fbpx
Salissa penkkiriveilla yleisöä ja edessä kolme miestä ison näyttöpäätteen vieressä.

Nordic Generationin aurinkovoimahanke kiinnosti Suursuon lähialueen asukkaita

Tuuli- ja aurinkovoimayhtiö Nordic Generation Oy esitteli Suursuon aurinkovoimahanketta lähialueen asukkaille. Punaisen Piipun kievariin Vehmaskylään 25.4. oli saapunut lähes kolmisenkymmentä lähialueen asukasta, osa etäyhteyden kautta.

Nordic Generation Oy suunnittelee Mikkelin Suursuon alueelle modernia jopa 240 hehtaarin laajuista aurinkovoimapuistoa. Hanke sijoittuu pääosin Mikkelin kaupungilta vuokrattavalle maa-alueelle.

Tilaisuudessa esiteltiin hanketta kehittävä yhtiö, tämänhetkinen hankesuunnitelma sekä käytiin keskustelua hankkeesta ja vastattiin yleisön kysymyksiin.  Nordic Generationista esittäytymässä olivat toimitusjohtaja Marko Salmela sekä projektipäälliköt Markus Nihtinen ja Riku Kemppainen.

Hankkeessa on parhaillaan meneillään luontoselvitykset sekä tekninen suunnittelu. Lopullinen aurinkovoimalan alue ja sähkönsiirtojohdon linjaus tarkentuvat suunnittelun edetessä.

Alueen asukkaiden kysymykset liittyivät muun muassa hankkeen mahdollisista vaikutukset vesistöön, tiestön käyttöön ja kuntoon sekä luontoarvoihin ja eläinten reitteihin.

Keskustelussa nousi esille myös aurinkovoimalan rakentamisen ja ylläpidon tarjoama työ paikallisille yrityksille ja yrittäjille sekä elinvoiman kehittyminen Mikkelin alueella.

Kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs kertoi kaupungin vuokraavan alueen 45 vuoden vuokra-ajalla. Maanvuokrasopimukseen sisältyy ennallistamisvakuus, joka varmistetaan aurinkovoimalan purkaminen ja alueen ennallistaminen toiminnan päätyttyä.

Hanketta on kehitetty yhteistyössä Nordic Generation Oy:n, Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa.

Alue sijaitsee noin 20 km koilliseen Mikkelin keskustasta ja on suurimmaksi osaksi vanhaa turvepeltoa. Hankealue on kokonaisuudessaan n. 240 hehtaaria, mutta aurinkopaneelit sijoittuvat tämän hetken suunnitelmien mukaan noin 120 hehtaarin alueelle.

Keltaliivinen maastoasuinen mies pipo päässä, taustalla rakennus

MPK:n toimijoiden ensimmäinen dronehälytysryhmä aloittaa Mikkelissä

Suomen Lentopelastusseura (SLPS) koulutti Mikkelin lentoasemalla tammikuun viimeisenä viikonloppuna ensimmäistä Maanpuolustuskoulutus MPK:n toimijoista koostuvaa dronehälytysryhmää kadonneiden etsintää varten. Ryhmän vuonna 2021 varainkeruulla aloitettu hanke saa jatkoa.

Maanpuolustuskoulutus MPK on Suomen kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja, jonka tehtävät määritellään laissa vapaehtoisesta maanpuolustuksesta. MPK:n toimintaa ohjaa ja valvoo puolustusministeriö.

Dronehälytysryhmän taustalla on tiivis alueen reserviläisten yhteistyö, jossa on mukana noin 2000 järjestöjen jäsentä. Lentopelastusseura koordinoi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun, Vapepan, tukea viranomaisille etsittäessä kadonneita henkilöitä ilmasta käsin.

Dronehälytysryhmän käynnistämiseksi perustettiin vuonna 2022 yleishyödyllinen Saimaan Drone Oy. Se toimii reserviläisten droneoperaattorina, vastaa koulutuksesta, yhteistyöstä viranomaisten ja sähköyhtiön kanssa sekä tekee varainhankintaa.  Laajaan yhteistyöverkostoon kuuluvat maanpuolustusjärjestöjen, MPK:n ja viranomaisten lisäksi muun muassa ProAgria Etelä-Savo, MTK Etelä-Savo sekä eteläsavolaisia yrityksiä.

”Alkuvaiheessa keskiössä on kadonneiden ihmisten etsintä ja poliisiviranomaisten tukeminen etsintätilanteissa. Tulevaisuudessa apua voivat saada myös pelastusviranomaiset pitkäkestoisissa tehtävissä, kuten tulipaloissa, suuronnettomuuksissa, metsäpaloissa ja vesistöjen öljyvahingoissa”, Saimaan Drone Oy:n toimitusjohtaja Jussi Saarinen kuvaa.

Dronehälytysryhmä voi jatkossa olla sähköyhtiöiden apuna laajoissa vikatilanteissa, kuten myrskyissä tai tykkylumiaikoina. Ryhmä voi myös tukea vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoituksia ja avustaa drone-laitteiden käyttäjäkoulutuksessa. Poikkeusoloissa ryhmän on mahdollista tukea myös paikallispuolustusta.

Mikkelistä MPK:n Droneosaamiskeskus

Meneillään olevaan ensimmäiseen hankkeeseen osallistuvat MPK:n dronehälytysryhmäläiset suorittivat Lentopelastusseuran koulutuksen teoriakokeen marraskuussa. Tammikuun viimeisenä viikonloppuna 11 koulutettavaa opiskeli ensin teoriaa kaksi päivää Mikkelin lentoasemalla ja teki kolmantena päivänä harjoituslentoja lentoaseman maastossa.

Heitä koulutti kaksi kokenutta kouluttajaa. Toinen heistä oli Suomen Lentopelastusseuran valmiuspäällikkö Arto Kupiainen. Sunnuntain harjoitustehtävänä oli paikallistaa Mikkelissä pankin ryöstäneet, mahdollisesti maastoon piiloutuneet henkilöt ja heidän käyttämänsä ajoneuvo.

”Tyypillisesti etsimme harvaan asutuille seuduille kadonneita ihmisiä. Meillä on vakioitu koulutusmenetelmä. Koulutettavat suorittavat kuukauden aikana ensin teoriaosan tehtävät ja kun ne on läpäisty, he voivat osallistua maa- ja lentokoulutustapahtumaan. Meillä on Lentopelastusseurassa käytössä kolmenlaisia ilma-aluksia: lentokoneita (LEKO), moottoroituja varjoliitimiä (MOVA) ja miehittämättömiä ilma-aluksia järjestelmineen (UAS).”

Kupiainen arvioi, että Mikkeliin perustetaan heti helmikuun alussa Lentopelastusseuran UAS 403 Mikkeli -dronehälytysryhmä, joka voi tukea poliisia ja jatkossa myös pelastusviranomaisia.

”Meillä on ollut seurassa UAS-toimintaa kuusi vuotta. Toimimme aina viranomaisten tilauksesta, ja poliisin etsintätehtävät ovat selkeitä. Parhaillaan täsmennetään, mihin pelastustoimen tehtäviin vapaaehtoisia voi käyttää. Vapaaehtoisryhmien vasteaika on tyypillisesti 1-2 tuntia.”

Useita vuosia Lentopelastusseuran vapaaehtoisryhmiä kouluttanut Kupiainen on miehittämättömien ilma-alusten osalta toiminut tähän saakka SLPS:n jäsenyhdistyksen, Suomen Dronepelastajat ry:n, kanssa.

”Mikkelissä on nyt koulutuksessa MPK-taustainen droneporukka, joka täydentää aiempaa hälytysryhmäverkostoa.”

Koulutettavalla ryhmällä on käytössään sotilasilmailua varten kehitetty keskiraskas, miehittämätön drone, kotimaista tuotantoa oleva SkyDrone 7, jonka lentoaika on noin tunnin. Ryhmällä on käytössään myös komentopaikka, auto, jossa voi työskennellä neljä henkilöä ja jossa toimii riittävä tietoliikenneverkko.

”Mikkelin Maanpuolustuskoulutus MPK:n Droneosaamiskeskuksen erityisosaamisalue on keskiraskaissa ja raskaissa droneissa. Tulevaisuudessa MPK:n Droneosaamiskeskus voi kouluttaa dronen lennätystä varautumis- ja turvallisuuskoulutuksena (VARTU) ja sotilaallista valmiutta palvelevana koulutuksena (SOTVA)”, Jussi Saarinen kuvaa.

VARTU-koulutus on siviili-ilmailua ja SOTVA-koulutus taas sotilasilmailua, jossa reserviläiset kouluttavat osaavaa reserviä Puolustusvoimien tarpeisiin.

Kaksivaiheinen kehityshanke meneillään

Kehitystyötä tehdään kahden hankkeen avulla. Eteläsavolaisten koulutushankkeen ensimmäisen vaiheen toteutukseen tarvittiin rahoitusta noin 200 000 euroa. Koulutuksen toteutti Suomen Lentopelastusseura. Hankerahoitusta saatiin muun muassa Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä, useilta muilta säätiöiltä ja yhdistyksiltä, maapuolustusjärjestöiltä ja maakunnan kahdelta Leader-ryhmältä.

”Toiminnan tavoitehan on lisätä turvallisuutta maaseudulla ja varmistaa muun muassa sähköyhtiöiden toimintaa”, Saarinen muistuttaa.

Kehityshankkeen toisessa vaiheessa tavoitteena on hankkia yli 10 kilometrin etäisyyteen lentävä drone ja lämpökamera, joiden arvioidaan olevan jopa suorituskykyisempiä kuin mitä viranomaiskäytössä on tällä hetkellä.

Lentoaikaa virolaisvalmisteisella kiinteäsiipisellä Threod Systemsin EOS-dronella on enintään noin kolmisen tuntia, nopeutta sillä voi olla jopa 100 kilometriä tunnissa ja kantamaa 50 kilometriä. Tämäntyyppisellä, lämpökameralla varustetulla dronella voidaan havaita etsittävä ihminen jopa yli 10 kilometrin päästä.

Jatkohankkeen arvioidaan toteutuvan tänä vuonna tai viimeistään vuonna 2025. Rahoitusta tarvitaan noin 230 000 euroa. Merkittävä osasta rahoitusta on jo kasassa. Myönteisiä rahoituspäätöksiä on muun muassa Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä ja Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä. Lisäksi odotetaan päätöksiä viime vuoden lopulla jätettyihin rahoitusanomuksiin.

”Tämä on maakunnallinen ja käytännössä myös valtakunnallinen hanke, jolla luodaan uudentyyppinen asiantuntijaympäristö. Kehitystyössä on mukana viisi pääkouluttajaa ja hyvin laaja, eri alojen asiantuntijoista koostuva ryhmä”, Saarinen sanoo.

Mikkelin lentoasema kehittyy vaihe kerrallaan

Eteläsavolaisen dronehälytysryhmän kotipaikkana toimii Mikkelin lentoasema, joka saa näin uuden käyttäjäryhmän palveluille.

”Mikkelin lentoaseman ilmatila ja sitä ympäröivä maasto teineen tukee harjoitusalueiden muodostamista miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten koulutuslentotoimintaan”, lentoaseman päällikkönä kolmisen vuotta toiminut Sami Kahilakoski kuvaa.

Viimeksi reittiliikennettä lennettiin Mikkelistä vuonna 2005. Mikkelin lentoasemalla on tehty viime aikoina toimia, joiden myötä lentoasema käytettävyys vastaa EU:n nykyisiä tiukkoja vaatimuksia.

”Yksi ns. esteasioista on ollut lentoaseman ympärillä ollut tiheä puusto. Olemme kaataneet nyt 10 hehtaarilta puuston, joten kenttää on siltä osin mahdollisuus alkaa käyttää. Satunnaisia tilauslentoja meillä on ollut yksi kuukaudessa. Pyrimme parantamaan nyt useilla toimilla lentoaseman toimivuutta ja lisäämme käytettävyyttä, jotta tänne saadaan erilaisia käyttäjäryhmiä. Se edellyttää myös tiedotusta siitä, että tänne voi lentää ja että täällä on käytössä ammattiliikenteeseen soveltuva lentoasema.”

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy koordinoi parhaillaan Keula kohti Mikkeliä -kehityshanketta, joka tuotteistaa yhdessä tilauslento-operaattoreiden kanssa lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle. Pidemmän aikavälin tavoitteena on pyrkiä aloittamaan säännöllinen liikenne.  Tärkeä osa kehitystyötä on hyödyntää lentoasemaa koulutusympäristönä miehittämättömälle ilmailulle.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kuvatekstit:

Saimaan Drone Oy:n Jussi Saarinen kuvaa, että eteläsavolaisten reserviläisten koulutushankkeet luovat maakuntaan uudentyyppisen asiantuntijaympäristön.

Mikkelin lentoaseman ilmatila ja ympäröivä maasto tukevat miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten koulutuslentotoimintaa, lentoaseman päällikkö Sami Kahilakoski sanoo.

Suomen lentopelastusseuran valmiuspäällikkö Arto Kupiainen muistuttaa, että eteläsavolaisen MPK-taustaisen dronehälytysryhmän koulutus vastaa tarpeeseen tukea viranomaisia.

aurinkopaneleiden edessä nainen kypärä päässään työskentelee tietokoneella

Nordic Generation Oy vuokraa aurinkovoima-alueen Mikkelin kaupungilta

Aurinkovoimalainvestointi etenee Mikkelissä: Nordic Generation Oy vuokraa aurinkovoima-alueen Mikkelin kaupungilta. Vuokrattava alue mahdollistaa jopa 100 MW:n voimalan rakentamisen. Suursuon alueelle Vehmaskylään suunnitteilla oleva voimala voisi tuottaa sähköä jo vuonna 2026.

Mikkelin kaupunki ja Nordic Generation Oy tekevät maanvuokraussopimuksen, mikä mahdollistaa mittavan aurinkoenergiainvestoinnin toteuttamisen. Kaupunki on tehnyt maanvuokraamisesta viranhaltijapäätöksen. Osapuolet allekirjoittavat vuokrasopimuksen vuokraamispäätöksen valitusajan umpeuduttua.

Aurinkovoimalalle kaupungilta vuokrattava alue on lähes 130 hehtaaria. Vuokra-alue sijoittuu Mikkelin kaupungin omistamalle maalle Vehmaskylässä, kaupungin keskustasta noin 18 kilometriä koilliseen.

Nordic Generation Oy:n toimitusjohtaja Marko Salmela kertoo, että Mikkelin Suursuon alueelle suunnitteilla oleva voimala voisi tuottaa sähköä jo vuonna 2026. Nyt esisuunnitteluvaiheessa selvitetään, miten aurinkopaneeliratkaisut toteutetaan. Samalla laaditaan luvituksessa tarvittavia ympäristö- ja luontoselvityksiä.

– Vuokrattava alue mahdollistaa jopa 100 MW:n voimalan rakentamisen. Hankkeen lopullinen laajuus tarkentuu suunnittelun edetessä. Olemme kiinnostuneita vuokraamaan myös lisää alueita muilta maanomistajilta. Sähkönsiirtokapasiteettia alueelta löytyy, sillä Fingridin siirtoverkko ja Visulahden sähköasema sijaitsevat suhteellisen lähellä, Salmela kertoo.

– Mikkelin kaupunki vuokraa alueen 45 vuodeksi. Vuokrattu alue sijaitsee osin ojitetulla suoalueella, ja kaupunki on arvioinut alueen merkityksen metsätalouden kannalta vähäiseksi, kuvaa kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.

Useampia aurinkovoimahankkeita on käynnistynyt sen jälkeen, kun soveltuvia maa-alueita kartoitettiin Mikkelissä noin vuosi sitten. Mikkelin kaupungin kehitysyhtiö Miksei Oy on ollut mukana selvittämässä aurinkovoimalle soveltuvia alueita, markkinoinut alueita aurinkovoimayhtiöille ja vienyt asioita eteenpäin yhtiöiden kanssa.

– Hankkeen myötä Mikkelin alueen rooli kasvaa valtakunnallisesti merkittävänä aurinkoenergian tuottajana ja auttaa uuden sähköintensiviisen toiminnan sijoittumista tänne, kertoo ohjelmajohtaja Jussi Heinimö kehitysyhtiö Mikseistä.

Mikkelin seudulla on runsaasti aurinkovoiman tuotantoon sopivia alueita. Kaupungin läpi kulkeva Fingridin kantaverkko mahdollistaa aurinkovoimaloiden ja muun sähköintensiivisen toiminnan liitettävyyden sähköverkkoihin.

Lisätiedot

Marko Salmela, toimitusjohtaja
Nordic Generation Oy
Puh. 0400 164 981
marko.salmela@nordicgeneration.com

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja
Mikkelin kaupunki
Puh. 040 129 5152
topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 040 5440 936
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Nordic Generation Oy on vuonna 2022 suomalainen yhtiö, joka keskittyy tuuli- ja aurinkoenergiahankkeiden suunnitteluun ja projektirakentamiseen. Nordic Generation Oy on perustanut hanketta varten erillisen yhtiön, Mikkeli S SPC Oy:n, jonka kotipaikka on Mikkeli.

Nordic Generation Oy:n omistaa englantilainen Nordic Generation Limited, joka tekee yhteistyötä Octopus Energy Generationin kanssa. Octopus on yksi suurimmista eurooppalaisista uusiutuvaan energiaan sijoittavista yhtiöistä.

Nordic Generation on keskittynyt toimimaan Suomen markkinoilla. Suomessa yrityksellä on ollut tuulipuistohankkeita vuodesta 2021. Yrityksen tavoite on investoida uusiutuvaan energiaan niin, että se hyödyttää vastuullisia kuluttajia, yhteisöjä ja sijoittajia sekä parantaa elinympäristön tilaa.

Lue lisää: nordicgeneration.com

Kuva: Nordic Generation Oy:n Suursuon aurinkovoimahankkeen sijainti. (Lähde: Mikkelin kaupunki)

Kartta: Kaupungin maaomaisuus Suursuon alueella merkitty vaalean vihreällä, Nordic Generation Oy:lle (Mikkeli S SPC Oy) vuokrattavat alueet merkitty sinivihreällä alueella. (Lähde: Mikkelin kaupunki)

Mölnlycke Healthcare Oy palkittiin vuoden 2023 Mikkelin kaupungin yrityspalkinnolla

Mikkelin kaupungin vuoden 2023 yrityspalkinto on myönnetty haavanhoitotuotteita valmistavalle Mölnlycke Healthcare Oy:lle. Yrityksen edustajat vastaanottivat palkinnon Etelä-Savon yrittäjägaalassa Savonlinnassa 20.1.2024.

Mikkelin tehtaanjohtaja Timo Saahko on kiitollinen Mölnlyckelle tulleesta huomiosta. Mikkelin tehdas on alueella suuri ja tärkeä työllistäjä.

– Tiedämme, että olemme yksi merkittävistä työnantajista Mikkelissä. Teemme paljon yhteistyötä Mikkelin kaupungin kanssa, olemme myös kiinteistökehitysyhtiö Naistingin vuokralainen. Yhteistyö on erittäin hyvää, kaupunki tukee kasvuamme ja investointejamme. Meillä on yhteistyötä myös paikallisten oppilaitosten kanssa. Parhaillaan Esedun kanssa on suunnitteilla prosessiteollisuuden oppisopimuskoulutukset uusille ja nykyisille työntekijöillemme. Kasvu-Esedun kanssa toteutimme syksyn aikana rekrykoulutuksen maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työllistämiseksi, Timo Saahko kertoo.

Mölnlycken Mikkelin tehtaan historia Pursialassa ulottuu 1970-luvulle. Saahko aloitti tehtaanjohtajana vuonna 2016.

– Kun tulin taloon, henkilöstöä oli alle 400. Nyt meitä on noin 600. Viime kesänä meitä oli 700, kun joukossamme oli kesätyöntekijät. Palkkaamme nytkin tulevalle kesälle 80–100 kesätyöntekijää. Tarvitsemme siis nuoria ja innokkaita työntekijöitä! Tuotannon työntekijöiden haku on auki 6. helmikuuta asti. Toimistopuolen ja työnjohdon tehtävät tulevat hakuun hieman myöhemmin.

Kuudestasadasta työntekijästä noin 520 työskentelee tehtaan tuotannossa, loput ovat johto- ja asiantuntijatehtävissä. Tehdas pyörii vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä. Tehtaan liikevaihto on vuositasolla noin 165 miljoonaa euroa.

– Viime vuonna Mikkelin tehtaalla tehtiin 316 miljoonaa haavanhoitotuotetta, mikä tarkoittaa, että maailmanlaajuisesti Mikkelissä valmistettuja haavanhoitotuotteita käytetään joka ikinen sekunti 9–10 kappaletta. Olemme alallamme globaali markkinajohtaja – ja oikeastaan Mikkelin tehdas on konsernin lippulaivatehdas, Saahko sanoo.

Mikkelin tehdas kuuluu haavanhoidon liiketoiminta-alueeseen. Mölnlyckellä on yhteensä neljätoista tehdasta, joista viisi valmistaa haavanhoitotuotteita. Haavanhoitotuotteiden lisäksi Mölnlycken maailmanlaajuiseen tuotantoon kuuluu myös leikkaussaliratkaisut, leikkaussalikäsineet ja antiseptiset tuotteet.

Mikkelistä pakatut ja steriloidut haavanhoitotuotteet lähetetään jakelukeskuksiin, joiden kautta tuotteet lähetetään loppuasiakkaille, esimerkiksi sairaaloille ja apteekeille. Suurin markkina-alue on Eurooppa, mutta tuotteita myydään paljon myös Yhdysvalloissa ja Aasiassa.

– Tehtävänämme on vapauttaa terveydenhuollon asiakkaat ja ammattilaiset haavojen tuomasta taakasta. Valmistamme maailman parhaat haavanhoitotuotteet parantaaksemme ihmisten elämänlaatua. Yhteisenä visionamme on kehittää Mikkelin tehtaasta maailman toimivin tehdas, Saahko sanoo.

Henkilöstö on vahvasti mukana kehittämistyössä ja ideoinnissa

Tehtaan toimivuuteen liittyy vahvasti henkilöstön osaaminen, työturvallisuus, psykologinen turvallisuus ja työhyvinvointi. Edellä mainittuihin seikkoihin onkin Mölnlyckellä panostettu erityisen paljon tuotantopäällikkö Hanna Hämäläisen mukaan.

– Jatkuva kehittäminen ja oppiminen on meille tärkeä ja yhteinen juttu. Se ei ole vain johdon juttu, vaan koko henkilöstöllä on mahdollisuus tuunata omaa työtään ja tehdä kehitysideoita, Hämäläinen kertoo.

Saahko lisää, että tärkeitä asioita työntekijöiden hyvinvoinnin lisäksi ovat jatkuva kehittäminen, uudistuminen, vastuullisuus ja hiilijalanjäljen vähentäminen.

– Mikkelin tehtaan tärkeimmät menestystekijät ovat henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi. Me haluamme yhdessä koko organisaatiomme kanssa kehittää toimintaamme kohti huomisen haasteita, Timo Saahko kertoo.

Tehtaasta huokuukin hyvä tunnelma. Turvallisuus, hyvinvointi ja reilu meininki säteilevät, kun Saahko astelee pitkin toimistorakennuksen tai tuotantopuolen käytäviä ja tervehtii jokaista vastaantulijaa. Mölnlyckellä kaikki ovat yhtä perhettä. Jokainen heistä tekee merkityksellistä ja tärkeää työtä.

– Olemme pitkäjänteisesti ja systemaattisesti panostaneet siihen, että kehitämme yhdessä tiimejä ja henkilöiden osaamista. Otamme kaikki mukaan, joten kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Olemme monessa asiassa todella hyviä, mutta emme voi pysähtyä. Meidän täytyy myös jatkuvasti kehittää asioita, jotta pysymme kilpailussa mukana, Saahko sanoo.

Vuonna 2020 Mikkelin tehtaalla lanseerattiin ideoiden kerääminen. Jokaisella työntekijällä on ollut mahdollisuus esittää ideoita, miten toimintaa kehitetään ja miten työpaikasta saadaan entistä parempi.

– Ideoita työntekijöiltä on tullut noin viisi tuhatta. Niistä yli 60 prosenttia on jo toteutettu. Kehittäminen ja ideointi ei ole vain johdon tai keskijohdon asia, vaan kaikkien, Saahko painottaa.

Ihmislähtöiseen johtamiseen kuuluu myös se, että vuonna 2019 tehtaalla aloitettiin tunneilmaston johtaminen. Saahko muistuttaakin, että tunteet ovat aina läsnä elämässä, myös työpaikalla.

– Seuraamme tarkasti ihmisten tuntemuksia. Haluamme, että meille tullaan töihin hyvällä fiiliksellä. Olen henkilöstölle monesti sanonut, että kun olen työskennellyt Saksassa, Kiinassa, Puolassa ja Britanniassa, olen nähnyt miten eri kulttuureissa ihmiset toimivat. Väitän, että Mikkelissä organisaation ja henkilökunnan vastuunotto ja kehittämishalu on todella vahvaa. En ole missään muualla sellaista nähnyt urani aikana. Meillä on mahtava juttu täällä Mikkelissä!

Investointien myötä Mikkelin tehdas nostaa merkitystään edelleen

Mölnycken Mikkelin tehtaan tulevaisuutta rakennetaan kovaa vauhtia. Syksyllä 2023 alkoi yhteensä 44 miljoonan euron investointi, joka kattaa kolme merkittävää muutosta: Valmistuksen kyljessä toimivan tuotteiden sterilointiyksikön laajenemisen, toimisto- ja sosiaalitilojen lisäämisen sekä valmistuskapasiteetin ja tuotantolinjojen kasvattamisen.

Steriloinnin laajennus valmistuu ensi vuoden lopussa muiden tilojen kanssa. Uudet konelinjat ovat toiminnassa vuoden 2026 alussa.

– Sterilointikapasiteettimme on tällä hetkellä noin 28 000 lavaa vuositasolla. Tällä hetkellä olemme Suomen suurin sterilointiyksikkö. Investoinnin myötä nostamme kapasiteetin noin 57 000 lavaan. Tuotannon puolella tulemme panostamaan automaation lisääntymiseen, mutta uudet konelinjat vaativat varmasti uusia työntekijöitä tehtaalle, Saahko kertoo.

***

Mikkelin kaupungin yrityspalkinto on perinteinen kaupunginhallituksen osoittama tunnustus Mikkelissä toimivalle yritykselle. Myönnettäessä palkinto yritykselle suoritetaan arviointi muun muassa seuraavien seikkojen perusteella:

  • yrityksen toiminnan kannattavuus
  • yrityksen toiminta- ajatus ja tuoteideat
  • yrityksen toiminnan jatkuva, pitkäjänteinen kehitys
  • yrityksen tarjoamat työpaikat ja niiden pysyvyys
  • markkina-alueen laajuus
  • merkitys myönteisen Mikkeli-kuvan kehittymiselle

Mölnlycke Healthcare Oy kuuluu Mölnlycke-konserniin, joka on yksi maailman johtavista lääketieteellisiä tuotteita ja ratkaisuja toimittavista yrityksistä. Pääkonttori sijaitsee Ruotsin Göteborgissa. Yhtiön haavanhoitotuotteita valmistava Pursialan tehdas täytti 50 vuotta vuonna 2020. Yrityksen tärkein tavoite on parantaa terveydenhuollon toimintaa ympäri maailmaa: tuotekehitykseen panostetaan jatkuvasti ja uusia tapoja kehittyä etsitään. Viime vuosina yritys on kiinnittänyt erityistä huomiota ympäristökuormituksen pienentämiseen muun muassa etsimällä aktiivisesti keinoja sivuvirtojensa uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

Yritys on yksi Mikkelin suurimpia työllistäjiä. Samaan aikaan yhtiö on panostanut ja panostaa työilmapiiriin ja henkilöstön hyvinvointiin merkittävästi. Lähes koko tuotanto menee vientiin. Kansainvälisestä toiminnasta huolimatta yrityksen kotipaikka on pysynyt Mikkelissä ja Mikkeliin investoidaan koko ajan lisää.

Kuva: Mikko Mäkeläinen, Mikkelin kaupunki.

Metatavu Oy on voittanut Vuoden 2023 edelläkävijä -yrityspalkinnon

Ohjelmistoyritys Metatavu Oy on voittanut Vuoden 2023 edelläkävijä -yrityspalkinnon.

Palkinnon myöntänyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy perustelee valintaa yrityksen poikkeuksellisella kyvyllä muotoilla teknologiaa asiakkaiden todellisiin liiketoiminnan tarpeisiin, pitkäaikaisella kannattavalla kasvulla ja panostuksilla kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen. Metatavun edustajat vastaanottivat palkinnon Etelä-Savon yrittäjägaalassa 20.1.2024 Savonlinnassa.

Vuoden 2023 edelläkävijä -yrityspalkinnon voittaneen Metatavun toimitusjohtaja Mikko Lammen ja kaupallinen johtaja Jere Lauhan mukaan palkinto oli positiivinen yllätys.

Yrityksellä menee vahvasti, asiakkuudet ovat poikkeuksetta pitkäikäisiä ja sitoutuneella henkilökunnalla on riittänyt töitä. Metatavulla pidetty huolta aktiivisesta myynnistä ja liikevaihto on kasvanut 50-80 prosenttia vuosittain.

Kasvun kirittäjänä oli maakunnan kasvurahastolta eli Etelä-Savon kasvupääomarahastolta vuonna 2021 saatu sijoitus. Se mahdollisti softayrityksen liiketoiminnan kehittämisen ja lisärekrytoinnit. Nyt yhtiö työllistää kaksikymmentä asiantuntijaa.

– Muutamaan kertaan ollaan nahka luotu, kun on muovauduttu ohjelmistokonsultointia tekevästä yrityksestä asiakkaan teknologia-, design- ja palvelumuotoilukumppaniksi. Tämä muutos on ollut yksi iso menestystekijä Metatavun kasvutarinassa, kuvaa Mikko Lampi.

Asiakastyytyväisyys on pysynyt korkealla. Viimeisen kahden vuoden ajalta NPS tulos 89 on ohjelmistoalalle poikkeuksellinen.

– Aivan kuten kuluttajille myös B2B-liiketoiminnassa tarvitaan hyvin muotoiltuja käyttöliittymiä, joita on intuitiivisesti helppo käyttää. Olemmekin saaneet kiitosta siitä, että pystymme ymmärtämään asiakkaan tarpeita ja koodaamaan ne fiksuiksi järjestelmiksi. Tämä sitten näkyy suoraan asiakkaan liiketoiminnassa esimerkiksi työintona tai työn sujuvoitumisena , kertoo Mikko Lampi.

Kannattavan kasvun salaisuus on tehdä asiat oikein 

Konsulttiliiketoiminnassa myydään osaamista ja aikaa, joten kasvu on tapahtunut orgaanisesti tulorahoituksella. Yrityksen valitsema Software-as-a-Service -toimintamalli ja avoimeen lähdekoodiin perustuva teknologia ovat lähtökohtaisesti reiluja.

– Vuonna 2016 perustetusta yrityksestä on ehdottomasti tallella alkuperäinen reilu arvomaailma. Se perustuu kestävään tietoyhteiskuntaan, jossa asiakas omistaa järjestelmän ja voi siten saada softasta lisää kilpailukykyä, kuvaa Jere Lauha.

Metatavu on valittu Great Place to Work top10 joukkoon. Henkilöstönsä arvostama yritys kasvaa 15 prosentin tahtia myös nykyisessä tiukassa taloustilanteissa. Yhtiö vaikuttaa yhteiskunnallisesti ja on mukana Kauppakamarin toiminnassa.

– Haluamme parantaa koko alueen vetovoimaa, joka puolestaan auttaa meitä rekrytoinneissa. Myös koulutusyhteistyö hanketoimijoiden kanssa lisää pitkällä aikavälillä Mikkelin elinvoimaisuutta, kertoo Mikko Lampi.

Koko tietoyhteiskunnan avoimuutta Metatavu on kehittänyt Suomen avointen tietojärjestelmien keskuksen kautta, jotta muun muassa henkilödatan eettinen käsittely muuttuisi parempaan suuntaan. Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat paitsi tärkeitä arvoja, ne näkyvät konkreettisesti yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa.

Lisätietoja

Mikko Lampi, Metatavu Oy, toimitusjohtaja, puh. 050 3211 859, mikko.lampi@metatavu.fi

Jere Lauha, Metatavu Oy, kaupallinen johtaja, puh. 044 290 9201, jere.lauha@metatavu.fi

Timo Paakki, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, toimitusjohtaja, puh. 040 809 1627, timo.paakki@mikseimikkeli.fi

Metatavu Oy on vuonna 2016 perustettu räätälöityihin ratkaisuihin ja avoimeen lähdekoodiin erikoistunut softatalo. Yrityksen liikevaihto vuonna 2022 oli 1,4 MEUR. Asiakkaat tulevat useilta toimialoilta: teollisuudesta, logistiikkaan, julkisesta sektorista korkeakouluihin sekä maataloudesta terveydenhuoltoon. Etelä-Savon alueella asiakkaita ovat muun muassa Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa ja Osuuskauppa Suur-Savo. Parhaillaan on tekeillä Sodan ja rauhan keskus Muistin digitaalisen vierailijakortin ja sisällönhallintajärjestelmän ideaan pohjaava järjestelmä Lahden historiallisen museon uuteen digitaaliseen näyttelyyn. Valtakunnallisesti merkittävä asiakkuus on Helsingin kaupunki, jonka verkkosivulla toimivaa hakukonetta edelleenkin kehitetään ja ylläpidetään. Kansainvälistäkin kehitystyötä on alullaan.

Lisätietoa: metatavu.fi

Vuoden edelläkävijä -yrityspalkinto myönnetään vuosittain Mikkelissä toimivalle ja toimintaansa aktiivisesti kehittäneelle yritykselle, joka:

– tiedostaa megatrendien merkityksen liiketoiminnassaan

– ilmentää toiminnassaan vastuullisuutta ja uudistumiskykyä

– ennakoi ja reagoi ketterästi myös vaihtuvissa markkinatilanteissa

– toimii määrätietoisesti ja innovatiivisesti.

Palkinnon myöntää Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, joka luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa. Lisätietoa: mikseimikkeli.fi.

Kuva: Pihla Liukkonen, Kontrastia Oy.

iso joukko ihmisiä, joista osa seisoo ja osa istuu

REKRY: projektipäällikkö Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusteri -hankkeeseen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa.

Etsimme nyt joukkoomme projektipäällikköä Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusteri -hankkeeseen

Liikenne on keskellä vihreää murrosta Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa. Päästövapaa sähköinen liikkuminen tulee valtaamaan tilaa muilta liikkumisen tavoilta myös vapaa-ajan liikkumisessa.

Hankkeen aikana syntyy vesillä, luonnossa ja muuhun kevyeen liikkumiseen keskittyvä Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusteri, joka edistää oppilaitosten, tutkimusyhteisön, elinkeinoelämän, julkisorganisaatioiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Klusteri jää toimimaan itsenäisesti hankkeen jälkeen siinä mukana olevien organisaatioiden vetämänä. Tavoitteena on EU:n auktorisoiman Bronze Label –klusteristatuksen saaminen.

Projektipäällikkönä sinulla on kokonaisvastuu hankkeen toimenpidekokonaisuuksien suunnitelmallisesta edistämisestä ja sidosryhmätyöskentelystä. Kokemus ja tietotaito julkisten hankintojen kilpailutuksista sekä EU-rahoitteisten hankkeiden hallinnoinnista on edellytys tehtävän menestyksekkäälle hoitamiselle. Aihepiirin substanssiosaaminen hankitaan ostopalveluna, joten toimialan tuntemus ei ole välttämätöntä.

Työtehtäviisi kuuluvat:

  • Toimijoiden kiinnostuksen kartoittaminen
  • Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusterin perustaminen sekä alan liiketoiminta- ja palvelukonseptin yhteiskehittämisen toimintamallin luominen
  • Sähköisen liikkumisen yritysten verkostoiminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien generointi
  • Klusterin alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen
  • Tapahtumien järjestäminen hankkeen aihepiirissä
  • Hankkeen hallinto ja raportointi.

Odotamme sinulta valmiutta ottaa nopeasti haltuun erilaisia asiakokonaisuuksia, kykyä sisäistää asioita ja omaksua erilaisia järjestelmiä sekä itsenäistä ongelmanratkaisukykyä. Tehtävässä tarvitaan aktiivista ja itsenäistä työotetta sekä kykyä hahmottaa asioita kokonaisvaltaisesti. Tehtävässä menestymiseen tarvitset asiakaspalveluhenkisyyttä, ratkaisukeskeisyyttä sekä hyviä yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja mukaan lukien kirjallinen ja suullinen suomen ja englannin kielien taito.

Tarjoamme sinulle vaihtelevan työn yritysrajapinnassa, energisen ja kehittävän työyhteisön ja henkilöstöedut, joihin kuuluu muun muassa virike- ja lounasetu, puhelinetu, polkupyöräetu ja kattava vakuutusturva työssä ja vapaa-aikana. Kehitämme henkilöstömme työtyytyväisyyttä määrätietoisesti ja hyvinvoiva henkilöstö on meille tärkeä arvo ja

Työsuhde on määräaikainen ja 50 prosenttinen hankkeen keston ajan. Tehtävän täyttäminen edellyttää myönteistä hankerahoituspäätöstä. Työ alkaa 1.2.2024 tai sopimuksen mukaan ja päättyy 31.7.2025. Työtehtävän täyttämisessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Tuleva työpisteesi sijaitsee Mikkelissä. Yhtiössämme on voimassa etätyökäytäntö, mikä mahdollistaa myös etätyön tekemisen työtilanteesi näin salliessa.

Toivomme työhakemustasi, ansioluetteloasi ja palkkatoivettasi maanantaihin 22.1.2024 klo 9.00 mennessä osoitteella mari.merilainen@mikseimikkeli.fi.

Lisätietoja antaa Mari Meriläinen, puh. 040 547 9716, mari.merilainen@mikseimikkeli.fi, sekä Marjo Niittuaho-Nastolin, puh. 0440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi.

 

iso joukko ihmisiä, joista osa seisoo ja osa istuu

REKRY: projektipäällikkö Etelä-Savo Goes Global -hankkeeseen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa.

Etsimme nyt joukkoomme projektipäällikköä Etelä-Savo Goes Global -hankkeeseen

Hankkeessa keskitytään yritysten vienninedistämistyöhön maakunnallisesti, ylimaakunnallisesti ja kansainvälisesti uusia toimintatapoja kehittäen ja hyödyntäen. Hankkeen painopiste on yritysten viennin edistämistyön ja toimintamallien käytännönläheinen ja konkreettinen kehittäminen, jonka pohjalta eteläsavolaiset yritykset saavat asiakasliidejä ja kontakteja vientiin. Hankkeen päätoteuttajana toimii MikseiMikkeli, Savonlinnan Hankekehitys on ryhmähankkeen osatoteuttaja. Työkavereinasi hankkeessa toimivat osa-aikaiset teknologiateollisuuden ja vesiliiketoiminnan asiantuntijat.

Projektipäällikkö vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta ja johtamisesta (ml. ryhmähankkeen koordinointi) ja yritysrahoituksen varmistamisesta. Hän hoitaa yhteydet hankkeen sidosryhmiin ja yhteistyökumppaneihin, johtaa hankkeessa yritysten viennin edistämistyötä, toimii Vihreä siirtymä ja teknologiateollisuus -yritysryhmän vetäjänä, sekä vastaa ostopalveluiden kilpailuttamisesta ja koordinoinnista. Projektipäällikkö vastaa hankkeen raportoinnista ja hyvästä hallinnosta.

Työtehtäviisi kuuluvat:

  • Yritysten vientivalmiuksien sparraaminen
  • Yrityskohtainen asiantuntijatyö; markkinatiedon kerääminen ja hyödyntäminen kohdemarkkinoilta
  • Tilaisuuksien ja markkinointitoimenpiteiden organisointi kohdemarkkinoilla ja Etelä-Savossa
  • Ylimaakunnallinen yhteistyö ja verkostojen hyödyntäminen

Edellytämme sinulta hankkeiden hallinnointikokemuksen (mm. de minimis -toimenpiteet) ja tiimityötaitojen lisäksi organisointikykyä, kokemusta kansainvälisestä kaupasta ja vientitoiminnasta sekä ajanmukaisia digitaalisia työskentelytaitoja. Hyvät neuvottelutaidot edesauttavat yritysrajapinnassa työskentelyä ja yritysryhmien kokoamista. Sujuva suullinen ja kirjallinen englannin kielitaito on välttämätön. Muu kielitaito ja eri maiden markkinatuntemus katsotaan eduksi. Arvostamme asiakaspalveluhenkisyyttä, itseohjautuvuutta, oma-aloitteisuutta ja rohkeutta tarttua toimeen. Eduksi on, jos hahmotat vihreän siirtymän mahdollisuudet yritysten kilpailukykytekijänä.

Tarjoamme sinulle vaihtelevan työn yritysrajapinnassa, energisen ja kehittävän työyhteisön ja henkilöstöedut, joihin kuuluu mm. virike- ja lounasetu, puhelinetu, polkupyöräetu ja kattava vakuutusturva työssä ja vapaa-aikana. Kehitämme henkilöstömme työtyytyväisyyttä määrätietoisesti ja hyvinvoiva henkilöstö on meille tärkeä arvo ja voimavara. Tehtävä sijoittuu yritysten neuvonta- ja kehittämispalveluiden yksikköön.

Työsuhde on määräaikainen ja kokoaikainen hankkeen keston ajan. Tehtävän hoitaminen edellyttää matkustamista ja täyttäminen myönteistä hankerahoituspäätöstä. Työ alkaa vuoden 2024 alussa sopimuksen mukaan ja päättyy 30.6.2026. Työtehtävän täyttämisessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Tuleva työpisteesi sijaitsee Mikkelissä. Yhtiössämme on tällä hetkellä voimassa etätyökäytäntö, mikä sallii etätyön tekemisen enintään 12 pv/kk työtilanteesi näin salliessa.

Toivomme työhakemustasi, ansioluetteloasi ja palkkatoivettasi 8.1.2024 klo 9 mennessä osoitteella mari.merilainen@mikseimikkeli.fi.

Lisätietoja antaa Mari Meriläinen, puh. 040 547 9716 tai mari.merilainen@mikseimikkeli.fi.

KIELO-hanke esillä Itä-Suomen jätehuollon yhteistyöryhmän kokouksessa

Tähän artikkeliin on koottu terveisiä KIELO-hankkeen projektipäälliköltä Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän kokouksesta.

Teemoina kokouksessa yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteen määrän vähentäminen ja kierrätysasteen nosto

Sain kunnian edustaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:tä ja KIELO-hanketta osallistuessani Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän kokoukseen 28.11.2023 Varkaudessa. Kyseisen yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa ja valvontaa Itä-Suomessa. Sen jäseniin kuuluu Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan alueen kuntien, toiminnanharjoittajien, säätiöiden ja yhdistysten jäseniä.

Kokouksen aamupäivän osuudessa kuultiin esityksiä Ympäristöministeriöstä, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Savo-Pielisen jätelautakunnalta sekä Jäteyhtiö Jätekukko Oy:lta. Esityksissä tuotiin esille em. toimijoiden kokemuksia ja näkökulmia yhdyskuntajätemäärän vähentämiseksi. Näiden esitysten jälkeen Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristönsuojelun asiantuntija Iiro Kiukas muistutteli osanottajille mieleen mitä viime kevään kokouksessa käytiin läpi rakennus- ja purkujätteistä. Tämän jälkeen oli oma vuoroni kertoa KIELO-hankkeen tavoitteista, siinä toteutettavista toimenpiteistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Näiden alustusten jälkeen siirryimme yhteiselle lounaalle ennen iltapäivän työpajatyöskentelyä.

Taloudelliset kannustimet, hankintakriteerit ja elinkaariajattelu nousivat työpajatyöskentelyssä esiin keinoiksi edistää rakentamisen kiertotaloutta

Työpajoissa pyrittiin löytämään pienryhmissä keinoja yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteiden vähentämiseen sekä kierrätysasteen nostamiseen. Iiro ja minä vedimme työpajaa, jossa etsittiin vastauksia kysymyksiin: ”Mitkä ovat suurimmat esteet rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäytölle ja kierrättämiselle?” sekä ”Miten eri toimijat voivat edistää ko. jätteen vähentämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä?”.

Ensimmäiseen kysymykseen saatiin vastaukseksi jo aiemmin hankkeessa tunnistamiani haasteita: kiire, välinpitämättömät asenteet, arvostuksen puute vanhaan ja kestävään, liian suuret kustannukset, suunnittelemattomuus, tietämättömyys sekä uudelleenkäytön ja kierrättämisen vaatiman tilan puute. Muutama osallistuja oli onnistunut omissa yksityisissä rakennusprojekteissaan taklaamaan näitä haasteita, joka toi toivonpilkahduksen siitä, että ongelmat ovat ratkaistavissa.

Toisen kysymyksen vastauksissa korostui, että tietoisuutta uudelleenkäytöstä tulisi lisätä. Niin ikään purkuprojekteille tulisi varata enemmän aikaa, jolloin rakennusosien uudelleenkäyttöä pohdittaisiin jo aikaisemmassa vaiheessa. Tämä edesauttaisi kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja voisi lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäaika mahdollistaisi myös kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteereiden lisäämisen asiakirjoihin. Keskusteluissa nousi esille taloudellisten kannustimien tarve, sillä neitseellinen raaka-aines on liian edullista verrattuna kierrätettyyn sekä suomalaisen työn kustannukset ovat korkeat.

Työpajan tulokset vedettiin vielä yhteen koko osallistujajoukon kesken Mentimeter-kyselyn avulla, jossa äänestettiin edellä mainituista vastauksista kolme suurinta estettä. Positiivista oli, että kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteerien puuttumista ja heikkoa asennetta uudelleenkäyttöä kohtaan pidettiin pienempinä esteinä kuin suunnitelmallisuuden puutetta, korkeaa hintaa tai kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi kaikista saaduista vastauksista äänestettiin kolme tärkeintä keinoa, jotka olivat: taloudellisten kannustinten lisääminen, kiertotalouden huomioiminen hankinnoissa asettamalla toimijoille velvoitteita sekä elinkaariajattelun tuominen rakentamiseen nykyistä voimakkaammin.

Päivä päättyi Varkauden kierrätyskeskusvierailuun

Kokouksen päätteeksi kävimme vielä tutustumassa paikallisen Ekotori-kierrätyskeskuksen toimintaan. Vierailu muistutti konkreettisesti siitä, kuinka paljon eri materiaalia meillä maailmassa odottaa uutta hyödyntämiskohdetta joko sellaisenaan pienin ehostuksin tai materiaalina.

Uskon, että päivä antoi myös muille kuin minulle paljon uutta ajateltavaa ja tästä on hyvä jatkaa kiertotalouden edistämistä.

22.12.2023 Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

 

KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino- ja liikennekeskus.

Kuvassa laatoitustarvikkeita.

Kiilto Oy etsii innovaatiokokeiluun mukaan rakennusalan yrittäjiä

Suomalainen Kiilto Oy, kemianteollisuuden tuotteita vuodesta 1919 valmistanut yritys, etsii yhteistyökumppaneita kokeilemaan uutta Debonding on demand -innovaatiotaan. Innovaation avulla ikuiseksi suunniteltu liimasidos voidaan purkaa hallitusti esim. mikroaaltojen avulla tuotetulla lämmöllä.

Tämä vähentää jätteen määrää teollisuuden aloilla, joissa liimoja käytetään, kuten esimerkiksi rakentamisessa, koska materiaaleja ei tarvitse enää rikkoa niiden erottamiseksi toisistaan.

Miten tämä liittyy rakentamiseen?

Rakennusalan yrittäjille kohdistettuna tätä innovaatiota voidaan käyttää esimerkiksi laatoituksessa. Kun laatoittaessa käytetään Debonding on demand -teknologiaa saneerauslaastin joukossa, laatat voidaan purkaa ehjänä ja käyttää uudelleen jossakin toisessa käyttökohteessa.

Mitä tämä edellyttää innovaatiokokeiluun mukaan lähtevältä yritykseltä?

Vaatimuksena on, että laatoitettavaa pinta-alaa tulee olla vähintään 1,5 m² ja laatoitettava kohde on oltava mielellään kuivissa sisätiloissa, kuten keittiön välitilassa, rakennuksen pääsisäänkäynnillä tai kaivottomassa WC-tilassa. Laatoitus tulisi olla purettavissa vähintään kahden vuoden kuluessa laatoituksesta, sillä Kiilto haluaa nopeuttaa teknologian valtakunnalliseen käyttöön päätymistä nyt, eikä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua, kun laattoja halutaan seuraavan kerran vaihtaa.

Mitä yritys hyötyy kokeiluun osallistumisesta? Maksaako osallistuminen?

Kokeilu ei maksa osallistuvalle yritykselle kuin osallistumisen vaivan, sillä Kiilto Oy tarjoaa materiaalit. Mikäli kokeiluun osallistuva yritys haluaa, voidaan kokeilun onnistumisesta raportoida paikallisesti, että valtakunnallisesti Kiilto Oy:n ja KIELO-hankkeen toimesta, joka tuo yritykselle positiivista julkisuutta ja uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Kannattaa ottaa huomioon, että vuonna 2025 voimaan astuva rakennuslaki edellyttää rakennuksilta hiilijalanjälkilaskelmia, jota uudelleenkäytettävien rakennusosien käyttö pienentää. Kiillon kokeiluun osallistuminen lisää yritysten kiertotalousosaamista ja hyvin todennäköisesti myös parantaa yrityksen kilpailukykyä tulevaisuuden markkinoilla.

Miten kokeiluun voi osallistua?

Ota yhteyttä allekirjoittaneeseen, niin jutellaan lisää.

KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi, p. +358 50 3459 403 tai jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi