fbpx
Project Partnerships 800x600

MikseiMikkelin vinkkilista: Näin taklaat kassakriisin

Mitä voin tehdä, kun kohtaan kassakriisin? Yleinen kustannustason nousu ja inflaatio vaikuttavat tällä hetkellä kaikkien yritysten liiketoimintaan. Kokosimme vinkkilistan kassakriisin taklaamiseen.

1. Varmista rahoitus

Taloudellisten haasteiden kohdatessa ole ensin olla yhteydessä omiin rahoittajiin. Rahoittajat ovat varautuneet pandemian ja hyökkäyssodan myötä lisääntyneeseen rahoituksen kysyntään ja lainsäädännön sallimaan joustavuuteen.

Ensisijainen rahoituskanava yrittäjälle on pankki. Ota yhteyttä omaan rahoittajapankkiisi ja selvitä, millaisia tuotteita heillä on tarjota tilanteeseesi. Kysy pankiltasi myös Finnveran takauksista. Neuvottele tilanteessa esimerkiksi lyhennysvapaasta.

Mikäli oma rahoittaja ei kykene auttamaan heti, seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä Finnveraan. Finnvera on valmiudessa reagoida, jos rahoitusmarkkina ei muutoin toimi.

Pikavippiin tai vastaavaan korkeakorkoiseen rahoitukseen ei kriisitilanteessa kannata turvautua. Normaalin pankkirahoituksen ehdot ovat nyt erittäin joustavat.

2. Sovi maksujärjestelyistä ja estä perintä

Perinnän estämiseksi kannattaa nyt olla ajoissa yhteydessä velkojiin ja sopia maksujärjestelyistä. Moni taho ilmoittaa tällä hetkellä joustavansa avoimien laskujen maksuajoissa. Asiasta kannattaa sopia kirjallisesti.

Vaihda mahdollisuuksien mukaan kerralla maksettavat laskut useampaan maksuerään, esimerkiksi vaihtamalla vakuutusmaksut eriin saat vapautettua pääomaa lähiajan tarpeisiin. Useat toimijat myöntävät nyt myös lykkäystä maksuaikoihin.

Ole yhteydessä vuokranantajiisi. Keskustele vuokranmaksun lykkäyksestä ja/tai osittaisesta hyvityksestä.

3. Laske ennakkoveron määrää OmaVero-palvelussa ja hae tarvittaessa lykkäyksiä ja maksujärjestelyjä

Mikäli tulosi ovat romahtaneet, laske ennakkoveron määrää Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Tilitoimistosi voi auttaa arvioinnissa. Voit myös hakea maksujärjestelyjä ja lisäaikaa verohallinnon palvelussa.

Oma-aloitteisten verojen (mm. alv) ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä. Pyyntö myöhästymismaksun perimättä jättämisestä tulee jättää ilmoituksen eräpäivänä (kuukauden 12. päivä) tai välittömästi sen jälkeen Verohallinnon puhelinpalvelussa 029 497 008 tai Oma-Veron kautta viestillä. Lisätietoja yritysten verotuksesta löydät Verohallinnon sivuilta.

4. Käy läpi sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi

Käy läpi omat sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi. Voitko perua tai viivästyttää näitä? Onko tarpeen irtisanoa tarpeettomia sopimuksia, kuten puhelinliittymiä tai palveluja?

5. Myy saatavat

Markkinoilla on paljon toimijoita, jotka ostavat yrityksiltä saatavia ja erääntyneitäkin laskuja. Toimijat eivät kuitenkaan osta laskujasi täydestä arvosta, koska saataviin sisältyy aina riski. Pyydä tarjoukset ja punnitse, kannattaisiko sinun myydä saatavasi.

6. YEL-työtulon pienentäminen

Voit pienentää YEL-työtuloa, mikäli yritystoimintasi on supistunut. Huomioi kuitenkin lopettamisen vaikutus esimerkiksi sairausajan etuuksiin ja tartuntatautipäivärahaan. Sairauspäivärahan ja tartuntatautipäivärahan määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella. Lue lisää YEL-työtulossa joustamisesta.

7. Puhu henkilöstösi kanssa

Voitko neuvotella henkilöstösi kanssa ylityövapaiden ja lomien pitämisestä tai mahdollisesta lomautuksesta? Mikäli joudut turvautumaan lomautuksiin, huomioi yhteistoimintalain mukainen menettelytapa. Lisätietoa työnantaja-asioissa saat tilitoimistoltasi.

8. Yritystoiminnan tervehdyttäminen velkajärjestelyn tai saneerauksen kautta

Viimeisenä vaihtoehtona käytössäsi on myös yrittäjän velkajärjestely elinkeinonharjoittajalle (yksityinen elinkeinoharjoittaja) tai yrityssaneeraus (ay, ky, osakeyhtiö).

9. Älä jää yksin

Mitä nopeammin lähdet ratkomaan talousvaikeuksia, sitä todennäköisemmin voit saada yritystoiminan tervehdytettyä. Tärkeää on, että et jää yksin haasteinesi. Ota yhteyttä valtakunnalliseen talousapuneuvontaan tai vaikkapa meihin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseillä. Autamme sinua tilanteessasi eteenpäin.

 

Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 09/2020 ja uudestaan 11/2023.

Groteski perusti tytäryhtiön

Yksitoista vuotta sitten Mikkeliin perustettu Mainostoimisto Groteski Oy kasvoi kahden miehen mainostoimistosta 15 osaajan konserniksi, jolla on nyt Mikkeliin rekisteröity tytäryhtiö. Groteskia sen perustamisesta osakkaana ja toimitusjohtajana luotsannut Jyrki Suvimaa muistaa hyvin, miten ajatus kasvuyrityksestä kehittyi.

”Alkuun olimme kahden miehen yritys. Ensimmäinen työntekijä palkattiin, kun oli toimittu vuoden verran. Siinä sitten opeteltiin yrittäjyyttä ja alaa. Otimme kaikki työt, mitä saimme. Epäonnistumisiakin tuli ja virheitä, jotka maksoivat. Kaikesta opittiin.”

Neljän vuoden yhdessä yrittämisen jälkeen toinen osakkaista lähti uusille urapoluille. Osakkaiksi tulivat vuonna 2016 Janne Tallqvist, joka jätti yrityksen vuosi sitten ja Sami Tarkiainen, joka toimii nykyään yrityksen teknologiajohtajana.

”Siitä lähti isompi yrityksen kehittäminen. Päätimme olla kasvuhakuisia ja -haluisia.”

Yrityksen toimintaympäristö on muuttunut vuosien varrella paljon. Kun alkuaikoina mainostoimistoilta tilattiin erilaista mainosmateriaalia, nyt halutaan strategioita, joiden pohjalta kehitetään markkinointia, konsepteja ja brändiä.

”Perinteistä mainostoimistojen perustyötä on edelleen noin 40 prosenttia toimeksiannoista. Mitä sitten on se 60 prosenttia? Meillä se on ainakin verkkoratkaisuja, verkkosivuja ja verkkokauppoja, jotka eivät ole täysin niitä perinteisiä mainostoimistohommia. Nykyään asiakkaat haluavat usein, että tehdään ensin strategia ja sen pohjalta sitten tilataan tuotannollisia tuotoksia.”

Yritys muuttui konserniksi

Samalla kun Groteski on kasvanut, myös sen asiakkaat ovat kasvaneet.

”Ja toisin päin. Olemme eläneet mukana asiakasyritysten kasvussa ja kasvaneet yhdessä.”

Työntekijämäärä on lisääntynyt tasaisesti viime vuodet. Kun uusien työntekijöiden palkkaus Mikkeliin alkoi olla haastavaa, tuli oivallus tarjota etätyömahdollisuus uusille osaajille.

”Ymmärsimme etätöiden houkuttelevuuden jo ennen korona-aikaa. Tällä hetkellä 15 työntekijästämme jo seitsemän tekee töitä muualla kuin Mikkelissä.”

Isojen mainostilien asiakkaita yritys on löytänyt myös pääkaupunkiseudulta. Siellä Groteski on toiminut jo vuosikausia. Pääkaupunkiseudulla toimiva tytäryhtiö laajentaa osaamista uudentyyppisiin copywrite-palveluihin sekä liikkuvan kuvan tuotantoihin.

”Saimme vuosi sitten palkkalistoillemme projektipäälliköksi Faycal Jaddan. Hän ja hänen kaverinsa Antti Saarela ja Juha Sjögren vastaavat nyt perustetun tytäryhtiömme toiminnasta ja omistavat sen osakkeista 49 prosenttia. Kaikilla kolmella on kokemusta isojen mainostoimistoasiakkuuksien hoidosta, joten tässä yhdistyy nyt monta asiaa. He tuovat mukanaan lisää strategista osaamista ja uusia verkostoja. Voi todeta, että markkinointiosaamisemme on jatkossa aivan Suomen huipputasoa.”

Tytäryhtiön perustamista Suvimaa kuvaa suurimmaksi yksittäiseksi kehittymisaskeleeksi kuluneiden 11 vuoden aikana.

”Hups heijakkaa, olemme nyt konserni. Brändi laitettiin uusiksi. Tämä on toiminnallisestikin aika iso muutos, johon liittyy liiketoimintaan heijastuvia kulttuurillisia asioita.”

Yrityksen palveluvalikoima kattaa nyt strategisen ja luovan suunnittelun, digitaaliset ratkaisut ja materiaalituotannon.

”Antti tuo mukanaan kokeneen copywriterin ja strategin osaamisen. Juha taas on erikoistunut animaatioihin, editointiin ja mainostuotantoihin, joita hän on aiemmin tehnyt isoille suomalaisille yrityksille.”

Kilpailutuksista löytyy uusia asiakkuuksia

Tällä hetkellä Groteskilla on asiakkaita eri puolilla maata. Julkishallinnon puolelta uusia asiakkaita etsitään osallistumalla aktiivisesti kilpailutuksiin.

”Julkishallinnon kilpailutukset ovat olleet meille hyvä ratkaisu. Tuleepa maan talouteen nousuja tai laskuja, julkishallintoon ne eivät vaikuta samoin kuin yksityiselle puolelle. Valtion ja EU:n hankinnat jatkuvat ennallaan kilpailutusten pohjalta.”

Groteskin julkisen puolen asiakkaisiin kuuluvat muun muassa Mikkelin ja Raahen kaupungit, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin graafinen tuotanto, Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei.

Intohimona aluekehitys

Vuosien varrella Suvimaa on pistänyt itsensä likoon myös aluekehittäjänä. Hän toivoo, että maakuntaa kehitettäisiin asenne edellä.

”Kaikki lähtee omasta asenteesta. Pitää tarttua niihin asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa. Voimme lisätä yhteistyötä, tehdä näkyvää kaupunkimarkkinointia, hyödyntää alueen vetovoimatekijöitä, kehittää yhteistyötä ja pyrkiä etsimään tänne muuttamisesta kiinnostuneita yrityksiä ja osaajia.”

Itä-Suomessa jo 30 vuotta jatkuneen EU:n kehittämishankeajan hän näkee olevan yksi tapa saada raha kiertämään alueella.

”On tärkeää, että hankkeiden päättymisen jälkeen niistä jää jäljelle työtä, hyvinvointia ja verotuloja alueelle. Tälläkin hetkellä meillä on tekeillä noin 20 toimeksiantoa, jotka liittyvät hankkeisiin.”

Suvimaa kokee kasvuyritysten olevan keskiössä, kun aluetta kehitetään.

”Olemme tavallaan myös tuontiyritys, sillä tuomme tänne työtä ja rahaa muualta maasta. Vaikka toimimme valtakunnallisesti, kotipaikkamme pysyy Mikkelissä.”

Asiakaskuntaan kuuluu nykyään koko yritysten kirjo pörssiyrityksistä yksinyrittäjiin.

”Meillä on oltava valmius olla mukana asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kasvussa ja kansainvälistymisessä. Monilla nopeasti kasvavilla ja kansainvälistyvillä asiakkaillemme englanti on palaverikieli, joten siitä on tullut myös meille osa arkea.”

Suvimaa mieltää Groteskin veturiyritykseksi, joka vetää mukanaan asiakasyrityksiään kasvuun ja on mukana myös kansainvälistymisessä. Hän toivookin, että eteläsavolaiset veturiyritykset saisivat enemmän roolia alueen kehittämisessä.

”Kasvuyritykset voivat jakaa omaa osaamistaan muille. Kerron usein alueen pk-yrityksille Groteskin tarinaa asiakasreferenssien kautta eli mitä olemme tehneet muille ja minkälaisia tuloksia sillä on saatu. Korona-aika sai täällä muuten aikaan todellisen harppauksen, kun yritykset toivat kertarysäyksellä omat tuotteensa ja palvelunsa tarjolle verkkoon.”

Hyödynnä ympärillä oleva osaaminen

Suvimaa kokee saaneensa paljon neuvoja, kontakteja ja suosituksia, joista on ollut apua yrityksen kasvaessa.

”Olen kysynyt paljon apua eri asioihin. Kun kysyy, saa vastauksia. Kaikki muu on itsestä kiinni. Etenkin Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asiantuntijoilta olen saanut tukea, turvaa ja apua. Mikseiläiset ovat olleet minulle luotettava kumppani, jolta on aina voinut kysyä apua. Eniten olen saanut vuosien varrella apua Marjo Niittuaho-Nastolinilta. Koen, että hän on varsinainen kultakimpale koko Mikkelillekin osaamisineen ja verkostoineen.”

Suvimaa ehti jo kertaalleen jättää toimitusjohtajan tehtävät ja keskittyä kehittämiseen. Kun yksi osakkaista jäi vuosi sitten pois toiminnasta, hän palasi toimitusjohtajan rooliin.

”Oma tavoitteeni on nyt varmistaa, että yritys kasvaa. Kahden vuoden kuluttua toivoisin, että yrityksellä olisi taas palkattu toimitusjohtaja ja voisin keskittyä häärimään yleismiehenä täällä toimistolla.”

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Monilla rakennusalan pk-yrityksillä riittää talveksi tilauksia

Vaikka valtakunnalliset uutiset kertovat karua kieltään rakennusalan suhdanteista, monilla eteläsavolaisilla pk-yrityksillä on hyvä tilauskanta.

Vuonna 2011 perustettu peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen keskittyvä Kaarirakennus Oy suhtautuu tulevaan talveen positiivisin odotuksin.

”Meillä on poikkeuksellisen hyvä tilanne tällä hetkellä sekä tulevana talvena. Yleensä emme tiedä tässä vaiheessa vuotta vielä talven työkohteita. Meillä tulee kuitenkin olemaan täystyöllisyys koko talven”, työpäällikkö Matti Paasonen kuvaa.

Lokakuun alkupuolella yritys aloitti Hotelli Vaakunan hotellihuoneiden uudistukset. Kauppakeskus Stellassa meneillään ovat S-Pankin muutostyöt ja Kauppakeskus Akseliin valmistuvat Normal-kauppaketjun tilat.

”Lisäksi meillä on meneillään useita vahinkokorjauskohteita, joissa on ollut esimerkiksi vesivahinkoja.”

Uudisrakennuskohteena yrityksellä on tällä hetkellä Reifer Oy:n teollisuushallin laajennustyö Kangasniemellä.

Korona-aikana rakennustarvikkeista oli ajoittain pulaa ja hinnatkin nousivat korkeiksi. Tällä hetkellä tilanne on jo osin tasaantunut.

”Mutta vielä on kuitenkin tarvikkeita, joiden hinnat ovat edelleen korkealla. Tällaisia ovat esimerkiksi vanerit.”

Rakennusala on perinteisesti hyvin suhdanneherkkä ja pitkään alalla olleet ovat tottuneet siihen.

”Taantumat tulee ja menee. Hyvien aikojen jälkeen tulee aina huonompia aikoja, joten suhdanteisiin on vaan osattava sopeutua. Nyt on ainakin tarjolla hyviä työntekijöitä.”

Kaarirakennus Oy kuuluu Suomen Talotekniikka -konserniin, joten se pystyy hyödyntämään oman konsernin tarjoamia LVIS-alan osaamis- ja suunnittelupalveluja. Yritys työllistää tällä hetkellä noin 24 henkilöä sekä useita alihankkijoita.

Kaarirakennus Oy:n työpäällikkö Matti Paasonen on yllättynyt, miten aikaisessa vaiheessa yrityksen tilauskirjat näyttävät täyttä ensi talveksi.

Omat asentajat tuovat lisää ketteryyttä

Itä-Suomen Keittiötukun yrittäjänä parisen vuotta toiminut Tomi Syrjäläinen on kehittänyt ja kasvattanut yrityksen liiketoimintaa uusille urille. Aiemmin keittiöihin, kylpyhuoneisiin ja muihin kodin kiintokalusteisiin erikoistunut yritys toteuttaa nyt myös remontteja asuin- ja kylpytiloihin.

Yrityksellä on myymälässään kolme suunnittelija-myyjää, jotka kuuntelevat asiakkaiden toiveet ja suunnittelevat toteutuksen. Tarvittavat kalusteet valmistetaan yrityksen omissa toimitiloissa Saimaankadulla. Kolme omaa asentajaa huolehtii siitä, että kalusteasennus ja remontit hoituvat aikataulussa ja ammattitaidolla.

”Meillä on uutta se, että olemme laajentaneet tekemistämme ja palkanneet kolme omaa asentajaa, joten pystymme nyt tarjoamaan keittiöiden lisäksi myös huoneistoremontteja ja kalusteasennuksia avaimet käteen -periaatteella.”

Nykyisellä toimintamallilla yritys pystyy reagoimaan nopeasti asiakkaiden tarpeisiin. Kun aiemmin tilaukset olivat tiedossa noin kahdeksi viikoksi eteenpäin, nyt tilauskirjat ovat täynnä yleensä kuukaudeksi kerrallaan.

”Emme tee massatuotantoa, vaan kaikki ratkaisut ovat yksilöllisiä projekteja. Etenkin remonttipuolella meillä on tälläkin hetkellä tasaisesti tekemistä.”

Viimeisen parin vuoden aikana yrityksen henkilökunnan määrä on kaksinkertaistunut viidestä kymmeneen. Samaan aikaan liikevaihto noussut noin miljoonasta noin 1,5-1,6 miljoonaan euroon.

”Liikevaihto on ollut koko ajan kasvussa ja tilausten määrä myös. Tänä vuonna liikevaihtomme kasvoi yli 40 prosentilla kesä-syyskuun välisenä aikana verrattuna edellisvuoteen. Kasvua ei ole kuitenkaan tehty tuloksen kustannuksella. Olemme voineet myös investoida tuotannossa uusiin koneisiin.”

Yrityksen myymälä ja tuotantotilat sijaitsevat Saimaankadulla, mistä löytyy noin tuhat neliötä tilaa.

Yhden miehen yrityksellä riittää toimeksiantoja

Esa Väkimies perusti oman toiminimen 15 vuotta sitten ja siirtyi vieraan palveluksesta omiin töihin. Toimex Rakennussaneerauksella onkin riittänyt töitä niin, ettei yritykseltä löydy sen paremmin verkkosivuja kuin erillistä sähköpostiakaan.

”Olen yhden miehen remonttifirma. Työt tulevat vanhojen yhteyksien perusteella tutuilta rakennuttajilta ja puskaradion kautta. Nyt näyttäisi olevan töitä kesään asti, mitä nyt keskitalvella on hetki vähän hiljaisempaa.”

Remontointiin erikoistunut Väkimies saneeraa tällä hetkellä kerrostalon saunaosastoa. Uudiskohteita hän tekee harvemmin ja ne ovat kokoluokaltaan autotallien ja ulkovarastojen tyyppisiä. Omakotitalojakin on tullut tehtyä yhteistyökumppaneiden kanssa. Eniten kuitenkin työllistävät erilaiset muutostyöt ja saneeraukset.

”Korona-aikana meno oli ihan hullua Saimaan rannoilla, kun ihmisille tehtiin ja korjattiin mökeille etätyöpisteitä. Nyt on tasaisempaa menoa ja ihmiset eivät näyttäisi teettävän paljoakaan sellaista, mitä varten täytyy ottaa lainaa.”

Väkimies arvioi, että puutavaran hinta alkaa olla jo tippunut ennen koronaa edeltäneelle tasolle, mutta etenkin pienten rakennustarvikkeiden, kuten naulojen ja ruuvien, hinnat ovat korkealla.

