Sijoittumisblogi Archives - Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Suomalainen vesiosaaminen kiinnostaa maailmalla: Japanilaisyritys alkaa testata MBR-kalvoteknologiaa Mikkelissä

Osasto: 19.10.2022 by Jukka Kumpusalo

Viime vuoden toukokuussa käyttöön otettu Mikkelin uusi vedenpuhdistamo Metsä-Sairilassa saa ensimmäisen kansainvälisen asiakkaan japanilaisesta paperi- ja kalvovalmistaja AWA Paperista, joka alkaa testata vedenpuhdistukseen sopivia uusia tuotteitaan Mikkelissä.

Vuonna 1915 Japanin Tokushiman kaupunkiin perustettu AWA Paper kehittää ja valmistaa suodatukseen sopivia tuotteita teollisuudelle. Kun polttomoottoriteknologia on alkanut väistyä autoteollisuudessa, viimeisen kymmenen vuoden aikana yritys on kehittänyt vedenkäsittelyyn liittyviä uusia tuotteita. Pitkään Kaakkois-Aasian markkinoilla toiminutta yritystä kiinnostaa nyt laajentaa toimintaansa Lähi-itään, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Eurooppaan. Työntekijöitä yrityksellä on noin 660, ja yrityksen liikevaihto on noin 150 miljoonaa euroa. AWA Paperin toimitusjohtaja Yasuhiro Miki odottaa käynnistyvältä yhteistyöltä paljon.

”Mikkelin tarjoama testauskonsepti sopii täydellisesti tavoitteisiimme”, kertoo Miki.

Mikkelin vedenpuhdistamon uuden teknologian mahdollisuudet yritykselle esitteli Digital MBR Oy:n toimitusjohtaja Timo Halonen. Japanissa jo neljännesvuosisadan ajan yrityksille digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä ratkaisuja tarjonnut Halonen perusti Digital MBR Oy:n Mikkeliin.

”Yhteistyö AWA Paperin kanssa on erittäin merkittävä avaus. Mikkelissä yritys haluaa testata uusia MBR-kalvosuodatustuotteita globaaleja markkinoita varten. Mikkelistä löytyy osaamista, resursseja sekä yhteistyökumppaneita. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein avulla yrityksen perustaminen Tokiosta käsin oli sujuvaa”, Timo Halonen kuvaa.

Hän muistuttaa YK:n selvityksestä, jonka mukaan maailman puhtain vesi löytyy Suomesta ja Japani on listalla kolmantena.

”Kun testataan vedenpuhdistukseen liittyvää teknologiaa, puhdistuksen kyvykkyys tulee parhaiten todennettua siellä, missä vesi on jo lähtökohtaisesti puhdasta.”

Mikkelissä on koulutettu ympäristöalan osaajia jo 50 vuotta. Halonen toivoo, että nyt käynnistyvään pilottihankkeeseen japanilaisyrityksen kanssa saataisiin mukaan paikallisten oppilaitosten osaajia ja opiskelijoita. Ihanne olisi myös löytää paikallisia softakehittäjiä mukaan.

”Softan kehitystyö tapahtuu lähellä kalvoteknologian pilotointia, joten kaikki hyötyvät, jos softakehittäjät toimivat paikan päällä.”

Ensimmäinen yritysvetoinen testilinja

AWAn yhteistyön vauhdittamana Mikkelin vedenpuhdistamon yhteyteen rakennetussa Test Lines -ympäristössä otetaan käyttöön ensimmäinen yritysvetoinen testilinja.

”Mikkelin vesilaitoksen mittava puhdistamoinvestointi tarjoaa valmiit puitteet ja niihin liittyvät resurssit yrityksen globaalille strategialle. Se, että tällainen iso, vakaa ja kansainvälinen japanilaisyritys saadaan tänne Mikkeliin pilotoimaan tuotteitaan, on iso sulka hattuun kaikille prosessissa mukana olleille.”

Jo allekirjoitetun aiesopimuksen mukaan AWA Paper aloittaa yhteistyön Halosen Digital MBR Oy:n, vesilaitoksen operatiivisesta toiminnasta vastaavan Operon Finland Oy:n emoyhtiö Operon Group Oy:n ja Mikkelin kaupungin kanssa. Lopullinen yhteistyösopimus on määrä allekirjoittaa heti marraskuun alussa.

Yhteistyö alkaa pilottihankkeella, jossa jätevedenpuhdistamon luolaan rakennettuun Test Lines -koeympäristötilaan tehdään pilottitestilinja, jossa AWA Paper testaa MBR-kalvoja yhdessä mikkeliläisten kanssa. Testien yhteydessä kehitetään kalvoprosessien optimointiin ja tiedonkeruuseen liittyviä tuotteita.

”Käytännössä AWAlta saadaan tänne Mikkeliin tarvittavat kalvot sekä sensorit ja niihin liittyvä mittauspaketti, jolla pilottitestejä voidaan tehdä ja tuotekehitystä toteuttaa. Yhteistyöhankkeessa hyödynnetään mikkeliläistä osaamista ja ainutlaatuista testiympäristöä,” Operon Groupin liikennetoiminnan kehityspäällikkö Jussi Mikkola arvioi.

Pilottivaiheessa eri osapuolten yhteenlaskettu investointien määrä on noin puoli miljoonaa euroa, mistä yritysten osuus on 300 000 – 400 000 euroa. Mukana on myös kehittämisrahaa.

Juha Kauppinen BEM, AWA Paper — Juha Kauppinen edistää vesialan liiketoimintaa Mikkelissä

Puhdistamo vetää uusia yrityksiä puoleensa

Ainutlaatuiseksi vedenpuhdistamon luolaan rakennetun koeympäristötilan tekee se, että sen virtaama on peräti 50-100 kuutiota vuorokaudessa, mikä on muihin vastaaviin testiympäristöihin verrattuna varsin suuri ja vastaa noin 300-700 asukkaan yhdyskuntajätevesikuormaa vuorokaudessa.

”Tämän kokoluokan testiympäristö on varsin ainutlaatuinen, eikä tällaisia yleensä ole rakennettu suoraan puhdistamojen yhteyteen. AWAn ja Digital MBR:n kanssa käynnistynyt yhteistyö on juuri sitä, mitä BEM-osaamiskeskuksella tavoittelemme. Testausyhteistyöllä saamme tavallaan yrityksiä pikkusormesta kiinni. Jatkossa pyrimme yhteistyön laajentamiseen, mikä tuo tänne lisää tekemistä ja myös herättää uusien asiakkaiden kiinnostusta”, Mikkelin kaupungilla Blue Economy Mikkeli eli BEM-osaamiskeskuksen koordinaattorina toimiva Juha Kauppinen muistuttaa. BEM tavoittelee Mikkeliin uutta vesialan liiketoimintaa ja tuotekehitystä.

Mikkelin jätevedenpuhdistamo voi toimia täkynä myös tänne sijoittuville uusille teollisuuslaitoksille.

”EcoSairilan alueella on tarkoitus tarjota yrityksille puhdistamolla tuotettua niin sanottua uusiovettä, eli puhdistettua jätevettä voidaan jatkokäsitellä teollisuuskäyttöön sopivaksi. Näin yritys voi minimoida talousveden käytön toiminnassaan. Putkilinjasto uusioveden jakelua varten on jo olemassa.”

Digitalouden tuotteita kansainvälisille markkinoille

Mikkelin kaupunki kilpailutti keväällä 2021 jätevedenpuhdistamon operoinnin ja valitsi osaamiskeskuksen kehittämiseen kumppaniksi mikkeliläiseen Operon Groupiin kuuluvan Operon Finland Oy:n. Operon Group perustettiin vuonna 2019 yhdistämällä Aquazone Oy:n, Kemira Operon Oy:n ja Suomen Ekolannoite Oy:n 30-vuotinen osaaminen. Yrityksellä on tällä hetkellä Mikkelissä viisi työntekijää.

Heinäkuussa käynnistyi Operon Group Oy:n ja Digital MBR Oy:n yhteinen kehityshanke, jonka tavoitteena on edistää Mikkelin seudun viiden jätevedenpuhdistamon digitalisaatiota. Käytännössä tämä tarkoittaa eri tietolähteissä olevan tiedon yhdistämistä, mikä helpottaa päätöksentekoa ja edistää laitoksen toimintavarmuutta.

Tavoitteena on myös pilotoida kaksi tekoälysovellusta. Hanke vauhdittaa kansainvälisille markkinoille sopivien sovellusten ja tuotteiden kehitystyötä.

Operon on kartuttanut viimeisten 20 vuoden aikana omaa operointiosaamistaan. Viimeiset viisi vuotta yritys on kerryttänyt kokemuksia ja osaamista MBR-prosessien rakentamisesta ja operoinnista. Yritys pyrkii nyt vauhdilla kansainvälisille markkinoille, ja sillä on jo kehityshanke muun muassa Vietnamissa.

Norjan Sarpsborgista saapunut delegaatio vierailulla Mikkelin jätevedenpuhdistamossa

Syyskuun lopussa uutisoitiin yrityksen mukanaolo norjalaisen Sarpsborgin kaupungin MBR-kalvosuodatusteknologiaan perustuvassa vedenpuhdistamoinvestoinnissa. Mikkelissä kävi tuolloin tutustumassa puhdistamoon kymmenhenkinen norjalaisdelegaatio.

”Tavoitteemme on kerryttää MBR-teknologiaan liittyvää kokemusta, ratkaisuja ja tuotteita siihen muotoon, että niitä voidaan viedä kansainvälisille markkinoille täältä Mikkelistä. Oppien ja tiedon hyödyntäminen digitalisaation avulla tulee olemaan tässä aivan keskeisessä roolissa”, Jussi Mikkola visioi.

Lisätiedot:

Juha Kauppinen, Mikkelin kaupunki
juha.kauppinen@mikkeli.fi
Puh. 040 162 6894

Jussi Mikkola, Operon Group
jussi.mikkola@operongroup.fi
Puh. 040 559 1526

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Katso myös aiempi uutinen norjalaisdelegaatiosta:
https://mikseimikkeli.fi/mikkelin-jatevedenpuhdistamo-kiinnostaa-maailmalla/

Kesair laajentaa tuotantoaan Mikkeliin – toiminta alkaa tänä vuonna, rekrytointi käynnissä

Osasto: 12.10.2022 by Jukka Kumpusalo

Ilmastointilaitteita valmistava Kesair laajentaa Mikkeliin ja perustaa uuden yksikön Lentokentän-Tuskun teollisuusalueelle.

Kesairin päätoimipaikka sijaitsee Kesälahdella Pohjois-Karjalassa.

Yhtiö valmistautuu kasvuun ja työllistää ensivaiheessa muutaman henkilön Mikkelin kokoonpano- ja tuotantotiloissa.

-Kiinnostuneiden työnhakijoiden kannattaa olla meihin suoraan yhteydessä mahdollisimman pian, sillä rekrytointi on juuri nyt käynnissä, toteaa Kesairin toimitusjohtaja Olavi Laine.

Yhtiö valmistaa ammattitaidollaan ja vankalla kokemuksellaan kestäviä ja tehokkaita ilmanvaihtolaitteita teollisuuteen, liike-, hoiva- ja toimistotiloihin sekä erikoiskohteisiin räätälöityinä. Mikkelin yksikössä valmistettavat laitteet menevät pääasiassa vientimarkkinoille.

Yhtiö on tyytyväinen Mikkelistä löytyneeseen sijoittumisen ratkaisuun.

-Paikalliset yritykset halusivat meidät nimenomaan Mikkeliin. MikseiMikkeli auttoi paljon käytännön järjestelyissä tehden sijoittumisen helpoksi, Laine kertoo.

Kuusi syytä yritystoiminnan laajentamiselle Mikkeliin

Kesairin Olavi Laine listaa kuusi syytä yritystoiminnan laajentumiselle Mikkeliin:

1) Paikalliset yritykset yhdessä MikseiMikkelin kanssa tekivät saumatonta yhteistyötä näyttääkseen Mikkeliin sijoittumisen hyödyt ja saadakseen meidät Mikkeliin.

2) Mikkeli on eteläisin kaupunki, jossa saa korkeammat yritystuet (tai tukia ylipäätään) yritystoiminnan kehittämiseen ja viennin edistämiseen.

3) Mikkelissä sijaitsee Kesairin näkökulmasta hyviä oppilaitoksia, mm. Esedu ja Xamk.

4) Mikkelissä toimii hyviä suunnittelutoimistoja, jotka tukevat Kesairin toimintaa.

5) Mikkelissä on paljon LVI-toimialan yrityksiä, jotka antavat synergiaa Kesairin toiminnalle.

6) Mikkelin sijainti on keskeinen liikenneyhteyksien kannalta.

Lisätiedot

Olavi Laine, toimitusjohtaja
Kesair Oy
Puh. 040 500 3552 tai olavi.laine(at)kesair.fi

Timo Paakki, toimitusjohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 040 809 1627 tai timo.paakki(at)mikseimikkeli.fi

Artikkelikuva: Tuskun teollisuusaluetta

Ranskalainen Bertin Technologies ostaa Environics Oy:n

Osasto: 29.9.2022 by Jukka Kumpusalo

Environics jatkaa itsenäisenä yhtiönä. Yritysryhmä ryhtyy käyttämään markkinoinnissa nimeä Bertin Environics.

Toiminta Mikkelissä jatkuu ennallaan. Environics valmistaa muun muassa kannettavia kaasuilmaisimia ja CBRN-ilmaisinjärjestelmiä. Myynti on aiemmin jakautunut puoliksi tuoteryhmien kesken ja Environics Oy:llä on 60 työntekijää Mikkelissä. Vuoden 2022 liikevaihto nousee noin 13 miljoonaan euroon.

Kaupan myötä muodostuvasta Bertin Environics -yhteistyöperheestä muodostuu Euroopan johtava CBRN-alan toimija. Environics Oy:n pääomistajana on tähän saakka toiminut pääomasijoittaja Verso Capital. Kaupassa Bertin Technologies ostaa Environics Oy:n koko osakekannan.

Ostajaa kuvataan samalla toimialalla toimivaksi yritykseksi, jonka kanssa on Environics Oy on jo aiemmin toteuttanut yhteistyöprojekteja. Toiminnoissa on kuitenkin vain vähän päällekkäisyyttä.

-Uskon ettei porukka Mikkelissä ainakaan pienene, Environics Oy:n toimitusjohtaja Kirsi Hedman kertoo.

Katso tiedote Environics Oy:n sivuilla:
https://environics.fi/news/bertin-technologies-announces-the-acquisition-of-environics-oy/

Älynallen kehittänyt yritys laajenee Mikkeliin

Osasto: 1.7.2022 by Mari Meriläinen

JoyHaptics Oy alkaa valloittaa maailmanmarkkinoita älynallellaan Mikkelistä käsin. Älynalle voi lähettää ja vastaanottaa kosketuksen älypuhelimen sovellusta hyödyntäen.

JoyHaptics Oy nojaa vahvaan tutkimus- ja tuotekehitysosaamiseen. Toimitusjohtaja TkT Jussi Tuovisen koko ura on ollut sillanrakennusta tieteestä liiketoimintaan. Hän työskenteli muun muassa VTT:llä teknologiajohtajana liki kahdeksan vuotta, ja sinä aikana tutkimuslaitoksessa syntyi 15 startup-yritystä.

”Uskon, että syvälliseltä tietopohjalta syntyy kaupallistettavia innovaatioita, kun tieto ja liiketoimintaosaaminen yhdistyvät.”

Tuovinen on työskennellyt vuosia kansainvälisissä tehtävissä, kuten tohtoritutkijana Massachusettsin yliopistossa. Hän oli myös perustamassa ja johtamassa Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteistä Euroopan avaruusjärjestön erityisosaamiskeskus MilliLabia.

Haptiikka vauhdittaa innovaatioita

Tuovista on kiinnostanut jo pitkään ei-sanallinen viestintä, joka perustuu haptiikkaan eli kosketuskokemukseen. Tuovisen työskentely Irlannissa vaikutti älynallen syntymiseen.

”Perheeni asui silloin Suomessa. Tulin töistä tyhjään kotiin ja kävin yksin nukkumaan. Insinööritaustaisena ymmärsin, että kun on ongelma, siihen löytyy ratkaisu.”

Avaruusjärjestössä työskennellessään hän käytti TRL-menetelmää (Technology Rediness Level), jonka avulla innovaatiota kehitetään yhdeksänportaisesti vaihe kerrallaan. Toinen tärkeä asia hänelle on ollut KISS-periaate (keep it simple), jolla tuotetaan toimintavarmoja, yksinkertaisia ja selkeitä ratkaisuja.

”Uskon, että uutta syntyy havainnoimalla ja löytämällä. Erityisesti, kun puhutaan ihmisille aidosti lisäarvoa tuottavista ratkaisuista. Älynallesta olemme tehneet yli 50 prototyyppiä, jotka on testattu käyttäjillä. Halusimme selvittää, minkälainen toteutus saa aikaan voimakkaimmat tunnereaktiot. Aloitimme hahmolla, sitten siirryimme rannekkeeseen ja lopulta palasimme hahmoon.”

Joyhapticsin tuote on pehmeä nallemainen hahmo, jonka voi painaa rintaa vasten ja jota voi katsoa samalla silmiin. Sovelluksen älypuhelimeen ladannut käyttäjä voi ohjata etänä nallea antamaan vastaanottajalle pehmeän, dynaamisen sivelykokemuksen.

Design-tuote maailmanmarkkinoille

JoyHapticsin ydintiimille on alusta saakka ollut selvää, että tavoitteena on tehdä design-tuote, jolla on globaalit markkinat.

”Nokian 3310-puhelimen aikanaan suunnitellut Tapani Jokinen suunnitteli älynallelle ulkomuodon. Lopullinen muoto syntyi 30 luonnoksen pohjalta, joista haastattelututkimuksen tulosten perusteella päädyttiin tähän hahmoon.”

Ensimmäiset sata tuotetta on jo myyty ennakkotilaajille eri puolilla maailmaa. Ensimmäiset tuotteet on toimitettu, ja alihankkijat ovat löytyneet.

”JoyHaptics Oy on nyt valmis kasvattamaan kansainvälistä liiketoimintaa.”

Etsiessään yrityksen kasvulle vauhdittajia Tuovinen sai enkelisijoittajien verkostolta, FIBANilta, vinkin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Marjo Niittuaho-Nastolinista.

”Olemme nyt siinä vaiheessa, että avaamme Mikkelissä toimipisteen, johon keskitämme kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisen ja markkinointimme. Tätä varten löysimme Miksein avulla Xamkissa opiskelleen norjalaissyntyisen Thomas Landsemin.”

Kun korona-aika sulki ihmiset koteihinsa, media ja tutkimusmaailma alkoivat laajemminkin keskustella siitä, miten tärkeä kosketus on ihmisen hyvinvoinnille.

”Tarve älynallelle pullahti esille voimakkaasti. Älynallella on merkittävää annettavaa läheisyyden tunteen tuomiseen eri-ikäisille ihmisille. Ihmisellä on tarve tuntea olevansa rakastettu ja kokea sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Haluamme olla vaikuttavuusyritys, jonka ratkaisu edistää henkistä hyvinvointia ja auttaa terveydenhuoltoon liittyvässä kestävyysvajeessa. Ratkaisuamme voivat hyödyntää monenlaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset.”

Mikkelistä löytyy synergiaetuja

Aalto-yliopistossa pitkään dosenttina toiminutta Tuovista kiinnostavat Mikkelissä tarjottavat englanninkieliset tutkinto-ohjelmat, kuten Xamkin englanninkielinen liiketalouden koulutusohjelma ja Aalto-yliopiston BScBA-kandiohjelma.

”Tuotteemme kohderyhmä ovat 25-45 -vuotiaat. Mikkelissä englanniksi opiskelevat kuuluvat tähän kohderyhmään. Koen, että on mentävä sinne, mistä löytyy hyviä tyyppejä, jotka toimivat tiiviisti asiakasrajapinnassa. Thomas on tullut itsekin Mikkeliin aikoinaan kansainvälisen linjan opiskelijana. Mikkelistä olen löytänyt jo nyt myös kiinnostavia yrityksiä, joiden kanssa syntyy varmasti yhteistyötä.”

Ensimmäiset tuotteet valmistuivat yrityksen Vallilan tiloissa. Yhteistyökumppaneihin kuuluu työpukineita valmistava varpaisjärveläinen Varpuke Oy. Mikkeliläisyrityksistä hän pitää kiinnostavina etenkin uusia digitaalisia tuotteita luoneita ja markkinoivia yrityksiä.

”Etsimme yrityksellemme parhaita mahdollisia yhteistyökumppaneita. Mikkelissä tuntuu olevan helppo tehdä yhteistyötä. Meitä kiinnostaa saada eri toimialojen yrityksiä mukaan pilotoimaan tuotetta omaan käyttöönsä. Myös mahdolliset tuotantoketjuun sopivat toimittajat kiinnostavat meitä. Marjon kaltaiset matchmakerit ovat tärkeitä mahdollistajia, jotka tekevät asioita aidolla intohimolla ja ymmärtävät toimintaympäristöämme. Tällaiset ydintiimin ulkopuoliset osaajat ovat hyvin tärkeitä meille.”

Lappeenrannassa Saimaan rannalla mökkeilevälle Jussi Tuoviselle Mikkeli on ollut vuosikymmenten varrella hyvinkin tuttu paikka.

”Voisi sanoa, että Tuoviset palaavat nyt Mikkeliin. Muistan käyneeni vuosien varrella monta keskustelua sukulaismiehen, teollisuusneuvos Esko Tikan, kanssa ja poikenneeni Mikkelissä lentämässä hänen lentokoneellaan.”

Lisätietoja:

Jussi Tuovinen, JoyHaptics Oy, sposti: jussi.tuovinen(at)joyhaptics.com

Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, +358 440 361 615, sposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Yritys on mukana Pk-yritysten muutoskyvykkyys -hankkeessa. Rahoituksen valmennusohjelma saa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta ja sen toimintalinjan REACT-EU:n ESR-toimenpideohjelmasta. Rahoittava viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Muovijätteen esipuristuksen kehittäjäyritys Enercet tulee Mikkeliin

Osasto: 1.7.2022 by Mari Meriläinen

EU:n pakkausjätedirektiivi velvoittaa niin yrityksiä, taloyhtiöitä kuin kotitalouksia kierrättämään muovijätteen entistä tehokkaammin ensi vuoden heinäkuusta alkaen. Jäteastiasuojiin puristimia kehittänyt Enercet Oy kehittää jatkossa muovijätteen käsittelyteknologiaa ja -arvoketjua yhdessä mikkeliläisosaajien kanssa.

Yrityksen toimitusjohtajana maaliskuusta toiminut Pauliina Pirkola on tehnyt mittavan kansainvälisen uran Aasiassa ja Euroopassa. Hän aloitti liiketoiminnan kehityskonsulttina Nokialla 1990-luvun loppupuolella ja on toiminut sen jälkeen telecom-alalla, kehittänyt ruokamatkailua ja -vientiä Virossa ja konsultoinut luovien alojen yrityksiä.

”Olen innovatiivinen ihminen ja haluan rikkoa rajoja, kun uusia toimintamalleja kehitetään.”

Muovijätteen kannattavaan keräilyyn ja käsittelyyn liittyvät tuotekehitysmahdollisuudet saivat hänet mukaan vauhdittamaan Enercet Oy:n kasvua.

”EU hyväksyi tammikuussa 2018 eurooppalaisen muovistrategian. Vuoteen 2030 mennessä yli puolet Euroopassa syntyvästä muovijätteestä kierrätetään. Erityisesti muovipakkausten osalta uusien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kierrätysasteen merkittävää nostamista meillä ja useissa EU-maissa. Ympäristöasiat ovat aina kiinnostaneet minua, joten lähdin selvittämään muovijätteen esikäsittelyyn ja keräilyyn liittyviä haasteita. Haluan olla uudistamassa alan toimintatapoja laajasti.”

Mikkelistä eväät kasvuun

Vuonna 2013 Jyväskylään Enercet Oy:n perustanut Pasi Hyytinen on kehittänyt EU:n alueella patentoituja tuotteita. Yhtiön perusideana on puristaa jätteet tiiviimmäksi jo niiden syntypaikalla. Yhtiön tuoteportfolioon kuuluu jäteastioiden kansiin integroituja jätepuristimia sekä keittiön allaskaappiin sopiva jätteen esipuristin. Uutuutena yritys tuo markkinoille keväällä 2023 jäteastiasuojan varustettuna puristimella.

”Enercet on olemassa, koska tiedämme, että muovin keräys ei ole tehokasta globaalisti. Keräysastiat täyttyvät ilmalla, keräystä ei optimoida pelkkiin täysiin astioihin, eikä kierrätystavoitteita saavuteta. EU:n asettamien uusien pakkausmateriaalien erilliskeräyksen ja kierrätyksen tavoitteiden saavuttamiseksi muovijätteen puristaminen sen syntypaikalla on lähes välttämätöntä.”

Tällä hetkellä yrityksen jäteastiasuojan puristimia valmistetaan kotimaassa metallista, mutta lähitulevaisuudessa tavoite on saada puristimesta kevyempi ja muovisekoiteversio. Vientiä on käynnistelty EU-maihin, ja jälleenmyyjäverkostoa on luotu useisiin maihin.

”Enercet tarjoaa yksinkertaisen ratkaisun muovin kierrätyksen arvoketjun ensimmäiseen osaan. Jätepuristimemme lisää 50-70 prosenttia muovinkeräysastian käyttötehokkuutta vähentäen keräyskertoja ja samalla tehostaen yhdellä kerralla kerättävän muovin määrää.”

Myynnin kasvuun halutaan nyt varautua hiomalla tuotteita volyymivalmistusta varten.

”Keskitymme nyt jatkotuotekehitykseen niin, että saamme pilotoitua tuotteita kumppaneidemme kanssa ja kehitettyä muovijätteen keräys- ja kierrätysketjua. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet kiristyvät lähivuosina viiden vuoden välein. Haluamme, että meillä on dataa oman kehitystyömme pohjaksi. Muovijätteen keräyksestä saadaan tehokasta vain, jos jäte esipuristetaan keräysvaiheessa, ja se on ydinosaamistamme.”

Etelä-Savoon Pirkolalle syntyi yhteys, kun Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin otti häneen yhteyttä huomattuaan, että yrityksellä oli menossa rahoituskierros.

”Marjo on mahtava tyyppi, jonka kanssa oli helppoa miettiä alan kehityksen isoa kuvaa. Huomasin, että olisi kiinnostavaa kehittää yritystä mikkeliläisten kanssa, koska täällä on ympäristöteknologian koulutusta ja tutkimusta sekä kiinnostavia kehitysympäristöjä, kuten kiertotalouteen erikoistunut EcoSairila. Olemmekin päättäneet, että Enercet kasvaa Mikkelissä.”

Osaajaverkosto rakenteilla

Yritys siirtää kotipaikkansa Mikkeliin ja perustaa toimipisteen Turva- ja materiaalitekniikan innovaatiokeskus Tumaan Sammonkadulle. Yrityksen palkkalistoilla aloittaa elokuun alussa uutena työntekijänä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valmistunut ympäristötekniikan insinööri.

Malagassa tällä hetkellä asuva Pirkola jakaa aikansa Espanjan ja Suomen kesken. Tämän kesän hän viettää pääosin Suomessa ja tutustuu Mikkelin mahdollisuuksiin.

”Mikkelissä meille on tarjolla alan osaajien rekrytointipooli, joka mahdollistaa liiketoimintamme kasvun. Ympäristöosaamisen lisäksi etsimme muun muassa tuotekehityksestä, tuotteiden pilotoinnista ja liiketoiminnan kehittämisestä kiinnostuneita, yrittäjähenkisiä osaajia sekä tuotteiden testaajia.”

Mikkelissä kiinnostavina yhteistyökumppaneina näyttäytyvät EcoSairilan ja Xamk-ammattikorkeakoulun lisäksi muun muassa alueen jätehuoltoyritykset, taloyhtiöt ja tuotteiden pilotoinnista kiinnostuneet yksityistaloudet.

”Olemme tulossa Mikkeliin juuri EcoSairilan, Metsäsairilan ja Xamkin takia. Mikkeliin voi syntyä ympäristöalan kasvava kehitysklusteri. Meitä kiinnostaa tällä hetkellä verkostoitua laajasti myös alueen tuotekehitysosaajien ja muottisuunnittelijoiden kanssa.”

Uudet säädökset velvoittavat yrityksiä ja kotitalouksia. Mikäli säädöksiä ei pystytä täyttämään, uhkana ovat sanktiot. Yhteistyöverkoston kanssa halutaan varautua tulevaan ajoissa kehittämällä tehokkaampia, kustannuksia ja hiilijalanjälkeä laskevia toimintatapoja.

”Puristimia voisi testata vaikkapa Muoviton Mikkeli -tyyppisessä hankkeessa, jossa voidaan dataperustaisesti testata, paljonko muovijätettä saadaan kerättyä ja minkälaisia kustannusvaikutuksia sillä on kiinteistöjen asukkaisiin. Ympäristölle on tärkeää, että muovijätteen keräyskerrat vähenevät, ja että vain täydet astiat kerättäisiin. Keittiöpuristimia haluamme testata yhdessä kotitalouksien kanssa. Mikkelistä voi tulla muovijätteen kierrätyksen edelläkävijäkaupunki.”

Osaamiselle kysyntää maailmalla

Pakkausmateriaalien erilliskeräyksen ja kierrätystavoitteiden uudet EU-direktiivit astuvat voimaan 1.7.2023. Enercet tähtää koko EU:n markkinoille. Yhteistyöneuvotteluja käydään parhaillaan suuren kreikkalaistoimijan kanssa.

”Jätehuoltoyritykset ovat lähivuosina uusien haasteiden edessä koko Euroopassa, kun jätteiden keräyskäytännöt on optimoitava täysin uudentyyppisiksi. Lisäksi on kehitettävä uutta teknologiaa, jotta esimerkiksi jäteastioihin saadaan sensorit välittämään tietoa, koska jäteastia kannattaa tyhjentää. Tarvitaan vahvaa yhteistyötä arvoketjun eri toimijoiden kanssa, jotta koko ketju saadaan toimimaan kannattavasti. Tavoitteenamme on saada puristin laajamittaisesti käyttöön niin Suomessa kuin Euroopassa samalla viestien ja kouluttaen aiheesta voimakkaasti. ”

Lisätietoja:

Pauliina Pirkola, Enercet Oy, +358 40 153 8174, sposti: pauliina(at)enercet.fi

Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, +358 440 361 615, sposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Etelä-Savon Pääomarahasto mukaan Silmukkeen toimintaan

Osasto: 16.3.2022 by Jukka Kumpusalo

Viime vuosina nopeasti kasvaneella ja laajentuneella Silmukkeella on tällä hetkellä toimipisteet Mikkelin lisäksi Savonlinnassa, Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Helsingissä. Yhtiö on avaamassa toimipisteen myös Kotkaan.

”Etelä-Savon pääomarahaston tuleminen mukaan toimintaamme on loistava asia. Saamme paitsi rahallista tukea myös huippuosaamista yrityksen systemaattiseen kehittämiseen. Pääomasijoituksen ansiosta voimme ammattimaistaa toimintaamme edelleen”, Silmukkeen toimitusjohtaja Elina Rajajärvi kuvaa.

Vuonna 2018 perustettu Silmuke on erikoistunut mielenterveyden, kuntoutuksen ja tutkimuksen palveluihin. Tavoitteena on kehittää palveluista entistä laadukkaampia ja monipuolisempia.

”Pääsemme kehittämään markkinointia ja kokonaiskonseptia sekä viemään yhtiön seuraavalle tasolle. Kehitämme samalla silmukelaisuutta ja me-henkeä.”

Silmuke tarjoaa psyko-, seksuaali-, perhe-, pari-, lyhyt- ja toimintaterapiaa. Lisäksi palveluvalikoimaan kuuluu neuropsykologista kuntoutusta, neuropsykiatrista valmennusta, Nuotti-valmennusta ja Oma väylä -kuntoutusta.

Lisäksi Silmuke tekee psykologisia ja neuropsykologisia tutkimuksia. Yritys tarjoaa muun muassa kokonaisvaltaisia ADHD- ja autismikirjon diagnostisia tutkimuksia. Verkkokursseissa keskitytään stressinhallintaan ja neuropsykiatristen haasteiden kanssa selviämiseen.

”Silmuke on rahastollemme erinomainen sijoituskohde. Tiimi on erittäin asiantunteva ja sitoutunut. Yrityksessä on hyvä tekemisen meininki ja sopivaa luovuutta. Uskomme, että erilaisille psykologi- ja psykoterapeuttipalveluille on paljon kysyntää tulevaisuudessa”, Etelä-Savon pääomarahaston partneri Oskari Lehtonen kommentoi sijoituksen merkitystä.

Myös yhtiön omistusjärjestelyissä ja tiimin työnjaossa tapahtuu muutoksia. Osakkaaksi tulee Etelä-Savon pääomarahaston ohella yrityksen psykoterapeutti Pirjo Timperi. Hän hoitaa jatkossa psykoterapiapalveluiden kehittämistä ja koordinointia yhdessä Silmuke-tiimin kanssa.

Yrityksen johtotehtävissä jatkavat Sanna Sinkko ja Elina Rajajärvi. Hallituksen jäseniksi tulevat Etelä-Savon pääomarahaston partneri Oskari Lehtonen sekä Atte Roine, helsinkiläinen ekonomi ja IT-alan yrittäjä, joka hoitaa jatkossa yrityksen talousasioita kehitysjohtajana. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 1,6 miljoonaa euroa.

”Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on myös jatkossa yrityksen kasvun tukena. Mahtavia uutisia alueelliselta pääomarahastolta, näitä vastaavia hyviä sijoitusuutisia kuulemme tämän kevään aikana vielä useita”, valaisee kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin MikseiMikkeliltä.

Lisätietoja:

Elina Rajajärvi, Silmuke Oy, +358 40 562 2849, sposti: elina.rajajarvi(at)silmuke.fi

Oskari Lehtonen, Etelä-Savon pääomarahasto, +358 400 794 458, sposti: oskari.lehtonen(at)redstone.vc

Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, +358 440 361 615, sposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Mikkelin Pursialaan suunnitellaan vedyn ja metaanin tuotantolaitosta

Osasto: 1.2.2022 by Jukka Kumpusalo

Etelä-Savon Energia ja Nordic Ren-Gas ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen uusiutuvaa metaania ja vihreää vetyä tuottavan Power-to-Gas-tuotantolaitoksen toteutettavuussuunnittelusta.

Allekirjoitettu yhteistyösopimus koskee Power-to-Gas-laitoskokonaisuuden teknistaloudellista toteutettavuusanalyysiä Pursialan voimalaitosalueelle Mikkelissä. Analyysillä varmennetaan hankkeen tekninen ja kaupallinen toteutettavuus ennen varsinaista investointipäätöstä.

Mikäli kaupallinen toteutettavuus varmistuu, on vaiheissa toteutettavan investoinnin kokonaisarvo yli 100 miljoonaa euroa. Rakentaminen voisi alustavien suunnitelmien mukaan alkaa vuonna 2023.

Laitoskokonaisuus on määrä rakentaa Mikkelin Pursialassa sijaitsevalla voimalaitosalueelle. Alustavan suunnittelun perusteella uusi suunniteltava tuotantolaitos ja Pursialan nykyinen voimalaitos hyötyvät merkittävästi toisistaan.

Suunniteltu Power-to-Gas-laitos on elektrolyyseriteholtaan yli 40 MW, ja se tuottaa vuosittain synteettistä uusiutuvaa metaania määrän, jolla voidaan korvata noin 17 miljoonaa litraa fossiilista dieseliä raskaassa maantieliikenteessä. Laitoksen tuottamalla hukkalämmöllä puolestaan voitaisiin tuottaa yli 40 % Etelä-Savon Energian tuottamasta kaukolämmöstä.

Etelä-Savon Energia Oy saisi uudelta laitokselta käyttöönsä merkittävän määrän hukkalämpöön perustuvaa, hiilidioksiditonta kaukolämpöä sekä tarjoaisi Power-to-Gas-laitokselle laitospaikan ja infrastruktuurikytkennät prosessihyödykkeiden hankintaan.

Osapuolet tekevät nyt suunnittelua yhdessä. Toteutuessaan uuden laitoksen sijoittajataho ja käyttäjä on Nordic Ren-Gas. Yhtiön taustalla toimii mm. suomalainen miljardööri Ilkka Herlin sijoitusyhtiönsä kautta.

Lisätietoja:

Etelä-Savon Energia Oy
https://ese.fi/

Nordic Ren-Gas Oy
https://ren-gas.com/

Kotila Engineering etsii CNC-koneistajia ja suunnittelijoita

Osasto: 27.12.2021 by Jukka Kumpusalo

Mekaaniselle puunjalostusteollisuudelle räätälöityjä ratkaisuja tuottava Kotila Engineering laajentaa parhaillaan Mikkelin Tuskussa ja etsii uusia osaajia.

Yritys aloitti Tuskussa vuonna 2014, kun sieltä löytyi 3,5 hehtaarin tontti hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Tällä hetkellä yrityksen liki koko tuotanto menee vientiin. Kasvava vientialue on Venäjä ja Keski-Euroopassa tuotteita menee etenkin Saksaan.

Parin miljoonan euron investoinnilla yritys laajentaa merkittävästi tilojaan Tuskussa ja hankkii tuotantoon uusia koneita. Investoinnilla varmistetaan, että yritys pystyy kasvamaan ja kasvattamaan liikevaihtoaan 3-5 miljoonaan euroon. Yritys työllistää tällä hetkellä 11 täysipäivästä työntekijää.

Kotila Engineering Oy:n laajennus Mikkelin Tuskussa — Kotila Engineering investoi parhaillaan parilla miljoonalla eurolla toimitilojensa laajennukseen. Uudet tilat valmistuvat ensi kesäksi.

Töihin vaikka heti

Tilauskonepajayritys tekee räätälöityjä ratkaisuja etenkin pienille sahalaitoksille. Tuotannossa työ on koneistusta ja sorvausta CNC-kalustolla, hitsausta, asennuksia sekä automatisointia.

”Meille tulee viisi uutta CNC-työstökeskusta, ja nyt etsimme niitä käyttämään kuutta uutta työntekijää, jotka voivat aloittaa vaikka heti. Toivomme, että heillä olisi kokemusta CNC-koneistuksesta tai ainakin kova mielenkiinto oppia”, toimitusjohtaja Juhani Kukkonen sanoo.

Lisäksi etsitään 1-2 suunnittelijaa, jotka ovat 3D-suunnittelutaitoisia. Yritys tarjoaa asiakasyrityksilleen kone- ja laitetoimituksia, CNC-koneistuspalveluita ja valmistaa teräsrakenteita sekä logking-laitteita tukkien ja pienpuun käsittelyyn. Lisäksi myydään sahalaitteita, kuorimakoneita sekä muita laitteita.

”Olemme kiinnostuneita konesuunnittelun osaajista. Insinööri ei tarvitse olla, vaan pikemminkin etsimme aitoja, käytännön osaajia. Olemme tehneet kauppoja, ja ne pitää saada nopeasti työn alle osaavien työntekijöiden kanssa.”

Kasvu tulee viennistä

Tuotteita on viety vuosien varrella 30 eri maahan ja kotimaassa niitä on myyty 200 eri asiakkaalle. Vientikauppaa tekee kuusi omaa myyjää ulkomailla.

Kotila Engineering Oy:n tuotteita — Kotila Engineering tekee räätälöityjä ratkaisuja etenkin pienille sahalaitoksille. Tuotannossa työ on koneistusta ja sorvausta CNC-kalustolla, hitsausta, asennuksia sekä automatisointia.

”Venäjä on vientimme kasvualue. Siellä on paljon eri kokoluokan toimijoita, joten kaltaisellemme pienemmälle tilauskonepajalle riittää asiakkaita, joille tehdä räätälöityjä ratkaisuja.”

Viime vuosina myös Keski-Eurooppaa piinaavat metsätuhot ovat tuoneet uusia eteläsaksalaisia asiakkaita, kun kuivunutta puuraaka-ainetta ei ole enää voinut jalostaa tukeiksi, vaan siitä on valmistettu vaikkapa pellettejä ja muita tuotteita.

Tuskussa mahtuu kasvamaan

Tuskun logistinen merkitys on kasvanut vuosien varrella entisestään, mikä palvelee hyvin kovassa kasvuvauhdissa olevaa yritystä. Toimitusjohtajalta kiitosta saavat kasvun vauhdittamiseen osallistuneet ELY-keskus ja rahoituslaitokset joustavine palveluineen.

Mikkelin kaupungin suuntaan Juhani Kukkonen vinkkaa, että on kolme asiaa, joiden kanssa kannattaa tehdä jatkossakin tiiviisti töitä: luvitus, koulutus ja työvoiman saatavuus.

”Kaupungin pitäisi näkyä ulospäin yrittäjäystävällisenä. Yrittäjät kaipaavat kaupungilta sitä, että tehdään oikeita asioita ja tuetaan siten yrittäjien toimintaa. Rakennusluvat ja muu luvitus pitää saada hoitumaan mahdollisimman nopeasti.”

Hän toivoo myös, että alueen yritysten työvoiman rekrytointitoiveet näkyisivät nykyistä paremmin paikallisessa ja valtakunnallisessa mediassa.

”On erittäin tärkeää, että kaupungista löytyy yritysten kaipaamaan koulutusta, ja että oppilaitoksilla on parhaat mahdolliset opettajat. Sitä kautta varmistetaan, ettei yritysten kasvu hyydy työntekijäpulaan.”

Yrityksiä kannattaa houkutella

Kun Kukkonen oli aikanaan perustamassa yritystä ja etsi sille sijaintipaikkaa, hän kyseli tarjouksia kolmelta eri paikkakunnalta. Mikkelin Tusku valikoitui sijaintipaikaksi, kun silloinen apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitainen otti yrityksen toiveet täytettäväksi ja teki tarjouksen, josta ei kannattanut kieltäytyä.

”Mikkeli voisi houkutella samaan tapaan tänne nyt uusia yrityksiä. Yrittäjille pitäisi tulla sellainen tunne, että heidät halutaan Mikkeliin. Kyse on vähän kuin parisuhteesta eli molemmilta pitää löytyä vahvaa tahtoa. Kannattaa myös muistaa, miten tärkeitä vientiyritykset ovat maailmalta tulevine rahavirtoineen. Ilman yrityksiä ei ole kaupunkia.”

Artikkelikuva: Toimitusjohtaja Juhani Kukkonen toivoo, että Mikkelissä tarjottaisiin koulutusta, joka auttaa alueen yrityksiä varmistamaan työvoiman saannin.

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvat: Juhani Kukkonen ja Päivi Kapiainen-Heiskanen

Vauhdilla kasvava Mölnlycke etsii osaajia

Osasto: 15.12.2021 by Jukka Kumpusalo

Mölnlycken Mikkelin tehdas jatkaa lähivuodet mittavia investointeja ja toivoo paikallisista oppilaitoksista yhteistyökumppaneita, ettei kasvu hyydy osaajapulaan.

Mölnlycke Health Care on maailman johtava haavanhoitotuotteiden ja leikkaussalitarvikkeiden valmistaja ja kehittäjä. Viime vuonna 50-vuotista taivaltaan juhlinut yrityksen Mikkelin tehdas työllistää 540 työntekijää, joista yli puolet on naisia.

Vuonna 2016 Mikkelissä tehtaanjohtajana aloittanut Timo Saahko on työskennellyt maailmalla yhteensä parisenkymmentä vuotta, josta useita vuosia Saksassa, Kiinassa ja Puolassa.

Viime heinäkuussa hän alkoi vetää myös konsernin muita haavanhoitotuotteiden tuotantolaitoksia, jotka sijaitsevat Tanskassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa, missä tehtaita on kaksi Mainen osavaltiossa.

”Mikkeli on selkeästi konsernin mallitehdas, jonka työkulttuurista ja intohimosta viedä asioita eteenpäin olen äärimmäisen ylpeä. Teemme täällä pitkäjänteistä kehitystyötä, jonka tuloksia voidaan hyödyntää koko konsernissa.”

Mikkelin tuotekehitystiimin 13 täysipäiväistä asiantuntijaa teollistaa ja testaa koko konsernin käyttöön uusia tuotteita. He ovat osa konsernin pääkonttorissa Göteborgissa sijaitsevaa tutkimus- ja tuotekehitysyksikköä.

”Vuosittain Mikkelissä kehitetään konsernille tuotantoon noin 2-3 uutta tuotetta.”

Mikkelissä valmistuu vuosittain noin 300 miljoonaa tuotetta, jotka viedään pääosin Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kotimaahan tuotannosta jää noin 1,5 prosenttia.

Mikkelin yksikön liikevaihto on tänä vuonna ennätysmäinen eli 132 miljoonaa euroa, mikä ylittää 20 prosentilla budjetoidun liikevaihdon.

”Tämä on historiamme paras tulos. Myös ensi vuonna meillä menee kovaa.”

Mölnlycke siirsi parisen vuotta sitten Suomen pääkonttorinsa toiminnot Mikkeliin.

”Se oli strateginen päätös, jolla haluttiin tukea Mikkelin tehtaan kehittämistä. Konsernin lippulaivatehtaaksi meidät tekee osaaminen, henkilöstö ja sen yrittäjämäinen asenne, mikä tarkoittaa jatkuvaa oppimista ja kehittämistä.”

Mittavia investointeja

Viimeisten viiden vuoden aikana Mikkelin tehtaalla on investoitu yhteensä noin 35 miljoonalla eurolla. Parhaillaan rakennetaan uutta vaahtolinjaa, mikä on 6,3 miljoonan investointi.

”Lisäksi saimme joulukuun alussa uusia investointipäätöksiä yhden konelinjan modernisoinnista eli 5,5 miljoonan investoinnista sekä uuden komponenttilinjan 2,5 miljoonan euron investoinnista. Investoinneilla halutaan varmistaa, että käytössä on riittävästi tuotantokapasiteettia. Seuraavien viiden vuoden aikana vuosittaiset investoinnit ovat keskimäärin noin seitsemän miljoonan euron tasolla. Kokonaisuudessaan meillä on tällä hetkellä suunnitelmissa yli 14 miljoonan investoinnit. Ne vahvistavat Mikkelin tehtaan asemaa konsernin lippulaivatehtaana”, Saahko kuvaa.

Mölnlycken tehdas Mikkelissä ilmasta — Mölnlycken tehtaat Mikkelin Pursialassa käsittävät yhteensä 40 650 neliömetrin alueen. Kuva: Mikko Kankainen

Jatkuvalla kehittämisellä on onnistuttu lisäämään tehtaan kustannustehokkuutta viiden vuoden aikana yli 20 miljoonalla eurolla.

”Kehittämistyötä on tehtävä koko ajan. Olemme pystyneet tehostamaan esimerkiksi materiaalien käyttöä ja prosessijätteen määrä on vähentynyt.”

Mikkelin tehdas on kaupunkikeskustan suurin tuotannollinen yksikkö ja merkittävä yritysverojen maksaja.

”Olemme tyypillisesti top 5:n joukossa yritysverojen maksajana.”

Työntekijöitä etsitään lisää

Mikkelin tehtaalla on kunnianhimoinen tavoite olla maailman paras työpaikka. Loppuvuonna on solmittu kuukausittain parisenkymmentä uutta työsopimusta.

”Kasvun esteenä on työvoimapula. Olemme pulassa, jollei tilanteeseen löydy ratkaisuja. Mikkeliin kaivattaisiin prosessiteollisuuden koulutustarjontaa. Haluaisimme saada luotua tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa työvoimapulan ratkaisemiseksi”, henkilöstöpäällikkö Hanna-Leena Hone kertoo.

Itsekin Mikkeliin paluumuuttanut Hone on vastannut yksikön henkilöstöasioista vuodesta 2007. Nykyään hänelle kuuluvat myös Tanskan ja Norjan yksiköiden henkilöstöasiat.

”Koulutamme ihmisiä sairaalavalmisteiden tekijöiksi. Meillä pääsee oppimaan ammatin ja etenemään, vaikkei ihmisellä olisi lähtötilanteessa teknistä taustaa. Meillä on tarjolla myös paljon erilaisia tehtäviä laadunvalvonnassa ja hallinnossa. Työntekijämme voivat myös liikkua sisäisesti tehtävistä toisiin.”

Saahko ja Hone vakuuttavat, että henkilöstö on menestyksen ydin. Käytössä on useita työaikamuotoja, ja niitä kehitetään tukemaan jaksamista ja hyvinvointia.

”Kolmivuorotyö on vallitseva, mutta siihenkin voi tehdä pienehköjä muutoksia. Voi vaikka valita, aloittaako työt kuudelta vai seitsemältä.”

Mikkelin-tehtaalla viitisentoista vuotta tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskennellyt Hanna Hämäläinen siirtyi tänä kesänä tuotantopäälliköksi. Hän kuvaa kehitystyötä jatkuvaksi prosessiksi, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua.

”Meillä on meneillään muun muassa Tuunaa työsi -projekti eli keräämme vuosittain ideoita työntekijöiltä. Tänäkin vuonna niitä on tullut jo parisen tuhatta. Puolet ideoista on jo myös toteutettu. Yleensä ideoita on laidasta laitaan työnhyvinvoinnista teknisiin parannuksiin. Kunkin oma tiimi arvioi ideat ja jalostaa niitä. Ideat jaetaan kaikille samoin kuin parhaat käytännöt. Mikkeliläisten ideoita ja käytänteitä jalostamme ja jaamme koko konsernillekin.”

Mittausten mukaan Mikkelin yksikön työntekijöistä yli 90 prosenttia on sisäistänyt konsernin strategiat ja sen, että voi olla mukana kehittämistyössä.

”Meille on tärkeää oppiva henkilöstö ja positiivisen tunneilmaston kehittäminen. Haluamme, että ihmiset kokevat oman työnsä merkitykselliseksi ja mieltävät valmistavansa tuotteita, joilla pelastetaan ihmishenkiä.”

Seutu kaipaa yhdessä tekemistä

Kesällä eMBA-tutkinnon suorittanut Timo Saahko hämmästyi huomatessaan, miten tutkintoa suorittaneet kollegat eri puolilta olivat kuulleet eteläsavolaisten eripuraisuudesta.

”Kaupunkiakin voisi johtaa kuin yritystä. Nenät pitäisi saada näyttämään samaan suuntaan. Olisi selvitettävä, miten tulevaisuutta halutaan tehdä yhdessä, ettei energia mene hukkaan. Positiivisia asioita pitäisi tuoda esille ja rummuttaa. On luotava sellainen henki, että halutaan olla voittajia”, Saahko kannustaa.

Hanna-Leena Hone puolestaan toivoo tuotannollisten yritysten näkyvän nykyistä enemmän.

”Monet paikkakunnat mielletään edelleen ns. teollisuuspaikkakunniksi, vaikka niiltä on lakkautettu tuotannollisia yrityksiä. Toivoisin, että myös oppilaitokset heräisivät huomaamaan, että meillä täällä Mikkelissä on useita isoja toimijoita, jotka ovat tärkeitä ja kaipaavat yhteistyötä oppilaitosten kanssa.”

Tietoa Mölnlyckestä Mikkelissä:

perustettu toukokuussa 1970
työpaikkoja 540, joista 75 hallinnossa
13 osaajan tutkimus- ja tuotekehitystiimi
valmistaa noin 500 eri tuotetta
käytössä 50 tuotantolinjaa
liikevaihto tänä vuonna 132 miljoonaa euroa
investoi seuraavat viisi vuotta vuosittain noin 5-7 miljoonaa euroa
40 650 neliömetrin alue Pursialassa
konsernin pääkonttori Ruotsin Göteborgissa

Kansikuva: Mittavat investoinnit vahvistavat Mikkelin tehtaan asemaan konsernin lippulaivana, toimitusjohtaja Timo Saahko, tuotantopäällikkö Hanna Hämäläinen ja henkilöstöpäällikkö Hanna-Leena Hone kertovat.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin seudun logistiikka-alalla menee nyt hyvin – SOK rakentaa alueterminaalin Mikkeliin

Osasto: 15.9.2021 by Jukka Kumpusalo

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK rakentaa alueterminaalin Mikkeliin. Yhtiö on varannut Mikkelin kaupungilta 3,4 hehtaarin maa-alueen ja lentokenttää vastapäätä sijaitsevalle alueelle tulee 5000m2 varastotilaa.

SOK:n logistiikkayhtiön Inex Partners Oy:n tuotantojohtaja Jouni Jaakolan mukaan päätös rakentamisesta on tehty, mutta hanke on vielä suunnitteluvaiheessa. Tontilla on tehty mm. maaperätutkimuksia.

SOK:lla on alueterminaaleja Kuopiossa, Seinäjoella, Limingassa ja Lempäälässä. Myös Liedossa rakennetaan parhaillaan uutta terminaalia.

Terminaali palvelee Osuuskauppa Suur-Savon lisäksi Itä-Suomea laajemminkin.

-Mikkeli-myyjä Olli Marjalaakso kertoo Tuskun alueen vahvuuden olevan sen sijainti ja alueelle jo tehdyt logistiikan investoinnit, esimerkiksi Kaukokiidon terminaali. Viitostien parannukset ovat lisänneet kiinnostusta sekä Tuskua että Visulahtea kohtaan. Positiivisten uutisten myötä on myös hyvä jatkaa Mikkelin markkinointia.

Kehitysyhtiö arvioi alustavasti logistiikkaterminaalin investoinnin arvoksi n. 8-10 miljoonaa euroa. Investoinnin työllisyysvaikutus on noin 100-130 henkilötyövuotta. Työpaikkoja uuteen logistiikkaterminaaliin tulee 20.