fbpx
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy > yrittäjyys

Avainsana: yrittäjyys

Jopa puolet kontaktoiduista eteläsavolaisista mikroyrityksistä lopettamassa tai myymässä liiketoiminnan ja liki neljännes yrityksistä ei näe kehittämistarpeita

Osasto: by Mari Meriläinen

Mikkelin ja Savonlinnan alueilla on otettu merkittäviä askelia paikallisen yritystoiminnan jatkuvuuden ja kehityksen varmistamiseksi. Hankerahoituksen turvin on ollut mahdollista kontaktoida pitkään toimineita yrityksiä ja herätellä heitä ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoiminnan tulevaisuutta.

HELMI-hankkeen tavoitteena on edistää liiketoimintojen jatkuvuutta Etelä-Savossa onnistuneiden omistajanvaihdosten kautta sekä samalla tukea yritysten kasvua, uudistumista ja kannattavuuden sekä muutoskyvykkyyden vahvistamista. Ensimmäisten kuuden hankekuukauden aikana on kontaktoitu yhteensä liki 300 yritystä Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla. Yhteydenotoissa on keskitytty yrityksiin, jotka ovat toimineet alueella noin 20 vuotta ja joiden liikevaihto on alle 200 000 euroa. Yhteydenottojen tavoitteena on herättää yrittäjien kiinnostusta ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoimintansa jatkuvuutta.

”Hankkeen myötä paikallisille yrityksille tarjotaan maksutonta palvelua omistajanvaihdoksen suunnittelun ja toteutuksen tueksi, mikä on kerännyt kiitosta yrittäjiltä. Kohtaamisissa on saatu positiivista palautetta yrittäjiltä, he ovat kiitelleet proaktiivista yhteydenottoa. Yrittäjät ovat kokeneet, että heidän liiketoimintaansa arvostetaan ja heidän tarpeitaan kuunnellaan, vaikka aihe ei olisikaan heille juuri sillä hetkellä ajankohtainen”, toteaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksein projektipäällikkö Kirsi Mättölä.

Haasteitakin yrittäjien tavoittamisessa on ollut.  Osalla yrittäjistä on jäänyt yrityksen tietojen päivitykset tekemättä Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH), ja osa yrityksistä on jo lopettanut toimintansa, vaikka rekistereissä tiedot vielä löytyvät. Lisäksi on ollut tapauksia, joissa yritykset eivät ole vastanneet yhteydenottoihin tai päättäneet puhelun kesken. Tämä heijastaa yrittäjien erilaisia asenteita puhelimitse tehtäviin yhteydenottoihin.

Kontaktoinnin tuloksena hyvä pienten yritysten tilannekuva

Suurin osa (43 %) palvelutarpeista hankkeen toiminta-alueella keskittyy omistajanvaihdospalveluihin. Tämä korostaa, että omistajanvaihdosten tukeminen on alueella tärkeää ja että yrityksillä on huomattava tarve tukeen näissä prosesseissa.  Lähes kymmenen prosenttia yrityksistä on ilmoittanut tarvitsevansa neuvontaa yrityksen hallittuun lopettamiseen, koska yrityksen/yrittäjyyden jatkonäkymiä omistajanvaihdoksen myötä ei nähdä todennäköiseksi. Kohderyhmän yrityksistä puolet suunnittelee muutosta yritystoiminnan jatkuvuuteen joko myymällä tai lopettamalla liiketoiminnan.

Yrityksistä 23 % on ilmoittanut olevansa ns. stabiilissa tilassa, mikä tarkoittaa, että ne eivät aktiivisesti hae muutosta tai kehitystä. Kehittäminen yleensä loppuu mikroyritysten kohdalla jo vuosia ennen omistajanvaihdosta. Näin ollen kehittämishaluttomuus koskee todennäköisesti myös useimpia omistajanvaihdosta suunnittelevia yrityksiä. Erityisesti tämä ilmiö huolestuttaa hankkeen toimijoita.

Mitä tulee tapahtumaan näissä yrityksissä jatkossa? Ovatko ne elinkelpoisia tai myyntikuntoisia tulevaisuudessa? Mitä jos kaikki edellä mainitut eli yli 70 % yrityksistä eivät syystä tai toisesta onnistu omistajanvaihdoksessa? Millaiset vaikutukset sillä on Etelä-Savon elinvoimaisuuteen?

Yrityksistä 17 % ei ole halunnut hankkeen tarjoamia palveluja tai yritystoiminta on jo lopetettu, tai yritystä ei ole tavoitettu. Tämä osoittaa, että vaikka hankkeen palvelut ovat laajasti saatavilla, kaikki yritykset eivät näe niitä tarpeellisina tai ne ovat jo päättäneet toimintansa.

Valoisampana tulevaisuus näyttäytyy vain kymmenellä prosentilla kohderyhmän yrityksistä; heillä on tarve kehitystoimenpiteille joko liiketoiminnan laajentamiseen, prosessien parantamiseen tai uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen.

Positiivista on myös se, että omistajanvaihdosneuvonta on aloitettu 137 tapauksessa eli yli 40 %:ssa kontaktoiduista yrityksiä. Tämä on johtanut 23 toteutuneeseen omistajanvaihdokseen, mikä on merkittävä määrä mm. alueellisen elinvoimaisuuden ja työpaikkojen säilymisen kannalta.

Lisätietoja:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy: projektipäällikkö Kirsi Mättölä, Puh. 0440 361 606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi
Itä-Savon Uusyrityskeskus ry: Projektivastaava (Savonlinna) Katja Remes, Puh. 044 417 4960, katja.remes@savonlinna.fi

HELMI-hankkeen, jonka toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.

henkilö työpöydän ääressä käsi laskukoneella

Talousneuvojan 10 vinkkiä: mitä voin tehdä kun kohtaan kassakriisin?

Osasto: by Anna Virrantaus

Mitä voin tehdä, kun kohtaan kassakriisin? Yleinen kustannustason nousu ja inflaatio vaikuttavat tällä hetkellä kaikkien yritysten liiketoimintaan.

Lue talousneuvojan 10 vinkkiä kassakriisin taklaamiseen:

1. Varmista rahoitus 

  • Taloudellisten haasteiden kohdatessa ole ensin yhteydessä omiin rahoittajiin.  
  • Ensisijainen rahoituskanava yrittäjälle on pankki. Ota yhteyttä omaan rahoittajapankkiisi ja selvitä, millaisia tuotteita heillä on tarjota tilanteeseesi. Kysy pankiltasi myös Finnveran takauksista. Neuvottele tilanteessa esimerkiksi lyhennysvapaasta. 
  • Mikäli oma rahoittaja ei heti kykene auttamaan, ole yhteydessä suoraan Finnveraan.  
  • Pikavippiin tai vastaavaan korkeakorkoiseen rahoitukseen ei kriisitilanteessa kannata turvautua.  

2. Sovi maksujärjestelyistä ja estä perintä 

  • Perinnän estämiseksi kannattaa olla ajoissa yhteydessä velkojiin ja sopia maksujärjestelyistä. Moni taho joustaa avoimien laskujen maksuajoissa. Sovia asiasta kirjallisesti. 
  • Vaihda mahdollisuuksien mukaan kerralla maksettavat laskut useampaan maksuerään, esimerkiksi vaihtamalla vakuutusmaksut eriin saat vapautettua pääomaa lähiajan tarpeisiin. Useat toimijat myöntävät myös lykkäystä maksuaikoihin. 
  • Ole yhteydessä vuokranantajiisi. Keskustele vuokranmaksun lykkäyksestä ja/tai osittaisesta hyvityksestä – voiko toimitilan vaihtaa edullisempaan tai riittääkö vähempi/edelleenvuokraus? 

3. Laske ennakkoveron määrää OmaVero-palvelussa ja hae tarvittaessa lykkäyksiä ja maksujärjestelyjä 

  • Mikäli tulosi ovat romahtaneet, laske ennakkoveron määrää Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Tilitoimistosi voi auttaa arvioinnissa. Voit myös hakea maksujärjestelyjä ja lisäaikaa verohallinnon palvelussa. 
  • Oma-aloitteisten verojen kuten alv-ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä. Pyyntö myöhästymismaksun perimättä jättämisestä tulee jättää ilmoituksen eräpäivänä (kuukauden 12. päivä) tai välittömästi sen jälkeen Verohallinnon puhelinpalvelussa 029 497 008 tai Oma-Veron kautta viestillä.
  • Lisätietoja yritysten verotuksesta löydät Verohallinnon sivuilta. 

4. Käy läpi sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi 

  • Käy läpi omat sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi. Voitko perua tai viivästyttää näitä?
  • Onko tarpeen irtisanoa tarpeettomia sopimuksia, kuten ylimääräisiä puhelinliittymiä tai palveluja?

5. Myy saatavat 

  • Markkinoilla on paljon toimijoita, jotka ostavat yrityksiltä riidattomia saatavia ja erääntyneitäkin laskuja. 
  • Toimijat eivät kuitenkaan osta laskujasi täydestä arvosta, koska saataviin sisältyy aina riski. Pyydä tarjoukset ja punnitse, kannattaisiko sinun myydä saatavasi. 

6. Pienennä YEL-työtuloa

  • Tarkista YEL-työtulon määrä, mikäli yritystoimintasi on supistunut.
  • Huomioi kuitenkin lopettamisen vaikutus esimerkiksi sairausajan etuuksiin (sairauspäivärahan määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella). Lue lisää YEL-työtulossa joustamisesta ja YEL-tarkistamisesta. 

7. Puhu henkilöstösi kanssa 

  • Voitko neuvotella henkilöstösi kanssa ylityövapaiden ja lomien pitämisestä tai mahdollisesta lomautuksesta? 
  • Mikäli joudut turvautumaan lomautuksiin, huomioi yhteistoimintalain mukainen menettelytapa. Lisätietoa työnantaja-asioissa saat tilitoimistoltasi. 

8. Tervehdytä yritystoiminta velkajärjestelyn tai saneerauksen kautta 

9. Älä jää yksin 

  • Mitä nopeammin lähdet ratkomaan talousvaikeuksia, sitä todennäköisemmin voit saada yritystoiminnan tervehdytettyä. Tärkeää on, että et jää yksin haasteinesi.
  • Ota yhteyttä omaan tilitoimistoosi ja pyydä heiltä neuvoa tilanteen ratkaisemiseksi.
  • ELY-keskuksen Yrittäjän Talousapu auttaa
  • Myös Suomen Yrittäjien jäsenneuvonta auttaa numerossa (09) 229 222 ark. klo 8–18 (laki- ja talousasiat) ja lisätietoa löydät verkosta https://www.yrittajat.fi/tietopankki/verot-ja-talous/yrityksen-talousvaikeudet/  
  • Kauppakamarin jäsenneuvonta palvelee numerosa (09) 2286 0250 ark. klo 9–15 (laki- ja talousasiat). 
  • Etelä-Savon oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta auttaa puhelimitse ja sopimuksen mukaan myös kasvokkain, löydät täältä tarkemmat yhteystiedot.

10. Lopeta yritystoiminta vapaaehtoisesti 

  • Kun haluat vapaaehtoisesti lopettaa yrityksesi, sinun tulee yleensä purkaa se. Yritysmuoto vaikuttaa siihen, miten tulee toimia. Lue tästä yritystoiminnan loppumisesta.
  • Myös oma tilitoimisto tai Yrittäjän Talousapu osaavat neuvoa tarkemmista askeleista. 
  • Etelä-Savon oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta auttaa puhelimitse ja sopimuksen mukaan myös kasvokkain, löydät täältä tarkemmat yhteystiedot.
  • MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Jos linja on varattu, kehotamme soittamaan hetken kuluttua uudelleen. Soittajan oma puhelinoperaattori veloittaa puhelusta soittajan liittymäsopimuksen mukaisen hinnan (pvm/mpm). MIELI ry ei peri maksua.
tummahiuksinen mieshenkilö seisoo kädet puuskassa ristissä, taustalla näkyy pään varjo

Kupiter Oy perustettiin tarjoamaan kunnossapitopalveluja teollisuusyrityksille

Osasto: by Anna Virrantaus

Mikkeliin on syntynyt uusi yritys, alueen teollisuusyrityksille kunnossapitopalveluja tarjoava Kupiter Oy, johon Harri Haavikko Oy keskittää jatkossa kaikki teollisten asiakasyritystensä sähköön ja mekaniikkaan liittyvät toimeksiannot.

Maaliskuun alussa uuden yrityksen toimitusjohtajana aloittava Tero Kohvakka työskenteli aikanaan Harri Haavikko Oy:ssä asennus- ja valvontatehtävissä. Viimeiset kolme vuotta hän on tehnyt sähkösuunnittelua sekä vastannut erilaisista teollisuuden projekteista.

”On kiva palata tekemään sitä, mitä olen pienen ikäni tehnyt. Olen työskennellyt eri teollisuuden aloilla vuosia muun muassa sähköasentajana, kunnossapitopäällikkönä ja projekti-insinöörinä, joten kenttätyö ja seudun teollisuusyritykset ovat tuttuja”, hän sanoo.

Harri Haavikko Oy on tarjonnut 5-6 vuotta omille asiakkailleen teollisuuden kunnossapitoon liittyviä palveluita. Viime vuosina laitesuojien suunnittelu ja valmistus sekä viennin aloitus ovat nousseet kasvun ja kehittämisen keskiöön.

”Keskitämme jatkossa kaikki kunnossapitopalvelut uuteen yritykseen. Haluamme näin varmistaa, että asiakkaamme saavat jatkossakin tarvitsemansa räätälöidyt palvelut. Uuden yrityksen vetäjänä ja keulakuvana toimii alan huippuosaaja, Tero Kohvakka, joka organisoi, kehittää ja johtaa tätä pakettia. Hänellä on laaja, vuosien varrella kertynyt näkemys teollisuusyritysten kunnossapitotarpeista ja niihin liittyvistä ongelmista”, Harri Haavikko kuvaa.

Kupiter Oy toteuttaa toimeksiantoja arviolta noin 50-100 kilometrin säteellä Mikkelistä. Aloitusvaiheessa yrityksellä on palkkalistoillaan toimitusjohtajan lisäksi kolme osaajaa. Kupiter Oy:n toimintaa halutaan kasvattaa määrätietoisesti, ja yrityksen resursseja lisätään kasvun myötä.

”Haluamme, että yrityksessä on ammattitaitoista väkeä, joka pystyy työskentelemään yli toimialarajojen, osaa korjata teollisuusyrityksissä ilmenevät sähköön ja mekaniikkaan liittyvät ongelmat ja pystyy paikantamaan, mikä ongelmia aiheuttaa. On tärkeää kertoa asiakkaille, miten asioita kannattaa tehdä, ettei ongelmia synny. Emme usko kokonaisulkoistukseen, vaan ymmärrämme, että asiakasyrityksissä on oltava myös omaa henkilöstöä, joka ymmärtää tehtaan prosessit. Me tuomme paikan päälle tarvittaessa erityisosaamista ja ongelmanratkaisua.”

Uudella yrityksellä on tukenaan Harri Haavikko Oy:n laaja yhteistyöyritysverkosto.

”Verkostostamme löytyy konepajapuolen osaajia, kuljetus- ja nostopalveluun erikoistuneita alihankkijoita ja paljon muita erikoisosaajia, joten pystymme reagoimaan nopeasti erilaisiin tarpeisiin.”

Tavoitteena on kasvattaa uudesta yrityksestä 3-5 vuodessa noin 10-20 osaajan työpaikka.

”Silloin olisimme Suomen sisäinen viejä, jolla olisi Mikkelissä vahva kotipesä ja riittävästi osaajia myös matkatöihin, jotta voisimme viedä kunnossapitopalveluja laajemmalle alueelle uusille paikkakunnille.”

Uuden yrityksen omistajia ovat toimitusjohtaja Tero Kohvakka sekä Harri Haavikon ja Tero Tuhkalaisen omistama Interface Compability Oy. Tuhkalainen jatkaa nykyisissä tehtävissään Harri Haavikko Oy:ssä, mutta vastaa myös Kupiter Oy:n käytönjohtajuudesta ja sähkötyönjohtajuudesta.

”Haluamme, että Kupiter Oy profiloituu alusta saakka toimitusjohtaja Tero Kohvakkaan ja yrityksessä työskenteleviin osaajiin. Uudelle yritykselle etsitään parhaillaan myös omia toimitiloja Mikkelistä.”

Lisätiedot

Tero Kohvakka
toimitusjohtaja, Kupiter Oy
tero.m.kohvakka(at)teollisuudentekija.fi
puh. 044 416 255

Marjo Niittuaho-Nastolin,
projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy / Verstas VB -hanke
marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi
puh. 050 350 2055

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

MikseiMikkelin vinkkilista: Näin taklaat kassakriisin

Osasto: by Mari Meriläinen

Mitä voin tehdä, kun kohtaan kassakriisin? Yleinen kustannustason nousu ja inflaatio vaikuttavat tällä hetkellä kaikkien yritysten liiketoimintaan. Kokosimme vinkkilistan kassakriisin taklaamiseen.

1. Varmista rahoitus

Taloudellisten haasteiden kohdatessa ole ensin olla yhteydessä omiin rahoittajiin. Rahoittajat ovat varautuneet pandemian ja hyökkäyssodan myötä lisääntyneeseen rahoituksen kysyntään ja lainsäädännön sallimaan joustavuuteen.

Ensisijainen rahoituskanava yrittäjälle on pankki. Ota yhteyttä omaan rahoittajapankkiisi ja selvitä, millaisia tuotteita heillä on tarjota tilanteeseesi. Kysy pankiltasi myös Finnveran takauksista. Neuvottele tilanteessa esimerkiksi lyhennysvapaasta.

Mikäli oma rahoittaja ei kykene auttamaan heti, seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä Finnveraan. Finnvera on valmiudessa reagoida, jos rahoitusmarkkina ei muutoin toimi.

Pikavippiin tai vastaavaan korkeakorkoiseen rahoitukseen ei kriisitilanteessa kannata turvautua. Normaalin pankkirahoituksen ehdot ovat nyt erittäin joustavat.

2. Sovi maksujärjestelyistä ja estä perintä

Perinnän estämiseksi kannattaa nyt olla ajoissa yhteydessä velkojiin ja sopia maksujärjestelyistä. Moni taho ilmoittaa tällä hetkellä joustavansa avoimien laskujen maksuajoissa. Asiasta kannattaa sopia kirjallisesti.

Vaihda mahdollisuuksien mukaan kerralla maksettavat laskut useampaan maksuerään, esimerkiksi vaihtamalla vakuutusmaksut eriin saat vapautettua pääomaa lähiajan tarpeisiin. Useat toimijat myöntävät nyt myös lykkäystä maksuaikoihin.

Ole yhteydessä vuokranantajiisi. Keskustele vuokranmaksun lykkäyksestä ja/tai osittaisesta hyvityksestä.

3. Laske ennakkoveron määrää OmaVero-palvelussa ja hae tarvittaessa lykkäyksiä ja maksujärjestelyjä

Mikäli tulosi ovat romahtaneet, laske ennakkoveron määrää Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Tilitoimistosi voi auttaa arvioinnissa. Voit myös hakea maksujärjestelyjä ja lisäaikaa verohallinnon palvelussa.

Oma-aloitteisten verojen (mm. alv) ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä. Pyyntö myöhästymismaksun perimättä jättämisestä tulee jättää ilmoituksen eräpäivänä (kuukauden 12. päivä) tai välittömästi sen jälkeen Verohallinnon puhelinpalvelussa 029 497 008 tai Oma-Veron kautta viestillä. Lisätietoja yritysten verotuksesta löydät Verohallinnon sivuilta.

4. Käy läpi sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi

Käy läpi omat sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi. Voitko perua tai viivästyttää näitä? Onko tarpeen irtisanoa tarpeettomia sopimuksia, kuten puhelinliittymiä tai palveluja?

5. Myy saatavat

Markkinoilla on paljon toimijoita, jotka ostavat yrityksiltä saatavia ja erääntyneitäkin laskuja. Toimijat eivät kuitenkaan osta laskujasi täydestä arvosta, koska saataviin sisältyy aina riski. Pyydä tarjoukset ja punnitse, kannattaisiko sinun myydä saatavasi.

6. YEL-työtulon pienentäminen

Voit pienentää YEL-työtuloa, mikäli yritystoimintasi on supistunut. Huomioi kuitenkin lopettamisen vaikutus esimerkiksi sairausajan etuuksiin ja tartuntatautipäivärahaan. Sairauspäivärahan ja tartuntatautipäivärahan määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella. Lue lisää YEL-työtulossa joustamisesta.

7. Puhu henkilöstösi kanssa

Voitko neuvotella henkilöstösi kanssa ylityövapaiden ja lomien pitämisestä tai mahdollisesta lomautuksesta? Mikäli joudut turvautumaan lomautuksiin, huomioi yhteistoimintalain mukainen menettelytapa. Lisätietoa työnantaja-asioissa saat tilitoimistoltasi.

8. Yritystoiminnan tervehdyttäminen velkajärjestelyn tai saneerauksen kautta

Viimeisenä vaihtoehtona käytössäsi on myös yrittäjän velkajärjestely elinkeinonharjoittajalle (yksityinen elinkeinoharjoittaja) tai yrityssaneeraus (ay, ky, osakeyhtiö).

9. Älä jää yksin

Mitä nopeammin lähdet ratkomaan talousvaikeuksia, sitä todennäköisemmin voit saada yritystoiminan tervehdytettyä. Tärkeää on, että et jää yksin haasteinesi. Ota yhteyttä valtakunnalliseen talousapuneuvontaan tai vaikkapa meihin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseillä. Autamme sinua tilanteessasi eteenpäin.

 

Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 09/2020 ja uudestaan 11/2023.