fbpx
Mikkelin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs

Maankäytön suunnittelu on joukkuepeliä

Mikkelissä tonttien hankinta, suunnittelu ja luovutus on tiivistä joukkuepeliä, jossa ovat mukana kaupungin maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö, kehitysyhtiö Miksei ja luottamusmiehet, maankäyttöjohtajana juuri aloittanut FT Topiantti Äikäs luonnehtii.

Imatran kaupunkikehitysjohtajana aiemmin työskennellyt Äikäs muistuttaa, että on tärkeää nähdä Mikkelin arvo maakuntakeskuksena, jonka tonttivaranto on hyvä. Äikkään tehtäviin kuuluu luotsata uusi maapoliittinen ohjelma maaliin. Maakäytön suunnittelussa ei välttämättä haeta pikavoittoja, vaan luodaan raameja tuleviksi vuosikymmeniksi.

”Tuntosarvien pitää kuitenkin olla herkkänä, että pikavoittojakin voidaan saada. Jos tulee yrittäjä, jolla on hyvin akuutti tarve, meidän on oltava siinä kohtaa reaktiivisia.”

To do -listan kolmen kärki

Äikäs on ollut vuosien varrella edistämässä useita Saimaan alueen yhteistyöhankkeita. Hän tarkastelee mielellään Mikkeliä myös osana Saimaan alueella meneillään olevia laajoja verkostohankkeita, kuten Saimaa-sopimusta, Saimaa-ilmiötä, Saimaa Geoparkia ja Järvi-Suomen peruskirja -prosessia. Kullakin niistä on oma toimijajoukkonsa ja kohderyhmänsä.

”Kaikki vievät vähän eri taktiikoin Saimaa-peliä eteenpäin ja avaavat uusia ikkunoita alueen kehittämiseen ja kansainväliseen markkinointiin. Näillä luodaan raameja kehittämistoimille, jotka hyödyttävät alueen yrityksiä ruohonjuuritasolla.”

Hän näkee koko Etelä-Savossa paljon potentiaalia. Sen sijaan, että tuijotettaisiin korona-aikana tehtyjä elinvoimakyselyjä, pitäisi nostaa lentokorkeutta ja katsoa asioita suurina kokonaisuuksina.

”Pääsin jo tällä viikolla osallistumaan Kenkäveronniemen käytön palaveriin ja sen suhteen on aivan mielettömiä tulevaisuuden näkymiä, jotka palvelevat paikallisia ihmisiä, yrityksiä, alueellista ruokataloutta ja myös matkailua. Täällä on tosi hienoja alueita, kuten Satamanlahti. Olen todella innoissani siitä, että pääsen mukaan tämäntyyppiseen kelkkaan.”

Joka suuntaan käydään arvostavaa vuoropuhelua.

Tontteja räätälöidään yritysten tarpeisiin

Mikkeli räätälöi nykyisille ja kaupunkiin sijoittuville yrityksille reilunkokoisia tontteja, joilla mahtuu kasvamaan ja laajentamaan toimintaa. Yritystontteja myydään ja vuokrataan eri puolilta kaupunkia.

Hannele Hynninen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä kuuntelee yritysten toiveet ja esittelee mahdolliset vaihtoehdot.

”Yhdessä kaupungin virkamiestiimin kanssa varmistamme, että tontti on varattavissa ja rakennettavissa. Meillä on tälläkin hetkellä kohtuullisen hyvä tonttivaranto. Periaatteena on, että emme lohko valmiiksi tontteja, vaan kaupunki kaavoittaa maata eri käyttötarkoituksiin. Teollisuuskortteleista pystymme sitten lohkaisemaan yrityksen tarpeisiin sopivan tontin niin, että tontille jää tilaa laajentaa toimintaa.”

Yritystonteilla on kokoa 2000 neliömetristä aina 40 hehtaariin asti. Tällä hetkellä valtateiden risteyksessä Visulahden alueelta löytyy isoja tontteja erityisesti logistiikka- ja rakennusalan toimijoille. Sinne ovat sijoittumassa muun muassa Biltema ja Ramin konditoria leipomoineen.

Lentokentän läheltä Tuskusta löytyy teollisuustontteja. Alueelle valmistui juuri Kaukokiidon uusi terminaali.

”Mikkelihän tunnetaan ns. kuskinvaihtokaupunkina. Muitakin logistiikkayrityksiä on tulossa Tuskuun. Alue on liikenteellisesti kiinnostava, koska sinne on kaksi sisääntuloa ja sieltä pääsee helposti valtateille.”

Anttolantien varteen EcoSairilan alueella rakentuu uuden jätevedenpuhdistamon yhteyteen laaja kiertotalouden ja vesiteknologian teollisuus- ja tuotekehitysalue, josta on tarjolla hyvinkin isoja tontteja.

”Tämä on vuosikymmenen satsaus. Alue on laaja, ja sitä kehitetään pitkällä syklillä.”

Kaupungin alueelta purettavien Kiiskinmäen terveysaseman ja Tuukkalan sairaalan tontit kaavoitetaan myöhemmin uuteen käyttöön. Tuukkalan alueen käyttötarkoitus on todennäköisesti kaupallinen.

”Tällä hetkellä uusia haasteita kaavoitukselle tuo esimerkiksi se, että sote-palveluja eivät enää järjestä vain kunnat ja kaupungit, vaan palveluja ostetaan ostopalveluina yksityisiltä toimijoilta. Meillä onkin tekeillä maapoliittinen ohjelma, jossa huomioitaneen maailman muuttuminen tältäkin osin.”

Kaupungin ydinkeskustassa Satamanlahden kaavoitus on vielä kesken. Alueelle tulee sekä asuin- että liikerakentamista. Kenkäveronniemestä jätevedenpuhdistamolta vapautuva tontti puolestaan kaavoitettaneen kaupalliseen toimintaan.

Yritystontteja on tarjolla myös Mikkelin entisissä kuntataajamissa. Haukivuorella on olemassa jo alustava suunnitelma taajaman maankäytöstä. Anttolassa visiointityö on käynnissä matkailupainotuksella. Myös Ristiinan Pellosniemellä on tarjolla isojakin teollisuustontteja.

”Emme halua viedä jotain aluetta väkisin johonkin suuntaan, vaan kaavoituksella pyritään siihen, että tarvittaessa tonttimaan käyttötarkoitusta voidaan muuttaa ketterästi.”

Mikkelin kaupungin tontinluovutuksen pelinsääntöihin kuuluu, että yritystontit ovat sekä myytävissä että vuokrattavissa ja vuokratontin voi myöhemmin lunastaa omaksi.  Teollisuustonteilla on valtuuston vahvistama hinta, joka vaihtelee 2-15 euroon neliöltä, eli vaikkapa Anttolassa tai Tikkalan alueella hinta on alempi kuin Tuskussa.

”Keskustasta myytävät liike- ja asuintontit kilpailutetaan usein. Kaupunki myy tontin eniten tarjoavalle. Hinnan lisäksi muitakin kriteereitä voidaan käyttää. Vaikkapa Kiiskinmäen terveyskeskuksen alueella tämäntyyppinen kilpailutus voi olla mahdollinen.”

Teollisuustontista kiinnostunut yrittäjä ohjataan MikseiMikkelin asiantuntijoiden puoleen, ja usein hänestä ottaa kopin juuri Hannele Hynninen.

”Ideana on, että palvelut saa yhdestä paikasta. Toimin esittelijänä ja yhdessä kaupungin kaavoittajien ja kunnallistekniikan ihmisten kanssa katsomme, että tontti on kaavoitettavissa ja sinne saadaan kunnallistekniikka, jollei sitä ole vielä valmiina. Otamme hyvissä ajoin yhteyttä myös rakennusvalvontaan, että asiat saadaan valmisteltua alusta saakka hyvin, mikä nopeuttaa prosessia.”

Varattu tontti säilyy varaajalla puolisen vuotta, jotta yritys saa muut asiansa sovittua.

”Puolen vuoden pelivaran ideana on, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.”

Hannele Hynninen on törmännyt toiveeseen, että yritystontit esiteltäisiin netissä, kuten asuntorakentamisen puolella on käytäntönä. Käytännössä tähän liittyy kuitenkin haasteita.

”Voi olla, että yritystonttiin on tehty varaus, vaikka tieto ei ole vielä julkinen. Nytkin tontit löytyvät kyllä kohtuullisen hyvin. Havainnollisten ns. tarinakarttojen teko vaatisi lisäresursseja. Tavoitteena toki voisi olla, että tontit olisivat näkyvillä alueittain, jos lisäisi kiinnostusta Mikkeliä kohtaan.”

Teksti, kuvat ja videoklipit: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Metatavu Oy:n Jere Lauha ja Heikki Kurhinen

Ict-ala kasvaa Mikkelissä – moni yritys palkkaa lisää

Mikkelin seudulla toimivat ict-alan yritykset ovat kasvaneet viime vuosina tuntuvasti, ja Mikkeliin on myös perustettu uusia ict-alan yrityksiä. Muun muassa Metatavu, MPY, Trimble ja Observis etsivät uusia työntekijöitä.

Teksti: Elina Jäntti

Ict-ala ei toistaiseksi ole ollut isoimpia työllistäjiä Mikkelin seudulla, mutta kenties lähitulevaisuudessa asia voi olla toisin.

Yksi kasvavista alan yrityksistä on mikkeliläinen ohjelmistokehitysyhtiö Metatavu.

Kun Metatavu perustettiin vuonna 2017, työntekijöitä oli kolme ja ensimmäisen vuoden liikevaihto 170 000 euroa. Vuoden 2021 alkupuolella, Metatavussa työskentelee 14 työntekijää ja vielä vahvistamaton liikevaihto vuodelta 2020 on reilut 900 tuhatta euroa.

Uutta työvoimaa haetaan koko ajan, ja tarkoitus on kasvaa edelleen.

Metatavun toimitusjohtaja Jere Lauhan mukaan kasvuun on osittain vaikuttanut pitkäjänteinen hyvin tehty työ asiakkaiden kanssa.

– Meillä on pitkäkestoisia asiakkuuksia, jotka ovat meille vähän kuin kumppaneita ja joille teemme töitä kumppanimaisesti. Kysyntä on kasvanut, ja meillä on hyvä maine alalla, Lauha sanoo.

Metatavu tekee avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitystä, eli ratkoo asiakkaiden digitalisaatioon ja tietojärjestelmiin liittyviä tarpeita ja ongelmia. Suurin osa yrityksen työntekijöitä on ohjelmistokehittäjiä eli tuttavallisemmin koodareita.

– Meillä on koko ajan avoin haku päällä. Teemme paljon haastatteluita ja katselemme, löytyisikö osaavaa työvoimaa. Seuraavat rekrytoinnit suuntautuvat projektipäällikköpuolelle asiakasrajapintaan. Yritystä on tarkoitus kasvattaa isommaksi, mutta koska kasvamme tulorahoituksella, emme velalla, se antaa kasvuun tietyn maltin, Lauha sanoo.

Korona osittain lisäsi ict-palveluiden tarvetta

Myös mikkeliläinen MPY kasvaa hyvin. MPY-konserni koostuu MPY Yrityspalvelyt Oyj:stä, MPY Telecom Oyj:stä sekä molemmat omistavasta MPY Osuuskunnasta.

Etelä-Savossa toimii erityisesti MPY Telecom, joka myy kuluttajille ja yrityksille erilaisia laajakaistayhteyksiä, tv-ja datasiirtopalveluita sekä niihin liittyviä palveluita.

Vuonna 2018 MPY:n liikevaihto kasvoi 12 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2019 kasvua oli 13,8 prosenttia. Tuoreimpia lukuja ei ole vielä julkaistu.

– Vuoden 2020 keväällä ja kesällä asiakkailla oli varovaisuutta yrityksille myytävissä palveluissa ja laitemyynnissä. Syksy ja loppuvuosi mentiin suunnitelmien mukaan, sanoo MPY Osuuskunnan toimitusjohtaja Juha Häkämies.

– Yhtiöllä on edellytykset kasvuun, hyvä kassa ja tase sekä kykyä selviytyä hankalien aikojen yli.

Häkämies sanoo, että viime vuosien kasvussa näkyy selkeästi yhtiön runsas pk-yritysasiakkaiden määrä, joiden keskuudessa digitaalisten palveluiden tarve on lisääntynyt.

– Korona osaltaan jopa lisäsi palveluidemme tarvetta, koska kaikki siirtyivät etätöihin ja esimerkiksi Telecom-puolella mobiililaajakaistayhteyksien ja tietoturvapalveluiden kysyntä lisääntyi.

MPY Telecomin Mikkelin, Kuopion ja Kouvolan toimipisteissä työskentelee noin 35 henkeä. Eri paikkakunnille, myös Etelä-Savoon, tarvitaan jatkuvasti lisää työvoimaa.

– Mikkelissä rekrytoidaan tällä hetkellä muun muassa asiantuntijoita, työntekijöitä palvelutiimeihin ja kehityspäälliköä. Etelä-Savossa haluamme olla alueen nopean laajakaistaverkon ja palveluiden tarjoaja, ja rakennamme siihen liittyvää osaamista, Juha Häkämies sanoo.

Metsäalan digitalisaatio ja kansainvälinen kauppa kasvavat

Metsäalalle ohjelmistoja kehittävä Trimble Forestry työllistää Mikkelissä reilut 20 ict-alan ammattilaista. Yritys on osa isoa pörssiyhtiötä Trimbleä, joka rantautui Mikkeliin yrityskaupan myötä 2017. Mikkelin yksikkö kuuluu Trimble Forestry -toimialayksikköön, jonka suunta on lähivuosina ollut nousujohteinen.

– Olemme kasvaneet sekä yritysostoilla että orgaanisesti, ja sekä Suomessa että Euroopassa kasvua on odotettavissa tulevinakin vuosina, sanoo Trimblen metsätoimialan Euroopan toimintojen johtaja Perttu Aunola.

Yrityksen yli sadasta työntekijästä valtaosa työskentelee Suomessa. Mikkelissä työvoiman tarve on ollut jatkuvaa viime vuosina. Nyt Trimble hakee Mikkeliin muun muassa ohjelmistokehittäjää, puunhankinnan järjestelmäasiantuntijaa ja projektipäällikköä.

– Digitalisaatio on ollut suomalaisella metsäalalla vahva alue jo pari vuosikymmentä, mutta alalla on edelleen isoja kasvun tapeita. Alalle ovat vasta tulossa esimerkiksi data-analytiikka ja tiedolla johdetut liiketoimintaprosessit, joilla päästäisiin optimoituun toimitusketjuun. Myös kansainvälinen markkina metsäalan digitaalisissa ratkaisuissa kasvaa, Aunola sanoo.

Yli puolet liikevaihdosta ulkomailta

Mikkeliläinen Observis tähtää niin ikään kansainvälisille markkinoille – tosin hieman erilaisella tuotteella kuin muut paikkakunnan yritykset. Yrityksen päätuote on Obsas-tilannekuvapalvelu, jolla huolehditaan muun muassa kriittisen infran turvallisuudesta. Asiakkaat ovat esimerkiksi puolustusviranomaisia.

– Viimeiset nelisen vuotta olemme panostaneet ulkomaankauppaan. Tällä hetkellä yli puolet liikevaihdostamme tulee ulkomailta, vaikka teemme töitä toki Mikkelissäkin, sanoo Observiksen liiketoimintajohtaja Heikki Isotalus.

Observiksen henkilöstömäärä on vaihdellut viime vuosina. Tällä hetkellä yrityksessä on töissä 25 työntekijää ja toimipiste Mikkelin lisäksi Arabiemiraateissa. Vuonna 2021 palkataan 2–4 uutta työntekijää.

– Välillä on ollut kuoppia, mutta tarkoituksena olisi kasvaa jatkossakin. Meillä kasvu perustuu vahvasti kansainvälisten markkinoiden hyödyntämiseen, Isotalus sanoo.

Uudet yritykset tervetulleita

Sekä Metatavussa, MPY:ssä, Trimblellä että Observiksessa nähdään, että Mikkeli on ict-alan yritykselle hyvä paikka toimia.

– Mikkelissä palkkataso verrattuna esimerkiksi Etelä-Suomeen on alhaisempi, mutta täältä käsin voimme silti toimia valtakunnallisesti, Metatavun Jere Lauha sanoo.

– Meille Mikkelissä kasvua raivaa se, että täällä on syvää toimialaosaamista yhteistyössä suomalaisen metsäalan kasvun kanssa, Trimblen Perttu Aunola toteaa.

Uudetkin alan yritykset toivotetaan tervetulleiksi.

– Olisi erittäin tervetullutta, että tulisi uusia alan yrityksiä, jotta esimerkiksi isoja projekteja voisi tehdä yhdessä, Heikki Isotalus toteaa.

Yritykset ovat toistaiseksi onnistuneet rekrytoimaan osaajia myös Mikkelistä. Varsinkin Metatavulle ja Observikselle moni uusi työntekijä tulee suoraan Xamkista, esimerkiksi työharjoittelun tai lopputyön myötä.

– Ammattikorkeakoulu on meille hyvä yhteistyökumppani, ja olemme tiivistäneet yhteistyösuhteita heidän kanssaan, Jere Lauha sanoo.

Myös MPY:n Juha Häkämies kiittelee paikkakunnalta löytyvää alan koulutusta.

– Haasteena rekrytoinneissa silti on, miten saadaan osaajat jäämään paikkakunnalle. Siksi tarjoamme esimerkiksi alan opiskelijoille kasvupolkuja, ja meneillään on useampi hanke muun muassa Xamkin, Miksein ja Etelä-Savon Kauppakamarin kanssa, Häkämies sanoo.

Uusi koulutus vastaa osaamisvajeeseen

 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Mikkelin kampuksella it-alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaa vuosittain noin 50 opiskelijaa, joista noin kolmasosa englanninkielisestä it-insinöörikoulutuksesta ja loput suomenkielisestä it-tradenomikoulutuksesta. Koulutusjohtaja Paula Siitosen mukaan alan opiskelijoista kovinkaan moni ei valitettavasti jää Mikkeliin töihin.

– Kohtaanto-ongelma on ollut pitkään tiedossa ja sitä on koetettu ratkoa vuosien mittaan, Siitonen kertoo.

Yksi isoimmista ponnistuksista paikkakunnan osaamisvajeen taklaamiseksi tehtiin viime syksynä, kun Xamkiin suunniteltiin yritysten kanssa yhteistyössä uusi, vielä ponnekkaammin yritysten yhteistyöhön nojaava ohjelmistotekniikan koulutus.

It-insinöörin tutkintoon tähtäävän suomenkielisen koulutuksen sisällöt liittyvät monipuolisesti ohjelmointiin ja niissä on mukana työelämän toimeksiannoista tehtäviä projekteja, joissa opiskelijat pääsevät syventämään yksilöllistä osaamistaan sekä harjoittelemaan tiimityötä ja asiakkaan kanssa työskentelyä.

– Tämän koulutuksen toivotaan palvelevan entistä paremmin paikkakunnan yritysten työvoimatarvetta ja luovan uusia yhteyksiä opiskelijoiden, yritysten ja oppilaitoksen välille, Siitonen sanoo.

Neljä syytä, miksi sinunkin kannattaisi perustaa toimipiste Mikkeliin

Toimipisteen perustamista pohtivan yrittäjän mielessä pyörii monta kysymystä. Yksi tärkeimmistä on tulevan toimipaikan sijainti. Mistä kaupungista löydän yritykselleni parhaat työntekijät, kumppanuusverkostot ja kasvumahdollisuudet? Entä mikä paikkakunta tarjoaa edellytykset menestymiselle ja houkuttelee osaajia myös tulevaisuudessa? Tässä postauksessa kerromme, miksi moni tulevaisuuteen katsova yrittäjä on perustanut toimipisteensä Mikkeliin ja miksi sinunkin kannattaisi! 

Keskeinen sijainti takaa hyvät kulkuyhteydet ympäri Suomen

Keskeinen sijainti on yritykselle tärkeä kilpailuvaltti. Itä-Suomen runkoliikenteen väylien varrella sijaitseva Mikkeli on monen yrityksen valinta, sillä valtateiden 5, 13 ja 15 risteyskohdasta on helppoa ja nopeaa suunnata sekä pääkaupunkiseudun vilinään että sisämaan kaupunkeihin. 

Mikkeli sopii sijaintinsa puolesta erinomaisesti esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimivan yrityksen sivutoimipaikaksi. Kaupungista on huomattavasti helpompi kulkea päiväseltään Helsinkiin kuin esimerkiksi Jyväskylän tai Kuopion konttorilta, sillä matka taittuu hyväkuntoista 5-tietä pitkin reilussa parissa tunnissa. Monet Mikkelissä asuvat reissaavatkin viikoittain niin pääkaupunkiseudulle kuin lähikaupunkeihin valtateiden väyliä ja sujuvia junayhteyksiä hyödyntäen. 

Mikkelissä saat tukea yritystoimintasi kehittämiseen

Menestyäkseen uudessa kaupungissa yrittäjän tulee verkostoitua monien eri toimijoiden kanssa ja hoitaa toimipisteen perustamiseen liittyvät asiat kuntoon heti kättelyssä. Mikkelissä uusi yrittäjä ei joudu byrokratian rattaisiin, vaan Mikkelin kehitysyhtiö Miksei auttaa häntä kumppanuusverkostojen löytämisessä ja toimipisteen perustamiseen liittyvissä käytännön järjestelyissä. 

Yrittäjämäisellä otteella toimiva kehitysyhtiö pitää huolen myös siitä, että uudet yrittäjät pääsevät heti mukaan Mikkelin yrittäjäyhteisöön ja löytävät nopeasti tarvitsemansa tilat ja osaajat toimintansa käynnistämiseksi. Jos pohdit, miten Mikkelissä suhtaudutaan uusiin tulijoihin, niin katso, mitä eri puolilla maailmaa asunut ja reissannut yrittäjä Marko Tanninen kertoo Mikkelistä yrittäjäkaupunkina!

Löydät osaavia työntekijöitä, jotka todella sitoutuvat yritykseesi

Osaajien löytäminen on kasvun edellytys. Siksi onkin tärkeää, että yritykselle löytyy uudesta kaupungista osaavaa työvoimaa ja kumppanuusverkostoja liiketoiminnan pyörittämiseen. 

Mikkelissä työntekijöiden löytäminen on helppoa. Tulevaisuuden osaajia löydät esimerkiksi vastuullisen hyvinvoinnin, teknologian ja luovan talouden korkeakouluksi profiloituvasta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista, jolla on laajat verkostot ympäri Suomen ja maailman. Kaupungissa toimii Xamkin lisäksi yliopistokeskus, avoin yliopisto sekä ammattikoulu, joten tarjontaa eri alojen työntekijöistä riittää. Mikä parasta, mikkeliläiset työntekijät vaihtavat työpaikkaa keskimääräistä harvemmin! Niin nuoret lupaukset kuin kokeneet konkaritkin sitoutuvat siis mielellään yritykseesi, jos osaamista vastaava työ vain löytyy.

Toimipiste Saimaan rannalla lisää yrityksesi vetovoimaa

Monesti ajatellaan, että vain isoihin kaupunkeihin muutetaan työn perässä. Viime vuosina pienempien kaupunkien mahdollisuudet edullinen asuminen,  mahdollisuus omaan tilaan sekä luonnonrauha ovat kuitenkin nousseet etusijalle suomalaisten arvoasteikolla. 

Mikkelin toimipiste voi toimia yrityksesi vetovoimatekijänä tulevaisuudessa. Maaseudun Tulevaisuuden teettämä kyselytutkimus paljasti yli 800 000 suomalaisen harkitsevan maallemuuttoa. Parin tunnin päässä pääkaupunkiseudulta sijaitseva Saimaan elinvoimainen rantakaupunki on erinomainen vaihtoehto niille, jotka unelmoivat asettumisesta väljemmille vesille. Mikkelistä löytyvät monipuoliset harrastusmahdollisuudet, edulliset ja laadukkaat asunnot sekä upeat Järvi-Suomen matkailumahdollisuudet. Mikkeli on siis kaupunki, jonne tulevaisuuden osaajat vielä jonottavat. 

Pohditko toimipisteen perustamista? Lataa opas Mikkelin mahdollisuuksista yrittäjälle!

Tai tunnetko jonkun, joka harkitsee toimipisteen siirtämistä tai perustamista tänne? Kehota häntä ottamaan yhteyttä Miksei Mikkeliin, niin saat 50 euron lahjakortin mikkeliläiseen ravintolaan!

Kättely kuvituskuva

Prime Sales Oy avaa uuden toimipisteen Mikkeliin

Myynnin ja asiakashankinnan palveluyritys Prime Sales laajentaa Mikkeliin.

’’Uudet asiakkuudet ja niiden myötä lisääntynyt työvoiman tarve antaa meille mahdollisuuden avata uuden toimipisteen, josta haemme n. 20 henkilön lisävahvuutta’’, kertoo toimitusjohtaja Joonas Puurunen. Yritys aikoo myös rekrytoida lisää työvoimaa nykyiseen seitsemään toimipisteeseen ja vastata kysyntään myös tällä tavalla.

’’On hienoa, että pystymme kasvamaan ja rekrytoimaan uutta työvoimaa erikoisesta maailmantilanteesta huolimatta. Yritykset satsaavat nyt ulkoistettuun myynti- ja asiakaspalveluun, joten meidän palveluillemme on kysyntää’’, summaa myyntijohtaja Antti Veteläinen.

Yritys kertoo Mikkelin valikoituneen uuden toimipisteen sijainniksi strategisen sijainnin sekä miellyttävän kaupunkikuvan vuoksi.

Valmistelutyöt ovat  käynnissä ja toimisto avaa ovensa 19.4.2021 Mikkelin keskustassa, torin laidalla osoitteessa Raatihuoneenkatu 12.

Myös rekrytoinnit ovat käynnissä. Prime Sales kertoo näkyvänsä Mikkelissä voimakkaasti kevään ja kesän aikana.

Lisätietoja

Joonas Puurunen, toimitusjohtaja
joonas.puurunen@primesales.fi, 0447798519

Antti Veteläinen, myyntijohtaja
antti.vetelainen@primesales.fi, 0407013682

Prime Sales Oy on valtakunnallinen myyntiorganisaatio ja toimistomme sijaitsevat Oulussa, Kuopiossa, Seinäjoella, Torniossa, Hämeenlinnassa, Turussa, Jämsässä ja Mikkelissä. Liikevaihto kaudella 2020-2021 oli 6 milj. € ja kauden 2020-2021 liikevaihtotavoite on 7 miljoonaa euroa. Yritys työllistää yli 150 myynnin ammattilaista. Yritykselle on myönnetty Bisnoden korkein AAA-luottoluokitus-sertifikaatti jo useana vuonna peräkkäin. Yritys on myös ASML:n Reilun pelin-jäsen.

Metsähallitus tontit Mikkeli

”Tarjolla yritystontteja keskustan kupeesta”

Metsähallituksella on valikoimassaan suuri määrä yritystontteja eri tarpeisiin, mutta kaupunkien liepeillä sijaitsevat yritystontit ovat verrattain harvinaisia.

Valmiiksi kaavoitetulla Mikkelin Kalevankankaalla yritystoiminta on mahdollista käynnistää saman tien. Kiinnostusta aluetta kohtaan ovat jo osoittaneet erilaiset kauppa- ja huoltoasemaketjut.

-Kalevankankaalla kaikki tarjolla olevat tontit ovat valmiiksi kaavoitettuja. Yrityksen on siis mahdollista käynnistää rakentaminen heti, kun olemme päässeet sopimukseen tontista, Metsähallituksen kaavoitusinsinööri Jarkko Mähönen sanoo.

-Alue on tehokkaasti kaavoitettu, ja rakennusoikeutta on paljon. Mainittavaa on sekin, että tontit rajautuvat virkistysalueeseen.

Taajamasijainti tarjoaa Kalevankankaan tonttialueelle valmiin kunnallistekniikan ja katuverkoston. Metsähallituksella on maa-aluetta Mikkelissä myös Karilan alueella, joka tulee kaavoitukseen myöhemmin.

Kumppanina markkinoinnissa myös MikseiMikkeli

Pehmeät arvot ovat nousseet muun muassa koronaepidemian vuoksi viime aikoina kunniaan. Tämän on huomannut myös MikseiMikkelin Petri Pelli, jonka mukaan Mikkeliin sijoittuneita yrityksiä yhdistää useimmiten yksi tekijä – elämänlaatu.

-Mikkelissä asuminen on huomattavasti edullisempaa kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Kaikki on lähellä, ja pyörälläkin kaiken oleellisen voi saavuttaa vartissa. Lisäksi Saimaan mahtava luonto ympäröi Mikkeliä ja tarjoaa yrittäjällekin tervetulleita hengähdystaukoja.

Mikkelille on ominaista myös se, että asiat rullaavat nopeasti.

– Mikkeliin sijoittuvilla on se etu, että saamme kaikki asioihin liittyvät tahot nopeasti kokoon. Aikaa ei tuhraannu neuvottelujen odottamiseen.

Houkuttimena investointituet

Mikkeli on Suomen eteläisin korkeimman EU 1 -tuen alue. Esimerkiksi kehittämishankkeiden investointituet ovat jopa 35 prosenttia, kun ne rannikolle mentäessä putoavat enintään 10 prosenttiin.

-Kenenkään bisnes ei voi perustua tukiin, mutta varsinkin aloitteleville ja riskipitoisille yrityksille tuen saaminen voi olla merkittävä riskin jakaja, Pelli muistuttaa.

Erityisesti logistiikkayritysten kannalta Mikkelin sijainti on monella tavalla kiintoisa.

-Tieliikenneyhteys on tosi hyvä ja pian ihan huippu, kun moottoritietä ja ohituskaistatietä pääsee Mikkelin keskustasta Helsingin keskustaan. Junalla täältä suihkaisee Kouvolaan ja sieltä vaikka Pietariin ja Moskovaankin asti, Pelli jatkaa.

Katso lisätietoa tonteista:
https://www.laatumaa.fi/yritys-ja-sijoituskohteet/mikkeli-kalevankangas/ 

Ota yhteyttä:

Hannele Hynninen
tontit, toimitilat, sijoittuminen
Puh. 044 794 2217
etunimi.sukunimi@mikseimikkeli.fi

Ramin Konditoria Kahvila Oy:n Raimo Liedes (vas), Pirita Huikuri ja Isto Huikuri

Ramin Konditoria laajentaa

Mikkeliläinen Ramin Konditoria Kahvila Oy laajentaa toimintaansa. Yritys rakentaa uuden 1500 neliön leipomon Mikkelin Visulahteen.

-Tilat on jo suunniteltu ja seuraavaksi vuorossa on rakennuslupavaihe. Tavoitteenamme on päästä rakentamaan uutta leipomoa keväällä 2021. Toimintaan leipomo on määrä avata keväällä 2022, Isto ja Pirita Huikuri kertovat.

Ramin Konditoria on kasvanut tasaisesti Mikkelissä, Kouvolassa ja Kuopiossa. Noin kaksi vuotta sitten yrityksessä oli näköpiirissä, ettei nykyinen leipomokapasiteetti enää riitä.

-Nykyisissä leipomotiloissa Rokkalassa ei voida enää kasvaa. Tänä päivänä tarvitaan erityisesti kylmä- ja pakkastilaa. Kun remontit tiloissa olisivat kuitenkin pian edessä, päädyimme rakentamaan kokonaan uuden leipomon, yrityksen aikoinaan Mikkeliin tuonut Raimo Liedes kertoo.

Uudet tilat sijaitsevat Visulahdessa uuden 5-tien varressa. Tiloihin tulee noin 1000 neliön leipomotilojen lisäksi 500 neliömetrin myymälätilat.

Hahmotelma uudesta leipomosta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy
Hahmotelma uudesta leipomosta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy

Toimintaa kolmessa sukupolvessa

Liedesten leipomoperheen juuret löytyvät jo 1900-luvun alkupuoliskolta Pohjanmaan Kannuksesta. Mikkelissä toiminta alkoi vuonna 1985 Raimo Liedeksen muutettua kaupunkiin ja ostettua tuolloisen Maken Konditorian toiminnan. Nykyinen osakeyhtiö muodostettiin vuonna 1997.

-Ensimmäisessä leipomossamme Mikonkadulla oli kaksi huonetta. Minä leivoin takahuoneessa samaan aikaan, kun tyttäreni Pirita myi tuotteita etuhuoneessa, Raimo kertoo.

Nykyisin Ramin Konditorialla on 7 toimipaikkaa. Yritys on kasvanut sykleittäin noin 2-4 vuoden välein sitä mukaa, kun aiemmat ideat on saatu vakiinnutettua käytäntöön.

Konditoria toimii edelleen perheyrityksenä. Raimo ei enää tee täysiä päiviä, mutta tyttäristä Pirita toimii yrityksen toimitusjohtajana ja Jonna vastaa leipomon toiminnasta. Tuotekehitystä Raimo ja Jonna tekevät edelleen yhdessä. Lapsenlapsistakin vanhimmat ovat jo kesätöissä perheyrityksessä.

”Ollaanko myö nyt ihan hulluja”

Valmistelut uuden leipomon rakentamiseksi aloitettiin kaksi vuotta sitten.

-Osallistuimme Mikkelin kaupungin järjestämään tilaisuuteen, jossa esiteltiin Visulahden alueelle tulevia uusia tontteja ja mahdollisuuksia, Isto Huikuri kertoo.

Tästä lähti valmistelu- ja suunnitteluvaihe, joka hiljalleen konkretisoitui toteutussuunnitelmaksi.

-Meidän kokemuksemme kaupungin toiminnasta ovat positiivisia. Kaikki on mennyt toistaiseksi hyvin, niin kaupungin kuin kehitysyhtiönkin puolelta, Pirita kuvaa tähänastista etenemistä.

Ramin Konditoria hakee urakkavaiheeseen tällä hetkellä toimijoita. Paikallista osaamista on tavoitteena käyttää rakentamisessa niin paljon kuin mahdollista. Pääsuunnittelijana toimii Heikki Kirjalainen.

Leipomoprojekti olisi saattanut edetä nopeamminkin, mutta koronavuoden myötä perheyrityksessä otettiin vielä ylimääräinen aikalisä.

-Välillä on tullut mietittyä, että ollaanko myö nyt ihan hulluja, kun koronavuoden jälkeen lähdemme tällaiseen projektiin, Pirita Huikuri kertoo.

Sitten luottamus omaan tekemiseen ja osaamiseen taas voittaa: pohjatöitä onnistumisen eteen tehdään koko ajan ja yrityksellä on luja usko omiin tuotteisiinsa.

-Tuotantomme ei jatkossakaan tule olemaan prosessiteollisuutta, vaan uskomme käsityönä tehtäviin laadukkaisiin leipomotuotteisiin, Isto toteaa.

Laajennus ei vaikuta Kouvolan ja Kuopion leipomoiden toimintaan. Mikkelin Rokkalassa kahvilatoiminta jatkuu, mutta leipurit ja kondiittorit siirtyvät jatkossa työskentelemään uusiin tiloihin Visulahteen. Myös tarvetta uusille työntekijöille tulee.

Ramin Konditoria Kahvila Oy:n uuden leipomon sijainti Mikkelin Visulahdessa
Ramin Konditoria Kahvila Oy:n uuden leipomon sijainti Mikkelin Visulahdessa

Kysyntää Mikkelin ulkopuolelta

Uusiin tiloihin tulee perinteisen leipomon lisäksi myymälä sekä pieni gluteeniton leipomo esimerkiksi kakuille. Kysyntää yrityksen leipomotuotteille on alan muissa yrityksissä ja pääkaupunkiseudulla.

-Kakuillemme on jo pidemmän aikaa ollut kysyntää Mikkelin ulkopuolella, mutta tuotantomääristä ja tiloista johtuen kysyntään ei ole voitu vastata, Pirita kertoo.

Lounastarjoilun lisäksi myymälätiloissa yhteistyötä pyritään tekemään muiden paikallistuottajien kanssa tuotevalikoiman monipuolistamiseksi.

-Haluamme tarjota asiakkaillemme Suomen herkullisimman taukopaikan, kertoo moninkertaisesti palkittu kondiittorimestari Raimo.

Mikä Ramin Konditoria?

Ramin Konditoria Kahvila Oy on Mikkelissä vuonna 1997 perustettu perheyritys. Perustaja Raimo Liedes on edelleen mukana yrityksen kehitystoiminnassa. Raimon tyttäristä yrityksen toimitusjohtajana toimii Pirita Huikuri ja leipomon vastaavana Jonna Liedes. Mukana toiminnassa on myös Raimon vävy Isto Huikuri.

Vuonna 2019 yrityksen liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa. Yritys työllistää vakituisesti n. 35 henkilöä, kesätyöntekijät ja extraajat mukaan luettuna noin 50 henkilöä. Yritys toimii seitsemässä toimipisteessä Mikkelissä, Kouvolassa ja Kuopiossa.

Ihminen luonnossa

Ruuhka-Suomesta Järvi-Suomeen – täällä yrittäjä voi paremmin

Metsän takaa kajastava valo herättää Jeren ennen kelloa. Hän nousee hitaasti vuoteesta ja katselee ikkunasta levittäytyvää näkymää. Yöllä maahan satanut ensilumi kimaltelee aamuauringossa. Raollaan olevasta ikkunasta erottuu Saimaan aaltojen loiske. Maisemasta Jeren katse siirtyy puhelimen näytölle ponnahtaneeseen viestiin, ja hän puhkeaa hymyyn. “Älä pidä mitään kiirettä, me laitetaan täällä hommat käyntiin!” työkaveri kirjoittaa. Hän pudistelee päätään muistellessaan vuoden takaista aikaa, joka tuntuu nyt kuin pahalta unelta. Silloin kaikki oli vielä toisin.

Kallis ja kiireinen kaupunki uuvutti yrittäjän

Ankea joulukuun aamu vuonna 2019. Jere istuu Kehä 3:n ruuhkassa ja tuijottaa tihkusateen läpi tyhjin silmin. Toistuva puhelimen surina hukkuu takana olevan auton kiukkuiseen tööttäykseen. Jere kuulee sen vain etäisesti, sillä hän käy mielessään läpi päivän aikataulua. Yhdeksän tuntia töitä. Tunnin kotimatka iltapäivän ruuhkassa. Lapset kuudeksi harjoituksiin. Iltakin meneekin laskuja maksaessa. Jere ajattelee tammikuussa kallistuvaa asunnon yhtiövastiketta, ja ahdistus puristaa rintaa. Mistä siihenkin revitään rahat? Tytön täytyy lopettaa pianotunnit, ei siinä muu auta. “Miksi kaiken pitää olla niin kallista?” Jere miettii surullisena. 

Puhelin surisee entistä sitkeämmin. Tällä kertaa Jere vastaa. Taas yksi firman työntekijä, joka ilmoittaa ottavansa hatkat ja siirtyvänsä suuryhtiön palvelukseen korkeamman palkan perässä. Uutta työntekijää on ryhdyttävä etsimään tänään, Jere huokaa. Työpäivä venyy jälleen, ja lasten harjoitukset jäävät väliin tälläkin kertaa. Autoletka nytkähtää liikkeelle, ja Jere havahtuu uuteen tööttäykseen, tällä kertaa hänelle osoitettuun. Hän polkaisee kaasua. Sydän hakkaa. Puhelin piippaa. Ja ensimmäistä kertaa koskaan miehen mieleen juolahtaa pelottava ajatus: tätäkö loppuelämä nyt on?

Illalla uni ei tule Jeren silmään millään. Mielessä pyörivät työasiat ja arjesta selviäminen. Tavan vuoksi Jere päätyy selaamaan Facebookia. Huomio kiinnittyy vanhan opiskelukaverin postaukseen. Kaveri on muuttanut vanhaan kotitaloonsa Mikkeliin ja perustanut uuden yrityksen. Jere muistelee järven rannalla vietettyjä, huolettomia kesäiltoja ja pikkukaupungin leppoisaa tunnelmaa. Laitanpa viestiä ja kysyn, miltä elämä siellä Mikkelin suunnalla maistuu, hän päättää.

Turvallinen ja luonnonläheinen Järvi-Suomi vei voiton

Uusi omakotitalo ja järvenrantatontti kerrostalokaksion hinnalla. 15 minuutin työmatka keskustan toimistolle. Luomuvihannestila naapurissa. Turvallinen koulumatka, lähellä perhepäivähoitajan palvelut. Paikallinen kehitysyhtiö, jolta saa avun työntekijöiden löytämiseen ja kehitystukien hakemiseen yhden luukun periaatteella. Jere kuuntelee opiskelukaverin puheita epäuskoisena. Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.

“Muuttakaa tekin”, kaveri ehdottaa puhelun päätteeksi. “Lapset saa tuttuja leikkikavereita ja päästään mekin näkemään useammin. Firman pyörittäminen on täällä halvempaa, ja työntekijöitä riittää jonoksi asti.” Jere hymähtää, mihinkäs he nyt täältä. “Tulkaa edes viikonloppuna käymään”, kaveri houkuttelee. “Tänne hurauttaa parissa tunnissa.” “No tullaan sitten”, Jere myöntyy lopulta. “Vaihteluahan mekin kaivataan.”

Paikalliselta kehitysyhtiöltä tukea arjen järjestelyihin

Puoli vuotta myöhemmin perhe istuu muuttoauton kyydissä kuunnellen viitostien liikenteen tasaista huminaa. Mikkelin lähestyessä autojonot ja rekkojen jyrinä jäävät taakse. Seuraavan mutkan takaa avautuu kesäkuun auringossa kimalteleva järvi. Lapset huokaavat. Jere pysäyttää auton rauhalliselle levähdyspaikalle. Niemen takaa näkyy perheen uusi koti. Pitkästä aikaa Jeren sydämessä syttyy toivonkipinä. Täällä kaikki varmasti järjestyy. 

Muistellessaan muuttopäivää tänä joulukuisena aamuna, Jere hymähtää. Hän ei voi vieläkään uskoa, kuinka helposti kaikki järjestyi. Mikkelissä vierailun jälkeen opiskelukaveri houkutteli hänet ottamaan yhteyttä paikallisen kehitysyhtiön väkeen. Ennen kuin Jere huomasikaan, kehitysyhtiö löysi Jeren firmalle hienot, tuplasti aiempaa edullisemmat toimitilat Mikkelin keskustasta ja useampia potentiaalisia työnhakijoita haastateltavaksi. Sitoutuneiden, osaavien työntekijöiden myötä Jere on pystynyt hellittämään ohjaksista ja keskittymään perhe-elämään ja vapaa-ajan tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Jere pukeutuu, nappaa auton avaimet ja päättää käväistä vielä Kaihun kierroksella aamukävelyllä ennen työpäivän aloitusta. Astuessaan ulos hän ilokseen huomaa, että naapuri on käynyt auraamassa heidänkin talonsa pihatien. Hän huokaisee syvään ja hengittää puhdasta, raikasta talvi-ilmaa. Kyllä täällä sitten on mukava elää. 

Voisiko Mikkeli olla yrityksesi seuraava etappi? Tutustu yritysten kasvumahdollisuuksiin Mikkelissä lataamalla maksuton opas!

Kuvassa Vitrulan Composites Oy:n Mikkelin tehtaanjohtaja Sanna Hämäläinen

Vitrulan Composites kasvaa vakaasti Mikkelissä

Insinöörinkadulla sijaitseva yli sata työntekijää työllistänyt Ahlstrom-Munksjön tehdas siirtyi yrityskaupalla vuoden 2020 alussa osaksi saksalaista Vitrulan-konsernia.

Mikkelin tehtaan tuotanto on kasvanut merkittävästi sen jälkeen, ja yritys on palkannut uusia työntekijöitä.

Mikkeliläissyntyinen tehtaanjohtaja Sanna Hämäläinen ehti perehtyä tehtaan toimintaan kolmisen kuukautta ennen omistajanvaihdosta. Kun kaupan solmimishetkellä työntekijöitä oli sata, nyt heitä on noin 120. Myös liikevaihto nousee tänä vuonna reilusti edellisvuoden 30 miljoonasta eurosta.

Olemme nyt osa vanhaa saksalaista lasikuituperheyritystä, Vitrulania.

Koronavuosi on kohdellut vuosi sitten Mikkelin-tehdasta pyörittämään perustettua Vitrulan Composites Oy:tä hyvin.

”Käynnistimme tammikuussa osakeyhtiön toiminnot ja loimme oman hallintomme. Markkinoilla alkoi samaan aikaan korkea kysyntä tuotteillemme. Kysynnän puolesta tämä vuosi on ollut paras vuosi pitkästä aikaa.  Vientiin menee noin 96 prosenttia tuotteistamme. Koronasta huolimatta aina jokin kolkka maapallosta on ollut auki. Meillä on vientiä Eurooppaan, joka on suurin markkina-alue, Aasiaan ja vaikkapa Meksikoon. Energiasektori turvataan kaikissa maissa myös vaikeina aikoina, mikä on meille hyvä asia”, Hämäläinen kertoo.

Vahvaa tuotekehitystä

Mikkelissä valmistettavia lasikuitupohjaisia lujitekankaita käytetään vaikkapa tuulienergiateollisuudessa. Lasikuitulujitteita tarvitaan myös meri- ja kuljetusteollisuuden sovelluksissa ja niille on suuret markkinat Euroopassa liikenteen ja teollisuuden eri käyttötarkoituksissa.

”Olemme kehittäneet tuotteita, jotka ylipäätään mahdollistavat valtavien offshore-tuulivoimaloiden rakentamisen. Niitä ei saada valmistettua ilman kehittämiämme supervirtaustuotteita. Olemme kehityksen kärjessä kasvavalla tuulivoima-alalla, joka auttaa maailmaa vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. ”

Parisen vuotta yritys on tehnyt hiilikuitulujitteita, joiden kysyntä kasvaa sekin maailmalla kaksinumeroisin luvuin. Materiaalin avulla voidaan vaikkapa kehittää rekkojen koreista keveämpiä. Uusia sovelluskohteita odotetaan löytyvän myös rakennusteollisuudesta, kun erilaisilla verkoilla korvataan terästä.

”Meillä on tällä hetkellä noin 2000 aktiivista tuotetta. Tällaista ns. yhden luukun -yritystä ei heti löydy, jolla on näin laaja tuotevalikoima. Pystymme räätälöimään hyvin pitkälle asiakkaiden tarvitsemia tuotteita.”

Meillä on pystytty tekemään eniten hiilikuitulujitekerroksia maailmassa.

Työvoimaa tarvitaan

Kemiantekniikan diplomi-insinööriksi LUT-yliopistosta Lappeenrannasta valmistunut Hämäläinen ehti työskennellä yliopistossa seitsemän vuotta tehden tilaustutkimuksia ja opetustyötä. Kiinnostuttuaan esimiestyöstä hän työskenteli Metsä Groupissa. Lisäksi hän on toiminut EU:ssa ympäristötekniikan asiantuntijana erikoisalanaan selluteollisuuden asiat. Selluteollisuudessa 16,5 vuotta erilaisissa johtotehtävissä saivat hänet kaipaamaan uusia haasteita, ja silloin hänelle tehtiin Mikkelistä kiinnostava työtarjous.  

”Täällä Mikkelin tehtaalla on todella avoin keskustelukulttuuri, mikä on mieletön lahja organisaatiossa. On aloitetoimintaa ja turvallisuushavainnointia eli ei tarvitse alkaa kannatella tai nostaa keskustelukulttuuria, vaan sitä voi vain vahvistaa.”

Mikkelin tehtaan oma tuotekehitys on vahvaa ja nykyään myös kotimaan markkinointi hoidetaan Mikkelistä käsin. Yritys on palkannut tänä vuonna noin 20 uutta ihmistä, joista osan hallintoon. Parhaillaankin yritys etsii koneenhoitajia, logistiikan osaajia ja laitosmiestä. Yritys hyödyntää MikseiMikkelin työpaikkakampanja-alustaa, jolle voi ilmoittaa uusista työpaikoista.

”Koska tuotteidemme kysyntä kasvaa, tarvitsemme myös ensi vuonna lisää työntekijöitä. Teemme 3/5-työaikaa ja muutama kone on ollut tänä vuonna käytössä myös viikonloppuisin. Vaikka koulutamme tehtäviin, esimerkiksi tuotannossa on hyötyä mekaniikan, sähköautomaation tai tekstiiliteollisuuden kokemuksesta. Olemme tarkkoja siitä, että työergonomia on meillä kunnossa ja olemme pystyneet ehkäisemään ennakolta merkittävästi tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. ”

Haemme tälläkin hetkellä uusia työntekijöitä.

Hyvät kasvunäkymät

Mikkelin tehtaalla odotetaan, että myös ensi vuonna yritys kasvaa merkittävästi uusien asiakkuuksien kautta.

”Kasvu näkyy jo. Vitrulan Groupilla on yhteinen myyntiorganisaatio, joka on entisestään vahvistunut yrityskaupan myötä. On sellainen fiilis, että ollaan uuden äärellä. Tämä vuosi oli onnistumisten sarja, ja kapasiteetti on ollut paikoitellen täynnä. Kestävän kehityksen ratkaisuiden kysyntä kasvaa, mikä voi jopa moninkertaistaa yrityksemme tuotannon.”

Olemme konkreettisesti tukemassa kestävän kehityksen periaatteita.

Uudella omistajalla on kaksi lasikuitutuotteita valmistavaa tehdasta Saksassa ja yhdessä Mikkelin tehtaan tuotteiden kanssa muodostuu samasta yhtiöstä syntyy kattava tuotevalikoima.

”Saksalaisomistaja varmistikin yrityskauppaa tehtäessä, että täällä Mikkelissä meillä on mahdollisuus tarvittaessa myös laajentaa tällä tontilla ja sen lähellä.”

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kansikuvassa: Tehtaanjohtaja Sanna Hämäläinen Mikkelin tehtaalta

Kuljetusliike Kantola & Koramo tekee historiansa suurimman investoinnin Mikkelin Tuskuun. Kuvassa uusi logistiikkakeskus.

Kuljetusyritys investoi Mikkeliin

Seitsemällä itäsuomalaisella paikkakunnalla logistiikkaa hoitava Kuljetusliike Kantola & Koramo tekee parhaillaan historiansa suurinta investointia, kuljetusterminaalia, Mikkelin Tuskuun.

Maan suurimman valtakunnallisen yksityisen kuljetusketjun, Kaukokiidon, osana toimiva yritys jalkautui Etelä-Savoon kuusi vuotta sitten. Yritys on erikoistunut kuljettamaan yrityksille ja kuluttajille kappaletavaraa ja elintarvikkeita sekä tarjoamaan lisälogistiikkaan liittyviä palveluja. Mikkelissä yritys aloitti tehtyään liiketoimintakaupan. Terminaalitoiminta on tapahtunut tähän saakka vuokratiloissa.

”Asiakkaat ovat luottaneet meihin, ja toimintamme on kasvanut vuosittain, mikä mahdollisti terminaali-investoinnin tänne. Strategianamme on toimia omissa tiloissa pitkäjänteisesti”, toimitusjohtaja Ville Koramo kuvaa jo kolmannessa polvessa toimivaa perheyritystä.

Tuskuun on rakenteilla 5000 neliön terminaalin lisäksi 1600 neliön ulkohalli, jotta kasvavat tavaravirrat saadaan käsiteltyä sisätiloissa. Investoinnin arvo on kuusi miljoonaa euroa. Uusi terminaali on energiatehokas ja sen sähköntuotantoon on mahdollista hyödyntää aurinkoenergiaa.

Terminaalin tiloista reilu puolet jää yrityksen omaan käyttöön ja toiseen puoleen tulee elintarvikealan yhteistyökumppaneille tiloja kylmävarastoineen.

”Mikkeli on meille liikenteellisesti tärkeä, sillä se sijaitsee hyvien etäisyyksien päässä Etelä- Suomesta, ja jatkossa entistä suurempi osa autoistamme sijoittuu Mikkeliin.”

Yritys työllistää Mikkelin alueella alihankkijat mukaan lukien noin 75 ihmistä. Yrityksen periaatteena on, että kuljettajat eivät yövy autoissa. Koska Mikkelistä välimatkat etelän kaupunkeihin ovat kohtuulliset, kuljettajat ehtivät palata yöksi koteihinsa.

Yksi tärkeä lenkki investoinnin toteutumisessa oli Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, jonka asiantuntijat etsivät tonttivaihtoehtoja.

”Olemme saaneet Mikkelissä hyvän vastaanoton. MikseiMikkelin asiantuntijat ovat avanneet meille portteja ja työskentely heidän kanssaan on ollut tosi avointa ja mukavaa.”

Teksti ja kansikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Uudistuva Viitostie lisää Etelä-Savon vetovoimaa

Suuret infrahankkeet, kuten Vt 5 Mikkeli–Juva, luovat uusia mahdollisuuksia maankäytölle, kohentavat elinkeinoelämän kasvuedellytyksiä ja sujuvoittavat työ-, asiointi- ja matkailuliikennettä.

Etelä-Savon työpaikoista 65 prosenttia sijaitsee kymmenen kilometrin päässä Viitostiestä. Mikkelin seudulle on sijoittunut uuden tien välittömään läheisyyteen jo useita teollisuuden ja kaupan palveluita. Mikkelissä kehitetään Visulahden aluetta ja Juvan Vehmaalle on suunnitteilla yritysalue.

– Mikkelissä valtatie 5:n pääkohde on Visulahti. Sinne on jo sijoittunut Ponsse, ja Biltema on päättänyt rakentaa myymälän. Lisäksi on tehty tonttivarauksia, kertoo toimitusjohtaja Juha Kauppinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Kauppisen mukaan kiinnostus uuden tielinjan varrella oleviin tontteihin on lisääntynyt. Logistiikka-alan toimijoille erityisesti Visulahti ja Juvan Vehmaa ovat erinomainen sijoittumiskohde.

– Ponssen myötä odotuksia liittyy muun muassa puunkorjuuketjun yrityksiin. Varauksia on Visulahdessa jo mukavasti, mutta alue on iso ja vapaata tilaa löytyy. Liikennemäärä viitostiellä tulee ennusteiden mukaan kasvamaan. Se tuo samalla uutta asiakaspotentiaalia yrityksille, Kauppinen jatkaa.

Vaikka kiinnostus uuden tien varrella oleville tonteille on lisääntynyt, joitakin vanhan tien lähellä sijainneita yrityksiä jää myös syrjään. Kauppisen mukaan on tärkeää saada opastus kuntoon, jotta asiakkaat löytävät yritykset jatkossakin.

Itä-Suomen saavutettavuus paranee

Valtatie 5 on itäisen Suomen pääväylä, joka palvelee henkilöliikenteen lisäksi alueen talouselämää ja teollisuutta. Viitostien parantaminen on käynnissä Mikkelistä kohti Juvaa, ja tietä otetaan liikenteelle vaiheittain tämän ja ensi vuoden aikana. Kun yhteydet paranevat, tien suurin sallittu nopeus nousee sataan kilometriin tunnissa, se tarkoittaa entistä nopeampia yhteyksiä myös alueen yrityksille.

– Mikkeli–Juva-välin parantuminen on kaiken kaikkiaan merkittävä muutos. Yrityksiä kiinnostaa keskeinen sijainti Itä-Suomessa ja hyvä saavutettavuus etenkin pääkaupunkiseudulta katsoen, Juha Kauppinen sanoo.

Kuva: Väylävirasto