas. takana), Helena Virtanen ja Maija Rautio

Vilkkaan kesä-heinäkuun jälkeen Villaset odottavat mielenkiinnolla syksyä, sillä silloin yritykset ja yhdistykset innostuvat yleensä järjestämään omia tilaisuuksiaan. Viinitila tarjoaa myös majoitusta kesäaitoissa ja kolmessa ympäri vuoden käytössä olevassa mökissä. Suurimmalla huvilalla on myös savusauna, joka onkin monen yhteisön tai tiimityöskentelypäivän loppuhuipennus.

”Suomalaiset matkailijat lähtivät hienosti liikkeelle kesä-heinäkuussa, joten tästä tuli tosi vilkas kesä. Joka päivä on ollut useita asiakkaita, jotka ovat tulleet käymään ensimmäistä kertaa ja luvanneet lähtiessään tulla uudelleenkin. Toivotaan, että myös syksyn tapahtumat toteutuvat.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Artikkelikuva: Uudesta Aito-käsidesistä tuli saman tien mökkiläisten ykkösostos.

Metatavu Oy toteuttaa verkkokaupan rakennus- ja purkujätteelle

Metatavu Oy Mikkelistä on valittu suunnittelemaan ja toteuttamaan digitaalista markkinapaikkaa Mikkelin seudulla syntyvälle rakennus- ja purkujätteelle, sekä purettavista rakennuksista tarpeettomaksi jäävälle irtaimistolle.

Rakennus- ja purkujätettä syntyy Mikkelissä kymmeniä tonneja vuosittain, ja tällä hetkellä jätteellä ei ole markkinapaikkaa olemassa. Toteutettavan kauppapaikan avulla kehitetään kiertotaloutta sekä rakennusten osien uudelleenkäyttöä nykyisten kierrätysratkaisujen lisäksi. Mikkelissä syntyvän rakennus- ja purkujätteen kierrätyksestä huolehtii Metsäsairila Oy.

Kauppapaikan tilaajana on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, joka toimii yhdessä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa Suomen edustajana kansainvälisessä CityLoops-hankkeessa. Hankkeessa demonstroidaan kiertotaloutta seitsemässä eurooppalaisessa kaupungissa. Miksein ja Xamkin kanssa kiinteässä yhteistyössä toimivat Mikkelin kaupunki, Metsäsairila Oy ja Toimintakeskus Uutta Elämää Ry, jotka myös osallistuvat digitaalisen kauppapaikan suunnitteluun ja toimivat sen käyttäjinä.

Nyt tehtävää verkkokauppaa testataan ensi keväänä kahden purettavan kiinteistön irtaimiston ja purkujätteen kierrätyksessä. Kiinteistöt omistaa Mikkelin kaupunki. Toinen kiinteistöistä on Pankalammen terveyskeskus, jonka purkamisesta uutisoitiin kesäkuussa Mikkelin Kaupunkilehdessä: https://mikkelinkaupunkilehti.fi/2020/06/pankalampi-kiertoon/

Testausvaiheessa kauppapaikassa myyjinä toimivat lähinnä Uutta Elämää ja Metsäsairila Oy ja ostajina yritykset ja muut organisaatiot. Tavoitteena on, että pian testivaiheen jälkeen myös kotitaloudet voivat ostaa ja myydä materiaaleja ja irtaimistoa kauppapaikasta.

Metatavu Oy on vuonna 2016 perustettu ohjelmistoyritys, joka tuottaa avoimen lähdekoodin ratkaisuja, rajapintoja ja modernia ohjelmistokehitystä.

Lisätietoa:

Kimmo Haapea, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi, p. 0440 361613

Jere Lauha, Metatavu Oy, jere.lauha@metatavu.fi, p. 044 290 9201

Hanne Soininen, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, hanne.soininen@xamk.fi, p. 0400 869 952

MikseiMikkelin omistajanvaihdosasiakkaat Eija Joro ja Pia Komppa

Naisyrittäjät veivät yrityskaupan maaliin

Hirvensalmelaiset naisyrittäjät toteuttivat nopealla aikataululla yrityskaupan, jossa kunnan keskustassa Puulaveden rannalla sijaitseva lounaskahvila- sekä hautaus- ja pitopalveluyritys sai uuden omistajan. Ketterästi johdetussa yrityksessä on paiskittu töitä täysillä koronakeväänäkin.

Yrityskaupan myötä Kukka-kahvila Eija Karjalainen Ky vaihtaa lähiaikoina nimeä. Vaalean sinisen puutalon sisätiloista löytyy 72-paikkainen vilkas lounasravintola ja kesällä käytössä on lisäksi 30-paikkainen terassi järvinäköaloin. Saman katon alta asiakkaat löytävät täyden palvelun hautauspalvelut, Matkahuollon asiamiespalvelut ja Alkon noutopisteen.

Monialayritys kasvoi vaiheittain

Kun Eija Karjalainen perusti yrityksen vuoden 1997 alussa, hänelle oli kertynyt työkokemusta julkisen puolen keittiöistä sekä kunnan kotipalveluohjaajana. Hänen ensimmäinen liikeideansa oli tarjota asiakkaille koti- ja siivouspalveluja.

”Kun aloitin, minulla oli käytännössä vain harja ja rikkakihveli. Ensimmäiset puoli vuotta työskentelin yksin, pian joulusiivouksia oli tekemässä jopa 11 työntekijää.”

Vuonna 2001 hän perusti kukkakauppa-hautauspalveluyrityksen, joka muutti kahden vuoden kuluttua nykyisiin tiloihin.

”Asiakkaat kyselivät välillä kahvilapalveluja, joten kun tilat antoivat myöten, pistin kahvilan pystyyn. Sitten alettiin kysellä ruokaa. Tarjosin ensin lounaaksi keittoa ja salaatteja, mutta kysynnän kasvettua lounastarjonta kasvoi.”

Tiloja on kunnostettu pikku hiljaa, ja keittiö on uusittu kokonaan 10 vuotta sitten. Nykyään kukkakaupasta on jäljellä enää maininta yrityksen nimessä. Siivouspalveluyrityksen hän myi viime vuoden lopulla mikkeliläisyritykselle, joka on jo palkannut yhden uuden työntekijänkin.

Yrityskauppa toteutui nopeasti

Mitään hoppua sukupolvenvaihdokseen tai yrityskauppaan Eija Karjalaisella ei ollut. Hän sattui kuitenkin lukemaan lehdestä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n uudesta hankkeesta, jossa etsittiin jatkajia alueen yrityksille. Ajatustasolla hän oli varautunut siihen, että jatkajan löytämiseen voisi mennä parisen vuottakin.

Miksein Mari Meriläisen kanssa asiat lähtivät kuitenkin nopeasti liikkeelle. Jatkajaksi löytyi alle puolessa vuodessa tuttu hirvensalmelainen, virkamiesuraa tehnyt tradenomitaustainen Pia Komppa. Hän oli ryhtynyt yrittäjäksi pari vuotta aiemmin ostaessaan pitopalveluja tarjoavan Pitoaitan liiketoiminnan ja perustaessaan uuden yrityksen.

”Olin Pitoaitassa töissä 17 vuotta sitten ja ajattelin, että kun aika tulee, niin ostan sen itselleni. 15 vuotta myöhemmin niin tapahtuikin. Tämä yrityskauppa lähti vireille alkuvuonna. Kun koronakevät oli meillä hiljainen, ehdin kevään aikana tutustua Eijan yrityksen eri toimintoihin paikan päällä.”

Jatkossa Pia Komppa jakaa aikansa kahden toimipisteen kesken. Pitoaitta hoitaa jatkossakin pitopalveluasiakkaiden tilauksia Hirvensalmen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Mikkelin alueella. Jos samalle viikonlopulle sattuu useita tilaisuuksia, niiden vieraiden kokonaismäärä voi olla jopa yli 300 henkeä.

”Jo olemassa olevan Pitoaitan keittiön sijainti on erinomainen pitopalveluasiakkaita ajatellen. Ajatuksena on, että teen alkuviikon töitä täällä Hirvensalmen keskustassa ja loppuviikon Pitoaitassa. Töissä minulla on ainakin kaksi kokoaikaista työntekijää ja lisäksi osa-aikaisia.”

Yrityskaupassa siirtyivät liiketoiminta, asiakkuudet, kiinteistö, koneet ja laitteet. Tiloihin kuuluu myös järvenrannassa kunnan maalla sijaitseva saunarakennus, jota voidaan sitäkin vuokrata jatkossa asiakkaille.

Kuvassa vasemmalta Heli Tavasti, Mari Meriläinen, Eija Joro ja Pia Komppa
Kuvassa vasemmalta Heli Tavasti, Mari Meriläinen, Eija Karjalainen ja Pia Komppa

Yritykselle voi löytyä nopeastikin ostaja

Pia Komppaa auttoi yrityskaupan valmistelussa Uusyrityskeskus Dynamosta Heli Tavasti, joka oli mukana jo Pitoaitan kauppaa tehtäessä.

”Kauppa lähti toteutumaan niin nopeasti, ettei kohde ehtinyt edes julkiselle myyntilistalle. Koska yrityksellä oli pitkät asiakassuhteet, se auttoi yrityskaupan toteutumisessa. Nyt koronakeväänäkin yritys on toiminut ketterästi ja lisännyt ateriapalveluja kotiinkuljetuksella vanhuksille ja työpaikoille”, Pia Komppa ja Heli Tavasti kertovat.

Yritysneuvontaa tekevät Heli Tavasti ja Mari Meriläinen kiittelevät yrityskaupan osapuolia rohkeudesta toteuttaa asioita poikkeusoloissakin.

”Molemmilta yrittäjiltä löytyy rohkeutta ja sisua. Eijan yritystarina kuvaa sitä, miten yrittäjällä on sisua tuottaa monenlaisia palveluja asiakkailleen ja poikkeusoloissakin hän osaa muuttaa liiketoimintaansa niin, että se saadaan pysymään kannattavana.”

Omasta yrityksestä luopuminen vaatii sekin oman aikansa. Eija Karjalainen jäähdyttelee tekemällä töitä yrityksensä jatkajalle.

”Pitää olla rohkeutta luopua silloin, kun oven taakse on vielä jonoa. Surutyötä tässä joutuu varmaan tekemään, enkä tiedä, miten hyvin osaan luopua ja olla työntekijänä. Mutta kun on pätevä jatkaja, yrityksestä voi luopua. Viimeksi pidin kesälomaa vuonna 1996, joten nyt aion pitää sitä ainakin kaksi viikkoa heinäkuussa.”

MikseiMikkelillä on listoillaan yli 120 ostajaa etsivää eri toimialojen yritystä. Uusyrityskeskus Dynamolta löytyy tietoja yrityksen ostosta kiinnostuneista. Tavasti ja Meriläinen tekevätkin tiivistä yhteistyötä, jotta mahdollisimman moni elinkelpoinen yritys saisi jatkajan.

”Osa yrityskaupoista on jo toteutumassa, osalle etsitään ostajaa. Jos mielessä on oman yrityksen myynti, se kannattaa tehdä näkyväksi potentiaaleille ostajille eli ottakaa yhteyttä jo ajoissa, niin lähdetään kartoittamaan ostajia”, Mari Meriläinen kannustaa.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Itä-Suomen Uusyrityskeskus ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei tuottavat omistajanvaihdosneuvontaa Enter to Business -hankkeen kautta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Lisätietoja:

Eija Karjalainen, puh. 0500 980 648, sposti: eija(at)kukka-kahvila.fi

Pia Komppa, puh. 0400 525 214, sposti: pitopalvelu(at)pitoaitta.fi

Heli Tavasti, Uusyrityskeskus Dynamo, puh. 050 350 2055, sposti: heli.tavasti(at)uusyrityskeskus.fi

Mari Meriläinen, Miksei Mikkeli Oy, puh. 040 547 9716, sposti: mari.merilainen(at)mikseimikkeli.fi

 

Mikkelin kauppahalli 919x652

Veronpalautusten maksupäivän muutos kuritti yritysten joulumyyntiä – ”Joulukauppa oli pieni pettymys”

Veronpalautusten maksupäivän aikaistuminen teki loven usean yrityksen joulukauppaan. Aiemmista vuosista poiketen viime vuonna suurin osa veronpalautuksista maksettiin jo elo-syyskuussa.

Joulukaupan on tavallisesti katsottu käynnistyvän veronpalautusten maksupäivästä marras-joulukuun vaihteessa.

Myös mikkeliläisessä ulkoiluun ja metsästykseen erikoistuneessa yrityksessä Patikassa joulukuun alku on aina ollut vuoden kiireisintä aikaa. Joulumyynti on muodostanut ison osan pienen yrityksen koko vuoden liikevaihdosta.

Viime vuonna tilanne kuitenkin muuttui.

– Meillä on ollut lehtimainontaa joulukuun alussa veronpalautusten aikaan, ja siitä on alkanut joulumyynti. Viime vuonna se ei alkanutkaan. Oli vähän sellaista, että odoteltiin, milloin asiakkaita oikeastaan tuleekaan, sanoo Patikan yrittäjä Katja Sikanen.

Vuonna 2019 yrityksen joulukuun tulos jäi jälkeen edellisen vuoden joulukuusta.

