Kaupunki Archives - Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Vaakuna-ralli ajetaan Mikkelissä 7. – 8. helmikuuta

SM Vaakuna-ralli tekee paluun Mikkelin talvitapahtumakalenteriin. Ralli ajetaan 7. ja 8. helmikuuta.

Kilpailussa ajetaan yhdeksän erikoiskoetta Mikkelin ja Hirvensalmen alueella. Rallireitti on yhteispituudeltaan noin 300 kilometriä, joista erikoiskokeita on hieman yli 110.

Kaksipäiväinen ralli starttaa jo perinteiseen tyyliin perjantaina 7.2. Mikkelin raviradalla ajettavalla yleisöerikoiskokeella.

– Mikkelin ravirata on läpikäynyt valtavat muutostyöt ja meidän kisa on yksi ensimmäisistä tapahtumista uudistuksen jälkeen. Vaikka yleisöerikoiskoe on avannut reitin jo vuosien ajan, ei kilpailijoiden kannata kuitenkaan luottaa vanhoihin nuotteihin. Tänä vuonna ajosuunta on muuttunut, joten kyseessä on ”uusvanha” avaus Vaakuna-rallille. Ennen kilvanajoa nähdään jälleen jälleen henkeäsalpaavaa ohjeisohjelmaa ja ilotulitus, kertovat raviradan puuhamiehet Jari Outinen ja Timo Viskari.

Lisää tietoja Vaakuna-rallista on osoitteessa vaakunaralli.fi.

Mikkelin kaupunki aikoo myydä Graniittitalon

Mikkelin kaupunki aikoo myydä graniittitalon

Mikkelin kaupunki aikoo myydä niin sanotun graniittitalon, jossa on sijainnut Mikkelin taidemuseo. Kaupunginhallitus päättää asiasta maanantaina 16.12.

Nykyisin graniittitalo on tyhjillään, koska taidemuseo on siirtynyt väistötiloihin kauppakeskus Akseliin. Graniittitalo ei ole nykykunnossaan museokäyttöön soveltuva, eikä kaupungilla ole rakennukselle muutakaan käyttöä.

Graniittitalon arvosta on teetetty kaksi kiinteistöarviota, joiden perusteella talon arvo on vajaat kaksi miljoonaa euroa. Kaupunginhallitukselle esitetään, että se antaa luvan valmistella graniittitalon myyntiä tarjouskilpailulla.

Kuva: Graniittitalo osoitteessa Ristimäenkatu 5 (Harri Heinonen).

Vuoden vaihtumista juhlitaan Mikkelissä perinteisin menoin

Mikkelin kaupunki järjestää uudenvuoden vastaanoton kaupungintalon edustalla 31.12. kello 23.30 alkaen.

Puheen tilaisuudessa pitää kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen.

Tilaisuuden ohjelma

  • Virsi 170;1
    • Rakuunasoittokunta
    • Mikkelin kamarikuoro ja yleisö
  • Puhe
    • kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen
  • Suomenmaa
    • Mikkelin kamarikuoro
  • Puhe ja rukous
    • Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan edustaja
  • Maamme
    • Rakuunasoittokunta
    • Mikkelin kamarikuoro ja yleisö

Kaupunki järjestää kaksi ilotulitusta

Mikkelin kaupunki järjestää 31.12. kaksi ilotulitusta. Ensimmäinen ilotulitus ammutaan Pankalammen rannalta kello 18. Toinen ammutaan Naisvuorelta kello 24. Kaupunki ostaa ilotulitukset Skystar/Pearsonic Oy:ltä ja niiden yhteishinta on 4500 euroa.

Kaupunginjohtajan joulukuun videoblogi

Kaupunginjohtaja Timo Halonen kertoo joulukuun videoblogissaan valtuuston hyväksymästä talousarviosta sekä päättyneistä YT-neuvotteluista. Samalla kaupunginjohtaja kuitenkin muistuttaa, että vaikka taloudellisesti aika on tiukkaa, tehdään kaupungissa paljon hienoa kehittämistyötä, josta osoituksena ovat kaksi kaupunkiin myönnettyä KunTeko-palkintoa. Lopuksi kaupunginjohtaja toivottaa rauhaisaa joulun aikaa kaikille.

Linkki videoon (klikkaa tästä)

Puuni Oy lahjoitti Slush-tapahtuman pokeriturnauksen pääpalkinnoksi 30 tonnia päästökompensaatiokiintiötä kompensoituna Suonsaaren hiilinieluun Mikkeliin. Yhtiön perustajajäsen Juha Siitonen (vasemmalla) luovutti palkinnon voittaja Jan Amerille

Mikkeliläinen Puuni poistaa hiilidioksidia ilmakehästä – “Pitkäkestoinen ja konkreettinen toimenpide, jota liike-elämä ja koko planeetta tarvitsee“

Puuni Oy luo kotimaisia hiilinieluja istuttamalla metsää kuntien joutomaille. Asiakkaita ovat yritykset, joille päästöjen kompensointi tuo merkittävää kilpailuetua. Mikkelin kaupunki on ensimmäinen kunta, joka lähti mukaan uuden liiketoiminnan kehittämiseen.

Mikkeliläinen start-up-yritys Puuni on kehittänyt päästökompensointiin menetelmän, jossa yritykset voivat vähentää oman toimintansa hiilijalanjälkeä lisäämällä kotimaisia hiilinieluja.

Tavallisesti päästökompensoinnilla tarkoitetaan hiilidioksidipäästöistä maksettavaa vapaaehtoista hyvitysmaksua, jolla rahoitetaan erilaisia päästöjä vähentäviä toimia, esimerkiksi muutetaan teollista prosessia vähempipäästoiseksi tai rahoitetaan uusiutuvan energian hankkeita jossain päin maailmaa.

Puuni tarttuu päästökompensointiin konkreettisemmin toimin: se metsittää Suomessa kuntien omistamia joutomaita, esimerkiksi viljelykäytöstä poistuneita pakettipeltoja.

– Maailmalta ostetun hiilidioksidikompensaation vaikuttavuus voi jäädä yrityksille usein epäselväksi. Puuni tekee todellista kompensaatiota, jota voi myös seurata. Poistamme hiilidioksidia ilmakehästä uudelleenmetsittämällä kuntien joutomaita yhdessä suomalaisten yritysten kanssa, kertoo Puuni Oy:n toimitusjohtaja Joona Puhakka.

Vapaaehtoisia hyvitysmaksuja tarjoavien yritysten määrä ja markkinan koko kasvaa paitsi maailmalla, myös Suomessa. Useampi kotimainen yritys myy myös uudelleenmetsitystä. Puuni on kuitenkin alalla ensimmäinen toimija, joka metsittää nimenomaan kuntien maita.

Joona Puhakan mukaan Puunin menetelmä on poikkeuksellisen kestävä.

– Puuni istuttaa metsää kuntien maille, mikä on pitkäaikaista toimintaa, sillä metsitämme maan sadan vuoden ajaksi, Puhakka sanoo.

– Teemme uudelleenmetsitystä esimerkiksi pakettipelloille, maanläjityspaikoille ja jätemaille, joilla metsä ei kasva luontaisesti. Syntyy konkreettisesti uutta metsää eli uusia hiilinieluja. Istutuksessa työllistämme kotimaisia metsähoitoyhdistyksiä ja kuntien työntekijöitä. Puunin päästökompensaatiojärjestelmä on läpinäkyvä: asiakas saa satelliittikuvineen ja koordinaatteineen tarkat tiedot siitä, missä hiilinielu sijaitsee.

Puuni Oy:n asiakkaita ovat yritykset, jotka haluavat hallita hiilijalanjälkeään. Päästöjen kompensointi on monelle yritykselle merkittävä kilpailuetu.

– Nykyään asiakkaat, henkilökunta ja sijoittajat vaativat yrityksiltä hiilineutraaliutta, Joona Puhakka toteaa.

Puuni määrittää asiakkaan hiilijalanjäljen standardoitujen laskelmien perusteella, ja tarjoaa asiakkaalle päästövähennysten ja hiilistrategian suunnittelua. Mikäli asiakas tavoittelee hiilineutraalisuutta, Puuni tarjoaa mahdollisuutta kompensaatioon.

Puunin ensimmäinen kunta-yhteistyökumppani Suomessa on Mikkelin kaupunki. Puunilla on Mikkelin kaupungin kanssa sopimus 3,8 hehtaarin maa-alasta, joka siirretään päästökompensaation käyttöön.

– Neuvotteluissa on huomattavia määriä lisää maa-alueita Suomessa. Myös kansainväliset kasvutavoitteemme ovat kovat. Olemme avanneet keskustelua esimerkiksi Ruotsin ja Intian suuntaan, ja tavoitteena on toimia maailmanlaajuisesti. Markkina on tällä hetkellä erittäin kuuma, Puhakka sanoo.

Puuni Oy on vuonna 2019 Mikkeliin perustettu kasvava yritys, jossa työskentelee tällä hetkellä neljä työntekijää. Yrityksen kehittämisestä vastaa hallituksen puheenjohtaja Joona Puhakka. Yritysten hiilijalanjälkien laskennasta ja hiilinielujen kehittämisestä vastaa biokemisti Juha Siitonen, Puuni Oy:n teknologiasta ja sen kehittämisestä ohjelmistokehityksen ammattilainen Petri Kämäräinen ja liiketoiminnan kehittämisestä metsänhoitaja Teemu Saramäki.

Kuva: Puuni Oy:n perustajajäsen Juha Siitonen (vasemmalla) luovutti Slush-tapahtuman yhteydessä pidetyn pokeriturnauksen voittajalle 30 tonnin päästökompensaatiokiintiön. Turnauksen voitti ArcticStartupin toimitusjohtaja Jan Ameri. Riskirahoitusyhtiö OpenOcean osti kompensaation Puunilta.

Teksti: Elina Jäntti

Astuvansalmi ensimmäisenä suomalaiskohteena Euroopan neuvoston kalliotaidereittiin

Astuvansalmen kalliomaalaukset on hyväksytty ensimmäisenä suomalaisena kohteena Euroopan neuvoston Prehistoric Rock Art Trails -kulttuurireittiin. Kalliotaidereittiä ja sen mahdollisuuksia Saimaan alueen matkailulle esitellään kalliotaideseminaarissa Mikkelissä 22.11.

Etelä-Savossa on maailman mittakaavassa ainutlaatuisen runsas esiintymä kalliomaalauksia. Ristiinan Astuvansalmella sijaitsevat maalaukset muodostavat yhdessä Pohjoismaiden suurimman kalliomaalausten kokonaisuuden. Suomessa kalliotaidekohteita ei ole vielä juurikaan hyödynnetty matkailussa. Esihistoriallisen kalliotaiteen kulttuurireitti on Euroopan neuvoston hyväksymä ja siihen kuuluu noin 160 kohdetta, joista suurin osa on Etelä-Euroopassa.

– Kalliotaide kiinnostaa niin paikallisia kuin matkailijoitakin. Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat meidän kansainvälisesti tunnetuin matkailunähtävyytemme ja haluamme kehittää sitä kestävällä tavalla. Prehistoric Rock Art Trails -jäsenyys tarjoaa myös Etelä-Savon muille kunnille hyvät mahdollisuudet yhteistyöhön kehittää kalliotaidekohteita, sanoo matkailujohtaja Maisa Häkkinen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

– Mikkelin seudulla on ollut asutusta jo tuhansia vuosia. Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat esihistoriallisten jäämistöjen kruununjalokivi ja kansainvälisesti tunnetuin matkailuvalttimme. Emme välttämättä ole aina ymmärtäneet Astuvansalmen merkitystä matkailullisesta näkökulmasta, mutta asiat ovat kehittyneet oikeaan suuntaan. Meillä on Ristiinassa, Yöveden äärellä, ainutlaatuinen historiallinen kohde, sanoo Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen avauspuheenvuorossaan kalliotaideseminaarissa.

Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat arviolta 4500 – 6000 vuotta vanhoja. Paikalle pääsee polkua pitkin, joka lähtee osoitteesta Suurlahdentie 2040. Matkaa maalauksille on noin kaksi kilometriä.

Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Mikkelin veroprosenttia korotetaan tuntuvasti – Äänestykset eivät olleet tiukkoja

Vuoden 2020 veroprosentit päätettiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.11. Äänestyksen jälkeen tuloveroprosentiksi jäi kaupunginhallituksen esitys eli 22 prosenttia.

Valtuuston kokouksessa, veroprosenttien käsittelyn aluksi, kaupunginjohtaja Timo Halonen käytti asiasta yleispuheenvuoron. Lisäksi useat valtuutetut käyttivät useita yleispuheenvuoroja.

Keskustelun aikana valtuutettu Heikki Nykänen (kesk.) esitti Jaakko Väänäsen (kesk.) ja Markku Kakriaisen (kesk.) kannattamana tuloveroprosentin nostamista vain yhdellä prosenttiyksiköllä eli nostamista 20,50 prosentista 21,50 prosenttiin.

Lisäksi valtuutettu Raimo Heinänen (ps.) esitti Jussi Marttisen (ps.) kannattamana tuloveroprosentin nostamista vain 0,75 prosenttiyksiköllä eli 21,25 prosenttiin.

Ensimmäinen äänestys koski muutosesityksiä. Nykäsen esitys keräsi enemmän kannatusta kuin Heinäsen (32–3, 16 tyhjää ääntä). Toisessa tuloveroprosentin äänestyksessä Nykäsen esitys hävisi äänestyksen kaupunginhallituksen esitykselle äänin 42–9. Näin kaupunginhallituksen esitys tuli päätökseksi.

Kiinteistöverostakin äänestettiin

Jaakko Väänänen (kesk.) esitti valtuutettu Markku Kakriaisen (kesk.) kannattamana, että yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään 1,25 % sekä muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 1,25 %.

Esitykset päätyivät äänestykseen. Kaupunginhallituksen esitys (1,37 %) yleisestä kiinteistöveroprosentista voitti äänin 42–9. Lisäksi muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti määriteltiin kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti (1,50 %) äänin 41–10.

Muut veroprosentit vuodelle 2020 hyväksyttiin yksimielisesti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

  • Tuloveroprosentti 22 %
  • Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,37 %
  • Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,62 %
  • Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,50 %
  • Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosentti 3,10 %
  • Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 %
  • Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 4,00 %

Kaupungin kireä talous ei ole estämässä sitovia investointeja

Kaupunginjohtaja Timo Halosen talousarvioesityksessä esitellään myös investoinnit, jotka Mikkelin kaupunki on sitoutunut toteuttamaan kehityksen ja elinvoiman turvaamiseksi – kireästä taloustilanteesta huolimatta.

Kyseiset investoinnit toteutuvat suunnitellusti, ellei talousarvion päätösvaiheessa koeta dramaattisia muutoksia investointilistaan. Kaupunginvaltuusto tekee päätökset talousarviosta joulukuussa.

Investointeihin kuuluvat uusi jätevedenpuhdistamo, Rantakylän päiväkoti, Viitostien liikenneverkkoratkaisut, eteläinen aluekoulu, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Kalevankankaan jalkapallohalli, strategiset kehittämisalustat, Rantakylän ”kivikoulun” korjaus sekä kaupungin virastotalon peruskorjaus.

Uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan kallion sisään

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo tulee olemaan yksi Euroopan moderneimmista, johon on sidottu myös akateemista tutkimustyötä. Kyseessä on kaupungin historian suurin yksittäinen investointi. Vuoden 2020 maksuosuus on 18 miljoonaa euroa.

Uusi puhdistamo louhitaan kallion sisään Metsä-Sairilan alueelle. Rakentaminen on osa laajempaa EcoSairila 2020+ -kokonaisuutta, jossa alueelle luodaan uudenlaista kiertotalouteen liittyvää liiketoiminta-, tutkimus- ja kehitysympäristöä olemassa olevan jätekeskuksen yhteyteen.

Urpolaan uusi koulu, Rantakylään uusi päiväkoti

Keväällä 2018 julkaistiin kaupunkirakenneselvitys, jossa määriteltiin Mikkelin koulu- ja päiväkotiverkot. Urpolaan nouseva uusi eteläinen aluekoulu ja Rantakylän päiväkoti ovat kyseisen selvityksen hankkeita. Aluekouluun on varattu vuonna 2020 kolme miljoonaa euroa ja Rantakylän päiväkotiin 3,5 miljoonaa euroa.

Viitostien uusiminen jatkuu

Viitostien remontti Mikkelin ja Juvan välillä jatkuu ja valmistuessaan valtatie tulee olemaan nopeampi ja turvallisempi. Kaupungin rahoitusosuus on 3,2 miljoonaa euroa.

Sodan ja rauhan keskus Muisti täydentää Mikkelin tutkimus- ja museokenttää

Mikkelin kaupunki on sitoutunut Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamiseen. Uusi kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tiedekeskus perustetaan Päämajamuseon viereen. Maksettavaa on 2,7 miljoonaa euroa.

Kalevankankaan jalkapallohallihanke on viivästynyt

Kalevankankaan vanha kuplahalli on tullut tiensä päähän; jalkapalloilijoiden talviolosuhteet kaupungissa ovat menneet alaspäin. Uusi halli on päätetty rakentaa, mutta tällä hetkellä hanke on jäissä markkinaoikeudessa valituksen vuoksi. Asian ratkettua kaupungin on noudatettava jo tehtyjä päätöksiä ja sopimuksia tai maksettava korvaukset rakennuttajalle. Uusi halli maksaa 2,4 miljoonaa euroa.

Strategiset kehittämisalustat tulevaisuuden toivoina

Mikkelin kaupungin strategisia kehittämisalustoja ovat Memory Campus -arkistointilaitos ja kaikki siihen liittyvä liiketoiminta, Kalevankankaan liikunta- ja hyvinvointialue sekä EcoSairilan biotalouden kokonaisuus. Näiden kehittämiseen on varattu 1,6 miljoonaa euroa.

Kivikoulu kuntoon Rantakylässä, keskustassa virastotalo vaatii toimenpiteitä

Rantakylän yhtenäiskoulun niin sanottu kivikoulu vaatii korjausta yhdellä miljoonalla eurolla. Mikkelin kaupungintalon vieressä sijaitseva virastotalo kaipaa myös pikaisia korjauksia. Rakennuksessa on ilmennyt sisäilmaongelmia. Hintalappu on miljoona euroa.

Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Viitostien työmaa vaikuttaa liikenteeseen Kinnarin ja Visulahden alueilla

Viitostien ja Pieksämäentien eritasoliittymä sekä Salosaarentie ovat suljettuna liikenteeltä keskiviikosta 29.10. alkaen.

Kiertoteinä ovat Kinnarinkatu–Arinakatu sekä samanaikaisesti liikenteelle avattava Katajalahdentie Visulahdessa. Työmaavaihe kiertoteineen kestää arviolta syksyyn 2020 saakka. Linkki karttaan. Liikennejärjestelyt johtuvat nykyisen eritasoliittymän alueen rakennustöistä. Alueella puretaan nykyisiä tie- ja siltarakenteita sekä rakennetaan uutta valtatietä.

Työmaa aiheuttaa 30.10. kello 6.15 alkaen muutoksia joukkoliikennereitteihin: Linja 2 Hallitustori–Tupala, Linja 3 Hallitustori–Visulahti ja linja 12 Hallitustori–Launiala (uusi linja).

Paikallisliikenteen linjojen 2 ja 3 nykyisiä reittiosuuksia lyhennetään. Launialan linjaosuudelle perustetaan uusi linja 12. Linjat eivät aja Salosaarentien kautta. Linjat 2 ja 3 käyttävät avattavaa kiertotieosuutta, linja 12 ajaa Juvantien kautta ja edestakaisin Launialankadun linjaa.

Jalankulku- ja pyöräteihin nyt tehtävät liikennejärjestelyt eivät vaikuta.

Muisti etsii ravintolayrittäjää kumppanikseen

Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu Mikkelissä keväällä 2021. Uuden tiedekeskuksen yhteydessä sijaitsevaan ravintolatilaan etsitään nyt yrittäjäkumppania.

Sodan ja rauhan keskus Muistista tulee yksi Mikkelin matkailun kärkikohteista. Keskuksen suunnitelmiin on alusta saakka kuulunut laadukas kahvila-ravintola. Ravintolayrittäjä saa käyttöönsä aiemmin koulun ruokalana toimineet ravintolatilat, jotka remontoidaan uutta tarkoitusta vastaaviksi. Tilat soveltuvat hyvin myös kokousten ja muiden yksityistilaisuuksien järjestämiseen.

Sodan ja rauhan keskus Muistin organisaatio järjestää infotilaisuuden ravintolakumppanuudesta kiinnostuneille jo toimiville yrittäjille tai yrittäjiksi aikoville tiistaina 19.11. Tilaisuudessa kerrotaan lisää kumppanimallista, kumppaninvalintaprosessista ja tiloista, joihin pääsee myös tutustumaan. Samalla on mahdollisuus keskustella ravintolakonseptiin liittyvistä ideoista.

Kiinnostuneilta toivotaan ennakkoilmoittautumista osoitteeseen jenni.korhonen@muisti.org. Samaan osoitteeseen voi laittaa viestiä kiinnostuksestaan kumppanuuteen, vaikka ei pääsisikään tilaisuuteen.

Valinta kumppaniyrittäjästä tehdään alkuvuonna 2020.

Infotilaisuus ravintolayrittäjyydestä kiinnostuneille
Aika: 19.11.2019 klo 15–17
Paikka: Savilahdenkatu 13, 50100 Mikkeli, josta siirrytään yhdessä päämajatalon siivessä sijaitseviin ravintolatiloihin.

Lisätietoja tilaisuudesta: näyttelytuottaja Jenni Korhonen, jenni.korhonen@muisti.org, 050 475 3808

Lisätietoja kumppanuudesta: toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen, olli-pekka.leskinen@muisti.org, 045 110 2013

Valikko