fbpx

Etelä-Savon alueen oma kehitysrahasto vaarassa jäädä toteutumatta

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy vetoaa alueen sijoittajiin Etelä-Savon kasvuyritysrahastosta puuttuvan 250.000 euron pääoman kokoon saamiseksi. Jos puuttuvaa pääomaa ei saada kasaan viikon sisällä, koko hanke kaatuu. Toteutuessaan 3,5 miljoonan pääomalla arvioidaan olevan noin 10 miljoonan euron vipuvaikutus alueen kasvuyritysten investointeihin. Investoinnit puolestaan tuovat alueelle kovasti toivottua elinvoimaa.

Etelä-Savon kasvuyrityksiin sijoittavalla, minimissään 3,5 miljoonan euron rahastolla on enää reilu viikko aikaa kerätä puuttuva pääoma tai rahastoa ei voida käynnistää. Rahaston synnyssä keskeinen tekijä on ELY-keskuksen sille myöntämä miljoonan euron pääoma, jonka maksamisen ehtona on, että vähintään 2,5 miljoonaa euroa on kerätty alueen kunnilta ja yksityisiltä sijoittajilta marraskuun loppuun mennessä. Rahaston tavoitteena olisi kehittää alueellista elinvoimaisuutta, tukea alueelle sijoittuvia uusia ja jo toiminnassa olevia kasvuyrityksiä tekemällä niihin pääomasijoituksia ja antamalla muuta neuvontaa yritysten kehittämisessä.

Rahaston synnyssä keskeisesti vaikuttavan, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Marjo Niittuaho-Nastolin kertoo, että vaikka alueen kaupungit, kunnat, yritykset ja muut toimijat ovat lähteneet hienosti mukaan alueen yhteiseen hankkeeseen niin tällä hetkellä pääomaa puuttuu vielä noin 250.000 euroa. Keskusteluja kuitenkin käydään koko ajan puuttuvan pääoman saamiseksi kasaan.

Niittuaho-Nastolin toteaa, että alueella ei välttämättä ole ymmärretty, kuinka tärkeää olisi saada rahasto myös Etelä-Savon alueelle. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla on jo käynnistetty vastaavat rahastot. Alueen oma kasvuyritysrahasto olisi tärkeää alueen yritystoiminnan kehittämiseksi ja kasvuyhtiöiden ja vakiintuneiden toimijoiden yhteistyön kehittämiseksi. Alueen kasvuyrityksille olisi tarjolla erilaisia julkisia ja yksityisiä rahoitusmuotoja, jotka vaativat toteutuakseen omarahoitusosuutta, jota olisi saatavilla kasvuyritysrahaston kautta.

Rahaston hallinnointiin valitun Redstone Nordics Oy:n johtava osakas Kaj Hagros painottaa, että suunnitteilla oleva kasvuyritysrahasto tulisi olemaan hyvä täsmäväline parantamaan kasvuyritysten onnistumismahdollisuuksia ja tukemaan niiden kasvua. Jos rahasto saadaan toimintaan, se pyrkii tunnistamaan kaikkein potentiaalisimmat kasvuyritykset Etelä-Savon alueella, tekee niihin pääomasijoituksia ja tukee verkostoillaan ja hallitustyön kautta näiden yritysten kehitystä. Tyypillisimmin rahastoa kiinnostaa yritykset, joiden liiketoiminnan voi odottaa moninkertaistuvan vuosien varrella.

Niittuaho-Nastolin kertoo lopuksi, että päätimme tiedottaa rahaston tilanteesta nyt, jotta puuttuva pääoma voitaisiin vielä löytää määräajassa.

Katso lisää pääomarahastosta: https://espr.fi/

Kaupungin virastotalolle haetaan ravintoloitsijaa

Mikkelin kaupunki hakee kaupungin virastotalolle ravintoloitsijaa, joka tuottaa arkipäivisin lounasateriapalveluita ja kaupungin tarvitsemat tilaustarjoilupalvelut virastotalon korttelissa.

Yrittäjän on mahdollista kehittää toimintaa esimerkiksi kahvilapalveluilla tai laajentamalla toimintaa ilta-aikoihin ja viikonloppuihin. Myös virastotalon, kaupungintalon ja pääkirjaston keskelle jäävää niin sanottua pikkutoria on mahdollista käyttää palvelu- ja tapahtumatuotannossa.

Mikkelin kaupunki on julkaissut sähköisen tietopyynnön, jonka liitteenä on ennakkokysely asioista, joista kaupunki erityisesti toivoo yrittäjien näkemyksiä. Saman kyselylinkin kautta myös ilmoittaudutaan 14.12. järjestettävään markkinavuoropuhelutilaisuuteen. Tilaisuudessa yrittäjien on mahdollista tuoda esiin näkemyksiään palveluiden tuottamisen edellytyksistä sekä esittää lisäkysymyksiä. Vastausaikaa tietopyynnön kommentointiin ja ilmoittautumiseen on 11.12. saakka.

Saatujen tietojen perusteella laaditaan lopullinen tarjouspyyntö, johon tarjouksen jättävien yrittäjien joukosta valitaan uusi ravintoloitsija.

Lisätietoja

Mia Hassinen
ruoka- ja puhtauspalveluiden palvelujohtaja
044 794 2262

Carita Hakkarainen
hankinta-asiantuntija
044 794 2667

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@mikkeli.fi.

RekryOnline artikkelikuva

RekryOnline avaa 47 Mikkelin seudun yrityksen työpaikat hakuun – haettavana 92 paikkaa!

Mikkelin seudulla järjestetään 18.11. klo 14-17 verkkorekrytapahtuma RekryOnline. Tapahtumaan on ilmoittanut työpaikkojaan yhteensä 47 Mikkelin seudun työnantajaa. Haettavana on jopa 92 työpaikkaa.

Mikkelin seudun RekryONLINE-rekrytointitapahtuma on maksuton ja avoin kaikille työnhakijoille paikkakunnasta riippumatta. Torstaina klo 14 avoimet työpaikat tulevat esiin ja työpaikoista voi kysyä suoraan lisätietoja työnantajilta.

Siirry katsomaan työpaikat: https://eroakiireesta.fi/rekryonline/

 

digiSYKE kansikuva

Maanantaista alkaa digiSYKE-viikko

digiSYKE-tapahtumassa 16.-20.11.2020 Mikkelissä keskustellaan verkossa. Päivittäin vaihtuva teema, livelähetyksiä, työpajoja, videoita, artikkeleja ja ajankohtaisaiheita.

Mikkelissä vuodesta 2018 järjestetty SYKE-tapahtuma siirtyy tänä vuonna verkkoon. Maanantaista perjantaihin 16.-20.11. Mikkelistä SYKE-studioilta lähetetään verkkolähetyksiä. Joka päivälle on oma teema. Lähetykset ovat maksuttomia ja näitä voi katsoa omalla älypuhelimella, tietokoneella tai vaikkapa taulutelevisiolla.

Lähetysten lisäksi tapahtuman verkkosivuilla www.syke.work tarjotaan katsojille oheismateriaaleja aiheista.

Maanantain 16.11. teemana on tulevaisuus

Maanantaina aloitetaan kansainvälinen yrittäjyyden viikko, eli Global Entrepreneurship Week. Katso viikon tervetulosanat Youtubessa. Viikon aikana järjestetään lähes 40 000 tapahtumaa yli 180 maassa. Mikkelissä yrittäjän päivän lähetys järjestetään perjantaina 20.11.2020.

Maanantai jatkuu klo 10.00 – 11.30 järjestettävällä englanninkielisellä luennolla ”Integrating work and home in the COVID-19 times”, joka tuotetaan kansainvälisenä yhteistyönä. Nyt on viimeiset hetket ilmoittautua luennolle täällä.

Päivän ajankohtaiskeskustelu lähetetään Mikkelistä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla sijaitsevalta SYKE-studiolta klo 13.00. Tervetuloa mukaan seuraamaan ”Mitä koronan jälkeen” -ajankohtaislähetystä Youtube Live-palvelun välityksellä. Pääset keskusteluun suoraan tästä.Lähetyksen juontaa kirjailija-toimittaja Marika Lehto. Keskustelussa mukana tutkija Pasi Rikkonen, IT-yrittäjä Ville Venäläinen, Etelä-Savon Yrittäjien toiminnanjohtaja Niina Kuuva sekä yhteiskuntatieteiden opiskelija Lotta Tiihonen.

Maanantaipäivä päätetään Älykäs Yritys 2030 -työpajaan klo 14.00 alkaen. Työpajassa kuullaan eteläsavolaisten yritysten ajatuksia elinvoimasta ja maakunnan elinvoimaan liittyvistä kysymyksistä. Siirry työpajaan tästä.

Tiistain 17.11. teema on asuminen

Tervetuloa päivän ajankohtaislähetykseen klo 13.00 seuraamaan keskustelua asumisesta maakunnissa. Keskustelussa mukana tutkija Manu Rantanen Helsingin yliopistosta, ulkomailla asunut paluumuuttaja Anna-Maija Hunter, Mikkelin seudun vapaa-ajan asukas Hannu Ranki ja etätyöläinen Janne Tarimaa. Lähetyksen juontaa kirjailija-toimittaja Marika Lehto.
Siirry lähetykseen tästä.

Keskiviikkona 18.11. puhutaan työstä ja työllistymisestä

Mitä eri reittejä työtä ja työvoimaa voi löytyä? Mitä työ tänä päivänä on ja miten sen sisältö muuttuu? Tervetuloa SYKE-studioilta lähetettävään ajankohtaislähetykseen keskiviikkona klo 13.00. Mukana keskustelemassa mm. yrittäjät Pia Komppa, Jere Lauha sekä TE-palvelujen asiantuntija Ragnar Luur. Siirry lähetykseen tästä.

Keskiviikon päälähetys on klo 14.00 – 17.00 järjestettävä verkkorekrytapahtuma RekryOnline, joka tuo yhteen Mikkelin seudun työnantajat ja työntekijät. Kymmeniä työpaikkoja haussa! Tapaa työnantajat nyt helposti etänä! Tapahtumapäivänä klo 14 avoimet työpaikat tulevat esiin ja pääset kysymään tehtävistä työnantajilta. Katso lisätiedot RekryOnlinesta täältä.

Torstai 19.11. on International Mikkeli Day

Päivän päälähetys SYKE-studioilta klo 13.00-16.00 tarjoaa keskustelua ja näkökulmia kansainvälisyydestä. Päivän lähetykseen pääset kätevästi tästä.

Ohjelma:

13.00 Kansainvälisyyspäivän avauspuheenvuoro, Matti Malinen, pääsihteeri, Mikkelin yliopistokeskus

n. 13.10 Lähtö samalta viivalta – matkani yhteenkuuluvuuden puolestapuhujana, Sara Salmani, monimuotoisuuden asiantuntija

Puheenvuorojen jälkeen kansainvälisyys oppilaitoksista -videoesitys ja Kansainväliset tulijat Etelä-Savon työelämä- ja yrittäjyyspolulle -puheenvuoro.

15.05 Erilaisia onnistumistarinoita Mikkelistä -paneelikeskustelu.

Keskustelun jälkeen Kansainvälinen mikkeliläinen 2020 -palkinnon julkistus.

15.55 Tilaisuuden päätöspuheenvuoro, Enrique Tessieri, opetus- ja ohjauskoordinaattori, Otavan opisto

Perjantai 20.11. on yrittäjyyden juhlaa ja kansainvälisen yrittäjyyden viikon lähetys

Päivän lähetys Kaakois-Suomen ammattikorkeakoululta klo 9.00 – 15.00 tarjoaa useita puheenvuoroja ja näkökulmia yrittäjyydeen. Päivän lähetystä pääset seuraamaan tästä.

Ohjelma:

9.00 Yrittäjyyspäivän avaussanat, Anne Gustafsson-Pesonen, johtaja, Xamk Pienyrityskeskus

9.30 Yrittäjän ääni yrittäjyyskasvatukseen -paneelikeskustelu, puheenjohtajana Sanna Lehtonen, toiminnanjohtaja, valtakunnallinen YES ry, etukäteistallenne

10.35 Millaisia yrittäjyyden kokeiluympäristöjä oppilaitoksiin? Puheenvuorot Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululta, Etelä-Savon koulutukselta ja Seurakuntaopistolta

11.35 Yrittäjän puheenvuoro ja TE-palvelujen esittely

11.45 Koulunpenkiltä kasvuyrittäjäksi, Veera Lehmonen, CuckooWorkout
(avaussanat, Johanna Koponen, projektipäällikkö, Xamk)

12.30 Perusasiaa yrityksen perustamisesta ja Mikkelin seudun Uusyrityskeskus, Heli Tavasti toimitusjohtaja

13.00 Kansainvälistyvät naisyrittäjät Etelä-Savosta –paneeli

13.45 Älykäs Yritys 2030 -työpaja, työpajan moderaattoreina Sinikka Mynttinen ja Jari Karjalainen, TKI asiantuntijat, EmpInno

14.15 Entrepreneurial Ecosystems, Gregory O’Shean and Seppo Luoto, Researchers, LUT University Mikkeli Entrepreneurship team

14.45 Yrittäjän päivän yhteenveto ja päätössanat, Anne Gustafsson-Pesonen, johtaja, Xamk Pienyrityskeskus

Lisää materiaalia aiheisiin www.syke.work -sivustolta

Päivien aiheisiin on saatavilla lisämateriaalia (mm. videoita ja artikkeleita) www.syke.work -sivustolla. Samalta sivustolta löydät myös koko viikon ohjelman ja osallistumislinkit.

Voit myös ladata ohjelman PDF-version itsellesi täältä.

digiSYKE-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Mikkelin seudun oppilaitokset, korkeakoulut, kaupunki ja yrityspalvelutoimijat.

Tänä vuonna teemoja ovat erityisesti työllisyys, kansainvälisyys ja yrittäjyys.

Lara Green yrittäjä Laura Paasonen kuvassa

Jälleenmyyjät löysivät Lara Greenin pesuaineet

Otavalainen Laura Paasonen alkoi kehitellä kaksi vuotta sitten ekologisia pesuaineita, kun tutut tuotteet saivat hänet voimaan pahoin. Nyt valmiina on oma tuoteperhe, jota myydään koko maahan.

Paasosen kolmilapsisessa perheessä riittää pyykättävää. Kun Paasonen aloitti pesuaineiden kehittelyn, hän halusi valmistaa itse omaan käyttöön ekologisia pesuaineita, joista ei saisi päänsärkyä ja pahoinvointia.

”Halusin eroon tuotteista, joita olin aiemmin käyttänyt tiskaukseen, siivoukseen ja pyykinpesuun. Ensin kehitin pyykkietikan ja siivoussuihkeen.”

Rahoitus vauhditti tuotekehitystä

Kun tuoteperhe alkoi hahmottua ja tuttavapiiriltä tuli hyvää palautetta, heräsi ajatus omasta yrityksestä. Alkuun toiminimiyritys pääsi, kun yrittäjä sai Maaseuturahastosta rahoitusta, jotta voi keskittyä vuodeksi kehittämään tuotteita ja ideoimaan tuoteperheelle visuaalista ilmettä sekä sopivia pakkauksia.

Tieto tuotekehitykseen haettavasta rahoituksesta tuli yllättäen.

”MikseiMikkelistä Marjo Niittuaho-Nastolin soitti, että tiedätkö tällaisesta rahoituksesta. Yhdessä teimme sitten hakemuksen. Yksin se olisi kyllä jäänyt tekemättä.”

Tuotekehitysvuoden aikana valmistuivat moneen käyttötarkoitukseen sopiva palasaippua ja pyykinpesuaine.

Laura Paasonen: ”Tuotekehityksessä on monia vaiheita”

Jälleenmyyjäverkosto rakentuu

Kun tuoteperhe valmistui, jälleenmyyjät alkoivat kiinnostua tuotteista.

”Ilman rahoitusta ja yhteistyötä en olisi päässyt näin pitkälle ja saanut jälleenmyyjiä. Ensimmäinen myyntipiste oli lähikauppa, jossa käy paljon loma-asukkaita. Kävin myös itse myyntimatkoilla ja olin jonkin verran markkinoilla. Myös nettikauppa on tuonut näkyvyyttä.”

Paasosen Jälleenmyyjäverkostoon kuuluu nyt yli 20 erilaista toimijaa eri puolilta maata. Mukana on Life-luontaistuoteketjun myymälöitä Tampereella, Järvenpäässä ja Lahdessa. Kierrätyskauppa Unit Markt Helsingissä myy paljon etenkin Paasosen kehittämää palasaippua omalla tuotemerkillään. Lisäksi yhden alueellisen kaupan alan toimijan kanssa on parhaillaan sopimus tekeillä.

”Tavoitteeni on kasvattaa jälleenmyyjäverkostoa uusilla paikkakunnilla. On sellaisia paikkakuntia, kuten Oulu, joissa ei ole jälleenmyyjiä, vaikka verkkokaupassa käy paljon oululaisia.”

Hyväksi yhteistyökumppaniksi on osoittautunut myös siivousalan yrittäjä. Paasonen uskoo, että myös ekokampaamoilla olisi yhteisiä intressejä.

”Yhteistyökumppanini Jaana siivoaa ihmisten kodeissa ja näyttää samalla, että myös myrkyttömät tuotteet toimivat hyvin. Ekokampaamoissa ja -kosmetologeilla tulee paljon pyyhepyykkiä ja samalla tuotteeni voisivat olla niissä myynnissä.”

Laura Paasonen: ”Olisi kiinnostavaa saada pienyrittäjiä yhteistyökumppaneiksi”

Yrityksen logon suunnitteli Kojootti Designin yrittäjä Johanna Kakriainen, muuten Paasonen on suunnitellut itse tuotteidensa etiketit. Tuotteisiin sopivat, kierrätettävästä muovista tehdyt pakkaukset hän on löytänyt itse netistä etsimällä.

”Nyt haluan keskittyä valmistukseen ja myyntiin. Tällä hetkellä yritykseni, toiminimi, työllistää minua neljä päivää viikossa. Suunnittelen myös yhtiömuodon muuttamista osakeyhtiöksi, mutta toteutus on jo siirtynyt monta kertaa eteenpäin.”

Lara Greenin tilat sijaitsevat Otavan Akuntiellä Lähipalvelukeskuksen ja postin vieressä. Verkkokaupan logistiikka toimiikin harvinaisen näppärästi.

”Verkkokauppa on kasvanut omalla painollaan. Yleensä jos yritys tai tuotteet näkyvät mediassa, tulee tilauspiikki.”

Yrittäjyys sopii minulle

Aikanaan puupuolen artesaaniksi ja viittä vaille tradenomiksi opiskellut Paasonen kokee, että yrittäjäksi lähteminen oli helpompaa kuin hän ennakkoon ajatteli.

”Olen saanut hirveästi apua ja etenkin Marjon apu on ollut korvaamatonta. Yllättävää on ollut ehkä se, miten kauan kesti saada ensimmäiset jälleenmyyjät. Myös pakollisten kulujen määrä yllätti, vaikka olen itsekin työskennellyt taloushallinnossa.”

Oma haasteensa on markkinointi, kun viesti tuotteiden ekologisuudesta pistäisi saada välitettyä mahdollisille asiakkaille.

”Haluan lisätä ihmisten tietoisuutta ekologisista, vegaanisista ja myrkyttömistä pesuaineista ilman, että asiakas kokee, että tuotteita tyrkytetään hänelle.”

Aikansa otti myös hintatason löytäminen.

”Mietin ensin, että mihin pyrin ja sen pohjalta aloin hinnoitella miettimättä, mitä kilpailevat yrittäjät tekevät, koska pyrin erilaisille markkinoille. Marjo kuulosteli mietteitäni ja lopulta löytyivät selvät sävelet hinnoitteluun.”

Paasonen haluaa kasvattaa rauhassa yritystään ja nähdä, mihin saakka siivet kantavat.

”Yrittäjyys sopii luonteelleni. Voin tulla tarvittaessa hoitamaan verkkokaupan tilauksia vaikka iltaisin. Haluan olla itsenäinen ja tehdä itse päätökset.”

Teksti, kuvat ja videoklipit: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Laura Paasonen on mukana Sata-hankkeessa, joka vauhdittaa eteläsavolaisten yritysten tuotekehitystä ja lisää niiden näkyvyyttä. Hanketta koordinoi projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

CityLoops: Closing the loop for urban material flows

Mikkeli development Miksei Ltd takes partnership in a new EU-project. The CityLoops: Closing the loop for urban material flows -project aims to reduce urban materian flows by increasing material circulation.

CityLoops logo

Construction and demolition waste (CDW) – including soil – and organic waste (OW) are two of the most significant urban material flows with a remarkable environmental impact in European cities. Led by ICLEI, the EU-funded CityLoops project will develop a series of innovative procedures, approaches and open access and open source tools to embed circularity within planning and decision making processes for CDW and OW in cities. The ultimate goal is to drive the transition to a circular economy.

Høje-Taastrup and Roskilde (Denmark), Mikkeli (Finland), Apeldoorn (the Netherlands), Bodø (Norway), Porto (Portugal) and Seville (Spain) are the seven European cities involved in CityLoops. They will structure their pilots in three phases: inception and preparation phase, including a series of preparatory analysis and stakeholder mapping and participatory planning; demonstration phase, when the solutions will be implemented and tested, and replication phase, when the CityLoops measures will be upscaled at regional and European level. The solutions and actions go from instruments for predicting future excavated CDW and soil production, to awareness-raising campaigns, circularity decision making support tool, simulation of impacts 3D visualisation tools and procurement guidelines for OW products. A total of ten demonstration actions will be implemented, testing over 30 new tools and processes.

Alongside these, a sector-wide circularity assessment and an urban circularity assessment will be carried out in each of the cities. The former will help to optimise the demonstration activities, whereas the latter will enable cities to effectively integrate circularity into planning and decision making.

Another key aspect of CityLoops is circular procurement: the seven demonstrator cities will explore how public sector purchases can create markets for innovative circular economy products and solutions – from more circular design and increasing the use of recycled content in products, to ensuring reparability, reuse and appropriate recycling of products and materials, and promoting servicisation models. The active involvement of key stakeholders in every stage of the project will be also of crucial importance.

Cities involved

  • Demonstrator cities: Høje-Taastrup and Roskilde (Denmark), Mikkeli (Finland), Apeldoorn (the Netherlands), Bodø (Norway), Porto (Portugal) and Seville (Spain)
  • Replicators: Murcia and Vallès Occidental (Spain)

EU Horizon 2020 -logo

This project has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No 821033. The sole responsibility for any error or omissions lies with the editor. The content does not necessarily reflect the opinion of the European Commission. The European Commission is also not responsible for any use that may be made of the information contained herein.

Mikkelin seudulle haetaan osaajia verkkorekrytapahtumassa 18.11.

Mikkelin seudun RekryONLINE-verkkorekrytapahtuma pyrkii lisäämään seudun näkyvyyttä valtakunnallisesti ja saamaan alueelle uusia osaajia.

Tapahtuma järjestetään keskiviikkona 18.11. kello 14–17.

– Tapahtuma sopii kaikille Mikkelin seudun yrityksille, joilla on työpaikkoja avoinna nyt tai avautumassa lähiaikoina. Erityisesti ne alat ja yritykset, joilla on haastetta löytää sopivia tekijöitä alueeltamme, hyötyvät tapahtumasta, sillä tapahtumaa markkinoidaan valtakunnallisesti eri kanavissa sekä työnantajien haluamiin oppilaitoksiin ympäri Suomen, järjestäjä Mira Myyryläinen Mikkelin seudun muuttajahankkeesta toteaa.

Osallistuminen on työnantajille helppoa ja maksutonta. Yrityksen yhteyshenkilön ei tarvitse siirtyä fyysisesti minnekään, ainoastaan olla tavoitettavissa tapahtuman ajan.

– Verkossa tapahtuva rekrytointi on tätä päivää ja työnantajien keskuudessa se koetaan helpoksi tavaksi päästä ensikontaktiin hakijoiden kanssa. Live-kohtaamista tämä ei voita, mutta alkuun tällä pääsee mukavasti. Sitä paitsi tällainen tapahtuma tuo seudullemme ja yrityksillemme hyvää näkyvyyttä, Myyryläinen sanoo.

Tapahtuma palvelee sekä paikallisia yrityksiä että hakijoita, mutta erityisesti RekryONLINE palvelee ulkopaikkakuntalaisia, jotka ovat kiinnostuneita muuttamaan Mikkelin seudulle.

Osallistuminen ei vaadi yrityksiltä suurta vaivannäköä. Riittää, kun ilmoittautuu mukaan nettisivulla ja on valmiina vastaanottamaan kyselyitä. Seudullinen RekryONLINE-tapahtuma järjestetään osoitteessa eroakiireesta.fi/rekryonline. Työnantajien ilmoittautuminen tapahtuu sivulla olevan lomakkeen kautta. Työnhakijat näkevät mukana olevat työnantajat sitä mukaa, kun niitä sivulle ilmoittautuu, mutta työpaikat aukeavat hakuun vasta tapahtumapäivänä.

– Pienenä vinkkinä työnantajille – mitä nopeammin ilmoittaudut mukaan, sitä suuremman näkyvyyden saat valtakunnallisessa markkinoinnissa, kannustaa Myyryläinen.

Mikkelin seudun RekryONLINE keskiviikkona 18.11.2020 klo 14 – 17 osoitteessa eroakiireesta.fi/rekryonline. Tänä vuonna RekryONLINE järjestetään osana DigiSyke-tapahtumaa.

Mikkelin seudun RekryONLINE-tapahtuman järjestää Mikkelin seudun muuttajahanke Solmu yhteistyössä Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelujen kanssa.

Uusi yritysten kustannustuki

Uusi kustannustuki täsmentyi

Valtioneuvosto on antanut esityksensä yritysten uudesta kustannustuesta eduskunnalle. Ensitietojen mukaan tuki on haettavissa vasta joulun jälkeen.

Yritykset voivat hakea uutta kustannustukea 1.6.-31.10. välisenä aikana syntyneisiin kustannuksiin. Tukea voi saada, jos liikevaihto on COVID-19 pandemiasta johtuvasta syystä laskenut vähintään 30% verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Uusien yritysten kohdalla vertailuajankohdaksi asetetaan alkuvuosi.

Kustannustuen yrityskohtainen yläraja säilyy ennallaan 500 000 eurossa. Sen sijaan aiemmasta tukien yhteensovittamisesta koskevasta säännöksestä ehdotetaan luovuttavan, jolloin esimerkiksi aiemmin myönnetyt Business Finlandin tai ELY-keskuksen korona-avustukset eivät enää vaikuta kustannustuen määrään. Kustannustuen ja yrityksen muiden SA.56995 puiteohjelmatukien määrä ei kuitenkaan saa ylittää 800 000 euroa.

Uuden kustannustuen myöntämisestä, hakemusten käsittelystä ja tuen maksamisesta vastaa edelleen Valtiokonttori. Tuki maksetaan kertakorvauksena.

Kustannustuen piiriin kuuluvat ne toimialat, joilla toimivien yritysten tukikauden liikevaihto on vähintään 10 prosenttia pienempi kuin vertailukauden liikevaihto. Valtioneuvoston asetuksella nimetään erikseen toimialat, jotka kuuluvat tuen piiriin.

Yrityksen tulee lisäksi osoittaa, että yrityksen liikevaihdon lasku on ollut tukikaudella vähintään 30 prosenttia vertailukauteen nähden. Lisäksi ehtona olisi, että myönnettävä tukisumma ylittäisi 2000 euroa eikä yritykseen kohdistu tuen myöntämisen esteitä. Sen sijaan aiemmasta 20 000 euron liikevaihtorajasta esitetään luovuttavan.

Kustannustukea voidaan myöntää myös yritykselle, jonka toimialaa ei ole asetuksessa mainittu, mikäli yritys osoittaa liikevaihdon laskun johtuvat erityisen painavista COVID-19 -pandemiaan liittyvistä syistä ja lain muut edellytykset täyttyvät.

Valtioneuvoston lisätalousarvioehdotuksessa ehdotetaan 410 miljoonan euron määrärahaa kustannustukeen. Lisäksi käytössä on aiemmasta tukierästä jäänyt 140 miljoonan euron osuus.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Koronalinja auttaa tukiin liittyvissä kysymyksissä. Palvelemme arkisin klo 8-16 numerossa 010 340 3080.

Katso lisätietoa Valtiokonttorin sivuilta.

Markkinointikampanja nuorille aikuisille käynnistyy

Mikkelissä käynnistetään alle 45-vuotiaille suunnattu muuttajakampanja.

Mikkelin kaupungin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Mikkelin seudun muuttajahanke Solmun sekä MikseiMikkelin Enter to Business -hankkeen yhteinen markkinointikampanja keskittyy työvoiman ja yrittäjien saamiseksi Mikkeliin ja ympäristökuntiin. Työvoimaa Mikkeliin -kampanja on toteutettu yhteistyössä mikkeliläisen Mainostoimisto Groteskin kanssa.

Rekrytoinnit keskiössä

Kampanjan keskiössä ovat yritysten rekrytoinnit, joihin on voinut hakea markkinointitukea RekrySetelin muodossa Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.  ”RekrySetelillä pyritään auttamaan yrityksiä sellaisissa rekrytoinneissa, joissa sopivaa osaajaa pyrkimyksistä huolimatta ei ole löytynyt omalta alueelta. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi rakennusalan suunnittelutehtävät ja metallialan osaajat”, MikseiMikkelin viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo kertoo. RekrySetelin haku avautui yrityksille parisen viikkoa sitten.

Kohderyhmänä nuoret aikuiset

Varsinaisten yritysten työpaikkailmoitusten lisäksi kampanjan tavoitteena on lisätä myös alueen houkuttelevuutta. Kampanjassa nostetaan esiin muun muassa alueen turvallisuutta, luontoa ja palveluita.

Kampanjan pääkohderyhmänä ovat nuoret aikuiset, jotka ovat jo päättäneet opintonsa ja ovat siirtyneet tai siirtymässä työmarkkinoille. Markkinointikanavat ja -sisällöt on mietitty erityisesti tätä kohderyhmää ajatellen”, kaupungin viestintäpäällikkö Heidi Hänninen toteaa. ”Yksi uusista kanavistamme on TikTok, jossa olemme aloittaneet yhteistyön mikkeliläisen tanssitaitelija Johanna Seppäsen kanssa”, Hänninen jatkaa. Pääkohdealueet ovat Helsinki, Lahti, Jyväskylä ja Kuopio. Lisäksi kampanja näkyy myös paikallisesti Mikkelissä. ”Kampanjassa näkyy kaupungin brändityöstä tuttuja elementtejä, mutta myös täysin uusia juttuja on tulossa”, Hänninen vinkkaa. Kampanjalle on luotu omat nettisivut, jotka löytyvät osoitteesta www.ihanmikkelista.fi.

Myös seutu ja yrittäjyys esillä

Kaupungin ja kehitysyhtiön lisäksi kampanjaa ovat olleet ideoimassa ja rahoittamassa myös kaksi hanketta. Mikkelin seudun muuttajahanke Solmu tuo kampanjaan seudullisen ulottuvuuden. Eroakiireestä-palvelu toimii seudullisesti ja auttaa alueelle muuttoa harkitsevia monenlaisissa käytännön kysymyksissä. Enter to business-hankeen tavoitteena taas on nostaa esille niitä alueen yrityksiä, jotka etsivät jatkajaa. ”Nämä kaksi toimijaa täydentävät hienosti kokonaisuutta ja antavat alueesta kiinnostuneille lisää vaihtoehtoja. Joskus yrittäjyys voi ollakin palkkatyötä parempi vaihtoehto ja jonkun kohdalla oma koti voi löytyäkin Mikkelin sijaan ympäristökunnista”, avaa MikseiMikkelin Jukka Kumpusalo kampanjan toimijajoukkoa.

Kuva: Pihla Liukkonen

Pauliina Hukkanen: Myö ei lähetä täältä enää mihinkään

Kulttuurin moniosaaja Pauliina Hukkanen ideoi ja innovoi tauotta

Mikkeliläisille viimeisten seitsemän vuoden aikana tutuksi tullutta näyttelijä, yrittäjä, korumuotoilija Pauliina Hukkasta ei koronakriisi jähmettänyt, vaan hän on luonut ja testannut uusia palveluita yhdessä asiakkaiden ja verkostojensa kanssa.

Yrittäjäksi hän ryhtyi kahdeksan vuotta sitten. Nyt yrityksiä on kolme. Omia esiintymiskeikkojaan varten hän perusti ensin toiminimen, joka on edelleen olemassa. Kaksi vuotta sitten perustettu Ohjelmatalo Näytellä ja Näprätä Oy pyörittää Teatteriravintola ILOa ja sen viime kesänä aloittanutta VALO-terassia.

Tammikuussa 2020 sai alkunsa Työn alla Oy yhdessä toisen näyttelijä-yrittäjän, Ismo Apellin, kanssa. Tuorein yritys vastaa kesäksi 2021 valmistuvan 450-paikkaisen  Järvisydämen kesäteatterin toiminnasta Rantasalmella.

Korona pisti kaiken uusiksi

Kun korona sulki Teatteriravintola ILOn ovet maaliskuussa, Hukkanen sanoo mököttäneensä yhden viikonlopun mökillä, mutta sitten alkoi pulputa uusia ideoita.

”Pallottelin Harri Einämön, Ilon kokin ja Heinäsaaren tilan yrittäjän, kanssa tilannetta ja hän ehdotti, että tehdään ja viedään ruokapaketteja asiakkaille kotiin. Minulle taas välähti, että Avomielinen Anneli -hahmoni voisi hoitaa kuljetuksia ja samalla esiintyä. Lopulta meitä oli kolme näyttelijää kuljettamassa sata ruokapakettia vapun aikaan asiakkaille. Show ovella kesti viisi minuuttia ja sen sai 10 eurolla.”

Pauliina Hukkanen: ”Pitäisi miettiä, miten mä voin tukea tuota toista.”

Kun Business Finlandin koronarahoitus tuli hakuun, Hukkanen ennakoi ja pisti anomuksen sisään puoli tuntia haun aloituksesta saadakseen työllistettyä ihmisiä. Niinpä äitienpäivänä palvelu laajeni ja mukaan tuli kaksi kukkakauppaa ja serenadin esittäjä.

”Pidin yllä excel-taulukkoa siitä, kuka tilasi ruusun, kuka kakun, menun tai serenadin. Olin käytännössä sihteeri, markkinoija, esiintyjä ja tuottaja. Se oli ihan mahtavaa, vaikka hirveän kiireistä aikaa.”

Seuraavana hän alkoi vetää yhden naisen show´ta Ilon neliömetrin kokoisessa näyteikkunatilassa. Kun katsojia sai kadulla olla vain 10, hän piirsi liidulla ympyrät asfalttiin. Avomielisen Annelin 10 minuutin esitystä ilmaantui katsomaan 50 ihmistä turvavälejä noudattaen. Esityksiä oli kolme ja lisäksi tanssin opiskelija veti omansa.  

Kun kesäkuussa koronarajoituksia purettiin, Hukkanen ja Einämö avasivat kadulle terassiravintola VALOn tarjoten ruokaa, juomaa ja kulttuuriesityksiä asiakkaille.

”Harrin kanssa vedettiin 12-16 tunnin päiviä viitenä päivänä viikossa. Näyttelin, lauloin ja sen jälkeen näyttelin taas tarjoilijaa. Se oli mahtavaa ja älyttömän rankkaa. Arvostukseni ravintolatyöntekijöitä kohtaan kasvoi. Kesä-heinäkuun tuloilla pystyi maksamaan keväällä kertyneitä laskupinoja, mutten voinut maksaa palkkaa itselleni.”

”Ilman että kokeilet, ei voi syntyä uutta.”

Hukkanen laskee, että keväältä ravintola menetti tuloja noin 60 000 euroa ja kesäteattereista noin 80-100 000 euroa.

”Hain koko ajan rahaa kolmelle yritykselleni erilaisin kehittämisideoin, että olisin voinut työllistää taas ihmisiä. Viime vuonna ILO työllisti 20 ihmistä, nyt tein yksin kaikki.”

Myös ELYn palkkatuen saaminen oli ison paperityön takana. Lopulta päätös mahdollisti kahdelle ihmiselle kolmen kuukauden palkkatuen, jolla pystyi palkkaamaan osa-aikaisen teatterisihteerin myymään ja markkinoimaan talven esityksiä.

”Oli hirmu ihanaa saada työllistettyä edes yksi ihminen.”

Yhteistyöstä kaikki voittavat

Nyt ravintola on ollut auki reilun viikon ajan. Esityksiä on jouduttu perumaan jo syksyltäkin, ja esitysten lippujen ennakkomyynti on jäänyt murto-osaan normaalista.

”ILO täyttää nyt kaksi vuotta. Jukka Toivakalle iso kiitos, sillä ilman vuokranantajan joustoa en olisi pystynyt pitämään 350 neliön vuokratiloja, kun ovet on ollut pidettävä kiinni puoli vuotta, eikä tällaisella nuorella yrityksellä ole puskureita.”

Tuoreimman idean Hukkanen sai parisen viikkoa sitten keskellä yötä. Aamulla hän alkoi soitella tutuille näyttelijöille ja kahdessa tunnissa Ohjelmapankissa oli 10 esiintyjää.   

”Ihmiset kaipaavat nyt jotain iloja. Ohjelmapankista voi tilata haluamansa näyttelijän tai esiintyjän omaan tilaisuuteen tai vaikka kotiin. Tarjolla on nyt 20 esitystä. Teatterin ja musiikin lisäksi voi tilata vaikka luennon työhyvinvoinnista tai terveellisestä ravinnosta.”

”Rohkeasti nauttimaan kulttuurin antamaa mielenravintoa.”

Yksinyrittäjävaiheen kokemusten jälkeen Hukkanen uskoo verkostojen voimaan ja siihen, että aina kannattaa pyytää apua.  

”Mitä enemmän verkostoituu, sitä enemmän voi saada. Jokainen tuo tullessaan 10 uutta ihmistä ja heistä jokainen taas 10. Se, että jakaa asioita, ei ole keneltäkään pois. Kateus on syövyttävä asia, jolla vain mustaa sisimpänsä. Luovuutta ei siihen kannata haaskata.”

”Yksin ei voi näytellä joukkokohtausta”

Aikoinaan läheltä liipannut uupumus opetti pitämään huolta omasta jaksamisesta.

”Irrottaudun välillä 1-2 päiväksi. Nyt kun en pääse Ranskaan, menen mökille. Viikonloppuna suppilautailin tunnin ja ihailin ruskaa ja sinitaivasta. Mieli ja sielu lepäsivät.”

Omasta ajasta, rajoista ja yksityisyydestä kiinni pitäminen vaatii vahvaa tahtotilaa.  

”Puhelimeni on yöt äänettömällä eli jos yöllä tulee tarjouspyyntö, vastaan aamulla. En tee töitä sunnuntaisin ja maanantait yritän olla vapaalla. Myös yrittäjällä on oikeus vapaaseen.”

Kahden lapsensa kanssa arkea elävä Hukkanen on löytänyt Mikkelistä hyvät tukiverkostot. ”Ajatuksena oli asua täällä 1-2 vuotta, mutta nyt en halua täältä minnekään. Kun olin vasta kolme päivää Helsingissä, huokaisin palattua, että ihanaa olla taas kotona.”

”Me ei lähdetä täältä enää mihinkään.”

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen