fbpx
LUT-artikkeli

Uusi vesiteknologian maisteriohjelma alkaa Mikkelissä syksyllä 2023

Mikkelissä käynnistyvä tekniikan maisteriohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yrityselämän kanssa.

LUT-yliopisto
TIEDOTE 25.5.2022

LUT-yliopisto käynnistää vesiteknologian diplomi-insinöörikoulutuksen Mikkelissä syksyllä 2023. Koulutus on ensimmäinen yliopiston järjestämä maisteriohjelma Mikkelissä.

”Vesitekniikan DI-ohjelman saaminen Mikkeliin on huomattava vahvistus Mikkelin yliopistokeskukselle. Kiitos kaikille tukijoille ja taustatyön tekijöille LUT-yliopistolta, Mikkelin kaupungilta ja kehitysyhtiö Mikseiltä. Tämä on hieno ponnistus, joka osoittaa, että yhteistyöllä saadaan asioita tapahtumaan”, Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen kiittelee.

LUT-yliopiston dekaani Riina Salmimies toteaa, että alueen toimijoiden yhteinen ponnistus mahdollistaa onnistumisen.

”LUTissa ollaan syvästi kiitollisia koulutuksen rahoittajille. Seuraavaksi yhteiseen maaliin potkimista tarvitaan, jotta osaajat työllistyvät Mikkelin seudulle ja vievät elinkeinoelämää eteenpäin”, Salmimies sanoo.

Myönteisen käynnistämisrahoituksen rahoituspäätöksen ovat jo tehneet Suur-Savon energiasäätiö, Suur-Savon Osuuspankki, Osuuskauppa Suur-Savo,  Mipro Oy, Operon Group Oy, LähiTapiola Savo-Karjala sekä Mikkelin yliopistokeskus. Mikkelin kaupunginhallitus käsittelee omaa rahoituspäätöstään 30.5.2022.

”Kaupungin vahva tahtotila on ollut korkea-asteen koulutuksen laajentaminen Mikkelissä. On hienoa mahdollistaa uuden koulutusalan avaaminen yhdessä alueellisten elinvoimatoimijoiden kanssa yhdellä kaupungin keskeisimmällä kehittämisalueella”, kaupunginjohtaja Timo Halonen sanoo.

LUT-yliopistolla toimii Mikkelissä kuusi professoria ja 25 tutkijaa. Lisäksi 10 tutkijan työ Lappeenrannassa sivuaa Mikkelissä tehtävää tutkimusta. Yhteensä erotustekniikan osastolla työskentelee noin 100 tutkijaa. Mikkelissä sijaitsevaan vedenkäsittelyinfraan on investoitu viime vuosina huomattavasti ja LUT on rakentanut Mikkeliin esimerkiksi Suomen moderneimmat fotobioreaktorit levätutkimukseen.

Erotustekniikan osastonjohtaja Mari Kallioinen-Mänttärin mukaan vesiteknologian osaajat ovat avainasemassa ratkaisemassa yhteiskunnalle elintärkeää kysymystä puhtaan veden riittävyydestä.

”Vedenpuhdistuksen lisäksi heillä on ymmärrys siitä, miten jäteveden sisältö saadaan puhdistusprosessien yhteydessä tuottamaan lisäarvoa. He tulevat siis näkemään jäteveden resurssina ja raaka-aineena. Mikkelissä teemme läheistä yhteistyötä vedenpuhdistuksen toteuttajan kanssa, mikä mahdollistaa opiskelijoille erinomaisen näkymän modernin teknologian hyödyntämismahdollisuuksiin”, Kallioinen-Mänttäri sanoo.

Koulutus tukee Mikkeliin kehittyvää Blue Economy Mikkeli -kokonaisuutta. LUT on aktiivisesti mukana osaamiskeskus Blue Economy Mikkelin eteenpäin viemisessä erityisosaamisenaan jätevedenpuhdistusteknologiat, prosessisuunnittelu ja lietteen käsittely.

Aloituspaikkoja uudessa maisteriohjelmassa on noin 20. Koulutusohjelma on englanninkielinen ja opintoihin voivat hakea opiskelijat, joilla on jo alempi korkeakoulututkinto. Laajuudeltaan ohjelma on 120 opintopistettä. Opinnot toteutetaan läheisessä yhteistyössä paikallisen yrityselämän kanssa. Tavoitteena on, että opiskelijat tutustuvat yrityksiin ja niiden tarpeisiin jo opintojen aikana esimerkiksi harjoittelujen ja opinnäytetöiden kautta. Haku maisteriohjelmiin alkaa loppuvuodesta 2022.

Lisätietoja:

Matti Malinen, pääsihteeri
Mikkelin yliopistokeskus, matti.malinen@muc.fi, puh. 050 496 8981

Riina Salmimies, dekaani
insinööritieteiden tiedekunta, LUT-yliopisto, riina.salmimies@lut.fi, puh. 045 631 0917

Mari Kallioinen-Mänttäri, professori
erotustekniikan osastonjohtaja, LUT-yliopisto, mari.kallioinen-manttari@lut.fi, puh. 040 593 9881

Timo Halonen, kaupunginjohtaja
timo.halonen@mikkeli.fi, 040 557 8077

Kansikuva:
LUT-yliopisto

Suomen Yrittäjien Kuntabarometri 2022, Mikkeli

Yrittäjien kuntabarometri 2022 on julkaistu – ”Olisihan tässä parannettavaa”

Suomen Yrittäjien Kuntabarometri 2022 on jälleen julkaistu. Etelä-Savon sijoitus oli 17. yhteensä 20 tutkitun alueen joukossa. Parhaiten Etelä-Savon kunnista barometrissä sijoittui Puumala.

-Kyllähän tämä hiljaiseksi vetää. Mikkelin kaupungin sijoitus oli heikoin Etelä-Savon kuntien joukossa, toteaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Timo Paakki.

Kuntabarometrissä tutkittavista elinkeinopolitiikan kuudesta osa-alueesta parhaiten toimivaksi arvioitiin Mikkelissä yrityspalvelut, koulutuksen ja osaamisen palvelut ja infrastruktuuri. Heikoimmaksi puolestaan arvioitiin kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys, elinkeinopolitiikan asema kunnassa sekä kunnan hankintapolitiikka.

Yleisesti Suomessa parhaiten kunnat suoriutuivat infrastruktuurin hoitamisesta ja heikoiten hankintapolitiikasta.

-Kuntabarometri on osoitus siitä, että yrittäjämyönteisyyden rakentaminen on asenteen ja palvelujen kehittämistyötä, jota on jatkossa tehtävä kaikissa kaupungin toiminnoissa kaupunginhallituksesta valtuustoon, virkamiesjohtoon, kehitysyhtiöön, oppilaitoksiin, luvitukseen ja yksittäisen toimistovirkailijan suhtautumiseen saakka. Olisihan tässä tilanteessa parannettavaa, Paakki jatkaa.

Yli 50 000 asukkaan kuntien joukossa paras oli jälleen Seinäjoki. 10 000-50 000 asukkaan kunnista paras oli Lieto ja alle 10 000 asukkaan kunnista paras oli Marttila.

Kunnan elinkeinopolitiikan kannalta tärkeimmiksi toiminnoiksi vastaajat arvioivat kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyden, yrityspalvelut ja elinkeinopolitiikan aseman kunnassa.

Lue koko Kuntabarometri verkossa:
https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2022/05/Kuntabarometri2022_etelasavo_mikkeli.pdf

Teksti: Jukka Kumpusalo
Kansikuva: Kuntabarometri 2022, Kuntakohtaiset tulokset, Mikkeli, Suomen Yrittäjät

Harri Hokkanen

Kierrätetyt hirret saavat uuden elämän

Käyttämättä jäänyt hirsirakennus voi saada uuden elämän, kun se puretaan ammattitaitoiseesti ja välitetään uuteen käyttöön.

Mikkeliläinen perinnerakentaja Harri Hokkanen tekee viimeistä kuormaa Kovalassa purettavan talon leveistä, hyväkuntoisista hirsistä. Hokkasen periaatteena on, että purkuhommiin ryhdytään, kun hirsille on tiedossa uusi käyttötarkoitus. Joskus hirret päätyvät uudisrakentamiseen, joskus niillä hyödynnetään vanhojen hirsirakennusten korjaamiseen.

”Tämä rakennus on kuulemma aikanaan ollut pappien käytössä. Vanhat hirret ovat todella hyvässä kunnossa. Osa hirsistä käytetään Mäntyharjulla korjausrakentamiseen, osasta syntyy sauna Otavaan ja jos mitä jää jäljelle, niin veistelen niistä grillikatoksen”, Hokkanen tuumii.

Hän arvostaa vanhoja paikallaan käsin tehtyjä hirsirakennuksia ja on rakentanut niiden hirsistä uusia, tunnelmallisia kohteita.

”Me suomalaiset olemme asuneet iät kaiket hirsirakennuksissa. Puu on hyvä, miellyttävä materiaali, sillä se sitoo kosteutta ja luovuttaa sitä, joten sisäilma on hyvä. Jos rakennus on ollut maasta irti ja sen katto on kunnossa, niin yleensä hirret eivät ole lahonneet. Tosin vaikka katto olisi vuotanut, siltikin rakennusta voi löytyä myös hyväkuntoista hirttä.”

Hokkanen muistuttaa, että hirsien kierrätys on myös ilmastoteko.

”Jos hirsirakennus lahoaa paikoilleen, sen puuosien varastoima hiilidioksidi vapautuu ilmakehään. Lahoavia hirsirakennuksia on surullista katsoa, kun tietää, että ne voisivat hyvin jatkaa elämäänsä jossain toisessa paikassa toisessa käyttötarkoituksessa. Kevään ja kesän aikana on taas tiedossa 2-3 hirsirakennuksen purku ja hirsien siirto uuteen käyttöön.”

Hokkanen muistuttaa, ettei kierrätyshirren käyttö mitään ilmaista ole, mutta uuden rakennuksen voi saada kilpailukykyiseen hintaan, varsinkin jos pystyy rakentamaan itse edes jonkin verran. Säästöä tulee myös, jos rakennuksessa ei ole vuorilaudoituksia tai pinkopahveja, joista aiheutuu ylimääräistä työtä ja jätemaksu.

”Purku-urakan hintaa huojentaa myös se, jollei purkuun tarvita nosturia, mutta isompia rakennuksia on hankalaa ja hidasta purkaa ilman koneapua. Jokainen kohde on erilainen, joten käyn paikan päällä ennen hinta-arvion tekemistä. Lähtökohta on, että kulut saadaan katettua ja itsellekin pitää palkkaa työstä jäädä. Suosin itse sellaista työskentelytapaa, että hirret siirtyvät purkupaikalta suoraan uuteen paikkaan, missä ne jalostetaan uudelleen. Näin vältytään varastointikuluilta. Toki hirsi säilyykin aina paremmin seinässä kuin pressujen alla jossain varastossa.”

Hän toivoisi, että omistajat raaskisivat luopua myös ilman käyttöä jääneistä hirsiladoista.

”Niiden hirret sopivat monenlaiseen uusiokäyttöön. Niistä voi tehdä vaikka piharakennuksia, rakoliitereitä, varastoja tai venevajoja. Olen kerran tehnyt riihen hirsistä savusaunankin. Melkein kaikki on mahdollista.”

Harri Hokkanen teki pitkän työuran Nokialla tuotekehitysinsinöörinä, mutta päätyi 12 vuotta sitten perustamaan ICT & Perinnerakentaja -nimisen toiminimen. Hirsirakentaminen alkoi kiinnostaa, kun hän oli opiskeluaikana kesätöissä alan osaajalla. Yrityksensä kautta hän tekee erilaisia hirsiin liittyviä toimeksiantoja uudisrakennuksista korjausrakentamiseen ja kierrätyshirsien uusiokäyttöön.

”Tällä seudulla mökkeilijät työllistävät toiminimeäni mukavasti. Teen kaikkea hirsirakentamiseen liittyvää laidasta laitaan. Viime vuodet tekeminen on keskittynyt enemmän tänne kotiseudulle, mutta vuosien varrella työmaita on riittänyt aina Turusta Sotkamoon.”

Harri Hokkanen tekee yhteistyötä toisen mikkeliläisen osaajan, Mikkelin Rakennus ja Saneeraus Oy:n Aki Kinnusen kanssa. Myös Kovalan kohteen purku-urakan yrittäjät hoitivat yhdessä.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tämä artikkeli on tuotettu osana CityLoops: closing the material loops -hanketta, jota rahoittaa Euroopan unioni Horizon 2020 -ohjelmasta.

EU Horizon 2020 -logo

Valtuustovierailu Haukivuorelle 11.5.2022

Haukivuorella riittää tilaa yrittää

Mikkelin ja Pieksämäen puolivälissä sijaitseva Haukivuori tarjoaa työpaikkoja metallialan osaajille ja vetää tällä hetkellä uusine palveluineen lapsiperheitä. 

Yksi Haukivuoren vahvoista metallialan yrityksistä on perinteikäs Compitec Oy, jonka nykyinen toimitusjohtaja Teijo Puolakka osti liiketoimintakaupalla vuonna 2016. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä hän ehti työskennellä vuosia suunnittelutehtävissä toisessa haukivuorelaisessa metallialan yrityksessä. 

”Olin ollut aikanaan kesätöissä Compitecissä. Innostuin, kun Martti Jormakka alkoi myydä yritystä. Rahaahan minulla ei ollut, mutta asiat järjestyivät.” 

Compitec Oy on tilaus- ja alihankintakonepaja, joka valmistaa puujalostusteollisuudelle laitteita, jotka se suunnittelee, valmistaa ja asentaa.  

”Itselläni on vahva suunnittelutausta, joten teemme ja kehitämme jalostetumpia laitteita etenkin puunjalostusteollisuudelle ja lämpölaitoksille. Olemme keskittyneet teknologiakumppanuuksien kehittämiseen eli toimitamme avaimet käteen -ratkaisuja isoille kumppaniyrityksillemme.” 

Tero Puolakka osti Compitec Oy:n liiketoimintakaupalla vuonna 2016
Teijo Puolakka osti Compitec Oy:n vuonna 2016. ”Itse tehden pärjää kotimaan markkinoilla paikallinenkin toimija.”

Yrityksen toimittamia laitteistoja löytyy eri puolilta maata. Yritys myös huoltaa ja kunnossapitää laitteistoja. Yritys työllistää tällä hetkellä 11 työntekijää ja muutama osaaja tekee töitä yrittäjäpohjalta etenkin koneistuksessa ja maalauksessa. Lisäksi vuokratyövoimaa on 1-2 henkilöä.  

”Rekrytoimme uusia osaajia. Uusin työntekijämme muutti tänne Hämeenlinnasta perheineen. Hyödynnämme myös oppisopimuskoulutusta. Meillä pärjää englannin kielellä.” 

Compitecin nykyinen tuotantorakennus alkaa jäädä pieneksi, ja uusia neliöitä tarvittaisiin. Tilannetta helpottaa, että suunnittelua voi nyt tehdä myös etänä. Yrityksellä on jo alihankkijoita Mikkelissä ja Pieksämäellä.  

”Työntekijöidemme liikkuminen on ongelma. Meillä käydään töissä Mikkelistä ja Pieksämäeltä. Polttoaineen hinnat ovat nousseet, eikä tänne pääse enää junalla, joten joudumme hakemaan esimerkiksi virolaisia vuokramiehiä Mikkelin asemalta.” 

Puolakan aikana yritys on tehnyt isoja investointeja muun muassa särmäys-, CNC- ja hitsauslaitteistoihin.  

”On ollut pakko investoida, että varmistamme oman kilpailukykymme ja pystymme valmistamaan asiakkaidemme toivomia laitteistoja. Meillä on omissa tiloissa myös maalaamo.” 

Korona-ajan lieveilmiöt eli komponenttien ja metalliraaka-aineen saatavuusongelmat näkyvät myös Compitecillä. Puolakka ehti kuitenkin ennakoida tilannetta ja hankkia terästä varastoon.   

”Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet niin älyttömästi, että tuleeko jossain kohtaa stoppi, että yritysten ei enää kannata investoida?” 

Tero Puolakka uskoo myös kasvua olevan näköpiirissä.
Teijo Puolakka uskoo myös kasvua olevan yritykselle näköpiirissä.

Isoista projekteista Compitec on löytänyt itselleen sopivia lohkoja. 

”Kun pitää pystyä toimittamaan nopeasti yksittäisiä laitteita, sekaan mahtuu nopeammalla toimitusajalla, kunhan vakuudet saa kuntoon. Ennen tilattiin tännekin paljon Latviasta. Nyt täällä pärjää paikallinenkin toimija, kun tekee enemmän ja suunnittelee, valmistaa ja asentaa itse. Laadukkaalle työlle on vielä kysyntää.” 

Kasvua on näköpiirissä etenkin metsäpuolella. 

”Haluaisimme päästä ns. isojen poikien pöytiin. Seuraavina 3-4 vuotena näkymät ovat hyvät, jos markkinat aukeavat. Kasvun haasteena on lähinnä saada lisää pinta-alaa toimitiloihin.” 

Myös paikalliset kilpailutukset aiheuttavat ajoittain päävaivaa.  

”Kilpailutuksissa on välikäsiä, jotka saavat tarjouksensa läpi, vaikka työ teetetään kuitenkin meillä. Emme ole myöskään välttämättä päässeet kaikkiin kilpailutuksiin mukaan. Luulisi, että olisi kustannustehokkaampaa ottaa meidät kilpailutuksiin mukaan ilman väliporrasta ja sen katteita. Tähän voisi auttaa, jos kilpailutuksia tehtäisiin pienemmistä kokonaisuuksista.” 

Mikkelin kaupungille Puolakalla on käytännönläheisiä terveisiä. Työntekijöille pitää olla tarjolla kohtuuhintaisia asuntoja Haukivuorella. 

”Nyt vuokrataso on samatyyppinen kuin Mikkelissä. Joudumme etsimään asuntoja myös yksityisiltä markkinoilta.” 

Sekatavarakaupasta tuli olohuone

Sanna Saloviin omistaa Haukivuoren Sekatavarakauppa Oy:n yhdessä sisarensa tyttären Kira Saloviinin kanssa
Sanna Saloviin omistaa Haukivuoren Sekatavarakauppa Oy:n yhdessä sisarensa tyttären Kira Saloviinin kanssa.

Kolme vuotta sitten Haukivuoren liikekeskustassa avasi lyhyen remonttitauon jälkeen uudelleen perinteikäs Wanha Osula, joka palvelee erikoistavaraliikkeenä ja kahvilana. Puodista löytyy räätälöity valikoima asiakkaiden toivomia mm. rakentamiseen, autoiluun ja kalastukseen liittyviä tuotteita sekä lahjatavaroita ja kodintekniikkaa. Tilaa on varattu myös paikallisten tuottajien ja jatkojalostajien tuotteille.  

”Lähialueen maatilojen tuotteita meillä on myynnissä sesongin mukaan”, jouluna 2019 kauppiaana yhteistyökumppaninsa kanssa aloittanut Sanna Saloviin kertoo.  

Lisäksi tarjotaan Matkahuollon ja Postin palveluja. Saman katon alta löytyvät myös Alkon ja Schenkerin noutopisteet. Kesäisin yritys pyörittää lisäksi Haukivuoren sataman kioskia. Asiakkaille toimitetaan tuotteita myös kotiinkuljetuksella. 

Tämän vuoden helmikuusta hän on omistanut yrityksen – Haukivuoren Sekatavarakauppa Oy:n – yhdessä sisarensa tyttären Kira Saloviinin kanssa. Lisäksi sisarentytär on työskennellyt yrityksessä vuoden alusta.  

”Olen alkujaan maatilan tyttö, eikä minulla ollut aiempaa yrittäjäkokemusta. Entinen yhtiökumppanini Jukka Niilo-Rämä auttoi kaupanteossa ja saimme apua myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksein osaajilta.” 

Ympäri vuoden auki oleva palvelukokonaisuus vetää paikallisia asukkaita yhteisen olohuoneen tyyliin.  

”Nyt kun täältä meni pankki kiinni, vanhukset tulevat kyselemään meiltä apua vaikka siihen, että kännykkä ei toimi, miten voisi maksaa laskuja tai korjauttaa rollaattorin pyörät. Meillä on huolenaiheena, että vanhukset, etenkin muistisairaat, jäävät yksin.” 

Haukivuoren keskusta vetää tällä hetkellä palveluineen lapsiperheitä. Uutta koulua ja päiväkotia arvostetaan. Yrittäjältä lähtee Mikkelin kaupungin suuntaan terveisiä. 

”Tuntuu siltä, että syrjässä asuvat unohdetaan ja monia palveluja joutuu hakemaan kauempaa. Vaikkapa neuvolapalvelut pitää hakea kauempaa.” 

Mikkelin kaupunginvaltuutetut jalkautuvat tänä vuonna pinta-alaltaan laajan kaupungin eri puolilla toimiviin yrityksiin. Nyt Haukivuorelle toteutunut retki oli vuoden kolmas. Seuraava retki toteutetaan syyskuussa Anttolaan. Järjestelyistä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. 

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kalliolan luomu

Haukivuori tunnetaan erikoisviljelystä

Vilja-Suomi kohtaa täällä Haukivuorella Karja-Suomen, joten meiltä löytyy monipuolinen kirjo erikoistuneita maatiloja, Kalliolan luomun Elina Vauhkonen kertoi Mikkelin kaupunginvaltuutetuille järjestetyllä tutustumismatkalla.

Haukivuorella toimii etenkin maito-, vilja-, emolehmä-, erikoiskasvi- ja marjatiloja. Seutu on valtakunnallisestikin merkittävä ja monipuolinen luomutilojen keskittymä.

”Tuotannollinen monipuolisuus on vahvuutemme. Tavanomaisesti ja luomuna viljelevät tilat tekevät myös aidosti yhteistyötä. Jaamme hyviä käytäntöjä, hyödynnämme yhdessä esimerkiksi varasto- ja pakkaustiloja, laitteita ja työvoimaa, mikä korostuu etenkin vihannestiloilla. Katsomme yhdessä käytössä olevia resursseja.”

Luomuosaaminen vahvaa

Paavo Pulkkinen
Merkittävä osa Suomen luomuporkkanoista ja -punajuurista tulee Lietlahden tilalta.

Kotimaiset kuluttajat löytävät kauppojen hyllyiltä haukivuorelaistuotteita. Suuren osan kotimaan markkinoilla myynnissä olevasta parsakaalista ja jäävuorisalaatista tuottaa Vihannesyhtymä 3T Oy.

Kalliolan luomukotitila viljelee luomuna keräkaalia, lehtikaalia, purjosipulia sekä kelta- ja punasipulia. Tila hoitaa itse koko tuotantoketjun aina siemenestä valmiiseen tuotteeseen.

Merkittävä osa maan luomuporkkanoista ja -punajuurista tulee Lietlahden tilalta. Tilan isäntä Paavo Pulkkinen viljelee jo seitsemännessä polvessa noin 100 hehtaaria, josta 60 hehtaaria on tilan omia maita ja loput ovat vuokralla. Käytettävissä olevasta peltopinta-alasta viidennes on luomuviljelyssä.

”Tämä kuvastaa luomuviljelyn viiden vuoden viljelykiertoa. Täkäläisten peltojen vitsaus ovat kivet, joten kaikkialla ei voi viljellä juurikasveja.”

Reilun miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä tila työllistää ympärivuotisesti kuusi ihmistä ja kesällä pelloille 15 kausityöntekijää noin 1,5 kuukauden sesonkiajaksi. Tilalla on tuolloin kausityöntekijöinä etenkin ukrainalaisia ja venäläisiä.

Tilan luomuporkkanat myydään Pirkka-tuotemerkillä, jolle tila on maan ainoa luomuporkkanoiden toimittaja. Pulkkinen korostaa, että viljelijäyhteistyö on haukivuorelaistiloille elinehto.

”Meillä on Rautalammilla ja Kuhmoisissa kolme omaa sopimusviljelijää, jotka toimittavat porkkanansa tänne. Me pesemme, pakkaamme ja toimitamme ne eteenpäin.”

Satotasot vaihtelevat luomutiloillakin vuosittain. Viime syksynä porkkanasato jäi noin puoleen normaalista. Samalla kuluttajakysyntä laski korona-ajoista.

”Kotitaloudet kyllä ostavat luomua, ja se näkyi korona-aikana. Ammattikeittiöissä luomun käyttö on vielä marginaalista ja jalostuksessa luomu on lapsipuolen asemassa. Tuotannon kasvattamishalua minulla ei nyt ole, pikemminkin haluan keskittyä laatuasioihin.”

Tilalla viljellään vuosittain noin 17-18 hehtaarilla porkkanaa, kahdella hehtaarilla palsternakkaa ja punajuurta ja puolen hehtaarin aloilla mustajuurta ja juuripersiljaa. Tänä vuonna viljelymääriä ollaan pikemminkin alentamassa kuin lisäämässä.

”Polttoaineiden ja tuotantopanosten hinnat ovat nousseet. Tällä sektorilla ei nyt ole voittaja kukaan. Tuotteiden kysyntää voi vain arvailla.”

Tilalla on investoitu mittavasti muutaman vuoden välein. Pakkaus- ja varastotiloja on laajennettu, ja energiaomavaraisuutta on lisätty. Tilan mittavia pakkaus- ja varastotiloja hyödyntävät myös muut haukivuorelaistilat.

”Siinä on myös sosiaalinen aspekti. Maaseutuyrittäminen voi olla yksinäistä etenkin, jos rakentaa aitoja ympärilleen. Mielestäni elämää rikastuttaa, mitä enemmän muita pyörii samassa pihassa.”

Kaupungin suuntaan Paavo Pulkkisen toiveet ovat selkeitä.

”Rakentamiseen liittyvän lupaprosessin pitäisi toimia niin, ettei se muodosta kynnystä järkeville investoinneille ja yritysten liiketoiminnan kehittämiselle. Aika ajoin tulee tunne, että kehittäminen tarkoittaa vain Mikkelin ja sen keskustan kehittämistä ja sivutoimipisteet jätetään oman onnensa nojaan. Toki me täällä teemme omia juttujamme, emmekä odotakaan mitään erityistä. Olen iloinen veronmaksaja, jonka mielestä palvelut ovat äärimmäisen tärkeitä ja niihin käytettävät veroeurot ovat tarpeen, kunhan niitä ei käytetä hölmöilyihin.”

Valtuustovierailu Haukivuorelle, Paavo Pulkkinen
Kaupunginvaltuutetut saivat Pulkkiselta viemisiksi porkkanoita.

Kesäkukkiin erikoistuminen kannatti

Katajakankaan puutarhan kesäkukkatarjonta vetää nykyään asiakkaita jopa 80 kilometrin säteeltä. Puutarha myy paikan päältä kesäsesonkina noin 80 000 kesäkukkapurkkia ja noin 6500 kukka-amppelia.

”Vaikka olemme seudun suurin toimija, Suomen mitassa olemme pieni toimija alalla. Isot puutarhat voivat myydä yli miljoonakin purkkia kesäkukkia sesongissa. Tosin meillä on samanlaiset laitteet kuin isoillakin toimijoilla”, yrittäjänä vaimonsa Pian kanssa toimiva Harri Kohvakka sanoo.

Mikkelin kaupunginvaltuuston vierailu Haukivuorelle 11.5.2022
Harri Kohvakka kertoo Katajakankaan puutarhan myyvän 95% tuotannosta lähikaupungeista tuleville asiakkaille.

Toukokuulta juhannukselle kestävän sesongin aikana tarvitaan kausityöntekijöitä. Korona-aikana työntekijöitä löytyi jopa helpommin kuin tavallisesti.

Kukat tulevat pieninä taimina puutarhalle, ja ne kasvatetaan niin, että ihannetilanteessa ruukkuun kosketaan vain 2-3 kertaa.

”Optimi olisi kaksi kertaa. Siihen melkein venymmekin, eikä siihen tarvita robotteja.”

Puutarha haluaa tehdä ostamisestä elämyksen asiakkailleen. Kaikki, mitä kasvihuoneista löytyy, on kaupan. Ostaminen ja maksaminen on tehty helpoksi, ja retken voi kruunata hörppäämällä itsepalvelukahviossa kahvit.

”Markkinoimme jonkin verran printtimediassa kauden alussa, iltapäivälehden verkkosivulla näymme ja sosiaalisessa mediassa. Tehokkain on kuitenkin puskaradio. Myymme asiakkaalle elämyksen kahteen kertaan. Ensin kun hän tulee ostoksille ja toisen kerran, kun hän lokakuussa huomaa, että amppeli on vielä ihan hyvässä kunnossa ja päättää noutaa seuraavan kesänkin kukkansa meiltä.”

Katajakankaan puutarha alkoi kehittyä Harri Kohvakan kotitilalle hänen isänsä opiskeltua Otavan puutarhaoppilaitoksessa luomuviljelyä 1970-luvun lopulla. Nyt toiminta pyörii isojen investointivuosien jälkeen toivotulla tasolla. Uusista investoinneista ei haaveilla, mutta hyödyntämällä nykyisiä tiloja tehokkaammin tuotantoa on mahdollista kasvattaa.

Kohvakan harrastuksiin kuuluu Mikkelin yrittäjien Haukivuoren alajaoston puheenjohtajuus. Mikkelin kaupungin suuntaan hänelle on vahva toive, että rakentamiseen liittyvät lupaprosessit ja taksoitukset olisivat kohtuullisia.

”Pitäisi muistaa, että esimerkiksi haja-asutusalueelle rakennettavan pihattonavetan rakennusluvan hinta ei voi olla 10 000 euroa, kuten kaupungin teollisuusalueelle rakennettavan hallin. Ruoskalla ei voi lyödä selkään niitä, jotka täällä yrittävät.”

Valtuustovierailu Haukivuorelle, Katajakankaan puutarha
Haukivuorella toivotaan virkamiehiltä ja päättäjiltä aktiivista liikenneyhteyksien kehittämistä, jotta asuminen ja yrittäjyys olisi mahdollisimman mutkatonta.

Liikenneyhteydet pullonkaulana

Haukivuoren elinkeinorakenne on monipuolinen. Maatalouden lisäksi työpaikkoja on paljon metalliteollisuudessa. Molemmat toimialat työllistävät paljon ja kärsivät ajoittain työvoimapulasta. Työpaikat vetävät myös ulkomaalaistaustaisia kausityöntekijöitä ja vuokratyövoimaa.

”Haukivuori on kansainvälistynyt jo 1990-luvulta alkaen. Tällä hetkellä meillä on paljon ukrainalaisia täällä, kun monilla on siteitä paikkakuntaan kausityön kautta”, alueen edunvalvontatyössä Haukivuoren aluejohtokunnan sihteerinä toimiva Elina Vauhkonen sanoo. Isoimmat työllistävät yritykset tarvitsevat työntekijöilleen vuokra-asuntoja, eikä kohtuuhintaisten asuntojen löytyminen ole aina helppoa.

Positiivista virettä tulevaisuuteen ovat tuoneet etenkin uusi koulu ja päiväkoti.

”Meillä on täällä hyvä koulu, jossa ei ole sisäilmaongelmia. Uusi päiväkotimme on melkein täynnä, kun tänne on muuttanut korona-aikana uusia lapsiperheitä. Meillä on myös ihana kirjasto. Satama on kesällä olohuone. Liikuntapalveluitakin on tarjolla hyvin. BioHauki Oy, jalostaa täällä biokaasua, joten täällä voi tankata kaasuautonsa paikallisella biokaasulla.”

Yksi suurimmista murheista haukivuorelaisilla on, etteivät pikajunat ole enää vuosiin pysähtyneet Haukivuoren asemalla ahkerasta edunvalvontatyöstä huolimatta.

”On valtakunnallisesti iso kysymys, että junat pysähtyvät pienemmilläkin paikkakunnilla, eikä jätetä pysähtymättä kolmen minuutin ajansäästön takia. Olemme yrittäneet turhaan saada myös lisäbussivuoroja, jotta arkiasiointi helpottuisi. Kunpa saisimme tänne myös kevyen liikenteen väylän. Olisi kiva asia saada liikenneyhteydet kuntoon. Tulevaisuuden Suomesta kun rakennetaan ilmastoystävällistä.”

Mikkelin kaupunginvaltuustolle järjestetään seuraava tutustumisretki paikallisiin yrityksiin elokuussa. Käytännön järjestelyistä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Ristiinan Kiviveistämön uusi yrittäjä Tero Haiminen ja luopuva yrittäjä Tapani Pippuri

Ristiinan kiviveistämö löysi jatkajan

Brahelinnan historiallisessa maisemassa vesitornin juurella jatkuu kiven veistäminen jo kolmannen yrittäjän voimin. Yrityskauppa syntyi tuttujen kesken yhdeksässä kuukaudessa.

Kun Tapani Pippuri päätyi kiviveistämön yrittäjäksi 22 vuotta sitten, hänellä oli takanaan hotelli- ja ravintola-alan koulutus ja työvuosia niin leipurina, kaupassa kuin kiinteistönvälittäjänäkin. Yrittäjyys kivialalla alkoi pohdituttaa häntä, kun yritys tuli myyntiin.

”Pisti miettimään, että miksen ryhtyisi yrittäjäksi, kun papereiden pyörittely ei enää kiinnostanut. Sitä ennen en ollut kuin heitellyt kiviä. Pystymetsästä aloitin, vaikka yrittäjyydestä muuten olikin aiempaa kokemusta.”

Viime kesänä veistämän pihaan tuli tuomaan postia tuttu mies, Tero Haiminen, joka puuskahti, että hommat postilla saisivat jo alkaa riittää.

”Sanoin Terolle, että heitä postin homma pois, ota rukkaset käteen ja tule tänne. Loppukesästä hän sitten palasi kysymään, että olitko tosissasi.”

Yhdeksän kuukautta meni, että Haiminen sai irrottauduttua palkkatöistään, perustettua osakeyhtiön ja hoidettua pankin kanssa yrityskaupan rahoituksen kuntoon. Kauppahinta saatiin määriteltyä helposti.

”Kilpailutin kolme pankkia lainasta. Otin lopulta henkilökohtaisen lainan, kun sain siten joustavat maksuehdot ja pidemmän maksuajan. Yrityskaupan toteutuksessa neuvoi Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Heli Tavasti. Häneltä löytyi vastaus kaikkiin kysymyksiin.”

Yritys siirtyi Haimiselle vuodenvaihteen jälkeen. Kauppaan kuuluu herrasmiessopimus, että Pippuri jatkaa 6-12 kuukautta neuvomassa ja opastamassa, että siirtymä tapahtuu sujuvasti.

Palvelut tunnetaan

Liikeideana on olla paikallinen, monipuolinen ja palveleva yritys, josta löytyvät hautakivien lisäksi myös erilaiset pihakivet, ainekset muureihin sekä sisustuskivet.

”Hautakiviin liittyvät työt ovat tässä se syömähammas, josta tulee suurin tulovirta, muut ovat tässä vaiheessa murusia. Hautakiviin tilataan paljon lisänimiä ja kilpiä. Kuljetamme kiviä myös tänne veistämölle puhdistettavaksi ja kunnostettavaksi. Kultaamme nimiä ja oikaisemme kiviä”, Pippuri kuvaa.

Tilauksesta asiakkaille toimitetaan erilaisia kivilaatuja, kuten liuskekiviä. Käytössä oleva lasertekniikka mahdollistaa jopa valokuvien hyödyntämisen muistokivissä.

”Ajatuksena on alkaa tarjota enemmänkin kuvallisia muistokiviä etenkin lemmikkien hautausmaille”, Haiminen kertoo.

Kiviaines löytyy kotimaasta

Kiviveistämö käyttää kotimaista kiveä. Kiviaihiot tulevat pääosin Ylämaalta. Ristiinassa kivet pienennetään sopivan kokoisiksi, nimet kaiverretaan valmiiksi ja valmis kivi siirretään ja asennetaan toivottuun paikkaan.

”Musta kivi ja Mäntsälän punainen, jonka pinnassa on laineiden muotoa, ovat suosituimmat. Muotiasioita on aika vähän tällä alalla. Sen kyllä huomaa, että hautausmaiden uusilla osastoilla on vähän erimallisia kiviä ja lohkoreunuksia. Vanhoilla osastoilla kivet ovat mustia ja kantikkaita.”

Vuosituhannen vaihteessa hautakiviin alettiin tehdä paikkoja lyhdyille. Niitä tilataan edelleen, vaikkei ehkä enää yhtä paljon kuin vilkkaimpaan aikaan.

”Ongelma niissä on, että jos talvella puhdistaa harjalla kiveä ja sattuu kopauttamaan lyhdyn lasia, niin se saattaa mennä rikki eli huoltotarvetta voi tulla jonkin verran. Kynttilät tai kiven lämmönvaihtelut eivät lyhtyjen laseja riko.”

Sukuhautoihin teetetään nykyään myös nimilaattoja, jos vapaata tilaa uudelle kaiverrukselle ei enää ole. Ne tulevat veistämölle valimolta.

”Nimilaatat ovat suosittuja myös uurna-alueilla, missä kivet ovat pieniä.”

Ristiinan Kiviveistämön luopuva yrittäjä Tapani Pippuri vasemmalla ja uusi yrittäjä Tero Haiminen oikealla
Omistajanvaihdoksesta huolimatta Ristiinan kiviveistämön paikka, logo ja yhteystiedot säilyvät entisellään.

Kannattaa välttää sesonkiaikoja

Korona-aika siirsi asiakastapaamiset puhelimeen ja sähköpostin päähän. Kevään mittaan asiakkaat ovat taas palanneet kiviveistämölle.

”Vierailut ovat hyvinkin eripituisia. Eikä voi sanoa, mikä tyyli olisi se ainoa oikea, kun tämäntyyppisiä asioita hoidetaan”, Pippuri tuumii.

Varsinaista sesonkiaikaa ovat alkukesät äitienpäivältä juhannukselle ja toinen selkeä sesonki ajoittuu joulunseutuun.

”Sen huomaa, että kun kelit alkavat keväällä lämmetä, niin kyselijöitä on päivä päivältä enemmän. Jännää on, että vaikka olisi ollut koko talvi aikaa teettää kivi, niin äitienpäivän alla herätään tekemään tilausta ja silloin meillä on sesonki jo alkanut. Kesällä painetaan täyttä päivää, ja minulla on tässä ollut kesällä apumies töissä.”

Tero Haiminen aikoo selvittää, löytyisikö omasta perhepiiristä kesätyövoimaa avuksi vuoden kuluttua.

Tietotaito välittyi eteenpäin

Yritys siirtyi Tero Haimiselle maaliskuun lopussa. Asiakkaille yrityksen omistajan vaihtumisen ei pitäisi näkyä. Yrityksen nimen Ky muuttui Oy:ksi. Logot pysyvät entisinä, ja tuttu puhelinnumero säilyy käytössä.

”Ajatuksena meillä on ollutkin, että muutos olisi asiakkaan suuntaan mahdollisimman pieni. Molemmilla on se toive, että homma pysyy ennallaan taikka vähän myös kasvaisi ja että pysyttäisiin terveinä. Töitä kyllä piisaa, kun maakunnassa on tällainen ikärakenne.”

Veistämöltä jää kiviaineista uusiokäyttöön. Yksi paikallinen yrittäjä sitä hyödyntääkin, mutta muillekin sitä riittäisi raaka-aineeksi. Omaan tuoteperheeseen kuuluu vaikkapa Ristiina-kyltti, johon on kaiverrettu Astuvansalmen kalliomaalauksesta tuttuja piirroksia.

”Tämäntyyppisiä tuotteita pystyisimme tekemään talvisin hiljaisena aikana, jos olisi kysyntää.”

Asiakkaille entisellä ja nykyisellä yrittäjällä on sellaiset terveiset, että kannattaisi aika ajoittain kurkistaa, tarvitsisivatko oman suvun hautakivet huoltoa ja kunnostusta.

”Mielestämme on hyvä, että tällainen paikallinen palvelu on olemassa. Toivomme, että sitä käytetään myös jatkossa. Yrityskauppa varmisti, että tietotaito pysyy tällä seudulla.”

Lisätietoja:

Heli Tavasti, puh. 050 350 2055, sposti: heli.tavasti(at)uusyrityskeskus.fi

Pasi Laitinen, puh. 040 837 6257, sposti: pasi.laitinen(at)mikseimikkeli.fi

Kirsi Mättölä, puh. 0440 361 606, sposti: kirsi.mattola(at)mikseimikkeli.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

EAKR-logot

Mikkelin lentoasema. Kuva: Mikko Kankainen

Mikkelin lentoasemaselvitys: asemaa ei pitäisi lakkauttaa, vaan sitä pitäisi kehittää

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n tuoreessa selvityksessä todetaan, että Mikkelin kaupungilla ei ole tällä hetkellä muuta vastaavaa alustaa, josta ilman huomattavaa uusinvestointia olisi lunastettavissa yhtä laaja-alainen aluetalousvaikutus. Lentoasema rakentaa elinvoimaa pitkällä tähtäimellä ja toiminnasta olisi mahdollista saada sekä työllisyysvaikutuksia että välillisiä tuloja kaupunkiin.

Selvitykset ovat vielä kesken mm. maankäytön ja matkailun osalta, mutta raportti julkaistaan keskeneräisenä asian ajankohtaisuuden vuoksi.

Kehitysyhtiö uskoo saavansa tuloksia lentoyhteyksien aktiivisesta edistämisestä tämän valtuustokauden aikana. Kehittämistä on tehtävä pitkällä tähtäimellä, mutta aktiivinen lentoyhteyksien hankinta olisi aloitettava heti. Tavoitteeksi on asetettava markkinaehtoisen lentoliikenteen saaminen.

-Mikkelin kaupunki on juuri hyväksynyt strategian, jossa on asetettu kaupungin taloudelle merkittävä kasvutavoite: 2500 työpaikkaa ja 90 miljoonaa euroa lisää vuotuista palkkatuloa. Poliittisesti on paljon puhuttu kasvusta, mutta kasvua ei synny ilman elinkeinopoliittisia investointeja. Lentoliikenne on onnistuessaan teko, joka hyödyttää koko alueen elinkeinoelämää ja joka on päätöksenä täysin Mikkelin kaupungin omissa käsissä, Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen toteaa. 

Olemassa olevaan alustaan panostaminen nähdään selvityksessä järkevämpänä ja toteuttamisen aikajänteeltään nopeampana, kuin uusien avauksien rakentaminen.

Tutkimusten mukaan 58 % kansainvälisistä matkailijoista saapuu kohteeseensa lentäen. Etelä-Savoon ollaan parhaillaan tekemässä uusia matkailuinvestointeja mm. Sahanlahteen, Pistohiekalle ja Heimariin. Myös Joroisiin on tulossa uusi luksuslomakohde.

-Meneillään olevat investoinnit heijastavat sijoittajien uskoa alueen tulevaisuuteen. Kaikki tavat, joilla Mikkeli voi osaltaan auttaa näiden investointien onnistumista, ovat nyt tervetulleita, matkailujohtaja Maisa Häkkinen kertoo.

Laajemmin katsottuna toimivat lentoyhteydet ovat elinkeinoelämän kehittymisen kannalta tutkittu tapa, jolla kasvua voidaan ruokkia. Kauppakamari arvioi, että lentoasemalla on sekä onnistumisen että lakkauttamisen tilanteessa vaikutus alueen saavutettavuusmielikuvaan ja tätä myötä yritysten ja henkilöstön sijoittumiseen.

-Taannoin toteutetussa kyselyssä Mikkelin seudun kansainvälistyneet yritykset arvioivat lentoliikenteen merkityksen 2–4 kertaa paikallisesti toimivia yrityksiä tärkeämmäksi. Mitä enemmän olemme kansainvälisesti verkottuneita, sitä suurempaan rooliin lentoliikenne nousee, Leinonen jatkaa.

-Lentoliikenne on murroksessa ja sen tulevaisuuteen liittyy merkittävää potentiaalia mm. sähkölentoliikenteen kehittymisen myötä. Finnair on investoimassa sähkölentokoneisiin ja erilaisia kokeiluja on vireillä maailmanlaajuisesti. Lakkauttamalla lentoaseman Mikkeli sulkee ovet tältä kehitykseltä, toteaa Leinonen.

Selvityksessä arvioidaan lentoaseman myynti- ja kehitystoiminnon olleen aliresursoitu viimeisen 14 vuoden ajan. Jos lentoasemalle saataisiin säännöllinen kansainvälinen lentoyhteys, kansainvälisten yöpymisten määrän Mikkelin seudulla arvioidaan kasvavan 30–60 prosenttia ja työllisyys kasvaisi saman 30–60 henkilötyövuotta. Alueen kokonaistalouteen virtaisi uutta rahaa 3,9–7,7 miljoonaa euroa, josta kaksi kolmannesta kohdistuisi matkailusektoriin. Elinkeinoelämän käytettävissä olevat liikenneyhteydet paranisivat.

-Ymmärryksemme on, että Mikkelin kaupungilla ei ole tällä hetkellä muuta vastaavaa alustaa, josta olisi lunastettavissa tällainen aluetalousvaikutus yhtä nopeasti ja ilman huomattavaa uusinvestointia. Kysymys on olemassa olevan potentiaalin ottamisesta nyt vihdoin tehokkaaseen käyttöön, selvitystä tekemässä ollut Jukka Kumpusalo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä toteaa.

-Meillä on valmis lentoasema. Nyt tarvitaan lentoasematoiminnan uudelleenorganisoitumista ja myyntiä, myös selvityshenkilönä toiminut Olli Marjalaakso jatkaa.

Lentoliikennettä ei tule asettaa kilpailuun tie- ja ratayhteyksien kanssa

Selvityksessä todetaan, että lentoliikennettä ei tulisi asettaa kilpailuun tie- ja ratayhteyksien kehittämisen kanssa, sillä liikennemuotojen ominaisuudet ovat erilaisia. Lentoliikenne soveltuu paremmin pidemmille ja maastoesteitä ylittäville matkoille. Vanhojen Helsingin-yhteyksien perään ei pitäisi enää haikailla, vaan Mikkelin tulisi havitella kansainvälistä lentoliikennettä esimerkiksi Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Osloon tai Lontooseen. Helsingin ohella toimiva toinen hubi monipuolistaisi lentoyhteyksien valikoimaa koko alueen elinkeinoelämälle.

Mikkelikin on mukana uudessa Itärata-hankkeessa, joka toteutuessaan nopeuttaa merkittävästi yhteyttä Helsinkiin.

-Itärata on hyvä hanke, mutta se ei kilpaile lentoliikenteen kehittämisen kanssa. Lentoliikennettä ei kannata asettaa viitostien ja ratayhteyden kanssa kilpailuun lentämällä Mikkelistä Helsinkiin. Se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa eikä ympäristön kannalta kestävää. Itäradan osalta on huomioitava myös hankeaikataulu. Radan on arvioitu valmistuvan vuosien 2035–2040 välillä, eli 13–18 vuoden päästä. Kysymys onkin, mitä Mikkeli aikoo tehdä radan valmistumista odotellessa, kehitysyhtiön toimitusjohtaja Timo Paakki pohtii.

Miten myyntiä käytännössä tehtäisiin?

-Mielestämme tärkeää olisi nyt myyntiresurssin saaminen työhön. Koko alueen on sitouduttava lentoliikenteen saamiseen ja jo avattuja keskusteluja alettava nyt vakavasti käymään, Paakki summaa keinovalikoimaa.

Pikavoittoja työhön ei ole saatavilla. Jatkuva lakkauttamisen uhka ei myöskään kehitysyhtiön näkökulmasta muodosta uskottavaa lähtötilannetta keskustelulle, vaan lentoasemalle on saatava selkeä visio ja tulevaisuudennäkymä.

Lue koko selvitys:
https://mikseimikkeli.fi/wp-content/uploads/2022/05/2022_Lentoasemaselvitys_MikseiMikkeli.pdf 

Lisätiedot:

Timo Paakki, toimitusjohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
timo.paakki@mikseimikkeli.fi
Puh. 040 809 1627

Jukka Kumpusalo, selvityshenkilö, viestintäpäällikkö
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Puh. 044 794 5694

Olli Marjalaakso, selvityshenkilö, Mikkeli-myyjä
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
olli.marjalaakso@mikseimikkeli.fi
Puh. 045 317 2651

Maisa Häkkinen, matkailujohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi
Puh. 044 794 2219

Teppo Leinonen, toimitusjohtaja
Etelä-Savon Kauppakamari
teppo.leinonen@kauppakamari.fi
Puh. 044 7700 592

Mikkelin lentoasemaselvitys on tehty osana FlyMikkeli – Mikkelin seudun saavutettavuuden edistäminen -selvityshanketta, jota rahoittaa Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Mikkelin kaupunginvaltuusto vierailulla Matrel Oy:ssä

Matrel tuplasi henkilöstömäärän korona-aikana

Mikkelin kaupunginvaltuutetut tekivät kaupunginjohtaja Timo Halosen johdolla keskiviikkona 20.4. kevään 2022 toisen yritysvierailun mikkeliläisiin yrityksiin. Tällä kertaa vierailukohteina olivat Itä-Suomen Palvelutukku, Bierkühl, Matrel ja Kantolan Rengas.

Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan vuoden 2022 tavoite on, että yritykset eri toimialoilta tulevat tutuiksi valtuutetuille. Vierailujen käytännön järjestelyistä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Matrel tuplasi henkilöstömäärän korona-aikana

Rantakylässä Naistingin teollisuusalueella sijaitseva Matrel Oy on vuonna 2011 perustettu sopimusvalmistukseen keskittyvä yritys. Perustajat Lasse Turunen ja Rauno Vuorikoski kertovat yrityksen viettävän juuri 10-vuotisjuhlavuottaan. Tällä hetkellä yritys työllistää vakituisesti 15 henkilöä.

”Olemme toimineet reilun 5 vuotta nykyisissä tiloissa Nostajantiellä ja tätä ennen toimimme Timpurinkadulla. Teimme Nostajantielle juuri viime kesänä 620 neliömetrin tehdaslaajennuksen ja tällä hetkellä meillä on 1850 neliötä toimitilaa”, Lasse Turunen kertoo.

Sopimusvalmistajana Matrel keskittyy valmistamaan tilaajan suunnitelmien ja tarpeiden mukaisia automaatiota ja elektroniikkaa sisältäviä laitteita. Yritys tarjoaa myös ohjaus- ja automaatiokeskusten kokoonpanoa.

”Testaamme ja valmistamme laitteet EU-direktiivien sekä asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Tärkeitä vientimarkkinoita valmistamillemme tuotteille ovat mm. Australia, Malesia, Indonesia ja Japani”, jatkaa Turunen.

Asiakkaiden kanssa yritys pyrkii strategiseen kumppanuuteen. Toimialla laatu on tärkeä tekijä ja kilpailuetu. Asiakkaat myös arvostavat Matrelin ketteryyttä pienempänä toimijana.

Yrityksen toimiala on sellainen, ettei osaajia löydy suoraan koulun penkiltä: automaatiokeskusten kokoonpanon osaajat on koulutettava itse. Usein joukon motivoituneimmat tekijät jatkavat Matrelilta insinöörikoulutukseen. Vuosi vuodelta osaavan työvoiman saatavuus muodostuu yritykselle suuremmaksi haasteeksi. Toisaalta naisten osuus toimialla kasvaa.

Kansainvälisten osaajien hyödyntämisessä Matrel näkee potentiaalia, mutta kokoonpanoon liittyvä dokumentaatio asettaa tähän oman haasteensa.

”Suurin osa asiakkaidemme toimittamasta dokumentaatiosta on suomeksi. Kansainvälisen osaajan tapauksessa meidän tulisi itse kääntää jatkuvasti päivittyvä dokumentaatio eri kielille, joka lisäisi toiminnan kustannuksia”, Turunen kertoo.

Koska sopivia osaajia ei saa suoraan, yritystä kiinnostaa esimerkiksi oppisopimusmalli. Nykyisessä oppisopimusmallissa koulutusvastuu ja korvaus eivät kuitenkaan kohtaa, vaan käytännössä oppisopimuksen mukaisesta koulutuksesta maksetaan työnantajalle koulutuskorvausta 120 euroa kuukaudessa. Summasta vähennetään verot. Mukana vierailulla oleva Etelä-Savon Kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen kertoo, että muutos asiaan on Kauppakamareiden yhteisellä edunvalvontalistalla. Esimerkiksi Saksan mallin mukainen vastuun ja korvauksen porrastus voisi olla toimivampi.

Matrel Oy:n Lasse Turunen vasemmalla ja Rauno Vuorikoski oikealla
Matrel Oy:n perustajat Lasse Turunen ja Rauno Vuorikoski esittelevät valmistamaansa Genanon ilmanpuhdistuslaitetta.

”Hyvälle toimitilalle löytyy kyllä käyttäjät”

”Muualta Suomesta soitellaan meille säännöllisesti ja luvataan valmiit toimitilat, jos lupaamme muuttaa”, Vuorikoski kertoo. Tähän mennessä tarjoukset eivät ole kuitenkaan kiinnostaneet ja yrityksellä on toimivat tilat ja hyvät työntekijät Mikkelissä.

”Mikä meidät täällä pitää, ehkä eniten kotiseuturakkaus”, Vuorikoski summaa.

Sekä Vuorikoski että Turunen ovat saaneet oppinsa aiemmin Environicsilla. Yrittäjät toivovat, että kaupungilla ymmärrettäisiin valmistavan teollisuuden tuoma arvo alueelle.

Toimitilojen osalta eletään kovassa kilpailussa. Myös Mikkelin kaupungissa hyvästä teollisesta tilasta on puutetta. Vuorikoski ja Turunen näkevät toimitilarakentamisen kaupungin sijoituksena tulevaisuuteen.

Myös virkamieskaupunki-imagosta pitäisi hellittää ja tehdä yrittämisen ilmapiiri helpommaksi.

”Mikkelin logistisesti hyvä sijainti on nyt ymmärretty teollisuudessa, mutta alueen elinvoima kasvaa vain, kun seudulle tulee ulkoa rahaa. Mikkeli tarvitsee vientiyrityksiä”, Turunen kertoo.

Teksti ja kuvat: Jukka Kumpusalo ja Päivi Kapiainen-Heiskanen

Bierkuhl Oy:n Pentti Hiltunen kuvassa vasemmalla

Bierkühl toivoo, että kaupungin vetovoimaa saataisiin parannettua

Mikkelin kaupunginvaltuutetut tekivät kaupunginjohtaja Timo Halosen johdolla keskiviikkona 20.4. kevään 2022 toisen yritysvierailun mikkeliläisiin yrityksiin. Tällä kertaa vierailukohteina olivat Itä-Suomen Palvelutukku, Bierkühl, Matrel ja Kantolan Rengas. Tämä on artikkelisarjan toinen yritystarina.

Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan vuoden 2022 tavoite on, että yritykset eri toimialoilta tulevat tutuiksi valtuutetuille. Toisella vierailulla läsnä olleet valtuutetut kiittivät erityisesti avointa ja suoraa keskustelua yrittäjien kanssa. Vierailujen käytännön järjestelyistä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Bierkühl toivoo, että kaupungin vetovoimaa saataisiin parannettua

Mikkelin Rantakylässä tulijoita tervehtivät Bierkühl Oy:n Pentti Hiltunen ja Sirkka Sikanen. Hiltunen toimii yrityksen toimitusjohtajana ja Sikanen BosCleantec-tuotteiden tuotepäällikkönä.

Vuonna 1992 perustettu Bierkühl Oy tunnetaan osaamisesta ja laadusta. Mikkelin Rantakylässä Pellonlaidalla sijaitseva yritys valmistaa tuotteita pääasiassa juomateollisuudelle. Yhtiön asiakkaita ovat mm. Carslberg, Hartwall, Olvi, AS A. Le Coq, Oras ja Metos. Vuodesta 2016 alkaen uusi aluevaltaus Bierkühlille on ollut myös Bos Cleantec -tuoteperhe, joka tarjoaa ratkaisuja alipaineistukseen, pölynhallintaan ja ilmanpuhdistukseen. Näitä tuotteita myydään mm. rakennusliikkeille, vuokraamoille, saneeraajille ja IV-liikkeille.

”Bierkühlin nimihän tuli aikanaan siitä, että eräs lakimies oli mukana perustamassa firmaa. Lakimiehen kanssa ajateltiin, että laitetaan saksankielinen nimi, niin se kuulostaa luotettavalta ja menee ostajille varmasti läpi”, Hiltunen kertoo virne suupielessään.

Tänään yritys työllistää 1800 neliömetrin tuotantotiloissaan itse 8 henkilöä ja teettää lisäksi osia alihankintana. Bierkühlin liikevaihto on noin 2 miljoonaa euroa. Noin kolmannes liikevaihdosta tulee viennistä. Myös Mikkeliin toimitetaan tuotteita esimerkiksi Matrel Oy:lle. Tulevaisuudessa kasvua tavoitellaan ns. vihreältä linjalta, eli Bos Cleantec -tuotteista.

”Pienenä yrityksenä meille tärkeää on hyvä työvoima. Meidän väki on moniosaajia. Toisaalta meillä on haasteena perehdytys, sillä pienessä yrityksessä perehdytys on iso asia ja satsaus”, Hiltunen kertoo.

Yritys on vuonna 2022 ottanut käyttöön uuden laserleikkauskoneen, joka oli malliaan ensimmäinen Suomeen tilattu. Investointi maksoi 600 000 euroa ja tähän saatiin myös ELY-tukea. Uudella laitteella valmistettuja tuotteita hyödynnetään omassa tuotannossa sekä myydään ulos muille alueen yrityksille.

Kuvassa keskellä ruutupaikassa Pentti hiltunen ja valkoisessa asussa Sirkka Sikanen
Vierailun yhteydessä katsastettiin myös Bierkuhlin tontti. Kuvassa keskellä Pentti Hiltunen ja Sirkka Sikanen.

Tulevaisuutta on alettava suunnittelemaan – ratkaisu muutaman vuoden kuluessa

Bos Cleantec -tuoteperhettä vetävä Sirkka on jäämässä Bierkühlilta lähiaikoina eläkkeelle. Työyhteisöä valmentavan ja ohjaavan Sirkan eläköityminen koetaan suurena menetyksenä yritykselle. Myös Hiltunen miettii omaa tulevaisuuttaan.

”Olen tällä hetkellä kaupunginjohtaja Timo Halosen ikäinen, eli 62-vuotias. Meidänkin yrityksen tulevaisuutta on alettava suunnittelemaan ja ratkaisu on tavoitteena löytää muutaman vuoden kuluessa. Yksi vaihtoehto olisi löytää yritykselle teollinen ostaja, joka osaa arvostaa yrityksen tuotteita, asiakkaita, hyvin pidettyä konekantaa ja henkilöstöä”, Hiltunen kertoo.

Äkkiseltään Pentti ei varmaankaan töistään luovu. Ainakin Sirkan puheiden perusteella Pentti suunnittelee ja piirtää edelleen itse tuotteita muiden töiden ohella.

Nyt akuuttina asiana ovat kuitenkin maailmanmarkkinat.

”Raaka-aineiden hinnat ovat ihan hullut, näin ei voi jatkua”, Pentti Hiltunen toteaa. Tällä hetkellä terästuotteiden hintoja saatetaan korottaa jopa kolmekin kertaa päivässä.

Terveisiä kaupungille

Vierailun varmistuttua Pentti oli laittanut terveisensä Mikkelin kaupungin päättäjille ylös. Viimeaikaisena kokemuksena on jäänyt harmittamaan tontin puustonraivaukseen haettu lupa, joka saamiseen meni 9 kuukautta.

Rantakylän seudulla Hiltunen kiinnittää huomiota Vanhan Otavantien ja Vanhamäentien risteykseen, joka on Vuolingon kasvaneen asukasmäärän, uuden koulun ja lisääntyneen raskaan liikenteen vuoksi vaarallinen. Risteykseen tulisi saada valot tai se tulisi muuttaa liikenneympyräksi.

Vaarallinen on myös Vanhamäentien ja Vuolingonkadun välinen kadunpätkä, jolla ei ole suojatietä eikä hyvää valaistusta. Reitti on suosittu liikenneväylä työmatkalaisten ja koululaisten keskuudessa.

Myös Vuolingon alikulkusillan korkeudesta pitäisi varoittaa liikennemerkein jo hyvissä ajoin Rantakylässä, sillä kuorma-autot eivät mahdu sillasta ali. Sillan kohdalla on alamäki, josta peruuttaminen pois raskaan liikenteen ajoneuvolla on vaarallista ja vaikeaakin eritoten talvipakkasilla. Samalla alueella Vanhamäentien ja Vuolingontien risteyksen valaistusta tulisi parantaa jalankulkijoiden turvallisuuden lisäämiseksi.

Edelleen Hiltunen listaa terveisiksi hulevesimaksujen määräytymisperusteet. Maksujen suuruutta kokonaisuutena Hiltunen ei näe ongelmana, vaan kyse on maksujen määräytymisen oikeudenmukaisuudesta. Esimerkiksi Jyväskylän mallia Hiltunen pitää parempana.

Kaupungin toiminnassa Hiltunen toivoo, että kaupungin vetovoimaa saataisiin parannettua. Hyviä hankkeita on saatava vietyä eteenpäin ja poliittista vääntöä näistä vähennettävä. Toiminta ja asiakasystävällisyyden taso pitäisi saada paremmaksi kuin naapurikunnissa.

Teksti ja kuvat: Jukka Kumpusalo

Itä-Suomen Palvelutukku Oy:n Tarja Kankkunen ja Jani Kaartinen

Palvelutukku Itä-Suomi Oy täyttää tänä vuonna 35 vuotta

Mikkelin kaupunginvaltuutetut tekivät kaupunginjohtaja Timo Halosen johdolla keskiviikkona 20.4.2022 kevään toisen yritysvierailun mikkeliläisiin yrityksiin. Tällä kertaa vierailukohteina olivat Palvelutukku Itä-Suomi, Bierkühl, Matrel ja Kantolan Rengas.

Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan vuoden 2022 tavoite on, että yritykset eri toimialoilta tulevat tutuiksi valtuutetuille. Toisella vierailulla läsnä olleet valtuutetut kiittivät erityisesti avointa ja suoraa keskustelua yrittäjien kanssa. Vierailujen käytännön järjestelyistä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

”Meillä on niin paljon osaamista ja uskoa paikallisuuteen”, vierailulla mukana ollut Katriina Noponen kertoo.

Tällä kertaa vierailukierros aloitettiin Palvelutukku Itä-Suomi Oy:stä, joka on yksityinen Itä-Suomen alueella toimiva elintarviketukku. Mikkelissä kotipaikkaansa pitävän palvelutukun toimipisteet ovat Mikkelissä ja Kuopiossa. Ovella valtuutettuja tervehtivät palvelutukun toimitusjohtaja Tarja Kankkunen sekä logistiikkapäällikkö Jani Kaartinen.

”Yrityksellämme tulee tänä vuonna täyteen 35 vuotta. Äitini perusti yrityksen vuonna 1987 ja itsellenikin tulee yrityksen palveluksessa 20 vuotta täyteen”, Tarja Kankkunen kertoo.

Palvelutukku Itä-Suomen asiakkaita ovat mm. erilaiset suurkeittiöt, lounasravintolat, kioskit, kahvilat ja leipomot.

”Toimimme kolmessa vuorossa 24 tuntia vuorokaudessa. Elintarvikkeiden toimitussykli on lyhyt ja useimmat yöllä saapuneet tavarat lähtevät heti aamulla asiakkaille”, Kaartinen kertoo.

Yrityksellä on tällä hetkellä palveluksessaan 15 vakinaista työntekijää. Omaa kuljetuskalustoa ei ole, vaan tuotteiden kuljetukseen asiakkaille käytetään paikallisten kuljetusliikkeiden kalustoa, jota tarvitaan 4–6 jakeluauton verran päivittäin.

”Aloitushetkellä olimme puhdas vihannestukku, mutta nykyään olemme täyden palvelun elintarviketukku, josta saa kaikkea mitä kokki tarvitsee”, Kankkunen kertoo. Yrityksen tuotevalikoimassa on tällä hetkellä noin 8000 tuotetta, esimerkiksi vehnäjauhoja valikoimassa on lähes 30 eri laatua.

Palvelutukun nykyiset tilat ovat valmistuneet vuonna 2011 ja uusin laajennus valmistui vuonna 2017. Jatkossakin laajennustarpeita mahdollisesti on ja keskustelua on kaupungin kanssa käyty hyvässä hengessä.

Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 6,9 miljoonaa euroa ja terminaalista lähti asiakkaille 1,65 miljoonaa kiloa tavaraa. Yrityksellä on noin 100–200 asiakastoimitusta päivässä.

Itä-Suomen Palvelutukun Jani Kaartinen ja Mikkelin kaupunginvaltuuston jäseniä
Jani Kaartinen kertoo Mikkelin kaupunginvaltuutetuille palvelutukun toiminnasta.

Tuotteiden jalostusvaatimukset kasvussa

Elintarvikkeiden jalostusvaatimukset ovat Kankkusen mukaan ajan saatossa kasvaneet. Ammattikeittiöiden keittiöhenkilökunnan vähentyessä käytetään yhä enemmän puolivalmisteita. Esimerkiksi multaperunaa ei ole toimitettu ammattikeittiöihin enää 15 vuoteen. Myös pakasteiden kysyntä on kasvussa.

Jo toistakymmentä vuotta Etelä-Savossa on ollut erilaisia hankkeita lähiruoan ja lähikalan käyttämisestä.

”Tällaiset aloitteet ovat kannatettavia, mutta julkisen keittiön vaateet säännöllisiin toimituksiin asettavat aikamoisen haasteen lähikalan tuotannolle. Kalan jalostusprosessi on myös kallis ja usein käyttöön tähtäävät hankkeet kaatuvat lopputuotteen hintaan. Vaikka olisi lähiruokaa, se ei saisi maksaa kovin paljoa enempää”, Kankkunen kertoo.

Ukrainan sodan aiheuttama hintojen nousupaine on vasta tulossa

Ukrainan sota on aiheuttanut globaalisti hintojen nousupainetta. Energian, viljojen ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. Jo viime kesänä viljasato oli huonoin tällä vuosituhannella. Ohrasato, joka on sika- ja nautatuotannon kannalta tärkeä, oli heikoin 50 vuoteen. Ukraina ja Venäjä ovat yhdessä maailman suurin viljan viejä. Nyt tavarat eivät virtaa ulos kummastakaan maasta. Esimerkiksi kotimaisen lihantuotannon rehu- ja lannoitekulut ovat 3–4 kertaistumassa viime vuoteen verrattuna. Muutos tuo lihan tuotantokuluihin 30 % nousupainetta.

”Näen positiivisena tällä hetkellä sen, että koko Suomi on mukana talkoissa ja toimitussopimuksia on avattu ja neuvoteltu tässä tilanteessa uudelleen”, Kankkunen kertoo. Kulunousut päätyvät kuitenkin lopulta kuluttajan maksettavaksi. Kevään ja kesän aikana ravintolaruoan kuluttajahinnoissa arvioidaan olevan noin 10–20 % nousupainetta.

Terveisiä Mikkelin kaupungille

”Kaupungin virkamiehille ja valtuutetuille haluaisin sanoa, että arvostakaa sitä, että on paikallinen tukku joka valikoimassaan suosii paikallisia tuottajia. Tällöin myös hiilijalanjälki pellosta pöytään on pieni ja paikallisten tuottajien osuus lautasella on mahdollisimman suuri”, Kankkunen toteaa.

Yrittäjällä on huoli Itä-Suomen väestökehityksestä. Väestö alueella vanhenee ja määrä vähenee. Tämä haastaa tulevaisuudessa kehittämään mm. palveluruokailun ratkaisuja.

Edelleen Kankkunen toivoo, että mikkeliläiset voivat hyvin ja että kesäasukkaat ovat kiinnostuneita alueesta ja sen palveluista. Näin myös paikallinen elintarviketuotanto säilyy elinvoimaisena.

Julkaisemme lähipäivinä kaikista keskiviikon 20.4. valtuustovierailun yrityksistä oman artikkelinsa.

Teksti ja kuvat: Jukka Kumpusalo