fbpx
Leila Repo, Kyyhkylä

Kyyhkylän kuntoutuskeskus muuttui kansainväliseksi yhteisöksi

Mikkeliläisten sotaveteraanien kuntoutussairaalana tuntema Kyyhkylän kuntoutuskeskus on nykyään kansainvälinen yhteisö, joka tarjoaa laajan valikoiman palveluja eri kohderyhmille.

Kyyhkylän kartanon viereen, omaan pihapiiriinsä vuonna 1973 valmistuneen kuntoutussairaalan tiloissa toimii tällä hetkellä kuntoutus- ja hyvinvointikeskus. Kaksi vuotta palveluja kehittäneen Wellbeing365 Oy:n toimitusjohtaja Leila Repo arvostaa alueen perinteitä ja historiaa.

”Olen itsekin äidin puolelta Karjalan evakkosukua. Kyyhkylä opittiin tuntemaan vuosikymmeniä sotaveteraanien ja heidän puolisoidensa kuntoutuspaikkana. Nyt olemme asiakkaillemme hyvinvointi- ja kuntoutuskeskus, jonka palveluvalikoimaa kehitetään koko ajan.”

Kuntoutus- ja hyvinvointikursseja eri ryhmille

Repo vuokrasi Kyyhkylän kuntoutuskeskuksen tilat kaksi vuotta sitten Mikkelin kaupungilta. Kuntoutuskeskuksen tiloissa järjestetään kuntoutus- ja hyvinvointikursseja, joille hakeutuu eri-ikäisiä ihmisiä ja perheitä eri puolilta maata joko omarahoitteisesti tai erilaisilla lähetteillä.

”Järjestämme esimerkiksi kaupunkien, kuntien ja yritysten henkilöstölle kuntoremontteja. Kela tarjoaa kuntoutuspalvelujamme työelämässä mukana oleville tuki- ja liikuntaelinvammoista kärsiville esimerkiksi ennen tai jälkeen leikkauksia. Myös erilaiset järjestöt tarjoavat jäsenilleen kurssejamme. Lisäksi meillä on kursseja esimerkiksi ADHD-diagnoosin saaneille lapsille ja heidän perheilleen, Parkinsonin tautia sairastaville sekä kuulo- ja näkövammaisille. Meillä käy myös kaveriporukoita virkistäytymässä. Tarjontamme on todella laajaa ja pyrimme kasvattamaan sitä edelleen.”

Kyyhkylä tarjoaa lääkäreiden, fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, sairaanhoitajien, lähihoitajien, liikunnanohjaajien ja sosionomien palveluja.

”Asiakkaillemme tuotamme hyvin laajaa valikoimaa erilaisia hyvinvointiin, terveyteen ja liikuntaan liittyviä palveluita. Meillä on myös terapia-altaita, kuten vastavirta-, kuuma- ja kylmäaltaat sekä hemmottelupalveluja, kuten hierontaa, kasvohoitoja ja kuumakivihoitoja.”

Kuntoutuskursseja Kyyhkylässä järjestettiin vuonna 2022 kasvavassa määrin.

”Edellisvuoteen verrattuna kurssien määrä kaksinkertaistui. Kursseja on ollut paljon, mutta kasvuvaraakin on vielä olemassa. Kaikilla kursseillamme tavoitteena on osallistujien kokonaisvaltainen hyvinvointi ja terveys. Haluamme toimia asiakaskeskeisesti. Asiakaskokemus on meille kaiken keskiössä ja sitä haluamme jatkossa kehittää lisää.”

Kyyhkylän kuntoutuskeskus
Kyyhkylässä käy myös kaveriporukoita virkistäytymässä.

Paljon harrastemahdollisuuksia

Alueella voi harrastaa myös monipuolisesti liikuntaa, kuten uintia, soutua, melontaa, sup-lautailua, tennistä, rantalentopalloa, minigolfia tai retkeilyä. Talvella voi myös hiihtää, lumikenkäillä ja nauttia alueen laavusta tai kodasta. Käytössä on myös suuri liikuntasali, jonka erikoisuus ovat isot pelit, jotka kertovat tarinaa kesistä, jolloin salissa tanssittiin balettia venäläisohjaajien opastuksella.

Kuntoutuskeskuksen puolella sijaitseva Ravintola Armas tarjoaa kävijöille paikan päällä tehtyä kotiruokaa edulliseen hintaan. Tarjolla on niin aamupalaa, lounasta kuin päivällistäkin.

”Armas on kohtaamispaikka, jossa kuntoutusasiakkaamme, vastaanottopalveluiden asukkaat ja henkilökuntamme käy ruokailemassa. Olemme porrastaneet ruokailuaikoja niin, että jonoilta vältytään. Siellä on tarjolla terveellistä ja monipuolista kotiruokaa, ja ruokailemaan ovat tervetulleita kaikki eli ravintola on avoinna kaikille. Jatkossa ajatuksena on, että tarjoaisimme myös eri kulttuurien erikoisuuksia, kun meillä on täällä tosi monikulttuurinen yhteisö jo nyt eli voidaan puhua niin kutsutusta fuusio-keittiöstä. Armas toivottaa tervetulleeksi myös ulkopuoliset asiakkaat.”

Kaikkien asiakkaiden käytössä ovat myös muut alueen ravintolapalvelut, kuten kesäisin Bistro Rantakyyhky ja tällä hetkellä vielä pääosin tilausravintolana toimiva Ravintola Kartano.

Kuntoutuskeskuksen huoneissa ja oleskelutiloissa on tehty pintaremontteja, ja ne ovat esteettömiä.

”Jos kuntoutusasiakkailla on liikkumisvaikeuksia, he majoittuvat yleensä kuntoutuskeskuksen tiloihin, mutta myös Hotelli Rustholliin on mahdollista majoittua.”

Kyyhkylän kuntoutuskeskuksen uima-altaat
Kyyhkylästä löytyy asiakkaille mm. moderni terapia-allasosasto.

Vastaanottopalvelut tuovat kansainvälisyyttä

Kesällä 2022 kuntoutuskeskuksen eteläisessä päässä rakennusta aloitti Wellbeing365 Oy:n Kyyhkylän vastaanottokeskus, jolle myös Kyyhkylän Kartano Oy ja Kyyhkylä Oy tuottavat palveluita.

Vastaanottokeskuksen eli kansanomaisemmin vokin yksiköissä asuu 200 ihmisiä eri puolilta maailmaa.

”Olemme ainoa tämäntyyppinen hybridimallinen paikka koko maassa, ja olen siitä erityisen ylpeä. Täällä suomalainen kulttuuri tulee tutuksi ja kotoutuminen nopeutuu. Teemme yhteistyötä muiden vastaanottokeskusten, palveluntuottajien, Maahanmuuttoviraston eli Migrin ja Kelan kanssa, jotta ihmiset voivat täällä hyvin. Otamme asiakaspalautteet huomioon palveluja kehitettäessä. Haluamme kehittää jotain sellaista, mitä ei vielä ole muualla.”

Vastaanottokeskus sijoittuu kuntoutuskeskuksen vastaanotosta katsoen uloimmaisiin yksiköihin. Kasvuvaraa on vielä kahden yksikön verran eli tarvittaessa paikkamäärä on mahdollista kaksinkertaistaa.

Työpaikkojen määrä kasvaa

Kun Leila Repo otti Kyyhkylän matkailu- ja kuntoutuspalvelujen vetovastuun, alueella oli töissä 20 ihmistä. Nyt työntekijämäärä on noussut 70:een.

Leila Repo on iloinen, kun on löytänyt ympärilleen hyvän tiimin. Korona vei matkailu- ja ravitsemuspuolelta paljon osaajia, joten työntekijäpula on näkynyt Kyyhkylässäkin.

”Työntekijäpula on tarkoittanut sitä, että olen tehnyt 18 tunnin työpäiviä. Minulle tämä on intohimo, eikä edes tunnu työltä.”

Leila Repo on ollut jo parisen vuotta kirjoilla Puumalassa. Toinen koti sijaitsee Hyvinkäällä.

”Käytännössä kuljen täällä Kyyhkylässä töissä Puumalan Viljakansaaresta. Pyrin olemaan paikan päällä maanantaista torstaihin.”

Repo pyrkii työllistämään vastaanottokeskuksen asiakkaita Kyyhkylässä erilaisiin tehtäviin.

”Tällä hetkellä meillä on töissä 11 tilapäisen suojelun tarvitsijaa tai turvapaikanhakijaa keittiöllä, siivouksessa ja kiinteistönhuollossa, pian varmaan myös vastaanotossa. Edellytyksenä on, että ihminen pystyy puhumaan englantia. Valitettavasti vain harva Ukrainasta sotaa pakoon joutuneista puhuu englantia. Meillä on täällä sekä miehiä että naisia, ahkeria ihmisiä. Jos vanhemmat saavat töitä, heidän lapsilleen järjestyy tästä alueelta päiväkotipaikka, ja isommat lapset käyvät koulua Ristiinassa.”

Repo on kartoittanut vastaanottokeskuksen asiakkaiden osaamista ja kertoisi heistä mielellään muillekin yrittäjille.

”Seudun yrityksille sanoisin, että meillä on hyvät kokemukset kansainvälisistä työntekijöistämme ja mielellämme kerromme heistä muillekin.”

Wellbeing365 Oy on elokuussa 2019 perustettu yritys, johon kuuluvat matkailupalveluista vastaava Kyyhkylän Kartano Oy ja kuntoutus- sekä vastaanottopalveluista vastaava Kyyhkylä Oy. Vastaanottopalveluista vastaa Wellbeing365 Oy.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

LUT levälaboratorio, Algae Laboratory, Separation science

Vesiteknologian diplomi-insinööriohjelma Mikkelissä kiinnosti: yhteishaussa 112 hakijaa

LUT-yliopiston Mikkelissä syksyllä 2023 alkavaan vesiteknologian diplomi-insinöörikoulutukseen tuli 112 hakemusta 18.1.2023 päättyneessä yhteishaussa. Ohjelma on englanninkielinen, mikä on mahdollistanut koulutusohjelmaan hakemisen myös ulkomailta.

Hakijamäärään ollaan tyytyväisiä niin Mikkelin kaupungissa kuin LUT-yliopistossakin, sillä kyseessä on yliopiston ensimmäinen maisteriohjelma Mikkelissä. Ohjelma toteutetaan blended learning -periaatteella, mikä tarkoittaa sitä, että opetuksessa sovelletaan lähi- ja etäopetusta.

Mikkelin kaupungin näkökulmasta uusi maisteriohjelma on strategisesti erityisen tärkeä, sillä koulutus tukee vesiteknologian ympärille rakentuvaa Blue Economy Mikkeli -kokonaisuutta. LUT on aktiivisesti mukana osaamiskeskus Blue Economy Mikkelin eteenpäin viemisessä erityisosaamisenaan jätevedenpuhdistusteknologiat, prosessisuunnittelu ja lietteen käsittely.

Aloituspaikkoja uudessa vesiteknologian maisteriohjelmassa on noin 20. Vaikka yhteishaku on päättynyt, on ohjelmaan vielä mahdollisuus hakea jatkuvassa rolling -haussa, joka on avoinna 15.5.2023 asti.

Mikkelissä alkavaan vesiteknologian diplomi-insinöörikoulutukseen voivat hakea opiskelijat, joilla on jo alempi korkeakoulututkinto. Laajuudeltaan ohjelma on 120 opintopistettä. Opinnot toteutetaan läheisessä yhteistyössä paikallisen yrityselämän kanssa. Tavoitteena on, että opiskelijat tutustuvat yrityksiin ja niiden tarpeisiin jo opintojen aikana esimerkiksi harjoittelujen ja opinnäytetöiden kautta. Opinnoissa hyödynnetään myös Mikkelin uuteen jätevedenpuhdistamoon rakennettua testausympäristöä.

Harri Haavikolle myönnettiin Mikkelin kehitysyhtiö Miksein vuoden 2022 Edelläkävijä-palkinto

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein yrityspalkinto myönnettiin Harri Haavikko Oy:lle

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on myöntänyt vuoden 2022 Edelläkävijä-palkinnon Harri Haavikko Oy:lle. Palkinto luovutettiin Etelä-Savon Yrittäjägaalassa lauantaina 21.1.2023. Edelläkävijä-palkinto jaetaan vuosittain Mikkelissä toimivalle ja toimintaansa kehittäneelle yritykselle.

Harri Haavikko Oy on nuori, innovatiivinen ja ennakkoluuloton yritys, jonka päätuote on cRoom-tuotemerkillä valmistettavat laitetilat mm. teollisuuden sähkötiloiksi, sähköasemiksi sekä tele- ja LVI-tiloiksi. Yritys tuottaa laitetilat omalla patentoidulla elementtiratkaisulla ja varustelee tilan asiakkaan tarpeen mukaan viimeiseen varoitustarraan saakka.

”Yrityksen tarinassa merkittävässä osassa on myös uudistumiskyky”, Mikkelin kehitysyhtiö Miksein toimitusjohtaja Timo Paakki kertoo.

Harri Haavikon tarina alkoi vuonna 2016 teollisuuden asennuspalveluiden tuottajana. Omana tuotantona tehtävät laitetilat olivat ensin yrityksen sivutuote, mutta vahvan kysynnän vuoksi yritys päätti keskittyä kokonaan laitetilojen valmistukseen ja ylläpitotoimintaan syystalvella 2021.

”Tarkastelimme toista kymmentä eri kandidaattia ja Harri Haavikon toiminnassa erottuu edukseen viisaus pysähtyä, tarkastella suuntaa ja kyky uudistua”, palvelujohtaja Mari Meriläinen muotoilee.

”Alun perin halusin perustaa konepajan, mutta siihen ei ollut rahaa”

Harri Haavikon yrittäjäura tuli perittynä isän kuollessa turvesuolle työn ääreen vuonna 2013.

”Olin tuolloin 29-vuotias kauppatieteilijä ja työskentelin Jyväskylästä käsin Puolustusvoimissa Mikkelissä ICT-puolella. Ajoin syysmyrskyssä suolle ja siitä homma lähti. Voisi kai sanoa, että minusta tuli pakkoyrittäjä.”

Lukioikäisenä Haavikolla ei ollut visiota tulevaisuuden ammatista, mutta insinööritekeminen, teollisuus ja näiden ympärillä olevat asiat olivat aina kiehtoneet. Opiskeluvalinta päätyi kuitenkin kauppatieteisiin, sillä sen avulla pystyi pitämään monet vaihtoehdot avoinna.

”Alun perin insinööritieteiden piti olla harrastus ja kaupankäynnin työ. Sitten totesin, että nyt käsissä onkin kaksi turvetuotantoyritystä ja kuljetusyritys. Jatkoin yrittäjän työn ohella vielä muutaman vuoden Puolustusvoimillakin töissä. Tehtävä oli kyllä mielenkiintoinen, mutta jotenkin tuli sellainen olo, että halusin tehdä jotain omaa. Halusin tehdä teollisuuteen jotain.”

Turvetuotannosta teollisuuteen

Vuonna 2014 Haavikot muuttivat Jyväskylästä takaisin Juvalle ja jo 5 kuukauden jälkeen Mikkeliin. Syntyi ajatus Harri Haavikko Oy:stä ja teollisesta toiminnasta, jolle aloitettiin rakentaa hallia vuonna 2016. Varsinainen liiketoiminta aloitettiin vuonna 2017.

”Mikkeliä katsellessa tuntui, että jokaisella varteenotettavalla teollisuusyrityksellä piti olla halli, joten minäkin tein sellaisen. Alun perin halusin perustaa konepajan, mutta tarvittavien laiteinvestointien kokoluokka oli niin suuri, ettei siihen olisi ollut rahaa. Sitten ajattelin, että voin olla osa konepajaa. Minun ajatuksenani oli fasilitoida, toimia katalyyttinä ja hoitaa isoja projekteja. Tuotanto olisi jäänyt muille. Ajatus pelkästä projektinhallinnasta ei kuitenkaan kantanut ja yrityksen toiminta kääntyi omaan tuotantoon: teollisuuden rakentamispalveluihin, huoltotöihin ja maanrakennuspalveluihin.”

Vuonna 2018 yrityksen osakkaaksi tuli Tero Tuhkalainen. Yrityksen liiketoiminta kasvoi tasaisesti ja kokemus erityisesti teollisuuden rakentamisesta karttui.

”Toimimme teollisuuden rakentamisessa. Keskeisiä töitä olivat polttoainejakelimoiden purkaminen ja rakentaminen sekä voimalaitosten ja tehtaiden kunnossapidot. Työt sisälsivät mekaaniset asennukset, konetyöt ja sähköasennukset. Lisäksi merkittävän volyymin muodostivat sairaaloiden käyttöönottomittaukset.”

”Toiminnan osana havaitsimme tarpeen laitetilojen kehittämiselle. Toisaalta Terolla oli kokemus ja näkemys, missä laitetilojen tulee kehittyä ja mitkä muodostavat kriittiset menestystekijät kyseisessä markkinassa. Yhtäältä meillä oli haaste saada talven hiljainen kausi täytettyä työllä, johon näimme mahdollisuuden oman tuotteen kautta.”

cRoom-laitetilan sisätyöt menossa
cRoom-laitetilan asennustyöt käynnissä.

Keskittyminen laitetiloihin ja palveluliiketoimintaan

Vuonna 2021 Harri Haavikko Oy:ssä ajauduttiin totaaliseen umpikujaan. Syynä oli kasvuyrityksiä usein kohtaava kassakriisi, jossa kasvusta johtuvat rahoitustarpeet kasvavat nopeammin kuin käyttöpääoma. Nyt pääomaa tarvittiin samanaikaisesti useilla liiketoiminta-alueilla.

”Piti tehdä päätöksiä mihin keskitytään. Ratkaisumme oli ajaa alas maanrakennusurakointi ja painopiste käännettiin cRoom-laitetilatuotantoon sekä Service-liiketoimintaan. Voisi sanoa, että viime elokuusta lähtien tuotantokone on toiminut tasaisen hyvin. Vuoden 2022 loppuun mennessä olemme toimittaneet toistasataa laitetilaa, ja tilauskanta eteenpäin on tällä hetkellä 50–60 kappaletta.”

Harri Haavikko Oy toteuttaa cRoom -laitetiloja asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin. Teknisten määritysten lisäksi visuaalisten vaatimusten ja luokitusten kanssa on tehty paljon työtä, jotta tuotteet saadaan markkinakelpoisiksi. Tuotekehityksessä merkittävä tekijä ovat varsinaisten käyttövaatimusten lisäksi rakennusviranomaisten ja lupamääräysten kanssa toimiminen. Yritys toimittaa tällä hetkellä esimerkiksi merkittävän määrän uusien tuulivoimaloiden tarvitsemista sähköasemista. Tavoitteena on markkinajohtajuus.

Kotimaan myynnin lisäksi myös kansainvälistyminen on aloitettu ja tilauskannasta 5–10 % toimitetaan tällä hetkellä kansainvälisille asiakkaille. Määrä on kasvussa.

”Tuotteiden myynti vie meillä yleensä 1–3 vuotta, eli laitetilojen myynti on ylipäätään pitkä prosessi. Odotuksemme on, että ulkomaille mentäessä myyntiprosessi ei ainakaan lyhene. Yksittäisien myyntien tekeminen ei vielä tarkoita uuden markkina-alueen avaamista, vaan kansainvälistymisessä on kyse pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta kumppanuuksien rakentamisesta.”

Myös elinkaariajattelua viedään Harri Haavikko Oy:ssä eteenpäin. Yrittäjän näkemys on selkeä: mitään sellaista ei saisi rakentaa, jonka elinkaari on lyhyt. Kun puhutaan vastuullisuudesta, tuotteen elinkaaren hallinta on tulevaisuudessa keskeinen tekijä.

Välillä yrittäjänkin on hyvä epäröidä

Harri Haavikko kuvaa itseään prosessiosaajaksi, jonka erikoisosaamista on ymmärrys siitä, miten asiakasarvo muodostuu arvoketjussa. Toiseksi vahvuudekseen Haavikko laskee datalähtöisen johtamisen.

”Olemme jopa aloittaneet sellaisia projekteja, joista meillä ei ole vielä tilauksia, koska data on näyttänyt tilausten kyllä tulevan. Ajan mittaan olen myös huomannut olevani aika hyvä haistamaan uutta – löytämään niitä asioita, joista tulee uutta liiketoimintaa.”

Haavikko kuvaa nykyhetkeä kamppailuksi uusien toimintamallien ja varallisuuden keskittymisen välillä. Samaan aikaan, kun innovaatiosykli nopeutuu, raha keskittyy vanhemmille ikäpolville ja syntyy kuilu uusien innovaatioiden ja päätöksentekijöiden omaksuman maailmankuvan välille.

”Näen tätä paljon yritysmaailmassa: niissä yhtiöissä, joissa on totuttu toimimaan vanhoilla toimintalogiikoilla, uudet ideat eivät helposti lähde lentoon.”

Välillä innovatiivisellekin yrittäjälle tulee epäilyksen hetkiä. Harri Haavikko kertoo epäilyksen hetkiä olevan joka päivä. Välillä epäilykset liittyvät omaan tekemiseen ja yritykseen, välillä yhteiskuntaan laajemmin.

”Teenkö oikeita asioita? Välillä tuntuu, että mikään ei kanna ja välillä taas tuntuu, että kaikki kantaa. Tätä yrittäjyys on. Tunnustan että minulla on myös pieni maailmanparantajan syndrooma, joka ajaa huomion vakavampimielisiin aiheisiin. Olen sillä tavalla kotiseuturakas, että minua kiinnostaa miten Mikkelillä ja Suomella menee.”

Harri Haavikko Oy:n tuotanto toimii omissa tiloissa Mikkelin Lekatiellä. Taustalla myös cRoom-laitetiloja valmiina toimitukseen.
Harri Haavikko Oy:n tuotanto toimii omissa tiloissa Mikkelin Lekatiellä. Taustalla myös cRoom-laitetiloja valmiina toimitukseen.

Uutta osaamista hallitukseen – tekijöitäkin tarvitaan

Harri Haavikko Oy:llä on vahva kasvutavoite. Vuonna 2025 liikevaihdon pitäisi olla 6–8 miljoonaa euroa.

”Olemme taannoin vahvistaneet hallitusosaamistamme. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Olli Väätäinen, joka on viime vuosina toiminut Solteq Oyj:n toimitusjohtajana. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Jorma Piironen, joka puolestaan on myynnin ja kansainvälistymisen osaaja Normet Oy:stä.”

Kasvu edellyttää jatkuvaa tuotteen ja tuotannon kehitystä.

”Kehitys haastaa meitä kaikkia, mutta palkitsee laajemmin. Vahva näkemys ja kova työ luo edellytyksiä uusille tekijöille. Hyville työntekijöille on nyt ja jatkossa tarvetta: tällä hetkellä haussa on pääsuunnittelija sekä osaajia tuotantoon. Osien ja tuotteiden hinta, määrä, käsiteltävyys, modulaarisuus, tuotantoaika, tasalaatuisuus, varustelu, tehdasvalmistusaste ja ylläpidettävyys. Jokaisessa prosessin osassa pitää löytää meitä ja loppuasiakasta hyödyttäviä muutoksia. Kehitysaskel on sellainen, jossa kerralla moni asia muuttuu paremmaksi. Kehitys vaatii ajattelevia osaajia.”

Turvetuotanto Haavikon yrittäjäperintönä saaduilla suoalueilla on loppunut ensimmäisessä vaiheessa 2019 ja nyt loput vuonna 2021, sillä vuonna 2005 alkanut muutos politiikassa ei enää tue turpeen tuotantoa. Kuljetusyrityskin myytiin vuonna 2021. Henkinen tilinpäätös on tehty ja entisen turvetuotantoyhtiön liiketoiminta on käännetty tieinfran talvi- ja kesäkunnossapitoon sekä toimintaa tukevaan urakointiin. Tämäkin muutos vaati oman ajatustyönsä ja mahdollisti vanhan toiminnan kääntämisen kasvu-uralle.

”En ole nirso sille, mitä tekeminen on. Sellaisia asioita on merkityksellistä tehdä, jotka tuottavat hyvinvointia ja tulosta.”

Lisätietoa palkinnosta

Edelläkävijä kehittää toimintaansa aktiivisesti ja tiedostaa megatrendien, kuten digitalisaation, merkityksen liiketoiminnassaan. Edelläkävijäyrityksen toiminnassa ilmentyy uudistumiskyky, ennakointi- ja reagointikyky sekä ketteryys. Yrityksen uudistumiskyvystä vaihtuvissa markkinatilanteissa on selvää näyttöä.

Edelläkävijä on muutoskykyinen ja pyrkii lamaantumisen sijaan hyödyntämään yllättävätkin liiketoiminnan muutostilanteet. Yrityksen liiketoiminta on kannattavaa, ja mahdollisesti kansainvälistymishakuistakin. Palkinnon edellytyksenä on, että yrityksellä on toimipaikka Mikkelissä.

Palkintona luovutettavan seinäkellon on suunnitellut mikkeliläinen muotoilija Pauliina Rundgren. Kellossa kulkee kaksi yrittäjyyden puuta ja muotoilijan mukaan yritykset ovat kuin tikat, jotka hakkaavat samaa puuta. Edelläkävijäyritys on tikka, joka hakkaa muiden mukana puuta kovemmin, määrätietoisemmin ja syvemmälle.

Lisätietoja:

Timo Paakki
toimitusjohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
040 809 1627
timo.paakki@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen kaikissa yritystoiminnan kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä: www.mikseimikkeli.fi

Tiedotteen kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kenkäveron alue ilmasta. Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Mikkelin seudun matkailun kehittämispalkinnot kahdelle pitkän linjan toimijalle

Mikkelin seudun matkailupalvelu ry myönsi Vuoden 2022 Matkailuteko-palkinnon Kenkäverolle ansiokkaasta työstä Mikkelin seudun matkailun hyväksi. Vuoden 2022 Matkailun edistämisteko -palkinnon sai pitkäaikainen vapaa-ajanasukas, Mikkelin seudun matkailun ja vapaa-ajan asumisen kehittäjä ja puolestapuhuja Ilkka Juva.

Palkinnot jaettiin Etelä-Savon Yrittäjägaalassa, joka järjestettiin 21.1.2023 Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa.

Kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen Kenkävero elää ajan hengessä

Vuoden 2022 Matkailuteko-palkinnon saaja Kenkävero on upea nähtävyys pihapiireineen 5-tien varrella, Saimaan rannalla Mikkelissä. Ravintola, myymälät, puutarha ja tapahtumat muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, jonne vierailijat tulevat viihtymään sekä läheltä että kauempaa.

“Koko yli kolmenkymmenen vuoden ajan olemme uskoneet omaan asiaamme ja arvoihimme. Niistä on vuosikymmenien aikana myös kehittynyt megatrendejä; suomalaisuus, paikallisuus, käsityöläisyys, aitous. Vastuullisuus ja käsityöläisyys ovat kuuluneet aina yhteen, ja vastuullisuus tulee olemaan myös tulevia kehittämistoimenpiteitämme ohjaava trendi lähivuosina”, kertoo Kenkäveron toiminnanjohtaja Anne Ossi.

Kenkäveron toimintaa ja palveluja on kehitetty kulttuurihistoriallisesti arvokasta pappilamiljöötä kunnioittaen, mutta myös ketterästi ajan haasteisiin ja kysyntään vastaten.

”Kenkävero on esimerkki yrityksestä, joka kehittää toimintaansa jatkuvasti ja joka on pystynyt muuntautumaan alati muuttuvassa toimintaympäristössä hyvästä palvelusta ja laadusta tinkimättä. Kenkäveron koko henkilöstö on sitoutunut yrityksen ja Mikkelin seudun menestyksen edistämiseen. Intohimo kauneuteen, laatuun ja kestävällä tavalla tuotettuihin palveluihin sekä käsin tehtyihin tuotteisiin saa asiakkaat palaamaan Kenkäveroon yhä uudelleen. Suomen kaunein pappilamiljöö on saanut upean uuden elämän, josta koko Mikkelin seutu voi olla ylpeä”, Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n toimitusjohtaja Maisa Häkkinen perustelee valintaa.

Kotimaiset asiakkaat ovat Kenkäverolle, kuten monelle muullekin Mikkelin seudun matkailuyritykselle, tärkein kohderyhmä. Anne Ossi kiittelee paikallisia asukkaita kannustuksesta haastavina aikoina.

“Mikkeliläiset ovat huolehtineet siitä, että Kenkävero on ympäri vuoden avoinna oleva, yksi maakunnan suosituin käyntikohde. Paikalliset ihmiset ovat meidän kivijalkamme ja parhaita mainostajiamme. Tärkeä rooli menestyksessämme on myös sitoutuneella henkilökunnallamme, jolla on riittänyt intohimoa olla mukana uudistyössä vuodesta toiseen.”

Osansa kiitoksista saa myös Mikkelin seudun matkailun kehittämishankkeet.

“Teemme kehitystyötä koko ajan, jotta asiakkaidemme mielenkiinto säilyy. Siinä kehittämishankkeilla on ollut merkittävä rooli. Niillä on saatu aikaiseksi merkittäviä tuloksia ja se puolestaan on mahdollistanut jatkuvuuden”, Ossi toteaa.

Ilkka Juva on Mikkelin seudun pitkäaikainen vapaa-ajan asukas ja puolestapuhuja
Ilkka Juva on Mikkelin seudun pitkäaikainen vapaa-ajan asukas ja puolestapuhuja. Kuvassa Juva Mikaelissa Mikkelin seudun kesäasukastapahtumassa vuonna 2019.

Pitkäjänteinen työ Mikkelin seudun puolesta toi palkinnon Ilkka Juvalle

Vuoden 2022 Matkailun edistämisteko -palkinto myönnettiin Ilkka Juvalle ansiokkaasta vaikuttamisesta Mikkelin seudun matkailun ja vapaa-ajan edistämiseksi. Puumalan vapaa-ajan asukkaana jo vuodesta 1985 viihtynyt Juva on toiminut Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan (nykyisen kausiasukasvaltuuskunnan) jäsenenä ja puheenjohtajana, Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n hallituksen jäsenenä vuodesta 2015 ja Sodan ja rauhan keskus Muistin hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2019.

“Ilkka Juvan rakkaus Saimaata ja Mikkelin seutua kohtaan on tarkoittanut väsymätöntä edunvalvontaa valtakunnan ylimmillä tasoilla, aktiivista osallistumista ja osaamisen jakamista seudun matkailun ja vapaa-ajan kehittämiseen”, toteaa Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n toimitusjohtaja Maisa Häkkinen.

Motivaatiotaan aktiiviseen osallistumiseen Mikkelin seudun matkailun kehittämiseksi Juva kuvaa seuraavasti: “Mikkelin seudulla viihdyn tunnelman vuoksi. Eläminen, asiointi ja osallistuminen on helppoa. Työtä tehdään ja palveluja tarjotaan enemmän ihmiseltä ihmiselle kuin myyjältä ostajalle. Kun näen asiat näin, olen halunnut myös antaa oman panokseni.”

Juva näkee seudun järviluonnossa ja vapaa-ajan asumisen kehittämisessä valtavan potentiaalin.

”Tiedämme kauniin luontomme ja mökkien valtavan määrän, mutta emme taida vieläkään ymmärtää, että juuri näissä on seudun menestyksen luontainen perusta. Siksi on oltava rohkeutta investoida ja markkinoida, poistaa kehityksen ja viihtymisen esteitä matkailulta ja kausiasumisen käyttöasteen kasvulta. Ilman panostuksia ei tule tulosta”, kertoo Juva.

Lisätiedot:

Maisa Häkkinen
toimitusjohtaja, Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry
matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
044 794 2219
maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry (MSM ry) on Mikkelin seudulla – Mikkelissä, Hirvensalmella, Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjussa, Pertunmaalla, Puumalassa ja Ristiinassa – toimiva matkailun alueorganisaatio. MSM ry markkinoi Mikkelin seutua matkailualueena, tiedottaa alueen matkailupalveluista, edistää matkailuelinkeinon kehittymistä ja yhteistyötä sekä vahvistaa seudun vetovoimaa. Lisätietoa www.visitmikkeli.fi

Kansikuva: Kenkäveron päärakennus kuvattuna syksyllä 2020. Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Kuvassa vasemmalla tehtaanjohtaja Janne Vilven ja oikealla teollisuusneuvos Timo Suutarinen

Vuoden 2022 Mikkelin kaupungin yrityspalkinto SBS Betoni Oy:lle

Mikkelin kaupunginhallitus on päättänyt myöntää vuoden 2022 yrityspalkinnon SBS Betoni Oy:lle. Palkinto julkistettiin Etelä-Savon Yrittäjägaalassa Mikkelin Mikaelissa lauantaina 21.1.2023.

SBS Betoni Oy on kehittynyt ja kasvanut menestyksellisesti heti perustamisestaan lähtien vahvaksi, osaavaksi ja arvostetuksi perheyritykseksi. Yrityksen toiminnan ja menestymisen perustana on yrityksen oma ja poikkeuksellisen vahva ja arvostettu osaaminen sekä jatkuva kehittäminen. Kehittäminen on ollut hyvin laaja-alaista ja yrityksen kaikkia toimintoja koskevaa, mutta huomattavan suuri osa kehittämistyöstä on kohdistunut tehokkaan tuotannon, uusien tuotteiden ja niiden ominaisuuksien kehittämiseen. Tehdyn kehittämistyön ansiosta yrityksen käytössä on useita patenteilla suojattuja ratkaisuja.

Myös julkiset kehittämis- ja riskirahoittajat tuntevat yrityksen ja luottavat yrityksen kasvu- ja kehityssuunnitelmiin, koska ovat rahoittaneet useita hyvinkin suuria kehitys- ja investointihankkeita viimeisten yli kymmenen vuoden aikana.

Kehittämis- ja investointityön ansiosta yritys edustaa selvästi toimialansa osaamisen kärkeä Suomessa. Yrityksen kehittämien omien betonireseptien ja yhteistyökumppani Finnsementti Oy:n tuorein kehitystyön tulos on ekobetoni. Sen valmistamisessa syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat vain noin puolet siitä, mitä perinteisen betonin valmistamisessa syntyy.

SBS Betoni Oy kuuluu Suutarinen Yhtiöiden vakavaraiseen maa- ja talorakentamisen sekä betoniteollisuuden yritysryhmään. Betonielementtitehdas sijaitsee Mikkelin Tikkalassa, jonne se valmistui 2014 ollen Suomen suurin seinäelementtitehdas. Yhtiön liikevaihto vuonna 2021 oli noin 15,5 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 962 000 euroa. Omavaraisuusaste on noussut viime vuodet ja on erinomaisella tasolla, noin 87 prosenttia.

”Olemme positiivisesti yllättyneitä tästä palkinnosta. On hienoa, että yhtiömme on huomioitu tällä tavalla”, kommentoi SBS Betoni Oy:n hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Timo Suutarinen.

SBS Betoni Oy:n toimitusjohtajana toimii Juho Suutarinen ja hänen veljensä Markus Suutarinen toimii varatoimitusjohtajana, mutta myös Suutarinen Yhtiöihin kuuluvan Maarakennus V. Suutarinen Oy:n toimitusjohtajana.

Nykypäivän talouden taantuman keskusteluista Timo Suutarisella on näkemys alansa kautta.

”Nykyinen maailmantilanne vaikuttaa toki kaikkeen yritystoimintaan. Pystymme kyllä yhtiössämme menemään eteenpäin, mutta vaikutuksia on. Jos talouden taantuma on tapetilla koko ajan, ilman muuta juuri rakennusalaan se vaikuttaa suuresti. SBS Betoni kun on rakennusalalla materiaalituotteiden toimittaja.”

Työntekijöitä SBS Betonilla on 65. Suutarinen Yhtiöissä henkilöstöä on yhteensä noin kaksisataa. Betonielementit valmistuvat sekä Mikkelin Tikkalan että Suomenniemen tehtailla.

Viime vuosien referensseihin kuuluvat muun muassa Mielentalo Mikkeli, As Oy Mikkelin siilot, Mikkelin jätevedenpuhdistamo, Rantakylän koulu ja päiväkoti, As Oy Mikkelin polttimo sekä Helsingin Tripla-kauppakeskus, Kailastalo Heinola, Hotelli- ja toimistotalo Swing Espoossa, Haso Rantapuisto ja Heka Pukinmäki Helsingissä.

Mikkelin kaupungin yrityspalkinto on perinteinen kaupunginhallituksen osoittama tunnustus Mikkelissä toimivalle yritykselle. Palkinnon saavasta yrityksestä tehdään arvioinnit seuraavista liiketoimintojen osa-alueista:

  • yrityksen toiminnan kannattavuus
  • yrityksen toiminta-ajatus ja tuoteideat
  • yrityksen toiminnan jatkuva, pitkäjänteinen kehitys
  • yrityksen tarjoamat työpaikat ja niiden pysyvyys
  • markkina-alueen laajuus
  • merkitys myönteisen Mikkeli-kuvan kehittymiselle

Kuvassa vasemmalla tehtaanjohtaja Janne Vilven ja oikealla teollisuusneuvos Timo Suutarinen.
Alkuperäinen tiedote julkaistu 21.1.2023 klo 19 Mikkelin kaupungin verkkosivuilla.
Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

XAMK opiskelijoita

Xamkin englanninkielisiin koulutuksiin ennätysmäärä hakijoita

Korkeakoulujen kevään 2023 ensimmäinen yhteishaku on päättynyt. Yhteishaussa haettiin englanninkieliseen koulutukseen.

Kaikkien hakijoiden määrä kasvoi Xamkissa peräti 140 % edellisvuoteen. Valtakunnallisesti hakijamäärät kasvoivat 90 %.  Kaiken kaikkiaan Xamkiin jätettiin hakemuksia yhteensä 9473, kun viime vuonna hakemuksia saatiin 4009.

Sairaanhoitajakoulutus, liiketalous ja it-ala kiinnostivat eniten. Suosituimmat koulutukset olivat Kouvolassa järjestettävä liiketalouden koulutus, Digital International Business, ja Kotkassa järjestettävä englanninkielinen sairaanhoitajakoulutus, Nursing. Kolmanneksi vetovoimaisin koulutus oli Mikkelissä järjestettävä it-alan koulutus, Information Technology.

Digital International Business keräsi Xamkin historian suurimman hakijamäärän yksittäiseen koulutukseen, hakijoita oli yhteensä 3701.

Rehtori, toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen pitää hakijamäärien kasvua erittäin tärkeänä.

– Xamkin tavoitteena on saada kansainvälisyyden avulla alueiden elinvoimaa kehitettyä. Siihen tarvitaan monia askelia, joista yksi ensimmäisistä on houkutella kampuskaupunkeihin kansainvälisiä opiskelijoita. Nyt näyttää siltä, että Xamkin vetovoima on erinomainen, mikä antaa hyvät mahdollisuudet jatkaa kansainvälisyyden kehittämistä alueilla.

Valintaprosessi jatkuu helmi-maaliskuussa järjestettävillä valintakokeilla. Osaan koulutuksista valitaan opiskelijoita myös todistusvalinnoissa toukokuussa. Opinnot alkavat syksyllä 2023.

Lisätietoja:

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hakijapalvelut
admissions@xamk.fi
puh. 050 345 8602 ja 050 3125 031

Kirjalan Kahvipaahtimon Anna Siitari sai horeca-alan PRO-tunnustuspalkinnon

Mikkeliläiselle Anna Siitarille valtakunnallinen ravintola- ja keittiöammattilaisten PRO-tunnustuspalkinto

Helsingissä Kaapelitehtaalla palkittiin eilen keskiviikkona hotelli-, ravintola- ja cateringalan parhaita tekijöitä. Horeca-alan parhaiden ammattilaisten PRO-tunnustuspalkinnot jaettiin nyt 21:nnen kerran. Kisaa finaalipaikoista käytiin jo viime syksynä. 

Mikkeliläisen Kirjalan Kahvipaahtimon barista Anna Siitari, 27, nappasi ykköspalkinnon uudessa Tulokas -sarjassa. Sairaanhoitajana ennen työskennellyt Anna Siitari johtaa Kirjalan Kahvipaahtimoa yhdessä isänsä Ollin ja veljensä Väinön kanssa.

– Uskallus alanvaihtoon tarjosi elämälleni uuden suunnan. Opiskelin googlettamalla, kokeilemalla, mokailemalla, verkkokursseilla ja Youtube-videoilta uuden ammatin. Olemme isänikanssa luoneet pikkukaupunkiin hienon kahviyhteisön, jossa jaamme intohimomme. Tämä ala tarvitsee heittäytyjiä!

Uutena lanseeratun Tulokas-sarjan tarkoituksena oli tuoda menestyneitä ja ahkeria horeca-alan nuoria ammattilaisia esille.

Kirjalan Kahvipaahtimoon kuuluu vuonna 2018 perustettu, nykyisin Saimaan rannalla Heimarissa toimiva paahtimo, sekä Mikkelin Nuijamiehessä koronan alkuaikana avattu pieni kahvila. Yritystoiminnassa on vuodenvaihteessa aloitettu sukupolvenvaihdosprosessi, jonka tarkoituksena on edelleen kasvaa ja kehittää kahviliiketoimintaa perheenä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

Anna Siitari
Kirjalan Kahvipaahtimo
Nuijamiestenkatu 21, 50100 Mikkeli
040 7242296
anna.siitari@kirjalankahvipaahtimo.fi

Saimaa, Europe Region of Gastronomy 2023

Saimaa on vuoden 2024 European Region of Gastronomy -alue

Saimaan alueelle on myönnetty European Region of Gastronomy -titteli vuodelle 2024. Arvostettu tunnustus juhlii itäsuomalaista ruokakulttuuria

Valinta tuo Itä-Suomeen kansainvälisiä ja kotimaisia vierailijoita, uudenlaisia ruuan ja kulttuurin yhdistäviä tapahtumia sekä ruoka-alan kilpailuja.

International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism -järjestön vuodesta 2016 alkaen myöntämä titteli nostaa vuosittain paikallista ruokamatkailua kestävästi edistävän alueen Euroopan matkailun keskiöön. Raati totesi vuoden 2024 valintansa perusteena olleen Saimaan alueen kestävän elämäntavan, jossa ruoka, luonto, kulttuuri ja hyvinvointi yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla. Päätös valinnasta oli yksimielinen.

Titteli vastaanotettiin palkintoseremoniassa Juvalla torstaina 12.1.2023. Tunnustuksen luovutti International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism -järjestön presidentti Diane Dodd. Palkitsemisen myötä Saimaan alue on liittynyt kansainväliseen Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism ruoka- ja kulttuurimatkailun verkostoon, joka edistää ruokakulttuurin monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä.

Juhlavuosi tuo Saimaalle kansainvälisiä kilpailuja, vierailijoita ja tapahtumia

Juhlavuoden myötä Saimaa houkuttelee erityisesti ruuasta kiinnostuneita matkailijoita teemareiteillä sekä ruuan ja taiteen yhdistävillä tapahtumilla ja palveluilla. Vuonna 2024 Saimaa toimii myös kansainvälisen gastronomisten alueiden verkoston tapahtumapaikkana, kun alueelle on kaavailtu vetovastuuta muun muassa nuorten huippukokkien European Young Chef Award -kisasta, eri puolilta maailmaa saapuvien asiantuntijoiden Platform Meeting -tapaamisesta sekä ruokalahjoja esittelevästä World Food Gift Challenge -kisan järjestämisestä.

European Region of Gastronomy -status on myönnetty Suomeen kerran aikaisemmin. Kuopio vietti juhlavuotta vuonna 2020. Muun muassa Lonely Planet, Channel 5 ja Madventures nostivat juhlavuoden esille, ja Visit Finland nimesi Kuopion Suomen parhaiden matkakohteiden joukkoon vuonna 2021.

Yhteistyötä itäisen Suomen matkailun eteen kolmen maakunnan alueella

Etelä-Savon maakuntaliiton maakuntajohtaja Pentti Mäkinen kertoo, että Saimaa European Region of Gastronomy on itäselle Suomelle merkittävä yhdistävä tekijä ja kehittymisen mahdollisuus.

– Nopeasti muuttunut maailmankuva vaatii uusia näkökulmia erityisesti matkailun kehittämiseen meillä itäisessä Suomessa. Kansainvälinen status antaa meille hienot edellytykset vahvistaa matkailuliiketoiminnan edellytyksiä ja yhteistä Saimaa-brändiä. Juhlavuotta toteutetaan Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan välisenä yhteistyönä. Toivomme, että useat toimijat lähtevät toteuttamaan ruoka-, kulttuuri-, ja matkailuteemaisia kokonaisuuksia kansainvälisiä matkustajia houkutteleviksi juhlavuoden sisällöiksi.

Tavoitteena nostaa Saimaa Lapin ja Helsingin veroiseksi matkakohteeksi

European Region of Gastronomy -status on myönnetty hakukirjan ja kesällä 2022 Saimaalla vierailleen kansainvälisen raadin arvion perusteella. Maakuntarajat ylittävä yhteistyö kulttuurimatkailun edistämiseksi alkoi Itä-Suomessa jo Saimaa-ilmiöstä, jossa haettiin alueelle Euroopan kulttuuripääkaupungin statusta vuodelle 2026. Kulttuuripääkaupunkikisan voitti Oulu, mutta haun myötä International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism -järjestö tunnisti Saimaan potentiaalin European Region of Gastronomy -tittelin kantajaksi.

Hankejohtaja Sari Kaasinen iloitsee pitkäjänteisen yhteistyön kantamasta hedelmästä.

– Tämä status on iso kiitos ja palkinto kaikille, jotka ovat tehneet pitkään työtä alueemme vahvuuksien nostamiseksi kansainväliselle tasolle. Statuksen siivittämänä tavoitteemme on nousta Lapin ja Helsingin rinnalle Suomen merkittävimmäksi matkailualueeksi. Vuonna 2024 Saimaa tulee olemaan maailman mielenkiintoisimpia kohteita, jossa kansainväliset matkailijat saavat kokea Järvi-Suomen puhtautta ja ainutlaatuisuutta kaikilla aisteillaan. Tulemme luomaan kokonaisuuksia, jotka yhdistävät kulttuurin, taiteen ja ruuan ennennäkemättömällä tavalla.

“Saimaa on salaisuus, joka on aika kertoa maailmalle”

Hotelli Punkaharjun johtaja, yrittäjä Saimi Hoyer uskoo vahvasti Saimaan viehätysvoimaan, ja on todistanut miten viime vuosina yrittäjät ovat yhdistäneet voimansa palvellakseen matkailijoita entistä laadukkaammin. Muun muassa Suomen parhaana ruokamatkailutuotteena 2019 palkittu Saimaa Gastronomy-verkosto yhdistää Hotelli Punkaharjun, Sahanlahti Resortin, TeaHouse of Wehmaisin ja Tertin Kartanon kulinaristiseksi reitiksi seudun järvimaisemissa. Juhlavuoden myötä alueelle on odotettavissa lisää yhteistyötä ruokamatkailijoiden palvelemiseksi.

– Saimaan alueen yrittäjät ovat jo vuosia työskennelleet yhteisen Saimaa-vision eteen. Kulkiessamme kohti European Region of Gastronomy -juhlavuotta 2024, toivon että myös me paikalliset ihmiset saamme muistutuksen alueemme ruokakulttuurin rikkaudesta ja innostumme Saimaan luonnon antimista. On aika uudistaa perinteitämme sekä jakaa monipuolinen ruokamme ja kulttuurimme maailman kanssa.

Saimaan alue on vuonna 2024 Euroopan ruoka- ja kulttuurimatkailun keskus. European Region of Gastronomy on kansainvälisesti arvostettu tunnustus, jota on myönnetty 2016 lähtien yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle alueelle. Statuksen myöntää International Institute of Gastronomy, Arts, Culture and Tourism -järjestö. 

Valmistautumista kohti juhlavuotta 2024 tehdään Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntien laajalla ylimaakunnallisella yhteistyöllä. Valmisteluhanketta rahoittavat myös alueen kaupungit, kaikkien maakuntien kauppakamarit, Lake Saimaa ry, Visit-organisaatiot ja oppilaitokset. Saimaa European Region of Gastronomy Management Project 2022–2023 -hanketta hallinnoi Etelä-Savon maakuntaliitto. Ylimaakunnallisen yhteistyön tavoitteena on nostaa Saimaan alue Lapin ja Helsingin rinnalle kansainvälisesti kiinnostavaksi matkailukohteeksi, ruoka ja kulttuuri keskiössä. Lisätietoja valmisteluhankkeesta ja toimenpiteistä: tastesaimaa.fi.

Kuva: Titteli vastaanotettiin palkintoseremoniassa Juvan Teahouse of Wehmaisilla torstaina 12.1.2023.

Leila Repo, Wellbeing365 Oy

Kyyhkylä markkinoi palveluitaan kansainvälisille matkailijoille

Kaksi vuotta Kyyhkylän kartanon matkailupalveluita kehittänyt Leila Repo aloittaa uudenlaisten hyvinvointi- ja terveyspalvelujen markkinoinnin kansainvälisille asiakkaille.

Kuopiossa lapsuutensa viettänyt Repo on työskennellyt pankki- ja vakuutusalalla tarjoten kansainvälisiä sijoitus- ja säästötuotteita. Hänellä on ollut myös useita omia yrityksiä. Vuonna 2012 hän alkoi kehittää hyvinvointi- ja terveyskonseptia yhteistyössä työeläkeyhtiöiden kanssa.

”Konsepti pilotoitiin Kyyhkylässä vuonna 2015-16, joten silloin tutustuin paikan mahdollisuuksiin ja myös kaupungin kehitysyhtiön asiantuntijoihin. Minuun teki vaikutuksen tämä ainutlaatuinen kulttuurihistoriallinen ympäristö Saimaan rannalla vain seitsemän kilometrin päässä Mikkelin torilta.”

Puumalassa vuosikausia mökkeillyt Repo vuokrasi kaksi vuotta sitten Kiinteistökehitys Naistinki Oy:ltä Kyyhkylän alueella matkailijoille palveluja tarjonneet rakennukset. Matkailupalveluita markkinoidaan nimellä Kyyhkylä Wellbeing Resort. Kyyhkylän yksiköt kuuluvat Wellbeing 365 -ketjuun.

”Vuoden alusta alamme tarjota Kyyhkylässä hyvinvointi-, terveys- ja matkailupalvelut yhdistävää konseptia kaikille kiinnostuneille asiakkaille. Olemme uranuurtajia tällaisen palvelun tarjoajina.”

Leila Repo on ollut jo parisen vuotta kirjoilla Puumalassa. Toinen koti sijaitsee Hyvinkäällä.

”Käytännössä kuljen täällä Kyyhkylässä töissä Puumalan Viljakansaaresta. Yritän olla täällä paikan päällä maanantaista torstaihin.”

Keskiössä kokonaisvaltainen tekeminen

”Kokonaisvaltaisten palvelujen tarjoamisesta puhutaan nykyään paljon. Me tarjoamme oikeasti kokonaisvaltaisia hyvinvointi- ja terveyspalveluja asiakkaillemme.”

Kyyhkylä tarjoaa lääkäreiden, fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, sairaanhoitajien, lähihoitajien, liikunnanohjaajien ja sosionomien palveluja.

”Asiakkaamme saavat täältä hyvin laajan valikoiman erilaisia terveys-, hyvinvointi-, liikunta- ja hemmottelupalveluita.”

Alueella voi harrastaa monipuolisesti retkeilyä ja liikuntaa luonnossa, kuten soutua, melontaa, sup-lautailua, tennistä, rantalentopalloa tai minigolfia. Talvella voi myös hiihtää, lumikenkäillä ja nauttia alueen laavusta tai kodasta.

Repo aikoo aluksi keskittyä etenkin Lähi-idästä suuntautuvien asiakasryhmien tavoittamiseen.

”Olen ollut vuodesta 2017 Arab Health -messuilla Dubaissa. Kyse on suurimmista alan messuista maailmassa. Olen saanut solmittua yhteistyösuhteita etenkin saudeihin. Saudi-Arabian lisäksi markkinoinnin kohdemaita ovat alkuvaiheessa Kuwait, Bahrain ja Arabiemiraateista Dubai. Olen myös viemässä täällä kehitettyä konseptia arabimaihin, jotta siellä voitaisiin tarjota vastaavantyyppisiä palveluita.”

Kyyhkylän kartanohotellin huone
Kyyhkylään tavoitellaan asiakasryhmiä Lähi-Idästä ja yhteistyösuhteita on jo solmittu.

Monimuotoisia palveluja

Kyyhkylän pihapiirin historiallisiin rakennuksiin kuuluu kartano, jossa toimivat ravintola ja hotelli. Hotelli Kartanon yläkerran hotellihuoneet on päivitetty nykyaikaan perinteitä kunnioittaen.

”Olemme käytännössä tällä hetkellä ainoa Mikkelin keskustan tuntumassa, Saimaan rannalla hotellimajoitusta tarjoava yritys. Halumme on luoda vieraillemme unohtumaton kokemus vierailusta meillä.”

Alakerrassa tilausravintolana toiminut Ravintola Kartano muuttuu vähitellen á la carte -ravintolaksi. Syksyviikonloppuisin siellä on tarjottu suosittuja brunsseja viikonloppuisin.

”Ideana on, että tarjontamme ei kilpaile alueella jo olemassa olevien ravintoloiden kanssa, vaan kehitämme uusia palveluita ja luomme omia juttujamme ja hankimme sitä kautta uskollista asiakaskuntaa.”

Pihapiirissä toimivasta, kymmenisen vuotta sitten valmistuneesta modernista Hotelli Rusthollista löytyy 24 kahden hengen huonetta, kuusi yhden hengen huonetta, kaksi luksussviittiä, kokoustiloja ja saunaosasto saunatupineen. Yhteensä matkailupuolella on noin 100 petipaikkaa.

”Olen huomannut, että harva mikkeliläinenkään tietää, että meillä on tällainen hotelli täällä. Hotellialueemme sijaitsee käytännössä omassa rauhassaan rantatien varrella.”

Kyyhkylän rannassa kesäisin kävijöitä palvelee Bistro Rantakyyhky ison uimalaiturin vieressä.

”Rantakyyhky on tavallaan kruununjalokivemme, jonka merkityksen tiedostamme. Nyt mietimme, pyöritämmekö sitä itse vai etsimmekö sitä pyörittämään alihankkijan. Tämäkin asia on työlistallani.”

Rannasta löytyy myös Viinikellari Kimallus, tilava rantasauna ja yöpyä voi myös kelluvassa Järvi-Iglussa. Rantatien varrella sijaitsee myös suosittu juhlien jatkopaikka, tanssilato.

”Rannan lähistöllä olevat palvelut ovat enemmän vuodenaikaan sidottuja, vaikka ehkäpä Bistro Rantakyyhkykin voisi joskus toimia vaikka latukahvilana.”

Kuntoutuskeskuksen Ravintola Armas tarjoaa kävijöille paikan päällä tehtyä kotiruokaa edulliseen hintaan. Tarjolla on niin aamupalaa, lounasta kuin päivällistäkin.

”Armas on kohtaamispaikka, jossa kuntoutusasiakkaamme, vastaanottopalveluiden asukkaat ja henkilökuntamme käy ruokailemassa. Olemme porrastaneet ruokailuaikoja niin, että jonoilta vältytään. Jatkossa ajatuksena on, että tarjoaisimme myös eri kulttuurien erikoisuuksia, kun meillä on täällä tosi monikulttuurinen yhteisö jo nyt eli voidaan puhua niin kutsutusta fuusiokeittiöstä. Armas toivottaa tervetulleeksi myös ulkopuoliset asiakkaat.”

Leila Repo Kyyhkylän kartanossa
Leila Repo kertoo Kyyhkylässä olevan työpaikkoja tarjolla. Ympärille on löytynyt myös hyvä tekijätiimi.

Tekijätiimi laajenee

Repo on iloinen, että hän on löytänyt ympärilleen hyvän tiimin, jonka kanssa asioita voi toteuttaa yhdessä. Vuoden alusta ydintiimiin tulee lisää uusia vastuunkantajia. Mikkeliläinen yrityskehittäjä Niko Halonen aloittaa vuoden alussa operatiivisena johtajana, jotta Repo voi keskittyä konseptin kehittämiseen ja myyntiin.

”Rakastan myyntiä ja näin minulle vapautuu siihen aikaa.”

Kuusamolainen matkailualan kokenut osaaja Anne Murto vastaa jatkossa etenkin kansainvälisten matkanjärjestäjien kanssa toimisesta.

”Annella on yli 20 vuoden kokemus matkanjärjestäjien kanssa toimimisesta ja luontomatkailusta.”

Wellbeing 365 -ketjulla on Kuusamon Rukalla myös majoituskohde Villa Rukavuorenhuippu.

”Mieheni pyörittää Kuusamossa Driving Academy -palveluja talvisin kansainvälisille asiakkaille yhdessä Juha Kankkusen kanssa. Majoituskohde on siinä käytössä ja sitä vuokrataan myös ulkopuolisille.”

Työpaikkoja tarjolla

Kun Leila Repo otti Kyyhkylän matkailu- ja kuntoutuspalvelujen vetovastuun, alueella oli töissä 20 ihmistä. Nyt työntekijämäärä on noussut noin 70:een. Kuntoutuskeskus tarjoaa palveluja itse maksaville sekä Kelan kuntoutuksiin tuleville työikäisille asiakkaille.

Korona vei matkailu- ja ravitsemuspuolelta paljon osaajia, joten työntekijäpula on näkynyt Kyyhkylässäkin. Tämän vuoden kesästä kuntoutuskeskuksen tiloissa toiminut myös vastaanottokeskus.

”Olen itsekin karjalaisen evakon tytär. Kyyhkylä toimi sodan ajan hätämajoituspaikkana. Olen iloinen ja onnellinen, että olemme nyt pystyneet auttamaan sotaa pakoon lähteneitä ihmisiä.”

Vastaanottokeskuksen asiakkaista on löytynyt Kyyhkylään myös työntekijöitä.

”Tällä hetkellä meillä on töissä 11 tilapäisen suojelun tarvitsijaa tai turvapaikanhakijaa keittiöllä, siivouksessa ja kiinteistönhuollossa, pian varmaan myös vastaanotossa. Edellytyksenä on, että ihminen pystyy puhumaan englantia. Valitettavasti vain harva Ukrainasta sotaa pakoon joutuneista puhuu englantia. Muillekin seudun yrityksille sanoisin, että meillä on hyvät kokemukset kansainvälisistä työntekijöistämme ja mielellämme kerromme heille erilaisista työntekomahdollisuuksista tällä seudulla.”

Wellbeing365 Oy on elokuussa 2019 perustettu yritys, johon kuuluvat matkailupalveluista vastaava Kyyhkylän Kartano Oy ja kuntoutus- sekä vastaanottopalveluista vastaava Kyyhkylä Oy. Vastaanottopalveluista vastaa Wellbeing365 Oy.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin keskusta ja kävelykatu. Kuva: Heleen Paukkunen

Yli puolet Etelä-Savon yrityksistä toivoo räätälöityä tukea kriiseihin

Suuri osa Etelä-Savon yrityksistä on kärsinyt merkittävästi Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa, kertoo LUT-kauppakorkeakoulun tutkimus.

Kustannustason nousu, tarjouspyyntöjen peruminen, materiaalien saatavuusongelmat ja rekrytointihaasteet ovat haastaneet yrityksiä. Yrittäjät kaipaavat räätälöityä tukea toiminnalleen.

LUTissa on tehty tutkimus COVID-19-pandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan vaikutuksista Etelä-Savon yrityksiin. Tehty tutkimus on osa EU-rahoitteista Pk-yritysten muutoskyvykkyys -hanketta. Sen tarkoitus on rakentaa Etelä-Savoon tukea, jota tarvitaan erityisesti yritysten liiketoiminnan uudelleen suuntaamisessa ja kehittämisessä. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy toimii hankkeessa päätoteuttajana.

Tutkimuksen mukaan suuri osa Etelä-Savon yrityksistä on kärsinyt merkittävästi erityisesti Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa esimerkiksi polttoaineiden hinnannousun ja eri materiaalien saatavuusongelmien vuoksi. Yrityksille suunnattuja tarjouspyyntöjä on peruttu, sovitut asiakasprojektit ovat venyneet erityisesti teollisuudessa, ja jo aiemmin tunnistetut rekrytointihaasteet ovat lisääntyneet.

Vähemmistö Etelä-Savon yrityksistä on myös hyötynyt tilanteesta.

”Ulkomaisten turistien tilalle on tullut kotimaisia matkailijoita, ja kotitalouksien panostukset asumiseen ja etätyöhön ovat nostaneet rakentamiseen ja remontointiin liittyvien toimialojen kysyntää. Yleinen inflaatio on myös luonut joillekin yrityksille mahdollisuuksia siirtää kohonneita kustannuksia myytävien tuotteiden hintoihin ja kasvattanut siten yritysten liikevaihtoa”, kertoo tutkija Seppo Luoto LUT-kauppakorkeakoulun Mikkelin yksiköstä.

Muutoksia yrityskulttuurissa ja tukitarpeissa

Yrittäjien mielestä kriisit ovat aiheuttaneet useita muutoksia organisaatioiden toimintatapoihin. Nopeasti vaihtuvat tilanteet ovat saaneet aikaan yleistä varovaisuutta, tulevaisuusnäkymien epäselkeyttä ja riskitietoisuuden lisääntymistä.

”Monissa yrityksissä kriisit ovat paineistaneet kehittämään uusia, kustannustehokkaita toimintatapoja. Digivalmiudet ovat kehittyneet ja useissa yrityksissä matkakulut ovat vähentyneet merkittävästi”, Luoto kertoo.

Tutkimuksessa selvitettiin myös yritysten tarpeita julkisille tukiorganisaatioille. Yli puolet yrityksistä toivoi erilaista tukea kriisien keskellä. Uusien myyntikanavien kehittäminen koettiin akuutiksi tarpeeksi, mutta yritysten tukitarpeet ovat hyvin monenkirjavia ja yrityskohtaisia.

”Osa tarvitsee tukea esimerkiksi digitalisaatioon tai tuotekehitykseen, osa henkilökohtaista psykologista tukea. Palveluita arvostetaan erityisesti silloin, kun ne liittyvät yritysten konkreettisiin haasteisiin omassa liiketoiminnassa.”

Tutkimuksessa tehtyyn kyselyyn saatiin kaikkiaan 461 vastausta, minkä jälkeen aineistoa täydennettiin haastatteluilla. Niissä 25 avainhenkilöä kertoi omia kokemuksiaan ja näkemyksiään kriisien vaikutuksista.

Lisätietoja:

tutkija Seppo Luoto
LUT-kauppakorkeakoulu
seppo.luoto@lut.fi tai 050 4625929

kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi tai 0440 361 615

ESR_yhdistelmalogo