Sikanen arvioi, että hiljaisempaa joulukauppaa selittää erittäin todennäköisesti veronpalautusten maksuajankohdan muutos joulukuulta aiemmaksi syksyyn.

– Veronpalautukset ovat tavallaan ylimääräistä rahaa, jonka moni on mielellään käyttänyt joulun hankintoihin. Nyt rahat oli jo tuhlattu jouluun mennessä. Uskon, että tämä vaikutti paitsi meillä, myös muissa kivijalkakaupoissa: joulu on ollut kulta-aikaa, mutta en tiedä, onko enää jatkossa niin, Sikanen sanoo.

“Emme yltäneet normaaliin kasvuun”

Myös isommissa kaupan alan yrityksissä on havaittu, että viime vuonna kuluttajat olivat aiempaa säästeliäisempiä jouluostoksilla. Esimerkiksi Suur-Savon Osuuskaupassa myynti kasvoi syksyllä 2019 joka kuukausi verrattuna aikaisempiin vuosiin – lukuunottamatta joulukuuta 2019, jolloin myynti jäi selkeästi pienemmäksi kuin edellisen vuoden joulukuussa.

– Joulukauppa oli pieni pettymys. Veronpalautusten aikaistuminen siirsi kulutusta selvästi aikaisempaan, emmekä yltäneet joulukuussa normaaliin kasvuun, sanoo Suur-Savon Osuuskaupan toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen.

Hämäläisen mukaan ei voi puhua isosta notkahduksesta, sillä Suur-Savon Osuuskaupassa vuoden 2019 kokonaistulos oli kuitenkin hyvä. Hämäläinen arvioi, että osa joulukaupasta, esimerkiksi vaatteiden, kulutuslektroniikan ja joululahjojen ostaminen, siirtyi ennemminkin joulun alta loka-marraskuulle.

– Voi olla, että kuluttajat siirsivät joululahjojen hankintaa aikaisempaan.

Satanen vähemmän joululahjaostoksiin

Veronmaksajien Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen vahvistaa, että joulun ajan kulutus vaikuttaisi siirtyneen aikaisempaan ajankohtaan.

– Seuraamamme perusteella ja kyselytutkimusten mukaan veronpalautusten maksuajankohdan muutoksella on selvä vaikutus kulutukseen, Kalluinen sanoo.

On ollut yleinen tapa ajatella, että veronpalautusrahoja käytetään joulun ostoksiin. Kalluisen mukaan nyt kuitenkin näyttäisi, että yhä harvempi tekee niin.

– Pidän myös mahdollisena, että viime vuonna tapahtunut verokorttiuudistus on vaikuttanut kulutuksen jaksottumiseen aiempaan, Kalluinen sanoo.

Esimerkiksi Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan vuonna 2018 useampi kuin joka neljäs arvioi rahoittavansa joululahjaostoksensa ainakin osittain veronpalautuksilla. Vuonna 2019 vastaava osuus oli vain neljä prosenttia. Suomalaiset myös suunnittelivat vuonna 2019 käyttävänsä joulun menoihin sata euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen arvioi, että veronpalautusten aikaistuminen vaikutti osaltaan kaupan alan huonoon loppuvuoteen.

– Vielä syyskuussa kaupan alalla oli huikeat kasvuluvut, mutta joulukuussa kaupan alan liikevaihto hiipui selkeästi, Malinen sanoo.

Tulonsiirtoa toimialalta toiselle?

Kohteleeko joulukaupan hiipuminen tai sen siirtyminen aikaisemmaksi eri alojen yrityksiä eri tavoin?

Esimerkiksi Mikkelin Kehitysyhtiö Mikseistä arvioidaan, että veronpalautusten maksuajankohdan aikaistuminen voi tarkoittaa tulonsiirtoa toimialalta toiselle. Muutoksessa voittajia näyttävät olevan muun muassa matkailu, rakentaminen ja kodinsisustus, kun taas häviäjä on joulun erikoistavarakauppa.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen ei usko, että muutos tarkoittaisi toimialojen välistä uusjakoa.

– Toki suoraan jouluun sidottuihin asioihin tai vaikkapa lahjakorttien hankintaan se voi vaikuttaa, mutta muut asiat, kuten ympäristöasiat ja vaikkapa palveluiden suosiminen tavaroiden sijaan, vaikuttavat silti joulunkulutukseen enemmän.

Malisen mukaan ainakaan viime vuonna merkittävää tulonsiirtoa alalta toiselle ei päässyt syntymään, sillä kuluttajat hankkivat lähempänä joulua aiempaa enemmän kulutusluottoja.

Kampanjointi on hankalampaa

Jonkinlaisia muutoksia joulukauppaan on silti tulossa. Suur-Savon Osuuskaupan toimitusjohtaja Heikki Hämäläisen mukaan esimerkiksi joulun alla tehtävä kampanjointi voi muuttua veronpalautusten uuden aikataulun vuoksi.

– Kampanjoiden suunnittelu on jatkossa aiempaa hankalampaa, kun ei ole yhtä selvää päivää, jolloin asiakkaat suuntaavat kaupoille. Meille muutos ei ollut hyvä.

Myös Suomen Yrittäjien Petri Malinen arvioi, että moni yritys miettii uudelleen joulukaupan strategiaansa.

– Yritysten pitää nyt omalta osaltaan miettiä, miten he voivat hyötyä veronpalautuksista, jotka tavallisesti kasvattavat ostovoimaa, Malinen sanoo.

Kauppiaiden kannattaisi Malisen mukaan ottaa käyttöön uusia keinoja: esimerkiksi tuotteiden takuu- tai palautusajat voisivat alkaa vasta joululta, vaikka kuluttaja ostaisi tuotteen jo syksyllä. Kampanjoita voisi joka tapauksessa kohdentaa veronpalautusten maksupäiviin vaikkapa houkuttelemalla asiakkaita ostamaan joululahjat aikaisemmin.

Silti tilanne on kaupan alalle haastava:

– Iso osa kuluttajista ei osta syyskuussa joululahjoja, oli tilanne mikä tahansa, Malinen toteaa.

Kaupan liitto: “Iso myyntipiikki näkyi heinä-lokakuussa”

Kaupan Liiton veroasiantuntijan Toni Jääskeläisen arvion mukaan vähittäiskauppa ei ollut häviäjä veronpalautusten maksuajankohdan muutoksessa.

– Kokonaisuudessaan vähittäiskaupan euromääräinen liikevaihto kasvoi viime vuonna 2,3 prosenttia. Vähittäiskaupan kasvu oli erityisen voimakasta heinä-lokakuussa, jolloin maksettiin suuri osa sekä lomarahoista että veronpalautuksista, Jääskeläinen toteaa.

Myyntipiikki näkyi varsinkin kodintekniikan, urheiluvälineiden sekä sisustuksen ja kodinkäyttötavaroiden erikoiskaupassa.

Joulukuun myyntien osalta tilastot tarkentuvat myöhemmin tänä vuonna.

Teksti: Elina Jäntti
Kuva: Mikkelin kauppahalli, Mikkeli

Puuilo avaa tavaratalon Mikkelin Karikkoon

Erityisesti tee-se-itse asiakkaita palveleva Puuilo avaa uuden tavaratalonsa Mikkelin Karikkoon loppuvuonna 2020.

Puuilo kertoo tiedotteessaan saaneensa paljon asiakaspalautetta, jossa myymälää Mikkeliin on toivottu. Kun sopiva kauppapaikka löytyi samasta kiinteistöstä Karikon LIDL -myymälän kanssa, toimitusjohtaja Juha Saarelan mukaan ratkaisu oli helppo.

– Näinä poikkeuksellisina aikoina on mukava kertoa myös kasvusuunnitelmista. Käsillämme oleva kriisi on ennennäkemätön mutta ohimenevä ja suuntaamme katseemme jo tulevaisuuteen. Mikkelin markkina-alue ympäristöineen on kaikilta osin meille sopiva, eikä meillä ole ennestään yhtään yksikköä Etelä-Savon maakunnassa, Saarela sanoo.

Koronaviruskriisistä huolimatta Puuilon alkuvuoden myynti on tiedotteen mukaan ollut vahvassa kasvussa kaikissa ketjun 29 tavaratalossa sekä verkkokaupassa. Alkuvuodesta on avattu uudet myymälät jo Kotkaan ja Seinäjoelle. Mikkelin lisäksi Puuilo etsii aktiivisesti myös muita laajentumiskohteita ympäri Suomea.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on iloinen kuullessaan että Puuilo julkisti päätöksen tavaratalon avaamisesta Mikkeliin.

– Yritystä on toivottu Mikkeliin jo 2 vuoden ajan ja matkan varrella olemme käyneet läpi monia tontti- ja tilavaihtoehtoja. Karikossa on tällä hetkellä erittäin hyvä liikekeskittymä ja uskon että paikka on Puuilolle mainio, iloitsee kehittämispäällikkö Hannele Hynninen.

Kuva: Puuilo Oy, toimitusjohtaja Juha Saarela