fbpx
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus logo

Visit Saimaa haastaa yritykset ja kunnat mukaan kestävän kehityksen sitoumukseen

Nyt vietetään kestävän kehityksen eurooppalaista teemaviikkoa. Matkailuorganisaatio Visit Saimaa teki kesällä Sitoumus 2050 -yhteiskuntasopimuksen ja määritteli omat toimenpiteensä kestävän kehityksen tukemiseksi. Nyt Visit Saimaa haastaa matkailuorganisaatiot, yritykset ja kunnat mukaan sitoutumaan kestävään kehitykseen.

Visit Saimaa on sitoutunut vahvistamaan Saimaan alueen vastuullista matkailua, viestimään alueen arvoista ja lisäämään yritysten tietoisuutta vastuullisuuden eri osa-alueista. Yrityksiä kannustetaan vastuullisempaan toimintaan ja niihin jalkautetaan kestävän kehityksen periaatteita. Vastuullista matkailua tehdään näkyväksi mm. viestimällä yritysten vastuullisteoista sekä kouluttamalla vastuullisuuskysymyksissä. Myös matkailijoita ohjataan vastuullisiin valintoihin muun muassa Visit Saimaan luomilla vastuullisen matkailijan ohjeilla sekä osoitteeseen https://www.visitsaimaa.fi/fi/vastuullisuus/ kootun tiedon avulla.

Sitoumus 2050 on yhteiskuntasopimus, jonka visiona on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi.  Toimenpidesitoumukset luovat kestävää kehitystä edistäviä käytäntöjä. Sitoumukset annetaan sitoumus2050.fi -palvelussa, jota hallinnoi Suomen kestävän kehityksen toimikunta.

– Sitoumus 2050 on meille tärkeä työväline vastuullisen matkailun edistämiseksi. Työnkuvaani kuuluu muun muassa jalkautuminen yrityksiin analysoimaan ja kehittämään niiden vastuullisuutta. Panostamme asiaan myös haastamalla kaikki matkailuorganisaatiot, yritykset ja kunnat liittymään sitoumukseen ja edistämään aktiivisesti omilla toimillaan kestävää kehitystä. Lisäksi haastamme yksityishenkilöt mukaan tekemällä sitoumuksen kestävistä elämäntavoista, sanoo Visit Saimaan vastuullisuuslähettiläs Sanna Eerikäinen.

Kestävän matkailun ohjelma ja saavutettavuus osa vastuullisuustyötä

Visit Saimaa osallistuu matkailualueena Visit Finlandin 1.6.2020 avattuun Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelmaan. Kestävän matkailun ohjelma tarjoaa matkailuyrityksille ja -alueille kehityspolun, jota seuraamalla saavuttaa Sustainable Travel Finland -merkin. Myös ensimmäiset Visit Saimaan hankeyritykset ovat aloittaneet STF-kehityspolulla.

Visit Saimaan vastuullisuustyöhön kuuluu saavutettavan matkailun edistäminen. – Haluamme, että Saimaa on tasa-arvoinen ja kaikille saavutettava matkakohde. Tähän panostimme viime kesänä esimerkiksi vaikuttajayhteistyöllä Palmuaseman Sanna Kalmarin kanssa. Kalmari tutustui alueeseen ja yrityksiimme liikuntaesteisen näkökulmasta ja antoi hyviä vinkkejä saavutettavuuden parantamiseksi. Kun yritysten matkailutuotteet suunnitellaan kaikille avoimeksi, myös erityisryhmät voivat kokea monipuolisia elämyksiä.

Euroopan kestävän kehityksen viikko 20.-26.9.2020

Euroopan kestävän kehityksen viikko on vuosittainen teemaviikko, joka kannustaa kestävän kehityksen tekoihin, tapahtumiin ja projekteihin. Teemaviikko on myös erinomainen tilaisuus tehdä oma kestävän kehityksen toimenpidesopimus, viestiä jo tehdystä sitoumuksesta sekä haastaa muita tahoja mukaan.

Lisätiedot

Sanna Eerikäinen, Vastuullisuuslähettiläs, Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland -hanke
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. +358 50 4710 663
sanna.eerikainen@mikseimikkeli.fi
www.visitsaimaa.fi

Visit Saimaan toimenpidesitoumus:
https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/484948

https://sitoumus2050.fi/

Suomen LVI-kotelo Oy:n Niko Halonen (oikealla) ja Juha Lievonen (vasemmalla)

LVI-yritys tuo markkinoille uuden innovaation

Kun koronakevät hiljensi kysyntää, Mikkelistä käsin toimivassa Suomen LVI-Kotelo Oy:ssä syvennyttiin kuuntelemaan asiakkaiden toiveita ja kehitettiin uuden sukupolven palosuojakotelo.

Palosuojakoteloon tavallinen kuluttaja törmää yleensä pien- ja kerrostalojen putki- ja linjasaneerauksissa, kun talotekniikka eli talon sähkö-, vesi- ja viemäröintijärjestelmiin liittyvät putket ja kaapelit piilotetaan näkyvistä palosuojakoteloon, joka nimensä mukaisesti suojaa putkistoja tulipalon sattuessa. Esimerkiksi kaapeleiden ja putkien on säilyttävä palotilanteessa vähintään 30 minuuttia ilman palokuormaa.

Suomen LVI-Kotelo Oy:n asiakaskuntaan kuuluvat rakennus-, putki- ja sähköliikkeet asennusliikkeineen. Yrityksen tuotteita käytetään niin julkisissa tiloissa, kerrostaloissa kuin rivi- ja omakotitaloissa. Palosuojakoteloita asennetaan rappukäytäviin sekä asuin- ja ulkotiloihin.

”Meillä oli tuotevalikoimassa yhdistelmäkotelo putkille ja kaapeleille, mutta asiakaspalautteen perusteella lähdimme kehittämään siitä entistä nopeampaa, helpompaa ja yksinkertaisempaa asentaa. Kohteisiin tulee yleensä paljon suojakotelointia, joten jokainen säästyvä minuutti tuo lisää kustannustehokkuutta asiakkaillemme”, Niko Halonen LVI-Kotelo Oy:stä muistuttaa.

Tuotekehitystä asiakkaita kuunnellen

Jo nyt asiakkailta on tullut positiivista palautetta, että uuden kotelon asennus on entistä nopeampaa ja ulkonäkö miellyttävä. Uusi yhdistelmäkotelo valmistetaan teräslevyistä ja sen palosuojaeristeet ovat markkinoiden ohuimpia, minkä ansiosta kotelon kokonaismitat jäävät hillityiksi.

”Kun edeltävässä tuotteessa oli kaksi kansiosaa, tässä uudessa on vain yksi, joten kotelosta jää näkyville yhtenäinen valkea pinta. Tuote on suunniteltu modulaariseksi, joten sitä on helppo muokata. Kun tuotteemme ovat modulaarisia, meillä ei tarvitse olla hyllyssä satoja tuotteita, vaan vain muutama”, talotekniikkaan liittyvää tuotekehitystä jo 15 vuotta tehnyt Juha Lievonen sanoo. Palosuojakoteloita hän on suunnitellut lähes vuosikymmenen ajan.

Yhtiön uuden palosuojakotelon on testannut Eurofins Expert Services Oy (ent. VTT Expert Services Oy), ja tuote julkistetaan syksyn aikana.

Alihankkijaverkosto tuo ketteryyttä

Kotelot valmistaa pääasiassa alihankkijaverkosto eri puolilla Suomea. Mukana on mikkeliläisiä metalli- ja LVI-alan yrityksiä. Suomen LVI-Kotelo Oy:llä on lisäksi omaa valmistusta ja kokoonpanotuotantoa Mikkelissä.

”Kun teetättää tuotteet alihankkijoilla, pitää ajatella eri tavalla. Olemme saaneet näin asiakkaille luotettavan ja nopean toimitusketjun. Osa tuotteista on sellaisia, että ne pystytään toimittamaan asiakkaalle jo seuraavaksi päiväksi”, Halonen kuvaa.

Ulkotiloihin tulevat kotelot pulverimaalataan asiakkaan toivomalla värisävyllä, jotta se sulautuvat rakennuksen ulkoverhoiluun.

”Ulkokotelot pulverimaalataan, mikä suojaa hyvin korroosiota vastaan vuosikymmeniä”, Lievonen vakuuttaa.

Mikkelistä löytyy tuotekehitysapu

Tuotekehityksessä yritys on hyödyntänyt myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin tutkimus- ja tuotekehityspalveluja. Yhteistyönä on valmistettu esimerkiksi tuotteiden prototyyppejä ja piensarjoja sekä tehty pintakäsittelyä.

”Heidän tuotekehitysasiantuntijansa tekevät ammattitaitoisesti ja nopeasti hyvää laatua”, Lievonen toteaa.

Yksi yrityksen tuotekehityksen tuloksista on katon rajaan asennettava tarkastusluukku, joka voidaan asentaa osaksi MDF-huoneistokoteloa. Myös luukkuja voidaan asentaa putkiremonttien yhteydessä helposti.

Yritys perustettiin loppuvuonna 2016, ja jo seuraavana vuonna se aloitti tuotteidensa myynnin. Vuodesta 2018 on keskitytty palosuojakoteloiden tuotekehitykseen, myyntiin ja markkinointiin.  Referenssikohteita on eri puolilla maata Etelä-Suomesta Sodankylään.

”Tänä vuonna satsaamme myyntiin. Liikevaihtomme tuplaantui viime vuonna ja ensi vuonna yllämme varmaan puoleen miljoonaan”, Halonen arvioi.

Uuden palosuojakotelan lanseerauksen yhteydessä myös yrityksen graafinen ilme ja verkkosivusto uudistuu.  Suomen LVI-Kotelo Oy on mukana MikseiMikkelin Sata-hankkeessa, joka vauhdittaa alueen yritysten tuotekehitystä ja näkyvyyttä.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuvassa: Juha Lievonen vasemmalla ja Niko Halonen oikealla

Kuvassa Mikkelin matkailuneuvonta Maaherrankadulla

Kotimaisten matkailijoiden määrä nousi Etelä-Savossa – kehitys Järvi-Suomen huippua

Etelä-Savo onnistui kasvattamaan kotimaisten matkailijoiden määrää matkailualan haastavasta tilanteesta huolimatta. Kotimaisten matkailijoiden määrä kasvoi alueella kesä-heinäkuussa 4,8 % edellisvuoteen verrattuna. Saavutuksen taustalla vaikuttivat aktiiviset panostukset kotimaan markkinointiin.

Kotimaisten matkailijoiden määrä kasvoi Savonlinnan seudulla kesä-heinäkuussa 14,1 % ja Mikkelin seudulla 7,5 %. Etelä-Savon alueella päästiin yhteensä 4,8 % kasvuun. Saavutus on erinomainen, sillä koko Järvi-Suomessa kotimaisten matkailijoiden määrä laski samalla aikavälillä 10 % ja valtakunnallisesti 16 %.

Kotimaan matkailijamäärien kasvu korvasi Etelä-Savossa osaltaan ulkomaalaisten matkailijoiden määrän romahdusta koko maassa rajojen sulkemisen vuoksi. Koronatilanne lisäsi suomalaisten kiinnostusta mökkilomia kohtaan ja mökkeilysesonki käynnistyi tänä vuonna monta viikkoa tavallista aikaisemmin. Kotimaisten matkailijoiden määrän kasvusta huolimatta majoitustulot laskivat myös Etelä-Savossa. Laskua selittivät mm. alentuneet keskimääräiset huonehinnat sekä majoituskohteiden sulkeminen. Merkittävää oli myös Savonlinnan Oopperajuhlien peruuntuminen.

Etelä-Savon ja Järvi-Suomen matkailun kehittyminen on koko Suomen kannalta merkittävää, sillä Järvi-Suomi on kotimaisen matkailun kärkialue. Esimerkiksi vuoden 2019 aikana Järvi-Suomessa kirjattiin yhteensä noin 6,3 miljoonaa kotimaisten matkailijoiden majoitusvuorokautta, kun Lapissa vastaava luku oli noin 1,5 miljoonaa. Ulkomaisilta matkailijoilta majoitusvuorokausia kertyi Järvi-Suomessa vuonna 2019 yhteensä noin 1,1 miljoonaa.

Markkinointipanostukset kantoivat hedelmää

Kotimaisten matkailijoiden määrän kasvua on tukenut aktiivinen markkinointi ja kampanjointi kevään ja kesän aikana. Visit Saimaa käynnisti heti koronatilanteen alkuvaiheessa Support Local -kampanjan, jossa alueen matkailuyrityksiä tuettiin muun muassa lahjakortti- ja take away -myynnin avulla. Toukokuussa avattiin Saimaan Luontoliven kautta kameranäkymä Saimaan metsä- ja rantamaisemiin. Kesäkuussa Saimaan kesää markkinoitiin Helsingin Sanomien kuukausiliitteen välissä julkaistussa Pure Saimaa -liitteessä, joka tavoitti jopa 873 000 lukijaa. Visit Saimaa on Etelä-Karjalan kanssa mukana Suoma ry:n organisoimassa 100 syytä matkailla Suomessa -kampanjassa, joka jatkuu lokakuulle.

Markkinointipanostukset huipentuivat elokuussa ohjelmayhteistyöhön Radio Aallon aamussa Jenni Alexandrovan ja Sami Kurosen kanssa. Kampanja käynnistyi Helsingin Sanomien etusivun mainoksella, joka tavoitti yli 900 000 lukijaa, ja Saimaa näkyi ja kuului kahden viikon ajan Radio Aallon sekä Radio Suomipopin taajuuksilla. Kampanjakilpailussa kysyttiin syitä tulla Saimaalle, ja vastauksissa toistuivat Saimaan luonnon kauneus ja rauhoittava vaikutus sekä upeat ruokakohteet. Tätä vetovoimaa ja ainutlaatuisia kohteita Jenni Alexandrova pääsi myös aidosti kokemaan viikonloppulomalla Saimaalla. Kesän aikana tehtiin lisäksi vaikuttajayhteistyötä 11 kotimaisen vaikuttajan kanssa.

”Olemme panostaneet poikkeustilanteessa voimakkaasti Saimaan alueen markkinointiin kotimaassa ja se näyttää tuoneen tulosta”, iloitsee projektipäällikkö Minna Gurney Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä. ”Vaikutukset ovat näkyneet muun muassa kasvavana yleisönä Visit Saimaan omissa kanavissa: kävijämäärät verkkosivuillamme kasvoivat 46 % viime kesään verrattuna ja seuraajamäärät sosiaalisessa mediassa noin 52 % vuoden alusta. Seuraamme koko ajan aktiivisesti koronaviruksen kansainvälistä tilannetta ja matkustusrajoitteita, ja suunnittelemme alueen yritysten ja markkinoinnin kannalta tarvittavia ponnistuksia, myös yhdessä Järvi-Suomen matkailutoimijoiden ja Visit Finlandin kanssa. Syksylle on suunnitteilla muun muassa virtuaalisia toimenpiteitä, syyslomakampanja kotimaassa sekä talven Pure Saimaa -liite.”

”Olemme iloisia siitä, että suomalaiset lähtivät sankoin joukoin liikkeelle ja suosivat kotimaan matkailua. Matkailijat käyttivät paljon palveluja ja halusivat omalta osaltaan auttaa yrityksiä tämän kriisin yli. Myös yritysten nopea reagointi, uudet palvelut ja innovaatiot mahdollistavat hienon lopputuloksen. Toivomme, että kiinnostus kotimaan matkailua ja Saimaan aluetta sekä yritystemme uusia elämyspalveluja ja syyslomatarjouksia kohtaan jatkuu myös syksyllä ja talvella”, sanoo Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Lisätiedot

Minna Gurney, projektipäällikkö, Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland -hanke, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 044 359 8655, minna.gurney@mikseimikkeli.fi, www.visitsaimaa.fi

http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/sq/76da433d-dcfc-452a-885e-09849bf99f2e

Visit Saimaa 2 – Lakeland Finland 2019-2021 -hankkeen tavoitteena on vahvistaa Saimaan brändiä, vetovoimaa ja asemaa merkittävänä matkailualueena Lapin ja Helsingin rinnalla erityisesti valituilla kansainvälisillä kohdemarkkinoilla, kotimaan matkailua unohtamatta. Hanke kattaa Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden seudun. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä goSaimaan, Lakelandin muiden alueiden, Visit Finlandin ja muiden kotimaan ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Hankkeen päätoteuttaja on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Yritysten kustannustuki, kuvituskuva

Enää kaksi viikkoa hakuaikaa – yksinyrittäjätuen haku päättyy 30.9.2020

Yksinyrittäjätuen hakuaika päättyy 30.9.2020. Työ- ja elinkeinoministeriöltä ei päätöksiä tuen jatkosta.

Kuntien myöntämän yksinyrittäjätuen hakuaika päättyy keskiviikkona 30.9.2020. Myös Mikkelin kaupungin hakulomake sulkeutuu keskiviikko-torstaiyön aikana.

-Mikäli alueellamme on vielä yrittäjiä, jotka eivät ole hakeneet yksinyrittäjätukea, mutta arvioivat olevansa tukeen oikeutettuja, kannustamme hakemaan tukea nyt, Jukka Kumpusalo Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä toteaa.

Yksinyrittäjätukea haetaan sähköisellä hakulomakkeella ja hakuohjeet löytyvät Mikkelin kehitysyhtiö Miksein verkkosivuilta osoitteessa: https://mikseimikkeli.fi/yksinyrittajatuki/

Tukea voidaan myöntää 16.3. – 31.8.2020 välisenä aikana syntyneisiin kustannuksiin.

Torstaihin 17.9. mennessä Mikkelissä on myönnetty tukea 856 000 euroa yhteensä 428 yksinyrittäjälle. Hylätyn päätöksen on saanut 66 hakijaa. Tyypillisimmät hylkäyksen syyt ovat, ettei hakijayrityksen kotikunta ole Mikkeli tai 30% liikevaihdon alenemavaatimus ei täyty. Hakemukset arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön antamien valtakunnallisten ohjeiden perusteella.

Mikkelin kaupungin myöntövaltuus tuelle on 2 118 855 euroa, joten yli puolet tuesta jää käyttämättä ja tulee palauttaa työ- ja elinkeinoministeriölle. Tilanne on sama lähes kaikissa Suomen kunnissa.

-Ennakoitua pienempään kysyntään on monta tekijää. Palautteen perusteella näitä ovat mm. TEM:n myöntämiskriteerit, joissa yksinyrittäjätuen hakuvaatimukset asetettiin korkeiksi. Yksinyrittäjätuessa oli pitkään kaikkein kovimmat hakukriteerit. Toisaalta yksinyrittäjätuki oli euromääräisesti tukimuodoista pienin, Kumpusalo jatkaa.

-Toinen syy ovat tukien päällekkäisyydet. Yleisen kustannustuen avaamisen jälkeen yksinyrittäjät ovat olleet oikeutettuja hakemaan myös yleistä kustannustukea. Tuet sovitetaan yhteen siten, että aiemmin myönnetty yksinyrittäjätuki vähentää kustannustuen määrää. Menettely ohjasi yritykset hakemaan ensisijaisesti kustannustukea.

Yleisen kustannustuen hakuaika kuitenkin päättyi jo 31.8.2020. Aiemmin kesällä päättyivät myös Business Finlandin ja ELY-keskusten korona-avustukset.

Yksinyrittäjätuki on viimeisiä käytössä olevia tuki-instrumentteja. Ja nyt sitä on enää kaksi viikkoa aikaa hakea.

Tukien myöntömäärät Mikkelissä 15.9.2020:

ELY-koronarahoitusBusiness Finland rahoitusYleinen kustannustukiYksinyrittäjätuki
4 390 030€7 186 555€842 059€856 000€
Eräiden tukien myöntämismäärät, Mikkelin tilanne 15.9.2020


Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa järjestänyt yksinyrittäjätuen käsittelyn. Muiden tukien osalta yhtiö on avustanut alueen yrityksiä tarvittavien hakemusten täyttämisessä. Yhtiön avustamien hakemusten osalta myönteisiä ELY-, BF- ja kustannustukipäätöksiä on saatu tähän mennessä 5,25 miljoonan euron arvosta.

Taulukosta puuttuvat vielä maa- ja metsätalousministeriön alaiset maaseudun tuet sekä ravintolatuki.

Saitko koronarahoitusta? Rahoitukselle on mahdollista saada myös jatkoaikaa.

Lähes kolmannes Etelä-Savon maakunnan yrityksistä on saanut jonkinlaista koronatukea. Useissa koronarahoituksissa hankeaika on lyhyt. Monet eivät tiedä, että hankkeelle on mahdollista saada myös jatkoaikaa.

Mikkelin kehitysyhtiö Mikseissä ei kannusteta hakemaan jatkoaikaa varmuuden vuoksi, mutta mikäli kehitystyötä ei yrityksessä saada vietyä maaliin alun perin suunnitellussa ajassa, saattaa jatkoajan hakeminen olla suositeltava vaihtoehto.

-Jatkoaikoja on meillä haettu jo kohtuullinen määrä, yritysrahoituksen parissa työskentelevä Marjo Niittuaho-Nastolin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä kertoo.

Jatkoajan hakeminen on mahdollista sekä Business Finlandin että ELY-keskusten myöntämiin rahoituksiin.

Jatkoajat ELY-keskuksen myöntämissä koronarahoituksissa

-Jos hanketta ei pystytä toteuttamaan päätöksessä mainittuna aikana, niin hankkeen toteutukselle on mahdollista hakea kohtuullista jatkoaikaa, yritysasiantuntija Jarkko Rautio ELY-keskuksesta kertoo. Jatkoajan pituutta arvioidaan tapauskohtaisesti.

Olennaista on, että hakija itse perustelee jatkoajan tarpeen ja syyt, miksi hanketta ei ole pystytty toteuttamaan päätöksessä mainittuna aikana.

Jatkoaikaa haetaan sähköisesti saman Aluehallinnon asiointipalvelun kautta, jossa alkuperäinen hakemuskin tehtiin. Palvelussa valitaan alkuperäinen päätös, laaditaan muutoshakemus ja lähetetään sähköisesti ELY:lle.

Jatkoajat Business Finlandin myöntämissä koronarahoituksissa

Myös Business Finland myöntää jatkoaikaa. Suuresta hakemusten määrästä johtuen käytössä on kaksiportainen järjestelmä.

Jos projekti jatkuu enintään 4 kuukaudella alkuperäistä suunnitelmaa pidempään tai päättyy aiemmin kuin suunniteltu, liiketoiminnan kehitysrahoitusta häiriötilanteissa saaneiden ei tarvitse tehdä muutoshakemusta. Muutoshakemusta ei myöskään tarvita kustannuslajien väliseen muutokseen, jos muutos on suuruudeltaan enintään 20% kustannusarviosta.

Sen sijaan pidemmistä aikataulumuutoksista tai merkittävistä kustannuslajien välisistä muutoksista on tehtävä muutoshakemus sähköisessä asiointipalvelussa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n koronalinja palvelee Mikkelin seudun yrityksiä arkisin klo 8-16 numerossa 010 340 3080.
Autamme myös jatkoaikahakemusten tekemisessä.

Mielipide: Mikkelin kehittämiseen tarvitaan useita osaavia toimijoita

Mikkelin kaupunki on käynnistänyt elinvoimatyön uudistamisen ja elinvoimaisempaa tulevaisuutta luomaan on kutsuttu kaikki kynnelle kykenevät.

Tarkastelun kohteena ovat etenkin kaupunkikonsernin toimijat, mutta myös muut keskeiset kehittämistoiminnan harjoittajat.

Miten ja millaisella työnjaolla saisimme vielä tehokkaammin tuloksia, koska Mikkeli tarvitsee kipeästi uusia työpaikkoja ja verotuloja?

Keskusteluun on nostettu Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:n välinen työnjako sekä esitys hanketoiminnan siirtämisestä kaupungin omalta kehitysyhtiöltä Miksei Mikkeliltä Xamkille.

Tämänsuuntaiseen kehitykseen otti kantaa myös Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko mielipidekirjoituksessaan (L-S 7.9.).

Mielestäni Miksei Mikkelin kehittämishankkeiden siirto Xamkille ei ole Mikkelin kaupungin edun mukaista.

Miksei Mikkelin kehittämishankkeilla tähdätään yrityksissä käynnistyvään kehitystyöhön, investointeihin ja yrityskauppoihin.

Hankkeiden avulla markkinoidaan Mikkelin kaupunkia ja seutua yrityksille ja matkailijoille.

Kaupungin enemmistöomisteisena yhtiönä Miksei Mikkeli toteuttaa hankkeillaan suoraan kaupungin strategiaa ja elinvoimaohjelmaa.

Mikkelin kaupunkistrategiaan kuuluvat vahvat kehittämisalustat luovat perustaa uudelle yritystoiminnalle ja näitä toteutetaan merkittävästi kehittämishankkeiden kautta.

Ammattikorkeakoulun ja kehitysyhtiön tehtävät ovat erilaiset, mutta molemmilla on tietysti tärkeä rooli Mikkelin kaupungin elinvoimatyössä.

Kumpaakin tarvitaan, jotta alueemme elinkeinoelämä saa mahdollisimman suuren hyödyn kehittämisvaroista.

Xamkin ja muiden oppilaitosten tutkimus, kehittämis- ja koulutustoiminta on erittäin tärkeää Mikkelin kehittämistyössä.

Tämän vuoksi on rakennettava mahdollisimman saumattomasti toimiva kokonaisuus, jossa syvennetään yhteistyötä Mikkelin kaupungin ja kaikkien oppilaitosten kesken.

Tällä tavoin mahdollistamme mahdollisimman hyvin osaavan työvoiman saamisen alueellemme, luoden uusia työpaikkoja ja tätä kautta synnyttäen kaivattuja lisätuloja Mikkelin kaupungin kassaan.

Mikkelin kehittämistyöhön tarvitaan useita osaavia toimijoita, joiden yhteistyötä tulee syventää ja toimijoiden välistä työnjakoa kirkastaa.

Toimivaa kehittämistyötä ei tarvitse purkaa tai korjata vain muutoksen vuoksi, koska kehittämistyön tavoitteena tulee olla alueemme yritysten ja toimijoiden kehittyminen Mikkelin parhaaksi.

Toni Maczulskij
yrittäjä
hallituksen puheenjohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

ELY: Lähes kolmannekselle Etelä-Savon yrityksistä myönnetty koronatukea

Etelä-Savon yrityksille on myönnetty koronapandemian aiheuttamista vaikeuksista selviytymiseen yhteensä noin 34,5 miljoonaa euroa avustuksia. Jopa kolmannes maakunnan kaikista yrityksistä ja yrittäjistä on saanut tukea.

Etelä-Savon ELY-keskus näkee rahamäärän sinällään merkittävänä, mutta summa ei varmasti riitä kompensoimaan yritysten kärsimiä liikevaihdon menetyksiä ja tappioita. Samoin pandemian kokonaisvaltaiset vaikutukset lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä elinkeinoelämälle ja työpaikkoihin ovat hämärän peitossa ja monelta osin valitettavasti vasta tulossa.

Yhteenveto eri tukien myöntämismääristä

ELY-keskukselle tuli kaikkiaan 1018 hakemusta 7.4.–8.6. Etelä-Savossa. Käytännössä kaikki hakemukset on käsitelty. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 764 kpl, kielteisiä 229 ja hakijat peruivat 24 hakemusta.

Business Finland on myöntänyt Etelä-Savoon 381 hankkeeseen yhteensä 19,2 miljoonaa € korona-ajan poikkeusrahoitusta.

Maa- ja metsätalousministeriön maaseutuyritysten koronatukiin on tullut ELY-keskukseen yhteensä 76 hakemusta, joista 66:lle on tehty myönteinen päätös, yhteensä 0,6 miljoonaa euroa.  Hakemuksia on hylätty 9. Tukea voi hakea vuoden loppuun asti.

Kuntien kautta välitettävää yksinyrittäjille suunnattua tukea on myönnetty noin 1000:lle yritykselle, yhteensä noin 2,0 miljoonaa euroa.

ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) majoitus- ja ravintolasektorin MaRa-tukea on useaa alalajia. Määrällisesti merkittävin on ns. joukkomaksatukseen perustuva tuki, jota ao. toimialojen yritysten ei tarvitse erikseen hakea. Tätä tukimuotoa Etelä-Savossa on saanut lähes 200 yritystä, yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Toimialan yritykset ovat voineet lisäksi hakea hyvitystä toiminnan rajoittamisesta sekä uudelleen työllistämiseen.  Näitä on Etelä-Savossa haettu yhteensä vajaat 50 kappaletta, joista on käsitelty noin puolet. Myönteisiä päätöksiä on hieman vaille 20 ja rahaa näihin on ohjattu noin 60 000 €.

Valtiokonttorin yleistä kustannustukea Etelä-Savossa on myönnetty toistaiseksi 64 yritykselle, yhteensä 1,5 miljoonaa €. Hylättyjä on noin 180 ja käsittelyssä kymmenkunta. Tämän tukimuodon haku sulkeutui elokuun lopussa.

Lisäksi yrittäjä on voinut hakea TE-toimistosta työttömyysturva-avustusta, joka myönnetään siis henkilölle eikä yritykselle. Tätä tukea on saanut kaikkiaan noin 1000 henkilöä Etelä-Savossa.

Lisätietoa:

Klikkaa ja katso ELY-keskuksen tiedote 14.9.2020

Elkan toiminta tutuksi – Kalevankankaalle on arkistoitu Suomen elinkeinoelämän historia

Tiesitkö, että Mikkelin Kalevankankaalla sijaitsee rakennus, jonka uumenissa on lähes kolmekymmentä kilometriä Suomen elinkeino- ja yrityselämän arkistoja? Toimintakertomuksia, luetteloita, valokuvia, pankkitalletuksia, laskuja, lupahakemuksia, pöytäkirjoja. Kyseessä on Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, joka on ollut osa Kalevankangasta jo vuodesta 1981 lähtien. Seuraava vuosi onkin Elkan juhlavuosi.

Arkistonjohtajana yhdentoista vuoden ajan työskennellyt Jarmo Luoma-aho on ollut elkalainen vuodesta 1989. Alun perin keskisuomalaislähtöinen Luoma-aho toteaa, että Mikkeli on Suomen toiseksi tärkein arkistokaupunki heti Helsingin jälkeen. Se on paljon sanottu, mutta se on myös totta volyymien suhteen. Asiantuntemus ja palvelut ovat korkealla tasolla.

– Vaatimattomasti sanottuna Elkan asiakaskuntana on koko Suomen elinkeinoelämä, Luoma-aho sanoo.

Elkan toiminnan tarkoituksena on turvata suomalaisen elinkeinoelämän historiatieto. Materiaali on pääsääntöisesti kenen tahansa tutkijan tai harrastajan käytettävissä. Elkan yhteydessä toimii myös suomalaisen muotoilun arkisto.

Tutkijasali on Elkalla kaikille avoin ja ilmainen, myös kaukolainat joihinkin arkistoihin ja laitoksiin ovat mahdollisia tietyin kriteerein. Vierailijaryhmien käynnit ovat mahdollisia ennakkoon sovitulla aikataululla; Elkan tilat jo itsessään ovat käynnin arvoisia, vaikkei mitään arkistoa sen koommin tutkisikaan. Kopiointi- ja digitointipalvelujen lisäksi verkkopalvelut ja sosiaalinen media ovat viime vuosina saaneet yhä suurempaa jalansijaa Elkan toiminnassa.

Ihmisten kiinnostus historiaa ja vanhoja arkistoja kohtaan ei osoittane koskaan hiipumisen merkkejä. Mikkeliläisiä vieraita kiinnostaa luonnollisesti mikkeliläisyritysten historia. Yritykset ottavatkin yhteyttä Elkaan yhä useammin muustakin syystä kuin vain muutoksen vuoksi, jolloin vanhat arkistot täytyy siirtää asiankuuluvaan laitokseen tulevia sukupolvia varten.

– Etenkin perheyrityksillä on aitoa halua saattaa historiansa talteen, Jarmo Luoma-aho kertoo.

– Suomessa harvemmalla yrityksellä on omat isot arkistonsa, joten meidän asemamme on valtakunnallisesti merkittävä Suomen elinkeinoelämän historian säilyttämisen kannalta. Tarjoamme monipuolisen tuen yrityksille tietojen arkistoinnissa ja toisaalta myös asiantuntemuksen siinä, miten tarpeettomia arkistoja voidaan tuhota. Yleisesti vanhimmat arkistomme alkavat 1850-luvulta ja uusimmat ovat tältä vuodelta.

Elkan arkistossa on muun muassa Suomen vanhin pankkitalletus vuodelta 1823 sekä Sinebrychoffin arkisto, joka sisältää historiallisen luvan rakentaa panimorakennus Helsinkiin.


Arkistonjohtaja Jarmo Luoma-aho

Memory Campus vahvistaa Mikkelin asemaa arkistokaupunkina

Merkittävänä toimijana Elkalla on kumppanuussopimus Mikkelin kaupungin kanssa. 152 000 euron arvoiseen sopimukseen kuuluu olennaisesti Memory Campus -kehittämisalusta. Sopimus tukee Mikkelin elinvoimaisuustavoitteita ja Mikkelissä jo olevaa tiedonhallinnan osaamista, palveluja, verkostoja ja asiakkuuksia. Yhtenä Memory Campus -toimijoista Elka edustaa yritysmaailmaa ja elinkeinoelämää sekä tuottaa ja parantaa sähköisen arkistoinnin palvelukehitystä ja tarjontaa.

Näkyvintä Memory Campus -toimintaa Elkalla on ollut Memoriaali-hanke. Elka yhdisti voimansa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Xamkin kanssa. Hankkeessa kartoitetaan jo olemassa olevia digitaalisen aineiston vastaanottamiseen ja käytettävyyteen kehitettyjä toimintamalleja, järjestelmiä sekä kehitetään niitä Memoriaali-verkkopalveluksi.

– Memoriaali-hanke sisältää paljon synergiaetua, kun eri toimijat hyödyntävät samaa alustaa, Luoma-aho sanoo.

Tiedon siirtäminen ja toisaalta tiedon helppo löydettävyys ovat suuressa arvossa digitaalisessa maailmassa. Silti fyysinen arkistoaineisto tulee olemaan vielä pitkään alan arkipäivää. Olipa aineisto sitten hyllytettävää tai digitaalista, yhteistyön merkitys korostuu toimijoiden välillä. Asialla on myös arkistoalan työllistävä vaikutus.

– Mikkelissä on pitkät perinteet paikallisella yhteistyöllä. Pystymme hyödyntämään toistemme asiantuntemusta ja samalla Mikkelin status arkistokaupunkina kasvaa entisestään, Luoma-aho kertoo.

Korona vaikutti myös Elkan toimintaan

Keväällä Suomessakin yltynyt koronavirustilanne vaikutti Elkaan siinä missä muihinkin toimijoihin. Tutkijavierailut lakkasivat hetkeksi ja tapaamiset sekä palaverit toteutettiin etäyhteyksillä. Elkan henkilöstö teki etätöitä sen verran kuin työtehtävät mahdollistivat. Kaikki tapahtumat keväältä ja kesältä siirtyivät.

Nyt Elka on taas auki, mutta henkilöstö noudattaa tarkkaa suojautumista. Ennen vierailuja on syytä olla yhteydessä etukäteen. Ensi vuoden juhlavuoden mahdolliset tapahtumat ovat vielä suunnitteluasteella, mutta perustekeminen arkistojen uumenissa jatkuu. Toimitilojen kierroksen päätteeksi Jarmo Luoma-aho toteaa, että iltapäivällä olisi taas keskusteluja uusien aineistojen siirtämisestä Elkaan. Joskus aineistoa tulee kuorma-autollinen. Siksi Elkalla on lastauslaiturikin. Tekemistä Kalevankankaalla riittää, oli korona tai ei.

Haluatko tutustua Elkaan paikan päällä? Kerää porukka ja varaa aika puhelinnumerosta 015 321 340 tai e-posti@elka.fi.

Olaf Brewing promootiokuva

Savonlinnalaisolut valittiin maailman parhaaksi

Maailman arvostetuimpiin olutkilpailuihin kuuluvan World Beer Awardsin vuoden 2020 tulokset julkaistiin torstaina 10.9.2020. Savonlinnalaisen Olaf Brewing –panimon Northern Comfort 11% valittiin kilpailussa maailman parhaaksi imperial stoutiksi.

World Beer Awards on vuosittain Lontoossa järjestettävä olutkilpailu, jonka sarjavoittajat saavat maailman paras -tittelin. Raati, joka koostuu esimerkiksi ansioituneista olutsommeliereista sekä olutjournalisteista, valitsi Olaf Brewingin oluen tuhansien oluiden ja satojen panimojen joukosta maailman parhaaksi tyylissään.

Northern Comfort on Olaf Brewingin tuotevalikoimassa uutuus, joka on tulossa kotimaassa Alkon kansalliseen jakeluun loppuvuodesta 2020. Tällä hetkellä olutta on saatavilla panimon omassa puodissa Savonlinnassa sekä valituissa olutravintoloissa.

Olaf Brewingin olutmestari Santeri Vänttinen kertoo, että World Beer Awards – kisassa saatu menestys tuntuu erityisen lämpimältä sillä se on maailman suurimpia ja tunnetuimpia olutkilpailuja, johon ottavat osaa niin pienet kuin suuret panimot ympäri maailman.

– Northern Comfortin menestys tämän vuoden kisassa tuo tietysti esiin osaamistamme ja kertoo panimon ystäville sekä omistajille, että tekemisemme on jatkuvasti kehittynyt ja oluiden laatu ja taso kestävät vertailun minkä tahansa kansainvälisenkin panimon kanssa. Luonnollisesti palkinto hyvin tehdystä työstä raskaan koronakevään jälkeen antaa voimaa jatkaa panimomme kasvutarinaa, Vänttinen jatkaa.

Olaf Brewing on vauhdikkaasti kasvanut savonlinnalainen panimo, joka työllistää tällä hetkellä ympärivuotisesti 5 henkilöä. Tuotantomäärältään ja jakelultaan vuonna 2016 aloittanut panimo on noussut nopeasti Suomen suurimpien pienpanimoiden joukkoon. Vuonna 2020 panimo teki ensimmäisenä suomalaispanimona yhteistyöoluen maailman tunnetuimpiin craft beer – panimoihin lukeutuvan Mikkellerin kanssa.

Olaf Brewing on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoimassa Food from Wilderness -hankkeessa. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lisätietoja: 

www.worldbeerawards.com

Toimitusjohtaja Petteri Vänttinen
brewery@olafbrewing.com
Puh. 050 5638764
www.olafbrewing.com

TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KUUKAUSITTAIN JA TRENDI ETELÄ-SAVO 7/2019

Työllisyyskatsaus elokuu 2020: valoa tunnelin päässä

Lomautusten määrä jatkoi elokuussa laskuaan, myös työttömien määrä laski

Tämä työllisyyskatsaus on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n tuottama katsaus, joka perustuu työvoimaviranomaisten antamaan raportointiin ja ennakkotietoihin.

Mikkelissä oli elokuun lopussa 290 lomautettua ja 2373 kokonaan työtöntä. Työttömyys laski heinäkuun 13 prosentista 10,8 prosenttiin. Sekä lomautettujen että työttömien määrä on laskenut kevään koronahuipusta selvästi.

Kuvaaja 1: Lomautettujen määrän kehitys Mikkelissä. Lähde: ELY-keskus ja TE-palvelut
Kokonaan työttömien määrän kehitys 2019-2020 Mikkelissä
Kuvaaja 2: Kokonaan työttömien määrän kehitys Mikkelissä. Lähde: ELY-keskus ja TE-palvelut

Valtakunnalliset katsaukset tuotetaan noin kuukauden viiveellä, jonka vuoksi koko maan vertailulukuja ei ole elokuulta vielä saatavilla.

Heinäkuun lopussa työttömien määrä koko maassa oli 14,7%, Etelä-Savossa 12,7% ja Mikkelissä 13%. Elokuussa luku oli Mikkelin osalta jo yli 2 prosenttiyksikköä parempi eli 10,8%.

Työllisyydelle tyypillistä on kausivaihtelu, eli luvut eivät pysy tasaisena ympäri vuoden. Nyt Mikkelissä ollaan yltämässä korona-aikaa edeltäneen helmikuun tasolle, mutta tyypilliseen elokuuhun on vielä matkaa. Esimerkiksi elokuussa 2019 työttömänä Mikkelissä oli 2125 ja lomautettuna 115 henkilöä työttömyysprosentin ollessa 9%.

Koronalta suojaavat tekijät

Mikkeli on säästynyt, ja oletettavasti tulee säästymään, koronaepidemian pahimmilta iskuilta. Tilanteeseen voidaan löytää useita eri osatekijöitä.

  1. Mikkeli selvisi suhteellisen pienin tartuntatapausmäärin kevään koronaepidemiasta. Tartuntatapausmäärät eivät täten suoraan vaikuttaneet talouteen, vaan menetykset aiheutuivat sote-kulujen kasvun lisäksi pikemminkin valtion ennaltaehkäisevien rajoitustoimien talousvaikutuksesta.

  2. Julkissektorin koko on Mikkelissä suurten C21-kaupunkien korkeimpia. Kevään aikana julkissektorin palvelujen kysyntä kasvoi ja myös palkkamenot kasvoivat, kun taas koronaepidemian vaikutukset nähtiin ennen kaikkea yksityissektorilla. Sen sijaan kaupungeissa, joissa avoimen sektorin osuus työvoimasta on korkea, esimerkiksi PK-seudulla, Jyväskylän seudulla ja Tampereen seudulla, koronaepidemian vaikutukset korostuivat. Näille kaupungeille tyypillistä on, että talouden suhdanteet (nousut ja laskut) vaikuttavat kaupunkeihin Mikkeliä voimakkaammin. Myös koronasta toipuminen ja nousukaudet nähdään näissä kaupungeissa voimakkaammin.

  3. Keskimääräistä suurempi osa Mikkelin väestöstä on eläkeikäistä. Koronaepidemian kaltaisessa tilanteessa, jossa nopea talouteen kohdistuva isku kohdistuu ensimmäisenä työlliseen väestöön, eläketulo säilyy kohtuullisen vakaana.

  4. Valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta saatavan tulon suhteellinen osuus on Mikkelin kaupungilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunkeja suurempi. Tästä syystä myös koronaepidemian aiheuttaman palkkatulon laskusta aiheutuvalla kunnallisveron tuoton laskulla on kasvukaupunkeja pienempi vaikutus.

  5. Mikkeli on merkittävä vapaa-ajan keskittymä. Ulkomaanmatkailun sijaan tänä vuonna matkat suunnattiin kotimaahan. Rajoitusten purkamisen jälkeen moni paikallinen yritys on tehnyt ennätyskesän. Yleinen arvio kuitenkin on, että hyväkään kesäajan myynti ei riitä paikkaamaan kevään menetyksiä.

  6. Mikkelin elinkeinojen kehitys on jakautunut useaan tasavahvaan sektoriin, jotka reagoivat eri nopeuksilla koronaepidemiaan. Siinä, missä esimerkiksi kaupassa ja palveluissa vaikutus nähtiin heti, teollisuudessa ja rakennusalalla sykli on hitaampi ja tilauskirjojen muutosten vaikutuksia nähdään vielä loppuvuonna. Nämä kolme ovat Mikkelin suurimmat toimialat.

  7. Mikkelin talousalueen veturiyrityksiin ei ole toistaiseksi kohdistunut samankaltaista iskua kuin esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaalle (autojen tilausmäärien romahdus) tai Meyer Turun telakalle (risteilymatkustamisen romahdus). Veturiyrityksen lisäksi isku kohdistuu yrityksen alihankintaketjuun koskettaen kymmeniä, ellei satoja yrityksiä. Tällaisia veturiyrityksiä Mikkelissä ovat mm. UPM Pelloksen vaneritehtaat Ristiinassa sekä Mölnlycken haavanhoitotuotteiden tehdas Pursialassa.

Koronaepidemian vaikutus näyttää jakautuneen epätasaisesti

Koronaepidemian ja elvyttävän talouspolitiikan vaikutukset näyttävät jakautuneen epätasaisesti. Vaikka kansallinen kaikkien alojen yhteenlaskettu palkkasumma oli jo heinäkuussa palautunut edellisvuoden tasolle, tulojakaumassa on merkittäviä eroja. Erityisen haastava tilanne on ollut nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja ulkomaalaisten osalta.

Palkkasummassa suurimman notkahduksen ovat kärsineet alle 25-vuotiaat. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus kasvoi heinäkuun loppuun mennessä Etelä-Savossa 26% ja pitkäaikaistyöttömien osuus 21%. Ulkomaalaisten työttömyysaste oli heinäkuun lopussa Mikkelin seutukunnassa 36%.

Seuraavat kaksi Helsinki GSE:n kuvaajaa antavat tilannekuvan kaupungeittain ja ikäryhmittäin.

Palkkasumman kehityksen muutos isoissa kunnissa heinäkuu 2019 vs. heinäkuu 2020.
Lähde: Helsinki Graduate School of Economics.
Palkkasumman kehitys ikäluokittain, heinäkuu 2019 vs 2020.
Lähde: Helsinki Graduate School of Economics

Yhdeksi selittäväksi tekijäksi nuorten aikuisten palkkasumman kehityksen osalta on arvioitu uuspalkkauksen vähentymistä – opinnoistaan valmistuneet nuoret aikuiset eivät ole koronaepidemian vuoksi työllistyneet entiseen tapaan.

Asumistukihakemusten määrä on Etelä-Savossa reilun kymmenyksen edellisvuotta korkeammalla tasolla, eikä trendi ole vielä merkittävästi laskenut. Alkuvuonna kasvussa ollut yritysten konkurssihakemusten määrä sen sijaan kääntyi jo touko-kesäkuun vaihteessa laskuun. Syksylle kuitenkin ennakoidaan näiden osalta toista aaltoa – varsinkin jos koronaepidemian toinen aalto merkittävästi pahenee.

Sekä mikkeliläisten yritysten suhdannenäkymät että alueen työllisyys vaikuttavat tällä hetkellä olevan valtakunnallista paremmalla tasolla. Pidetään tästä kehityksestä kiinni.

Teksti: Jukka Kumpusalo, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy