fbpx
Blue Economy Mikkeli

Ensimmäinen jätevedenkäsittelyn testilinja käynnistyi: japanilainen Awa Paper testaa uusia tuotteitaan Mikkelissä

Mikkelin uuden ja ainutlaatuisen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevassa tutkimustilassa, Blue Economy Mikkeli (BEM) Osaamiskeskuksessa, aloitti ensimmäinen kansainvälinen yritysasiakas tammikuussa. Yhteistyön suunnittelu käynnistyi keväällä 2023 ja nyt asennustyöt on tehty. Japanilainen paperi- ja kalvovalmistukseen keskittynyt AWA Paper & Technological Company, Inc. testaa uusia MBR-tekniikkaan perustuvia tuotteitaan.

Mikä AWA? Vuonna 1916 Japanin Tokushiman kaupunkiin perustettu AWA kehittää ja valmistaa erikoispapereita teollisuudelle. Kun polttomoottoriteknologia on alkanut väistyä autoteollisuudessa ja suodattimien tarve vähentynyt, viimeisen kymmenen vuoden aikana yritys on kehittänyt vedenkäsittelyyn liittyviä uusia tuotteita.

Pitkään Kaakkois-Aasian markkinoilla toiminutta yritystä kiinnostaa nyt laajentaa toimintaansa Lähi-itään, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Eurooppaan. Työntekijöitä yrityksellä on noin 450, ja yrityksen liikevaihto on noin 106,5 miljoonaa euroa.

AWA yhteistyön vauhdittamana Mikkelin puhdistamon yhteyteen rakennetussa testausympäristössä otettiin käyttöön ensimmäinen yritysten käyttöön suunniteltu testilinja, mistä AWA:n toimitusjohtaja Miki Yasuhiro on innoissaan.

”Olemme erittäin iloisia, että saamme työskennellä luotettavien yhteistyökumppaneidemme Operonin ja Digital MBR:n kanssa. Koekäyttöön tarkoitetut MBR-kalvot on asennettu ja otettu käyttöön testiympäristössä, joka rakennettiin Mikkelin jätevedenpuhdistamolle. AWA laajentaa liiketoimintaansa kansainvälisesti edistääkseen kestävän yhteiskunnan toteutumista tarjoamalla tuotteita ja palveluita, jotka pyrkivät olemaan sopusoinnussa ympäristön kanssa. Blue Economy Mikkeli -konsepti sopii täydellisesti missioomme, joten olemme ylpeitä tehdessämme yhteistyötä kohti kestävää tulevaisuutta. Tästä pilottiprojektista saamamme kokemus auttaa meitä työssämme veteen liittyvän teollisuuden ja yhteiskunnan kestävän kehityksen hyväksi,” kuvaa AWA:n toimitusjohtaja yhteistyön alkua.

Yhteistyön ja testaamisen puitteet kunnossa Mikkelissä

YK:n selvityksen mukaan maailman puhtain vesi löytyy Suomesta ja Japani on listalla kolmantena. Mikkeli tunnetaan puhtaan veden pääkaupunkina – täältä löytyy osaamista, resursseja sekä yhteistyökumppaneita AWA:n kaltaisille yrityksille. Yhteistyötä japanilaisyrityksen kanssa tehdään BEM Osaamiskeskuksen sateenvarjon alla, johon kuuluu kattavasti erilaisia toimijoita: Mikkelin kaupunki, LUT-yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Digital MBR Oy, Operon Group Oy sekä siihen kuuluva tytäryhtiö Operon Finland Oy ja Mipro Oy.

MBR-tekniikallaan Mikkeli on varautunut etukäteen jätevedenkäsittelyn tiukkeneviin lainsäädöksiin – tekniikan avulla saadaan nykyvaatimuksia parempia puhdistustuloksia. Biologisen käsittelyn ja kalvosuodatuksen yhdistävä MBR-tekniikka ei sinällään ole uusi juttu, mutta pohjoisessa Euroopassa sitä on käytetty vähän yhdyskuntavesien suodattamisessa. MBR-tekniikalla saadaan erittäin hyvä lopputulos kustannustehokkaasti. Veden kiertotaloudessa MBR-tekniikalla suodatettu jätevesi on erinomainen raaka-aine. Se ei vaadi raskaita jatkokäsittelyprosesseja, jotta vesi soveltuisi moneen käyttötarkoitukseen.

AWA toi mukanaan muun muassa omat mittalaitteet ja datan keruuvälineet, joilla testausta voidaan tarvittaessa seurata Japanista käsin. Mikkelin vesilaitoksen mittava puhdistamoinvestointi tarjosi sopivat puitteet ja niihin liittyvät resurssit yrityksen globaalin strategian tueksi. Yhteistyö aloitettiin pilottihankkeella, jossa jätevedenpuhdistamon luolaan rakennettiin testilinja koeympäristötilaan. Täällä AWA testaa MBR-kalvoja yhdessä mikkeliläisten kanssa. Testien yhteydessä tehdään myös kalvoprosessien optimointiin ja tiedonkeruuseen liittyvää tuotekehitystä.

Operon on auttanut testilinjan suunnittelussa ja tuottaa AWA:n tarvitsemat tekniset testauspalvelut. Testilinja rakennettiin paikallisin voimin. Päävastuussa urakasta oli Otapro Oy ja Mipro Oy puolestaan toteutti automaatio- ja sähkötyöt.

Ainutlaatuiseksi vedenpuhdistamon luolaan rakennetun testiympäristötilan tekee se, että siellä voidaan käsitellä isoja virtaamia – jopa 50–100 kuutiota vuorokaudessa. Virtaama on muihin vastaaviin testiympäristöihin verrattuna varsin suuri ja vastaa noin 300–700 asukkaan yhdyskuntajätevesikuormaa vuorokaudessa.

Blue Economy Mikkeli
Jussi Mikkola Operon Group Oy:lta ja BEM-koordinaattori Juha Kauppinen Mikkelin kaupungilta olivat mukana AWA:n asennustöissä tammikuussa 2024.

Tämän kokoluokan testiympäristö on varsin ainutlaatuinen, eikä tällaisia yleensä rakenneta suoraan puhdistamojen yhteyteen. Pilottiasiakkaan kanssa aloitettu koeponnistus antaa runsaasti kallisarvoista ja käytännönläheistä oppia tulevaisuuteen. AWA:n ja Digital MBR:n kanssa käynnistynyt yhteistyö on juuri sitä, mitä BEM Osaamiskeskuksella tavoitellaan. Se, että tällainen iso, vakaa ja kansainvälinen japanilaisyritys saatiin tänne Mikkeliin pilotoimaan tuotteitaan, on iso sulka hattuun kaikille prosessissa mukana olleille.

”Kansainvälisen testiympäristön kehittämisessä mukana oleminen on ollut mielenkiintoista. Tässä konseptissa yhdistyvät kansalliset tutkimustahot, kuten yliopistot ja ammattikorkeakoulut, sekä yksityisellä sektorilla toimivat yritykset. Parhaimmillaan uraauurtava tutkimus kohtaa tilassa markkinatoimijan, joka pystyy jalostamaan tutkittavasta aihealueesta käytännön tarkoitukseen järkevän tuotteen. Ensimmäisen toimijan osalta olemme saaneet arvokasta kokemusta kansainvälisestä tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyöstä”, Operon Group Oy:n liikennetoiminnan kehityspäällikkö Jussi Mikkola kuvailee yhteistyötä AWA:n kanssa.

Tässä vaiheessa testilinja on räätälöity japanilaisyrityksen tarpeisiin, mutta se on muokattavissa monipuolisesti eri yritysten tarpeisiin. Blue Economy Mikkelin tulevaisuuden tavoitteena onkin yhteistyön laajentaminen, mikä tuo tänne lisää tekemistä ja osaltaan herättää myös uusien yritysasiakkaiden kiinnostusta puhtaan veden pääkaupunki kohtaan. BEM Osaamiskeskuksella tavoitellaan Mikkeliin uutta vesialan liiketoimintaa ja tuotekehitystä.

BEM Osaamiskeskuksen investoinnit etenevät

Blue Economy Mikkelin testausympäristön rakentamiseen saatiin merkittävä EU-tuki, kun Etelä-Savon maakuntaliitto myönsi siihen rahoituksen Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Yhteensä miljoonan euron hankkeessa puhdistamoluolaan rakennetaan monipuolisesti yritysten toimintaa sekä tutkimusta ja koulutusta palveleva testausympäristö. TKI-ympäristö käsittää mm. uusien vesitekniikoiden testauslinjat mittalaitteistoineen, tietoalustan digitaalisten palveluiden kehittämiseen sekä muun tarvittavan infran.

Hankkeen myötä käynnistyy kaupungin strategisen kehittämiskohteen, BEM Osaamiskeskuksen, palvelutoiminta. Palvelujen kaupallistaminen luo uusia edellytyksiä vesialan liiketoiminnalle maakunnassa ja myös valtakunnallisesti.

Tutustu lisää BEM Osaamiskeskukseen.

Onko yrityksesi kiinnostunut tekemään yhteistyötä BEM Osaamiskeskuksen kanssa? Ota yhteyttä BEM-koordinaattori Juha Kauppiseen (juha.kauppinen@mikkeli.fi) ja keskustellaan lisää yhteistyön mahdollisuuksista.

Tämä artikkeli on osa Blue Economy Mikkeli -artikkelisarjaa, joka on toteutettu BEM osaamiskeskus II -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat

Valkama

Mikkelissä aloittaa maan ensimmäinen sähköisen kevyen liikkumisen klusteri: Ely-keskus tukee kärkiyritysten tuotekehitystä ja kasvua

Idea sähköisen kevyen liikkumisen klusterin perustamisesta Mikkeliin tuli meille kehitysyhtiöön alkujaan yrityksiltä itseltään, mikä on tosi hieno juttu, juuri rahoituksen saaneen klusterihankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin sanoo.

Etelä-Savon Ely-keskuksen rahoittaman klusterihankkeen kärkeen kuuluu kolme yritystä.  Viva Electric Jets valmistaa kehittämiään sähköisiä vesijettejä. Aurora Powertrains valmistaa sähkökelkkoja ja kehittää sähköisen liikkumisen laitteisiin akustoja. Valkama Watercrafts puolestaan valmistaa keveitä alumiinisia sähköveneitä ja kehittää niille kelluvaa venetelakkaa. Yritysten kotipaikka on Mikkeli.

”Klusteriin kuuluvat yritykset kehittävät sähköiseen kevyeen liikkumiseen liittyviä tuotteita kansainvälisille markkinoille. Yrityksillä on tuotantotilat ja keskeiset henkilöt Mikkelissä. Nyt yritykset jatkavat tuotekehitystä, varautuvat lisäämään tuotantokapasiteettiaan, laajentavat alihankkijaverkostoaan ja myyvät ja markkinoivat tuotteitaan kansainvälisille markkinoille”, Niittuaho-Nastolin kuvaa.

Klusterin yritykset ovat saaneet Etelä-Savon pääomarahastolta rahoitusta. Vuoden alussa Etelä-Savon Ely-keskus myönsi kehittämistukea kahdelle klusteriyritykselle.

Aurora Powertrains saa akkutuotannon kehittämiseen julkista tukea 690 000 euroa. Kaikkineen kehittämishankkeen budjetti on noin 1,6 miljoonaa euroa. Valkama Watercrafts puolestaan sai venetelakoiden tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen noin 530 000 euroa kokonaiskustannuksiltaan 1,2 miljoonan euron kehityshankkeeseen, josta valtaosan rahoittavat yksityiset sijoittajat.

Yritysasiantuntija Jarkko Rautio Etelä-Savon Ely-keskuksesta on ollut mukana klusterin haudutteluvaiheesta asti ja tuntee yritysten tavoitteet rahoittajan näkökulmasta. Ely-keskus voi myöntää toimintaympäristön kehittämisavustusta hankkeeseen, jonka arvioidaan edistävän merkittävästi alueen pk-yritysten käynnistämistä, kasvua tai kehittymistä. Tukea voidaan myös verkostoitumista yritysten välillä tai yritysten, ja korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten välillä.

”Sähköisen liikkumisen klusterin aihealue on ajankohtainen ja se on noussut yritysten tarpeesta kehittää yhteisiä toimintatapoja, jakaa osaamista ja resursseja sekä muodostaa toimivia verkostoja ja kumppanuuksia. ELY-keskuksen ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n lisäksi myös yritykset ja Suur-Savon Energiasäätiö ovat merkittävästi rahoittamassa hanketta. Yksityisen rahoituksen myötä hanke selvästi nähdään tarpeellisena pk-yrityskentässä. Klusterihankkeen rinnalla yrityksillä on myös omia, yrityskohtaisia kehittämishankkeita.”

Valkama Watercrafts kehittää kelluvan venetelakan

Viiden vuoden kehitystyön jälkeen Valkama-sähköveneiden toimitukset asiakkaille alkoivat Mikkelin tehtaalta vuoden 2023 loppupuolella. Vientiä on saatu avattua jo Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan ja Keski-Eurooppaan.

Toimitusjohtaja Antti Siiskonen sanoo, että alkuvuonna saatu rahoituspäätös auttaa yritystä kansainvälistymisessä, tuotekehityksessä sekä tuotannon kasvattamisessa.

Yritys hakee tunnettuutta kansainvälisillä markkinoilla osallistumalla ns. kelluville venemessuille Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa, jotta asiakkaat pääsevät kokemaan yrityksen sähköveneen ominaisuudet.

”Olemme osallistuneet jo venemessuille Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Seuraavaksi olemme mukana kelluvilla messuilla Espanjassa, Italian Venetsiassa, Monacossa, Hollannissa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Kansainvälinen myynti ja markkinointi ovat nyt tekemisen keskiössä. Haluamme kehittää etenkin kansainvälistä some-markkinointia ja etsimme siihen kumppanuuksia.”

Yritys keskittyy luomaan tuoteperheen kestävään veneilyyn. Sähköveneiden lisäksi tuoteperheeseen kuuluu kelluva Haven-venetelakka. Ideana on, että vene nostetaan telakalle, jonka katolla olevat aurinkopaneelit tuottavat sähköä.

”Haluamme luoda ympäristön kannalta kestävän kokonaiskonseptin. Kelluvan telakan ansiosta veneen pohjaa ei tarvitse käsitellä myrkyllisillä maaleilla, ja säilytys telakan katon alla säilytys pidentää veneen elinkaarta. Telakan aurinkopaneelit tuottavat sähköä, joten asiakas voi kytkeytyä sähköverkkoon ja myydä halutessaan sähkövarastoaan verkkoon.”

Ely-keskuksen tuotekehitystuki auttaa saattamaan loppuun venetelakan kehittämisen niin, että ensimmäiset tuotteet voidaan toimittaa asiakkaille syksyksi. Lisäksi tukea voidaan käyttää tuoteperheen kansainväliseen markkinointiin.

Nykyisissä tuotantotiloissa Mikkelissä pystytään valmistamaan noin 50 venettä vuodessa. Tavoitteena on muokata tuotantotiloja niin, että valmistusmäärää voidaan nostaa noin 400 yksikköön vuodessa.

Tuotekehitysyhteistyötä tehdään myös alueen oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on tehnyt yritykselle virtausmallin ja kehittää nyt hiilijalanjälkilaskentaa.

”Tuotekehitys on jatkuvaa toimintaa. Meillä on paljon osa-alueita, joissa riittää tekemistä kumppaneille. Tällä hetkellä painopisteemme ovat tuotekehityksessä ja kansainvälisessä markkinoinnissa. Molemmissa on tilaa myös uusille yhteistyökumppanuuksille.”

Yritys hyödyntää laajaa kotimaista alihankkijaverkostoa, joka toimittaa merkittävän osan tuotannossa tarvittavista komponenteista Mikkelin tehtaalle kokoonpanoa varten. Veneiden käyttämät akut tulevat klusteriin kuuluvalta Aurora Powertrainsiltä.

Aurora Powertrains kehittää Mikkelissä akkutuotantoa

Alkujaan Rovaniemeltä kotoisin oleva Aurora Powertrains on perustanut Mikkeliin akusto- ja sähkökelkkatehtaan. Ely-keskuksen osarahoittaman kehityshankkeen myötä koko tuotantoketju saadaan toimimaan Mikkelissä.

”Olemme hankkineet laserhitsausjärjestelmän, joka mahdollistaa sen, että pystymme jatkossa hitsaamaan akkumoduulien sähkökytkennät itse. Tähän saakka olemme käyttäneet tähän työvaiheeseen saksalaista alihankkijayritystä. Tavoite on, että saamme maaliskuun kuluessa kaikki kokoonpanovaiheet omiin käsiin täällä Mikkelissä. Ajamme parhaillaan tuotantoa Mikkelissä ylös. Uusi laitteisto nopeuttaa tuotantovauhtiamme ja parantaa kustannustehokkuutta. Uskomme, että akkutuotteillemme voi löytyä uusiakin käyttötarkoituksia”, toimitusjohtaja Matti Autioniemi kertoo.

Mikkeliin yritystä veti yhteistyö Viva Electric Jetsin ja Valkama Watercraftsin kanssa.

”Aloimme kehitellä ajatusta klusterista jo varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on ponnistella yhdessä. Meidän roolinamme on etenkin sähköakustojen valmistus. Kehitämme modulaarista akkuteknologiaa, joka on hyödynnettävissä kaikenlaisissa sähköisissä kulkupeleissä. Ideana on, että eri käyttötarkoituksiin voidaan rakentaa akkuja kehittämistämme perusosista. Näin asiakkaamme saavat ns. lentävän lähdön omalle tuotekehitykselleen, kun heillä ei ole tarvetta kehittää akustoa omaan tarpeeseen alusta alkaen.”

Sähkökelkkojen päämarkkinat löytyvät Pohjois-Amerikasta.

”Markkinoista arviolta jopa noin 80 prosenttia löytyy Pohjois-Amerikasta. Tavoitteemme on käydä siellä messuilla muiden klusteriyritysten kanssa yhdessä ja erikseen.”

Kelkkojen tuotantovauhti kasvaa Mikkelin tehtaalla loppukeväästä tai alkukesästä.

”Meillä on Mikkelissä tähän kehitysvaiheeseen riittävät tilat, joista kaikkea ei vielä ole otettu käyttöönkään. Tuotannon kasvaessa tarvitsemme lisää käsipareja kokoamaan kelkkoja ja rakentamaan akustoja. Lisäksi kehitämme Mikkelissä omaa organisaatiotamme ja tarvitsemme todennäköisesti myös erilaista insinööriosaamista, kuten sähkö- ja ohjelmistotekniikan osaamista.”

Matti Autioniemi arvostaa sitä, että Mikkelistä on jo löytynyt alihankkijaverkostoa klusteriyrityksille.

”Haluamme hyödyntää alueen osaamista mahdollisimman paljon. Olemme jo avanneet yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa.”

Aurora Powertrains Oy
Aurora Powertrainsin sähkökelkkojen koko tuotantoketju toimii Mikkelissä maaliskuun alusta alkaen. Kuvat: Aurora Powertrains Oy:n arkisto.

Klusterihanke tukee kansainvälistymistä

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein koordinoima sähköisen kevyen liikenteen klusteri on saanut kehittämisrahoitusta Etelä-Savon Ely-keskukselta. Projektipäällikkönä toimiva Marjo Niittuaho-Nastolin muistuttaa, että klusteri aloittaa aikana, kun päästövapaa sähköinen liikkuminen valtaa alaa myös vapaa-ajan liikkumisessa.

Klusterihanke kartoittaa nykyisten kärkiyritysten lisäksi muita teemasta kiinnostuneita yrityksiä. Hankkeeseen halutaan vähintään 15 yritystä, eikä ylärajaa ole.

”Hankkeen kehittely alkoi toukokuussa 2023, kun otimme kopin yritysten ideasta. Sittemmin kärkiyritysten avainhenkilöt ovat muuttaneet Mikkeliin, ja tuotanto on saatu käynnistettyä. Uusia yrityksiä otamme mukaan myös eri puolilta maata.”

Klusterihanke kehittää toimialan liiketoimintaa ja luo toimintamallin yhteiselle kehittämiselle. Yrityksille tarjotaan myös mahdollisuuksia verkostoitua alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteisiin kuuluu myös tapahtuminen järjestäminen.

”Eteläsavolainen sähköisen kevyen liikkumisen klusteri edistää myös oppilaitosten, tutkimuslaitosten, julkisorganisaatioiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että klusteri jää toimimaan itsenäisesti hankkeen jälkeen.”

Yritysten kansainvälistymistä vauhdittamaan halutaan kotiuttaa klusterin yrityksille EU:n auktorisoima Bronze Label -klusteristatus.

”Bronze Label avaa klusterimme yrityksille uudenlaisia rahoituslähteitä ja mahdollisuuden osallistua eurooppalaisiin kehittämisohjelmiin.”

Sähköisen liikkumisen klusteri -hanke edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

*Artikkelikuva: Valkama-sähköveneiden tuoteperhe laajenee kelluvaan venetelakkaan, joiden toimitukset asiakkaille pyritään saamaan käyntiin syksyyn mennessä. Kuva: Valkama Watercraftsin arkisto.

 

Laiturilla 3 hanke ja mökin energiatehokkuus

Mökkeilijöille maksutonta energianeuvontaa Etelä-Savossa – myös etätyön helpottamista suunnitellaan

Vapaa-ajanasukkaille tarjotaan ensimmäistä kertaa energianeuvontapalvelua Etelä-Savossa. Alueella on lähes 50 000 vapaa-ajanasuntoa, joita käyttää noin 250 000 henkilöä. Jopa kaksi viidestä haluaisi pienentää vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä. Tämä käy ilmi verkkokyselystä, jolla selvitettiin Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen energiankulutusta sekä mökille liikkumisen ja mökkiseudulla etätyöskentelyn nykytilannetta. Suomen ilmastotavoitteiden ja mökkeilyn tulevaisuuden kannalta myös vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä tulee pienentää. Myös etätyön helpottamista suunnitellaan yhdessä kuntien kanssa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein uudessa Laiturilla 3 -hankkeessa pyritään vähentämään vapaa-ajan asumisen energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä. Hanke selvitti verkkokyselyllä Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen energiankulutusta sekä mökille liikkumisen ja mökkiseudulla etätyöskentelyn nykytilannetta. Kyselyyn vastasi 756 henkilöä, joista noin 41 % haluaisi pienentää vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä.

– Ilahduimme siitä, että saimme runsaasti vastauksia. Kestävä mökkeily kiinnostaa vapaa-ajanasukkaita ja heillä on selvästi halua vaikuttaa asioihin, sanoo MikseiMikkelin projektipäällikkö Tuula Pihkala.

Maaliskuusta alkaen maksutonta energianeuvontaa

Mökkeilyn hiilijalanjälki on nykyisellään noin 427 kg CO2e eteläsavolaista mökkeilijää kohden. Kolmasosa tästä muodostuu sähkönkulutuksesta, ja suurin osa energiasta kuluu lämmitykseen. Kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista kertoi kiinnittävänsä huomiota energiankulutukseen vapaa-ajanasunnolla. Lähes neljäsosa käyttää mökillä uusiutuvaa energiaa, ja kiinnostus erityisesti aurinkopaneeleita kohtaan on lisääntynyt. Yli kymmenesosa vastaajista on toteuttanut mökillään hiljattain energiaremontin.

Laiturilla 3 -hanke tarjoaa Etelä-Savon vapaa-ajanasukkaille nyt maksutonta energianeuvontaa ja vinkkejä parhaista keinoista energiankulutuksen vähentämiseksi omalla mökillä. Neuvontaa on saatavilla maaliskuusta 2024 elokuuhun 2025 asti puhelimitse numerosta 044 230 9531 ja sähköpostitse osoitteesta mokkineuvonta@feasib.com.

– Tämä on ensimmäinen nimenomaan vapaa-ajanasukkaille suunnattu energianeuvontapalvelu Suomessa. Energia-asioita kannattaa tarkastella ihan kaikilla mökeillä, myös sähköttömillä kantovesimökeillä. Energiaa kuluu esimerkiksi puuta polttaessa, joten puulämmitteisenkin mökin tiiviyteen ja eristämiseen on hyvä kiinnittää huomiota, Pihkala huomauttaa.

Etätyöskentely pidentää viipymää – yhteyksien toimivuus ensisijaista

Vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää myös pidentämällä mökillä vietettäviä ajanjaksoja, esimerkiksi työskentelemällä mökiltä käsin. Monille Etelä-Savossa mökkeileville tämä on mieluisa vaihtoehto: 44 % vastaajista kertoi tekevänsä mökillä etätöitä. Lisäksi vain 8 % heistä, joille etätyöskentely olisi mahdollista, ei tee etätöitä mökillä.

Etätyöskentely mökillä edellyttää toimivia ja luotettavia internetyhteyksiä. Lisäksi etätyöskentelyä mökkipaikkakunnalla voidaan tukea tarjoamalla julkisia etätyö- ja kokoustiloja.

– Kehitämme hankkeessa myös uusia palvelukonsepteja helpottamaan etätyöskentelyä mökillä. Kehitystyötä teemme yhdessä hankealueen kuntien kanssa. Uusista palvelukonsepteista voi hyvässä lykyssä olla hyötyä myös vakituisille asiakkaille, Pihkala mainitsee.

 

Lisätiedot

Tuula Pihkala, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0440 361 603, tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi.

Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin seutuvaliokunta, EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisää tietoa hankkeesta ja vapaa-ajan asumisesta Etelä-Savossa www.laiturilla.fi sekä Facebookissa ”Laiturilla – mökkeilijän asialla” ja Instagramissa @laiturillafi.

Mikkeli Water Week 2024

Puhtaan veden pääkaupunki Mikkeli järjestää kaikille avoimen kansainvälisen vesialan tapahtumaviikon

Mikkeli valmistautuu uuteen Mikkeli Water Week -tapahtumaan, joka tuo esiin puhtaan veden merkitystä ja mahdollisuuksia. Tapahtumaviikko kokoaa yhteen kansainväliset tutkijat, alan yritykset, paikalliset asukkaat ja matkailijat, ja tarjoaa seminaarin ja konferenssin lisäksi monipuolisen ohjelman yrityksille ja kaupunkilaisille. Mikkeli Water Week järjestetään ensimmäistä kertaa syyskuussa 2024.

Mikkeli Water Week tarjoaa ajateltavaa ja elämyksiä niin alan ammattilaisille kuin paikallisille asukkaille. Ohjelmakokonaisuudessa on useita eri tapahtumia, mm. Finnish Lakeland Forum -seminaari ja kansainvälinen Emerging Trends in Water Treatment (ETWT) 2024 -konferenssi oheisohjelmineen. Luvassa on myös koululaisille suunnattua ohjelmaa.

Tapahtumaviikon järjestäjinä toimivat Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskuksen perustajat: Mikkelin kaupunki, LUT-yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Mikkelin yliopistokeskus (MUC) ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei. Mikkeli Water Weekille on juuri avattu tapahtumasivut, jonne päivittyy pitkin kevättä ja kesää tarkempaa ohjelmaa.

Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa järjestetään päätapahtumat: 17.9. Finnish Lakeland Forum -seminaari sekä 18.–19.9. kansainvälinen ETWT-konferenssi huippupuhujineen. Pitkin tapahtumaviikkoa on myös erilaista ohjelmaa ympäri kaupunkia kuten tutustumiskäyntejä jätevedenpuhdistamolle sekä interaktiivinen ja elämyksellinen BEM ShowRoom.

Etelä-Savon maakuntastrategian kärkiä ovat vesi, metsä ja ruoka. Puhtaan veden pääkaupunki Mikkelissä on sitouduttu veden ympärille rakennettuun osaamiseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen. Vuosien panostus on synnyttänyt uusia vesihuollon ratkaisuja ja liiketoimintamahdollisuuksia ja tuottanut elinvoimaa ja hyvinvointia kaupungille. Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskus on tämän edelläkävijyyden ilmentymä.

”Blue Economy Mikkeli eli tuttavallisemmin BEM tarjoaa vahvojen yrityskumppaniensa Operonin ja Mipron kanssa ainutlaatuisen ympäristön uuden vesiteknologian kehittämiseen ja testaamiseen” kertoo BEM-koordinaattori Juha Kauppinen.

Globaalisti puhtaasta vedestä on pulaa ja vesivarannot niukkenevat

Miksi Mikkeli Water Week on tarpeen? Vesi on elämän elinehto. Veden kiertotalous, eli jäteveden puhdistus ja siinä olevien hyödyllisten aineiden erotus uudelleen käytettäviksi on vastaus paikallisiin ja globaaleihin kestävyysongelmiin, joista yksi keskeisemmistä on puhtaan makean veden riittävyys. Vedenpuute vaikuttaa yli 40 prosenttiin maailman väestöstä ja 30 prosenttia maailman väestöstä on vailla turvallista juomavettä. Yli 80 prosenttia jätevedestä päästetään vesistöihin käsittelemättömänä. Lisäksi vettä on vähän siellä, missä on paljon ihmisiä, ja lisääntyneet sään ääri-ilmiöt pahentavat tilannetta. Vettä olisi riittävästi kaikille, jos sitä käytettäisiin oikein. Veden kiertotalous on tärkeä osa ratkaisua.

Mikkeli on portti Saimaalle. Saimaa yhdistää ja on monien mahdollisuuksien ympäristö, jossa luodaan hyvinvointia ja elinvoimaa. Mikkeli Water Weekin tavoitteena on yhdessä varmistaa ja löytää ratkaisuja, että tulevat sukupolvet voivat nauttia puhtaasta vedestä ja järviluonnosta. Tapahtumaviikko tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden oppia, verkostoitua ja inspiroitua veden äärellä.

Lue lisää

 

Lisätietoja

Juha Kauppinen
BEM-koordinaattori, BEM osaamiskeskus II-hanke
juha.kauppinen@mikkeli.fi
+358 40 162 6894
www.mikkeliwaterweek.fi

BEM osaamiskeskus II -hankkeella käynnistetään Blue Economy Mikkelin (BEM) toiminta ja toteutetaan ekosysteemisopimusta.

Mikkeli on valittu Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnalliseen innovaatioekosysteemejä kehittävään ohjelmaan. Mikkelin kaupungin ja valtion välisen, vuosille 2021–2027 solmitun ekosysteemisopimuksen painopiste on yhdyskuntavesien kiertotalous ja kehittämiskohde Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskus. BEM:n tavoitteena on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa uusia ratkaisuja vesihuollon ongelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Hankkeen päätoteuttaja on Mikkelin kaupunki, joka toteutetaan yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin seutuvaliokunta. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa.

Mikkeli Water Week järjestäjät

 

 

 

Veden kiertotalous ja Blue Economy Mikkeli

Vesi – itsestäänselvyys, välttämättömyys ja voimavara

Suomi on tuhansien järvien maa. Makean veden riittävyys on ollut meille itsestäänselvyys – ainakin toistaiseksi. Globaalisti puhtaasta vedestä on jo pulaa ja vesivarannot niukkenevat. Siksi on välttämätöntä taata puhtaan makean veden riittävyys tulevillekin sukupolville. Veden kiertotalous on vastaus paikallisiin ja globaaleihin kestävyysongelmiin, joista yksi keskeisemmistä on puhtaan makean veden riittävyys. Mikkelissä veden kiertotalous on voimavara, olemmehan puhtaan veden pääkaupunki. Mikkelissä on vesialan osaamista ja koulutusta sekä kansainvälisesti kiinnostava huippuluokan jätevedenpuhdistamo ja pilotointi- ja testaustilat yrityksille.

Mitä on vesiviisas kiertotalous? Yksinkertaisuudessaan vesiviisas tarkoittaa, että vettä käytetään tehokkaasti sen hukka minimoiden. Veteen sen käytön aikana sekoittuneet aineet ja sitoutunut energia otetaan talteen, jonka jälkeen vesi palautetaan takaisin kiertoon eli uusiokäytetään.

Kiertotalous on uusi talouden toimintatapa, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Veden kiertotalouteen liittyviä oleellisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi erilaisten veteen kohdistuvien riskien hallinta ja pohja-, pinta-, ja merivesiin kohdistuvien paineiden vähentäminen. Kulutusvalinnoilla sekä yksityisen ja julkisen sektorin hankinnoilla on myös oleellinen merkitys veden ja vesivarojen kestävyysongelmien ratkaisemiseen.

Vesiviisaan kiertotalouden edistäminen edellyttää myös kokonaisvaltaista ja tavoitteellista politiikkaohjausta. Mikkelin kaupunki on solminut vuosille 2020–2027 Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ekosysteemisopimuksen, jonka painopisteenä on yhdyskuntavesien kiertotalous. Mikkeli on yksi Suomen kuudestatoista innokaupungista.

Millainen on maapallon vesitilanne? Veden alkuperä on noin 4,5 miljardia vuotta vanhaa. On käsittämätön sattuma, että meillä ylipäätään on vettä: sopiva etäisyys auringosta, sopiva ilmakehän paine ja magneettikenttä, joka estää happea ja vetyä karkaamasta. Maapallon vesivaroista 97 prosenttia on suolaista vettä (meret, suolaiset järvet ja suolaiset pohjavedet) ja makeaa vettä on 3 prosenttia (jäätiköt, pohjavesi, maaperän jää, järvet, maaperän kosteus, ilmakehän kosteus, suot, joet ja biologinen vesi).

Vesiongelmat näkyvät maailmalla sään ääri-ilmiöinä. Vedenpuute vaikuttaa yli 40 prosenttiin maailman väestöstä ja 30 prosenttia maailman väestöstä on vailla turvallista juomavettä. Yli 80 prosenttia jätevedestä päästetään vesistöihin käsittelemättömänä. Lisäksi vettä on vähän siellä, missä on paljon ihmisiä.

Vettä olisi kuitenkin riittävästi kaikille, jos sitä käytettäisiin oikein. Veden kiertotalous on ratkaisu tähän.

”Vesi on elämän edellytys ja ihminen käyttää vettä sen eri muodoissa lukuisiin eri tarkoituksiin niin alkutuotannossa, teollisuudessa, palveluissa kuin kotitalouksissakin. Vettä otetaan teknosysteemiin eri ekosysteemin osista – pohjavesistä, pintavesistä ja meristä – käyttötarkoitusten vaihdellessa juoma-, kastelu- ja prosessivesistä jäähdytys- ja saniteettivesiin. Erityisen arvokasta on hyvälaatuinen makea vesi, joka käy vaativimpiinkin tarkoituksiin.” Suomen ympäristökeskus SYKE

Moniin muihin maihin verrattuna Suomessa on yleisesti runsaasti vettä saatavilla ja veden laatu on keskivertoa parempaa – rehevöitymisongelmista huolimatta. Lisäksi ympäristö- ja vesivarojen hallinta on arvioitu maailman parhaimpien joukkoon.

Etelä-Savossa pintavesien tilanne on maan parhaimmistoa. Maakunnan pinta-alasta noin 25 prosenttia on vettä – suurin osa järvistä ja joista on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Vuonna 2022 Environmental Performance Index (EPI) on pisteyttänyt Suomen jaetulle ykkössijalle juoma- ja jätevesien hallinnassa Islannin, Hollannin, Norjan, Sveitsin ja Iso-Britannian kanssa.

Etelä-Savon vesistöjen tila on maan parhaimmistoa

Vesi on Etelä-Savon maakunnan ja Mikkelin kaupungin strateginen kärkiteema

Etelä-Savon maakuntastrategiassa on linjattu kehittämisen kärjet ja niille on asetettu pitkän aikavälin tavoitteet vuoteen 2030. Strategian kolme kärkeä ovat metsä, vesi ja ruoka, jotka muodostavat aluekehityksen peruselementit. Metsään, veteen ja ruokaan perustuvaan kestävään yritystoimintaan ja erityisosaamiseen rakentuu Etelä-Savon aluetalouden kasvupotentiaali tulevina vuosina. Nämä kytkeytyvät saumattomasti Etelä-Savon luontaisiin vahvuuksiin. Maakunnassa on kaikkiin kolmeen liittyvää vahvaa raaka-ainetuotantoa sekä korkeamman jalostusasteen yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

Mitä tulee maakunnan älykkään erikoistumisen strategiaan, vesi on luonnollinen osa sitä. Älykäs erikoistuminen on Euroopan unionin alueellisen innovaatiopolitiikan kulmakivi, jonka avulla maiden ja alueiden tulee tunnistaa ja valita omat vahvuusalueensa, jotta niiden kehittämiseen voidaan investoida. Älykkäällä erikoistumisella pyritään uusien innovaatioiden synnyttämiseen ja niiden levittämiseen sekä alueiden kilpailukyvyn parantamiseen.

Älykkään erikoistumisen strategiassa vesi-painopistealueena käsittää Etelä-Savossa laajasti sekä luonnon vedet, veden puhdistusosaamisen, -teknologian että veden kiertotalouden osaamismahdollisuudet. Puhtaan veden ja veden kiertotalouden kaupalliset mahdollisuudet vastaavat globaaleihin ongelmiin. Puhtaan veden osalta painopistealueiden ja läpileikkaavien teemojen aiheita ovat: puhdas vesi hyvinvoinnin edellytyksenä, puhtaisiin luonnonvesiin kulminoituva matkailu ja puhdas vesi pohjana myös muille älykkään erikoistumisen kehittämisen kärjille.

Ecosairila ja Blue Economy Mikkeli muodostavat puhtaan veden pääkaupungin ydinkeskustan

Mikkeli on edelläkävijä veden kiertotaloudessa: kaupungissa on panostettu yli 100 miljoonaa euroa vesiteknologian, materiaalikiertojen ja uusiutuvan energian osaamiseen sekä infrastruktuuriin. Puhtaan veden osaamisen ytimessä on kehittämisalusta EcoSairila sekä siihen kuuluva vesiosaamiskeskus Blue Economy Mikkeli (BEM). Vesiosaamista klusterin tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnassa tarjoavat LUT-yliopisto sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk. Blue Economy Mikkelin ytimessä ovat toiminnassa mukana olevat yritykset sekä toimintaan mahdollisesti liittyvät uudet yritykset.

Mikä on EcoSairila?

EcoSairila on kiertotalouden keskus ja alueellisten materiaalikiertojen solmukohta, joka profiloituu erityisesti vedenkäsittelyn teknologioissa. Lisäksi siellä on muun muassa biokaasulaitos ja nykyaikainen kierrätys- ja jätteenkäsittelykeskus. EcoSairila palvelee alueen asukkaita ja yrityksiä monipuolisin kiertotalous- ja jätehuoltopalveluin.

EcoSairila tarjoaa palvelevan innovaatioekosysteemin yrityksille, jotka sijoittuvat alueelle kehittääkseen uutta. Yritys voi keskittyä yksinomaan kehitystyöhön tai tuoda kehityksen tuotannollisen toiminnan rinnalle. EcoSairilassa yritysten toiminnan tukena ja kasvun mahdollistajina ovat monipuolinen ja moderni tutkimus- ja tuotekehitys-infrastruktuuri TKI-palveluineen sekä vahvat paikalliset, kansalliset ja kansainväliset yritysten ja TKI-toimijoiden verkostot.

Kansallisesti EcoSairilan moderni vedenpuhdistamo luo mahdollisuuksia mahdollisille vesiteknologian vientipalveluille ja -tuotteille. EcoSairilan vahvuudet ovatkin juuri veden kiertotaloudessa: yhdyskuntavesien energiatehokkaassa käsittelyssä ja uusioveden tuotannossa, arvokkaiden jakeiden erottamisessa hyötykäyttöön ja haitta-aineiden kierron pysäyttämisessä sekä lietteiden kestävässä hyödyntämisessä mm. liikennebiokaasuna. Nämä yhdistettynä nykyaikaisiin digitaalisiin ratkaisuihin muodostavat teknologiaperustan sinisen biotalouden osaamiskeskukselle.

Blue Economy Mikkelin avajaisetMikä on Blue Economy Mikkeli?

Blue Economy Mikkeli, BEM, on kansainvälinen vesiosaamiseen, erityisesti vesihuollon kiertotalouteen keskittyvä osaamiskeskus. Modernissa jätevedenpuhdistamossa on ainutlaatuinen testaus- ja kokeiluympäristö yrityksille rakenteilla sekä se tarjoaa puhdistettua jätevettä jatkokäsiteltäväksi ja uusiokäyttöön sekä tietoalustan vesihuollon digitalisaatioon. Mikkelin jätevedenpuhdistamon yhteyteen on erityisesti tätä tarkoitusta varten suunniteltu tilat testaukselle ja pilotoinneille. TKI-ympäristö on ainutlaatuinen ja mahdollistaa monipuolisen TKI- sekä tuotannollisen toiminnan yrityksille hyödyntäen aidossa jätevedenpuhdistamoympäristössä.

Blue Economy Mikkeli toimii aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa. Näistä merkittävin on Euroopan komission älykkään erikoistumisen alusta Water Smart Territories, joka liittää BEM:in osaksi eurooppalaista vesiosaamisen verkostoa. Verkostoon kuuluu yli 20 eurooppalaista vesi-osaamiseen erikoistunutta aluetta TKI-toimijoineen ja yrityksineen.

Blue Economy Mikkeli tarjoaa:

  • Kovatasoista osaamista sekä koulutusta veden ja lietteiden käsittelyssä;
  • Huippuluokan jätevedenpuhdistamo, joka puhdistaa Saimaan vettä;
  • Puhdistamon yhteydessä ainutlaatuisen paikan kehittää ja testata uutta tekniikkaa, kuten:
    • jäteveden käsittelyä,
    • uusioveden valmistusta,
    • lietteiden jalostusta tuotteiksi,
    • digitaalisia palveluita ja
    • Smart Water –ratkaisuja.

BEM Osaamiskeskuksessa jätevesi nähdään arvokkaana resurssina ja raaka-aineena, energian lähteenä sekä arvoaineiden kuten ravinteiden kantajana läpi koko vesihuoltoketjun. Osaamiskeskuksen visiona on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa ratkaisuja maailman vesiongelmiin.

Tapahtumavinkki:

Lukuvinkit:

Tämä artikkeli on osa Blue Economy Mikkeli -artikkelisarjaa, joka on toteutettu BEM osaamiskeskus II -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat