Moni pk-yritys on viime aikoina huomannut, että isoja asiakasyrityksiä kiinnostaa, miten alihankkija hoitaa vastuullisuusasioitaan. Alkuun pääsee, kun alkaa kerätä tietoja vastuullisuusraporttia varten.
YK linjasi vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja kestävyyskriisiä. EU suunnittelee parhaillaan uusia sääntelytoimia.
”Yritykset ovat ehkä vahvin muutosmoottori tässä tilanteessa, koska ne pystyvät toimimaan ketterästi. Suurimmilla yrityksillä voi olla jopa enemmän vaikutusvaltaa kuin kansallisvaltioilla”, toimitusjohtaja Outi Ihanainen-Rokio Mastos Oy:stä kuvaa.
Moniin muihin maihin verrattuna suomalaisyritykset noudattavat hyvin lakisääteisiä velvoitteitaan. Lisäksi moni tekee vapaaehtoisia toimia. Paineita vastuullisuustoimiin tulee niin asiakasyrityksiltä, kilpailijoilta, asiakkailta kuin työntekijöiltäkin.
”Teollisuudessa alihankkijoiden toimitusketjujen pitää olla yhteensopivia isojen päämiesten toiminnan kanssa. Kaupan alalla asiakkaat edellyttävät vastuullisuutta, ja kilpailu kirittää tekoihin. Palvelualalla henkilöstökin edellyttää toimia, kuten tahtotilaa tehdä asioita paremmin.”
Kestävästä liiketoiminnasta syntyy kilpailuetua
Ensi vuodesta alkaen isojen, listattujen yritysten on tehtävä vastuullisuusraporttinsa EU-säädösten mukaisesti. Jotta ne voivat kuvata omat toimitusketjunsa aukottomasti, niiden on saatava alihankkijoiltaan vastaavat tiedot.
”Meneillään on siirtymä tai murrosvaihe. Se on aina haastavaa, mutta myös mahdollisuus. Kestävässä liiketoiminnassa on kyse siitä, että yrityksellä on fokus tulevaisuuden ymmärtämisessä. Isona tavoitteena on luoda ja mahdollistaa tuleville sukupolville samat mahdollisuudet hyvään elämään kuin mitä meillä on ollut.”
Hän arvioikin, että alkanut vuosi on tietoisuuden levittämisen vuosi.
”Isot sijoittajat tarkastelevat ympäristöön ja sosiaaliseen vaikuttavuuteen sekä hyvään hallintotapaan liittyviä asioita sijoituspäätöksiä tehdessään. Kun vastuullisuusasiat ovat kunnossa, se lisää tutkimusten mukaan yrityksen menestystä.”
Vastuullisuudesta on tulossa yrityksille myös kilpailuvaltti kilpailtaessa työntekijöistä.
”Kyselyjen mukaan jopa yli 60 prosenttia ihmisistä ajattelee, että työn merkityksellisyys on entistä tärkeämpää.”
Vastuullisuusviestintää tarvitaan
Vastuullisuusviestintä on isossa roolissa, että yritys saa kerrottua jo tekemistään toimista ja niistä, joita aikoo toteuttaa lähivuosina.
”Kilpailuetu syntyy siitä, että vaikka maailma muuttuu ympärillä, yrityksellä on tulevaisuus. Rakennetaan pitkää polkua kestävälle yritystoiminnalle. Vastuullisuus kiinnostaa asiakkaita ja voi synnyttää uutta liiketoimintaa ja kasvua. Lopulta kyse on bisneksestä.”
Hyvä viestintä on läpinäkyvää, riittävää ja luotettavaa. Vastuullisuusviestinnälle tuo oma haasteensa se, että kyse on ns. pitkästä pelistä eli yrityksen pitäisi pystyä kertomaan myös kauempana olevista visioistaan.
”Yritys voisi vaikka kertoa haluavansa olla nollapäästöinen tulevaisuudessa ja listata toimia, joilla siihen pyritään. Viestinnässä keskiössä on oltava asiakkaan. Viestintä on vuorovaikutusosaamista, joten siihen voidaan kouluttaa ja valmentaa”, operatiivinen johtaja Tiia Hamro-Drotz Mastos Oy:stä muistuttaa.
EU ohjaa säätelyllä rahavirtoja
EU:n tavoitteena on pärjäävä yhteiskunta. Tavoitteeseen pääsemiseksi rahavirtoja ohjataan vihreisiin investointeihin ja parannetaan vaikkapa kuluttajansuojaa.
”Kuluttajia halutaan suojella viherpesulta eli katteettomilta lupauksilta ja ympäristöväitteiltä.”
Jatkossa ympäristöväitteet pitää pystyä osoittamaan laskelmin. Myös energialuokitukset yhdenmukaistuvat.
”Tästä on tulossa yksi iso osa EU:n yhteistä ajattelua. Yrityksiltä edellytetään huolellisuutta, kun ne kuvaavat vaikutuksiaan ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä ylläpitävät hyvää kauppatapaa.”
Vastuullisuusraportoinnista tulee osa pk-yritysten arkea
Isoille yrityksille vastuullisuusraportointi on jo tuttu asia. Monet niistä ovat sertifioineet laatu- ja ympäristöjärjestelmänsä, jotka kerryttävät tietoa yrityksen toiminnasta. Pk-yritykset tulevat perässä ja ovat saaneet EU:lta siirtymäaikaa. Myös erilaiset julkisyhteisöt alkavat varautua vastuullisuusraportointiin.
”Käytännössä yritys tai yhteisö raportoi omasta arvoketjustaan, kuten alihankkijoistaan, loppuasiakkaistaan ja hankinnoistaan. Isot yritykset tarvitsevat tietoja alihankkijoiltaan. Pk-yrityksille sanoisin, että älkää odottako ensi vuoteen, että teille soitetaan ja kysytään tietoja. Ottakaa mieluummin selvää jo etukäteen, mitä päämiehenne odottavat, sillä säännöt eivät ole välttämättä yksiselitteisiä”, Outi Ihanainen-Rokio arvioi.
Olennaisuusanalyysi auttaa alkuun
EU on määritellyt noin 1200 erilaista raportointipistettä. On tärkeää, että yritys keskittyy raportoimaan huolellisesti omalle arvoketjulleen olennaisia asioita.
”Käytännössä raportoidaan siitä, mitä haitallisia ja positiivisia vaikutuksia yrityksen toiminnassa on. Pk-yrityksissä otetaan nyt tavallaan ensiaskelia, ja askelmerkit alkavat tulla näkyville. Täytyy myös muistaa, että EU:n raportointistandardi on vain yksi monista.”
Raportoitavia asioita ovat muun muassa kiertotalouden tunnusluvut, ilmastonmuutoksen torjunta ja tiedot työvoimasta.
”Kysymys on olennaisuudesta. Jos kerrotaan vaikka koko arvoketjussa työssä olevista ihmisistä, tärkeää on kertoa palkkausperusteiden tasa-arvoisuus, työntekijöiden sukupuolijakauma, koulutustaso ja sairauspoissaolot. Raportoinnilla voidaan osoittaa, että yrityksessä on ymmärretty myös asioiden väliset ilmiöt, kuten raaka-ainepulan vaikutukset tuotantoon. Mikäli toimitaan useissa maissa, omassa toiminnassa otetaan huomioon myös kyseisen maan lainsäädäntö.”
Tietoja kannattaa kerryttää
Raporttien tekoon on olemassa useita erilaisia malleja, joiden avulla kerrotaan ESG-vaikutuksista eli ympäristöön, sosiaaliseen toimintaan ja talouteen liittyvistä vaikutuksista.
”Tärkeää on kertoa uskottavaa tarinaa ja kerryttää dataa sen tueksi. Raportointi on vähän kuin vuosikertomuksen teko, jossa kuvataan uskottavasti ja luotettavasti matkaa kohti kestävää toimintatapaa.”
Pk-yritys pääsee alkuun, kun aletaan kerätä tietoa vaikka excel-taulukoihin, erilaisiin järjestelmiin tai ohjelmistotyökaluihin.
”Yritys voi tehdä kartan aiheeseen liittyen, tunnistaa toimintaympäristön vaikutukset ja luoda sen pohjalta ymmärrystä. Hiilijalanjäljen raportointiin on useita työkaluja, joita voi testailla ilmaiseksi ja joista voi löytyä rajapintoja yrityksessä käytössä olevaan taloushallinnon järjestelmään.”
Kun raportoinnin kanssa on päästy alkuun, pystytään laskemaan haittajälkeä ja sitä on sitten helpompi alkaa myös pienentää.
”Yleensä positiivisten vaikutusten osoittaminen hiilijalanjälkeen voi olla alussa hankalampaa kuin negatiivisten. Yritys voi vaikkapa kertoa olevansa matkalla vähäpäästöisempään toimintaan ja taklata haasteita myös viestinnän avulla.”
Kohti vaikuttavaa vastuullisuusraportointia ja -viestintää pääsee, kun alkaa ottaa selvää asioista, laittaa ajattelua ja strategioita kuntoon ja harjoittelee rohkeasti viestimistä.
”Kun ottaa henkilöstön mukaan miettimään ja toteuttamaan, tulee uusia ideoita, jotka voivat johtaa uusiin innovaatioihinkin. Kun asiakastyytyväisyyskyselyyn laittaa mukaan kysymyksiä vastuullisuudesta, sieltäkin voi tulla uusia ideoita. Matka kohti vastuullisempaa liiketoimintaa on pitkä, mutta ei elefanttiakaan syödä kerralla.”
Vastuullisuusraportointi- ja viestintä olivat aiheena Verstas CO2 -hankkeen järjestämässä tilaisuudessa 16.1.2024 Konsertti- ja tapahtumatalo Mikaelissa. Tilaisuudessa kuultiin myös kotimaisten yritysten tavasta hyödyntää vastuullisuusviestintää ja annettiin vinkkejä, miten toimia vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla.
Lisätietoja:
Verstas CO2 -hanke (Etelä-Savon yritysten tie hiilineutraaliuteen).
projektipäällikkö Kimmo Haapea, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy,
sposti: kimmo.haapea(at)mikseimikkeli.fi ja puhelin: 0400 361 613 ja
projektipäällikkö Mikko Hokkanen, Xamk,
sposti: mikko.hokkanen(at)xamk.fi ja puh. 040 673 9529.
Tämä juttu on tehty osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin toteuttamaa VerstasCO2-hankketta. Hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.