fbpx

Mikkelin pitäjät esittäytyvät torin kesän avauksessa 11.6.2022

Mikkelin torin kesä saa kunnon lähtölaukauksen 11.6. kello 10–15, kun pitäjien aluejohtokunnat tulevat torille kertomaan toiminnastaan ja palveluistaan paikallisille, kesäasukkaille ja matkailijoille.

Luvassa on kesäistä toritunnelmaa, viihdyttävää ohjelmaa ja antoisia juttutuokioita, kun pitäjien edustajat ja asukkaat tapaavat torilla.

Koko Mikkeli torilla -tapahtumassa Anttolan, Haukivuoren, Mikkelin pitäjän, Ristiinan ja Suomenniemen aluejohtokunnat jalkautuvat torille esittelemään pitäjiään ja vaihtamaan ajatuksia toriväen kanssa.

– Tapahtuma tuo yhteen lähialueen väkeä ja luo yhteisöllistä meininkiä. Hienoa, että saamme tällä tavalla tehtyä seutua tutuksi paikallisille asukkaille, vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille, sanovat yhteen ääneen Mikkelin kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä, viestintäpäällikkö Heidi Hänninen ja torikauppiasyhdistyksen puheenjohtaja Kaija Ahonen.

Pitäjät esittelevät torivieraille esittelypisteissään muun muassa vapaa-ajan viettomahdollisuuksia, kyläyhdistysten toimintaa sekä tulevan kesän tapahtumia, kuten markkinoita ja kesäteattereiden ohjelmistoa. Seudun omista erikoisuuksista, kuten Haukivuoren Suolentis-kisoista ja Linnaniemen keskiaika -tapahtumasta, saavat kaikki elämyksiä hakevat myös ennakkotietoa.

Tapahtumassa kaupungilla on myös oma piste, jossa paikalla on kaavoituksen ja rakennusvalvonnan asiantuntijoita.

Harmonikkamusiikkia, huumoria, poniajeluja ja tirripaistia

Mikkelin pitäjien aluejohtokunnat ovat nähneet vaivaa tapahtuman ohjelman luomisessa. Päivän aikana torilla kuullaan mm. harmonikkamusiikkia Arto Kivekkään sekä anttolalaisten sisarusten, Anniina ja Tuomas Korhosen, esittämänä. Suomenniemen nuorisoseura tarjoilee yleisölle huumoripitoisen Kaik män -sketsiesityksen.

Toripäivän ohjelman juontaa rennon letkeään tyyliin imitaattori ja näyttelijä Kimmo Hannula. Mikkelin pitäjän aluejohtokunta yhteistyössä Mikkelin Ravinuoret ry:n kanssa tarjoaa pienemmille tapahtumavieraille ponitalutusratsastusta sekä kärryajeluja. Ponit ovat paikalla kello 12–14.

Torikauppiasyhdistys myy päivän kunniaksi Etelä-Savon maakuntaruokaa, tirripaistia, paikan päällä nautittavaksi tai mukaan vietäväksi. Myynnissä on myös Mikkeli-kesähattuja, lähitilojen ja paikallisten yrittäjien tuotteita sekä Suomenniemen käsityökerhon käsitöitä. Perheen pienimmät voivat noutaa ilmapallon Suomenniemen teltalta kotiin viemisiksi.

Tervetuloa viihtymään Mikkelin torille 11. kesäkuuta!

Tutustu Koko Mikkeli torilla -tapahtuman ohjelmaan tarkemmin osoitteessa www.mikkeli.fi/kokomikkelitorilla.

Uutta teollista tuotantoa Mikkeliin – Kiinteistökehitys Naistinki Oy rakennuttaa uutta teollisuustilaa Tuskuun

Naistinki käynnistää teollisuushallin rakennustyöt Nikarantiellä Tuskussa. Kokonaisurakoinnista vastaa Rakennusliike Mättölä Oy.

Hallin rakentaminen alkaa huhtikuun aikana ja sen on tarkoitus olla valmis tammikuussa 2023. Kaikkiaan korkeaa tuotantotilaa uuteen halliin tulee 1500 neliömetriä. Hallin investointipäätös tehtiin syksyllä 2021 vastaamaan tarpeeseen saada nykyaikaista teollisuustilaa, jolla saadaan Mikkelin teollisten yritysten vastaanottokyky asianmukaiselle tasolle. Kaupungin alueella ei ole ollut tarjolla vapaata tilaa.

Naistingin myyntityö tuotti nopeasti tulosta ja rakennettava teollisuushalli on jo varattu kokonaisuudessaan. Tiloissa aloittavasta yrityksestä tiedotetaan myöhemmin alkukesästä. Investointi ja siihen sitoutunut yritys tulevat olemaan suurin ja nykyaikaisin teollinen kokonaisuus ”miesmuistiin” Mikkelissä, ja se perustetaan täysin uutena. Investoinnilla on mahdollisuus laajentua merkittäväksi teollisuuskeskittymäksi.

Naistinki on samalla suunnitellut rakentavansa nyt rakennettavan hallin viereen toisen vastaavan hallin. Alueella on mahdollisuus rakentaa vielä 4 tai 5 vastaavaa hallia. Tästä tullaan tekemään päätöksiä vuoden 2022 jälkimmäisellä puoliskolla.

Kiinteistökehitys Naistinki Oy on Mikkelin kaupungin omistama yhtiö, joka on keskittynyt tarjoamaan kustannustehokkaita tilaratkaisuja toimisto-, tuotanto- ja varastokäyttöön. Yhtiön perustehtävä on luoda ja ylläpitää elinvoimaa Mikkelin kaupungissa.

Mikkelin kaupunki julkaisee ostolaskudatansa

Mikkelin kaupunki julkaisee ensimmäistä kertaa ostolaskudatansa. Ensimmäinen, tänään 31.3.2022 julkaistu aineisto kattaa vuoden 2021 ostolaskut ja sisältää niin palvelujen, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kuin muutkin ostolaskuin maksetut menot kaikilta toimialoilta.

Ostolaskudata sisältää käyttötalouteen ja investointeihin liittyvien laskujen lisäksi myös kaupungin rahoitusmenoihin liittyviä kirjauksia.

Julkaistava data on koostettu kaupungin kirjanpitojärjestelmästä, ja sitä on täydennetty muun muassa toimittajayritysten y-tunnuksilla. Ostolaskudatan julkaisulla Mikkelin kaupunki haluaa osaltaan olla mukana julkisen varojenkäytön avoimuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden lisäämisessä.

Ostolaskutietojen julkaisemista on valmisteltu Mikkelin kaupungin talouspalveluiden, hankintapalveluiden sekä kaupungille tilitoimistopalveluita tuottavan Meidän IT ja talous Oy:n yhteistyönä marraskuusta 2021 alkaen.

Ostolaskudata julkaistaan excel-muodossa. Vuosikohtaiset ostolaskutiedot julkaistaan jatkossa kerran vuodessa aina tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Viime vuoden ostolaskuaineisto on ladattavissa kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi/ostolaskudata.

C21-kaupunginjohtajat: TE-uudistuksen rahoitusmallin ongelmat korjattava

Suomen 21 suurimman kaupungin kaupunginjohtajat esittävät muutoksia valmisteilla olevan TE-uudistuksen rahoitusmalliin.

TE-palveluiden järjestäminen on tarkoitus siirtää kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana. Uudistus on toivottu, mutta valmisteltu rahoitusmalli sisältää kuntatalouden näkökulmasta kohtuuttomia riskejä. Nämä riskit tulee tunnistaa ja ottaa huomioon ennen lopullisen hallituksen esityksen antamista.

C21-kaupungit katsovat, että suunniteltu malli ei huomioi kaupunkien kasvua, työttömien tai työllisten määrän muutoksia eikä mahdollisia suhdannevaihteluja riittävällä tavalla.

Työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat muutoksen myötä jatkossa saman järjestäjän vastuulla, mikä tukee nopeamman työllistymisen tavoitetta. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja. Uudistukseen liittyy myös uusi rahoitusmalli, jonka myötä kunnat joutuvat maksamaan nykyistä suuremman osan työttömyysturvasta.

Valmistelussa esitetyn mallin mukaan kuntien vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta koskisi jatkossa työmarkkinatuen lisäksi myös peruspäivärahaa sekä perusosan suuruista osuutta ansiopäivärahasta. Kunnat ryhtyisivät maksamaan osan työttömyysturvan kustannuksista jo työttömän oltua etuudella sata päivää. Käytännössä suuri osa kunnan työttömyysturvan kustannuksista muodostuisi kuitenkin vuosia työttöminä olleista pitkäaikaistyöttömistä.

Rahoitusmalli kasvattaisi kuntataloudelle koituvia riskejä

Työttömyysturvan laajentaminen on palvelujen siirron myötä tarkoitus kompensoida kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta siinä poikkileikkaustilanteessa, jossa järjestämisvastuu uusista tehtävistä siirtyy. Näin kuntien työttömyyden sosiaaliturvakustannuksiin liittyvät lisämenot eivät kasvaisi heti.

C21-kaupunginjohtajat haluavat myös muistuttaa valtiota siitä, että perinteisesti kunta–valtio-suhteessa nimenomaan valtio kantaa julkiselle taloudelle aiheutuvat suhdanneriskit. Esitetty rahoitusmalli ei ole kestävän kuntatalouden näkökulmasta tarkoituksenmukainen, sillä se ei huomioi mitenkään suhdannevaihtelujen vaikutusta työttömien määrään eli työttömyysturvan kustannusten kasvuun.

C21-kaupunginjohtajat esittävät, että valtionosuusrahoitusta koko kuntatasolle tulee tarkistaa säännöllisesti kunkin vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella siten, että rahoitusvastuun kompensaatio seuraa suhdannetilannetta. Valtion tulee kantaa julkiselle taloudelle aiheutuvat suhdanneriskit, eikä niitä voi siirtää kunnille määrittämällä rahoitusmallin kompensaation tason kiinteäksi. Työttömyysturvaan tulevaisuudessa tehtävät muutokset tai korotukset on huomioitava myös rahoituksessa ja kuntien osuus tulee läpinäkyvyyden vuoksi toteuttaa valtionosuusjärjestelmään erillisellä momentilla.

Kuntien keinot vaikuttaa työttömyyteen ovat rajalliset

Kuntien kustannukset työttömyydestä suhteutuu niiden mahdollisuuksiin alentaa sitä. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien edellytykset työllistyä voivat olla heikot ja samalla kunta kuitenkin kunta maksaa uudessa rahoitusmallissa henkilön eläköitymiseen asti 50 prosenttia työttömyysetuuden perusosasta. Koska työmarkkinatuki on ensisijainen tukimuoto suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä, on uudessa rahoitusmallissa kyse enemmänkin sosiaaliturvakustannusten siirtämisestä kunnille kuin aidosta kannusteesta. Käytännössä myös hyvinvointialueilla on tärkeä rooli palvelujen tarjoamisessa pitkäaikaistyöttömille ja myös niille tulisi asettaa kannusteita. Valtion tulisi tunnistaa, että ensisijaista sosiaaliturvaa ei ole tarkoituksenmukaista maksaa tässä määrin kuntien toimintamenoista.

Vaikka TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille, jäävät kuntien vaikuttamiskeinot työllisyyteen rajallisiksi. C21-kaupunginjohtajat toteavatkin, että on oleellista, että valtio tarkastelee laajemmin työnteon ja työllistämisen kannustimia Suomessa ja ottaa työllisyyden edistämisen huomioon esimerkiksi uudistaessaan sosiaaliturvajärjestelmää. Ilman työllisyyden esteiden kokonaisvaltaista tarkastelua kuntien on vaikeaa vaikuttaa merkittävästi työllisyyden kehittymiseen.

C21-kaupunkien kaupunginjohtajat haluavat myös muistuttaa, että uudistuksen lähtökohtana tulisi olla se, että kuntiin luotetaan työllisyyspalveluiden järjestäjinä. Järjestämisvastuu työvoima- ja yrityspalveluista tulisi olla lähtökohtaisesti kunnilla itsellään ja kuntien tulee voida sopia ja ratkaista miten ja millä yhteistyömallilla työllisyyspalveluita järjestetään alueen tarpeisiin vastaamiseksi.

Kuva: Jonne Vaahtera

Viitostien turvallisuus paranee Huruksen ja Hietasen välillä Mikkelin eteläpuolella

Mikkelin eteläpuolinen osa Viitostietä Huruksen ja Hietasen välillä parannetaan Väyläviraston hankkeessa.

Rakentamissuunnittelu on edennyt ja rakennuttajakonsultiksi on kilpailutuksessa valittu Ramboll CM Oy. Suunnitelmia esitellään yleisötilaisuudessa helmikuun lopulla.

Hankealueella on viime keväästä lähtien tehty pohjatutkimuksia ja maastomittauksia. Tulevaa rakentamista ennakoiden alueelta on jo poistettu puustoa. Varsinainen rakentaminen alkaa loppukesällä.   

Väylävirasto järjestää 23.2. kello 17.30–19.30 yleisötilaisuuden, joka pidetään etäyhteyksin Teams-kokouksena. Tilaisuudessa esitellään hankkeen rakentamissuunnitelmien luonnoksia, aikataulua, seuraavia vaiheita ja vaikutuksia. Osallistujilla on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille. Ilmoittautumislinkki tilaisuuteen.    

Huruksen ja Hietasen välisen tieosuuden parantaminen Viitostiellä kohentaa merkittävästi liikenneturvallisuutta erityisesti uuden, noin seitsemän kilometrin mittaisen keskikaiteen ansiosta. Sen ansiosta ajonopeus voidaan pitää talvellakin turvallisesti 100 kilometrissä tunnissa. Lisäksi hankkeessa rakennetaan yksi uusi eritasoliittymä, jota pitkin on turvallisempaa liittyä valtatielle. Hankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä.  

VT5 Hurus-Hietanen perusparannus. Kuva: Väylävirasto
Valtatie 5:n perusparannus välillä Hurus-Hietanen. Kuva: Väylävirasto

Farmari 2022 -maatalousnäyttely Mikkelissä avaa ruoantuotannon vastuullisuutta

Farmari 2022 -maatalousnäyttely järjestetään tulevana kesänä 30.6.–2.7. Mikkelin Kalevankankaalla.

Monipuolinen yli 13 hehtaarin näyttelyalue sisältää muun muassa laajan kotieläinkentän eläimineen ja tapahtumakehineen, kaksi monipuolista konekenttää sekä mielenkiintoisen metsäosaston. Muilla sisä- ja ulko-osastoilla esitellään energiaratkaisuja, maaseutuyrittäjyyttä, lähiruokaa, kädentaitoja ja harrastamista.

– Vastuullisena toimijana päädyimme vuoden 2020 koronatilanteesta johtuen siirtämään Farmaria kahdella vuodella eteenpäin kesään 2022. Kävijät, näytteilleasettajat ja pääyhteistyökumppanit ovat jaksaneet sitkeästi odottaa tapahtumaa, kiitos siitä heille. Nyt kuitenkin meillä on ilo ilmoittaa, että näyttelyä valmistellaan tulevalle kesälle täydellä vauhdilla, kertoo näyttelypäällikkö Kirsi Mutka-Paintola.

Suomen laajin maatalousnäyttely esittelee suomalaista ruoantuotantoketjua pellolta pöytään, unohtamatta parhaimman kesälomakauden elämyksiä. Farmari on kohtaamis- ja keskustelupaikka maa- ja metsätalouden ammattilaisille, päättäjille ja kuluttajille. Jokainen näyttelykävijä löytää alueelta varmasti kiinnostavaa katsottavaa ja koettavaa. Tarjolla on ammattiasiaa, uutuuksia ja asiantuntijakohtaamisia, mutta myös viihtymistä kevyemmän ohjelman, eläinten ja kotimaisen ruoan seurassa. Pääteemana on vastuullisuus ja Farmarissa esitelläänkin erityisesti kotimaista vastuullisesti toimivaa ruoantuotantoketjua.

– Farmari tarjoaa sloganinsa mukaisesti asiaa ja elämyksiä. Haluamme tapahtumana olla myös vahvasti ajassa ja tuomassa ajankohtaisiin teemoihin luotettavaa tietoa niin ammattilaisille kuin kuluttajillekin. Siksi tässä hetkessä kotimaisen maa- sekä metsätalouden vastuullisuuden esille nostaminen oli meille itsestäänselvä valinta tapahtuman pääteemaksi, Mutka-Paintola kertoo.

Farmari 2022 kokoaa yhteistyökumppaneiden kanssa kesänäyttelyyn sopivan ohjelman ajankohtaisista aiheista. Pääyhteistyökumppaneina näyttelyssä ovat Mikkelin kaupungin lisäksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, LähiTapiola Oy, Metsä Group, Valio Oy ja Viestimedia Oy / Maaseudun Tulevaisuus. Tapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Lisätietoja: farmari.net

Tapahtuman järjestää ProAgria Tapahtumat Oy, jonka ydintoimintaa on maatalousalan ammattinäyttelyiden järjestäminen. 

Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Mikkelin tammikuinen elinvoimatapahtuma siirtyy myöhemmäksi

Mikkelin Saimaa-stadiumille 22.–23.1. suunniteltu elinvoimapyöräily oheistapahtumineen siirtyy voimassa olevien koronarajoitusten vuoksi myöhempään ajankohtaan.

Tapahtuman oli tarkoitus koostua muun muassa 24 tunnin pyöräilyhaasteesta, johon oli jo ilmoittautunut noin 70 joukkuetta mikkeliläisistä organisaatioista, seuroista ja yhteisöistä.

Tapahtumaa suunnitellaan järjestettäväksi uudella innolla myöhemmin keväällä. Järjestäjinä ovat Mikkelin kaupungin ja kehitysyhtiö MikseiMikkelin lisäksi Saimaa Stadiumi Oy ja Etelä-Savon Liikunta. Kaupunki tiedottaa uudesta ajankohdasta heti sen varmistuttua.

Kaupungin henkilöstöjohtajaksi Petri Mattila

Mikkelin kaupunginhallitus valitsi yksimielisesti kaupungin henkilöstöjohtajaksi Petri Mattilan. Myös valintaryhmä oli esityksessään yksimielinen.

Mattila on työskennellyt elokuusta 2021 alkaen Maahanmuuttoviraston henkilöstöpäällikkönä. Sitä ennen hän työskenteli liki neljän vuoden ajan Maavoimien henkilöstöpäällikkönä.  Mattila on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon.

Varalle kaupunginhallitus valitsi yhteiskuntatieteiden tohtoriopiskelijan Jenni Rytkösen.

Saimaan alue on valittu European Region of Gastronomy -kandidaatiksi vuodelle 2024

Saimaan alueesta voi tulla vuonna 2024 Euroopan ruokamatkailun pääkaupunki, sillä alue on saanut kutsun osallistua kilpailuun European Region of Gastronomy -tittelistä.

Haun myötä Saimaan alue on liittynyt International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism -verkostoon, jossa valmennetaan ja tuetaan kestävän ja paikallisen ruokamatkailun alueita sekä rakennetaan kansainvälistä matkailun osaamisverkostoa.

Hakua ovat lähteneet rahoittamaan alkuvaiheessa Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot sekä neljä kaupunkia: Mikkeli, Lappeenranta, Savonlinna ja Joensuu.

Haun ovat allekirjoittaneet vaaditut neljä tahoa, joista Etelä-Savon maakuntaliitto edustaa julkista toimijaa, Pohjois-Karjalan kauppakamari yksityistä toimijaa, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu oppilaitosta ja Lake Saimaa ry yhdistyskenttää. Myöhemmässä vaiheessa yhteistyö tulee avautumaan laajemmin kunnille, yrityksille ja yhteisöille.

Yhteinen haku on jatkumoa yhteistyölle, joka käynnistyi Saimaa-ilmiössä. Tavoitteena on nostaa itäinen Suomi Lapin ja Helsingin rinnalle kiinnostavaksi matkailukohteeksi.

– Tämä on yksi Saimaa-ilmiön eli Euroopan kulttuuripääkaupunkihaun tulos: hakukirjamme perusteella alueemme headhuntattiin kisaan mukaan. Erityisesti huomiota on saanut taiteen ja kulttuurin yhdistäminen ruokamatkailuun – tästä meiltä odotetaan juurekkaita mutta samalla innovatiivisia avauksia, Saimaa-ilmiön projektijohtaja Sari Kaasinen kertoo.

European Region of Gastronomy -hakemuksen tuottamisesta vastaa Saimaa-ilmiön tiimi, josta osa työskentelee hakemuksen parissa maaliskuuhun 2022 saakka. Työtä ohjaavat kaupunkien ja maakuntaliittojen muodostama elinvoimatyöryhmä. Mallia otetaan Saimaa-ilmiön ruoka -ja kulttuuriaiheisista hakukirjan ohjelmista mutta myös Kuopion alueelta, joka sai Suomesta ensimmäisenä tittelin vuonna 2020, mutta ei päässyt laajasti toteuttamaan suunnitelmiaan koronan takia.

– Tällä hetkellä kirjaamme yhteen muun muassa ympärivuotisia tapahtumia, uudenlaisia ruokakulttuuriavauksia, kansainvälistä viestintää ja alueemme ruokalähettiläitä. Kuopion oppien ja Saimaa-ilmiön sytytyksen myötä uskomme vahvasti, että nyt jos koskaan on itäisen Suomen vuoro kattaa pöytä rajojen yli, Kaasinen toteaa.