Jukka Kumpusalo, Author at Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Petri Pellin ajankohtaishaastattelu

Koronakevät kasvatti MikseiMikkelin asiakasmäärää

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asiakasmäärät  kasvoivat tammi-kesäkuussa +52% viime vuoteen verrattuna. Yhtiö palveli alkuvuonna yhteensä 1004 asiakasta, kun vuotta aiemmin asiakasmäärä oli 659. Samaan aikaan yhtiön verkkopalvelujen käyttö kasvoi +381%.

-Olemme kehittäneet sähköisiä palvelujamme ja jo maaliskuuhun mennessä käyttömäärät olivat +160% kasvussa. Koronakevät kasvatti palvelujen kysyntää vielä huomattavasti, palvelujohtaja Petri Pelli MikseiMikkelistä toteaa.

Uusina palveluina koronalinja ja palvelubotti

Akuutin neuvontatarpeen johdosta yhtiö avasi 18.3. uuden koronalinja-palvelunumeron, jossa on kesäkuun loppuun mennessä annettu neuvontaa 469 yrittäjälle. Linja palvelee Mikkelin seudun yrityksiä numerossa 010 340 3080 ja on avoinna myös kesällä arkisin klo 8-16.

-Parhaimmillaan linjalla työskenteli 11 päivystäjää. Nyt kysyntä on rauhoittunut, mutta edelleen linjalle tulee puheluita päivittäin. Erityisesti rahoitusneuvonta on aikaavievää: yhteen hakemukseen käytetään useita tapaamisia ja aikaa saattaa kulua yrityksen tarpeista ja hakemuksen koosta riippuen useita tunteja, Pelli kertoo.

Uutena palveluna yhtiö avasi myös sähköisen palvelubotin, joka vastaa yritysten kysymyksiin mikseimikkeli.fi verkkosivuilla.

Yritysrahoituksen hakemista vahvistettiin keväällä

Yritysten rahoitushakemuksissa auttaminen on ollut yhtiön toiminnan erityisenä painopistealueena kevään aikana. Apuun valjastettiin myös vapaaehtoisista alueen yrityksistä koostunut konsulttiverkosto.

-Näkemyksemme on, että käyttöpääoman riittävyys koronan yli säilyttää tässä tilanteessa parhaiten yrityksiä ja työpaikkoja Mikkelissä. Rahoituksen saatavuudella vaikutamme suoraan yritysten toimintaedellytyksiin. Iso kiitos kaikille yhteisrintamassa mukana olleille julkisille ja yksityisille asiantuntijoille – tämä oli hieno näyte yhteishengestä. 

-Henkilöstömme on ollut apuna erityisesti Business Finlandin ja ELY-keskuksen rahoitushakemuksissa, mutta lisäksi olemme neuvoneet yrittäjiä esimerkiksi yrittäjän työttömyystuen, akuutin kulurakennejärjestelyn, vuokrahelpotusten ja monien muiden rahoituslähteiden hyödyntämisessä. 

MikseiMikkeli järjesti myös Mikkelin kaupungin yksinyrittäjätukien käsittelyn. Yksinyrittäjätukia on myönnetty 3.7. mennessä Mikkelissä 398 yritykselle. Tukea on vielä runsaasti haettavana, kun myöntövaltuutta on 1059 yritykselle.  

Yhtiön suoralla avustamisella on saatu yli 5 miljoonaa euroa koronatukia MikkeliinMäärä on yli puolet kaupungin yrityksiin kokonaisuudessaan saadusta koronarahoituksesta. 

Erityisesti ELY-keskusten kautta jaettua tukea mikkeliläiset yritykset hakivat aktiivisesti: ELYrahoituksessa Mikkeli haravoi kaupungin kokoon nähden vertailuryhmässä eniten rahoitusta. Business Finlandin tuessa Mikkeli pärjäsi myös hyvin, mutta kaupungin yrityskannan painottuessa pieniin ja mikroyrityksiin hakumahdollisuudet olivat Suomen 20 suurimman kaupungin joukossa rajatut merkittävän osa yrityskannasta jäädessä hakukriteerien ulkopuolelle.

Taulukko perustuu ELY-keskuksen 1.7.2020 julkaisemaan rahoitustilastoon. Päätöksiä jo jätetyistä hankkeista tehdään vielä, joten asukaskohtaiset summat kasvavat edelleen. Business Finland mukaan lukien asukaskohtaisen koronarahoituksen määrä Mikkelissä on lähes 200 euroa (ilman yksinyrittäjätukea).

-MikseiMikkeli on pyrkinyt aktiivisella koronaneuvonnallaan vaikuttamaan tukirahoituksen hakemiseen. Toimintamme on huomioitu valtakunnan tasolla ja olemme päässeet kertomaan työstämme useampaankin otteeseen.

Korona ei kuitenkaan pysäyttänyt yritysten tavanomaisia rahoitustoimintoja, vaan koronarahoitukseen liittymättömiä yritystukihakemuksia on lisäksi MikseiMikkelin avulla tehty 1-6/2020 ajalla 11,5 miljoonan euron edestä. Koko vuoden 2019 aikana MikseiMikkelin avustamana yritysasiakkaille saatiin rahoitusta noin 15,1 miljoonan euron edestä.  

-Koronatilanne huomioiden alkuvuosi on sujunut rahoituksen osalta yllättävänkin hyvin, Pelli jatkaa.

Syksy näyttää yritysten tilanteen

Koronaepidemian johdosta Mikkelin seudun työttömyys nousi toukokuussa 14,7 prosenttiin. Valtakunnallinen työttömyysprosentti oli kuitenkin samaan aikaan 16,5%, joten Mikkelin seudulla on selvitty koronasta keskimääräistä pienemmin vahingoin. Työttömyysprosentin kasvuun vaikutti erityisesti suuri lomautusten määrä.

Lomautukset korostuivat erityisesti palvelu- ja myyntityössä. Sen sijaan teollisuus reagoi koronaepidemiaan viiveellä. Edelleen huolena on, että ennen koronatilannetta saatujen tilausten valmistuessa varsinkin vientiteollisuudessa voi tulla tilauskannan notkahdus. 

Kehitysyhtiö pyrkii jatkossa vaikuttamaan siihen, että lomautukset eivät kääntyisi alueella pysyväksi työttömyydeksi. Tämä trendi on ollut näkyvissä huhtikuusta alkaen.

-Näemme tärkeäksi edistää nyt työmarkkinoiden toimivuutta siten, että työnsä koronaepidemian johdosta menettäneet työllistyisivät mahdollisimman nopeasti uudelleen. Myös yritykset on tärkeää saada takaisin kasvu-uralle, sillä aito kasvu luo työmahdollisuuksia ja elinvoimaa alueelle.

-On erittäin positiivista, että Etelä-Savon Kauppakamarin Teollisuusvaliokunta antoi lausunnon, missä viestittiin työntekijöistä huolehtimisesta ja kiinni pitämisestä myös vaikeina aikoina, koska osaajapula on vastassa heti tilanteen normalisoituessa.

Osaajien houkuttelua ei voi unohtaa näinäkään aikoina ja MikseiMikkeli valmistelee parhaillaan uusia toimenpiteitä tässäkin aihepiirissä.  

Yritysten kustannustuki, kuvituskuva

Uusi yritysten kustannustuki avautuu – soveltuu myös yksinyrittäjille

Uusi yritysten kustannustuki avautuu haettavaksi tiistaina 7.7.2020. Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Tuen myöntää Valtiokonttori.

-Uuden kustannustuen määrä on sidottu yrityksen tekemään liikevaihtoon, koronaepidemian vaikutukseen sekä yrityksen kiinteiden kustannusten määrään, viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo MikseiMikkelistä toteaa.

-Yksinyrittäjätuki ja kustannustuki ovat hyvin samankaltaisia. Jos yrityksesi on aiemmin ollut oikeutettu esimerkiksi yksinyrittäjätukeen, mutta tuen taso oli kustannuksiin nähden riittämätön, yleinen kustannustuki tuo korjausta tilanteeseen.

Tuki soveltuu myös työllistäville yrityksille ilman työntekijämäärän ylärajaa. Aiemmin saadut tuet eivät poissulje kustannustukea, mutta jo saadut tuet vähentävät maksettavan kustannustuen määrää.

Kolme asiaa määrittelee kustannustuen saatavuuden ja määrän

1. Yrityksesi toimiala kuuluu koronaepidemiasta yleisesti kärsineiden toimialojen listalle. Oman tilanteen voi tarkistaa Valtiokonttorin toimialahausta. Jos toimialasi ei suoraan kuulu tuen piiriin, voit silti hakea tukea erityisen painavasta, koronapandemiaan liittyvästä syystä.

2. Yrityksen liikevaihto on koronaepidemian vuoksi pudonnut huhti-toukokuussa yli 30% vertailuajankohtaan nähden. Vertailuajankohta on maalis-kesäkuun 2019 myynnin kuukausittainen keskiarvo. Jos yritys on perustettu 1.3.2019 tai myöhemmin, vertailukauden myynti on vuoden 2020 tammi-helmikuun myynnin keskiarvo.

3. Yrityksellä on sellaisia kiinteitä kustannuksia (esimerkiksi vuokrakustannuksia, joita ei ole voitu merkittävästi sopeuttaa.

Voit arvioida oman kustannustukesi valtiokonttorin sivuilla

Valtiokonttori on avannut laskurin, jolla yritys voi arvioida mahdollisen kustannustuen määrän. Selvitä laskentaa varten maalis-kesäkuun 2019 keskimääräinen kuukausiliikevaihtosi sekä huhti-toukokuun 2020 keskimääräinen liikevaihtosi. Selvitä lisäksi maksamiesi kiinteiden kulujen määrä. Syötä nämä sekä jo saamasi tuet laskuriin ja saat tuloksesi arvion mahdollisen kustannustukesi määrästä.

Kustannustukea tulee hakea Valtiokonttorista 31.8.2020 mennessä.

MikseiMikkeli auttaa yrityksesi tukikelpoisuuden arvioinnissa ja mahdollisten tukimäärien laskennassa

MikseiMikkelin koronalinja auttaa yritystäsi tukikelpoisuutesi arvioinnissa ja mahdollisen tukimäärän laskennassa. Teemme myös halutessasi kanssasi hakemuspaperit. Palvelumme on Mikkelin seudun yrityksille maksutonta.

Koronalinjamme palvelee arkisin klo 8-16 numerossa 010 340 3080. Palvelumme toimii normaalisti myös kesän ajan.

Mikkeli yksinyrittäjätuki 1024x600

Yksinyrittäjätukea jaettu Mikkelissä 398 hakijalle

Mikkelin kaupunki on vastaanottanut perjantaihin 3.7. mennessä yhteensä 456 yksinyrittäjätuen hakemusta. Tuki on myönnetty yhteensä 398 hakijalle.

-Tuen käsittelyssä saattaa kesäaikana olla pieniä viiveitä, mutta pääsääntöisesti hakija saa päätöksensä edelleen päivissä, Jukka Kumpusalo MikseiMikkelistä toteaa.

Kaupungilla on valtuus myöntää tukea enintään 1059 hakijalle, joten tukea on vielä runsaasti jäljellä. Suomen kunnissa yleisesti arvioidaan, että tuen kriteerien säilyessä nykytasolla tukea jää jakamatta.

-Mikäli yrityksesi on kärsinyt taloudellisesti koronaepidemian vuoksi, kehotamme tekemään hakemuksen.

Yritys voi olla oikeutettu myös uuteen 7.7. avattavaan kustannustukeen. Tukien jakamisessa aiemmin saadut tuet otetaan huomioon ja esimerkiksi jo saatu yksinyrittäjätuen osuus vähennetään yleisestä kustannustuesta. Tuet eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois.

Yksinyrittäjätuella on oma infosivunsa osoitteessa: https://mikseimikkeli.fi/yksinyrittajatuki/

Yksinyrittäjätuen viimeinen hakupäivä on 30.9.2020.

 

St Michel -ravit järjestetään pienemmässä mittakaavassa – Lipunmyynti on alkanut

Kesän 2020 St Michel -ravitapahtuma järjestään koronaviruspandemian vuoksi tavallista pienemmässä mittakaavassa.

St Michel järjestetään Mikkelissä 18. – 19.7. Lipunmyynti on alkanut torstaina 2.7. Sisäänpääsy raveihin onnistuu vain ennakkolipulla.

Raviradalla katsomoalueet on jaettu useaan eri lohkoon, joista jokaiselle on oma sisäänkäynti ja palvelut lohkon sisällä. Aiempina vuosina ravikansaa viihdyttänyt St Michel Summerfest on peruttu.

Lisätietoja erityisjärjestelyistä ja lipuista St Michelin nettisivuilla.

Mikkelipuisto sai uudet jatkajat

Pursialassa sijaitseva Mikkelipuisto saa uudet jatkajat. Mikkelipuistoyhdistys ry:n toiminta päättyi konkurssin myötä toukokuun lopussa.

Osuuskauppa Suur-Savo tiedottaa, että se ja Juniikki Oy jättivät yhteisen tarjouksen Mikkelipuiston konkurssipesälle ja pääsevät nyt yhdessä kehittämään Mikkelipuiston toimintaa. Juniikki Oy on hallinnoinut ja pyörittänyt Visulahden matkailukeskuksessa Xon-puistotoimintaa. Osuuskaupan vahvuutena on ravitsemiskauppa.

Tiedotteen mukaan sekä Greeneri-ravintola että nykyiset mallipuutarhat säilyvät, joskin niiden hoidosta tai mahdollisesta kehittämisestä on tavoitteena keskustella vuokralaisten kanssa loppukesästä. Etelä-Savon ammattiopisto Esedu ottaa vastuulleen yhteistyökumppanina puutarha-alueiden ylläpitämisen. Mikkelipuisto toimii tulevaisuudessa Esedun puutarha- ja matkailualan oppimisympäristönä.

Tulevien vuosien isona panostuksena on saunamaailman rakentaminen Mikkelipuiston yhteyteen tai sen lähelle. Asia vaatii vielä syksyn aikana valmistelua Mikkelin kaupungin kanssa. Ensimmäisenä lähiajan isona asiana on varmistaa kesäajan kasvien ja puutarhojen hoito ja lähinnä kastelu. Menneet viikot ovat kuivattaneet pihan ja kasvit. Huonoon kuntoon päässyt hoitamaton puisto on myös herättänyt keskustelua kaupunkilaisten keskuudessa yhdistyksen mentyä konkurssiin.

Mikkelipuisto on myös osa Saimaa Central Parkia.

Saimaan alueen vastuullisen matkailun edistäminen vahvistuu – katso uusi Sitoumus2050

Valtioneuvoston kestävän kehityksen pääsihteeristö on hyväksynyt Visit Saimaan antaman kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen.

Sitoumuksella Visit Saimaa sitoutuu vahvistamaan Saimaan alueen vastuullista matkailua, viestimään Saimaan alueen arvoista, lisäämään yritysten tietoisuutta vastuullisuuden eri osa-alueista sekä lisäämään matkailijoiden ymmärrystä luontoa ja vastuullisempaa matkustamista kohtaan.

-Meillä vastuullisuus on läpileikkaava teema kaikessa tekemisessä. Sitoumus2050 on meille väline, jonka avulla jatkamme työtä vastuullisen matkailun edistämiseksi, teemme työtä näkyväksi ja haastamme mukaan myös muita toimijoita ja yrityksiä, Visit Saimaa -hankkeen vastuullisuuslähettiläs Sanna Eerikäinen kertoo.

-Olemme sitoumuksessa määritelleet myös konkreettiset toimenpiteet, joiden eteen jatkamme työtämme nyt entistäkin innokkaammin. Visit Saimaa liittyi samalla myös Etelä-Savon Maakuntaliiton ”Saimaan seudusta vastuullisen matkailun mallialue maailmalle” -toimenpidesitoumukseen.

Tänään annettu Sitoumus2050 on luettavissa täällä:
https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/484948

Sitoumus 2050 on strategia ja työkalu

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Yhteiskuntasitoumuksen visiona on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Sitoumus on samaan aikaan sekä kestävän kehityksen strategia että työkalu.

Organisaatiot, yritykset ja yksityishenkilöt voivat antaa konkreettisen kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Toimenpidesitoumukset annetaan sitoumus2050.fi -palvelussa. Palvelua hallinnoi Suomen kestävän kehityksen toimikunta.

Lisätiedot:

Sanna Eerikäinen, Vastuullisuuslähettiläs, Visit Saimaa 2 –Lakeland Finland -hanke
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
puh. +358 50 4710 663, sanna.eerikainen@mikseimikkeli.fi
www.visitsaimaa.fi

Saimaan luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen kiihtyy – kaksi palvelupistettä avattu Mikkelissä

Saimaan luonto- ja kulttuuriarvot voivat lisätä alueen vetovoimaa matkailijoiden keskuudessa. Uusi GeoNaCu Saimaa -hanke tarttuu mahdollisuuteen kehittämällä yhdessä kolmea keskeistä kohdetta: Anttolan luonnonkeskus Luonteria ja Ristiinan Astuvansalmen kalliotaidekeskus Astuvaa Mikkelissä sekä Saimaa Geoparkia.

Hankkeen projektipäällikkönä aloittaa 6.7.2020 Tarja Pönniö-Kanerva.

Anttolan luonnonkeskuksen ja Ristiinan kalliotaidekeskuksen kehittäminen pääsee nyt vauhtiin, ja luonnonkeskuksen ja kalliotaidekeskuksen palvelupisteet on avattu jo täksi kesäksi. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda Saimaan alueesta Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisesti tunnetuin luonto-, kulttuuri- ja hyvinvointimatkailun keskittymä Järvi-Suomessa.

– Haluamme kehittää alueen luonto- ja kulttuurimatkailua kansainvälisen matkailijan korkeiden vaatimusten tasolle olemassa olevia kohteita, reittejä ja palveluja hyödyntäen. Haluamme tarjota ainutlaatuisen, omakohtaisen luontokokemuksen, joka muuttaa matkailijan ajattelutapaa ja arvoja sekä auttaa ymmärtämään puhtaan ja monimuotoisen luonnon merkityksen hyvinvointimme lähteenä, toteaa matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Anttolan luonnonkeskus Luonterin palvelupiste

Anttolan palvelupiste toimii Terassiravintola Poijun yhteydessä Anttolan satamassa. Palvelupisteestä on saatavilla mm. tietoa Saimaan järviluonnosta, retki- ja reittineuvontaa sekä vuokravälineitä (mm. kanootteja ja sähköpyöriä). Alueen vetovoimaisia kohteita ovat Saimaan Luonterin lisäksi mm. Neitvuoren alueen retkeilyreitit ja Sydänmaan reitistö. Luonnonkeskus Luonterin kautta voi varata mm. opastettuja veneretkiä m/s Kuutilla ja m/s Anttolalla sekä Opas-Guide Tiina Leinosen melonta- ja luontoretkiä. Lisätietoja: visitmikkeli.fi/luonteri

Ristiinan kalliotaidekeskus Astuvan palvelupiste

Ristiinan kalliotaidekeskuksen palvelupiste toimii Kallioniemessä. Kallioniemen palvelupisteestä on saatavilla tietoa Astuvansalmen kalliotaiteesta ja alueen historiasta sekä omatoimisista ja ohjatuista retkistä maalauksille. Kallioniemessä on myös vuokrattavana soutu-/moottorivene, jolla voi lähteä omatoimiretkelle. Opastettuja retkiä maalauksille järjestetään ke–su klo 12 ja 14 (poikkeukset nettisivuilla). Retken hinta on 25 € per henkilö. Lisätietoja: visitmikkeli.fi/astuva

Vetovoimaisen luonto- ja kulttuurimatkailun kokonaisuus

Anttolan luonnonkeskuksen ja Astuvansalmen kalliotaidekeskuksen kehittämisessä painottuvat vahvasti kiinnostavat sisällöt ja toimijoiden verkostoituminen. Anttolaan suunniteltu luonnonkeskus ja Ristiinan alue ovat Saimaa Geoparkin toiminnan kannalta tärkeitä kohteita.

– Alueella sijaitsee kuusi geo-, luonto- tai kulttuurikohdetta, ja on myös geoparkin intressien mukaista kehittää aluetta useamman toimijan voimin. Hankkeen osatoteuttajana Saimaa Geopark ry kehittää erityisesti geokohteiden ja palvelujen löydettävyyttä ja sisältöjä eri kanavissa sekä tuottaa matkailijoille suunnatun ohjeistuspatteriston ja virkistyskohteiden yhteisen toimintamallin, toteaa Saimaa Geopark ry:n toiminnanjohtaja Heli Rautanen.

Lisätiedot:
Maisa Häkkinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Kansikuva: Astuvansalmen kalliomaalaukset, Pihla Liukkonen

GeoNaCu Saimaa – Anttolan luonnonkeskuksen, Ristiinan Astuvansalmen kalliotaidekeskuksen ja Saimaa Geoparkin kehittäminen -hankkeen yhteinen tavoite on asiakaslähtöinen, kokonaisvaltainen ja monikanavaisesti löydettävissä oleva luonto- ja kulttuurimatkailun kokonaisuus, joka houkuttelee paikallisia ja vapaa-ajan asukkaita sekä kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita.

Hanke toteuttaa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan Saimaa-sopimusta luomalla yhteisiä Saimaa-sisältöjä ja vahvistamalla Saimaa-brändiä. Sopimuksessa linjattiin, että Saimaan alueen matkailun tavoitteellista kehittämis- ja markkinointityötä jatketaan vuosina 2020–2025. Tavoitteena on nostaa Saimaan alue Suomen kolmen merkittävimmän matkailualueen joukkoon Lapin ja pääkaupunkiseudun rinnalle.

Hanketta hallinnoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, ja se jatkuu 31.12.2022 saakka. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto/Euroopan aluekehitysrahasto, Mikkelin kaupunki ja Saimaa Geopark ry.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Hallitus julkaisi esityksensä yritysten kustannustuesta

Hallitus on 5.6. antanut eduskunnalle esityksensä uudesta yritysten kustannustuesta. Uuden tuen tavoitteena on pienentää konkurssiin ajautuvien yritysten määrää koronatilanteessa.

Tukeen esitetään yhteensä 300 miljoonan euron määrärahaa. Kustannustuki olisi määrältään enintään 500 000 euroa hakijaa kohden. Kustannustuki on korvaus yrityksen kiinteistä kustannuksista ja palkkamenoista. Tuki korvaa aiemmin käytössä olleet ELY-keskusten ja Business Finlandin kehitysrahoitukset.

Eduskunnan odotetaan vahvistavan tuen ehdot viikon 24 aikana. On mahdollista, että tuen ehdot joiltain osin muuttuvat eduskuntakäsittelyssä.

Hallitus esittää tuen myöntämisen ehdoiksi seuraavaa:

1. Yrityksen ja yrityksen edustaman toimialan myynti on laskenut
  • Hakijayrityksen toimialan myynti on pudonnut vähintään 10 prosenttia vertailuajankohtaan nähden, ja
  • Yrityksen oma liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia vertailuajankohtaan nähden. Yrityksen huhti-toukokuun 2020 liikevaihtoa verrataan maalis-kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon. Jos yritys on perustettu vuoden 2019 kesäkuun jälkeen, liikevaihtoa verrataan vuoden 2020 tammi-helmikuun myynnin keskiarvoon.
  • Liikevaihdon lasku todennetaan Verohallinnolle annetuista ALV-ilmoituksista.
2. Hakijayrityksellä on oltava kiinteitä, vaikeasti sopeutettavia kustannuksia
  • Tukea maksetaan yrityksen kiinteiden kustannusten ja palkkakustannusten perusteella.
  • Tuen euromääräinen maksimi kahden kuukauden ajalta on 500 000 euroa. Alle 2000 euron tukea ei makseta.
  • Korvaukseen oikeuttavat kiinteät kulut voivat olla enintään puolet yrityksen vertailukauden keskimääräisestä liikevaihdosta

Tuen määrä

Myönnettävä tuen määrä perustuu professori Vesa Vihriälän työryhmän aiemmin esittämään malliin.

Tehdään tuesta käytännön esimerkki.

Tapion Tilataksit Oy on hyvämaineinen koululaiskuljetuksia tekevä taksiyritys, jonka kuukausittainen myynnin keskiarvo vuoden 2019 maalis-kesäkuussa oli 15 000€ alv 0% (liikevaihto). Huhti-toukokuu ovat yritykselle tavanomaista tärkeämpiä myyntikuukausia. Yritys on merkittävästi kärsinyt koronavirusepidemiasta huhti-toukokuussa 2020, jolloin kuukausittainen liikevaihto laski kolmasosaan tavanomaisesta ollen keskimäärin 5000 euroa kuukaudessa.

Yritys on tavanomaisesti maksanut palkkaa kolmelle henkilölle, kullekin 2500 euroa kuukaudessa sivukuluineen. Lisäksi yrityksellä on velkaa kahdesta taksiautosta, jotka ovat välttämättömiä liiketoiminnan harjoittamiseksi. Velan lyhennykset autoista ovat yhteensä 1000 euroa kuukaudessa. Lisäksi taksien käyttökulut, vakuutukset ja yrityksen muut kiinteät kulut ovat yhteensä 4000 euroa kuukaudessa.

Yrityksellä on täten yhteensä 7500 euron palkkakulut ja 5000 euron kiinteät kulut kuukaudessa. Kiinteiden kulujen osuus on alle puolet vertailukauden liikevaihdosta, joten kulujen osuutta ei laskennallisesti leikata.

Tapion Tilataksit Oy:n toimiala kuuluu niiden joukkoon, joiden myynti on laskenut vähintään 10%. Lisäksi Tapion Tilataksit Oy:n osalta voidaan todeta yli 30% myynnin lasku.

Kustannustuen määrä kahden kuukauden enimmäisajalta (kustannukset kerrottu kahdella) on täten:

((15000€-5000€)/15000€-30%) * (10 000€ + 15 000€)  = 9167 €

Tuen hakeminen

Hallituksen esitys etenee nyt eduskuntaan ja tuen tulee myöntämään Valtiokonttori. Valtiokonttori tiedottaa hausta yrityksille tarkemmin.

Esityksen mukaan tukea haetaan sähköisesti Valtiokonttorista 31.8.2020 mennessä. Valtiokonttori tekee tukipäätöksen yritysten hakemusten ja Verohallinnon toimittamien yritysten myyntitietojen perusteella. Valtiokonttori valvoo myös jälkikäteen sitä, että tuet on myönnetty oikein perustein, ja voi muun muassa periä virheellisten tietojen perusteella myönnetyt tuet takaisin.

Valtiokonttori voi ottaa yrityksen hakemuksen käsittelyyn myös tilanteessa, jossa yritys ei kuulu valtioneuvoston asetuksessa mainittuun toimialaan, jonka liikevaihto olisi laskenut vähintään 10 prosenttia. Tällöin yrityksen tulee osoittaa erityisen painavat syyt sille, että sen liikevaihto on alentunut koronatilanteen vuoksi.

Myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset kaavaillaan otettavaksi tuen piiriin.

Kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria tukia koronatilanteessa, mutta nämä tuet vähennetään kustannustuesta. Ravintola-alan tuki ja kuntien myöntämä yksinyrittäjien koronatuki vähennetään täysimääräisesti ja Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista vähennetään 70 prosenttia.

Kaupunkilaiset kutsutaan mukaan Kalevankankaan kehittämiseen

Mikkelin Kalevankankaalle on viime vuosina investoitu paljon rakennettuun ympäristöön, tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja koulutukseen. Näin on luotu edellytyksiä uusien palvelualan yritysten sijoittumiselle alueelle. Nyt kysytään mikkeliläisiltä itseltään, millaisia palveluja he haluaisivat Kalevankankaalle.

Osoitteessa kalevankangasmikkeli.fi on avattu kysely, jossa asukkaita ja yrittäjiä kannustetaan kertomaan nykyisestä alueen käytöstään, liikkumisestaan ja tulevaisuuden toiveistaan. Kyselyssä on käytössä karttapohjainen kysely- ja analyysityökalu Maptionnaire, jota hyödynnetään ensimmäistä kertaa Mikkelissä. Vastaajat voivat esimerkiksi sijoittaa alueelle toivomiaan palveluja suoraan kartalle.

Vastaamalla kaikille avoimeen kyselyyn mikkeliläiset voivat vaikuttaa, millaisia palveluja Kalevankangas tarjoaa tulevaisuudessa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään alueen palveluiden ja yritystoiminnan kehittämisessä.

Karttapohjainen tiedonkeruu on uutta Mikkelissä

Kysely on osa laajempaa selvitystä, jossa alueen nykytila kartoitetaan palvelujen ja yritysympäristön kehittämisen pohjaksi. Työssä tarkastellaan Kalevankangasta paikallisella, kunnallisella sekä seudullisella tasolla hyödyntäen olemassa olevia tilasto- ja paikkatietoaineistoja. Selvitys toteutetaan Aalto-yliopiston tutkijatohtori Tiina Laatikaisen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhteistyönä.

Paikkatietoanalyyseillä tarkastellaan Kalevankankaan alueen sijaintiin perustuen esimerkiksi etäisyyksiä, väestömääriä, palveluiden kattavuutta sekä paikallista, kunnallista ja seudullista merkitystä. Tuloksia voidaan esittää kartalla tai laskelmina. Ympäristön paikkatietopohjaiset analyysit tukevat alueen strategista kehittämistä. Tulosraportti julkaistaan alkusyksystä.

Kalevankankaasta hyvinvointipalvelujen kehittämisalusta

Kalevankankaan alue on yksi Mikkelin kaupungin kolmesta kehittämisalustasta. Kaksi muuta alustaa ovat EcoSairila ja Memory Campus. Alustojen päätavoitteena on luoda Mikkelin alueelle elinvoimaa lisäämällä yritystoimintaa, synnyttämällä uusia työpaikkoja ja kasvattamalla TKI-toimintaa.

Kalevankankaalla on jo investoitu kaupunkilaisten hyvinvointiin ja uusiin harrastamisen mahdollisuuksiin. Ravirataa ja jäähallia on uudistettu ja alueelle on nousemassa uusi jalkapallohalli. Monitoimiareena Saimaa-stadiumilla sijaitsee Xamkin Active Life Lab -tutkimusyksikkö, josta alueen hyvinvointiyritykset saavat tukea toimintansa kehittämiseen.

Visiona on, että Kalevankangas houkuttelee erityisesti uusia hyvinvointi- ja elämysalan yrityksiä ja palveluntarjoajia. Kalevankankaan kehittämisprojektin toteuttamisesta vastaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Kysely on avoinna 18.5.–14.6.2020. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan vapaalippuja Kalevankankaan liikunta- ja testauspalveluihin.

Biobusiness törmäytti opiskelijat ja kehittämisen

Kun opetuksen ja TKI-hankkeen tarpeet kohtaavat, voi syntyä erinomaista jälkeä. Xamkin Environmental Engineering -koulutus ja Business in Biotechnology and Circular Economy (BBC1) -hanke toteuttivat yhteistyössä sisältöä Biobusiness-opintojaksolla. Mukana yhteistyössä oli hanketoimijoita Xamkista sekä MikseiMikkelistä.

Environmental Engineering -koulutus on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Mikkelin kampuksella kontaktiopetuksena järjestettävä tutkintoon johtava koulutus. Pääosa opiskelijoista tulee Suomen ulkopuolelta. Koulutus järjestetään englannin kielellä.

Businessideoita ja alustan kehittämistä

Environmental Engineering -koulutuksen Bio Business -opintojaksolla opiskelijaryhmälle toteutettiin verkossa työpajoja yhteistyössä BBC1 -hankkeen kanssa. Alustuksena yhteistyölle hanketta ja sen sisältöjä esiteltiin opiskelijoille. Tämän jälkeen yhteistyö jatkui verkkotyöpajojen merkeissä.

Osana yhteistyötoteutusta opiskelijat työstivät tiimeissä bioteknologian ja kiertotalouden teemoihin linkittyviä liikeideoita, jotka he “pitchasivat” kurssin vetäjille. Opiskelijatiimit saivat aikaan hienoja ideoita ja heille tarjoutui yhteistyön myötä mahdollisuus osallistua esittelemillään ideoilla hankkeen järjestämään liikeideakilpailuun. Tämä rajat ylittävä (Venäjä-Suomi) bioteknologian ja kiertotalouden teemoihin linkittyvä ideakilpailu toteutetaan yhteistyössä ITMO yliopiston (Venäjä) kanssa. Kilpailun jatkumona toteutetaan kiihdyttämisohjelma, jossa ideoita pääsee kehittämään eteenpäin.

Yhteistyön aikana opintojaksolla toteutettiin myös Ecosairila-työpaja, jonka yhteydessä opiskelijat pääsivät ideoimaan ja vaikuttamaan suunnitteilla olevan digitaalisen alustan, EcoSairila showroomin, suunnitteluun ja sisältöön.

EcoSairilan tavoite on synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös kansainvälisellä tasolla.

EcoSairila on jäteveden- ja jätteenkäsittelyn sekä kiertotalouden ja biokaasun tuotannon huippuosaamisen keskittymä Mikkelissä, joka perustuu yksityisen ja julkisen sektorin väliselle yhteistyölle, raaka-ainevirtojen hyödyntämiselle sekä alueen TKI-yhteistyölle. Tarkoitus on synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös kansainvälisellä tasolla.

BBC1 -hankkeessa aloitetaan EcoSairilan digitaalinen mallinnus, jotta siellä tapahtuvia huippumoderneja kiertotalouden malleja ja prosesseja voidaan kuvata havainnollisesti eri kohderyhmien käyttöön. EcoSairilan digitaalisen showroomin kehittämiseen saatiin opiskelijoilta hyviä ajatuksia ja ideoita.

Rohkaiseva kokemus yhteistyöstä

Yhteistyötä toteutettiin järjestämällä kolme yhteistä opetuskertaa ja tekemällä kaksi ryhmätyötä. Ryhmätöitä ohjattiin opetuskertojen välillä käymällä ohjauskeskusteluja ryhmittäin. Koronatilanteen vuoksi opetus toteutettiin etäopetuksena.

Käytimme ryhmätapaamisten välineenä Adobe Connectia ja materiaalin jako- ja tehtävien palautuskanavana Xamkin Learn-alustaa. Ryhmätyöt tehtiin osittain AC:n ryhmätyötiloissa (breakout rooms) ja osittain omatoimisesti tapaamisten välillä.

Positiivista palautetta

Hyvän yhteistyökokemuksen jälkeen opetuksen ja TKI:n yhteistyötä on luontevaa jatkaa.

”Opintojakson ja hankkeen tarpeiden yhteensovittaminen onnistui erittäin hyvin. Hanke pystyi hyötymään opiskelijoiden ennakkoluulottomista ideoista. Toisaalta opiskelijat saivat kokemuksen, että heidän tehtävänsä oikeasti vaikuttavat asioihin, sanoo Timo Antero Leinonen, opintojakson opettaja.

”Thank you for arranging such an interesting, challenging and relevant course.” Lainaus opiskelijan palautteesta.

”Opiskelijoilla on tuoreita ja rohkeita ideoita, jotka antavat merkittävää lisäarvoa kehityshankkeille. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että opiskelijat saavat aidon kosketuksen siihen, mitä kentällä tapahtuu ja kokemuksen siitä, että he ovat olleet osana todellista kehitystyötä.” Saija Tillgren, Miksei Mikkeli.

”En tiedä voiko yhteistyö enää sujua mallikkaammin. Meillä oli yhteiset intressit, saimme yhteistyössä aikaan kaikkia osapuolia hyödyttävää toimintaa sekä luotua opiskelijoille aidon yhteyden TKI-toimintaan.”  Anna-Maija Torniainen, Xamk.

Lisää hankkeesta:

Business in Biotechnology and Circular Economy (BBC1) -hankkeen tavoitteena on parantaa rajat ylittävää (Suomi-Venäjä) yhteistyötä ja luoda yrityksille ja yrittäjyydelle uusia mahdollisuuksia bioteknologian ja kiertotalouden aloilla. Hanketta rahoittavat Euroopan unioni, Venäjän federaatio ja Suomen tasavalta. Hanketta hallinnoi MikseiMikkeli ja osatoteuttajina ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskus, ITMO yliopisto (Venäjä) ja the Association for Environmental Partnership, AsEP (Venäjä). Hanke toteutuu 1.09.2019 -28.2.2022.

Valikko