fbpx
Lara Green yrittäjä Laura Paasonen kuvassa

Jälleenmyyjät löysivät Lara Greenin pesuaineet

Otavalainen Laura Paasonen alkoi kehitellä kaksi vuotta sitten ekologisia pesuaineita, kun tutut tuotteet saivat hänet voimaan pahoin. Nyt valmiina on oma tuoteperhe, jota myydään koko maahan.

Paasosen kolmilapsisessa perheessä riittää pyykättävää. Kun Paasonen aloitti pesuaineiden kehittelyn, hän halusi valmistaa itse omaan käyttöön ekologisia pesuaineita, joista ei saisi päänsärkyä ja pahoinvointia.

”Halusin eroon tuotteista, joita olin aiemmin käyttänyt tiskaukseen, siivoukseen ja pyykinpesuun. Ensin kehitin pyykkietikan ja siivoussuihkeen.”

Rahoitus vauhditti tuotekehitystä

Kun tuoteperhe alkoi hahmottua ja tuttavapiiriltä tuli hyvää palautetta, heräsi ajatus omasta yrityksestä. Alkuun toiminimiyritys pääsi, kun yrittäjä sai Maaseuturahastosta rahoitusta, jotta voi keskittyä vuodeksi kehittämään tuotteita ja ideoimaan tuoteperheelle visuaalista ilmettä sekä sopivia pakkauksia.

Tieto tuotekehitykseen haettavasta rahoituksesta tuli yllättäen.

”MikseiMikkelistä Marjo Niittuaho-Nastolin soitti, että tiedätkö tällaisesta rahoituksesta. Yhdessä teimme sitten hakemuksen. Yksin se olisi kyllä jäänyt tekemättä.”

Tuotekehitysvuoden aikana valmistuivat moneen käyttötarkoitukseen sopiva palasaippua ja pyykinpesuaine.

Laura Paasonen: ”Tuotekehityksessä on monia vaiheita”

Jälleenmyyjäverkosto rakentuu

Kun tuoteperhe valmistui, jälleenmyyjät alkoivat kiinnostua tuotteista.

”Ilman rahoitusta ja yhteistyötä en olisi päässyt näin pitkälle ja saanut jälleenmyyjiä. Ensimmäinen myyntipiste oli lähikauppa, jossa käy paljon loma-asukkaita. Kävin myös itse myyntimatkoilla ja olin jonkin verran markkinoilla. Myös nettikauppa on tuonut näkyvyyttä.”

Paasosen Jälleenmyyjäverkostoon kuuluu nyt yli 20 erilaista toimijaa eri puolilta maata. Mukana on Life-luontaistuoteketjun myymälöitä Tampereella, Järvenpäässä ja Lahdessa. Kierrätyskauppa Unit Markt Helsingissä myy paljon etenkin Paasosen kehittämää palasaippua omalla tuotemerkillään. Lisäksi yhden alueellisen kaupan alan toimijan kanssa on parhaillaan sopimus tekeillä.

”Tavoitteeni on kasvattaa jälleenmyyjäverkostoa uusilla paikkakunnilla. On sellaisia paikkakuntia, kuten Oulu, joissa ei ole jälleenmyyjiä, vaikka verkkokaupassa käy paljon oululaisia.”

Hyväksi yhteistyökumppaniksi on osoittautunut myös siivousalan yrittäjä. Paasonen uskoo, että myös ekokampaamoilla olisi yhteisiä intressejä.

”Yhteistyökumppanini Jaana siivoaa ihmisten kodeissa ja näyttää samalla, että myös myrkyttömät tuotteet toimivat hyvin. Ekokampaamoissa ja -kosmetologeilla tulee paljon pyyhepyykkiä ja samalla tuotteeni voisivat olla niissä myynnissä.”

Laura Paasonen: ”Olisi kiinnostavaa saada pienyrittäjiä yhteistyökumppaneiksi”

Yrityksen logon suunnitteli Kojootti Designin yrittäjä Johanna Kakriainen, muuten Paasonen on suunnitellut itse tuotteidensa etiketit. Tuotteisiin sopivat, kierrätettävästä muovista tehdyt pakkaukset hän on löytänyt itse netistä etsimällä.

”Nyt haluan keskittyä valmistukseen ja myyntiin. Tällä hetkellä yritykseni, toiminimi, työllistää minua neljä päivää viikossa. Suunnittelen myös yhtiömuodon muuttamista osakeyhtiöksi, mutta toteutus on jo siirtynyt monta kertaa eteenpäin.”

Lara Greenin tilat sijaitsevat Otavan Akuntiellä Lähipalvelukeskuksen ja postin vieressä. Verkkokaupan logistiikka toimiikin harvinaisen näppärästi.

”Verkkokauppa on kasvanut omalla painollaan. Yleensä jos yritys tai tuotteet näkyvät mediassa, tulee tilauspiikki.”

Yrittäjyys sopii minulle

Aikanaan puupuolen artesaaniksi ja viittä vaille tradenomiksi opiskellut Paasonen kokee, että yrittäjäksi lähteminen oli helpompaa kuin hän ennakkoon ajatteli.

”Olen saanut hirveästi apua ja etenkin Marjon apu on ollut korvaamatonta. Yllättävää on ollut ehkä se, miten kauan kesti saada ensimmäiset jälleenmyyjät. Myös pakollisten kulujen määrä yllätti, vaikka olen itsekin työskennellyt taloushallinnossa.”

Oma haasteensa on markkinointi, kun viesti tuotteiden ekologisuudesta pistäisi saada välitettyä mahdollisille asiakkaille.

”Haluan lisätä ihmisten tietoisuutta ekologisista, vegaanisista ja myrkyttömistä pesuaineista ilman, että asiakas kokee, että tuotteita tyrkytetään hänelle.”

Aikansa otti myös hintatason löytäminen.

”Mietin ensin, että mihin pyrin ja sen pohjalta aloin hinnoitella miettimättä, mitä kilpailevat yrittäjät tekevät, koska pyrin erilaisille markkinoille. Marjo kuulosteli mietteitäni ja lopulta löytyivät selvät sävelet hinnoitteluun.”

Paasonen haluaa kasvattaa rauhassa yritystään ja nähdä, mihin saakka siivet kantavat.

”Yrittäjyys sopii luonteelleni. Voin tulla tarvittaessa hoitamaan verkkokaupan tilauksia vaikka iltaisin. Haluan olla itsenäinen ja tehdä itse päätökset.”

Teksti, kuvat ja videoklipit: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Laura Paasonen on mukana Sata-hankkeessa, joka vauhdittaa eteläsavolaisten yritysten tuotekehitystä ja lisää niiden näkyvyyttä. Hanketta koordinoi projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Pauliina Hukkanen: Myö ei lähetä täältä enää mihinkään

Kulttuurin moniosaaja Pauliina Hukkanen ideoi ja innovoi tauotta

Mikkeliläisille viimeisten seitsemän vuoden aikana tutuksi tullutta näyttelijä, yrittäjä, korumuotoilija Pauliina Hukkasta ei koronakriisi jähmettänyt, vaan hän on luonut ja testannut uusia palveluita yhdessä asiakkaiden ja verkostojensa kanssa.

Yrittäjäksi hän ryhtyi kahdeksan vuotta sitten. Nyt yrityksiä on kolme. Omia esiintymiskeikkojaan varten hän perusti ensin toiminimen, joka on edelleen olemassa. Kaksi vuotta sitten perustettu Ohjelmatalo Näytellä ja Näprätä Oy pyörittää Teatteriravintola ILOa ja sen viime kesänä aloittanutta VALO-terassia.

Tammikuussa 2020 sai alkunsa Työn alla Oy yhdessä toisen näyttelijä-yrittäjän, Ismo Apellin, kanssa. Tuorein yritys vastaa kesäksi 2021 valmistuvan 450-paikkaisen  Järvisydämen kesäteatterin toiminnasta Rantasalmella.

Korona pisti kaiken uusiksi

Kun korona sulki Teatteriravintola ILOn ovet maaliskuussa, Hukkanen sanoo mököttäneensä yhden viikonlopun mökillä, mutta sitten alkoi pulputa uusia ideoita.

”Pallottelin Harri Einämön, Ilon kokin ja Heinäsaaren tilan yrittäjän, kanssa tilannetta ja hän ehdotti, että tehdään ja viedään ruokapaketteja asiakkaille kotiin. Minulle taas välähti, että Avomielinen Anneli -hahmoni voisi hoitaa kuljetuksia ja samalla esiintyä. Lopulta meitä oli kolme näyttelijää kuljettamassa sata ruokapakettia vapun aikaan asiakkaille. Show ovella kesti viisi minuuttia ja sen sai 10 eurolla.”

Pauliina Hukkanen: ”Pitäisi miettiä, miten mä voin tukea tuota toista.”

Kun Business Finlandin koronarahoitus tuli hakuun, Hukkanen ennakoi ja pisti anomuksen sisään puoli tuntia haun aloituksesta saadakseen työllistettyä ihmisiä. Niinpä äitienpäivänä palvelu laajeni ja mukaan tuli kaksi kukkakauppaa ja serenadin esittäjä.

”Pidin yllä excel-taulukkoa siitä, kuka tilasi ruusun, kuka kakun, menun tai serenadin. Olin käytännössä sihteeri, markkinoija, esiintyjä ja tuottaja. Se oli ihan mahtavaa, vaikka hirveän kiireistä aikaa.”

Seuraavana hän alkoi vetää yhden naisen show´ta Ilon neliömetrin kokoisessa näyteikkunatilassa. Kun katsojia sai kadulla olla vain 10, hän piirsi liidulla ympyrät asfalttiin. Avomielisen Annelin 10 minuutin esitystä ilmaantui katsomaan 50 ihmistä turvavälejä noudattaen. Esityksiä oli kolme ja lisäksi tanssin opiskelija veti omansa.  

Kun kesäkuussa koronarajoituksia purettiin, Hukkanen ja Einämö avasivat kadulle terassiravintola VALOn tarjoten ruokaa, juomaa ja kulttuuriesityksiä asiakkaille.

”Harrin kanssa vedettiin 12-16 tunnin päiviä viitenä päivänä viikossa. Näyttelin, lauloin ja sen jälkeen näyttelin taas tarjoilijaa. Se oli mahtavaa ja älyttömän rankkaa. Arvostukseni ravintolatyöntekijöitä kohtaan kasvoi. Kesä-heinäkuun tuloilla pystyi maksamaan keväällä kertyneitä laskupinoja, mutten voinut maksaa palkkaa itselleni.”

”Ilman että kokeilet, ei voi syntyä uutta.”

Hukkanen laskee, että keväältä ravintola menetti tuloja noin 60 000 euroa ja kesäteattereista noin 80-100 000 euroa.

”Hain koko ajan rahaa kolmelle yritykselleni erilaisin kehittämisideoin, että olisin voinut työllistää taas ihmisiä. Viime vuonna ILO työllisti 20 ihmistä, nyt tein yksin kaikki.”

Myös ELYn palkkatuen saaminen oli ison paperityön takana. Lopulta päätös mahdollisti kahdelle ihmiselle kolmen kuukauden palkkatuen, jolla pystyi palkkaamaan osa-aikaisen teatterisihteerin myymään ja markkinoimaan talven esityksiä.

”Oli hirmu ihanaa saada työllistettyä edes yksi ihminen.”

Yhteistyöstä kaikki voittavat

Nyt ravintola on ollut auki reilun viikon ajan. Esityksiä on jouduttu perumaan jo syksyltäkin, ja esitysten lippujen ennakkomyynti on jäänyt murto-osaan normaalista.

”ILO täyttää nyt kaksi vuotta. Jukka Toivakalle iso kiitos, sillä ilman vuokranantajan joustoa en olisi pystynyt pitämään 350 neliön vuokratiloja, kun ovet on ollut pidettävä kiinni puoli vuotta, eikä tällaisella nuorella yrityksellä ole puskureita.”

Tuoreimman idean Hukkanen sai parisen viikkoa sitten keskellä yötä. Aamulla hän alkoi soitella tutuille näyttelijöille ja kahdessa tunnissa Ohjelmapankissa oli 10 esiintyjää.   

”Ihmiset kaipaavat nyt jotain iloja. Ohjelmapankista voi tilata haluamansa näyttelijän tai esiintyjän omaan tilaisuuteen tai vaikka kotiin. Tarjolla on nyt 20 esitystä. Teatterin ja musiikin lisäksi voi tilata vaikka luennon työhyvinvoinnista tai terveellisestä ravinnosta.”

”Rohkeasti nauttimaan kulttuurin antamaa mielenravintoa.”

Yksinyrittäjävaiheen kokemusten jälkeen Hukkanen uskoo verkostojen voimaan ja siihen, että aina kannattaa pyytää apua.  

”Mitä enemmän verkostoituu, sitä enemmän voi saada. Jokainen tuo tullessaan 10 uutta ihmistä ja heistä jokainen taas 10. Se, että jakaa asioita, ei ole keneltäkään pois. Kateus on syövyttävä asia, jolla vain mustaa sisimpänsä. Luovuutta ei siihen kannata haaskata.”

”Yksin ei voi näytellä joukkokohtausta”

Aikoinaan läheltä liipannut uupumus opetti pitämään huolta omasta jaksamisesta.

”Irrottaudun välillä 1-2 päiväksi. Nyt kun en pääse Ranskaan, menen mökille. Viikonloppuna suppilautailin tunnin ja ihailin ruskaa ja sinitaivasta. Mieli ja sielu lepäsivät.”

Omasta ajasta, rajoista ja yksityisyydestä kiinni pitäminen vaatii vahvaa tahtotilaa.  

”Puhelimeni on yöt äänettömällä eli jos yöllä tulee tarjouspyyntö, vastaan aamulla. En tee töitä sunnuntaisin ja maanantait yritän olla vapaalla. Myös yrittäjällä on oikeus vapaaseen.”

Kahden lapsensa kanssa arkea elävä Hukkanen on löytänyt Mikkelistä hyvät tukiverkostot. ”Ajatuksena oli asua täällä 1-2 vuotta, mutta nyt en halua täältä minnekään. Kun olin vasta kolme päivää Helsingissä, huokaisin palattua, että ihanaa olla taas kotona.”

”Me ei lähdetä täältä enää mihinkään.”

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin Hitsauspalvelu Oy:n Esa Vahvaselkä

Mikkeliläisyritys otti kasvuloikan

Jo 13 vuotta yrittäjänä toiminut Esa Vahvaselkä odotti tästä vuodesta ennätysmäistä. Ensin kevät karisti odotukset, mutta sitten yrityksen kehittäminen pääsi ennätysvauhtiin.

Yrittäjyys alkoi kiinnostaa Esa Vahvaselkää 13 työntekijävuoden jälkeen. Kun ostettavaa yritystä ei löytynyt, hän perusti vuonna 2007 oman yrityksen. Jo seuraavana vuonna Mikkelin Hitsauspalvelun yritysmuoto vaihdettiin osakeyhtiöksi ja alkoi ESA-laitureiden tuotekehitys. Nyt tuoteperheeseen kuuluvat laiturit, uimaportaat, venetelakat, käyntisillat, lasiterassit ja lautat.

”Kaikki tuotteet on kehitetty asiakkaan tekemän tilauksen pohjalta. Esimerkiksi 12 vuotta sitten asiakas halusi itselleen venetelakan pystyäkseen vetämään veneensä rannalle. Nyt venetelakoista on tullut suosituimpia tuotteitamme, ja niistä on monta versiota. Uusin kootaan moduuleista ja asiakas saa siihen asennusohjeet”, Vahvaselkä kertoo.

Yrityksen erikoisuuksiin kuuluvat alumiinista tehdyt kävelysillat, joista pisimmät, ilman välitukia valmistettavat, ovat jopa 18-metrisiä.

”Kävelysiltamme ovat keveitä ja korroosiovapaita. Muita valmistajia alumiinisilloilla ei ole, sillä yleensä niitä tehdään puusta tai teräksestä.”

Laajennus meneillään

Yritys muutti uusiin tiloihin Rantakylän tien varteen Asentajankadulle kaksi vuotta sitten. Uudet tilat löytyivät sattumalta, kun Vahvaselkä ajeli ohi ja näki hallissa ”loppuunmyynti”-kyltin.

”Nyt pystymme tekemään myös isoja huvilalaitureita ja uusia laiturimalleja on tullut rutkasti lisää. Tässä on iso asfaltoitu piha-alue, jossa onnistuvat lastaukset, siirrot ja valmistuskin.”

Parhaillaan yritys saneeraa vuokralla olevia toimitilojaan. 160 neliön toimistotiloihin tulee asiakaspalvelupiste kahvittelupaikkoineen sekä lasiterassien mallikappaleiden esittelypiste.

Tuotantohallissa on 600 neliömetriä ja lisäksi käytössä on liki 200 neliötä muuta katettua tuotantotilaa ja talvivarastotiloja.

Yritys on toimittanut tuotteitaan koko maahan Tammisaaresta Utsjoelle. Tämän vuoden helmikuussa tilauksia oli ennätysmäärä. Kun koronasulku alkoi Uudellamaalla, kahteen kuukauteen ei tullut ainuttakaan uutta tilausta.

”Koko kevät mentiin helmikuun ennakkotilausten varassa, ja kriittinen piste oli lähellä. Vasta kun Uudenmaan sulku purettiin, puhelin alkoi soida, mutta sillä ei ole pystytty paikkaamaan koko vuoden tilannetta saati että olisi voitu ennakoida kesätyöntekijöiden tarvetta.”

Kehityshankkeista vauhtia

Yrittäjällä oli muhinut jo pidempään ajatus omasta kehityshankkeesta, mutta aikaa tai osaamista ei riittänyt sen viemiseksi eteenpäin. Sitten soitti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä Aki Hakala ja kysyi, olisiko kehityshankkeelle tarvetta.

Kun Hakalan Aki Mikseistä otti yhteyttä, siitä se kaikki alkoi. Videolla Esa Vahvaselkä, yrittäjä, Mikkelin Hitsauspalvelu Oy / ESA-laiturit

”Mielessäni oli ollut laite- ja tuotekehityshanke, mutta en tiennyt, miten sen saisi käyntiin. Aki tuli käymään ja tehtiin laiteinvestointeja varten hakemus alkuvuodesta. Kun koronakriisi tuli, se piti haudata. Mutta sitten haimme Akin kanssa ELYn tarjoamaa koronakriisirahoitusta ja se saatiinkin. Yksin minulla ei olisi ollut mahdollisuuksia hakea avustuksia, kun yrityksessä oli kriisi päällä.”

Esa Vahvaselkä on huomannut, että aina kun pallottelee yrityksen asioita ulkopuolisen osaajan kanssa, siitä on apua.

”Aina tulee uutta ja paljon. Kun itselle selviä asioita katsoo pikkaisen ulkopuolelta, niin se voi saada aikaan kummia asioita.”

Koronarahoituksella on myös vahvistettu brändiä. Käytännössä on tehty kaikki markkinointimateriaali uusiksi. Valmiina ovat venetelakoille tehdyt uudet esitteet, hinnastot sekä asennus- ja käyttöohjeet. Seuraavaksi työstetään yhteistyössä Mainostoimisto Haaja Oy:n kanssa videoita.

”Kun markkinointimateriaali saatiin kuntoon, voidaan markkinoida somessa, messuilla ja jälleenmyyjille.”

Yhteistyö mainostoimiston kanssa on myös poikinut tuoreen idean, että tänä tai ensi vuonna pistetään pystyyn verkkokauppa.

”Verkkokauppaan tulee pienempiä uimalaitureita, venetelakoita ja laituritarvikkeita eli tuotteita, jotka asiakas pystyy myös asentamaan itse.”

”Kun ottaa luurin käteen, asiat yleensä selviävät.” Videolla Esa Vahvaselkä, yrittäjä, Mikkelin Hitsauspalvelu Oy / ESA-laiturit

Vienti kiinnostaa

Venetelakoita yritys on valmistanut kymmenisen vuotta ja hakee nyt jälleenmyyjiä. Kun meneillään olevat investointi- ja kehittämishankkeet ovat maalissa, yrittäjä haluaa pistää paukkuja vientiin.

”Nyt voi sanoa, että tuotteet on brändätty ja niiden toimivuus on testattu. Ensimmäisiä vientitunnusteluja on tehty Ruotsin suuntaan, mistä etsitään yhteistyökumppania. Viennillä voi tehdä lisää tulosta, vaikka se kasvattaakin työmäärää.”

Vahvaselkä tietää kokemuksesta, että pienyrittäjillä aika ja raha ovat kortilla, eikä moni siksi uskalla edes ajatella kasvua.

”Se on niin henkilöstä kiinni, kuka uskaltaa ja keneltä löytyy rahkeita. Sen olen huomannut, että myös kotiasiat vaikuttavat eli voiko tarvittaessa olla yrittäjä 24/7. Tämä kesä oli ensimmäinen, että olen pitänyt viikonloppuja vapaana. Meillä ajoitetaan toimitukset nykyään niin, että ne tehdään aina viikolla, eikä enää viikonloppuisin.”

Esa Vahvaselkä työllisti ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän heti yrityksen perustettuaan. Tällä hetkellä vakituisia työntekijöitä on viisi ja kesällä määrä tuplaantuu. Yrityksessä nyt menossa olevan kehittämisen tulosten yrittäjä odottaa näkyvän parin vuoden kuluessa. Tällä hetkellä yrityksen liikevaihto on puolisen miljoonaa euroa.

”Tavoitteena on tuplata liikevaihto kahden vuoden kuluttua.”

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Poikkeusolot kannustivat lautapeliyhtiötä uusiin siirtoihin — Mikkeliläinen PeliNikkarit Oy haluaa vuorovaikutuspelinsä myös kansainvälisille markkinoille

Mikkeliläinen PeliNikkarit Oy valmistaa vuorovaikutuspelejä kaiken ikäisille kohderyhmille. Pelit vahvistavat ihmisten välistä yhteyttä ja empatiataitoja, mikä auttaa ennaltaehkäisemään esimerkiksi koulukiusaamista. Yritys on koronapandemian myötä etsinyt uudenlaisia liiketoimintatapoja ja pohtinut kasvumahdollisuuksia.

– Korona-aika on kaikista haasteista huolimatta ollut hyvä kokemus. Olemme poikkeusolojen aikana tehneet ihan hirveästi kehittämistyötä. Aiemmin myyntimme tapahtui pääasiassa messujen kautta, joten kaikkien messujen peruunnuttua olemme etsineet uusia keinoja myynnin saavuttamiseksi, kertoo yrittäjä Susanna Sillanpää.

Sillanpää kehitti ensimmäisen MeikäMeikä-vuorovaikutuspelin vuonna 2004 yhdessä pelinikkariparinsa Tiina Haapiaisen kanssa nuorten leirejä varten, mutta PeliNikkarit Oy perustettiin vuonna 2019. Peliyhtiön kaikki tuotteet valmistetaan Mikkelissä lähituotannolla, sillä yritys haluaa valintojensa kautta osoittaa tukensa muita paikallisia yrittäjiä ja myös ympäristöarvoja kohtaan. Yrityksen uudet nettisivut ja verkkokauppa avautuivat loppukesästä. Sillanpään mukaan yrityksessä kartoitetaan parhaillaan myös kansainvälisiä markkinoita. Tavoitteeksi on asetettu Saksan pelialan messut kahden vuoden kuluessa. MikseiMikkeli on mukana avustamassa Saksan markkinoille pääsyä.

– Olemme muun muassa kartoittaneet mahdollisia yhteistyökumppaneita Saksasta ja Suomesta, sanoo yrityskehittäjä Kirsi Mättölä MikseiMikkelistä.

Sillanpään mukaan pelien pilotointi halutaan tehdä kuitenkin ensin huolella. Tuotekokeiluja on toteutettu Saksan lisäksi Yhdysvalloissa kotikouluissa ja Englannissa sosiaalityöntekijöillä. Lisäksi yrityksessä on pohdittu lautapelien uudenlaisia käyttömahdollisuuksia.

– Pelit soveltuvat hyvin esimerkiksi pienryhmien käyttöön ja etäkouluihin. Pelimme edistävät vuorovaikutusta ja vahvistavat yhteyden tunnetta myös esimerkiksi videopuheluita soitellessa, Sillanpää kuvaa.

Lautapeli laskee kynnystä puhua

Lautapelit ovat kasvava trendi nykypäivän videopelimaailmasta huolimatta. Susanna Sillanpää painottaa, että molempia peligenrejä tarvitaan eivätkä ne ole syrjäyttämässä toisiaan. Lautapelien vahvuutena on kuitenkin pelitilanteen monipuolinen vuorovaikutteisuus, sillä pelin ympärillä kanssapelaajien nonverbaaliset viestit, kuten ilmeet, eleet ja äänenpainot välittyvät vahvasti. Yritys haluaakin olla omalta osaltaan tukemassa sosiaalisia arvoja.

– On tutkittu paljon, miksi peli helpottaa puhumista vaikeistakin asioista, kuten koulukiusaamisesta. On havaittu, että pelin aikana valtasuhteet tippuvat, jolloin myös kynnys puhua laskee. Me uskommekin, että esimerkiksi koulukiusaamiseen ei voi puuttua sanktioilla ja rangaistuksilla, vaan opettelemalla asettumaan toisen ihmisen asemaan, Sillanpää kertoo.

Lisätiedot

PeliNikkarit Susanna Sillanpää, +358 44 252 7512, susanna@pelinikkarit.fi

MikseiMikkeli Kirsi Mättölä, +358 44 036 1606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi

ReissuEllu-hankkeessa osatoteuttajina ovat Esedu, Essote ja MikseiMikkeli. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus. 

Kuljetusliike Kantola & Koramo tekee historiansa suurimman investoinnin Mikkelin Tuskuun. Kuvassa uusi logistiikkakeskus.

Kuljetusyritys investoi Mikkeliin

Seitsemällä itäsuomalaisella paikkakunnalla logistiikkaa hoitava Kuljetusliike Kantola & Koramo tekee parhaillaan historiansa suurinta investointia, kuljetusterminaalia, Mikkelin Tuskuun.

Maan suurimman valtakunnallisen yksityisen kuljetusketjun, Kaukokiidon, osana toimiva yritys jalkautui Etelä-Savoon kuusi vuotta sitten. Yritys on erikoistunut kuljettamaan yrityksille ja kuluttajille kappaletavaraa ja elintarvikkeita sekä tarjoamaan lisälogistiikkaan liittyviä palveluja. Mikkelissä yritys aloitti tehtyään liiketoimintakaupan. Terminaalitoiminta on tapahtunut tähän saakka vuokratiloissa.

”Asiakkaat ovat luottaneet meihin, ja toimintamme on kasvanut vuosittain, mikä mahdollisti terminaali-investoinnin tänne. Strategianamme on toimia omissa tiloissa pitkäjänteisesti”, toimitusjohtaja Ville Koramo kuvaa jo kolmannessa polvessa toimivaa perheyritystä.

Tuskuun on rakenteilla 5000 neliön terminaalin lisäksi 1600 neliön ulkohalli, jotta kasvavat tavaravirrat saadaan käsiteltyä sisätiloissa. Investoinnin arvo on kuusi miljoonaa euroa. Uusi terminaali on energiatehokas ja sen sähköntuotantoon on mahdollista hyödyntää aurinkoenergiaa.

Terminaalin tiloista reilu puolet jää yrityksen omaan käyttöön ja toiseen puoleen tulee elintarvikealan yhteistyökumppaneille tiloja kylmävarastoineen.

”Mikkeli on meille liikenteellisesti tärkeä, sillä se sijaitsee hyvien etäisyyksien päässä Etelä- Suomesta, ja jatkossa entistä suurempi osa autoistamme sijoittuu Mikkeliin.”

Yritys työllistää Mikkelin alueella alihankkijat mukaan lukien noin 75 ihmistä. Yrityksen periaatteena on, että kuljettajat eivät yövy autoissa. Koska Mikkelistä välimatkat etelän kaupunkeihin ovat kohtuulliset, kuljettajat ehtivät palata yöksi koteihinsa.

Yksi tärkeä lenkki investoinnin toteutumisessa oli Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, jonka asiantuntijat etsivät tonttivaihtoehtoja.

”Olemme saaneet Mikkelissä hyvän vastaanoton. MikseiMikkelin asiantuntijat ovat avanneet meille portteja ja työskentely heidän kanssaan on ollut tosi avointa ja mukavaa.”

Teksti ja kansikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Cafe & Bar Sokkalan yrittäjät

Uudistunut lähiöravintola laajentaa

Kun pitkään ravintola- ja myyntialalla toiminut Outi Aronen osti reilut kolme vuotta sitten tuttavaltaan omasta kotilähiöstään kuppilan, paikka oli varsin tyypillinen lähiöbaari kantajengeineen. Uusi omistaja remontoi paikasta koko lähitienoon olohuoneen.

”Päätin, etten ota aluksi tänne A-oikeuksia, vaan kahden euron kaljan sijaan myyn viiden euron viinilasillisia. Lapsiperheet ja alueen mummotkin uskaltavat nyt tulla tänne.”

Korona nakkasi haasteen: sulkeako ovet vai heittäytyä ihan uuteen. Aronen alkoi kehittää asiakkaita kuunnellen. Nyt puhelin pirisee, kun seuraavan päivän noutoruokaa varaillaan litroittain tai tietyllä rahasummalla.

”Tein tilauksesta kotiruokaa ja leivoin yötä päivää. Korona-aikaan toimitin vuokia asiakkaille autoihin ja hoidin maksun lasin läpi maksupäätteellä. Yksi asiakkaista opetti jo aiemmin tekemään riisipiirakoita ja niitä myyn nyt euron kappale.”

Vaikkei pieneen uuniin mahtunut kuin muutama leipä tai munkki kerrallaan, liikevaihto ei notkahtanut. Nyt yrittäjä on ostamassa myös rakennuksen yläkerran tehdäkseen sinne kunnon keittiön ja tiloja yksityistilaisuuksille.

”Korona tiivisti yhteistyöverkostoja. Sain töihin konkareita ja otin myyntiin kollegoiden tuotteita, kuten kananmunia ja savujuustoja.”

Keskustelukumppaneita laajennukseen löytyy MikseiMikkelin asiantuntijoista.

”He auttavat kaikessa, mitä keksii pyytää, pitävät ideariihiä ja kannustavat. Se on tosi tärkeää, kun käytännössä pyöritän tätä yksin.”

Kunhan uusi Cafe Bar Sokkala on valmis, hän miettii konseptin levitystä.

”Lähiöissä kaivataan tällaisia paikkoja. Jos voitan lotosta, perustan näitä lisää.”

Teksti ja kansikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Suomen LVI-kotelo Oy:n Niko Halonen (oikealla) ja Juha Lievonen (vasemmalla)

LVI-yritys tuo markkinoille uuden innovaation

Kun koronakevät hiljensi kysyntää, Mikkelistä käsin toimivassa Suomen LVI-Kotelo Oy:ssä syvennyttiin kuuntelemaan asiakkaiden toiveita ja kehitettiin uuden sukupolven palosuojakotelo.

Palosuojakoteloon tavallinen kuluttaja törmää yleensä pien- ja kerrostalojen putki- ja linjasaneerauksissa, kun talotekniikka eli talon sähkö-, vesi- ja viemäröintijärjestelmiin liittyvät putket ja kaapelit piilotetaan näkyvistä palosuojakoteloon, joka nimensä mukaisesti suojaa putkistoja tulipalon sattuessa. Esimerkiksi kaapeleiden ja putkien on säilyttävä palotilanteessa vähintään 30 minuuttia ilman palokuormaa.

Suomen LVI-Kotelo Oy:n asiakaskuntaan kuuluvat rakennus-, putki- ja sähköliikkeet asennusliikkeineen. Yrityksen tuotteita käytetään niin julkisissa tiloissa, kerrostaloissa kuin rivi- ja omakotitaloissa. Palosuojakoteloita asennetaan rappukäytäviin sekä asuin- ja ulkotiloihin.

”Meillä oli tuotevalikoimassa yhdistelmäkotelo putkille ja kaapeleille, mutta asiakaspalautteen perusteella lähdimme kehittämään siitä entistä nopeampaa, helpompaa ja yksinkertaisempaa asentaa. Kohteisiin tulee yleensä paljon suojakotelointia, joten jokainen säästyvä minuutti tuo lisää kustannustehokkuutta asiakkaillemme”, Niko Halonen LVI-Kotelo Oy:stä muistuttaa.

Tuotekehitystä asiakkaita kuunnellen

Jo nyt asiakkailta on tullut positiivista palautetta, että uuden kotelon asennus on entistä nopeampaa ja ulkonäkö miellyttävä. Uusi yhdistelmäkotelo valmistetaan teräslevyistä ja sen palosuojaeristeet ovat markkinoiden ohuimpia, minkä ansiosta kotelon kokonaismitat jäävät hillityiksi.

”Kun edeltävässä tuotteessa oli kaksi kansiosaa, tässä uudessa on vain yksi, joten kotelosta jää näkyville yhtenäinen valkea pinta. Tuote on suunniteltu modulaariseksi, joten sitä on helppo muokata. Kun tuotteemme ovat modulaarisia, meillä ei tarvitse olla hyllyssä satoja tuotteita, vaan vain muutama”, talotekniikkaan liittyvää tuotekehitystä jo 15 vuotta tehnyt Juha Lievonen sanoo. Palosuojakoteloita hän on suunnitellut lähes vuosikymmenen ajan.

Yhtiön uuden palosuojakotelon on testannut Eurofins Expert Services Oy (ent. VTT Expert Services Oy), ja tuote julkistetaan syksyn aikana.

Alihankkijaverkosto tuo ketteryyttä

Kotelot valmistaa pääasiassa alihankkijaverkosto eri puolilla Suomea. Mukana on mikkeliläisiä metalli- ja LVI-alan yrityksiä. Suomen LVI-Kotelo Oy:llä on lisäksi omaa valmistusta ja kokoonpanotuotantoa Mikkelissä.

”Kun teetättää tuotteet alihankkijoilla, pitää ajatella eri tavalla. Olemme saaneet näin asiakkaille luotettavan ja nopean toimitusketjun. Osa tuotteista on sellaisia, että ne pystytään toimittamaan asiakkaalle jo seuraavaksi päiväksi”, Halonen kuvaa.

Ulkotiloihin tulevat kotelot pulverimaalataan asiakkaan toivomalla värisävyllä, jotta se sulautuvat rakennuksen ulkoverhoiluun.

”Ulkokotelot pulverimaalataan, mikä suojaa hyvin korroosiota vastaan vuosikymmeniä”, Lievonen vakuuttaa.

Mikkelistä löytyy tuotekehitysapu

Tuotekehityksessä yritys on hyödyntänyt myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin tutkimus- ja tuotekehityspalveluja. Yhteistyönä on valmistettu esimerkiksi tuotteiden prototyyppejä ja piensarjoja sekä tehty pintakäsittelyä.

”Heidän tuotekehitysasiantuntijansa tekevät ammattitaitoisesti ja nopeasti hyvää laatua”, Lievonen toteaa.

Yksi yrityksen tuotekehityksen tuloksista on katon rajaan asennettava tarkastusluukku, joka voidaan asentaa osaksi MDF-huoneistokoteloa. Myös luukkuja voidaan asentaa putkiremonttien yhteydessä helposti.

Yritys perustettiin loppuvuonna 2016, ja jo seuraavana vuonna se aloitti tuotteidensa myynnin. Vuodesta 2018 on keskitytty palosuojakoteloiden tuotekehitykseen, myyntiin ja markkinointiin.  Referenssikohteita on eri puolilla maata Etelä-Suomesta Sodankylään.

”Tänä vuonna satsaamme myyntiin. Liikevaihtomme tuplaantui viime vuonna ja ensi vuonna yllämme varmaan puoleen miljoonaan”, Halonen arvioi.

Uuden palosuojakotelan lanseerauksen yhteydessä myös yrityksen graafinen ilme ja verkkosivusto uudistuu.  Suomen LVI-Kotelo Oy on mukana MikseiMikkelin Sata-hankkeessa, joka vauhdittaa alueen yritysten tuotekehitystä ja näkyvyyttä.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuvassa: Juha Lievonen vasemmalla ja Niko Halonen oikealla

Elkan toiminta tutuksi – Kalevankankaalle on arkistoitu Suomen elinkeinoelämän historia

Tiesitkö, että Mikkelin Kalevankankaalla sijaitsee rakennus, jonka uumenissa on lähes kolmekymmentä kilometriä Suomen elinkeino- ja yrityselämän arkistoja? Toimintakertomuksia, luetteloita, valokuvia, pankkitalletuksia, laskuja, lupahakemuksia, pöytäkirjoja. Kyseessä on Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, joka on ollut osa Kalevankangasta jo vuodesta 1981 lähtien. Seuraava vuosi onkin Elkan juhlavuosi.

Arkistonjohtajana yhdentoista vuoden ajan työskennellyt Jarmo Luoma-aho on ollut elkalainen vuodesta 1989. Alun perin keskisuomalaislähtöinen Luoma-aho toteaa, että Mikkeli on Suomen toiseksi tärkein arkistokaupunki heti Helsingin jälkeen. Se on paljon sanottu, mutta se on myös totta volyymien suhteen. Asiantuntemus ja palvelut ovat korkealla tasolla.

– Vaatimattomasti sanottuna Elkan asiakaskuntana on koko Suomen elinkeinoelämä, Luoma-aho sanoo.

Elkan toiminnan tarkoituksena on turvata suomalaisen elinkeinoelämän historiatieto. Materiaali on pääsääntöisesti kenen tahansa tutkijan tai harrastajan käytettävissä. Elkan yhteydessä toimii myös suomalaisen muotoilun arkisto.

Tutkijasali on Elkalla kaikille avoin ja ilmainen, myös kaukolainat joihinkin arkistoihin ja laitoksiin ovat mahdollisia tietyin kriteerein. Vierailijaryhmien käynnit ovat mahdollisia ennakkoon sovitulla aikataululla; Elkan tilat jo itsessään ovat käynnin arvoisia, vaikkei mitään arkistoa sen koommin tutkisikaan. Kopiointi- ja digitointipalvelujen lisäksi verkkopalvelut ja sosiaalinen media ovat viime vuosina saaneet yhä suurempaa jalansijaa Elkan toiminnassa.

Ihmisten kiinnostus historiaa ja vanhoja arkistoja kohtaan ei osoittane koskaan hiipumisen merkkejä. Mikkeliläisiä vieraita kiinnostaa luonnollisesti mikkeliläisyritysten historia. Yritykset ottavatkin yhteyttä Elkaan yhä useammin muustakin syystä kuin vain muutoksen vuoksi, jolloin vanhat arkistot täytyy siirtää asiankuuluvaan laitokseen tulevia sukupolvia varten.

– Etenkin perheyrityksillä on aitoa halua saattaa historiansa talteen, Jarmo Luoma-aho kertoo.

– Suomessa harvemmalla yrityksellä on omat isot arkistonsa, joten meidän asemamme on valtakunnallisesti merkittävä Suomen elinkeinoelämän historian säilyttämisen kannalta. Tarjoamme monipuolisen tuen yrityksille tietojen arkistoinnissa ja toisaalta myös asiantuntemuksen siinä, miten tarpeettomia arkistoja voidaan tuhota. Yleisesti vanhimmat arkistomme alkavat 1850-luvulta ja uusimmat ovat tältä vuodelta.

Elkan arkistossa on muun muassa Suomen vanhin pankkitalletus vuodelta 1823 sekä Sinebrychoffin arkisto, joka sisältää historiallisen luvan rakentaa panimorakennus Helsinkiin.


Arkistonjohtaja Jarmo Luoma-aho

Memory Campus vahvistaa Mikkelin asemaa arkistokaupunkina

Merkittävänä toimijana Elkalla on kumppanuussopimus Mikkelin kaupungin kanssa. 152 000 euron arvoiseen sopimukseen kuuluu olennaisesti Memory Campus -kehittämisalusta. Sopimus tukee Mikkelin elinvoimaisuustavoitteita ja Mikkelissä jo olevaa tiedonhallinnan osaamista, palveluja, verkostoja ja asiakkuuksia. Yhtenä Memory Campus -toimijoista Elka edustaa yritysmaailmaa ja elinkeinoelämää sekä tuottaa ja parantaa sähköisen arkistoinnin palvelukehitystä ja tarjontaa.

Näkyvintä Memory Campus -toimintaa Elkalla on ollut Memoriaali-hanke. Elka yhdisti voimansa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Xamkin kanssa. Hankkeessa kartoitetaan jo olemassa olevia digitaalisen aineiston vastaanottamiseen ja käytettävyyteen kehitettyjä toimintamalleja, järjestelmiä sekä kehitetään niitä Memoriaali-verkkopalveluksi.

– Memoriaali-hanke sisältää paljon synergiaetua, kun eri toimijat hyödyntävät samaa alustaa, Luoma-aho sanoo.

Tiedon siirtäminen ja toisaalta tiedon helppo löydettävyys ovat suuressa arvossa digitaalisessa maailmassa. Silti fyysinen arkistoaineisto tulee olemaan vielä pitkään alan arkipäivää. Olipa aineisto sitten hyllytettävää tai digitaalista, yhteistyön merkitys korostuu toimijoiden välillä. Asialla on myös arkistoalan työllistävä vaikutus.

– Mikkelissä on pitkät perinteet paikallisella yhteistyöllä. Pystymme hyödyntämään toistemme asiantuntemusta ja samalla Mikkelin status arkistokaupunkina kasvaa entisestään, Luoma-aho kertoo.

Korona vaikutti myös Elkan toimintaan

Keväällä Suomessakin yltynyt koronavirustilanne vaikutti Elkaan siinä missä muihinkin toimijoihin. Tutkijavierailut lakkasivat hetkeksi ja tapaamiset sekä palaverit toteutettiin etäyhteyksillä. Elkan henkilöstö teki etätöitä sen verran kuin työtehtävät mahdollistivat. Kaikki tapahtumat keväältä ja kesältä siirtyivät.

Nyt Elka on taas auki, mutta henkilöstö noudattaa tarkkaa suojautumista. Ennen vierailuja on syytä olla yhteydessä etukäteen. Ensi vuoden juhlavuoden mahdolliset tapahtumat ovat vielä suunnitteluasteella, mutta perustekeminen arkistojen uumenissa jatkuu. Toimitilojen kierroksen päätteeksi Jarmo Luoma-aho toteaa, että iltapäivällä olisi taas keskusteluja uusien aineistojen siirtämisestä Elkaan. Joskus aineistoa tulee kuorma-autollinen. Siksi Elkalla on lastauslaiturikin. Tekemistä Kalevankankaalla riittää, oli korona tai ei.

Haluatko tutustua Elkaan paikan päällä? Kerää porukka ja varaa aika puhelinnumerosta 015 321 340 tai e-posti@elka.fi.

Olaf Brewing promootiokuva

Savonlinnalaisolut valittiin maailman parhaaksi

Maailman arvostetuimpiin olutkilpailuihin kuuluvan World Beer Awardsin vuoden 2020 tulokset julkaistiin torstaina 10.9.2020. Savonlinnalaisen Olaf Brewing –panimon Northern Comfort 11% valittiin kilpailussa maailman parhaaksi imperial stoutiksi.

World Beer Awards on vuosittain Lontoossa järjestettävä olutkilpailu, jonka sarjavoittajat saavat maailman paras -tittelin. Raati, joka koostuu esimerkiksi ansioituneista olutsommeliereista sekä olutjournalisteista, valitsi Olaf Brewingin oluen tuhansien oluiden ja satojen panimojen joukosta maailman parhaaksi tyylissään.

Northern Comfort on Olaf Brewingin tuotevalikoimassa uutuus, joka on tulossa kotimaassa Alkon kansalliseen jakeluun loppuvuodesta 2020. Tällä hetkellä olutta on saatavilla panimon omassa puodissa Savonlinnassa sekä valituissa olutravintoloissa.

Olaf Brewingin olutmestari Santeri Vänttinen kertoo, että World Beer Awards – kisassa saatu menestys tuntuu erityisen lämpimältä sillä se on maailman suurimpia ja tunnetuimpia olutkilpailuja, johon ottavat osaa niin pienet kuin suuret panimot ympäri maailman.

– Northern Comfortin menestys tämän vuoden kisassa tuo tietysti esiin osaamistamme ja kertoo panimon ystäville sekä omistajille, että tekemisemme on jatkuvasti kehittynyt ja oluiden laatu ja taso kestävät vertailun minkä tahansa kansainvälisenkin panimon kanssa. Luonnollisesti palkinto hyvin tehdystä työstä raskaan koronakevään jälkeen antaa voimaa jatkaa panimomme kasvutarinaa, Vänttinen jatkaa.

Olaf Brewing on vauhdikkaasti kasvanut savonlinnalainen panimo, joka työllistää tällä hetkellä ympärivuotisesti 5 henkilöä. Tuotantomäärältään ja jakelultaan vuonna 2016 aloittanut panimo on noussut nopeasti Suomen suurimpien pienpanimoiden joukkoon. Vuonna 2020 panimo teki ensimmäisenä suomalaispanimona yhteistyöoluen maailman tunnetuimpiin craft beer – panimoihin lukeutuvan Mikkellerin kanssa.

Olaf Brewing on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoimassa Food from Wilderness -hankkeessa. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lisätietoja: 

www.worldbeerawards.com

Toimitusjohtaja Petteri Vänttinen
brewery@olafbrewing.com
Puh. 050 5638764
www.olafbrewing.com

Memory Campuksessa kehitteillä oleva uusi Memoriaali-verkkopalvelu tuo arkistot lähellesi

Mikkelin Memory Campuksessa kehitetään nyt yhteisvoimin arkistointitoimialan tuote- ja palvelutarjontaa. Yhdistämällä osaamisensa neljä keskeistä toimijaa luovat uusia palveluita ja toimintamalleja vahvistamaan digitaalisen tiedonhallinnan palveluita, tuotteita sekä alueen elinvoimaa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk aloittivat yhteistyön, jonka tarkoituksena on kehittää helppokäyttöinen Memoriaali-verkkopalvelu. Tavoitteena on, että Memoriaali-verkkopalvelusta kasvaa suomalaisten sodan yhteinen muisti. Se tuo kansalaisten yksityiset sotaa koskevat aineistot viranomaisarkistojen rinnalle. Uusi palvelu lisää ammatti- ja harrastajatutkijoiden matkailua Mikkeliin muun muassa Kansallisarkiston sotahistoriakokoelmien, Karjala-tietokannan alkuperäiskokoelman ja Elkan yritysten sota-aikaa käsittelevien kokoelmien ansiosta.

Verkkopalvelun kautta voidaan tallentaa ja hakea arkistoaineistoja digitaalisessa muodossa. Käyttäjien on myös mahdollista täydentää olemassa olevien aineistojen tietoja. Muistin ja Elkan Memoriaali-verkkopalveluihin aineistoja voivat tuottaa niin yritys- ja yhdistysasiakkaat kuin yksityishenkilötkin. 

Nyt käynnistetty hanke edistää digitaalisen osaamisen kehittämistä Mikkelin sekä kehittää digitaalisen aineiston käytettävyyttä ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia. Yritykset voivat hyödyntää uuden palvelun osia myös omissa tiedonhallinnan ratkaisuissaan.

Lisätiedot:

Kati Saltiola 
projektipäällikkö, Memory Campuksen ohjelmakoordinaattori 

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy 
kati.saltiola@mikseimikkeli.fi 
p. 044 036 1612 

Memoriaali – Aineistojen digitaalisen vastaanoton, käytettävyyden ja verkkopalvelun kehittäminen Memory Campuksessa” -hanke toteutetaan yhteistyössä MikseiMikkelin, ELKAn, Muistin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta