fbpx
Hymyilevä nainen istuu tuolissa, jonka takana seinällä on kaksi taulua.

Yöveden Ateljeekoti kiinnostaa lähiruoan ja taiteen ystäviä

Ristiinan Himalansaaressa sijaitsevasta Yöveden Ateljeekodista tuli kuvataiteilija Katja Antonoffin sielunmaisema jo lapsena. Parisen vuotta sitten hän muutti Hyvinkäältä Mikkeliin ja kehittää nyt ateljeekodista monipuolista matkailukohdetta.

Katja Antonoffin lääkärivanhemmat järjestivät paikassa ensimmäiset taidekurssit 90-luvun alussa omille kollegoilleen. Sinisen Saimaan taideinstituutti -nimellä kurssitoimintaa pyöritettiin vuodet 1993-2014.

”Äitini oli akvarellimaalari. Hän kiersi kesäisin kursseilla ympäri maata, ja minä olin usein mukana. Lopulta vanhempani alkoivat järjestää täällä taidekursseja Lääkäreiden kulttuuriseuran kanssa, että osallistujat saivat keskittyä kaikessa rauhassa kollegoiden seurassa taiteen tekemiseen. Niillä kursseilla minäkin innostuin akvarellimaalauksesta.”.

Yöveden Ateljeekoti toimii vuonna 1893 valmistuneessa entisessä Himalansaaren koulussa, Saimaan saaressa, keskellä ikivanhaa kulttuurimaisemaa. Naapurissa on idyllinen Himalansaaren kirkko vuodelta 1914 ja lähellä on myös laivalaituri.

”Olen pyörittänyt ja kehittänyt täällä liiketoimintaa kahden vuoden ajan osakeyhtiöpohjalta. Isäni on edelleen mukana toiminnassa tärkeänä taustatukena. Hän muun muassa lämmittää rantasaunan asiakkaille ja kertoo saunojille alueen rikkaasta historiasta. Lähellä on laivalaituri, joten tänne on luontevaa tulla isoillakin veneillä. Kirkko sopii hyvin vaikkapa kesähäiden järjestämiseen ja täällä voi järjestää hääjuhlat ja muita juhlatilaisuuksia toiveiden mukaan.”

Viime kesänä Antonoff kehitti yhdessä majoitusta tarjoavan Tuukkalan tilan ja luontoelämyksiä järjestävän Uhkua Oy:n kanssa kolme yöpymistä sisältävän pyöräilypaketin.

”Ideana on pyöräillä sähköpyörillä rento kulttuurireitti ja yöpyä kolme yötä pääkohteissa.  Majoittumisen ja saunomisen lisäksi täällä Ateljeekodissa tehdään myös taidetta, jonka saa aukkopahviin kehystettynä mukaansa.”

Monenlaisia taidekursseja

Yöveden Ateljeekodilla on ollut yli vuoden ajan verkkokauppa, jossa on esillä laaja kurssitarjonta. Akvarelli- ja temperamaalaukseen sekä kuvanveistoon erikoistunut Katja Antonoff opettaa itse akvarellikurssilaisia.

Akvarellimaalauskurssi on heinäkuussa, jolloin maalataan viiden päivän ajan sekä sisällä talossa että ulkona luonnon keskellä. Kaikilla kesän ja syksyn kursseilla vieraillaan myös Astuvansalmen kalliomaalauksilla. Marraskuun valo -kurssilla tutkitaan marraskuun herkkää valoa maalaamisen ja kirjoittamisen keinoin.

”Tulevana kesänä meillä on täällä myös päivän kestävä elävän mallin maalauskurssi. Kirjoittajille on tarjolla laaja valikoima erilaisia kursseja elämänkerran ja novellien kirjoittamisesta laulujen tekoon. Meillä on myös kirjoittajaretriittejä sekä hyvinvointia lisääviä taideterapeuttisia kursseja.”

Ihannemäärä kurssilaisia yhdelle kurssille on 10-12, jos he majoittuvat Ateljeekodilla. Tarjolla on huoneita ja aittoja, joissa voi majoittua 1-2 henkilöä. Majoittuvat kurssilaiset pääsevät nauttimaan täysihoidosta ja saunomaan rantasaunassa.

Ateljeekodin hulppeassa salissa on myös esillä Antonoffin myyntinäyttely.

”Voin vuokrata salia myös muille taiteilijoille myyntinäyttelyiden pitoa varten.”

Majoitusta matkailijoille

Ateljeekodin majoitustiloja voivat varata myös muut matkailijat ja pienryhmät.

Touko-kesäkuussa Ateljeekodista voi varata yksittäisiä huoneita aamiaisella, mutta myös koko Ateljeekoti on mahdollista vuokrata.

Myös heinäkuun puolivälistä alkaen koko Ateljeekodin voi varata omalle ryhmälle. Silloin tarjolla ei ole aamiaista, vaan miljööstä saa nauttia rauhassa oman porukan kesken. Majoitus varataan Airbnb-alustan kautta.

”Meillä on majoittunut myös karavaanareita, ja suunnitelmissa onkin vetää lähitulevaisuudessa sähköt pihapiirissä olevalle kentälle.”

Ainutlaatuisia tapahtumia

Kesän alussa 2.6. Yöveden Ateljeekoti järjestää avoimet ovet -tyyppisen tilaisuuden, jossa ristiinalaistaiteilija Anne Mäkeläinen kertoo omasta urastaan ja näyttää Annen amatsoni -dokumenttifilmin. Samalla pääsee tutustumaan esillä olevaan taiteeseen.

”Avoimet ovet -tapahtumassa pidän kahvilaa, esittelen paikkaa ja kerron mielelläni täällä olevista palveluista ja kurssitarjonnasta. Toivon, että paikalliset asukkaat, tällä seudulla vapaa-aikaansa viettävät ja veneilijät oppisivat käymään täällä.”

Katja Antonoff tekee yhteistyötä D.O. Saimaa -alkuperämerkin kehittäjiin kuuluvan keittiömestari Ilkka Arvolan kanssa. Ateljeekoti on mukana myös meneillään olevassa, kulttuuria ja lähiruokaa yhdistävässä Taste Saimaa -teemavuodessa.

”Lokakuussa järjestimme täällä illallistilaisuuden, josta saatiin hyvät kokemukset. Illallinen ateljeessa järjestetään tänä vuonna kolmena lauantaina elo-, syys- ja lokakuussa. Illallisille voi osallistua kuka vaan, ja se varataan verkkokaupastamme etukäteen. Järjestämme mielellämme myös ryhmille illallistilaisuuksia. Niitä voi tiedustella suoraan minulta. Olisi hienoa saada löytää yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voisi järjestää myös yhteiskuljetuksia vesitse.”

Lähiruoka näkyy monella tapaa.

”Kasvatan itse tänne pavut, vihannekset ja sipulit, teen kurpitsapikkelsit ja kerään sienet. Kesällä täällä kuopsuttelee maata kolme kanaa. Haluan, että asiakkaille on tarjolla paikallista lähiruokaa ja valitsen kaupastakin lähellä tuotettuja tuotteita. On hienoa, että naapureilta saamme joskus muikkujakin pöytään.”

Hankkeet vauhdittavat tuotteistusta

Katja Antonoff päätti Mikkeliin muutettuaan tutustua paikallisiin toimijoihin ja etsiä aktiivisesti yhteistyökumppaneita. Hän on päätynyt mukaan moniin kehittämishankkeisiin, jotka liittyvät tapahtumatuotantoon, ruokamatkailuun ja digipalveluiden kehittämiseen.

”Parhaillaan kehitän palvelujen tarinallistamista Tuote ja tarina -koulutuksessa. Osana tätä testasimme toukokuussa yrityksille tyky-päiväksi räätälöidyn ohjelman, joka sisälsi lähiruokaa ja akvarellimaalausta. Maalaaminen oli aluksi vapaata värin ja veden leikkiä. Yhteisissä katselmuksissa syntyy hienoja oivalluksia, kun maalauksista nousee esille erilaisia hahmoja tai maisemia. Päivän lopuksi valmiit teokset kehystetään aukkopahviin kotiin vietäväksi. Palautteissa kiiteltiin päivän olleen yhteisöllinen, hauska ja kynnyksen maalaamiseen pysyneen matalana. Samalla tuli testattua uusi, yrityksille suunnattu tuote.”

Ateljeekoti on mukana myös Mikkelin seudun kulttuurimatkailua kehittävässä laajassa Päämaja-hankkeessa.

Uudet ideat muhivat jo

Tällä hetkellä Katja Antonoff työskentelee talvikaudella opettajana, mutta hänen haaveensa on siirtyä lähivuosina kokonaan matkailuyrittäjäksi.

Toivelistalla on myös monitaiteellisen festivaalin järjestäminen.

”Tätä varten luon yhteistyökumppanuuksia ja etsin rahoitusta. Festivaalinkin järjestämisen kannalta tärkeää olisi tarjota yhteiskuljetuksia niin maanteitse kuin vesitse.”

Pohjoismaiden laajimmat kalliomaalaukset, Astuvansalmen kalliomaalaukset, sijaitsevat linnuntietä vain kahden kilometrin päässä.

”Päiväretken pystyisi hyvin järjestämään niin, että siihen sisältyisi käynti kalliomaalauksilla ja Himalansaaren kirkossa, minkä jälkeen voisi olla taidekierros ja lounas tai illallinen täällä. Mielelläni kuulisin tahoista, joita kiinnostaisi räätälöidä kuljetuksia ja järjestää opastuksia kalliomaalauksille.”

Antonoff toivoo, että Yöveden Ateljeekodista tulee paikka, johon erilaiset kävijäryhmät uskaltavat ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä.

”Haluaisin, että asiakkaat uskaltaisivat soittaa, voiko tänne tulla tutustumaan, saako varata omalle porukalle illallisen tai pystyisikö heille räätälöimään oman kurssin. Näytän tiloja mielelläni, kun olen täällä ja pystyn esittelemään myös Himalansaaren kirkkoa.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kolme naista aurinkolasit päässään istuu moottoroidun veneen penkissä, takana näkyy laiturissa pieni perinteinen puulaiva.

Yritysten verkostoitumistapahtuma Business Blender toteutettiin hiilineutraalina

Päästöjen vähentämiseksi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy teki uuden avauksen ja lasketutti 23.5. Mikkelissä järjestetylle yritysten verkostoitumistapahtuma Business Blenderille hiilijalanjäljen. Käytännössä hiilidioksidipäästöt hyvitetään istuttamalla puita alkukesästä Kovalan suolle Mikkelin kaupungin maalle.

Mikkeliä kotipaikkanaan pitävä Puuni Oy käyttää asiakkaidensa hiilijalanjäljen laskemiseen erilaisia laskureita.

”Business Blender -tapahtuman laskelmaa varten arvioimme, että tapahtumaan osallistuu noin viitisenkymmentä ihmistä. Heistä arviolta joka neljäs osallistuja tulee autolla ja hänelle kertyy arviolta noin 300 kilometriä ajomatkaa. Lisäksi tapahtumassa tarjoillaan aamiainen, joten sekin otetaan laskennallisesti huomioon”, Puuni Oy:n perustajista Petri Kämäräinen sanoo.

Tapahtumien hiilipäästöt on helppoa hyvittää

Puuni on tehnyt perustamisestaan alkaen yhteistyötä muun muassa Tampere-talon kanssa. Tapahtumatalo haluaa kertoa asiakkailleen tiloissaan järjestettävien tapahtumien hiilijalanjäljen suuruuden. Eri tapahtumien hiilijalanjälkeä lasketaan erilaisten arvioiden pohjalta.

”Käytännössä teemme Tampere-talolle laskelmat, jotka he toimittavat omille asiakkailleen. Me hyvitämme kertyneet hiilidioksidipäästöt istuttamalla puita ja luomalla siten pysyviä hiilinieluja kuntien ja kaupunkien joutomaille. Puiden istutus on ns. lisäistä eli se jäisi tekemättä ilman meitä. Kunnat puolestaan sitoutuvat ylläpitämään istutetun metsän eli vaikutus on pysyvä.”

Pienten tapahtumien hiilijalanjäljet ovat kohtuullisia. Pienin laskennallinen yksikkö on yksi hiilidioksiditonni. Siihen kategoriaan menee myös puoli päivää kestävä Business Blender -tapahtuma. Sen laskennallinen hiilijalanjälki hyvitetään istuttamalla kaksi puuta Mikkelin Kovalansuolle istutettavaan sekametsään. Kahden puun istutuksen hinta on 35 euroa.

”Tapahtumien hiilijalanjäljen laskenta kiinnostaa yrityksiä. Koetaan, että myynnin näkökulmasta on arvokasta pystyä kertomaan, että kyseessä on hiilikompensoitu tapahtuma. Yrityksille voi tulla yllätyksenä, miten helppoa ja edullistakin hiilijalanjäljen hyvittäminen on. Meille tapahtumien hiilijalanjäljen laskenta on vain yksi osa liiketoimintaa, mutta se tuo tunnettuutta yrityksemme asiakkaille ja myös omalle brändillemme.”

Hiilijalanjälki kiinnostaa koko toimitusketjua

Suuret yritykset ovat jo vuosia kehittäneet vastuullisuusraportointiaan. Koska suurten yritysten pitää pystyä määrittelemään oman toimintansa vastuullisuus entistäkin tarkemmin ensi vuoden alusta alkaen, ne tarvitsevat omilta alihankkijayrityksiltään vastuullisuusraportointia varten tietoja muun muassa hiilijalanjäljen suuruudesta.

Puunin perustajista Joona Puhakka asuu Australiassa ja kasvattaa siellä yrityksen liiketoimintaa.  Petri Kämäräinen kertoo Business Blender -tapahtumassa yrityksen australialaisasiakkaasta, joka vuokraa toimistohotellin tiloja omille asiakkailleen.

”Sydneyssä toimistohotelli voi olla 30-kerroksinen ja kussakin kerroksessa voi olla satoja työpisteitä. Kun asiakasyritykset alkavat raportoida omasta toiminnastaan ESG-standardien mukaan, toimistohotelleista tiloja vuokraavien alihankintayritysten pitää pystyä laskemaan oma hiilijalanjälkensä ja kertomaan se omille asiakkailleen. Tätä varten olemme kehittäneet paikallisen asiakasyrityksemme toiveista työpistekohtaisen laskurin yhteistyössä mikkeliläisen Mindhive Oy:n kanssa. Kerron tästä ns. ketterästä kokeilusta Business Blender -tapahtumassa.”

Ihmisiä istuu pitkien pöytien ääressä ja taustalla näkyy esiintymislava.

Business Blender nostaa esille luovuutta ja innovaatioita, joiden pohjana on yhteistyö ja verkostoituminen. Ajatuksena on, että näin uudet ideat jalostuvat menestyksekkäiksi liiketoimintamalleiksi ketteriä kokeiluja hyödyntäen. Mukana on myös käytännön esimerkkejä yritysten IPR-strategioista.

Kuvateksti 1:  Yritysten verkostoitumistapahtuma Business Blender järjestettiin torstaina 23.5. klo 8-12 Teatteriravintola ILOssa.

Kuvateksti 2: Ennakkoilmoittautuneet pääsivät tilaisuden jälkeen koeajamaan mikkeliläisen Valkama Watercrafts Oy:n sähkövenettä Mikkelin satamassa.

Tilaisuuden toteuttavat hankkeet saavat Euroopan Unionilta osarahoitusta. Hankkeen yhteydessä on mainittu rahoituksen myöntänyt viranomainen.

Verstas VB (Venture Builder) / Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto (EAKR), Etelä-Savon ELY-keskus , Verstas CO2 / EAKR, Etelä-Savon maakuntaliitto, INNOCOM – Tukea yritysten innovaatioiden kaupallistamiselle / AKKE (kansallinen rahoitus), Etelä-Savon maakuntaliitto ja EESpäin Innovaatiot / EAKR, Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätietoja

Marjo Niittuaho-Nastolin, 0440 361615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Kimmo Haapea, 0440 361 613, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

Niko Arola, 040 5380 961, niko.arola@xamk.fi

Laiturilla 3 hanke ja mökin energiatehokkuus

Mökkeilijöille maksutonta energianeuvontaa Etelä-Savossa – myös etätyön helpottamista suunnitellaan

Vapaa-ajanasukkaille tarjotaan ensimmäistä kertaa energianeuvontapalvelua Etelä-Savossa. Alueella on lähes 50 000 vapaa-ajanasuntoa, joita käyttää noin 250 000 henkilöä. Jopa kaksi viidestä haluaisi pienentää vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä. Tämä käy ilmi verkkokyselystä, jolla selvitettiin Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen energiankulutusta sekä mökille liikkumisen ja mökkiseudulla etätyöskentelyn nykytilannetta. Suomen ilmastotavoitteiden ja mökkeilyn tulevaisuuden kannalta myös vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä tulee pienentää. Myös etätyön helpottamista suunnitellaan yhdessä kuntien kanssa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein uudessa Laiturilla 3 -hankkeessa pyritään vähentämään vapaa-ajan asumisen energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä. Hanke selvitti verkkokyselyllä Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen energiankulutusta sekä mökille liikkumisen ja mökkiseudulla etätyöskentelyn nykytilannetta. Kyselyyn vastasi 756 henkilöä, joista noin 41 % haluaisi pienentää vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä.

– Ilahduimme siitä, että saimme runsaasti vastauksia. Kestävä mökkeily kiinnostaa vapaa-ajanasukkaita ja heillä on selvästi halua vaikuttaa asioihin, sanoo MikseiMikkelin projektipäällikkö Tuula Pihkala.

Maaliskuusta alkaen maksutonta energianeuvontaa

Mökkeilyn hiilijalanjälki on nykyisellään noin 427 kg CO2e eteläsavolaista mökkeilijää kohden. Kolmasosa tästä muodostuu sähkönkulutuksesta, ja suurin osa energiasta kuluu lämmitykseen. Kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista kertoi kiinnittävänsä huomiota energiankulutukseen vapaa-ajanasunnolla. Lähes neljäsosa käyttää mökillä uusiutuvaa energiaa, ja kiinnostus erityisesti aurinkopaneeleita kohtaan on lisääntynyt. Yli kymmenesosa vastaajista on toteuttanut mökillään hiljattain energiaremontin.

Laiturilla 3 -hanke tarjoaa Etelä-Savon vapaa-ajanasukkaille nyt maksutonta energianeuvontaa ja vinkkejä parhaista keinoista energiankulutuksen vähentämiseksi omalla mökillä. Neuvontaa on saatavilla maaliskuusta 2024 elokuuhun 2025 asti puhelimitse numerosta 044 230 9531 ja sähköpostitse osoitteesta mokkineuvonta@feasib.com.

– Tämä on ensimmäinen nimenomaan vapaa-ajanasukkaille suunnattu energianeuvontapalvelu Suomessa. Energia-asioita kannattaa tarkastella ihan kaikilla mökeillä, myös sähköttömillä kantovesimökeillä. Energiaa kuluu esimerkiksi puuta polttaessa, joten puulämmitteisenkin mökin tiiviyteen ja eristämiseen on hyvä kiinnittää huomiota, Pihkala huomauttaa.

Etätyöskentely pidentää viipymää – yhteyksien toimivuus ensisijaista

Vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää myös pidentämällä mökillä vietettäviä ajanjaksoja, esimerkiksi työskentelemällä mökiltä käsin. Monille Etelä-Savossa mökkeileville tämä on mieluisa vaihtoehto: 44 % vastaajista kertoi tekevänsä mökillä etätöitä. Lisäksi vain 8 % heistä, joille etätyöskentely olisi mahdollista, ei tee etätöitä mökillä.

Etätyöskentely mökillä edellyttää toimivia ja luotettavia internetyhteyksiä. Lisäksi etätyöskentelyä mökkipaikkakunnalla voidaan tukea tarjoamalla julkisia etätyö- ja kokoustiloja.

– Kehitämme hankkeessa myös uusia palvelukonsepteja helpottamaan etätyöskentelyä mökillä. Kehitystyötä teemme yhdessä hankealueen kuntien kanssa. Uusista palvelukonsepteista voi hyvässä lykyssä olla hyötyä myös vakituisille asiakkaille, Pihkala mainitsee.

 

Lisätiedot

Tuula Pihkala, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0440 361 603, tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi.

Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin seutuvaliokunta, EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisää tietoa hankkeesta ja vapaa-ajan asumisesta Etelä-Savossa www.laiturilla.fi sekä Facebookissa ”Laiturilla – mökkeilijän asialla” ja Instagramissa @laiturillafi.

Ilmasta käsin kuvattu järvimaisema, jonka keskellä kaartaa autotie

Saimaa Hop On Hop Off –reittitarjonta laajenee Mäntyharjulle ja Juvalle Mikkelin ja Puumalan lisäksi kesällä 2024

Luonto- ja matkailukohteiden saavutettavuus paranee kesällä Saimaalla. Matkailija voi valita valikoimasta laiva- ja bussiretkiä ja pääsee helposti perille asti Saimaan ja Mikkelin seudun suosittuihin kohteisiin. Herkkusuille on oma rengasmatka suoraan Helsingistä Saimaalle. Reittitarjonta laajenee kesällä 2024 Mäntyharjulle ja Juvalle Mikkelin ja Puumalan lisäksi.

Luonto- ja matkailukohteiden saavutettavuus paranee ja reittitarjonta laajenee, kun uudet takuulähtöiset Saimaa Hop On Hop Off -reitit starttaavat jälleen juhannuksen jälkeen.

”Tulevana kesänä meillä on kattava valikoima laiva- ja bussiretkiä Saimaalle ja Mikkelin seudun matkailukohteisiin. Uutuutena bussiretket Juvalle ja Mäntyharjulle sekä valmiiksi paketoitu Herkkusuiden rengasmatka Helsingistä Saimaalle” kertoo Saavu Saimaalle -hankkeen projektipäällikkö Hanna Airas Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Matkustaja pääsee yhteiskuljetuksella Saimaan ja Mikkelin seudun suosittuihin kohteisiin perille asti, jopa Helsingistä lähtien. Palvelu on ihanteellinen autottomille matkailijoille. Yhteiskuljetuksella tehdyt matkat ovat myös yksityisiä kyytejä ympäristöystävällisempiä, mikä tekee Saimaan alueen matkailusta aiempaa vastuullisempaa ja kestävämpää.

”Matkan hiilijalanjälki pienenee, kun matkustaja valitsee yhteiskuljetuksen oman tai vuokra-auton tai yksityisveneen sijaan. Yhteiskyydillä liikkuminen on usein myös helpompaa ja mukavampaa. Matkailija voi vain hypätä kyytiin ja nauttia maisemista” sanoo Airas.

Saimaan parhaimpien makuelämysten ääreen matkailija pääsee suoraan Helsingin keskustasta. Kulinaristisella kahden päivän matkalla maistellaan Saimaan parhaita lähiruokaherkkuja. Vierailukohteina ovat Sodan ja Rauhan keskus Muisti, Sahanlahti Resort, Pihlas Resort, Teahouse Of Wehmais sekä Tertin kartano.

Laivareittien pääkohteena Saimaalla on Astuvansalmen kalliomaalaukset sekä Puumalan saaret: Niinisaari, Lintusalo ja Rokansaari. Bussiretkillä matkailija pääsee tutustumaan opastetusti eri kohteisiin muun muassa Juvalla ja Mäntyharjussa.

”Juvalle suuntautuvalla bussiretkellä matkailija tutustuu laajalti historiaan ja aitoihin eteläsavolaisiin makuihin. Vierailemme Pattoin perintötalossa, Juvan kivikirkossa, Partalan museoalueella, Rapion Myllyllä, teehuoneella ja Tertin kartanossa. Mäntyharjun bussiretken lähtöpaikkana on Makasiinin Puoti ja Kahvila ja retken aikana vieraillaan Taidekeskus Salmelassa, Miekankoskella sekä Woikoski Feelingissä” jatkaa Airas.

Fyysistä ja digitaalista saavutettavuutta parantamalla vahvistetaan Saimaan vetovoimaa ja pyritään nostamaan se Suomen kolmen tunnetuimman matkailualueen joukkoon. Kotimaisten matkailijoiden lisäksi Saimaalle odotetaan myös kansainvälisiä vieraita.

Matkailuliikenneteen ja kestävien matkaketjujen kehittäminen aloitettiin Mikkelin alueella vuonna 2021, kun Saimaa Hop On Hop Off -palvelu lanseerattiin Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen -hankkeessa. Kesällä 2023 reittitarjonta laajeni uuden hankkeen myötä Puumalaan ja tulevana kesänä Juvalle ja Mäntyharjulle.

Saimaa Hop On Hop Off -retket ovat myynnissä visitmikkeli.fi-sivuston verkkokaupassa suomen ja englannin kielillä.

Lisätietoja

Hanna Airas
projektipäällikkö, Saavu Saimaalle! -hanke
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
hanna.airas@mikseimikkeli.fi
+358 50 3296560

Saavu Saimaalle! -hankkeella parannetaan Saimaan ja hankealueen matkailukohteiden fyysistä ja digitaalista saavutettavuutta sekä edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vastuullista matkailua.

Saimaa Hop On Hop Off -retkiä kehitetään osana Saavu Saimaalle! -hanketta, jota ovat rahoittamassa: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Mikkelin kaupunki, Puumalan kunta ja Mikkelin seutuvaliokunta. Rahoittava viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa. Lisää www.mikseimikkeli.fi

Vuoden matkailuteko -palkinto Mikkelin Musiikkijuhlille ja Matkailun edistämisteko -palkinto Hiidenmaan Retket ry:lle

Mikkelin Seudun Matkailun edistämispalkinnot jaettiin 20.1.2024: Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry myönsi Vuoden 2023 matkailuteko -palkinnon Mikkeli Musiikkijuhlille ilmiömäisestä uudistumisesta ja menestyksestä. Hiidenmaan Retket ry:lle myönnettiin puolestaan vuoden 2023 Matkailun edistämisteko -palkinto ansiokkaasta työstä seudun luontomatkailun ja ulkoilureittien kehittämisessä. Palkinnot jaettiin 20.1.2024 Yrittäjägaalassa Savonlinnassa.

Mikkelin Musiikkijuhlat uudistui ilmiömäisellä tavalla

Koronavuodet ja maailmanpolitiikan muutokset aiheuttivat Mikkelin Musiikkijuhlille haasteita, joista se selviytyi voittajana. Yhteistyö kapellimestari Santtu-Matias Rouvalin johtaman Philharmonia Orchestran kanssa loi pohjan kansainvälisen huippufestivaalin rakentamiselle.

– Musiikkijuhlia on kehitetty kunnianhimoisesti ja se on onnistunut luomaan haasteista menestystarinan. Nousu on ollut huikeaa aiempien kumppaniyhteyksien kadottua. Ohjelmisto on monipuolinen ja se julkistetaan hyvissä ajoin ennakkoon, perustelee Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n toimitusjohtaja Maisa Häkkinen valintaa Vuoden matkailuteko -palkinnon saajaksi.

Häkkinen korostaa Musiikkijuhlien merkitystä paikalliselle elinkeinoelämälle.

– Musiikkijuhlat tuovat joka kesä seudulle sekä kotimaisia että kansainvälisiä matkailijoita ja näin myös asiakkaita paikallisille yrityksille. Tärkeä osa juhlayleisöä ovat myös paikalliset ja vapaa-ajanasukkaat.

Myös Mikkelin Musiikkijuhlien tuore festivaalijohtaja Mirva Helske näkee tärkeänä festivaalin roolin ei ainoastaan korkeatasoisena kulttuuritapahtumana vaan yhtenä alueen hyvinvoinnin edistäjänä.

– Seudun kehittäminen on tärkeä osa Musiikkijuhlien tehtävää. Vierailussa Musiikkijuhlilla yhdistyy monta hienoa asiaa: korkeatasoinen konserttielämys sekä paikallinen kulttuuri ja seudun upea luonto, joka erityisesti kansainvälisille vieraille näyttäytyy eksoottisena, toteaa Helske.

Helske antaa kunnian Vuoden matkailuteko -palkinnosta työn tehneille.

– Mikkelin Musiikkijuhlien puolesta kiitän lämpimästi tästä tunnustuksesta ja osoitan kiitokset kaikille, jotka ovat työn tehneet; Teemu Laasaselle, Mikko Leppäselle, Erkki Lasonpalolle, Markus Tykkyläiselle hallituksineen sekä organisaation työntekijöille ja talkoolaisille, joita ilman festivaalin järjestäminen ei olisi mahdollista.

Vapaaehtoisten perustama Hiidenmaan Retket ry on tehnyt vaikuttavaa työtä seudun luontomatkailun puolesta

Matkailun edistämisteko -palkinnon saanut Hiidenmaan Retket ry on rakentanut ja ylläpitänyt talkoovoimin Anttolan ja Juvan alueella kulkevaa Hiiden polut -reitistöä, jonka varrella on myös harvinaisia Saimaa Unesco Geopark -kohteita. Opastetut reitit tulipaikkoineen tarjoavat mahdollisuuden nauttia luontoelämyksistä sekä tutustua metsäkansan elämään eri aikakausina.

Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä kiittää yhdistyksen aktiivista toimintaa luontomatkailun edistäjänä:

– Hiidenmaan Retket on maanomistajien käynnistämä, vapaaehtoistyönä perustettu yhdistys, joka on ansiokkaasti ja pitkäjänteisesti rakentanut ja ylläpitänyt ulkoilureittejä. Etenkin korona-aikana reitit nousivat arvoonsa sekä paikallisten että matkailijoiden keskuudessa. Reittien suosio on kasvanut vuosi vuodelta tämän jälkeenkin.

Hiidenmaan Retket ry:n hallituksen puheenjohtaja Eero Laurikainen korostaa hyvän yhteistyön merkitystä maanomistajien sekä Mikkelin kaupungin, Juvan kunnan ja Metsähallituksen kanssa.

– Se että maanomistajat ovat suhtautuneet reitistöön myönteisesti, on ensiarvoisen tärkeää. He ovat mahdollistaneet Hiiden Polut -reitistön perustamisen. Pyrkimyksenä oli, että retkeily olisi vastuullista eikä siitä olisi ympäristölle häiriötä. Se on onnistunut hyvin, toteaa Laurikainen.

Talkooväen ikäännyttyä Mikkelin kaupunki ja Juvan kunta ovat ottaneet reitistön hoitovastuun. Myös Metsähallitus osallistuu reitistön hoitoon. Laurikainen on tyytyväinen lopputulokseen.

– Heidän mukaantulonsa on tärkeää. Asioita on viety eteenpäin hyvässä hengessä. Yhteisellä työllä on päästy hyvään lopputulokseen, kiittelee Laurikainen.

Lisätiedot

Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Mikkelin kaupunki, 044 794 2515, jouni.riihela@mikkeli.fi

Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry (MSM ry) on Mikkelin seudulla – Mikkelissä, Hirvensalmella, Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjussa, Pertunmaalla, Puumalassa ja Ristiinassa – toimiva matkailun alueorganisaatio. MSM ry markkinoi Mikkelin seutua matkailualueena, tiedottaa alueen matkailupalveluista, edistää matkailuelinkeinon kehittymistä ja yhteistyötä sekä vahvistaa seudun vetovoimaa. Lisätietoa: www.visitmikkeli.fi.

yksi kajakki peilityynellä järvellä taustalla metsää

Kansainvälinen media ihastui Saimaaseen – ulkomaisten matkailijoiden yöpymisissä hurja nousu

Saimaan kansainvälinen tunnettuus ja vetovoima ovat nousussa. Alueella vieraili Visit Saimaan kutsusta huhti-syyskuussa 55 kansainvälisen median edustajaa tai vaikuttajaa sekä 56 matkanjärjestäjää eri puolilta maailmaa. Vierailut poikivat runsaasti medianäkyvyyttä ja sijoituksia suosikkikohteiden listoilla sekä uusia matkapaketteja kansainvälisille markkinoille. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ovat nousseet merkittävästi viime vuodesta, ja alueen tunnettuuden lisääntyessä trendin voi odottaa voimistuvan.

Saimaan aluetta kehutaan nyt kilpaa kansainvälisessä mediassa – kiitosta saavat niin ainutlaatuinen järviluonto, paikallinen elämäntapa kuin alueen gastronomia. Esimerkiksi Forbes nosti Saimaan yhdeksi parhaista matkailukohteista vuodelle 2024 ja esitteli aluetta salaisena hyvinvointiparatiisina. Wall Street Journal nimesi Saimaan seudun maailman toiseksi kauneimmaksi paikaksi ruskan ihailuun, ja Time Out valitsi sen puolestaan Euroopan toiseksi parhaaksi järvikohteeksi.

Moni media on esitellyt Saimaata ympäristönä, josta löytyy maailman onnellisin kansa. Esimerkiksi ABC News kuvasi Saimaalla Nightline-ohjelman Visit Finlandin Find Your Inner Finn – Master of Happiness -onnellisuusleirin aikana. Leirille valittiin yli 150 000 hakijasta 14 ihmistä opiskelemaan suomalaista onnellisuutta Saimaalla. Kampanja poiki satoja mediaosumia ja huimaa somenäkyvyyttä ympäri maailmaa: esimerkiksi Kourtney Kardashian jakoi uutisen sosiaalisessa mediassa yli 224 miljoonalle seuraajalleen.

Elokuussa päättyneen Fly Savonlinna-hankkeen vieraana alueella vieraili kahden vuoden aikana 56 matkanjärjestäjän ja 86 median edustajaa. Osa matkoista toteutettiin yhteistyössä Visit Saimaa-hankkeen kanssa. Kansainvälisten matkanjärjestäjien vierailut Saimaan alueelle ovat johtaneet muun muassa uusien matkailutuotteiden kehittämiseen. Esimerkiksi Alankomaiden suurin Pohjoismaisten lomamatkojen järjestäjä Voigt Travel toteutti kesällä ensimmäiset charter-lentonsa Rotterdamista Savonlinnaan. Uudet matkapaketit USA:n markkinoilla ovat puolestaan myynnissä tulevaksi talveksi.

Myös kotimaiseen matkailuun panostettiin Saimaan alueella muun muassa somekampanjalla, jossa kertyi yhteensä miljoonia mainosnäyttöjä. Medialle ja vaikuttajille järjestettiin ruoka- ja kulttuurimatkailuun sekä vastuullisuuteen keskittyviä vierailuja, joille osallistui 30 kotimaista mediavaikuttajaa.

Pitkäjänteinen työ tekee Saimaata tutuksi maailmalla

Tulokset eivät ole syntyneet sattumalta: niiden taustalla on Etelä-Savon maakuntaliiton rahoittaman Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n yhteisen Visit Saimaa 2.5 -hankkeen ja alueen yritysten aktiivinen työ Saimaan kansainvälisen tunnettuuden edistämiseksi. Visit Saimaa 2.5 -hankkeessa kehitetään matkailua, rakennetaan Saimaa-brändiä ja haetaan alueen matkailuyrityksille uusia markkinoita ja asiakkaita. Saimaa pyritään näin nostamaan merkittäväksi kansainväliseksi matkailukohteeksi Helsingin ja Lapin rinnalle.

–  Työ Saimaan tunnettuuden edistämiseksi sekä palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi kantaa hienosti hedelmää. Olen todella iloinen kansainvälisestä näkyvyydestä ja sen myötä kasvaneesta kysynnästä Saimaan alueen yrityksissä. On hyvä muistaa, että kansainvälinen matkailu tuo meille paljon matkailutuloa ja kaivattua elinvoimaa, josta hyötyvät kaikki alueen yritykset. Haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, rahoittajia ja erityisesti Visit Finlandia yhteistyöstä ja työmme tukemisesta. Nyt ei voi yhtään hellittää: työtä tulee jatkaa ja panoksia lisätä entisestään, sanoo matkailujohtaja Maisa Häkkinen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä

Myös Savonlinnan seudulla iloitaan tuloksista, jotka innostavat jatkamaan ponnisteluja. – Takana on upea matkailukesä: Savonlinnan Oopperajuhlat tekivät myyntiennätyksen, ja ulkomaisten sekä kotimaisten matkailijoiden määrä alueellamme kasvoi. Kesän kohokohtiin kuuluivat uudet lentoyhteydet Euroopasta – neuvottelemme parhaillaan myös uusista lennoista ja kohteista, kertoo Savonlinnan Seudun Matkailun toimitusjohtaja Jaana Komi.

Yhä useampi ulkomainen matkailija yöpyy Etelä-Savossa

Kansainvälinen matkailu Etelä-Savon alueelle on tilastojen mukaan lisääntynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä Etelä-Savossa oli tämän vuoden syyskuussa 35 % enemmän kuin syyskuussa 2022. Mikkelin seudulla lisäys oli vielä huomattavampi. Kotimaisten yöpyjien määrä pysyi Etelä-Savossa syyskuussa entisellään vuoteen 2022 verrattuna.

Kaikkiaan Etelä-Savon majoitusmyynti oli syyskuussa 3,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 tammi-syyskuussa Etelä-Savon majoitusmyynti on ollut yhteensä 39 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 2,1 miljoonan euron lisäystä edellisestä vuodesta. Lukuihin sisältyvät sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset.

Lisätiedot

Minna Gurney, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 044 359 8655, minna.gurney@mikseimikkeli.fi

Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Jaana Komi, toimitusjohtaja, Savonlinnan Seudun Matkailu OY, puh. 040 730 9765, jaana@visitsavonlinna.fi

jaana@visitsavonlinna.fi

Visit Saimaa 2.5 -hanke kehittää matkailua Itä-Suomessa ja rakentaa Saimaa-brändiä. Hankkeen päätoteuttaja on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja osatoteuttaja Savonlinnan Seudun Matkailu Oy. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto (EAKR).

 

Suomen ensimmäinen laatu- ja alkuperämerkki D.O. Saimaa palkittiin Mikkelin seudun Vuoden 2019 Matkailutekona

Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry (MSM) on myöntänyt Vuoden 2019 Matkailuteko -palkinnon Suomen ensimmäisen laatu- ja alkuperämerkin luoneelle D.O.Saimaa -verkostolle.

Palkinto luovutettiin Etelä-Savon Yrittäjägaalassa Punkaharjulla 25.1.2020 ja sen ottivat vastaan keittiömestari Ilkka Arvola, yrittäjä Hanna Niskanen Tiisanmäen Lammastilalta, yrittäjä Maarit Syrjälä-Teittinen Teittisen marjatilalta ja kehittämispäällikkö Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta.

MSM:n hallitus kiinnitti erityistä huomiota siihen, miten D.O.Saimaa -alkuperämerkki on ansiokkaasti nostanut esille Saimaan laadukkaita ja puhtaita raaka-aineita sekä luonut vakaan pohjan Saimaan ruokamatkailun kehittämiselle. Saimaan palkittu ruokamatkailu nojaa näihin paikallisiin, tuoreisiin ja maukkaisiin raaka-aineisiin ja erottuu Suomen muista alueista positiivisesti.

– D.O.Saimaa yhdistää alueemme kaksi vahvuutta: elintarviketuotannon ja matkailun. Aidot, puhtaat elintarvikkeet ja loistava ruokakulttuuri yhdistettynä Saimaan kehittyvään matkailuun tarjoavat ainutlaatuisia elämyksiä kansainvälistyvälle vierailijajoukolle ja kertovat kiehtovaa tarinaa alueen todellisista vahvuuksista, kiittelee MSM:n hallituksen puheenjohtaja Timo Halonen.

Hallitus kiitti myös verkoston laatukriteerejä ja toimintamallia, joka mm. edellyttää yritysten vahvaa sitoutumista ja jatkuvaa laadun parantamista. Idean isä on keittiömestari Ilkka Arvola ja merkkiä hallinnoi Etelä-Savon maakuntaliitto.

– D.O.Saimaa-merkki syntyi tarpeesta viestiä raaka-aineidemme, tuottajiemme ja palveluidemme korkeaa laatua asiakkaille. Laatuelintarvikkeiden tuottajat Etelä- ja Keski-Euroopassa ovat käyttäneet alkuperämerkkejä jo pitkään ja päätimme hyödyntää ideaa myös Suomessa. Olemme saaneet verkostoon mukaan erinomaisia tuottajia ja palveluntarjoajia, ja kiinnostus alkuperämerkittyihin tuotteisiin kasvaa koko ajan. Vuoden Matkailuteko -palkinto on tärkeä osoitus siitä, että seudun matkailutoimijat ovat samoilla linjoilla tämän työn merkityksestä, iloitsee Arvola.

– Aloite merkin käyttöönottoon tuli yrittäjiltä ja elinkeinoelämästä, joilla oli tarve tehdä tunnetuksi alueemme laadukkaita elintarvikkeita. Tämä kuvastaa aktiivisuutta ja osoittaa, että merkille on tarvetta – siksi lähdimme hallinnoimaan sitä, sanoo Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta. – Alkuperämerkki yhdistää elintarvike- ja matkailutoimialat, jotka molemmat ovat merkityksellisiä maakuntamme kannalta. Lisäksi työtä tehdään Saimaan alueen eikä minkään hallinnollisen alueen nimissä, mikä on sopiva kehitysalusta tälle tekemiselle.

Yrittäjä Hanna Niskanen Tiisanmäen Lammastilalta kiittelee työtä, joka D.O.Saimaa-merkin avulla on tehty seudun ruokatuottajien ja ravintolapalveluiden eteen.

– Merkki tuo lisäarvoa tuotteillemme ja tunnettuutta meille tuottajille sekä näkyy meille suoraan lisämyyntinä. D.O.Saimaa tarjoaa kätevän tavan kertoa asiakkaille positiivisesti tuotteestamme. Lisäksi se välittää viestin siitä, että alueen tuottajat ja ravintolat puhaltavat yhteen hiileen.

D.O.Saimaa on Suomen ensimmäinen laatu- ja alkuperämerkki. Lyhenne D.O. tulee englanninkielisistä sanoista Designation of Origin. Merkki kertoo kuluttajille, ravintoloitsijoille ja kauppiaille, että tuote tai raaka-aine on valmistettu tietyllä alueella. Lisäksi se edellyttää korkeiden laatuvaatimusten täyttymistä koko tuotantoketjussa sekä vastuullista toimintatapaa sekä ympäristön ja kestävän kehityksen että yhteiskuntavastuun näkökulmasta.

Alkuperämerkki ilmentää myös alueensa kulttuuria ja korostaa sen ruoka- ja kulttuuriperimän omaleimaisuutta. Tämä tukee perinnön välittämistä tuleville sukupolville ja lisää tuotteiden kiinnostavuutta raaka-aine- ja tuotetietoisten kuluttajien keskuudessa. D.O.-merkityt tuotteet ovat saavuttaneet suosiota erityisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa.

Lisätiedot
Timo Halonen, hallituksen puheenjohtaja, MSM ry, 040 557 807, timo.halonen@mikkeli.fi
Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Leena ja Esko Valkonen Tuukkalan tilalta

Kestävästä matkailusta tulee trendikästä

Hiilijalanjälki on oleellinen mittari kestävästä matkailusta puhuttaessa. Etelä-Savo laski ensimmäisenä maakuntana matkailun aiheuttaman hiilijalanjäljen.

Hiilipäästöjä syntyy, kun matkailijoita majoitetaan, heille tarjotaan ravitsemuspalveluja, matkailijat puuhaavat ja liikkuvat maakunnan alueella ja matkailua varten tehdään hankintoja.

Xamkilla useita kestävän matkailun hankkeita vetänyt Eeva Koivula muistuttaa, että suurimmat päästöt tulevat kuitenkin matkustamisesta maakuntaan ja täältä pois.

”Nykysuuntaus on, että matkailu kasvaa. Jatkossa lentomatkojen hiilijalanjälki varmasti ohjaa ja rakentaa matkailijavirtojen suuntia. Meille tulee paljon matkailijoita Euroopasta ja Venäjältä, jolloin lentomatkat eivät ole välttämättömiä tai pitkiä.”

Matkailu määritellään kestäväksi, kun paikallisyhteisö hyötyy siitä taloudellisesti, paikallista kulttuuria suojellaan eikä ympäristöä kuormiteta.

Koivulan vetämä Kohti vastuullista matkailua -hanke päättyi toukokuun lopussa. Hankkeen tuloksista syntyi useita julkaisuja, jotka löytyvät myös verkosta.

”Meillä on tarjota tutkimustietoon perustuvaa konkreettista ohjeistusta vastuullisuusviestinnän tueksi. Iso asia on, miten tästä eteenpäin kehitetään matkailua ilmastokestävään suuntaan. Eri toimijoilla, kuten vaikkapa Saimaa Geopark -verkostolla tai yhdistyksillä, on mahdollisuus vauhdittaa kehitystä kestävään suuntaan.”

Monissa eteläsavolaisissa matkailuyrityksissä vastuullisuus on ollut arkea jo vuosia. Oma juttunsa on sitten se, muistetaanko tehdyistä asioista kertoa asiakkaille tai ottaa tieto osaksi markkinointia.

”Vierailimme hankkeen aikana tutustumassa Irlannissa ja Itävallassa kestävän matkailun kohteisiin. Eivät asiat olleet niissä sen kummemmin kuin täällä, mutta he osasivat kertoa paremmin tekemisistään.”

Kohti vastuullista matkailua -hankkeessa olivat mukana Härkäniemen tuvat, Majoitus B&B Hepokatti, Tynkkylän Lomaniemi, Suur-Savon Osuuskauppa, Mikkelin Ravirata ja Kaidan Kiho.

Kaidan Kiho ottaa ekologisuuden tosissaan

Ristiinalaisten Leena ja Esko Valkosen Kaidan Kiho on vastuullisuuden kärkiyrityksiä. Vuosi sitten yritys sai Green Key -sertifikaatin ensimmäisenä mökki- ja maatilamatkailuyrityksenä maakunnassa.

Pieni koukkaus Mikkeli-Lappeenranta -tieltä Mäntyharjun suuntaan tuo matkailijan perinteikkään vehreän maalaistalon pihapiiriin, missä kupsuttavat kesäkanat ja laiduntavat pikkupässit.

Tilalla tarjotaan aamiaismajoitusta kolmessa huoneessa ja kesäisin kahdessa aitassa. Vastaanotto ja aamiaistila on tehty päärakennuksen entiselle kuistille.

Tuukkalan Tila, Leena ja Esko Valkonen sisällä
Leena ja Esko Valkonen Tuukkalan tilan aamiaishuoneessa

”Asiakkaat tekevät nykyään varaukset netin kautta hyvissä ajoin. Kun ennen lapsiperheet saattoivat olla yhden yön, nyt ollaan kaksi tai kolme, käydään jossain kohteessa ja viihdytään loppu aika pihapiirissä puuhaillen ja grillaillen. Meillä käy paljon myös pyöräilijöitä”, Leena kertoo.

Aamiaisella tarjotaan kesäisin oman tilan kananmunia sekä puutarhasta löytyviä marjoja ja omenoita. Tarjolla on vain luomumaitotuotteita ja leipä leivotaan itse. Kaikki antimet ovat lähi- tai luomuruokaa.

Yksi vastuullisuuden mittari on, miten vanhoja rakennuksia on hyödynnetty.

”Vanhaan lampolaan on tehty kuivaushuone, jossa pyöräilijät voivat kuivata vaatteitaan ja pestä pyykkiään. Sieltä löytyy myös sauna. Majoitushuoneetkin olivat valmiina ja niissä asui lypsykarjatilan aikoihin maatalousharjoittelijoita.”

Kun aamiaismajoituksen asiakkaista kymmenesosa on ulkomaalaisia, huviloiden käyttäjistä heitä on 90 prosenttia.

Luontoystävällistä luksusta

Ensimmäinen mökki tehtiin käsin vuolluista paksuista hirsistä vuonna 2005. Karjan lähdettyä rakennutettiin kolme hirsihuvilaa lisää. Rakennushankkeisiin käytetään paikallisia osaajia ja palveluja. Huviloille tulee vihreää sähköä, eikä niillä ole nurmikoita.

”Huviloissa on pellavaeristeet, maalämpö, pinnat on maalattu ekologisilla maaleilla ja vessat käyttävät vähän vettä. Ostamme huviloihin valmiiksi ekologiset pesuaineet, petaamme sängyt valmiiksi ja teemme loppusiivouksen.”

Tuukkalan tilan hirsimökin keittiö
Tuukkalan tila, hirsimökin keittiö

Leena Valkonen on ollut mukana monissa vastuullisuushankkeissa. Ajan myötä pariskunnalla syttyi lamppu, että omat mökithän ovat ekologista luksusta ja niille voisi hakea Green Key -sertifikaatin.

”Sertifikaatin mukaan esimerkiksi lamppujen polttimoista pitää 75 prosenttia olla ledejä tai energiaa säästäviä. Meillä on uusissa huviloissa myös ajastetut suihkut. 75 % suihkuista pitää olla sellaisia, että vettä kuluu minuutissa alle yhdeksän litraa ja vesihanoista enintään kahdeksan litraa minuutissa.”

Sertifikaattiin kerrytetään pisteitä eri osioista, joista osa on pakollisia. Lisäpisteitä pitää kertyä vuosittain, mutta niitä voi pistää ennakkoon myös varastoon.

”Lisäpisteitä saa vaikka kompostoinnista, sähköperämoottoreista ja vihreästä sähköstä.”

Kaidan Kiho sijaitsee lähellä Ristiinan taajamaa, mistä löytyy palveluita. Tarjolla on vierailukohteita Astuvansalmen kalliomaalauksista Kosmos-festivaaliin tai Keskiaikatapahtumaan. Parin vuoden kuluessa avautuu vanhalle sotakoululle Kalliotaidekeskus.

”Asiakkaamme ovat luontoihmisiä, jotka käyvät erilaisissa luontokohteissa ja tykkäävät kalastaa, uida, käydä avannossa, pyöräillä, potkukelkkailla ja vuokrata vaikka paljun.”

Tuukkalan Tilan aitat
Tuukkalan Tilan aittamajoitus

Vastuullisuuteen kuuluu myös huolenpito asiakkaista.

”Meillä on huviloihin ovikoodit. Asiakas soittaa päästyään perille ja menemme opastamaan heitä kierrätyksestä ja jätehuollosta. Samalla kerromme alueesta ja tapahtumista..”

Valkoset korostavat, että vastuullisuutta on myös se, ettei poljeta hintoja.

”Emme tee mitään hirmuisia tarjouksia asiakkaille, vaan haluamme pitää toiminnan kannattavana.”

Viestinnässä riittää tekemistä

Matkailujohtaja Maisa Häkkinen Miksei Mikkeli Oy:stä toivoo, että yritykset kertoisivat vastuullisuudestaan eri markkinointikanavissa.

”Vain harva yrityksistämme muistaa kertoa asiakkailleen kestävän kehityksen valinnoistaan. Kannattaisi hyödyntää omia kansainvälisiä viestintäkanavia, korostaa ainutlaatuista ja puhdasta luontoa sekä siihen liittyvää elämäntapaa.”

Häkkinen muistuttaa, että Mikkelin seudulla ollaan edelläkävijöitä paikallisten raaka-aineiden käytössä.

”Olemme lähiruoan osaajia ja edelläkävijöitä monessakin mielessä, luomutuotantoa unohtamatta. Alueellamme on poikkeuksellisen paljon matkailuyrityksiä, jotka tarjoavat lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa ja siihen liittyviä elämyksiä.”

Saimaa Geopark sai kahden vuoden lisäajan valmistellakseen pääsyä Unescon Global Geopark -verkostoon. Saimaa Geopark -status avaa uusille matkailijaryhmille alueen ainutlaatuista geologiaa sekä arkeologisia ja kulttuurihistoriallisia nähtävyyksiä.

”Jokaisen yrityksen kannattaisi nostaa Saimaa Geopark mukaan omaan viestintään, jakaa siitä materiaalia asiakkailleen ja olla ylpeä alueemme ainutlaatuisuudesta. Myös tuotteistamisessa voidaan hyödyntää Geopark-brändin luomaa lisäarvoa nykyistä paremmin. Kohteet yhdistävät Saimaan alueen toimijoita hienosti ja tarjoavat asiakkaille ainutlaatuisia elämyksiä.”

Linkkivinkki:

Kohti vastuullista matkailua -hanke ja tutkimustuloksia: www.xamk.fi/vastuullinenmatkailu

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Saimaan ruokayrittäjät valloittavat maailmaa Berliinissä

Saimaan alueen ruoka-alan yrittäjien parhaimmisto on esillä maailman suurimmilla ruoka-alan messuilla Grüne Wochessa Berliinissä 18. – 27.1.2019. Etelä-Savosta messuille lähtee 15 yritystä, osana yli 80 yrityksen joukkoa, joiden tuotteet ja palvelut ovat esillä Suomen messuhallissa.

Messujen jättimäistä kokoluokkaa kuvaa se, että ne keräävät vuosittain noin 400 000 kävijää tutustumaan noin 1 700 näytteilleasettajan ja 90 000 ruoka-alan ammattilaisen tuotteisiin. Grüne Woche on myös kansainvälinen mediatapahtuma, joka kokoaa paikan päälle yli 4 000 median edustajaa 65 eri maasta.

Messujen kumppanimaana Suomi tulee olemaan näyttävästi esillä sekä omassa messuhallissa että tapahtuman avajaisissa ja markkinointimateriaaleissa. Messut ovat yrityksille hyvä tilaisuus saada palautetta tuotteista ja tavata henkilökohtaisesti kuluttajia, elintarvikeketjujen edustajia ja tukkureita. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Grüne Woche Saimaa -kokonaisuuden hallinnoija Päivi Karhunen pitää yritysten messunäkyvyyttä mainiona tilaisuutena päästä kansainvälisten kuluttajien tietoisuuteen ja ostoskoriin.

Saimaa saa päähuomion

Näytteilleasettajina osastolla ovat Aten Marja, Mustan Virran Panimo, Vavesaaren tila, Virtasalmen Viljatuote, Finnish Plant, Sunspelt, Saimaa Brewing Company, Malmgårdin Panimo, Wellbeing 365, Opa Muurikka, Framery sekä Best Guest Finland. Alueen matkailua edustavat VisitSaimaa- ja GoSaimaa-hankkeet.

Yritykset ottavat vastaan arvovieraita ennen messujen käynnistymistä Suomen Saksan-suurlähetystössä Berliinissä. Suomalaiset tuotteet näkyvät tammikuussa Suomi-kampanjoina paikallisissa ketjuissa. Messuilla mikkeliläiskokki Teemu Kaijanen ravintola Vaihasta tutustuttaa messuvieraita ja saksalaisia huippukokkeja Saimaan alueen kulinaarisiin nautintoihin.

Kuva: Pihla Liukkonen