Tero Puolakka kypsyi Compitec Oy:n konepajayrittäjäksi tehtyään alalla töitä reilun vuosikymmenen.

Piilossa myytävä yritys löytää harvoin ostajaansa

Mikkelin seudulla on 2500 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Moni eläkeikää lähestyvä yrittäjä pohtii eläkkeelle jäämistä, mutta harva yritys päätyy julkiseen myyntiin. MikseiMikkeli avasi seudun yrityksille uuden myynti-ilmoituspalvelun.

Katso uusi Yrityskaupat-palvelu osoitteessa: www.mikseimikkeli.fi/yrityskaupat

Jokainen toisen palveluksessa oleva on varmasti miettinyt jossain vaiheessa työuraansa jotain muuta vaihtoehtoa ja eläkeikää lähestyvä suunnittelee työelämästä irti päästämisen aikataulua. Yrittäjä voi toimia aivan samoin, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Yritystoiminnasta luopuminen, kun haluaa tehdä jotain muuta tai jäädä eläkkeelle, on yhtä luonnollista kuin työpaikan vaihtaminen tai eläkkeelle jääminen palkkatyöstä.

-Kun olet tehnyt luopumispäätöksen, julkaise tahtosi. Yritysneuvonnan verkoston kesken me toki keskustelemme alueella myytävänä olevista yrityksistä ja potentiaalisen ostajaehdokkaan kohdalla annamme vinkkejä, mutta julkisen myynnin ostajapotentiaali on moninkertainen, kertoo yritysneuvoja Mari Meriläinen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

-Hiljaisesti myytävä yritys ei oikeastaan ole myynnissä, ellei yrittäjä ole antanut myyntitoimeksiantoa yritysvälittäjälle. Se on hyvä vaihtoehto silloin, kun myytävä toiminta on valtakunnallisesti kiinnostavaa”, jatkaa Meriläinen.

Jopa puolet Mikkelin seudun yrittäjistä on yli 55-vuotiaita. Seudun elinvoiman kannalta yritystoiminnan jatkajien löytäminen on tärkeää – yrityskauppojen kautta on vuosittain säilytettävissä jopa yhtä paljon työpaikkoja kuin uusissa yrityksissä nykyisellään syntyy. Omistajanvaihdoksia edistääkseen kehitysyhtiö on avannut kotisivuillaan maksuttoman viestintäkanavan seudulla myynnissä olevia yrityksiä varten.

Uusi yrityskauppasivusto on osoitteessa www.mikseimikkeli.fi/yrityskaupat ja sivulta löytyy myös linkki tietojen ilmoittamiseksi mukaan listalle. Yhtiön palveluksessa keväällä aloittanut Meriläinen keskittyy omistajanvaihdosneuvontaan ja palvelee yrittäjiä koko seudulla. Tuore yritysneuvoja kontaktoi yrityksiä vinkkien perusteella aktiivisesti ja toivoo yhteydenottoja myyntiaikeissa olevilta yrittäjiltä sekä yritystoiminnan ostamisesta kiinnostuneilta.

Kansikuva: Tero Puolakka kypsyi Compitec Oy:n konepajayrittäjäksi tehtyään alalla töitä reilun vuosikymmenen.

Lisätiedot:

Enter to Business -hanke, Mikkeli kehitysyhtiö Miksei Oy
Mari Meriläinen, yritysneuvoja, puh. 040 547 9716, mari.merilainen@mikseimikkeli.fi

Omistajanvaihdosneuvonta ja siihen liittyvä viestintä ovat osa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Savonlinnan Uusyrityskeskus ry:n Enter to Business -hanketta.  Jatkajien hakemisen lisäksi hankkeessa tuetaan myyjäyrityksiä omistajanvaihdoksissa. Hanke kestää helmikuun loppuun 2021

Yrittäjän sähköiset palvelut kuva 800x600

Tule meille töihin digitaalisen palveluyhteisön rakentajaksi

Mikkelin seutu on Suomen toiseksi suurin vapaa-ajan alue. Osan – jopa yli 80 vuorokautta – vuodesta vapaa-ajan asunnollaan viettävät asukkaat  ovat  tärkeä voimavara  Mikkelin seudulla  ja koko Etelä-Savon maakunnassa  asiakkaina ja palvelujen käyttäjinä.

 Tavoitteenamme  on, että  asiakkaat  ja  alueemme  yritykset – kysyntä  ja  tarjonta – kohtaisivat nykyistä paremmin.  Tätä varten tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja yhteistyötä. Tarvitsemme digitaalisen, skaalautuvan  palveluympäristön, joka tuo asiakkaan lähelle  juuri  hänelle hyödylliset palvelut  ja toisaalta  tekee asiakkaan palvelun sujuvaksi  ja tehokkaaksi pienellekin yritykselle. Haluamme rakentaa seuraavan sukupolven digitaalisen palvelualustan.

Oletko sinä etsimämme  hankkeen  vetäjä, joka ymmärtää verkostoyhteisöjen mahdollisuudet digitalisoituvassa maailmassa ja haluaa kehittää alansa johtavan palvelualustan yhteistyössä  Mikkelin  alueen  avaintoimijoiden kanssa?

Tehtävänäsi on luoda toimiva, skaalautuva ja asiakasyhteistyöhön perustuva liiketoimintamalli ja -suunnitelma toteutuksen ensimmäiselle vaiheelle. Palveluympäristön toteutusvaihe on tarkoitus aloittaa viimeistään vuoden 2020 alussa.

Odotamme  sinulta  erityisesti  myynti- ja markkinointiosaamista, yritystoiminnan ymmärrystä sekä digitaalisen palveluympäristön ymmärrystä.

Lisäksi arvostamme soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja  aktiivista oma-aloitteista työskentelyotetta. Innostut ja saat innostuksesi tarttumaan  myös  muihin.  Tehtävässä onnistuminen edellyttää  yhteistyöverkoston rakentamista  ja samalla luo mahdollisuuden kasvaa  tehtävän mukana laajenevaan vastuuseen.  Tukenasi ovat positiivinen, asiantunteva ja kannustava työyhteisö, kokenut tukiryhmä  sekä alkuvaiheen yritysrahoittajat.

Työsuhde on  alkuvaiheessa määräaikainen, 31.12.2019 asti.  Tavoitteena on käynnistää  palveluympäristön toteutusvaihe 1.1.2020 mennessä, jolloin työsuhde voi myös jatkua.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus  CV:n ja palkkatoiveen kera  18.8.2019 klo 14 mennessä Oikotien kautta tai sähköpostilla osoitteeseen:  juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi

Iloisen Langan yrittäjä Taina Hihnala

Iloinen käsityöyrittäjä haastaa itsensä päivittäin

”Olen aina rakastanut asiakaspalvelua ja käsitöitä, vaikka käsitöitä olen välillä tehnyt salaa ja häpeillen”, viime lokakuussa Iloinen Lanka -käsityömyymälän yrittäjänä Mikkelin ydinkeskustassa aloittanut Taina Hihnala miettii.

Mikkelin Paukkulasta lähti reppuun matkailupuolen tutkinto ja töitä löytyi matkaoppaana eri puolilla maailmaa. Kymmenen vuoden ajan kesät kuluivat Euroopassa ja talvet Karibialla. Tutuksi tuli myös matkatoimiston esitetuotanto. Niinä vuosina käsityöt jäivät.

Opinnot toivat varmuutta

Paluu Mikkeliin koitti perheen perustamisen aikoihin. Lasten ollessa vielä pieniä hän aloitti tekstiiliartesaanin opinnot Esedussa.

-Olin siellä kuin taivaassa; kaikki käsityöalaan liittyvä kiinnosti. Yrittäjämäisestä asenteesta sain myös stipendin.

Palkkatyö löytyi kaupan alalta, mutta yrityksen perustaminen muhi mielessä vuosia. Hän aloitti sisustajaopinnot, jotka vaihtuivat pian yrittäjän ammattitutkintoon. Tutkintopaperit hän saa tänä keväänä.

-Tein artesaaniopintojen aikana työssäoppimisjakson As-Po-Lassa. Kun Vuokko (Korhonen) otti puheeksi eläkkeelle siirtymisen, aloimme haudutella yrityskauppaa.

Dynamo auttoi yrityskaupassa

Liki 30 vuotta sitten perustetulla As-Po-Lalla ehti olla kaksi yrittäjää ennen Taina Hihnalaa. Yrityskaupan tekoon hän löysi tueksi Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry Dynamon toimitusjohtaja Heli Tavastin.

-Soitan mielelläni ihmisille ja puhun asioita puhelimessa halki. Jostain syystä kuitenkin jännitti soittaa Helille. Tapasimme ja käytimme asioiden läpikäymiseen reippaasti aikaa. Hän on ollut matkassa koko ajan ja voin soittaa edelleen, jos on jotain kysyttävää.

Yhdessä pohdittiin ostettavan yrityksen kannattavuutta ja tulevan yrittäjän elämäntilannetta.  Eniten tulevaa yrittäjää askarrutti oma toimeentulo.

-Välillä mietin, että olenko hullu, kun lähden yrittäjäksi kahden lapsen yksinhuoltajana. Toisaalta olen aina tehnyt itsenäistä työtä ja vastannut asioista yrittäjämäisesti. Jo lapsena maalla näin, minkälaista maaseutuyrittäminen on.

Dynamo neuvoi kannattavuuslaskelmien teossa, rahoituksessa ja starttirahan haussa. Tiukka paikka tuli, kun oma tilipankki ei suostunut rahoittajaksi. Saman tien kaksi muuta pankkia oli valmiina rahoittajiksi.

-Vaikkei Finnvera yleensä lähde rahoittamaan pienyrittäjiä, opin, että se voi tulla mukaan takauksiin.

Hinnoittelu ratkaisee kannattavuuden

Yrityskaupan hinta määrittyi suurelta osin varaston arvon mukaan, mutta hintaan vaikutti moni muukin tekijä.

-Tässä oli valmista asiakaskuntaa, pitkä yrityshistoria ja tuotevalikoima suht kohdallaan. Vuokratilatkin ovat hyvällä liikepaikalla. Remonttia ei tarvittu, mutta järjestelin kaupan uuteen uskoon. Halusin puodista avaran ja valoisan. Nyt koko myymälä on yhtä näyteikkunaa.

Yllätyksenä yrityksen jatkajalle voi tulla se, että tavarantoimittajat kohtelevat häntä uutena asiakkaana eli pitää pystyä tekemään tarpeeksi isoja tilauksia saadakseen alennuksia, eikä tilauksia kannata tehdä joka viikko.

-Omaan hinnoitteluun pitää kiinnittää huomiota ja se vaatii jatkuvaa tasapainottelua.

Iloisesta Langasta on saatavilla mm. Pirtin Kehräämön tuotteita
Iloisesta Langasta on saatavilla mm. Pirtin Kehräämön tuotteita

Yksinyrittäjä hyötyy verkostoista

Tuotevalikoima päivittyy koko ajan. Asiakkaille on käytössä ostopassi, jolla saa etuja. Lankojen ja askartelutarvikkeiden lisäksi myynnissä on ompelukoneita ja samoissa tiloissa voi huollattaa ompelukoneensa.

-Seuraavaksi kehitän myynnin seurantaa ja varaston hallintaa eli varmistan, että minulla on oikeanlaista tavaraa, joka kiertää varmasti.

Omissa ja yhteistyökumppaneiden tiloissa hän järjestää kursseja ja yhteisöllisiä teemailtoja. Etenkin puikoilla kutomisen suosio kasvaa koko ajan.

Toiminimenä pyörivän yrityksen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat pankki, vakuutusyhtiö ja edeltäjältä periytynyt hyvä tilitoimisto. Kumppanuuksia on syntynyt myös muiden yrittäjien kanssa.

-Maksan mielelläni toiselle yrittäjälle siitä, että itselleni vieraammat osa-alueet ovat hyvissä ja osaavissa käsissä ja saan itse keskittyä olennaiseen.

Lisätyövoimaa oli apuna jouluna. Yhtiömuodon vaihto voi olla edessä, kun työntekijän palkkaus tulee ajankohtaiseksi. Nyt takana on vähän yli puolet ensimmäisestä vuodesta yrittäjänä ja tulevan kesän asiakasmäärät jännittävät hivenen.

-Vasta lokakuussa tiedän, miten asiakasmäärät vaihtelevat pitkin vuotta.

Yksinyrittäjien on hyvä miettiä, kuka tuuraa, jos vaikka kausiflunssa iskee. Taina Hihnalalle sairauspäiviä mahtui ensimmäiseen talveen pariinkin otteeseen. Silloin apuun tuli edeltäjä, jonka kanssa pidetään tiiviisti muutenkin yhteyttä.

Jotain yrittäjyys muutti pysyvästi; tuore yrittäjä tulee joka aamu iloisena töihin omaan yritykseensä.

-On tärkeää luottaa itseensä ja tekemiinsä ratkaisuihin. Olen tyytyväinen päätökseeni ryhtyä yrittäjäksi.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

GreenReMark-seminaarin osallistujat Pursialan voimalaitoksella

Suomalaisten ja venäläisten bisnesseminaari avasi ovet yhteistyölle

Mikkelissä 13.-14.6. järjestetty Mikkelin ja Pietarin seutujen yhteinen bisnesseminaari avasi ovet yritysten yhteistyölle, kun toista kymmentä suomalaista ja venäläistä uusiutuvan energian alalla toimivaa yritystä tapasivat toisensa. Tapaamiset tuottivat yhteistyökumppanuuksia ja tarjousvaiheeseen eteneviä yhteistyöprojekteja.

Yritysdelegaatio oli koottu Mikkelin kehitysyhtiö Miksein venäläisten hanke- ja yhteistyökumppaneiden kautta. Mukana oli yrityksiä Pietarin seudulta, jotka olivat hakemassa yhteistyökumppaneita, teknologiaa ja osaamista Suomesta.

Haimme venäläisille yrityksille sopivia suomalaisia yhteistyökumppaniyrityksiä venäläisten ilmoittaman mielenkiinnon ja tarpeen mukaan. Järjestimme vierailun aluksi tiiviin Uusiutuvan energian edistämiseen ja ratkaisuihin keskittyneen bisnesseminaarin, jonka jälkeen yrityksillä oli etukäteen valmistelemamme kahdenväliset bisnestapaamiset, ohjelmajohtaja Jussi Heinimö MikseiMikkelistä kertoo.

-Tapaamiset tuottivat uusia yhteistyökumppanuuksia ja ainakin tarjousvaiheeseen eteneviä projekteja, Heinimö jatkaa.

Seminaarissa tapaamisia oli yhdestä kolmeen per yritys. Ohjelmaan kuului myös venäläisdelegaation tutustuminen Mikkelissä mm. SunMikkeli aurinkovoimalaan, Pursialan voimalaitokseen, Metsäsairilan jätekeskukseen sekä Suomenniemen sähkönjakelun tutkimuskohteeseen.

Opin paljon vierailun aikana suomalaisesta bisneskulttuurista, teknologioista ja trendeistä, kehityshankkeista ja mahdollisuuksista käyttää eri teknologioita vihreän energian saralla. Uskon, että meillä on hyvät yhteistyönäkymät erityisesti aurinkoenergian alalla, kommentoi Anna Mamaeva Bureau of Engineering Works -yhtiöstä Pietarista.

Annan kollega Sergei Korobkovin mielestä yhteistyömahdollisuuksia on erityisesti tuuli- ja aurinkoenergian saralla.

Tapaaminen oli jatkoa hyvin alkaneelle yhteistyölle Pietarissa toimivan Technoparkin kanssa. Osapuolet kirjoittivat avoimen yhteistyösopimuksen vasta kuukausi sitten. Jatkoa tapaamisille on tulossa ainakin Energiamessujen yhteydessä Tampereella ensi syksynä.

Risto Joutsiniemi Oy Windside Production Ltd:stä
13.6. järjestetty seminaari oli mielenkiintoinen ja B2B tapaamisissa keskustelimme konkreettisista projekteista, joihin meidän on mahdollista päästä tarjoamaan ratkaisujamme, kiittelee Viitasaarella toimivan tuulivoimavalmistaja Oy Windside Production Ltd:n toimitusjohtaja Risto Joutsiniemi (kuvassa keskellä).

Lisätiedot

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 040 544 0936, jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Karoliina Tanskanen, Venäjä-asiantuntija, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 044 7678482, karoliina.tanskanen@mikseimikkeli.fi

Venäläisyritysten delegaation vierailu Mikkeliin toteutettiin osana uusiutuvien energian ratkaisuiden käyttöönottoa edistävää Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC ohjelman GreenReMark hanketta. 

GreenReMark ‐hankkeen tavoitteena on edistää vihreä energian markkinoiden kehitysmahdollisuuksia Kaakkois‐Suomen ja Pietarin alueella. Green Energy Regional Markets Development (Green ReMark) ‐hanke alkoi 1.12.2018 ja sen toteutus jatkuu 30.11.2020 saakka. Hanketta rahoittavat Euroopan Unioni, Venäjän Federaatio ja Suomen Tasavalta. Lisätietoa hankkeesta ja vierailuohjelmasta Mikkeliin www.greenremark.com .

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi .

Etelä-Savon Pääomarahaston julkistamistilaisuus

Etelä-Savoon syntyy uusi pääomarahasto

Etelä-Savon ELY-keskus on myöntänyt rahoitusta Mikkelin kaupungin hallinnoimaan hankkeeseen, jonka myötä perustetaan pääomasijoitusrahasto South Savo Fund Etelä-Savon alueelle. Perustettava rahasto on 3,5 miljoonan euron rahasto ja se rahoittaa eteläsavolaisia nuoria kasvuyrityksiä.

Rahasto on toimialariippumaton ja sen tavoitteena on yritysten kasvun tukeminen Etelä-Savossa.

– Hankkeen valmistelu on aloitettu jo lähes kaksi vuotta sitten Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimesta. Näen, että alueellinen rahasto on yksi oleellinen työkalu maakunnan elinvoimaisuuden lisäämiseksi sekä uusien yritysten ja työpaikkojen aikaansaamiseksi, kertoo kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin MikseiMikkelistä.

Uusi pääomasijoitusrahasto tuo yrityksille uusia rahoitusmahdollisuuksia.

– Rahaston tarkoituksena on täydentää rahoitusmarkkinoilta. Rahasto tarjoaa maakunnan kasvuyrityksille oman pääoman ehtoista rahoitusta, kommentoi ELY-keskuksen yritysasiantuntija Kristiina Laatikainen.

– Kasvua ja kansainvälistymistä hakevien nuorten yritysten liikkeellelähtöä on hidastanut riskipääoman puute. Vierasta pääomaa on ollut saatavilla, mikäli vakuusasiat ovat olleet kunnossa. Näin ei aina kuitenkaan ole. Tämä seikka on voinut omalta osaltaan hidastaa tai jopa estää mm. tutkimuspohjaisen liiketoiminnan käynnistymistä, sanoo Laatikainen

Seuraavaksi pääomasijoitusrahastoon on tarkoitus hakea lisää sijoittajia yksityiseltä ja julkiselta puolelta. Pääomarahastoon haetaan lisäksi hallinnoijaa julkisella kilpailutuksella.

Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkien rahoitusosuus pääomasijoitus-rahastossa on 0,4 miljoonaa euroa. Savonlinnan osalta puuttuu vielä kaupunginvaltuuston päätös asiasta. ELY-keskuksen osuus on 1 miljoona euroa ja yksityisten sijoittajien osuus 2,1 miljoonaa euroa.

Lisätietoja

Kaupunginjohtaja Timo Halonen, Mikkelin kaupunki, p. 040 557 8077,  timo.halonen@mikkeli.fi

Kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, p. 0440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 044 246 4670, kalevi.polonen@ely-keskus.fi  

Yritysasiantuntija Kristiina Laatikainen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 050 350 8702, kristiina.laatikainen@ely-keskus.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. MikseiMikkeli palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi.

Etelä-Savon ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia Etelä-Savossa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Lisätietoja www.ely-keskus.fi

Leena ja Esko Valkonen Tuukkalan tilalta

Kestävästä matkailusta tulee trendikästä

Hiilijalanjälki on oleellinen mittari kestävästä matkailusta puhuttaessa. Etelä-Savo laski ensimmäisenä maakuntana matkailun aiheuttaman hiilijalanjäljen.

Hiilipäästöjä syntyy, kun matkailijoita majoitetaan, heille tarjotaan ravitsemuspalveluja, matkailijat puuhaavat ja liikkuvat maakunnan alueella ja matkailua varten tehdään hankintoja.

Xamkilla useita kestävän matkailun hankkeita vetänyt Eeva Koivula muistuttaa, että suurimmat päästöt tulevat kuitenkin matkustamisesta maakuntaan ja täältä pois.

”Nykysuuntaus on, että matkailu kasvaa. Jatkossa lentomatkojen hiilijalanjälki varmasti ohjaa ja rakentaa matkailijavirtojen suuntia. Meille tulee paljon matkailijoita Euroopasta ja Venäjältä, jolloin lentomatkat eivät ole välttämättömiä tai pitkiä.”

Matkailu määritellään kestäväksi, kun paikallisyhteisö hyötyy siitä taloudellisesti, paikallista kulttuuria suojellaan eikä ympäristöä kuormiteta.

Koivulan vetämä Kohti vastuullista matkailua -hanke päättyi toukokuun lopussa. Hankkeen tuloksista syntyi useita julkaisuja, jotka löytyvät myös verkosta.

”Meillä on tarjota tutkimustietoon perustuvaa konkreettista ohjeistusta vastuullisuusviestinnän tueksi. Iso asia on, miten tästä eteenpäin kehitetään matkailua ilmastokestävään suuntaan. Eri toimijoilla, kuten vaikkapa Saimaa Geopark -verkostolla tai yhdistyksillä, on mahdollisuus vauhdittaa kehitystä kestävään suuntaan.”

Monissa eteläsavolaisissa matkailuyrityksissä vastuullisuus on ollut arkea jo vuosia. Oma juttunsa on sitten se, muistetaanko tehdyistä asioista kertoa asiakkaille tai ottaa tieto osaksi markkinointia.

”Vierailimme hankkeen aikana tutustumassa Irlannissa ja Itävallassa kestävän matkailun kohteisiin. Eivät asiat olleet niissä sen kummemmin kuin täällä, mutta he osasivat kertoa paremmin tekemisistään.”

Kohti vastuullista matkailua -hankkeessa olivat mukana Härkäniemen tuvat, Majoitus B&B Hepokatti, Tynkkylän Lomaniemi, Suur-Savon Osuuskauppa, Mikkelin Ravirata ja Kaidan Kiho.

Kaidan Kiho ottaa ekologisuuden tosissaan

Ristiinalaisten Leena ja Esko Valkosen Kaidan Kiho on vastuullisuuden kärkiyrityksiä. Vuosi sitten yritys sai Green Key -sertifikaatin ensimmäisenä mökki- ja maatilamatkailuyrityksenä maakunnassa.

Pieni koukkaus Mikkeli-Lappeenranta -tieltä Mäntyharjun suuntaan tuo matkailijan perinteikkään vehreän maalaistalon pihapiiriin, missä kupsuttavat kesäkanat ja laiduntavat pikkupässit.

Tilalla tarjotaan aamiaismajoitusta kolmessa huoneessa ja kesäisin kahdessa aitassa. Vastaanotto ja aamiaistila on tehty päärakennuksen entiselle kuistille.

Tuukkalan Tila, Leena ja Esko Valkonen sisällä
Leena ja Esko Valkonen Tuukkalan tilan aamiaishuoneessa

”Asiakkaat tekevät nykyään varaukset netin kautta hyvissä ajoin. Kun ennen lapsiperheet saattoivat olla yhden yön, nyt ollaan kaksi tai kolme, käydään jossain kohteessa ja viihdytään loppu aika pihapiirissä puuhaillen ja grillaillen. Meillä käy paljon myös pyöräilijöitä”, Leena kertoo.

Aamiaisella tarjotaan kesäisin oman tilan kananmunia sekä puutarhasta löytyviä marjoja ja omenoita. Tarjolla on vain luomumaitotuotteita ja leipä leivotaan itse. Kaikki antimet ovat lähi- tai luomuruokaa.

Yksi vastuullisuuden mittari on, miten vanhoja rakennuksia on hyödynnetty.

”Vanhaan lampolaan on tehty kuivaushuone, jossa pyöräilijät voivat kuivata vaatteitaan ja pestä pyykkiään. Sieltä löytyy myös sauna. Majoitushuoneetkin olivat valmiina ja niissä asui lypsykarjatilan aikoihin maatalousharjoittelijoita.”

Kun aamiaismajoituksen asiakkaista kymmenesosa on ulkomaalaisia, huviloiden käyttäjistä heitä on 90 prosenttia.

Luontoystävällistä luksusta

Ensimmäinen mökki tehtiin käsin vuolluista paksuista hirsistä vuonna 2005. Karjan lähdettyä rakennutettiin kolme hirsihuvilaa lisää. Rakennushankkeisiin käytetään paikallisia osaajia ja palveluja. Huviloille tulee vihreää sähköä, eikä niillä ole nurmikoita.

”Huviloissa on pellavaeristeet, maalämpö, pinnat on maalattu ekologisilla maaleilla ja vessat käyttävät vähän vettä. Ostamme huviloihin valmiiksi ekologiset pesuaineet, petaamme sängyt valmiiksi ja teemme loppusiivouksen.”

Tuukkalan tilan hirsimökin keittiö
Tuukkalan tila, hirsimökin keittiö

Leena Valkonen on ollut mukana monissa vastuullisuushankkeissa. Ajan myötä pariskunnalla syttyi lamppu, että omat mökithän ovat ekologista luksusta ja niille voisi hakea Green Key -sertifikaatin.

”Sertifikaatin mukaan esimerkiksi lamppujen polttimoista pitää 75 prosenttia olla ledejä tai energiaa säästäviä. Meillä on uusissa huviloissa myös ajastetut suihkut. 75 % suihkuista pitää olla sellaisia, että vettä kuluu minuutissa alle yhdeksän litraa ja vesihanoista enintään kahdeksan litraa minuutissa.”

Sertifikaattiin kerrytetään pisteitä eri osioista, joista osa on pakollisia. Lisäpisteitä pitää kertyä vuosittain, mutta niitä voi pistää ennakkoon myös varastoon.

”Lisäpisteitä saa vaikka kompostoinnista, sähköperämoottoreista ja vihreästä sähköstä.”

Kaidan Kiho sijaitsee lähellä Ristiinan taajamaa, mistä löytyy palveluita. Tarjolla on vierailukohteita Astuvansalmen kalliomaalauksista Kosmos-festivaaliin tai Keskiaikatapahtumaan. Parin vuoden kuluessa avautuu vanhalle sotakoululle Kalliotaidekeskus.

”Asiakkaamme ovat luontoihmisiä, jotka käyvät erilaisissa luontokohteissa ja tykkäävät kalastaa, uida, käydä avannossa, pyöräillä, potkukelkkailla ja vuokrata vaikka paljun.”

Tuukkalan Tilan aitat
Tuukkalan Tilan aittamajoitus

Vastuullisuuteen kuuluu myös huolenpito asiakkaista.

”Meillä on huviloihin ovikoodit. Asiakas soittaa päästyään perille ja menemme opastamaan heitä kierrätyksestä ja jätehuollosta. Samalla kerromme alueesta ja tapahtumista..”

Valkoset korostavat, että vastuullisuutta on myös se, ettei poljeta hintoja.

”Emme tee mitään hirmuisia tarjouksia asiakkaille, vaan haluamme pitää toiminnan kannattavana.”

Viestinnässä riittää tekemistä

Matkailujohtaja Maisa Häkkinen Miksei Mikkeli Oy:stä toivoo, että yritykset kertoisivat vastuullisuudestaan eri markkinointikanavissa.

”Vain harva yrityksistämme muistaa kertoa asiakkailleen kestävän kehityksen valinnoistaan. Kannattaisi hyödyntää omia kansainvälisiä viestintäkanavia, korostaa ainutlaatuista ja puhdasta luontoa sekä siihen liittyvää elämäntapaa.”

Häkkinen muistuttaa, että Mikkelin seudulla ollaan edelläkävijöitä paikallisten raaka-aineiden käytössä.

”Olemme lähiruoan osaajia ja edelläkävijöitä monessakin mielessä, luomutuotantoa unohtamatta. Alueellamme on poikkeuksellisen paljon matkailuyrityksiä, jotka tarjoavat lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa ja siihen liittyviä elämyksiä.”

Saimaa Geopark sai kahden vuoden lisäajan valmistellakseen pääsyä Unescon Global Geopark -verkostoon. Saimaa Geopark -status avaa uusille matkailijaryhmille alueen ainutlaatuista geologiaa sekä arkeologisia ja kulttuurihistoriallisia nähtävyyksiä.

”Jokaisen yrityksen kannattaisi nostaa Saimaa Geopark mukaan omaan viestintään, jakaa siitä materiaalia asiakkailleen ja olla ylpeä alueemme ainutlaatuisuudesta. Myös tuotteistamisessa voidaan hyödyntää Geopark-brändin luomaa lisäarvoa nykyistä paremmin. Kohteet yhdistävät Saimaan alueen toimijoita hienosti ja tarjoavat asiakkaille ainutlaatuisia elämyksiä.”

Linkkivinkki:

Kohti vastuullista matkailua -hanke ja tutkimustuloksia: www.xamk.fi/vastuullinenmatkailu

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

St Petersburg - Pietari

Mikkeli vahvistaa Venäjä-yhteistyötä: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Technopark of Saint-Petersburg solmivat yhteistyösopimuksen

Mikkelin Venäjä-yhteistyö vahvistuu. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Pietarin kaupungin Technopark of Saint-Petersburg ovat solmineet 16.5.2019 yhteistyösopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on edesauttaa suomalaisten ja venäläisten alkuvaiheen teknologiayritysten rajat ylittävää yhteistyötä. Mikkelin kannalta sopimus vahvistaa mahdollisuuksia saada EU-markkinoille tähtäävien venäläisyritysten toimintoja sijoittumaan Mikkeliin.

Etelä-Savossa ja Mikkelissä on tehty pitkäjänteistä työtä Venäjän tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Viime vuosien haasteellisen poliittisen tilanteen jälkeen raja-alueyhteistyömahdollisuudet ovat lähteneet jälleen kehittymään positiivisesti. Konkreettinen esimerkki tästä on vuoden 2018 lopulla käynnistynyt Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelma. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei on mukana ohjelman kolmessa eri hankkeessa, joista yksi on uusiutuvan energian ratkaisujen käyttöönottoa edistävä GreenReMark-hanke.

Technopark of Saint-Petersburg on Pietarin kaupungin omistama teknologiayhtiö, joka edistää innovatiivisten teknologiayritysten toimintaa ja kasvua. Technoparkissa toimii mm. yrityskiihdyttämö Ingria. Yhtiö vastaa myös paikallisesta teknologiaklusteritoiminnasta.

MikseiMikkelin ja Technoparkin yhteistyö käynnistyy konkreettisesti kesäkuussa, kun uusiutuvaan energian liittyvä venäläisyrityksistä koostuva delegaatio vierailee Mikkelissä tapaamassa potentiaalisia suomalaisia yhteistyökumppaneita ja käy tutustumassa seudulla toteutettuihin uusiutuvan energian ratkaisuihin. Technopark osallistuu tapahtuman markkinointiin venäläisille yhteistyöyrityksilleen sekä osallistuu itsekin tapahtumaan.

-Pystymme tarjoamaan Mikkelissä kilpailukykyisen toimintaympäristön ja tarvittavat kumppanuudet teknologiaa kehittäville venäläisyrityksille. Käymme konkreettisia keskusteluja useampien potentiaalisten Mikkeliin sijoittuvien venäläisten yritysten kanssa, kertoo MikseiMikkelin Venäjä-asiantuntija Karoliina Tanskanen.

Mikkelissä toimii jo mm. pietarilaislähtöinen lääketieteen diagnostiikka-alan yritys AMA-Med Oy.

Lisätiedot

Juha Kauppinen, Toimitusjohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0440 361616, juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi

Jussi Heinimö, Ohjelmajohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 040 544 0936, jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

GreenReMark hankkeen tavoitteena on edistää vihreä energian markkinoiden kehitysmahdollisuuksia KaakkoisSuomen ja Pietarin alueella. Green Energy Regional Markets Development (Green ReMark) hanke alkoi 1.12.2018 ja sen toteutus jatkuu 30.11.2020 saakka. Hanketta rahoittavat Euroopan Unioni, Venäjän Federaatio ja Suomen Tasavalta. Lisätietoa hankkeesta ja vierailuohjelmasta Mikkeliin www.greenremark.com.

MikseiMikkeli kahvihuone

Haemme digitaalisen verkkoyhteisön kehittäjää

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille  ja elinvoimaa Mikkelin seudulle  tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Asiantuntijamme auttavat  yrityksen perustamisessa,  sijoittumisessa, työvoiman löytämisessä, liiketoiminnan kehittämisessä  sekä  kansallisten ja kansainvälisten  verkostojen rakentamisessa.  Palvelemme vuosittain  lähes tuhatta  yritysasiakasta Mikkelin seudulla. Palveluksessamme on 30 eri alojen ammattilaista kahdessa toimipisteessä.

Haluatko digitaalisen verkkoyhteisön edelläkävijäksi?  

Osa-aika-asukkaat  ovat  tärkeä voimavara  Mikkelin seudulla  ja koko maakunnassa  asiakkaina ja palveluiden käyttäjinä.  Tavoitteenamme  on, että  asiakkaat  ja  alueemme  yritykset - kysyntä  ja  tarjonta –  kohtaavat nykyistä olennaisesti paremmin ja helpommin.  Tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja yhteistyötä, jotta  tämä onnistuu.  Tarvitsemme digitaalisen, skaalautuvan  palveluy mpäristön, joka tuo asiakkaan lähelle  juuri  hänelle hyödylliset palvelut  ja toisaalta  tekee asiakkaan palvelun sujuvaksi  ja tehokkaaksi pienellekin yritykselle. Haluamme rakentaa seuraavan sukupolven kattavan ja helppokäyttöisen palvelualustan, jota voi käyttää verkossa niin älypuhelimella kuin tabletilla ja PC:llä.

Oletko sinä etsimämme  hankkeen  vetäjä, joka ymmärtää verkostoyhteisöjen mahdollisuudet digitalisoituvassa maailmassa ja haluaa kehittää alansa johtavan ekosysteemin yhteistyössä  Mikkelin  alueen  avaintoimijoiden kanssa? Tehtävänäsi on luoda toimiva, skaalautuva ja asiakasyhteistyöhön perustuva liiketoimintamalli ja -suunnitelma toteutuksen ensimmäiselle vaiheelle. Toteutus on tarkoitus aloittaa viimeistään vuoden 2020 alussa.

Odotamme  sinulta  erityisesti  myynti- ja markkinointiosaamista  sekä  yritystoiminnan ymmärrystä. Lisäksi arvostamme soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja  aktiivista oma-aloitteista työskentelyotetta. Innostut ja saat innostuksesi tarttumaan  myös  muihin.  Tehtävässä onnistuminen edellyttää tehokkaan  yhteistyöverkoston rakentamista  ja samalla luo mahdollisuuden kasvaa  tehtävän mukana laajenevaan vastuuseen.  Tukenasi on positiivinen, asiantunteva ja kannustava työyhteisö, kokenut tukiryhmä  sekä alkuvaiheen rahoittajat.

Työsuhde on  tässä vaiheessa määräaikainen, 31.12.2019 asti.  Tavoitteena on käynnistää  palveluympäristön toteutusvaihe 1.1.2020 mennessä, jolloin työsuhde voi myös jatkua.

Lisätietoja  antaa:  

Juha Kauppinen
0440 361 616
juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi

Lähetä hakemuksesi:  

Vapaamuotoinen hakemus  CV:n ja palkkatoiveen kera  12.6.2019 mennessä sähköpostilla osoitteeseen:  juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi

Jarmo Räsänen, OR-Group

KOLUMNI: Mikkelin mahdollisuudet

Rehellisesti sanottuna Mikkeli ei ole kasvukeskus eikä positiivista rakennemuutosta ole näkyvissä. Samanlainen tilanne on tosin myös ympärillämme olevissa vastaavan tyyppisissä kaupungeissa, joilla on samat haasteet kasvuun ja kehitykseen.

Mahdollisuuksia kuitenkin on. Etelä-Suomen suurissa kasvukeskuksissa ja niiden ympärillä tontit ja osa liikepaikoista alkavat olla ylirakennettuja. Valtakunnalliset suuryritykset etsivät parhaillaan toimitiloja ja tontteja isoille logistiikkakeskuksille pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.

Mikkelissä ja lähialueilla on tilaa, mutta onko meillä ennakkoluulottomuutta, rohkeutta, notkeutta ja joustavuutta kaavoitukseen. Yritykset tarvitsevat lähinnä tontin ja sille kunnallistekniikan, joten houkuttelevuutta tulee lisätä muilla tarjotuilla mahdollisuuksilla.

Työvoiman saatavuuden ongelmat ovat pääkaupunkiseudulla suurempia kuin meillä Mikkelissä. Aika ajoin maakunnan yritykset kärsivät työvoimapulasta, mutta määrällisesti kuitenkin puhutaan enemmänkin kymmenen kuin sadan uuden työntekijän rekrytoinnista.

Iso merkitys Mikkelille ja sen kehittymiselle on seudun vetovoima. Yhtenä menestyvän alueen tunnusmerkkinä on tieto- ja osaamiskeskittymät, kuten Mikkelissä jo olevat arkistolaitokset, yliopistojen ja korkeakoulujen filiaalit sekä solmitut kumppanuudet niihin.

Alueen saavutettavuudesta on pidettävä kiinni. Mikkelin sijainti maantieteellisesti on haastava, sillä suurkaupunkiajattelussa paras matkamitta määränpäähän on yksi tunti tai sata kilometriä. Sijaintimme on liikenne- ja kasvukäytävien ulkopuolella, joten raide- ja tieliikenneyhteydet ovat ensiarvoisen tärkeitä ylläpitää ja jopa kehittää palvelemaan paremmin koko itäistä Suomea.

Mikkelin mainekuva on edelleen ulkopuolisille hallinnollinen maaseutu- ja kesäkaupunki ilman teollisuuden tuomaa omaa leimaansa. Kaupunkimme pehmeämpi veto- ja pitovoima tulee pitää laadukkaana, jotta palvelujen laatu, saatavuus, tarjonta ja kohtaaminen saavat kiinnostumaan ja viihtymään alueellamme.

Villinä korttina voisi heittää Saimaan vesistön läheisyyden, pitkän rantaviivan ja yhteistyön eri satamapaikkojen välillä. Luonto ja historia ovat läsnä kaupunkimme jokaisella nurkalla.

Mikkelissä on tavoitteiden asettaminen pirstaloitunut liian pienille yksiköille ja organisaatioille, joissa tehdään erilaisia projekteja ja hankkeita niille annettujen päämäärien saavuttamiseksi. Fokusta yhteiselle tavoitteelle ei ole. Ei tapahdu kehitystä, jollei ole selkeitä yhteisiä tavoitteita.

Jokainen asukas ja yritys voi omalla toiminnallaan olla edistämässä kaupunkimme ja seudun kehittymistä. Investoinnit ja hankinnat tulee tehdä mahdollisimman pitkälle oman alueen toimijoilta, ei naapurikunnasta tai -kaupungista. Seudun elinkeinotoiminnalle on elintärkeää, että omalla paikkakunnalla tuotetuille tuotteille ja palveluille on kysyntää. Vain kysyntä ja kulutus pitää seudun yritystoiminnan kannattavana ja elossa.

Jarmo Räsänen
hallituksen puheenjohtaja, OR-group
Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjävaltuuskunnan jäsen

EU komisison Horison2020 -tilaisuus ohjelman haasteista ja mahdollisuuksista.

Brysselin helppoa rahaa?

Mitä se on se Brysselin raha? Onko se pukumiesten hommia vai säkissä tuotavaa Jackpot rahaa?

Totuus on paljon arkisempi. Se on perehtymistä, valintoja, analysointia ja taas uudelleen analysointia. Lisäksi se on muutamia kasvokkain tapaamisia sekä lukemattomia kohteliain sanakääntein kirjoitettuja sähköposteja, pätkiviä puhelin- ja skype-kokouksia, aineistojen tuottamista sekä yrityksiä ymmärtää eri puolilla Eurooppaa olevien partnereiden näkemyksiä. Rahoituksen hakeminen on työtä.

Oikeastaan siihen ei tarvita yhtään suomalaisretkeä Euroopan Parlamenttiin tai simpukkaillallisia. Toki ne voivat olla hyvinkin miellyttäviä tapahtumia – suomalaisten kesken.

Jos rahoitusta aikoo saada, tulee oma osaaminen olla selkeästi tiedossa. Tämän jälkeen voi hakea sopivaa rahoitusohjelmaa ja hakuteemaa. Kun omat valmistelut on tehty huolella, kannattaa hyödyntää Komission Infopäiviä ja LinkedIn-pohjaisia matchmaking-tapahtumia. Niissä pyörii satoja eurooppalaisia tavoitteena löytää riittävän kilpailukykyiset partnerit yhteiseen hakemukseen. Matchmaking tapahtuma on organisoitu kuhina, jossa varttitunnissa pitää myydä alueen osaaminen ja päätellä, kannattaako yhteydenpitoa jatkaa tapaamisen jälkeen. Välillä tapahtumissa näkee suomalaisryhmiä, jotka seuraavat pelkkiä luentoja. Yleissivistys toki lisääntyy, mutta pois jää pois tapahtumien oleellinen fokus: eurooppalaisen verkoston löytäminen, jonka kanssa voi tehdä ihan konkreettista yhteistyötä.

Jos kiinnostavaan konsortioon pääsee mukaan, alkaa aikaa vievä hakemuksen valmistelu. Luottamuksen synnyttäminen ja yhteisymmärryksen löytäminen eri maista olevien partnereiden kesken vie erityisesti koordinaattorin johtajuuden tiukkaan prässiin. Kun hankkeiden koko on 10-15 milj. euroa on toimintojen suunnittelu ja koordinaatio korkeaa ammattitaito vaativaa.

Kaiken tämän jälkeen palkintona voi olla 100 %:n rahoitus hankkeelle. Sitten alkaakin se varsinainen työ, hankkeen toteuttaminen. Siitä seuraavassa blogissa.

Kirjoittanut: Anitta Sihvonen