Jukka Kumpusalo, Author at Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Jesse Haajalle Mikkelin seudun innovaattoripalkinto

Jesse Haaja sai innovaattoripalkinnon

Mikkelin seudun innovaattoriksi 2019 on valittu mainostoimiston toimitusjohtaja ja elokuvaohjaaja Jesse Haaja. Palkinnon myöntänyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy valitsee innovaattoreiksi ihmisiä, jotka ovat omalla työllään merkittävästi vaikuttaneet Mikkelin seudun elinkeinoelämän ja työyhteisöjen kehittymiseen ja uudistumiseen pitkäjänteisesti.

Oman mainostoimiston Haaja perusti Mikkeliin kymmenen vuotta sitten. Itsensä hän näkee innovaattorina, joka ei älyä pelätä asioita.

”Ehkä se on vähän pöljänkin merkki, kun ei osaa pelätä asioita, jotka saattavat kaataa miehen. Minulle on tärkeää, että tulee tehtyä asioita, joita moni ei ole tehnyt. Olen luottanut siihen, että pystyn tekemään sellaisia asioita, enkä ole tyytynyt tavanomaiseen.”

Tekemisen paloaan hän kuvaa tarpeeksi luoda jotain.

”Se on sellainen luova möykky, joka pitää saada ulos tavalla tai toisella. Harkitsin supersankarielokuvan tekemistä vakavasti, mutta päädyin siihen, että jos jätän tämän tekemättä, kukaan mukaan ei sitä tee. Koin, että jostain syystä minulla on velvollisuus tehdä se elokuva.”

Draamaelokuvaprojektit ovat isoja, joten niissä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Haaja on huomannut, että maailmalla ymmärretään se, että isojen projektien toteutus ei ole aina helppoa ja homma voi mennä pieleenkin.

”Meillä täällä saatetaan palkita tekijät häpeällä, että kyllä sä kehtasit. Välillä se pisti miettimään, että miksi edes yritän, mutta sitten maailmalla otettiin avosylin vastaan.”

Filmit opettavat

Viitisen vuotta sitten Haaja alkoi valmistella nuoruuden supersankarihahmonsa, Rendelin, pohjalta toimintaelokuvaa. Ensi-ltaan päästiin loppuvuonna 2017. Elokuvaa rahoittamaan Haaja sai mukaan peräti 500 yhteistyökumppania omista verkostoistaan, asiakkaistaan ja lähipiiristään. Lisäksi hän investoi omia rahojaan ja otti velkaa.

”Matkan jaksoi juosta läpi pätkittäin, mutta se oli rankka pala. Se vaikutti koko loppuelämään, asiakassuhteisiin, yritykseen ja perheeseen. Rendel myös särki paljon.”

Filmi levisi 60 maahan. Kimmoke kakkososan tekoon tuli pääosin Yhdysvalloista, missä ykkösosan levitys eri tallennemuodoissa ja jakelukanavissa ylitti ennakko-odotukset. Jatko-osa kuvattiin viime vuonna kotimaassa. Tällä kertaa Haaja rajasi omaksi roolikseen ohjaajan ja suunnittelijan tehtävät ja jätti tuottamisen muille.

Rendelin jatko-osaa leikataan parhaillaan Helsingissä.

”Elokuvien tekemistä on kiva harrastaa. Se on ollut sellaista sielun ruokintaa.”

Välipaloina on syntynyt Mikkelissä viime vuonna kuvattu lyhytfilmi Hear me, jonka pääosassa on Haajan kihlattu, australialaisnäyttelijä Bianca Bradey. Filmi on pärjännyt hyvin kansainvälisillä filmifestivaaleilla.

Palkintoja on satanut myös useille musiikkivideoille. Parhaillaan käsikirjoitusvaiheessa on myös kaksi myöhemmin tuotantoon tulevaa toimintaelokuvaa.

”Tavoitteena on, että festivaaleja kiertämässä olisi koko ajan 3-4 filmiä. Ehdokkuuksia on tullut tähän mennessä 50 ja palkintoja 20, joista osa on rahapalkintoja. Lisäksi festivaalit lennättävät tekijöitä paikan päälle esittelemään filmiä. Senkin olen oivaltanut, että Suomesta ei kannata aloittaa kansainvälisille markkinoille suunnatun elokuvan levitystä.”

Kotimaa vei voiton

Viime vuodet Haaja kuvailee painaneensa läpi samalla hypellä. Nyt on vihdoin rakonen vetää vähän henkeä ja ladata akkuja. Tällä hetkellä hän jakaa aikansa Mikkelin ja Helsingin kesken. Yrityksellä on toimisto molemmissa.

”Perustekemiseni on edelleen mainosalalla. Helsingissä on meneillään paljon projekteja. Tykkään sikäläisestä tavasta työskennellä, eli siellä pidetään yksi workshop-päivä ja sen jälkeen keskitytään tekemään.”

Haajan mainostoimiston suurimpia asiakkaita on tällä hetkellä Suomen Olympiakomitea, jolle yritys työstää uuden brändin Tokion olympialaisiin. Toimeksianto on laaja, sillä se kattaa eri lajiliitot ja paraolympialaiset. Vuosia yrityksen asiakkaana on ollut myös AKK Motorsportin Neste Ralli. Meneillään on myös tv-sarjan konseptointi amerikkalaiselle Marvel-televisiolle.

”Mikkelissä oma tekeminen on kääntynyt nyt teollisuuteen ja ravintolapuolelle. Aina kun täällä on annettu lupa tehdä asioita ja luotettu siihen, mitä tehdään, on syntynyt tuloksia. Yleensäkin ongelmia tulee, jos kesken projektin joudutaan tekemään kompromisseja. Olisi hyvä muistaa, että kun asiakas päättää sijoittaa mainontaan, sen kuuluisi tuottaa hänelle lisää rahaa ja hyvin usein siihen päästään, jos mennään alkuperäisen suunnitelman mukaan.”

Mikkelin kaupungin markkinointia hän kehittäisi luontaisista vahvuuksista käsin.

”Pitäisi pysähtyä miettimään, mikä tämä kaupunki on ja mitä nämä ihmiset haluavat. Ulkokuoren kiillotus ei onnistu, jos ydin ei ole kunnossa. Ihmiset, Saimaa, sijainti ja lähialueen uniikki palvelukokonaisuus, jota luotsaavat rohkeat ja intohimoiset yrittäjät. Se on se ydin. Täällä on myös tapana pyytää helposti apua konsulteilta eli ihmisiltä, joilla ei ole mitään kosketuspintaa tähän kaupunkiin. Voitaisiin välillä kysyä niiltä, jotka tuntevat Mikkelin.”

Mikkelissä Haajan yritys toimii Kauppakeskus Akseliin syntyneessä yrityskeskittymässä. Saman avokonttorin jakavat näyttävistä vuorovaikutteisista installaatioista tunnettu OiOi Collective Oy, 3D-suunnitteluun keskittyvä 3dbase ja ohjelmistokehitykseen erikoitunut Metatavu Oy.

”Saamme kaikki synergiaetua yhdessä toimimisesta. On kiva, että työyhteisöön kuuluu muitakin kuin omia työntekijöitä. Tämä on ollut kuin uusi alku meille kaikille.”

Työtahti tolkulliseksi

Haaja kuvailee tehneensä 10 vuotta sitten 18-tuntisia työpäiviä ja määritelleensä itsensä työnteon kautta. Nyt ykkösenä arvoissa on lasten kanssa vietetty aika.

”Seuraavien viiden vuoden aikana haluan ajaa hallitusti ruuhkan alas. Tällä hetkellä yritän päästä eroon asioista, jotka vaikuttavat pitkälle ajalle. Haen rauhaa ja turvaa keskittyä tähän hetkeen.”

Haaja on myös kysytty luennoitsija eri tilaisuuksiin ja hän pitää ihmisten sparrauksesta.

”Voin vetää luennon vaikka 200 ihmiselle ja käyttää hetken aikaa sen jälkeen ihmisten kanssa keskusteluun, mutta poikkeuksetta poistun kyllä takavasemmalle hyvin nopeasti, kun velvollisuudet on hoidettu. Olen kuitenkin perusluonteeltani introvertti, joka haluaa viettää aikaa mökillä rauhoittuen ja olla lasten kanssa.”

Lisätiedot palkinnosta:

Juha Kauppinen, toimitusjohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. MikseiMikkeli palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi. Some: @mikseimikkeli

Mikkelin kaupungin yrityspalkinto 2019 luovutettiin Mikkelin Nostajat Oy:lle

Mikkelin kaupungin yrityspalkinto myönnettiin Mikkelin Nostajat Oy:lle

Mikkelin kaupungin vuoden 2019 yrityspalkinto on myönnetty Mikkelin Nostajat Oy:lle. Palkinto julkistettiin 25.1. maakunnallisessa Yrittäjägaalassa Savonlinnassa.

Mikkelin Nostajat Oy on pitkäaikainen toimija, jonka liikevaihto on viime vuosina noussut merkittävästi ja toiminnan kannattavuus on hyvä. Vuonna 2018 liikevaihto oli noin 5,1 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti noin 12. Myös omavaraisuusaste on erittäin hyvä. Kokonaisuudessaan toiminta on oivallinen esimerkki pitkäjänteisestä ja jatkuvasta toiminnasta, jossa yhdistyvät pysyvä henkilöstö sekä hyvä taloudenpito.

Yritys toimii Mikkelin seudun lisäksi myös muualla Suomessa ja nimensä kautta muistuttaa Mikkelin yritystoiminnasta ja luo positiivista Mikkeli-kuvaa.

Nostamisen parissa tehty menestyksekäs toiminta on vaatinut yritykseltä jatkuvaa uudistumista ja ajan tasalla pysymistä konekaluston ja osaamisen osalta. Varsinkin viime aikoina alan sisäinen kilpailu on ollut kovaa. Yritys kouluttaa henkilöstönsä käytännössä itse, koska valmista henkilöstöä ei tuoteta suoraan mistään tutkintokoulutuksesta.

Perheyrityksestä nousi alueensa johtava nostopalvelu

Mikkelin Nostajien toiminta sai alkunsa vuonna 1975, jolloin Jouko Mökkönen hankki ensimmäinen ajoneuvonosturin ja perusti yrityksen. Kokemusta nostopalveluista oli, sillä Mökkönen oli jo toiminut Hiab-Auto-yrittäjänä. Kysynnän ja asiakkaiden tarpeiden lisääntyessä ajoneuvonostureiden määrää kasvatettiin. Vuonna 1982 rakennettiin oma halli ja toimistotilat.

Toimitusjohtaja Ari Mökköselle yrittäjän arki tuli tutuksi jo hyvin varhaisessa iässä, sillä työpäivät olivat pitkiä ja yhteistä aikaa isän kanssa vietettiin usein työmailla ja erityisesti työkoneissa apukuljettajan paikalla. Vuonna 1998 yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos; omistus ja vetovastuu siirtyivät isältä pojalle. Yritys toimii pääsääntöisesti Mikkelin talousalueella. Vuotuinen liikevaihto vaihtelee 2,5–5 miljoonan euron välillä ja yritys työllistää suoraan 16 henkilöä sekä joukon alihankkijoita.

Mikkelin Nostajissa työskentelee myös Arin puoliso Anna Reponen, jonka vastuulla ovat muun muassa talous- ja hallintoasiat. Anna tuli yritykseen vuonna 2004 osa-aikaisena työntekijänä hoitamaan yrityksen toimintaa, tuolloin yrityksen palveluksessa oli seitsemän työntekijää ja noin 0,7 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto.

– Tästä yritys on kasvattanut toimintaa hallitusti kuunnellen toimintaympäristön muutoksia, hallintopäällikkö Anna Reponen toteaa.

Ammattitaitoista tekemistä omalla kalustolla

Suhdanteiden vaihdellessa ja Mikkelin talousalueen nostotöiden ollessa vähissä, yrityksessä on panostettu oman henkilöstön työllistämiseen, jolloin on muun muassa toteutettu muutamia teollisuushalleja ja lisäksi elementtiasennuksia myös laajemmalla alueella. Ari Mökkönen on erityisen tyytyväinen siihen, että on palvelukseen on saatu ammattitaitoiset kuljettajat sekä asentajat ja heistä on pystytty pitämään kiinni. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Ari itse on osallistunut Suomen ensimmäiselle ajoneuvonosturikurssille.

Yrityksen asiakkaita ovat pääosin rakennusliikkeet, maarakennusalan yritykset, muut rakennusasennuksia tarjoavat yritykset, kiinteistöjen rakennuttajat, talotehtaat ja yksittäiset talonrakentajat. Mikkelin Nostajien käyttämä ensiluokkainen kalusto on yrityksen omassa omistuksessa.

Yrityksessä työskentelee joukko pitkäaikaisia nosto- ja asennustöiden ammattilaisia. Parhaimmillaan yrityksen työntekijöinä on ollut yhtäaikaisesti Pulkkisen perheen kolme sukupolvea – isoisä on opettanut pojanpoikaansa erikoisalan saloihin!

Viisi aiempaa Mikkelin kaupungin yrityspalkinnon saajaa
2018 Misawa Homes of Finland Oy
2017 Ola Oy
2016 Siimet Oy
2015 Star Expert Oy
2014 Kuomiokoski Oy

Suomen ensimmäinen laatu- ja alkuperämerkki D.O. Saimaa palkittiin Mikkelin seudun Vuoden 2019 Matkailutekona

Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry (MSM) on myöntänyt Vuoden 2019 Matkailuteko -palkinnon Suomen ensimmäisen laatu- ja alkuperämerkin luoneelle D.O.Saimaa -verkostolle.

Palkinto luovutettiin Etelä-Savon Yrittäjägaalassa Punkaharjulla 25.1.2020 ja sen ottivat vastaan keittiömestari Ilkka Arvola, yrittäjä Hanna Niskanen Tiisanmäen Lammastilalta, yrittäjä Maarit Syrjälä-Teittinen Teittisen marjatilalta ja kehittämispäällikkö Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta.

MSM:n hallitus kiinnitti erityistä huomiota siihen, miten D.O.Saimaa -alkuperämerkki on ansiokkaasti nostanut esille Saimaan laadukkaita ja puhtaita raaka-aineita sekä luonut vakaan pohjan Saimaan ruokamatkailun kehittämiselle. Saimaan palkittu ruokamatkailu nojaa näihin paikallisiin, tuoreisiin ja maukkaisiin raaka-aineisiin ja erottuu Suomen muista alueista positiivisesti.

– D.O.Saimaa yhdistää alueemme kaksi vahvuutta: elintarviketuotannon ja matkailun. Aidot, puhtaat elintarvikkeet ja loistava ruokakulttuuri yhdistettynä Saimaan kehittyvään matkailuun tarjoavat ainutlaatuisia elämyksiä kansainvälistyvälle vierailijajoukolle ja kertovat kiehtovaa tarinaa alueen todellisista vahvuuksista, kiittelee MSM:n hallituksen puheenjohtaja Timo Halonen.

Hallitus kiitti myös verkoston laatukriteerejä ja toimintamallia, joka mm. edellyttää yritysten vahvaa sitoutumista ja jatkuvaa laadun parantamista. Idean isä on keittiömestari Ilkka Arvola ja merkkiä hallinnoi Etelä-Savon maakuntaliitto.

– D.O.Saimaa-merkki syntyi tarpeesta viestiä raaka-aineidemme, tuottajiemme ja palveluidemme korkeaa laatua asiakkaille. Laatuelintarvikkeiden tuottajat Etelä- ja Keski-Euroopassa ovat käyttäneet alkuperämerkkejä jo pitkään ja päätimme hyödyntää ideaa myös Suomessa. Olemme saaneet verkostoon mukaan erinomaisia tuottajia ja palveluntarjoajia, ja kiinnostus alkuperämerkittyihin tuotteisiin kasvaa koko ajan. Vuoden Matkailuteko -palkinto on tärkeä osoitus siitä, että seudun matkailutoimijat ovat samoilla linjoilla tämän työn merkityksestä, iloitsee Arvola.

– Aloite merkin käyttöönottoon tuli yrittäjiltä ja elinkeinoelämästä, joilla oli tarve tehdä tunnetuksi alueemme laadukkaita elintarvikkeita. Tämä kuvastaa aktiivisuutta ja osoittaa, että merkille on tarvetta – siksi lähdimme hallinnoimaan sitä, sanoo Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta. – Alkuperämerkki yhdistää elintarvike- ja matkailutoimialat, jotka molemmat ovat merkityksellisiä maakuntamme kannalta. Lisäksi työtä tehdään Saimaan alueen eikä minkään hallinnollisen alueen nimissä, mikä on sopiva kehitysalusta tälle tekemiselle.

Yrittäjä Hanna Niskanen Tiisanmäen Lammastilalta kiittelee työtä, joka D.O.Saimaa-merkin avulla on tehty seudun ruokatuottajien ja ravintolapalveluiden eteen.

– Merkki tuo lisäarvoa tuotteillemme ja tunnettuutta meille tuottajille sekä näkyy meille suoraan lisämyyntinä. D.O.Saimaa tarjoaa kätevän tavan kertoa asiakkaille positiivisesti tuotteestamme. Lisäksi se välittää viestin siitä, että alueen tuottajat ja ravintolat puhaltavat yhteen hiileen.

D.O.Saimaa on Suomen ensimmäinen laatu- ja alkuperämerkki. Lyhenne D.O. tulee englanninkielisistä sanoista Designation of Origin. Merkki kertoo kuluttajille, ravintoloitsijoille ja kauppiaille, että tuote tai raaka-aine on valmistettu tietyllä alueella. Lisäksi se edellyttää korkeiden laatuvaatimusten täyttymistä koko tuotantoketjussa sekä vastuullista toimintatapaa sekä ympäristön ja kestävän kehityksen että yhteiskuntavastuun näkökulmasta.

Alkuperämerkki ilmentää myös alueensa kulttuuria ja korostaa sen ruoka- ja kulttuuriperimän omaleimaisuutta. Tämä tukee perinnön välittämistä tuleville sukupolville ja lisää tuotteiden kiinnostavuutta raaka-aine- ja tuotetietoisten kuluttajien keskuudessa. D.O.-merkityt tuotteet ovat saavuttaneet suosiota erityisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa.

Lisätiedot
Timo Halonen, hallituksen puheenjohtaja, MSM ry, 040 557 807, timo.halonen@mikkeli.fi
Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

MikseiMikkeli TUMA henkilöstökuva

Haemme joukkoomme Mikkeli-myyjää

1Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille ja elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Asiantuntijamme auttavat yrityksen perustamisessa, yrityksien sijoittumisessa, työvoiman löytämisessä, liiketoiminnan kehittämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentamisessa. Palvelemme vuosittain lähes tuhatta yritysasiakasta. Palveluksessamme on noin 30 eri alojen asiantuntijaa kahdessa toimipisteessä.

Haemme joukkoomme Mikkeli-myyjää.

Tehtävänäsi on myydä Mikkeliä yrityksille sijoittumis- ja investointikohteena. Haemme potentiaalisia sijoittujia, kuuntelemme heidän tarpeensa, tuotamme sijoittumisessa tarvittavaa tietoa ja rakennamme keskustelun pohjalta kullekin yritykselle tarjouksen.

Lisäksi tehtäviisi kuuluu henkilökohtaiseen kontaktointiin perustuva Mikkelin markkinointi tapahtumakaupunkina suurtapahtumanjärjestäjille.

Toivomme sinun olevan kokenut, B2B-maailmassa jo kannuksesi näyttänyt myyntityön ammattilainen. Kokemuksen lisäksi arvostamme jo aiemmissa työpaikoissasi rakentamiasi yritysverkostoja ja kykyä toimia hyvän työyhteisön rakentajana. Työtehtävässäsi tärkeää on myös kokemus toiminnasta asiakkaan ja palveluntuotannon/markkinointitiimin välissä.

Päivittäinen työnkuvasi sisältää liidien kontaktointia ja myynnin viemistä maaliin. Osallistut myös tuotteistamiseen ja markkinointitoimenpiteisiin. Suuri osa potentiaalisista asiakkaistamme on pääkaupunkiseudulla, joten työskentely myös kotoa PK-seudulta käsin on mahdollista.

Tukena työtehtävässäsi on yhtiön markkinointitiimi, invest-in tiimi ja matkailutiimi.

Tarjoamme Sinulle uudenlaisen haasteen, mukavan työyhteisön ja henkilöstöedut, joihin kuuluu mm. virike-etu, lounasetu, puhelinetu ja kattava vakuutusturva työssä, vapaa-aikana ja lomalla. Kehitämme henkilöstömme työtyytyväisyyttä jatkuvasti ja työyhteisömme antoi tuoreimmassa 11/2019 tehdyssä Parempi Työyhteisö -kyselyssä yhtiölle arvosanan 4,1 / 5.

Palkkauksessa toiveesi otetaan huomioon. Osa palkastasi voi olla myös tulokseen sidottu.

Työtehtävä on kokoaikainen ja sen täyttämisessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Työsuhde on aluksi määräaikainen 31.12.2021 saakka. Tavoitteenamme on jatkaa toimintaa myös 2021 jälkeen.

Perinteisen CV:n ja ansioluettelon lisäksi toivomme sinulta myös lyhyttä videoesittelyä itsestäsi. Voit lähettää meille linkin valmiiseen videoon tai kuvata pätkän tietokoneellasi tai kännykälläsi. Lähetä meille video tai videolinkki työhakemuksen ohessa.

HUOM. Jatkoimme hakuaikaa. Pyydämme hakemustasi 19.1.2020 klo 16.00 mennessä sähköpostilla.

Lisätiedot ja hakemukset:

Juha Kauppinen, toimitusjohtaja (klikkaa nimeä nähdäksesi yhteystiedot)

Osaajia ja asukkaita haetaan Saimaalle saunabussilla

Mikkelin seutu hakee osaajia ja uusia asukkaita REKRY 2020 -messuilla 21. tammikuuta. Jyväskylän Paviljonkiin rakennettava seudun yhteisosasto tarjoaa kävijöille Mikkelin seudun mahdollisuuksista.

Seudun toimijat lähtevät matkaan Savonlinjan saunabussilla. Esillä osastolla ovat Mikkelin seudun työpaikat, koulutustarjonta, yrittäjyys ja asuminen. Retkeä koordinoi Mikkelin seudun muuttajahanke Solmu yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kanssa.

-Ajamme saunabussin halliin sisälle ja rakennamme osastomme sen ympärille. Toivomme mukaan vielä yrityksiä: mukaan lauteille mahtuu mukaan viisi ensimmäiseksi ilmoittautunutta Mikkelin seudun yrityksen edustajaa, muuttajahankkeen Mira Myyryläinen kertoo.

Julkisorganisaatiot matkassa ovat Essote, Mikalo, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Etelä-Savon ammattiopisto Esedu ja Etelä-Savon TE-palvelut. Koossa on siis melkoinen ryhmä lyömässä löylyä Mikkelin seudun puolesta.

Saunottelun tavoitteena on lisätä Mikkelin seudun näkyvyyttä valtakunnallisesti, esitellä seudulla asumista, työskentelyä, yrittämistä ja opiskelua sekä saada alueelle uusia osaajia.

Osaavan henkilökunnan rekrytoiminen on monissa yrityksissä nyt kasvun esteenä.

-Jotta Mikkelin seudun mahdollisuudet saadaan kattavasti esille, toteutamme tammikuussa kyselyn seudun työnantajille avoimista tai piakkoin avautuvista työpaikoista.

-Kun työpaikat, yrittäjyys ja koulutus tuodaan tarjottimelle kokonaisuutena asuntojen kanssa, on uutta suuntaa hakevan helppo siirtää elämänsä Saimaalle, Myyryläinen toteaa.

Tervetuloa tapaamaan Mikkelin seudun väkeä Jyväskylän Paviljonkiin!

Lisätiedot:

Mira Myyryläinen
Mikkelin seudun muuttajahanke
Puh. 040 129 4906
mira.myyrylainen@mikkeli.fi
www.eroakiireesta.fi/rekry2020

Hauhalan Hanhifarmi, artikkelikuva 1024x576

Hanhifarmista tuli valtakunnallinen brändi

Maan ainoa hanhitila, Hauhalan Hanhifarmi, sai viime syksynä tuotteensa Prisman valikoimiin ja otti käyttöön D.O. Saimaa -alkuperämerkin.

Virpi ja Antti Rantalainen ovat kehittäneet jo 23 vuotta Mikkelin Anttolan Hauhalassa sijaitsevaa hanhitilaansa. Agrologeiksi opiskellut pariskunta otti Antin kotitilalle ensin hanhia lemmikeiksi. Vuonna 1997 tuli ensimmäinen tuotantopolven poikaserä, noin 700 lintua. Koko tuotantoketju rehun kasvatuksesta markkinointiin on yrittäjäpariskunnan omissa käsissä.

Hanhitilan alkuvuosina tehtiin tiuhaa tahtia merkittäviä investointeja. Oma teurastamo rakennettiin jo vuonna 1999 entiseen konehalliin ja sitä on laajennettu vuosien varrella parikin kertaa. Pakastamo rakennettiin vuonna 2004. Siitä kahden vuoden kuluttua tehtiin linnuille uusi kasvatushalli ja rehusekoittamo. Jätevedenpuhdistamo valmistui 2007. Sen jälkeen pihapiiriin on noussut vielä lämpökeskus ja sen yhteyteen on teurastamolta siirretty höyhenkuivuri. Navetan vintillä on nykyään hautomo, ja emolinnuilla on oma hallinsa.

Nykyään poikasia haudotaan vuosittain noin 5000-6000. Ne kasvavat oman tilan vehnällä kauralla. Viljaa viljellään noin 35 hehtaarilla, josta 11 on omia peltoja ja loput vuokramaita. Rehu valmistetaan omassa rehusekoittamossa. Ostorehua käytetään vain muniville emoille ja pikkupoikasille, ja sekin teetetään rehutehtaalla tilan oman reseptin mukaan.

”Olemme viilanneet omia rehusekoituksia vuosien varrella”, Virpi ja Antti tuumivat.

Rehustukseen liittyy myös yksi tilan innovaatioista. Tila tuottaa ns. vaaleaa hanhenmaksaa eettisesti. Osalla hanhista maksa alkaa rasvoittua luonnonmukaisesti, kun niiden ahmimisvietti herää syksyisin ennen muuttomatkaa. Etenkin ranskalaistiloja on arvosteltu siitä, että ne pakkosyöttävät hanhia vaalean maksan tuottamiseksi. Rantalaiset kehittivät jo vuosia sitten rehuseoksen, joka laukaisee luontaisesti tämän hanhille tyypillisen tavan ruokailla syksyisin.

”Eettinen hanhenmaksa käy hyvin kaupaksi. Kuluttajille suoraan sitä myyvät myös Anton&Anton ja Disa´s Fish -ketjut. Osa kuluttajista haluaa ostaa pakastettua raakaa hanhenmaksaa valmistaakseen sen itse. Ympäri vuoden meillä on myynnissä myös valmiita hanhipateita kuluttajille.”

Tuotteita saa koko maasta

Hanhen liha ja maksa leikataan ja pakastetaan kotitilalla, mistä se matkaa esimerkiksi Inexin tukun kautta asiakkaille pakastettuna. Hanhitilan tuotteita, kuten pakastettua lihaa ja erilaisia maksatuotteita, on tarjolla eri puolilla maata ravintoloissa ja herkkupuodeissa.

Yksi merkittävistä asiakkaista oli Stockmannin Herkku. Sen siirryttyä S-ryhmälle, viime vuonna Rantalaiset alkoivat hieroa uutta sopimusta kauppaketjun kanssa.

”Kerroin neuvotteluissa, mitä tuotteita meillä olisi tarjota pakasteina Inexin tukun kautta ja sen pohjalta syntyivät ensimmäiset tilaukset”, Virpi Rantalainen kuvaa.

Yhteistyön aloittaminen edellytti Synkka-järjestelmän käyttöä. Eri kaupparyhmien yhteiskäytössä olevasta järjestelmästä on löydyttävä tuoteselostetiedot, ravintosisällöt, tuotteiden eri nimivaihtoehdot, pakkausten mitat, EAN-koodit sekä tuotteen ja sen pakkausten sisältämien osien painotiedot. Järjestelmän käyttöä opetetaan kaksi erillistä koulutuspäivää.

”Toisena päivänä käytiin läpi tuotetietojen oikeellisuutta ja toisena tuotetietojen syöttöä. Tietojen keräys on aika iso ponnistus ja siihen on varattava viikon verran työaikaa. Tietojen syöttö järjestelmään on mahdollista ulkoistaa ja niin mekin teimme.”

D.O. Saimaa herättää odotuksia

Rantalaiset ovat osallistuneet ahkerasti erilaisiin kehittämishankkeisiin. Yleensä he miettivät jo valmiiksi kysymykset asiantuntijoille, jotta saavat varmasti kaipaamansa tiedon.

Viime syksynä yritys lähti mukaan D.O. Saimaa -alkuperämerkin käyttäjäksi ja odotukset ovat korkealla. Rantalaiset odottavat saavansa uusia reseptejä jaettavaksi kuluttajille ja ravintola-asiakkaille, uudenlaisia työkaluja markkinointiin sekä korkealaatuisia kuvia tukemaan markkinointia.

Hauhalan Hanhifarmi, On tarkkaa puuhaa säätää savutettuun hanhifileeseen haluttu suolapitoisuus ja kypsyysaste ennen kuin resepti julkaistaan kuluttajille.
On tarkkaa puuhaa säätää savutettuun hanhifileeseen haluttu suolapitoisuus ja kypsyysaste ennen kuin resepti julkaistaan kuluttajille.

Tilan kummikeittiömestari Marjatta Pohjola neuvoi jo vuosia sitten kädestä pitäen, miten ravintoloissa tehdään pateeta. Myös D.O. Saimaan nimikkokeittiömestari Ilkka Arvola on tuttu yhteistyökumppani.

”Olisi hienoa, jos Ilkka voisi joskus vaikka tehdä eri tilojen aineksista annoksia, ammattikuvaaja kuvaisi ja saisimme kuvia käyttöömme. Vaikka tiedämme valmistuksen perusniksit, olisi kiva kuulla, minkälaiset lisäkkeet tai kastikkeet ovat trendikkäitä. Ruoka- ja annoskuvia tarvitaan paljon markkinointiin, mutta laadukkaiden ruokakuvien teettäminen on kallista.”

Yksi viime vuoden huippuhetkistä Rantalaisille oli Kokit ja Farmarit -tapahtuma Finlandia-talossa. Keittiömestari Timo Lepistö pyysi hanhitilan tuotteita valmistaakseen niistä alkuruokaa tapahtuman illallisvieraille.

”Sitten hän kertoi raaka-aineesta ja valmistamastaan ruoasta. Olimme esiintymislavalla yhdessä ja pääsin kertomaan raaka-aineesta ja tilastamme ja hän kertoi ruokalajin valmistamisesta. Onneksi Hauhala esiteltiin ensimmäisenä, ettei tarvinnut jännittää koko iltaa”, Virpi tuumii.

Itse hän on ideoinut ajatusta Herkuttelevista lähiruokatuottajista eli tuottajat opettelisivat tekemään yhdessä ruokaa toistensa raaka-aineista ja oppisivat siinä samalla ravintolaslangia.

Paikallisista verkostoistakin riittää uutta ammennettavaa. Vuosi sitten Virpi tapasi Mikkelissä järjestetyssä tilaisuudessa Opa Muurikka Oy:n ihmisiä ja kuuli, että yritykseltä on tulossa savustuslaite, jonka lämpötilaa voi säätää.

”Meillä oli jo olemassa kotisivuilla savustusohje, jonka teki Finlandia-talon Mika Heiskanen. Savustus on nyt trendikästä. Innostuin, että uusi laite ratkaisee lihan savustukseen liittyneen ongelman. Testailemme nyt savustuslaitetta Antin kanssa innolla. Ennen kuin julkaisemme reseptejä, kokeilemme ja säädämme niitä yleensäkin kyllästymiseen asti.”

Hanhifarmi, Virpi ja Antti Rantalainen testailevat parhaillaan hanhifileen savustusta Opa Muurikka Oy:n uudella savustuslaitteella.
Virpi ja Antti Rantalainen testailevat parhaillaan hanhifileen savustusta Opa Muurikka Oy:n uudella savustuslaitteella.

Rantalaiset ovat innostuneet Saimaan alueen ruokamatkailun kehittämisestä. Jo nyt hanhi on raaka-aineena monissa alueen ravintoloissa ja kuluttajille myydään tuotteita myös paikallisissa kaupoissa ja kahviloissa.

Sosiaalisen median kanavissa hanhitila on näkynyt puolisentoista vuotta. Esimerkiksi Facebookin kautta kerrotaan mistä ihmiset voivat tuotteita löytää.

”Some helpottaa viestimistä kuluttajien suuntaan, vaikka tulokset ovat vaikeasti mitattavia.”

Kannattavuus pidettävä mielessä

Vienti ei Rantalaisia tällä hetkellä suuresti kiinnosta. Pakastettujen tuotteiden vienti on logistisesti hankalaa ja siitä tulee lisähintaa tuotteille. Myöskään pitkät messumatkat eivät saa heitä innostumaan.

”On pakko miettiä, mikä on taloudellisesti järkevää. Messureissuun voi kulua 10 päivää. Jos voin käyttää sen ajan markkinointiin kotimaassa, saan varmasti parempaa tulosta tehtyä, vaikka vain joka kymmenes yhteydenotto tärppäisi.”

Joskus jo aiemmin solmitut yhteydet voivat synnyttää aivan uusia kumppanuuksia. Tällainen iloinen yllätys oli viime vuonna, kun hanhitilan tuotteita pyydettiin myyntiin japanilaisen designin lippulaivan, Mujin, myymälään Helsingin Kamppiin.

”Itse emme kyllä ole vieläkään ehtineet kurkistamaan myymälää.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. MikseiMikkeli palvelee yrittäjiä yritystoiminnan aloittamisesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. 

D.O. Saimaa -hankkeen tavoitteena on edistää Suomen ja Saimaan alueen ruokakulttuuria ja gastronomiaa sekä nostaa Saimaan alue tunnetuksi ja vetovoimaiseksi ruokamatkailualueeksi kotimaassa ja kansainvälisesti. Hankkeessa on mukana kuntia ja toimijoita Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden seuduilta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.

Kari Joutsalainen TE-keskus

Kesäksi töitä ja tekijöitä tarjolla Etelä-Savossa

Nyt on aika hakea kesäksi työntekijöitä ja töitä. Viime vuonna Etelä-Savossa ilmoitettiin TE-palveluissa noin 1800 työpaikkaa ja tänä vuonna työpaikkoja arvioidaan tulevan tarjolle lähes saman verran.

Suurin osa kesätyöpaikoista on avoinna palveluiden toimialoilla kuten kauppa, ravitsemistoiminta (baarit, kahvilat, huoltoasemat, pitopalvelut) ja matkailu. Kiinteistönhoidon ja viherrakentamisen töitä (puisto- ja puutarhatyöt) on myös paljon.

Myös teollisuus tarjoaa Etelä-Savossa kesätyöpaikkoja, joskin teollisuuden osuus on ollut viime vuodet vähenemään päin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman kysyntä on runsasta. Kuntayhtymät ja yksittäiset kunnat ovat koko maakunnassa merkittävä kesätyöpaikkojen tarjoaja, kertoo palvelujohtaja Kari Joutsalainen Etelä-Savon TE-toimistosta.

Työnhakuun monipuoliset verkkopalvelut www.te-palvelut.fi ja Työmarkkinatori

Erilaiset Internet-palvelut ovat kesätyönvälityksen keinoja. Useilla työnantajilla on omat verkkosivut, joiden kautta voi hakeutua töihin. Työnhakijoilla on hyvät valmiudet verkkopalveluiden käyttöön. Erityisesti nuoret ovat kiinnostuneita käyttämään verkkopalveluita.

www.te-palvelut.fi – työnvälityssivuston Avoimet työpaikat – palvelu on hyvä kanava työnantajille ilmoittaa avoimista työpaikoistaan. Avoimet työpaikat – palvelu näyttää samalla kesätyönhakijoille laajan ja monipuolisen valikoiman tarjolla olevista työmahdollisuuksista.

Myös Työmarkkinatori, https://kokeile.tyomarkkinatori.fi/Etusivu, on hyvä väline työnhakuun. Työmarkkinatori on KEHA-keskuksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama uudenlainen työelämäpalvelu, joka rakentuu vaiheittain vuoteen 2021 mennessä. Työmarkkinatori tarjoaa julkisille, yksityisille ja kolmannen sektorin työelämä- ja koulutuspalveluiden tarjoajille sekä eri työnvälitysalustojen työpaikoille yhteisen palvelun.

Työmarkkinatorin uudistettu versio julkaistiin syyskuussa 2019. Työmarkkinatorilla työnhakija voi kirjautua ja julkaista työnhakuprofiilin, jonka perusteella hän saa ehdotuksia työpaikoista, jotka vastaavat hakijan osaamista ja toiveita. Työtä hakeva voi myös selata kaikkia palvelussa olevia työpaikkoja ilman kirjautumista.

Työnantaja voi tehdä työpaikkailmoituksen, tarkastella osaamiseltaan parhaiten ilmoitukseen osuvia työnhakijoita sekä lähettää heille viestejä. Työnantaja voi myös etsiä hakusanoilla osaajaa ilman työpaikkailmoituksen julkaisemista. Myös TE-palveluiden Avoimet työpaikat -palveluun ilmoitetut työpaikat siirtyvät automaattisesti Työmarkkinatorille.

Työelämän ja osaamisen kehittämisen palveluita tarjoavat voivat tutustua yhteistyökumppaniksi liittymisen ehtoihin. Liittyminen tuli mahdolliseksi loppuvuodesta 2019.
Näiden lisäksi kaikille käyttäjille on tarjolla valmiiksi koottua tietoa ja palveluita työelämän eri tilanteisiin. Ammatinvalintaan apua tarjoavat ammattien ja ammattialojen kuvaukset sekä eri alojen ammattilaisten haastattelut.

Rekrytointi- ja koulutusmessuja Pieksämäellä, Savonlinnassa ja Mikkelissä

Työnhaussa on edelleen tärkeää henkilökohtainen kontakti työnantajan ja työnhakijan välillä. Tulevina viikkoina järjestetään useita rekrytointimessuja Etelä-Savossa. Messuilla on tarjolla paljon töitä sekä tietoa koulutusmahdollisuuksista. Etelä-Savon TE-toimisto osallistuu näihin messuihin. Asiantuntijamme ovat paikalla antamassa työnhakuun liittyvää neuvontaa ja te-palvelut.fi verkkopalvelun ohjeistusta. Esillä on myös EURES.

Pieksämäellä järjestetään keskiviikkona 29.1.2020. Rekry IN 2020 työ- ja koulutusmessut Veturitalleilla, Tallikankaankatu 3. Messut kestävät neljä tuntia, klo 12.00–16.00 välisen ajan. Työnhakijoita on aiempina vuosina käynyt keskimäärin 250 ja työnantajia on ollut noin 10 -15.

Savonlinnassa järjestetään Duunipörssi lauantaina 1.2.2020 klo 10 – 14 Lyseon lukion juhlasalissa. Työnhakijoita on aiempina vuosina käynyt keskimäärin 500.

Mikkelissä järjestetään etenkin kesä-ja kausitöihin painottuvat RekryON 2020 messut torstaina 6.2.2020 kello 12-16 Mikkelin kaupunginkirjaston Mikkeli-salissa. Työnhakijoita on aiempina vuosina käynyt keskimäärin n. 2000 ja työnantajia on ollut noin 80.

Tiedote: Etelä-Savon TE-toimisto

Lisätietoja:
palvelujohtaja Kari Joutsalainen, puh 0295 044 054, kokonaisuus
asiantuntija Ragnar Luur, puh 0295 044048, Mikkelin messut

Kaupunginjohtajan joulukuun videoblogi

Kaupunginjohtaja Timo Halonen kertoo joulukuun videoblogissaan valtuuston hyväksymästä talousarviosta sekä päättyneistä YT-neuvotteluista. Samalla kaupunginjohtaja kuitenkin muistuttaa, että vaikka taloudellisesti aika on tiukkaa, tehdään kaupungissa paljon hienoa kehittämistyötä, josta osoituksena ovat kaksi kaupunkiin myönnettyä KunTeko-palkintoa. Lopuksi kaupunginjohtaja toivottaa rauhaisaa joulun aikaa kaikille.

Linkki videoon (klikkaa tästä)

Kuokkalan koulukeskus, rakentajana Rakennusliike Lipsanen Oy

Rakennusala kotiuttaa veroeuroja maakuntaan

MikseiMikkelin tuoreesta haastattelututkimuksesta selviää, että jopa yli puolet eteläsavolaisten rakennustuotealan ja suunnitteluyritysten liikevaihdosta tulee oman talousalueen ulkopuolelta.

Etelä-Savossa toimii myös alan yrityksiä, joiden liikevaihto tulee liki kokonaan maakunnan ulkopuolelta. Haastattelututkimuksen tehneen Aki Hakalan mukaan kymmenen suurinta alan yritystä tekivät viime vuonna yhteensä 160 miljoonan liikevaihdon. Maakunnan osaaminen on kysyttyä kasvukeskuksien ja pääkaupunkiseudun rakennuskohteissa.

Rakennusliike Lipsanen Oy:n rakentama Broman Groupin logistiikkaterminaali
Rakennusliike Lipsasen rakentama Broman Logisticsin terminaali Hyvinkäällä. Kuva: Rakennusliike Lipsanen Oy

Lipsanen kasvaa Keski-Suomessa

Perinteikäs pieksämäkeläinen Rakennusliike U. Lipsanen Oy on erikoistunut julkisten tilojen ja liiketilojen rakentamiseen ja saneeraukseen. Yrityksellä on tälläkin hetkellä kohteita Etelä-Savon lisäksi Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Suomessa.

”Menemme hankkeiden perässä, mutta pyrimme saamaan läheltä mahdollisimman monta kohdetta. On kuitenkin ollut vuosia, kun meillä on ollut todella vähän kohteita rakenteilla Etelä-Savossa”, kymmenen vuotta toimitusjohtajana toiminut Antti Lipsanen kertoo.

Yrityksellä on toimipisteet Pieksämäellä, Jyväskylässä sekä Mikkelissä.

”Keski-Suomessa meillä on paljon kohteita. Siellä talouskasvu on vahvaa, ja siellä rakennetaan paljon teollisuuskohteita ja julkista rakentamista.”

Yrityksellä on tällä hetkellä palkkalistoillaan 90 työntekijää, mikä on suurin määrä sitten 1980-luvun.

”Meillä on hyvä porukka innokkaita ja sitoutuneita tekijöitä.”
Yrityksen liikevaihto on ollut viime vuodet kovassa kasvussa. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli noin 50 miljoonaa, tänä vuonna se laskee reiluun 30 miljoonaan ja nousee taas ensi vuonna noin 50 miljoonaan euroon.

Maakunnan julkisten kohteiden kilpailuttajille Antti Lipsasella on vahva viesti.

”Jos kilpailutukset perustuvat elinkaarimalliin eli rakentamiseen sidotaan rakennuksen ylläpitovastuu 25 vuodeksi, se tiputtaa kilpailutuksesta pois alueelliset rakennusliikkeet.”

Hän muistuttaa, että jokainen paikallisesti toteutettu rakennushanke kertauttaa veroeurot omassa maakunnassa.

”Meidän paikallisissa kohteissamme on aina paljon pieksämäkeläisiä yrityksiä, mikä jättää veroeurot omaan paikkakuntaan ja antaa paikallisille yrityksille referenssejä hakeutua vastaaviin kohteisiin muualla.”

Paikalliset yritykset, joista osa on perheyrityksiä, ovat alueellaan tuttuja, kasvollisia yrityksiä.

”Jos tulee tarvetta, tietää, ketä toimitusjohtajaa voi vetää kravatista, mutta multikansallisesta yrityksestä et löydä ketään.”

Toimitusjohtaja Timo Suutarinen ja tehtaanjohtaja Janne Vilve suunnittelevat jo Tikkalan tehtaan laajennusta.
Toimitusjohtaja Timo Suutarinen ja tehtaanjohtaja Janne Vilve suunnittelevat jo Tikkalan tehtaan laajennusta. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Suutarinen kehittyy – innovaatioilla iso merkitys

Vuonna 1951 Väinö Suutarisen perustama puutavaran kuljetusyritys on lähes 70 vuodessa kehittynyt rakentamisen monialayritykseksi. Nykyään Suutarinen yhtiöiden alla toimii Mäntyharjusta ja Mikkelistä käsin kolme yhtiötä: Maarakennus Suutarinen Oy, Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy sekä SBS Betoni Oy.

Yritysten liikevaihto oli viime vuonna jo yli 51 miljoonaa euroa, josta lähes 70 prosenttia kertyi maakunnan ulkopuolelta.

Yritystä johtaa tällä hetkellä jo toinen ja kolmas sukupolvi, toimitusjohtaja Timo Suutarinen yhdessä poikiensa Juho Suutarisen ja Markus Suutarisen kanssa. Juho Suutarinen vastaa tehdaspäällikkönä Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy:n Suomenniemen tehtaan tuotannosta sekä osin SBS Betoni Oy:n Mikkelin Tikkalan tehtaasta, ja Markus Suutarinen puolestaan vastaa työpäällikkönä Maarakennus Suutarinen Oy:n talonrakennuksen ja maarakennuksen rakennustoiminnoista, joista viimeisin kohde Mikkeliin toteutettu Essoten Perhetalo.

SBS Betoni Oy valmistaa betonielementtejä koko maan tarpeisiin. Viimeaikaisia merkittäviä kohteita ovat olleet muun muassa Tripla-kauppakeskus Helsingissä ja Isonpellontien asuinkortteli Vantaan Pukinmäessä.

Mikkelin Tikkalassa toimiva elementtitehdas on maan suurin betoniseinäelementtejä valmistava tehdas, jossa pystytään valmistamaan kaikkia seinäelementtejä, erityisesti vaativia graafisia julkisivuelementtejä. Tehdastoimintoja kehitetään jatkuvasti mm. omilla automaatio- ja logistiikkaratkaisuilla.

Tehdasta on tarkoitus laajentaa vuosina 2021-23.

Suutarinen yhtiöt etsivät kasvua kehittämällä jatkuvasti uusia innovaatioita. ”Tikkalan elementtitehtaalla meillä on maan ainoa portaalirobotti, joka asettaa muottilaidat paikoilleen. Teemme täällä itse myös raudoitteet ja raudoiteverkot, joiden valmistuksesta määrämittaisena aukkoineen vastaa hitsausrobotti.

Lisäksi Tikkalassa on elementtien säilytyksessä robottijärjestelmä”, toimitusjohtaja Timo Suutarinen kertoo. Tehtaalla toimii myös Timo Suutarisen innovaatio, kolme patenttia saanut betonielementtien siirtojärjestelmä. Sen avulla pystytään siirtämään elementtejä selvästi aiempaa tehokkaammin ja ennen kaikkea turvallisemmin.

Tikkalan tehtaan betonielementtituotannossa voidaan valmistaa erikoisempiakin elementtipintoja, joilla rakennusten julkisivujen värimaailma saadaan monimuotoiseksi ja eläväksi.

Viime kesänä Taidekeskus Salmelaan pystytettiin emeritusprofessori Juhani Pallasmaan suunnittelema Tikkalan tehtaalla graafisena betonina toteutettu ympäristötaideteos, joka toimii ulkoilmakonserttialueen akustisena heijastuspintana.

Suutarinen yhtiössä kehitettiin oma passiivienergiatalomallisto jo vuosia sitten, mutta viime vuodet sen markkinointi on ollut vähäisempää. ”Olimme kymmenen vuotta aikaamme edellä.”

Suutarinen yhtiöiden palkkalistoilla on tällä hetkellä 200 osaajaa. Työpaikkoja yrityksessä on avoinna koko ajan niin työntekijöille kuin työnjohdolle. Yritys on kouluttamassa parhaillaan päättyvässä Rekry-koulutuksessa yhdessä Ely-keskuksen ja työvoimahallinnon kanssa kuorma-autonkuljettajia.

”Tällä seudulla on pulaa myös rakennusmestareista, rakennusinsinööreistä ja diplomi-insinööreistä. Rakennusmestari- ja insinöörikoulutus olisi perusteltua tälle seudulle, koska täällä on LVI-insinöörikoulutustakin. Kokonaisuus palvelisi alueen rakennusliikkeitä ja rakennustuoteteollisuutta ja sitä kautta koko maakuntaa”.

Kiitoksia Timo Suutarinen antaa Mikkelin kaupungille päätöksestä, ettei kaupunki kilpailuta rakennushankkeita elinkaarihankkeina, vaan jatkossakin kilpailutus järjestetään niin, että se antaa mahdollisuuden myös paikallisille yrityksille tarjota kohteita.

”Käytännössähän paikallinen perheyritys voi olla pidempään pystyssä kuin iso muualla toimiva yritys, joka urakkatarjousvaiheessa antaisi kohteelle 25 vuoden takuun.”

Mikko ja Jussi-Pekka Viskari kasvattavat yritystä Etelä-Suomessa ja haluavat laajentaa räätälöityyn palveluasumiseen.
Mikko ja Jussi-Pekka Viskari kasvattavat yritystä Etelä-Suomessa ja haluavat laajentaa räätälöityyn palveluasumiseen. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

FH Invest laajenee Etelä-Suomessa

Mikkeliläinen FH Invest rakennuttaa ja kehittää kiinteistöjä eri puolilla Kaakkois- ja Etelä-Suomea. Suuren osan rakennushankkeista toteuttaa sen sisaryritys FH Rakentajat.
Nyt jo toisessa polvessa toimivan Viskareiden perheyrityksen pääkonttori löytyy Mikkelin ydinkeskustasta. Omat toimipisteet yrityksellä on nykyään myös Porvoossa ja Kouvolassa.

Yritys on rakennuttanut vuosien varrella toimitiloja, kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja eri puolille maata. Jatkossa yritys toteuttaa entistä enemmän kohteita Uudellamaalla. Ensi vuonna rakennetaan muun muassa Porvoossa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Vantaalla.

Viskarien yritysten palveluksessa on tällä hetkellä 45 henkilöä, ja konsernin yhteenlaskettu liikevaihto on 40 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta noin 80-90 prosenttia tulee kotimaakunnan ulkopuolelta.

”Meidät on otettu kotimaakuntamme ulkopuolella avokäsin vastaan. Meidät lämpimästä vastaanottaneet kunnat lisäävät halukkuuttamme kasvattaa ja synnyttää toimintaa kyseisellä alueella. Ulkopaikkakunnat ovatkin tarjonneet yrityksellemme hyvän mahdollisuuden kasvattaa liiketoimintaamme”, toimitusjohtaja Mikko Viskari ja talousjohtaja Jussi-Pekka Viskari tuumivat.

Yritys haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä julkishallinnon ja rahoittajien kanssa niillä paikkakunnilla, joille se suunnittelee kohteita ja joilla se kartuttaa tonttivarantoaan. Uutena aluevaltauksena Viskarit suunnittelevat palveluasuntojen rakentamista.

”Pienemmät kaupungit ja kunnat joutuvat ottamaan nyt isoa roolia, jos halutaan, että niille rakennetaan uudiskohteita. Paikkakuntien välillä voisi tässä olla myös kilpailua ja paikallisesti voitaisiin sitoutua ostamaan vaikka osa osakkeista.”

Kotikaupungissa Mikkelissä on rakenteilla yksi kerrostalo ja rivitalo. Yritys on rakennuttanut kohteita kotimaakunnassa myös pienempiin taajamiin.

”Tykkään tehdä töitä täällä, se on samalla kotiseutupolitiikkaa ja vastuun kantoa. Olemme tehneet oman osuutemme pienemmilläkin paikkakunnilla”, Mikko Viskari sanoo.

Viskarit näkevät Saimaan merkittävänä kilpailuetuna alueen kaupungeille ja kunnille. Jos alue saa Unescon Geopark-statuksen lähivuosina, se vauhdittanee luontomatkailua.

”Nyt näkyy, että kunnat alkavat myös kilpailla toistensa kanssa, mutta jos halutaan Saimaata ylös, se vaatii isoja investointeja.”

Tampereelle Mättölä on rakentanut muun muassa Koja Oy:lle puhallintehtaan, joka oli kooltaan 105 000 m3.
Tampereelle Mättölä on rakentanut muun muassa Koja Oy:lle puhallintehtaan, joka oli kooltaan 105 000 m3. Kuva: Rakennusliike Mättölä

Mättölä rakentaa naapurimaakunnissa

Perinteikkään mäntyharjulaisen rakennusliikkeen tarina alkoi jo vuonna 1961 ns. vanhan paloaseman rakentamisesta. Nykyään Veikko Mättölän perustaman yrityksen liikevaihdosta noin puolet tulee kotimaakunnan ulkopuolelta. Tänä ja ensi vuonna liikevaihdon arvioidaan olevan noin 13 miljoonaa euroa.

Pääkonttori sijaitsee Mäntyharjun keskustassa, mutta omat toimistot yrityksellä on myös Espoossa ja Hollolassa. Yritys rakentaa kohteita Etelä-Savon lisäksi pääkaupunkiseudulla, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä.

Tällä hetkellä työn alla on teollisuuskiinteistön laajennus Vantaalla, asuinkerrostaloja nousee Helsinkiin kaksi, Anttolaan rakennetaan liikuntahallia ja Mikkelissä saneerataan Osuuspankin tiloja. Mäntyharjulla valmistuu kohde Woikoski Oy:lle.

Yritys työllistää 40 työntekijää ja käyttää sen lisäksi aliurakoitsijoita.

”Aliurakoitsijat antavat joustoa, kun kohteet vaihtuvat ja sijaitsevat eri puolilla”, toimitusjohtajasta hallituksen puheenjohtajaksi siirtynyt Jukka Mättölä kuvaa.

Onnistuneista kilpailutuksista kotimaakunnassa hän nostaa esille Mikkelin keskussairaalan urakan, jossa pystyi olemaan mukana useita eri rakennusliikkeitä.

”Tämänkokoisilla rakennusliikkeillä voi julkisella puolella olla se ongelma, että tilaajien rakennusliikkeille asettamat edellisten vuosien liikevaihtovaateet nousevat liian korkeiksi, samoin kuin ylipitkät, jopa vuosikymmeniä pitkät, takuuajan vaateet. Kun pienet tippuvat urakkakilpailusta, tarjoajia on vähemmän, mikä nostaa hintatasoa.”

Mättölä etsii koko ajan palkkalistoilleen rakennusalan insinöörejä, rakennusmestareita, kirvesmiehiä ja mittamiehiä.

”Jos kotimaakunnassa olisi riittävän laajaa ja monipuolista koulutusta, se auttaisi. Pulaa koulutetuista ammattilaisista on ollut koko tämän vuosikymmenen ajan.”

Jukka Mättölä on huomannut, ettei rakennusala aina saa sitä painoarvoa, mikä sille kuuluisi yhteiskunnallisessa keskustelussa.

”Rakentamisen ympärillä pyörii paljon taloudellista toimintaa ja sen varaan rakentuu teollisuutta, kuten hissiteollisuutemme. Rakentaminen on aina tulevaisuuden ala, eikä tältä alalta tekeminen lopu.”

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen, Timo Suutarinen

CityLoops -hankkeen esittely

Seitsemän Euroopan kaupunkia edistää yhdessä kiertotaloutta

Mikkeli aloittaa yhdessä kuuden muun Euroopan kaupungin kanssa hankkeen, jonka tavoitteena on edistää rakennus- ja purkujätteen ja orgaanisen jätteen kiertotaloutta. Juuri käynnistettyyn EU:n rahoittamaan CityLoops-hankkeeseen osallistuu 28 kumppania. Mukana ovat Høje-Taastrup ja Roskilde Tanskasta, Apeldoorn Alankomaista, Bodø Norjasta, Porto Portugalista ja Sevilla Espanjasta.

Rakennus- ja purkujäte muodostaa suurimman osan Euroopan jätteistä. 32 prosenttia kaikesta ETA-alueella vuonna 2012 syntyneestä jätteestä oli peräisin rakennus- ja purkutoiminnasta ja 27 prosenttia kaivostoiminnasta ja louhinnasta.  Rakennusala on taloudellisesti tärkeä, sillä sen osuus arvonlisäyksestä on keskimäärin 5–13 prosenttia.

EU:n rahoittamassa CityLoops-hankkeessa seitsemän kaupunkia kehittävät yhdessä lähestymistapoja kiertotalouden sisällyttämiseksi kaupunkien suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin. Tavoitteena on edistää siirtymistä kohti kiertotaloutta.

Rakennus- ja purkujäte ja orgaaninen jäte muodostavat kaksi merkittävintä kaupunkien materiaalivirtaa, joilla on huomattavia ympäristövaikutuksia Euroopan kaupungeissa.

Hankkeen kolmessa eri vaiheessa kaupungit tekevät kartoituksia, osallistavaa suunnittelua, arviointia ja vertailevat eri lähestymistapoja. Kokeilujen kautta haetaan parhaat toimintamallit. Kolmannessa vaiheessa parhaat käytännöt pyritään skaalaamaan Euroopanlaajuiseen levitykseen.

Lisäksi hankkeessa selvitetään, miten julkisen sektorin hankinnat voivat luoda markkinoita uusille kiertotalouden tuotteille ja ratkaisuille.

Hanke näkyy tulevina vuosina Mikkelissä kuntalaisille ja päättäjille mm. erilaisina valistuskampanjoina ja ohjeina. Kaupungit allekirjoittivat myös yhteisen kiertotalousjulistuksen.

CityLoops allekirjoitustilaisuus
CityLoops-kaupunkien ja Vallès Occidentalin (Espanja) – yksi hankkeen ”seuraajista” yhdessä Murcian (Espanja) kanssa – poliittiset edustajat kokoontuivat lokakuun lopulla allekirjoittamaan kiertotaloutta edistävien kaupunkien julistuksen. Mikkelin osalta julistuksen allekirjoitti kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Julistuksen allekirjoittamisen myötä kaupungit sitoutuvat parantamaan kiertotaloutta poliittisin ja sääntelyllisin keinoin, käynnistämään innovatiivisia pilotti- ja demonstraatiotoimia lupaavimpien ratkaisujen löytämiseksi, jakamaan tietoa muiden kanssa ja rakentamaan kiertotaloutta edistävien kaupunkien laajemman yhteenliittymän keskeisten sidosryhmien ja aloitteiden kanssa Euroopassa.

CityLoops on EU:n Horisontti 2020 -ohjelman täysin rahoittama hanke. Hankkeen kokonaisbudjetti on 10 miljoonaa euroa, josta Mikkelin osuus on 1,3 miljoonaa euroa.

Kiinnostuitko? Lue tiedotteen englanninkielinen ammattilaisversio:
https://mikseimikkeli.fi/seven-european-cities-pilot-solutions-to-be-more-circular/?lang=en 

Lisätiedot:

Kimmo Haapea, kehityspäällikkö 
Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy
kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

Anitta Sihvonen, rahoitusjohtaja
Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy
anitta.sihvonen@mikseimikkeli.fi

Meritxell Díaz, mediayhteyshenkilö 
ICLEI – paikallisviranomaisten kestävän kehityksen järjestö (englanniksi)
meritxell.diaz@iclei.org

Valikko