Artikkelit Archives - Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Entos Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjalainen

Entos tarjoaa ratkaisuja energiansäästöön

Mikkelin Karkialammella toimiva Entos Energiatekniikan Optimisäätö Oy tarjoaa rakennusautomaatiopalveluja ja on kehittänyt älykkään ilmanpoistopuhaltimen.

LVISA-alan ratkaisuihin erikoistuneen Entos Oy:n perusti nykyisen toimitusjohtaja Aki Pohjalaisen isä vuonna 1977 Mikkelin Visulahteen.

Monipuolisen kokemuksen alalta maailmalla hankittuaan Aki Pohjalainen palasi Mikkeliin ja osti kahdeksan henkilöä työllistäneen yrityksen isältään vuonna 2005.

Tällä hetkellä yrityksen palkkalistoilla on 12 osaajaa, ja yrityksen liikevaihto on noin miljoona euroa.

Palvelutarjonnan ydin ovat LVISA-alan rakennusautomaatiopalvelut, joihin on etähallintamahdollisuus. Yrityksen palveluihin kuuluvat ilmanvaihtoon, automaatioon ja lämmitykseen liittyvät asennukset, huollot, laitteet, suunnittelutyöt sekä saneeraukset ja urakointi.

Huoltoa ja urakointia tekee tällä hetkellä viisi työntekijää Etelä-Savon lisäksi myös Etelä- ja Keski-Suomessa.

”Meidän työntekijöillämme ei ole ongelmia liikkua laajallakaan säteellä.”

Ilmanpoistopuhallin kiinnostaa

Viime vuosina yrityksestä on kehittynyt yhä vahvemmin rakennusautomaation ohjelmointiyritys.

Yritys alkoi kehittää omaa innovaatiota, älykästä ilmanpoistopuhallinta, vuonna 2016. Puhaltimen keksi Aki Pohjalainen ja sillä on hyödyllisyysmalli.

Tuotekehitysprosessia on vauhditettu erillisin kehityshankkein, joista ensimmäinen alkoi 2017. Tuotteen valmistuttua jatkokehitystä on tehty ensi vuoden lopussa päättyvässä hankkeessa. Sen jälkeen suunnitelmissa on vielä yhden kehityshankkeen läpivienti.

TopAir-tuote tuli myyntiin koko maahan noin 1,5 vuotta sitten ja se on otettu hyvin vastaan.

”Käytännössä ratkaisumme avulla sekä painovoimainen että koneellinen ilmanvaihto pystytään muuttamaan älykkääksi, mikä pienentää kerrostalojen energiakuluja.”

Nopea asennus

Innovaatiota hyödynnetään tällä hetkellä ennen 2004 rakennettuihin kerrostaloihin ja muihin ilmanvaihtosaneerauksia suunnitteleviin kohteisiin.

Puhaltimen anturiteknologia mahdollistaa ilmanpoiston portaattomasti säätyvällä EC-moottorilla kulloisenkin kohteen ilmanvaihtotarpeen mukaan.

”Anturiteknologiamme kerää ja välittää eteenpäin tietoa talojen ilmanvaihdon toiminnasta. Yleensä kerrostaloasuntojen ilmanvaihtoa tehostetaan tiettyinä aikoina päivästä, meidän ratkaisumme on älykäs ilmanvaihto, joka perustuu todelliseen tarpeeseen.”

Etähallittava ja huollettava ilmanpoistopuhallinjärjestelmä on helposti asennettavissa ilman pitkiä käyttökatkoja.

”Käytännössä energiaremontti onnistuu 12 tunnissa, kun asennamme katolle vanhan koneen tilalle uuden ja laitamme anturit paikoilleen. Vanhankin talon painovoimainen ilmastointi pystytään päivittämään näin.”

Asukkaalle uusi järjestelmä tuo monta etua. Mittausanturit tutkivat ilmanlaatua ja ilmaa poistuu tarvittava määrä. Asumismukavuus lisääntyy, kun vedontunnetta ei ole, eikä ylimääräiseen tuulettamiseen ole tarvetta.

”Ilmavirta on rauhallisempi, vedontunne vähenee ja ilmastoinnin äänet häviävät.”

Kun lämmityskulut alenevat, samalla pienenee kiinteistön hiilijalanjälki. Esimerkkilaskelmien mukaan parisenkymmentä vuotta vanhassa kerrostalossa tarpeen mukaan toteutettu ilmanpoisto voi säästää energialaskua noin 4000 eurolla vuodessa. Investointi maksaa itsensä takaisin 3-5 vuodessa. Samalla kiinteistön elinkaari pidentyy.

Valmistus Mikkelissä

Tällä hetkellä käytössä on 150 puhallinta. Marraskuun puolivälissä yritys tuo markkinoille kolmannen version ilmanpoistopuhaltimesta.

Itse laitteisto koostuu kolmesta osasta eli merialumiinista valmistetusta kehyksestä, puhallinosasta ja älykeskuksesta, josta löytyvät yhteyslaitteisto, ohjaava älytoiminto ja ilmanvaihdon tasoa seuraavat anturit.

Puhaltimet valmistetaan Mikkelissä kierrätettävistä materiaaleista, joista yli 70 prosenttia saadaan kotimaasta. Puhaltimesta on räätälöitävissä sopiva koko kohteen mukaan. Tuotteen saama Avainlippu kertoo kotimaisuudesta.

Yritys on keskittänyt kaiken toimintansa Karkialammella omistamaansa toimitaloon, missä se pystyy räätälöimään tilaratkaisuja kasvavan liiketoiminnan tarpeisiin.

Vienti alkaa

Tällä hetkellä yritys etsii ilmanpoistopuhallintaan hyödyntämään erilaisia yhteistyökumppaneita.

Tuotteella on jo laaja joukko jälleenmyyjiä. Jälleenmyyjiin kuuluu myös kaksi tunnettua kansainvälistä kasvuyritystä.

”Etsimme vahvoja yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voimme kasvaa.”

Vientinäkymiäkin tuotteelle häämöttää, sillä sen avulla voidaan varmistaa myös sisäilman puhtaus ja raikastaa ilmaa. Vienti aloitetaan Ruotsista ja Tanskasta.

”Esimerkiksi yötuuletustoiminto on ominaisuus, jolla on käyttöä hellejaksoista kärsivissä maissa.”

Kuvassa:
Keksijänä tunnettu Entos Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjalainen on innoissaan yrityksen kasvunäkymistä ja TopAir-innovaatiosta.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Väkeä Fujitsu Finland Oy:n Mikkelin osaamiskeskuksessa

Fujitsun Mikkelin osaamiskeskuksen ansiosta kuntalaisten sähköinen asiointi helpottuu – “Mikkelissä on hyvä toimia”

Mikkeli valikoitui Fujitsun toimipisteen sijainniksi Mikkelin laajan digitaalisen osaamisen ja yhteistyöverkoston vuoksi.

Fujitsu Finland Oy:n Mikkelin osaamiskeskuksessa työntekijät naputtavat keskittyneesti näppäimistöjään. Yrityksen valoisat toimitilat sijaitsevat Mikkelin kasarmin kampuksella historiallisessa miljöössä.

Osaamiskeskuksessa työskentelee kymmenisen asianhallinnan ja arkistoinnin ict-ammattilaista, muun muassa järjestelmäasiantuntijoita ja konsultteja. 2018 Mikkeliin perustettu tiedonhallinnan osaamiskeskus on osa isompaa Fujitsun osaamiskeskusta, jossa työskentelee noin sata asiantuntijaa Suomessa ja muissa Euroopan maissa.

Kansainvälinen osaamiskeskus on erikoistunut dokumenttien ja sisällön hallintaan. Mikkelin toimistolla kehitetään tiedonhallintaa erityisesti kunta-asiakkaille.

– Fujitsu toimittaa useille kunta-asiakkaille asianhallinnan ja sähköisen arkistoinnin ratkaisuja. Mikkelin osaamiskeskuksen päärooli liittyy näihin palveluihin, kertoo Fujitsun informaationhallinnan liiketoimintaa Pohjoismaissa johtava Mauri Mikkonen.

– Käytännössä Mikkelissä kehitetään ohjelmistoa, konsultoidaan ja koulutetaan asiakkaita sekä testataan uusia toiminnallisuuksia.

Viime kädessä Fujitsun Mikkelin toimipisteessä tehtävä työ näkyy kuntalaisille parempina ja vaivattomampina sähköisinä palveluina. Mikkelin osaamiskeskuksen ansiosta esimerkiksi kansalaisten sähköinen asiointi julkishallinnon palveluissa helpottuu.

Mikkeli valikoitui Fujitsun toimipisteen sijainniksi Mikkelin laajan digitaalisen osaamisen ja yhteistyöverkoston vuoksi. Mauri Mikkosen mukaan Fujitsulla on ollut hyvää yhteistyötä Mikkelin kaupungin kanssa jo useita vuosia.

– ”Mikkelissä on hyvä toimia, sillä meillä on hyvä yhteistyö kaupungin kanssa.”

Fujitsun ja Mikkelin yhteistyöpohjaa rakennettiin jo Lupaus-ohjelmassa. Se oli hanke, jossa Mikkelissä kehitettiin yritysten ja organisaatioiden tuottavuuskehitykseen uusia malleja. Lupaus-ohjelmassa Mikkelissä käytettiin Fujitsun ohjelmistoa, jonka avulla saavutettiin merkittäviä ajansäästöjä ja ympäristövaikutuksia.

Toimipisteen sijaintipaikkana Mikkeli pystyy tarjoamaan Fujitsulle osaamisen lisäksi laajat sähköisen asioinnin ja arkistoinnin osaamisverkostot.

– Myös toimialan ammattikorkeakoulutus Mikkelin Xamkissa sekä alueen pitkäaikainen pyrkimys sähköisen arkistoinnin kansalliseksi toimijaksi ovat ratkaisevia tekijöitä. Viimeisen onnistumisesta on useita erilaisia näyttöjä, Mikkonen lisää.

Fujitsu tekee koulutusyhteistyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa. Yhteistyö on helppoa myös Fujitsun toimipisteen fyysisen sijainnin ansiosta: ammattikorkeakoulu on ihan naapurissa.

Fujitsun toiminta näkyy Etelä-Savossa myös alueellisesti

– Mikkeli ja ympäryskunnat ovat tärkeitä asiakkaitamme. Tämän lisäksi olemme olleet mukana useissa keskusteluissa ICT-palveluiden kehittämiseksi erilaisten paikallisten toimijoiden kanssa, Mauri Mikkonen sanoo.

Tiivistä tehdään niin Mikkelin kaupungin kuin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa.

Fujitsun toiveena on löytää uutta työvoimaa alueelta. Rekrytointi on käynnissä koko ajan, sillä työvoiman tarve on jatkuva.

– Tiedonhallinta on keskeisessä roolissa, kun yritykset ja organisaatiot uudistavat toimintamallejaan osana digitaalista siirtymää. Tehokkaat tiedonhallinnan ratkaisut parantavat yritysten ja organisaatioiden tuottavuutta, joten niille on kysyntää.

Mauri Mikkosen mukaan Suomen ja Mikkelin osaamiskeskuksen avulla Fujitsu pystyy entistä paremmin palvelemaan asiakkaitaan.

– Suomi on sähköisen tiedonhallinnan edelläkävijä. Erityisesti maamme julkishallinnossa ja finanssisektorilla on pitkät perinteet tiedonhallinnassa, ja Fujitsu on ollut vahvasti mukana tämäntyyppisten ratkaisujen kehittämisessä. Haluamme viedä hyvää osaamistamme myös muualle Eurooppaan, Mauri Mikkonen sanoo.

Teksti ja kuva: Elina Jäntti

Disec Oy:n Aki Lassila

”Tieto on nykyajan öljyä, joka pyörittää yhteiskunnan rattaita” – Iso osa Suomen terveydenhuollon tutkimuksista tallennetaan Mikkelissä, ja niiden ansiosta sairauksia voidaan havaita ajoissa.

Mikkelissä toimiva Disec säilyttää ja hallinnoi ison osan Suomen terveydenhuollon kuvantamisen tutkimuksista sekä paljon muitakin erilaisia arkistoaineistoja esimerkiksi Helsingin ja Espoon kaupunginarkistoilta.

Kun terveydenhuollon asiakas jossain päin Suomea käy vaikkapa röntgenkuvauksessa tai mammografiaseulonnassa, kuvat tallentuvat hyvin todennäköisesti Mikkelissä sijaitsevaan palvelinkeskukseen.

Mikkeliläinen tiedonhallinta- ja digitointipalveluita tuottava yritys Disec hallinnoi iso osaa Suomessa terveydenhuollon käytössä olevista kuvista ja tutkimuksista.

– Järjestelmiemme kautta kulkee vuosittain noin 850 000 tutkimusta vuodessa terveydenhuollon julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden käyttöön. Meitä isompi on vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, joka käsittelee noin miljoona tutkimusta vuodessa, kertoo Disecin toimitusjohtaja Aki Lassila.

Disecin tarina Mikkelissä alkoi vuonna 2004 silloisen Mikkelin Ammattikorkeakoulun sähköisen arkistonhallinnan EU-projektista, kun radiologit siirtyivät filmien tarkastelusta käyttämään työssään tietokoneita Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella.

Sen jälkeen yritys on laajentunut terveydenhuollon kuvien tietojen arkistoinnista isommin myös muuhun tiedonhallintaan ja kasvanut koko ajan.

Isoin siivu yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta tulee vielä terveydenhuollon puolelta. Disecin palveluiden läpi kulkee ja niihin tallentuu terveydenhuollon tutkimuksia noin 500:sta paikasta eri puolelta Suomea: muun muassa magneetti-, ultraääni-, tietokonetomografia- ja mammografiatutkimuksia.

– Tutkimusten perusteella radiologit tekevät diagnostiikkaa ja antavat potilaille lausuntoja. Ohjelmissamme on radiologin käyttöön sopivat työkalut, joilla analytiikkaa on helppo tehdä.

Esimerkiksi Suomen mammografiaseulontojen tutkimuksista vuosittain 80–90 prosenttia kulkee Disecin järjestelmien kautta.

Asiakkaina  kunnat, kuntayhtymät ja yksityinen sektori

Terveydenhuollon puolella yrityksen asiakkaita ovat useat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä yksityiset terveydenhuollon yritykset, kuten Terveystalo. Disec myös säilyttää isoa määrää tutkimuksia. Niitä on yrityksen järjestelmissä tällä hetkellä lähes 300 miljoonaa.

Sähköisiä tiedonhallintapalveluita Disec tarjoaa muun muassa eri kaupungeille, museoille ja arkistoille. Disecin järjestelmiä käyttävät muun muassa Turun ja Tampereen kaupunginarkistot, Espoon ja Jyväskylän museot, Työväenarkisto ja Elinkeinoelämän keskusarkisto Elka.

– Myös arkistopalveluiden tarjoajana Disec on Kansallisarkiston jälkeen Suomen toiseksi suurin toimija. Kaupunginarkistoilla ja -museoilla on hyvin monenlaista materiaalia, muun muassa erilaisia historiallisia dokumentteja ja valokuvia, joita he haluavat säilyttää digitaalisesti itsellään ja jakaa myös netin yli eteenpäin.

Disec myös digitoi ja tallentaa erityisesti audiovisuaalista materiaalia eli käytännössä videoita esimerkiksi kaitafilmeiltä, äänitteiltä ja dioilta.

Lassila esittelee yrityksen digitointitiloja: siellä on hyvin arvokasta laitteistoa, jolla saadaan jopa hyvin huonolaatuisten ja kymmeniä vuosia vanhojen filminauhojen kuvamateriaalista kaapattua 5K-tasoista videokuvaa. Vastaavia laitteita on vain harvoilla toimijoilla Suomessa.

Arkisto voi kuulostaa paikalta, jonne tieto haudataan lopullisesti. Disec haluaa korostaa sitä, että tieto on nykyajan öljyä, joka pyörittää yhteiskunnan rattaita. Lassila muistuttaa, että Disecin hallinnoimia tietoja voidaan jatkojalostaa ja hyödyntää moniin tarkoituksiin.

– Organisaatiot käyttävät tietoja esimerkiksi tutkimusmateriaalina. Esimerkiksi terveydenhuollon kuvantamistietojen avulla voidaan tehdä tutkimusta ja kehittää tekoälysovelluksia, joilla voidaan havaita ja ennustaa sairauksia. Arkistotoimijat puolestaan hyödyntävät tietoa paitsi historiantutkimuksessa, myös tuovan sen yleisön saataville: esimerkiksi historiallista kuvamateriaalia käytetään erilaisissa näyttelyissä.

Mikkeliä Lassila pitää arkistoinnin ja digitoinnin alan yritykselle tehokkaana paikkana toimia. Se, että saman alan toimijoita ja ihmisiä on täällä useita, luo tietyn ilmapiirin kaupunkiin.

– Mikkelissä on paljon arkistointialan pelureita ja alalla pitkät perinteet muun muassa ammattikorkeakoulun, Elinkeinoelämän keskusarkiston ja Maakunta-arkiston ansiosta. Täällä on paljon arkistointialan infraa ja hyvä maine arkistointialan keskittymänä. Myös arkistointialan koulutus on lähtenyt Mikkelissä uuteen kukoistukseen.

Lassila kiittelee myös yrityksen hyviä toimitiloja: Disec toimii keskeisellä paikalla Mikpolissa, Kasarmin kampuksella, jossa sillä on käytössä toimiston lisäksi hyvin neliöitä konesaleja varten. Disecin toinen toimipiste sijaitsee aivan Helsingin keskustassa Rautatieaseman lähellä WTC-talossa.

– Mikkeli on keskeinen paikka koko Suomen kannalta ajateltuna.

Yrityksen pääpaikka pysyy jatkossakin Mikkelissä. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä tiedonhallinta eri muodoissaan sekä arkistointi ja digitointi ovat tämän päivän ja tulevaisuuden alaa.

Henkilöstöä Disecissä on nykyään 12. Lassilan mukaan osaaville työntekijöille on jatkuva kysyntä: haastatteluhetkellä paikkoja olisi auki ainakin kolmelle ohjelmistojen kehitys- ja it-järjestelmäosaajalle.

Yrityksen hyvä maine on kiirinyt pitkälle. Lassilan mukaan se on syntynyt itse kehitettyjen ja laadukkaiden järjestelmien sekä hyvän palvelun ansiosta.

– Järjestelmiämme voi sumeilematta kehua. Jotkut alan toimijat tarjoavat ulkoa ostettuja järjestelmiä, mutta meillä kehitystyö ja järjestelmien hallinta tapahtuu yrityksen sisällä ja omissa tiloissa. Tietoturva ja käytettävyys ovat ohjelmissamme erityisen tärkeitä, ja siitä olemme saaneet tunnustusta.

Yrityksen pääpaikka pysyy jatkossakin Mikkelissä. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä tiedonhallinta eri muodoissaan sekä arkistointi ja digitointi ovat tämän päivän ja tulevaisuuden alaa.

Teksti ja kuva: Elina Jäntti

Iloisen Langan yrittäjä Taina Hihnala

Iloinen käsityöyrittäjä haastaa itsensä päivittäin

”Olen aina rakastanut asiakaspalvelua ja käsitöitä, vaikka käsitöitä olen välillä tehnyt salaa ja häpeillen”, viime lokakuussa Iloinen Lanka -käsityömyymälän yrittäjänä Mikkelin ydinkeskustassa aloittanut Taina Hihnala miettii.

Mikkelin Paukkulasta lähti reppuun matkailupuolen tutkinto ja töitä löytyi matkaoppaana eri puolilla maailmaa. Kymmenen vuoden ajan kesät kuluivat Euroopassa ja talvet Karibialla. Tutuksi tuli myös matkatoimiston esitetuotanto. Niinä vuosina käsityöt jäivät.

Opinnot toivat varmuutta

Paluu Mikkeliin koitti perheen perustamisen aikoihin. Lasten ollessa vielä pieniä hän aloitti tekstiiliartesaanin opinnot Esedussa.

-Olin siellä kuin taivaassa; kaikki käsityöalaan liittyvä kiinnosti. Yrittäjämäisestä asenteesta sain myös stipendin.

Palkkatyö löytyi kaupan alalta, mutta yrityksen perustaminen muhi mielessä vuosia. Hän aloitti sisustajaopinnot, jotka vaihtuivat pian yrittäjän ammattitutkintoon. Tutkintopaperit hän saa tänä keväänä.

-Tein artesaaniopintojen aikana työssäoppimisjakson As-Po-Lassa. Kun Vuokko (Korhonen) otti puheeksi eläkkeelle siirtymisen, aloimme haudutella yrityskauppaa.

Dynamo auttoi yrityskaupassa

Liki 30 vuotta sitten perustetulla As-Po-Lalla ehti olla kaksi yrittäjää ennen Taina Hihnalaa. Yrityskaupan tekoon hän löysi tueksi Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry Dynamon toimitusjohtaja Heli Tavastin.

-Soitan mielelläni ihmisille ja puhun asioita puhelimessa halki. Jostain syystä kuitenkin jännitti soittaa Helille. Tapasimme ja käytimme asioiden läpikäymiseen reippaasti aikaa. Hän on ollut matkassa koko ajan ja voin soittaa edelleen, jos on jotain kysyttävää.

Yhdessä pohdittiin ostettavan yrityksen kannattavuutta ja tulevan yrittäjän elämäntilannetta.  Eniten tulevaa yrittäjää askarrutti oma toimeentulo.

-Välillä mietin, että olenko hullu, kun lähden yrittäjäksi kahden lapsen yksinhuoltajana. Toisaalta olen aina tehnyt itsenäistä työtä ja vastannut asioista yrittäjämäisesti. Jo lapsena maalla näin, minkälaista maaseutuyrittäminen on.

Dynamo neuvoi kannattavuuslaskelmien teossa, rahoituksessa ja starttirahan haussa. Tiukka paikka tuli, kun oma tilipankki ei suostunut rahoittajaksi. Saman tien kaksi muuta pankkia oli valmiina rahoittajiksi.

-Vaikkei Finnvera yleensä lähde rahoittamaan pienyrittäjiä, opin, että se voi tulla mukaan takauksiin.

Hinnoittelu ratkaisee kannattavuuden

Yrityskaupan hinta määrittyi suurelta osin varaston arvon mukaan, mutta hintaan vaikutti moni muukin tekijä.

-Tässä oli valmista asiakaskuntaa, pitkä yrityshistoria ja tuotevalikoima suht kohdallaan. Vuokratilatkin ovat hyvällä liikepaikalla. Remonttia ei tarvittu, mutta järjestelin kaupan uuteen uskoon. Halusin puodista avaran ja valoisan. Nyt koko myymälä on yhtä näyteikkunaa.

Yllätyksenä yrityksen jatkajalle voi tulla se, että tavarantoimittajat kohtelevat häntä uutena asiakkaana eli pitää pystyä tekemään tarpeeksi isoja tilauksia saadakseen alennuksia, eikä tilauksia kannata tehdä joka viikko.

-Omaan hinnoitteluun pitää kiinnittää huomiota ja se vaatii jatkuvaa tasapainottelua.

Iloisesta Langasta on saatavilla mm. Pirtin Kehräämön tuotteita
Iloisesta Langasta on saatavilla mm. Pirtin Kehräämön tuotteita

Yksinyrittäjä hyötyy verkostoista

Tuotevalikoima päivittyy koko ajan. Asiakkaille on käytössä ostopassi, jolla saa etuja. Lankojen ja askartelutarvikkeiden lisäksi myynnissä on ompelukoneita ja samoissa tiloissa voi huollattaa ompelukoneensa.

-Seuraavaksi kehitän myynnin seurantaa ja varaston hallintaa eli varmistan, että minulla on oikeanlaista tavaraa, joka kiertää varmasti.

Omissa ja yhteistyökumppaneiden tiloissa hän järjestää kursseja ja yhteisöllisiä teemailtoja. Etenkin puikoilla kutomisen suosio kasvaa koko ajan.

Toiminimenä pyörivän yrityksen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat pankki, vakuutusyhtiö ja edeltäjältä periytynyt hyvä tilitoimisto. Kumppanuuksia on syntynyt myös muiden yrittäjien kanssa.

-Maksan mielelläni toiselle yrittäjälle siitä, että itselleni vieraammat osa-alueet ovat hyvissä ja osaavissa käsissä ja saan itse keskittyä olennaiseen.

Lisätyövoimaa oli apuna jouluna. Yhtiömuodon vaihto voi olla edessä, kun työntekijän palkkaus tulee ajankohtaiseksi. Nyt takana on vähän yli puolet ensimmäisestä vuodesta yrittäjänä ja tulevan kesän asiakasmäärät jännittävät hivenen.

-Vasta lokakuussa tiedän, miten asiakasmäärät vaihtelevat pitkin vuotta.

Yksinyrittäjien on hyvä miettiä, kuka tuuraa, jos vaikka kausiflunssa iskee. Taina Hihnalalle sairauspäiviä mahtui ensimmäiseen talveen pariinkin otteeseen. Silloin apuun tuli edeltäjä, jonka kanssa pidetään tiiviisti muutenkin yhteyttä.

Jotain yrittäjyys muutti pysyvästi; tuore yrittäjä tulee joka aamu iloisena töihin omaan yritykseensä.

-On tärkeää luottaa itseensä ja tekemiinsä ratkaisuihin. Olen tyytyväinen päätökseeni ryhtyä yrittäjäksi.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Leena ja Esko Valkonen Tuukkalan tilalta

Kestävästä matkailusta tulee trendikästä

Hiilijalanjälki on oleellinen mittari kestävästä matkailusta puhuttaessa. Etelä-Savo laski ensimmäisenä maakuntana matkailun aiheuttaman hiilijalanjäljen.

Hiilipäästöjä syntyy, kun matkailijoita majoitetaan, heille tarjotaan ravitsemuspalveluja, matkailijat puuhaavat ja liikkuvat maakunnan alueella ja matkailua varten tehdään hankintoja.

Xamkilla useita kestävän matkailun hankkeita vetänyt Eeva Koivula muistuttaa, että suurimmat päästöt tulevat kuitenkin matkustamisesta maakuntaan ja täältä pois.

”Nykysuuntaus on, että matkailu kasvaa. Jatkossa lentomatkojen hiilijalanjälki varmasti ohjaa ja rakentaa matkailijavirtojen suuntia. Meille tulee paljon matkailijoita Euroopasta ja Venäjältä, jolloin lentomatkat eivät ole välttämättömiä tai pitkiä.”

Matkailu määritellään kestäväksi, kun paikallisyhteisö hyötyy siitä taloudellisesti, paikallista kulttuuria suojellaan eikä ympäristöä kuormiteta.

Koivulan vetämä Kohti vastuullista matkailua -hanke päättyi toukokuun lopussa. Hankkeen tuloksista syntyi useita julkaisuja, jotka löytyvät myös verkosta.

”Meillä on tarjota tutkimustietoon perustuvaa konkreettista ohjeistusta vastuullisuusviestinnän tueksi. Iso asia on, miten tästä eteenpäin kehitetään matkailua ilmastokestävään suuntaan. Eri toimijoilla, kuten vaikkapa Saimaa Geopark -verkostolla tai yhdistyksillä, on mahdollisuus vauhdittaa kehitystä kestävään suuntaan.”

Monissa eteläsavolaisissa matkailuyrityksissä vastuullisuus on ollut arkea jo vuosia. Oma juttunsa on sitten se, muistetaanko tehdyistä asioista kertoa asiakkaille tai ottaa tieto osaksi markkinointia.

”Vierailimme hankkeen aikana tutustumassa Irlannissa ja Itävallassa kestävän matkailun kohteisiin. Eivät asiat olleet niissä sen kummemmin kuin täällä, mutta he osasivat kertoa paremmin tekemisistään.”

Kohti vastuullista matkailua -hankkeessa olivat mukana Härkäniemen tuvat, Majoitus B&B Hepokatti, Tynkkylän Lomaniemi, Suur-Savon Osuuskauppa, Mikkelin Ravirata ja Kaidan Kiho.

Kaidan Kiho ottaa ekologisuuden tosissaan

Ristiinalaisten Leena ja Esko Valkosen Kaidan Kiho on vastuullisuuden kärkiyrityksiä. Vuosi sitten yritys sai Green Key -sertifikaatin ensimmäisenä mökki- ja maatilamatkailuyrityksenä maakunnassa.

Pieni koukkaus Mikkeli-Lappeenranta -tieltä Mäntyharjun suuntaan tuo matkailijan perinteikkään vehreän maalaistalon pihapiiriin, missä kupsuttavat kesäkanat ja laiduntavat pikkupässit.

Tilalla tarjotaan aamiaismajoitusta kolmessa huoneessa ja kesäisin kahdessa aitassa. Vastaanotto ja aamiaistila on tehty päärakennuksen entiselle kuistille.

Tuukkalan Tila, Leena ja Esko Valkonen sisällä
Leena ja Esko Valkonen Tuukkalan tilan aamiaishuoneessa

”Asiakkaat tekevät nykyään varaukset netin kautta hyvissä ajoin. Kun ennen lapsiperheet saattoivat olla yhden yön, nyt ollaan kaksi tai kolme, käydään jossain kohteessa ja viihdytään loppu aika pihapiirissä puuhaillen ja grillaillen. Meillä käy paljon myös pyöräilijöitä”, Leena kertoo.

Aamiaisella tarjotaan kesäisin oman tilan kananmunia sekä puutarhasta löytyviä marjoja ja omenoita. Tarjolla on vain luomumaitotuotteita ja leipä leivotaan itse. Kaikki antimet ovat lähi- tai luomuruokaa.

Yksi vastuullisuuden mittari on, miten vanhoja rakennuksia on hyödynnetty.

”Vanhaan lampolaan on tehty kuivaushuone, jossa pyöräilijät voivat kuivata vaatteitaan ja pestä pyykkiään. Sieltä löytyy myös sauna. Majoitushuoneetkin olivat valmiina ja niissä asui lypsykarjatilan aikoihin maatalousharjoittelijoita.”

Kun aamiaismajoituksen asiakkaista kymmenesosa on ulkomaalaisia, huviloiden käyttäjistä heitä on 90 prosenttia.

Luontoystävällistä luksusta

Ensimmäinen mökki tehtiin käsin vuolluista paksuista hirsistä vuonna 2005. Karjan lähdettyä rakennutettiin kolme hirsihuvilaa lisää. Rakennushankkeisiin käytetään paikallisia osaajia ja palveluja. Huviloille tulee vihreää sähköä, eikä niillä ole nurmikoita.

”Huviloissa on pellavaeristeet, maalämpö, pinnat on maalattu ekologisilla maaleilla ja vessat käyttävät vähän vettä. Ostamme huviloihin valmiiksi ekologiset pesuaineet, petaamme sängyt valmiiksi ja teemme loppusiivouksen.”

Tuukkalan tilan hirsimökin keittiö
Tuukkalan tila, hirsimökin keittiö

Leena Valkonen on ollut mukana monissa vastuullisuushankkeissa. Ajan myötä pariskunnalla syttyi lamppu, että omat mökithän ovat ekologista luksusta ja niille voisi hakea Green Key -sertifikaatin.

”Sertifikaatin mukaan esimerkiksi lamppujen polttimoista pitää 75 prosenttia olla ledejä tai energiaa säästäviä. Meillä on uusissa huviloissa myös ajastetut suihkut. 75 % suihkuista pitää olla sellaisia, että vettä kuluu minuutissa alle yhdeksän litraa ja vesihanoista enintään kahdeksan litraa minuutissa.”

Sertifikaattiin kerrytetään pisteitä eri osioista, joista osa on pakollisia. Lisäpisteitä pitää kertyä vuosittain, mutta niitä voi pistää ennakkoon myös varastoon.

”Lisäpisteitä saa vaikka kompostoinnista, sähköperämoottoreista ja vihreästä sähköstä.”

Kaidan Kiho sijaitsee lähellä Ristiinan taajamaa, mistä löytyy palveluita. Tarjolla on vierailukohteita Astuvansalmen kalliomaalauksista Kosmos-festivaaliin tai Keskiaikatapahtumaan. Parin vuoden kuluessa avautuu vanhalle sotakoululle Kalliotaidekeskus.

”Asiakkaamme ovat luontoihmisiä, jotka käyvät erilaisissa luontokohteissa ja tykkäävät kalastaa, uida, käydä avannossa, pyöräillä, potkukelkkailla ja vuokrata vaikka paljun.”

Tuukkalan Tilan aitat
Tuukkalan Tilan aittamajoitus

Vastuullisuuteen kuuluu myös huolenpito asiakkaista.

”Meillä on huviloihin ovikoodit. Asiakas soittaa päästyään perille ja menemme opastamaan heitä kierrätyksestä ja jätehuollosta. Samalla kerromme alueesta ja tapahtumista..”

Valkoset korostavat, että vastuullisuutta on myös se, ettei poljeta hintoja.

”Emme tee mitään hirmuisia tarjouksia asiakkaille, vaan haluamme pitää toiminnan kannattavana.”

Viestinnässä riittää tekemistä

Matkailujohtaja Maisa Häkkinen Miksei Mikkeli Oy:stä toivoo, että yritykset kertoisivat vastuullisuudestaan eri markkinointikanavissa.

”Vain harva yrityksistämme muistaa kertoa asiakkailleen kestävän kehityksen valinnoistaan. Kannattaisi hyödyntää omia kansainvälisiä viestintäkanavia, korostaa ainutlaatuista ja puhdasta luontoa sekä siihen liittyvää elämäntapaa.”

Häkkinen muistuttaa, että Mikkelin seudulla ollaan edelläkävijöitä paikallisten raaka-aineiden käytössä.

”Olemme lähiruoan osaajia ja edelläkävijöitä monessakin mielessä, luomutuotantoa unohtamatta. Alueellamme on poikkeuksellisen paljon matkailuyrityksiä, jotka tarjoavat lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa ja siihen liittyviä elämyksiä.”

Saimaa Geopark sai kahden vuoden lisäajan valmistellakseen pääsyä Unescon Global Geopark -verkostoon. Saimaa Geopark -status avaa uusille matkailijaryhmille alueen ainutlaatuista geologiaa sekä arkeologisia ja kulttuurihistoriallisia nähtävyyksiä.

”Jokaisen yrityksen kannattaisi nostaa Saimaa Geopark mukaan omaan viestintään, jakaa siitä materiaalia asiakkailleen ja olla ylpeä alueemme ainutlaatuisuudesta. Myös tuotteistamisessa voidaan hyödyntää Geopark-brändin luomaa lisäarvoa nykyistä paremmin. Kohteet yhdistävät Saimaan alueen toimijoita hienosti ja tarjoavat asiakkaille ainutlaatuisia elämyksiä.”

Linkkivinkki:

Kohti vastuullista matkailua -hanke ja tutkimustuloksia: www.xamk.fi/vastuullinenmatkailu

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

UPM:n tehtaanjohtaja Juhani Tenhunen

Millainen on Etelä-Savon suurin teollinen työnantaja? Lue tarina tutustumiskäynnistämme UPM Pelloksen Ristiinan tehtaisiin.

Kevät tekee tuloaan, kun ajelemme kohti UPM Pelloksen tehtaita Mikkelin Ristiinassa. Matkassa on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein toimitusjohtaja Juha Kauppinen, puumies Aki Hakala sekä allekirjoittanut.

Harva 15-tiellä Ristiinan ohi ajaja tietää, että valtatien läheisyydestä Karsikkoniementieltä löytyy UPM Kymmene Oyj:n Plywood-liiketoimintayksikköön kuuluva Euroopan suurin vaneritehdas. Oikeastaan kysymys on kolmesta tehtaasta, sillä samalla alueella on kolme itsenäistä vanerilinjaa: vuonna 1968 perustettu Pellos 1, 1994 perustettu Pellos 2 sekä 2002 perustettu Pellos 3. Yhdessä linjat tuottavat n. 1,1 miljoonasta kuutiometristä Etelä-Savolaista kuusitukkia vuodessa n. 480 000 kuutiometriä vaneria Suomen ja Euroopan markkinoille. Tuotteen kauppanimi on WISA-vaneri, jota tehdään neljänä eri versiona sekä lukuisina eri paksuuksina.

Siirrymme tehtaan vieressä sijaitseviin toimistotiloihin, jossa meidät ottaa vastaan vuoden nykyisessä tehtävässään toiminut tehtaanjohtaja Juhani Tenhunen. Miehen historia UPM:n palveluksessa alkoi vuonna 2004 Jyväskylässä käyttöinsinöörinä, josta Tenhunen siirtyi Pelloksen kautta UPM:n Venäjän Chudovon tehtaiden johtajaksi vuonna 2011. Hieman myöhemmin Tenhunen otti vastaan Savonlinnan tehtaiden johtotehtävän. Nyt työt toivat miehen Mikkeliin Ristiinaan.

Palaverin alkuun pidetään turvallisuuskatsaus. Tenhunen toteaa, että tämä on yhtiön vakituinen käytäntö, sillä ”aina turvallisuus ensin” -ajattelu on nostettu periaatteeksi UPM:n yhtiötasolla. Periaate näyttää tuottaneen tulosta, sillä tapaturmat ovat vähentyneet 51 poissaoloon johtavasta tapaturmasta vuonna 2011 vain 7 tapaturmaan vuonna 2017. Ottaen huomioon suuren henkilöstömäärän ja valtavan määrän työstökoneita, on määrä kunnioitettavan pieni.

Turvallisuuden jälkeen päästään toimintoihin. Käymme lyhyesti läpi avainluvut. Tällä hetkellä UPM Pellos työllistää suoraan vuositasolla 610 työntekijää. Välillinen työllistävä vaikutus on kuitenkin suurempi– noin 1800 työntekijää, johon lasketaan mukaan mm. tehtaan alihankkijat, puun korjaus ja kuljetukset. UPM Pelloksen puu tulee pääsääntöisesti 120 kilometrin säteeltä, joten lähialueelle kanavoituu yhtiön ostojen kautta vuositasolla noin 60-80 miljoonaa euroa puunmyyntituloja. Noin 15% puusta tulee tehtaalle uittamalla ja loput rekoilla.

Lähtevää puolta tarkastellessa Tenhunen kertoo, että 90% tehtaiden tuotannosta menee vientiin pääsääntöisesti Euroopan markkinoille. Noin 40% lopputuotteista lähtee tehtaalta rautateitse ja loput rekoilla pääsääntöisesti Kotkan satamasta laivaan ja kohdemarkkinoille. Kysyttäessä yhtiön kilpailuetua Tenhunen tiivistää menestystekijät kahteen asiaan: hyvään toimitusvarmuuteen sekä tasaiseen ja korkeaan laatuun.

Vastuullisesti hoidettu metsä raaka-aineena on UPM:n tuotteille merkittävä kilpailutekijä. UPM:n ympäristö- ja laadunhallintajärjestelmä on DNV GL ISO 9001/14001 sertifioitu. Lähtökohtana on myös, että kaikki puu on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä. Tämä osoitetaan mm. metsäsertifiointijärjestelmällä, joka kattaa koko toimitusketjun metsästä loppukäyttöön saakka. Kaksi maailman suurinta metsäsertifiointijärjestelmää oat PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification) ja FSC® (Forest Stewardship Council). Kaikki UPM:n metsät ja toiminta ovat PEFC ja/tai FSC-sertifioituja. Yhtiö auttaa tarvittaessa metsänomistajia sertifiointiasioissa.

Siirrymme kohti tehtaita, joka on tekniikasta pitävälle kävijälle se reissun kohokohta. Turvavarusteiden ja kuulosuojainten tarkastuksen jälkeen käyntikohteeksemme valikoituu tällä kertaa Pellos 3, joka on siis iältään Pelloksen tehtaiden uusin linja. Pihamaan poikki ja ovesta sisään – heti tulee selväksi, miksi henkilöstö käyttää kuulosuojaimia tehdasalueella. Koneiden ja automatisoitujen siirtolinjastojen valtava määrä tuntuu sisällä hallissa jatkuvana meluna. Tenhunen johdattaa kävijät tottuneesti merkittyjä kulkureittejä pitkin plaanilta lukuisten portaikkojen ja kulkusiltojen kautta eteenpäin.

Kierroksella teemme nopeasti kaksi huomioita: ensinnäkin kierroksellamme kohtaamista työntekijöistä karkeasti puolet on naisia ja puolet miehiä, joka on yllättävän tasainen jakauma tuotantolaitoksessa. Toinen on oikeastaan modernin johtajan tunnusmerkki: Tenhunen tervehtii jokaisen työntekijän, jokainen työntekijä tuntee ja tervehtii Tenhusen. Olisi mukava kokeilla kuinka monta 610 työntekijästä Tenhunen tuntee nimeltä, todennäköisesti kiitettävän määrän.

Käymme läpi vanerin valmistusprosessia, joka sisältää yllättävän paljon vaiheita.

Puun ensimmäinen vaihe tehtaalla on laadunvarmistus.  Saapuneet tukit laadutetaan ja jokainen tukki mitataan. Tarkastuksessa selviävät myös viat ja mahdolliset puun sisältävät metalliainekset.  Laatu- ja mittavaatimukset sisältävät tukit siirretään suoraan omaan pinoonsa. Ali- ja ylimittaiset tukit sahataan lähimpään hyötypituusluokkaan.

Seuraava vaihe on haudutus. Mitatut ja tarkastetut tukit viedään veteen haudutukseen, jonka tehtävänä on helpottaa kuoren irtoamista ja puun sorvaamista. Haudutuksen jälkeen tukit kuoritaan, mitataan ja katkaistaan viilukoneelle sopivaan pituuteen.

Saavumme suuren koneen luokse, jossa puusta sorvataan kuorinnan jälkeen yksi pitkä viilu. Koneenkäyttäjänä toimiva ohjaaja kertoo kokemuksen äänellä, kuinka eri puuerät käyttäytyvät koneessa. Nyt on astetta haastavampi erä – puu solahtaa hetkessä viiluksi ja ohjaaja hipaisee jarrua työn viimeistelyyn. Tänne päättyy puun tie runkona – 70 vuoden kasvutaival metsässä päättyy koneeseen, joka tekee puusta viilun 7 sekunnissa. Hyödyntämättä jää vain kuori ja puun keskiosasta koostuva ohut pölkky, jota kutsutaan purilaaksi. Näistä kuori menee polttoaineeksi yhtiön alueella sijaitsevaan 70MW biovoimalaitokseen. Purilas haetaan jatkotyöstöön paikallisen puualan yrityksen toimesta.

Siirrymme eteenpäin kohti massiivista vihreänpuhuvaa kuivaamoa, jossa viilut pakataan päällekkäin ja kuivataan. Kuivauksessa käytetään jopa lähes 200 asteen lämpötilaa. Jälleen vuorossa on kävelysilta, joka johdattaa meidän tällä kertaa leikkaus- ja lajittelulinjaston läpi. Tässä osassa vanerit leikataan, lajitellaan tilauksen mukaisiin nippuihin, jatketaan, saumataan ja liimataan. Lopputuloksena linjalta tulee järven aaltoja muistuttava lopputulos, joka on vielä kaukana suorasta vanerilevystä. Suoristuminen tapahtuu vasta puristuksessa.

Puristin on massiivinen laitos, jossa kone siirtää liimatut vanerit yksitellen korkean puristimen lokeroihin. Lämmön ja puristuksen avulla liima tarttuu ja leviää halutulla tavalla vanerin kerroksiin. Lopputuloksena saadaan kestävä vanerilevy. Levyn epätasaiset reunat sahataan suoriksi, jolloin vanerilevy alkaa saamaan lopullisen muotonsa. Vuorossa on vielä hionta, missä vanerin pinta viimeistellään.

UPM Pellos tuottaa neljää erityyppistä levyä: perinteistä WISA-kuusivaneria, pinnoitettuja kuusivanerilevyjä esimerkiksi betoniteollisuuden valumuoteiksi, koivupintaista WISA-twin yleisvaneria esimerkiksi huonekaluihin sekä maalattavaa WISA-Paintply vaneria rakennusteollisuudelle mm. sisä- ja ulkoverhouslevyiksi. Hionnan jälkeen pinnoitettavat levyt jatkavat vielä pinnoitusvaiheeseen.

Viimeinen yhteinen valmistusvaihe on tarkka määrämittaan sahaus/työstö. Tästä vanerit siirtyvät reunasuojauksen kautta pakkaukseen.

Pelloksen kokoisessa tehtaassa kaikki tapahtuu suuressa mittakaavassa. Alueella on oma 75 megawatin biovoimalaitos, jonka energia menee tehtaiden käyttöön. Suuren vedenkäytön vuoksi alueella on myös oma jätevedenpuhdistamo. Tehtaassa syntyvän kaatopaikkajätteen osalta tavoitteena ollut nollataso ollaan piakkoin saavuttamassa. Aiemmin mainittu kuori ja sahauspuru menevät biovoimalaitoksen käyttöön. Sorvauksesta syntyvä pintaviilu jalostetaan selluhakkeeksi.

Tehdas rullaa mallikkaasti, mutta toimettomana ei silti tarvitse olla: alalla on myös suuria globaaleja kilpailijoita. Tenhusen mukaan erityisesti Etelä-Amerikan vahva metsäsektori luo kilpailupainetta. Lisäksi Venäjältä tuodaan jonkin verran koivuvaneria.

”Kun pääkaupunkiseudulla etäisyydet on niin pitkiä…”

Aika ajoin yritysten kanssa keskustellessa esiin nousee Mikkelin maantieteellinen sijainti. Kysyttäessä asiaa Tenhunen katsoo toimiston seinällä olevaa karttaa ja naurahtaa: Pelloksen tehtaiden kannalta sijainnissa ei ole valittamista. Raaka-ainealue on hyvä ja logistiikka kohti Kotkan satamaa toimii. Kehuja saa myös Mikkelin kaupunkikeskusta, josta löytyy Tenhuselle tarvittavat palvelut – kaikki 10-15 minuutin matkasta. Perheellä on mukava koti ja molemmilla työpaikka. Elämä on asettunut Mikkeliin.

Teksti: Jukka Kumpusalo
Kuvat: Jukka Kumpusalo, UPM Kymmene Oyj

Tuotteita Grune Woche-messuilla Berliinissä

Paikallisten panimoiden luomuoluita maistellaan Saimaa-osastolla Berliinissä

Toimittanut: Tiina Juden, kuvat Eva Mikkola, Kirsi Mättölä, Päivi Karhunen

Grüne Woche -messut alkoivat viime perjantaina Berliinissä, Saksassa. Maailman suurimmat ruoka-alan messut ovat yrityksille hyvä tilaisuus saada palautetta tuotteista ja tavata henkilökohtaisesti kuluttajia, elintarvikeketjujen edustajia ja tukkureita.

Suomi on tänä vuonna messujen kumppanuusmaa. Pertunmaalainen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä saikin kunnian avata messut puheellaan, josta tässä pieni otos:

”Suomella on erinomaiset edellytykset tuottaa ruokaa kestävästi ja vastuullisesti: arktisuudesta johtuen meillä on puhdas maaperä, ilma sekä riittoisat ja laadukkaat vesivarat”, sanoi Leppä.

-Tämä on mainio tilaisuus päästä kansainvälisten kuluttajien tietoisuuteen ja ostoskoriin, sanoo Saimaa-kokonaisuuden hallinnoija ja messuilla mukana oleva Päivi Karhunen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseiltä.

Tarjoiluja Grune Woche-messuilla
Eteläsavolaiset lähiruokaherkut näkyvät ja maistuvat Saimaa-osastolla. Kuva: Päivi Karhunen, MikseiMikkeli.

Saimaa-osastolla paljon luomua

Mikkeliläinen Saimaa Brewing Company on mukana Suomen laajimmalla ja näyttävällä 15 yrityksen muodostamalla Saimaa-osastolla Berliinissä.

-Meitä edustaa messuilla markkinointikoordinaattori Eva Nikkola. Esillä ja maisteltavina ovat Brewer’s Organic tuoteperheen luomuoluet, kertoo tuotantopäällikkö Jenni Kehusmaa Saimaa Brewingiltä.

Yritys vaihtoi vuosi sitten nimensä Saimaan Juomatehtaasta Saimaa Brewing Companyksi, eikä brändimuutosta tehty suotta, sillä ajatuksissa on viedä saimaalaista olutta kotimaan rajojen ulkopuolelle.

Luomutuotteiden kysyntä on selkeästi kasvanut sekä meillä Suomessa että maailmalla ja siksi messuilla esiteltäviksi tuotteiksi valikoituivat luomuoluet. Luomuoluiden joukosta löytyy myös kaksi gluteenitonta tuotetta, joiden suosio on kasvussa erilaisten ruokavaliotrendien myötä.

-Tavoitteenamme on tarjota mielenkiintoisia vaihtoehtoja kauppojen hyllylle, Kehusmaa kehaisee.

Pienpanimoiden tuotteet kiinnostavat. Myös gluteenittomia vaihtoehtoja pääsee maistelemaan Berliinin Grüne Woche -messuilla. Kuva Eva Nikkola.
Pienpanimoiden tuotteet kiinnostavat. Myös gluteenittomia vaihtoehtoja pääsee maistelemaan Berliinin Grüne Woche -messuilla.

Paikallista käsityötä ja intohimoa

-Tämä on hieno mahdollisuus esitellä meidän oluen valmistuksen osaamista maailmalla sekä saada palautetta maisteltavina olevista tuotteista. Tarkoituksemme on myös kartoittaa vientikanavia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita.

Oluen markkinoinnissa on aina käytetty huumoria ja yhden pohjoisen panimon tuotesarjan sloganista on vaikea panna paremmaksi. Vai miltä kuulostaa kaupan hyllyiltä bongattu slogan: ”Pantu revontulten alla”?

-Meidän mikkeliläiset oluet on pantu poikkeuksellisella pieteetillä, nauraa Kehusmaa.

-Valmistamme tuotteemme käsityönä, jolloin tuotannon henkilöiden ammattitaito ja intohimo tuotteita kohtaan on laadun tae.

Luomuoluiden valmistuksen perustana käytetään luomuohraa, joka on jäljitettävissä LuomuMattisen tilalle Oravalan kylään 15. sukupolven viljelijän Tommi Hasun ohrapelloille. Luomuohra mallastetaan Lahdessa Viking Maltilla Saimaa Brewingin reseptin mukaisesti. Lisäksi oluen valmistuksesta syntyvä mäski toimitetaan Juvalla toimivalle Kaartilan tilalle mallaspossujen ravinnoksi.

-Olemme ylpeitä hyvin sujuvasta yhteistyöstä paikallisten yhteistyökumppaneidemme kanssa, Kehusmaa sanoo.

Tuotteiden alkuperä ja lähituottajat kiinnostavat kuluttajaa

Mielenkiinto pienpanimoita ja lähellä tuotettua ruokaa kohtaan on nousussa. Kuluttaja on enemmän kiinnostunut tuotteen alkuperästä ja se näkyy lähituottajien arvostuksessa.

– Oluille, kuten viineillekin, etsitään ruokapareja. Se on nautinto. Hanoissakin näkyy jo paljon vaihtuvuutta, Kehusmaa kertoo.

Perinteisesti käymisteitse ja käsityönä tehdyt mikkeliläiset siiderit ovat Kehusmaan mukaan saaneet Yes Yes-nimensä siitä, kun halutaan sanoa kyllä käsityölle ja kyllä 100-prosenttiselle omenien mehulle. Tässä tuotesarjassa on neljä vaihtoehtoa, joista yksi on tuotettu vain 0,3 prosentin alkoholipitoisuudella.

Viimeisin pienpanimon palkinto on viime syksyltä Brussels Beer Challenge -kilpailusta, jossa palkittiin Don Wheato White IPA -olut.

Yritys on saanut ELY-keskukselta investointitukea alkuvaiheessa, kun uuden panimon rakentaminen Mikkeliin aloitettiin. Pienpanimot vievät yhteisiä asioitaan eteenpäin Pienpanimoliiton kautta.

Teemu Kaijanen valmistaa ruokaa kävijöille
Mikkeliläinen ravintola Vaihan yrittäjä ja kokki Teemu Kaijanen näyttää miten Etelä-Savossa herkutellaan. Kuva: Kirsi Mättölä, MikseiMikkeli.

Suomalaistuotteet näkyvät tammikuussa Saksan kauppaketjuissa

Suomalaiset tuotteet näkyvät Grüne Woche-messujen vuoksi tammikuussa Suomi-kampanjoina paikallisissa ketjuissa tuoden runsaan valikoiman suomalaisia tuotteita KaDeWe:lle ja Edekalle.

Näytteilleasettajina Saimaa-osastolla ovat Aten Marja, Mustan Virran Panimo, Vavesaaren tila, Virtasalmen Viljatuote, Finnish Plant, Sunspelt, Saimaa Brewing Company, Malmgårdin Panimo, Wellbeing 365, Opa Muurikka, Framery sekä Best Guest Finland. Alueen matkailua edustavat VisitSaimaa ja goSaimaa -hankkeet. Saimaan osastolle tulevan hiljaisen tilan toteuttaa Framery Oy ja Saimaan äänimaiseman tilassa For the Sake of Beings.

Messuilla Mikkelin oma kokki Teemu Kaijanen ravintola Vaihasta tutustuttaa messuvieraita ja saksalaisia huippukokkeja Saimaan alueen kulinaarisiin nautintoihin.

Messujen kokoluokkaa kuvaa se, että Grüne Woche kerää vuosittain noin 400 000 kävijää tutustumaan noin 1 700 näytteilleasettajan ja 90 000 ruoka-alan ammattilaisen tuotteisiin.

Suomen kumppanimaahankkeen toteutuksesta vastaa MTK yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, suomenruotsalaisia viljelijöitä edustavan SLC:n ja Business Finlandin kanssa. Messut jatkuvat 27. tammikuuta saakka.

Julkaistu 21.01.2019, Maaseutukuriiri.fi

Professori Mika Sillanpää vihreän kemian laboratoriossa

Vihreän kemian laboratorio tunnetaan maailmalla

Viimeiset 15 vuotta Mikkelissä on kehitetty uutta globaalisti kiinnostavaa tieteenalaa, vihreää kemiaa, ratkomaan ajankohtaisia ympäristöongelmia.

Tieteenala tutkii ympäristön tilaa ja kehittää ongelmiin ympäristöystävällisiä ratkaisuja.  Vihreä kemia hyödyntää epäorgaanisen, orgaanisen ja fysikaalisen kemian sekä ympäristökemian oppeja.

LUT-yliopiston Vihreän kemian laboratorio ja sen vetäjä professori Mika Sillanpää tunnetaan nykyään ympäri maailman.

”Olemme tutkineet alusta asti vettä. Sen rinnalle ovat tulleet bio- ja resurssitalouteen sekä ilmastonmuutokseen ja energiantuotantotapoihin liittyvät aiheet. Vahvuutemme on tuottaa uusia sovelluksia”, professori Sillanpää kuvaa.

EcoSairilassa syntyy uusia biotalouden malleja

Mikkelin uuden jätevedenpuhdistamon, kaatopaikan sekä biokaasu- ja kompostorilaitoksen ympärille syntyy valtakunnallisestikin kiinnostava biotalouden kehittämiskohde, EcoSairila. Siellä tutkijat ja yritykset kehittävät yhdessä uusia bioteollisuuden tuotteita, mittauspalveluita ja prosessien optimointia.

”Nopean ongelmanratkaisun haasteissa aikajänne on kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen, eli yritykset voivat odottaa uusien sovellusten kasvattavan nopeasti liikevaihtoa.”

Pidemmällä aikavälillä syntyy uusia puhdistustekniikoita 2030–2050 -luvuille.

”Näissä hankkeissa yritykset pääsevät seuraamaan tutkimuksellista kehitystyötä, joka tuottaa uutta teknologiaa 5–10 vuoden aikajänteellä.”

LUT Mika Sillanpää ja tohtorikoulutettavat
LUT Mika Sillanpää ja tohtorikoulutettavat

Mikkeli vetää myös kv. tutkijoita

Vihreän kemian laboratoriossa toimii noin 40 tutkijan ryhmä. Heistä suuri osa tulee maailmalta. Vaihdot vaihtelevat kestoltaan neljästä vuodesta kolmeen kuukauteen.

”Jokaisella tutkijalla on omat verkostonsa, jotka hän jakaa kanssamme ja vie mennessään verkostot täältä. Meille tulee jatkuvasti tutkijoita heidän omien kotimaidensa rahoittamina. Tällä hetkellä heitä on Kiinasta, Tunisiasta, Turkista, Egyptistä ja Marokosta.”

Vihreän kemian laboratoriossa on tekeillä kymmenisen väitöskirjaa, jotka liittyvät suoraan EcoSairilaan. Niissä tutkitaan muun muassa kaatopaikan hulevesiä sekä biokaasun tuotannon optimointia, käyttöönottoa ja seurantaa.

Viisi tutkijaa keskittyy kehittämään suljetun kierron puhdistamokonseptia, jossa ravinteet ja energia otetaan talteen jätevedestä ja jäljelle jäävä vesi hygienisoidaan käytettäväksi uudelleen. Kolmessa väitöskirjassa syvennytään lietteen käsittelyyn.

”Yhdessä väitöskirjassa tutkitaan mikromuovien poistamista ja sitä, miten ne käyttäytyvät perinteisissä ja uusissa jätevesiratkaisuissa. Tätä varten otimme juuri Intiassa vesinäytteitä. Helppoja ratkaisuja ei ole näköpiirissä, ja aihe pysyy varmasti keskiössä seuraavat kymmenen vuotta. Jatkamme myös lääkejäämien tutkimista.”

LUTin Mikkelin yksiköstä on valmistunut 40 tohtoria ja tekeillä on 35 väitöskirjaa. Tuoreet tohtorit ovat sijoittuneet hyvin Suomessa toimiviin globaaleihin teollisuusyrityksiin.

PoDoCo-ohjelma (Post Docs in Companies) tekee tuoreiden tohtoreiden rekrytoinnista yrityksille houkuttelevaa, ja tutkijat saavat arvokasta yrityskokemusta.”

Laitteita LUT:n Vihreän kemian laboratoriossa
Laitteita LUT:n Vihreän kemian laboratoriossa

Sillanpää kuuluu viitatuimpiin tutkijoihin

LUTin Mikkelin-laboratoriolla on yli sata johtavaa tutkimuspartneria ympäri maailmaa.

Mika Sillanpää on valittu jo kaksi vuotta peräkkäin arvostetulle Highly Cited Researchers –listalle. Hän on ainoa listalla oleva suomalainen kemian ja ympäristötieteiden edustaja. Ympäristöteknologian tutkijoista hän on maailman viidenneksi viitatuin.

Sillanpää on kirjoittanut yli 500 kansainvälisesti referoitua tieteellistä artikkelia, ollut mukana yli 700 julkaisussa ja ohjannut noin 40 väitöskirjaa.

”Yksikään kansainvälinen tutkija ei tulisi tänne, jollemme julkaisisi paljon ja parhaissa lehdissä. Laboratoriomme tunnetaan maailmalla paljon paremmin kuin kotimaassa.”

Viime vuosina Mika Sillanpää on tehnyt myös kirjoja kansainvälisille tiedekustantajille, kuten Elsevierille, Wileylle ja Springerille. Kirjoissa on käsitelty kestävää ympäristöteknologiaa,  biotaloutta, humusaineita ja sähkökemiallisia menetelmiä vedenkäsittelyssä.  Vuoden 2018 lopussa hän solmi Elsevierin kanssa sopimuksen kolmesta uudesta kirjasta.

Yrityksille lisäarvoa hankkeista

Yritysyhteistyötä tehdään nykyään laajalla rintamalla. Perustutkimuksen osuus tutkimuksesta on tällä hetkellä kymmenisen prosenttia. 80 yhteistyöyrityksen listalta löytyy niin kansainvälistyneitä pörssiyrityksiä kuin startup-yrityksiä.

”Veturiyritysten kanssa rakennamme muun muassa vientikonsepteja ja osallistumme prosessitoimituksiin. Pk- ja startup-yritysten kanssa testataan tuotteita ja niiden kansainvälistymismahdollisuuksia.”

Sillanpään tutkijaryhmä on kotiuttanut vuosien varrella rahoitusta muun muassa EU:n tutkimusta ja innovaatioita rahoittavasta Horizon 2020 -ohjelmasta, Suomen Akatemialta, Business Finlandilta, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutilta (EIT), Erasmus- ja EAKR-ohjelmista sekä useilta säätiöiltä.

”Hankkeissa on syntynyt kustannustehokkaasti uusia toimintamalleja yrityksille, on pilotoitu uusia menetelmiä ja testattu tuotteita. Teemme yrityksille myös tilaustutkimusta.”

Mikkelissä perheineen jo reilut 15 vuotta asunut Mika Sillanpää muistuttaa, että hänen kotikaupungissaan on kätevää jatkaa työn ohessa myös maisteriopintoja tai tehdä väitöskirjaa. LUTin laboratorion ainutlaatuinen laitekanta on käyttövalmiina, eikä tutkijan tarvitse jonottaa.

”Toivon, että yhä useampi yritys innostuu yhteistyöstä tutkijayhteisömme kanssa ja huomaa Mikkelin tarjoaman ainutlaatuisen tutkimus- ja tuotekehitysalustan.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Arto Sormunen ja Hanne Seppänen XAMK:n Ympäristöteknologian laboratoriossa

Xamkin ympäristöteknologian osaaminen kiinnostaa yrityksiä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla on pitkät perinteet ympäristöteknologian osaajana. Xamkissa tehdään laajaa soveltavaa tutkimusta koti- ja ulkomaisella hankerahalla. Tällä hetkellä Xamk löytyy ykköspaikalta arvioitaessa tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitusmääriä. Osaamisen kärkiä ovat ympäristöturvallisuudessa bio-, kierto- ja vesitalous.

”Opetuksen ja modernin laboratoriokannan symbioosi on luonut tänne ainutlaatuisen oppimis- ja tutkimusympäristön”, yliopettaja Arto Sormunen metsätalouden ja ympäristöteknologian koulutusyksiköstä ja ympäristöturvallisuuden TKI-toiminnasta vastaava tutkimuspäällikkö Hanne Soininen kuvaavat.

Tutkimustietoa yrityksille

Ympäristöalan soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä Xamkissa on tehty reilut 20 vuotta. Xamkin metsään, ympäristöön ja energiaan liittyvissä hankkeissa on mukana 400 yritystä.

”Esimerkiksi puun modifioinnissa ja metsätalouden aloilla metsäteollisuuden yritykset ovat laajasti mukana soveltavassa tutkimuksessa ja tuotetestauksessa.”

Ympäristöalalla yhteistyökumppaneihin kuuluu kansainvälisiä suuryrityksiä, kuntien omistamia isoja yrityksiä ja pk-yrityksiä.

”Meitä kiinnostavat myös uudet kumppanit, kuten ympäristön mittaus- ja laitealan yritykset, biojalostamot ja kuntien vesilaitoksen ja jätehuoltoyritykset”, Soininen sanoo.

Xamkin ympäristöteknologian laboratorioista löytyy monipuolinen analytiikka orgaanisten aineiden tutkimiseen ja ympäristönäytteiden ottoon. Uraauurtavaa tutkimusta on tehty muun muassa selvitettäessä, miten bioöljyt käyttäytyvät makeassa vedessä.

”Haluamme jatkaa uusien bioöljytuotteiden ympäristövaikutusten tutkimista”, Soininen sanoo.

Tärkeitä paikallisia kumppaneita ovat Mikkelin kaupungin vesi-, energia- ja jätehuoltoyhtiöt. Esimerkiksi jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy:n kanssa kehitetään uusia menetelmiä jätteiden hyötykäyttöön, kierto- ja biotalouteen sekä ympäristön monitorointiin.

Oppilaitoksen laaja yhteistyö yritysten kanssa poikii niin kotimaisille kuin kansainvälisille opiskelijoille työtilaisuuksia ja aiheita opinnäytetöihin.

”Opinnäytetöissä päästään paneutumaan ajankohtaisiin aiheisiin. Esimerkiksi yksi opiskelija selvitti mikkeliläisen Pitkäjärven valumavesien laatua. Tutkimustietoa voi hyödyntää suoraan kaupunkisuunnittelun tueksi”, Sormunen kertoo.

Kansainvälistä tutkimustoimintaa

Xamk on onnistunut kotiuttamaan rahoitusta myös EU:n tutkimusta ja innovaatioita rahoittavasta Horizon-ohjelmasta. Xamk on TKI-toimijana maan suurin ammattikorkeakoulu.

Ympäristöturvallisuuden tutkimus ja tuotekehitys työllistävät täysipäiväisesti kymmenisen henkilöä. Lisäksi hankkeissa on mukana opettajia, millä varmistetaan korkeatasoinen osaaminen hankkeisiin ja se, että uusi tieto jalkautuu opetukseen.

”Vahvuutemme on, että voimme hyödyntää omaa mittaukseen, analytiikkaan ja IT-paikkatietoon liittyvää osaamista hankkeisiimme. Testaamme esimerkiksi droneja monitoroinnissa. Teemme myös passiivista näytteenottoa, kun tutkitaan pieniä pitoisuuksia, jotka eivät näkyisi yksittäisissä näytteissä”, Sormunen kuvaa.

Yhteistyökumppaneita kiinnostaa myös ympäristön reaaliaikainen mittaaminen.

”Meillä on kansallisen tason kärkiosaamista jatkuvatoimisesta veden laadun seuraamisesta. Esimerkiksi Mikkelin pohjaveden laatua on monitoroitu online-menetelmin Uumo-hankkeessa”, Soininen kertoo.

Kansainvälisten hankkeiden valmistelussa merkittävä kumppani on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

”Uusien hankkeidemme sisällön on oltava aina yhteistyöyrityksiämme kiinnostavaa. Parhaillaan tutkimme muun muassa uusia käyttökohteita biohiilelle,” Soininen sanoo.

Koulutuksen pioneeri

Xamkin ympäristöteknologian opetuksen juuret löytyvät vuodesta 1970. Pohjoismaiden ensimmäiset terveysteknikot valmistuivat vuonna 1973 Mikkelin teknillisestä oppilaitoksesta ja työllistyivät terveystarkastajiksi.

Nykyään Xamk tunnetaan ympäri maailman kansainvälisten vaihto-ohjelmien ja hankkeiden partnerina. Xamk aloitti ensimmäisen englanninkielisen ympäristöteknologian amk-insinöörikoulutuksen 1990-luvun puolivälissä.

Ympäristöteknologian opiskelijat voivat suorittaa nykyään kaksoistutkintoja muun muassa hollantilaisessa, venäläisessä ja pian myös vietnamilaisessa yhteistyökorkeakoulussa. Kehittelyn alla on yhteistyö myös Baltian maissa.

”Baltiassa toteutimme ensimmäiset opettajavaihdotkin jo 1990-luvulla. Parhaillaan syvennetään yhteistyötä myös kahden puolalaiskorkeakoulun kanssa”, Sormunen sanoo.

Xamkissa voi erikoistua yhteiskunnallisen keskustelunkin aiheena olevaan sisäilman laatuun. Asiantuntijat voivat räätälöidä tarjonnasta itselleen sopivia erikoistumisopintoja.

Xamk aloitti ensimmäisenä myös Suomen ympäristökeskuksen sertifioimat ympäristönäytteenottoon oikeuttavat koulutukset reilut viisi vuotta sitten. Opiskelija saa eri koulutuksissa valmiudet ottaa vesi-, maaperä-, jäte-, talous- ja uimavesinäytteitä sekä mitata melutasoa.

”Olemme vuosien varrella saavuttaneet maineen laadukkaana kouluttajana,” Sormunen kertoo.

Xamk on kunnostautunut myös koulutusviejänä, joka on järjestänyt näytteenottokoulutuksia myös Venäjältä ja Lähi-Idästä oleville osaajille.

Tällä hetkellä Xamkissa näkyy trendi, että yhteistyöyritysten johto- ja asiantuntijatehtävissä olevat jatkavat ympäristöteknologian ylempiä ammattikorkeakouluopintojaan Xamkissa oman työn ohessa.

”Kumppanikorkeakoulujemme kanssa voimme tarjota heille jatkokoulutusväylän aina väitöskirjaan asti. Myös oma henkilöstömme jatkaa opintojaan ja tekee väitöskirjoja”, sanoo Hanne Soininen.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Valikko