Kaupunki Archives - Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

St Michel -ravit järjestetään pienemmässä mittakaavassa – Lipunmyynti on alkanut

Kesän 2020 St Michel -ravitapahtuma järjestään koronaviruspandemian vuoksi tavallista pienemmässä mittakaavassa.

St Michel järjestetään Mikkelissä 18. – 19.7. Lipunmyynti on alkanut torstaina 2.7. Sisäänpääsy raveihin onnistuu vain ennakkolipulla.

Raviradalla katsomoalueet on jaettu useaan eri lohkoon, joista jokaiselle on oma sisäänkäynti ja palvelut lohkon sisällä. Aiempina vuosina ravikansaa viihdyttänyt St Michel Summerfest on peruttu.

Lisätietoja erityisjärjestelyistä ja lipuista St Michelin nettisivuilla.

Mikkelipuisto sai uudet jatkajat

Pursialassa sijaitseva Mikkelipuisto saa uudet jatkajat. Mikkelipuistoyhdistys ry:n toiminta päättyi konkurssin myötä toukokuun lopussa.

Osuuskauppa Suur-Savo tiedottaa, että se ja Juniikki Oy jättivät yhteisen tarjouksen Mikkelipuiston konkurssipesälle ja pääsevät nyt yhdessä kehittämään Mikkelipuiston toimintaa. Juniikki Oy on hallinnoinut ja pyörittänyt Visulahden matkailukeskuksessa Xon-puistotoimintaa. Osuuskaupan vahvuutena on ravitsemiskauppa.

Tiedotteen mukaan sekä Greeneri-ravintola että nykyiset mallipuutarhat säilyvät, joskin niiden hoidosta tai mahdollisesta kehittämisestä on tavoitteena keskustella vuokralaisten kanssa loppukesästä. Etelä-Savon ammattiopisto Esedu ottaa vastuulleen yhteistyökumppanina puutarha-alueiden ylläpitämisen. Mikkelipuisto toimii tulevaisuudessa Esedun puutarha- ja matkailualan oppimisympäristönä.

Tulevien vuosien isona panostuksena on saunamaailman rakentaminen Mikkelipuiston yhteyteen tai sen lähelle. Asia vaatii vielä syksyn aikana valmistelua Mikkelin kaupungin kanssa. Ensimmäisenä lähiajan isona asiana on varmistaa kesäajan kasvien ja puutarhojen hoito ja lähinnä kastelu. Menneet viikot ovat kuivattaneet pihan ja kasvit. Huonoon kuntoon päässyt hoitamaton puisto on myös herättänyt keskustelua kaupunkilaisten keskuudessa yhdistyksen mentyä konkurssiin.

Mikkelipuisto on myös osa Saimaa Central Parkia.

Kaupunkilaiset kutsutaan mukaan Kalevankankaan kehittämiseen

Mikkelin Kalevankankaalle on viime vuosina investoitu paljon rakennettuun ympäristöön, tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja koulutukseen. Näin on luotu edellytyksiä uusien palvelualan yritysten sijoittumiselle alueelle. Nyt kysytään mikkeliläisiltä itseltään, millaisia palveluja he haluaisivat Kalevankankaalle.

Osoitteessa kalevankangasmikkeli.fi on avattu kysely, jossa asukkaita ja yrittäjiä kannustetaan kertomaan nykyisestä alueen käytöstään, liikkumisestaan ja tulevaisuuden toiveistaan. Kyselyssä on käytössä karttapohjainen kysely- ja analyysityökalu Maptionnaire, jota hyödynnetään ensimmäistä kertaa Mikkelissä. Vastaajat voivat esimerkiksi sijoittaa alueelle toivomiaan palveluja suoraan kartalle.

Vastaamalla kaikille avoimeen kyselyyn mikkeliläiset voivat vaikuttaa, millaisia palveluja Kalevankangas tarjoaa tulevaisuudessa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään alueen palveluiden ja yritystoiminnan kehittämisessä.

Karttapohjainen tiedonkeruu on uutta Mikkelissä

Kysely on osa laajempaa selvitystä, jossa alueen nykytila kartoitetaan palvelujen ja yritysympäristön kehittämisen pohjaksi. Työssä tarkastellaan Kalevankangasta paikallisella, kunnallisella sekä seudullisella tasolla hyödyntäen olemassa olevia tilasto- ja paikkatietoaineistoja. Selvitys toteutetaan Aalto-yliopiston tutkijatohtori Tiina Laatikaisen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhteistyönä.

Paikkatietoanalyyseillä tarkastellaan Kalevankankaan alueen sijaintiin perustuen esimerkiksi etäisyyksiä, väestömääriä, palveluiden kattavuutta sekä paikallista, kunnallista ja seudullista merkitystä. Tuloksia voidaan esittää kartalla tai laskelmina. Ympäristön paikkatietopohjaiset analyysit tukevat alueen strategista kehittämistä. Tulosraportti julkaistaan alkusyksystä.

Kalevankankaasta hyvinvointipalvelujen kehittämisalusta

Kalevankankaan alue on yksi Mikkelin kaupungin kolmesta kehittämisalustasta. Kaksi muuta alustaa ovat EcoSairila ja Memory Campus. Alustojen päätavoitteena on luoda Mikkelin alueelle elinvoimaa lisäämällä yritystoimintaa, synnyttämällä uusia työpaikkoja ja kasvattamalla TKI-toimintaa.

Kalevankankaalla on jo investoitu kaupunkilaisten hyvinvointiin ja uusiin harrastamisen mahdollisuuksiin. Ravirataa ja jäähallia on uudistettu ja alueelle on nousemassa uusi jalkapallohalli. Monitoimiareena Saimaa-stadiumilla sijaitsee Xamkin Active Life Lab -tutkimusyksikkö, josta alueen hyvinvointiyritykset saavat tukea toimintansa kehittämiseen.

Visiona on, että Kalevankangas houkuttelee erityisesti uusia hyvinvointi- ja elämysalan yrityksiä ja palveluntarjoajia. Kalevankankaan kehittämisprojektin toteuttamisesta vastaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Kysely on avoinna 18.5.–14.6.2020. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan vapaalippuja Kalevankankaan liikunta- ja testauspalveluihin.

Uudistuva Viitostie lisää Etelä-Savon vetovoimaa

Suuret infrahankkeet, kuten Vt 5 Mikkeli–Juva, luovat uusia mahdollisuuksia maankäytölle, kohentavat elinkeinoelämän kasvuedellytyksiä ja sujuvoittavat työ-, asiointi- ja matkailuliikennettä.

Etelä-Savon työpaikoista 65 prosenttia sijaitsee kymmenen kilometrin päässä Viitostiestä. Mikkelin seudulle on sijoittunut uuden tien välittömään läheisyyteen jo useita teollisuuden ja kaupan palveluita. Mikkelissä kehitetään Visulahden aluetta ja Juvan Vehmaalle on suunnitteilla yritysalue.

– Mikkelissä valtatie 5:n pääkohde on Visulahti. Sinne on jo sijoittunut Ponsse, ja Biltema on päättänyt rakentaa myymälän. Lisäksi on tehty tonttivarauksia, kertoo toimitusjohtaja Juha Kauppinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Kauppisen mukaan kiinnostus uuden tielinjan varrella oleviin tontteihin on lisääntynyt. Logistiikka-alan toimijoille erityisesti Visulahti ja Juvan Vehmaa ovat erinomainen sijoittumiskohde.

– Ponssen myötä odotuksia liittyy muun muassa puunkorjuuketjun yrityksiin. Varauksia on Visulahdessa jo mukavasti, mutta alue on iso ja vapaata tilaa löytyy. Liikennemäärä viitostiellä tulee ennusteiden mukaan kasvamaan. Se tuo samalla uutta asiakaspotentiaalia yrityksille, Kauppinen jatkaa.

Vaikka kiinnostus uuden tien varrella oleville tonteille on lisääntynyt, joitakin vanhan tien lähellä sijainneita yrityksiä jää myös syrjään. Kauppisen mukaan on tärkeää saada opastus kuntoon, jotta asiakkaat löytävät yritykset jatkossakin.

Itä-Suomen saavutettavuus paranee

Valtatie 5 on itäisen Suomen pääväylä, joka palvelee henkilöliikenteen lisäksi alueen talouselämää ja teollisuutta. Viitostien parantaminen on käynnissä Mikkelistä kohti Juvaa, ja tietä otetaan liikenteelle vaiheittain tämän ja ensi vuoden aikana. Kun yhteydet paranevat, tien suurin sallittu nopeus nousee sataan kilometriin tunnissa, se tarkoittaa entistä nopeampia yhteyksiä myös alueen yrityksille.

– Mikkeli–Juva-välin parantuminen on kaiken kaikkiaan merkittävä muutos. Yrityksiä kiinnostaa keskeinen sijainti Itä-Suomessa ja hyvä saavutettavuus etenkin pääkaupunkiseudulta katsoen, Juha Kauppinen sanoo.

Kuva: Väylävirasto

I love Mikkeli -kampanjassa tunnustetaan rakkautta Mikkelille sekä tuetaan paikallista ostamista

I love Mikkeli -kampanjalla hyvinvointia ja elinvoimaa Mikkeliin.

Mikkelin kaupunki ja aluetoimijat lanseerasivat yhdessä keskiviikkona 13.5.2020 uuden I love Mikkeli -kampanjan, jossa julkaistaan rakkaudentunnustuksia Mikkelille mm. kampanjan uudella Facebook-sivuilla. Rakkaudentunnustuksia julkaistaan säännöllisesti useamman viikon ajan. Rakkautensa Mikkelille tunnustaa mikkeliläisten lisäksi muun muassa Mikkelistä lähtöisin olevia henkilöitä sekä alueen vapaa-ajan asukkaita. Tulossa on tunnustuksia niin yrittäjiltä, kulttuuripersoonilta kuin aktiiviliikkujiltakin.

Leimapassikampanjan tavoitteena on kannustaa paikalliseen ostamiseen

Osana I love Mikkeliä toteutetaan leimapassikampanja mikkeliläisissä yrityksissä. Keräämällä leimoja yrityksistä saataviin leimapasseihin, osallistuu lahjakorttien arvontaan. Yhden leiman passiin saa 20 euron arvoisesta ostoksesta ja passin täyttämiseksi tarvitaan yhteensä 10 leimaa. Mukana olevat yritykset on merkitty I love Mikkeli -tunnuksella.

Lista mukaan lähteneistä yrityksistä on luettavissa myös ilovemikkeli.fi -verkkosivuilta. Yritysten mukaan liittyminen on edelleen mahdollista ottamalla yhteyttä Mikke ry:n toiminnanjohtajaan Kati Häkkiseen. Tiistaihin mennessä leimapassikampanjaan on ilmoittautunut jo 33 Mikkelissä toimivaa yritystä.

Toimintaa yhdessä Mikkelin hyväksi

I love Mikkeliä halutaan rakentaa verkostona, johon kaikki ovat tervetulleita.

– Tulossa on ainakin yksi kulttuuritoimijoiden tempaus. Suunnitelmia on myös yhteistyöstä liikuntatoimijoiden kanssa, kaupungin viestintäpäällikkö Heidi Hänninen sanoo.

Verkostomainen toiminta oman kotikaupungin hyväksi on saanut tähän asti hyvän vastaanoton.  Mikkelin Nuorkauppakamarin hallituksen jäsen Mikko Oksanen kertoo, että Nuorkauppakamari kiinnostui heti ideasta.

– Haluamme ehdottomasti olla osa näin elinvoimalle ja tunnettuudelle tärkeää hanketta ja tarjota panoksemme käytettäväksi.

Ideaa ovat olleet luomassa Mikkelin kaupunki, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Mikke ry, Mikkelin Nuorkauppakamari, Mikkelin yrittäjät, Etelä-Savon Yrittäjät sekä Etelä-Savon kauppakamarin Mikkelin osasto. Vaikka tekijäjoukko tässä vaiheessa koostuu yrittäjien ystävistä, on kampanjan tarkoitus laajeta myös muille elämänaloille kuten kulttuuriin, liikuntaan ja vapaaehtoistyöhön.

www.ilovemikkeli.fi
Facebook: I love Mikkeli (rakkaudentunnustuksia keskiviikosta 13.5.2020 alkaen)

Heinäkuun musiikkijuhlat perutaan – Festivaali pidetään kahdessa osassa syksyllä ja talvella

Suomen hallitus tiedotti keskiviikkona 22.4. koronavirusstrategiastaan. Rajoitustoimia puretaan asteittain ja hallitusti.

Suomi jatkaa yli 500 hengen yleisötilaisuuksien kieltoa ainakin 31.7. saakka. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki tämän kokoluokan yleisötapahtumat joudutaan perumaan. Päätöksen myötä myös Mikkelin musiikkijuhlat peruu kaikki heinäkuulle suunnitellut konsertit, luennot, seminaarit ja oheistapahtumat. Musiikkijuhlat oli tarkoitus pitää 4.–12.7.

Musiikkijuhlat järjestetään myöhemmin jaettuna kahteen osaan, joista ensimmäinen järjestetään lokakuussa ja toinen maaliskuussa 2021. Tarkemmista päivämääristä tiedotetaan niiden varmistuttua. Lisäksi ohjelmisto kaksiosaiselle tapahtumalle julkistetaan myöhemmin. Osa heinäkuulle suunnitelluista konserteista toteutuu sellaisenaan.

Musiikkijuhlille jo ostetut liput käyvät tuleviin konsertteihin. Musiikkijuhlat ottaa mahdollisimman pian yhteyttä kaikkiin lipun ostaneisiin, ja kertoo eri vaihtoehdoista. Luonnollisesti myös lipun hinnan palauttaminen on mahdollista, jos sopivaa korvaavaa konserttipäivää ei löydy.

Farmari-maatalousnäyttely siirtyy vuoteen 2022

Farmari 2020 -maatalousnäyttely siirtyy vuoden 2022 heinäkuun alkuun. Pitopaikkana säilyy Mikkeli. Asian päätti järjestävän keskuksen eli ProAgria Etelä-Savon hallitus. Siirron syynä on laajentunut ja vakava koronavirusepidemia Suomessa.

Päätöksen valmisteluun ovat osallistuneet sekä viranomaiset että yhteistyökumppanit.

– Teimme vastuullisen päätöksen kuunneltuamme laajasti eri tahoja. Emme voi olla varmoja, että koronavirusepidemia on ohitse rajoitteineen tulevan heinäkuun alussa. Näyttelykävijöiden ja -asettajien turvallisuus on tämän päätöksen pohjana, sanoo ProAgria Etelä Savon toimitusjohtaja Heikki Pahkasalo.

– Käymissämme keskusteluissa siirto on ymmärretty ja otettu hyvin vastaan. Toimimme siten, että tehtyjen varausten perumiset ja siirrot ovat helppoja näytteilleasettajille. Saimme tämän vuoden Farmariin paljon näytteilleasettajia ja haluammekin kiittää heitä kiinnostuksesta ja ilmoittautumisista. Tulemme kertomaan tällä viikolla myös ilmoittautuneille näytteilleasettajille, miten heidän pitää toimia tässä tilanteessa. Farmarin näyttelylipun ennakkoon ostaneet saavat lisää tietoa lippuhyvityksistä kuin myös arvonnoissamme lippuja voittaneet, Pahkasalo kertoo.

Mikkeliin rakentuu laaja ja asiakaslähtöinen Farmari vuonna 2022

Vuoden 2022 Farmarin vastaa ProAgrian uusi näyttely-yhtiö.

– Mikkeli on Farmarin järjestämiselle vuonna 2022 ykköspaikka. Uudistunut näyttelyalue Kalevankankaalla, hyvät sisätilat sekä mahdollisuus näyttäviin kotieläin- ja metsäosastoihin ovat näyttelyn onnistumiselle ehdottoman tärkeitä, sanoo uuden näyttely-yhtiön hallituksen puheenjohtaja Henri Honkala.

– Farmari on järjestetty Mikkelissä edellisen kerran vuonna 2010 ja alueella tuntuu jälleen olevan tilausta maatalousnäyttelylle. Sekä näytteilleasettajat että näyttelykävijät ovat olleet innolla tulossa näyttelyyn. Esimerkiksi metsäosaston kohdalla jouduimme jo laajentamaan näyttelyaluetta kaikkien ilmoittautuneiden näyttelyosastojen saamiseksi mukaan, Honkala jatkaa.

– Koronavirusepidemia on nostanut suomalaisen ruoantuotannon ja erityisesti huoltovarmuuden arvostuksen korkealle. Tämä on hyvä näkökulma järjestää Farmari vuonna 2022 ja kertoa tarkemmin, miten ruoka Suomessa tuotetaan vastuullisesti ja kiertotalouden kannalta kestävillä toimenpiteillä. Farmari 2022 -näyttelyn näytteilleasettajailmoittautuminen avautuu syksyllä 2021.

Kaupunginjohtajan katsaus mikkeliläisille koronavirustilanteesta

Hyvät mikkeliläiset,

Elämme aikoja, joita emme osanneet vielä kuvitella muutama viikko sitten. Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia saavutti Aasian jälkeen Euroopan ja myös Suomen. Käytännössä kaikki valtiot ovat joutuneet rankkoihin toimenpiteisiin, jotta koronaviruksen aiheuttaman taudin eteneminen hidastuisi ja jotta terveydenhuolto ei ylikuormittuisi. Tutkijat ja lääkärit tekevät jatkuvasti tieteellistä työtä, jotta saataisiin tehtyä rokote koronavirusta vastaan.

Kriisin aika vaikuttaa arkielämäämme. Mikkelin kaupunki on joutunut karsimaan palveluitaan valtioneuvoston säätämien rajoitusten vuoksi. Moni työskentelee nyt kotonaan etänä. Kriisi vaikuttaa myös taloudellisesti. Tämän aikakauden vaikutukset näkyvät vielä pitkään kriisin jälkeenkin, mutta ensin meidän täytyy selviytyä tästä koko ihmiskuntaa koskevasta koettelemuksesta.

Nyt ensisijaisen tärkeää on se, että pidämme itsestämme ja lähimmäisistämme huolta. Tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä lainatakseni: On aika ottaa fyysistä etäisyyttä, mutta voimme lähentyä toisiamme henkisesti. On aika soittaa ystäville, vanhemmille, isovanhemmille, naapurillekin. On aika vähentää kontakteja ja viettää aikaa yleisillä paikoilla mahdollisimman vähän. Hyvä hygienia ja viranomaisten ohjeiden noudattaminen nousevat suureen arvoon, eikä nyt voi olla liian varovainen. Jokainen pienikin vastuullinen teko voi vähentää terveydenhuollon kuormitusta, jolloin heillä on aikaa ja tilaa hoitaa niitä, jotka tarvitsevat hoitoa.

Jokainen meistä voi sairastua koronavirukseen, useimmat meistä sairastavat sen lievänä, jotkut ehkä oireettomasti. Tärkeää on se, että jokainen, joka tuntee vähänkin flunssan oireita, jäisi kotiin tarkkailemaan vointiaan ja lepäämään. Näin pystymme estämään viruksen leviämistä riskiryhmien keskuudessa.

Kun elämme kriisiä, meidän täytyy myös muistaa se, että vallitseva tilanne voi vielä kestää pitkään. Tämä ei ole pikajuoksua, ei edes maraton. Koronavirustilanne on ultramaraton. Nyt voimassa olevat viranomaisohjeet koskevat lähiviikkoja, mutta asiantuntija-arvioiden mukaan viruksen leviämisen huippu saattaa osua Suomessa kesäkuulle. Elämme siis viikko kerrallaan. Tämä tietenkin vaatii meiltä kaikilta joustavuutta ja kärsivällisyyttä.

Tällä hetkellä yritykset, yhdistykset ja urheiluseurat ovat tiukoilla. Se on tietenkin huolestuttavaa, mutta väistämätöntä. Tapahtumat on peruttu, asiakkaat ovat poissa ja kassavirrat tyrehtyneet. Valtio antaa tukensa, mutta erityistä tukea tarvitsee aivan varmasti myös kuntatalous. Mikkelin kaupunki joutuu monen muun kunnan ohella sopeuttamaan talouttaan. Rajoitusten vuoksi palveluita on keskeytetty ja toimipisteitä suljettu, näitä ovat muun muassa kaikki kirjastot, liikuntapaikat, uimahallit ja museot. Nyt käynnistyvien yt-neuvotteluiden myötä henkilöstöä tullaan todennäköisesti lomauttamaan. Samalla kaupungin pitää kuitenkin huolehtia lakisääteisten ja yhteiskunnallisesti merkittävien tehtäviensä toteuttamisesta sekä kiireellisestä päätöksenteosta.

Olemme kaikki nyt samassa kyydissä, kriisi on maailmanlaajuinen. Uskon kuitenkin, että monesta nykypäivän haasteesta selviydymme ihan maalaisjärjellä. Toivotan kaikille paljon jaksamista, kärsivällisyyttä, rauhallista mieltä ja terveyttä. Samalla osoitan suurimman tsemppini ja kiitollisuuteni terveydenhuollon ammattilaisille, hoitajille, lääkäreille ja kaikille sairaalaympäristössä työskenteleville. Teette tällä hetkellä mittaamattoman arvokasta työtä. Kun te jaksatte, niin me muutkin jaksamme.

Olkoon kevätpäivänne aurinkoisia! Ulkoilu on nyt hyvää ajanvietettä, kuitenkin turvavälit huomioiden. Mutta sehän meiltä suomalaisilta kyllä uskoakseni onnistuu.

Timo Halonen
Mikkelin kaupunginjohtaja
Tulevaisuuden Mikkeli

Tutustu tulevaisuuden Mikkeliin

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei ja Mikkelin kaupunki kokosivat kartalle Mikkelin kaavoitus- ja rakennuskohteet. Oheisesta kartasta näet miten Mikkelin keskusta-alue kehittyy lähivuosien aikana.

Tulevaisuutta rakennetaan tietoisilla valinnoilla ja teoilla. Monet tekijät ja toimijat muovaavat teoillaan Mikkelin tulevaisuutta. Oheisesta kartasta näet, miten Mikkeli muuttuu lähivuosina. Karttaan on koottu kohteita, jotka näkyvät katukuvassa jo muutamassa vuodessa.

Karttaan on lisätty myös kaavoituskohteet, sillä kaavoitus on yksi konkreettisimmista ja näkyvimmistä toiminnoista, jolla päätetään eri toimintojen, kuten asumisen ja työpaikkojen, sijoittumisesta kaupungin alueelle. Kaavoitus palvelee alueen elinvoimaa ja luo mahdollisuuksia tulevaisuuteen.

Tervetuloa tutustumaan tulevaisuuden Mikkeliin!

Voit halutessasi katsoa kartan myös kokoruudulla.

Ski Tornimäen yrittäjä Keijo Andersin

Lumettomuus pistää viilaamaan liiketoimintaa

Lumeton talvi ei yllätä eteläsavolaisia yrityksiä, mutta ennakoimattomat säät kirittävät tekemään nopeita muutoksia viikoittaisiin rutiineihin.

Kun ns. tavallisena talvena Mikkelin Huoltotiimin väellä on 20-25 lumilähtökertaa, tänä vuonna ne jäivät helmikuun loppuun mennessä alle kymmeneen. Lumilähtö tarkoittaa noin viiden sentin lumikerrosta ja auraustarvetta.

Kun hiekoituskausikin on jäänyt lyhyeksi, mikkeliläisille taloyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille, on tehty tavallisesti kesällä tehtäviä töitä.

”Jotkut asiakkaat ovat tajunneet teettää meillä nyt puiden kaatoa, taajamametsänhoitoa, risukoiden raivausta ja kantojen jyrsintää. En muista, että kantoja olisi koskaan ennen jyrsitty tähän aikaan vuodesta”, 20 vuotta alalla ollut, yrityksen omistajiin nykyään kuuluva huoltomestari Eemeli Janhunen sanoo.

Yhtiön 35 työntekijästä kaksi kolmesta tekee tähän aikaan vuodesta yleensä töitä talven kanssa.

”Tällainen talvi näkyy liikevaihdossa, kun lumen aiheuttamat lisätyöt jäävät tilaamatta, mutta toisaalta kalustokuluja on vähemmän, eikä henkilöstölle tule ylityötunteja.”

Erilaisiin talvikeleihin yrityksessä varaudutaan tavallisestikin jättämällä ns. varastotyötä, kuten kaluston kunnossapitoa ja muita ei kiireellisiä töitä. Niitä tehdään yleensä pidempien pakkasjaksojen aikana, kun lumi- ja hiekoitustöitä ei ole.

”Tänä vuonna nuo työt oli tehty jo joulukuussa. Helmikuun alkupuolelta muutama mies on ollut jo hiekannostossa, vaikka sitä rajoittavatkin vielä yöpakkaset. Auran sijaan tänä talvena on ollut enemmän käyttöä harjalle.”

Mikkelin Huoltotiimi alkoi tehdä hiekannostoa asiakkailleen jo helmikuun alkupuolella. Huoltomestari Eemeli Janhunen muistelee, ettei koskaan ennen ole jyrsitty kantoja helmikuussa.
Mikkelin Huoltotiimi alkoi tehdä hiekannostoa asiakkailleen jo helmikuun alkupuolella. Huoltomestari Eemeli Janhunen muistelee, ettei koskaan ennen ole jyrsitty kantoja helmikuussa.

Puumala kiinnostaa ilman lumitakuutakin

Okkolan lomamökeilläkin Puumalan Niinisaaressa ehdittiin jo helmikuussa siistiä pihoja, kun lumitöitä ei ollut. Sähkölaskuja leuto talvi on pienentänyt. Tekemistä mökkivierailla on piisannut ilman lunta ja jäätäkin.

”Lumitakuuta ei ole voinut antaa tähän astikaan, vaan lumi on ollut plussaa. Jääkelitkin ovat olleet niin epävarmat, että olen paremminkin varoitellut asiakkaita menemästä jäälle, mutta pilkkimiehiä ei pidättele mikään”, yrittäjä Paula Okkola on huomannut.

Okkolan 17 lomamökin asukkaille on tehty Metso-hyvinvointipolku eli 1,5 kilometrin merkattu reitti. Lisäksi on katettuja nuotiokotia polttopuineen asiakkaiden käyttöön. Myös Puumalan Norppapolku palvelee hyvin talvellakin ja sen varrelle rakennetaan esteetöntä laavua.

”Onneksi täällä Puumalassa on alettu jo hyvissä ajoin satsaamaan reitteihin.”

Paula Okkola tuumii, että kieltämättä markkinointikärkeä voisi kirkastaa entisestään ja kertoa mitä kaikkea lumettomanakin talvena voi tehdä.

”Mökkilomalle tullaan olemaan perheen ja ystävien kanssa, nauttimaan hyvästä ruoasta ja saunasta. Aktiivinen tekeminen on vaan yksi osa lomaa ja vain osalle asiakkaita. Meidän mainoslauseemme on jo vuosikymmenet ollut: missähän saisi kerrankin olla rauhassa.”

Ski Tornimäki taitaa lumetuksen

Vuodesta 1992 Tornimäen laskettelukeskusta ensin osa-aikaisesti ja neljä vuotta myöhemmin täysipäiväisesti pyörittänyt Keijo Andersin tuumii, ettei tämä talvi mitenkään poikkeuksellinen ole ollut. Laskettelukeskus avasi porttinsa 7.12.

”Olisimme voineet avata aiemminkin, mutta lumenteko sähkönsiirtomaksuineen maksaa. Tilin teemme ennen joulua, kun täällä käyvät Helsingin seudulta mökkiläiset ja venäläisasiakkaat. Paikalliset alkoivat tulla vasta tammikuun lopulla. Mikkeliläiset lähtevät rinteeseen vasta, kun maassa on muutama sentti lunta. Se on jokin psykologinen ilmiö.”

Pariin vuoteen Saimaan jäällä ei ole ollut jäälatua, mikä on vaikuttanut laskettelukeskuksen kahvioon. Kunnon hiihtokeleillä murtomaahiihtäjiä saattaa tulla kahvioon 100-200 päivässä.

Andersin muistuttaa, että Tornimäki on ensimmäinen lumivarma laskettelukeskus Lahden Messilän yläpuolella. Hän toivoisikin, että Tornimäki näkyisi nykyistä paremmin kaupungin talvimatkailumarkkinoinnissa.

”Tänne pitäisi saada perheille monipuolinen talviliikuntapaikka, jossa olisi karuselleja. Myös mattohissi olisi tärkeä, mutta se on investointina sadan tuhannen euron luokkaa.”

Koululaisten määrä Tornimäellä on romahtanut sen jälkeen, kun kaupungit ja kunnat eivät ole enää maksaneet reissuja. Nykysäädösten mukaan perusopetukseen liittyvien asioiden pitää olla tasavertaisuuden takia kaikille ilmaisia eli enää retkiä ei voi rahoittaa keräyksin.

”Autottomia perheitä ja nuoria auttaisi, jos tänne olisi vaikka kaksi kertaa päivässä kuljetus keskustasta. Olemme sitä joskus kokeilleet torilta, mutta lähtöpaikka oli ilmeisesti väärä.”

Andersin jättää Tornimäen tänä talvena ja paikka on myynnissä. Rinteet ja hissit ovat kunnossa. Lumetuksestakin on kertynyt niin paljon kokemusta, että hän konsultoi ja suunnittelee rinteitä yhteistyökumppaninsa kanssa Baltian maissa ja Venäjällä.

”Meillä ovat isot asiat kunnossa. Moni käy täällä kokeilemassa lajia ja jää koukkuun. Myös niille, jotka käyvät kerran vuodessa Lapissa laskettelemassa, tekisi hyvää kartuttaa sitä ennen taitoja ns. kevyellä kausikortilla, jolloin mäessä tulisi käytyä 10-20 kertaa ennen reissua.”

Tornimäki on myös Xon-puiston moottorikelkka- ja mönkijäsafarien parkki ja siellä järjestetään värikuulatapahtumia.

Keijo Andersin päättää 1990-luvun alussa alkaneen uransa Ski Tornimäen yrittäjänä tähän kauteen ja jättää hyvässä kunnossa olevan paikan seuraavalle kehittäjälle.
Keijo Andersin päättää 1990-luvun alussa alkaneen uransa Ski Tornimäen yrittäjänä tähän kauteen ja jättää hyvässä kunnossa olevan paikan seuraavalle kehittäjälle.

Väylien hoito ollut haastavaa

Lahtelainen Viherpalvelut Hyvönen vastaa osasta Mikkelin kaupungin väyliä alihankkijoineen. Pakkasista vesikeliin vaihdellut keli on saanut nastarenkailla ajetut kadut reikiintymään. Myös soratiet ovat olleet koetuksella, kun vesikuopat ovat jäätyneet öisin.

”Kun ennen puhuttiin keväisistä kelirikoista, nyt niistä voi tulla ympärivuotisia”, työpäällikkö Tommi Juurinen tuumii.

Lunta ei ole ollut suojaamaan kasveja tai eliöitä. Runsaat tuulet ovat kaataneet puita ja jopa liikennemerkkejä.

”Jos merkkikanta on vanhaa ja pultit ruostuneet, merkkejä voi alkaa kaatuilla enemmänkin.”

Myös Hyvösen väki on jo raivannut vesakoita ja leikannut pensaitakin.

”Kerrankin on pystytty pitämään lomia ja pekkasia, kun ylitöitä ei ole kertynyt.”

Kalustoa pitää kuitenkin olla saatavilla koko ajan käsilumityövälineistä kuorma-autoihin.

”Kun tilanne on päällä, se on reaaliaikaista peliä, jossa yrityksen pitää selvitä säätä vastaan mahdollisimman hyvin. Jos aamukahdelta tiemestari saisi pitävän sääennusteen, ei olisi ongelmia. Nyt keli voi vaihtua neljä kertaa tunninkin sisällä.”

Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Savossa kohteita hoitavalla yrityksellä on Mikkelissä vajaat 10 omaa työntekijää ja joukko alihankkijayrityksiä.

”Mikkeli on selvästi vakiintuneemman talven aluetta. Lahden Vesijärvi on ollut osittain jäätön.”

Kunnilla on suuri vastuu siitä, että väylät eivät ole liukkaita. Lahdessa on tänä talvena kokeiltu melttausta (suolausta) ja harjausta. Toissa talvena Lahdessa hiekoitettiin kevyen liikenteen väyliä pyöristetyllä sepelillä, joka ei riko renkaita. Muualla on kokeiltu myös lämmintä hiekkaa ja puurouhetta.

”Nyt kokeilemme Lahdessa kaliumformiaattia, joka levitetään yleensä rampista liuoksena tai lautaslevittimellä. Se on suolaa ympäristöystävällisempää, synteettisesti valmistettua ja bakteerituotanto hajottaa sen matkalla pohjaveteen hiilidioksidiksi ja vedeksi.”

Lauha sää näkyy sähkön kulutuksessa

Lumme Energia myy pääosin pohjoismaisissa vesivoimaloissa tuotettua sähköä. Pohjoisen runsaat lumimäärät ovat täyttäneet vesialtaat, mikä on heiluttanut hintoja.

Nykyään jo rakennusmääräykset edellyttävät energiatehokkaita ratkaisuja. Kehittynyt säätötekniikka antaa työkalut oman kulutuksen seurantaan. Tänä talvena kelit ovat näkyneet sähkön kulutuksessa.

”Marraskuussa sähkön kulutus oli vielä normaaliin verrattuna muutaman prosentin suurempaa, mutta väheni saman verran joulukuussa. Tammikuussa lauhtuminen vähensi kulutusta 15-20 prosenttia tavanomaisesta ja samanlainen sää jatkui helmikuussa”, liiketoimintajohtaja Mika Ahola sanoo.

Aurinkosähköstä on tullut tärkeä osa Lumme Energian liiketoimintaa. Yhtiö on pääomistajana Suomen suurimmassa aurinkosähköjärjestelmien toimittaja Solarigo Systems Oy:ssä, joka toimittaa järjestelmiä yrityksille ja teollisuudelle. Myös pienasiakkaiden kiinnostus aurinkosähköön kasvaa koko ajan.

”Pienasiakkaille toimitamme vuosittain satoja järjestelmiä, jotka täyttävät korkeimmat laatutasovaatimukset. Vaikka ylijäämäsähkön voi myydä takaisin verkkoon, paras hyöty investoinnille tulee, kun mitoittaa järjestelmän niin, että sähkön voi hyödyntää omaan käyttöön.”

Luonnon ääri-ilmiöt huolestuttavat Aholaa.

”Myrskyihin olemme oppineet jollain tavoin varautumaan, mutta täällä Pohjolassa sään vaihtelut vaikuttavat kulutuksen lisäksi voimakkaasti myös sähkön tuotantoon. Jos molempien osalta tulee voimakasta vaihtelua, se aiheuttaa epävakautta myös markkinoihin.”

Metsäkoneyrityksille haastava talvi

Antero Kiesiläisen metsäkoneyritys, Metsä-Kiesit Oy, pyörittää maastossa kuutta metsäkonetta. Tämä talvi jää yrittäjän mieleen lakoista, maailmanmarkkinoiden kysynnän keikkumisesta ja ennakoimattomista talvikeleistä. Maaston märkyys ja lumettomuus ovat haitanneet korjuuta samoin kuin pakkasten puuttuminen.

”Meillä ei ole kuitenkaan himmailtu. Olemme yrittäneet valita kohteita niin, että korjuuvaurioita ei tule.”

Tänä talvena metsään ei ole pystynyt jäädyttämään talviautoteitä, eikä puita ole voinut varastoida ns. peltovarastoihin. Kiesiläinen sanookin, että poikkeukselliset olosuhteet ovat vaikuttaneet paljon alan työllisyyteen ja lomautuksiakin on nähty.

”Ala on mennyt pitkälti puolilla valoilla tämän talven. Myöskään kuljetuksia tekevät automiehet eivät ole pystyneet hakemaan puita huonoilta teiltä. Nyt puuta saa jo pois teiden ääriltä. Kokonaisuudessaan tilanne normalisoituu varmaan kuitenkin vasta ensi syksynä.”

Talvikorjuu on vanha perinne, mutta paras korjuukausi alkaa Kiesiläisen mielestä heinäkuussa.

”Nyt kannattaisikin puukauppaa suunnittelevan miettiä, olisiko oma palsta talven sijaan kesäkorjuukelpoinen.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Valikko