Jukka Kumpusalo, Author at Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Yrittäjä: näin teet ELY-rahoitushakemuksen

ELY-keskukset avasivat eilen tiistaina 31.3.2020 rahoituspalvelunsa koronavirusepidemian johdosta markkina- ja tuotantohäiriöistä kärsiville yrityksille. Teimme sinulle video-ohjeen.

ELY-keskusten rahoitus soveltuu 1-5 henkilöä työllistäville yrityksille sekä kaikenkokoisille työllistäville toiminimiyrityksille. Työllistämisen arvioinnissa katsotaan hakuhetken tilanne.

Rahoitus soveltuu myös sellaisille yhtiöille, joissa toimii useita yrittäjästatuksella toimivia tekijöitä, mutta ei välttämättä yhtään työntekijää (jaettu omistus). Myös työllistävä yhdistys voi hakea ja saada ELY-keskuksen avustusta.

Rahoitus ei sovellu:

  • Yksinyrittäjille, joille on tulossa oma avustusmuoto
  • Yli 5 henkilöä työllistäville osake- kommandiitti- ja avoimille yhtiöille, jotka ovat tukikelpoisia Business Finlandissa

Rahoituksen määrä on 80% kehittämishankkeen hyväksytyistä kustannuksista, eli yritykselle jää aina 20% omavastuuosuus. Tuesta 70% voidaan maksaa ennakkomaksuna myönteisen rahoituspäätöksen saamisen jälkeen.

Katso MikseiMikkelin video-ohje ELY-hakemuksen tekemiseen

Näin teet onnistuneen hankebudjetin

Hankebudjetin tekeminen on yksi rahoitusvaiheen useimmin kysytyistä kysymyksistä. Kokosimme tähän esimerkkejä siitä, kuinka voit rakentaa budjettisi.

ELY-keskuksen kautta haettava tilanneanalyysiavustus

ELY-keskus myöntää yrityksen tilanneanalyysiin avustusta enintään 10 000 euroa. Rahoitus kattaa enintään 80% osuuden kustannuksista, eli hankkeen kokonaisbudjetti voi tällöin olla 12 500 euroa

Avustuksessa hyväksyttyjä kustannuksia ovat palkkakustannukset ja näihin liittyvät sivukulut:

  • yrityksessä työskentelevien henkilöiden laskennalliset palkkakustannukset enintään 2000€ saakka per työntekijä
  • välilliset kustannukset (mm. työnantajamaksut), joiden määräksi esitetään asetuksen muutoksella enintään 50 % laskennallisista palkkamenoista

LISÄYS: ELY-keskus on 1.4.2020 päivittänyt hakuohjetta seuraavasti: tilanneanalyysi on tarkoitus olla lyhyt hanke, enintään kuukauden pituinen. Kehittämistoimenpiteet voivat olla laajempi kokonaisuus, jolla on pidempi toteutusaika.

Mikäli haet tilanneanalyysiavustuksen enimmäismäärää, tee budjettisi näin:
  1. Merkitse hakemukseen enintään kuukauden edestä palkkoja. Hyväksytty palkkameno on enintään 2000€ henkilöä kohden kuukaudessa, joten suurimman tukihyödyn saat, mikäli voit merkitä hakemukseen 4,1 henkilön palkat. Tällöin laskennallinen palkkasumma on 8333 euroa. Mikäli yrityksessäsi ei ole näin montaa yrittäjää tai työntekijää, voit hakea avustusta ainoastaan työntekijöiden mahdollistaman enimmäismäärän.
  2. Järjestelmä laskee nyt automaattisesti välilliset menot, jotka ovat 50% laskennallisista palkkamenoista. Esimerkiksi 8333€ palkkasummalla välilliset menot ovat  enintään 4167€  palkkamenoista.
  3. Hankkeen kokonaisbudjetiksi muodostuu näiden yhteissumma, eli enintään 12 500€, joka on hankkeen suurin sallittu koko. Syöttämiesi palkkojen jälkeen tarkista hankkeen koko kohdasta ”Kehittämistoimenpiteet yhteensä”.
  4. Valitse kustannusten alta kohta ”Yrityksen taloudellisen tilanteen vuoksi haen avustuksen maksun ennakkoa ennakon enimmäismäärään asti”
  5. Siirry kohtaan ”Rahoitus”. Näet nyt haettavan avustuksen kohdalta julkisen avustuksen määrän. Yksityinen rahoitus tarkoittaa sinun omavastuuosuuttasi hankkeesta. Merkitse kohtaan ”Hakijan omarahoitus – tulorahoitus” kohtaan yksityistä rahoitusta vastaava määrä.

 

ELY rahoitusosuudet
Hakiessasi täyttä tukimäärää merkitse Hakijan omarahoitus – tulorahoitus kohtaan 2501 euroa. Haettavan avustuksen määrä on nyt 9999,00 euroa ja hankekoko enintään 12 500€, joka on haettava enimmäismäärä.

Vinkki: Saimme tietoomme myös Talouskuution Petri Partin tekemän hakemusvideon. Täältä löydät myös Petrin vinkit hakemuksen tekemiseen.

Katso myös ELY-keskusten rahoitusohje.

Siirry ELY-keskusten poikkeusrahoitussivuille tästä. Löydät sivun alaosasta linkin hakemukselle kohdasta ”Haku: Aluehallinnon asiointipalvelu”.

Lomautusten ilmoitusaika ja YT-neuvottelujen kestoaika lyhenivät – yrittäjien työttömyysturva parani 1.4. alkaen.

Työsopimuslain, merityösopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin tehtävät muutokset ovat voimassa 1.4.–30.6.2020

Tavoitteena on, että työnantajat voivat sopeuttaa toimintaansa nykyistä nopeammin tilanteessa, jossa koronavirusepidemia on heikentänyt äkillisesti ja voimakkaasti tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen lakien muuttamisesta 30.3.2020. Presidentti vahvisti lakimuutokset 31.3.2020.

Lain vaikutukset yrityksiin ja työntekijöihin:

  • Lomautusilmoitusaika lyhenee 14 päivästä 5 päivään.
  • Lomautusta koskevien YT-neuvottelujen kesto lyhenee aiemmasta 14 päivästä vähintään 5 arkipäivään. Siltä osin kuin valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on sovittu viittä päivää pidempiä tai lyhyempiä vähimmäisneuvotteluaikoja, noudatetaan työehtosopimuksen mukaisia neuvottelu- ja lomautusilmoitusaikoja.
  • Määräaikaisen lomauttaminen tulee mahdolliseksi. Työnantaja voi lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevän työntekijän samoilla edellytyksillä kuin työntekijän, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.
  • Työsopimuksen purkaminen koeajalla helpottuu. Työnantaja voi purkaa työsopimuksen koeaikana myös taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.
  • Takaisinottovelvollisuus pidentyy. Työnantajalla on yhdeksän kuukauden ajan velvollisuus ottaa työntekijä takaisin töihin, jos työntekijä on irtisanottu välillä 1.4.–30.6. tuotannollisista tai taloudellista syistä.

Lisäksi eduskunta hyväksyi 30.3. lakimuutoksen, jonka mukaan työnhakijaksi ilmoittautuvalla lomautetulla on oikeus työttömyysetuuteen muun muassa yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Lomautetun yritystoimintaa ja opintoja ei tutkita TE-toimistossa. Muutoksen tarkoituksena on nopeuttaa lomautettujen työttömyysturva-asian käsittelyä. Lakimuutoksen myötä lomautetuilla ei myöskään ole velvoitetta laatia työllistymissuunnitelmaa tai osallistua TE-toimiston palveluihin.

Jos lomautetulla henkilöllä on yritystoiminnasta tuloa, Kansaneläkelaitos ja työttömyyskassa ottavat tulon huomioon maksaessaan soviteltua työttömyysetuutta. Työttömyysetuuden maksaminen lomautetulle edellyttää jatkossakin, että lomautettu ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon. Lomautetuilla on myös edelleen velvollisuus ottaa vastaan työnantajan tarjoamaa työtä.

Ministeri Mika Lintilä

Yksinyrittäjille valmistellaan tukea, jota yrittäjät voisivat hakea suoraan kunnilta

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Kuntaliitto ovat valmistelleet rahoitusmallin yksinyrittäjille. Yksinyrittäjät voivat hakea kunnilta rahoitusta koronaviruksen aiheuttamiin vaikeuksiin. Haku on tarkoitus avata sen jälkeen, kun mallin ja toimeenpanon yksityiskohdat on saatu ratkaistua.

Tuen kriteerit ovat kaikille kunnille samat. Valtio rahoittaa tuen kokonaisuudessaan suuntaamalla siihen vuoden 2020 lisätalousarviosta ELY-keskusten yritystukien myöntämisvaltuuksista 100 miljoonaa euroa.

Tuen edellytyksenä on kannattava yritystoiminta ennen koronan aiheuttamaa katkoa toiminnalle.

-Yksinyrittäjien tuen tavoitteena on mahdollistaa yritystoiminnan jatkaminen koronavirustilanteen aiheuttaman katkoksen jälkeen kannattavasti. Kunnilla on paljon tietoa paikallisten yksinyrittäjien tilanteesta ja kontaktit yrityspalvelukenttään, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Tukemalla kannattavaa yritystoimintaa vaikean ajanjakson yli tuetaan paitsi yrittäjiä, myös kuntien elinvoimaisuutta. Kuntien yrityspalveluiden kautta tuki tavoittaa sitä tarvitsevat nopeasti ja tehokkaasti, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Tuen määrä olisi vakio ja se olisi käytettävissä kaikkiin yritystoiminnasta aiheutuviin kuluihin, erityisesti yritystoiminnasta aiheutuviin kiinteisiin kustannuksiin, kuten vuokriin. Tuki ohjelma olisi määräaikainen ja voimassa 6 kuukautta.

Tukea voidaan myöntää rinnakkain yrittäjille laajennetun työttömyysturvan kanssa. Tukea myöntävä kunta varmistaa, että tuesta ei tule ylikompensoivaa yritystoiminnan laajuuteen nähden.

Kunnat pystyvät toteuttamaan rahoituksen kuntien yleisen toimialaan nojaten, eikä malli vaadi uutta lainsäädäntöä. Kunnan tulee sopia tämän toimeksiantotehtävän hoitamisesta työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Kunnat voivat hoitaa tehtävää myös yhteistoiminnassa.

Lisäksi selvitetään, voidaanko yksinyrittäjille osoittaa harkinnanvaraista tukea yrityksen kehittämiseen.

Lue lisää Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta.

Lue lisää Kuntaliiton tiedotteesta.

Kuvituskuva kättely 1200px

ELY-keskusten avustukset haettavaksi tiistaina 31.3.2020

Tiistaina 31.3.2020 avautuu uusi ELY-keskusten avustusmuoto yrityksille, jotka työllistävät 1-5 työsuhteessa olevaa henkilöä. Myös toiminimet ovat hakukelpoisia.

ELY-keskukset avaavat tiistaina 31.3.2020 uuden ”Yrityksen kehittämisavustus koronavirusepidemiasta aiheutuneissa markkina- ja tuotantohäiriöissä” -rahoitushaun.
Rahoitusta voidaan myöntää kaikkien toimialojen pienyrityksille lukuun ottamatta maa-, kala- ja metsätaloutta sekä maataloustuotteiden jalostusta.

Avustus voidaan myöntää yritysmuodosta riippumatta yrityksille:

  • jotka työllistävät vähintään yhden ja enintään viisi työsuhteessa olevaa työntekijää, jotka eivät ole yrittäjäasemassa toimivia henkilöitä ja joiden työaika on keskimäärin vähintään 30 tuntia viikossa,
  • joille koronavirus on aiheuttanut tilapäisiä markkina- ja tuotantohäiriöitä,
  • jotka pyrkivät uudistumaan ja vahvistamaan osaamistaan, sekä
  • kaikkien muiden toimialojen yrityksille, paitsi maa-, metsä- ja kalatalouden sekä maataloustuotteiden jalostuksen alan yrityksille

Lisäksi avustus on tarkoitettu myös niille yksityisille elinkeinoharjoittajille (toiminimet), joiden kokoaikaisten työntekijöiden määrä on enemmän kuin viisi työntekijää. Yritykset, jotka työllistävät yli viisi työntekijää, voivat hakea avustusmuotoista rahoitusta (liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa) Business Finlandilta.

Avustusta myönnetään tilanneanalyysin tekemiseen tai kehittämistoimenpiteisiin.

Katso hakukuulutus ELY-keskusten sivuilla.

Project Partnerships 800x600

MikseiMikkelin vinkkilista: Näin taklaat kassakriisin

Koronaviruksen leviäminen ja sen torjunta vaikuttavat kaikkien yritysten liiketoimintaan. Kokosimme vinkkilistan kassakriisin torjuntaan.

1. Varmista rahoitus

Taloudellisten haasteiden kohdatessa kannattaa ensin olla yhteydessä omiin rahoittajiin. Rahoittajat ovat varautuneet koronan myötä lisääntyvään rahoituksen kysyntään ja lainsäädännön sallimaan joustavuuteen.

Ensisijainen rahoituskanava yrittäjälle on pankki. Ota yhteyttä omaan rahoittajapankkiisi ja selvitä, millaisia tuotteita heillä on tarjota tilanteeseesi. Kysy pankiltasi myös Finnveran takauksista. Neuvottele tilanteessa esimerkiksi lyhennysvapaasta. Mikäli oma rahoittaja ei kykene auttamaan heti, seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä Finnveraan. Finnvera on valmiudessa reagoida, jos rahoitusmarkkina ei muutoin toimi.

Pikavippiin tai vastaavaan korkeakorkoiseen rahoitukseen ei kriisitilanteessa kannata turvautua. Normaalin pankkirahoituksen ehdot ovat nyt erittäin joustavat.

2. Hyödynnä hallituksen tukipaketit

Business Finland avasi torstaina 18.3. uuden Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa -rahoituksen. BF on myös on luvannut hankkeissaan etumaksua sekä tavanomaisesta kevyemmän raportointivelvoitteen. Uusi koronalinjamme auttaa Sinua hakemuksen tekemisessä.

Taiteen edistämiskeskus TAIKE on organisoinut kulttuuri- ja luoville aloille hätärahoituspaketin. Lisätietoa hakuprosessista löydät tästä uutisesta.

Perjantaina 20.3. odotetaan Suomen hallitukselta tietoa uudesta massiivisesta rahoituspaketista yrityksille. Uusi rahoituspaketti soveltuu myös yksityisille elinkeinonharjoittajille. Tiedotamme paketista lisää heti, kun tämä julkaistaan. Tulemme auttamaan Sinua hakemuksen tekemisessä.

3. Sovi maksujärjestelyistä ja estä perintä

Perinnän estämiseksi kannattaa nyt olla ajoissa yhteydessä velkojiin ja sopia maksujärjestelyistä. Moni taho ilmoittaa tällä hetkellä joustavansa avoimien laskujen maksuajoissa. Asiasta kannattaa sopia kirjallisesti.

Vaihda mahdollisuuksien mukaan kerralla maksettavat laskut useampaan maksuerään, esimerkiksi vaihtamalla vakuutusmaksut eriin saat vapautettua pääomaa lähiajan tarpeisiin. Useat toimijat myöntävät nyt myös lykkäystä maksuaikoihin.

Ole yhteydessä vuokranantajiisi. Keskustele vuokranmaksun lykkäyksestä ja/tai osittaisesta hyvityksestä.

4. Laske ennakkoveron määrää OmaVero-palvelussa ja hae tarvittaessa lykkäyksiä ja maksujärjestelyjä

Mikäli tulosi ovat romahtaneet, laske ennakkoveron määrää Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Tilitoimistosi voi auttaa arvioinnissa. Voit myös hakea maksujärjestelyjä ja lisäaikaa verohallinnon palvelussa.

Oma-aloitteisten verojen (mm. alv) ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä. Pyyntö myöhästymismaksun perimättä jättämisestä tulee jättää ilmoituksen eräpäivänä (kuukauden 12. päivä) tai välittömästi sen jälkeen Verohallinnon puhelinpalvelussa 029 497 008 tai Oma-Veron kautta viestillä.

Katso lisää käytössäsi olevista mahdollisuuksista Verohallinnon palveluissa.

5. Käy läpi sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi

Käy läpi omat sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi. Voitko perua tai viivästyttää näitä? Onko tarpeen irtisanoa tarpeettomia sopimuksia, kuten puhelinliittymiä tai palveluja?

6. Myy saatavat

Markkinoilla on paljon toimijoita, jotka ostavat yrityksiltä saatavia ja erääntyneitäkin laskuja. Toimijat eivät kuitenkaan osta laskujasi täydestä arvosta, koska saataviin sisältyy aina riski. Pyydä tarjoukset ja punnitse, kannattaisiko sinun myydä saatavasi.

7. YEL-työtulon pienentäminen

Voit pienentää YEL-työtuloa, mikäli yritystoimintasi on supistunut. Huomioi kuitenkin lopettamisen vaikutus esimerkiksi sairausajan etuuksiin ja tartuntatautipäivärahaan. Sairauspäivärahan ja tartuntatautipäivärahan määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella. Lue lisää YEL-työtulossa joustamisesta.

8. Puhu henkilöstösi kanssa

Voitko neuvotella henkilöstösi kanssa ylityövapaiden ja lomien pitämisestä tai mahdollisesta lomautuksesta? Mikäli joudut turvautumaan lomautuksiin, huomioi myös yhteistoimintalain mukainen menettelytapa. Suomen Yrittäjät on julkaissut hyvän oppaan työnantajalle. Lisätietoa työnantaja-asioissa saat myös Yritys-Suomi Palvelupuhelimesta.

9. Asumistuki ja toimeentulotuki

Pienituloinen yrittäjä voi saada Kelan asumistukea ja toimeentulotukea. Laskennassa huomioidaan YEL-vakuutus yrittäjän ansiotuloksi, joten tässä kohtaa matala YEL on eduksi sinulle.

10. Yritystoiminnan tervehdyttäminen velkajärjestelyn tai saneerauksen kautta

Viimeisenä vaihtoehtona käytössäsi on myös yrittäjän velkajärjestely elinkeinonharjoittajalle (yksityinen elinkeinoharjoittaja) tai yrityssaneeraus (ay, ky, osakeyhtiö).

11. Älä jää yksin haasteinesi

Mitä nopeammin lähdemme ratkomaan talousvaikeuksia, sitä todennäköisemmin yritystoiminta saadaan tervehdytettyä. Tärkeää on, ettet jää yksin haasteinesi. Ota yhteyttä valtakunnalliseen talousapuneuvontaan tai vaikkapa meihin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseillä. Autamme sinua tilanteessasi eteenpäin.

Business Finland logo

Business Finland lanseeraa uuden ”Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa” -rahoituksen

Business Finland lanseeraa kaksi uutta rahoituspalvelua lieventämään koronavirusepidemian aiheuttamia talousvaikutuksia.

Business Finland avaa torstaina 19. maaliskuuta kaksi uutta rahoituspalvelua, joiden avulla pienet ja keskisuuret yritykset sekä midcap-yritykset voivat kehittää ratkaisuja koronaviruksen aiheuttamiin ongelmiin.

Rahoituksen avulla yritykset voivat selvittää ja suunnitella uusia liiketoimintoja, korvaavia toimitusketjuja ja tuotannon sekä työn tekemisen tapojen uudelleenorganisoimista koronaviruksen aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen.

Rahoitusta suunnataan toimialoille, jotka kärsivät epidemian vaikutuksista vakavimmin. Rahoitus on kohdennettu matkailuyrityksille ja matkailun oheispalveluja tuottaville yrityksille, luoville aloille sekä kaikille toimialoille, joiden toimitusketjujen toimivuuteen koronavirustilanne on vaikuttanut tai on vaikuttamassa.

– Business Finlandin rahoitus auttaa yrityksiä löytämään ratkaisuja poikkeusoloissa ja varautumaan myös muihin mahdollisiin kriiseihin tulevaisuudessa, sanoo Business Finlandin johtaja Reijo Kangas.

Rahoituksen taustalla on hallituksen lisätoimet yrityksille koronaviruksen aiheuttamien vaikeuksien vähentämiseksi.

Uudet rahoituspalvelut lyhyesti

Esiselvitysrahoitus liiketoiminnan häiriötilanteissa
Rahoituksella yritys voi selvittää ja suunnitella itselleen esimerkiksi uusia liiketoimintoja, korvaavia toimitusketjuja, tuotannon organisoimista sekä työn muutoksesta johtuvien uusien toimintatapojen kehittämistä koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen.

Kehittämisavustus liiketoiminnan häiriötilanteissa
Rahoituksella yritys voi kehittää niitä asioita, joita se on tunnistanut ja jotka parantavat yrityksen mahdollisuuksia koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Toimenpiteiden seurauksena yritykselle pitää syntyä uusia ratkaisuja tuotteisiin tai tuotantoon liittyen.

Rahoituksen saaja voi olla myös pelkästään kotimarkkinoilla toimiva yritys.

Lue lisää rahoitusten hakemisesta ja ehdoista Business Finlandin sivuilta tai ota yhteyttä neuvontaamme.

Tulevaisuuden Mikkeli

Tutustu tulevaisuuden Mikkeliin

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei ja Mikkelin kaupunki kokosivat kartalle Mikkelin kaavoitus- ja rakennuskohteet. Oheisesta kartasta näet miten Mikkelin keskusta-alue kehittyy lähivuosien aikana.

Tulevaisuutta rakennetaan tietoisilla valinnoilla ja teoilla. Monet tekijät ja toimijat muovaavat teoillaan Mikkelin tulevaisuutta. Oheisesta kartasta näet, miten Mikkeli muuttuu lähivuosina. Karttaan on koottu kohteita, jotka näkyvät katukuvassa jo muutamassa vuodessa.

Karttaan on lisätty myös kaavoituskohteet, sillä kaavoitus on yksi konkreettisimmista ja näkyvimmistä toiminnoista, jolla päätetään eri toimintojen, kuten asumisen ja työpaikkojen, sijoittumisesta kaupungin alueelle. Kaavoitus palvelee alueen elinvoimaa ja luo mahdollisuuksia tulevaisuuteen.

Tervetuloa tutustumaan tulevaisuuden Mikkeliin!

Voit halutessasi katsoa kartan myös kokoruudulla.

Ski Tornimäen yrittäjä Keijo Andersin

Lumettomuus pistää viilaamaan liiketoimintaa

Lumeton talvi ei yllätä eteläsavolaisia yrityksiä, mutta ennakoimattomat säät kirittävät tekemään nopeita muutoksia viikoittaisiin rutiineihin.

Kun ns. tavallisena talvena Mikkelin Huoltotiimin väellä on 20-25 lumilähtökertaa, tänä vuonna ne jäivät helmikuun loppuun mennessä alle kymmeneen. Lumilähtö tarkoittaa noin viiden sentin lumikerrosta ja auraustarvetta.

Kun hiekoituskausikin on jäänyt lyhyeksi, mikkeliläisille taloyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille, on tehty tavallisesti kesällä tehtäviä töitä.

”Jotkut asiakkaat ovat tajunneet teettää meillä nyt puiden kaatoa, taajamametsänhoitoa, risukoiden raivausta ja kantojen jyrsintää. En muista, että kantoja olisi koskaan ennen jyrsitty tähän aikaan vuodesta”, 20 vuotta alalla ollut, yrityksen omistajiin nykyään kuuluva huoltomestari Eemeli Janhunen sanoo.

Yhtiön 35 työntekijästä kaksi kolmesta tekee tähän aikaan vuodesta yleensä töitä talven kanssa.

”Tällainen talvi näkyy liikevaihdossa, kun lumen aiheuttamat lisätyöt jäävät tilaamatta, mutta toisaalta kalustokuluja on vähemmän, eikä henkilöstölle tule ylityötunteja.”

Erilaisiin talvikeleihin yrityksessä varaudutaan tavallisestikin jättämällä ns. varastotyötä, kuten kaluston kunnossapitoa ja muita ei kiireellisiä töitä. Niitä tehdään yleensä pidempien pakkasjaksojen aikana, kun lumi- ja hiekoitustöitä ei ole.

”Tänä vuonna nuo työt oli tehty jo joulukuussa. Helmikuun alkupuolelta muutama mies on ollut jo hiekannostossa, vaikka sitä rajoittavatkin vielä yöpakkaset. Auran sijaan tänä talvena on ollut enemmän käyttöä harjalle.”

Mikkelin Huoltotiimi alkoi tehdä hiekannostoa asiakkailleen jo helmikuun alkupuolella. Huoltomestari Eemeli Janhunen muistelee, ettei koskaan ennen ole jyrsitty kantoja helmikuussa.
Mikkelin Huoltotiimi alkoi tehdä hiekannostoa asiakkailleen jo helmikuun alkupuolella. Huoltomestari Eemeli Janhunen muistelee, ettei koskaan ennen ole jyrsitty kantoja helmikuussa.

Puumala kiinnostaa ilman lumitakuutakin

Okkolan lomamökeilläkin Puumalan Niinisaaressa ehdittiin jo helmikuussa siistiä pihoja, kun lumitöitä ei ollut. Sähkölaskuja leuto talvi on pienentänyt. Tekemistä mökkivierailla on piisannut ilman lunta ja jäätäkin.

”Lumitakuuta ei ole voinut antaa tähän astikaan, vaan lumi on ollut plussaa. Jääkelitkin ovat olleet niin epävarmat, että olen paremminkin varoitellut asiakkaita menemästä jäälle, mutta pilkkimiehiä ei pidättele mikään”, yrittäjä Paula Okkola on huomannut.

Okkolan 17 lomamökin asukkaille on tehty Metso-hyvinvointipolku eli 1,5 kilometrin merkattu reitti. Lisäksi on katettuja nuotiokotia polttopuineen asiakkaiden käyttöön. Myös Puumalan Norppapolku palvelee hyvin talvellakin ja sen varrelle rakennetaan esteetöntä laavua.

”Onneksi täällä Puumalassa on alettu jo hyvissä ajoin satsaamaan reitteihin.”

Paula Okkola tuumii, että kieltämättä markkinointikärkeä voisi kirkastaa entisestään ja kertoa mitä kaikkea lumettomanakin talvena voi tehdä.

”Mökkilomalle tullaan olemaan perheen ja ystävien kanssa, nauttimaan hyvästä ruoasta ja saunasta. Aktiivinen tekeminen on vaan yksi osa lomaa ja vain osalle asiakkaita. Meidän mainoslauseemme on jo vuosikymmenet ollut: missähän saisi kerrankin olla rauhassa.”

Ski Tornimäki taitaa lumetuksen

Vuodesta 1992 Tornimäen laskettelukeskusta ensin osa-aikaisesti ja neljä vuotta myöhemmin täysipäiväisesti pyörittänyt Keijo Andersin tuumii, ettei tämä talvi mitenkään poikkeuksellinen ole ollut. Laskettelukeskus avasi porttinsa 7.12.

”Olisimme voineet avata aiemminkin, mutta lumenteko sähkönsiirtomaksuineen maksaa. Tilin teemme ennen joulua, kun täällä käyvät Helsingin seudulta mökkiläiset ja venäläisasiakkaat. Paikalliset alkoivat tulla vasta tammikuun lopulla. Mikkeliläiset lähtevät rinteeseen vasta, kun maassa on muutama sentti lunta. Se on jokin psykologinen ilmiö.”

Pariin vuoteen Saimaan jäällä ei ole ollut jäälatua, mikä on vaikuttanut laskettelukeskuksen kahvioon. Kunnon hiihtokeleillä murtomaahiihtäjiä saattaa tulla kahvioon 100-200 päivässä.

Andersin muistuttaa, että Tornimäki on ensimmäinen lumivarma laskettelukeskus Lahden Messilän yläpuolella. Hän toivoisikin, että Tornimäki näkyisi nykyistä paremmin kaupungin talvimatkailumarkkinoinnissa.

”Tänne pitäisi saada perheille monipuolinen talviliikuntapaikka, jossa olisi karuselleja. Myös mattohissi olisi tärkeä, mutta se on investointina sadan tuhannen euron luokkaa.”

Koululaisten määrä Tornimäellä on romahtanut sen jälkeen, kun kaupungit ja kunnat eivät ole enää maksaneet reissuja. Nykysäädösten mukaan perusopetukseen liittyvien asioiden pitää olla tasavertaisuuden takia kaikille ilmaisia eli enää retkiä ei voi rahoittaa keräyksin.

”Autottomia perheitä ja nuoria auttaisi, jos tänne olisi vaikka kaksi kertaa päivässä kuljetus keskustasta. Olemme sitä joskus kokeilleet torilta, mutta lähtöpaikka oli ilmeisesti väärä.”

Andersin jättää Tornimäen tänä talvena ja paikka on myynnissä. Rinteet ja hissit ovat kunnossa. Lumetuksestakin on kertynyt niin paljon kokemusta, että hän konsultoi ja suunnittelee rinteitä yhteistyökumppaninsa kanssa Baltian maissa ja Venäjällä.

”Meillä ovat isot asiat kunnossa. Moni käy täällä kokeilemassa lajia ja jää koukkuun. Myös niille, jotka käyvät kerran vuodessa Lapissa laskettelemassa, tekisi hyvää kartuttaa sitä ennen taitoja ns. kevyellä kausikortilla, jolloin mäessä tulisi käytyä 10-20 kertaa ennen reissua.”

Tornimäki on myös Xon-puiston moottorikelkka- ja mönkijäsafarien parkki ja siellä järjestetään värikuulatapahtumia.

Keijo Andersin päättää 1990-luvun alussa alkaneen uransa Ski Tornimäen yrittäjänä tähän kauteen ja jättää hyvässä kunnossa olevan paikan seuraavalle kehittäjälle.
Keijo Andersin päättää 1990-luvun alussa alkaneen uransa Ski Tornimäen yrittäjänä tähän kauteen ja jättää hyvässä kunnossa olevan paikan seuraavalle kehittäjälle.

Väylien hoito ollut haastavaa

Lahtelainen Viherpalvelut Hyvönen vastaa osasta Mikkelin kaupungin väyliä alihankkijoineen. Pakkasista vesikeliin vaihdellut keli on saanut nastarenkailla ajetut kadut reikiintymään. Myös soratiet ovat olleet koetuksella, kun vesikuopat ovat jäätyneet öisin.

”Kun ennen puhuttiin keväisistä kelirikoista, nyt niistä voi tulla ympärivuotisia”, työpäällikkö Tommi Juurinen tuumii.

Lunta ei ole ollut suojaamaan kasveja tai eliöitä. Runsaat tuulet ovat kaataneet puita ja jopa liikennemerkkejä.

”Jos merkkikanta on vanhaa ja pultit ruostuneet, merkkejä voi alkaa kaatuilla enemmänkin.”

Myös Hyvösen väki on jo raivannut vesakoita ja leikannut pensaitakin.

”Kerrankin on pystytty pitämään lomia ja pekkasia, kun ylitöitä ei ole kertynyt.”

Kalustoa pitää kuitenkin olla saatavilla koko ajan käsilumityövälineistä kuorma-autoihin.

”Kun tilanne on päällä, se on reaaliaikaista peliä, jossa yrityksen pitää selvitä säätä vastaan mahdollisimman hyvin. Jos aamukahdelta tiemestari saisi pitävän sääennusteen, ei olisi ongelmia. Nyt keli voi vaihtua neljä kertaa tunninkin sisällä.”

Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Savossa kohteita hoitavalla yrityksellä on Mikkelissä vajaat 10 omaa työntekijää ja joukko alihankkijayrityksiä.

”Mikkeli on selvästi vakiintuneemman talven aluetta. Lahden Vesijärvi on ollut osittain jäätön.”

Kunnilla on suuri vastuu siitä, että väylät eivät ole liukkaita. Lahdessa on tänä talvena kokeiltu melttausta (suolausta) ja harjausta. Toissa talvena Lahdessa hiekoitettiin kevyen liikenteen väyliä pyöristetyllä sepelillä, joka ei riko renkaita. Muualla on kokeiltu myös lämmintä hiekkaa ja puurouhetta.

”Nyt kokeilemme Lahdessa kaliumformiaattia, joka levitetään yleensä rampista liuoksena tai lautaslevittimellä. Se on suolaa ympäristöystävällisempää, synteettisesti valmistettua ja bakteerituotanto hajottaa sen matkalla pohjaveteen hiilidioksidiksi ja vedeksi.”

Lauha sää näkyy sähkön kulutuksessa

Lumme Energia myy pääosin pohjoismaisissa vesivoimaloissa tuotettua sähköä. Pohjoisen runsaat lumimäärät ovat täyttäneet vesialtaat, mikä on heiluttanut hintoja.

Nykyään jo rakennusmääräykset edellyttävät energiatehokkaita ratkaisuja. Kehittynyt säätötekniikka antaa työkalut oman kulutuksen seurantaan. Tänä talvena kelit ovat näkyneet sähkön kulutuksessa.

”Marraskuussa sähkön kulutus oli vielä normaaliin verrattuna muutaman prosentin suurempaa, mutta väheni saman verran joulukuussa. Tammikuussa lauhtuminen vähensi kulutusta 15-20 prosenttia tavanomaisesta ja samanlainen sää jatkui helmikuussa”, liiketoimintajohtaja Mika Ahola sanoo.

Aurinkosähköstä on tullut tärkeä osa Lumme Energian liiketoimintaa. Yhtiö on pääomistajana Suomen suurimmassa aurinkosähköjärjestelmien toimittaja Solarigo Systems Oy:ssä, joka toimittaa järjestelmiä yrityksille ja teollisuudelle. Myös pienasiakkaiden kiinnostus aurinkosähköön kasvaa koko ajan.

”Pienasiakkaille toimitamme vuosittain satoja järjestelmiä, jotka täyttävät korkeimmat laatutasovaatimukset. Vaikka ylijäämäsähkön voi myydä takaisin verkkoon, paras hyöty investoinnille tulee, kun mitoittaa järjestelmän niin, että sähkön voi hyödyntää omaan käyttöön.”

Luonnon ääri-ilmiöt huolestuttavat Aholaa.

”Myrskyihin olemme oppineet jollain tavoin varautumaan, mutta täällä Pohjolassa sään vaihtelut vaikuttavat kulutuksen lisäksi voimakkaasti myös sähkön tuotantoon. Jos molempien osalta tulee voimakasta vaihtelua, se aiheuttaa epävakautta myös markkinoihin.”

Metsäkoneyrityksille haastava talvi

Antero Kiesiläisen metsäkoneyritys, Metsä-Kiesit Oy, pyörittää maastossa kuutta metsäkonetta. Tämä talvi jää yrittäjän mieleen lakoista, maailmanmarkkinoiden kysynnän keikkumisesta ja ennakoimattomista talvikeleistä. Maaston märkyys ja lumettomuus ovat haitanneet korjuuta samoin kuin pakkasten puuttuminen.

”Meillä ei ole kuitenkaan himmailtu. Olemme yrittäneet valita kohteita niin, että korjuuvaurioita ei tule.”

Tänä talvena metsään ei ole pystynyt jäädyttämään talviautoteitä, eikä puita ole voinut varastoida ns. peltovarastoihin. Kiesiläinen sanookin, että poikkeukselliset olosuhteet ovat vaikuttaneet paljon alan työllisyyteen ja lomautuksiakin on nähty.

”Ala on mennyt pitkälti puolilla valoilla tämän talven. Myöskään kuljetuksia tekevät automiehet eivät ole pystyneet hakemaan puita huonoilta teiltä. Nyt puuta saa jo pois teiden ääriltä. Kokonaisuudessaan tilanne normalisoituu varmaan kuitenkin vasta ensi syksynä.”

Talvikorjuu on vanha perinne, mutta paras korjuukausi alkaa Kiesiläisen mielestä heinäkuussa.

”Nyt kannattaisikin puukauppaa suunnittelevan miettiä, olisiko oma palsta talven sijaan kesäkorjuukelpoinen.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkeli-myyjänä aloittaa Olli Marjalaakso

Nyt myydään Mikkeliä – uutena Mikkeli-myyjänä aloittaa Olli Marjalaakso

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on valinnut uuteen Mikkeli-myyjän tehtävään HTM Olli Marjalaakson. Marjalaakso aloittaa 16.3. Työtehtäviin kuuluu mm. Mikkelin sijoittumismarkkinointi ja -myynti yrityksille sekä tuotteistaminen tapahtumakaupunkina.

-Haluan, että Mikkeli on helposti ostettava kokonaisuus sekä uusille yrityksille että tapahtumatoimijoille, Marjalaakso toteaa.

Aiemmin Marjalaakso on toiminut markkinointipäällikkönä Mäntyharjun seudun elinkeinojen kehitys Oy:ssä. Mikkeli-myyjäksi Marjalaakso siirtyy myynti- ja markkinointijohtajan tehtävästä OiOi Collective Oy:ssä. Mikkeliläinen OiOi tuottaa digitaalisia elämyksiä tiloihin.

-Haimme henkilöä, jolla on käytännön kokemusta myyntityöstä. Hakijoista valikoitui haastateltavaksi kolme erinomaista hakijaa, joilla kaikilla oli omat vahvuutensa. Ollin myötä saamme kehitysyhtiöön vahvaa kokemusta kuntamarkkinoinnista, yksityissektorin valtakunnallisesta ja kansainvälisestä myyntityöstä sekä valmiita verkostoja. Tärkeää meille oli myös aito ja käytännössä osoitettu halu kehittää Mikkeliä, kehitysyhtiön toimitusjohtaja Juha Kauppinen toteaa.

Marjalaakso ilmoitti jättäneensä eroanomuksen tehtävistään Mikkelin kaupungin konserni- ja elinvoimajaoston puheenjohtajana sekä kaupunginhallituksen varajäsenenä.

Lisätiedot:

Juha Kauppinen, toimitusjohtaja
Puh. 0440 361 616
juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi

Yrittäjien Kuntabarometriin haetaan taas vastaajia

Yrittäjien kuntabarometri on avautunut

Uudistunut Yrittäjien kuntabarometri (ent. Elinkeinopoliittinen mittaristo) -kysely kartoittaa joka toinen vuosi kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Vuoden 2020 kuntabarometri on avautunut vastaajille ja yrityksiä pyydetään vastaamaan kyselyyn 31.3.2020 mennessä.

Yrittäjien kuntabarometri -kyselyn kautta myös Mikkelin kaupunki ja sen yrittäjiä palvelevat yhtiöt saavat tärkeää palautetta tarjoamistaan yrityspalveluista: Parantavatko yrityspalvelut yrittäjän arkea ja saako palveluita riittävän matalalla kynnyksellä? Millä osa-alueilla olemme onnistuneet, millä emme?

Mikkeliläinen yrittäjä: pyydämme Sinua vastaamaan kyselyyn.

Kysely on suunnattu kaikille yrittäjille, ei ainoastaan yrittäjäjärjestön jäsenille.
Kyselyyn pääsee oheisesta linkistä, joka on avoinna 31.3.2020 saakka:
https://eu5se.voxco.com/SE/32/13165/?fbclid=IwAR0kF42GUHulKDpj2CDLDg20VAyAmTwQS2vrWIZlD5sYJMsuGvfkbXrmLBQ

Vuoden 2018 Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyyn vastasi Mikkelistä 79 vastaajaa, joka edusti 2,2 % kaupungin yrityksistä. Vastaajamäärä ei ole ollut riittävä kunnallisen päätöksenteon tueksi, vaikkakin hyviä suuntaviivoja asioiden tilasta saatiin.

Laadukkaampi päätöksenteko edellyttää myös nykyistä kattavampaa ja luotettavampaa kokonaiskuvaa. Kuvan tulee perustua riittävän laajaan otantaan Mikkelin kaupungin yrityksistä.

Mikkelin kaupunki toivoo, että saisimme Mikkelistä kyselyyn vastanneiden yritysten määrän vähintään kaksinkertaistettua edelliskyselyyn nähden.

Lisätiedot:

Mirja Hytönen, järjestöpäällikkö
Etelä-Savon Yrittäjät

Petri Pelli, palvelujohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Valikko