Artikkelit Archives - Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Project Partnerships 800x600

MikseiMikkelin vinkkilista: Näin taklaat kassakriisin

Koronaviruksen leviäminen ja sen torjunta vaikuttavat kaikkien yritysten liiketoimintaan. Kokosimme vinkkilistan kassakriisin torjuntaan.

1. Varmista rahoitus

Taloudellisten haasteiden kohdatessa kannattaa ensin olla yhteydessä omiin rahoittajiin. Rahoittajat ovat varautuneet koronan myötä lisääntyvään rahoituksen kysyntään ja lainsäädännön sallimaan joustavuuteen.

Ensisijainen rahoituskanava yrittäjälle on pankki. Ota yhteyttä omaan rahoittajapankkiisi ja selvitä, millaisia tuotteita heillä on tarjota tilanteeseesi. Kysy pankiltasi myös Finnveran takauksista. Neuvottele tilanteessa esimerkiksi lyhennysvapaasta. Mikäli oma rahoittaja ei kykene auttamaan heti, seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä Finnveraan. Finnvera on valmiudessa reagoida, jos rahoitusmarkkina ei muutoin toimi.

Pikavippiin tai vastaavaan korkeakorkoiseen rahoitukseen ei kriisitilanteessa kannata turvautua. Normaalin pankkirahoituksen ehdot ovat nyt erittäin joustavat.

2. Hyödynnä hallituksen tukipaketit

Business Finland avasi torstaina 18.3. uuden Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa -rahoituksen. BF on myös on luvannut hankkeissaan etumaksua sekä tavanomaisesta kevyemmän raportointivelvoitteen. Uusi koronalinjamme auttaa Sinua hakemuksen tekemisessä.

Taiteen edistämiskeskus TAIKE on organisoinut kulttuuri- ja luoville aloille hätärahoituspaketin. Lisätietoa hakuprosessista löydät tästä uutisesta.

Perjantaina 20.3. odotetaan Suomen hallitukselta tietoa uudesta massiivisesta rahoituspaketista yrityksille. Uusi rahoituspaketti soveltuu myös yksityisille elinkeinonharjoittajille. Tiedotamme paketista lisää heti, kun tämä julkaistaan. Tulemme auttamaan Sinua hakemuksen tekemisessä.

3. Sovi maksujärjestelyistä ja estä perintä

Perinnän estämiseksi kannattaa nyt olla ajoissa yhteydessä velkojiin ja sopia maksujärjestelyistä. Moni taho ilmoittaa tällä hetkellä joustavansa avoimien laskujen maksuajoissa. Asiasta kannattaa sopia kirjallisesti.

Vaihda mahdollisuuksien mukaan kerralla maksettavat laskut useampaan maksuerään, esimerkiksi vaihtamalla vakuutusmaksut eriin saat vapautettua pääomaa lähiajan tarpeisiin. Useat toimijat myöntävät nyt myös lykkäystä maksuaikoihin.

Ole yhteydessä vuokranantajiisi. Keskustele vuokranmaksun lykkäyksestä ja/tai osittaisesta hyvityksestä.

4. Laske ennakkoveron määrää OmaVero-palvelussa ja hae tarvittaessa lykkäyksiä ja maksujärjestelyjä

Mikäli tulosi ovat romahtaneet, laske ennakkoveron määrää Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Tilitoimistosi voi auttaa arvioinnissa. Voit myös hakea maksujärjestelyjä ja lisäaikaa verohallinnon palvelussa.

Oma-aloitteisten verojen (mm. alv) ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä. Pyyntö myöhästymismaksun perimättä jättämisestä tulee jättää ilmoituksen eräpäivänä (kuukauden 12. päivä) tai välittömästi sen jälkeen Verohallinnon puhelinpalvelussa 029 497 008 tai Oma-Veron kautta viestillä.

Katso lisää käytössäsi olevista mahdollisuuksista Verohallinnon palveluissa.

5. Käy läpi sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi

Käy läpi omat sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi. Voitko perua tai viivästyttää näitä? Onko tarpeen irtisanoa tarpeettomia sopimuksia, kuten puhelinliittymiä tai palveluja?

6. Myy saatavat

Markkinoilla on paljon toimijoita, jotka ostavat yrityksiltä saatavia ja erääntyneitäkin laskuja. Toimijat eivät kuitenkaan osta laskujasi täydestä arvosta, koska saataviin sisältyy aina riski. Pyydä tarjoukset ja punnitse, kannattaisiko sinun myydä saatavasi.

7. YEL-työtulon pienentäminen

Voit pienentää YEL-työtuloa, mikäli yritystoimintasi on supistunut. Huomioi kuitenkin lopettamisen vaikutus esimerkiksi sairausajan etuuksiin ja tartuntatautipäivärahaan. Sairauspäivärahan ja tartuntatautipäivärahan määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella. Lue lisää YEL-työtulossa joustamisesta.

8. Puhu henkilöstösi kanssa

Voitko neuvotella henkilöstösi kanssa ylityövapaiden ja lomien pitämisestä tai mahdollisesta lomautuksesta? Mikäli joudut turvautumaan lomautuksiin, huomioi myös yhteistoimintalain mukainen menettelytapa. Suomen Yrittäjät on julkaissut hyvän oppaan työnantajalle. Lisätietoa työnantaja-asioissa saat myös Yritys-Suomi Palvelupuhelimesta.

9. Asumistuki ja toimeentulotuki

Pienituloinen yrittäjä voi saada Kelan asumistukea ja toimeentulotukea. Laskennassa huomioidaan YEL-vakuutus yrittäjän ansiotuloksi, joten tässä kohtaa matala YEL on eduksi sinulle.

10. Yritystoiminnan tervehdyttäminen velkajärjestelyn tai saneerauksen kautta

Viimeisenä vaihtoehtona käytössäsi on myös yrittäjän velkajärjestely elinkeinonharjoittajalle (yksityinen elinkeinoharjoittaja) tai yrityssaneeraus (ay, ky, osakeyhtiö).

11. Älä jää yksin haasteinesi

Mitä nopeammin lähdemme ratkomaan talousvaikeuksia, sitä todennäköisemmin yritystoiminta saadaan tervehdytettyä. Tärkeää on, ettet jää yksin haasteinesi. Ota yhteyttä valtakunnalliseen talousapuneuvontaan tai vaikkapa meihin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseillä. Autamme sinua tilanteessasi eteenpäin.

Ski Tornimäen yrittäjä Keijo Andersin

Lumettomuus pistää viilaamaan liiketoimintaa

Lumeton talvi ei yllätä eteläsavolaisia yrityksiä, mutta ennakoimattomat säät kirittävät tekemään nopeita muutoksia viikoittaisiin rutiineihin.

Kun ns. tavallisena talvena Mikkelin Huoltotiimin väellä on 20-25 lumilähtökertaa, tänä vuonna ne jäivät helmikuun loppuun mennessä alle kymmeneen. Lumilähtö tarkoittaa noin viiden sentin lumikerrosta ja auraustarvetta.

Kun hiekoituskausikin on jäänyt lyhyeksi, mikkeliläisille taloyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille, on tehty tavallisesti kesällä tehtäviä töitä.

”Jotkut asiakkaat ovat tajunneet teettää meillä nyt puiden kaatoa, taajamametsänhoitoa, risukoiden raivausta ja kantojen jyrsintää. En muista, että kantoja olisi koskaan ennen jyrsitty tähän aikaan vuodesta”, 20 vuotta alalla ollut, yrityksen omistajiin nykyään kuuluva huoltomestari Eemeli Janhunen sanoo.

Yhtiön 35 työntekijästä kaksi kolmesta tekee tähän aikaan vuodesta yleensä töitä talven kanssa.

”Tällainen talvi näkyy liikevaihdossa, kun lumen aiheuttamat lisätyöt jäävät tilaamatta, mutta toisaalta kalustokuluja on vähemmän, eikä henkilöstölle tule ylityötunteja.”

Erilaisiin talvikeleihin yrityksessä varaudutaan tavallisestikin jättämällä ns. varastotyötä, kuten kaluston kunnossapitoa ja muita ei kiireellisiä töitä. Niitä tehdään yleensä pidempien pakkasjaksojen aikana, kun lumi- ja hiekoitustöitä ei ole.

”Tänä vuonna nuo työt oli tehty jo joulukuussa. Helmikuun alkupuolelta muutama mies on ollut jo hiekannostossa, vaikka sitä rajoittavatkin vielä yöpakkaset. Auran sijaan tänä talvena on ollut enemmän käyttöä harjalle.”

Mikkelin Huoltotiimi alkoi tehdä hiekannostoa asiakkailleen jo helmikuun alkupuolella. Huoltomestari Eemeli Janhunen muistelee, ettei koskaan ennen ole jyrsitty kantoja helmikuussa.
Mikkelin Huoltotiimi alkoi tehdä hiekannostoa asiakkailleen jo helmikuun alkupuolella. Huoltomestari Eemeli Janhunen muistelee, ettei koskaan ennen ole jyrsitty kantoja helmikuussa.

Puumala kiinnostaa ilman lumitakuutakin

Okkolan lomamökeilläkin Puumalan Niinisaaressa ehdittiin jo helmikuussa siistiä pihoja, kun lumitöitä ei ollut. Sähkölaskuja leuto talvi on pienentänyt. Tekemistä mökkivierailla on piisannut ilman lunta ja jäätäkin.

”Lumitakuuta ei ole voinut antaa tähän astikaan, vaan lumi on ollut plussaa. Jääkelitkin ovat olleet niin epävarmat, että olen paremminkin varoitellut asiakkaita menemästä jäälle, mutta pilkkimiehiä ei pidättele mikään”, yrittäjä Paula Okkola on huomannut.

Okkolan 17 lomamökin asukkaille on tehty Metso-hyvinvointipolku eli 1,5 kilometrin merkattu reitti. Lisäksi on katettuja nuotiokotia polttopuineen asiakkaiden käyttöön. Myös Puumalan Norppapolku palvelee hyvin talvellakin ja sen varrelle rakennetaan esteetöntä laavua.

”Onneksi täällä Puumalassa on alettu jo hyvissä ajoin satsaamaan reitteihin.”

Paula Okkola tuumii, että kieltämättä markkinointikärkeä voisi kirkastaa entisestään ja kertoa mitä kaikkea lumettomanakin talvena voi tehdä.

”Mökkilomalle tullaan olemaan perheen ja ystävien kanssa, nauttimaan hyvästä ruoasta ja saunasta. Aktiivinen tekeminen on vaan yksi osa lomaa ja vain osalle asiakkaita. Meidän mainoslauseemme on jo vuosikymmenet ollut: missähän saisi kerrankin olla rauhassa.”

Ski Tornimäki taitaa lumetuksen

Vuodesta 1992 Tornimäen laskettelukeskusta ensin osa-aikaisesti ja neljä vuotta myöhemmin täysipäiväisesti pyörittänyt Keijo Andersin tuumii, ettei tämä talvi mitenkään poikkeuksellinen ole ollut. Laskettelukeskus avasi porttinsa 7.12.

”Olisimme voineet avata aiemminkin, mutta lumenteko sähkönsiirtomaksuineen maksaa. Tilin teemme ennen joulua, kun täällä käyvät Helsingin seudulta mökkiläiset ja venäläisasiakkaat. Paikalliset alkoivat tulla vasta tammikuun lopulla. Mikkeliläiset lähtevät rinteeseen vasta, kun maassa on muutama sentti lunta. Se on jokin psykologinen ilmiö.”

Pariin vuoteen Saimaan jäällä ei ole ollut jäälatua, mikä on vaikuttanut laskettelukeskuksen kahvioon. Kunnon hiihtokeleillä murtomaahiihtäjiä saattaa tulla kahvioon 100-200 päivässä.

Andersin muistuttaa, että Tornimäki on ensimmäinen lumivarma laskettelukeskus Lahden Messilän yläpuolella. Hän toivoisikin, että Tornimäki näkyisi nykyistä paremmin kaupungin talvimatkailumarkkinoinnissa.

”Tänne pitäisi saada perheille monipuolinen talviliikuntapaikka, jossa olisi karuselleja. Myös mattohissi olisi tärkeä, mutta se on investointina sadan tuhannen euron luokkaa.”

Koululaisten määrä Tornimäellä on romahtanut sen jälkeen, kun kaupungit ja kunnat eivät ole enää maksaneet reissuja. Nykysäädösten mukaan perusopetukseen liittyvien asioiden pitää olla tasavertaisuuden takia kaikille ilmaisia eli enää retkiä ei voi rahoittaa keräyksin.

”Autottomia perheitä ja nuoria auttaisi, jos tänne olisi vaikka kaksi kertaa päivässä kuljetus keskustasta. Olemme sitä joskus kokeilleet torilta, mutta lähtöpaikka oli ilmeisesti väärä.”

Andersin jättää Tornimäen tänä talvena ja paikka on myynnissä. Rinteet ja hissit ovat kunnossa. Lumetuksestakin on kertynyt niin paljon kokemusta, että hän konsultoi ja suunnittelee rinteitä yhteistyökumppaninsa kanssa Baltian maissa ja Venäjällä.

”Meillä ovat isot asiat kunnossa. Moni käy täällä kokeilemassa lajia ja jää koukkuun. Myös niille, jotka käyvät kerran vuodessa Lapissa laskettelemassa, tekisi hyvää kartuttaa sitä ennen taitoja ns. kevyellä kausikortilla, jolloin mäessä tulisi käytyä 10-20 kertaa ennen reissua.”

Tornimäki on myös Xon-puiston moottorikelkka- ja mönkijäsafarien parkki ja siellä järjestetään värikuulatapahtumia.

Keijo Andersin päättää 1990-luvun alussa alkaneen uransa Ski Tornimäen yrittäjänä tähän kauteen ja jättää hyvässä kunnossa olevan paikan seuraavalle kehittäjälle.
Keijo Andersin päättää 1990-luvun alussa alkaneen uransa Ski Tornimäen yrittäjänä tähän kauteen ja jättää hyvässä kunnossa olevan paikan seuraavalle kehittäjälle.

Väylien hoito ollut haastavaa

Lahtelainen Viherpalvelut Hyvönen vastaa osasta Mikkelin kaupungin väyliä alihankkijoineen. Pakkasista vesikeliin vaihdellut keli on saanut nastarenkailla ajetut kadut reikiintymään. Myös soratiet ovat olleet koetuksella, kun vesikuopat ovat jäätyneet öisin.

”Kun ennen puhuttiin keväisistä kelirikoista, nyt niistä voi tulla ympärivuotisia”, työpäällikkö Tommi Juurinen tuumii.

Lunta ei ole ollut suojaamaan kasveja tai eliöitä. Runsaat tuulet ovat kaataneet puita ja jopa liikennemerkkejä.

”Jos merkkikanta on vanhaa ja pultit ruostuneet, merkkejä voi alkaa kaatuilla enemmänkin.”

Myös Hyvösen väki on jo raivannut vesakoita ja leikannut pensaitakin.

”Kerrankin on pystytty pitämään lomia ja pekkasia, kun ylitöitä ei ole kertynyt.”

Kalustoa pitää kuitenkin olla saatavilla koko ajan käsilumityövälineistä kuorma-autoihin.

”Kun tilanne on päällä, se on reaaliaikaista peliä, jossa yrityksen pitää selvitä säätä vastaan mahdollisimman hyvin. Jos aamukahdelta tiemestari saisi pitävän sääennusteen, ei olisi ongelmia. Nyt keli voi vaihtua neljä kertaa tunninkin sisällä.”

Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Savossa kohteita hoitavalla yrityksellä on Mikkelissä vajaat 10 omaa työntekijää ja joukko alihankkijayrityksiä.

”Mikkeli on selvästi vakiintuneemman talven aluetta. Lahden Vesijärvi on ollut osittain jäätön.”

Kunnilla on suuri vastuu siitä, että väylät eivät ole liukkaita. Lahdessa on tänä talvena kokeiltu melttausta (suolausta) ja harjausta. Toissa talvena Lahdessa hiekoitettiin kevyen liikenteen väyliä pyöristetyllä sepelillä, joka ei riko renkaita. Muualla on kokeiltu myös lämmintä hiekkaa ja puurouhetta.

”Nyt kokeilemme Lahdessa kaliumformiaattia, joka levitetään yleensä rampista liuoksena tai lautaslevittimellä. Se on suolaa ympäristöystävällisempää, synteettisesti valmistettua ja bakteerituotanto hajottaa sen matkalla pohjaveteen hiilidioksidiksi ja vedeksi.”

Lauha sää näkyy sähkön kulutuksessa

Lumme Energia myy pääosin pohjoismaisissa vesivoimaloissa tuotettua sähköä. Pohjoisen runsaat lumimäärät ovat täyttäneet vesialtaat, mikä on heiluttanut hintoja.

Nykyään jo rakennusmääräykset edellyttävät energiatehokkaita ratkaisuja. Kehittynyt säätötekniikka antaa työkalut oman kulutuksen seurantaan. Tänä talvena kelit ovat näkyneet sähkön kulutuksessa.

”Marraskuussa sähkön kulutus oli vielä normaaliin verrattuna muutaman prosentin suurempaa, mutta väheni saman verran joulukuussa. Tammikuussa lauhtuminen vähensi kulutusta 15-20 prosenttia tavanomaisesta ja samanlainen sää jatkui helmikuussa”, liiketoimintajohtaja Mika Ahola sanoo.

Aurinkosähköstä on tullut tärkeä osa Lumme Energian liiketoimintaa. Yhtiö on pääomistajana Suomen suurimmassa aurinkosähköjärjestelmien toimittaja Solarigo Systems Oy:ssä, joka toimittaa järjestelmiä yrityksille ja teollisuudelle. Myös pienasiakkaiden kiinnostus aurinkosähköön kasvaa koko ajan.

”Pienasiakkaille toimitamme vuosittain satoja järjestelmiä, jotka täyttävät korkeimmat laatutasovaatimukset. Vaikka ylijäämäsähkön voi myydä takaisin verkkoon, paras hyöty investoinnille tulee, kun mitoittaa järjestelmän niin, että sähkön voi hyödyntää omaan käyttöön.”

Luonnon ääri-ilmiöt huolestuttavat Aholaa.

”Myrskyihin olemme oppineet jollain tavoin varautumaan, mutta täällä Pohjolassa sään vaihtelut vaikuttavat kulutuksen lisäksi voimakkaasti myös sähkön tuotantoon. Jos molempien osalta tulee voimakasta vaihtelua, se aiheuttaa epävakautta myös markkinoihin.”

Metsäkoneyrityksille haastava talvi

Antero Kiesiläisen metsäkoneyritys, Metsä-Kiesit Oy, pyörittää maastossa kuutta metsäkonetta. Tämä talvi jää yrittäjän mieleen lakoista, maailmanmarkkinoiden kysynnän keikkumisesta ja ennakoimattomista talvikeleistä. Maaston märkyys ja lumettomuus ovat haitanneet korjuuta samoin kuin pakkasten puuttuminen.

”Meillä ei ole kuitenkaan himmailtu. Olemme yrittäneet valita kohteita niin, että korjuuvaurioita ei tule.”

Tänä talvena metsään ei ole pystynyt jäädyttämään talviautoteitä, eikä puita ole voinut varastoida ns. peltovarastoihin. Kiesiläinen sanookin, että poikkeukselliset olosuhteet ovat vaikuttaneet paljon alan työllisyyteen ja lomautuksiakin on nähty.

”Ala on mennyt pitkälti puolilla valoilla tämän talven. Myöskään kuljetuksia tekevät automiehet eivät ole pystyneet hakemaan puita huonoilta teiltä. Nyt puuta saa jo pois teiden ääriltä. Kokonaisuudessaan tilanne normalisoituu varmaan kuitenkin vasta ensi syksynä.”

Talvikorjuu on vanha perinne, mutta paras korjuukausi alkaa Kiesiläisen mielestä heinäkuussa.

”Nyt kannattaisikin puukauppaa suunnittelevan miettiä, olisiko oma palsta talven sijaan kesäkorjuukelpoinen.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Hauhalan Hanhifarmi, artikkelikuva 1024x576

Hanhifarmista tuli valtakunnallinen brändi

Maan ainoa hanhitila, Hauhalan Hanhifarmi, sai viime syksynä tuotteensa Prisman valikoimiin ja otti käyttöön D.O. Saimaa -alkuperämerkin.

Virpi ja Antti Rantalainen ovat kehittäneet jo 23 vuotta Mikkelin Anttolan Hauhalassa sijaitsevaa hanhitilaansa. Agrologeiksi opiskellut pariskunta otti Antin kotitilalle ensin hanhia lemmikeiksi. Vuonna 1997 tuli ensimmäinen tuotantopolven poikaserä, noin 700 lintua. Koko tuotantoketju rehun kasvatuksesta markkinointiin on yrittäjäpariskunnan omissa käsissä.

Hanhitilan alkuvuosina tehtiin tiuhaa tahtia merkittäviä investointeja. Oma teurastamo rakennettiin jo vuonna 1999 entiseen konehalliin ja sitä on laajennettu vuosien varrella parikin kertaa. Pakastamo rakennettiin vuonna 2004. Siitä kahden vuoden kuluttua tehtiin linnuille uusi kasvatushalli ja rehusekoittamo. Jätevedenpuhdistamo valmistui 2007. Sen jälkeen pihapiiriin on noussut vielä lämpökeskus ja sen yhteyteen on teurastamolta siirretty höyhenkuivuri. Navetan vintillä on nykyään hautomo, ja emolinnuilla on oma hallinsa.

Nykyään poikasia haudotaan vuosittain noin 5000-6000. Ne kasvavat oman tilan vehnällä kauralla. Viljaa viljellään noin 35 hehtaarilla, josta 11 on omia peltoja ja loput vuokramaita. Rehu valmistetaan omassa rehusekoittamossa. Ostorehua käytetään vain muniville emoille ja pikkupoikasille, ja sekin teetetään rehutehtaalla tilan oman reseptin mukaan.

”Olemme viilanneet omia rehusekoituksia vuosien varrella”, Virpi ja Antti tuumivat.

Rehustukseen liittyy myös yksi tilan innovaatioista. Tila tuottaa ns. vaaleaa hanhenmaksaa eettisesti. Osalla hanhista maksa alkaa rasvoittua luonnonmukaisesti, kun niiden ahmimisvietti herää syksyisin ennen muuttomatkaa. Etenkin ranskalaistiloja on arvosteltu siitä, että ne pakkosyöttävät hanhia vaalean maksan tuottamiseksi. Rantalaiset kehittivät jo vuosia sitten rehuseoksen, joka laukaisee luontaisesti tämän hanhille tyypillisen tavan ruokailla syksyisin.

”Eettinen hanhenmaksa käy hyvin kaupaksi. Kuluttajille suoraan sitä myyvät myös Anton&Anton ja Disa´s Fish -ketjut. Osa kuluttajista haluaa ostaa pakastettua raakaa hanhenmaksaa valmistaakseen sen itse. Ympäri vuoden meillä on myynnissä myös valmiita hanhipateita kuluttajille.”

Tuotteita saa koko maasta

Hanhen liha ja maksa leikataan ja pakastetaan kotitilalla, mistä se matkaa esimerkiksi Inexin tukun kautta asiakkaille pakastettuna. Hanhitilan tuotteita, kuten pakastettua lihaa ja erilaisia maksatuotteita, on tarjolla eri puolilla maata ravintoloissa ja herkkupuodeissa.

Yksi merkittävistä asiakkaista oli Stockmannin Herkku. Sen siirryttyä S-ryhmälle, viime vuonna Rantalaiset alkoivat hieroa uutta sopimusta kauppaketjun kanssa.

”Kerroin neuvotteluissa, mitä tuotteita meillä olisi tarjota pakasteina Inexin tukun kautta ja sen pohjalta syntyivät ensimmäiset tilaukset”, Virpi Rantalainen kuvaa.

Yhteistyön aloittaminen edellytti Synkka-järjestelmän käyttöä. Eri kaupparyhmien yhteiskäytössä olevasta järjestelmästä on löydyttävä tuoteselostetiedot, ravintosisällöt, tuotteiden eri nimivaihtoehdot, pakkausten mitat, EAN-koodit sekä tuotteen ja sen pakkausten sisältämien osien painotiedot. Järjestelmän käyttöä opetetaan kaksi erillistä koulutuspäivää.

”Toisena päivänä käytiin läpi tuotetietojen oikeellisuutta ja toisena tuotetietojen syöttöä. Tietojen keräys on aika iso ponnistus ja siihen on varattava viikon verran työaikaa. Tietojen syöttö järjestelmään on mahdollista ulkoistaa ja niin mekin teimme.”

D.O. Saimaa herättää odotuksia

Rantalaiset ovat osallistuneet ahkerasti erilaisiin kehittämishankkeisiin. Yleensä he miettivät jo valmiiksi kysymykset asiantuntijoille, jotta saavat varmasti kaipaamansa tiedon.

Viime syksynä yritys lähti mukaan D.O. Saimaa -alkuperämerkin käyttäjäksi ja odotukset ovat korkealla. Rantalaiset odottavat saavansa uusia reseptejä jaettavaksi kuluttajille ja ravintola-asiakkaille, uudenlaisia työkaluja markkinointiin sekä korkealaatuisia kuvia tukemaan markkinointia.

Hauhalan Hanhifarmi, On tarkkaa puuhaa säätää savutettuun hanhifileeseen haluttu suolapitoisuus ja kypsyysaste ennen kuin resepti julkaistaan kuluttajille.
On tarkkaa puuhaa säätää savutettuun hanhifileeseen haluttu suolapitoisuus ja kypsyysaste ennen kuin resepti julkaistaan kuluttajille.

Tilan kummikeittiömestari Marjatta Pohjola neuvoi jo vuosia sitten kädestä pitäen, miten ravintoloissa tehdään pateeta. Myös D.O. Saimaan nimikkokeittiömestari Ilkka Arvola on tuttu yhteistyökumppani.

”Olisi hienoa, jos Ilkka voisi joskus vaikka tehdä eri tilojen aineksista annoksia, ammattikuvaaja kuvaisi ja saisimme kuvia käyttöömme. Vaikka tiedämme valmistuksen perusniksit, olisi kiva kuulla, minkälaiset lisäkkeet tai kastikkeet ovat trendikkäitä. Ruoka- ja annoskuvia tarvitaan paljon markkinointiin, mutta laadukkaiden ruokakuvien teettäminen on kallista.”

Yksi viime vuoden huippuhetkistä Rantalaisille oli Kokit ja Farmarit -tapahtuma Finlandia-talossa. Keittiömestari Timo Lepistö pyysi hanhitilan tuotteita valmistaakseen niistä alkuruokaa tapahtuman illallisvieraille.

”Sitten hän kertoi raaka-aineesta ja valmistamastaan ruoasta. Olimme esiintymislavalla yhdessä ja pääsin kertomaan raaka-aineesta ja tilastamme ja hän kertoi ruokalajin valmistamisesta. Onneksi Hauhala esiteltiin ensimmäisenä, ettei tarvinnut jännittää koko iltaa”, Virpi tuumii.

Itse hän on ideoinut ajatusta Herkuttelevista lähiruokatuottajista eli tuottajat opettelisivat tekemään yhdessä ruokaa toistensa raaka-aineista ja oppisivat siinä samalla ravintolaslangia.

Paikallisista verkostoistakin riittää uutta ammennettavaa. Vuosi sitten Virpi tapasi Mikkelissä järjestetyssä tilaisuudessa Opa Muurikka Oy:n ihmisiä ja kuuli, että yritykseltä on tulossa savustuslaite, jonka lämpötilaa voi säätää.

”Meillä oli jo olemassa kotisivuilla savustusohje, jonka teki Finlandia-talon Mika Heiskanen. Savustus on nyt trendikästä. Innostuin, että uusi laite ratkaisee lihan savustukseen liittyneen ongelman. Testailemme nyt savustuslaitetta Antin kanssa innolla. Ennen kuin julkaisemme reseptejä, kokeilemme ja säädämme niitä yleensäkin kyllästymiseen asti.”

Hanhifarmi, Virpi ja Antti Rantalainen testailevat parhaillaan hanhifileen savustusta Opa Muurikka Oy:n uudella savustuslaitteella.
Virpi ja Antti Rantalainen testailevat parhaillaan hanhifileen savustusta Opa Muurikka Oy:n uudella savustuslaitteella.

Rantalaiset ovat innostuneet Saimaan alueen ruokamatkailun kehittämisestä. Jo nyt hanhi on raaka-aineena monissa alueen ravintoloissa ja kuluttajille myydään tuotteita myös paikallisissa kaupoissa ja kahviloissa.

Sosiaalisen median kanavissa hanhitila on näkynyt puolisentoista vuotta. Esimerkiksi Facebookin kautta kerrotaan mistä ihmiset voivat tuotteita löytää.

”Some helpottaa viestimistä kuluttajien suuntaan, vaikka tulokset ovat vaikeasti mitattavia.”

Kannattavuus pidettävä mielessä

Vienti ei Rantalaisia tällä hetkellä suuresti kiinnosta. Pakastettujen tuotteiden vienti on logistisesti hankalaa ja siitä tulee lisähintaa tuotteille. Myöskään pitkät messumatkat eivät saa heitä innostumaan.

”On pakko miettiä, mikä on taloudellisesti järkevää. Messureissuun voi kulua 10 päivää. Jos voin käyttää sen ajan markkinointiin kotimaassa, saan varmasti parempaa tulosta tehtyä, vaikka vain joka kymmenes yhteydenotto tärppäisi.”

Joskus jo aiemmin solmitut yhteydet voivat synnyttää aivan uusia kumppanuuksia. Tällainen iloinen yllätys oli viime vuonna, kun hanhitilan tuotteita pyydettiin myyntiin japanilaisen designin lippulaivan, Mujin, myymälään Helsingin Kamppiin.

”Itse emme kyllä ole vieläkään ehtineet kurkistamaan myymälää.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. MikseiMikkeli palvelee yrittäjiä yritystoiminnan aloittamisesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. 

D.O. Saimaa -hankkeen tavoitteena on edistää Suomen ja Saimaan alueen ruokakulttuuria ja gastronomiaa sekä nostaa Saimaan alue tunnetuksi ja vetovoimaiseksi ruokamatkailualueeksi kotimaassa ja kansainvälisesti. Hankkeessa on mukana kuntia ja toimijoita Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden seuduilta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.

Polokwane artikkelikuva Mikkelin Vesilaitokselta

Etelä-Afrikassa on nyt kysyntää suomalaiselle vesiosaamiselle

Vesilaitoksen johtaja Samuel Makoti vastaa puheluun kesken Mikkelin vierailun. Yksi eteläafrikkalaisen Polokwanen kaupungin vedenpumppaamoista on jälleen jouduttu pysäyttämään pohjaveden pinnan alhaisen tason vuoksi. Vesihuolto katkeaa osalta kaupungin asukkaista. Katkokset ovat tuttuja Limpopon provinssissa, jossa asuu lähes 6 miljoonaa asukasta.

Etelä-Afrikan vesikriisi nousi maailman tietoisuuteen vuonna 2017, kun lähes kaksi vuotta jatkunut kuiva kausi ehdytti maan vesivarannot. Vedenjakelun infrastruktuuria ei ollut suunniteltu vallitseviin oloihin. Kapkaupungissa, joka on yksi Etelä-Afrikan kolmesta pääkaupungista, vedenjakelua jouduttiin säännöstelemään pahimmillaan 25 litraan päivässä asukasta kohden. Vastaava tilanne koettiin viimeksi vuonna 1933.

Kuivuuden ohella syy Etelä-Afrikan vesipulaan on nopea väestömäärän kasvu kaupungeissa. Viimeisen 20 vuoden aikana yksin Kapkaupungin väestömäärä kasvoi 71 prosenttia.

-Väestömäärän kasvu Etelä-Afrikan kaupungeissa suuri haaste erityisesti veden riittävyydelle ja laadulle. Maassa on toimiva vesi-infrastruktuuri, mutta vanhentuneiden jätevedenpuhdistamoiden sekä muun vesihuollon infran ja osaamisen taso eivät riitä kasvavan väestön tarpeisiin, kertoo mikkeliläisen vesihuollon ratkaisuja tarjoavan Operon Groupin Mikko Laitinen.

Vesi-infraa Polokwanessa
Vesihuollon infrastruktuuri Polokwanessa vaatii väestönkasvun ja kuivuuden vuoksi päivitystä. Kuva: Jyri Koivisto / Operon Group

Ratkaisua maan vesihaasteeseen etsitään Suomesta

 Eteläafrikkalaisen Polokwanen kaupungin virkamies- ja luottamusjohto sekä vesihuollon asiantuntijat tutustuivat Mikkelissä suomalaiseen vesiosaamiseen marraskuussa 2019. Polokwane on muiden Etelä-Afrikan kaupunkien tavoin suurissa vaikeuksissa vedensaannin turvaamiseksi asukkailleen. Tästä syystä alueella on käynnistetty laaja vesihuollon uudistamisen ohjelma.

-Tällä hetkellä maassa pohditaan uudelleen koko vesihuollon järjestämistä. Erityisesti jäteveden käsittelyteknologiat ja uusioveden tuotanto kiinnostavat,  kertoo EcoSairilan ohjelmakoordinaattori Panu Jouhkimo Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

Mikkeli valikoitui vierailukohteeksi, sillä kaupunkiin rakennettava uusi puhdistamo sekä Mikkeliin keskittynyt vesialan tutkimus ja osaaminen herättää mielenkiintoa ja sen merkittävyys on tunnistettu kansallisesti sekä kansainvälisesti.

Mikkelissä vierailijoita kiinnosti koko vesihuollon järjestäminen, mutta erityisesti uusi jäteveden käsittelyteknologia ja uusioveden tuotanto, jota rakennetaan EcoSairilaan Mikkelin uuden puhdistamon yhteyteen. Myös lietteen hyödyntäminen biokaasuksi ja edelleen sähköksi sekä vesihuollon asiantuntijoiden koulutus herättivät paljon keskustelua.

Paikallisia yrityksiä oli ohjelmassa mukana Operon Group Oy, Mipro Oy ja Nanopar Oy. Tutkimus- ja koulutusyhteistyötä tarjosivat LUT yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon ammattiopisto.

-Mikkelillä on tässä oivallinen mahdollisuus rakentaa kumppanuutta Polokwanen kaupungin kanssa. Yrityksillämme on ratkaisuja, joita siellä kipeästi kaivataan. Meillä on myös valmius kouluttaa vesihuollon uudistamiseen osaajia, eli tehdä koulutusvientiä, kertoo Panu Jouhkimo MikseiMikkelistä. Vieraat olivat vaikuttuneita siitä, miten pitkällä pilottilaitoksella ollaan veden uusiokäytön kehittämisessä.

Polokwanen delegaatio Mikkelissä marraskuussa 2019
Polokwanen alueelta vieraili vesihuollon delegaatio Mikkelissä marraskuussa 2019

Miljardiluokan investointien lisäksi Etelä-Afrikka tarvitsee osaamista

Vuonna 2020 Etelä-Afrikan väestömäärä ylittää 60 miljoonaa ihmistä. Kohta kolme vuotta kestänyttä vesikriisiä pyritään ratkaisemaan aktiivisesti ja maailmalta haetaan nyt parhaita ratkaisuja.

Mikkelissä suomalaista vesiosaamista aiotaankin tehdä tunnetuksi Water Operator Partnership -mallilla, jonka toteuttamiseen Maa- ja metsätalousministeriö tarjoaa rahoitusta. Mallissa suomalainen vesihuoltolaitos toimii toisessa maassa toimivan laitoksen kumppanina. Tavoitteina ovat mm. yhteinen oppiminen ja johtamisen vahvistaminen. Yhteistyö mahdollistaa monitasoisten kumppanuuksien syntymisen ja luo pohjaa myös suomalaisten teknologiayritysten liiketoiminnalle.

-Näemme, että Mikkelillä on tässä oivallinen mahdollisuus rakentaa kumppanuutta Polokwanen kaupungin kanssa. Meillä on valmius kouluttaa vesihuollon uudistamiseen osaajia, eli tehdä koulutusvientiä. Myös yrityksillämme on ratkaisuja, joita siellä kipeästi kaivataan. Vieraamme olivat vaikuttuneita siitä, miten pitkällä olemme veden uusiokäytön kehittämisessä pilottilaitoksella. Meillä on tässä käsissämme vientituote, jolla ratkaistaan globaaleja ilmastonmuutoksen ja väestökasvun mukanaan tuomia haasteita.

Maa- ja metsätalousministeriö on valinnut Etelä-Afrikan yhdeksi vesihuollon kehittämisen yhteistyöalueeksi. Mikkelin vesiosaaminen on ollut edustettuna myös ministeriön delegaation matkassa Etelä-Afrikassa. Vierailua ennen mikkeliläinen Aquazone Oy rakensi Polokwanen alueelle yhteistyöverkostoa. Yhteistyöhankkeiden rahoitusmahdollisuuksia selvitetään yhdessä ministeriön kanssa.

EcoSairilan ja vesiliiketoiminnan kehittämistä tukee Euroopan aluekehitysrahasto Etelä-Savon maakuntaliiton myöntämällä rahoituksella.

Teksti ja kuvat: Panu Jouhkimo, Jukka Kumpusalo

Entos Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjalainen

Entos tarjoaa ratkaisuja energiansäästöön

Mikkelin Karkialammella toimiva Entos Energiatekniikan Optimisäätö Oy tarjoaa rakennusautomaatiopalveluja ja on kehittänyt älykkään ilmanpoistopuhaltimen.

LVISA-alan ratkaisuihin erikoistuneen Entos Oy:n perusti nykyisen toimitusjohtaja Aki Pohjalaisen isä vuonna 1977 Mikkelin Visulahteen.

Monipuolisen kokemuksen alalta maailmalla hankittuaan Aki Pohjalainen palasi Mikkeliin ja osti kahdeksan henkilöä työllistäneen yrityksen isältään vuonna 2005.

Tällä hetkellä yrityksen palkkalistoilla on 12 osaajaa, ja yrityksen liikevaihto on noin miljoona euroa.

Palvelutarjonnan ydin ovat LVISA-alan rakennusautomaatiopalvelut, joihin on etähallintamahdollisuus. Yrityksen palveluihin kuuluvat ilmanvaihtoon, automaatioon ja lämmitykseen liittyvät asennukset, huollot, laitteet, suunnittelutyöt sekä saneeraukset ja urakointi.

Huoltoa ja urakointia tekee tällä hetkellä viisi työntekijää Etelä-Savon lisäksi myös Etelä- ja Keski-Suomessa.

”Meidän työntekijöillämme ei ole ongelmia liikkua laajallakaan säteellä.”

Ilmanpoistopuhallin kiinnostaa

Viime vuosina yrityksestä on kehittynyt yhä vahvemmin rakennusautomaation ohjelmointiyritys.

Yritys alkoi kehittää omaa innovaatiota, älykästä ilmanpoistopuhallinta, vuonna 2016. Puhaltimen keksi Aki Pohjalainen ja sillä on hyödyllisyysmalli.

Tuotekehitysprosessia on vauhditettu erillisin kehityshankkein, joista ensimmäinen alkoi 2017. Tuotteen valmistuttua jatkokehitystä on tehty ensi vuoden lopussa päättyvässä hankkeessa. Sen jälkeen suunnitelmissa on vielä yhden kehityshankkeen läpivienti.

TopAir-tuote tuli myyntiin koko maahan noin 1,5 vuotta sitten ja se on otettu hyvin vastaan.

”Käytännössä ratkaisumme avulla sekä painovoimainen että koneellinen ilmanvaihto pystytään muuttamaan älykkääksi, mikä pienentää kerrostalojen energiakuluja.”

Nopea asennus

Innovaatiota hyödynnetään tällä hetkellä ennen 2004 rakennettuihin kerrostaloihin ja muihin ilmanvaihtosaneerauksia suunnitteleviin kohteisiin.

Puhaltimen anturiteknologia mahdollistaa ilmanpoiston portaattomasti säätyvällä EC-moottorilla kulloisenkin kohteen ilmanvaihtotarpeen mukaan.

”Anturiteknologiamme kerää ja välittää eteenpäin tietoa talojen ilmanvaihdon toiminnasta. Yleensä kerrostaloasuntojen ilmanvaihtoa tehostetaan tiettyinä aikoina päivästä, meidän ratkaisumme on älykäs ilmanvaihto, joka perustuu todelliseen tarpeeseen.”

Etähallittava ja huollettava ilmanpoistopuhallinjärjestelmä on helposti asennettavissa ilman pitkiä käyttökatkoja.

”Käytännössä energiaremontti onnistuu 12 tunnissa, kun asennamme katolle vanhan koneen tilalle uuden ja laitamme anturit paikoilleen. Vanhankin talon painovoimainen ilmastointi pystytään päivittämään näin.”

Asukkaalle uusi järjestelmä tuo monta etua. Mittausanturit tutkivat ilmanlaatua ja ilmaa poistuu tarvittava määrä. Asumismukavuus lisääntyy, kun vedontunnetta ei ole, eikä ylimääräiseen tuulettamiseen ole tarvetta.

”Ilmavirta on rauhallisempi, vedontunne vähenee ja ilmastoinnin äänet häviävät.”

Kun lämmityskulut alenevat, samalla pienenee kiinteistön hiilijalanjälki. Esimerkkilaskelmien mukaan parisenkymmentä vuotta vanhassa kerrostalossa tarpeen mukaan toteutettu ilmanpoisto voi säästää energialaskua noin 4000 eurolla vuodessa. Investointi maksaa itsensä takaisin 3-5 vuodessa. Samalla kiinteistön elinkaari pidentyy.

Valmistus Mikkelissä

Tällä hetkellä käytössä on 150 puhallinta. Marraskuun puolivälissä yritys tuo markkinoille kolmannen version ilmanpoistopuhaltimesta.

Itse laitteisto koostuu kolmesta osasta eli merialumiinista valmistetusta kehyksestä, puhallinosasta ja älykeskuksesta, josta löytyvät yhteyslaitteisto, ohjaava älytoiminto ja ilmanvaihdon tasoa seuraavat anturit.

Puhaltimet valmistetaan Mikkelissä kierrätettävistä materiaaleista, joista yli 70 prosenttia saadaan kotimaasta. Puhaltimesta on räätälöitävissä sopiva koko kohteen mukaan. Tuotteen saama Avainlippu kertoo kotimaisuudesta.

Yritys on keskittänyt kaiken toimintansa Karkialammella omistamaansa toimitaloon, missä se pystyy räätälöimään tilaratkaisuja kasvavan liiketoiminnan tarpeisiin.

Vienti alkaa

Tällä hetkellä yritys etsii ilmanpoistopuhallintaan hyödyntämään erilaisia yhteistyökumppaneita.

Tuotteella on jo laaja joukko jälleenmyyjiä. Jälleenmyyjiin kuuluu myös kaksi tunnettua kansainvälistä kasvuyritystä.

”Etsimme vahvoja yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voimme kasvaa.”

Vientinäkymiäkin tuotteelle häämöttää, sillä sen avulla voidaan varmistaa myös sisäilman puhtaus ja raikastaa ilmaa. Vienti aloitetaan Ruotsista ja Tanskasta.

”Esimerkiksi yötuuletustoiminto on ominaisuus, jolla on käyttöä hellejaksoista kärsivissä maissa.”

Kuvassa:
Keksijänä tunnettu Entos Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjalainen on innoissaan yrityksen kasvunäkymistä ja TopAir-innovaatiosta.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Väkeä Fujitsu Finland Oy:n Mikkelin osaamiskeskuksessa

Fujitsun Mikkelin osaamiskeskuksen ansiosta kuntalaisten sähköinen asiointi helpottuu – “Mikkelissä on hyvä toimia”

Mikkeli valikoitui Fujitsun toimipisteen sijainniksi Mikkelin laajan digitaalisen osaamisen ja yhteistyöverkoston vuoksi.

Fujitsu Finland Oy:n Mikkelin osaamiskeskuksessa työntekijät naputtavat keskittyneesti näppäimistöjään. Yrityksen valoisat toimitilat sijaitsevat Mikkelin kasarmin kampuksella historiallisessa miljöössä.

Osaamiskeskuksessa työskentelee kymmenisen asianhallinnan ja arkistoinnin ict-ammattilaista, muun muassa järjestelmäasiantuntijoita ja konsultteja. 2018 Mikkeliin perustettu tiedonhallinnan osaamiskeskus on osa isompaa Fujitsun osaamiskeskusta, jossa työskentelee noin sata asiantuntijaa Suomessa ja muissa Euroopan maissa.

Kansainvälinen osaamiskeskus on erikoistunut dokumenttien ja sisällön hallintaan. Mikkelin toimistolla kehitetään tiedonhallintaa erityisesti kunta-asiakkaille.

– Fujitsu toimittaa useille kunta-asiakkaille asianhallinnan ja sähköisen arkistoinnin ratkaisuja. Mikkelin osaamiskeskuksen päärooli liittyy näihin palveluihin, kertoo Fujitsun informaationhallinnan liiketoimintaa Pohjoismaissa johtava Mauri Mikkonen.

– Käytännössä Mikkelissä kehitetään ohjelmistoa, konsultoidaan ja koulutetaan asiakkaita sekä testataan uusia toiminnallisuuksia.

Viime kädessä Fujitsun Mikkelin toimipisteessä tehtävä työ näkyy kuntalaisille parempina ja vaivattomampina sähköisinä palveluina. Mikkelin osaamiskeskuksen ansiosta esimerkiksi kansalaisten sähköinen asiointi julkishallinnon palveluissa helpottuu.

Mikkeli valikoitui Fujitsun toimipisteen sijainniksi Mikkelin laajan digitaalisen osaamisen ja yhteistyöverkoston vuoksi. Mauri Mikkosen mukaan Fujitsulla on ollut hyvää yhteistyötä Mikkelin kaupungin kanssa jo useita vuosia.

– ”Mikkelissä on hyvä toimia, sillä meillä on hyvä yhteistyö kaupungin kanssa.”

Fujitsun ja Mikkelin yhteistyöpohjaa rakennettiin jo Lupaus-ohjelmassa. Se oli hanke, jossa Mikkelissä kehitettiin yritysten ja organisaatioiden tuottavuuskehitykseen uusia malleja. Lupaus-ohjelmassa Mikkelissä käytettiin Fujitsun ohjelmistoa, jonka avulla saavutettiin merkittäviä ajansäästöjä ja ympäristövaikutuksia.

Toimipisteen sijaintipaikkana Mikkeli pystyy tarjoamaan Fujitsulle osaamisen lisäksi laajat sähköisen asioinnin ja arkistoinnin osaamisverkostot.

– Myös toimialan ammattikorkeakoulutus Mikkelin Xamkissa sekä alueen pitkäaikainen pyrkimys sähköisen arkistoinnin kansalliseksi toimijaksi ovat ratkaisevia tekijöitä. Viimeisen onnistumisesta on useita erilaisia näyttöjä, Mikkonen lisää.

Fujitsu tekee koulutusyhteistyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa. Yhteistyö on helppoa myös Fujitsun toimipisteen fyysisen sijainnin ansiosta: ammattikorkeakoulu on ihan naapurissa.

Fujitsun toiminta näkyy Etelä-Savossa myös alueellisesti

– Mikkeli ja ympäryskunnat ovat tärkeitä asiakkaitamme. Tämän lisäksi olemme olleet mukana useissa keskusteluissa ICT-palveluiden kehittämiseksi erilaisten paikallisten toimijoiden kanssa, Mauri Mikkonen sanoo.

Tiivistä tehdään niin Mikkelin kaupungin kuin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa.

Fujitsun toiveena on löytää uutta työvoimaa alueelta. Rekrytointi on käynnissä koko ajan, sillä työvoiman tarve on jatkuva.

– Tiedonhallinta on keskeisessä roolissa, kun yritykset ja organisaatiot uudistavat toimintamallejaan osana digitaalista siirtymää. Tehokkaat tiedonhallinnan ratkaisut parantavat yritysten ja organisaatioiden tuottavuutta, joten niille on kysyntää.

Mauri Mikkosen mukaan Suomen ja Mikkelin osaamiskeskuksen avulla Fujitsu pystyy entistä paremmin palvelemaan asiakkaitaan.

– Suomi on sähköisen tiedonhallinnan edelläkävijä. Erityisesti maamme julkishallinnossa ja finanssisektorilla on pitkät perinteet tiedonhallinnassa, ja Fujitsu on ollut vahvasti mukana tämäntyyppisten ratkaisujen kehittämisessä. Haluamme viedä hyvää osaamistamme myös muualle Eurooppaan, Mauri Mikkonen sanoo.

Teksti ja kuva: Elina Jäntti

Disec Oy:n Aki Lassila

”Tieto on nykyajan öljyä, joka pyörittää yhteiskunnan rattaita” – Iso osa Suomen terveydenhuollon tutkimuksista tallennetaan Mikkelissä, ja niiden ansiosta sairauksia voidaan havaita ajoissa.

Mikkelissä toimiva Disec säilyttää ja hallinnoi ison osan Suomen terveydenhuollon kuvantamisen tutkimuksista sekä paljon muitakin erilaisia arkistoaineistoja esimerkiksi Helsingin ja Espoon kaupunginarkistoilta.

Kun terveydenhuollon asiakas jossain päin Suomea käy vaikkapa röntgenkuvauksessa tai mammografiaseulonnassa, kuvat tallentuvat hyvin todennäköisesti Mikkelissä sijaitsevaan palvelinkeskukseen.

Mikkeliläinen tiedonhallinta- ja digitointipalveluita tuottava yritys Disec hallinnoi iso osaa Suomessa terveydenhuollon käytössä olevista kuvista ja tutkimuksista.

– Järjestelmiemme kautta kulkee vuosittain noin 850 000 tutkimusta vuodessa terveydenhuollon julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden käyttöön. Meitä isompi on vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, joka käsittelee noin miljoona tutkimusta vuodessa, kertoo Disecin toimitusjohtaja Aki Lassila.

Disecin tarina Mikkelissä alkoi vuonna 2004 silloisen Mikkelin Ammattikorkeakoulun sähköisen arkistonhallinnan EU-projektista, kun radiologit siirtyivät filmien tarkastelusta käyttämään työssään tietokoneita Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella.

Sen jälkeen yritys on laajentunut terveydenhuollon kuvien tietojen arkistoinnista isommin myös muuhun tiedonhallintaan ja kasvanut koko ajan.

Isoin siivu yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta tulee vielä terveydenhuollon puolelta. Disecin palveluiden läpi kulkee ja niihin tallentuu terveydenhuollon tutkimuksia noin 500:sta paikasta eri puolelta Suomea: muun muassa magneetti-, ultraääni-, tietokonetomografia- ja mammografiatutkimuksia.

– Tutkimusten perusteella radiologit tekevät diagnostiikkaa ja antavat potilaille lausuntoja. Ohjelmissamme on radiologin käyttöön sopivat työkalut, joilla analytiikkaa on helppo tehdä.

Esimerkiksi Suomen mammografiaseulontojen tutkimuksista vuosittain 80–90 prosenttia kulkee Disecin järjestelmien kautta.

Asiakkaina  kunnat, kuntayhtymät ja yksityinen sektori

Terveydenhuollon puolella yrityksen asiakkaita ovat useat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä yksityiset terveydenhuollon yritykset, kuten Terveystalo. Disec myös säilyttää isoa määrää tutkimuksia. Niitä on yrityksen järjestelmissä tällä hetkellä lähes 300 miljoonaa.

Sähköisiä tiedonhallintapalveluita Disec tarjoaa muun muassa eri kaupungeille, museoille ja arkistoille. Disecin järjestelmiä käyttävät muun muassa Turun ja Tampereen kaupunginarkistot, Espoon ja Jyväskylän museot, Työväenarkisto ja Elinkeinoelämän keskusarkisto Elka.

– Myös arkistopalveluiden tarjoajana Disec on Kansallisarkiston jälkeen Suomen toiseksi suurin toimija. Kaupunginarkistoilla ja -museoilla on hyvin monenlaista materiaalia, muun muassa erilaisia historiallisia dokumentteja ja valokuvia, joita he haluavat säilyttää digitaalisesti itsellään ja jakaa myös netin yli eteenpäin.

Disec myös digitoi ja tallentaa erityisesti audiovisuaalista materiaalia eli käytännössä videoita esimerkiksi kaitafilmeiltä, äänitteiltä ja dioilta.

Lassila esittelee yrityksen digitointitiloja: siellä on hyvin arvokasta laitteistoa, jolla saadaan jopa hyvin huonolaatuisten ja kymmeniä vuosia vanhojen filminauhojen kuvamateriaalista kaapattua 5K-tasoista videokuvaa. Vastaavia laitteita on vain harvoilla toimijoilla Suomessa.

Arkisto voi kuulostaa paikalta, jonne tieto haudataan lopullisesti. Disec haluaa korostaa sitä, että tieto on nykyajan öljyä, joka pyörittää yhteiskunnan rattaita. Lassila muistuttaa, että Disecin hallinnoimia tietoja voidaan jatkojalostaa ja hyödyntää moniin tarkoituksiin.

– Organisaatiot käyttävät tietoja esimerkiksi tutkimusmateriaalina. Esimerkiksi terveydenhuollon kuvantamistietojen avulla voidaan tehdä tutkimusta ja kehittää tekoälysovelluksia, joilla voidaan havaita ja ennustaa sairauksia. Arkistotoimijat puolestaan hyödyntävät tietoa paitsi historiantutkimuksessa, myös tuovan sen yleisön saataville: esimerkiksi historiallista kuvamateriaalia käytetään erilaisissa näyttelyissä.

Mikkeliä Lassila pitää arkistoinnin ja digitoinnin alan yritykselle tehokkaana paikkana toimia. Se, että saman alan toimijoita ja ihmisiä on täällä useita, luo tietyn ilmapiirin kaupunkiin.

– Mikkelissä on paljon arkistointialan pelureita ja alalla pitkät perinteet muun muassa ammattikorkeakoulun, Elinkeinoelämän keskusarkiston ja Maakunta-arkiston ansiosta. Täällä on paljon arkistointialan infraa ja hyvä maine arkistointialan keskittymänä. Myös arkistointialan koulutus on lähtenyt Mikkelissä uuteen kukoistukseen.

Lassila kiittelee myös yrityksen hyviä toimitiloja: Disec toimii keskeisellä paikalla Mikpolissa, Kasarmin kampuksella, jossa sillä on käytössä toimiston lisäksi hyvin neliöitä konesaleja varten. Disecin toinen toimipiste sijaitsee aivan Helsingin keskustassa Rautatieaseman lähellä WTC-talossa.

– Mikkeli on keskeinen paikka koko Suomen kannalta ajateltuna.

Yrityksen pääpaikka pysyy jatkossakin Mikkelissä. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä tiedonhallinta eri muodoissaan sekä arkistointi ja digitointi ovat tämän päivän ja tulevaisuuden alaa.

Henkilöstöä Disecissä on nykyään 12. Lassilan mukaan osaaville työntekijöille on jatkuva kysyntä: haastatteluhetkellä paikkoja olisi auki ainakin kolmelle ohjelmistojen kehitys- ja it-järjestelmäosaajalle.

Yrityksen hyvä maine on kiirinyt pitkälle. Lassilan mukaan se on syntynyt itse kehitettyjen ja laadukkaiden järjestelmien sekä hyvän palvelun ansiosta.

– Järjestelmiämme voi sumeilematta kehua. Jotkut alan toimijat tarjoavat ulkoa ostettuja järjestelmiä, mutta meillä kehitystyö ja järjestelmien hallinta tapahtuu yrityksen sisällä ja omissa tiloissa. Tietoturva ja käytettävyys ovat ohjelmissamme erityisen tärkeitä, ja siitä olemme saaneet tunnustusta.

Yrityksen pääpaikka pysyy jatkossakin Mikkelissä. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä tiedonhallinta eri muodoissaan sekä arkistointi ja digitointi ovat tämän päivän ja tulevaisuuden alaa.

Teksti ja kuva: Elina Jäntti

Iloisen Langan yrittäjä Taina Hihnala

Iloinen käsityöyrittäjä haastaa itsensä päivittäin

”Olen aina rakastanut asiakaspalvelua ja käsitöitä, vaikka käsitöitä olen välillä tehnyt salaa ja häpeillen”, viime lokakuussa Iloinen Lanka -käsityömyymälän yrittäjänä Mikkelin ydinkeskustassa aloittanut Taina Hihnala miettii.

Mikkelin Paukkulasta lähti reppuun matkailupuolen tutkinto ja töitä löytyi matkaoppaana eri puolilla maailmaa. Kymmenen vuoden ajan kesät kuluivat Euroopassa ja talvet Karibialla. Tutuksi tuli myös matkatoimiston esitetuotanto. Niinä vuosina käsityöt jäivät.

Opinnot toivat varmuutta

Paluu Mikkeliin koitti perheen perustamisen aikoihin. Lasten ollessa vielä pieniä hän aloitti tekstiiliartesaanin opinnot Esedussa.

-Olin siellä kuin taivaassa; kaikki käsityöalaan liittyvä kiinnosti. Yrittäjämäisestä asenteesta sain myös stipendin.

Palkkatyö löytyi kaupan alalta, mutta yrityksen perustaminen muhi mielessä vuosia. Hän aloitti sisustajaopinnot, jotka vaihtuivat pian yrittäjän ammattitutkintoon. Tutkintopaperit hän saa tänä keväänä.

-Tein artesaaniopintojen aikana työssäoppimisjakson As-Po-Lassa. Kun Vuokko (Korhonen) otti puheeksi eläkkeelle siirtymisen, aloimme haudutella yrityskauppaa.

Dynamo auttoi yrityskaupassa

Liki 30 vuotta sitten perustetulla As-Po-Lalla ehti olla kaksi yrittäjää ennen Taina Hihnalaa. Yrityskaupan tekoon hän löysi tueksi Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry Dynamon toimitusjohtaja Heli Tavastin.

-Soitan mielelläni ihmisille ja puhun asioita puhelimessa halki. Jostain syystä kuitenkin jännitti soittaa Helille. Tapasimme ja käytimme asioiden läpikäymiseen reippaasti aikaa. Hän on ollut matkassa koko ajan ja voin soittaa edelleen, jos on jotain kysyttävää.

Yhdessä pohdittiin ostettavan yrityksen kannattavuutta ja tulevan yrittäjän elämäntilannetta.  Eniten tulevaa yrittäjää askarrutti oma toimeentulo.

-Välillä mietin, että olenko hullu, kun lähden yrittäjäksi kahden lapsen yksinhuoltajana. Toisaalta olen aina tehnyt itsenäistä työtä ja vastannut asioista yrittäjämäisesti. Jo lapsena maalla näin, minkälaista maaseutuyrittäminen on.

Dynamo neuvoi kannattavuuslaskelmien teossa, rahoituksessa ja starttirahan haussa. Tiukka paikka tuli, kun oma tilipankki ei suostunut rahoittajaksi. Saman tien kaksi muuta pankkia oli valmiina rahoittajiksi.

-Vaikkei Finnvera yleensä lähde rahoittamaan pienyrittäjiä, opin, että se voi tulla mukaan takauksiin.

Hinnoittelu ratkaisee kannattavuuden

Yrityskaupan hinta määrittyi suurelta osin varaston arvon mukaan, mutta hintaan vaikutti moni muukin tekijä.

-Tässä oli valmista asiakaskuntaa, pitkä yrityshistoria ja tuotevalikoima suht kohdallaan. Vuokratilatkin ovat hyvällä liikepaikalla. Remonttia ei tarvittu, mutta järjestelin kaupan uuteen uskoon. Halusin puodista avaran ja valoisan. Nyt koko myymälä on yhtä näyteikkunaa.

Yllätyksenä yrityksen jatkajalle voi tulla se, että tavarantoimittajat kohtelevat häntä uutena asiakkaana eli pitää pystyä tekemään tarpeeksi isoja tilauksia saadakseen alennuksia, eikä tilauksia kannata tehdä joka viikko.

-Omaan hinnoitteluun pitää kiinnittää huomiota ja se vaatii jatkuvaa tasapainottelua.

Iloisesta Langasta on saatavilla mm. Pirtin Kehräämön tuotteita
Iloisesta Langasta on saatavilla mm. Pirtin Kehräämön tuotteita

Yksinyrittäjä hyötyy verkostoista

Tuotevalikoima päivittyy koko ajan. Asiakkaille on käytössä ostopassi, jolla saa etuja. Lankojen ja askartelutarvikkeiden lisäksi myynnissä on ompelukoneita ja samoissa tiloissa voi huollattaa ompelukoneensa.

-Seuraavaksi kehitän myynnin seurantaa ja varaston hallintaa eli varmistan, että minulla on oikeanlaista tavaraa, joka kiertää varmasti.

Omissa ja yhteistyökumppaneiden tiloissa hän järjestää kursseja ja yhteisöllisiä teemailtoja. Etenkin puikoilla kutomisen suosio kasvaa koko ajan.

Toiminimenä pyörivän yrityksen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat pankki, vakuutusyhtiö ja edeltäjältä periytynyt hyvä tilitoimisto. Kumppanuuksia on syntynyt myös muiden yrittäjien kanssa.

-Maksan mielelläni toiselle yrittäjälle siitä, että itselleni vieraammat osa-alueet ovat hyvissä ja osaavissa käsissä ja saan itse keskittyä olennaiseen.

Lisätyövoimaa oli apuna jouluna. Yhtiömuodon vaihto voi olla edessä, kun työntekijän palkkaus tulee ajankohtaiseksi. Nyt takana on vähän yli puolet ensimmäisestä vuodesta yrittäjänä ja tulevan kesän asiakasmäärät jännittävät hivenen.

-Vasta lokakuussa tiedän, miten asiakasmäärät vaihtelevat pitkin vuotta.

Yksinyrittäjien on hyvä miettiä, kuka tuuraa, jos vaikka kausiflunssa iskee. Taina Hihnalalle sairauspäiviä mahtui ensimmäiseen talveen pariinkin otteeseen. Silloin apuun tuli edeltäjä, jonka kanssa pidetään tiiviisti muutenkin yhteyttä.

Jotain yrittäjyys muutti pysyvästi; tuore yrittäjä tulee joka aamu iloisena töihin omaan yritykseensä.

-On tärkeää luottaa itseensä ja tekemiinsä ratkaisuihin. Olen tyytyväinen päätökseeni ryhtyä yrittäjäksi.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Leena ja Esko Valkonen Tuukkalan tilalta

Kestävästä matkailusta tulee trendikästä

Hiilijalanjälki on oleellinen mittari kestävästä matkailusta puhuttaessa. Etelä-Savo laski ensimmäisenä maakuntana matkailun aiheuttaman hiilijalanjäljen.

Hiilipäästöjä syntyy, kun matkailijoita majoitetaan, heille tarjotaan ravitsemuspalveluja, matkailijat puuhaavat ja liikkuvat maakunnan alueella ja matkailua varten tehdään hankintoja.

Xamkilla useita kestävän matkailun hankkeita vetänyt Eeva Koivula muistuttaa, että suurimmat päästöt tulevat kuitenkin matkustamisesta maakuntaan ja täältä pois.

”Nykysuuntaus on, että matkailu kasvaa. Jatkossa lentomatkojen hiilijalanjälki varmasti ohjaa ja rakentaa matkailijavirtojen suuntia. Meille tulee paljon matkailijoita Euroopasta ja Venäjältä, jolloin lentomatkat eivät ole välttämättömiä tai pitkiä.”

Matkailu määritellään kestäväksi, kun paikallisyhteisö hyötyy siitä taloudellisesti, paikallista kulttuuria suojellaan eikä ympäristöä kuormiteta.

Koivulan vetämä Kohti vastuullista matkailua -hanke päättyi toukokuun lopussa. Hankkeen tuloksista syntyi useita julkaisuja, jotka löytyvät myös verkosta.

”Meillä on tarjota tutkimustietoon perustuvaa konkreettista ohjeistusta vastuullisuusviestinnän tueksi. Iso asia on, miten tästä eteenpäin kehitetään matkailua ilmastokestävään suuntaan. Eri toimijoilla, kuten vaikkapa Saimaa Geopark -verkostolla tai yhdistyksillä, on mahdollisuus vauhdittaa kehitystä kestävään suuntaan.”

Monissa eteläsavolaisissa matkailuyrityksissä vastuullisuus on ollut arkea jo vuosia. Oma juttunsa on sitten se, muistetaanko tehdyistä asioista kertoa asiakkaille tai ottaa tieto osaksi markkinointia.

”Vierailimme hankkeen aikana tutustumassa Irlannissa ja Itävallassa kestävän matkailun kohteisiin. Eivät asiat olleet niissä sen kummemmin kuin täällä, mutta he osasivat kertoa paremmin tekemisistään.”

Kohti vastuullista matkailua -hankkeessa olivat mukana Härkäniemen tuvat, Majoitus B&B Hepokatti, Tynkkylän Lomaniemi, Suur-Savon Osuuskauppa, Mikkelin Ravirata ja Kaidan Kiho.

Kaidan Kiho ottaa ekologisuuden tosissaan

Ristiinalaisten Leena ja Esko Valkosen Kaidan Kiho on vastuullisuuden kärkiyrityksiä. Vuosi sitten yritys sai Green Key -sertifikaatin ensimmäisenä mökki- ja maatilamatkailuyrityksenä maakunnassa.

Pieni koukkaus Mikkeli-Lappeenranta -tieltä Mäntyharjun suuntaan tuo matkailijan perinteikkään vehreän maalaistalon pihapiiriin, missä kupsuttavat kesäkanat ja laiduntavat pikkupässit.

Tilalla tarjotaan aamiaismajoitusta kolmessa huoneessa ja kesäisin kahdessa aitassa. Vastaanotto ja aamiaistila on tehty päärakennuksen entiselle kuistille.

Tuukkalan Tila, Leena ja Esko Valkonen sisällä
Leena ja Esko Valkonen Tuukkalan tilan aamiaishuoneessa

”Asiakkaat tekevät nykyään varaukset netin kautta hyvissä ajoin. Kun ennen lapsiperheet saattoivat olla yhden yön, nyt ollaan kaksi tai kolme, käydään jossain kohteessa ja viihdytään loppu aika pihapiirissä puuhaillen ja grillaillen. Meillä käy paljon myös pyöräilijöitä”, Leena kertoo.

Aamiaisella tarjotaan kesäisin oman tilan kananmunia sekä puutarhasta löytyviä marjoja ja omenoita. Tarjolla on vain luomumaitotuotteita ja leipä leivotaan itse. Kaikki antimet ovat lähi- tai luomuruokaa.

Yksi vastuullisuuden mittari on, miten vanhoja rakennuksia on hyödynnetty.

”Vanhaan lampolaan on tehty kuivaushuone, jossa pyöräilijät voivat kuivata vaatteitaan ja pestä pyykkiään. Sieltä löytyy myös sauna. Majoitushuoneetkin olivat valmiina ja niissä asui lypsykarjatilan aikoihin maatalousharjoittelijoita.”

Kun aamiaismajoituksen asiakkaista kymmenesosa on ulkomaalaisia, huviloiden käyttäjistä heitä on 90 prosenttia.

Luontoystävällistä luksusta

Ensimmäinen mökki tehtiin käsin vuolluista paksuista hirsistä vuonna 2005. Karjan lähdettyä rakennutettiin kolme hirsihuvilaa lisää. Rakennushankkeisiin käytetään paikallisia osaajia ja palveluja. Huviloille tulee vihreää sähköä, eikä niillä ole nurmikoita.

”Huviloissa on pellavaeristeet, maalämpö, pinnat on maalattu ekologisilla maaleilla ja vessat käyttävät vähän vettä. Ostamme huviloihin valmiiksi ekologiset pesuaineet, petaamme sängyt valmiiksi ja teemme loppusiivouksen.”

Tuukkalan tilan hirsimökin keittiö
Tuukkalan tila, hirsimökin keittiö

Leena Valkonen on ollut mukana monissa vastuullisuushankkeissa. Ajan myötä pariskunnalla syttyi lamppu, että omat mökithän ovat ekologista luksusta ja niille voisi hakea Green Key -sertifikaatin.

”Sertifikaatin mukaan esimerkiksi lamppujen polttimoista pitää 75 prosenttia olla ledejä tai energiaa säästäviä. Meillä on uusissa huviloissa myös ajastetut suihkut. 75 % suihkuista pitää olla sellaisia, että vettä kuluu minuutissa alle yhdeksän litraa ja vesihanoista enintään kahdeksan litraa minuutissa.”

Sertifikaattiin kerrytetään pisteitä eri osioista, joista osa on pakollisia. Lisäpisteitä pitää kertyä vuosittain, mutta niitä voi pistää ennakkoon myös varastoon.

”Lisäpisteitä saa vaikka kompostoinnista, sähköperämoottoreista ja vihreästä sähköstä.”

Kaidan Kiho sijaitsee lähellä Ristiinan taajamaa, mistä löytyy palveluita. Tarjolla on vierailukohteita Astuvansalmen kalliomaalauksista Kosmos-festivaaliin tai Keskiaikatapahtumaan. Parin vuoden kuluessa avautuu vanhalle sotakoululle Kalliotaidekeskus.

”Asiakkaamme ovat luontoihmisiä, jotka käyvät erilaisissa luontokohteissa ja tykkäävät kalastaa, uida, käydä avannossa, pyöräillä, potkukelkkailla ja vuokrata vaikka paljun.”

Tuukkalan Tilan aitat
Tuukkalan Tilan aittamajoitus

Vastuullisuuteen kuuluu myös huolenpito asiakkaista.

”Meillä on huviloihin ovikoodit. Asiakas soittaa päästyään perille ja menemme opastamaan heitä kierrätyksestä ja jätehuollosta. Samalla kerromme alueesta ja tapahtumista..”

Valkoset korostavat, että vastuullisuutta on myös se, ettei poljeta hintoja.

”Emme tee mitään hirmuisia tarjouksia asiakkaille, vaan haluamme pitää toiminnan kannattavana.”

Viestinnässä riittää tekemistä

Matkailujohtaja Maisa Häkkinen Miksei Mikkeli Oy:stä toivoo, että yritykset kertoisivat vastuullisuudestaan eri markkinointikanavissa.

”Vain harva yrityksistämme muistaa kertoa asiakkailleen kestävän kehityksen valinnoistaan. Kannattaisi hyödyntää omia kansainvälisiä viestintäkanavia, korostaa ainutlaatuista ja puhdasta luontoa sekä siihen liittyvää elämäntapaa.”

Häkkinen muistuttaa, että Mikkelin seudulla ollaan edelläkävijöitä paikallisten raaka-aineiden käytössä.

”Olemme lähiruoan osaajia ja edelläkävijöitä monessakin mielessä, luomutuotantoa unohtamatta. Alueellamme on poikkeuksellisen paljon matkailuyrityksiä, jotka tarjoavat lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa ja siihen liittyviä elämyksiä.”

Saimaa Geopark sai kahden vuoden lisäajan valmistellakseen pääsyä Unescon Global Geopark -verkostoon. Saimaa Geopark -status avaa uusille matkailijaryhmille alueen ainutlaatuista geologiaa sekä arkeologisia ja kulttuurihistoriallisia nähtävyyksiä.

”Jokaisen yrityksen kannattaisi nostaa Saimaa Geopark mukaan omaan viestintään, jakaa siitä materiaalia asiakkailleen ja olla ylpeä alueemme ainutlaatuisuudesta. Myös tuotteistamisessa voidaan hyödyntää Geopark-brändin luomaa lisäarvoa nykyistä paremmin. Kohteet yhdistävät Saimaan alueen toimijoita hienosti ja tarjoavat asiakkaille ainutlaatuisia elämyksiä.”

Linkkivinkki:

Kohti vastuullista matkailua -hanke ja tutkimustuloksia: www.xamk.fi/vastuullinenmatkailu

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

UPM:n tehtaanjohtaja Juhani Tenhunen

Millainen on Etelä-Savon suurin teollinen työnantaja? Lue tarina tutustumiskäynnistämme UPM Pelloksen Ristiinan tehtaisiin.

Kevät tekee tuloaan, kun ajelemme kohti UPM Pelloksen tehtaita Mikkelin Ristiinassa. Matkassa on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein toimitusjohtaja Juha Kauppinen, puumies Aki Hakala sekä allekirjoittanut.

Harva 15-tiellä Ristiinan ohi ajaja tietää, että valtatien läheisyydestä Karsikkoniementieltä löytyy UPM Kymmene Oyj:n Plywood-liiketoimintayksikköön kuuluva Euroopan suurin vaneritehdas. Oikeastaan kysymys on kolmesta tehtaasta, sillä samalla alueella on kolme itsenäistä vanerilinjaa: vuonna 1968 perustettu Pellos 1, 1994 perustettu Pellos 2 sekä 2002 perustettu Pellos 3. Yhdessä linjat tuottavat n. 1,1 miljoonasta kuutiometristä Etelä-Savolaista kuusitukkia vuodessa n. 480 000 kuutiometriä vaneria Suomen ja Euroopan markkinoille. Tuotteen kauppanimi on WISA-vaneri, jota tehdään neljänä eri versiona sekä lukuisina eri paksuuksina.

Siirrymme tehtaan vieressä sijaitseviin toimistotiloihin, jossa meidät ottaa vastaan vuoden nykyisessä tehtävässään toiminut tehtaanjohtaja Juhani Tenhunen. Miehen historia UPM:n palveluksessa alkoi vuonna 2004 Jyväskylässä käyttöinsinöörinä, josta Tenhunen siirtyi Pelloksen kautta UPM:n Venäjän Chudovon tehtaiden johtajaksi vuonna 2011. Hieman myöhemmin Tenhunen otti vastaan Savonlinnan tehtaiden johtotehtävän. Nyt työt toivat miehen Mikkeliin Ristiinaan.

Palaverin alkuun pidetään turvallisuuskatsaus. Tenhunen toteaa, että tämä on yhtiön vakituinen käytäntö, sillä ”aina turvallisuus ensin” -ajattelu on nostettu periaatteeksi UPM:n yhtiötasolla. Periaate näyttää tuottaneen tulosta, sillä tapaturmat ovat vähentyneet 51 poissaoloon johtavasta tapaturmasta vuonna 2011 vain 7 tapaturmaan vuonna 2017. Ottaen huomioon suuren henkilöstömäärän ja valtavan määrän työstökoneita, on määrä kunnioitettavan pieni.

Turvallisuuden jälkeen päästään toimintoihin. Käymme lyhyesti läpi avainluvut. Tällä hetkellä UPM Pellos työllistää suoraan vuositasolla 610 työntekijää. Välillinen työllistävä vaikutus on kuitenkin suurempi– noin 1800 työntekijää, johon lasketaan mukaan mm. tehtaan alihankkijat, puun korjaus ja kuljetukset. UPM Pelloksen puu tulee pääsääntöisesti 120 kilometrin säteeltä, joten lähialueelle kanavoituu yhtiön ostojen kautta vuositasolla noin 60-80 miljoonaa euroa puunmyyntituloja. Noin 15% puusta tulee tehtaalle uittamalla ja loput rekoilla.

Lähtevää puolta tarkastellessa Tenhunen kertoo, että 90% tehtaiden tuotannosta menee vientiin pääsääntöisesti Euroopan markkinoille. Noin 40% lopputuotteista lähtee tehtaalta rautateitse ja loput rekoilla pääsääntöisesti Kotkan satamasta laivaan ja kohdemarkkinoille. Kysyttäessä yhtiön kilpailuetua Tenhunen tiivistää menestystekijät kahteen asiaan: hyvään toimitusvarmuuteen sekä tasaiseen ja korkeaan laatuun.

Vastuullisesti hoidettu metsä raaka-aineena on UPM:n tuotteille merkittävä kilpailutekijä. UPM:n ympäristö- ja laadunhallintajärjestelmä on DNV GL ISO 9001/14001 sertifioitu. Lähtökohtana on myös, että kaikki puu on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä. Tämä osoitetaan mm. metsäsertifiointijärjestelmällä, joka kattaa koko toimitusketjun metsästä loppukäyttöön saakka. Kaksi maailman suurinta metsäsertifiointijärjestelmää ovat PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification) ja FSC® (Forest Stewardship Council). Kaikki UPM:n metsät ja toiminta ovat PEFC ja/tai FSC-sertifioituja. Yhtiö auttaa tarvittaessa metsänomistajia sertifiointiasioissa.

Siirrymme kohti tehtaita, joka on tekniikasta pitävälle kävijälle se reissun kohokohta. Turvavarusteiden ja kuulosuojainten tarkastuksen jälkeen käyntikohteeksemme valikoituu tällä kertaa Pellos 3, joka on siis iältään Pelloksen tehtaiden uusin linja. Pihamaan poikki ja ovesta sisään – heti tulee selväksi, miksi henkilöstö käyttää kuulosuojaimia tehdasalueella. Koneiden ja automatisoitujen siirtolinjastojen valtava määrä tuntuu sisällä hallissa jatkuvana meluna. Tenhunen johdattaa kävijät tottuneesti merkittyjä kulkureittejä pitkin plaanilta lukuisten portaikkojen ja kulkusiltojen kautta eteenpäin.

Kierroksella teemme nopeasti kaksi huomioita: ensinnäkin kierroksellamme kohtaamista työntekijöistä karkeasti puolet on naisia ja puolet miehiä, joka on yllättävän tasainen jakauma tuotantolaitoksessa. Toinen on oikeastaan modernin johtajan tunnusmerkki: Tenhunen tervehtii jokaisen työntekijän, jokainen työntekijä tuntee ja tervehtii Tenhusen. Olisi mukava kokeilla, kuinka monta 610 työntekijästä Tenhunen tuntee nimeltä, todennäköisesti kiitettävän määrän.

Vanerin valmistusprosessi sisältää yllättävän paljon vaiheita

Puun ensimmäinen vaihe tehtaalla on laadunvarmistus.  Saapuneet tukit laadutetaan ja jokainen tukki mitataan. Tarkastuksessa selviävät myös viat ja mahdolliset puun sisältävät metalliainekset.  Laatu- ja mittavaatimukset sisältävät tukit siirretään suoraan omaan pinoonsa. Ali- ja ylimittaiset tukit sahataan lähimpään hyötypituusluokkaan.

Seuraava vaihe on haudutus. Mitatut ja tarkastetut tukit viedään veteen haudutukseen, jonka tehtävänä on helpottaa kuoren irtoamista ja puun sorvaamista. Haudutuksen jälkeen tukit kuoritaan, mitataan ja katkaistaan viilukoneelle sopivaan pituuteen.

Saavumme suuren koneen luokse, jossa puusta sorvataan kuorinnan jälkeen yksi pitkä viilu. Koneenkäyttäjänä toimiva ohjaaja kertoo kokemuksen äänellä, kuinka eri puuerät käyttäytyvät koneessa. Nyt on astetta haastavampi erä – puu solahtaa hetkessä viiluksi ja ohjaaja hipaisee jarrua työn viimeistelyyn. Tänne päättyy puun tie runkona – 70 vuoden kasvutaival metsässä päättyy koneeseen, joka tekee puusta viilun 7 sekunnissa. Hyödyntämättä jää vain kuori ja puun keskiosasta koostuva ohut pölkky, jota kutsutaan purilaaksi. Näistä kuori menee polttoaineeksi yhtiön alueella sijaitsevaan 70MW biovoimalaitokseen. Purilas haetaan jatkotyöstöön paikallisen puualan yrityksen toimesta.

Siirrymme eteenpäin kohti massiivista vihreänpuhuvaa kuivaamoa, jossa viilut pakataan päällekkäin ja kuivataan. Kuivauksessa käytetään lähes 200 asteen lämpötilaa. Jälleen vuorossa on kävelysilta, joka johdattaa meidän tällä kertaa leikkaus- ja lajittelulinjaston läpi. Tässä osassa vanerit leikataan, lajitellaan tilauksen mukaisiin nippuihin, jatketaan, saumataan ja liimataan. Lopputuloksena linjalta tulee järven aaltoja muistuttava lopputulos. Suoristuminen tapahtuu vasta puristuksessa.

Puristin on massiivinen laitos, jossa kone siirtää liimatut vanerit yksitellen korkean puristimen lokeroihin. Lämmön ja puristuksen avulla liima tarttuu ja leviää halutulla tavalla vanerin kerroksiin. Lopputuloksena saadaan kestävä vanerilevy. Levyn epätasaiset reunat sahataan suoriksi, jolloin vanerilevy alkaa saamaan lopullisen muotonsa. Vuorossa on vielä hionta, missä vanerin pinta viimeistellään.

UPM Pellos tuottaa neljää erityyppistä levyä: perinteistä WISA-kuusivaneria, pinnoitettuja kuusivanerilevyjä esimerkiksi betoniteollisuuden valumuoteiksi, koivupintaista WISA-twin yleisvaneria esimerkiksi huonekaluihin sekä maalattavaa WISA-Paintply vaneria rakennusteollisuudelle mm. sisä- ja ulkoverhouslevyiksi. Hionnan jälkeen pinnoitettavat levyt jatkavat vielä pinnoitusvaiheeseen.

Viimeinen yhteinen valmistusvaihe on tarkka määrämittaan sahaus/työstö. Tästä vanerit siirtyvät reunasuojauksen kautta pakkaukseen.

Pelloksen kokoisessa tehtaassa kaikki tapahtuu suuressa mittakaavassa. Alueella on oma 75 megawatin biovoimalaitos, jonka energia menee tehtaiden käyttöön. Suuren vedenkäytön vuoksi alueella on myös oma jätevedenpuhdistamo. Tehtaassa syntyvän kaatopaikkajätteen osalta tavoitteena ollut nollataso ollaan piakkoin saavuttamassa. Aiemmin mainittu kuori ja sahauspuru menevät biovoimalaitoksen käyttöön. Sorvauksesta syntyvä pintaviilu jalostetaan selluhakkeeksi.

Tehdas rullaa mallikkaasti, mutta toimettomana ei silti tarvitse olla: alalla on myös suuria globaaleja kilpailijoita. Tenhusen mukaan erityisesti Etelä-Amerikan vahva metsäsektori luo kilpailupainetta. Lisäksi Venäjältä tuodaan jonkin verran koivuvaneria.

”Kun pääkaupunkiseudulla etäisyydet on niin pitkiä…”

Aika ajoin yritysten kanssa keskustellessa esiin nousee Mikkelin maantieteellinen sijainti. Kysyttäessä asiaa Tenhunen katsoo toimiston seinällä olevaa karttaa ja naurahtaa: Pelloksen tehtaiden kannalta sijainnissa ei ole valittamista. Raaka-ainealue on hyvä ja logistiikka kohti Kotkan satamaa toimii. Kehuja saa myös Mikkelin kaupunkikeskusta, josta löytyy Tenhuselle tarvittavat palvelut – kaikki 10-15 minuutin matkasta. Perheellä on mukava koti ja molemmilla työpaikka. Elämä on asettunut Mikkeliin.

Teksti: Jukka Kumpusalo
Kuvat: Jukka Kumpusalo, UPM Kymmene Oyj

Valikko