fbpx

Mikkeliläisyritysten yhteistyönä suunniteltiin työkalu hiilijalanjäljen laskentaan

Puuni Oy auttaa asiakasyrityksiään suunnittelemaan ja tekemään päästövähennyksiä. Mikkeliläinen Mindhive Oy suunnitteli yritykselle uuden työkalun Puunin idean ja potentiaalisen australialaisasiakkaan toiveiden pohjalta.

Puuni Oy:n liikeideana on luoda uutta, lisäyksellistä metsäpinta-alaa alueille, jotka eivät luontaisesti metsity. Hiilinieluja on luotu istuttamalla metsää useisiin kohteisiin Mikkelissä ja Lempäälässä.

Palvelumuotoilulla kirkastettiin ideaa

Yrityksen perustaja Joona Puhakka kuvaa, että Mindhiven kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena oli uudenlainen palvelu, jonka konseptin toimivuudesta toivottiin ammattilaisen näkemys.

”Halusimme Mindhiven näkemyksiä konseptimme toimivuudesta, jotta voisimme kehittää siitä menestyksekkään palvelun. Mindhive hankki meille uusia näkemyksiä ja tärkeää tietoa, joka oli aiemmin jäänyt huomiotta. Saimme näin selkiytettyä konseptiamme ja luotua visuaalisen suunnitelman palvelumme toimivuudesta.”

Puhakka uskoo, että työkalut mahdollistavat yrityksen alkuperäisen idean havainnollistamisen mahdollisille asiakkaille ja sijoittajille tavalla, joka on sekä konkreettinen että vakuuttava.

”Meille oli valtavan iso apu saada Mindhiven ammattilaiset mukaan suunnittelemaan ja jalostamaan ideaamme. Vaikka itse olemme luottavaisia ideastamme, on aina jännittävää ja palkitsevaa nähdä ideasta ensimmäiset graafiset vedokset. Mindhive on osoittautunut loistavaksi yhteistyökumppaniksi, kun etsimme asiantuntija-apua uusien palveluiden kehittämiseen. Mielestäni muidenkin yritysten kannattaa hakea ammattilainen mukaan jo ideavaiheessa ja katsoa, kun omat visiot alkavat hahmottumaan todellisiksi suunnitelmiksi.”

Prototyypin avulla voi esitellä tuoteideaa

Käytännössä Mindhive lähti selkeyttämään ja konkretisoimaan asiakkaalleen tuoteideaa hiilijalanjäljen raportointipalvelusta, jota käyttäisivät yhteisöllisiä työtiloja käyttävät toimijat.

”Tunnistimme asiakkaan mahdollisia kipupisteitä, esitimme niihin ratkaisuja ja suunnittelimme asiakaspolun palvelun käyttöönotosta. Sen jälkeen muotoiltiin asiakkaan tuoteideasta käyttöliittymän prototyyppi, jonka avulla konkretisoitiin, miten palvelu toimisi ja miltä se tuntuisi. Prototyypin avulla voidaan kevyesti testata palvelua ilman, että tarvitsee vielä varsinaisesti koodata riviäkään. Prototyypin avulla Puuni Oy pystyy nyt esittelemään palvelua potentiaalisille asiakkaille ja sijoittajille, jotta palvelua voidaan lähteä kehittää eteenpäin. Käytännössä prototyyppi on linkki, josta aukeaa käyttöliittymäkuvia, jotka näyttävät ja tuntuvat oikealta palvelulta”, kehitystyötä tehneet Mindhiven palvelumuotoilijat Anni Vigrén ja Suvi Ripatti kuvaavat.

Verstas VB-hanke mahdollisti ketterät kokeilut

Yritysten välisen yhteistyön mahdollisti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Verstas VB -hanke, josta oli mahdollista rahoittaa ns. ketteriä kokeiluja. ”Kokeiluja tehtiin yhteensä 14:lle yritykselle ja tuloksia tullaan esittelemään kevään aikana. Kokeiluihin varattu rahoitus on nyt jo käytetty, tarpeita olisi kyllä ollut useammallekin kokeilulle”, toteavat hankkeen asiantuntija Kimmo Haapea ja projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin kehitysyhtiö Mikseiltä.

Verstas VB (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanke pilotoi Venture Builder -palvelukokonaisuuden. Määrällisenä tavoitteena on tukea 16 uuden kasvuhaluisen ja -kykyisen yrityksen syntymistä Etelä-Savoon. Hanke kestää vuoden 2024 loppuun saakka. EAKR-rahoitusta se saa Etelä-Savon ELY-keskukselta.

Lisätietoja

Marjo Niittuaho-Nastolin, 0440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Kimmo Haapea, 0440 361 613, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

nainen puhuu yleisölle joista näkyy pää ja niska

Vastuullisuusraportoinnista tulee osa pk-yritysten arkea

Moni pk-yritys on viime aikoina huomannut, että isoja asiakasyrityksiä kiinnostaa, miten alihankkija hoitaa vastuullisuusasioitaan. Alkuun pääsee, kun alkaa kerätä tietoja vastuullisuusraporttia varten.

YK linjasi vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja kestävyyskriisiä. EU suunnittelee parhaillaan uusia sääntelytoimia.

”Yritykset ovat ehkä vahvin muutosmoottori tässä tilanteessa, koska ne pystyvät toimimaan ketterästi. Suurimmilla yrityksillä voi olla jopa enemmän vaikutusvaltaa kuin kansallisvaltioilla”, toimitusjohtaja Outi Ihanainen-Rokio Mastos Oy:stä kuvaa.

Moniin muihin maihin verrattuna suomalaisyritykset noudattavat hyvin lakisääteisiä velvoitteitaan. Lisäksi moni tekee vapaaehtoisia toimia. Paineita vastuullisuustoimiin tulee niin asiakasyrityksiltä, kilpailijoilta, asiakkailta kuin työntekijöiltäkin.

”Teollisuudessa alihankkijoiden toimitusketjujen pitää olla yhteensopivia isojen päämiesten toiminnan kanssa. Kaupan alalla asiakkaat edellyttävät vastuullisuutta, ja kilpailu kirittää tekoihin. Palvelualalla henkilöstökin edellyttää toimia, kuten tahtotilaa tehdä asioita paremmin.”

Kestävästä liiketoiminnasta syntyy kilpailuetua

Ensi vuodesta alkaen isojen, listattujen yritysten on tehtävä vastuullisuusraporttinsa EU-säädösten mukaisesti. Jotta ne voivat kuvata omat toimitusketjunsa aukottomasti, niiden on saatava alihankkijoiltaan vastaavat tiedot.

”Meneillään on siirtymä tai murrosvaihe. Se on aina haastavaa, mutta myös mahdollisuus. Kestävässä liiketoiminnassa on kyse siitä, että yrityksellä on fokus tulevaisuuden ymmärtämisessä. Isona tavoitteena on luoda ja mahdollistaa tuleville sukupolville samat mahdollisuudet hyvään elämään kuin mitä meillä on ollut.”

Hän arvioikin, että alkanut vuosi on tietoisuuden levittämisen vuosi.

”Isot sijoittajat tarkastelevat ympäristöön ja sosiaaliseen vaikuttavuuteen sekä hyvään hallintotapaan liittyviä asioita sijoituspäätöksiä tehdessään. Kun vastuullisuusasiat ovat kunnossa, se lisää tutkimusten mukaan yrityksen menestystä.”

Vastuullisuudesta on tulossa yrityksille myös kilpailuvaltti kilpailtaessa työntekijöistä.

”Kyselyjen mukaan jopa yli 60 prosenttia ihmisistä ajattelee, että työn merkityksellisyys on entistä tärkeämpää.”

Vastuullisuusviestintää tarvitaan

Vastuullisuusviestintä on isossa roolissa, että yritys saa kerrottua jo tekemistään toimista ja niistä, joita aikoo toteuttaa lähivuosina.

”Kilpailuetu syntyy siitä, että vaikka maailma muuttuu ympärillä, yrityksellä on tulevaisuus. Rakennetaan pitkää polkua kestävälle yritystoiminnalle. Vastuullisuus kiinnostaa asiakkaita ja voi synnyttää uutta liiketoimintaa ja kasvua. Lopulta kyse on bisneksestä.”

Hyvä viestintä on läpinäkyvää, riittävää ja luotettavaa. Vastuullisuusviestinnälle tuo oma haasteensa se, että kyse on ns. pitkästä pelistä eli yrityksen pitäisi pystyä kertomaan myös kauempana olevista visioistaan.

”Yritys voisi vaikka kertoa haluavansa olla nollapäästöinen tulevaisuudessa ja listata toimia, joilla siihen pyritään. Viestinnässä keskiössä on oltava asiakkaan. Viestintä on vuorovaikutusosaamista, joten siihen voidaan kouluttaa ja valmentaa”, operatiivinen johtaja Tiia Hamro-Drotz Mastos Oy:stä muistuttaa.

EU ohjaa säätelyllä rahavirtoja

EU:n tavoitteena on pärjäävä yhteiskunta. Tavoitteeseen pääsemiseksi rahavirtoja ohjataan vihreisiin investointeihin ja parannetaan vaikkapa kuluttajansuojaa.

”Kuluttajia halutaan suojella viherpesulta eli katteettomilta lupauksilta ja ympäristöväitteiltä.”

Jatkossa ympäristöväitteet pitää pystyä osoittamaan laskelmin. Myös energialuokitukset yhdenmukaistuvat.

”Tästä on tulossa yksi iso osa EU:n yhteistä ajattelua. Yrityksiltä edellytetään huolellisuutta, kun ne kuvaavat vaikutuksiaan ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä ylläpitävät hyvää kauppatapaa.”

Vastuullisuusraportoinnista tulee osa pk-yritysten arkea

Isoille yrityksille vastuullisuusraportointi on jo tuttu asia. Monet niistä ovat sertifioineet laatu- ja ympäristöjärjestelmänsä, jotka kerryttävät tietoa yrityksen toiminnasta. Pk-yritykset tulevat perässä ja ovat saaneet EU:lta siirtymäaikaa. Myös erilaiset julkisyhteisöt alkavat varautua vastuullisuusraportointiin.

”Käytännössä yritys tai yhteisö raportoi omasta arvoketjustaan, kuten alihankkijoistaan, loppuasiakkaistaan ja hankinnoistaan. Isot yritykset tarvitsevat tietoja alihankkijoiltaan. Pk-yrityksille sanoisin, että älkää odottako ensi vuoteen, että teille soitetaan ja kysytään tietoja. Ottakaa mieluummin selvää jo etukäteen, mitä päämiehenne odottavat, sillä säännöt eivät ole välttämättä yksiselitteisiä”, Outi Ihanainen-Rokio arvioi.

Olennaisuusanalyysi auttaa alkuun

EU on määritellyt noin 1200 erilaista raportointipistettä. On tärkeää, että yritys keskittyy raportoimaan huolellisesti omalle arvoketjulleen olennaisia asioita.

”Käytännössä raportoidaan siitä, mitä haitallisia ja positiivisia vaikutuksia yrityksen toiminnassa on. Pk-yrityksissä otetaan nyt tavallaan ensiaskelia, ja askelmerkit alkavat tulla näkyville. Täytyy myös muistaa, että EU:n raportointistandardi on vain yksi monista.”

Raportoitavia asioita ovat muun muassa kiertotalouden tunnusluvut, ilmastonmuutoksen torjunta ja tiedot työvoimasta.

”Kysymys on olennaisuudesta. Jos kerrotaan vaikka koko arvoketjussa työssä olevista ihmisistä, tärkeää on kertoa palkkausperusteiden tasa-arvoisuus, työntekijöiden sukupuolijakauma, koulutustaso ja sairauspoissaolot. Raportoinnilla voidaan osoittaa, että yrityksessä on ymmärretty myös asioiden väliset ilmiöt, kuten raaka-ainepulan vaikutukset tuotantoon. Mikäli toimitaan useissa maissa, omassa toiminnassa otetaan huomioon myös kyseisen maan lainsäädäntö.”

Tietoja kannattaa kerryttää

Raporttien tekoon on olemassa useita erilaisia malleja, joiden avulla kerrotaan ESG-vaikutuksista eli ympäristöön, sosiaaliseen toimintaan ja talouteen liittyvistä vaikutuksista.

”Tärkeää on kertoa uskottavaa tarinaa ja kerryttää dataa sen tueksi. Raportointi on vähän kuin vuosikertomuksen teko, jossa kuvataan uskottavasti ja luotettavasti matkaa kohti kestävää toimintatapaa.”

Pk-yritys pääsee alkuun, kun aletaan kerätä tietoa vaikka excel-taulukoihin, erilaisiin järjestelmiin tai ohjelmistotyökaluihin.

”Yritys voi tehdä kartan aiheeseen liittyen, tunnistaa toimintaympäristön vaikutukset ja luoda sen pohjalta ymmärrystä. Hiilijalanjäljen raportointiin on useita työkaluja, joita voi testailla ilmaiseksi ja joista voi löytyä rajapintoja yrityksessä käytössä olevaan taloushallinnon järjestelmään.”

Kun raportoinnin kanssa on päästy alkuun, pystytään laskemaan haittajälkeä ja sitä on sitten helpompi alkaa myös pienentää.
”Yleensä positiivisten vaikutusten osoittaminen hiilijalanjälkeen voi olla alussa hankalampaa kuin negatiivisten. Yritys voi vaikkapa kertoa olevansa matkalla vähäpäästöisempään toimintaan ja taklata haasteita myös viestinnän avulla.”

Kohti vaikuttavaa vastuullisuusraportointia ja -viestintää pääsee, kun alkaa ottaa selvää asioista, laittaa ajattelua ja strategioita kuntoon ja harjoittelee rohkeasti viestimistä.

”Kun ottaa henkilöstön mukaan miettimään ja toteuttamaan, tulee uusia ideoita, jotka voivat johtaa uusiin innovaatioihinkin. Kun asiakastyytyväisyyskyselyyn laittaa mukaan kysymyksiä vastuullisuudesta, sieltäkin voi tulla uusia ideoita. Matka kohti vastuullisempaa liiketoimintaa on pitkä, mutta ei elefanttiakaan syödä kerralla.”

Vastuullisuusraportointi- ja viestintä olivat aiheena Verstas CO2 -hankkeen järjestämässä tilaisuudessa 16.1.2024 Konsertti- ja tapahtumatalo Mikaelissa. Tilaisuudessa kuultiin myös kotimaisten yritysten tavasta hyödyntää vastuullisuusviestintää ja annettiin vinkkejä, miten toimia vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla.

Lisätietoja:

Verstas CO2 -hanke (Etelä-Savon yritysten tie hiilineutraaliuteen).
projektipäällikkö Kimmo Haapea, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy,
sposti: kimmo.haapea(at)mikseimikkeli.fi ja puhelin: 0400 361 613 ja
projektipäällikkö Mikko Hokkanen, Xamk,
sposti: mikko.hokkanen(at)xamk.fi ja puh. 040 673 9529.

Tämä juttu on tehty osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin toteuttamaa VerstasCO2-hankketta. Hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

aurinkopaneleiden edessä nainen kypärä päässään työskentelee tietokoneella

Nordic Generation Oy vuokraa aurinkovoima-alueen Mikkelin kaupungilta

Aurinkovoimalainvestointi etenee Mikkelissä: Nordic Generation Oy vuokraa aurinkovoima-alueen Mikkelin kaupungilta. Vuokrattava alue mahdollistaa jopa 100 MW:n voimalan rakentamisen. Suursuon alueelle Vehmaskylään suunnitteilla oleva voimala voisi tuottaa sähköä jo vuonna 2026.

Mikkelin kaupunki ja Nordic Generation Oy tekevät maanvuokraussopimuksen, mikä mahdollistaa mittavan aurinkoenergiainvestoinnin toteuttamisen. Kaupunki on tehnyt maanvuokraamisesta viranhaltijapäätöksen. Osapuolet allekirjoittavat vuokrasopimuksen vuokraamispäätöksen valitusajan umpeuduttua.

Aurinkovoimalalle kaupungilta vuokrattava alue on lähes 130 hehtaaria. Vuokra-alue sijoittuu Mikkelin kaupungin omistamalle maalle Vehmaskylässä, kaupungin keskustasta noin 18 kilometriä koilliseen.

Nordic Generation Oy:n toimitusjohtaja Marko Salmela kertoo, että Mikkelin Suursuon alueelle suunnitteilla oleva voimala voisi tuottaa sähköä jo vuonna 2026. Nyt esisuunnitteluvaiheessa selvitetään, miten aurinkopaneeliratkaisut toteutetaan. Samalla laaditaan luvituksessa tarvittavia ympäristö- ja luontoselvityksiä.

– Vuokrattava alue mahdollistaa jopa 100 MW:n voimalan rakentamisen. Hankkeen lopullinen laajuus tarkentuu suunnittelun edetessä. Olemme kiinnostuneita vuokraamaan myös lisää alueita muilta maanomistajilta. Sähkönsiirtokapasiteettia alueelta löytyy, sillä Fingridin siirtoverkko ja Visulahden sähköasema sijaitsevat suhteellisen lähellä, Salmela kertoo.

– Mikkelin kaupunki vuokraa alueen 45 vuodeksi. Vuokrattu alue sijaitsee osin ojitetulla suoalueella, ja kaupunki on arvioinut alueen merkityksen metsätalouden kannalta vähäiseksi, kuvaa kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.

Useampia aurinkovoimahankkeita on käynnistynyt sen jälkeen, kun soveltuvia maa-alueita kartoitettiin Mikkelissä noin vuosi sitten. Mikkelin kaupungin kehitysyhtiö Miksei Oy on ollut mukana selvittämässä aurinkovoimalle soveltuvia alueita, markkinoinut alueita aurinkovoimayhtiöille ja vienyt asioita eteenpäin yhtiöiden kanssa.

– Hankkeen myötä Mikkelin alueen rooli kasvaa valtakunnallisesti merkittävänä aurinkoenergian tuottajana ja auttaa uuden sähköintensiviisen toiminnan sijoittumista tänne, kertoo ohjelmajohtaja Jussi Heinimö kehitysyhtiö Mikseistä.

Mikkelin seudulla on runsaasti aurinkovoiman tuotantoon sopivia alueita. Kaupungin läpi kulkeva Fingridin kantaverkko mahdollistaa aurinkovoimaloiden ja muun sähköintensiivisen toiminnan liitettävyyden sähköverkkoihin.

Lisätiedot

Marko Salmela, toimitusjohtaja
Nordic Generation Oy
Puh. 0400 164 981
marko.salmela@nordicgeneration.com

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja
Mikkelin kaupunki
Puh. 040 129 5152
topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 040 5440 936
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Nordic Generation Oy on vuonna 2022 suomalainen yhtiö, joka keskittyy tuuli- ja aurinkoenergiahankkeiden suunnitteluun ja projektirakentamiseen. Nordic Generation Oy on perustanut hanketta varten erillisen yhtiön, Mikkeli S SPC Oy:n, jonka kotipaikka on Mikkeli.

Nordic Generation Oy:n omistaa englantilainen Nordic Generation Limited, joka tekee yhteistyötä Octopus Energy Generationin kanssa. Octopus on yksi suurimmista eurooppalaisista uusiutuvaan energiaan sijoittavista yhtiöistä.

Nordic Generation on keskittynyt toimimaan Suomen markkinoilla. Suomessa yrityksellä on ollut tuulipuistohankkeita vuodesta 2021. Yrityksen tavoite on investoida uusiutuvaan energiaan niin, että se hyödyttää vastuullisia kuluttajia, yhteisöjä ja sijoittajia sekä parantaa elinympäristön tilaa.

Lue lisää: nordicgeneration.com

Kuva: Nordic Generation Oy:n Suursuon aurinkovoimahankkeen sijainti. (Lähde: Mikkelin kaupunki)

Kartta: Kaupungin maaomaisuus Suursuon alueella merkitty vaalean vihreällä, Nordic Generation Oy:lle (Mikkeli S SPC Oy) vuokrattavat alueet merkitty sinivihreällä alueella. (Lähde: Mikkelin kaupunki)

Mölnlycke Healthcare Oy palkittiin vuoden 2023 Mikkelin kaupungin yrityspalkinnolla

Mikkelin kaupungin vuoden 2023 yrityspalkinto on myönnetty haavanhoitotuotteita valmistavalle Mölnlycke Healthcare Oy:lle. Yrityksen edustajat vastaanottivat palkinnon Etelä-Savon yrittäjägaalassa Savonlinnassa 20.1.2024.

Mikkelin tehtaanjohtaja Timo Saahko on kiitollinen Mölnlyckelle tulleesta huomiosta. Mikkelin tehdas on alueella suuri ja tärkeä työllistäjä.

– Tiedämme, että olemme yksi merkittävistä työnantajista Mikkelissä. Teemme paljon yhteistyötä Mikkelin kaupungin kanssa, olemme myös kiinteistökehitysyhtiö Naistingin vuokralainen. Yhteistyö on erittäin hyvää, kaupunki tukee kasvuamme ja investointejamme. Meillä on yhteistyötä myös paikallisten oppilaitosten kanssa. Parhaillaan Esedun kanssa on suunnitteilla prosessiteollisuuden oppisopimuskoulutukset uusille ja nykyisille työntekijöillemme. Kasvu-Esedun kanssa toteutimme syksyn aikana rekrykoulutuksen maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työllistämiseksi, Timo Saahko kertoo.

Mölnlycken Mikkelin tehtaan historia Pursialassa ulottuu 1970-luvulle. Saahko aloitti tehtaanjohtajana vuonna 2016.

– Kun tulin taloon, henkilöstöä oli alle 400. Nyt meitä on noin 600. Viime kesänä meitä oli 700, kun joukossamme oli kesätyöntekijät. Palkkaamme nytkin tulevalle kesälle 80–100 kesätyöntekijää. Tarvitsemme siis nuoria ja innokkaita työntekijöitä! Tuotannon työntekijöiden haku on auki 6. helmikuuta asti. Toimistopuolen ja työnjohdon tehtävät tulevat hakuun hieman myöhemmin.

Kuudestasadasta työntekijästä noin 520 työskentelee tehtaan tuotannossa, loput ovat johto- ja asiantuntijatehtävissä. Tehdas pyörii vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä. Tehtaan liikevaihto on vuositasolla noin 165 miljoonaa euroa.

– Viime vuonna Mikkelin tehtaalla tehtiin 316 miljoonaa haavanhoitotuotetta, mikä tarkoittaa, että maailmanlaajuisesti Mikkelissä valmistettuja haavanhoitotuotteita käytetään joka ikinen sekunti 9–10 kappaletta. Olemme alallamme globaali markkinajohtaja – ja oikeastaan Mikkelin tehdas on konsernin lippulaivatehdas, Saahko sanoo.

Mikkelin tehdas kuuluu haavanhoidon liiketoiminta-alueeseen. Mölnlyckellä on yhteensä neljätoista tehdasta, joista viisi valmistaa haavanhoitotuotteita. Haavanhoitotuotteiden lisäksi Mölnlycken maailmanlaajuiseen tuotantoon kuuluu myös leikkaussaliratkaisut, leikkaussalikäsineet ja antiseptiset tuotteet.

Mikkelistä pakatut ja steriloidut haavanhoitotuotteet lähetetään jakelukeskuksiin, joiden kautta tuotteet lähetetään loppuasiakkaille, esimerkiksi sairaaloille ja apteekeille. Suurin markkina-alue on Eurooppa, mutta tuotteita myydään paljon myös Yhdysvalloissa ja Aasiassa.

– Tehtävänämme on vapauttaa terveydenhuollon asiakkaat ja ammattilaiset haavojen tuomasta taakasta. Valmistamme maailman parhaat haavanhoitotuotteet parantaaksemme ihmisten elämänlaatua. Yhteisenä visionamme on kehittää Mikkelin tehtaasta maailman toimivin tehdas, Saahko sanoo.

Henkilöstö on vahvasti mukana kehittämistyössä ja ideoinnissa

Tehtaan toimivuuteen liittyy vahvasti henkilöstön osaaminen, työturvallisuus, psykologinen turvallisuus ja työhyvinvointi. Edellä mainittuihin seikkoihin onkin Mölnlyckellä panostettu erityisen paljon tuotantopäällikkö Hanna Hämäläisen mukaan.

– Jatkuva kehittäminen ja oppiminen on meille tärkeä ja yhteinen juttu. Se ei ole vain johdon juttu, vaan koko henkilöstöllä on mahdollisuus tuunata omaa työtään ja tehdä kehitysideoita, Hämäläinen kertoo.

Saahko lisää, että tärkeitä asioita työntekijöiden hyvinvoinnin lisäksi ovat jatkuva kehittäminen, uudistuminen, vastuullisuus ja hiilijalanjäljen vähentäminen.

– Mikkelin tehtaan tärkeimmät menestystekijät ovat henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi. Me haluamme yhdessä koko organisaatiomme kanssa kehittää toimintaamme kohti huomisen haasteita, Timo Saahko kertoo.

Tehtaasta huokuukin hyvä tunnelma. Turvallisuus, hyvinvointi ja reilu meininki säteilevät, kun Saahko astelee pitkin toimistorakennuksen tai tuotantopuolen käytäviä ja tervehtii jokaista vastaantulijaa. Mölnlyckellä kaikki ovat yhtä perhettä. Jokainen heistä tekee merkityksellistä ja tärkeää työtä.

– Olemme pitkäjänteisesti ja systemaattisesti panostaneet siihen, että kehitämme yhdessä tiimejä ja henkilöiden osaamista. Otamme kaikki mukaan, joten kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Olemme monessa asiassa todella hyviä, mutta emme voi pysähtyä. Meidän täytyy myös jatkuvasti kehittää asioita, jotta pysymme kilpailussa mukana, Saahko sanoo.

Vuonna 2020 Mikkelin tehtaalla lanseerattiin ideoiden kerääminen. Jokaisella työntekijällä on ollut mahdollisuus esittää ideoita, miten toimintaa kehitetään ja miten työpaikasta saadaan entistä parempi.

– Ideoita työntekijöiltä on tullut noin viisi tuhatta. Niistä yli 60 prosenttia on jo toteutettu. Kehittäminen ja ideointi ei ole vain johdon tai keskijohdon asia, vaan kaikkien, Saahko painottaa.

Ihmislähtöiseen johtamiseen kuuluu myös se, että vuonna 2019 tehtaalla aloitettiin tunneilmaston johtaminen. Saahko muistuttaakin, että tunteet ovat aina läsnä elämässä, myös työpaikalla.

– Seuraamme tarkasti ihmisten tuntemuksia. Haluamme, että meille tullaan töihin hyvällä fiiliksellä. Olen henkilöstölle monesti sanonut, että kun olen työskennellyt Saksassa, Kiinassa, Puolassa ja Britanniassa, olen nähnyt miten eri kulttuureissa ihmiset toimivat. Väitän, että Mikkelissä organisaation ja henkilökunnan vastuunotto ja kehittämishalu on todella vahvaa. En ole missään muualla sellaista nähnyt urani aikana. Meillä on mahtava juttu täällä Mikkelissä!

Investointien myötä Mikkelin tehdas nostaa merkitystään edelleen

Mölnycken Mikkelin tehtaan tulevaisuutta rakennetaan kovaa vauhtia. Syksyllä 2023 alkoi yhteensä 44 miljoonan euron investointi, joka kattaa kolme merkittävää muutosta: Valmistuksen kyljessä toimivan tuotteiden sterilointiyksikön laajenemisen, toimisto- ja sosiaalitilojen lisäämisen sekä valmistuskapasiteetin ja tuotantolinjojen kasvattamisen.

Steriloinnin laajennus valmistuu ensi vuoden lopussa muiden tilojen kanssa. Uudet konelinjat ovat toiminnassa vuoden 2026 alussa.

– Sterilointikapasiteettimme on tällä hetkellä noin 28 000 lavaa vuositasolla. Tällä hetkellä olemme Suomen suurin sterilointiyksikkö. Investoinnin myötä nostamme kapasiteetin noin 57 000 lavaan. Tuotannon puolella tulemme panostamaan automaation lisääntymiseen, mutta uudet konelinjat vaativat varmasti uusia työntekijöitä tehtaalle, Saahko kertoo.

***

Mikkelin kaupungin yrityspalkinto on perinteinen kaupunginhallituksen osoittama tunnustus Mikkelissä toimivalle yritykselle. Myönnettäessä palkinto yritykselle suoritetaan arviointi muun muassa seuraavien seikkojen perusteella:

  • yrityksen toiminnan kannattavuus
  • yrityksen toiminta- ajatus ja tuoteideat
  • yrityksen toiminnan jatkuva, pitkäjänteinen kehitys
  • yrityksen tarjoamat työpaikat ja niiden pysyvyys
  • markkina-alueen laajuus
  • merkitys myönteisen Mikkeli-kuvan kehittymiselle

Mölnlycke Healthcare Oy kuuluu Mölnlycke-konserniin, joka on yksi maailman johtavista lääketieteellisiä tuotteita ja ratkaisuja toimittavista yrityksistä. Pääkonttori sijaitsee Ruotsin Göteborgissa. Yhtiön haavanhoitotuotteita valmistava Pursialan tehdas täytti 50 vuotta vuonna 2020. Yrityksen tärkein tavoite on parantaa terveydenhuollon toimintaa ympäri maailmaa: tuotekehitykseen panostetaan jatkuvasti ja uusia tapoja kehittyä etsitään. Viime vuosina yritys on kiinnittänyt erityistä huomiota ympäristökuormituksen pienentämiseen muun muassa etsimällä aktiivisesti keinoja sivuvirtojensa uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

Yritys on yksi Mikkelin suurimpia työllistäjiä. Samaan aikaan yhtiö on panostanut ja panostaa työilmapiiriin ja henkilöstön hyvinvointiin merkittävästi. Lähes koko tuotanto menee vientiin. Kansainvälisestä toiminnasta huolimatta yrityksen kotipaikka on pysynyt Mikkelissä ja Mikkeliin investoidaan koko ajan lisää.

Kuva: Mikko Mäkeläinen, Mikkelin kaupunki.

Vuoden matkailuteko -palkinto Mikkelin Musiikkijuhlille ja Matkailun edistämisteko -palkinto Hiidenmaan Retket ry:lle

Mikkelin Seudun Matkailun edistämispalkinnot jaettiin 20.1.2024: Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry myönsi Vuoden 2023 matkailuteko -palkinnon Mikkeli Musiikkijuhlille ilmiömäisestä uudistumisesta ja menestyksestä. Hiidenmaan Retket ry:lle myönnettiin puolestaan vuoden 2023 Matkailun edistämisteko -palkinto ansiokkaasta työstä seudun luontomatkailun ja ulkoilureittien kehittämisessä. Palkinnot jaettiin 20.1.2024 Yrittäjägaalassa Savonlinnassa.

Mikkelin Musiikkijuhlat uudistui ilmiömäisellä tavalla

Koronavuodet ja maailmanpolitiikan muutokset aiheuttivat Mikkelin Musiikkijuhlille haasteita, joista se selviytyi voittajana. Yhteistyö kapellimestari Santtu-Matias Rouvalin johtaman Philharmonia Orchestran kanssa loi pohjan kansainvälisen huippufestivaalin rakentamiselle.

– Musiikkijuhlia on kehitetty kunnianhimoisesti ja se on onnistunut luomaan haasteista menestystarinan. Nousu on ollut huikeaa aiempien kumppaniyhteyksien kadottua. Ohjelmisto on monipuolinen ja se julkistetaan hyvissä ajoin ennakkoon, perustelee Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n toimitusjohtaja Maisa Häkkinen valintaa Vuoden matkailuteko -palkinnon saajaksi.

Häkkinen korostaa Musiikkijuhlien merkitystä paikalliselle elinkeinoelämälle.

– Musiikkijuhlat tuovat joka kesä seudulle sekä kotimaisia että kansainvälisiä matkailijoita ja näin myös asiakkaita paikallisille yrityksille. Tärkeä osa juhlayleisöä ovat myös paikalliset ja vapaa-ajanasukkaat.

Myös Mikkelin Musiikkijuhlien tuore festivaalijohtaja Mirva Helske näkee tärkeänä festivaalin roolin ei ainoastaan korkeatasoisena kulttuuritapahtumana vaan yhtenä alueen hyvinvoinnin edistäjänä.

– Seudun kehittäminen on tärkeä osa Musiikkijuhlien tehtävää. Vierailussa Musiikkijuhlilla yhdistyy monta hienoa asiaa: korkeatasoinen konserttielämys sekä paikallinen kulttuuri ja seudun upea luonto, joka erityisesti kansainvälisille vieraille näyttäytyy eksoottisena, toteaa Helske.

Helske antaa kunnian Vuoden matkailuteko -palkinnosta työn tehneille.

– Mikkelin Musiikkijuhlien puolesta kiitän lämpimästi tästä tunnustuksesta ja osoitan kiitokset kaikille, jotka ovat työn tehneet; Teemu Laasaselle, Mikko Leppäselle, Erkki Lasonpalolle, Markus Tykkyläiselle hallituksineen sekä organisaation työntekijöille ja talkoolaisille, joita ilman festivaalin järjestäminen ei olisi mahdollista.

Vapaaehtoisten perustama Hiidenmaan Retket ry on tehnyt vaikuttavaa työtä seudun luontomatkailun puolesta

Matkailun edistämisteko -palkinnon saanut Hiidenmaan Retket ry on rakentanut ja ylläpitänyt talkoovoimin Anttolan ja Juvan alueella kulkevaa Hiiden polut -reitistöä, jonka varrella on myös harvinaisia Saimaa Unesco Geopark -kohteita. Opastetut reitit tulipaikkoineen tarjoavat mahdollisuuden nauttia luontoelämyksistä sekä tutustua metsäkansan elämään eri aikakausina.

Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä kiittää yhdistyksen aktiivista toimintaa luontomatkailun edistäjänä:

– Hiidenmaan Retket on maanomistajien käynnistämä, vapaaehtoistyönä perustettu yhdistys, joka on ansiokkaasti ja pitkäjänteisesti rakentanut ja ylläpitänyt ulkoilureittejä. Etenkin korona-aikana reitit nousivat arvoonsa sekä paikallisten että matkailijoiden keskuudessa. Reittien suosio on kasvanut vuosi vuodelta tämän jälkeenkin.

Hiidenmaan Retket ry:n hallituksen puheenjohtaja Eero Laurikainen korostaa hyvän yhteistyön merkitystä maanomistajien sekä Mikkelin kaupungin, Juvan kunnan ja Metsähallituksen kanssa.

– Se että maanomistajat ovat suhtautuneet reitistöön myönteisesti, on ensiarvoisen tärkeää. He ovat mahdollistaneet Hiiden Polut -reitistön perustamisen. Pyrkimyksenä oli, että retkeily olisi vastuullista eikä siitä olisi ympäristölle häiriötä. Se on onnistunut hyvin, toteaa Laurikainen.

Talkooväen ikäännyttyä Mikkelin kaupunki ja Juvan kunta ovat ottaneet reitistön hoitovastuun. Myös Metsähallitus osallistuu reitistön hoitoon. Laurikainen on tyytyväinen lopputulokseen.

– Heidän mukaantulonsa on tärkeää. Asioita on viety eteenpäin hyvässä hengessä. Yhteisellä työllä on päästy hyvään lopputulokseen, kiittelee Laurikainen.

Lisätiedot

Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Mikkelin kaupunki, 044 794 2515, jouni.riihela@mikkeli.fi

Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry (MSM ry) on Mikkelin seudulla – Mikkelissä, Hirvensalmella, Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjussa, Pertunmaalla, Puumalassa ja Ristiinassa – toimiva matkailun alueorganisaatio. MSM ry markkinoi Mikkelin seutua matkailualueena, tiedottaa alueen matkailupalveluista, edistää matkailuelinkeinon kehittymistä ja yhteistyötä sekä vahvistaa seudun vetovoimaa. Lisätietoa: www.visitmikkeli.fi.

Metatavu Oy on voittanut Vuoden 2023 edelläkävijä -yrityspalkinnon

Ohjelmistoyritys Metatavu Oy on voittanut Vuoden 2023 edelläkävijä -yrityspalkinnon.

Palkinnon myöntänyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy perustelee valintaa yrityksen poikkeuksellisella kyvyllä muotoilla teknologiaa asiakkaiden todellisiin liiketoiminnan tarpeisiin, pitkäaikaisella kannattavalla kasvulla ja panostuksilla kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen. Metatavun edustajat vastaanottivat palkinnon Etelä-Savon yrittäjägaalassa 20.1.2024 Savonlinnassa.

Vuoden 2023 edelläkävijä -yrityspalkinnon voittaneen Metatavun toimitusjohtaja Mikko Lammen ja kaupallinen johtaja Jere Lauhan mukaan palkinto oli positiivinen yllätys.

Yrityksellä menee vahvasti, asiakkuudet ovat poikkeuksetta pitkäikäisiä ja sitoutuneella henkilökunnalla on riittänyt töitä. Metatavulla pidetty huolta aktiivisesta myynnistä ja liikevaihto on kasvanut 50-80 prosenttia vuosittain.

Kasvun kirittäjänä oli maakunnan kasvurahastolta eli Etelä-Savon kasvupääomarahastolta vuonna 2021 saatu sijoitus. Se mahdollisti softayrityksen liiketoiminnan kehittämisen ja lisärekrytoinnit. Nyt yhtiö työllistää kaksikymmentä asiantuntijaa.

– Muutamaan kertaan ollaan nahka luotu, kun on muovauduttu ohjelmistokonsultointia tekevästä yrityksestä asiakkaan teknologia-, design- ja palvelumuotoilukumppaniksi. Tämä muutos on ollut yksi iso menestystekijä Metatavun kasvutarinassa, kuvaa Mikko Lampi.

Asiakastyytyväisyys on pysynyt korkealla. Viimeisen kahden vuoden ajalta NPS tulos 89 on ohjelmistoalalle poikkeuksellinen.

– Aivan kuten kuluttajille myös B2B-liiketoiminnassa tarvitaan hyvin muotoiltuja käyttöliittymiä, joita on intuitiivisesti helppo käyttää. Olemmekin saaneet kiitosta siitä, että pystymme ymmärtämään asiakkaan tarpeita ja koodaamaan ne fiksuiksi järjestelmiksi. Tämä sitten näkyy suoraan asiakkaan liiketoiminnassa esimerkiksi työintona tai työn sujuvoitumisena , kertoo Mikko Lampi.

Kannattavan kasvun salaisuus on tehdä asiat oikein 

Konsulttiliiketoiminnassa myydään osaamista ja aikaa, joten kasvu on tapahtunut orgaanisesti tulorahoituksella. Yrityksen valitsema Software-as-a-Service -toimintamalli ja avoimeen lähdekoodiin perustuva teknologia ovat lähtökohtaisesti reiluja.

– Vuonna 2016 perustetusta yrityksestä on ehdottomasti tallella alkuperäinen reilu arvomaailma. Se perustuu kestävään tietoyhteiskuntaan, jossa asiakas omistaa järjestelmän ja voi siten saada softasta lisää kilpailukykyä, kuvaa Jere Lauha.

Metatavu on valittu Great Place to Work top10 joukkoon. Henkilöstönsä arvostama yritys kasvaa 15 prosentin tahtia myös nykyisessä tiukassa taloustilanteissa. Yhtiö vaikuttaa yhteiskunnallisesti ja on mukana Kauppakamarin toiminnassa.

– Haluamme parantaa koko alueen vetovoimaa, joka puolestaan auttaa meitä rekrytoinneissa. Myös koulutusyhteistyö hanketoimijoiden kanssa lisää pitkällä aikavälillä Mikkelin elinvoimaisuutta, kertoo Mikko Lampi.

Koko tietoyhteiskunnan avoimuutta Metatavu on kehittänyt Suomen avointen tietojärjestelmien keskuksen kautta, jotta muun muassa henkilödatan eettinen käsittely muuttuisi parempaan suuntaan. Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat paitsi tärkeitä arvoja, ne näkyvät konkreettisesti yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa.

Lisätietoja

Mikko Lampi, Metatavu Oy, toimitusjohtaja, puh. 050 3211 859, mikko.lampi@metatavu.fi

Jere Lauha, Metatavu Oy, kaupallinen johtaja, puh. 044 290 9201, jere.lauha@metatavu.fi

Timo Paakki, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, toimitusjohtaja, puh. 040 809 1627, timo.paakki@mikseimikkeli.fi

Metatavu Oy on vuonna 2016 perustettu räätälöityihin ratkaisuihin ja avoimeen lähdekoodiin erikoistunut softatalo. Yrityksen liikevaihto vuonna 2022 oli 1,4 MEUR. Asiakkaat tulevat useilta toimialoilta: teollisuudesta, logistiikkaan, julkisesta sektorista korkeakouluihin sekä maataloudesta terveydenhuoltoon. Etelä-Savon alueella asiakkaita ovat muun muassa Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa ja Osuuskauppa Suur-Savo. Parhaillaan on tekeillä Sodan ja rauhan keskus Muistin digitaalisen vierailijakortin ja sisällönhallintajärjestelmän ideaan pohjaava järjestelmä Lahden historiallisen museon uuteen digitaaliseen näyttelyyn. Valtakunnallisesti merkittävä asiakkuus on Helsingin kaupunki, jonka verkkosivulla toimivaa hakukonetta edelleenkin kehitetään ja ylläpidetään. Kansainvälistäkin kehitystyötä on alullaan.

Lisätietoa: metatavu.fi

Vuoden edelläkävijä -yrityspalkinto myönnetään vuosittain Mikkelissä toimivalle ja toimintaansa aktiivisesti kehittäneelle yritykselle, joka:

– tiedostaa megatrendien merkityksen liiketoiminnassaan

– ilmentää toiminnassaan vastuullisuutta ja uudistumiskykyä

– ennakoi ja reagoi ketterästi myös vaihtuvissa markkinatilanteissa

– toimii määrätietoisesti ja innovatiivisesti.

Palkinnon myöntää Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, joka luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa. Lisätietoa: mikseimikkeli.fi.

Kuva: Pihla Liukkonen, Kontrastia Oy.

kaksi henkilöä pitelee käsissään isohkoa metallilevyä

Asiakkaat kirittävät Casemetia vastuullisuusasioissa

Mikkeliläisessä perinteikkäässä teräksisiä suoja- ja laitekoteloita valmistavassa Casemet Oy:ssä kehitetään vastuullisuusasioita. Vuoden kuluessa useat asiakasyritykset ovat kiinnostuneet yrityksen tavasta toteuttaa vastuullisuusraportointia.

Kahden mikkeliläisperheen omistamassa yrityksessä toteutettiin osittainen sukupolvenvaihdos vuoden 2021 aikana. Vuoden 2024 alusta toimitusjohtajaksi siirtyi Sanna Vihersalo ja kehitys- ja IT-johtajaksi Aki Hyyryläinen. Molemmat ovat myös osakkaita ja mukana hallitustyöskentelyssä.

”Nyt on hyvät fiilikset. Lähdimme molemmat omistajaksi kolmisen vuotta sitten. Jatkamme yrityksen kehittämistä. Operatiivisesta toiminnasta eläkkeelle ja hallituksen puheenjohtajan tehtävään siirtynyt isäni Jukka Kokkonen on taustajoukoissa sparraamassa tarvittaessa”, Sanna Vihersalo sanoo.

Vauhdikasta kehitystyötä

Yritys valmistaa teräskoteloratkaisuja sekä tarjoaa sähkömekaanista ja ohutlevyrakenteiden sopimusvalmistusta. Yrityksellä on oma tuoteperhe ja se valmistaa asiakasyrityksilleen niiden tarpeisiin räätälöityjä tuotteita.

Viime vuosina yritys on toteuttanut laajoja investointeja. Parhaillaankin Tuskun tuotantotiloihin tehdään noin 1000 neliömetrin laajennusta. Yrityksen toinen tuotantoyksikkö sijaitsee Viron Pärnussa. Lähivuosien suunnitelmiin kuuluu jatkaa kasvua kotimaassa, Skandinaviassa ja Baltiassa. Laajeneminen Ruotsin markkinoille on aloitettu.

”Olemme ottaneet uutta, laserhitsaukseen ja automatisointiin liittyvää teknologiaa käyttöön. Panostamme tulevaisuudessa robotiikan lisäämiseen täällä Mikkelissä ja myös Pärnun tehtaalla. Digitalisaation ansiosta olemme pystyneet vähentämään manuaalisia työvaiheita ja samanaikaisesti olemme ottaneet uusia ohjelmistoja käyttöön”, Aki Hyyryläinen kuvaa.

Sosiaalisesti kestävää johtamista

Yritys päivitti strategiansa syksyn aikana. Hallitus antaa reunaehdot ja vahvistaa yrityksen strategian. Hallituksen jäseninä on myös kolme ulkopuolista asiantuntijaa. Uutena strategiaan otettiin mukaan vastuullisuus. Se ymmärretään laajasti osana johtamista. Sosiaalinen vastuullisuus näkyy välittävänä työkulttuurina.

”Haluamme olla vastuullinen työnantaja työntekijöillemme ja vastuullinen kumppani asiakkaillemme. Pidämme mitä lupaamme olipa kyse laadusta tai toimitusehdoista. Myös työntekijöillemme pidämme sen, mitä on luvattu ja sovittu. Haluamme, että meillä on psykologisesti turvallista työskennellä. Meillä on nollatoleranssi kiusaamiselle ja kaikenlaiselle syrjinnälle”, Vihersalo kuvaa toimintatapoja.
Kahden perheen omistama mikkeliläisyritys toimii kasvollisena perheyrityksenä. Yrityksen historia ulottuu 40 vuoden päähän. Nykykonserni syntyi yritysostoin vuonna 2011.
”Haluamme jatkossakin toimia täältä Mikkelistä käsin.”

Vastuullisuus edellyttää kannattavuutta

Taloudellinen vastuullisuus on perinteikkäälle perheyritykselle itsestään selvä perusta.
”Toimimme niin Suomessa kuin Virossakin lakien mukaan, kannattavasti ja hyvää hallintotapaa noudattaen. Haluamme, että kaikki toimintamme on läpivalaistavissa. Meillä on selkeä rakenne sille, miten toimimme ja miten vastuut jakautuvat.”

Laiteinvestointeja ja rakennushankkeita toteutetaan omina kehitysprojekteinaan niin, että niillä on omat vastuuhenkilöt.
”Ennakoimme, miten uudet investoinnit vaikuttavat tuotantoon ja huomioimme ne niin, ettei toimitusaikatauluihin tule muutoksia. Haluamme toimia systemaattisesti ja järjestelmällisesti.”

Ympäristöasioista pidetään huolta

Vastuullisuus ympäristöstä näkyy koko tuotantoketjussa. Terästä raaka-aineenaan käyttävä yritys on vähentänyt syntyvän jätteen määrää jo pitkään, ja kaikki jäte menee uusiokäyttöön.

”Kierrätys on osa yrityksen dna:ta ja kannattavuudenkin kannalta oleellista. Teräsraaka-aine on rahanarvoista tavaraa ja kierrätettävissä yhä uudelleen. Toimimme energiatehokkaasti seuraten sähkön ja lämmön kulutusta. Mietimme uusiutuvien energiamuotojen mahdollista käyttöä. Koneinvestoinneissa olemme saaneet poistettua vanhoja energiaepätehokkaita koneita, mikä on vähentänyt energian kulutusta. Tuotantotiloissa on käytössä vain led-valoja”, Vihersalo kuvaa.

Yritys on laskenut hiilijalanjälkeään vuodesta 2022 alkaen. Lisäksi on tehty tuotekohtaisia laskelmia hiilijalanjäljestä.
”Hyödynsimme päästökertoimen teossa ja laskelmissa ulkopuolista, kokenutta yhteistyökumppania. Saimme selville lähtötasomme ja löysimme keinot, joilla päästöjä voidaan vähentää eli saimme pohjatyön tehtyä. Itsellemme jäi tiedon kerääminen.”

Yritys käyttää hiilijalanjäljen laskennassa Scope 1, 2,3 -luokittelua. Scope 1 -luokkaan kuuluvat kaikki yrityksen suorat kasvihuonekaasupäästöt, kuten kiinteistöt, oma energiatuotanto ja ajoneuvojen päästöt. Scope 2 sisältää ostetun sähkön, höyryn ja lämmön kuluttamisesta syntyvät kasvihuonepäästöt. Scope 3 -luokkaan luetaan epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, kuten hankinnat, liikematkustaminen ja jätteet.

”Monet yritykset jättävät Scope 3:n laskematta, kun siinä pitää arvioida myös ostojen merkitys. Meillä ostot ovat määrällisesti suuret, joten on tärkeää saada niiden vaikutus näkyviin. Kannattaa miettiä, miten asioita voi pilkkoa niin, että niitä voi kehittää pikku hiljaa paremmiksi”, Hyyryläinen muistuttaa.

Vastuullisuusraportointi tukee kasvua

Casemetissä on takana vuosien kehitystyö vastuullisuusmittareiden käyttöönotossa. Vasta kehitystyön aloittamista pohtiville yrityksille Sanna Vihersalolla on vinkki.

”Vastuullisuus ei ole uhka, vaan sitä pitää miettiä sitä kautta, että mitä mahdollisuuksia se antaa omalle liiketoiminnalle. Kannattaa lähteä liikkeelle matalalla kynnyksellä. Voi pilkkoa asioita pieniin palasiin. Rajaamisessa saimme apua Xamkin ympäristöpuolen opiskelijalta, joka teki meille opinnäytetyön. Erilaisia malleja voi tutkia netistäkin, mutta meillä toimi se, että otimme ulkopuolisen osaajayrityksen apuun kehitystyöhön. Ulkopuolisia osaajia kannattaakin meidän kokemuksemme mukaan hyödyntää”, Vihersalo toteaa.
Casemet on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Xamkin Verstas CO2 -hankkeessa pohtimassa vastuullisuusraportoinnin kehittämistä.

”Kävimme alun tilannetta läpi Miksein Kimmo Haapean ja Mikko Hokkasen kanssa ja teimme omia päätelmiämme sen pohjalta. Yksi lähtökohta on poistaa tuotannosta kaikki hukkavaiheet ja hukkatuotteet. Huomasin, että mitä aktiivisempi on itse, sitä enemmän saa neuvoja ja herää avointa keskustelua.”

Casemetilla on asiakkaina myös pörssiyrityksiä. Varsinkin niitä kiinnostaa jo alihankkijoiden vastuullisuusraportointi. Vastuullisuusraportointia aletaankin Casemetilla tehdä tänä vuonna.

”Viime vuonna muutama asiakas jo otti esille vastuullisuusraportoinnin ja selvitti, minkälaisia mahdollisuuksia meillä on tehdä raportointia. Aihe on noussut tosi paljon esille viimeisen puolen vuoden aikana. Asiakkaat haluavat tietää, onko meillä hiilijalanjälkeen liittyvää raportointia ja miten olemme toteuttaneet vastuullisuutta. Olen varma, että tänä vuonna asiakkaat pyytävät jo vastuullisuusraportteja toiminnastamme. Vastuullisuusraportoinnista on tulossa elinehto eli osa asiakkaista ei jatkossa hyväksy alihankkijayrityksiä, jotka eivät raportointia tee. Uskon, että myös pankit alkavat edellyttää vastuullisuusraportointia”, Aki Hyyryläinen arvioi.

Myös muut rahoittajatahot ovat alkaneet edellyttää rahoituksen hakuvaiheessa vastuullisuusraportointia.
”Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta eikä ihmeellistä. Meilläkin on ollut jo pitkään sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät, jotka tuottavat meille tietoa ja auttavat raportoinnissa. Ajattelen niin, että valveutuneet asiakkaat pitävät meidät hereillä. Samalla opimme itse koko ajan uutta ja kehitämme toimintaamme paremmaksi”, Sanna Vihersalo tuumii.
Casemet-konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 31 miljoonaa euroa. Yritys työllistää noin 220 työntekijää, joista 50 työskentelee Viron Pärnussa.

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toteuttama VerstasCO2-hanke tuottaa yrityksille tietoa vastuullisen liiketoiminnan vaatimuksista ja sparraa yrityksiä monenlaisissa vastuullisuusasioissa. VerstasCO2 (2023-2024) on EU:n osarahoittama projekti. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

kaksi henkilöä seisoo liiketilassa edessään lasivitriini

LuxJewellen salainen ase verkossa on asiantuntijuus

Mikkeliläinen merkkilävistyskorujen verkkokauppa LuxJewelle on kasvanut kahdessa vuodessa nollasta yli 200000 euron liikevaihtoa tekeväksi ja alallaan tunnetuksi yritykseksi.

– Laadukkaiden tuotteiden lisäksi asiakkaat kaipaavat verkossa tietoa ja henkilökohtaista palvelua, yrittäjät Hanna Paakkari ja Eveliina Konsti sanovat.

Keväällä 2022 perustettu LuxJewelle Oy syntyi asiakkaiden selkeään tarpeeseen.

– Asiakkaat kyselivät usein, mistä voisi ostaa laadukkaita ja turvallisia lävistyskoruja. En osannut suositella heille mitään ostopaikkaa. Itse tilasimme korut valmistajilta, mutta he eivät myy suoraan kuluttajille, kertoo lävistäjä Eveliina Konsti.

Konsti tuli tekemään lävistyksiä tatuointistudio Pinky Inkyn tiloihin Mikkeliin pari vuotta sitten. Pian Pinky Inkyn yrittäjä, tatuoija Hanna Paakkari ehdotti, että kaksikko perustaisi yhdessä merkkilävistyskorujen verkkokaupan.

– Olin tatuoijana päässyt tiettyyn kehityspisteeseen ja halusin jotain uutta, ja siitä syntyi ajatus alan verkkokaupasta. Minulle yrittäjyys tarkoittaa sitä, että voin tehdä uusia asioita ja kehittää työtäni itse, Paakkari kertoo.

Tavoitteena on miljoonan euron verkkokauppa

LuxJewelle-verkkokauppa avattiin kesäkuussa 2022. Kasvu on ollut nopeaa. Ensimmäisenä vuonna – joka oli oikeastaan puolivuotinen – yrityksen liikevaihto oli noin 70 000 euroa. Vuoden 2023 liikevaihto on arviolta kolminkertainen, noin 210 000 euroa.

– Jo ennen verkkokaupan avaamista sanoin, että vuodessa pääsemme 20 tonnin kuukausimyyntiin. Ammattilaiset sanoivat, että onpa kova tavoite, mutta se täyttyi, Hanna Paakkari sanoo.Markkinointiin ja varaston kasvattamiseen on panostettu paljon.

– Seuraava tavoite on tehdä miljoonan euron verkkokauppa viiden vuoden sisällä. Summa kuulostaa hurjalta, mutta kun asettaa itselleen selkeitä tavoitteita ja laskee luvut paperille, se on saavutettavissa.

verkkokaupan etusivu, jossa erilaisia värikkäitä lävistyskorujaPaakkarin ja Konstin mukaan laadukkaat tuotteet ovat yksi syy LuxJewellen menestykseen. Yritys myy verkossa merkkilävistyskoruja. Ne eroavat monella tapaa monilla verkkosivuilla ja esimerkiksi festivaaleilla myytävistä halvoista merkittömistä lävistyskoruista.

– Merkkikoruissa on sertifikaatti ja valmistajan takuu. Niiden materiaalit, valmistusmaa ja valmistustapa tiedetään ja pystytään jäljittämään. Valmistuksessa pyritään läpinäkyvyyteen, eettisyyteen ja työntekijöiden hyvinvointiin, Paakkari ja Konsti luettelevat.

Halvat merkittömät lävistyskorut voivat sisältää esimerkiksi nikkeliä, kattilametallia ja muovia, jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktiota ja erilaisia komplikaatioita: esimerkiksi keho voi alkaa hylkiä korua.

– Meillä myytävät korut valmistetaan esimerkiksi kullasta ja lääketieteessä käytettävästä implanttitason titaanista, jotka ovat käyttäjän keholle turvallisia, Konsti kertoo.

– Koruihin on saatavilla myös aitoja timantteja, helmiä ja opaaleja ja ne ovat aidosti hienoja, Paakkari sanoo.

LuxJewellellä ei juuri ole suomalaisia kilpailijoita. Paakkarin ja Konstin mukaan jotkut lävistysliikkeet myyvät merkkikoruja omille asiakkailleen joko paikan päällä tai pienimuotoisesti verkossa, mutta vain merkkilävistyskoruihin keskittynyttä ja lävistäjän palveluita tarjoavia verkkokauppoja ei ole muita.

– Meille oli selvästi hyvä markkinarako.

Verkossa myydään myös palvelua, neuvoja ja asiantuntemusta

Paakkari ja Konsti ovat molemmat kokeneita kehonmuokkauksen ammattilaisia. Paakkari aloitti tatuointien opettelun vuonna 2008 ja yrittäjänä alalla 2010. Konsti on toiminut lävistysalalla vuodesta 2019. Yrittäjille on tärkeää, että he eivät myy verkossa ainoastaan tuotteita, vaan myös palvelua, neuvoja ja asiantuntemustaan.

– Kun asiakas tilaa korua verkkokaupasta, hän ei välttämättä tiedä, minkä kokoinen tai niminen koru on hänelle sopivin.

Verkkokaupassamme toimii live chat -päivystys, jossa kannustamme asiakasta olemaan yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos hänellä on kysymyksiä tai ongelmia aiemman lävistyskorun kanssa, Paakkari kertoo.

– Asiakkaat ovat tykänneet siitä, että voivat olla kanssamme yhteydessä ja saavat verkkokaupasta kaiken tarvittavan avun, Konsti lisää.

Asiakasta muistetaan myös verkko-ostoksen jälkeen: korun mukana lähetetään kiitos tilauksesta ja tarkat ohjeet korujen käyttöön.

– Emme jätä asiakasta yksin tuotteen tilaamisen jälkeen vaan kerromme, mitä koruilla kannattaa tehdä. Olemme hänelle ikään kuinlävistäjä etänä.

Omaleimaista on myös oma kanta-asiakasohjelma, johon rekisteröitymällä asiakkaat saavat muun muassa erilaisia etuja, kuukausittaisen uutiskirjeen ja muuta ekstraa.

– Kanta-asiakkaaksi liittyy keskimäärin 5–10 uutta asiakasta päivässä. Kanta-asiakkuus ei tarkoita meille vain sitä, että haalimme sähköposteja tai annamme alennuksia, vaan muistamme uskollisia asiakkaita tarjoamalla heille parempaa ja henkilökohtaisempaa palvelua. Esimerkiksi uutiskirjeessä tarjoamme konkreettisia vinkkejä ja tietoa lävistyksen hoitoon, Paakkari sanoo.

“Kaikkien asiakaskunta on TikTokissa”

Some-kanavat ovat LuxJewellelle tärkeä markkinointikanava, jolla ohjataan asiakasliikennettä verkkokauppaan. Yrityksen asiakaskunta on pitkälti Instagramissa ja TikTokissa. Markkinointia kohdistetaan eri kanaviin osittain tuotteiden ja asiakaskunnan mukaan. Esimerkiksi hintavampia kultakoruja markkinoidaan enemmän Instagram-julkaisuilla, kun taas TikTok-videoilla kannattaa kertoa nuorempien suosimista korumalleista.

– Julkaisujen aiheet johtavat usein ostopäätökseen. Esimerkiksi napakoru-aiheisen TikTok-liven tai -videoiden jälkeen on tilattu paljon napakoruja. Myös Google-analytiikan kautta näemme, kuka on tullut sivuillemme TikTokin kautta.

Hanna Paakkarin mukaan Google-mainontaan tarvitaan paljon rahaa ja aikaa, kun taas esimerkiksi TikTok on markkinoinnin kannalta edullisempi ja tehokkaampi tapa saada näkyvyyttä.

– Moni yrittäjä vähättelee TikTokia ja ajattelee, että oma asiakaskunta ei ole siellä, mutta mielestäni siellä on kaikkien asiakaskunta. Eri ikäryhmien ihmiset käyttävät nykyään samoja palveluita. TikTok on tuonut meille tunnettuutta: esimerkiksi messuilla käydessä moni tietää meidät juuri TikTokin kautta.

– Jotkut asiakkaat myös kertovat löytäneensä meidät paremmin TikTokin kuin Googlen kautta. Uudistamme verkkokauppa-alustaa parhaillaan, ja silloin sivuista on tulossa paremmin hakukoneoptimoidut.

Myös somessa yrittäjät haluavat pelkän tuotemarkkinoinnin lisäksi jakaa tietoa.

– Jaamme videoilla tai live-lähetyksissä tietoa esimerkiksi lävistysten komplikaatioista ja vastailemme yleisiin ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin. Seisomme ylpeästi tuotteiden takana ja kerromme, keitä olemme ja mitä osaamme. Läpinäkyvä tiedon jakaminen on tuonut meille luotettavuutta: asiakkaat tietävät, että meillä on hyvät tuotteet ja hyvä palvelu.

Some mahdollistaa myös matalan kynnyksen markkinointikokeilut.

– Olemme kertoneet some-kanavilla esimerkiksi tekevämme tilausta Yhdysvalloista tietyltä valmistajalta, ja asiakas on voinut tilata itselleen koruja valmistajalta samalla.

Apua Uusrityskeskuksesta, Digiportailta ja Mikseistä

Vielä pari vuotta sitten Paakkarilla ja Konstilla ei ollut minkäänlaista käsitystä, miten verkkokauppaa tehdään. Osakeyhtiön perustamisessa heitä auttoi Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus, josta vinkattiin Digiportaat-hankkeen koulutuksista ja digisparrauksesta.

– Koulutuksissa käytiin läpi muun muassa toimivaa verkkokauppapohjaa ja vinkkejä tuoteteksteihin, kuviin, digimarkkinointiin sekä myyvään verkkokauppaaan. Myös Googlen työkaluja ja analytiikkaa opeteltiin. Verkkokaupan rakentamisesta ei olisi tullut mitään ilman Digiportaiden koulutusta ja sparrausta, tai ainakin se olisi ollut paljon hitaampaa, Paakkari ja Konsti kiittävät.

Lisäksi verkkokauppiaaksi ryhtyminen on vaatinut paljon itseopiskelua.

– Paljon on kahlattu nettiä ja opeteltu, miten oma verkkokauppa rakennetaan, esimerkiksi lisätään kauppaan toimituksia ja muita palasia. Työmäärä on ollut todella iso, mutta meitä on motivoinut kova oppimisen jano. Jos nämä asiat eivät kiinnostaisi, ei bisneskään lähtisi käyntiin.

LuxJewelle on mukana myös Mikkelin verkkokauppiasklubissa, jossa verkkokauppaa tekevät yritykset jakavat tietoa ja vertaistukea toisilleen. Hyvänä tukena on ollut myös yritysneuvoja Sari Kujala Mikseiltä.

– Sarin kanssa olemme olleet koko ajan yhteydessä ja meille on tullut tiivis side. On sellainen olo, että aina voi soittaa. On hienoa, että Mikkelissä uudelle yrittäjälle annetaan paljon tukea.

Ulkomaillakin on markkinarakoa

Osaltaan yrityksen kasvun on mahdollistanut ensimmäinen työntekijä, joka on työskennellyt LuxJewellessä syksystä 2022 ja vastaa muun muassa mainonnasta, some-sisällöistä ja -yhteistyökumppaneista sekä asiakaspalvelusta. Työntekijän palkkaamiseen on saatu puolentoista vuoden mittainen palkkatuki.

– Isomman volyymin verkkokauppa tarvitsee työntekijän, sillä jos yrittäjät tekevät myös muuta työtä, omat voimat eivät riitä. Verkkokauppaa ei myöskään voi tehdä “siinä sivussa”, koska muuten se ei kehity.

Hanna Paakkari tekee edelleen lähes kokopäiväisesti tatuointeja ja Eveliina Konsti lävistyksiä Mikkelissä. Yrittäjät ottavat työaikaa verkkokaupalle sieltä mistä ehtivät.

– Olemme kuitenkin hieman vähentäneet muita asiakastöitä, jotta verkkokaupan kehitykselle jää aikaa. On tärkeää, että verkkokauppaa ei päästä remissioon. Isoin homma on, että sitä käydään koko ajan läpi ja myllytetään sisältä: teemme mainosmateriaaleja, uusimme tekstejä ja otamme uusia kuvia.

Seuraavaksi ajatus on laajentaa verkkokauppa kansainväliseksi.

– Palvelemaan EU-alueen kuluttajia, jotka etsivät koruja EU-alueelta. Meidän tyyppisiä verkkokauppoja on maailmallakin vain muutamia, joten markkinarakoa on myös ulkomailla.

Verkkokauppa löytyy osoitteesta luxjewelle.com.

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti
Verkkokaupan kuva: Kuvakaappaus LuxJewellen verkkosivuilta.

Kansainvälistä rahoitusta Blue Economy Mikkeli -klusterin yrityksille

Kaksi Blue Economy Mikkeli -klusteriin kuuluvaa vesialan yritystä on saanut merkittävän CircInWater Innovaatiotukipäätöksen yhteishankkeelleen. Kaikkiaan rahoitusta sai 12 eurooppalaista yritystä.

Pitkän uran mikrobiologian tutkijana, dosenttina ja Finnoflag Oy:n yrittäjänä toiminut Elias Hakalehto väitteli tohtoriksi Kuopion yliopistosta vuonna 2000. Hän on tutkijan urallaan soveltanut mikrobiologiaan liittyvää tutkimustietoa teollisuusmittaluokan uusiin innovaatioihin. Vuodet yliopistotutkijana saivat hänet oivaltamaan, että mikäli hän haluaa tekemiselleen vaikuttavuutta, paras vaihtoehto on toimia yrittäjänä.

”Minulla on kehittäjän ja maailmanparantajan mieli. Perustin Finnoflag Oy:n Kuopioon jo vuonna 1993, ja olen sen jälkeen ollut mukana noin 150 koti- ja ulkomaisessa hankkeessa ja hakemassa noin 80 patenttia. Yrittäjyys mahdollistaa, että voin toimia siellä, missä kulloinkin pitää toimia. Mikrobit ovat kaikkialla läsnä olevia, joten niiden tutkimusta voi hyödyntää monessa, kuten terveydenhoidossa, kiertotaloudessa, ravinnontuotannossa, ympäristönsuojelussa ja eri teollisuuden aloilla”, hän kuvaa yrittäjyyttään.

Iso mittakaava tuo vaikuttavuutta

Hakalehto on urallaan etsinyt innovatiivisia tuotantomalleja, jotka hyödyntävät mikrobiologiaa, bioteknologiaa ja tieteellistä tutkimusta. Hän on ollut mukana muun muassa pilotoimassa vesien puhdistukseen, jätteiden kierrätykseen ja luonnonmukaiseen maatalouteen liittyviä ratkaisuja.

Hän on myös edistänyt maidon probioottien siirtämistä teolliseen tuotantoon, testannut mikrobisekaviljelmien käyttöä biojalostamoissa ja kehittänyt diagnostiikkaa vesien ja elintarvikkeiden tutkimukseen. Hän on myös tutkimusryhmineen antanut nimiä useille uusille alan käsitteille.

”Olen huomannut, että mikrobiologian ja teollisuuden yhteistyössä piilee valtava potentiaali. Minua kiinnostaa suuresti tällä hetkellä kaikki maatalouteen liittyvä. Haluan olla kehittämissä isossa mittakaavassa toimivia malleja, jotka tuottavat orgaanista maanparannusainetta ja sitä kautta luovat edellytyksiä turvalliselle ruoantuotannolle ja vahvistavat huoltovarmuutta.”

Hakalehto ajattelee, että puhdas vesi ja puhdas ravinto ovat kaiken elämän, myös ihmisen terveyden, perusta. Hän on julkaissut paljon tutkimustietoa suolistoflooran ja mikrobien merkityksestä ihmisen hyvinvointiin.

Yksi uusista innovaatioista on ollut muun muassa sairaalakäytössä toimiva mikrobien rikastuslaite, jonka hän patentoi vuonna 1998.

”Kehittämämme salkkukoossa kulkeva mikrobien rikastusyksikkö toimii siellä, missä näytteitä otetaan. Näitä on käytössä myös vesilaitoksilla. Mikkelin vesilaitoksella on ollut tämä PMEU-laite käytössään valvomassa talousveden laatua automaattisesti.”

Tällä hetkellä Hakalehto haluaa syventyä etenkin orgaaniseen maanparannukseen, joka on luonnonmukaisessa viljelyssä perinteisesti käytetty viljelytapa, jossa lannoitteita ja maanparannusaineita pyritään tuottamaan omalla tilalla.

”Minua kiinnostaa suuresti kaikki luomuviljelyyn liittyvä. Haluan olla kehittämässä uusia orgaanisia maanparannusaineita, joita tuotetaan ilman kemikaaleja. Maatalouden kykyä tuottaa ravintoa pitää vahvistaa uusin, ekologisin ratkaisumallein. Samalla voidaan valmistaa kemiallisia aineita luonnonmukaisesti.”

Selluloosapohjainen sedimentti kiertoon

Finnoflag Oy ja sen yhteistyökumppani, myös BEM-klusteriin kuuluva, Suomen Ekosovellus Oy käyttävät yksivuotisena CircInWater-rahoituksena saamansa yhteensä noin 115 000 euroa kehittääkseen selluloosapohjaisesta sedimentistä mikrobien ja niiden entsyymien avulla kemikaaleja, kaasuja ja maanparannusainetta. Kehittämishanke kulkee nimellä BioResque.

”Jatkamme Tampereen Hiedanrannassa aloitettua puunjalostusteollisuuden sivuvirroista muodostuneen järvisedimentin hyödyntämistutkimusta, jota rahoitti Etelä-Savon Ely-keskus. Arvioidaan, että maailmassa on vesien pohjassa noin 3000 merkittävää nollakuitukertymää. Haluamme nyt testata vuosia kehittämäämme menetelmää teollisen yhteistyökumppanin kanssa.”

Yritys haluaa kehittää myös kenttälaboratorion, josta käsin voisi toteuttaa teollisuusmittakaavan projekteja.

”Meille on tärkeintä, että tekemämme asiat voivat hyödyttää ihmisiä käytännössä ja samalla tukea luonnon tasapainon säilymistä. Olimme mukana vuosina 2012-14 EU:n Itämeren alueen kuuden valtion ABOWE-biojalostushankkeessa, jossa ideoimme ja johdimme siirrettävän pilottiyksikön, käytännössä taskukokoisen tehtaan, rakentamista ja testausta. Se toteutettiin Savonia-ammattikorkeakoulun ja eri yritysten yhteishankkeena. Menetelmä ja laitos pilotoitiin Suomen lisäksi Ruotsissa ja Puolassa erilaisten teollisuuden ja maatalouden sivuvirtojen käsittelyssä. Testejä tehtiin kaksi kuukautta kullakin maassa, mistä kertyi arvokasta tietoa, vaikka testiaika oli rajallinen.”

Etelä-Savon mahdollisuudet kiinnostavat

Etelä-Savo on ollut Hakalehdon kiinnostuksen kohteena opiskeluvuosista alkaen. Hän oli perustamassa Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan ympäristöjaostoa, jonka yksi ensimmäisiä hankkeita oli edistää Juvan Partalan tutkimusasemaa myös rahoituksellisesti 1980-luvun alkupuolella.

”Ruralia-instituutissa ja Luomuinstituutissa tehtävä työ on lähellä sydäntäni, ja tunnen monia täällä työskenteleviä tutkijoita pitkältä ajalta. Agroekologinen symbioosi, jossa kierrätetään kaikki raaka-aineet, kuvastaa omaakin ajatteluani. Uskon, että tuotannollisia hyödykkeitä voidaan valmistaa ilman jätettä. Teollisuuden prosesseja voi nykypäivänä rinnastaa luonnon ekosysteemiin. Molemmissa mikrobit ovat avainasemassa. Tässä ajattelussa piilevät valtavat näköalat ja mahdollisuudet.”

“Vuosien varrella tästä teollisuuden ja alkutuotannon luonnonmukaisesta edistämisestä ja mikrobien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä on muodostunut minulle missio. Jos maapallon ongelmia halutaan ratkaista, ratkaisut on pystyttävä skaalaamaan isoon mittakaavaan. Isossa mittakaavassa tehty toteutus tuo vaikuttavuutta tekemiseen.”

Hakalehto toimii Kuopiosta käsin Helsingissä ja Tampereella ja käynnistelee nyt yhteistyötään mikkeliläisten kanssa.

”Nyt tuntuu, että kaikki tiet vievät Mikkeliin. Toteutamme muutamaa projektia kerrallaan, ja olemme avoimia uusille yhteistyökumppanuuksille.”

”Nyt tuntuu, että kaikki tiet vievät Mikkeliin. BEM on meille vielä aika uusi asia. Toteutamme muutamaa projektia kerrallaan, ja olemme avoimia uusille yhteistyökumppanuuksille.”

Yrittäjyyden rinnalla Hakalehto jatkaa bioteknisen mikrobianalytiikan dosenttina Itä-Suomen yliopistossa ja Helsingin yliopiston mikrobiologisen agroekologian dosenttina. Lisäksi hän toimii kansainvälisen, ympäristöindikaattoritutkijoiden järjestössä, ISEIssä (International Society of Environmental Indicators) varapuheenjohtajana vastuualueinaan Eurooppa ja Aasia.

BEMistä löytyy matalan kynnyksen rahoitusta

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n BEM-asiantuntijoina toimivat Saija Tillgren ja Panu Jouhkimo toivottavat klusteriin tervetulleeksi myös uusia, kasvusta ja kansainvälistymisestä kiinnostuneita vesialan yrityksiä.

CircInWater on hieno esimerkki EU-rahoituksesta, joka on varsin vaivattomasti yritysten saatavilla: Eurooppalainen kehitysyhtiöiden verkosto hakee yhdessä isomman hankerahoituksen, joka on sovitettu alueiden tarpeisiin ja tulee edelleen yritysten haettavaksi pienemmissä erissä. BEM-osaamiskeskus voi näin tarjota matalan kynnyksen rahoitusta liiketoiminnan kehittämiseen. Yritysten kannattaa liittyä BEM-klusterin jäseneksi, sillä pyrimme tarjoamaan tällaisia mahdollisuuksia myös jatkossa.”

CircInWater Euroklusteri pyrkii nopeuttamaan älykkäiden vesiratkaisujen kehittämistä. Ratkaisujen käyttöönotto edistää Euroopan teollisten ekosysteemien digitaalista, vihreää ja joustavaa siirtymää. CircInWater Innovaatio -ohjelma tukee pk-yrityksiä niiden kehittäessä uusia tuotteita, palveluja tai menetelmiä, joilla vastataan maatalouden ja elintarviketeollisuuden sekä energiaintensiivisen teollisuuden vesihaasteisiin.

Innovaatiorahoituksella kehitetään tai toteutetaan älykäs vesiratkaisu, jonka TRL/teknologian valmiustaso on 5-9. Pk-yritys voi hakea rahoitusta kolmesta eri CircInWater-ohjelmasta yhteensä 60 000 euroa.

Blue Economy Mikkeli/ Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on osatoteuttajana CircInWater Euroklusteri -hankkeessa. Hankkeen pääpartneri on espanjalainen Zinnae ja muut osatoteuttajat Mikkelin lisäksi ovat ranskalainen France Water Team, alankomaalainen Wateralliance, tsekkiläiset CREA ja ICOK sekä oululainen Water Cluster Finland.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Kuvassa laatoitustarvikkeita.

Kiilto Oy etsii innovaatiokokeiluun mukaan rakennusalan yrittäjiä

Suomalainen Kiilto Oy, kemianteollisuuden tuotteita vuodesta 1919 valmistanut yritys, etsii yhteistyökumppaneita kokeilemaan uutta Debonding on demand -innovaatiotaan. Innovaation avulla ikuiseksi suunniteltu liimasidos voidaan purkaa hallitusti esim. mikroaaltojen avulla tuotetulla lämmöllä.

Tämä vähentää jätteen määrää teollisuuden aloilla, joissa liimoja käytetään, kuten esimerkiksi rakentamisessa, koska materiaaleja ei tarvitse enää rikkoa niiden erottamiseksi toisistaan.

Miten tämä liittyy rakentamiseen?

Rakennusalan yrittäjille kohdistettuna tätä innovaatiota voidaan käyttää esimerkiksi laatoituksessa. Kun laatoittaessa käytetään Debonding on demand -teknologiaa saneerauslaastin joukossa, laatat voidaan purkaa ehjänä ja käyttää uudelleen jossakin toisessa käyttökohteessa.

Mitä tämä edellyttää innovaatiokokeiluun mukaan lähtevältä yritykseltä?

Vaatimuksena on, että laatoitettavaa pinta-alaa tulee olla vähintään 1,5 m² ja laatoitettava kohde on oltava mielellään kuivissa sisätiloissa, kuten keittiön välitilassa, rakennuksen pääsisäänkäynnillä tai kaivottomassa WC-tilassa. Laatoitus tulisi olla purettavissa vähintään kahden vuoden kuluessa laatoituksesta, sillä Kiilto haluaa nopeuttaa teknologian valtakunnalliseen käyttöön päätymistä nyt, eikä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua, kun laattoja halutaan seuraavan kerran vaihtaa.

Mitä yritys hyötyy kokeiluun osallistumisesta? Maksaako osallistuminen?

Kokeilu ei maksa osallistuvalle yritykselle kuin osallistumisen vaivan, sillä Kiilto Oy tarjoaa materiaalit. Mikäli kokeiluun osallistuva yritys haluaa, voidaan kokeilun onnistumisesta raportoida paikallisesti, että valtakunnallisesti Kiilto Oy:n ja KIELO-hankkeen toimesta, joka tuo yritykselle positiivista julkisuutta ja uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Kannattaa ottaa huomioon, että vuonna 2025 voimaan astuva rakennuslaki edellyttää rakennuksilta hiilijalanjälkilaskelmia, jota uudelleenkäytettävien rakennusosien käyttö pienentää. Kiillon kokeiluun osallistuminen lisää yritysten kiertotalousosaamista ja hyvin todennäköisesti myös parantaa yrityksen kilpailukykyä tulevaisuuden markkinoilla.

Miten kokeiluun voi osallistua?

Ota yhteyttä allekirjoittaneeseen, niin jutellaan lisää.

KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi, p. +358 50 3459 403 tai jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi