Viime talvena kiihtyi keskustelu siitä, miten tekoäly voisi sujuvoittaa yrityksissä arkea ja auttaa kehittämään uudenlaista liiketoimintaa. Asiantuntijat kannustavat, että nyt on juuri oikea hetki arvioida tekoälyn hyödyntämistä oman yrityksen tarpeisiin.

Tekoälyn mahdollisuuksista on julkaistu viime aikoina useita oppaita. Vanhempi tutkija, KTT Anna Lahtinen Haaga Helia ammattikorkeakoulusta oli tekemässä keväällä ilmestynyttä kansantajuista Tehoa tekoälystä pk-yrityksille -opasta. Siihen on koottu noin 150 yrityksen ja usean asiantuntijan kokemuksia tekoälystä.

”Suomalaiset pk-yritykset ovat käytännöllisiä. Ne hakevat omaan liiketoimintaansa toimintavarmuutta, luotettavuutta, referenssejä sekä turvallisuutta tekoälyn hyödyntämiseen.”

Lahtinen korostaa, että yritykset ymmärtävät nyt, että enää tekoälyn mahdollisuuksia ei voi ohittaa.

”Muutos alkaa ihmisistä, jolloin ensimmäisiä tavoitteita voisi olla lisätä johdon ja työntekijöiden ymmärrystä. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää liiketoiminnan ja IT:n yhteistyötä. Kun tuodaan eri liiketoiminta-alueilla toimivia ihmisiä yhteen, vuoropuhelun ja yhteisen kehittämisen kautta syntyy ymmärrys siitä, mitkä ovat ne liiketoiminnan tarpeet, joihin toivotaan ratkaisuja ja joissa tekoäly voi olla avuksi. Pk-yrityksissä organisaatiohierarkiat ovat matalia, joten siitä syntyy luontainen väylä syventää keskustelua ja tieto kulkee nopeasti. Tämä luo suotuisat olosuhteet työntekijöiden, johdon ja kumppaneiden sitouttamiseen.”

Keskusteluihin nousevat usein yrityksen liiketoiminnan tavoitteet, haasteet ja ongelmat, joita halutaan ratkaista sekä uudet mahdollisuudet, joihin voisi tarttua.

”Parhaimmillaan kehittäminen liittyy aina liiketoiminnan tavoitteisiin ja lähtee niistä liikkeelle. Joskus ne ratkeavat tekoälyn avulla, joskus muuten. Tekniset ratkaisut löytyvät kyllä aina.”

Sisäisistä prosesseista asiakasrajapintaan

Yritykset aloittavat usein tekoälykokeilut parantamalla sisäisiä prosessejaan, jotka liittyvät esimerkiksi työvuorojen suunnitteluun, ostolaskutuksen optimointiin, asiakasymmärryksen syventämiseen tai vaikka tuotantoprosessien parantamiseen.

”Kun saadaan tuloksia aikaan, siitä laajennetaan asiakasrajapintaan kohdistuviin ratkaisuihin, myyntiin ja markkinointiin tai halutaan esimerkiksi ennakoida koneiden huoltotarpeita ja personoida asiakaskohtaamisia.”

Yrityksiä kiinnostaa verrata omaa kehitystyötä muiden tekemään. Lahtinen kehottaa huomioimaan käytännölliset työkalut, jotka ovat jo olemassa, sillä pk-yritysten resurssit ovat rajalliset ja kalliisiin konsulttiratkaisuihin ei välttämättä ole mahdollisuutta.

”Tänä päivänä on jo paljon pk-yrityksille suunnattuja työkaluja. Oppaat, tekoälykiihdyttämöt ja koulutukset antavat tietoa ja ymmärrystä. Kannattaa muistaa, että tekoälyosaamisen kehittäminen ja tekoälykokeilut ovat aina kuitenkin sijoitus, joka vaatii aikaa, resursseja ja sitoutumista.”

Lahtinen uskoo, että yhteistyökumppaneita voi löytyä läheltä omalta alueeltakin. Oman yrityksen IT-osaamisella voi jo aloittaa tekoälyn tutkimisen.

”Pk-yrityksillä on usein IT-kumppaneita, joiden kanssa keskustelemalla voi hakea uutta näkökulmaa tai suunnitella tekoälypilotteja. Keskusteluja kannattaa käydä myös kehitysyhtiöiden yritysneuvojien kanssa, sillä he tuntevat hyvin alueen yritykset ja eri rahoitusmahdollisuudet. Näen, että pk-yritysten vahvuus on niiden verkostoissa eli löytyy kumppaneita rahoitukseen, tekniikkaan ja toteutukseen. Suomi on loistava maa pilotoida tekoälyratkaisuja. Täällä on paljon teknistä osaamista myös paikallisella tasolla.”

Uudenlaisen tekemisen kokeilu ja koulutuksiin osallistuminen kannattaa tehdä aina yrityksen omien tarpeiden pohjalta.

Keskiössä data

”Epämukavuusalueelle astuminen on välttämätöntä. Kun itse alkaa kädet savessa miettiä asioita ja kehittää ideoita, syntyy parhaita tuloksia. Tehokkaimmat koulutukset ovat sellaisia, jotka pureutuvat yrityksen tarpeisiin ja keskittyvät käytännön kehittämistyöhön. Kannattaakin pohtia, miten koulutusta voi soveltaa omaan yritykseen, miten aloittaa tekoälyn käyttö, mitä lisäarvoa tekoäly toisi, miten voisi onnistua pilotoinnissa ja miten tekoäly vaikuttaa yrityksen työvoimatarpeisiin ja osaamisvaatimuksiin?”, Anna Lahtinen jatkaa.

Tekoälyratkaisujen keskiössä on data. Yrityksellä voi olla useita datalähteitä, kuten rakenteellisia (numerot ja taulukkomuoto), sanallisia (teksti ja puhe) ja visuaalisia (kuva tai video).

”Laadukkaan datan saatavuus voi olla haaste tekoälyn parissa aloittavalle yritykselle, ja se voi vaatia lisätyötä. Tässä ei määrä korvaa laatua. Jopa pienemmällä määrällä laadukasta dataa voi päästä eteenpäin.”

Lahtinen haluaisi herättää keskustelua tekoälyn roolista osana yhteiskunnan kehittämistä ja pohtia pk-yritysten roolia siinä.

”Teknologiamurrosta ei voi pysäyttää. Nyt tarvittaisiin moniäänistä keskustelua siitä, mitä tekoäly tarkoittaa suomalaiselle yhteiskunnalle ja liike-elämälle ja minkälaisia ihmiskunnan ongelmia se voisi ratkaista. Miten tekoäly voisi auttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa tai kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa? Pk-yritykset, jotka edustavat noin 98 prosenttia koko Suomen yrityskannasta, ovat joka tapauksessa keskiössä, kun keskustellaan viher- ja digisiirtymästä.  Algoritmien lisäksi tarvitaan ihmisiä analysoimaan, tulkitsemaan ja visioimaan. Ihmisen ja koneen välistä yhteistyötä tarvitaan, ja se näkyy tästä eteenpäin ihan eri tavalla yrityksissä.”

Tekoälystä tuli osa päivittäistä liiketoimintaa

Mikkeliläinen yrittäjä, kouluttaja Ville Venäläinen Mindhive Oy:stä kiinnostui tekoälystä jo vuosia sitten ja aloitti neuroverkkoihin liittyvän väitöskirjan. Parhaillaan hän kouluttaa alueen yrittäjiä tekoälyn hyödyntämiseen.

”Tekoälyn avulla voi buustata omaa arkista tekemistä ja nopeuttaa ongelmien ratkaisua. Yritys voi vaikka luoda sivuilleen botin, joka ymmärtää tuotteita ja jolle voi jutella omin sanoin niistä. Botille voidaan opettaa kaikki yrityksen materiaali ja se voi puhua eri kielillä.”

Hänelle itselleen tekoälyn hyödyntämisestä on tullut reilussa vuodessa osa jokapäiväistä kehitystyötä.

”Käytän tekoälyä sovelluskehitykseen, tekstintuottamiseen ja raporttien laatimiseen. Olen huomannut, että tekoälyn avulla työ nopeutuu ja manuaalisen työn osuus vähenee. Nyt näyttäisi siltä, että esimerkiksi koodarin ammatin ns. junioritehtävät häviävät alalta vauhdilla. Samalla asiantuntijatyössä tapahtuu nopea muutos.”

Mikkeliläisyrittäjä Ville Venäläinen hyödyntää päivittäin tekoälyä omassa liiketoiminnassaan (Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen)

Tekoälyä kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti

ChatGPT on yksi tällä hetkellä tutuimmista tekoälyä hyödyntävistä työkaluista. Venäläinen muistuttaa, että nyt näkyvät ensimmäisen aallon työkalut tuskin jäävät pysyviksi.

”ChatGPT voi poistaa niin sanotun tyhjän paperin ongelman. Se voi luokitella, tehdä yhteenvetoja keskusteluista ja sitä voi ohjata luonnollisella kielellä sanallisesti eli voi kuvata, mitä tarvitsee ja mihin asiayhteyteen. Entistä tärkeämmäksi kyvyksi nouseekin jatkossa ns. promptaaminen eli kyky taustoittaa asioita ja tehdä hyviä kysymyksiä, että saa niihin arvokkaita vastauksia. Tekoälystä on hyötyä alasta riippumatta myös akateemisessa maailmassa.”

Venäläinen suosittelee pk-yrityksiä kokeilemaan tekoälyä etenkin johtamiseen.

”On monia osa-alueita, jotka ovat olleet tavallaan pyhitettyjä ihmiselle. Tekoäly ei korvaa asiantuntijoita, mutta se voi ratkaista vaikka markkinointiin, myyntiin, sisällöntuotantoon ja oppimiseen liittyviä ongelmia. Nyt tarvitaan rohkeutta kokeilla ja keksiä hyviä kysymyksiä.”

Venäläinen muistuttaa, että generatiivinen tekoäly käyttää harkintaa ja voi olla myös väärässä.

”Meillä on nyt jo kulttuurisesti oppineita koneita, jotka hallitsevat netin ja kirjojen tietomäärää, oppivat uutta nopeasti ja toimivat halutun arvopohjan pohjalta. Toisaalta käydään keskustelua ns. etiikkakoneista, joita yhdistetään tekoälyyn estämään väärinkäytöksiä.”

Parhaillaan globaalit jätit luovat tekoälypohjaisia työkaluja omiin työkaluvalikoimiinsa.

”Ala on käymistilassa. Esimerkiksi suuret toimijat, kuten Adobe, Google ja Microsoft tuovat työkaluja osaksi omaa olemassa olevaa tarjontaansa.”

Venäläinen on vakuuttunut, että nyt on hyvä aika pk-yritysten herätä kokeilemaan olemassa olevia työkaluja.

”Meneillään on teolliseen vallankumoukseen liittyvän kaltainen muutos, jonka vaikutukset tulevat olemaan suuret ja joka pystyy korvaamaan joiltain osin ihmistyövoimaa. Toisaalta se tekee tilaa näkemykselliselle, holistiselle ajattelulle.”

Tekoälyn riskit kannattaa tunnistaa

Kyberturvallisuuden työelämäprofessorina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja Aalto-yliopistossa toimiva Mikko Kiviharju pohdiskelee työkseen tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä riskejä.

”IBM:n raportin mukaan isoimmat tekijät, jotka estävät tekoälyn hyödyntämisen tällä hetkellä, ovat osaamisen puute, korkeat hinnat ja soveltuvien työkalujen puute. Tekoäly vyöryy teknologiana kovin nopeasti pk-yritystenkin käsiteltäväksi, joten huolena on samaan aikaan kyberturvallisuus.”

Hänkin korostaa, että liikkeelle pitää lähteä hankkimalla perusymmärrystä siitä, mitä ylipäätään kannattaa tekoälyllä tehdä omassa liiketoiminnassa.

”Jos tekoälyn käyttäminen on yrityksen kannalta kriittistä, ensimmäinen askel on lähteä hakemaan siitä omaan toimialaan sovellettua osaamista. Konsulteilta saa nopeasti käyttöönotettavia ja juuri omalle yritykselle räätälöityjä ratkaisuja, mutta sillä on sitten oma hintansa. Jokaisella hype-käyrän nousuvaiheessa olevalla teknologialla tai asialla on kysynnän ja tarjonnan lain vuoksi iso hinta alan ensimmäisille osaajille.”

Eikä kaikki aina meni niin kuin odotetaan. Kiviharju arvioi, että tekoälyn tuottamia vahinkoja arvioitaessa tulkinta riippuu siitä, mikä katsotaan tuottamukselliseksi ja missä katsotaan vastuun ja vastuun rajojen menevän.

”Nopea teknologian omaksuminen voi tuoda isoja voittoja, mutta siinä on myös isot riskit. Jos haluaa edetä varovammin, on hyvä miettiä, mitä tekoälyllä voi omassa yrityksessä parhaimmillaan saada aikaan ja onko – joskus kokeellisenkin – teknologian käyttö riskin arvoista. Tekoälyn tarkemmat sudenkuopat ovat vasta teknologisesti esillä. Niiden liiketoiminnalliset sudenkuopat selviävät vasta ajan kanssa.”

Kiviharju muistuttaa, että kybervakuutukset ovat yleistyneet viime vuosina.

”Kuten uusissa vakuutustyypeissä usein on, ensin saatetaan luvata liikoja ja nyt onkin nähtävissä vakuutusehtojen kiristymistä. Lisäksi vakuutusyhtiöt saattavat tehdä yrityksen tietoturvan tason arvioimiseksi tarkastuksen, jotta vakuutus ylipäätään myönnetään.”

Hän tunnistaa, että datan avoimuus on yksi kiistakapuloista liiketoiminnan ja tieteen tekemisen välillä.

”Tekoälyn eli AI:n käyttämää opetusdataa pitää jalostaa paljonkin ennen tekoälyn opettamista. Mitä jalostetumpaa data on, sitä tiukemmin sen jalostaja haluaa pitää siitä kiinni. Datan sulkeminen hidastaa tiedettä, mutta edistää liiketoimintaa jo vakiintuneilla datayrityksillä lyhyellä tähtäimellä ja päinvastoin.”

Kiviharju rakentaa itselleen parhaillaan hyvää kuvaa alueen yritysten kyberturvallisuuteen ja tekoälyyn liittyvistä tarpeista ja visioista.

”Hyviä ideoita tarvitaan aina. Pyrin viemään viestiä osaamisen kehittämisen ja aluekehittämisen tarpeista XAMKille, Aallolle ja tietysti viranomaisille.”

Lisätietoa: Lataa Tehoa tekoälystä pk-yrityksille! -opas: https://www.haaga-helia.fi/fi/ai-tie

Kansikuva: Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Mikko Kiviharju tutkii tekoälyn mukanaan tuomia kyberturvallisuusuhkia. Hän työskentelee Xamkin Kotkan kampuksella ja Aalto-yliopistossa. Kuvassa hän pitää alustusta toimittajille Kotkan kaupungintalon valtuustosalissa.
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

”Halusin kouluttautua korjaavaksi suutariksi, ja valinta on vuosien varrella vain vahvistunut. Tässä työssä parasta on monipuolisuus eli korjaan kaikkea, mikä vain ovesta mahtuu sisään”, Mikkeliin suutarinliikkeen 2,5 vuotta sitten perustanut Raimo Manninen tuumii.

Hän ehti työskennellä muun muassa ääniassistenttina, levystönhoitajana ja liikuntapaikan hoitajana ennen kuin päätti kouluttautua suutariksi. Suomessa on vain yksi alan oppilaitos. Manninen suuntasi Kankaanpäässä suutarin opintoihin vuonna 2013 ja valmistui vuotta myöhemmin korjaavaksi suutariksi.

”Meillä koulutetaan suutareita valmistukseen tai korjaaviksi suutareiksi. Valmistajat rakentavat kengät alusta saakka ja antavat yleensä valmiille kenkäpareille elinikäisen käyttö- ja hoitotakuun. Mietin itse, että valmistus on kuitenkin hidasta ja hintojen on pakko olla korkeat, kun montaa kenkäparia ei taitavakaan valmistaja pysty tekemään kuukaudessa.”

Jalkaväen suutari

Oman yrityksen hän perusti ensin Siilinjärvelle, mistä muutti maaliskuussa 2021 Mikkeliin, ennestään uuteen kaupunkiin. Täältä hänelle tarjottiin sopiva tila hyvien kulkuyhteyksien varrelta Raatihuoneenkadulta.

Yrittäjyys lähti Mikkelissä heti hyvin käyntiin. Määrällisesti eniten Manniselle tuodaan korjattavaksi kenkiä, laukkuja, reppuja, rinkkoja, takkeja ja vöitä. Hän tekee myös kenkien nastoitusta ja venytystä sekä muutamia malleja avaimia.

”Miellän, että olen jalkaväen suutari, jonka asiakkaita ovat periaatteessa kaikki, joilla on jalat eli ihmisten lisäksi myös koirat ja hevoset. ”

Erikoisempiin töihin kuuluvat telttasaunan rakenteiden korjaus, pylväskenkien nahkojen uusiminen, veneiden kuomut tai vaikkapa rokkibändin solistin kovia kokeneiden erikoisvalmisteisten saappaiden kunnostus. Eläimille korjataan erilaisia valjaita ja varusteita.

Verkostoista voimaa

Manninen on kuuluut asiakkailtaan, että parhaina aikoina Mikkelissä oli seitsemänkin suutariyrittäjää. Nyt korjaavia suutareita on vain kaksi.

Kun Manninen sai sähköpostin Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kierrätyshankkeesta, hän innostui saman tien mukaan.

”Kierrätys on asia, johon oikeastaan koko suutaribisnes kiteytyy. Liikkeessäni koneet ja työkalutkin ovat kierrätettyjä. Korjaan ja huollan asiakkaille rakkaita esineitä niin, että ne saavat jatkoaikaa.”

Arki-kierrätyshankkeessa mukana olleet käsityöläiset tutustuivat toisiinsa niin hyvin, että nykyään he suosittelevat toinen toisiaan, jos asiakkaan toivoma korjaustyö näyttäisi sopivan paremmin kollegalle ja hänen konekannalleen toteutettavaksi.

”Pallo lähti kiertämään hyvin, kun tuli tietoa, mitä voi korjauttaa missäkin ja mitä se maksaa. Uskon, että tätä kautta on löytynyt kaikille lisää töitä ja ihmiset ovat saaneet tietoa siitä, minkälaisia osaajia tästä kaupungista löytyy.”

Arki-hanke toteutti myös palveluhakemiston, joka löytyy EcoSairilan verkkosivustolta.

”Kierrätys on tänä päivänä tapetilla. Ihmiset kaipaavat tietoa siitä, mitä voi korjata. Kannattaakin kysyä rohkeasti, kannattaako jotain vielä korjata. Voi soitella tai tulla käymään. On aina helpompaa arvioida, voiko jotain korjata käyttöön, kun sen näkee.”

Töitä uusille tekijöille

Asiakaskuntaan kuuluu etenkin iäkkäämpiä ihmisiä, joille suutareiden palvelut ovat ennestään tuttuja. Manninen on saanut vakioasiakkaita myös alueella lomailevista.

”Hanke julkaisi liitteen meistä osaajista ja sitä kautta tuli hyvin medianäkyvyyttä ja myös uusia asiakkaita. Jopa etelässä asuva, täällä mökkeilevä kaveri ilmoitti saaneensa liitteen kotiosoitteeseensa. Olen tyytyväinen, että mökkiläisiä on tullut asiakkaiksi koko ajan enemmän. Meillä käy myös ulkomailla asuvia mökkiläisiä asiakkaina kesäisin. On ilo palvella paikallisia ja lomalaisia.”

Valikoimaan kuuluu myös kokonaan uusien erikoistuotteiden valmistus.

”Olen tehnyt mittatilaustyönä esimerkiksi riekonpyytäjille haulikon kantovöitä, kun sellaisia ei saa valmiina mistään. Vanhemmat ihmiset toivovat itselleen räätälöityjä koteloita vaikkapa kännykkää varten. Teen vyöt asiakkaan toivomien mittojen mukaan ja osa tuo mieleisensä soljen mukanaan.”

Myytävänä on myös muun muassa hirvennahkaisia takkeja, rukkasia, kengännauhoja, pohjallisia, nahanhoitotuotteita, käytettyjä kenkiä ynnä muuta.

”Nahkojen jämäpalat myyn silppuna eteenpäin. Niitä tarvitsevat käsityöläiset vaikkapa korujen raaka-aineiksi. Hukkaan ei ole tarvinnut niitäkään koskaan laittaa.”

Maksulliseen mainontaan suutariyrittäjä ei ole uskaltanut rahojaan laittaa. Hän päivittää erikoisemmista toimeksiannoista kuvia yrityksen Facebook-sivustolle.

”Yrityksen alkumetreillä tehty lehtijuttu tuo edelleen asiakkaita minulle eli kaikenlainen medianäkyvyys on tärkeää yksinyrittäjälle. Tämä on iso talousalue. Kyllä täältä töitä saattaisi löytyä useammallekin suutarille. Esimerkiksi Pieksämäellä ei ole nykyään suutaria lainkaan.”

Nuoria suutarin verstaan ovesta astuu harvoin sisään

”Monille asiakkaille on utopiaa, mitä suutari tekee. Voi olla, että etenkään nuoret eivät tunne tätä alaa, jos eivät ole sisäistäneet korjauttamisen ideaa. Toisaalta nuoret taitavat käyttää nykyään sellaisia kenkiä, että niitä pystyisi korjaamaan vain harvoin, kun materiaalit ovat mitä ovat. Nuorille tuunaan etenkin larppaukseen liittyviä vaatteita ja kenkiä. Myös urheilupiireistä tulee jonkin verran nuorta asiakaskuntaa.”

Yksi toive hänellä on lähinnä oppilaitosten koulutussuunnittelijoille.

”Olisi hienoa, jos täällä poikkeaisi koululaisryhmiä katsomassa, mitä teen ja minkälainen on suutarin verstas. Olisi tärkeää saada nuoria innostumaan suutarin töistä. Tänne voisi tulla tet-harjoitteluun. Uskon, että kenkiin liittyvät kurssit voisivat kiinnostaa myös kansalaisopistojen opiskelijoita, ja niillehän voisi kutsua opettajiksi myös valmistusta tekeviä suutareita. Voisi olla kursseja, jotka kestävät pitkän viikonlopun, kesäkursseja ja vaikka perinnekenkäkurssejakin. Näin kenkien tekeminen tulisi tutuksi ihmisille.”

Raimo Manninen suosittelee käsityöammatteja muillekin

”Käsillä tekeminen on ihan oma maailmansa. Se, että näkee itse tehdyn työn tuloksen. Tulee paljon onnistumisia, kun montaa asiaa tekee päivän mittaan.”

Nykyään Suutarien päivää juhlitaan 29. elokuuta Suomen menestyneimmän suutarin, Emil Aaltosen, syntymäpäivänä. Tavoitteena on antaa tunnustusta, uskoa ja arvostusta suutareiden käsityölle, yrittäjyydelle ja parantaa toimintaedellytyksiä. Päivä muistuttaa jalkinekorjauksen kannattavuudesta, kierrätyksestä ja osallistavan kiertotalouden todellisesta arvosta.

Tietoa Arjen kiertotalous -hankkeesta

Arjen kiertotalous -hanke toteutettiin Mikkelin seudulla (1.8.2021-31.8.2023) ja sen päämääränä oli edistää kiertotalouden konkreettista toteutumista kehittämällä paikallisten huolto- ja korjauspalveluyritysten toimintaa sekä lisätä niiden tunnettavuutta ja arvostusta. Kohderyhmiin kuuluivat alueen kuluttajat, kesäasukkaat, paikalliset huolto- ja korjausalan yritykset sekä opiskelijat ja opettajat. Hankkeen päätoteuttaja oli Etelä-Savon Koulutus Oy ja osatoteuttaja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Hanketta rahoitti Etelä-Savon Ely-keskus. Hanke päättyi elokuun lopussa 2023.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli alueen kuluttajien tietoisuuden kasvattaminen kiertotaloudesta ja paikallisista huolto- ja korjauspalvelujen käytöstä osana luonnon varojen ja energian säästämistä. Lisäksi kehitettiin Etelä-Savon ammattiopiston huolto- ja korjauspalveluihin liittyvää pedagogiikkaa.

Hankkeessa oli mukana 20 mikro- tai yksinyrittäjäyritystä, joiden toimialassa mainitaan kotitalouden laitteiden, huonekalujen, muiden kestokulutushyödykkeiden tai tekstiilituotteiden huolto, kunnossapito tai korjaus. Heille tarjottiin kiertotalouteen liittyvää koulutusta ja henkilökohtaista ohjausta digitaaliseen markkinointiin.

Yrityksille tehdyssä kyselyssä yrittäjät korostivat kesäasukkaiden merkitystä yritystoiminnalleen. Hankkeessa tehtiin 30 000 kappaleen painos esitteestä ”Vanhasta saa soivan pelin”, jossa esiteltiin paikallisia toimijoita ja palveluja ja joka jaettiin suorajakeluna kesäasukkaille.

Hankkeessa toteutettiin kuluttajille suunnattu kysely, johon saatiin 300 vastausta. Kyselystä kävi ilmi, että kuluttajilla on vaikeuksia löytää huolto- ja korjauspalveluja tarjoavia yrityksiä. Kysyttäessä ”Mitkä asiat saisivat sinua käyttämään näitä palveluja useammin?” vastaajista 31 % kertoi, että palvelujen helpompi löydettävyys lisäisi heidän halukkuuttaan käyttää niitä.

Lisää tietoa:

Korjaus- ja huoltopalvelut kotitalouksille – palveluhakemisto: https://ecosairila.fi/kuluttajille/palveluhakemisto/

Kansikuva: Suutari Raimo Manniselle on tärkeää nähdä itse tehdyn työn tulos.
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Hanketieto: Marianne Hyttinen-Lilja

Mikkeliläinen Silent Steel Oy valloittaa maailmaa kaasutoimisiin, itselataaviin kivääreihin kehittämillään äänenvaimentimilla. Kovan kasvun perustana ovat oma tuotekehitys, tuotteiden patentointi ja ISO 9001 -laatusertifiointi.

Yritys sai alkunsa Harri Sjögrénin oivalluksesta ja asiakkaiden tarpeista. Hän huomasi, että viranomaiskäytössä oli paljon itselataavia aseita, joissa käytettiin perinteisiä, kertalaukeaviin aseisiin tarkoitettuja äänenvaimentimia.

”Aloin kehittää uudentyyppistä läpivirtausäänenvaimenninta itselataaviin aseisiin. Käytännössä siis halusin, että ruutikaasu ja paine purkautuvat vaimentimen läpi suoraan eteenpäin, eivätkä puske takaisin aseeseen ja käyttäjän naamalle haitaten aseen toimintaa ja aseen käyttäjää, kuten perinteisissä äänenvaimentimissa. Myynnissä oleva tuotteemme on siten käyttäjille turvallisempi, ja ase toimii luotettavammin, koska liika kaasupaine ei aiheuta häiriötä aseen toimintaan.”

Tavoitteena oli myös luoda tuote, joka on huollettavissa, kohtuukokoinen ja -painoinen ja jossa on hyvät ääniominaisuudet.

Käytännössä Harri Sjögrén suunnitteli tuotteen, ja sen prototyypit valmisti mikkeliläinen Take-Paja. Tuotteen ensimmäinen testausvaihe toteutettiin 2019.

”Tuotekehitys tapahtuu yrityksen ja erehdyksen kautta. Joka kierroksella opitaan uutta. Voidaan sanoa, että olemme Suomessa ja Euroopassa pioneeri.”

Saman tien vientimarkkinoille

Tuote tuli myyntiin vuonna 2020. Mikkelin ammattikorkeakoulussa kansainvälisen liiketoiminnan englanninkielisen tutkinnon aikaan suorittanut ja sittemmin tutkintoaan päivittänyt Sjögrén avasi itse vientimarkkinat. Hän myös muutti tuotekehitysvaihetta varten perustetun toiminimensä osakeyhtiöksi.

”Vienti kansainvälisille markkinoille alkoi saman tien. Oli selvää jo yritystä perustettaessa, että Suomen markkina on liian pieni ja tuotteen päämarkkinat ovat ulkomailla. Mietin jo alussa, että tuote pitää saada vientiin tai sitten sitä ei tehdä näitä lainkaan. Näkyvyyttä tuotteille on luotu etenkin sosiaalisen median kanavissa. Tuotteillamme on maailmalla jakelijoita, joista monien kanssa yhteistyö on käynnistynyt heidän otettuaan yhteyttä.”

Tuotannosta 95 prosenttia menee vientiin. Siitä 80 prosenttia lähtee Eurooppaan ja loput Afrikkaan ja Aasiaan.

”Tällä hetkellä Eurooppa alkaa olla jo hyvin katettu, ja vienti rullaa tärkeimmissä maissa hyvin. Emme toimi vielä kaikilla isoilla markkinoilla nykyisellä tuotantokapasiteetillamme. Ajattelen niin, että edetään jalat maassa ensin Euroopan markkinoilla ja saadaan prosessit ja tuotantokapasiteetti kuntoon, kun tässä ei ole kiire mihinkään. Askel askeleelta.”

Silent Steelin äänenvaimentimien loppukäyttäjiä maailmalla ovat etenkin eri viranomaistahot, kuten eri maiden puolustusvoimat, poliisit, tullit ja rajalaitokset. Lisäksi tuotteita on myös yksityiskäytössä esimerkiksi urheiluampujilla ja reserviläisillä.

Turvallisuusalan tuotteiden vienti on luvanvaraista.

”Käytännössä kaikkien tuotteiden vienti vaatii vientiluvan. EU:n sisämarkkinoilla sitä nimitetään siirtoluvaksi ja EU:n ulkopuolella vientiluvaksi. Tämän toimialan vientiluvat haetaan joko poliisihallitukselta tai puolustusministeriöltä, tuotteista riippuen.”

Kotimainen tuotantoketju

Mikkeliläisyrityksen tuotteet kootaan yrityksen uusissa 260 neliömetrin toimitiloissa, jotka on räätälöity Kauppakeskus Setriin. Tuotteiden osat valmistetaan Mikkelin seudulla tai muualla kotimaassa.

”Koneistuksen ja pintakäsittelyn tekevät alihankkimamme. Meillä on tällä hetkellä yksi henkilö tekemässä kokoonpanoa. Olen suunnitellut tuotteet niin, että niiden kokoonpano on nopeaa ja helppoa. Täten pystymme toimittamaan isotkin tilaukset nopeasti jakelijoille. Alihankkijoiksi olen valinnut isoja yrityksiä, joten pystymme nostamaan tarvittaessa nopeasti kapasiteettia ketjun eri osissa.”

Sjögrén käytti tuotteiden patentoinnissa ammattimaista patenttitoimistoa. Hän suosittelee samaa muillekin tuotekehitystä tekeville.

”Patentointi on oma hommansa. Kun sen tekee hyvä patenttitoimisto, aikaa ja rahaakin säästyy. Saimme ensin patentin kotimaahan ja samalla PCT-patentin 180 maahan. Nyt meillä on patenttihakemus sisässä isoihin vientimaihin samoilla spekseillä kuin kotimainen patentti on myönnetty.”

Päätökseen on saatu myös ISO 9001-laatusertifiointi.

”Kun työskentelemme valtiollisten toimijoiden kanssa, sitä varten tarvitaan sertifikaatteja. Sanoisin, että ISO 9001-laatusertifikaatti vaati enemmän työtä kuin patentointi, mutta siinäkin oli apuna kokenut konsultti. Itselläni ei olisi aika eikä osaaminenkaan riittänyt siihen byrokratian määrään. Toki vaatii aikaa, kun konsultille kuvaa yrityksen eri prosessit. Sertifiointiprosessiin on varattava aikaa ja rahaakin, sillä prosessi on varsin kallis.”

Kasvu rahoitetaan kassavirralla

Sjögrén ehti työskennellä myynnin ja myynnin johtamisen tehtävissä Mikkelissä 25 vuotta. Silent Steelin lähdettyä kasvukiitoon, hän ryhtyi täysipäiväiseksi yrittäjäksi toukokuussa.

Yrityksessä on osakkaana ja hallituksen puheenjohtajana Wellgio Medical Oy:n toimitusjohtaja Juha Aalto, jolla on pitkän linjan kokemus sijoittajana.

”Hän on pitkän linjan yrittäjä ja bisnesenkeli, jonka osaaminen ja kontaktit ovat olleet hyvin arvokkaita.”

Harri Sjögrén kokee saaneensa joustavasti tukea ja neuvoja myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiantuntijoilta.

”Yrityksen alkuaikoina sain vinkkejä etenkin tuotekehityksen rahoitusmuodoista. Mikseiläisiltä on saanut jo puhelimessa hyviä neuvoja, joiden avulla olen säästänyt paljon aikaa. On tärkeää, että meillä on täällä toimija, joka tuntee kentän ja jolla on tietotaitoa ja kontaktit laajalle. Myös nämä tilat löytyivät, kun soitin Marjo Niittuaho-Nastolinille ja hänellä oli vinkata näistä tiloista, jotka räätälöitiin sitten juuri meille sopiviksi erilaiset turvallisuusnäkökohdat huomioiden.”

Sjögrén on tyytyväinen siihen, että Silent Steel toimii velattomana, ja kasvu pystytään rahoittamaan kassavirralla. Nuoren yrityksen liikevaihdon kasvuprosentit ovat nyt alkuvaiheessa olleet kolminumeroisia.

”Viime vuonna liikevaihtomme oli noin puoli miljoonaa euroa ja siitä tuottoa jäi noin 180 000 euroa. Tänä vuonna tavoitteena on miljoonan euron liikevaihto.”

Jääräpäisyys vie eteenpäin

Sjögrén on ehtinyt vuosien varrella olla monessa mukana. Hän on edelleen mukana kehittämässä mikkeliläiseen Hotelli Heimariin liittyvää kiinteistöliiketoimintaa. Lomakeskuksen omistajat odottavat kaavaratkaisua, jonka jälkeen päätetään, miten edetä uudisrakentamisen kanssa. Tänä kesänä Heimarista ovat tilanneet palveluita etenkin erilaiset yritykset ja organisaatiot. Varsinaista yleisölle avointa hotelli- ja matkailutoimintaa pyörittävät jatkossakin toimialaa tuntevat yhteistyökumppanit.

Omassa yrittäjyydessään Sjögrén pitää tärkeänä päättäväisyyttä ja rohkeutta.

”Asetan itselleni tavoitteita ja mietin, miksi teen mitäkin ja ajan sitten loppuun asti päättäväisesti. Jos jokin asia ei onnistu, niin kokeilen uudelleen. Tuotekehityksenkin kanssa on tullut hakattua päätä seinään monta kertaa. Eli minua ohjaa se, että on tavoitteet ja pidän niistä kiinni. Tarvittaessa jopa jääräpäisesti.”

Silent Steel arvioitiin viime vuonna maakunnan neljänneksi nopeimmin kasvavaksi yritykseksi.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Vahvaa tuotekehitystä tekevä mikkeliläinen ohjelmisto- ja järjestelmätoimittaja Observis Oy aikoo kasvaa merkittäväksi CBRN-alan asiantuntijaorganisaatioksi. Vientikauppa käy niin hyvin, että yritys rekrytoi nyt merkittävän joukon uusia osaajia.

Vuonna 2011 perustetulla yrityksellä on kaksi liiketoiminta-aluetta. Yritys on jo pidempään keskittynyt toimimaan ohjelmistopalveluiden asiantuntijana raideliikenneprojekteissa.

Omaa tuotekehitystä ovat CBRNe-järjestelmät, jotka yhdistävät asiakkaan käytössä olevat erilaiset laitteet ja niiden ohjelmistot yhteensopiviksi.

”Tavoitteemme on olla CBRNe-toimialalla johtava asiantuntijaorganisaatio, joka toimittaa järjestelmiä ja tuo maahan laitteistoja”, yksi yrityksen kolmesta perustajasta, liiketoimintajohtaja Heikki Isotalus linjaa.

Yrityksen tilauskanta on kovassa kasvussa. Tärkeimmät asiakkuudet löytyvät tällä hetkellä Lähi- ja Kaukoidästä, Euroopasta ja kotimaasta.

”Turvallisuusala on verkostomainen toimintaympäristö. Meillä on mahdollisuudet laajentua uusille alueille ja mantereillekin.”

Tyypillisesti yrityksen asiakkaat löytyvät julkiselta puolelta. Kotimaassa potentiaalisia asiakkaita ovat muun muassa poliisi, pelastuslaitokset, puolustusvoimat ja tulli.

”Suurin osa turvallisuusalan kilpailutuksista on sellaisia, ettei edes niiden tuloksia julkisteta.”

Mittava tilaus Malesiaan

Viimeiset 1,5 vuotta työn alla on ollut merkittävä tilaus Kaukoitään. Malesian tiedeministeriö on tilannut kemian laitokselleen laboratoriokontin, jonka avulla voidaan havainnoida erilaisia haitallisia aineita. Yli yhdeksänmetristä konttia on koottu kevään ajan OR Groupin Seuralan tehdasalueella.

Observis on kehittänyt järjestelmät, jotka yhdistävät kontissa olevat erilaiset laitteet toimimaan yhteensopivasti. Kontti lähtee kohti Malesiaa kesäkuun aikana, ja sitä käytetään paikan päällä kuorma-auton alustalta käsin. Observisläiset ovat kehittäneet konttiin järjestelmiä 1,5 vuotta, ja viimeiset puoli vuotta konttia on sisustettu. Projektista kiinnostuneet asiakkaat ovat voineet myös tutustua konttiin paikan päällä.

”Meillä on ollut tässä projektissa mukana suuri joukko mikkeliläisiä alihankkijoita, jotka ovat osallistuneet suunnitteluun, sähköistykseen, rakentamiseen ja kalustukseen. Mukana on ollut konepajojakin. Käytämme alihankkijoita paljon muissakin projekteissa etenkin kokoonpanossa. Tätä kautta toiminnallamme on paljon vaikutusta lähiympäristöömme.”

Lähivuodet kasvetaan kovaa

Koronavuosina yrityksen kasvua jarrutti muun muassa maailmanlaajuinen komponenttipula, minkä takia toimitukset saattoivat viivästyä. Nyt yrityksen tilauskirjat kertovat, että lähivuodet kasvetaan kovaa vauhtia.

Pääkonttori sijaitsee Mikkelissä Jääkäri 1 -yritystalossa. Tänä keväänä avattiin toimipiste Kuopioon. Observis Oy:llä on myyntikonttori myös Abu Dhabissa Arabiemiraateissa, missä toimintaa vetää toimitusjohtaja Tommi Kainulainen.

Yrityksen liikevaihto kasvaa vuoden 2021 tilikauden 1,68 miljoonasta eurosta moninkertaiseksi lähivuosina.

Uusille osaajille kiinnostavia tehtäviä

Kun yritys aloitti toimintansa, sitä pyöritti kolme CBRNe-järjestelmiin erikoistunutta perustajaa. Reilussa 10 vuodessa osaajajoukko on kasvanut kolmeenkymmeneen.

Parhaillaan yritys etsii laajaa joukkoa uusia osaajia myyntiin sekä ohjelmisto- ja järjestelmäkehitykseen.

Tavoitteena on palkata ohjelmistokehitykseen 3-5 ihmistä, jotka hallitsevat java-ohjelmoinnin, omaavat laajan ymmärryksen tietoteknisistä laitteista, nauttivat ongelmien ratkaisusta ja haluavat oppia uutta.

”Ihanne olisi saada tiimiin osaajia, joilla on muutaman vuoden kokemus ylätason ohjelmointikehitystehtävistä ja elektroniikasta. Hyvän koulutuspohjan antaa ylempi korkeakoulututkinto, jossa tutuksi ovat tulleet automaatio, elektroniikka ja sähkötekniikka. Niiden kaikkien osaamisesta on etua isoissa projekteissamme.”

Kotimaan myyntiin etsitään kokenutta, alaa tuntevaa asiantuntijaa myyntipäälliköksi, jolla on kokemusta julkisen puolen kilpailutuksista, tarjousten teosta sekä sopimusten laadinnasta.

”Koska asiakkuutemme ovat julkisella puolella, olisi tärkeää, että myyntipäällikkömme seuraisi alan asioita ja olisi tietoinen tulossa olevista kilpailutuksista. Olisi hienoa, jos myyntipäälliköllämme olisi taustaa jostain turvallisuusalan organisaatiosta ja kokemusta teknisistä mittalaitteista. Raideliikenteen järjestelmien myyntiin ja asiakkuuksien hoitoon haemme myös yhtä sen alan osaajaa”, Isotalus kertoo.

Työtä löytyy myös projekti-insinöörille, jolla on valmius matkustaa ja kielitaitoa.

”Projekti-insinööriksi etsimme itsenäistä ihmistä, jolla on osaamista sähkötekniikasta, elektroniikasta, mekaniikasta, automaatiosta ja/tai IT-järjestelmistä. Ideaali tilanne olisi, että hän pystyy hoitamaan matkan päällä erilaisia toimituksiin liittyviä asioita itsenäisesti.”

Mikkeliin etsitään lisäksi myös IT administrator -tittelillä osaajaa, jolla on vankka järjestelmäosaaminen sekä kokemusta IT-järjestelmien pystytyksestä ja ylläpidosta.

”Hän olisi sellainen kekseliäs IT-järjestelmäosaaja, jonka ei itsensä tarvitse osata koodata kaikilla ohjelmointikielillä.”

Kasvun tueksi yritys kaavailee myös henkilöstö- ja taloushallintoon lisäresursointia.

”On tärkeää, että meillä on tarjolla erilaisia työaika- ja etätyövaihtoehtoja. Haluamme myös varmistaa, että työntekijämme viihtyvät meillä jatkossakin.”

Mahdollisuus opiskella lisää

Vauhdilla kasvava ja kansainvälistyvä yritys tarjoaa mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

Yritys kannustaa työntekijöitään myös opiskelemaan lisää alaa. Parhaillaankin yksi työntekijöistä tekee väitöskirjaa, muutama jatkaa maisteriopintojaan syksyllä ja yksi alkujaan opistopohjainen osaaja jatkaa opintojaan Xamkissa.

”Meillä on hyviä kokemuksia myös suoraan koulusta tulleista osaajista, kunhan heille annetaan aikaa kasvaa. Meillä on tietty määrä nuoria talentteja töissä, mutta silloin kun meillä on suuria projekteja meneillään, nuorten valmentamiseen on vain rajallisesti aikaa”, teknologiajohtaja Ville Kanerva muistuttaa.

Turvallisuusalalla toimiville yrityksille on korkea vaatimustaso, mikä näkyy esimerkiksi vaadittavina standardeina ja turvallisuusauditointeina. Samalla niihin liittyvä kehitystyö vahvistaa myös yrityksen kasvupotentiaalia.

”Olemme tehneet tuotekehitystä viime vuosina pitkälti Business Finlandin rahoittamana. Seuraava luonnollinen askel on kasvattaa tuotekehityshankkeiden kokoa ja hakea rahoitusta yhdessä eurooppalaisten yhteistyöyritysten kanssa EU:lta.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Yksi maakunnan vauhdikkaimmin kasvavista pk-yrityksistä, pieksämäkeläinen Pro-Tot Oy, laajensi Mikkeliin kuutisen vuotta sitten ja etsii nyt uusia osaajia palkkalistoilleen.

Pro-Tot Oy tuottaa tällä hetkellä asiakkailleen palveluja kolmelta paikkakunnalta käsin. Oma valmistus on keskitetty Pieksämäelle. Suurin osa suunnittelijoista työskentelee kolme vuotta sitten Kuopioon perustetussa toimipisteessä. Mikkelissä toteutetaan asiakasyrityksille räätälöityjä kokoonpano-, asennus-, kunnossapito- ja huoltoprojekteja.

Yritys toimii Mikkelissä Temmikuja 4:ssä sijaitsevassa yksikössä, jossa sillä on toimisto sekä halli pienimuotoista valmistusta varten. Mikkelille leimallisia ovat elintarviketeollisuuteen ja sairaalatuotevalmistukseen liittyvät asiakkuudet.

Mikkelissä työskentelee yrityksen kehitysjohtaja Aki Väisänen osan viikosta, työnjohtaja Jani Jukarainen sekä kolme asentajaa, jotka jalkautuvat työskentelemään asiakasyritysten tiloihin.

Mikkelissä on erikoistuttu kunnossapidon ja ennakkohuollon suunnitteluun. Uusille hitsareille ja asentajille löytyy töitä vaikka saman tien.

”Asenne ratkaisee eli meitä kiinnostavat ihmiset, jotka haluavat oppia näitä töitä. Meillä on tiimeissä niin kokeneita osaajia ja juuri koulusta valmistuneita. Haluamme löytää osaajia, joita kiinnostavat hitsaus sekä teollisuuden asennus- ja kunnossapitotyöt. Meillä on muissa toimipisteissä myös oppisopimusopiskelijoita, mutta Mikkelissä tätä mahdollisuutta ei ole tarjota ennen kuin saamme rekrytoitua lisää osaajia”, Väisänen sanoo.

Insinöörejä tarvitaan kehitystehtäviin

Myös insinööritaustaisille osaajille löytyy töitä. Heiltä toivotaan kiinnostusta alaan tai kokemusta kunnossapito- ja ennakkohuoltotehtävistä sekä toimimisesta yksikön päällikkönä.

”Insinööritaustaiset osaajat pystyvät kehittämään asiakasyritysten prosesseja. He voivat myös tuottaa laskelmia ja tunnuslukuja asiakkaille ja meille, jotta pystymme reagoimaan oikeaan aikaan asiakasympäristössä oleviin erilaisiin prosesseihin. Näihin tehtäviin hyvä koulutuspohja on esimerkiksi kone- tai automaatioinsinöörin tutkinto tai miksei myös DI-tutkinto.”

Töitä löytyy myös ostajalle, joka vastaisi materiaalien ostoista ja logistiikasta nyt, kun toimitaan useilla eri paikkakunnilla.

”Minulle voi soitella suoraan ja kertoa osaamisestaan, niin töitä meiltä kyllä löytyy tästä alasta kiinnostuneille. Kun on avoimin mielin liikkeellä, meiltä kyllä löytyy monenlaisia tehtäviä erilaisille osaajille.”

Uusia työpaikkoja 20 tänä vuonna

Väisänen itse valmistui aikanaan Mikkelin teknillisestä oppilaitoksesta koneteknikoksi ja työskenteli myös ulkomailla Mölnlycke Oy:llä ja sittemmin Moilas Oy:ssä tuotantojohtajana. Nykyään hän kehittää täysipäiväisesti Pro-Tot Oy:n toimintoja. Yrityksen huima kasvu edellyttää jatkuvaa rekrytointia.

Yrityksessä on tällä hetkellä 54 työntekijää. Heistä 20 aloitti viime vuonna. Tänä vuonna tavoitteena on palkata kuluvana vuonna jälleen yli 20 uutta työntekijää.

Mikkelissä voitaisiin kasvaa vauhdilla

Pro-Tot Oy kehittää toimintaansa laajalla rintamalla kaikilla kolmella paikkakunnalla. Vuonna 2016 perustetun Mikkelin toimipisteen kasvua on jarruttanut jatkuva työntekijäpula.

”Täällä meillä on ollut koko ajan suurimmat ongelmat löytää uusia työntekijöitä. Esimerkiksi Kuopioon kolme vuotta sitten perustetussa toimipisteessä työskentelee jo 20 ihmistä. Meillä olisi Mikkelissä tavoite kasvaa samaa tahtia. Tähän asti tilanne on ollut sellainen, että välillä on jouduttu sanomaan ei oota asiakkaille.”

Mikkelissä yritys on ratkaissut työvoimaongelmia myös lisäämällä yhteistyötä alihankkijoiden kanssa. Alihankkijayritysten työntekijöitä onkin Pro-Tot Oy:n asiakasyrityksissä tällä hetkellä enemmän töissä kuin yrityksen omia asentajia.

”Haluaisimme löytää Mikkelin seudulta lisää kumppaneita, joiden kanssa voitaisiin solmia yhteistyösopimuksia. Etsimme nyt koneistamoja yhteistyökumppaneiksi. Meillä on Pieksämäellä käytössä seitsemän konetta koneistukseen, mutta tilauksia olisi enemmän kuin niillä pystytään toteuttamaan. Tämä on tietysti positiivinen ongelma, mutta kyllä tässä saa päätä raapia, että se saataisiin ratkaistua.”

Yritys kouluttaa ja sitouttaa

Yrityksessä uskotaan jatkuvaan oppimiseen. Tämä näkyy koko henkilöstölle niin, että koulutuksia on meneillään eri henkilöstöryhmille koko ajan.

”Esimerkiksi hitsarimme ovat käyneet kymmenenpäiväisen koulutusjakson, jonka on vetänyt ulkopuolinen, kokenut kouluttaja. Samoin koneistajamme ja työnjohtajamme käyvät heille räätälöityjä koulutuksia vuosittain.”

Mikkelissä työnjohtajana työskentelevä Jani Jukarainen kuvaa, että häntä itseään innostaa yrityksen ilmapiiri. Asioita tehdään tosissaan ja hyvällä asenteella. Hän tuli Mikkelin yksikköön töihin sen perustamisvaiheessa levyseppähitsaajaksi.

”Olen tykännyt olla täällä töissä. Tämä ei ole mitään perusjäykkää perinteistä toimintaa, vaan täällä on aina huumori mukana. Olen nähnyt, miten tämä on lähtenyt kasvamaan pienestä. Uudet työntekijät voivat luottaa siihen, että heidät perehdytetään kunnolla. Perehdytys kestää aina useita päiviä, jollei viikkojakin. Ja kun eteen tulee uusia haasteita, niin ne opetellaan kunnolla.”

Pro-Tot Oy aikoo kasvaa vauhdikkaasti myös lähivuodet. Kasvun tueksi on otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä sekä laatujärjestelmä 9001. Käyttöön otetaan myös vastuullisuuteen, ympäristöön ja työturvallisuuteen liittyvät toimintamallit.

”Pyöritämme info-tv:tä, johon päivitämme viikoittain uudet diat. Haluamme, että kaikki tietävät, miten yrityksellä menee taloudellisesti. Toiminnan läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta emme tingi. Meille on tärkeää sitouttaa ihmiset. Laatuauditoinnissa saimmekin hyvää palautetta siitä, miten meillä on täällä toimitiloissa siistiä, asioita tehdään laatu edellä ja koko henkilöstö osallistuu kehittämiseen. Tunnuslukumme ovat hyvät ja ne paranevat koko ajan. Haluamme tuoda ison korporaation parhaat puolet vauhdittamaan yrityksemme kasvua”, Väisänen kertoo.

Oppilaitosyhteistyötä pitäisi tiivistää

Pro-Tot Oy on paikallisesti vielä mikkeliläisille tuntematon, vaikka yrityksen huima kasvu ja kunnianhimoinen kehittäminen näkyvätkin julkisuudessa.

”Toivoisin, että meidät tunnettaisiin 55 ammattilaista ja laajaa alihankkijajoukkoa työllistävänä kasvavana pk-yrityksenä, joka on erikoistunut projektijohtamiseen, automaatioon ja suunnitteluhankkeisiin. Meillä on tarjota myös erilaista asiantuntijuutta ja konsultaatiota. Yksittäisten ongelmien sijaan pystymme ottamaan vastuuta kokonaisuuksista, jotka liittyvät teollisuuden erilaisiin tuotanto- ja kunnossapitoprojekteihin. Voimme sparrata ja haastaa vaativia tuotannon ongelmia ja tuottaa näkemyksiä siitä, miten tuotanto saadaan toimivammaksi ja vähennettyä hävikkiä.”

Alueen koulutusorganisaatioille hänellä on toive.

”Tykkäämme tehdä töitä nuorten kanssa. Olen ehdottanut alan oppilaitokselle kummioppilasjärjestelmää, että me tarjoaisimme harjoittelupaikkoja ja kesätöitä kummioppilaillemme, mutta haluaisimme samalla osallistua opetuksen suunnitteluun, kun tiedämme, mitä taitoja alan yrityksissä kaivataan. Tämä ei ole kuitenkaan saanut tulta. Oppilaitoksissa nuori sähköasentaja oppii täällä esimerkiksi omakotitalon sähköjohdotuksen, mutta me tarvitsisimme ihmisiä, jotka ymmärtävät taajuusmuuntajien asennuksista ja servomoottoreista. Olisi hienoa, jos oppilaitokset kuuntelisivat meitä alan yrityksiä ja räätälöisivät opetusta tarpeen mukaan, että maakuntaan saataisiin kasvuyrityksiä ja lisää työpaikkoja.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kansikuva: Työnjohtaja Jani Jukarainen ja kehitysjohtaja Aki Väisänen (oik.) etsivät uusia työntekijöitä vauhdittamaan Pro-Tot Oy:n Mikkelin yksikön kasvua.

Tässä juttusarjassa esittelemme kansainvälisen osaajan ja eteläsavolaisen työnantajan välistä yhteiseloa. Norjassa syntynyt ja kasvanut, nykyään KasvuEsedussa työskentelevä Thomas Landsem haluaa olla nostamassa Mikkeliä lentoon myös kansainvälisellä tasolla.

Thomas Landsem löysi työnsä KasvuEsedun kasvumyyjänä hieman sattumalta. Vuonna 2022 hän osallistui Mikkelin Kehitysyhtiö Miksein järjestämään Business Blender -yrittäjätapahtumaan ja tutustui siellä erääseen KasvuEsedun työntekijään, joka vakuuttui Landsemin osaamisesta.

– Meillä oli tarvetta yrityskontaktointia tekevälle työntekijälle ja palkkasimme Thomasin aluksi tuntitöihin. Yleensä meillä on tapana bongata uusia työntekijöitä ja tehdä löytöjä headhunting-menetelmällä isojen työnhakuprosessien sijaan, kertoo KasvuEsedun toimitusjohtaja Teija Pylkkänen.

Taustasta on enemmän hyötyä kuin haittaa

Landsem on syntynyt ja kasvanut Norjassa, ja hänellä on monenlaista kokemusta myynnin ja asiakaspalvelualan töistä. Hän laskeskelee, että elämänsä aikana hänellä on ollut yhteensä 25 työsuhdetta Norjassa ja Suomessa. Ennen KasvuEsedulla työskentelyä hän teki reilut kolme vuotta myyntialan reissutyötä ympäri Suomea ja rakensi vuoden ajan mikkeliläisen startup-yrityksen vientiä.

Landsemilla on myös oma vientikonsultointia tekevä yritys ExpoLand, joka auttaa yrityksiä erityisesti Suomesta muihin Pohjoismaihin suuntautuvissa vientiprojekteissa.

– ExpoLandin palveluihin kuuluvat muun muassa vientikanavien rakentaminen, kontaktointi ja tulkkaus- ja käännöstyöt yrityksille, jotka haluavat aloittaa vientiä Pohjoismaihin, Landsem kertoo.

KasvuEsedussa Landsem vetää yritysyhteistyöhön liittyvää kokonaisuutta osa-aikaisella työajalla. Teija Pylkkäsen mukaan Landsemin taustasta on työssä enemmän hyötyä kuin haittaa.

– En tiedä, mistä esimerkiksi Thomasin myyntihenkisyys tulee, mutta kaikilla syntyperäisillä suomalaisilla ei ole samanlaista taitoa lähestyä yrityksiä yhtä välittömästi ja viedä keskustelua samalla tavalla eteenpäin kuin hänellä.

Kielioppivirheille löytyy ymmärrystä

Pylkkäsen mukaan KasvuEsedun rekrytoinneissa ei oikeastaan ole väliä, mistä ihminen on lähtöisin. Yrityksessä työskentelee tälläkin hetkellä useita kansainvälisen taustan omaavia työntekijöitä.

– Palkkasimme juuri ukrainalaistaustaisen työntekijän tukemaan ukrainalaisten osaajien palkkaamista eteläsavolaisiin yrityksiin, Teija Pylkkänen kertoo.

Landsemin äidinkieli on norja. Hän puhuu myös sujuvaa suomea – niin sujuvaa, ettei esimerkiksi Teija Pylkkänen useinkaan muista, mistä Landsem on kotoisin. Lisäksi Landsemin kielitaitojen listaan voi lisätä myös sujuvan englannin sekä ruotsin ja tanskan.

Suomeksi kirjoittaminen on Landsemille joissain työtehtävissä haaste.

– Joskus tehtäviä räätälöidään sen mukaan: jos tehdään esimerkiksi esitteitä, niille tehdään ylimääräinen kielitsekkaus, Pylkkänen kertoo.

Landsem on oppinut suomen kielen itse, mutta on pohtinut, että kenties kielioppia pitäisi ottaa vielä paremmin haltuun kielikurssilla.

– Saan töissä aika paljon anteeksi ja ymmärrystä kielioppivirheille, koska kollegat ja asiakkaat tietävät, etten ole suomalainen, Landsem sanoo.

Landsemin työ KasvuEsedussa on tällä hetkellä pitkälti kontaktointia ja myynnin kehittämistä paikallisten yritysten kanssa. Hän myös opettaa myyntiä yrittäjyyttä opiskeleville.

– KasvuEsedussa haluamme olla aktiivisesti apuna paikallisten yritysten kasvussa ja kehityksessä, ja meillä on siihen paljon annettavaa. Kun yrityskenttä on vahva, ihmiset jäävät ja hakeutuvat tänne asumaan, kaupungilla menee hyvin ja opiskelijoita riittää. Haluamme ruokkia hyvää kierrettä, Landsem sanoo.

KasvuEsedun palveluissa hyödynnetään myös työntekijöiden osaamista.

– Jos yritys on kiinnostunut esimerkiksi selvittämään Norjan tai Ruotsin markkinoita ja vientiä Pohjoismaihin, voimme hyödyntää muun muassa kielitaitoani ja ottaa projektiin muutakin osaamista firman sisältä, Landsem sanoo.

“Yritysten pitää uskaltaa katsoa rajojen ulkopuolelle”

Landsem haluaa olla vahvasti mukana Mikkelin kehityksessä. Hänen sydäntään lähellä on erityisesti Pohjoismaiden yhteistyö ja pohjoismaisten liikesuhteiden edistäminen.

– Minulla on vahva palo vahvistaa suomalaisten yritysten yhteyksiä etenkin Norjaan. Kaikkialla pohjoismaissa markkinat ovat hyvin samantyyppiset, joten jos jokin tuote tai palvelu myy hyvin Suomessa, miksei se myisi Norjassakin? Suomella on Nokian jäljiltä hyvä maine Norjassa, ja siellä tiedetään, että suomalaisten kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä, Landsem sanoo.

Landsemin mielestä myös Mikkelissä pitäisi uskaltaa tavoitella rohkeammin isompia ympyröitä.

– Meillä on Mikkelissä monen eri alan osaamista yrityksissä ja Xamkissa, Esedussa ja Aalto-yliopistossa. Yritysten pitäisi rohkeammin etsiä oppilaitoksissa olevaa osaamista, uskaltaa ottaa riskejä muualta tulevien palkkaamisessa ja katsoa rajojen ulkopuolelle aktiivisesti. Mikkeliä pitää saada nostettua isommaksi myös kansainvälisellä tasolla. Se vaatii rohkeutta ja avoimuutta myös poliittisilta päättäjiltä.

– Myös Mikkelin turismia voitaisiin kasvattaa paljon enemmän. Etenkin pohjoismaisille turisteille tällä seudulla on monenlaisia helmiä esimerkiksi luontomatkailussa. Matkailualan yritykset voisivat kehittää aktiivisemmin kimpassa paketteja, joita markkinoitaisiin erilaisille ikäryhmille. Mikkeli pitää saada lentoon!

Kuinka Landsem alunperin päätyi Mikkeliin? Hän naurahtaa, että kaiken takana on nainen.

– Vaimoni on syntynyt ja kasvanut Ristiina-Mikkeli-akselilla, ja tapasimme lukioikäisinä, kun opiskelin vaihto-oppilaana Helsingissä ruotsinkielisessä lukiossa. Nyt meillä on neljä lasta, joista vanhin on ensimmäisellä luokalla, ja pari vuotta sitten valmistunut talo kymmenen kilometrin päässä Mikkelin keskustasta, Landsem kertoo.

Asuinpaikka valikoitui vaimon kotiseudulle myös siksi, että lukion jälkeen Landsem pääsi opiskelemaan Mikkelin ammattikorkeakoulun – nykyään Xamkin – kansainväliselle tradenomilinjalle, josta hän valmistui 2019. Hän harkitsi opintoja myös Norjassa, mutta valitsi Mikkelin.

– Täällä on hyvä olla. Viihdyn tosi hyvin etenkin Itä-Suomessa, ja Mikkeli on keskeinen paikka Itä-Suomessa, Landsem sanoo.

“Fakta on, että Suomessa eivät työntekijät riitä“

Sekä Thomas Landsem että Teija Pylkkänen ovat sitä mieltä, että Etelä-Savossa hukataan tällä hetkellä valtavasti potentiaalia, jota kansainvälisiltä osaajilta löytyy. Vaikka tilanne ulkomaalaisten palkkaamisessa on hieman parantunut lähivuosina, työllistymisessä on vielä esteitä.

– Maahanmuuttajissa on monen alan osaamista, kuten lakimiehiä, lääkäreitä ja insinöörejä, mutta kieli on usein este rekrytoinnille. On kuitenkin huono ratkaisu, että koulutamme osaajia täällä ja sitten päästämme heidät pois, kun he ovat kuitenkin tänne asettautuneet. Fakta on, että Suomessa eivät työntekijät riitä ja heitä pitää hakea jostain muualta, Teija Pylkkänen sanoo.

Landsem on tavannut Mikkelissä useita ulkomaalaisia osaajia, jotka ovat pyytäneet häntä auttamaan heitä työn löytämisessä.

– Usein he ovat jopa Xamkilta tai Aalto-yliopistosta valmistuneita, suomalaisen koulutuksen saaneita, jotka eivät ole onnistuneet työllistymään Etelä-Savossa. Siksi moni lähtee suoraan valmistuttuaan töihin Helsinkiin. Sitten Mikkelissä ihmetellään, miksi Helsinki kasvaa mutta Mikkeli ei, Landsem toteaa.

Apua kansainväliseen rekrytointiin

KasvuEsedu auttaa yrityksiä myös kansainvälisissä rekrytoinneissa, viime aikoina esimerkiksi ukrainalaisten työllistämisessä, josta on monilla yrityksillä erittäin hyvät kokemukset. Kielimuurin ylittämiseen on olemassa erilaisia apuvälineitä.

– Työnantajat kertovat, että muualta tulleet tekevät töitä ihan loistavasti. He tuovat yritykseen aina uutta virtaa ja osaamista. Monella työpaikalla kommunikoidaan esimerkiksi Google Kääntäjän tai sen ja Whatsapp-viestien avulla, ja myös uusia kielityökaluja on kehitetty, Teija Pylkkänen sanoo.

Pylkkäsen mukaan kansainvälisten työntekijöiden rekrytointi voi aiheuttaa myös pelkoja esimerkiksi työpaikkojen henkilöstössä. Moni taho kuitenkin tukee ja auttaa rekrytoinneissa.

– Me tarjoamme esimerkiksi Ely-keskuksen maksamaa työhönvalmennuksen palvelua kansainvälisille työntekijöille. Jos sopivien osaajien löytäminen on vaikeaa, meidän kontaktiemme kautta sellaisen voi löytää.

Landsemin mielestä yritykselle voi olla etua palkata työhön joku muu kuin natiivisuomalainen, esimerkiksi alueen oppilaitoksissa opiskeleva tai sieltä valmistunut kansainvälinen opiskelija.

– Muualta tullut voi tuoda yritykselle uusia markkinoita ja kasvu- ja kehityspotentiaalia. Jos ei uskalla palkata pidemmäksi aikaa, voisiko vaihtoehtona olla määräaikainen työ, tai sitten työssäoppimaan tai työkokeiluun ottaminen?

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti

Kansikuva: KasvuEsedu on Etelä-Savon Koulutus Oy:n tytäryhtiö, joka järjestää koulutuspalveluita ja muita osaamisen kehittämisen palveluita varsinkin alueen elinkeinoelämää palvellen. Yrityksessä työskentelee tälläkin hetkellä useita kansainvälisen taustan omaavia työntekijöitä.

Uudessa juttusarjassa esittelemme kansainvälisen osaajan ja eteläsavolaisen työnantajan välistä yhteiseloa. Brasiliasta lähtöisin oleva Ulisses Camargo rakastui Saimaan alueeseen ja työskentelee nyt mikkeliläisessä Mindhivessa tekoälyasiantuntijana ja tuotantopäällikkönä.

Järvimaisemissa Juvalla sijaitseva yli satavuotias vanha mylly. Se oli oikeastaan syy, jonka vuoksi Ulisses Camargo päätyi Etelä-Savoon ja siihen missä hän on nyt, kertomaan tarinaansa mikkeliläisen it-yrityksen Mindhiven sohvalle toimitusjohtaja Ville Venäläisen viereen.

Camargo oli opiskellut biologiaa ja muuttanut Brasilian Manauksesta Helsinkiin suorittamaan tohtorintutkintoaan vuonna 2012. Maisterintutkielmaansa varten hän nauhoitti kymmeniä tuhansia tunteja Amazonin alueen trooppisten lintujen ääniä. Tohtorintutkimus Helsingin yliopistossa jatkoi saman teeman parissa, mutta yhdisti data-analyysiä, ohjelmistokehitystä ja biologiaa: Camargo opetti tietokoneet tunnistamaan lintulajit äänten perusteella ja koodaamaan ne analysoitavaksi dataksi.

Väiteltyään tohtoriksi 2019 Camargo päätti muuttaa puolisonsa kanssa Saimaan alueelle, josta pariskunta oli jo hankkinut vapaa-ajan asunnokseen mökin – juvalaisen vanhan myllyn puutarhoineen.

– Olimme väsyneitä elämään Helsingissä. Sää oli tuulinen ja pimeää, ja halusimme kokeilla asua sisämaassa ja viljellä puutarhaa. Olemme aina rakastaneet Saimaan aluetta, Camargo kertoo.

Etelä-Savossa Camargo aloitti suomen kielen opinnot. Vuoden 2020 alussa hän tuli piipahtamaan Miksein tilaisuudessa, jossa oli tarkoitus verkostoitua muiden harjoittelu- ja työpaikkoja etsivien maahanmuuttajien kanssa ja löytää opintoihin sopiva harjoittelupaikka.

Tilaisuuden lopuksi Miksein edustaja esitteli Camargon Ville Venäläiselle, joka aivan sattumalta käveli Tuma-talon käytävällä vastaan.

– Kun ajelin tilaisuudesta kohti kotia, ajattelin, että Mindhive olisi oivallinen paikka tehdä työharjoittelu. Kotiin päästyäni Ville olikin jo lähettänyt minulle sähköpostia, Camargo muistelee hymyillen.

Työharjoittelujakso poiki Camargolle työpaikan tekoälyn ja data-analytiikan parissa.

Työkielenä on englanti

Ville Venäläisen näkökulmasta Camargon rekrytointiprosessi oli harvinaisen onnistunut.

– Etsimme tottakai koko ajan hyviä tyyppejä, ja Ulissesin kanssa kävi hyvä tuuri. Ulisses opetteli hommat kahdessa viikossa ja samalla testasimme, sopivatko ajattelutapamme yhteen, Venäläinen kertoo.

Mindhiven 13:sta työntekijästä noin kolmannes on syntyjään muualta kuin Suomesta. Yrityksen työkieleksi on strategisesti valittu englanti, jotta se mahdollistaa myös maahanmuuttavien asiantuntijoiden työllistymisen sekä samalla petaa toimintaa kansainvälisyyteen.

– Olemme etsineet meille töihin ihmisiä, jotka haluavat asua Suomessa, mutta kansalaisuudella ei ole väliä. En näe eroa syntyperäisten suomalaisten ja muiden välillä, vaan meillä ratkaisevat taidot ja asenne, Venäläinen sanoo.

Yrityksen kaikissa tilanteissa, myös asiakastapaamisissa, puhutaan englantia. Venäläisen mukaan moni suomenkielinen luulee, että ihmisillä on iso kynnys asioida englanniksi, mutta käytännön kokemus osoittaa toista.

– Kun asiakkaat tottuvat asioimaan englanniksi, se ei ole ongelma. Toki yrityksenä meidän pitää palvella asiakkaitamme, ja jos on asiakkaan toive, vaihdamme kielen tarvittaessa suomeksi, Venäläinen sanoo.

– Moni suomalainen on arka puhumaan englantia, vaikka kielitaito on oikeasti hyvä, Ulisses Camargo toteaa.

Hän muistuttaa leikillään: usein sanotaan, että maailman puhutuin työkieli on huono englanti.

Uusia näkökulmia ja ovia kansainvälisille markkinoille

Ulisses Camargo työskentelee Mindhivessa tekoäly- ja dataprojekteissa ja myös hallinnoi projekteja yhdessä tiimien kanssa. Työ on ollut antoisaa.

– Pidän startup-yrityksessä työskentelystä, koska voin aidosti vaikuttaa siihen, miten teemme asioita. Meillä kokeillaan asioita ja opitaan matkalla, ja rakenteet ovat joustavat, toisin kuin isoissa perinteisissä firmoissa. Tykkään myös työskennellä teknologian parissa ja ratkaista asiakkaiden ongelmia älykkään teknologian avulla, sillä se on lähtökohta myös koulutuksessani, Camargo sanoo.

Camargon osaaminen on laajentanut myös Mindhiven palveluita.

– Koska startupina uusiudumme koko ajan, Ulissesin myötä Mindhive on muuttunut hieman enemmän tekoäly-yritykseksi, Ville Venäläinen sanoo.

Venäläisen mukaan kansainväliset työntekijät tuovat yritykseen paitsi oman osaamisensa, myös mahdollisuuden laajentaa markkinoita.

– Suomalaisen yrityksen on helpompi kansainvälistyä ja kasvaa, jos rekrytoidaan ihmisiä, jotka ovat lähtöisin eri puolilta maailmaa. Kansainvälistyminen on myös meidän tavoitteemme: osa asiakkaistamme työskentelee kansainvälisesti ja teemme myös tuotteita, joille tavoittelemme globaaleja markkinoita, Venäläinen sanoo.

Camargo työskenteli aiemmin Helsingin yliopistolla tutkimusryhmässä, jonka jäsenet edustivat yli 60:ta eri kansallisuutta. Ryhmä menestyi erinomaisesti juuri diversiteetin vuoksi.

– Eri kansallisuuksista tulevat näkevät usein asiat eri näkökulmista, mikä on iso rikkaus. Muista kulttuureista tulevat voivat tarjota yrityksille näköalan kulttuuriinsa ja siten avata oven kyseisen maan markkinoille, Camargo sanoo.

“Luvat ja paperiasiat ovat vain byrokratiaa”

Nykyisin Venäläinen ja Camargo hoitavat Mindhiven rekrytoinnit yhdessä.

Rekrytointia ei tehdä aggressiivisesti ilmoittelemalla, vaan enemmänkin osaajien haku on eri paikoista etsimistä.

– Aggressiivinen rekrytointi ei ole tämän kaltaisessa yrityksessä järkevää, vaan on parempi jotenkin muuten yrittää löytää ihmisiä, jotka jo ovat alalla tai ainakin tuntevat alaa, Ville Venäläinen kertoo.

– Rekrytoinnin vaikein osa on löytää taitava ihminen, sillä alallamme on iso kilpailu osaajista. Onneksi etätyö mahdollistaa sen, että meillä työskentelee myös muualla Suomessa asuvia ihmisiä, Ulisses Camargo sanoo.

Yritykseen on löytynyt kansainvälisiä osaajia muun muassa Xamkin tietojenkäsittelyn ja ohjelmistotekniikan opiskelijoista, jotka ovat aloittaneet ensin harjoittelussa ja sitten työllistyneet. Ville Venäläisen mukaan työharjoittelun perusteella rekrytointi on usein tehokkaampaa kuin virallinen haastatteluihin perustuva prosessi: kun saa ihmisen kokeilemaan työtä vähän pidemmäksi aikaa, asenteen ja osaamisen saa paremmin selville kuin yksittäisessä työhaastattelussa.

– Olemme hakeneet meille sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita, ja erityisesti kansainväliset ovat pärjänneet varsin hyvin, Venäläinen sanoo.

Kansainvälisiä työntekijöitä voi löytyä myös Miksein avustuksella, joka voi yhdistää osaajat ja työpaikat.

Ulisses Camargon mukaan kansainvälisen työntekijän palkkaaminen voi olla yritykselle piirun verran työläämpää kuin natiivisuomalaisen, mutta muutoin prosessi ei ole erityisen hankala.

– Esimerkiksi oleskelulupien ja muiden paperiasioiden kuntoon saaminen ei ole vaikeaa, sillä neuvoja on saatavilla. Se on vain byrokratiaa, joka on hoidettavissa, Camargo sanoo.

Lisää palveluita englanniksi ja helpompia kieliopintoja

Ulisses Camargo on sujahtanut melko mutkattomasti töihin ja asumaan Etelä-Savoon. Mitä hänen mielestään pitäisi tehdä, jotta muutkin kansainväliset osaajat tulisivat alueelle ja työllistyisivät yrityksiin?

– Ihmisiä pitäisi tukea kielen kanssa. Pitäisi olla tukea siihen, että täällä voisi toimia ja työskennellä englanniksi. Yksi suurimmista esteistä on, että isotkin firmat toimivat suomen kielellä. Jos haluat kasvaa kansainväliseksi, täytyy operoida englanniksi ja myös tarjota palveluita englanniksi. Myös yhteiskunnan palveluita pitäisi olla laajemmin saatavilla englanniksi.

Camargo tietää omakohtaisesti, että suomen kielen opiskelu ei välttämättä onnistu arjen kiireissä. Hänellä on ollut koko ajan paljon työtä, ensin tohtoriopintojen, sitten työnhaun ja töiden parissa.

– Työelämässä oleville kielen opiskelu on hankalaa, koska kielikurssit ovat keskellä päivää. Iso ongelma on myös, että samoja suomen kielen kursseja tarjotaan sekä korkeasti että matalasti koulutetuille. Korkeasti koulutetuilla on usein ihan eri tavoitteet kielen oppimisessa kuin matalapalkka-aloille työllistyvillä. Tämä voisi olla yksi asia, jota pitäisi kehittää.

Camargo uskoo viihtyvänsä Etelä-Savossa myös tulevaisuudessa. Hänestä Mikkeli on hyvällä tavalla pieni kaupunki, jossa on paljon mahdollisuuksia. Yliopisto ja korkeakoulutus takaavat hyvän ilmapiirin.

– Haluaisin nähdä tämän alueen kehittyvän ja kasvavan, ja sitä varten teemme Mindhivessakin yhteistyötä esimerkiksi monen alueen yrityksen ja Xamkin kanssa, hän sanoo.

– Alueen kehittyminen avaa enemmän työmahdollisuuksia myös kansainvälisille työntekijöille. Itse haluaisin kehittää akateemista uraani ja kehittyä myös johtamisessa, mutta luulen, että voin kehittää näitä asioita myös Mindhivessa sitä mukaa kun yritys kasvaa.

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti

Kansikuva: Ville Venäläinen (oikealla) ja Ulisses Camargo (vasemmalla) hoitavat Mindhiven rekrytoinnit yhdessä. Yritykseen on löytynyt kansainvälisiä osaajia muun muassa Xamkin tietojenkäsittelyn ja ohjelmistotekniikan opiskelijoista, jotka ovat aloittaneet ensin harjoittelussa ja sitten työllistyneet.

Katso myös Työvoimapula-aloihin liittyvä yritysselvitys Etelä-Savon maakunnan alueella.

HKScanin Mikkelin yksikössä Tikkalassa vietettiin 24.2.2023 yksikön 20-vuotissyntymäpäiviä. Nykyään 170 henkilöä työllistävä tuotantolaitos on vuosien saatossa kasvanut ruoka-alan moniosaajaksi.

”HKScan työllistää 7000 henkilöä seitsemässä maassa. Meillä on toimintoja Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Puolassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa”, Tikkalassa tehdaspäällikkönä toimiva Tero Pöntinen kertoo.

Pöntisellä itsellään on menossa nyt viides vuosi Mikkelin yksikön päällikkönä. Metsätalousinsinööriksi aikanaan kouluttautunut Pöntinen on tehnyt suurimman osan työurastaan metsäteollisuuden eri tehtävissä. Ruoka-alalle siirtyminen toi mukanaan kokeneelle johtajalle paljon uuden oppimista.

”Mikkelin yksikössä tuotannossa on leikkeleitä, valmisruokaa ja hampurilaisia. Yksin perushampurilaisia tehdään 1,2 miljoonaa kappaletta kuukaudessa. Mikkelissä valmistetaan noin 150 eri tuotetta”, Pöntinen kertoo tämän hetken lukuja.

”Viimeaikojen uutuuksia Mikkelin yksikössä ovat yhteistyö siemenpyörykkätuotteiden valmistuksessa Boltsi Oy:n kanssa ja Helsingin Kauppiaiden Panini tuotteiden valmistus. Pienemmät ruoka-alan yritykset pitävät meitä kiinnostavana kumppanina”, Pöntinen kertoo.

Ruokakomponentit tuovat kasvua Tikkalaan

Tällä hetkellä pula keittiöhenkilökunnasta johtaa Suomessa tilanteeseen, jossa ammattikeittiöissä käytetään entistä enemmän puolivalmisteita.

”Einesten sijaan puhumme ruokakomponenteista. Meillä Tikkalassa on suurikokoinen ammattikeittiö”, Pöntinen kertoo.

Ruokakomponentit ovat esimerkiksi kypsiä lihoja, kuten siipikarjan siipiä, sisäfileitä ja porsaan leikkeitä. Kysyntää ruoan laittamista helpottamaan on myös kotikeittiöissä ja tähän HKScan on tuonut valmiit kasviskomponentit Via Kasvimaa -tuotesarjaan.

“Näemme kasvua kypsissä siipikarjatuotteissa. Myös tarve osaavasta henkilöstöstä on kasvanut.”

Hyvän ruoan perusvaatimuksia ovat laatu ja turvallisuus

”Ammattikeittiössä olennaista on se, että tekeminen on aidosti laadukasta. Kun toimimme vastuullisessa työssä, jossa valmistamme suomalaisille ruokaa päivittäin, laadukkuus ja tuoteturvallisuus ovat ydinasioita”, Pöntinen kuvaa toimintaa yksikössä.

Laadun ja turvallisuuden vaatimukset näkyvät niin henkilöstön työnkuvissa kuin käytännön työssäkin. Laatu- ja ympäristövastaava Nina Tahko tuntee yksikön läpikotaisin. Tahko tuli taloon vuonna 2004 kesätöihin, eikä ole muita töitä tämän jälkeen kaivannut.

”Kävin välillä opiskelemassa laborantiksi ja ympäristöteknologian insinööriksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa, mutta työn monipuolisuus ja hyvä työporukka ovat pitäneet minut HKScanilla”, Tahko kertoo.

HKScanin Mikkelin yksikössä on osaajia kaikenlaisista koulutustaustoista ja henkilöstö koulutetaan ja perehdytetään tehtäviin huolellisesti. Viime vuosina on kehitetty erityisesti digitalisaation ja turvallisuuden osaamista.

Esimerkiksi tuotantojärjestelmät ovat digitalisoituneet, jolloin käytännössä koko henkilöstöllä on oltava riittävä ATK-osaaminen. Muutoksista huolimatta työhön kuuluu edelleen vahva käsillä tekemisen leima.

Tehtiin mitä tahansa, kehittämisessä kulkevat aina mukana myös elintarvikealan erityispiirteet: vastuullisuus, tuoteturvallisuus ja laatu. Vuosien saatossa myös ympäristövastuullisuuden merkitys on kasvanut ja yksikössä on hiilineutraaliuteen tähtäävä Zero Carbon -ohjelma.

Tikkalassa on tarvetta osaajille

HKScanin Mikkelin yksikkö sijaitsee Tikkalassa Otavantien varressa noin 7 kilometriä Mikkelin kaupungista. Yhtiön rekrytoinnissa tulee jonkin verran vastaan se, miten työpaikalle pääsee ilman omaa autoa.

”Meidän toiveenamme on, että Mikkelin ja Otavan väliä liikennöivät linja-autovuorot saataisiin sovitettua vuorotyöhön sopiviksi,” Pöntinen kertoo.

Lähivuosina Tikkalaan tarvitaan eläköityvien työntekijöiden tilalle noin parikymmentä uutta työntekijää. Jo nyt henkilöstö tulee laajalta alueelta: Mikkelin keskusta-alueelta, Ristiinasta, Kangasniemeltä, Mäntyharjusta ja Juvalta. Tikkalan kesätyöpaikat ovat tällä hetkellä avoinna ja syksyä kohden tulee myös uusia ympärivuotisia rekrytointitarpeita.

”Suunnittelemme uusinvestointeja ja työvuorouudistuksia, joiden toteutuessa tarvitsemme uusia työntekijöitä. Tällä hetkellä tuotanto yksikössä toimii kahdessa vuorossa ja kolmannessa vuorossa yöaikaan tehdään tuotantotilojen pesu- ja siivoustöitä”, Pöntinen kertoo.

Tulevaisuuden haaveena on toiminta viikonloppuisin, johon ratkaisua haetaan mahdollisesti myös uudenlaisista työaikamalleista.

”Jos teet töitä viikonlopun, saat 42 tunnin palkan ja koko arkiviikon vapaata”, Pöntinen kertoo käytännön esimerkkinä.

Tikkalassa toivotaan, että prosessiteollisuuden osaajia osattaisiin Mikkelin seudulla arvostaa ja hakea myös muualta. Nykyaikaisen prosessiteollisuuden osaajat ovat moniosaajia.

”Osaavaa huippuporukkaa tarvittaisiin ehdottomasti alueelle enemmän. Toivoisin meidän Mikkelissä yhdessä miettivän, miten teollisen työn vetovoimaa saataisiin kasvatettua. Meillä on kuitenkin niin monipuolisesti erilaista teollisuutta alueella”, Pöntinen kertoo.

HKScan on 110-vuotias yhtiö, jonka taival alkoi lihantuottajien perustamasta Lounais-Suomen Osuusteurastamosta vuonna 1913. Aikojen saatossa yhtiö on muuttunut lihatalosta ruokakonserniksi. Kahdenkymmenen toimintavuoden jälkeen tulevaisuus nähdään myös Tikkalan yksiköstä käsin valoisana.

”Meillä on hyvin suunniteltu tuotantoyksikkö ja isot asiat kunnossa. Meillä on hyvä työporukka ja itsessään se, että valmistamme suomalaisille ruokaa päivittäin, tekee työstä merkityksellistä”, Nina Tahko summaa ajatuksensa.