fbpx
Leila Repo, Wellbeing365 Oy

Kyyhkylä markkinoi palveluitaan kansainvälisille matkailijoille

Kaksi vuotta Kyyhkylän kartanon matkailupalveluita kehittänyt Leila Repo aloittaa uudenlaisten hyvinvointi- ja terveyspalvelujen markkinoinnin kansainvälisille asiakkaille.

Kuopiossa lapsuutensa viettänyt Repo on työskennellyt pankki- ja vakuutusalalla tarjoten kansainvälisiä sijoitus- ja säästötuotteita. Hänellä on ollut myös useita omia yrityksiä. Vuonna 2012 hän alkoi kehittää hyvinvointi- ja terveyskonseptia yhteistyössä työeläkeyhtiöiden kanssa.

”Konsepti pilotoitiin Kyyhkylässä vuonna 2015-16, joten silloin tutustuin paikan mahdollisuuksiin ja myös kaupungin kehitysyhtiön asiantuntijoihin. Minuun teki vaikutuksen tämä ainutlaatuinen kulttuurihistoriallinen ympäristö Saimaan rannalla vain seitsemän kilometrin päässä Mikkelin torilta.”

Puumalassa vuosikausia mökkeillyt Repo vuokrasi kaksi vuotta sitten Kiinteistökehitys Naistinki Oy:ltä Kyyhkylän alueella matkailijoille palveluja tarjonneet rakennukset. Matkailupalveluita markkinoidaan nimellä Kyyhkylä Wellbeing Resort. Kyyhkylän yksiköt kuuluvat Wellbeing 365 -ketjuun.

”Vuoden alusta alamme tarjota Kyyhkylässä hyvinvointi-, terveys- ja matkailupalvelut yhdistävää konseptia kaikille kiinnostuneille asiakkaille. Olemme uranuurtajia tällaisen palvelun tarjoajina.”

Leila Repo on ollut jo parisen vuotta kirjoilla Puumalassa. Toinen koti sijaitsee Hyvinkäällä.

”Käytännössä kuljen täällä Kyyhkylässä töissä Puumalan Viljakansaaresta. Yritän olla täällä paikan päällä maanantaista torstaihin.”

Keskiössä kokonaisvaltainen tekeminen

”Kokonaisvaltaisten palvelujen tarjoamisesta puhutaan nykyään paljon. Me tarjoamme oikeasti kokonaisvaltaisia hyvinvointi- ja terveyspalveluja asiakkaillemme.”

Kyyhkylä tarjoaa lääkäreiden, fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, sairaanhoitajien, lähihoitajien, liikunnanohjaajien ja sosionomien palveluja.

”Asiakkaamme saavat täältä hyvin laajan valikoiman erilaisia terveys-, hyvinvointi-, liikunta- ja hemmottelupalveluita.”

Alueella voi harrastaa monipuolisesti retkeilyä ja liikuntaa luonnossa, kuten soutua, melontaa, sup-lautailua, tennistä, rantalentopalloa tai minigolfia. Talvella voi myös hiihtää, lumikenkäillä ja nauttia alueen laavusta tai kodasta.

Repo aikoo aluksi keskittyä etenkin Lähi-idästä suuntautuvien asiakasryhmien tavoittamiseen.

”Olen ollut vuodesta 2017 Arab Health -messuilla Dubaissa. Kyse on suurimmista alan messuista maailmassa. Olen saanut solmittua yhteistyösuhteita etenkin saudeihin. Saudi-Arabian lisäksi markkinoinnin kohdemaita ovat alkuvaiheessa Kuwait, Bahrain ja Arabiemiraateista Dubai. Olen myös viemässä täällä kehitettyä konseptia arabimaihin, jotta siellä voitaisiin tarjota vastaavantyyppisiä palveluita.”

Kyyhkylän kartanohotellin huone
Kyyhkylään tavoitellaan asiakasryhmiä Lähi-Idästä ja yhteistyösuhteita on jo solmittu.

Monimuotoisia palveluja

Kyyhkylän pihapiirin historiallisiin rakennuksiin kuuluu kartano, jossa toimivat ravintola ja hotelli. Hotelli Kartanon yläkerran hotellihuoneet on päivitetty nykyaikaan perinteitä kunnioittaen.

”Olemme käytännössä tällä hetkellä ainoa Mikkelin keskustan tuntumassa, Saimaan rannalla hotellimajoitusta tarjoava yritys. Halumme on luoda vieraillemme unohtumaton kokemus vierailusta meillä.”

Alakerrassa tilausravintolana toiminut Ravintola Kartano muuttuu vähitellen á la carte -ravintolaksi. Syksyviikonloppuisin siellä on tarjottu suosittuja brunsseja viikonloppuisin.

”Ideana on, että tarjontamme ei kilpaile alueella jo olemassa olevien ravintoloiden kanssa, vaan kehitämme uusia palveluita ja luomme omia juttujamme ja hankimme sitä kautta uskollista asiakaskuntaa.”

Pihapiirissä toimivasta, kymmenisen vuotta sitten valmistuneesta modernista Hotelli Rusthollista löytyy 24 kahden hengen huonetta, kuusi yhden hengen huonetta, kaksi luksussviittiä, kokoustiloja ja saunaosasto saunatupineen. Yhteensä matkailupuolella on noin 100 petipaikkaa.

”Olen huomannut, että harva mikkeliläinenkään tietää, että meillä on tällainen hotelli täällä. Hotellialueemme sijaitsee käytännössä omassa rauhassaan rantatien varrella.”

Kyyhkylän rannassa kesäisin kävijöitä palvelee Bistro Rantakyyhky ison uimalaiturin vieressä.

”Rantakyyhky on tavallaan kruununjalokivemme, jonka merkityksen tiedostamme. Nyt mietimme, pyöritämmekö sitä itse vai etsimmekö sitä pyörittämään alihankkijan. Tämäkin asia on työlistallani.”

Rannasta löytyy myös Viinikellari Kimallus, tilava rantasauna ja yöpyä voi myös kelluvassa Järvi-Iglussa. Rantatien varrella sijaitsee myös suosittu juhlien jatkopaikka, tanssilato.

”Rannan lähistöllä olevat palvelut ovat enemmän vuodenaikaan sidottuja, vaikka ehkäpä Bistro Rantakyyhkykin voisi joskus toimia vaikka latukahvilana.”

Kuntoutuskeskuksen Ravintola Armas tarjoaa kävijöille paikan päällä tehtyä kotiruokaa edulliseen hintaan. Tarjolla on niin aamupalaa, lounasta kuin päivällistäkin.

”Armas on kohtaamispaikka, jossa kuntoutusasiakkaamme, vastaanottopalveluiden asukkaat ja henkilökuntamme käy ruokailemassa. Olemme porrastaneet ruokailuaikoja niin, että jonoilta vältytään. Jatkossa ajatuksena on, että tarjoaisimme myös eri kulttuurien erikoisuuksia, kun meillä on täällä tosi monikulttuurinen yhteisö jo nyt eli voidaan puhua niin kutsutusta fuusiokeittiöstä. Armas toivottaa tervetulleeksi myös ulkopuoliset asiakkaat.”

Leila Repo Kyyhkylän kartanossa
Leila Repo kertoo Kyyhkylässä olevan työpaikkoja tarjolla. Ympärille on löytynyt myös hyvä tekijätiimi.

Tekijätiimi laajenee

Repo on iloinen, että hän on löytänyt ympärilleen hyvän tiimin, jonka kanssa asioita voi toteuttaa yhdessä. Vuoden alusta ydintiimiin tulee lisää uusia vastuunkantajia. Mikkeliläinen yrityskehittäjä Niko Halonen aloittaa vuoden alussa operatiivisena johtajana, jotta Repo voi keskittyä konseptin kehittämiseen ja myyntiin.

”Rakastan myyntiä ja näin minulle vapautuu siihen aikaa.”

Kuusamolainen matkailualan kokenut osaaja Anne Murto vastaa jatkossa etenkin kansainvälisten matkanjärjestäjien kanssa toimisesta.

”Annella on yli 20 vuoden kokemus matkanjärjestäjien kanssa toimimisesta ja luontomatkailusta.”

Wellbeing 365 -ketjulla on Kuusamon Rukalla myös majoituskohde Villa Rukavuorenhuippu.

”Mieheni pyörittää Kuusamossa Driving Academy -palveluja talvisin kansainvälisille asiakkaille yhdessä Juha Kankkusen kanssa. Majoituskohde on siinä käytössä ja sitä vuokrataan myös ulkopuolisille.”

Työpaikkoja tarjolla

Kun Leila Repo otti Kyyhkylän matkailu- ja kuntoutuspalvelujen vetovastuun, alueella oli töissä 20 ihmistä. Nyt työntekijämäärä on noussut noin 70:een. Kuntoutuskeskus tarjoaa palveluja itse maksaville sekä Kelan kuntoutuksiin tuleville työikäisille asiakkaille.

Korona vei matkailu- ja ravitsemuspuolelta paljon osaajia, joten työntekijäpula on näkynyt Kyyhkylässäkin. Tämän vuoden kesästä kuntoutuskeskuksen tiloissa toiminut myös vastaanottokeskus.

”Olen itsekin karjalaisen evakon tytär. Kyyhkylä toimi sodan ajan hätämajoituspaikkana. Olen iloinen ja onnellinen, että olemme nyt pystyneet auttamaan sotaa pakoon lähteneitä ihmisiä.”

Vastaanottokeskuksen asiakkaista on löytynyt Kyyhkylään myös työntekijöitä.

”Tällä hetkellä meillä on töissä 11 tilapäisen suojelun tarvitsijaa tai turvapaikanhakijaa keittiöllä, siivouksessa ja kiinteistönhuollossa, pian varmaan myös vastaanotossa. Edellytyksenä on, että ihminen pystyy puhumaan englantia. Valitettavasti vain harva Ukrainasta sotaa pakoon joutuneista puhuu englantia. Muillekin seudun yrityksille sanoisin, että meillä on hyvät kokemukset kansainvälisistä työntekijöistämme ja mielellämme kerromme heille erilaisista työntekomahdollisuuksista tällä seudulla.”

Wellbeing365 Oy on elokuussa 2019 perustettu yritys, johon kuuluvat matkailupalveluista vastaava Kyyhkylän Kartano Oy ja kuntoutus- sekä vastaanottopalveluista vastaava Kyyhkylä Oy. Vastaanottopalveluista vastaa Wellbeing365 Oy.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Harri Haavikko Oy:n Harri Haavikko

Harri Haavikko Oy löysi vientimarkkinoille

Tupalan Lekatiellä tehdään parhaillaan maansiirtotöitä. Vahvasti kasvava Harri Haavikko Oy raivaa uuden hallinsa naapuritontille lisää varastointitilaa. Kotimaan lisäksi myös vientimarkkinat laajenevat.

Moni eteläsavolainen kasvuyritys löytää eväät kasvuun kotimaakunnan ulkopuolelta. Esimerkiksi Harri Haavikko Oy:n myynnistä noin kymmenisen prosenttia tulee kotimaakunnasta.

”Alusta saakka meillä on ollut tavoitteena kasvaa vientiyritykseksi. Vientiponnistelumme ovat alussa, mutta lupaavat noin 5-10 prosentin osuutta vuoden 2023 tuotannosta”, toimitusjohtaja Harri Haavikko kuvaa.

Yritys on etsinyt ketterästi markkinoilta markkinarakoa, jolla kasvaa. Alkujaan yritys keskittyi vuodesta 2017 alkaen tarjoamaan teollisuudelle palveluja, jotka liittyivät mekaaniseen ja sähkökunnossapitoon sekä asennuksiin.

”Oma taustani on ICT-puolella, joten halusin tuoda sieltä tuttuja elinkaari- ja johtamismalleja osaksi omaa liiketoimintaa. Ajatuksena oli kehittää toimintamalli, jolla voi hallita rajapintoja ja työkaluja fiksusti. Halusin oman tehtaan ja tarjota tuotteita ja palveluja teollisuudelle.”

Halli valmistui Tupalaan vuonna 2016, ja alussa se oli yritysyhteisön käytössä. Harri Haavikko Oy:n roolina oli toimia operaattorina, joka tukee yhteisön, Hakko hubin, myynti-, tuotanto-, hallinto- ja kehitysprosesseja.

”Olin huomannut, että kun työt loppuvat, yritykset alkavat myydä. Kun sitten kauppaa syntyy, lopetetaan myynti ja palataan tuotantomoodiin. Näin, minkälaisia arvoketjuja meillä on ja missä syntyy hukkaa tai epäjatkumoja. Ajatuksena oli, että hoidan ne prosessit, jotka yrityksiltä jäävät hoitamatta”, johtamisesta akateemisia tutkintoja suorittanut Haavikko kuvaa.

Oma tuotekehitys keskiöön

Oman yrityksen tuotekehitys alkoi synnyttää tuote- ja palveluinnovaatioita teollisuudelle, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Merkittävin niistä on cRoom-laitetila, joka suunnitellaan, valmistetaan ja varustellaan asiakkaan toivomin ominaisuuksin.

”Vuonna 2018 keväällä syntyi cRoom-laitetila strategisen kumppanin käytännön tarpeen innoittamana kanssa. Pilotoimme tuotetta ensin kaksi vuotta liiketoiminnan, markkinan, tuotannon ja palvelukonseptin osalta. Koeponnistimme pienin askelin. Saimme onnenkantamoisena hankittua rakenne- ja menetelmäpatentin käsillä olleen rakenneongelman ratkaisemiseksi. Hankittu sandwich-rakenne mahdollisti kohtuullisella jatkokehityksellä erinomaisen tuotteen ja palvelun rakentamisen.”

Laitetiloja menee tällä hetkellä etenkin sähkö-, automaatio-, tele-, LVI- ja turvatiloiksi.

”Tilat suunnitellaan ja varustellaan asiakastarpeen mukaan, mutta tyypilliset perusratkaisut ovat löytäneet paikkansa tuotannosta. Osaamme edesauttaa toimintoja konsultatiivisella myynnillä.”

”Tänä vuonna laitetilojen tuotanto on jo 90 prosenttia liikevaihdostamme, ja se on osaltaan nelinkertaistunut vuodessa. Tavoitteena on kaksinkertaistaa tuotanto vuonna 2023, sillä kysyntää riittää ja myynti on pitkällä vuoden 2023 osalta. Tällä hetkellä olemme Suomessa toiseksi suurin toimija tällä lohkolla. Tavoitteena on nousta ykköseksi ja samalla halutuimmaksi kumppaniksi sekä kehittää tuotteita, joita muilla ei ole.”

Tuotevalikoima on ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen verrattuna perinteisiin teräs- tai puurakenteisiin laitesuojiin.

”Laitetilamme ovat noin 40-60 prosenttia kevyempiä kuin kilpailijoiden vastaavat. Rakenteen keveys yhdistettynä erinomaiseen kantavuuteen ja kestoon mahdollistaa suurien tilojen ja pitkien avointen jännevälien toteuttamisen. Käytännön toiminnassa nämä tekijät mahdollistavat laitetilojen toteuttamisen valmiiksi varusteltuna, testattuna ja toimitettuna suurempina kokonaisuuksina. Toisaalta on kohteita, joissa erinäiset rajoittavat tekijät ympäristössä estävät perinteiset toimitukset, mutta me voimme tehdä mahdottomasta mahdollista.”

Valtakunnallinen kasvuyritys

Harri Haavikko Oy toimii valtakunnallisesti. Tällä hetkellä isoja asiakkuuksia on etenkin länsirannikolla ja Pohjois-Suomessa.

”Meille ovat tärkeitä Vaasan, Kokkolan, Oulun ja Seinäjoen seudut. Tekisi mieli viedä tutustumisretkille eteläsavolaisia katsomaan, miten esimerkiksi Kokkolan teollisuusalueella asioita hoidetaan. Siellä pyöritetään 700 hehtaarin suuruista aluetta, jonka palvelut on hyvin organisoitu, turvatoimet ovat kunnossa, perehdytys toimii ja pelinsäännöt ovat selvät. Kaikki tämä luo me-henkeä.”

Yritystä on kosiskeltu laajentamaan useisiin kaupunkeihin erilaisilla täkyillä, mutta Harri Haavikko on sitoutunut kotikaupungissaan toimimiseen, mikäli sen voi tehdä kannattavasti.

”Mielessä on jo seuraava iso kasvuloikka, jonka mahdollistavat koko ajan nouseva laatutaso, kustannustehokas kulurakenne, hinnoittelu sekä resurssien optimaalinen käyttö.”

Nykyiseen halliin yrityksen tuotanto siirtyi vasta kesällä 2020, ja heti seuraavana syksynä alettiin laajentaa hallia. Hallin pinta-ala on kasvanut 600 neliöstä 1200 neliöön. Tänä kesänä yritys vuokrasi hallin naapurista hehtaarin kokoisen tontin, jota käytetään alkuvaiheessa varastointiin.

”Tavoitteena on aikanaan laajentaa naapuritontille. Myös tontin osto kiinnostaisi meitä, mutta ehtojen pitäisi olla kokonaisedulliset.”

Harri Haavikko Oy:n tuotantotilat laajenevat
Tupalan Lekatiellä sijaitsevat Harri Haavikko Oy:n tuotantotilat laajenevat jälleen.

Kovan luokan osaajille töitä

Yritys työllistää tällä hetkellä omien tuotteiden valmistuksessa ja suunnittelussa 16 vakinaista työntekijää. Lisäksi alihankkijaverkostossa on yhteistyöyrityksiä, jotka hoitavat muun muassa kokoonpanoon pelti- ja teräsosia, toteuttavat laitetilojen lattiapinnoituksia, asentavat sadevesikourut ja syöksyt sekä tukevat sähköasennuksissa ja laitetilojen toimituksissa.

Lisää osaavia, kokeneita ihmisiä etsitään koko ajan. Tällä hetkellä tarvetta olisi kokeneelle pääsuunnittelijalle, joka hallitsee rakenne- ja rakennuspuolen suunnittelua.

”Tärkeintä on kyky hahmottaa suunnittelutyön mahdollisuuksia ja ajatella itsenäisesti.”

Myös tuotantoon etsitään kokoonpanijoita sekä tila- ja varustelutöihin sähköasentajia.

”Tarvitsemme kovia, kokeneita osaajia, sillä rakennamme parhaillaan kulttuuria, jossa nuoret osaajat voivat kasvaa ja kehittyä. Haluan antaa nyt organisaatiollemme tilaa ja aikaa kasvaa. Toki sitä samaa haluan itsellenikin.”

Harri Haavikko Oy:n laitetila asennuksessa
Vientiponnistelut on avattu. Tällä hetkellä viennin osuus alkuvuoden tuotannosta on 5-10 prosenttia.

Vienti kasvaa nyt vauhdilla

Viennissä yritys tekee yhteistyötä toisen mikkeliläisen yrityksen, Inray Oy:n kanssa.

”Inray on hyvä esimerkki yrityksestä, joka edustaa mikkeliläistä huippuosaamista ja on Suomen mitassa laajasti tunnettu, vaikka paikallisesti sitä ei välttämättä kovin laajasti tiedetä. Yrityksen vientiponnistelut ovat hyvässä vauhdissa.”

Harri Haavikko Oy tuottaa Inray Oy:n asiakkaille erityisvaatimukset täyttäviä laitetiloja muun muassa Tanskaan yrityssektorin asiakkaalle. Uusin yhteistyöhanke alkoi äskettäin.

”Meillä on ollut vientiä aiemminkin Pohjoismaihin sekä itäiseen ja läntiseen Eurooppaan. Vientimarkkinoiden avaamisessa puhutaan useiden vuosien työstä, mutta siinä olemme nyt hyvässä vauhdissa, ja vientiin liittyy paljon sellaisia asioita, joita ei voi tässä vaiheessa vielä julkistaa.”

Yritys on ollut mukana myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n vientivalmennuksissa.

”Liputan täysin Miksein tekemän työn puolesta. Olemme olleet mukana muutamissa Karoliina Tilaeuksen vetämissä vientihankkeissa, koska vientiä avatessa meidän kokoisen yrityksen omat kynnet loppuvat äkkiä.”

Haavikko on tehnyt vuosia yhteistyötä myös Miksein kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolinin ja hänen kollegoidensa kanssa.

”Mikseissä on muutamia osaajia, joilla on aito kyky ja osaaminen auttaa kasvavia yrityksiä skaalaamaan tuotteitaan ja palveluitaan. Aluekehittämisenkin kannalta olisi tärkeää, että panostettaisiin niihin paikallisiin yrityksiin, jotka kasvavat ja pystyvät viemään asioita maaliin. Ilman veturiyrityksiä ei tapahdu mitään. Muut pääsevät eteenpäin sitten siinä imussa.”

Harri Haavikko Oy:n liikevaihto on kasvanut noin viidessä vuodessa 150 000 tuhannesta yli kolmeen miljoonaan euroon.

”Tällä hetkellä tuulivoimapuistojen sähköasemat työllistävät meitä paljon. Haluammekin olla sillä liiketoiminta-alueella halutuin kumppani, jolta löytyvät hyvät ja vahvat tuotteet.”

Harri Haavikko Oy on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n koordinoimassa Biotalous ja Cleantech -miniklusterin vienti- ja kansainvälistymishankkeessa, joka kestää vuoden 2023 maaliskuun loppuun saakka. Hanke edistää yritysten kansainvälistymistä sekä uusien vientimarkkinoiden ja markkina-alueiden saavuttamista. EAKR-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Puuni Oy, artikkelikuva

Puuni Oy luo hiilinieluja ja edistää luonnon monimuotoisuutta

Kolmisen vuotta sitten perustettu mikkeliläinen Puuni Oy on jo istuttanut kaupungin kanssa yhteistyössä asiakkailleen puita hiilinieluiksi kolmeen eri kohteeseen.

Yritykset kehittävät toimintaansa mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja viestivät siitä. Kun välttämättömiä päästöjä halutaan hyvittää, puiden istutuksesta on tullut yksi läpinäkyvimmistä ilmastoteoista. Puuni Oy:n mukaan se on ilmastoteko, jolla on juuret.

Käytännössä Puuni Oy toimii niin, että kuntien kanssa sovituille alueille, ns. jättömaille, istutetaan puita kunnan omien metsänhoitajien ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden tekemän metsänhoitosuunnitelman mukaisesti alueelle soveltuvia puulajeja. Kaupunkien metsäammattilaiset istuttavat puut paikoilleen. Halutessaan taimet ostava yritys voi osallistua talkoisiin.

”Istutuspäivät sovitaan yhdessä kaupungin kanssa. Istutuksesta vastaavat metsänhoitoinsinööri ja metsurit. Halutessaan asiakasyrityksetkin ovat päässeet mukaan istuttamaan puita ja siten osallistumaan konkreettisesti nielun toteutukseen. Tavoitteena on luoda lehtosekametsää, jossa on mäntyä, koivua ja jos esimerkiksi pihlajat siementävät niissä, ne saavat kasvaa rauhassa.”

Hiilinielujen hoidosta ja puuston huoltohakkuista vastaavat kuntien metsäammattilaiset. Kuntien kanssa solmitut sopimukset varmistavat puille vähintään 100 vuoden kasvurauhan, mitä muun muassa Finnwatch pitää uskottavana hiilinielun ikänä.

”Emme istuta ns. talousmetsää, joka korjataan noin 40 vuoden kuluttua. Emme myöskään istuta alueille, joista on korjattu puut ja jonne pitää jo lakisääteisestikin istuttaa uudet taimet. Meille on erittäin tärkeää, että meidän istuttamamme metsä syntyy ainoastaan, koska asiakkaamme on niin halunnut. Näin varmistamme, että yrityksen ostama uudelleen metsitys tapahtuu heidän ilmastotekonsa seurauksena.

Myös jaloja lehtipuita on mahdollista istuttaa, jos Luke ja kunta sitä toivovat”, Puuni Oy:ssä myynnistä, markkinoinnista ja operatiivisesta toiminnasta vastaava Miikkael Niemi sanoo.

Insinööritaustainen Niemi aloitti nykyisessä tehtävässään vuoden alussa ja on sitä ennen toiminut kehitystehtävissä teollisuudessa ja pk-sektorilla.

Istutettavat maa-alueet ovat tyypillisesti esimerkiksi heinittyvää entistä peltomaata tai turvetuotannosta poistunutta suota. Maa-alue säilyy kunnan omistuksessa, ja huoltohakkuista kertyvät puut ovat kunnan omaisuutta.

