Kaksi Blue Economy Mikkeli -klusteriin kuuluvaa vesialan yritystä on saanut merkittävän CircInWater Innovaatiotukipäätöksen yhteishankkeelleen. Kaikkiaan rahoitusta sai 12 eurooppalaista yritystä.
Pitkän uran mikrobiologian tutkijana, dosenttina ja Finnoflag Oy:n yrittäjänä toiminut Elias Hakalehto väitteli tohtoriksi Kuopion yliopistosta vuonna 2000. Hän on tutkijan urallaan soveltanut mikrobiologiaan liittyvää tutkimustietoa teollisuusmittaluokan uusiin innovaatioihin. Vuodet yliopistotutkijana saivat hänet oivaltamaan, että mikäli hän haluaa tekemiselleen vaikuttavuutta, paras vaihtoehto on toimia yrittäjänä.
”Minulla on kehittäjän ja maailmanparantajan mieli. Perustin Finnoflag Oy:n Kuopioon jo vuonna 1993, ja olen sen jälkeen ollut mukana noin 150 koti- ja ulkomaisessa hankkeessa ja hakemassa noin 80 patenttia. Yrittäjyys mahdollistaa, että voin toimia siellä, missä kulloinkin pitää toimia. Mikrobit ovat kaikkialla läsnä olevia, joten niiden tutkimusta voi hyödyntää monessa, kuten terveydenhoidossa, kiertotaloudessa, ravinnontuotannossa, ympäristönsuojelussa ja eri teollisuuden aloilla”, hän kuvaa yrittäjyyttään.
Iso mittakaava tuo vaikuttavuutta
Hakalehto on urallaan etsinyt innovatiivisia tuotantomalleja, jotka hyödyntävät mikrobiologiaa, bioteknologiaa ja tieteellistä tutkimusta. Hän on ollut mukana muun muassa pilotoimassa vesien puhdistukseen, jätteiden kierrätykseen ja luonnonmukaiseen maatalouteen liittyviä ratkaisuja.
Hän on myös edistänyt maidon probioottien siirtämistä teolliseen tuotantoon, testannut mikrobisekaviljelmien käyttöä biojalostamoissa ja kehittänyt diagnostiikkaa vesien ja elintarvikkeiden tutkimukseen. Hän on myös tutkimusryhmineen antanut nimiä useille uusille alan käsitteille.
”Olen huomannut, että mikrobiologian ja teollisuuden yhteistyössä piilee valtava potentiaali. Minua kiinnostaa suuresti tällä hetkellä kaikki maatalouteen liittyvä. Haluan olla kehittämissä isossa mittakaavassa toimivia malleja, jotka tuottavat orgaanista maanparannusainetta ja sitä kautta luovat edellytyksiä turvalliselle ruoantuotannolle ja vahvistavat huoltovarmuutta.”
Hakalehto ajattelee, että puhdas vesi ja puhdas ravinto ovat kaiken elämän, myös ihmisen terveyden, perusta. Hän on julkaissut paljon tutkimustietoa suolistoflooran ja mikrobien merkityksestä ihmisen hyvinvointiin.
Yksi uusista innovaatioista on ollut muun muassa sairaalakäytössä toimiva mikrobien rikastuslaite, jonka hän patentoi vuonna 1998.
”Kehittämämme salkkukoossa kulkeva mikrobien rikastusyksikkö toimii siellä, missä näytteitä otetaan. Näitä on käytössä myös vesilaitoksilla. Mikkelin vesilaitoksella on ollut tämä PMEU-laite käytössään valvomassa talousveden laatua automaattisesti.”
Tällä hetkellä Hakalehto haluaa syventyä etenkin orgaaniseen maanparannukseen, joka on luonnonmukaisessa viljelyssä perinteisesti käytetty viljelytapa, jossa lannoitteita ja maanparannusaineita pyritään tuottamaan omalla tilalla.
”Minua kiinnostaa suuresti kaikki luomuviljelyyn liittyvä. Haluan olla kehittämässä uusia orgaanisia maanparannusaineita, joita tuotetaan ilman kemikaaleja. Maatalouden kykyä tuottaa ravintoa pitää vahvistaa uusin, ekologisin ratkaisumallein. Samalla voidaan valmistaa kemiallisia aineita luonnonmukaisesti.”
Selluloosapohjainen sedimentti kiertoon
Finnoflag Oy ja sen yhteistyökumppani, myös BEM-klusteriin kuuluva, Suomen Ekosovellus Oy käyttävät yksivuotisena CircInWater-rahoituksena saamansa yhteensä noin 115 000 euroa kehittääkseen selluloosapohjaisesta sedimentistä mikrobien ja niiden entsyymien avulla kemikaaleja, kaasuja ja maanparannusainetta. Kehittämishanke kulkee nimellä BioResque.
”Jatkamme Tampereen Hiedanrannassa aloitettua puunjalostusteollisuuden sivuvirroista muodostuneen järvisedimentin hyödyntämistutkimusta, jota rahoitti Etelä-Savon Ely-keskus. Arvioidaan, että maailmassa on vesien pohjassa noin 3000 merkittävää nollakuitukertymää. Haluamme nyt testata vuosia kehittämäämme menetelmää teollisen yhteistyökumppanin kanssa.”
Yritys haluaa kehittää myös kenttälaboratorion, josta käsin voisi toteuttaa teollisuusmittakaavan projekteja.
”Meille on tärkeintä, että tekemämme asiat voivat hyödyttää ihmisiä käytännössä ja samalla tukea luonnon tasapainon säilymistä. Olimme mukana vuosina 2012-14 EU:n Itämeren alueen kuuden valtion ABOWE-biojalostushankkeessa, jossa ideoimme ja johdimme siirrettävän pilottiyksikön, käytännössä taskukokoisen tehtaan, rakentamista ja testausta. Se toteutettiin Savonia-ammattikorkeakoulun ja eri yritysten yhteishankkeena. Menetelmä ja laitos pilotoitiin Suomen lisäksi Ruotsissa ja Puolassa erilaisten teollisuuden ja maatalouden sivuvirtojen käsittelyssä. Testejä tehtiin kaksi kuukautta kullakin maassa, mistä kertyi arvokasta tietoa, vaikka testiaika oli rajallinen.”
Etelä-Savon mahdollisuudet kiinnostavat
Etelä-Savo on ollut Hakalehdon kiinnostuksen kohteena opiskeluvuosista alkaen. Hän oli perustamassa Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan ympäristöjaostoa, jonka yksi ensimmäisiä hankkeita oli edistää Juvan Partalan tutkimusasemaa myös rahoituksellisesti 1980-luvun alkupuolella.
”Ruralia-instituutissa ja Luomuinstituutissa tehtävä työ on lähellä sydäntäni, ja tunnen monia täällä työskenteleviä tutkijoita pitkältä ajalta. Agroekologinen symbioosi, jossa kierrätetään kaikki raaka-aineet, kuvastaa omaakin ajatteluani. Uskon, että tuotannollisia hyödykkeitä voidaan valmistaa ilman jätettä. Teollisuuden prosesseja voi nykypäivänä rinnastaa luonnon ekosysteemiin. Molemmissa mikrobit ovat avainasemassa. Tässä ajattelussa piilevät valtavat näköalat ja mahdollisuudet.. Vuosien varrella tästä teollisuuden ja alkutuotannon luonnonmukaisesta edistämisestä ja mikrobien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä on muodostunut minulle missio. Jos maapallon ongelmia halutaan ratkaista, ratkaisut on pystyttävä skaalaamaan isoon mittakaavaan. Isossa mittakaavassa tehty toteutus tuo vaikuttavuutta tekemiseen.”
Hakalehto toimii Kuopiosta käsin Helsingissä ja Tampereella ja käynnistelee nyt yhteistyötään mikkeliläisten kanssa.
”Nyt tuntuu, että kaikki tiet vievät Mikkeliin. Toteutamme muutamaa projektia kerrallaan, ja olemme avoimia uusille yhteistyökumppanuuksille.”
”Nyt tuntuu, että kaikki tiet vievät Mikkeliin. BEM on meille vielä aika uusi asia. Toteutamme muutamaa projektia kerrallaan, ja olemme avoimia uusille yhteistyökumppanuuksille.”
Yrittäjyyden rinnalla Hakalehto jatkaa bioteknisen mikrobianalytiikan dosenttina Itä-Suomen yliopistossa ja Helsingin yliopiston mikrobiologisen agroekologian dosenttina. Lisäksi hän toimii kansainvälisen, ympäristöindikaattoritutkijoiden järjestössä, ISEIssä (International Society of Environmental Indicators) varapuheenjohtajana vastuualueinaan Eurooppa ja Aasia.
BEMistä löytyy matalan kynnyksen rahoitusta
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n BEM-asiantuntijoina toimivat Saija Tillgren ja Panu Jouhkimo toivottavat klusteriin tervetulleeksi myös uusia, kasvusta ja kansainvälistymisestä kiinnostuneita vesialan yrityksiä.
”CircInWater on hieno esimerkki EU-rahoituksesta, joka on varsin vaivattomasti yritysten saatavilla: Eurooppalainen kehitysyhtiöiden verkosto hakee yhdessä isomman hankerahoituksen, joka on sovitettu alueiden tarpeisiin ja tulee edelleen yritysten haettavaksi pienemmissä erissä. BEM-osaamiskeskus voi näin tarjota matalan kynnyksen rahoitusta liiketoiminnan kehittämiseen. Yritysten kannattaa liittyä BEM-klusterin jäseneksi, sillä pyrimme tarjoamaan tällaisia mahdollisuuksia myös jatkossa.”
CircInWater Euroklusteri pyrkii nopeuttamaan älykkäiden vesiratkaisujen kehittämistä. Ratkaisujen käyttöönotto edistää Euroopan teollisten ekosysteemien digitaalista, vihreää ja joustavaa siirtymää. CircInWater Innovaatio -ohjelma tukee pk-yrityksiä niiden kehittäessä uusia tuotteita, palveluja tai menetelmiä, joilla vastataan maatalouden ja elintarviketeollisuuden sekä energiaintensiivisen teollisuuden vesihaasteisiin.
Innovaatiorahoituksella kehitetään tai toteutetaan älykäs vesiratkaisu, jonka TRL/teknologian valmiustaso on 5-9. Pk-yritys voi hakea rahoitusta kolmesta eri CircInWater-ohjelmasta yhteensä 60 000 euroa.
Blue Economy Mikkeli/ Mikkelin kehitysyhtiö Miksei on osatoteuttajana CircInWater Euroklusteri -hankkeessa. Hankkeen pääpartneri on espanjalainen Zinnae ja muut osatoteuttajat Mikkelin lisäksi ovat ranskalainen France Water Team, alankomaalainen Wateralliance, tsekkiläiset CREA ja ICOK sekä oululainen Water Cluster Finland.
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen.
