matkailu Archives - Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Suomen ensimmäinen laatu- ja alkuperämerkki D.O. Saimaa palkittiin Mikkelin seudun Vuoden 2019 Matkailutekona

Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry (MSM) on myöntänyt Vuoden 2019 Matkailuteko -palkinnon Suomen ensimmäisen laatu- ja alkuperämerkin luoneelle D.O.Saimaa -verkostolle.

Palkinto luovutettiin Etelä-Savon Yrittäjägaalassa Punkaharjulla 25.1.2020 ja sen ottivat vastaan keittiömestari Ilkka Arvola, yrittäjä Hanna Niskanen Tiisanmäen Lammastilalta, yrittäjä Maarit Syrjälä-Teittinen Teittisen marjatilalta ja kehittämispäällikkö Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta.

MSM:n hallitus kiinnitti erityistä huomiota siihen, miten D.O.Saimaa -alkuperämerkki on ansiokkaasti nostanut esille Saimaan laadukkaita ja puhtaita raaka-aineita sekä luonut vakaan pohjan Saimaan ruokamatkailun kehittämiselle. Saimaan palkittu ruokamatkailu nojaa näihin paikallisiin, tuoreisiin ja maukkaisiin raaka-aineisiin ja erottuu Suomen muista alueista positiivisesti.

– D.O.Saimaa yhdistää alueemme kaksi vahvuutta: elintarviketuotannon ja matkailun. Aidot, puhtaat elintarvikkeet ja loistava ruokakulttuuri yhdistettynä Saimaan kehittyvään matkailuun tarjoavat ainutlaatuisia elämyksiä kansainvälistyvälle vierailijajoukolle ja kertovat kiehtovaa tarinaa alueen todellisista vahvuuksista, kiittelee MSM:n hallituksen puheenjohtaja Timo Halonen.

Hallitus kiitti myös verkoston laatukriteerejä ja toimintamallia, joka mm. edellyttää yritysten vahvaa sitoutumista ja jatkuvaa laadun parantamista. Idean isä on keittiömestari Ilkka Arvola ja merkkiä hallinnoi Etelä-Savon maakuntaliitto.

– D.O.Saimaa-merkki syntyi tarpeesta viestiä raaka-aineidemme, tuottajiemme ja palveluidemme korkeaa laatua asiakkaille. Laatuelintarvikkeiden tuottajat Etelä- ja Keski-Euroopassa ovat käyttäneet alkuperämerkkejä jo pitkään ja päätimme hyödyntää ideaa myös Suomessa. Olemme saaneet verkostoon mukaan erinomaisia tuottajia ja palveluntarjoajia, ja kiinnostus alkuperämerkittyihin tuotteisiin kasvaa koko ajan. Vuoden Matkailuteko -palkinto on tärkeä osoitus siitä, että seudun matkailutoimijat ovat samoilla linjoilla tämän työn merkityksestä, iloitsee Arvola.

– Aloite merkin käyttöönottoon tuli yrittäjiltä ja elinkeinoelämästä, joilla oli tarve tehdä tunnetuksi alueemme laadukkaita elintarvikkeita. Tämä kuvastaa aktiivisuutta ja osoittaa, että merkille on tarvetta – siksi lähdimme hallinnoimaan sitä, sanoo Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta. – Alkuperämerkki yhdistää elintarvike- ja matkailutoimialat, jotka molemmat ovat merkityksellisiä maakuntamme kannalta. Lisäksi työtä tehdään Saimaan alueen eikä minkään hallinnollisen alueen nimissä, mikä on sopiva kehitysalusta tälle tekemiselle.

Yrittäjä Hanna Niskanen Tiisanmäen Lammastilalta kiittelee työtä, joka D.O.Saimaa-merkin avulla on tehty seudun ruokatuottajien ja ravintolapalveluiden eteen.

– Merkki tuo lisäarvoa tuotteillemme ja tunnettuutta meille tuottajille sekä näkyy meille suoraan lisämyyntinä. D.O.Saimaa tarjoaa kätevän tavan kertoa asiakkaille positiivisesti tuotteestamme. Lisäksi se välittää viestin siitä, että alueen tuottajat ja ravintolat puhaltavat yhteen hiileen.

D.O.Saimaa on Suomen ensimmäinen laatu- ja alkuperämerkki. Lyhenne D.O. tulee englanninkielisistä sanoista Designation of Origin. Merkki kertoo kuluttajille, ravintoloitsijoille ja kauppiaille, että tuote tai raaka-aine on valmistettu tietyllä alueella. Lisäksi se edellyttää korkeiden laatuvaatimusten täyttymistä koko tuotantoketjussa sekä vastuullista toimintatapaa sekä ympäristön ja kestävän kehityksen että yhteiskuntavastuun näkökulmasta.

Alkuperämerkki ilmentää myös alueensa kulttuuria ja korostaa sen ruoka- ja kulttuuriperimän omaleimaisuutta. Tämä tukee perinnön välittämistä tuleville sukupolville ja lisää tuotteiden kiinnostavuutta raaka-aine- ja tuotetietoisten kuluttajien keskuudessa. D.O.-merkityt tuotteet ovat saavuttaneet suosiota erityisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa.

Lisätiedot
Timo Halonen, hallituksen puheenjohtaja, MSM ry, 040 557 807, timo.halonen@mikkeli.fi
Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Leena ja Esko Valkonen Tuukkalan tilalta

Kestävästä matkailusta tulee trendikästä

Hiilijalanjälki on oleellinen mittari kestävästä matkailusta puhuttaessa. Etelä-Savo laski ensimmäisenä maakuntana matkailun aiheuttaman hiilijalanjäljen.

Hiilipäästöjä syntyy, kun matkailijoita majoitetaan, heille tarjotaan ravitsemuspalveluja, matkailijat puuhaavat ja liikkuvat maakunnan alueella ja matkailua varten tehdään hankintoja.

Xamkilla useita kestävän matkailun hankkeita vetänyt Eeva Koivula muistuttaa, että suurimmat päästöt tulevat kuitenkin matkustamisesta maakuntaan ja täältä pois.

”Nykysuuntaus on, että matkailu kasvaa. Jatkossa lentomatkojen hiilijalanjälki varmasti ohjaa ja rakentaa matkailijavirtojen suuntia. Meille tulee paljon matkailijoita Euroopasta ja Venäjältä, jolloin lentomatkat eivät ole välttämättömiä tai pitkiä.”

Matkailu määritellään kestäväksi, kun paikallisyhteisö hyötyy siitä taloudellisesti, paikallista kulttuuria suojellaan eikä ympäristöä kuormiteta.

Koivulan vetämä Kohti vastuullista matkailua -hanke päättyi toukokuun lopussa. Hankkeen tuloksista syntyi useita julkaisuja, jotka löytyvät myös verkosta.

”Meillä on tarjota tutkimustietoon perustuvaa konkreettista ohjeistusta vastuullisuusviestinnän tueksi. Iso asia on, miten tästä eteenpäin kehitetään matkailua ilmastokestävään suuntaan. Eri toimijoilla, kuten vaikkapa Saimaa Geopark -verkostolla tai yhdistyksillä, on mahdollisuus vauhdittaa kehitystä kestävään suuntaan.”

Monissa eteläsavolaisissa matkailuyrityksissä vastuullisuus on ollut arkea jo vuosia. Oma juttunsa on sitten se, muistetaanko tehdyistä asioista kertoa asiakkaille tai ottaa tieto osaksi markkinointia.

”Vierailimme hankkeen aikana tutustumassa Irlannissa ja Itävallassa kestävän matkailun kohteisiin. Eivät asiat olleet niissä sen kummemmin kuin täällä, mutta he osasivat kertoa paremmin tekemisistään.”

Kohti vastuullista matkailua -hankkeessa olivat mukana Härkäniemen tuvat, Majoitus B&B Hepokatti, Tynkkylän Lomaniemi, Suur-Savon Osuuskauppa, Mikkelin Ravirata ja Kaidan Kiho.

Kaidan Kiho ottaa ekologisuuden tosissaan

Ristiinalaisten Leena ja Esko Valkosen Kaidan Kiho on vastuullisuuden kärkiyrityksiä. Vuosi sitten yritys sai Green Key -sertifikaatin ensimmäisenä mökki- ja maatilamatkailuyrityksenä maakunnassa.

Pieni koukkaus Mikkeli-Lappeenranta -tieltä Mäntyharjun suuntaan tuo matkailijan perinteikkään vehreän maalaistalon pihapiiriin, missä kupsuttavat kesäkanat ja laiduntavat pikkupässit.

Tilalla tarjotaan aamiaismajoitusta kolmessa huoneessa ja kesäisin kahdessa aitassa. Vastaanotto ja aamiaistila on tehty päärakennuksen entiselle kuistille.

Tuukkalan Tila, Leena ja Esko Valkonen sisällä
Leena ja Esko Valkonen Tuukkalan tilan aamiaishuoneessa

”Asiakkaat tekevät nykyään varaukset netin kautta hyvissä ajoin. Kun ennen lapsiperheet saattoivat olla yhden yön, nyt ollaan kaksi tai kolme, käydään jossain kohteessa ja viihdytään loppu aika pihapiirissä puuhaillen ja grillaillen. Meillä käy paljon myös pyöräilijöitä”, Leena kertoo.

Aamiaisella tarjotaan kesäisin oman tilan kananmunia sekä puutarhasta löytyviä marjoja ja omenoita. Tarjolla on vain luomumaitotuotteita ja leipä leivotaan itse. Kaikki antimet ovat lähi- tai luomuruokaa.

Yksi vastuullisuuden mittari on, miten vanhoja rakennuksia on hyödynnetty.

”Vanhaan lampolaan on tehty kuivaushuone, jossa pyöräilijät voivat kuivata vaatteitaan ja pestä pyykkiään. Sieltä löytyy myös sauna. Majoitushuoneetkin olivat valmiina ja niissä asui lypsykarjatilan aikoihin maatalousharjoittelijoita.”

Kun aamiaismajoituksen asiakkaista kymmenesosa on ulkomaalaisia, huviloiden käyttäjistä heitä on 90 prosenttia.

Luontoystävällistä luksusta

Ensimmäinen mökki tehtiin käsin vuolluista paksuista hirsistä vuonna 2005. Karjan lähdettyä rakennutettiin kolme hirsihuvilaa lisää. Rakennushankkeisiin käytetään paikallisia osaajia ja palveluja. Huviloille tulee vihreää sähköä, eikä niillä ole nurmikoita.

”Huviloissa on pellavaeristeet, maalämpö, pinnat on maalattu ekologisilla maaleilla ja vessat käyttävät vähän vettä. Ostamme huviloihin valmiiksi ekologiset pesuaineet, petaamme sängyt valmiiksi ja teemme loppusiivouksen.”

Tuukkalan tilan hirsimökin keittiö
Tuukkalan tila, hirsimökin keittiö

Leena Valkonen on ollut mukana monissa vastuullisuushankkeissa. Ajan myötä pariskunnalla syttyi lamppu, että omat mökithän ovat ekologista luksusta ja niille voisi hakea Green Key -sertifikaatin.

”Sertifikaatin mukaan esimerkiksi lamppujen polttimoista pitää 75 prosenttia olla ledejä tai energiaa säästäviä. Meillä on uusissa huviloissa myös ajastetut suihkut. 75 % suihkuista pitää olla sellaisia, että vettä kuluu minuutissa alle yhdeksän litraa ja vesihanoista enintään kahdeksan litraa minuutissa.”

Sertifikaattiin kerrytetään pisteitä eri osioista, joista osa on pakollisia. Lisäpisteitä pitää kertyä vuosittain, mutta niitä voi pistää ennakkoon myös varastoon.

”Lisäpisteitä saa vaikka kompostoinnista, sähköperämoottoreista ja vihreästä sähköstä.”

Kaidan Kiho sijaitsee lähellä Ristiinan taajamaa, mistä löytyy palveluita. Tarjolla on vierailukohteita Astuvansalmen kalliomaalauksista Kosmos-festivaaliin tai Keskiaikatapahtumaan. Parin vuoden kuluessa avautuu vanhalle sotakoululle Kalliotaidekeskus.

”Asiakkaamme ovat luontoihmisiä, jotka käyvät erilaisissa luontokohteissa ja tykkäävät kalastaa, uida, käydä avannossa, pyöräillä, potkukelkkailla ja vuokrata vaikka paljun.”

Tuukkalan Tilan aitat
Tuukkalan Tilan aittamajoitus

Vastuullisuuteen kuuluu myös huolenpito asiakkaista.

”Meillä on huviloihin ovikoodit. Asiakas soittaa päästyään perille ja menemme opastamaan heitä kierrätyksestä ja jätehuollosta. Samalla kerromme alueesta ja tapahtumista..”

Valkoset korostavat, että vastuullisuutta on myös se, ettei poljeta hintoja.

”Emme tee mitään hirmuisia tarjouksia asiakkaille, vaan haluamme pitää toiminnan kannattavana.”

Viestinnässä riittää tekemistä

Matkailujohtaja Maisa Häkkinen Miksei Mikkeli Oy:stä toivoo, että yritykset kertoisivat vastuullisuudestaan eri markkinointikanavissa.

”Vain harva yrityksistämme muistaa kertoa asiakkailleen kestävän kehityksen valinnoistaan. Kannattaisi hyödyntää omia kansainvälisiä viestintäkanavia, korostaa ainutlaatuista ja puhdasta luontoa sekä siihen liittyvää elämäntapaa.”

Häkkinen muistuttaa, että Mikkelin seudulla ollaan edelläkävijöitä paikallisten raaka-aineiden käytössä.

”Olemme lähiruoan osaajia ja edelläkävijöitä monessakin mielessä, luomutuotantoa unohtamatta. Alueellamme on poikkeuksellisen paljon matkailuyrityksiä, jotka tarjoavat lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa ja siihen liittyviä elämyksiä.”

Saimaa Geopark sai kahden vuoden lisäajan valmistellakseen pääsyä Unescon Global Geopark -verkostoon. Saimaa Geopark -status avaa uusille matkailijaryhmille alueen ainutlaatuista geologiaa sekä arkeologisia ja kulttuurihistoriallisia nähtävyyksiä.

”Jokaisen yrityksen kannattaisi nostaa Saimaa Geopark mukaan omaan viestintään, jakaa siitä materiaalia asiakkailleen ja olla ylpeä alueemme ainutlaatuisuudesta. Myös tuotteistamisessa voidaan hyödyntää Geopark-brändin luomaa lisäarvoa nykyistä paremmin. Kohteet yhdistävät Saimaan alueen toimijoita hienosti ja tarjoavat asiakkaille ainutlaatuisia elämyksiä.”

Linkkivinkki:

Kohti vastuullista matkailua -hanke ja tutkimustuloksia: www.xamk.fi/vastuullinenmatkailu

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Saimaan ruokayrittäjät valloittavat maailmaa Berliinissä

Saimaan alueen ruoka-alan yrittäjien parhaimmisto on esillä maailman suurimmilla ruoka-alan messuilla Grüne Wochessa Berliinissä 18. – 27.1.2019. Etelä-Savosta messuille lähtee 15 yritystä, osana yli 80 yrityksen joukkoa, joiden tuotteet ja palvelut ovat esillä Suomen messuhallissa.

Messujen jättimäistä kokoluokkaa kuvaa se, että ne keräävät vuosittain noin 400 000 kävijää tutustumaan noin 1 700 näytteilleasettajan ja 90 000 ruoka-alan ammattilaisen tuotteisiin. Grüne Woche on myös kansainvälinen mediatapahtuma, joka kokoaa paikan päälle yli 4 000 median edustajaa 65 eri maasta.

Messujen kumppanimaana Suomi tulee olemaan näyttävästi esillä sekä omassa messuhallissa että tapahtuman avajaisissa ja markkinointimateriaaleissa. Messut ovat yrityksille hyvä tilaisuus saada palautetta tuotteista ja tavata henkilökohtaisesti kuluttajia, elintarvikeketjujen edustajia ja tukkureita. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Grüne Woche Saimaa -kokonaisuuden hallinnoija Päivi Karhunen pitää yritysten messunäkyvyyttä mainiona tilaisuutena päästä kansainvälisten kuluttajien tietoisuuteen ja ostoskoriin.

Saimaa saa päähuomion

Näytteilleasettajina osastolla ovat Aten Marja, Mustan Virran Panimo, Vavesaaren tila, Virtasalmen Viljatuote, Finnish Plant, Sunspelt, Saimaa Brewing Company, Malmgårdin Panimo, Wellbeing 365, Opa Muurikka, Framery sekä Best Guest Finland. Alueen matkailua edustavat VisitSaimaa- ja GoSaimaa-hankkeet.

Yritykset ottavat vastaan arvovieraita ennen messujen käynnistymistä Suomen Saksan-suurlähetystössä Berliinissä. Suomalaiset tuotteet näkyvät tammikuussa Suomi-kampanjoina paikallisissa ketjuissa. Messuilla mikkeliläiskokki Teemu Kaijanen ravintola Vaihasta tutustuttaa messuvieraita ja saksalaisia huippukokkeja Saimaan alueen kulinaarisiin nautintoihin.

Kuva: Pihla Liukkonen

Valikko