fbpx
South-Savo Growth Fund

Etelä-Savon Pääomarahasto mukaan Silmukkeen toimintaan

Viime vuosina nopeasti kasvaneella ja laajentuneella Silmukkeella on tällä hetkellä toimipisteet Mikkelin lisäksi Savonlinnassa, Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Helsingissä. Yhtiö on avaamassa toimipisteen myös Kotkaan.

Etelä-Savon pääomarahaston tuleminen mukaan toimintaamme on loistava asia. Saamme paitsi rahallista tukea myös huippuosaamista yrityksen systemaattiseen kehittämiseen. Pääomasijoituksen ansiosta voimme ammattimaistaa toimintaamme edelleen”, Silmukkeen toimitusjohtaja Elina Rajajärvi kuvaa.

Vuonna 2018 perustettu Silmuke on erikoistunut mielenterveyden, kuntoutuksen ja tutkimuksen palveluihin. Tavoitteena on kehittää palveluista entistä laadukkaampia ja monipuolisempia.

”Pääsemme kehittämään markkinointia ja kokonaiskonseptia sekä viemään yhtiön seuraavalle tasolle. Kehitämme samalla silmukelaisuutta ja me-henkeä.”

Silmuke tarjoaa psyko-, seksuaali-, perhe-, pari-, lyhyt- ja toimintaterapiaa. Lisäksi palveluvalikoimaan kuuluu neuropsykologista kuntoutusta, neuropsykiatrista valmennusta, Nuotti-valmennusta ja Oma väylä -kuntoutusta.

Lisäksi Silmuke tekee psykologisia ja neuropsykologisia tutkimuksia. Yritys tarjoaa muun muassa kokonaisvaltaisia ADHD- ja autismikirjon diagnostisia tutkimuksia. Verkkokursseissa keskitytään stressinhallintaan ja neuropsykiatristen haasteiden kanssa selviämiseen.

”Silmuke on rahastollemme erinomainen sijoituskohde. Tiimi on erittäin asiantunteva ja sitoutunut. Yrityksessä on hyvä tekemisen meininki ja sopivaa luovuutta. Uskomme, että erilaisille psykologi- ja psykoterapeuttipalveluille on paljon kysyntää tulevaisuudessa”, Etelä-Savon pääomarahaston partneri Oskari Lehtonen kommentoi sijoituksen merkitystä.

Myös yhtiön omistusjärjestelyissä ja tiimin työnjaossa tapahtuu muutoksia. Osakkaaksi tulee Etelä-Savon pääomarahaston ohella yrityksen psykoterapeutti Pirjo Timperi. Hän hoitaa jatkossa psykoterapiapalveluiden kehittämistä ja koordinointia yhdessä Silmuke-tiimin kanssa.

Yrityksen johtotehtävissä jatkavat Sanna Sinkko ja Elina Rajajärvi. Hallituksen jäseniksi tulevat Etelä-Savon pääomarahaston partneri Oskari Lehtonen sekä Atte Roine, helsinkiläinen ekonomi ja IT-alan yrittäjä, joka hoitaa jatkossa yrityksen talousasioita kehitysjohtajana. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 1,6 miljoonaa euroa.

”Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on myös jatkossa yrityksen kasvun tukena. Mahtavia uutisia alueelliselta pääomarahastolta, näitä vastaavia hyviä sijoitusuutisia kuulemme tämän kevään aikana vielä useita”, valaisee kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin MikseiMikkeliltä.

Lisätietoja:

Elina Rajajärvi, Silmuke Oy, +358 40 562 2849, sposti: elina.rajajarvi(at)silmuke.fi

Oskari Lehtonen, Etelä-Savon pääomarahasto, +358 400 794 458, sposti: oskari.lehtonen(at)redstone.vc

Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, +358 440 361 615, sposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Pursiala ilmakuva 800x600

Mikkelin Pursialaan suunnitellaan vedyn ja metaanin tuotantolaitosta

Etelä-Savon Energia ja Nordic Ren-Gas ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen uusiutuvaa metaania ja vihreää vetyä tuottavan Power-to-Gas-tuotantolaitoksen toteutettavuussuunnittelusta.

Allekirjoitettu yhteistyösopimus koskee Power-to-Gas-laitoskokonaisuuden teknistaloudellista toteutettavuusanalyysiä Pursialan voimalaitosalueelle Mikkelissä. Analyysillä varmennetaan hankkeen tekninen ja kaupallinen toteutettavuus ennen varsinaista investointipäätöstä.

Mikäli kaupallinen toteutettavuus varmistuu, on vaiheissa toteutettavan investoinnin kokonaisarvo yli 100 miljoonaa euroa. Rakentaminen voisi alustavien suunnitelmien mukaan alkaa vuonna 2023.

Laitoskokonaisuus on määrä rakentaa Mikkelin Pursialassa sijaitsevalla voimalaitosalueelle. Alustavan suunnittelun perusteella uusi suunniteltava tuotantolaitos ja Pursialan nykyinen voimalaitos hyötyvät merkittävästi toisistaan.

Suunniteltu Power-to-Gas-laitos on elektrolyyseriteholtaan yli 40 MW, ja se tuottaa vuosittain synteettistä uusiutuvaa metaania määrän, jolla voidaan korvata noin 17 miljoonaa litraa fossiilista dieseliä raskaassa maantieliikenteessä. Laitoksen tuottamalla hukkalämmöllä puolestaan voitaisiin tuottaa yli 40 % Etelä-Savon Energian tuottamasta kaukolämmöstä.

Etelä-Savon Energia Oy saisi uudelta laitokselta käyttöönsä merkittävän määrän hukkalämpöön perustuvaa, hiilidioksiditonta kaukolämpöä sekä tarjoaisi Power-to-Gas-laitokselle laitospaikan ja infrastruktuurikytkennät prosessihyödykkeiden hankintaan.

Osapuolet tekevät nyt suunnittelua yhdessä. Toteutuessaan uuden laitoksen sijoittajataho ja käyttäjä on Nordic Ren-Gas. Yhtiön taustalla toimii mm. suomalainen miljardööri Ilkka Herlin sijoitusyhtiönsä kautta.

Lisätietoja:

Etelä-Savon Energia Oy
https://ese.fi/

Nordic Ren-Gas Oy
https://ren-gas.com/

Toimitusjohtaja Juhani Kukkonen, Kotila Engineering. Kuvassa taustalla uusi laajennusosa.

Kotila Engineering etsii CNC-koneistajia ja suunnittelijoita

Mekaaniselle puunjalostusteollisuudelle räätälöityjä ratkaisuja tuottava Kotila Engineering laajentaa parhaillaan Mikkelin Tuskussa ja etsii uusia osaajia.

Yritys aloitti Tuskussa vuonna 2014, kun sieltä löytyi 3,5 hehtaarin tontti hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Tällä hetkellä yrityksen liki koko tuotanto menee vientiin. Kasvava vientialue on Venäjä ja Keski-Euroopassa tuotteita menee etenkin Saksaan.

Parin miljoonan euron investoinnilla yritys laajentaa merkittävästi tilojaan Tuskussa ja hankkii tuotantoon uusia koneita. Investoinnilla varmistetaan, että yritys pystyy kasvamaan ja kasvattamaan liikevaihtoaan 3-5 miljoonaan euroon. Yritys työllistää tällä hetkellä 11 täysipäivästä työntekijää.

