KIELO-hanke oli esillä Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän kokouksessa 28.11.2023 Varkaudessa, jossa teemoina olivat yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteen määrän vähentäminen ja kierrätysasteen nosto. Tähän artikkeliin on koottu terveiset KIELO-hankkeen projektipäälliköltä Jenina Luotolammelta.
Yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteen määrän vähentäminen ja kierrätysasteen nosto olivat pääteemat
Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa ja valvontaa Itä-Suomessa. Sen jäseniin kuuluu Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan alueen kuntien, toiminnanharjoittajien, säätiöiden ja yhdistysten jäseniä. Kuulimme kokouksessa esityksiä Ympäristöministeriöstä, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Savo-Pielisen jätelautakunnalta sekä Jäteyhtiö Jätekukko Oy:lta. Esityksissä tuotiin esille edellä mainittujen toimijoiden kokemuksia ja näkökulmia yhdyskuntajätemäärän vähentämiseksi.
Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristönsuojelun asiantuntija Iiro Kiukas muistutteli osanottajille mieleen mitä viime kevään kokouksessa käytiin läpi rakennus- ja purkujätteistä. MikseiMikkelin Jenina Luotolampi puolestaan kertoi KIELO-hankkeen tavoitteista, siinä toteutettavista toimenpiteistä ja odotettavissa olevista tuloksista.
Taloudelliset kannustimet, hankintakriteerit ja elinkaariajattelu nousivat esiin keinoiksi edistää rakentamisen kiertotaloutta
Työpajatyöskentelyn aikana pyrittiin löytämään keinoja yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteiden vähentämiseen sekä kierrätysasteen nostamiseen. Kiukkaan ja Luotolammen vetämässä työpajassa etsittiin vastauksia kysymyksiin: ”Mitkä ovat suurimmat esteet rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäytölle ja kierrättämiselle?” sekä ”Miten eri toimijat voivat edistää ko. jätteen vähentämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä?”.
Ensimmäiseen kysymykseen saatiin vastaukseksi jo aiemmin hankkeessa tunnistettuja haasteita: kiire, välinpitämättömät asenteet, arvostuksen puute vanhaan ja kestävään, liian suuret kustannukset, suunnittelemattomuus, tietämättömyys sekä uudelleenkäytön ja kierrättämisen vaatiman tilan puute. Muutama osallistuja oli onnistunut omissa yksityisissä rakennusprojekteissaan taklaamaan näitä haasteita, joka toi toivonpilkahduksen siitä, että ongelmat ovat ratkaistavissa.
Toisen kysymyksen vastauksissa korostui, että tietoisuutta uudelleenkäytöstä tulisi lisätä. Niin ikään purkuprojekteille tulisi varata enemmän aikaa, jolloin rakennusosien uudelleenkäyttöä pohdittaisiin jo aikaisemmassa vaiheessa. Tämä edesauttaisi kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja voisi lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäaika mahdollistaisi myös kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteereiden lisäämisen asiakirjoihin. Keskusteluissa nousi esille taloudellisten kannustimien tarve. Neitseellinen raaka-aines on edullista verrattuna kierrätettyyn, ja suomalaisen työn kustannukset ovat korkeat.
Työpajan tulokset vedettiin yhteen koko osallistujajoukon kesken Mentimeter-kyselyn avulla, jossa äänestettiin edellä mainituista vastauksista kolme suurinta estettä. Positiivista oli, että kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteerien puuttumista ja heikkoa asennetta uudelleenkäyttöä kohtaan pidettiin pienempinä esteinä kuin suunnitelmallisuuden puutetta, korkeaa hintaa tai kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta.
Näiden haasteiden ratkaisemiseksi kaikista saaduista vastauksista äänestettiin kolme tärkeintä keinoa, jotka olivat: taloudellisten kannustinten lisääminen, kiertotalouden huomioiminen hankinnoissa asettamalla toimijoille velvoitteita sekä elinkaariajattelun tuominen rakentamiseen nykyistä voimakkaammin.
Päivä päättyi Varkauden kierrätyskeskusvierailuun
Kokouksen päätteeksi kävimme tutustumassa paikallisen Ekotori-kierrätyskeskuksen toimintaan. Vierailu muistutti konkreettisesti siitä, kuinka paljon eri materiaalia meillä maailmassa odottaa uutta hyödyntämiskohdetta joko sellaisenaan pienin ehostuksin tai materiaalina.
Uskon, että päivä antoi kaikille osallistujille paljon uutta ajateltavaa. Tästä on hyvä jatkaa kiertotalouden edistämistä.
Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino- ja liikennekeskus.