Uusille mahdollisille asiakkaille hän vinkkaa, että kannattaa kysellä ajoissa, mikä on työtilanne. Tammi-helmikuulle voisi vaikka vielä mahtuakin jotain toimeksiantoja.

Talotehtaiden hiljentynyt tilauskanta näkyy

Vuonna 2014 Asko Piikki perusti oman yrityksen aloittaessaan Jetta-Talo Oy:n alihankkijana. Nykyään häntä työllistää myös toinen talotehdas, Kastelli-talot Oy.

”Alkuvaiheessa tein paljon talotehtaiden kohteita. Kun talvi tulee, taloja ei rakenneta, joten olen hankkinut yksityisiä asiakkaita, jotta töitä olisi tasaisemmin. Perinteisesti hiljaista aikaa on tammikuusta huhtikuuhun.”

Piikki toteuttaa nykyään paljon korjausrakennuskohteita yksityisille asiakkailleen.

”Uudisrakentamista on vähemmän ja nekin ovat aittoja ja autotalleja. Koronatalviin verrattuna nyt näyttäisi tulevan paljon hiljaisempaa. Korkotaso vaikuttaa selvästi ihmisten päätöksentekoon. Meiltäkin siirtyi tältä talvelta iso kohde Lapista korkotason takia.”

Positiivista on, että rakennustarvikkeita on jälleen saatavissa ongelmitta, mutta hintataso on korkealla.

”Etenkin puun ja metallin hinnat ovat nyt taivaissa, vaikka kaikkea muuten onkin taas tarjolla.”

Piikki on sopeuttanut toimintaansa nykytilanteeseen niin, että ottaa pienempiäkin toimeksiantoja vastaan.

”Yleensä tähän aikaan tilauskanta on myyty maaliskuulle, mutta nyt varaudun tulevaan talveen niin, että otan vastaan pienetkin toimeksiannot.”

Alan yritykset ovat odottavalla kannalla

Kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen seuraa valtakunnallisia yritysbarometreja ja peilaa niitä maakunnan yritysten odotuksiin. Rakennusalan notkahdukset näkyvät eteläsavolaisten yritysten liiketoiminnassa tyypillisesti parin vuoden viiveellä, mutta nyt tilanne näyttäisi olevan erilainen.

”Näkymät ovat maakunnan isoille rakennusalan yrityksille nyt hankalat. Korjausrakentamista kyllä riittää. Toimistoja muutetaan moderneiksi, hotelleja ja tavarataloja remontoidaan. Iso kysymys on vaikkapa se, päätyykö osuuskauppa rakentamaan Mikkeliin uutta vai saneeraamaan.”

Iso epävarmuustekijä näyttää tällä hetkellä olevan, että uudisrakentaminen ei vedä. Maakunnan suuret rakennusliikkeet ovat perinteisesti toimineet varsin laajalla säteellä ja toteuttaneet projekteja pääkaupunkiseudulla.

”Nyt uudisrakentaminen ei oikein vedä pääkaupunkiseudullakaan. Monta investointia jarruttaa korkotaso. Taloyhtiöillä voi olla korjausrakennustarpeita, mutta niillä ei ole siihen rahkeita, jollei vakuusarvo riitä vakuuttamaan pankkeja.”

Hallitusohjelman linjaukset voivat Leinosen mukaan vaikuttaa työvoiman saatavuuteen täällä Etelä-Savossakin.

”Tälläkin hetkellä työvoiman saatavuus on ongelma. Jos aiemmin on ollut tarvetta 10 työntekijälle, nyt tarve voi olla kolme, mutta sekin jarruttaa tekemistä. Myös suunnitelmat kiristää ulkomaisen työvoiman käyttöä mietityttävät. Jos mahdollisen irtisanomisen jälkeen työntekijällä on kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ, miten se vaikuttaa sesonkityyppisillä aloilla, kuten rakennusalalla. Ja jos työntekijä kerran lähtee maasta, hänen voi olla vaikea palata”, Leinonen aprikoi.

Yritykset näyttävät olevan odottavalla kannalla. Etelä-Savon kauppakamarin tuorein talouskysely osoittaa, että liki 44 prosenttia alueen yrityksistä odottaa toimintaympäristönsä kehityksen pysyvän ennallaan, 22 % prosenttia odottaa kehityksen olevan myönteistä ja 34 prosenttia sen heikkenevän.

”Tällä hetkellä epävarmuustekijöitä on paljon ja monet pelkäävät tämänhetkistä korkotasoa. Esimerkiksi asuntokaupan ketjut ovat pitkiä ja jos alkupää ei toimi, sillä on paljon vaikutuksia. Voi olla, että ensiasunnon ostajat eivät pääse nyt ketjuun kiinni. Toisaalta voihan se olla niinkin, että varainsiirtoveron poistuminen voisi vaikka piristää asuntokauppaa täällä, jos pääkaupunkiseudulta löytyisi ihmisiä, joilla on kiinnostusta myydä asuntonsa sieltä ja muuttaa tänne.”

Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen ennakoi, että maakunnan suurten rakennusalan yritysten lähiaikojen näkymät ovat haastavat, kun uudisrakentaminen ei näytä vetävän pääkaupunkiseudullakaan.

Teksti ja henkilökuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Verkkokauppaklubissa hiotaan strategioita

Verkkokauppiaat ovat perustaneet Mikkeliin vapaamuotoisen Verkkokauppaklubin, jonka kautta on helppo seurata alan kehitystä.

Mikkelin ensimmäistä Verkkokauppaklubia vetävä Petri Janhunen valmensi Xamkin palkkalistoilla Digiportaat-hankkeen osallistujia kehittämään digitaalisia palveluitaan ja huomasi, että alueen verkkokauppiaat hyötyisivät omasta yhteisöstä.

Verkkokauppaklubeja toimii jo parisenkymmentä eri puolilla maata, ja niissä on mukana yli 200 yritystä. Toimijat yhdistää Digital Commerce Finland Oy, joka syntyi Business Finlandin Experience Commerce -hankkeen pohjalta. Uusi yritys tarjoaa maksuttomia palveluita ja alkaa järjestää koulutuksia verkkokauppiaille.  Yrityksen tavoitteena on myös lisätä Verkkokauppaklubien määrää. Ideana on, että yhdessä klubissa olisi enintään 8-10 yritystä. Monilla alueilla toimii jo useita klubeja ja lisää on tulossa.

”Me täällä Mikkelissä kokoonnumme noin kuuden viikon välein vuorotellen eri osallistujayritysten tiloissa miettimään yhdessä verkkokaupan hyviä käytänteitä, kumppanuuksia ja strategioita. Esimerkiksi ensi tapaamisen aiheena ovat Black Friday -kampanjat ja miten niistä saadaan tehot irti.”

Klubeissa osallistujat sitoutuvat toimimaan yhdessä, jakavat kokemuksiaan luottamuksellisesti, antavat palautetta toistensa verkkokauppojen toimivuudesta ja jakavat vinkkejä vaikkapa toimivista yhteistyökumppanuuksista tai markkinoinnin työkaluista.

”Vaihdamme asiakaspalvelukokemuksia ja asiakkaiden eri ongelmiin sopivia vastausmalleja, kommentoimme toistemme uutiskirjeitä ennen lähetystä ja testaammekin yhdessä toistemme verkkokauppojen toimintaa.”

Janhunen työskentelee tällä hetkellä sovelluskehitystä tekevän mikkeliläisen Metatavun kasvujohtajana neljä päivää viikossa ja kehittää yhden päivän kalastusvälineitä myyvän Norolan liiketoimintaa.

”Verkkokaupan menestys ei ole alustasta kiinni, mutta oikeat työkalut helpottavasti huomattavasti verkkokauppiuutta. Verkkokauppian työn tulisikin ensisijaisesti olla myynnin edistämistä ja kehittämistä; jos niin ei ole, niin verkkokaupan potentiaali menee helposti hukkaan.”

Norolanilla on ollut käytössä oma verkkokauppa kohta nelisen vuotta. Sinä aikana tuotevalikoimaa on muutettu paljon ja parhaillaan pilotoidaan uudentyyppistä toimintamallia.

”Suosittelisin kaikille verkkokaupan kehittäjille mukaan lähtöä, sillä verkostojen kautta pääsee käsiksi uusiin, suuriin trendeihin, kuten tekoälyn hyödyntämiseen.”

Janhunen ei surkuttele sitä, että länsisuomalaiset ovat kehittäneet verkkokauppojaan paljon eteläsavolaisia pidempään.

”Verkkokauppaklubien ja Digital Commerce Finlandin kautta tekeminen koko Suomessa on yhteismitallista, oli verkkokauppasi sitten Turussa tai Mikkelissä. Kaikilla on samat edellytykset menestyä.”

Design-tuotteet löytävät asiakkaita verkosta

Mikkelin Verkkokauppaklubissa mukana oleva tuotesuunnittelija ja yrittäjä Pauliina Rundgren on kehittänyt oman yrityksensä tuotantoa myyvää verkkokauppaa kolmen, neljän vuoden ajan.

”Rakensin verkkokaupan palveluntarjoajan alustalle itse, opiskelin digimarkkinointia etenkin Miksein Digiportaat-hankkeessa ja sainkin kaupan hyvään kasvun alkuun omin ponnistuksin. Viime vuoden lopulla otin stepin eteenpäin: teetin verkkokauppaamme ammattilaisella ulkoasu-uudistuksen ja päätin ulkoistaa digimarkkinoinnin.”

Pauliina Rundgren Handicrafts Oy suunnittelee ja valmistaa koru- ja sisustustuotteensa, ylläpitää kivijalkaliikettä Kenkäverossa ja pyörittää laajaa jälleenmyyntiverkostoa sekä muita myyntikanavia. Hän tunnistaa, että resurssi- ja osaamispula hillitsevät verkkokaupan kehittämistä.

”Verkkokaupan pyörittäminen ei valitettavasti ole niin aktiivista tai osaavaa, että kunnon kasvulle olisi eväitä. Verkkokauppa muodostaakin siksi tällä hetkellä vain hieman alle 20 prosenttia kokonaisliikevaihdostamme. Mutta otan asian positiivisesti: kasvunvaraa on!”

Kansainvälisten asiakkaiden tavoittaminen kuuluu Rundgrenin tavoitteisiin.

”Se on ollut to do -listallani pidemmän aikaa, mutta jäänyt muiden kiireiden alle. Nyt päästään lopultakin alkuun loppuvuonna ja ensi vuoden alussa. Siihen kannustavia viestejä saamme enenevässä määrin ulkomaisilta, potentiaalisilta asiakkailtamme.”