Kotila Engineering Oy:n laajennus Mikkelin Tuskussa
Kotila Engineering investoi parhaillaan parilla miljoonalla eurolla toimitilojensa laajennukseen. Uudet tilat valmistuvat ensi kesäksi.

Töihin vaikka heti

Tilauskonepajayritys tekee räätälöityjä ratkaisuja etenkin pienille sahalaitoksille. Tuotannossa työ on koneistusta ja sorvausta CNC-kalustolla, hitsausta, asennuksia sekä automatisointia.

”Meille tulee viisi uutta CNC-työstökeskusta, ja nyt etsimme niitä käyttämään kuutta uutta työntekijää, jotka voivat aloittaa vaikka heti. Toivomme, että heillä olisi kokemusta CNC-koneistuksesta tai ainakin kova mielenkiinto oppia”, toimitusjohtaja Juhani Kukkonen sanoo.

Lisäksi etsitään 1-2 suunnittelijaa, jotka ovat 3D-suunnittelutaitoisia. Yritys tarjoaa asiakasyrityksilleen kone- ja laitetoimituksia, CNC-koneistuspalveluita ja valmistaa teräsrakenteita sekä logking-laitteita tukkien ja pienpuun käsittelyyn. Lisäksi myydään sahalaitteita, kuorimakoneita sekä muita laitteita.

”Olemme kiinnostuneita konesuunnittelun osaajista. Insinööri ei tarvitse olla, vaan pikemminkin etsimme aitoja, käytännön osaajia. Olemme tehneet kauppoja, ja ne pitää saada nopeasti työn alle osaavien työntekijöiden kanssa.”

Kasvu tulee viennistä

Tuotteita on viety vuosien varrella 30 eri maahan ja kotimaassa niitä on myyty 200 eri asiakkaalle. Vientikauppaa tekee kuusi omaa myyjää ulkomailla.

Kotila Engineering Oy:n tuotteita
Kotila Engineering tekee räätälöityjä ratkaisuja etenkin pienille sahalaitoksille. Tuotannossa työ on koneistusta ja sorvausta CNC-kalustolla, hitsausta, asennuksia sekä automatisointia.

”Venäjä on vientimme kasvualue. Siellä on paljon eri kokoluokan toimijoita, joten kaltaisellemme pienemmälle tilauskonepajalle riittää asiakkaita, joille tehdä räätälöityjä ratkaisuja.”

Viime vuosina myös Keski-Eurooppaa piinaavat metsätuhot ovat tuoneet uusia eteläsaksalaisia asiakkaita, kun kuivunutta puuraaka-ainetta ei ole enää voinut jalostaa tukeiksi, vaan siitä on valmistettu vaikkapa pellettejä ja muita tuotteita.

Tuskussa mahtuu kasvamaan

Tuskun logistinen merkitys on kasvanut vuosien varrella entisestään, mikä palvelee hyvin kovassa kasvuvauhdissa olevaa yritystä. Toimitusjohtajalta kiitosta saavat kasvun vauhdittamiseen osallistuneet ELY-keskus ja rahoituslaitokset joustavine palveluineen.

Mikkelin kaupungin suuntaan Juhani Kukkonen vinkkaa, että on kolme asiaa, joiden kanssa kannattaa tehdä jatkossakin tiiviisti töitä: luvitus, koulutus ja työvoiman saatavuus.

”Kaupungin pitäisi näkyä ulospäin yrittäjäystävällisenä. Yrittäjät kaipaavat kaupungilta sitä, että tehdään oikeita asioita ja tuetaan siten yrittäjien toimintaa. Rakennusluvat ja muu luvitus pitää saada hoitumaan mahdollisimman nopeasti.”

Hän toivoo myös, että alueen yritysten työvoiman rekrytointitoiveet näkyisivät nykyistä paremmin paikallisessa ja valtakunnallisessa mediassa.

”On erittäin tärkeää, että kaupungista löytyy yritysten kaipaamaan koulutusta, ja että oppilaitoksilla on parhaat mahdolliset opettajat. Sitä kautta varmistetaan, ettei yritysten kasvu hyydy työntekijäpulaan.”

Yrityksiä kannattaa houkutella

Kun Kukkonen oli aikanaan perustamassa yritystä ja etsi sille sijaintipaikkaa, hän kyseli tarjouksia kolmelta eri paikkakunnalta. Mikkelin Tusku valikoitui sijaintipaikaksi, kun silloinen apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitainen otti yrityksen toiveet täytettäväksi ja teki tarjouksen, josta ei kannattanut kieltäytyä.

”Mikkeli voisi houkutella samaan tapaan tänne nyt uusia yrityksiä. Yrittäjille pitäisi tulla sellainen tunne, että heidät halutaan Mikkeliin. Kyse on vähän kuin parisuhteesta eli molemmilta pitää löytyä vahvaa tahtoa. Kannattaa myös muistaa, miten tärkeitä vientiyritykset ovat maailmalta tulevine rahavirtoineen. Ilman yrityksiä ei ole kaupunkia.”

Artikkelikuva: Toimitusjohtaja Juhani Kukkonen toivoo, että Mikkelissä tarjottaisiin koulutusta, joka auttaa alueen yrityksiä varmistamaan työvoiman saannin.

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvat: Juhani Kukkonen ja Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mölnlycken toimitusjohtaja Timo Saahko, tuotantopäällikkö Hanna Hämäläinen ja henkilöstöpäällikkö Hanna-Leena Hone.

Vauhdilla kasvava Mölnlycke etsii osaajia

Mölnlycken Mikkelin tehdas jatkaa lähivuodet mittavia investointeja ja toivoo paikallisista oppilaitoksista yhteistyökumppaneita, ettei kasvu hyydy osaajapulaan.

Mölnlycke Health Care on maailman johtava haavanhoitotuotteiden ja leikkaussalitarvikkeiden valmistaja ja kehittäjä. Viime vuonna 50-vuotista taivaltaan juhlinut yrityksen Mikkelin tehdas työllistää 540 työntekijää, joista yli puolet on naisia.

Vuonna 2016 Mikkelissä tehtaanjohtajana aloittanut Timo Saahko on työskennellyt maailmalla yhteensä parisenkymmentä vuotta, josta useita vuosia Saksassa, Kiinassa ja Puolassa.

Viime heinäkuussa hän alkoi vetää myös konsernin muita haavanhoitotuotteiden tuotantolaitoksia, jotka sijaitsevat Tanskassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa, missä tehtaita on kaksi Mainen osavaltiossa.

”Mikkeli on selkeästi konsernin mallitehdas, jonka työkulttuurista ja intohimosta viedä asioita eteenpäin olen äärimmäisen ylpeä. Teemme täällä pitkäjänteistä kehitystyötä, jonka tuloksia voidaan hyödyntää koko konsernissa.”

Mikkelin tuotekehitystiimin 13 täysipäiväistä asiantuntijaa teollistaa ja testaa koko konsernin käyttöön uusia tuotteita. He ovat osa konsernin pääkonttorissa Göteborgissa sijaitsevaa tutkimus- ja tuotekehitysyksikköä.

”Vuosittain Mikkelissä kehitetään konsernille tuotantoon noin 2-3 uutta tuotetta.”

Mikkelissä valmistuu vuosittain noin 300 miljoonaa tuotetta, jotka viedään pääosin Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kotimaahan tuotannosta jää noin 1,5 prosenttia.

Mikkelin yksikön liikevaihto on tänä vuonna ennätysmäinen eli 132 miljoonaa euroa, mikä ylittää 20 prosentilla budjetoidun liikevaihdon.

”Tämä on historiamme paras tulos. Myös ensi vuonna meillä menee kovaa.”

Mölnlycke siirsi parisen vuotta sitten Suomen pääkonttorinsa toiminnot Mikkeliin.

”Se oli strateginen päätös, jolla haluttiin tukea Mikkelin tehtaan kehittämistä. Konsernin lippulaivatehtaaksi meidät tekee osaaminen, henkilöstö ja sen yrittäjämäinen asenne, mikä tarkoittaa jatkuvaa oppimista ja kehittämistä.”

Mittavia investointeja

Viimeisten viiden vuoden aikana Mikkelin tehtaalla on investoitu yhteensä noin 35 miljoonalla eurolla. Parhaillaan rakennetaan uutta vaahtolinjaa, mikä on 6,3 miljoonan investointi.

”Lisäksi saimme joulukuun alussa uusia investointipäätöksiä yhden konelinjan modernisoinnista eli 5,5 miljoonan investoinnista sekä uuden komponenttilinjan 2,5 miljoonan euron investoinnista. Investoinneilla halutaan varmistaa, että käytössä on riittävästi tuotantokapasiteettia. Seuraavien viiden vuoden aikana vuosittaiset investoinnit ovat keskimäärin noin seitsemän miljoonan euron tasolla. Kokonaisuudessaan meillä on tällä hetkellä suunnitelmissa yli 14 miljoonan investoinnit. Ne vahvistavat Mikkelin tehtaan asemaa konsernin lippulaivatehtaana”, Saahko kuvaa.

Mölnlycken tehdas Mikkelissä ilmasta
Mölnlycken tehtaat Mikkelin Pursialassa käsittävät yhteensä 40 650 neliömetrin alueen. Kuva: Mikko Kankainen

Jatkuvalla kehittämisellä on onnistuttu lisäämään tehtaan kustannustehokkuutta viiden vuoden aikana yli 20 miljoonalla eurolla.

”Kehittämistyötä on tehtävä koko ajan. Olemme pystyneet tehostamaan esimerkiksi materiaalien käyttöä ja prosessijätteen määrä on vähentynyt.”

Mikkelin tehdas on kaupunkikeskustan suurin tuotannollinen yksikkö ja merkittävä yritysverojen maksaja.

”Olemme tyypillisesti top 5:n joukossa yritysverojen maksajana.”

Työntekijöitä etsitään lisää

Mikkelin tehtaalla on kunnianhimoinen tavoite olla maailman paras työpaikka. Loppuvuonna on solmittu kuukausittain parisenkymmentä uutta työsopimusta.

”Kasvun esteenä on työvoimapula. Olemme pulassa, jollei tilanteeseen löydy ratkaisuja. Mikkeliin kaivattaisiin prosessiteollisuuden koulutustarjontaa. Haluaisimme saada luotua tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa työvoimapulan ratkaisemiseksi”, henkilöstöpäällikkö Hanna-Leena Hone kertoo.

Itsekin Mikkeliin paluumuuttanut Hone on vastannut yksikön henkilöstöasioista vuodesta 2007. Nykyään hänelle kuuluvat myös Tanskan ja Norjan yksiköiden henkilöstöasiat.

”Koulutamme ihmisiä sairaalavalmisteiden tekijöiksi. Meillä pääsee oppimaan ammatin ja etenemään, vaikkei ihmisellä olisi lähtötilanteessa teknistä taustaa. Meillä on tarjolla myös paljon erilaisia tehtäviä laadunvalvonnassa ja hallinnossa. Työntekijämme voivat myös liikkua sisäisesti tehtävistä toisiin.”

Saahko ja Hone vakuuttavat, että henkilöstö on menestyksen ydin. Käytössä on useita työaikamuotoja, ja niitä kehitetään tukemaan jaksamista ja hyvinvointia.

”Kolmivuorotyö on vallitseva, mutta siihenkin voi tehdä pienehköjä muutoksia. Voi vaikka valita, aloittaako työt kuudelta vai seitsemältä.”

Mikkelin-tehtaalla viitisentoista vuotta tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskennellyt Hanna Hämäläinen siirtyi tänä kesänä tuotantopäälliköksi. Hän kuvaa kehitystyötä jatkuvaksi prosessiksi, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua.

”Meillä on meneillään muun muassa Tuunaa työsi -projekti eli keräämme vuosittain ideoita työntekijöiltä. Tänäkin vuonna niitä on tullut jo parisen tuhatta. Puolet ideoista on jo myös toteutettu. Yleensä ideoita on laidasta laitaan työnhyvinvoinnista teknisiin parannuksiin. Kunkin oma tiimi arvioi ideat ja jalostaa niitä. Ideat jaetaan kaikille samoin kuin parhaat käytännöt. Mikkeliläisten ideoita ja käytänteitä jalostamme ja jaamme koko konsernillekin.”

Mittausten mukaan Mikkelin yksikön työntekijöistä yli 90 prosenttia on sisäistänyt konsernin strategiat ja sen, että voi olla mukana kehittämistyössä.

”Meille on tärkeää oppiva henkilöstö ja positiivisen tunneilmaston kehittäminen. Haluamme, että ihmiset kokevat oman työnsä merkitykselliseksi ja mieltävät valmistavansa tuotteita, joilla pelastetaan ihmishenkiä.”

Seutu kaipaa yhdessä tekemistä

Kesällä eMBA-tutkinnon suorittanut Timo Saahko hämmästyi huomatessaan, miten tutkintoa suorittaneet kollegat eri puolilta olivat kuulleet eteläsavolaisten eripuraisuudesta.

”Kaupunkiakin voisi johtaa kuin yritystä. Nenät pitäisi saada näyttämään samaan suuntaan. Olisi selvitettävä, miten tulevaisuutta halutaan tehdä yhdessä, ettei energia mene hukkaan. Positiivisia asioita pitäisi tuoda esille ja rummuttaa. On luotava sellainen henki, että halutaan olla voittajia”, Saahko kannustaa.

Hanna-Leena Hone puolestaan toivoo tuotannollisten yritysten näkyvän nykyistä enemmän.

”Monet paikkakunnat mielletään edelleen ns. teollisuuspaikkakunniksi, vaikka niiltä on lakkautettu tuotannollisia yrityksiä. Toivoisin, että myös oppilaitokset heräisivät huomaamaan, että meillä täällä Mikkelissä on useita isoja toimijoita, jotka ovat tärkeitä ja kaipaavat yhteistyötä oppilaitosten kanssa.”

Tietoa Mölnlyckestä Mikkelissä:

  • perustettu toukokuussa 1970
  • työpaikkoja 540, joista 75 hallinnossa
  • 13 osaajan tutkimus- ja tuotekehitystiimi
  • valmistaa noin 500 eri tuotetta
  • käytössä 50 tuotantolinjaa
  • liikevaihto tänä vuonna 132 miljoonaa euroa
  • investoi seuraavat viisi vuotta vuosittain noin 5-7 miljoonaa euroa
  • 40 650 neliömetrin alue Pursialassa
  • konsernin pääkonttori Ruotsin Göteborgissa

Kansikuva: Mittavat investoinnit vahvistavat Mikkelin tehtaan asemaan konsernin lippulaivana, toimitusjohtaja Timo Saahko, tuotantopäällikkö Hanna Hämäläinen ja henkilöstöpäällikkö Hanna-Leena Hone kertovat.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

SOK tontti Mikkelin Tuskussa

Mikkelin seudun logistiikka-alalla menee nyt hyvin – SOK rakentaa alueterminaalin Mikkeliin

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK rakentaa alueterminaalin Mikkeliin.  Yhtiö on varannut Mikkelin kaupungilta 3,4 hehtaarin maa-alueen ja lentokenttää vastapäätä sijaitsevalle alueelle tulee 5000m2 varastotilaa.

SOK:n logistiikkayhtiön Inex Partners Oy:n tuotantojohtaja Jouni Jaakolan mukaan päätös rakentamisesta on tehty, mutta hanke on vielä suunnitteluvaiheessa. Tontilla on tehty mm. maaperätutkimuksia.

SOK:lla on alueterminaaleja Kuopiossa, Seinäjoella, Limingassa ja Lempäälässä. Myös Liedossa rakennetaan parhaillaan uutta terminaalia.

Terminaali palvelee Osuuskauppa Suur-Savon lisäksi Itä-Suomea laajemminkin.

-Mikkeli-myyjä Olli Marjalaakso kertoo Tuskun alueen vahvuuden olevan sen sijainti ja alueelle jo tehdyt logistiikan investoinnit, esimerkiksi Kaukokiidon terminaali. Viitostien parannukset ovat lisänneet kiinnostusta sekä Tuskua että Visulahtea kohtaan. Positiivisten uutisten myötä on myös hyvä jatkaa Mikkelin markkinointia.

Kehitysyhtiö arvioi alustavasti logistiikkaterminaalin investoinnin arvoksi n. 8-10 miljoonaa euroa. Investoinnin työllisyysvaikutus on noin 100-130 henkilötyövuotta. Työpaikkoja uuteen logistiikkaterminaaliin tulee 20.

Metatavu Oy:n Jere Lauha ja Heikki Kurhinen

Etelä-Savon pääomasijoitusrahaston ensimmäinen sijoitus IT-yhtiö Metatavuun

Etelä-Savon pääomasijoitusrahasto, jota kansainvälinen pääomasijoitusyhtiö Redstone hallinnoi, on tehnyt ensimmäisen sijoituksen. Rahasto uskoo ohjelmistotalo Metatavun visioon ja kasvunäkymiin.

Mikkeliläinen ohjelmistoyhtiö Metatavu on saanut sijoituksen kansainvälisen Redstonen hallinnoiman South Savo Growth Fundin eli Etelä-Savon pääomasijoitusrahaston kautta. Sijoitus mahdollistaa Metatavulle entistä voimakkaamman kasvun, yrityksen kehittämisen ja panostamisen rekrytointeihin.

– Sijoitus on Metatavun kasvulle todella tärkeä. Sijoitetun pääoman lisäksi pääsemme hyödyntämään sekä pääomarahaston että Redstonen laajoja verkostoja, iloitsee Metatavun toimitusjohtaja Jere Lauha. Redstonen partneri Oskari Lehtonen kertoo, että rahaston tarkoitus on kehittää yhtiötä pitkällä tähtäimellä ja tukea omistajayrittäjiä vahvan kasvun mahdollistamiseksi. “Rahaston on mahdollista tehdä myös lisäsijoituksia jatkossa jos yhtiö tarvitsee lisää pääomaa”, Lehtonen vielä jatkaa.

Metatavu panostaa kasvuun myös laajentamalla hallitusta. Redstonen Oskari Lehtonen sekä TietoEVRYn Tero Saksman tuovat mukanaan strategista osaamista ja toimialan tuntemusta. Lehtonen on pääomasijoittaja, sarjayrittäjä sekä hallitusammattilainen. Saksmannilla on yli 15 vuoden kokemus IT-alan johtotehtävistä ja lisäksi hän on mukana usean yhtiön hallituksessa.

Rahastolla iso merkitys

Pääomarahaston käynnistämisessä vahvasti mukana ollut Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin on tyytyväinen rahaston ensimmäiseen sijoitukseen.

– On hienoa, että Etelä-Savon pääomasijoitusrahaston ensimmäinen sijoituskohde on nimenomaan Metatavu. Yrityksen viisivuotinen taival on ollut kaikilla mittareilla mitattuna nousujohteinen alusta alkaen ja kasvu on tapahtunut täysin omarahoitteisesti ilman ulkopuolista rahoitusta. Nyt tehty sijoitus antaa varmasti lisävirtaa vielä isompaan kasvuun. Miksein puolesta on ollut mahtavaa olla matkassa mukana, sanoo kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin.

Lisätietoja antavat:

Jere Lauha
toimitusjohtaja
+358 44 290 9201
jere.lauha@metatavu.fi

Heikki Kurhinen
hallituksen puheenjohtaja
+358 50 3263 840
heikki.kurhinen@metatavu.fi

Oskari Lehtonen
partner
+358 400 7944 58
oskari.lehtonen@redstone.vc

Linkit:
www.metatavu.fi
www.redstone.vc
www.southsavofund.com

Metatavu on vuonna 2016 perustettu avoimeen lähdekoodiin ja räätälöityihin ohjelmistoihin keskittyvä ohjelmistoyhtiö, joka auttaa asiakkaitaan softan, datan ja palvelumuotoilun avulla. Yhtiössä uskotaan, että softabisneksen pitää olla reilua ja avointa. Metatavu tarjoaa palveluita ketterään ohjelmistokehitykseen, devopsiin, digitaalisten palveluiden muotoiluun, ketteriin kokeiluihin sekä skaalautuvia ja resilienttejä pilvipalveluita. Metatavun vuoden 2020 liikevaihto oli 907 000 euroa. Yritys työllistää 15 henkilöä.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Kansikuva: Metatavu Oy:n toimitusjohtaja Jere Lauha vasemmalla ja hallituksen puheenjohtaja Heikki Kurhinen oikealla.

Geyser Batteries perustaa tuotekehitys- ja tuotantolaitoksen Mikkeliin

LEHDISTÖTIEDOTE, Julkaistu 6.5.2021 klo 11.00

Helsinki, Suomi Geyser Batteries Oy on suomalainen cleantech-alan startup-yritys, joka tarjoaa asiakkailleen korkean suorituskyvyn akkuja. Ne perustuvat patentoituun sähkökemiaan, jossa elektrolyyttinä on vesiliuos. Yhtiö on ilmoittanut perustavansa tuotekehitys- ja tuotantolaitoksen Mikkeliin. 