”Kunnat ovat meille hyvä yhteistyökumppani, koska näin varmistamme, että hiilinieluja hoidetaan jatkuvasti ja ammattitaidolla. Kunnissa toimintaa myös seurataan ja arvioidaan, ja päätöksentekoon osallistuu useita toimijoita.”

Edelläkävijänä Mikkeli

Mikkeli oli ensimmäinen Puunin kanssa sopimuksen ilmastoyhteistyöstä tehnyt suomalaiskunta ja todennäköisesti myös maan ensimmäinen kunta, joka aloitti uudelleenmetsittämisen tavoitteena taistella ilmaston lämpenemistä vastaan. Puuni Oy on solminut Mikkelin kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen, jonka perusteella yrityksen asiakkaille on istutettu puita jo kolmeen kohteeseen Mikkelissä.

Pensaspelto on entistä maatalousmaata, jolle istutettiin keväällä 2020 koivikkoa. Myös Suonsaareen istutettiin samaan aikaan entiselle maatalousmaalle siperiankuusta ja rauduskoivua.

Kovalansuolla 15 hehtaarille aloitettiin istutukset tämän vuoden keväällä ja niitä jatketaan ensi keväänä. Entiselle turvetuotantoalueelle on istutettu mäntyjä ja tuhkaamisen ansiosta on saatu kasvamaan siemenestä myös hieskoivua.

”Mikkelissä on hyvät yhteistyökuviot ja jatkosuunnitelmat mahdollistavat hiilinielujen luomista laajemminkin.”

Mikkelin lisäksi Puuni Oy on istuttanut metsää myös Lempäälän kunnan alueella neljään kohteeseen.

”Lempäälässä yhdelle kohteista muodostuu ns. kansallisromanttinen koivikko, joka kaavoitetaan puistoalueeksi. Istutuskohteilla voi olla myös pitkäkestoista yhteisöllistä merkitystä alueen asukkaille.”

Käytännönläheinen visio

Puuni Oy:n kehittämisestä vastaa sen kolme perustajaa, joista tunnetuin on menestyksekkään kansainvälisen uran uimahyppääjänä tehnyt Joona Puhakka. Hän ideoi yrityksen toimintamallin ja toimii hallituksen puheenjohtajana.

”Taustalla on ajatus, että luomme yrityksille mahdollisuuden todentaa arvonsa ja ostaa selkeää ja helposti ymmärrettävää uudelleenmetsitystä, jonka seurauksena saamme sidottua hiiltä ilmakehästä pois hidastaen ilmaston lämpenemistä. Uskomme vahvasti, että kun saamme yritykset kunnolla mukaan, pystymme tekemään merkittäviä ja pysyviä toimenpiteitä luontomme ja ympäristömme puolesta. Ja kyllä, meillä on oma lehmä ojassa ja haluamme saada jätettyä Suomen metsät nykyistä parempaan kuntoon. Tässä kunnat saavat hyvää näkyvyyttä ja metsäalueet jäävät kuntalaisten perinnöksi”, Puhakka linjaa.

Niemi vakuuttaa, että puiden istutus on yrityksille loistava tapa tehdä konkreettista työtä ilmaston lämpenemistä vastaan ja samalla osoittaa käytännön toimien kautta yhtiön ympäristöarvoja.

”Hiilinieluja istutetaan sen verran, mitä asiakkaat niitä haluavat eli toiminnalla on suora kytkentä asiakkaan tarpeeseen. Takaamme läpinäkyvyyden, sillä kerromme kohteiden koordinaatit ja kuka tahansa voi käydä paikan päällä katsomassa puuston kasvua. Lisäksi meillä on lyhyt tuotantoketju, jossa ei ole välikäsiä tai monimutkaisia krediittijärjestelmiä. Hienoa on ollut myös se, että yleensä asiakasyritykset ihmettelevät, miten rahallisesti yllättävänkin halpaa puiden istutus ja nielujen hoitaminen voi olla.”

Puustellin väki Suolla
Puustellin väki Kovalansuolla istutustöissä.

Puustellin väki jalkautui suolle

Perheomisteinen, yli satavuotias Harjavalta Oy valmistaa muun muassa Puustelli-tuotemerkillä keittiöitä. Mikkelissä sijaitsee yksi yrityksen harvoista omista tehtaanmyymälöistä. Siellä 27 vuotta työskennellyt, nykyään myymäläpäällikkönä toimiva Tero Immonen oli mukana keväällä istuttamassa puita Kovalansuolle.

”Siellä oli melkoinen kansanjuhla, kokki laittamassa ruokaa ja useita Puuni Oy:n asiakasyrityksiä oli mukana. Meiltä myymälästä lähti koko myyntipoppoo Kovalansuolle. Olen itse istuttanut tuhansia taimia ennenkin, joten se oli tuttua puuhaa. Paikalla oli aloittelijoita opastamassa kaksi kaupungin metsuria, ja he hoitivat urakan loppuun.”

Vastuullisuus näkyy vahvasti Puustellin keittiövalikoimassa. Tätä päivää on, että lastulevyn, laminaatin ja maalipintojen sijaan käytetään biokomposiittia. Tasoja valmistetaan muun muassa maasälvästä, savesta ja kvartseista. Nykyään keittiökaappien hyllyjä tehdään lasista ja ovia puusta. Myynnissä on myös Miinus-keittiö, jonka rakenteissa käytetään kotimaista patentoitua biokomposiittia, jossa hiilijalanjälki on 50 prosenttia pienempi tavalliseen kalustelevyyn verrattuna.

”Vastuullisuus näkyy kaikessa markkinointimateriaalissamme ja verkkosivustoillamme. Puuni Oy:n kanssa puiden istutuksesta sopi tehtaamme. Tampereen yrittäjävetoisella myymälällä on vastaavaa toimintaa Lempäälän istutuskohteilla. Olemme varmasti jatkossakin mukana, jos emoyhtiö niin haluaa. Kerron mielelläni myös asiakkaille siitä, että teemme oman osamme vastuullisuuden eteen täällä Mikkelin-myymälässäkin.”

Puustellin myymäläpäällikkö Tero Immonen
Myymäläpäällikkö Tero Immonen esittelee Puustellin vastuullisesti tuotettua mallistoa Mikkelin myymälässä.

Mikkeli etsii uusia alueita istutettavaksi

Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä on ollut alusta saakka luomassa yhteistyötä Puuni Oy:n kanssa.

”Alun perin ajatus siitä, että muutetaan maailmaa ja tehdään kompensaatiot todellisiksi, oli aivan keskeinen, tartuimme siihen ja innostuimme.”

Mikkelille on Riihelän mielestä luontevaa olla edelläkävijänä tämäntyyppisessä yritysyhteistyössä.

”Kaupunkina olimme ensimmäisten joukossa konkretisoimassa hiilijalanjäljen laskentaa, henkilöstön osallistamista ja varsinaista kompensaatiota istutettavilla puilla. Alleviivaisin tässä kuitenkin Puunin toimintatapaa ja osaamista. Se haastoi meidätkin tekemään toisin ja toki kaupunkina tartuimme aivan välittömästi tilaisuuteen ja olemme osaltamme tukemassa uutta liiketoimintaa.”

Mikkelin kaupungilla on valmius ja halua hakea uusia alueita puiden istutukseen.

”Toki riippuu yrityksen kaupallisesta onnistumisestä, kuinka ja missä vaiheessa uudet alueet ovat ajankohtaisia.”

Riihelä vinkkaa muillekin kunnille, että tämäntyyppinen toimintamalli on helppo tapa lähteä mukaan ilmastotalkoisiin.

”Minusta koko ketjuajattelun implementointi osaksi kunnan tai yrityksen toimintaa ja henkilökunnan sekä asiakkaiden ymmärrystä on ilmastotalkoissa aivan keskeistä. Varsinainen puiden istutus on se aktiivisen toiminnan osuus, piste i:n päälle. Ymmärrys taustoineen ja konkretia yhdessä motivoivat varmasti kantamaan oman korren kekoon.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Pääkuva: Puuni Oy:n Petri Kämäräinen, Miikkael Niemi ja Juha Siitonen Kovalansuolla

Inray Oy:n Mika Muinonen

Inray Oy löysi vientimarkkinat

Mikkeliläinen Inray Oy on kehittänyt röntgenskannereita, joille löytyy käyttöä esimerkiksi energia-, sellu- ja puunjalostusteollisuudessa. Viime vuodet vientimarkkinoita avannut yritys toimittaa nyt ensimmäisiä järjestelmiään ulkomaille.

Vuonna 2009 perustetun Inray Oy:n pääkonttori sijoittui kolme vuotta sitten Sammonkadun Tuma-taloon. Yrityksen perustivat mikkeliläiset Janne Kovanen ja Mika Muinonen. Nykyään Kovanen vetää yritystä toimitusjohtajana ja Muinonen vastaa myynnistä ja markkinoinnista.

Pääkonttori on Mikkelissä, ja ohjelmistoja koodataan myös Espanjan Malagassa parin koodarin voimin. Espanjan tytäryhtiö sai alkunsa Xamkin espanjalaisen opiskelijan työharjoittelujaksosta, joka venyi useita vuosia pitkäksi työsuhteeksi ennen kuin hän päätti palata kotimaahansa. Hän jatkaa edelleen Inrayn palveluksessa.

Palveluja energiasektorille

Inray myy asiakkailleen räätälöityjä järjestelmiä, jotka mittaavat reaaliaikaisesti biomassojen laatua, kuten kosteutta, tunnistavat raaka-aineita sekä pystyvät havaitsemaan materiaalivirroista kiviä, metalleja ja muita vierasesineitä. Mittaustiedon avulla laitokset pystyvät tehostamaan tuotantoaan.

”Tuotteemme käyvät tällä hetkellä hyvin kaupaksi. Maailmanlaajuisesti on pulaa hyvälaatuisista ja edullisista biopolttoaineista. Voimalaitokset joutuvatkin käyttämään aiempaa haastavampia polttoaineita, jolloin luotettava laadunmittaus on aiempaa tärkeämpää”, myyntijohtaja Muinonen sanoo. Hän valmistui aikanaan Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristöosastolta mittaus- ja laitetekniikan insinööriksi ja siirtyi vuonna 2014 täysipäiväiseksi yrittäjäksi Inraylle.

Yrityksen asiakaskuntaan kuuluu sellu- ja energiateollisuuden toimijoita. Jatkossa odotetaan etenkin puunjalostusteollisuuden asiakkuuksien lisääntyvän.

”Modulaariset järjestelmämme on mahdollista räätälöidä eri asiakasryhmien tarpeisiin. Pystymme toimittamaan esimerkiksi käytössä olevien voimalaitosten haastaviin tiloihin ja olosuhteisiin sopivia ratkaisuja.”

Mika Muinonen esittelee Inrayn teknologian hyötyjä
Mika Muinonen esittelee Inrayn teknologian asiakashyötyjä.

Vienti lähdössä käyntiin

Vientimarkkinoita inraylaiset ovat kartoittaneet pitkään. Vuosien työn tuloksena Espanjassa ollaan pääsemässä mukaan uusiin biovoimalaitoshankkeisiin.

”Espanjan lisäksi tähtäämme etenkin Baltian maiden ja Pohjoismaiden markkinoille. Olemme olleet mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein vientihankkeissa ja sitä kautta onkin löytynyt kumppaneita Baltiasta ja Tanskasta.”

Muinonen on huomannut, että yrityksellä oli viisas strategia, kun viennin aloitukseen varattiin useampi vuosi aikaa.

”Kun viedään uuteen maahan uudenlaista teknologiaa, joka meillä Suomessa on jo tuttua, mutta siellä aivan uutta, läpimurtoon kuluu aikaa. Esimerkiksi Tanskan markkinat avautuivat vasta useiden vuosien asiakkaiden ”kouluttamisen” eli tietoisuuden lisäämisen myötä. Jatkuvasti kasvava referenssien määrä Suomessa on tietenkin edesauttanut myös Tanskan markkinoille pääsyä.”

Inray tekee yhteistyötä useiden paikallisten yritysten kanssa.

”Tanskan projektissa loppuasiakkaalla oli tiukat vaatimukset laitetilan rakenteiden, materiaalien ja korroosiosuojauksen osalta. Sopiva räätälöity laitetila projektiin löytyi Harri Haavikko Oy:ltä.”

Yhteistyö Harri Haavikon kanssa alkoi tänä vuonna. Yritykset ovat olleet yhdessä Tampereen energiamessuilla, ja molemmat ovat mukana myös Miksein vientihankkeessa.

”Tällainen yhteistyö onkin luontevaa, kun pyörimme samoilla markkinoilla.”

Muinonen on asettanut tavoitteeksi, että kun uusiin vientitapahtumiin lähdetään mukaan, niistä pitäisi kustakin löytyä 2-3 relevanttia kontaktia.

”On erittäin hyvä, kun pääsee keskustelemaan suoraan loppuasiakkaiden kanssa”, äskettäin vientihankkeen Puolan-vierailulle osallistunut Muinonen tuumii.

Uusia osaajia vauhdittamaan kasvua

Muinonen uskoo, että Inray kasvaa tästä eteenpäinkin tasaisesti. Yrityksen tämän vuoden liikevaihto tulee olemaan noin 1,5 miljoonaa euroa.

”Korona viivästytti monia uusia investointihankkeita, joihin olimme tarjoamassa ratkaisujamme. Ne ovat sittemmin realisoituneet kaupoiksi. Ne ovat toteutusvaiheessa tänä ja ensi vuonna. Projektien toteutukseen tarvitaan lisää henkilöstöä eri tehtäviin.”

Yritys pyrkii hyödyntämään tuotantoketjussaan mahdollisimman paljon eteläsavolaisia yhteistyökumppaneita. Mikkelin seudulta löytyvät sähköpuolen asennuksiin erikoistuneet alihankkijat ja täällä myös valmistuvat yrityksen tarvitsemat laitesuojat.

”Me keskitymme ydinosaamiseemme ja ostamme tarvittaessa käyttöönottoon ja asennukseen liittyviä palveluita alihankkijoiltamme myös eri puolilta maata.”

Yrityksen palveluksessa on noin kymmenen työntekijää, ja heidän lisäkseen joukko harjoittelijoita. Uusia työntekijöitä rekrytoidaan koko ajan.

”Etsimme etenkin projektipäälliköitä ja projekti-insinöörejä, joilla olisi tekniikan alan DI- tai insinöörikoulutus. Myös asennuksiin ja huoltoon liittyviä tehtäviä on tarjolla. Koulutuspohja ei aina ole oleellista, vaan osaaminen ja asenne työntekemiseen.”

Mika Muinoselta löytyy kokemusta myös kehitysyhtiömaailmasta
Mika Muinoselta löytyy kokemusta myös kehitysyhtiömaailmasta.

Yritysneuvonnalla on tärkeä rooli

Muinonen tuntee hyvin Mikkelin seudun yritysten käytössä olevan asiantuntijaverkoston. Hän veti itsekin kehitysyhtiössä vuosina 2012-14 bioenergiasektorin kehittämishanketta.

”Muistan Inray Oy:n alkuvuosilta, miten tärkeää oli, että Mikseistä saimme alun kasvuvaiheeseen asiantuntevaa apua. Marjo Niittuaho-Nastolin on ollut monissa eri vaiheissa mukana yrityksemme kehittämisessä.”

Muinonen pitää tärkeänä, että Mikkelin seudulle sijoittumista pohtivat yritykset saavat tiedon siitä, että täällä neuvontapalvelut ovat helposti ulottuvilla ja laadukkaita.

”Hyvä yritysneuvonta auttaa houkuttelemaan uusia yrityksiä tänne ja varmistaa, että täältä löytyy helposti yhteistyöverkostoja, jotka auttavat yritystä kasvamaan, kehittymään ja kansainvälistymään.”

Miksein vientihankkeen yritysten kansainvälistymisasiantuntija Karoliina Tilaeus toivottaa kansainvälistymisestä kiinnostuneet uudet yritykset mukaan etsimään uusia vientimarkkinoita ja markkina-alueita.

”Esimerkiksi Puola ja Espanja on markkinana nyt todella mielenkiintoinen. Teimme Mikkelin seudun yritysten kanssa marraskuussa vientimatkan Puolaan ja Espanjaan ja vaikuttaa siltä, että myös lisää kauppaa alueemme yrityksille on tulossa. Espanjalaisten kanssa valmistelemme myös vastavierailua Etelä-Savoon ensi vuoden puolelle.”

Inray Oy on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n koordinoimassa Biotalous ja Cleantech -miniklusterin vienti- ja kansainvälistymishankkeessa. Hanke edistää yritysten kansainvälistymistä sekä uusien vientimarkkinoiden ja markkina-alueiden saavuttamista. Hankkeeseen otetaan jatkuvasti mukaan sellaisia yrityksiä, joita kansainvälistyminen kiinnostaa.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Alufer Oy Esko Kupiainen

Alufer Oy kehitti tuoteperheen vientiin – apua Miksein miniklusterihankkeelta

Yli 30 vuotta vaativien ohutlevypohjaisten tuotteiden sopimusvalmistusta asiakkailleen tehnyt joroislainen Alufer Oy on kehittänyt oman tuoteperheen, joka kiinnostaa myös kansainvälisiä asiakkaita.

Viitostien kupeessa Kuvansin teollisuusalueella sijaitseva Alufer on vakavarainen perheomisteinen yritys, jolla on useampia tukijalkoja. Yritys työllistää tyypillisesti 5-12 työntekijää sekä hyödyntää vuokratyövoimaa tasaamaan ruuhkahuippuja. Tänä vuonna liikevaihto on reilut miljoona euroa.

Sopimusvalmistusta yritys on tehnyt kotimaisten asiakkaiden lisäksi myös amerikkalaisille, hollantilaisille ja espanjalaisille yhteistyökumppaneille. Parhaillaankin yrityksen hallissa on odottamassa amerikkalaisasiakkaan toivomaa alumiiniprofiilia useiden kilometrien verran, koska asiakas halusi varmistaa seuraavienkin toimitusten onnistuvan nopealla aikataululla.  Yhdysvaltojen osuus yrityksen liikevaihdosta on tällä hetkellä peräti 60 prosenttia.

”Vahvuutemme on, että toimitamme kaikki tuotteemme asiakkaille valmiiksi testattuina ja vastaamme siitä, että toimitukset hoituvat ajallaan. Toimitamme asiakkaillemme muun muassa paperin laaduntarkkailuun ja turvallisuuteen liittyviä tuotteita”, yrityksen perustaja, toimitusjohtaja Esko Kupiainen kertoo.

Yrityksellä on myös vakituisia kotimaisia asiakkaita, kone- ja laitevalmistajia, joille toimitetaan toiveiden mukaisia räätälöityjä ratkaisuja.

”Meillä on useampia tämäntyyppisiä tärkeitä asiakkaita Etelä-Savossa. Nämä asiakkuudet varmistavat, että työtä riittää tasaisesti ympäri vuoden koronankin tyyppisissä erikoistilanteissa.”

Tarjousten perusteella tehtävää alihankintaa yritys tekee useille valtakunnallisille yrityksille ja lähialueilla toimiville yrityksille.

Yrityksellä on hulppea Joroisten kunnan vuonna 2007 rakennuttama halli, josta löytyy tuotantotilaa kasvuun ja kansainvälistymiseen. Avajaisissa puheen piti silloin valtionvarainministerinä toiminut Jyrki Katainen.

Oma tuoteperhe vientimarkkinoille

Kupiainen on taustaltaan konepiirtämiseen erikoistunut koneteknikko. Viime vuosina hän on kehitellyt yhdessä tiiminsä kanssa asiakkaiden toiveisiin vastaavia tuotteita ja avannut niille vientimarkkinoita. Insinööritaustainen, monissa kehittämishankkeissa urallaan mukana ollut Heikki Kamppuri osallistuu viennin edistämiseen ja tuotekehitykseen projektityyppisesti.

Tuoteperheen ensimmäinen tuote oli täryhiomakone, joka viimeistelee automaattisesti työstökoneilta tulevat kappaleet ja niiden terävät reunat. Kone oli viitisen vuotta yrityksen omassa käytössä ja sen ominaisuuksia kehitettiin, kunnes huomattiin, että siitä saisi jatkokehittelyllä myyntituotteen. Täryhiomakoneen käyttö nopeuttaa tuotantoprosessia sekä säästää kustannuksia ja aikaa, kun osien viimeistelyä ei tarvitse tehdä käsin.

”Kehittelimme työnimeltään AluShake-koneen Ruotsin markkinoille. Kehittämäämme täryhiomakonetta voidaan räätälöidä tarpeen mukaan erilaisiin tuotantoprosesseihin, ja siksi se kiinnostaa myös isojakin yrityksiä. Lappeenrannan yliopistossa laitetta käytetään muun muassa koekappaleiden viimeistelyssä varmistamaan laadun tasaisuutta.”

Seuraavaksi Ruotsin messumatkalta saadun palautteen pohjalta ideoitiin AluClean-vedenpuhdistusyksikkö, joka puhdistaa tuotannossa syntyvästä jätevedestä prosessijäämiä. Tälle tuotteelle on haettu patenttia, ja käsittely on välipäätösvaihessa.

”Laitteen ideana on suljettu kierto niin, että saamme otettua prosessissa käytetystä vedestä talteen haitalliset kemikaalit, joita ei voi päästää viemäreihin ja metallit kierrätykseen. Laitteen käyttö säästää kustannuksia ja aikaa, eikä siitä synny ylimääräistä ympäristökuormaa.”

Kehitystyössä on mukana Jyväskylän yliopiston professori Ari Väisänen tiimeineen. Yliopiston kemian tutkijat testaavat veden laadun ennen ja jälkeen prosessin varmistaakseen, että kaikki jäämät saadaan talteen. Samalla saadaan tarkkaa tietoa veden puhtaudesta ja analysoitua kemikaalit. Myös tämän laitteen jatkokehittelyssä piilee uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia.

”Jatkokehitykseen liittyen olemme keskustelleet yhteistyöstä 4D scavenger -teknologian avulla vesiä puhdistavan jyväskyläläisen Weeefiner Oy:n kanssa. Näkemyksemme mukaan teknologioitamme yhdistämällä voimme saavuttaa ennen näkemättömän tehokkuuden prosessivesien puhdistuksessa ja metallit saadaan kierrätettyä uudelleen käyttöön.”

”On tärkeää saada talteen kalliit metallit niin, että ne jäävät puhdistusyksikköön ja saadaan sieltä kätevästi talteen uusiokäyttöä varten. Parhaillaan testataan, saadaanko talteen myös mikromuovit. Uskon, että tätä laitetta voidaan hyödyntää myös useissa erilaisissa tuotantoprosesseissa.”

Myös tuoteperheen kolmas tuote kehitettiin selkeään tarpeeseen. AluHeat on lämpöpöytä, jolla käsitellyt metalliosat voidaan kuivattaa tehokkaasti ennen kuin ne lähtevät jatkojalostukseen, kokoonpanoon, pintakäsittelyyn tai suoraan tuotantoprosessiin.

”Lämpöpöytä on meillä tuotekehitys- ja testausvaiheessa. Ideana on, että sen avulla saadaan nopeasti kuivattua viimeistellyt kappaleet, jotta ne pysyvät ruosteettomina, ja tuotantoprosessia saadaan nopeutettua. Laite on testikäytössä yhdellä eteläsavolaisella asiakkaallamme, ja käyttäjäpalaute on ollut positiivista.”

Alushake -täryhiomakone viimeistelee automaattisesti työstökoneilta tulevat kappaleet ja niiden terävät reunat.
Alushake -täryhiomakone viimeistelee automaattisesti työstökoneilta tulevat kappaleet ja niiden terävät reunat.

Vienti käyntiin Puolassa

Aluferin tavoitteena on myydä täryhiomakonetta ja puhdistusmenetelmää pakettina asiakkaille. Ensimmäiset kontaktit on jo löydetty Puolasta, ja markkina vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein vientihankkeen kautta tutkittiin Itä-Euroopan ja erityisesti Puolan markkinamahdollisuuksia.

”Ilman Miksein Miniklusteri-hanketta tuskin olisimme Puolaan lähteneet. Nyt Puola näyttää erittäin potentiaaliselta markkinalta meille. Kun olimme vientihankkeen reissulla Puolassa, Heikki huomasi, että Poznanissa oli samaan aikaan kiinnostavat messut. Lähdimme käymään siellä ja löysimme kiinnostuneen dealerin, jonka kanssa on ensimmäinen edustussopimus jo allekirjoitettu. Heillä on omissa tiloissaan show room, jossa he esittelevät edustamiaan koneita. Me saamme omat laitteemme sinne esille ja käymme marraskuun lopussa paikan päällä kouluttamassa myyjiä ja suunnittelemassa myynnin edistämistoimenpiteitä ja messutapahtumia. Tulemme esittelemään tuotteitamme puolalaisille ja saksalaisille potentiaalisille asiakkaille.”

Tavoitteena on tehdä puolalaisen myyjäliikkeen kanssa yhteistyötä myös Baltian alueen maissa.

”Puola on markkinana nyt todella mielenkiintoinen. Teimme Mikkelin seudun yritysten kanssa juuri kaksi viikkoa sitten vientimatkan Puolaan ja vaikuttaa siltä, että myös lisää kauppaa alueemme yrityksille on tulossa”, kertoo yritysten kansainvälistymisasiantuntija Karoliina Tilaeus Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

Kehitystyö jatkuu

Parhaillaan kehitetään myös mallia, jolla taataan laitteiden huolto hyödyntäen digitaalisia ratkaisuja.

”Ajatuksena on kehittää esimerkiksi matkapuhelinsovellus, joka kertoo huoltohenkilölle ennakoivasti, vaikkapa kertyvän metallin painon mukaan, koska puhdistuslaitteen tyhjennys edellyttää käyntiä. Tästä meidän on mahdollista kehittää lisäkassavirtaa, kun saamme huoltohenkilölle luotua järkeviä huoltoreittejä.”

Kupiainen ja Kamppuri ovat käyneet paljon kansainvälisillä messuilla Puolan lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Japanissa, Saksassa ja Englannissa. Parhaillaankin he suunnittelevat messureissua Japaniin.

Nyt esittelyssä olevan tuoteperheen lisäksi Alufer on valmistanut yhdelle ruotsalaiselle asiakkaalle erikoisvalmisteisen testauskontin, jossa voidaan testata turvallisesti esimerkiksi räjähdysherkkiä komponentteja.

”Olemme jo suunnitelleet tämän laitteen jatkokuvioita ja ajatuksena on, että koelaitos voisi nousta aikanaan esimerkiksi Joroisiin.”

Alufer Oy on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n koordinoimassa Biotalous ja Cleantech -miniklusterin vienti- ja kansainvälistymishankkeessa. Hanke edistää yritysten kansainvälistymistä sekä uusien vientimarkkinoiden ja markkina-alueiden saavuttamista. Hankkeeseen otetaan jatkuvasti mukaan sellaisia yrityksiä, joita kansainvälistyminen kiinnostaa.

Teksti ja kansikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin Musiikkijuhlat, festivaalijohtaja Teemu Laasanen

Mikkelin Musiikkijuhlat kasvaa kunnianhimoisesti

Kolmisenkymmentä vuotta sitten perustettu Mikkelin Musiikkijuhlat uudisti tänä kesänä toimintamallinsa ja varautuu kasvamaan lähivuodet vauhdikkaasti. Samalla yrityksille avautuu yhteistyömahdollisuuksia.

Ensi kesän ohjelmisto on entistä muhkeampi. Pääosa ensi vuoden ohjelmistosta julkistetaan marraskuun lopulla, ja samalla alkaa lipunmyynti.

Juhlien ehdoton tähtivieras on Lontoon Philharmonia, jonka kanssa solmittu nelivuotinen yhteistyösopimus ulottuu vuoteen 2026 saakka. Huippuorkesteria kuullaan neljässä konsertissa ja sen lisäksi soittajat ovat mukana lukuisissa kamarimusiikkikonserteissa.

”Kun aiemmin musiikkijuhlat on kestänyt seitsemän päivää, nyt pidennämme sitä kahdella päivällä. Käytännössä jokaisena festivaalipäivänä on vähintään kaksi, mutta usein myös kolme pääsymaksullista konserttia”, vuodesta 2018 festivaalia festivaalijohtajana luotsannut Teemu Laasanen kuvaa tulevaa festivaalikesää.

Lipputulot lisääntyvät

Alkuvuosikymmenet pietarilaisen Mariinski-teatterin orkesterin ylikapellimestari Valeri Gergijevin vanavedessä kehittynyt festivaali uudistui koronan ja Venäjän hyökkäyssodan myötä täydellisesti.

”Mariinskin-vuosiin verrattuna budjettimme kaksinkertaistuu ensi vuonna. Jo tänä vuonna kasvua oli 35 prosenttia. Meille tulee nyt huomattavasti entistä enemmän konsertteja ja sitä kautta saamme laajempaa vaikuttavuutta ja näkyvyyttä.”

Mikkelin Musiikkijuhlien kunnianhimoiset kasvutavoitteet olivat myös yksi peruste, jonka Lontoon Philharmonia nosti esille tiedottaessaan nelivuotisen yhteistyösopimuksen taustoista.

Kun perinteisesti musiikkijuhlat on myynyt noin 3000-4000 pääsylippua, ensi kesänä tavoitteena on myydä noin 5000 lippua. Lisäksi oheistapahtumiin, joista suuri osa on maksuttomia, odotetaan noin 13 500 ihmistä. Myös seuraavien kahden vuoden aikana odotetaan myytyjen pääsylippujen määrän kasvavan vuosittain noin viidellä sadalla. Kokonaiskävijämäärän tavoitellaan rikkovan 20 000 kävijän rajan jo vuonna 2024.

”Kun perinteisesti lipputulojen osuus on ollut 30-35 prosenttia juhlien budjetista, ensi vuonna osuus kasvatetaan noin 45 prosenttiin.”

Realiteetti Suomen kokoisessa maassa on, että nimekkäidenkin, paikkansa vakiinnuttaneiden, kulttuuritapahtumien järjestäminen edellyttää julkista rahoitusta. Mikkelin Musiikkijuhlien kannatusyhdistys sai tänä vuonna merkittävän, 100 000 euron, avustuksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.

”Jos julkista tukea ei olisi, tämäntyyppisten korkeatasoisten tapahtumien lipun hinta saattaisi kohota jopa 200-300 euroon.”

Mikkelin Musiikkijuhlat, festivaalijohtaja Teemu Laasanen
Musiikkijuhlat tavoittelee 20 000 kävijän rajan rikkomista vuonna 2024.

Yli 50 oheistapahtumaa

Myös maksuttomien oheistapahtumien määrä laajenee merkittävästi. Oheistapahtumia on ensi kesänä tarjolla yli 50 eri puolilla seutukuntaa eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

”Musiikkijuhlat järjestää oheistapahtumia 1,5 kuukauden ajan juhannukselta juhlien päättäjäisiin asti. Tänä kesänä meillä oli erilaisia kaikille avoimia tapahtumia Anttolan torin konsertista Kuortin ABC:lle saakka. Kehitämme juhlia niin, että järjestämme jatkossa monenlaisia oheistapahtumia, kuten perhetapahtumia, ympäri vuoden.”

Erilaisia musiikkifestivaaleja noin 20 vuotta järjestänyt Teemu Laasanen on taustaltaan ammattimuusikko ja musiikkipedagogi, joten hänellä kiinnostaa järjestää festivaalin osana myös mestarikursseja.

”Mestarikurssit lisäisivät festivaalin taiteellista vetovoimaa ja korkeatasoisuutta. Mestarikursseja tarjottaisiin suomalaisille ja kansainvälisille opiskelijoille, jotka tähtäävät orkesterimuusikoiksi.”

Kansainvälisyys korostuu

Ensi kesän teemana juhlilla on Licence to Love. Ohjelmisto tarjoaa laajan kattauksen eri musiikkityylejä klassisen musiikin helmistä James Bond -elokuvien musiikkiin, arameankieliseen kirkkomusiikkiin, balkanilaisiin säveliin, keskiaikaiseen musiikkiin ja kuoroesityksiin. Myös ilmasto ja kestävä kehitys kuuluvat ohjelmiston teemoihin.

Lontoolaistähtien lisäksi Mikkelin tulee paljon kansainvälisiä huippuja, kuten georgialainen luostarikuoro ja latvialainen Liepajan sinfoniaorkesteri ja Latvian kansalliskuoro. Liechtensteinilainen säätiö tuo puolestaan juhlille uusia eurooppalaisia oopperalaulajakykyjä.

Laaja tapahtuma vaatii ison joukon talkoolaisia tapahtumien järjestämiseen ja vieraiden vastaanottoon

”Meillä on toki vakioporukka talkoolaisia mukana. Heidän lisäkseen etsimme ensi kesäksi ainakin 10-20 uutta ihmistä mukaan talkoisiin. Riittää kun on innokas tarttumaan mihin tahansa työhön ja ikää on vähintään noin 15 vuotta. Tarvitsemme myös ehdottomasti nykyisten kuljettajiemme lisäksi kaksi uutta talkoolaista, sillä kuljetukset Mikkelin seudulla ja noudot Helsinki-Vantaan lentokentältä lisääntyvät.

Ympäri vuoden juhlille työskentelee ostopalvelusopimuksella omaa tehtäväänsä hoitavan Laasasen lisäksi projektipäällikkö sekä erilaisia osa- ja määräaikaisia ihmisiä. Juhlia pyörittää kannatusyhdistys, joten mitään mittavan voitollista tulosta ei tavoitella.

”Riittää, kun saisimme kerrytettyä vähän puskuria tulevia vuosia varten. Ensi kesänä toiveina on, että saisimme kokopäiväisen ihmisen avuksi pyörittämään tätä kokonaisuutta. Olemme alviton yhdistystoimija, ja juhlien sujumisen mahdollistavat pitkälti tätä rakkaudesta lajiin tekevät ihmiset. Ammattimaisesta tekemisestä emme tingi piiruakaan. Haluamme, että meidät tunnetaan kansainvälisesti kiinnostavana, korkeatasoisena festivaalina.”

Paljon yhteistyömahdollisuuksia

Mikkelin Musiikkijuhlilla on vakiintunut yhteistyökumppaniverkosto. Lähivuosien kasvupyrähdys toteutuu, kun saadaan solmittua lisää alueellisia ja valtakunnallisia kumppanuuksia.

”Meitä kiinnostaa tiivistää yhteistyötä yritysten kanssa, eikä meillä ole mitään toimialarajauksia. Yhteisenä visiona pidämme sitä, että haluamme järjestää yhteistyökumppaneidemme kanssa huippuluokan elämyksiä ihmisille. Olisi hienoa, jos yhteistyö kiinnostaisi vaikkapa Englantiin vienti- ja tuontikauppaa harjoittavia suomalaisyrityksiä.”

Suuret kulttuuritapahtumat rakentavat alueiden brändiä ja markkinoivat seudun mahdollisuuksia myös kansainväliselle yleisölle.

”Haluamme kehitystyöhön koko alueen mukaan. Olemme siirtäneet juhlien ajankohdan elokuun alkuun, jotta vierailijoille riittää majoituspaikkoja. Elokuinen ajankohta osuu nyt myös keskieurooppalaisten kesäloman aikaan. Meitä kiinnostaa olla mukana myös erilaisissa ruokaan ja luontoon liittyvässä tapahtumatuotannossa.”

Teemu Laasanen muistuttaa, että tänä vuonna juhlat sai ennätysmäistä mediahuomiota maailmanlaajuisesti muun muassa Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Intiassa ja Venäjällä. Kotimaisista laatulehdistä Helsingin Sanomat teki peräti 18 juttua juhlilta, jopa aukeaman laajuisena.

”Voidaan sanoa, että pystymme tarjoamaan yrityksille ainutlaatuisia mahdollisuuksia näkyä, kunhan yrityksellä on jotain yhteistä brändimme kanssa ja halu olla tukemassa maailmanluokan taidetta.”

Perinteisesti yrityksiä on kiinnostanut tuoda musiikkijuhlien konsertteihin omia yhteistyökumppaneitaan, asiakkaitaan ja työntekijöitään.

”Yhteistyösopimuksia voidaan räätälöidä palvelemaan yritysten omia toivomuksia ja tavoitteita. Yritysyhteistyö voi olla vaikkapa sitä, että yritys järjestää oman näköisiään oheistapahtumia omille sidosryhmilleen tai jopa omissa tiloissaan. Olemme järjestäneet yrityksissä esimerkiksi päivänavauksia, musiikillisia illallisia, tuoneet mukaan yrityksen toivomia esiintyjiä, räätälöineet vip-lippuja ja järjestäneet taiteilijatapahtumia.”

Ensi kesänä festivaalilla Philharmonia esiintyy ns. kolmen konsertin päivinä kahdelta iltapäivällä pienemmällä kamarimusiikkikokoonpanolla. Kello viideltä on tarjolla konsertti teetarjoiluineen, jonka aikana yritykset voivat järjestää omia tapaamisiaan ja tutustua taiteilijoihin. Illan päätöskonsertit koko 90-henkisen sinfoniaorkesterin voimin alkavat kahdeksalta. Poikkeuksena ovat päätöspäivän kahden konserttia, joiden alkamisajankohdat ovat seitsemältä ja yhdeksältä.

Yritysyhteistyömahdollisuuksista kiinnostuneet voivat olla suoraan yhteyksissä festivaalijohtaja Teemu Laasaseen.

Katso lisää:
https://mikkelinmusiikkijuhlat.fi 

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Vitrulan Composites Oy:n tehtaanjohtaja Markku IIvonen

Vitrulan Composites sai uuden vetäjän

Mikkelissä reilut 15 vuotta asunut DI Markku Iivonen ryhtyi syyskuussa vetämään Vitrulan Groupin Mikkelin-yksikköä, jolle koronavuodet ovat olleet haasteellisia.

Itseään muutosjohtajaksi kuvaava Iivonen on tehnyt monipuolisen uran johto- ja kehittämistehtävissä eri toimialoilla, kuten elintarvike-, metsä- ja sairaalatarviketeollisuudessa.

Vuosien varrella hänestä on kehittynyt myös hallitusammattilainen, joka on toiminut muun muassa Pro Luomu ry:n, Maitolaituri Oy:n, Kuusamon Juuston, Boreal Plant Breeding Oy:n, Pyhäjärvi-instituutin, eurooppalaisen PROFEL-järjestön ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n hallituksissa.

Mikkeliläisille Iivonen tuli tutuksi johtaessaan Mönlycke Health Care -tuotantolaitosta Mikkelissä 9,5 vuotta. Vitrulan rekrytoi hänet vauhdittamaan yksikön kasvua.

”Koronavuosien aikana tuotannon volyymi aleni. Nyt haasteena on saada kapasiteetti nostettua ennalleen vuoden 2018 tasolle ja selättää toimitukselliset haasteet.”

Mikkelin-tehtaan omistajalla, saksalaisella perheomisteisella Vitrulan Groupilla on myös kaksi lasikuitutuotteita valmistavaa tehdasta Saksassa. Noin 97 prosenttia Mikkelin-yksikön tuotannosta menee vientiin.

Tuulienergia tuo kasvua

Mikkelin-tehdas valmistaa asiakkailleen tehokkaita, lujia ja kestäviä lasikuitupohjaisia lujitekankaita. Niille löytyy paljon erilaisia käyttötarkoituksia tuulivoimaloista meri- ja kuljetusteollisuuden sovelluksiin. Mikkelissä valmistetaan hyvin laajaa tuotevalikoimaa.

Lähivuosina kasvua odotetaan etenkin tuulivoimalainvestoinneista. Mittavia investointipäätöksiä syntyy eri puolilla maailmaa niin maalle kuin merellekin rakennettavista tuulivoimaloista.  Etenkin merelle rakennettavat offshore-tuulivoimalat ovat nykyään valtavan kokoisia, ja niitä varten Mikkelissä valmistetaan erikoisvirtaustuotteita.

”Sijaitsemme pohjoisessa ja olemme alalla pieni toimija, joten meillä on oltavat toimituskykyä valmistaa huippulaatuisia tuotteita. On tärkeää, että asiakkaat tietävät saavansa meiltä myös tuotekehitysapua. Haluan, että pystymme reagoimaan nopeasti, jopa etukäteen ennakoiden, asiakkaiden toiveisiin.”

Viime vuodet yritys on valmistanut myös hiilikuitulujitteita, joiden kysyntä kasvaa sekin maailmalla. Näiden tuotteiden avulla saadaan kehitettyä vaikkapa rekkojen koreista keveämpiä. Uusia käyttötarkoituksia löytyy esimerkiksi rakennusteollisuudesta, kun komposiiteilla korvataan terästä. Mikkelissä valmistuvat tuotteet auttavat osaltaan vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Osaavia tekijöitä tarvitaan

Yksikkö työllistää Mikkelissä noin 120 osaajaa. Yritys etsii kehitystyöhön uusia, korkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, jotka tuntevat teollisuuden prosesseja, omaavat teknisten laitteistojen tuotekehitysosaamista sekä tuntevat investointiprosesseja.

”Tarvitsemme kokeneita tuotekehitysosaajia kehittämään uusia tuotteita asiakkaiden tarpeisiin.”

Tuotannossakin työntekijämäärä kasvaa. Iivonen laskee, että tänä vuonna työntekijöiden nettolisäys on noin kahdeksan osaajaa.

”Pitkällä aikavälillä koko maassa on haasteena löytää tuotannolliseen työhön osaajia. Meitä kiinnostavat erityisesti oman työnsä hallitsevat, itsenäistä työskentelyä arvostavat huippuammattilaiset, jotka ottavat vastuuta ja valtaa siitä, mitä tekevät. Niin syntyvät parhaat tulokset.”

Hän muistuttaa myös siitä, miten organisaation pitää pystyä toimimaan läpinäkyvästi, jotta tuloksia syntyy.

”Informaatiovirran on oltava hyvä, jotta ihmiset tietävät minkä puolesta töitä tehdään.”

Jotta alueen yrityksille riittäisi osaavaa työvoimaa jatkossakin, päättäjien pitäisi kuunnella yritysten tarpeita. Iivonen kantaa huolta siitä, että oppisopimusuudistus ei ole onnistunut, eikä ammatillisista oppilaitoksista valmistu ihmisiä, joita tarvittaisiin nykyaikaiseen tuotannolliseen työhön.

”Mikkelin seudulla on tälläkin hetkellä avoinna 400 työpaikkaa eri tuotannollisissa yrityksissä. Täällä pitäisi kouluttaa ihmisiä aloille, joilta työpaikkoja löytyy. Yritysten kaipaamaa koulutusta on pystyttävä tarjoamaan, jos halutaan, että alueella työskentelee ammattitaitoisia ihmisiä.”

Iivosen aiemmissa työpaikoissa on työskennellyt ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Hän toivoo, että Mikkelissä herättäisiin luomaan olosuhteita monikulttuurisemmille työpaikoille.

”Monikulttuurisuus pitää pystyä hyödyntämään. Tiedetään, että ulkomaalaistaustaisten ihmisten kiinnostus alueeseen lisääntyisi, jos siellä on heille yhteisöjä. Myös perhe sitoo ihmistä paikkakuntaan.”

Elinvoimaisuus näkyviin

Alueen vetovoimasta Iivonen puhuu myös omasta kokemuksestaan. Iivosten tiheään tahtiin paikkakuntaa töiden perässä muuttanut kaksilapsinen perhe päätti aikanaan muuttaa pysyvästi Mikkeliin, jotta lapsille saatiin kasvatettua juuret.

Markku Iivonen sukkuloi sitten vuosia Mikkelistä töiden perässä eri puolilla maata. Alkujaan Kotkasta kotoisin olevat Iivoset ovat olleet tyytyväisiä ratkaisuunsa. Markku Iivosen Sari-vaimo vetää nykyään valtakunnallisena verkostona toimivaa Luomuinstituuttia.

Aluekehittäjille ja poliittisille päättäjille Markku Iivoselle on selkeä viesti.

”Elinvoimaa tavoiteltaessa positiivisen viestin on kannettava kauas, jotta uusia yrityksiä saadaan kiinnostumaan alueesta. Ihan sama, onko yritys siinä vaiheessa pieni, pk-yritys tai iso yritys. Viestin on pystyttävä tavoittamaan potentiaalit yritykset ja yrittäjät ketterästi.”

Mikkeli on profiloitunut viime vuosina logistiikkaosaamisen keskittymänä. Markku Iivonen tunnistaa alueen vahvuudet, sillä hän toimi pitkään elintarviketeollisuuden palveluksessa Pohjois-Savossa.

”Tilanne saattoi olla, että Pohjois-Savossa valmistuneet tuotteet päätyivät Sipooseen ja sieltä sitten takaisin kuluttajille Suonenjoelle. Nyt tuotteet eivät enää käy niin kaukana, kun voidaan hyödyntää Mikkeliä alueellisena jakelukeskuksena. Suomi on pitkä maa, joten elintarvikepuolella tämäntyyppistä hommaa riittää.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

AWA Paper logo

Suomalainen vesiosaaminen kiinnostaa maailmalla: Japanilaisyritys alkaa testata MBR-kalvoteknologiaa Mikkelissä

Viime vuoden toukokuussa käyttöön otettu Mikkelin uusi vedenpuhdistamo Metsä-Sairilassa saa ensimmäisen kansainvälisen asiakkaan japanilaisesta paperi- ja kalvovalmistaja AWA Paperista, joka alkaa testata vedenpuhdistukseen sopivia uusia tuotteitaan Mikkelissä.

Vuonna 1915 Japanin Tokushiman kaupunkiin perustettu AWA Paper kehittää ja valmistaa suodatukseen sopivia tuotteita teollisuudelle. Kun polttomoottoriteknologia on alkanut väistyä autoteollisuudessa, viimeisen kymmenen vuoden aikana yritys on kehittänyt vedenkäsittelyyn liittyviä uusia tuotteita. Pitkään Kaakkois-Aasian markkinoilla toiminutta yritystä kiinnostaa nyt laajentaa toimintaansa Lähi-itään, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Eurooppaan. Työntekijöitä yrityksellä on noin 660, ja yrityksen liikevaihto on noin 150 miljoonaa euroa. AWA Paperin toimitusjohtaja Yasuhiro Miki odottaa käynnistyvältä yhteistyöltä paljon.

”Mikkelin tarjoama testauskonsepti sopii täydellisesti tavoitteisiimme”, kertoo Miki.

Mikkelin vedenpuhdistamon uuden teknologian mahdollisuudet yritykselle esitteli Digital MBR Oy:n toimitusjohtaja Timo Halonen. Japanissa jo neljännesvuosisadan ajan yrityksille digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä ratkaisuja tarjonnut Halonen perusti Digital MBR Oy:n Mikkeliin.

”Yhteistyö AWA Paperin kanssa on erittäin merkittävä avaus. Mikkelissä yritys haluaa testata uusia MBR-kalvosuodatustuotteita globaaleja markkinoita varten. Mikkelistä löytyy osaamista, resursseja sekä yhteistyökumppaneita. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein avulla yrityksen perustaminen Tokiosta käsin oli sujuvaa”, Timo Halonen kuvaa.

Hän muistuttaa YK:n selvityksestä, jonka mukaan maailman puhtain vesi löytyy Suomesta ja Japani on listalla kolmantena.

”Kun testataan vedenpuhdistukseen liittyvää teknologiaa, puhdistuksen kyvykkyys tulee parhaiten todennettua siellä, missä vesi on jo lähtökohtaisesti puhdasta.”

Mikkelissä on koulutettu ympäristöalan osaajia jo 50 vuotta. Halonen toivoo, että nyt käynnistyvään pilottihankkeeseen japanilaisyrityksen kanssa saataisiin mukaan paikallisten oppilaitosten osaajia ja opiskelijoita. Ihanne olisi myös löytää paikallisia softakehittäjiä mukaan.

”Softan kehitystyö tapahtuu lähellä kalvoteknologian pilotointia, joten kaikki hyötyvät, jos softakehittäjät toimivat paikan päällä.”

Ensimmäinen yritysvetoinen testilinja

AWAn yhteistyön vauhdittamana Mikkelin vedenpuhdistamon yhteyteen rakennetussa Test Lines -ympäristössä otetaan käyttöön ensimmäinen yritysvetoinen testilinja.

”Mikkelin vesilaitoksen mittava puhdistamoinvestointi tarjoaa valmiit puitteet ja niihin liittyvät resurssit yrityksen globaalille strategialle. Se, että tällainen iso, vakaa ja kansainvälinen japanilaisyritys saadaan tänne Mikkeliin pilotoimaan tuotteitaan, on iso sulka hattuun kaikille prosessissa mukana olleille.”

Jo allekirjoitetun aiesopimuksen mukaan AWA Paper aloittaa yhteistyön Halosen Digital MBR Oy:n, vesilaitoksen operatiivisesta toiminnasta vastaavan Operon Finland Oy:n emoyhtiö Operon Group Oy:n ja Mikkelin kaupungin kanssa. Lopullinen yhteistyösopimus on määrä allekirjoittaa heti marraskuun alussa.

Yhteistyö alkaa pilottihankkeella, jossa jätevedenpuhdistamon luolaan rakennettuun Test Lines -koeympäristötilaan tehdään pilottitestilinja, jossa AWA Paper testaa MBR-kalvoja yhdessä mikkeliläisten kanssa. Testien yhteydessä kehitetään kalvoprosessien optimointiin ja tiedonkeruuseen liittyviä tuotteita.

”Käytännössä AWAlta saadaan tänne Mikkeliin tarvittavat kalvot sekä sensorit ja niihin liittyvä mittauspaketti, jolla pilottitestejä voidaan tehdä ja tuotekehitystä toteuttaa. Yhteistyöhankkeessa hyödynnetään mikkeliläistä osaamista ja ainutlaatuista testiympäristöä,” Operon Groupin liikennetoiminnan kehityspäällikkö Jussi Mikkola arvioi.

Pilottivaiheessa eri osapuolten yhteenlaskettu investointien määrä on noin puoli miljoonaa euroa, mistä yritysten osuus on 300 000 – 400 000 euroa. Mukana on myös kehittämisrahaa.

Juha Kauppinen BEM, AWA Paper
Juha Kauppinen edistää vesialan liiketoimintaa Mikkelissä

Puhdistamo vetää uusia yrityksiä puoleensa

Ainutlaatuiseksi vedenpuhdistamon luolaan rakennetun koeympäristötilan tekee se, että sen virtaama on peräti 50-100 kuutiota vuorokaudessa, mikä on muihin vastaaviin testiympäristöihin verrattuna varsin suuri ja vastaa noin 300-700 asukkaan yhdyskuntajätevesikuormaa vuorokaudessa.

”Tämän kokoluokan testiympäristö on varsin ainutlaatuinen, eikä tällaisia yleensä ole rakennettu suoraan puhdistamojen yhteyteen. AWAn ja Digital MBR:n kanssa käynnistynyt yhteistyö on juuri sitä, mitä BEM-osaamiskeskuksella tavoittelemme. Testausyhteistyöllä saamme tavallaan yrityksiä pikkusormesta kiinni. Jatkossa pyrimme yhteistyön laajentamiseen, mikä tuo tänne lisää tekemistä ja myös herättää uusien asiakkaiden kiinnostusta”, Mikkelin kaupungilla Blue Economy Mikkeli eli BEM-osaamiskeskuksen koordinaattorina toimiva Juha Kauppinen muistuttaa. BEM tavoittelee Mikkeliin uutta vesialan liiketoimintaa ja tuotekehitystä.

Mikkelin jätevedenpuhdistamo voi toimia täkynä myös tänne sijoittuville uusille teollisuuslaitoksille.

”EcoSairilan alueella on tarkoitus tarjota yrityksille puhdistamolla tuotettua niin sanottua uusiovettä, eli puhdistettua jätevettä voidaan jatkokäsitellä teollisuuskäyttöön sopivaksi. Näin yritys voi minimoida talousveden käytön toiminnassaan. Putkilinjasto uusioveden jakelua varten on jo olemassa.”

Digitalouden tuotteita kansainvälisille markkinoille

Mikkelin kaupunki kilpailutti keväällä 2021 jätevedenpuhdistamon operoinnin ja valitsi osaamiskeskuksen kehittämiseen kumppaniksi mikkeliläiseen Operon Groupiin kuuluvan Operon Finland Oy:n. Operon Group perustettiin vuonna 2019 yhdistämällä Aquazone Oy:n, Kemira Operon Oy:n ja Suomen Ekolannoite Oy:n 30-vuotinen osaaminen. Yrityksellä on tällä hetkellä Mikkelissä viisi työntekijää.

Heinäkuussa käynnistyi Operon Group Oy:n ja Digital MBR Oy:n yhteinen kehityshanke, jonka tavoitteena on edistää Mikkelin seudun viiden jätevedenpuhdistamon digitalisaatiota. Käytännössä tämä tarkoittaa eri tietolähteissä olevan tiedon yhdistämistä, mikä helpottaa päätöksentekoa ja edistää laitoksen toimintavarmuutta.

Tavoitteena on myös pilotoida kaksi tekoälysovellusta. Hanke vauhdittaa kansainvälisille markkinoille sopivien sovellusten ja tuotteiden kehitystyötä.

Operon on kartuttanut viimeisten 20 vuoden aikana omaa operointiosaamistaan. Viimeiset viisi vuotta yritys on kerryttänyt kokemuksia ja osaamista MBR-prosessien rakentamisesta ja operoinnista. Yritys pyrkii nyt vauhdilla kansainvälisille markkinoille, ja sillä on jo kehityshanke muun muassa Vietnamissa.

Norjan Sarpsborgista saapunut delegaatio vierailulla Mikkelin jätevedenpuhdistamossa
Norjan Sarpsborgista saapunut delegaatio vierailulla Mikkelin jätevedenpuhdistamossa

Syyskuun lopussa uutisoitiin yrityksen mukanaolo norjalaisen Sarpsborgin kaupungin MBR-kalvosuodatusteknologiaan perustuvassa vedenpuhdistamoinvestoinnissa. Mikkelissä kävi tuolloin tutustumassa puhdistamoon kymmenhenkinen norjalaisdelegaatio.

”Tavoitteemme on kerryttää MBR-teknologiaan liittyvää kokemusta, ratkaisuja ja tuotteita siihen muotoon, että niitä voidaan viedä kansainvälisille markkinoille täältä Mikkelistä. Oppien ja tiedon hyödyntäminen digitalisaation avulla tulee olemaan tässä aivan keskeisessä roolissa”, Jussi Mikkola visioi.

Lisätiedot:

Juha Kauppinen, Mikkelin kaupunki
juha.kauppinen@mikkeli.fi
Puh. 040 162 6894

Jussi Mikkola, Operon Group
jussi.mikkola@operongroup.fi
Puh. 040 559 1526

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Katso myös aiempi uutinen norjalaisdelegaatiosta:
https://mikseimikkeli.fi/mikkelin-jatevedenpuhdistamo-kiinnostaa-maailmalla/

Katri Reponen Rikata Oy:stä

Hyvä tilitoimisto säästää yrittäjän hermoja

Kerran yksi asiakas, yksinyrittäjä, sanoi, että olen hänen ainoa työkaverinsa”, mikkeliläisen Tilitoimisto Rikata Oy:n osakas Katri Reponen muistelee.

Kun yhteispeli tilitoimiston kanssa sujuu, yrittäjä voi keskittyä liiketoimintansa kehittämiseen.

Tilitoimistoyritys sai alkunsa, kun kolme entistä työkaveria päätti perustaa oman yrityksen vuonna 2007. Nykyään Mikkelin Graanilla sijaitsevassa yrityksessä työskentelee kolme henkilöä, josta kaksi on alkuperäisiä osakkaita. Nyrkkisääntönä tilitoimistopalvelujen kilpailutukseen Katri Reponen vinkkaa, että ensin kannattaa miettiä, paljonko taloushallinnon asioita yrittäjä haluaa tai osaa itse tehdä.

”Meillä on pääsääntöisesti niin sanottuja mappiasiakkaita. Olemme perinteinen tilitoimisto, joka pyörittää vielä paperia. Muutama asiakas käyttää sähköisiä järjestelmiä. Pienenä tilitoimistona pystymme helposti räätälöimään palvelut asiakkaiden toiveiden mukaan.”

Seurattavaa riittää

Jos yrittäjä päättää hoitaa taloushallinnon itse, Reponen muistuttaa, että silloin pitää perehtyä juridisiin asioihin, muistaa verojen maksun aikataulut ja seurata säädösten muuttumista.

Reponen on huomannut, että esimerkiksi arvonlisäveron alarajahuojennus on sellainen asia, jotka yrittäjä ei välttämättä tiedä ja siksi se saattaa jäädä hyödyntämättä.

”Jos maksetun arvonlisäveron määrä jää tiettyjen raja-arvojen alle, yritys saa verosta palautusta. Maksettavat arvonlisäverokannat ovat myös erilaisia. Sekin voi tulla uutena asiana, että arvonlisäveroa ei voi vähentää vaikkapa edustuskuluista, henkilökunnan lahjoista tai hotelliyöpymisten aamupaloista.”

Verotuskäytännöt ovat toiminimillä erilaisia kuin vaikkapa osakeyhtiöillä, mihin kannattaa perehtyä jo uuden yrityksen yhtiömuotoa valittaessa.

”Joskus etenkin toiminimiyrittäjille voi tulla yllätyksiä verottajan kanssa, jos heillä on vaikkapa vuokra- tai metsätuloja.”

Lisää seurattavia yksityiskohtia tulee, jos yrittäjä maksaa itse yrityksen palkat, vaikka käytössä olisikin palkka.fi-palvelu.

”Nykyään myös palkkojen ilmoittamisessa tulorekisteriin on omat kuvionsa.”

Räätälöityjä palveluita

Reposen yrityksessä mottona on, että olemme yrityksesi talousosasto. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ovet ovat auki asiakkaille ja heitä ohjeistetaan tarpeen mukaan. Valtaosa asiakkaista on Mikkelin seudulta, joten heillä on matala kynnys asioida tilitoimistossa tarpeen mukaan. Asiakkaina on eri toimialojen eri kokoisia yrityksiä. Moni toiminimenä aloittanut yrittäjä on vuosien varrella muuttanut yhtiömuodoksi osakeyhtiön.

”Meillä on nykyään paljon asiakkaita, jotka hoitavat itse myynti- ja ostolaskunsa, mutta me teemme kirjanpidon, maksamme arvonlisäverot, teemme veroilmoitukset ja hoidamme tilinpäätöksen. Meillä on myös paljon asiakkaita, jotka haluavat, että tilitoimistossa tehdään kaikki taloushallintoon liittyvä. Moni asiakas kokee, että silloin he pystyvät keskittymään omaan tekemiseensä.”

Parhaillaan käydään vilkasta keskustelu yrittäjien YEL-eläkkeen maksusta. Moni yrittäjä riskeeraa tulevan eläkkeensä tason maksamalla eläkettä minimin mukaan.

”Kyllä YELin olisi oltava oikealla tasolla. Jos yrittäjä maksaa minimiä, niin hän ei myöskään sairastuessaan saa sairaspäivärahaa eli yksinyrittäjä jää silloin vaille tuloa. Yrittäjän pitäisi varmistaa, että YEL on sillä tasolla, ettei hänen elintasonsa vaarannu, jos jotain sattuu.”

Tuula Leikas Sil-Kas Oy:stä
Tuula Leikkaan mukaan tilitoimisto valitaan usein lähipiirin suosittelujen perusteella.

Vastaan arkisin aina puhelimeen

Mikkelin keskustassa HUB Otonkulmassa Sil-Kas Oy -nimistä tilitoimistoa pyörittävä Tuula Leikas vastasi oman perheen vientiyrityksen taloushallinnosta vuosia ja maksoi parinkymmenen ihmisen palkat ennen kuin perusti tilitoimiston vuonna 2017.

”Verotus on kiinnostanut minua aina. Tilitoimistoyrittäjänä koen, että oman yrityksen kautta saatu oppi on ollut hyvä pohja myös tilitoimistoyrittäjyydelle.”

Hänen asiakaskuntaansa kuuluu etenkin teknologiateollisuuden sekä kuljetus-, IT-, rakennus-, ravintola- ja kaupan alan yrityksiä sekä luovien alojen tekijöitä. Suurin osa asiakkaista pyörittää osakeyhtiöitä.

Hänellä on alihankkija, joka hoitaa osan Helsingin asiakkaista. Hänen vinkkinsä tilitoimistoa kilpailuttavalle yrittäjälle on, että kannattaisi varmistaa, kuka hoitaa asioita yritykseen päin.

”Isoissa yrityksissä asiat voi ottaa lennossa kuka vain työntekijöistä hoidettavakseen. Pienemmät tilitoimistot pystyvät usein nimeämään yritykselle oman yhteyshenkilön.”

Hän muistuttaa, että tilitoimiston asiantuntemuksesta voi hyötyä etenkin verotusasioissa.

”Nyt kun verottaja pyrkii reaaliaikaisuuteen, se voi lisätä yrittäjän hallintoon käyttämää työtä eli kannattaa miettiä, paljonko aikaa on käytettävissä taloushallinnon hoitamiseen ja mistä se on mahdollisesti pois.”

Tilitoimistosta saa varmuuden

Leikkaalla on asiakkaita, jotka tekevät myös tilinpäätöksen itse, mutta hän yleensä tarkistaa, että tilipäätöskirjaukset ja muun muassa arvonlisäverot oikein, eikä ole vähennetty arvonlisäveroja sellaisista hankinnoista, mistä niitä ei voi vähentää.

”Monet asiakkaat haluavat, että joku ulkopuolinen katsoo läpi tilinpäätökset.”

Leikkaan asiakkaat käyttävät hyvinkin erilaisia sähköisiä järjestelmiä.

”Itse hyödynnän aina sitä järjestelmää, jonka asiakkaani on valinnut. Myös sähköisten järjestelmien kilpailutuksessa kannattaa olla tarkkana, että osaa valita sellaisen, mistä on aitoa hyötyä, eikä maksa turhista ominaisuuksista. On toki edelleen myös asiakkaita, jotka eivät halua käyttää sähköisiä järjestelmiä, vaan toimittavat aineistoa paperilla, sähköpostitse tai tallentavat sitä pilvipalveluihin.”

Monet tilitoimistot hyödyntävät myös kuittien tallennukseen sovelluksia, joihin kuvataan puhelimella kuitit talteen.

”Tässäkin pitää tietysti olla ihminen, joka sitoutuu käsittelemään kuitit sovitussa sovelluksessa.”

Leikas on erikoistunut auttamaan asiakkaitaan vientikauppaan liittyvissä taloushallinnon asioissa. Hän työskenteli aikanaan ELY-keskuksessa Kuopiossa ja pystyy avittamaan asiakkaitaan myös kotimaisten ELY-rahoitusanomusten teossa ja on osallistunut kv. hankkeiden raportointiin.

”Hankeraportointi on minulle tuttua, joten sitä on tullut tehtyä myös asiakkaille.”

Palvelujen hinnoittelussa eroja

Leikas arvelee, että usein yrittäjä valitsee tilitoimiston suosittelun perusteella.

”Joskus törmää siihen, että asiakas on kuvitellut, että isoissa toimistoissa osataan asiat parhaiten. Niissä on kuitenkin yleensä kiire, joten asiakkaiden neuvominen on pois muusta työajasta. Pienissä toimistoissa on usein varauduttu neuvomaan ja tietoa löytyy monesta muustakin paikasta, kuten tilintarkastajilta, verottajalta, yrittäjäjärjestöltä ja neuvontaorganisaatioilta.”

Tilitoimistojen kilpailutusvaiheessa hän suosittelee, että kannattaa etukäteen varmistaa, pohjaako hinnoittelu tunti- vai kuukausiveloitukseen.

”On hyvä tietää, maksaako ohjaus mitä. Jos puhelinsoitosta veloitetaan, niin 15 minuuttia on yleensä minimi. Monet tilitoimistoyritykset myyvät myös kokonaisia palvelupaketteja. Itse veloitan kaikesta, mitä teen ns. paperille, mutta puhelinkeskusteluja tai lyhyitä poikkeamisia toimistolla en veloita.”

Aloittaville yrittäjille hän myös vinkkaa, että kassa kannattaa pitää kunnossa.

”Ihan aluksi pitää tehdä itselleen selväksi, onko kyse päätoimisesta yrittäjyydestä vai harrastamisesta. Kannattaa miettiä, mitä laskuja voi venyttää ja tarvittaessa käyttää sähköisiä faktoring-palveluja. Myös yrityksen taseita ja tuloslaskelmia on syytä seurata, vaikka monilla yrittäjillä onkin hyvä tuntuma siihen, missä mennään.”

Sanna Paavilainen MikseiMikkelistä
Sanna Paavilainen suosittelee aloittaville yrityksille tilitoimistoa, jos omaa aiempaa kokemusta tilinpidosta ei ole.

Tilitoimistolta saa arvokkaita vinkkejä

”Tilitoimisto säästää yrittäjän aikaa oikeisiin asioihin, varmistaa kirjanpidon oikeellisuuden ja lopulta säästää mahdollisesti yrittäjälle rahaakin”, Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksen yritysneuvoja Sanna Paavilainen tiivistää.

Hän suosittelee kaikille yritystä perustaville tilitoimiston tai kirjanpitäjän palveluita.

”Moni aloittava yrittäjä on lukujen kanssa tosi epävarma. Asiaa voi miettiä oman ajansäästönkin kannalta, että mitä tilitoimisto maksaa kuukaudessa ja miten paljon aikaa itse voisi joutua käyttämään samojen asioiden hoitoon. Jos säästyvät tunnit käyttää omaan erikoisosaamiseen ja sen myyntiin, se tuottaa yritykselle takuulla enemmän.”

Jos yrittäjä ei ymmärrä kunnolla tilinpitoasioita, siinä piilee virheiden vaara.

”Kumuloituessaan virhe voi maksaa paljon ja siinä vaiheessa on sitten kuitenkin ostettava tilitoimistopalvelut.”

Hän muistuttaakin, että tilitoimistoilta ja kirjanpitäjiltä saa hyviä vinkkejä vaikkapa verotuksesta, yrityksen kuluista ja poistoista.

”Tällaisilla hyvillä vinkeillä saattaa säästää äkkiä vuodenkin tilitoimistomaksut.”

Kansikuva: Rikata Oy:n osakas Katri Reposen työpiste on Mikkelin Graanilla
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Pistohiekka Resort Oy:n Tomi Närhinen

Asiakkaat löysivät Pistohiekka Resortin

Kun Pistohiekka Resortin upouudet tilat uusine palveluineen avautuivat kesäkuun puolivälissä, asiakkaat löysivät saman tien perille ilman isoja markkinointikampanjoita.

Pistohiekan uuden tulemisen takana on kolme mikkeliläistaustaista yrittäjä-investoria, joille Saimaa on rakasta mökkeilyseutua.

Pistohiekka Sauna Oy:n osakkaat Tomi Närhinen, Perttu Noponen ja Jarmo Valto aloittivat rakennushankkeet alueella lokakuussa 2021 vuokrattuaan kunnalta 30 vuodeksi maata.

Täysillä alusta saakka

Kesäsesongin alkuun valmistuivat ravintola, kaksi saunaa sekä kymmenen mökkiä.

”Vauhtia on riittänyt, ja tunnelma on ollut koko kesän rento. Mökit ovat olleet lähes täynnä. Ravintolassa on välillä ollut jonoa, jos kymmeniä ihmisiä on saapunut kerrallaan ilman varausta”, Tomi Närhinen kertoo. Matkailuala on hänelle uusi valtaus pankki- ja pelialan taloushallinnon johtotehtävien jälkeen.

Uuden matkailukeskuksen majoitus- ja ravintolapalveluita pyöritti kesän ajan operatiivisena johtajana ristiinalainen yrittäjä Jaana Orava vuosien kokemuksella. Pistohiekka Resortin nuoret työntekijät joutuivat saman tien tulikokeeseen ja selvisivät siitä Närhisen mukaan asiakkaiden antamilla kehuilla.

”Pistohiekka on koettu houkuttelevaksi työpaikaksi. Löysimme hyvin ihmisiä töihin Puumalasta, Ristiinasta ja Mikkelistä.”

Pistohiekka Resort Oy:n hiekkarantaa
Pistohiekan alueen matalilla luonnonhiekkarannoilla on helppo lomailla.

Mökkejä tulee lisää

Asiakkaat ovat ensimmäisenä kesänä yöpyneet mökeissä usein vain vuorokauden, mikä on pitänyt siivousjoukot työn touhussa. Liinavaatteet kuuluvat vuokraan. Tiimillä on päivittäin keskimäärin neljä tuntia aikaa saada mökkien vaihdot ja siivoukset tehtyä.

Myös kaikki omistajat ovat painaneet läpi kesän töitä paikan päällä palvelemassa asiakkaita ja siivoamassa mökkejä.

”Se on ollut kivaa. Olemme saaneet asiakkailta positiivista palautetta siitä, että omistajat ovat näkyvillä tekemässä töitä”, juuri ennen haastattelua yhdeksää mökkiä siivoamassa käynyt Närhinen tuumii.

Suunnitelmissa on lisätä mökkien lukumäärää tulevaisuudessa. Kunnalta vuokratulla tontilla on tilaa vielä 6-10 uudelle mökille ja mahdollisuuksia on kokeilla myös muita majoituspalveluja, kuten vaikkapa luksustelttoja tai aittamajoitusta.

Tomi Närhinen toivoo, että alueen kehittämistä vauhdittamaan saataisiin tulevaisuudessa lisää majoitusinvestoreita.

”Meillä on valmis konsepti tehdä nopeasti uusia mökkejä. Meille sopisi oikein hyvin, jos tähän tulisi mukaan lisää majoitusinvestoreita. Olemme valmiita manageeraamaan myös heidän hankkeitaan. Tässä saa pääomalleen hyvän tuoton, kun voi hyödyntää ympärillä olevia valmiita palveluita.”

Asiakkaat ovat löytäneet myös kaksi maisemasaunaa, ja aurinkoisina päivinä päärakennuksen edustan hiekkarannalla on riittänyt väkeä. Rantaan rakennetaan vielä toinen uimalaituri omille asiakkaille.

Ohjelmatarjonta näkyville

Tiivistä yhteistyötä tehdään jo nyt alueella toimivien luontoyrittäjien kanssa. Lisää palveluja on suunnitteilla ensi kesäksi, ja niitä aletaan markkinoida piakkoin.

”Tänä kesänä tarjolla on ollut jo monipuolisesti erilaisia melontapalveluita. Tavoitteena on, että meillä olisi jatkossa näyttää asiakkaille valmis kalenteri erilaisista retkistä ja tapahtumista, jotta he pääsevät halutessaan luontoon ja liikkumaan vesille. Mitään huvipuistoa tästä ei tehdä, vaan tarjolla on maanläheisiä, luontoon liittyviä palveluja.”

Pistohiekka kuuluu saimaannorpan pesimäalueeseen, ja viiksekkäitä uimareita onkin näkynyt pitkin kesää asiakkaiden ilona.

”Ensi toukokuulle suunnittelemme myös norppamelontaretkiä.”

Pistohiekka Resort Oy:n saunatiloja
Kesäsesonkiin valmistui ravintola, kaksi saunaa ja kymmenen mökkiä. Lisää on suunnitteilla.

Alueen vetovoima kasvaa

Pistohiekka Resortin naapurissa palvelujaan kehittää Pistocamp, joka tarjoaa jatkossa 100 paikkaa karavaanareille. Ensi kesäksi Pistocamp investoi huoltorakennuksen palveluineen, yhteiskeittiön ja saniteettitilat.

”Teemme tiivistä yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Tänne mahtuisi myös uusia ohjelmapalveluyrittäjiä tuomaan lisää palvelutarjontaa.”

Perinteikäs tanssilava on sekin jo herätelty henkiin.

Kunta rakentaa lähistölle ns. vanhan laivalaiturin paikalle uuden vierasvenesataman. Kunta kehittäjineen saa Närhiseltä pelkkää suitsutusta. Yrittäjän näkökulmasta Puumalan kunta on mahdollistanut toiminnalle vauhdikkaan alun. Kunta on rakentanut alueelle kunnallistekniikkaa, tiestöä ja ensi vuonna valmistuu venelaituri. Kunnalla on alueella 17 tonttia, josta Pistohiekka Resortille on vuokrattu kolme.

”Puumalan kunnassa kaikki yritystoiminnan kehittäjät kunnanjohtajasta alkaen tekevät upeaa työtä. Puumalassa osataan toteuttaa asioita, eikä minulla oikeastaan ole edes mitään parannusehdotuksia sinne suuntaan.”

Pistohiekan yrittäjät haluavat pitää paikan auki ympäri vuoden yritys- ja yksityistilaisuuksia varten. Ensi talvena tunnustellaan, miten asiakkaita riittää.

”Tälle kesälle odotukset olivat korkealla, ja huippusesonki meni odotusten mukaisesti. Nyt mietitään, miten tästä mennään eteenpäin.”

Närhisen Adverento Travel -yrityksellä on liikennelupa, mikä mahdollistaa vaikkapa opastettujen matkojen järjestämisen.

”Ehkä joku päivä voimme tarjota asiakkaille vaikka Saimaan-kierroksia yhdessä alueen muiden matkailuyritysten kanssa.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen