fbpx

KIELO-hanke esillä Itä-Suomen jätehuollon yhteistyöryhmän kokouksessa

Tähän artikkeliin on koottu terveisiä KIELO-hankkeen projektipäälliköltä Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän kokouksesta.

Teemoina kokouksessa yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteen määrän vähentäminen ja kierrätysasteen nosto

Sain kunnian edustaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:tä ja KIELO-hanketta osallistuessani Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän kokoukseen 28.11.2023 Varkaudessa. Kyseisen yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa ja valvontaa Itä-Suomessa. Sen jäseniin kuuluu Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan alueen kuntien, toiminnanharjoittajien, säätiöiden ja yhdistysten jäseniä.

Kokouksen aamupäivän osuudessa kuultiin esityksiä Ympäristöministeriöstä, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Savo-Pielisen jätelautakunnalta sekä Jäteyhtiö Jätekukko Oy:lta. Esityksissä tuotiin esille em. toimijoiden kokemuksia ja näkökulmia yhdyskuntajätemäärän vähentämiseksi. Näiden esitysten jälkeen Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristönsuojelun asiantuntija Iiro Kiukas muistutteli osanottajille mieleen mitä viime kevään kokouksessa käytiin läpi rakennus- ja purkujätteistä. Tämän jälkeen oli oma vuoroni kertoa KIELO-hankkeen tavoitteista, siinä toteutettavista toimenpiteistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Näiden alustusten jälkeen siirryimme yhteiselle lounaalle ennen iltapäivän työpajatyöskentelyä.

Taloudelliset kannustimet, hankintakriteerit ja elinkaariajattelu nousivat työpajatyöskentelyssä esiin keinoiksi edistää rakentamisen kiertotaloutta

Työpajoissa pyrittiin löytämään pienryhmissä keinoja yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteiden vähentämiseen sekä kierrätysasteen nostamiseen. Iiro ja minä vedimme työpajaa, jossa etsittiin vastauksia kysymyksiin: ”Mitkä ovat suurimmat esteet rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäytölle ja kierrättämiselle?” sekä ”Miten eri toimijat voivat edistää ko. jätteen vähentämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä?”.

Ensimmäiseen kysymykseen saatiin vastaukseksi jo aiemmin hankkeessa tunnistamiani haasteita: kiire, välinpitämättömät asenteet, arvostuksen puute vanhaan ja kestävään, liian suuret kustannukset, suunnittelemattomuus, tietämättömyys sekä uudelleenkäytön ja kierrättämisen vaatiman tilan puute. Muutama osallistuja oli onnistunut omissa yksityisissä rakennusprojekteissaan taklaamaan näitä haasteita, joka toi toivonpilkahduksen siitä, että ongelmat ovat ratkaistavissa.

Toisen kysymyksen vastauksissa korostui, että tietoisuutta uudelleenkäytöstä tulisi lisätä. Niin ikään purkuprojekteille tulisi varata enemmän aikaa, jolloin rakennusosien uudelleenkäyttöä pohdittaisiin jo aikaisemmassa vaiheessa. Tämä edesauttaisi kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja voisi lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäaika mahdollistaisi myös kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteereiden lisäämisen asiakirjoihin. Keskusteluissa nousi esille taloudellisten kannustimien tarve, sillä neitseellinen raaka-aines on liian edullista verrattuna kierrätettyyn sekä suomalaisen työn kustannukset ovat korkeat.

Työpajan tulokset vedettiin vielä yhteen koko osallistujajoukon kesken Mentimeter-kyselyn avulla, jossa äänestettiin edellä mainituista vastauksista kolme suurinta estettä. Positiivista oli, että kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteerien puuttumista ja heikkoa asennetta uudelleenkäyttöä kohtaan pidettiin pienempinä esteinä kuin suunnitelmallisuuden puutetta, korkeaa hintaa tai kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi kaikista saaduista vastauksista äänestettiin kolme tärkeintä keinoa, jotka olivat: taloudellisten kannustinten lisääminen, kiertotalouden huomioiminen hankinnoissa asettamalla toimijoille velvoitteita sekä elinkaariajattelun tuominen rakentamiseen nykyistä voimakkaammin.

Päivä päättyi Varkauden kierrätyskeskusvierailuun

Kokouksen päätteeksi kävimme vielä tutustumassa paikallisen Ekotori-kierrätyskeskuksen toimintaan. Vierailu muistutti konkreettisesti siitä, kuinka paljon eri materiaalia meillä maailmassa odottaa uutta hyödyntämiskohdetta joko sellaisenaan pienin ehostuksin tai materiaalina.

Uskon, että päivä antoi myös muille kuin minulle paljon uutta ajateltavaa ja tästä on hyvä jatkaa kiertotalouden edistämistä.

22.12.2023 Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

 

KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino- ja liikennekeskus.

Kuvassa laatoitustarvikkeita.

Kiilto Oy etsii innovaatiokokeiluun mukaan rakennusalan yrittäjiä

Suomalainen Kiilto Oy, kemianteollisuuden tuotteita vuodesta 1919 valmistanut yritys, etsii yhteistyökumppaneita kokeilemaan uutta Debonding on demand -innovaatiotaan. Innovaation avulla ikuiseksi suunniteltu liimasidos voidaan purkaa hallitusti esim. mikroaaltojen avulla tuotetulla lämmöllä.

Tämä vähentää jätteen määrää teollisuuden aloilla, joissa liimoja käytetään, kuten esimerkiksi rakentamisessa, koska materiaaleja ei tarvitse enää rikkoa niiden erottamiseksi toisistaan.

Miten tämä liittyy rakentamiseen?

Rakennusalan yrittäjille kohdistettuna tätä innovaatiota voidaan käyttää esimerkiksi laatoituksessa. Kun laatoittaessa käytetään Debonding on demand -teknologiaa saneerauslaastin joukossa, laatat voidaan purkaa ehjänä ja käyttää uudelleen jossakin toisessa käyttökohteessa.

Mitä tämä edellyttää innovaatiokokeiluun mukaan lähtevältä yritykseltä?

Vaatimuksena on, että laatoitettavaa pinta-alaa tulee olla vähintään 1,5 m² ja laatoitettava kohde on oltava mielellään kuivissa sisätiloissa, kuten keittiön välitilassa, rakennuksen pääsisäänkäynnillä tai kaivottomassa WC-tilassa. Laatoitus tulisi olla purettavissa vähintään kahden vuoden kuluessa laatoituksesta, sillä Kiilto haluaa nopeuttaa teknologian valtakunnalliseen käyttöön päätymistä nyt, eikä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua, kun laattoja halutaan seuraavan kerran vaihtaa.

Mitä yritys hyötyy kokeiluun osallistumisesta? Maksaako osallistuminen?

Kokeilu ei maksa osallistuvalle yritykselle kuin osallistumisen vaivan, sillä Kiilto Oy tarjoaa materiaalit. Mikäli kokeiluun osallistuva yritys haluaa, voidaan kokeilun onnistumisesta raportoida paikallisesti, että valtakunnallisesti Kiilto Oy:n ja KIELO-hankkeen toimesta, joka tuo yritykselle positiivista julkisuutta ja uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Kannattaa ottaa huomioon, että vuonna 2025 voimaan astuva rakennuslaki edellyttää rakennuksilta hiilijalanjälkilaskelmia, jota uudelleenkäytettävien rakennusosien käyttö pienentää. Kiillon kokeiluun osallistuminen lisää yritysten kiertotalousosaamista ja hyvin todennäköisesti myös parantaa yrityksen kilpailukykyä tulevaisuuden markkinoilla.

Miten kokeiluun voi osallistua?

Ota yhteyttä allekirjoittaneeseen, niin jutellaan lisää.

KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi, p. +358 50 3459 403 tai jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi

Monilla rakennusalan pk-yrityksillä riittää talveksi tilauksia

Vaikka valtakunnalliset uutiset kertovat karua kieltään rakennusalan suhdanteista, monilla eteläsavolaisilla pk-yrityksillä on hyvä tilauskanta.

Vuonna 2011 perustettu peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen keskittyvä Kaarirakennus Oy suhtautuu tulevaan talveen positiivisin odotuksin.

”Meillä on poikkeuksellisen hyvä tilanne tällä hetkellä sekä tulevana talvena. Yleensä emme tiedä tässä vaiheessa vuotta vielä talven työkohteita. Meillä tulee kuitenkin olemaan täystyöllisyys koko talven”, työpäällikkö Matti Paasonen kuvaa.

Lokakuun alkupuolella yritys aloitti Hotelli Vaakunan hotellihuoneiden uudistukset. Kauppakeskus Stellassa meneillään ovat S-Pankin muutostyöt ja Kauppakeskus Akseliin valmistuvat Normal-kauppaketjun tilat.

”Lisäksi meillä on meneillään useita vahinkokorjauskohteita, joissa on ollut esimerkiksi vesivahinkoja.”

Uudisrakennuskohteena yrityksellä on tällä hetkellä Reifer Oy:n teollisuushallin laajennustyö Kangasniemellä.

Korona-aikana rakennustarvikkeista oli ajoittain pulaa ja hinnatkin nousivat korkeiksi. Tällä hetkellä tilanne on jo osin tasaantunut.

”Mutta vielä on kuitenkin tarvikkeita, joiden hinnat ovat edelleen korkealla. Tällaisia ovat esimerkiksi vanerit.”

Rakennusala on perinteisesti hyvin suhdanneherkkä ja pitkään alalla olleet ovat tottuneet siihen.

”Taantumat tulee ja menee. Hyvien aikojen jälkeen tulee aina huonompia aikoja, joten suhdanteisiin on vaan osattava sopeutua. Nyt on ainakin tarjolla hyviä työntekijöitä.”

Kaarirakennus Oy kuuluu Suomen Talotekniikka -konserniin, joten se pystyy hyödyntämään oman konsernin tarjoamia LVIS-alan osaamis- ja suunnittelupalveluja. Yritys työllistää tällä hetkellä noin 24 henkilöä sekä useita alihankkijoita.

Kaarirakennus Oy:n työpäällikkö Matti Paasonen on yllättynyt, miten aikaisessa vaiheessa yrityksen tilauskirjat näyttävät täyttä ensi talveksi.

Omat asentajat tuovat lisää ketteryyttä

Itä-Suomen Keittiötukun yrittäjänä parisen vuotta toiminut Tomi Syrjäläinen on kehittänyt ja kasvattanut yrityksen liiketoimintaa uusille urille. Aiemmin keittiöihin, kylpyhuoneisiin ja muihin kodin kiintokalusteisiin erikoistunut yritys toteuttaa nyt myös remontteja asuin- ja kylpytiloihin.

Yrityksellä on myymälässään kolme suunnittelija-myyjää, jotka kuuntelevat asiakkaiden toiveet ja suunnittelevat toteutuksen. Tarvittavat kalusteet valmistetaan yrityksen omissa toimitiloissa Saimaankadulla. Kolme omaa asentajaa huolehtii siitä, että kalusteasennus ja remontit hoituvat aikataulussa ja ammattitaidolla.

”Meillä on uutta se, että olemme laajentaneet tekemistämme ja palkanneet kolme omaa asentajaa, joten pystymme nyt tarjoamaan keittiöiden lisäksi myös huoneistoremontteja ja kalusteasennuksia avaimet käteen -periaatteella.”

Nykyisellä toimintamallilla yritys pystyy reagoimaan nopeasti asiakkaiden tarpeisiin. Kun aiemmin tilaukset olivat tiedossa noin kahdeksi viikoksi eteenpäin, nyt tilauskirjat ovat täynnä yleensä kuukaudeksi kerrallaan.

”Emme tee massatuotantoa, vaan kaikki ratkaisut ovat yksilöllisiä projekteja. Etenkin remonttipuolella meillä on tälläkin hetkellä tasaisesti tekemistä.”

Viimeisen parin vuoden aikana yrityksen henkilökunnan määrä on kaksinkertaistunut viidestä kymmeneen. Samaan aikaan liikevaihto noussut noin miljoonasta noin 1,5-1,6 miljoonaan euroon.

”Liikevaihto on ollut koko ajan kasvussa ja tilausten määrä myös. Tänä vuonna liikevaihtomme kasvoi yli 40 prosentilla kesä-syyskuun välisenä aikana verrattuna edellisvuoteen. Kasvua ei ole kuitenkaan tehty tuloksen kustannuksella. Olemme voineet myös investoida tuotannossa uusiin koneisiin.”

Yrityksen myymälä ja tuotantotilat sijaitsevat Saimaankadulla, mistä löytyy noin tuhat neliötä tilaa.

Yhden miehen yrityksellä riittää toimeksiantoja

Esa Väkimies perusti oman toiminimen 15 vuotta sitten ja siirtyi vieraan palveluksesta omiin töihin. Toimex Rakennussaneerauksella onkin riittänyt töitä niin, ettei yritykseltä löydy sen paremmin verkkosivuja kuin erillistä sähköpostiakaan.

”Olen yhden miehen remonttifirma. Työt tulevat vanhojen yhteyksien perusteella tutuilta rakennuttajilta ja puskaradion kautta. Nyt näyttäisi olevan töitä kesään asti, mitä nyt keskitalvella on hetki vähän hiljaisempaa.”

Remontointiin erikoistunut Väkimies saneeraa tällä hetkellä kerrostalon saunaosastoa. Uudiskohteita hän tekee harvemmin ja ne ovat kokoluokaltaan autotallien ja ulkovarastojen tyyppisiä. Omakotitalojakin on tullut tehtyä yhteistyökumppaneiden kanssa. Eniten kuitenkin työllistävät erilaiset muutostyöt ja saneeraukset.

”Korona-aikana meno oli ihan hullua Saimaan rannoilla, kun ihmisille tehtiin ja korjattiin mökeille etätyöpisteitä. Nyt on tasaisempaa menoa ja ihmiset eivät näyttäisi teettävän paljoakaan sellaista, mitä varten täytyy ottaa lainaa.”

Väkimies arvioi, että puutavaran hinta alkaa olla jo tippunut ennen koronaa edeltäneelle tasolle, mutta etenkin pienten rakennustarvikkeiden, kuten naulojen ja ruuvien, hinnat ovat korkealla.

Uusille mahdollisille asiakkaille hän vinkkaa, että kannattaa kysellä ajoissa, mikä on työtilanne. Tammi-helmikuulle voisi vaikka vielä mahtuakin jotain toimeksiantoja.

Talotehtaiden hiljentynyt tilauskanta näkyy

Vuonna 2014 Asko Piikki perusti oman yrityksen aloittaessaan Jetta-Talo Oy:n alihankkijana. Nykyään häntä työllistää myös toinen talotehdas, Kastelli-talot Oy.

”Alkuvaiheessa tein paljon talotehtaiden kohteita. Kun talvi tulee, taloja ei rakenneta, joten olen hankkinut yksityisiä asiakkaita, jotta töitä olisi tasaisemmin. Perinteisesti hiljaista aikaa on tammikuusta huhtikuuhun.”

Piikki toteuttaa nykyään paljon korjausrakennuskohteita yksityisille asiakkailleen.

”Uudisrakentamista on vähemmän ja nekin ovat aittoja ja autotalleja. Koronatalviin verrattuna nyt näyttäisi tulevan paljon hiljaisempaa. Korkotaso vaikuttaa selvästi ihmisten päätöksentekoon. Meiltäkin siirtyi tältä talvelta iso kohde Lapista korkotason takia.”

Positiivista on, että rakennustarvikkeita on jälleen saatavissa ongelmitta, mutta hintataso on korkealla.

”Etenkin puun ja metallin hinnat ovat nyt taivaissa, vaikka kaikkea muuten onkin taas tarjolla.”

Piikki on sopeuttanut toimintaansa nykytilanteeseen niin, että ottaa pienempiäkin toimeksiantoja vastaan.

”Yleensä tähän aikaan tilauskanta on myyty maaliskuulle, mutta nyt varaudun tulevaan talveen niin, että otan vastaan pienetkin toimeksiannot.”

Alan yritykset ovat odottavalla kannalla

Kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen seuraa valtakunnallisia yritysbarometreja ja peilaa niitä maakunnan yritysten odotuksiin. Rakennusalan notkahdukset näkyvät eteläsavolaisten yritysten liiketoiminnassa tyypillisesti parin vuoden viiveellä, mutta nyt tilanne näyttäisi olevan erilainen.

”Näkymät ovat maakunnan isoille rakennusalan yrityksille nyt hankalat. Korjausrakentamista kyllä riittää. Toimistoja muutetaan moderneiksi, hotelleja ja tavarataloja remontoidaan. Iso kysymys on vaikkapa se, päätyykö osuuskauppa rakentamaan Mikkeliin uutta vai saneeraamaan.”

Iso epävarmuustekijä näyttää tällä hetkellä olevan, että uudisrakentaminen ei vedä. Maakunnan suuret rakennusliikkeet ovat perinteisesti toimineet varsin laajalla säteellä ja toteuttaneet projekteja pääkaupunkiseudulla.

”Nyt uudisrakentaminen ei oikein vedä pääkaupunkiseudullakaan. Monta investointia jarruttaa korkotaso. Taloyhtiöillä voi olla korjausrakennustarpeita, mutta niillä ei ole siihen rahkeita, jollei vakuusarvo riitä vakuuttamaan pankkeja.”

Hallitusohjelman linjaukset voivat Leinosen mukaan vaikuttaa työvoiman saatavuuteen täällä Etelä-Savossakin.

”Tälläkin hetkellä työvoiman saatavuus on ongelma. Jos aiemmin on ollut tarvetta 10 työntekijälle, nyt tarve voi olla kolme, mutta sekin jarruttaa tekemistä. Myös suunnitelmat kiristää ulkomaisen työvoiman käyttöä mietityttävät. Jos mahdollisen irtisanomisen jälkeen työntekijällä on kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ, miten se vaikuttaa sesonkityyppisillä aloilla, kuten rakennusalalla. Ja jos työntekijä kerran lähtee maasta, hänen voi olla vaikea palata”, Leinonen aprikoi.

Yritykset näyttävät olevan odottavalla kannalla. Etelä-Savon kauppakamarin tuorein talouskysely osoittaa, että liki 44 prosenttia alueen yrityksistä odottaa toimintaympäristönsä kehityksen pysyvän ennallaan, 22 % prosenttia odottaa kehityksen olevan myönteistä ja 34 prosenttia sen heikkenevän.

”Tällä hetkellä epävarmuustekijöitä on paljon ja monet pelkäävät tämänhetkistä korkotasoa. Esimerkiksi asuntokaupan ketjut ovat pitkiä ja jos alkupää ei toimi, sillä on paljon vaikutuksia. Voi olla, että ensiasunnon ostajat eivät pääse nyt ketjuun kiinni. Toisaalta voihan se olla niinkin, että varainsiirtoveron poistuminen voisi vaikka piristää asuntokauppaa täällä, jos pääkaupunkiseudulta löytyisi ihmisiä, joilla on kiinnostusta myydä asuntonsa sieltä ja muuttaa tänne.”

Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen ennakoi, että maakunnan suurten rakennusalan yritysten lähiaikojen näkymät ovat haastavat, kun uudisrakentaminen ei näytä vetävän pääkaupunkiseudullakaan.

Teksti ja henkilökuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Hirsirakennukset kiertoon Mikkelin seudulla – kehikoista maksetaan omistajille

 

Miksei Mikkeli edistää vanhojen hirsirakennusten uudelleenkäyttöä.

Etelä-Savon alueella on suuri määrä hirsirakenteisia talousrakennuksia, joiden purkamisen tarvetta ja uudelleenkäytön mahdollisuuksia selvitetään nyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimesta. Vanhat hirsirakennukset kannattaa ensisijaisesti kunnostaa ja säilyttää alkuperäisellä paikallaan niiden kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi, mutta mikäli käyttöä rakennukselle ei ole, voi rakennuksen purkamisella ja siirtämisellä pelastaa käyttökelpoiset hirsirakenteet ja niiden sisältämän rakennusperinnön.

Selvitys liittyy Miksein rakennus- ja purkujätteiden kierrätyksen ja uudelleenkäytön parantamiseen tähtäävään CityLoops-kehityshankkeeseen, jonka rahoitus tulee EU:n Horizon2020 ohjelmasta. Hanketta toteuttaa myös XAMK. Hankkeessa on jo kehitetty rakennus- ja purkumateriaalien uudelleenkäyttöön alueellinen digitaalinen markkina-alusta www.kiertoon.fi, jota koekäytetään hirsirakennuksiin liittyvässä selvityksessä.

Miksei lähetti vuonna 2021 yhteistyössä ProAgrian kanssa kyselyn Mikkelin alueen maatalousyrittäjille potentiaalisten hirsirakenteisten purkukohteiden löytämiseksi selvityksen esimerkkitapauksiksi. Asiantuntijoina ja yhteistyöyrityksinä selvitykseen ja purkutarjouksiin osallistuu neljä pilot-yritystä (yhteistiedot alla). Yritykset tekevät rakennuksen omistajalle tarjouksen rakennuksen purkamisesta, maksavat hyvityksen käyttökelpoisesta puutavarasta ja hoitavat tarvittaessa hyödyntämiskelvottoman purkujätteen kuljetuksen käsittelypaikkaan. Mikäli tarjontaa ilmenee runsaasti, yritysjoukkoa laajennetaan myös sellaisiin yrityksiin, jotka osallistuvat vain purkamiseen, mutta eivät hirsien uudelleenkäyttöön.

Selvityksessä pyritään kartoittamaan myös hirsien uudelleenkäytön kohteita ja kiinnostusta. Hirsi on luonnollinen, ekologinen ja hoidettuna kestävä ja pitkäikäinen rakennusmateriaali, jonka uudelleenkäytöllä edistetään kulttuurihistoriallisia arvoja. Hirsirakennusten säilyttämisellä pidetään myös yllä hirsien sisältämiä hiilivarastoja.

 

Yhteyshenkilöt:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja: p. 050 409 7832, raimo.lilja@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kehityspäällikkö Kimmo Haapea, p. 0440 361 613. kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

 

Yhteistyöyritykset:

Hirsirakennukset V. Sairanen: Vesa Sairanen p. 040 594 6995, v.sairanen@hirsirakennukset.net

ICT & Perinnerakentaja Tmi, Harri Hokkanen: p. 040 504 4428, harrihok@gmail.com

Mikkelin Rakennus ja Saneeraus Oy, Aki Kinnunen: p. 050 432 0915, aki.kinnunen@mrsoy.fi

Poklossi Oy, Tom Polamo: p. 050 30 31 612, tom.polamo@poklossi.fi

 

Kiinnostuitko? Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä:

[contact-form-7 404 "Not Found"]