Yksityisten pääomasijoittajien ja Business Finlandin tuella Geyser Batteries Oy on vuosien 2019-2021 aikana tehnyt mittavasti työtä uudenlaisen akkuteknologiansa tuotannon automatisoimiseksi ja perustaa nyt tuotantolaitoksen. Tätä varten yritys kilpailutti kahdeksan suomalaiskuntaa; tärkeimpinä kriteereinä sijainti, kumppaniverkostot, kunnan tarjoama liiketoiminnallinen ja taloudellinen tuki sekä paikallinen elinkeinoelämä. Kilpailutuksessa parhaiten menestyi Mikkelin kaupunki, jonne yritys perustaa tuotekehitys- ja tuotantoyksikkönsä. Geyser Batteries Oy:n pääkonttori sijaitsee jatkossakin Helsingissä. 

Tuotanto Mikkelissä käynnistetään olemassaolevissa vuokratiloissa, jotka soveltuvat ihanteellisesti akkutuotantoon. Tuotantolaitoksen on arvioitu käynnistävän toimintansa vuonna 2022 ja työllistävän alkuvaiheessa noin 30 henkilöä. Yritykseltä odotetaan nopeaa kasvua sekä merkittävää työllistämisvaikutusta alueella. 

Mikkeli sijaitsee Itä-Suomessa ja on osa Etelä-Savon aluetta. Kunnan väkiluku on yli 50 000 henkilöä, ja pinta-ala runsaat 3000 neliökilometriä, josta yli 10% on vesistöjä. Teollinen toimiala elää vahvasti Mikkelissä, ja kaupunki on hyvien yhteyksien päässä Helsingistä. 

-Olemme todella tyytyväisiä voidessamme julkistaa tulevan tuotekehitys- ja tuotantoyksikkömme uuden kotikaupungin. Valinta kuntien välillä ei ole ollut helppo, ja tahdomme vielä kiittää kaikkia kilpailutukseen osallistuneita mielenkiinnosta ja tuesta. 

-Mikkeli tarjoaa meille hyvät yhteydet, soft-landing -palvelua, tutkimusyhteistyömahdollisuuksia sekä paljon tukea. Arvostamme suuresti Mikkelin yhteistyökykyä. Tuotantolaitoksen lisäksi alueen tarjoamat yritysyhteistyömahdollisuudet kiehtovat meitä, ja olemmekin käynnistämässä alueella sähkönjakeluverkkojen pilottihanketta. Odotamme innolla yhteistyötä Mikkelin kanssa ja yrityksemme kasvua siellä, kertoo Andrey Shigaev, Geyser Batteries Oy:n toimitusjohtaja. 

-Mikkeli toivottaa Geyser Batteriesin lämpimästi tervetulleeksi. Meidän näkökulmastamme tämä on hieno mahdollisuus luoda kasvua kaupunkimme cleantech-teollisuuteen. Uskon, että yhteistyöverkostomme tarjoaa Geyser Batteriesille ihanteellisen ympäristön yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, kuvailee Juha Kauppinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja. 

Lisätiedot:

Anu Rousku, Business Development and General Administration Manager
Geyser Batteries Oy
a.rousku@geyserbatteries.com

Juha Kauppinen, toimitusjohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi
puh. 0440 361 616

Geyser Batteries 

Geyser Batteries Oy perustettiin vuonna 2018, ja se työllistää monipuolisen ryhmän yrittäjiä, insinöörejä ja myynnin ammattilaisia, joilla on yli 25 vuoden kokemus erikoisakkujen tutkimuksesta, suunnittelusta ja valmistuksesta. Yritys kehittää ja valmistaa uudentyyppisiä suuritehoisia ja vesipohjaisia akkuja, jotka kykenevät yli miljoonaan nopeaan purkaus-latausjaksoon myös erittäin alhaisissa lämpötiloissa. Vesipohjaisen elektrolyytin ja uuden sähkökemian ansiosta Geyser Batteriesin tuotteilla on erittäin pieni hiilijalanjälki, ne ovat paloturvallisia, ja lisäksi erittäin kilpailukykyisiä hinnaltaan.

www.geyserbatteries.com

Kansikuva: Jonne Vaahtera

Mikkelin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs

Maankäytön suunnittelu on joukkuepeliä

Mikkelissä tonttien hankinta, suunnittelu ja luovutus on tiivistä joukkuepeliä, jossa ovat mukana kaupungin maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö, kehitysyhtiö Miksei ja luottamusmiehet, maankäyttöjohtajana juuri aloittanut FT Topiantti Äikäs luonnehtii.

Imatran kaupunkikehitysjohtajana aiemmin työskennellyt Äikäs muistuttaa, että on tärkeää nähdä Mikkelin arvo maakuntakeskuksena, jonka tonttivaranto on hyvä. Äikkään tehtäviin kuuluu luotsata uusi maapoliittinen ohjelma maaliin. Maakäytön suunnittelussa ei välttämättä haeta pikavoittoja, vaan luodaan raameja tuleviksi vuosikymmeniksi.

”Tuntosarvien pitää kuitenkin olla herkkänä, että pikavoittojakin voidaan saada. Jos tulee yrittäjä, jolla on hyvin akuutti tarve, meidän on oltava siinä kohtaa reaktiivisia.”

To do -listan kolmen kärki

Äikäs on ollut vuosien varrella edistämässä useita Saimaan alueen yhteistyöhankkeita. Hän tarkastelee mielellään Mikkeliä myös osana Saimaan alueella meneillään olevia laajoja verkostohankkeita, kuten Saimaa-sopimusta, Saimaa-ilmiötä, Saimaa Geoparkia ja Järvi-Suomen peruskirja -prosessia. Kullakin niistä on oma toimijajoukkonsa ja kohderyhmänsä.

”Kaikki vievät vähän eri taktiikoin Saimaa-peliä eteenpäin ja avaavat uusia ikkunoita alueen kehittämiseen ja kansainväliseen markkinointiin. Näillä luodaan raameja kehittämistoimille, jotka hyödyttävät alueen yrityksiä ruohonjuuritasolla.”

Hän näkee koko Etelä-Savossa paljon potentiaalia. Sen sijaan, että tuijotettaisiin korona-aikana tehtyjä elinvoimakyselyjä, pitäisi nostaa lentokorkeutta ja katsoa asioita suurina kokonaisuuksina.

”Pääsin jo tällä viikolla osallistumaan Kenkäveronniemen käytön palaveriin ja sen suhteen on aivan mielettömiä tulevaisuuden näkymiä, jotka palvelevat paikallisia ihmisiä, yrityksiä, alueellista ruokataloutta ja myös matkailua. Täällä on tosi hienoja alueita, kuten Satamanlahti. Olen todella innoissani siitä, että pääsen mukaan tämäntyyppiseen kelkkaan.”

Joka suuntaan käydään arvostavaa vuoropuhelua.

Tontteja räätälöidään yritysten tarpeisiin

Mikkeli räätälöi nykyisille ja kaupunkiin sijoittuville yrityksille reilunkokoisia tontteja, joilla mahtuu kasvamaan ja laajentamaan toimintaa. Yritystontteja myydään ja vuokrataan eri puolilta kaupunkia.

Hannele Hynninen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä kuuntelee yritysten toiveet ja esittelee mahdolliset vaihtoehdot.

”Yhdessä kaupungin virkamiestiimin kanssa varmistamme, että tontti on varattavissa ja rakennettavissa. Meillä on tälläkin hetkellä kohtuullisen hyvä tonttivaranto. Periaatteena on, että emme lohko valmiiksi tontteja, vaan kaupunki kaavoittaa maata eri käyttötarkoituksiin. Teollisuuskortteleista pystymme sitten lohkaisemaan yrityksen tarpeisiin sopivan tontin niin, että tontille jää tilaa laajentaa toimintaa.”

Yritystonteilla on kokoa 2000 neliömetristä aina 40 hehtaariin asti. Tällä hetkellä valtateiden risteyksessä Visulahden alueelta löytyy isoja tontteja erityisesti logistiikka- ja rakennusalan toimijoille. Sinne ovat sijoittumassa muun muassa Biltema ja Ramin konditoria leipomoineen.

Lentokentän läheltä Tuskusta löytyy teollisuustontteja. Alueelle valmistui juuri Kaukokiidon uusi terminaali.

”Mikkelihän tunnetaan ns. kuskinvaihtokaupunkina. Muitakin logistiikkayrityksiä on tulossa Tuskuun. Alue on liikenteellisesti kiinnostava, koska sinne on kaksi sisääntuloa ja sieltä pääsee helposti valtateille.”

Anttolantien varteen EcoSairilan alueella rakentuu uuden jätevedenpuhdistamon yhteyteen laaja kiertotalouden ja vesiteknologian teollisuus- ja tuotekehitysalue, josta on tarjolla hyvinkin isoja tontteja.

”Tämä on vuosikymmenen satsaus. Alue on laaja, ja sitä kehitetään pitkällä syklillä.”

Kaupungin alueelta purettavien Kiiskinmäen terveysaseman ja Tuukkalan sairaalan tontit kaavoitetaan myöhemmin uuteen käyttöön. Tuukkalan alueen käyttötarkoitus on todennäköisesti kaupallinen.

”Tällä hetkellä uusia haasteita kaavoitukselle tuo esimerkiksi se, että sote-palveluja eivät enää järjestä vain kunnat ja kaupungit, vaan palveluja ostetaan ostopalveluina yksityisiltä toimijoilta. Meillä onkin tekeillä maapoliittinen ohjelma, jossa huomioitaneen maailman muuttuminen tältäkin osin.”

Kaupungin ydinkeskustassa Satamanlahden kaavoitus on vielä kesken. Alueelle tulee sekä asuin- että liikerakentamista. Kenkäveronniemestä jätevedenpuhdistamolta vapautuva tontti puolestaan kaavoitettaneen kaupalliseen toimintaan.

Yritystontteja on tarjolla myös Mikkelin entisissä kuntataajamissa. Haukivuorella on olemassa jo alustava suunnitelma taajaman maankäytöstä. Anttolassa visiointityö on käynnissä matkailupainotuksella. Myös Ristiinan Pellosniemellä on tarjolla isojakin teollisuustontteja.

”Emme halua viedä jotain aluetta väkisin johonkin suuntaan, vaan kaavoituksella pyritään siihen, että tarvittaessa tonttimaan käyttötarkoitusta voidaan muuttaa ketterästi.”

Mikkelin kaupungin tontinluovutuksen pelinsääntöihin kuuluu, että yritystontit ovat sekä myytävissä että vuokrattavissa ja vuokratontin voi myöhemmin lunastaa omaksi.  Teollisuustonteilla on valtuuston vahvistama hinta, joka vaihtelee 2-15 euroon neliöltä, eli vaikkapa Anttolassa tai Tikkalan alueella hinta on alempi kuin Tuskussa.

”Keskustasta myytävät liike- ja asuintontit kilpailutetaan usein. Kaupunki myy tontin eniten tarjoavalle. Hinnan lisäksi muitakin kriteereitä voidaan käyttää. Vaikkapa Kiiskinmäen terveyskeskuksen alueella tämäntyyppinen kilpailutus voi olla mahdollinen.”

Teollisuustontista kiinnostunut yrittäjä ohjataan MikseiMikkelin asiantuntijoiden puoleen, ja usein hänestä ottaa kopin juuri Hannele Hynninen.

”Ideana on, että palvelut saa yhdestä paikasta. Toimin esittelijänä ja yhdessä kaupungin kaavoittajien ja kunnallistekniikan ihmisten kanssa katsomme, että tontti on kaavoitettavissa ja sinne saadaan kunnallistekniikka, jollei sitä ole vielä valmiina. Otamme hyvissä ajoin yhteyttä myös rakennusvalvontaan, että asiat saadaan valmisteltua alusta saakka hyvin, mikä nopeuttaa prosessia.”

Varattu tontti säilyy varaajalla puolisen vuotta, jotta yritys saa muut asiansa sovittua.

”Puolen vuoden pelivaran ideana on, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.”

Hannele Hynninen on törmännyt toiveeseen, että yritystontit esiteltäisiin netissä, kuten asuntorakentamisen puolella on käytäntönä. Käytännössä tähän liittyy kuitenkin haasteita.

”Voi olla, että yritystonttiin on tehty varaus, vaikka tieto ei ole vielä julkinen. Nytkin tontit löytyvät kyllä kohtuullisen hyvin. Havainnollisten ns. tarinakarttojen teko vaatisi lisäresursseja. Tavoitteena toki voisi olla, että tontit olisivat näkyvillä alueittain, jos lisäisi kiinnostusta Mikkeliä kohtaan.”

Teksti, kuvat ja videoklipit: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Metatavu Oy:n Jere Lauha ja Heikki Kurhinen

Ict-ala kasvaa Mikkelissä – moni yritys palkkaa lisää

Mikkelin seudulla toimivat ict-alan yritykset ovat kasvaneet viime vuosina tuntuvasti, ja Mikkeliin on myös perustettu uusia ict-alan yrityksiä. Muun muassa Metatavu, MPY, Trimble ja Observis etsivät uusia työntekijöitä.

Teksti: Elina Jäntti

Ict-ala ei toistaiseksi ole ollut isoimpia työllistäjiä Mikkelin seudulla, mutta kenties lähitulevaisuudessa asia voi olla toisin.

Yksi kasvavista alan yrityksistä on mikkeliläinen ohjelmistokehitysyhtiö Metatavu.

Kun Metatavu perustettiin vuonna 2017, työntekijöitä oli kolme ja ensimmäisen vuoden liikevaihto 170 000 euroa. Vuoden 2021 alkupuolella, Metatavussa työskentelee 14 työntekijää ja vielä vahvistamaton liikevaihto vuodelta 2020 on reilut 900 tuhatta euroa.

Uutta työvoimaa haetaan koko ajan, ja tarkoitus on kasvaa edelleen.

Metatavun toimitusjohtaja Jere Lauhan mukaan kasvuun on osittain vaikuttanut pitkäjänteinen hyvin tehty työ asiakkaiden kanssa.

– Meillä on pitkäkestoisia asiakkuuksia, jotka ovat meille vähän kuin kumppaneita ja joille teemme töitä kumppanimaisesti. Kysyntä on kasvanut, ja meillä on hyvä maine alalla, Lauha sanoo.

Metatavu tekee avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitystä, eli ratkoo asiakkaiden digitalisaatioon ja tietojärjestelmiin liittyviä tarpeita ja ongelmia. Suurin osa yrityksen työntekijöitä on ohjelmistokehittäjiä eli tuttavallisemmin koodareita.

– Meillä on koko ajan avoin haku päällä. Teemme paljon haastatteluita ja katselemme, löytyisikö osaavaa työvoimaa. Seuraavat rekrytoinnit suuntautuvat projektipäällikköpuolelle asiakasrajapintaan. Yritystä on tarkoitus kasvattaa isommaksi, mutta koska kasvamme tulorahoituksella, emme velalla, se antaa kasvuun tietyn maltin, Lauha sanoo.

Korona osittain lisäsi ict-palveluiden tarvetta

Myös mikkeliläinen MPY kasvaa hyvin. MPY-konserni koostuu MPY Yrityspalvelyt Oyj:stä, MPY Telecom Oyj:stä sekä molemmat omistavasta MPY Osuuskunnasta.

Etelä-Savossa toimii erityisesti MPY Telecom, joka myy kuluttajille ja yrityksille erilaisia laajakaistayhteyksiä, tv-ja datasiirtopalveluita sekä niihin liittyviä palveluita.

Vuonna 2018 MPY:n liikevaihto kasvoi 12 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2019 kasvua oli 13,8 prosenttia. Tuoreimpia lukuja ei ole vielä julkaistu.

– Vuoden 2020 keväällä ja kesällä asiakkailla oli varovaisuutta yrityksille myytävissä palveluissa ja laitemyynnissä. Syksy ja loppuvuosi mentiin suunnitelmien mukaan, sanoo MPY Osuuskunnan toimitusjohtaja Juha Häkämies.

– Yhtiöllä on edellytykset kasvuun, hyvä kassa ja tase sekä kykyä selviytyä hankalien aikojen yli.

Häkämies sanoo, että viime vuosien kasvussa näkyy selkeästi yhtiön runsas pk-yritysasiakkaiden määrä, joiden keskuudessa digitaalisten palveluiden tarve on lisääntynyt.

– Korona osaltaan jopa lisäsi palveluidemme tarvetta, koska kaikki siirtyivät etätöihin ja esimerkiksi Telecom-puolella mobiililaajakaistayhteyksien ja tietoturvapalveluiden kysyntä lisääntyi.

MPY Telecomin Mikkelin, Kuopion ja Kouvolan toimipisteissä työskentelee noin 35 henkeä. Eri paikkakunnille, myös Etelä-Savoon, tarvitaan jatkuvasti lisää työvoimaa.

– Mikkelissä rekrytoidaan tällä hetkellä muun muassa asiantuntijoita, työntekijöitä palvelutiimeihin ja kehityspäälliköä. Etelä-Savossa haluamme olla alueen nopean laajakaistaverkon ja palveluiden tarjoaja, ja rakennamme siihen liittyvää osaamista, Juha Häkämies sanoo.

Metsäalan digitalisaatio ja kansainvälinen kauppa kasvavat

Metsäalalle ohjelmistoja kehittävä Trimble Forestry työllistää Mikkelissä reilut 20 ict-alan ammattilaista. Yritys on osa isoa pörssiyhtiötä Trimbleä, joka rantautui Mikkeliin yrityskaupan myötä 2017. Mikkelin yksikkö kuuluu Trimble Forestry -toimialayksikköön, jonka suunta on lähivuosina ollut nousujohteinen.

– Olemme kasvaneet sekä yritysostoilla että orgaanisesti, ja sekä Suomessa että Euroopassa kasvua on odotettavissa tulevinakin vuosina, sanoo Trimblen metsätoimialan Euroopan toimintojen johtaja Perttu Aunola.

Yrityksen yli sadasta työntekijästä valtaosa työskentelee Suomessa. Mikkelissä työvoiman tarve on ollut jatkuvaa viime vuosina. Nyt Trimble hakee Mikkeliin muun muassa ohjelmistokehittäjää, puunhankinnan järjestelmäasiantuntijaa ja projektipäällikköä.

– Digitalisaatio on ollut suomalaisella metsäalalla vahva alue jo pari vuosikymmentä, mutta alalla on edelleen isoja kasvun tapeita. Alalle ovat vasta tulossa esimerkiksi data-analytiikka ja tiedolla johdetut liiketoimintaprosessit, joilla päästäisiin optimoituun toimitusketjuun. Myös kansainvälinen markkina metsäalan digitaalisissa ratkaisuissa kasvaa, Aunola sanoo.

Yli puolet liikevaihdosta ulkomailta

Mikkeliläinen Observis tähtää niin ikään kansainvälisille markkinoille – tosin hieman erilaisella tuotteella kuin muut paikkakunnan yritykset. Yrityksen päätuote on Obsas-tilannekuvapalvelu, jolla huolehditaan muun muassa kriittisen infran turvallisuudesta. Asiakkaat ovat esimerkiksi puolustusviranomaisia.

– Viimeiset nelisen vuotta olemme panostaneet ulkomaankauppaan. Tällä hetkellä yli puolet liikevaihdostamme tulee ulkomailta, vaikka teemme töitä toki Mikkelissäkin, sanoo Observiksen liiketoimintajohtaja Heikki Isotalus.

Observiksen henkilöstömäärä on vaihdellut viime vuosina. Tällä hetkellä yrityksessä on töissä 25 työntekijää ja toimipiste Mikkelin lisäksi Arabiemiraateissa. Vuonna 2021 palkataan 2–4 uutta työntekijää.

– Välillä on ollut kuoppia, mutta tarkoituksena olisi kasvaa jatkossakin. Meillä kasvu perustuu vahvasti kansainvälisten markkinoiden hyödyntämiseen, Isotalus sanoo.

Uudet yritykset tervetulleita

Sekä Metatavussa, MPY:ssä, Trimblellä että Observiksessa nähdään, että Mikkeli on ict-alan yritykselle hyvä paikka toimia.

– Mikkelissä palkkataso verrattuna esimerkiksi Etelä-Suomeen on alhaisempi, mutta täältä käsin voimme silti toimia valtakunnallisesti, Metatavun Jere Lauha sanoo.

– Meille Mikkelissä kasvua raivaa se, että täällä on syvää toimialaosaamista yhteistyössä suomalaisen metsäalan kasvun kanssa, Trimblen Perttu Aunola toteaa.

Uudetkin alan yritykset toivotetaan tervetulleiksi.

– Olisi erittäin tervetullutta, että tulisi uusia alan yrityksiä, jotta esimerkiksi isoja projekteja voisi tehdä yhdessä, Heikki Isotalus toteaa.

Yritykset ovat toistaiseksi onnistuneet rekrytoimaan osaajia myös Mikkelistä. Varsinkin Metatavulle ja Observikselle moni uusi työntekijä tulee suoraan Xamkista, esimerkiksi työharjoittelun tai lopputyön myötä.

– Ammattikorkeakoulu on meille hyvä yhteistyökumppani, ja olemme tiivistäneet yhteistyösuhteita heidän kanssaan, Jere Lauha sanoo.

Myös MPY:n Juha Häkämies kiittelee paikkakunnalta löytyvää alan koulutusta.

– Haasteena rekrytoinneissa silti on, miten saadaan osaajat jäämään paikkakunnalle. Siksi tarjoamme esimerkiksi alan opiskelijoille kasvupolkuja, ja meneillään on useampi hanke muun muassa Xamkin, Miksein ja Etelä-Savon Kauppakamarin kanssa, Häkämies sanoo.

Uusi koulutus vastaa osaamisvajeeseen

 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Mikkelin kampuksella it-alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaa vuosittain noin 50 opiskelijaa, joista noin kolmasosa englanninkielisestä it-insinöörikoulutuksesta ja loput suomenkielisestä it-tradenomikoulutuksesta. Koulutusjohtaja Paula Siitosen mukaan alan opiskelijoista kovinkaan moni ei valitettavasti jää Mikkeliin töihin.

– Kohtaanto-ongelma on ollut pitkään tiedossa ja sitä on koetettu ratkoa vuosien mittaan, Siitonen kertoo.

Yksi isoimmista ponnistuksista paikkakunnan osaamisvajeen taklaamiseksi tehtiin viime syksynä, kun Xamkiin suunniteltiin yritysten kanssa yhteistyössä uusi, vielä ponnekkaammin yritysten yhteistyöhön nojaava ohjelmistotekniikan koulutus.

It-insinöörin tutkintoon tähtäävän suomenkielisen koulutuksen sisällöt liittyvät monipuolisesti ohjelmointiin ja niissä on mukana työelämän toimeksiannoista tehtäviä projekteja, joissa opiskelijat pääsevät syventämään yksilöllistä osaamistaan sekä harjoittelemaan tiimityötä ja asiakkaan kanssa työskentelyä.

– Tämän koulutuksen toivotaan palvelevan entistä paremmin paikkakunnan yritysten työvoimatarvetta ja luovan uusia yhteyksiä opiskelijoiden, yritysten ja oppilaitoksen välille, Siitonen sanoo.

Neljä syytä, miksi sinunkin kannattaisi perustaa toimipiste Mikkeliin

Toimipisteen perustamista pohtivan yrittäjän mielessä pyörii monta kysymystä. Yksi tärkeimmistä on tulevan toimipaikan sijainti. Mistä kaupungista löydän yritykselleni parhaat työntekijät, kumppanuusverkostot ja kasvumahdollisuudet? Entä mikä paikkakunta tarjoaa edellytykset menestymiselle ja houkuttelee osaajia myös tulevaisuudessa? Tässä postauksessa kerromme, miksi moni tulevaisuuteen katsova yrittäjä on perustanut toimipisteensä Mikkeliin ja miksi sinunkin kannattaisi! 

Keskeinen sijainti takaa hyvät kulkuyhteydet ympäri Suomen

Keskeinen sijainti on yritykselle tärkeä kilpailuvaltti. Itä-Suomen runkoliikenteen väylien varrella sijaitseva Mikkeli on monen yrityksen valinta, sillä valtateiden 5, 13 ja 15 risteyskohdasta on helppoa ja nopeaa suunnata sekä pääkaupunkiseudun vilinään että sisämaan kaupunkeihin. 

Mikkeli sopii sijaintinsa puolesta erinomaisesti esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimivan yrityksen sivutoimipaikaksi. Kaupungista on huomattavasti helpompi kulkea päiväseltään Helsinkiin kuin esimerkiksi Jyväskylän tai Kuopion konttorilta, sillä matka taittuu hyväkuntoista 5-tietä pitkin reilussa parissa tunnissa. Monet Mikkelissä asuvat reissaavatkin viikoittain niin pääkaupunkiseudulle kuin lähikaupunkeihin valtateiden väyliä ja sujuvia junayhteyksiä hyödyntäen. 

Mikkelissä saat tukea yritystoimintasi kehittämiseen

Menestyäkseen uudessa kaupungissa yrittäjän tulee verkostoitua monien eri toimijoiden kanssa ja hoitaa toimipisteen perustamiseen liittyvät asiat kuntoon heti kättelyssä. Mikkelissä uusi yrittäjä ei joudu byrokratian rattaisiin, vaan Mikkelin kehitysyhtiö Miksei auttaa häntä kumppanuusverkostojen löytämisessä ja toimipisteen perustamiseen liittyvissä käytännön järjestelyissä. 

Yrittäjämäisellä otteella toimiva kehitysyhtiö pitää huolen myös siitä, että uudet yrittäjät pääsevät heti mukaan Mikkelin yrittäjäyhteisöön ja löytävät nopeasti tarvitsemansa tilat ja osaajat toimintansa käynnistämiseksi. Jos pohdit, miten Mikkelissä suhtaudutaan uusiin tulijoihin, niin katso, mitä eri puolilla maailmaa asunut ja reissannut yrittäjä Marko Tanninen kertoo Mikkelistä yrittäjäkaupunkina!

Löydät osaavia työntekijöitä, jotka todella sitoutuvat yritykseesi

Osaajien löytäminen on kasvun edellytys. Siksi onkin tärkeää, että yritykselle löytyy uudesta kaupungista osaavaa työvoimaa ja kumppanuusverkostoja liiketoiminnan pyörittämiseen. 

Mikkelissä työntekijöiden löytäminen on helppoa. Tulevaisuuden osaajia löydät esimerkiksi vastuullisen hyvinvoinnin, teknologian ja luovan talouden korkeakouluksi profiloituvasta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista, jolla on laajat verkostot ympäri Suomen ja maailman. Kaupungissa toimii Xamkin lisäksi yliopistokeskus, avoin yliopisto sekä ammattikoulu, joten tarjontaa eri alojen työntekijöistä riittää. Mikä parasta, mikkeliläiset työntekijät vaihtavat työpaikkaa keskimääräistä harvemmin! Niin nuoret lupaukset kuin kokeneet konkaritkin sitoutuvat siis mielellään yritykseesi, jos osaamista vastaava työ vain löytyy.

Toimipiste Saimaan rannalla lisää yrityksesi vetovoimaa

Monesti ajatellaan, että vain isoihin kaupunkeihin muutetaan työn perässä. Viime vuosina pienempien kaupunkien mahdollisuudet edullinen asuminen,  mahdollisuus omaan tilaan sekä luonnonrauha ovat kuitenkin nousseet etusijalle suomalaisten arvoasteikolla. 

Mikkelin toimipiste voi toimia yrityksesi vetovoimatekijänä tulevaisuudessa. Maaseudun Tulevaisuuden teettämä kyselytutkimus paljasti yli 800 000 suomalaisen harkitsevan maallemuuttoa. Parin tunnin päässä pääkaupunkiseudulta sijaitseva Saimaan elinvoimainen rantakaupunki on erinomainen vaihtoehto niille, jotka unelmoivat asettumisesta väljemmille vesille. Mikkelistä löytyvät monipuoliset harrastusmahdollisuudet, edulliset ja laadukkaat asunnot sekä upeat Järvi-Suomen matkailumahdollisuudet. Mikkeli on siis kaupunki, jonne tulevaisuuden osaajat vielä jonottavat. 

Pohditko toimipisteen perustamista? Lataa opas Mikkelin mahdollisuuksista yrittäjälle!

Tai tunnetko jonkun, joka harkitsee toimipisteen siirtämistä tai perustamista tänne? Kehota häntä ottamaan yhteyttä Miksei Mikkeliin, niin saat 50 euron lahjakortin mikkeliläiseen ravintolaan!