Verkkokauppaklubista hän saa kannustava vertaistukea ja pääsee jakamaan kokemuksia.

”On silmiä avartavaa, kun mukana on eri toimialoilla toimivia yrityksiä. Itse edustan vielä varsin pientä verkkokauppaa haasteellisella toimialalla. Tapaamistemme jälkeen oloni on joko intoa puhkuva tai lähestulkoon masentunut, kun ymmärrän, miten valtavasti opittavaa ja työtä riittää, eikä tuloksia synny hetkessä. Mutta jostainhan me kaikki olemme liikkeelle lähteneet.”

Hän suosittelee klubeja kaikille verkkokauppoja pyörittävillä ja niitä kehittäville.

”Jäsenen tulee olla valmis antamaan itsestään ja jakamaan tietoa ja kokemuksia muille jäsenille. Siten saa eniten irti. On hyvä, että tapaamiset ovat säännöllisiä. Se patistaa tekemään kehitystyötä myös tapaamisten välillä.”

Koiraharrastajien verkostot ovat kansainvälisiä

HuimaWeb Oy:n verkkokaupan takana on kaksi yrittäjänaista ja heidän Lahdessa ja Mikkelissä toimivat kivijalkakauppansa, joiden tuotteita myydään koiraharrastajille myös riemukauppa.fi-verkkokaupassa. Mikkelissä yritystään pyörittää Maarit Karhu-Teiskonen ja Lahdessa Maria Vuorenmaa.

”Verkkokauppayhtiön liikevaihto on jo ohittanut Mikkelin myymälän myynnin eli se myy hieman enemmän kuin kivijalkamyymälä.”, kertoo Karhuntassu Oy / Lemmikkitarvike Riemussa Mikkelistä tuotteita koiraharrastajille myyvä Karhu-Teiskonen.

Itsekin koiraharrastajiin kuuluva yrittäjä saa jo nyt jonkin verran yhteydenottoja ulkomailta, sillä tuotteet kiinnostavat harrastustuttavia. Yritys hyödyntää laajasti sosiaalisen median mahdollisuuksia.

”Teemme maksullista mainontaa somessa ja aktiivisia poistauksia yrityksen Facebook ja Instagram -tileille. Kauppaa tehdään mukavasti tätä kautta, toki sitäkin puolta pitäisi kehittää reilusti edelleen. Tiktok ja muut uudemmat kanavat ovat meillä vielä kokonaan ottamatta haltuun, kun resurssit ja osaaminen eivät riitä sinne.”

Verkkokauppaklubissa hän arvostaa vertaistukea ja loistavia keskusteluja.

”Kiireisen arjen keskellä on tosi hyvä välillä pysähtyä jakamaan kokemuksia. Klubin innoittamana olen rohkaistunut kokeilemaan muun muassa tekoälyä tuotetietojen kirjoittamiseen ja pohtimaan avoimemmin oman kaupan prosesseja. Ryhmältä on tullut myös positiivista kannustusta, että asioita on tehty oikein. Klubiin kannattaa tulla mukaan, jos haluaa kehittää toimintaansa ja on valmis jakamaan ideoitaan ja osaamistaan myös muiden vastaavassa tilanteessa olevien yrittäjien avuksi.”

Mosaiikkiharrastajille verkosta ostaminen on luontevaa

Yli 13 vuotta mosaiikkialan verkkokauppaa Mikkelistä käsin pyörittäneet Sirpa ja Jukka Hämäläinen luonnehtivat kauppaansa Pohjoismaiden laajimmaksi ja monipuolisimmaksi mosaiikkiharrastajan verkkokaupaksi.

”Tulos tehdään verkkokaupassa. Odotamme verkkokaupan kasvavan huomattavasti lähivuosina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Mikkelissä on lisäksi ajoittain avoinna oleva varastomyymälä.

”Käsityömessuilla olemme 2-4 kertaa vuodessa, jolloin näemme asiakkaita myös kasvotusten.”

MosaiikkiMyymälä näkyy asiakkaille myös sosiaalisessa mediassa muun muassa TikTokissa, Instagramissa, Facebookissa ja Youtubessa.  Yrittäjät jakavat myös opetusvideoita asiakkailleen.

”Some on yksi tärkeimmistä kulmakivistä verkkokaupan markkinoinnissa. Kehitämme ja laajennamme sitä aluetta koko ajan.”

Verkkokauppaklubiin yrittäjäpariskunta lähti mukaan heti sen perustamisvaiheessa.

”On erittäin tärkeää kuulla myös muiden verkkokauppiaiden työskentelystä. Pohdimme yhdessä monenlaisia kysymyksiä aina pakkausmateriaaleista verkkokauppajärjestelmiin ja asiakkuuksiin. Kaikki klubiin kuuluvat antavat aina jotain ajateltavaa kokoontuessamme. On hyvä huomata, että kaikki painimme samojen asioiden ja ongelmien kanssa.”

Agripalvelu toimii kokonaan verkossa

Juvan Koikkalasta löytyy yksi kotimaisen verkkokauppojen pioneeriyrityksistä. Agripalvelu.fi aloitti verkkokauppansa jo yli 20 vuotta sitten, ja tällä hetkellä kauppaa tehdään käytännössä vain verkossa.

”Olemme 99-prosenttisesti verkkokauppa eli toimimme käytännössä täysin verkossa. Juvalla meillä on varasto ja noutopiste, joilla on rajoitettu aukiolo. Voi hyvin sanoa, että ilman verkkokauppaa ei olisi Agripalvelua. Ihan kaikkea kauppaa ei tehdä verkkokaupan kautta, mutta yhteydenotot tulevat sitä kautta, sillä se toimii näyteikkunana valikoimiimme”, Johanna ja Pasi Purhonen kuvaavat.

Agripalvelu toimii tällä hetkellä EU:n alueella, ja verkkokaupan toiminnallisuutta ja valikoimaa kehitetään Euroopan markkinoita ajatellen.

Yritys löytyy sosiaalisesta mediasta useilta kanavilta.

”Niiden käyttö ei ole kuitenkaan niin aktiivista kuin se voisi olla. Pääasiassa sivuillemme löydetään hakukoneiden kautta.”

Purhoset kokevat saavansa Verkkokauppaklubista uusia näkökulmia ja suosittelevat mukaan tuloa kaikille verkkokauppaa tekeville ja sen kehittämisestä kiinnostuneille.

”Verkkokauppa on omanlaistaan kaupankäyntiä. Vaikka verkkokaupat ovat hyvin erilaisia, kaikkia yhdistävät samantyyppiset haasteet, mitkä poikkeavat kivijalkakauppiaiden haasteista. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä Verkkokauppaklubin toimintaan. Olemme oikeastaan vielä tutustumisvaiheessa. On ollut hienoa päästä vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia verkkokaupasta.”

Mikkelin verkkokauppaklubissa ovat mukana:

Agripalvelu: www.agripalvelu.fi

Mikkelin valokuvausliike: www.kamerakauppa.fi

MosaiikkiMyymälä: www.mosaiikkimyymala.com

Norolan: www.norolan.com

Pauliina Rundgren HandiCrafts: www.prhandicrafts.fi

LuxJewelle: www.luxjewelle.com/

Riemukauppa: www.riemukauppa.fi

Verkkokauppa-asioissa sinua auttaa alkuun Digiportaat – asiakaslähtöisempää digitaalista liiketoimintaa -hanke.

Alkuvuodesta 2024 alkaa uusi koulutuspolku aloittaville eteläsavolaisille uusille verkkokauppiaille ja verkkokaupan perustamista suunnitteleville yrittäjille. Lue lisää täältä.

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Petri Janhusen kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvakaappauset verkkokaupoista: Pauliin Rundgren Handicrafts ja Norolan

Henkilöstön ryhmäkuva Mikkeli-karage 12-2022.

MikseiMikkeli rekrytoi: projektipäällikkö Keula kohti Mikkeliä -hankkeeseen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille ja elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Asiantuntijamme auttavat yrityksen perustamisessa, yrityksien sijoittumisessa, työvoiman löytämisessä, liiketoiminnan kehittämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentamisessa. Viime vuonna palvelimme lähes 1200 yritysasiakasta. Palveluksessamme on 33 eri alojen asiantuntijaa kahdessa toimipisteessä.

Etsimme joukkoomme projektipäällikköä Keula kohti Mikkeliä -hankkeeseen

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa ja tavoitellaan säännöllisen liikenneyhteyden syntymistä. Lisäksi tuotteistetaan Mikkelin lentoasemaa hyväksi käyttävä miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö. Tavoitteena on myös perustaa kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla.

Projektipäällikkö vastaa hankkeen kokonaistoteutuksesta, hallinnosta ja taloudesta. Projektipäällikön erityisalaan kuuluu lisäksi innovatiivisten julkisten hankintojen toteutus ja tapahtumatuotantojen kumppanina toimiminen. Projektipäällikkö vastaa myös tilauslentojen tuotteistuksesta ja hankkeen viestinnästä. Lentoliikenteen ja ilmailualan sisällön osalta projektipäällikköä tukee erikseen rekrytoitava asiantuntija.

Edellytämme sinulta kokemusta menestyksekkäästä kehitysprojektin toteuttamisesta sekä projektihallinnon osaamista.  Arvostamme hyviä viestintätaitoja, myyntihenkisyyttä, itseohjautuvuutta ja rohkeutta tarttua haasteisiin. Sujuva suullinen ja kirjallinen kielitaito (suomi ja englanti) on edellytys tehtävän menestyksekkäälle hoitamiselle. Pidämme hyvinvoivaa työyhteisöä korkeassa arvossa, joten toivomme myös sinulta vahvoja tiimityöskentelytaitoja ja kehittämisasennetta. Tukena työssäsi toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimintaympäristön kehittämisyksikkö, jonka jäsenenä myös itse toimit.

Tarjoamme sinulle työn, jossa päivät eivät ole samanlaisia. Pääset Mikkelin seudun elinkeinojen ja toimintaympäristön kehittämisen ytimeen. Tukenasi on reipas ja mukavaksi kehuttu työyhteisö sekä henkilöstöedut, joihin kuuluu mm. virike- ja lounasetu, puhelinetu, polkupyöräetu ja kattava vakuutusturva työssä ja vapaa-aikana.

Työsuhde on määräaikainen ja kokoaikainen 31.12.2025 saakka. Työ alkaa heti sopivan henkilön löytyessä; hakijoita haastatellaan jo hakuaikana. Työtehtävän täyttämisessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Tuleva työpisteesi sijaitsee Mikkelissä. Yhtiössämme on tällä hetkellä voimassa etätyökäytäntö, mikä sallii etätyön tekemisen enintään 12 pv/kk työtilanteesi näin salliessa.

Toivomme työhakemustasi, ansioluetteloasi ja palkkatoivettasi 16.10.2023 klo 10 mennessä osoitteella maarit.randelin@mikseimikkeli.fi. Lisätietoja tehtävästä antavat Olli Marjalaakso puh. 045 317 2651 ja Maarit Randelin puh. 0440 361 607.

Tekoälyä kannattaa testailla rohkeasti

Viime talvena kiihtyi keskustelu siitä, miten tekoäly voisi sujuvoittaa yrityksissä arkea ja auttaa kehittämään uudenlaista liiketoimintaa. Asiantuntijat kannustavat, että nyt on juuri oikea hetki arvioida tekoälyn hyödyntämistä oman yrityksen tarpeisiin.

Tekoälyn mahdollisuuksista on julkaistu viime aikoina useita oppaita. Vanhempi tutkija, KTT Anna Lahtinen Haaga Helia ammattikorkeakoulusta oli tekemässä keväällä ilmestynyttä kansantajuista Tehoa tekoälystä pk-yrityksille -opasta. Siihen on koottu noin 150 yrityksen ja usean asiantuntijan kokemuksia tekoälystä.

”Suomalaiset pk-yritykset ovat käytännöllisiä. Ne hakevat omaan liiketoimintaansa toimintavarmuutta, luotettavuutta, referenssejä sekä turvallisuutta tekoälyn hyödyntämiseen.”

Lahtinen korostaa, että yritykset ymmärtävät nyt, että enää tekoälyn mahdollisuuksia ei voi ohittaa.

”Muutos alkaa ihmisistä, jolloin ensimmäisiä tavoitteita voisi olla lisätä johdon ja työntekijöiden ymmärrystä. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää liiketoiminnan ja IT:n yhteistyötä. Kun tuodaan eri liiketoiminta-alueilla toimivia ihmisiä yhteen, vuoropuhelun ja yhteisen kehittämisen kautta syntyy ymmärrys siitä, mitkä ovat ne liiketoiminnan tarpeet, joihin toivotaan ratkaisuja ja joissa tekoäly voi olla avuksi. Pk-yrityksissä organisaatiohierarkiat ovat matalia, joten siitä syntyy luontainen väylä syventää keskustelua ja tieto kulkee nopeasti. Tämä luo suotuisat olosuhteet työntekijöiden, johdon ja kumppaneiden sitouttamiseen.”

Keskusteluihin nousevat usein yrityksen liiketoiminnan tavoitteet, haasteet ja ongelmat, joita halutaan ratkaista sekä uudet mahdollisuudet, joihin voisi tarttua.

”Parhaimmillaan kehittäminen liittyy aina liiketoiminnan tavoitteisiin ja lähtee niistä liikkeelle. Joskus ne ratkeavat tekoälyn avulla, joskus muuten. Tekniset ratkaisut löytyvät kyllä aina.”

Sisäisistä prosesseista asiakasrajapintaan

Yritykset aloittavat usein tekoälykokeilut parantamalla sisäisiä prosessejaan, jotka liittyvät esimerkiksi työvuorojen suunnitteluun, ostolaskutuksen optimointiin, asiakasymmärryksen syventämiseen tai vaikka tuotantoprosessien parantamiseen.

”Kun saadaan tuloksia aikaan, siitä laajennetaan asiakasrajapintaan kohdistuviin ratkaisuihin, myyntiin ja markkinointiin tai halutaan esimerkiksi ennakoida koneiden huoltotarpeita ja personoida asiakaskohtaamisia.”

Yrityksiä kiinnostaa verrata omaa kehitystyötä muiden tekemään. Lahtinen kehottaa huomioimaan käytännölliset työkalut, jotka ovat jo olemassa, sillä pk-yritysten resurssit ovat rajalliset ja kalliisiin konsulttiratkaisuihin ei välttämättä ole mahdollisuutta.

”Tänä päivänä on jo paljon pk-yrityksille suunnattuja työkaluja. Oppaat, tekoälykiihdyttämöt ja koulutukset antavat tietoa ja ymmärrystä. Kannattaa muistaa, että tekoälyosaamisen kehittäminen ja tekoälykokeilut ovat aina kuitenkin sijoitus, joka vaatii aikaa, resursseja ja sitoutumista.”

Lahtinen uskoo, että yhteistyökumppaneita voi löytyä läheltä omalta alueeltakin. Oman yrityksen IT-osaamisella voi jo aloittaa tekoälyn tutkimisen.

”Pk-yrityksillä on usein IT-kumppaneita, joiden kanssa keskustelemalla voi hakea uutta näkökulmaa tai suunnitella tekoälypilotteja. Keskusteluja kannattaa käydä myös kehitysyhtiöiden yritysneuvojien kanssa, sillä he tuntevat hyvin alueen yritykset ja eri rahoitusmahdollisuudet. Näen, että pk-yritysten vahvuus on niiden verkostoissa eli löytyy kumppaneita rahoitukseen, tekniikkaan ja toteutukseen. Suomi on loistava maa pilotoida tekoälyratkaisuja. Täällä on paljon teknistä osaamista myös paikallisella tasolla.”

Uudenlaisen tekemisen kokeilu ja koulutuksiin osallistuminen kannattaa tehdä aina yrityksen omien tarpeiden pohjalta.

Kuvassa yrittäjä ja yritysguru Peter Vesterbacka ja vanhempi tutkija Anna Lahtinen keskustelevat Tekoäly Suomessa -sarjassa (Kuva: Anna Lahtisen arkisto, lisätietoja https://www.aistories.fi/suomi/)

Keskiössä data

”Epämukavuusalueelle astuminen on välttämätöntä. Kun itse alkaa kädet savessa miettiä asioita ja kehittää ideoita, syntyy parhaita tuloksia. Tehokkaimmat koulutukset ovat sellaisia, jotka pureutuvat yrityksen tarpeisiin ja keskittyvät käytännön kehittämistyöhön. Kannattaakin pohtia, miten koulutusta voi soveltaa omaan yritykseen, miten aloittaa tekoälyn käyttö, mitä lisäarvoa tekoäly toisi, miten voisi onnistua pilotoinnissa ja miten tekoäly vaikuttaa yrityksen työvoimatarpeisiin ja osaamisvaatimuksiin?”, Anna Lahtinen jatkaa.

Tekoälyratkaisujen keskiössä on data. Yrityksellä voi olla useita datalähteitä, kuten rakenteellisia (numerot ja taulukkomuoto), sanallisia (teksti ja puhe) ja visuaalisia (kuva tai video).

”Laadukkaan datan saatavuus voi olla haaste tekoälyn parissa aloittavalle yritykselle, ja se voi vaatia lisätyötä. Tässä ei määrä korvaa laatua. Jopa pienemmällä määrällä laadukasta dataa voi päästä eteenpäin.”

Lahtinen haluaisi herättää keskustelua tekoälyn roolista osana yhteiskunnan kehittämistä ja pohtia pk-yritysten roolia siinä.

”Teknologiamurrosta ei voi pysäyttää. Nyt tarvittaisiin moniäänistä keskustelua siitä, mitä tekoäly tarkoittaa suomalaiselle yhteiskunnalle ja liike-elämälle ja minkälaisia ihmiskunnan ongelmia se voisi ratkaista. Miten tekoäly voisi auttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa tai kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa? Pk-yritykset, jotka edustavat noin 98 prosenttia koko Suomen yrityskannasta, ovat joka tapauksessa keskiössä, kun keskustellaan viher- ja digisiirtymästä.  Algoritmien lisäksi tarvitaan ihmisiä analysoimaan, tulkitsemaan ja visioimaan. Ihmisen ja koneen välistä yhteistyötä tarvitaan, ja se näkyy tästä eteenpäin ihan eri tavalla yrityksissä.”

Tekoälystä tuli osa päivittäistä liiketoimintaa

Mikkeliläinen yrittäjä, kouluttaja Ville Venäläinen Mindhive Oy:stä kiinnostui tekoälystä jo vuosia sitten ja aloitti neuroverkkoihin liittyvän väitöskirjan. Parhaillaan hän kouluttaa alueen yrittäjiä tekoälyn hyödyntämiseen.

”Tekoälyn avulla voi buustata omaa arkista tekemistä ja nopeuttaa ongelmien ratkaisua. Yritys voi vaikka luoda sivuilleen botin, joka ymmärtää tuotteita ja jolle voi jutella omin sanoin niistä. Botille voidaan opettaa kaikki yrityksen materiaali ja se voi puhua eri kielillä.”

Hänelle itselleen tekoälyn hyödyntämisestä on tullut reilussa vuodessa osa jokapäiväistä kehitystyötä.

”Käytän tekoälyä sovelluskehitykseen, tekstintuottamiseen ja raporttien laatimiseen. Olen huomannut, että tekoälyn avulla työ nopeutuu ja manuaalisen työn osuus vähenee. Nyt näyttäisi siltä, että esimerkiksi koodarin ammatin ns. junioritehtävät häviävät alalta vauhdilla. Samalla asiantuntijatyössä tapahtuu nopea muutos.”

Mikkeliläisyrittäjä Ville Venäläinen hyödyntää päivittäin tekoälyä omassa liiketoiminnassaan (Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen)

Tekoälyä kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti

ChatGPT on yksi tällä hetkellä tutuimmista tekoälyä hyödyntävistä työkaluista. Venäläinen muistuttaa, että nyt näkyvät ensimmäisen aallon työkalut tuskin jäävät pysyviksi.

”ChatGPT voi poistaa niin sanotun tyhjän paperin ongelman. Se voi luokitella, tehdä yhteenvetoja keskusteluista ja sitä voi ohjata luonnollisella kielellä sanallisesti eli voi kuvata, mitä tarvitsee ja mihin asiayhteyteen. Entistä tärkeämmäksi kyvyksi nouseekin jatkossa ns. promptaaminen eli kyky taustoittaa asioita ja tehdä hyviä kysymyksiä, että saa niihin arvokkaita vastauksia. Tekoälystä on hyötyä alasta riippumatta myös akateemisessa maailmassa.”

Venäläinen suosittelee pk-yrityksiä kokeilemaan tekoälyä etenkin johtamiseen.

”On monia osa-alueita, jotka ovat olleet tavallaan pyhitettyjä ihmiselle. Tekoäly ei korvaa asiantuntijoita, mutta se voi ratkaista vaikka markkinointiin, myyntiin, sisällöntuotantoon ja oppimiseen liittyviä ongelmia. Nyt tarvitaan rohkeutta kokeilla ja keksiä hyviä kysymyksiä.”

Venäläinen muistuttaa, että generatiivinen tekoäly käyttää harkintaa ja voi olla myös väärässä.

”Meillä on nyt jo kulttuurisesti oppineita koneita, jotka hallitsevat netin ja kirjojen tietomäärää, oppivat uutta nopeasti ja toimivat halutun arvopohjan pohjalta. Toisaalta käydään keskustelua ns. etiikkakoneista, joita yhdistetään tekoälyyn estämään väärinkäytöksiä.”

Parhaillaan globaalit jätit luovat tekoälypohjaisia työkaluja omiin työkaluvalikoimiinsa.

”Ala on käymistilassa. Esimerkiksi suuret toimijat, kuten Adobe, Google ja Microsoft tuovat työkaluja osaksi omaa olemassa olevaa tarjontaansa.”

Venäläinen on vakuuttunut, että nyt on hyvä aika pk-yritysten herätä kokeilemaan olemassa olevia työkaluja.

”Meneillään on teolliseen vallankumoukseen liittyvän kaltainen muutos, jonka vaikutukset tulevat olemaan suuret ja joka pystyy korvaamaan joiltain osin ihmistyövoimaa. Toisaalta se tekee tilaa näkemykselliselle, holistiselle ajattelulle.”

Tekoälyn riskit kannattaa tunnistaa

Kyberturvallisuuden työelämäprofessorina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja Aalto-yliopistossa toimiva Mikko Kiviharju pohdiskelee työkseen tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä riskejä.

”IBM:n raportin mukaan isoimmat tekijät, jotka estävät tekoälyn hyödyntämisen tällä hetkellä, ovat osaamisen puute, korkeat hinnat ja soveltuvien työkalujen puute. Tekoäly vyöryy teknologiana kovin nopeasti pk-yritystenkin käsiteltäväksi, joten huolena on samaan aikaan kyberturvallisuus.”

Hänkin korostaa, että liikkeelle pitää lähteä hankkimalla perusymmärrystä siitä, mitä ylipäätään kannattaa tekoälyllä tehdä omassa liiketoiminnassa.

”Jos tekoälyn käyttäminen on yrityksen kannalta kriittistä, ensimmäinen askel on lähteä hakemaan siitä omaan toimialaan sovellettua osaamista. Konsulteilta saa nopeasti käyttöönotettavia ja juuri omalle yritykselle räätälöityjä ratkaisuja, mutta sillä on sitten oma hintansa. Jokaisella hype-käyrän nousuvaiheessa olevalla teknologialla tai asialla on kysynnän ja tarjonnan lain vuoksi iso hinta alan ensimmäisille osaajille.”

Eikä kaikki aina meni niin kuin odotetaan. Kiviharju arvioi, että tekoälyn tuottamia vahinkoja arvioitaessa tulkinta riippuu siitä, mikä katsotaan tuottamukselliseksi ja missä katsotaan vastuun ja vastuun rajojen menevän.

”Nopea teknologian omaksuminen voi tuoda isoja voittoja, mutta siinä on myös isot riskit. Jos haluaa edetä varovammin, on hyvä miettiä, mitä tekoälyllä voi omassa yrityksessä parhaimmillaan saada aikaan ja onko – joskus kokeellisenkin – teknologian käyttö riskin arvoista. Tekoälyn tarkemmat sudenkuopat ovat vasta teknologisesti esillä. Niiden liiketoiminnalliset sudenkuopat selviävät vasta ajan kanssa.”

Kiviharju muistuttaa, että kybervakuutukset ovat yleistyneet viime vuosina.

”Kuten uusissa vakuutustyypeissä usein on, ensin saatetaan luvata liikoja ja nyt onkin nähtävissä vakuutusehtojen kiristymistä. Lisäksi vakuutusyhtiöt saattavat tehdä yrityksen tietoturvan tason arvioimiseksi tarkastuksen, jotta vakuutus ylipäätään myönnetään.”

Hän tunnistaa, että datan avoimuus on yksi kiistakapuloista liiketoiminnan ja tieteen tekemisen välillä.

”Tekoälyn eli AI:n käyttämää opetusdataa pitää jalostaa paljonkin ennen tekoälyn opettamista. Mitä jalostetumpaa data on, sitä tiukemmin sen jalostaja haluaa pitää siitä kiinni. Datan sulkeminen hidastaa tiedettä, mutta edistää liiketoimintaa jo vakiintuneilla datayrityksillä lyhyellä tähtäimellä ja päinvastoin.”

Kiviharju rakentaa itselleen parhaillaan hyvää kuvaa alueen yritysten kyberturvallisuuteen ja tekoälyyn liittyvistä tarpeista ja visioista.

”Hyviä ideoita tarvitaan aina. Pyrin viemään viestiä osaamisen kehittämisen ja aluekehittämisen tarpeista XAMKille, Aallolle ja tietysti viranomaisille.”

Lisätietoa: Lataa Tehoa tekoälystä pk-yrityksille! -opas: https://www.haaga-helia.fi/fi/ai-tie

Kansikuva: Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Mikko Kiviharju tutkii tekoälyn mukanaan tuomia kyberturvallisuusuhkia. Hän työskentelee Xamkin Kotkan kampuksella ja Aalto-yliopistossa. Kuvassa hän pitää alustusta toimittajille Kotkan kaupungintalon valtuustosalissa.
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Henkilöstön ryhmäkuva Mikkeli-karage 12-2022.

MikseiMikkeli rekrytoi: etsimme joukkoomme uutta yritysneuvojaa

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille ja elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Asiantuntijamme auttavat yrityksen perustamisessa, yrityksien sijoittumisessa, työvoiman löytämisessä, liiketoiminnan kehittämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentamisessa. Viime vuonna palvelimme lähes 1200 yritysasiakasta. Palveluksessamme on 38 eri alojen asiantuntijaa kahdessa toimipisteessä.

Etsimme nyt joukkoomme yritysneuvojaa.

Helmi – resurssiviisasta uudistumista ja jatkuvuutta liiketoimintoihin -hanke tukee eteläsavolaisten mikro- ja pk-yritysten jatkuvuutta onnistuneiden omistajanvaihdosten myötä. Hankkeessa herätellään yrittäjiä varautumaan omistajanvaihdokseen ennakoiden ja liiketoiminnan jatkuvuutta suunnitellen. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Etelä-Savon maakuntaliiton kautta.

Projektipäällikön työparina teet mm. asiakashankintaa, autat yrityksiä tekemällä kartoituksia heidän tilanteestaan, sparraamalla myyntikuntoisuuden ylläpitämisessä ja ohjaamalla yrityksiä edelleen omistajanvaihdospolun palveluihin. Vastaat hankkeen toimenpiteiden markkinoinnista MikseiMikkelin osalta. Oman työnkuvasi lisäksi autat projektitiimiä yhteisten tapahtumien suunnittelussa, järjestämisessä ja viestinnässä. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilöstön lisäksi tuleva työyhteisösi koostuu muiden hankekumppaneiden projektityöntekijöistä Etelä-Savon maakunnan alueella.

Toivomme sinulta tiimityötaitojen lisäksi osaamista asiakastyössä, liiketoiminnan kehittämisessä ja yritysneuvonnan kokemusta. Ajanmukaiset digitaaliset työtaidot edesauttavat tehtävässä menestymistä. Tulevia asiakkaitasi ovat eteläsavolaiset mikro- ja pk-yritykset, joten arvostamme asiakaspalveluhenkisyyttä ja kykyä huomioida erilaisista taustoista tulevien asiakkaidemme tarpeet. Luemme eduksi myös viestinnän ja markkinoinnin osaamisen, joka on hankesuunnitelmassa määritelty rekrytoitavan henkilön vastuualueeksi.

Työ on itsenäistä asiantuntijatyötä. Sijoitut meillä yritysten neuvonta- ja kehittämispalveluiden yksikköön ja osaksi Yrityspalvelut -tiimiä. Päivittäisessä työssäsi voit hyödyntää niin oman tiimisi kuin koko yhtiömme osaamista ja kokemusta.

Tarjoamme Sinulle vaihtelevan työn yritysrajapinnassa, energisen ja kehittävän työyhteisön ja henkilöstöedut, joihin kuuluu mm. virike- ja lounasetu, puhelinetu, polkupyöräetu ja kattava vakuutusturva työssä ja vapaa-aikana. Kehitämme henkilöstömme työtyytyväisyyttä määrätietoisesti ja hyvinvoiva henkilöstö on meille tärkeä arvo ja voimavara.

Työsuhde on määräaikainen ja kokoaikainen hankkeen keston ajan. Tehtävän täyttäminen edellyttää myönteistä hankerahoituspäätöstä. Työ alkaa 1.9.2023 tai sopimuksen mukaan ja päättyy 30.4.2025. Työtehtävän täyttämisessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Tuleva työpisteesi sijaitsee Mikkelissä. Yhtiössämme on tällä hetkellä voimassa etätyökäytäntö, mikä sallii etätyön tekemisen enintään 12 pv/kk työtilanteesi näin salliessa.

Toivomme työhakemustasi, ansioluetteloasi ja palkkatoivettasi 3.8.2023 klo 15 mennessä osoitteella mari.merilainen@mikseimikkeli.fi. Viestin otsikoksi “Hakemus: yritysneuvoja”, kiitos.

Lisätiedot:

17.7. alkaen Kirsi Mättölä, puh. 0440 361 606 tai kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi (tuleva työkaverisi)
31.7. alkaen Mari Meriläinen, puh. 040 547 9716 tai mari.merilainen@mikseimikkeli.fi (tuleva esihenkilösi)

Älynallen kehittänyt yritys laajenee Mikkeliin

JoyHaptics Oy alkaa valloittaa maailmanmarkkinoita älynallellaan Mikkelistä käsin. Älynalle voi lähettää ja vastaanottaa kosketuksen älypuhelimen sovellusta hyödyntäen.   

JoyHaptics Oy nojaa vahvaan tutkimus- ja tuotekehitysosaamiseen. Toimitusjohtaja TkT Jussi Tuovisen koko ura on ollut sillanrakennusta tieteestä liiketoimintaan. Hän työskenteli muun muassa VTT:llä teknologiajohtajana liki kahdeksan vuotta, ja sinä aikana tutkimuslaitoksessa syntyi 15 startup-yritystä.

”Uskon, että syvälliseltä tietopohjalta syntyy kaupallistettavia innovaatioita, kun tieto ja liiketoimintaosaaminen yhdistyvät.”

Tuovinen on työskennellyt vuosia kansainvälisissä tehtävissä, kuten tohtoritutkijana Massachusettsin yliopistossa. Hän oli myös perustamassa ja johtamassa Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteistä Euroopan avaruusjärjestön erityisosaamiskeskus MilliLabia.

Haptiikka vauhdittaa innovaatioita

Tuovista on kiinnostanut jo pitkään ei-sanallinen viestintä, joka perustuu haptiikkaan eli kosketuskokemukseen. Tuovisen työskentely Irlannissa vaikutti älynallen syntymiseen.

”Perheeni asui silloin Suomessa. Tulin töistä tyhjään kotiin ja kävin yksin nukkumaan. Insinööritaustaisena ymmärsin, että kun on ongelma, siihen löytyy ratkaisu.”

Avaruusjärjestössä työskennellessään hän käytti TRL-menetelmää (Technology Rediness Level), jonka avulla innovaatiota kehitetään yhdeksänportaisesti vaihe kerrallaan. Toinen tärkeä asia hänelle on ollut KISS-periaate (keep it simple), jolla tuotetaan toimintavarmoja, yksinkertaisia ja selkeitä ratkaisuja.

”Uskon, että uutta syntyy havainnoimalla ja löytämällä. Erityisesti, kun puhutaan ihmisille aidosti lisäarvoa tuottavista ratkaisuista. Älynallesta olemme tehneet yli 50 prototyyppiä, jotka on testattu käyttäjillä. Halusimme selvittää, minkälainen toteutus saa aikaan voimakkaimmat tunnereaktiot. Aloitimme hahmolla, sitten siirryimme rannekkeeseen ja lopulta palasimme hahmoon.”

Joyhapticsin tuote on pehmeä nallemainen hahmo, jonka voi painaa rintaa vasten ja jota voi katsoa samalla silmiin. Sovelluksen älypuhelimeen ladannut käyttäjä voi ohjata etänä nallea antamaan vastaanottajalle pehmeän, dynaamisen sivelykokemuksen.

Design-tuote maailmanmarkkinoille

JoyHapticsin ydintiimille on alusta saakka ollut selvää, että tavoitteena on tehdä design-tuote, jolla on globaalit markkinat.

”Nokian 3310-puhelimen aikanaan suunnitellut Tapani Jokinen suunnitteli älynallelle ulkomuodon. Lopullinen muoto syntyi 30 luonnoksen pohjalta, joista haastattelututkimuksen tulosten perusteella päädyttiin tähän hahmoon.”

Ensimmäiset sata tuotetta on jo myyty ennakkotilaajille eri puolilla maailmaa. Ensimmäiset tuotteet on toimitettu, ja alihankkijat ovat löytyneet.

”JoyHaptics Oy on nyt valmis kasvattamaan kansainvälistä liiketoimintaa.”

Etsiessään yrityksen kasvulle vauhdittajia Tuovinen sai enkelisijoittajien verkostolta, FIBANilta, vinkin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Marjo Niittuaho-Nastolinista.

”Olemme nyt siinä vaiheessa, että avaamme Mikkelissä toimipisteen, johon keskitämme kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisen ja markkinointimme. Tätä varten löysimme Miksein avulla Xamkissa opiskelleen norjalaissyntyisen Thomas Landsemin.”

Kun korona-aika sulki ihmiset koteihinsa, media ja tutkimusmaailma alkoivat laajemminkin keskustella siitä, miten tärkeä kosketus on ihmisen hyvinvoinnille.

”Tarve älynallelle pullahti esille voimakkaasti. Älynallella on merkittävää annettavaa läheisyyden tunteen tuomiseen eri-ikäisille ihmisille. Ihmisellä on tarve tuntea olevansa rakastettu ja kokea sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Haluamme olla vaikuttavuusyritys, jonka ratkaisu edistää henkistä hyvinvointia ja auttaa terveydenhuoltoon liittyvässä kestävyysvajeessa. Ratkaisuamme voivat hyödyntää monenlaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset.”

Mikkelistä löytyy synergiaetuja

Aalto-yliopistossa pitkään dosenttina toiminutta Tuovista kiinnostavat Mikkelissä tarjottavat englanninkieliset tutkinto-ohjelmat, kuten Xamkin englanninkielinen liiketalouden koulutusohjelma ja Aalto-yliopiston BScBA-kandiohjelma.

”Tuotteemme kohderyhmä ovat 25-45 -vuotiaat. Mikkelissä englanniksi opiskelevat kuuluvat tähän kohderyhmään. Koen, että on mentävä sinne, mistä löytyy hyviä tyyppejä, jotka toimivat tiiviisti asiakasrajapinnassa. Thomas on tullut itsekin Mikkeliin aikoinaan kansainvälisen linjan opiskelijana. Mikkelistä olen löytänyt jo nyt myös kiinnostavia yrityksiä, joiden kanssa syntyy varmasti yhteistyötä.”

Ensimmäiset tuotteet valmistuivat yrityksen Vallilan tiloissa. Yhteistyökumppaneihin kuuluu työpukineita valmistava varpaisjärveläinen Varpuke Oy. Mikkeliläisyrityksistä hän pitää kiinnostavina etenkin uusia digitaalisia tuotteita luoneita ja markkinoivia yrityksiä.

”Etsimme yrityksellemme parhaita mahdollisia yhteistyökumppaneita. Mikkelissä tuntuu olevan helppo tehdä yhteistyötä. Meitä kiinnostaa saada eri toimialojen yrityksiä mukaan pilotoimaan tuotetta omaan käyttöönsä. Myös mahdolliset tuotantoketjuun sopivat toimittajat kiinnostavat meitä. Marjon kaltaiset matchmakerit ovat tärkeitä mahdollistajia, jotka tekevät asioita aidolla intohimolla ja ymmärtävät toimintaympäristöämme. Tällaiset ydintiimin ulkopuoliset osaajat ovat hyvin tärkeitä meille.”

Lappeenrannassa Saimaan rannalla mökkeilevälle Jussi Tuoviselle Mikkeli on ollut vuosikymmenten varrella hyvinkin tuttu paikka.

”Voisi sanoa, että Tuoviset palaavat nyt Mikkeliin. Muistan käyneeni vuosien varrella monta keskustelua sukulaismiehen, teollisuusneuvos Esko Tikan, kanssa ja poikenneeni Mikkelissä lentämässä hänen lentokoneellaan.”

Lisätietoja:

Jussi Tuovinen, JoyHaptics Oy, sposti: jussi.tuovinen(at)joyhaptics.com

Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, +358 440 361 615, sposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Yritys on mukana Pk-yritysten muutoskyvykkyys -hankkeessa. Rahoituksen valmennusohjelma saa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta ja sen toimintalinjan REACT-EU:n ESR-toimenpideohjelmasta. Rahoittava viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Muovijätteen esipuristuksen kehittäjäyritys Enercet tulee Mikkeliin

EU:n pakkausjätedirektiivi velvoittaa niin yrityksiä, taloyhtiöitä kuin kotitalouksia kierrättämään muovijätteen entistä tehokkaammin ensi vuoden heinäkuusta alkaen.  Jäteastiasuojiin puristimia kehittänyt Enercet Oy kehittää jatkossa muovijätteen käsittelyteknologiaa ja -arvoketjua yhdessä mikkeliläisosaajien kanssa.

Yrityksen toimitusjohtajana maaliskuusta toiminut Pauliina Pirkola on tehnyt mittavan kansainvälisen uran Aasiassa ja Euroopassa. Hän aloitti liiketoiminnan kehityskonsulttina Nokialla 1990-luvun loppupuolella ja on toiminut sen jälkeen telecom-alalla, kehittänyt ruokamatkailua ja -vientiä Virossa ja konsultoinut luovien alojen yrityksiä.

”Olen innovatiivinen ihminen ja haluan rikkoa rajoja, kun uusia toimintamalleja kehitetään.”

Muovijätteen kannattavaan keräilyyn ja käsittelyyn liittyvät tuotekehitysmahdollisuudet saivat hänet mukaan vauhdittamaan Enercet Oy:n kasvua.

”EU hyväksyi tammikuussa 2018 eurooppalaisen muovistrategian. Vuoteen 2030 mennessä yli puolet Euroopassa syntyvästä muovijätteestä kierrätetään. Erityisesti muovipakkausten osalta uusien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kierrätysasteen merkittävää nostamista meillä ja useissa EU-maissa. Ympäristöasiat ovat aina kiinnostaneet minua, joten lähdin selvittämään muovijätteen esikäsittelyyn ja keräilyyn liittyviä haasteita. Haluan olla uudistamassa alan toimintatapoja laajasti.”

Mikkelistä eväät kasvuun

Vuonna 2013 Jyväskylään Enercet Oy:n perustanut Pasi Hyytinen on kehittänyt EU:n alueella patentoituja tuotteita. Yhtiön perusideana on puristaa jätteet tiiviimmäksi jo niiden syntypaikalla. Yhtiön tuoteportfolioon kuuluu jäteastioiden kansiin integroituja jätepuristimia sekä keittiön allaskaappiin sopiva jätteen esipuristin. Uutuutena yritys tuo markkinoille keväällä 2023 jäteastiasuojan varustettuna puristimella.

”Enercet on olemassa, koska tiedämme, että muovin keräys ei ole tehokasta globaalisti. Keräysastiat täyttyvät ilmalla, keräystä ei optimoida pelkkiin täysiin astioihin, eikä kierrätystavoitteita saavuteta. EU:n asettamien uusien pakkausmateriaalien erilliskeräyksen ja kierrätyksen tavoitteiden saavuttamiseksi muovijätteen puristaminen sen syntypaikalla on lähes välttämätöntä.”

Tällä hetkellä yrityksen jäteastiasuojan puristimia valmistetaan kotimaassa metallista, mutta lähitulevaisuudessa tavoite on saada puristimesta kevyempi ja muovisekoiteversio. Vientiä on käynnistelty EU-maihin, ja jälleenmyyjäverkostoa on luotu useisiin maihin.

”Enercet tarjoaa yksinkertaisen ratkaisun muovin kierrätyksen arvoketjun ensimmäiseen osaan. Jätepuristimemme lisää 50-70 prosenttia muovinkeräysastian käyttötehokkuutta vähentäen keräyskertoja ja samalla tehostaen yhdellä kerralla kerättävän muovin määrää.”

Myynnin kasvuun halutaan nyt varautua hiomalla tuotteita volyymivalmistusta varten.

”Keskitymme nyt jatkotuotekehitykseen niin, että saamme pilotoitua tuotteita kumppaneidemme kanssa ja kehitettyä muovijätteen keräys- ja kierrätysketjua. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet kiristyvät lähivuosina viiden vuoden välein. Haluamme, että meillä on dataa oman kehitystyömme pohjaksi. Muovijätteen keräyksestä saadaan tehokasta vain, jos jäte esipuristetaan keräysvaiheessa, ja se on ydinosaamistamme.”

Etelä-Savoon Pirkolalle syntyi yhteys, kun Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin otti häneen yhteyttä huomattuaan, että yrityksellä oli menossa rahoituskierros.

”Marjo on mahtava tyyppi, jonka kanssa oli helppoa miettiä alan kehityksen isoa kuvaa. Huomasin, että olisi kiinnostavaa kehittää yritystä mikkeliläisten kanssa, koska täällä on ympäristöteknologian koulutusta ja tutkimusta sekä kiinnostavia kehitysympäristöjä, kuten kiertotalouteen erikoistunut EcoSairila. Olemmekin päättäneet, että Enercet kasvaa Mikkelissä.”

Osaajaverkosto rakenteilla

Yritys siirtää kotipaikkansa Mikkeliin ja perustaa toimipisteen Turva- ja materiaalitekniikan innovaatiokeskus Tumaan Sammonkadulle. Yrityksen palkkalistoilla aloittaa elokuun alussa uutena työntekijänä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valmistunut ympäristötekniikan insinööri.

Malagassa tällä hetkellä asuva Pirkola jakaa aikansa Espanjan ja Suomen kesken. Tämän kesän hän viettää pääosin Suomessa ja tutustuu Mikkelin mahdollisuuksiin.

”Mikkelissä meille on tarjolla alan osaajien rekrytointipooli, joka mahdollistaa liiketoimintamme kasvun. Ympäristöosaamisen lisäksi etsimme muun muassa tuotekehityksestä, tuotteiden pilotoinnista ja liiketoiminnan kehittämisestä kiinnostuneita, yrittäjähenkisiä osaajia sekä tuotteiden testaajia.”

Mikkelissä kiinnostavina yhteistyökumppaneina näyttäytyvät EcoSairilan ja Xamk-ammattikorkeakoulun lisäksi muun muassa alueen jätehuoltoyritykset, taloyhtiöt ja tuotteiden pilotoinnista kiinnostuneet yksityistaloudet.

”Olemme tulossa Mikkeliin juuri EcoSairilan, Metsäsairilan ja Xamkin takia. Mikkeliin voi syntyä ympäristöalan kasvava kehitysklusteri. Meitä kiinnostaa tällä hetkellä verkostoitua laajasti myös alueen tuotekehitysosaajien ja muottisuunnittelijoiden kanssa.”

Uudet säädökset velvoittavat yrityksiä ja kotitalouksia. Mikäli säädöksiä ei pystytä täyttämään, uhkana ovat sanktiot. Yhteistyöverkoston kanssa halutaan varautua tulevaan ajoissa kehittämällä tehokkaampia, kustannuksia ja hiilijalanjälkeä laskevia toimintatapoja.

”Puristimia voisi testata vaikkapa Muoviton Mikkeli -tyyppisessä hankkeessa, jossa voidaan dataperustaisesti testata, paljonko muovijätettä saadaan kerättyä ja minkälaisia kustannusvaikutuksia sillä on kiinteistöjen asukkaisiin. Ympäristölle on tärkeää, että muovijätteen keräyskerrat vähenevät, ja että vain täydet astiat kerättäisiin. Keittiöpuristimia haluamme testata yhdessä kotitalouksien kanssa. Mikkelistä voi tulla muovijätteen kierrätyksen edelläkävijäkaupunki.”

Osaamiselle kysyntää maailmalla

Pakkausmateriaalien erilliskeräyksen ja kierrätystavoitteiden uudet EU-direktiivit astuvat voimaan 1.7.2023. Enercet tähtää koko EU:n markkinoille. Yhteistyöneuvotteluja käydään parhaillaan suuren kreikkalaistoimijan kanssa.

”Jätehuoltoyritykset ovat lähivuosina uusien haasteiden edessä koko Euroopassa, kun jätteiden keräyskäytännöt on optimoitava täysin uudentyyppisiksi. Lisäksi on kehitettävä uutta teknologiaa, jotta esimerkiksi jäteastioihin saadaan sensorit välittämään tietoa, koska jäteastia kannattaa tyhjentää. Tarvitaan vahvaa yhteistyötä arvoketjun eri toimijoiden kanssa, jotta koko ketju saadaan toimimaan kannattavasti. Tavoitteenamme on saada puristin laajamittaisesti käyttöön niin Suomessa kuin Euroopassa samalla viestien ja kouluttaen aiheesta voimakkaasti. ”

Lisätietoja:

Pauliina Pirkola, Enercet Oy, +358 40 153 8174, sposti: pauliina(at)enercet.fi

Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, +358 440 361 615, sposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Yritys on mukana Pk-yritysten muutoskyvykkyys -hankkeessa. Rahoituksen valmennusohjelma saa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta ja sen toimintalinjan REACT-EU:n ESR-toimenpideohjelmasta. Rahoittava viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Etelä-Savon kasvurahasto eLive Ecosystem Oy:n osakkaaksi

eLive tähtää kosketuksettoman elintoimintojen mittaamisen globaaliksi toimijaksi

eLive Ecosystem Oy on vuonna 2016 perustettu savonlinnalainen terveys- ja hyvinvointiteknologian kasvuyritys, joka on erikoistunut kosketuksettomaan elintoimintojen mittaamiseen ja mittaamisen soveltamiseen. eLive-tuoteperheeseen kuuluvat vuonna 2023 markkinoille tuotava lääkinnällinen laite, tutkimusjärjestelmät sekä markkinoiden johtavat OEM-ratkaisut nukkumisen ja istumisen aikaiseen mittaamiseen.

”eLiven laitteita käytetään muun muassa unisairauksien todentamiseen ja hoidon seurantaan terveysteknologisissa ratkaisuissa sekä nukkumisen ja istumisen aikaiseen mittaamiseen ja analysointiin hyvinvointiteknologisissa ratkaisuissa”, toimitusjohtaja Mikko Saajanlehto kertoo.

eLiven laitteilla elintoimintojen mittaaminen ja mittaamisen seuranta voidaan toteuttaa kotioloissa helposti ja huomaamattomasti. Yrityksen patentoitu, maailman johtava kosketukseton elintoimintojen mittaamisen anturi- ja analyysiteknologia on käyttäjää häiritsemätön, mutta samalla mittaustarkkuudeltaan erittäin hyvä. Molemmat liiketoiminta-alueet, terveys- ja hyvinvointiteknologia, soveltavat samaa perusteknologiaa. Avainsanoja ovat kosketuksettomuus, tarkkuus sekä häiritsemätön ja automatisoitu mittaustapahtuma.

”Tavoitteenamme on olla johtava kosketuksettoman elintoimintojen mittaamisen globaali toimija seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tilauskantamme lähes 10-kertaistui viime vuodesta ja on noin 2 M€. Odotamme kasvun jatkuvan nopeana myös tulevina vuosina.”

Terveysteknologiassa eLive kehittää omatoimisesti käytettävää lääkinnällistä laitetta, joka soveltuu sekä uniapnean todentamiseen että hoidon seurantaan. Korkean tulotason maissa oireisen uniapnean esiintyvyyden on arvioitu olevan jopa 17 % aikuisväestössä. Uniapnea on myös alidiagnosoitu sairaus. Lääkinnällinen laite soveltuu myös tulevaisuudessa lääkehoidolla hoidettavan uniapneamuodon todentamiseen ja hoidon seurantaan. Laite on jo valmis kliiniseen validointiin.

”Hyvinvointituotteissa on puolestaan ratkaisut unen seurantaan (sleep tracking) ja istumisen aikaiseen seurantaan. Näistä mittauksista saatava tieto auttaa käyttäjää nukkumaan, palautumaan ja jaksamaan paremmin.”

eLive Ecosystem Oy kuuluu Etelä-Savon pääomarahaston ensimmäisten rahoitettavien yritysten joukkoon. Rahasto sijoittaa voimakasta kasvua ja kansainvälistymistä hakeviin nuoriin siemen- ja kasvuvaiheen yrityksiin, joilla on yhteys Etelä-Savoon. Rahasto on yksityisten sijoittajien, Redstone Nordics Oy:n, alueen kaupunkien ja ELY-keskuksen yhteinen hanke kasvuyritysten kehityksen vauhdittamiseksi.

Etelä-Savon kasvurahastoa hallinnoiva, Redstonen partneri Oskari Lehtonen kommentoi sijoitusta seuraavasti: ”Kävimme yhtiön kanssa keskusteluja noin vuoden verran ja niiden aikana meille kävi hyvin selväksi ne kaupalliset mahdollisuudet mitä eLivellä on. Yhtiön tilauskanta on kasvanut ällistyttävän nopeasti ja halusimme osaltamme olla mukana tukemassa yhtiötä kasvussa.”

 

Lisätietoja

Mikko Saajanlehto, eLive Ecosystem Oy, +358 50 579 0242, mikko.saajanlehto(at)elive.fi

Oskari Lehtonen, Etelä-Savon kasvurahasto, +358 400 794 458, oskari.lehtonen(at)redstone.vc

Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, +358 440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi