Jukka Kumpusalo, Author at Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Entos Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjalainen

Entos tarjoaa ratkaisuja energiansäästöön

Mikkelin Karkialammella toimiva Entos Energiatekniikan Optimisäätö Oy tarjoaa rakennusautomaatiopalveluja ja on kehittänyt älykkään ilmanpoistopuhaltimen.

LVISA-alan ratkaisuihin erikoistuneen Entos Oy:n perusti nykyisen toimitusjohtaja Aki Pohjalaisen isä vuonna 1977 Mikkelin Visulahteen.

Monipuolisen kokemuksen alalta maailmalla hankittuaan Aki Pohjalainen palasi Mikkeliin ja osti kahdeksan henkilöä työllistäneen yrityksen isältään vuonna 2005.

Tällä hetkellä yrityksen palkkalistoilla on 12 osaajaa, ja yrityksen liikevaihto on noin miljoona euroa.

Palvelutarjonnan ydin ovat LVISA-alan rakennusautomaatiopalvelut, joihin on etähallintamahdollisuus. Yrityksen palveluihin kuuluvat ilmanvaihtoon, automaatioon ja lämmitykseen liittyvät asennukset, huollot, laitteet, suunnittelutyöt sekä saneeraukset ja urakointi.

Huoltoa ja urakointia tekee tällä hetkellä viisi työntekijää Etelä-Savon lisäksi myös Etelä- ja Keski-Suomessa.

”Meidän työntekijöillämme ei ole ongelmia liikkua laajallakaan säteellä.”

Ilmanpoistopuhallin kiinnostaa

Viime vuosina yrityksestä on kehittynyt yhä vahvemmin rakennusautomaation ohjelmointiyritys.

Yritys alkoi kehittää omaa innovaatiota, älykästä ilmanpoistopuhallinta, vuonna 2016. Puhaltimen keksi Aki Pohjalainen ja sillä on hyödyllisyysmalli.

Tuotekehitysprosessia on vauhditettu erillisin kehityshankkein, joista ensimmäinen alkoi 2017. Tuotteen valmistuttua jatkokehitystä on tehty ensi vuoden lopussa päättyvässä hankkeessa. Sen jälkeen suunnitelmissa on vielä yhden kehityshankkeen läpivienti.

TopAir-tuote tuli myyntiin koko maahan noin 1,5 vuotta sitten ja se on otettu hyvin vastaan.

”Käytännössä ratkaisumme avulla sekä painovoimainen että koneellinen ilmanvaihto pystytään muuttamaan älykkääksi, mikä pienentää kerrostalojen energiakuluja.”

Nopea asennus

Innovaatiota hyödynnetään tällä hetkellä ennen 2004 rakennettuihin kerrostaloihin ja muihin ilmanvaihtosaneerauksia suunnitteleviin kohteisiin.

Puhaltimen anturiteknologia mahdollistaa ilmanpoiston portaattomasti säätyvällä EC-moottorilla kulloisenkin kohteen ilmanvaihtotarpeen mukaan.

”Anturiteknologiamme kerää ja välittää eteenpäin tietoa talojen ilmanvaihdon toiminnasta. Yleensä kerrostaloasuntojen ilmanvaihtoa tehostetaan tiettyinä aikoina päivästä, meidän ratkaisumme on älykäs ilmanvaihto, joka perustuu todelliseen tarpeeseen.”

Etähallittava ja huollettava ilmanpoistopuhallinjärjestelmä on helposti asennettavissa ilman pitkiä käyttökatkoja.

”Käytännössä energiaremontti onnistuu 12 tunnissa, kun asennamme katolle vanhan koneen tilalle uuden ja laitamme anturit paikoilleen. Vanhankin talon painovoimainen ilmastointi pystytään päivittämään näin.”

Asukkaalle uusi järjestelmä tuo monta etua. Mittausanturit tutkivat ilmanlaatua ja ilmaa poistuu tarvittava määrä. Asumismukavuus lisääntyy, kun vedontunnetta ei ole, eikä ylimääräiseen tuulettamiseen ole tarvetta.

”Ilmavirta on rauhallisempi, vedontunne vähenee ja ilmastoinnin äänet häviävät.”

Kun lämmityskulut alenevat, samalla pienenee kiinteistön hiilijalanjälki. Esimerkkilaskelmien mukaan parisenkymmentä vuotta vanhassa kerrostalossa tarpeen mukaan toteutettu ilmanpoisto voi säästää energialaskua noin 4000 eurolla vuodessa. Investointi maksaa itsensä takaisin 3-5 vuodessa. Samalla kiinteistön elinkaari pidentyy.

Valmistus Mikkelissä

Tällä hetkellä käytössä on 150 puhallinta. Marraskuun puolivälissä yritys tuo markkinoille kolmannen version ilmanpoistopuhaltimesta.

Itse laitteisto koostuu kolmesta osasta eli merialumiinista valmistetusta kehyksestä, puhallinosasta ja älykeskuksesta, josta löytyvät yhteyslaitteisto, ohjaava älytoiminto ja ilmanvaihdon tasoa seuraavat anturit.

Puhaltimet valmistetaan Mikkelissä kierrätettävistä materiaaleista, joista yli 70 prosenttia saadaan kotimaasta. Puhaltimesta on räätälöitävissä sopiva koko kohteen mukaan. Tuotteen saama Avainlippu kertoo kotimaisuudesta.

Yritys on keskittänyt kaiken toimintansa Karkialammella omistamaansa toimitaloon, missä se pystyy räätälöimään tilaratkaisuja kasvavan liiketoiminnan tarpeisiin.

Vienti alkaa

Tällä hetkellä yritys etsii ilmanpoistopuhallintaan hyödyntämään erilaisia yhteistyökumppaneita.

Tuotteella on jo laaja joukko jälleenmyyjiä. Jälleenmyyjiin kuuluu myös kaksi tunnettua kansainvälistä kasvuyritystä.

”Etsimme vahvoja yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voimme kasvaa.”

Vientinäkymiäkin tuotteelle häämöttää, sillä sen avulla voidaan varmistaa myös sisäilman puhtaus ja raikastaa ilmaa. Vienti aloitetaan Ruotsista ja Tanskasta.

”Esimerkiksi yötuuletustoiminto on ominaisuus, jolla on käyttöä hellejaksoista kärsivissä maissa.”

Kuvassa:
Keksijänä tunnettu Entos Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjalainen on innoissaan yrityksen kasvunäkymistä ja TopAir-innovaatiosta.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Vapaa-ajan asukkaat ovat Mikkelille voimavara. Kuva Harri Tarvainen, VisitFinland

Raportti: Vapaa-ajan asumisen kehittäminen edellyttää vuorovaikutusta

Tuore raportti nostaa esiin vapaa-ajan asukkaiden ja mökkikuntien eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen potentiaalin aluekehityksessä yleensä ja erityisesti Etelä-Savossa. Ruralia-instituutin tuottama raportti antaa esimerkkejä siitä, kuinka vuorovaikutusta voitaisiin parantaa.

Vapaa-ajan asuminen on merkittävä aluekehityksen moottori Etelä-Savossa nyt ja tulevaisuudessa, sekä taloudellisesta että sosiaalisesta näkökulmasta. Vapaa-ajan asukkaat ovat myös aluekehitystoimijoita, joiden rooleja aluekehittämisessä ovat kuluttaja, osallistuja ja kehittäjä.

Vapaa-ajan asumisen vaikutus Etelä-Savon talouteen ja työllisyyteen on jo nyt suuri, mutta pitkäjänteisellä ja määrätietoisella kehittämistyöllä se voisi kasvaa vieläkin suuremmaksi. Tämä ilmenee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin lokakuussa 2019 julkaisemasta raportista Kohti dialogia – Vapaa-ajan asuminen Etelä-Savon voimavaraksi.

Vapaa-ajan asuminen on monipaikkaista asumista. Väestötilastoissa monipaikkaisuutta ei kuitenkaan yleensä oteta huomioon. Alueiden tilastoidun väkiluvun vähentyessä alueet eivät välttämättä tyhjenekään, vaan niiden käyttö muuttuu pysyvämmästä käytöstä kausiluonteiseen käyttöön. Monipaikkaisuudella on suuri kehityspotentiaali maaseudulla, mutta sen huomioon ottaminen on yhä yhteiskunnallisen päätöksenteon marginaalissa.

Vapaa-ajan asuminen ei vielä ole strateginen kehittämiskohde kaikissa Etelä-Savon mökkikunnissa. Vaikka vapaa-ajan asumisen kehittäminen yhteistyössä kuntien, yritysten ja kylien kesken on vielä jäsentymätöntä, sekä kylät että yritykset ovat siihen halukkaita.

Tällä hetkellä aktiivisia vapaa-ajan asukkaita otetaan mukaan toimikuntiin mökkikunnissa, mutta mökkiläisdemokratian näkökulmasta he eivät edusta vapaa-ajan asukkaita. Vapaa-ajan asukkaiden kehittäjäpotentiaalia voi jäädä piiloon osallistumismahdollisuuksien puuttuessa. Niinpä esimerkiksi nuoremman sukupolven mökkeilijöiden osallistamista mökkikuntien kehittämiseen kannattaisi edistää digitaalisin välinein.

Digitaalinen Mökkilaiturilla-mobiilisovellus mahdollistaa etenkin työikäisten vapaa-ajanasukkaiden saavuttamisen. Mobiilisovelluksen avulla voidaan kehittää vuorovaikutusta mökkeilijöiden kanssa tiedonvälityksen ja -keruun kautta. Myös paikkatietojen ajallinen ja alueellinen vertailu on mahdollista. Sovelluksen avulla toteutettiin kesällä 2019 palvelukysely, jonka vastaukset antoivat kasvusuuntaisen näkymän vapaa-ajanasukkaiden palvelujen käytöstä Etelä-Savossa tulevaisuudessa. Jatkossa sovellusta tulisi kehittää edelleen.

Vapaa-ajan asuminen on globaali ilmiö. Maailmalta löytyy vapaa-ajan asumisen alueita, joilla on mökkiseutuna samankaltaisia piirteitä kuin Etelä-Savolla. Vapaa-ajan asumisen kehittämisessä ja yhteistyössä vapaa-ajanasukkaiden kanssa kannattaakin hyödyntää kansainvälisiä malleja.

Raportti:
Manu Rantanen, Tuula Pihkala, Torsti Hyyryläinen ja Susanna Kujala (toim.): Kohti dialogia – Vapaa-ajan asuminen Etelä-Savon voimavaraksi. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, 2019. Raportteja 198.

Lue raportti verkossa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/306043/Raportteja198.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Lisätiedot

Tuula Pihkala, projektipäällikkö
tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi
puh. 0440 361 603

Manu Rantanen, projektipäällikkö
manu.rantanen@helsinki.fi
puh. 044 525 5890

Tutkimus tehtiin Ruralia-instituutin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n yhteistyönä Miksein hallinnoimassa Etelä-Savo kestävän vapaa-ajan asumisen ykkösalueeksi 2017–2019 -hankkeessa. Sen mahdollisti Etelä-Savon maakuntaliiton kautta saatu EAKR-rahoitus ja Mikkelin seudun kuntien osallistuminen hankkeeseen.

Kuva: VisitFinland/Harri Tarvainen

Väkeä Fujitsu Finland Oy:n Mikkelin osaamiskeskuksessa

Fujitsun Mikkelin osaamiskeskuksen ansiosta kuntalaisten sähköinen asiointi helpottuu – “Mikkelissä on hyvä toimia”

Mikkeli valikoitui Fujitsun toimipisteen sijainniksi Mikkelin laajan digitaalisen osaamisen ja yhteistyöverkoston vuoksi.

Fujitsu Finland Oy:n Mikkelin osaamiskeskuksessa työntekijät naputtavat keskittyneesti näppäimistöjään. Yrityksen valoisat toimitilat sijaitsevat Mikkelin kasarmin kampuksella historiallisessa miljöössä.

Osaamiskeskuksessa työskentelee kymmenisen asianhallinnan ja arkistoinnin ict-ammattilaista, muun muassa järjestelmäasiantuntijoita ja konsultteja. 2018 Mikkeliin perustettu tiedonhallinnan osaamiskeskus on osa isompaa Fujitsun osaamiskeskusta, jossa työskentelee noin sata asiantuntijaa Suomessa ja muissa Euroopan maissa.

Kansainvälinen osaamiskeskus on erikoistunut dokumenttien ja sisällön hallintaan. Mikkelin toimistolla kehitetään tiedonhallintaa erityisesti kunta-asiakkaille.

– Fujitsu toimittaa useille kunta-asiakkaille asianhallinnan ja sähköisen arkistoinnin ratkaisuja. Mikkelin osaamiskeskuksen päärooli liittyy näihin palveluihin, kertoo Fujitsun informaationhallinnan liiketoimintaa Pohjoismaissa johtava Mauri Mikkonen.

– Käytännössä Mikkelissä kehitetään ohjelmistoa, konsultoidaan ja koulutetaan asiakkaita sekä testataan uusia toiminnallisuuksia.

Viime kädessä Fujitsun Mikkelin toimipisteessä tehtävä työ näkyy kuntalaisille parempina ja vaivattomampina sähköisinä palveluina. Mikkelin osaamiskeskuksen ansiosta esimerkiksi kansalaisten sähköinen asiointi julkishallinnon palveluissa helpottuu.

Mikkeli valikoitui Fujitsun toimipisteen sijainniksi Mikkelin laajan digitaalisen osaamisen ja yhteistyöverkoston vuoksi. Mauri Mikkosen mukaan Fujitsulla on ollut hyvää yhteistyötä Mikkelin kaupungin kanssa jo useita vuosia.

– ”Mikkelissä on hyvä toimia, sillä meillä on hyvä yhteistyö kaupungin kanssa.”

Fujitsun ja Mikkelin yhteistyöpohjaa rakennettiin jo Lupaus-ohjelmassa. Se oli hanke, jossa Mikkelissä kehitettiin yritysten ja organisaatioiden tuottavuuskehitykseen uusia malleja. Lupaus-ohjelmassa Mikkelissä käytettiin Fujitsun ohjelmistoa, jonka avulla saavutettiin merkittäviä ajansäästöjä ja ympäristövaikutuksia.

Toimipisteen sijaintipaikkana Mikkeli pystyy tarjoamaan Fujitsulle osaamisen lisäksi laajat sähköisen asioinnin ja arkistoinnin osaamisverkostot.

– Myös toimialan ammattikorkeakoulutus Mikkelin Xamkissa sekä alueen pitkäaikainen pyrkimys sähköisen arkistoinnin kansalliseksi toimijaksi ovat ratkaisevia tekijöitä. Viimeisen onnistumisesta on useita erilaisia näyttöjä, Mikkonen lisää.

Fujitsu tekee koulutusyhteistyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa. Yhteistyö on helppoa myös Fujitsun toimipisteen fyysisen sijainnin ansiosta: ammattikorkeakoulu on ihan naapurissa.

Fujitsun toiminta näkyy Etelä-Savossa myös alueellisesti

– Mikkeli ja ympäryskunnat ovat tärkeitä asiakkaitamme. Tämän lisäksi olemme olleet mukana useissa keskusteluissa ICT-palveluiden kehittämiseksi erilaisten paikallisten toimijoiden kanssa, Mauri Mikkonen sanoo.

Tiivistä tehdään niin Mikkelin kaupungin kuin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa.

Fujitsun toiveena on löytää uutta työvoimaa alueelta. Rekrytointi on käynnissä koko ajan, sillä työvoiman tarve on jatkuva.

– Tiedonhallinta on keskeisessä roolissa, kun yritykset ja organisaatiot uudistavat toimintamallejaan osana digitaalista siirtymää. Tehokkaat tiedonhallinnan ratkaisut parantavat yritysten ja organisaatioiden tuottavuutta, joten niille on kysyntää.

Mauri Mikkosen mukaan Suomen ja Mikkelin osaamiskeskuksen avulla Fujitsu pystyy entistä paremmin palvelemaan asiakkaitaan.

– Suomi on sähköisen tiedonhallinnan edelläkävijä. Erityisesti maamme julkishallinnossa ja finanssisektorilla on pitkät perinteet tiedonhallinnassa, ja Fujitsu on ollut vahvasti mukana tämäntyyppisten ratkaisujen kehittämisessä. Haluamme viedä hyvää osaamistamme myös muualle Eurooppaan, Mauri Mikkonen sanoo.

Teksti ja kuva: Elina Jäntti

Disec Oy:n Aki Lassila

”Tieto on nykyajan öljyä, joka pyörittää yhteiskunnan rattaita” – Iso osa Suomen terveydenhuollon tutkimuksista tallennetaan Mikkelissä, ja niiden ansiosta sairauksia voidaan havaita ajoissa.

Mikkelissä toimiva Disec säilyttää ja hallinnoi ison osan Suomen terveydenhuollon kuvantamisen tutkimuksista sekä paljon muitakin erilaisia arkistoaineistoja esimerkiksi Helsingin ja Espoon kaupunginarkistoilta.

Kun terveydenhuollon asiakas jossain päin Suomea käy vaikkapa röntgenkuvauksessa tai mammografiaseulonnassa, kuvat tallentuvat hyvin todennäköisesti Mikkelissä sijaitsevaan palvelinkeskukseen.

Mikkeliläinen tiedonhallinta- ja digitointipalveluita tuottava yritys Disec hallinnoi iso osaa Suomessa terveydenhuollon käytössä olevista kuvista ja tutkimuksista.

– Järjestelmiemme kautta kulkee vuosittain noin 850 000 tutkimusta vuodessa terveydenhuollon julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden käyttöön. Meitä isompi on vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, joka käsittelee noin miljoona tutkimusta vuodessa, kertoo Disecin toimitusjohtaja Aki Lassila.

Disecin tarina Mikkelissä alkoi vuonna 2004 silloisen Mikkelin Ammattikorkeakoulun sähköisen arkistonhallinnan EU-projektista, kun radiologit siirtyivät filmien tarkastelusta käyttämään työssään tietokoneita Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella.

Sen jälkeen yritys on laajentunut terveydenhuollon kuvien tietojen arkistoinnista isommin myös muuhun tiedonhallintaan ja kasvanut koko ajan.

Isoin siivu yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta tulee vielä terveydenhuollon puolelta. Disecin palveluiden läpi kulkee ja niihin tallentuu terveydenhuollon tutkimuksia noin 500:sta paikasta eri puolelta Suomea: muun muassa magneetti-, ultraääni-, tietokonetomografia- ja mammografiatutkimuksia.

– Tutkimusten perusteella radiologit tekevät diagnostiikkaa ja antavat potilaille lausuntoja. Ohjelmissamme on radiologin käyttöön sopivat työkalut, joilla analytiikkaa on helppo tehdä.

Esimerkiksi Suomen mammografiaseulontojen tutkimuksista vuosittain 80–90 prosenttia kulkee Disecin järjestelmien kautta.

Asiakkaina  kunnat, kuntayhtymät ja yksityinen sektori

Terveydenhuollon puolella yrityksen asiakkaita ovat useat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä yksityiset terveydenhuollon yritykset, kuten Terveystalo. Disec myös säilyttää isoa määrää tutkimuksia. Niitä on yrityksen järjestelmissä tällä hetkellä lähes 300 miljoonaa.

Sähköisiä tiedonhallintapalveluita Disec tarjoaa muun muassa eri kaupungeille, museoille ja arkistoille. Disecin järjestelmiä käyttävät muun muassa Turun ja Tampereen kaupunginarkistot, Espoon ja Jyväskylän museot, Työväenarkisto ja Elinkeinoelämän keskusarkisto Elka.

– Myös arkistopalveluiden tarjoajana Disec on Kansallisarkiston jälkeen Suomen toiseksi suurin toimija. Kaupunginarkistoilla ja -museoilla on hyvin monenlaista materiaalia, muun muassa erilaisia historiallisia dokumentteja ja valokuvia, joita he haluavat säilyttää digitaalisesti itsellään ja jakaa myös netin yli eteenpäin.

Disec myös digitoi ja tallentaa erityisesti audiovisuaalista materiaalia eli käytännössä videoita esimerkiksi kaitafilmeiltä, äänitteiltä ja dioilta.

Lassila esittelee yrityksen digitointitiloja: siellä on hyvin arvokasta laitteistoa, jolla saadaan jopa hyvin huonolaatuisten ja kymmeniä vuosia vanhojen filminauhojen kuvamateriaalista kaapattua 5K-tasoista videokuvaa. Vastaavia laitteita on vain harvoilla toimijoilla Suomessa.

Arkisto voi kuulostaa paikalta, jonne tieto haudataan lopullisesti. Disec haluaa korostaa sitä, että tieto on nykyajan öljyä, joka pyörittää yhteiskunnan rattaita. Lassila muistuttaa, että Disecin hallinnoimia tietoja voidaan jatkojalostaa ja hyödyntää moniin tarkoituksiin.

– Organisaatiot käyttävät tietoja esimerkiksi tutkimusmateriaalina. Esimerkiksi terveydenhuollon kuvantamistietojen avulla voidaan tehdä tutkimusta ja kehittää tekoälysovelluksia, joilla voidaan havaita ja ennustaa sairauksia. Arkistotoimijat puolestaan hyödyntävät tietoa paitsi historiantutkimuksessa, myös tuovan sen yleisön saataville: esimerkiksi historiallista kuvamateriaalia käytetään erilaisissa näyttelyissä.

Mikkeliä Lassila pitää arkistoinnin ja digitoinnin alan yritykselle tehokkaana paikkana toimia. Se, että saman alan toimijoita ja ihmisiä on täällä useita, luo tietyn ilmapiirin kaupunkiin.

– Mikkelissä on paljon arkistointialan pelureita ja alalla pitkät perinteet muun muassa ammattikorkeakoulun, Elinkeinoelämän keskusarkiston ja Maakunta-arkiston ansiosta. Täällä on paljon arkistointialan infraa ja hyvä maine arkistointialan keskittymänä. Myös arkistointialan koulutus on lähtenyt Mikkelissä uuteen kukoistukseen.

Lassila kiittelee myös yrityksen hyviä toimitiloja: Disec toimii keskeisellä paikalla Mikpolissa, Kasarmin kampuksella, jossa sillä on käytössä toimiston lisäksi hyvin neliöitä konesaleja varten. Disecin toinen toimipiste sijaitsee aivan Helsingin keskustassa Rautatieaseman lähellä WTC-talossa.

– Mikkeli on keskeinen paikka koko Suomen kannalta ajateltuna.

Yrityksen pääpaikka pysyy jatkossakin Mikkelissä. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä tiedonhallinta eri muodoissaan sekä arkistointi ja digitointi ovat tämän päivän ja tulevaisuuden alaa.

Henkilöstöä Disecissä on nykyään 12. Lassilan mukaan osaaville työntekijöille on jatkuva kysyntä: haastatteluhetkellä paikkoja olisi auki ainakin kolmelle ohjelmistojen kehitys- ja it-järjestelmäosaajalle.

Yrityksen hyvä maine on kiirinyt pitkälle. Lassilan mukaan se on syntynyt itse kehitettyjen ja laadukkaiden järjestelmien sekä hyvän palvelun ansiosta.

– Järjestelmiämme voi sumeilematta kehua. Jotkut alan toimijat tarjoavat ulkoa ostettuja järjestelmiä, mutta meillä kehitystyö ja järjestelmien hallinta tapahtuu yrityksen sisällä ja omissa tiloissa. Tietoturva ja käytettävyys ovat ohjelmissamme erityisen tärkeitä, ja siitä olemme saaneet tunnustusta.

Yrityksen pääpaikka pysyy jatkossakin Mikkelissä. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä tiedonhallinta eri muodoissaan sekä arkistointi ja digitointi ovat tämän päivän ja tulevaisuuden alaa.

Teksti ja kuva: Elina Jäntti

Kari Joutsalainen TE-keskus

Työ hakee tekijäänsä

Ely-keskuksen tilastot luovat nyt positiivista virettä. Osaajia etsitään eri puolilla maakuntaa.

Eniten työpaikkoja on tarjolla sosiaali- ja terveysaloilla lähi- ja sairaanhoitajille. Lääkäreille löytyy töitä koko maakunnasta samoin kuin sosiaalityöntekijöille, puheterapeuteille, lastentarhanopettajille ja erityisopettajille.

Rakentamisessa näkymät ovat valoisat, ja korjausrakentaminen lisääntyy hienoisesti. Metalliteollisuus etsii lähivuosina etenkin hitsaajia ja koneistajia.

”Työpaikkoja on hyvin tarjolla eri toimialoilla, kuten sosiaali- ja terveyspuolella, metallissa, teollisuudessa ja rakentamisessa. Työvoiman kysyntä on nyt kohtalaisen vahvaa”, palvelujohtaja Kari Joutsalainen Etelä-Savon TE-toimistosta sanoo.

Joutsalainen muistuttaa, että yritysten yt-uutisissa takana voi olla toimialan muuttuminen ns. auringonlaskun alaksi. Uutta työtä etsivälle riittää nyt kuitenkin vaihtoehtoja.

Kasvupyrähdystä tekevät Mikkelin seudulla esimerkiksi talo- ja energiatekniikan yritykset.

”Teknistä erityisosaamista omaavat yritykset erikoistuvat ja saavat jalansijaa muuallakin maassa. Ne hakevat usein uusia osaajia laajalta alueelta. Kun tänne muodostuu laajempia osaamiskeskittymiä, klustereita, saadaan uusia osaajia ja se vauhdittaa toimialan kasvua.”

Myös matkailun näkymät ovat nyt lupaavat. Viime vuosina yritykset ovat investoineet merkittävästi ja matkailualan kasvua vauhdittavat muun muassa Saimaa Geopark -statuksen hakeminen, Järvi-Suomen peruskirjan laatiminen ja muut yhteiset hankkeet.

Osaajia kaivataan nyt myös siivoamaan, tekemään ruokaa ja myyntityöhön puhelin- ja asiakaspalvelukeskuksiin. Kolmen heikon satovuoden jälkeen maatiloille on palannut luottamus tulevaan, niillä investoidaan ja kotieläintuotantoa laajennetaan.

Vaikeinta on löytää työtä ns. ylitarjonta-ammateissa. Niitä on tilastojen perusteella Savonlinnan seudulla 23, Mikkelissä kahdeksan ja Pieksämäellä vain kolme. Uusiakin kasvualoja maakunnassa muhii.

”Yksi uusi ala, josta voi täällä kasvaa iso, liittyy aurinkoenergiaan. Alan kasvu ei ole vielä ollut hallittua, mutta tilanteet voivat muuttua nopeasti, joten positiivisia yllätyksiä voi tulla.”

Joutsalainen rohkaisee maakuntaan muuttamaan myös siinä tilanteessa, kun vasta toisella on työpaikka.

”Etelä-Savoon työllistyvien osaajien puolisoilla on usein kysyttyä ammatillista osaamista, joten työtä voi löytyä puolison työpaikan verkostojen ja te-toimiston palvelujen avulla. ”

Kaksi kolmesta työssä olevasta eteläsavolaisesta työskentelee palvelualalla. Jalostuksen parista löytää elantonsa vajaa neljännes ja alkutuotannosta joka kymmenes. Yrittäjien osuus pk-yritysvaltaisessa maakunnassa on maan toiseksi korkein.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mika Helenius kolumni, MikseiMikkeli

KOLUMNI: Vaikuttavaa paikallista uudistumista

Suomi on tänään yhtä velkainen kuin toisen maailmansodan jälkeen – teollinen vienti on romahtanut ja hyvinvointiyhteiskuntaa on rahoitettu yli 10 vuotta velalla. Samanaikaisesti käynnissä on 50- ja 60-luvun kaltainen väestön siirtyminen kaupunkeihin.

Maamme suurten kaupunkikasvukeskusten yrityksistä vain 5 % harjoittaa vientiä ja lähinnä välituotteista muodostuva vientituotteiden jalostusarvo on jokseenkin matala. Etelä-Savon osalta yhteiskunnan käynnissä oleva rakennemurros ja väestökehitys ovat poikkeuksellisen heikkoa. Matala korkotaso ja kasvava velka ovat muodostaneet illuusion positiivisesta kehityksestä.

”Matala korkotaso ja kasvava velka ovat luoneet illuusion positiivisesta kehityksestä”

Korkean elintason kehittyneenä maana Suomen tulevaisuus on täysin riippuvainen innovatiivisista ja menestyvistä PK-vientiyrityksistä, jotka pystyvät kehittymään ja uudistumaan globaalin markkinan muutoksia nopeammin. Etelä-Savon osalta yhteiskunnan käynnissä oleva rakennemurros ja väestökehitys ovat poikkeuksellisen heikkoa. Matala korkotaso ja kasvava velka ovat muodostaneet illuusion positiivisesta kehityksestä.

Rakennemuutoksen tuloksena perinteiset maakuntien tulonlähteet, kuten metsä- ja maataloustulot valuvat yhä kiihtyvämmällä tahdilla maakuntatalouden ulottumattomiin kalliisiin asuntoihin kasvukeskuksiin. Vallitseva maakuntatason innovaatio- ja koulutuspolitiikka on nojannut perinteisiin luonnon ja palveluiden kehittämisen näkökulmiin paikallisella tasolla. Kehityksessä on korostunut hitaan talouskasvun toimialojen ja julkisten palveluiden kehittäminen ilman merkittävien vientiyritysten, tuotekehitystyön, teollisten korkean jalostusarvon työpaikkojen syntymistä ja taloudellisen lisäarvon tuomista maakuntaan.

Etelä-Savo on kuin Suomen pienoismalli, paperilla ja teoriassa sen pitäisi toimia, mutta käytännössä olemme eläneet yli varojen, tieteilleet ilman taloudellisia tuloksia ja vaikutuksia, ulkoistaneet korkean osaamisen työpaikat ja luoneet hankkeita hankkeiden perään ilman uusien vientiyritysten ja -tuotteiden syntymistä. Erityisenä haasteena on tuotekehitysosaamiseen perustuvan paikallisen vaikuttavuuden puuttuminen. Isossa kuvassa olemme ajautuneet tiedemiesten ja hallintojohdon idealistiseksi yhteisöksi ilman omaa vientiin tähtäävää teknistä ja teollista kehitystä.

”Kaupunkina Mikkelillä olisi mahdollisuus nousta merkittäväksi uusien kansainvälisten vientiyritysten kasvukeskukseksi”

Mikkeli on mielestäni todella upea, hieno ja toimiva kaupunki. Mikkeli ja Etelä-Savon maakunta tarjoavat samat asumisen ja elämisen mahdollisuudet kuin minkä tahansa muun isomman kaupungin esikaupunkialueet – vain korkean osaamisen työpaikat ja yritykset puuttuvat. Kaupunkina Mikkelillä olisi mahdollisuus nousta merkittäväksi uusien kansainvälisten vientiyritysten kasvukeskukseksi panostamalla teolliseen viennin korkeasti koulutettujen osaajien saatavuuteen, eli tuotekehityksen insinöörikoulutukseen.

On hämmentävää kuinka vähän aluekehityksen politiikassa ja valmistelussa käsitellään osaamisen merkitystä talouskasvun mahdollistajana ja uusien yritysten syntymistä.  Etelä-Savo voisi toimia Mikkelin johdolla suunnannäyttäjänä ottamalla paikalliseen korkean teknologian osaamisen, uusteollistavan uudistumisen ja taloudelliseen tulokseen tähtäävän innovaatiojärjestelmän kehittämisen keskeiseksi maakuntastrategian punaiseksi langaksi. Kaikkein toimijoiden tulisi nyt keskittää resurssinsa ja toimenpiteensä uusien korkean jalostusarvon vientiyritysten toiminnan synnyttämiseen ja edistämiseen maakuntatasolla.

Uusteollistamisen ytimessä on paikallinen suunnittelu, tuotekehitys ja valmistustekniikan osaamiseen perustuva uusien PK-yritysten kehittäminen. Kasvavien ja kehittyvien PK-vientiyritysten tuotesuunnittelu-, teknologia- ja kehitysosaamista voidaan kiihdyttää vientiyrityslähtöisen opetuksen sekä paikallisia yrityksiä palvelevan soveltavan tutkimustoiminnan avulla. Vientiyritysten menestymisen ja kehityksen perusta on paikallisessa, vientiyrityksiä palvelevassa osaamisessa. Osaamisen ytimessä on maakunnan eri toimijoiden yhteinen kyky luoda ja synnyttää globaalisti kiinnostavia PK-vientiyrityksiä.

Kirjoittanut: Mika Helenius

Kirjoittaja vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ssä digitaalisen talouden kehittämisestä. Kirjoittaja on myös Espoon kaupunginvaltuutettu ja TOP 100 suomalainen IT-vaikuttaja.

Elvera, Enerva, Mikseimikkeli uutiset

Infrapalveluyritykset kasvavat

Mikkelin Johtokatu ykkösessä kasvaa ja kehittyy kaksi kaakkoissuomalaista verkosto- ja infrapalveluyritystä, Elvera ja Enerva, jotka etsivät lisää ammattitaitoisia osaajia.

Elvera Oy on erikoistunut sähköön, veteen, lämpöön, tietoliikenteeseen ja teollisuuden verkkoihin liittyvien palveluiden tuottamiseen. Yritys rakentaa verkkoja, hoitaa niiden kunnossapidon ja korjaa viat.

Noin 50 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä yritys sai nykyisen muotonsa, kun vuonna 2016 siitä tuli Suur-Savon Sähkön, Lappeenrannan Energian ja Kymenlaakson Sähkön yhdessä omistama kaakkoissuomalainen verkonrakennusyritys.

”Varmistamme yhteiskunnan toiminnan jatkuvuuden myös häiriötilanteiden aikana ja korjaamme viat nopeasti”, toimitusjohtaja Arto Nieminen kuvaa yrityksen ydintehtävää.

Yritys toimii ketterästi eli hallinto pidetään mahdollisimman matalana ja tehokkaana. Osaaminen ja palvelutarjonta laajeni maanrakennukseen, kun yritys osti äskettäin maakaapelointiin erikoistuneen Cableboys Oy:n.

Elvera Oy viilattiin kasvukuntoon pari vuotta sitten käydyissä yt-neuvotteluissa. Tällä hetkellä noin 50 miljoonan liikevaihtoa pyörittävä yritys työllistää liki 300 osaajaa.

Uusille tekijöille on tällä hetkellä töitä Mikkelin lisäksi Savonlinnassa, Kymenlaaksossa ja Lappeenrannassa. Yritys järjestää parhaillaan puolen vuoden koulutusta yhteistyössä Esedun ja Ely-keskuksen kanssa saadakseen kentälle lisää tekijöitä.

”Lähivuosina meillä on tarvetta rekrytoida vuosittain noin 15 uutta työntekijää, jotta työntekijöidemme kokonaismäärä pysyy noin kolmessa sadassa. Nyt tilanne on alalla se, että kavereilta ostetaan hyviä tekijöitä pois, joten olisi pakko saada alalle uusia ihmisiä. Ala sopii ihmisille, jotka haluavat tehdä käsin töitä ulkona luonnon armoilla”, Nieminen sanoo.

Suunnittelupuolelle kaivataan amk-insinööritaustaisia osaajia Savonlinnaan, Mikkeliin, Lappeenrantaan, Kotkaan ja Haminaan. Mikkelissä töissä on myös 3. ja 4. vuosikurssin insinööriopiskelijoita.

”Tarvitsemme erityisesti sähkö- ja rakennussuunnittelijoita sekä teknisiä suunnittelijoita, jotta voimme kasvaa.”

Elvera on muuttumassa vahvasti valtakunnalliseksi toimijaksi. Vianhoitopalvelua tarjotaan eri puolille maata vaikeissa häiriötilanteissa ja kuituosaamista myydään operaattoreille ja verkkoyhtiöille. Lämpövoimalaosaamista myydään maakunnan kaukolämpölaitoksille, ja Elvera hoitaa myös Savonlinnan voimalaitoksen käyttöä ja kunnossapitoa. Lisäksi Lappeenrannassa rakennetaan ja huolletaan vesiverkkoa.

”Yritys kurottaa Kaakkois-Suomesta koko ajan laajemmalle alueelle.”

Enerva valvoo sähkönjakelua

Sisaryritys Enerva Oy on erikoistunut sähköverkon suunnitteluun, valvontaan, huoltoon ja kunnossapitoon. Järvi-Suomen Energian valvomo siirtyi vapulta Enervan pyöritettäväksi.

Lisäksi yrityksellä on mahdollisuus tarjota tulevaisuudessa kaukolämpö-, vesi- ja televerkkojen valvontaan ja kunnossapitoon liittyviä palveluja kokonaisvaltaisina palvelupaketteina.

Myös Enerva palkkaa uusia osaajia Mikkeliin. Henkilöstön määrä nousee tänä vuonna kymmeneen, ja rekrytoinnit jatkuvat myös ensi vuonna.

”Työtehtävät ovat erilaisia kuin vanhoilla sähkömiehillä olivat. Nykyään on tarpeen omata vahvaa tietoteknistä osaamista. Sähkönjakelua valvotaan erilaisilla järjestelmillä ja verkostoautomaatio sekä siihen liittyvät järjestelmät lisääntyvät edelleen”, toimitusjohtaja Harri Nummenpää sanoo.

Enerva hoitaa omistajayhtiöiden verkkovalvonnan ja -käytön keskitetysti Mikkelistä käsin. Ensi keväänä toiminta laajenee, kun myös Kymenlaakson ja Lappeenrannan sähköverkot otetaan mukaan valvontaan.

Valvottavan sähköverkon yhteinen pituus on silloin 45 00 kilometriä ja siihen on liittynyt 260 000 asiakasta. Yrityksen toimintamalli on sellainen, että sitä voidaan laajentaa eri puolille maata helposti.

”Loppuasiakkaille toimintamme tulee näkymään niin, että korjaamme viat entistä nopeammin, turvallisemmin ja ennakoiden.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

STT, MikseiMikkeli uutiset

Suomen Talotekniikka kasvaa Mikkelistä käsin

Talotekniikan teknisten järjestelmien asennuksiin ja kiinteistöjen ylläpitoon erikoistunut Suomen Talotekniikka Oy aikoo kasvaa myös lähivuodet.

Kymmenen vuotta sitten Mikkelissä perustettu STT haluaa kasvaa maan parhaaksi uudis- ja korjausrakentamiskohteiden taloteknisten ratkaisujen toteuttajaksi ja huoltajaksi. Konserni on toteuttanut vuosien varrella 7500 projektia, ja sillä on 450 huoltosopimusta.

”Olemme elinkaariajatteluun sitoutunut yritys eli tarjoamme asiakkaillemme kustannustehokkaita, turvallisia, terveellisiä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja”, yrityksessä 3,5 vuotta toiminut hallintojohtaja KTM Jani Räsänen sanoo.

STT:n hallintojohtaja Jani Räsänen
STT:n hallintojohtaja Jani Räsänen on tyytyväinen paluumuuttaja, joka uskoo, että Mikkelistä käsin voisi yhä useampi tehdä työtä myös pk-seudulle päin

STT haluaa olla myös haluttu ja viihtyisä työpaikka. Työntekijöitä on tällä hetkellä noin 300. Uusia osaajia palkkalistoille tulee tänä vuonna noin 30 uutta osaajaa ja lähivuosina aloittaa vuosittain noin kymmenen uutta osaajaa. Parhaillaankin haetaan asentajia, työnjohtajia ja projektipäälliköitä. Liki kaikilla työntekijöillä on kannustepalkkaus.

”Valtaosa työntekijöistämme on alle 34-vuotiaita. Uskomme, että vastavalmistuneet hyötyvät työskentelystä pitkän kokemuksen omaavien kanssa. Otamme mielellämme nuoria ja innokkaita oppimaan käytännön talotekniikkaa.”

Talotekniikka (LVISAKSpr) kattaa terminä kaikki kiinteistöjen lämpöön, veteen, ilmaan, valoon, sähköön sekä tieto- ja turvajärjestelmiin liittyvän osaamisen kiinteistöjen käytettävyyttä ja viihtyvyyttä unohtamatta.

Mikkelistä käsin hoidetaan STT-konsernin talous- ja henkilöstöhallinto, ICT-ratkaisut, tarjouslaskenta ja hankinnat. STT:n neljä Mikkelissä toimivaa yritystä on erikoitunut LVI-tekniikkaan, sähköön, energiatehokkuuteen ja Kaarirakennus Oy:n kautta rakentamiseen.

Kaikkiaan noin 50 miljoonan liikevaihtoa pyörittävään konserniin kuuluu kaikkiaan 12 operatiivista yhtiötä Mikkelin lisäksi Helsingissä, Mäntsälässä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Pieksämäellä ja Tampereella, missä aloitettiin tänä vuonna. Konsernin yritysten johto kuuluu omistajiin. ”Se lisää sitoutumista ja antaa yrityksille kasvot.”

Parhaillaan alalla eletään vielä nousukautta, mikä on näkynyt täällä Mikkelissäkin.

”Tänne tulee alan yrityksiä pk-seudulta ja Lahdesta. Se vähän mietityttää, kun me pidämme pääkonttorimme täällä ja jätämme tänne verotuloja.”

Alan projekteilla on 10-vuotiset takuut. Räsänen muistuttaa, että takuuasiat kannattaa huomioida jo kilpailutusvaiheessa ja varmistaa yritysten vakavaraisuus.

”Me olemme kasvollisia omistajia, kannamme kokonaisvaltaista vastuuta ja koulutamme tänne uusia osaajia. Meille on tärkeää kehittää Etelä-Savosta parempaa paikkaa.”

Yrityksen toimipisteet hyödyntävät samaa toiminnanohjausjärjestelmää, mikä helpottaa myös etätyön tekemistä.

”Jos etätyömahdollisuuksia olisi laajemminkin tässä maassa käytössä, ihmiset voisivat asua Mikkelin kaltaisissa, järkevän kokoisissa kaupungeissa.”

”Tapaan sanoa, että kaikilla ei ole varaa asua Mikkelissä. Kyse on myös arvoista. Kun tingit hieman palkasta, saat tilalle tiiviin yhteisön ja enemmän vapaa-aikaa.”

Räsänen palasi perheineen Helsingistä Mikkeliin yhdeksän vuotta sitten valmistuttuaan kauppakorkeakoulusta ja palveltuaan yli 10 vuotta rahoituslaitosten palveluksessa.

”Tapaan sanoa, että kaikilla ei ole varaa asua Mikkelissä. Kyse on myös arvoista. Kun tingit hieman palkasta, saat tilalle tiiviin yhteisön ja enemmän vapaa-aikaa.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tiedepäiväkoti Sirius

Tiedepäiväkoti etsii osaajia

Maan toiseksi suurin yksityinen päiväkotiyritys, Pilke-päiväkodit, tarjoaa työtä varhaiskasvatuksen ammattilaisille Mikkelissä.

Reilun vuoden ajan Tupalassa on toiminut ketjun 60-paikkainen Musiikkipäiväkoti Sävelpolku ja ns. asuntomessualueella Kirkonvarkaudessa 74-paikkainen Tiedepäiväkoti Sirius. Parhaillaan Mikkeliin etsitään varhaiskasvatuksen opettajaa ja lastenhoitajaa. Lisää avoimia työpaikkoja on tulossa.

”Siriuksen lapsipaikoista noin puolet on vapaana. Sitä mukaan kun lasten lukumäärä lisääntyy, avautuu uusia työpaikkoja”, Itä-Suomen aluejohtaja Tiina Haapanen Kuopiosta sanoo.

Mikkelille on ollut tyypillistä pula yliopistokoulutuksen saaneista varhaiskasvatuksen opettajista, mikä on myös valtakunnallinen haaste.

-Mikkelissä ei tosin riitä sosionomejakaan, vaikka kaupungista löytyy heille koulutustakin.

Pilke-päiväkotien arjessa painotetaan positiivisuutta ja ketju kutsuu työntekijöitään hyvän päivän tekijöiksi. Tärkeänä pidetään sitä, että lapsille on aikaa ja heitä kuunnellaan.

-Musiikkipäiväkodit ovat vanhemmille tutumpia kuin tiedepäiväkodit. Olen itse ihastunut tiedepainotteisuuteen eli asioita opitaan ihmettelyn ja tutkimisen kautta, mitä meidän uudet opetussuunnitelmatkin painottavat.

Tiedepäiväkoti Sirius tekee yhteistyötä mikkeliläisten yliopistoyksiköiden kanssa.

-Tiede on aivan ihana asia. Yliopistojen asiantuntijat voivat vierailla päiväkodissa, mikä antaa mahdollisuuksia syventää tietoa ammattilaisen näkökulmasta.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Viitostien työmaa vaikuttaa liikenteeseen Kinnarin ja Visulahden alueilla

Viitostien ja Pieksämäentien eritasoliittymä sekä Salosaarentie ovat suljettuna liikenteeltä keskiviikosta 29.10. alkaen.

Kiertoteinä ovat Kinnarinkatu–Arinakatu sekä samanaikaisesti liikenteelle avattava Katajalahdentie Visulahdessa. Työmaavaihe kiertoteineen kestää arviolta syksyyn 2020 saakka. Linkki karttaan. Liikennejärjestelyt johtuvat nykyisen eritasoliittymän alueen rakennustöistä. Alueella puretaan nykyisiä tie- ja siltarakenteita sekä rakennetaan uutta valtatietä.

Työmaa aiheuttaa 30.10. kello 6.15 alkaen muutoksia joukkoliikennereitteihin: Linja 2 Hallitustori–Tupala, Linja 3 Hallitustori–Visulahti ja linja 12 Hallitustori–Launiala (uusi linja).

Paikallisliikenteen linjojen 2 ja 3 nykyisiä reittiosuuksia lyhennetään. Launialan linjaosuudelle perustetaan uusi linja 12. Linjat eivät aja Salosaarentien kautta. Linjat 2 ja 3 käyttävät avattavaa kiertotieosuutta, linja 12 ajaa Juvantien kautta ja edestakaisin Launialankadun linjaa.

Jalankulku- ja pyöräteihin nyt tehtävät liikennejärjestelyt eivät vaikuta.

Valikko