Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry ja Tapahtumatuotanto Hillitön ovat tehneet yhteistyösopimuksen joulun ajan tapahtumien järjestämisestä vuonna 2022.

Mikkelin joulun avausta vietetään lauantaina 26.11. kello 10–13 Mikkelin Hallitustorilla. Joulutori on torilla 14.–23.12. Joulutori on päivittäin avoinna kello 10–18.

Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry:n ja Mikkelin kaupungin kumppanuussopimuksessa on määritelty yhdistyksen tehtäväksi vuodelle 2022 joulun avauksen ja joulutorin järjestäminen. Nämä molemmat tapahtumat tullaan toteuttamaan ostopalveluna. Toteuttajana tulee toimimaan Tapahtumatuotanto Hillittömän yrittäjä Henna Huuhka.

Joulutorin sijoittelu tehdään yhdessä Mikkelin Torikauppiasyhdistyksen kanssa, jotta tuleva kokonaisuus palvelisi kaikkia torilla asioivia. Joulun avauksen ohjelma julkaistaan lähempänä tapahtumaa.

Korkeakouluopiskelijoille suunnattu kaupunkisuunnistustapahtuma Mikkelin YritysAppro järjestettiin keskiviikkona 5.10. Opiskelijat kiersivät eri yritysten ja organisaatioiden rasteja, jonka jälkeen luvassa oli yhteinen illanvietto DOM Mikkelissä.

Tapahtumaan osallistui 26 alueen yritystä ja 140 opiskelijaa. Järjestäjien mukaan tapahtumasta on tarkoitus luoda jatkumo tuleville vuosille.

-Tapahtumalla halutaan edesauttaa opiskelijoiden ja työelämän kohtaamista sekä tehdä tunnetuksi Mikkelin alueen yrityksiä. Yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa, ja muun muassa opinnäytetöillä on mahdollista ratkoa tutkimustiedon haasteita yrityksen kehittämisessä. Kun opiskelijat ja yrittäjät sekä yritykset tulevat tutuiksi jo opintojen aikana, on helpompi hahmottaa yhteistyön paikkoja, ja edistää työsuhteiden syntymistä valmistumisen jälkeen, tuottajana toiminut Saara Liukkonen kertoo.

Tapahtumaan osallistui korkeakouluopiskelijoita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, LUT-yliopistosta ja Mikkelin yliopistokeskukselta.

Rastit sijaitsivat Mikkelin keskustassa ja sen läheisyydessä.

Tapahtuman takana ovat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Mikkelin kaupunki, Mikkelin Yrittäjät, Etelä-Savon Yrittäjät, Etelä-Savon kauppakamari, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, LUT-yliopisto ja Mikkelin yliopistokeskus.

5. syyskuuta vietetään Yrittäjän päivää. Mikkelin kaupunki onnittelee kaikkia yrittäjiä!

Katso kaupunginjohtaja Timo Halosen videotervehdys kaupungin Youtube-kanavalta.

Mikkelissä tavoitellaan Saimaan luonnon ja matkailukohteiden saavutettavuuden parantamista järjestämällä mahdollisuus luonto- ja kulttuurimatkailuun ilman oman veneen tai henkilöauton käyttöä. Yhteiskuljetuksilla pienennetään matkailun ilmastovaikutuksia.

Kahteen seudun suosituimpaan kohteeseen, Anttolan Neitvuorelle ja Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalauksille, järjestettiin kesällä 2022 takuulähtöiset vene-, laiva- ja bussiretket Mikkelin matkakeskukselta ja torilta. Kokeilu aloitettiin kesällä 2021.

– Astuvansalmen kalliomaalauksille suuntautuvat retket olivat suosittuja jo ensimmäisenä kokeilukesänä, sen sijaan Neitvuoren retkien matkustajamäärät ovat olleet melko vähäiset, joten kyseisellä reitillä ei saatu vähennettyä matkailusta aiheutuvia päästöjä, projektipäällikkö Hanna Airas Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen -hankkeesta sanoo.

Henkilöautolla kuljettu edestakainen matka Mikkelin torilta Astuvansalmelle johtavan polun päähän aiheuttaa keskimäärin 11,7 kgCO2ekv suuruiset kasvihuonekaasupäästöt. Jos oletetaan, että vain harva kulkee kohteeseen täysin yksin ja autossa on keskimäärin kaksi henkilöä, tulee päästöjä yhtä henkilöä kohden 5,8 kgCO2ekv.

Kesällä 2022 Astuvansalmen takuulähtöisellä linja-autovuorolla oli alustavan laskennan perusteella 22 matkustajaa ja kesällä 2021 keskimäärin 18. Linja-auto vei matkustajat Mikkelin keskustasta Ristiinan torille tai Kallioniemeen, josta kyyti jatkui laivalla. Jokaista matkustavaa henkilöä kohden säästyy keskimäärin 3,4 kgCO2ekv.

Mikäli kaikki yhteiskuljetuksella kulkeneet olisivat valinneet henkilöauton (jossa on keskimäärin kaksi matkustajaa), olisi kasvihuonekaasupäästöjä tullut 1 980 kgCO2ekv. Määrä vastaa melkein keskimääräisen suomalaisen koko vuoden asumisesta syntyviä päästöjä (2100 kgCO2ekv).

Takuulähtöinen retki sisälsi myös Aino-laivalla kuljettavan osuuden. Vesiosuuden merkitys päästöihin on pieni maantieliikenteeseen verrattuna, mutta alustavasti laskettuna yhteinen laivakyyti on joka tapauksessa ilmaston kannalta parempi valinta kuin oman perämoottoriveneen käyttö.

Yhteiskuljetuksen avulla mahdollistetaan kohteiden saavuttaminen julkisen liikenteen avulla myös kauempaa saapuville matkailijoille. Henkilö, joka matkustaa pääkaupunkiseudulta henkilöautolla Neitvuorelle tai Astuvansalmen kalliomaalauksille ja takaisin, aiheuttaa noin 80 kgCO2ekv suuruiset kasvihuonekaasupäästöt. Mikäli henkilö saapuisi Helsingistä junalla Mikkelin rautatieasemalle ja hyödyntäisi järjestettyä bussikuljetusta kohteeseen, ei matkasta syntyisi kuin torilta lähtevän bussin ja Aino-laivan päästöt.

– Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen -hanke päättyy kuluvan vuoden lopussa, mutta tavoitteenamme on jatkaa Saimaan ja sen rannoilla sijaitsevien matkailukohteiden saavutettavuuden parantamista ja matkailun hiilijalanjäljen pienentämistä myös tulevina kesinä, Airas sanoo.

Mikkelissä tehdään työtä kestävän matkailun eteen

Mikkelin seudun matkailupalvelu ry:n (MSM ry) hallituksen 28.4.2022 tehdyllä päätöksellä yhdistys allekirjoitti Glasgow’n ilmastokokouksen aikana marraskuussa 2021 laaditus matkailualan ilmastojulistuksen Glasgow Declaration on Climate Action in Tourism. Julistus on laadittu YK:n tukeman One Planet -verkoston kestävän matkailun ohjelman puitteissa, ja toukokuuhun 2022 mennessä julistuksen on allekirjoittanut 500 tahoa ympäri maailman. MSM ry allekirjoitti sen 5.6.2022 yhdessä Visit Finlandin ja 60 suomalaisen matkailuyrityksen ja -alueorganisaation kanssa.

Julistuksen allekirjoittaneet toimijat sitoutuvat puolittamaan hiilidioksidipäästönsä tämän vuosikymmenen aikana ja pyrkivät saavuttamaan hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050. Glasgow’n julistus on matkailualan laajin ja monipuolisin ilmastonmuutosta käsittelevä kannanotto. Julistus sisältää puitteet, jotka yhdistävät kaikki matkailualan toimijat ensimmäistä kertaa yhteisten sitoumusten ympärille viidellä eri tavalla: mittaamalla ja vähentämällä hiilidioksidipäästöjä, uudistamalla toimintatapoja, lisäämällä yhteistyötä ja varmistamalla kehitystyön vaatima rahoitus.

Mikkelin seutu on ollut edelläkävijä kestävän matkailun edistämisessä jo aiemmin. Valtioneuvoston Kestävän kehityksen toimikunta palkitsi vuoden 2021 kolme parasta sitoumusta. Yksi palkituista oli Visit Mikkelin toimenpidesitoumus, jossa sitoudutaan lisäämään vastuullisuusviestintää MSM ry:n Visit Mikkelin kanavissa ja tukemaan alueen matkailuryityksiä STF-sertifikaatin suorittamisessa.

Katso yhteiskuljetukset kestävyysloikan sivuilla:
https://kestavyysloikka.ymparisto.fi/yhteiskuljetuksilla-pienennetaan-matkailun-ilmastovaikutuksia/

Lue tehty kestävän matkailun sitoumus:
https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/579380

Lähteet: Mikkelin matkailu, linja-autoliikennöitsijä, Sitra, Liikennefakta

Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen -hankkeen tavoitteena on innovatiivisen suunnittelun ja pilotoinnin avulla löytää uusia ratkaisuja saavutettavuuden parantamiseksi ja edistää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Mikkelin kaupunki asfaltoi vuosittain merkittävän määrän teitä. Tänä vuonna kaupunki teettää kaikki asfaltoinnit Peabin ECO-Asfaltilla, joka lähes puolittaa asfaltoinnin hiilidioksidipäästöt.

Peab Asfalt otti tänä kesänä käyttöön ECO-Asfaltin Mikkelin uudella asfalttiasemallaan EcoSairilassa. Asfaltin valmistuksessa kiviaineksen kuivaus ja lämmitys on energiaintensiivisin vaihe. ECO-Asfaltin valmistuksessa fossiilinen polttoöljy korvataan mäntypikiöljystä tuotetulla biopolttoöljyllä. Mäntypikiöljy on selluteollisuuden tuotantojätteestä jalostettu bioöljy. Tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen puolittuminen. Muutoin ECO-Asfalt valmistetaan samalla tavalla kuin tavallinen asfaltti.

Tänäkin vuonna Mikkelin kaupunki asfaltoi määrän, joka vastaa noin 13 kilometriä katua. Näistä kaikki toteutetaan ECO-Asfaltilla. ECO-Asfaltin avulla säästetään Mikkelin kaupungin urakoissa 266 850 kg CO2-ekvivalentteja, mikä vastaa 1,8 miljoonaa kilometriä henkilöautolla ajoa.

– Olemme jo pitkään tehneet hyvää yhteistyötä Mikkelin kaupungin kanssa.  On hienoa, että pääsemme nyt aloittamaan ECO-Asfaltin käytön, toteaa aluepäällikkö Pentti Leskinen Peab Asfaltilta.

– Mikkelin kaupungin ilmasto-ohjelma määrittelee kaupungin ilmastotavoitteet ja se sisältää myös kaupungin ilmastotyötä ohjaavia toimenpiteitä. Ohjelma on laadittu vuosille 2022–35. Ilmasto-ohjelman päätavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tämä Peab Asfaltin ja kaupungin yhteistyö tukee erinomaisesti Mikkelin kaupungin ilmastotavoitteita, sanoo vt. kaupungininsinööri Pekka Kammonen.

Peab on pohjoismainen yhteiskuntarakentaja, jolla on 15 000 työntekijää ja 5,9 miljardin euron liikevaihto. Pääkonttori sijaitsee Ruotsin Förslövissä.

Historian kolmastoista Päämajasymposium konserttitalo Mikaelissa keräsi yhteen poliitikkoja ja huippuluokan asiantuntijoita keskustelemaan ajankohtaisista aiheista.

Keskiöön nousivat Suomen turvallisuuspolitiikka, Ukrainan sota ja sen talousvaikutukset, tulevaisuus, sotilaallinen varautuminen, hybridiuhat ja huoltovarmuus. Paneelikeskustelut houkuttelivat Mikaelin Martti Talvela -salin täyteen kuulijoita.

Tilaisuuden juonsi Yleisradion Jussi-Pekka Rantanen, joka on käynyt moderoimassa myös aiempia symposiumeja vuosien varrella. Avaussanat lausui Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen ennen perinteistä Mannerheim-luentoa, jonka piti maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Mikko Karjalainen.

Symposiumille tarvetta nyt enemmän kuin koskaan

– Halusimme palata turvallisuuden ytimeen, Pentti Mäkinen taustoitti tämän vuotista teemaa.

Puheenvuorossaan Mäkinen muistutti yleisöä siitä, kuinka turvallisuuspoliittiset linjaukset ovat muuttuneet viime kuukausina radikaalisti. Samalla maakuntajohtaja nosti esiin sodan ja sen aiheuttaman kaaoksen negatiivisia talousvaikutuksia, jotka lyövät Etelä-Savoa ja koko Itä-Suomea erityisellä tavalla. Itäisen Suomen mahdollinen erityiskohtelu ja elinvoiman luominen uusia kanavia pitkin nousikin yhdeksi sivuteemaksi keskustelujen aikana.

Vaikka Päämajasymposium on aina keskittynyt turvallisuuteen ja varautumiseen, oli aihe nyt harvinaisen ajankohtainen Ukrainan sodan ja Venäjän aggression vuoksi. Mäkinen myös otti kantaa median luotettavuuteen ja rooliin tiedonvälittäjänä informaation pirstaleisessa maailmassa.

Mannerheim pärjäisi hyvin nykypäivänä

Mannerheim-luennon pitänyt Mikko Karjalainen pohti muun muassa sitä, kuinka Mannerheim näkisi ja kokisi nykyajan ilmapiirin ja vaikeat ajat. Kosmopoliittisena ja kielitaitoisena sotilaana marsalkka olisi todennäköisesti kuin kotonaan keskustellessaan maailman johtajien kanssa. Karjalainen myös painotti, että läpi 1930-luvun Mannerheim piti yllä varautumisen merkitystä, kun maailma oli luisumassa kohti konfliktien sarjaa ja suurta sotaa.

– Karisma ei koskaan ole pois muodista, Karjalainen sanoi ja viittasi Mannerheimin aateliseen taustaan, johon kuuluivat myyttisiin mittasuhteisiin kohonneen hahmon tyylitaju, matkustelu ja tinkimätön sotapäällikön asenne, joka ei alaisille ollut helppo, mutta johon saattoi luottaa.

Luento ei suinkaan ollut kritiikitön ja muistutti kuulijoiden mieleen sen, kuinka ennen 1970-lukua Mannerheim ei ollut noussut kovinkaan kiinnostavaksi tai suosituksi: Elettiin populaarikulttuurin murroksen ja Kekkosen aikaa. Vasta myöhemmin Mannerheim-tutkimus sai tuulta purjeisiin.

– Mannerheim käsitti sotakäsityksensä omiin kokemuksiinsa. Häneen saattoi luottaa ja luottamus päällikköön on ensimmäinen ehto onnistumiseen, Karjalainen sanoi viitaten esikuntatyöskentelyyn, jossa Mannerheimilla oli kuitenkin koulutuksellisia puutteita.

– Mannerheim eli elämäänsä tehtäviensä kautta. Matkustelu tai tiikerinmetsästys eivät onnistuneet tuomaan hänelle riittävästi merkitystä elämään.

Mannerheim oli siis parhaimmillaan – sekä hyvässä että pahassa – sodan aikoina.

– Hän oli kunnianhimoinen, mutta hänelläkin oli heikkoutensa. On erikoista, ettei hänen sotataidon johtamistaan ole kummoisemmin tutkittu, mutta asiaan tulee muutos, Karjalainen luennoi ja viittasi syksyllä ilmestyvään uuteen kirjaansa.

Alueellinen elinvoima on myös kansallisen turvallisuuden kysymys

Ensimmäinen paneelikeskustelu keskittyi turvallisuuspolitiikkaan. Lavalle saapuivat Helsingin yliopiston apulaisprofessori Katri Pynnöniemi, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen ja Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Mika Aaltola ei maalannut Ukrainan tilanteesta hyvää kuvaa.

– Tilanne ei ole lupaava. Rauhaa ei ole näköpiirissä. Konflikti voi kestää vuosia. Samalla Suomen turvallisuusasema on meistä riippumatta muuttunut, koska Venäjä on muuttunut sisäisesti ja ulkoisesti.

Aaltola myös oli vahvasti sitä mieltä, että esimerkiksi itäisen Suomen elinvoima olisi säilytettävä ja sitä olisi pyrittävä parantamaan. Kyseessä on tärkeä asia kansallisen turvallisuuden vuoksi. Venäjän suuntaan Aaltola suuntasi kylmän analyysin, jota ei voi naamioida miksikään muuksi kuin tuhoksi ja murhaksi.

– Venäjä ilmaisee itseään ja on mennyt syvälle itsevaltiuteen, joka oikeuttaa itselleen sodan ja sotasaaliit, ryöstön, raiskaukset ja terrorin. Se on vallan primitiivistä kieltä.

Aaltolan mielestä Suomen täytyy unohtaa niin sanottu erityissuhde Venäjään nyt lopullisesti. Samalla on varmistettava oma turvallisuus muuttuneessa maailmassa, uudessa kylmässä sodassa.

– Meidän suomalaisten pitää ymmärtää, mitä teemme: Suhmurointiin ei ole varaa. Suomi pitää maadoittaa pois vaarasta. Harmaa aika pitää unohtaa. Tässä siirrytään järkevään ratkaisuun ja välttämättömyyteen, Aaltola sanoi ja viittasi Nato-jäsenyyteen, joka on nytkähtänyt taas viime päivinä eteenpäin. Suomesta tuli tällä viikolla Pohjois-Atlantin liiton tarkkailijajäsen eli jäsenyys odottaa muiden jäsenmaiden parlamentaarista ratifiointia.

Putiniin ei voi luottaa

Helsingin yliopiston apulaisprofessori ja Venäjä-asiantuntija Katri Pynnöniemen mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin sanaan ei voi luottaa. Brutalisoitunut tyrannia näkee Yhdysvallat ja sen liittolaiset olemassaoloaan uhkaavana voimana. Samalla Pynnöniemi muistutti siitä, että kansainvälisen diplomatian kentällä täytyy joskus painaa kova kovaa vasten. Suomi onkin joutunut tiukkaan diplomaattiseen painiin Nato-maa Turkin kanssa, jolla on omat intressinsä ja joihin liittyy myös Yhdysvallat.

Suomen Pankin pääjohtaja ilmaisi, että ilman Yhdysvaltoja diplomaattista solmua Turkin kanssa voi olla vaikea avata.

– Turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö ja tuleva Nato-jäsenyys vahvistavat Suomen asemaa investointiympäristönä. Samalla maariski pienenee. Omatkin asiat Suomen sisällä pitää toki hoitaa kuntoon. Joka tapauksessa Venäjä-suhteissamme on edessä pitkään kestävä vastakkainasettelu, Rehn analysoi.

Suhdetta Venäjään avasi myös kansanedustaja Antti Häkkänen. Suomen entinen valttikortti eli hyvät kahdenväliset suhteet ovat historiaa hänen arvionsa mukaan.

– Venäjä-suhde operoidaan jatkossa Euroopan unionin ja Naton kautta.

Vaikka sodan loppuminen Ukrainassa ei ole näköpiirissä, panelistit jakoivat ajatuksen siitä, että muut suurvallat katsovat jo pitkälle tulevaisuuteen. Tässäkin mielessä Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon palvelee pidemmän aikavälin näkökantoja ja mahdollisuuksia sekä uhkiin varautumista.

Hybridiuhista sotaan, hyvinvoinnista varaston viimeisiin rippeisiin

Päämajasymposiumin toinen keskustelu käsitteli hybridiuhkia, huoltovarmuutta ja sotilaallista varautumista. Vuoronsa saivat Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith, maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Mika Kalliomaa, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen ja kenraaliluutnantti evp. Esa Pulkkinen.

Keskustelun aikana todettiin, että Suomen varautuminen ja puolustuskyky ovat hyvällä tasolla. Myös Venäjä tietää tämän. Kevään ja kesän aikana Puolustusvoimat on herkeämättä seurannut tilannetta ja analysoinut Venäjän mahdollista hyökkäystä Suomeen. Nykytilanne ja lähitulevaisuus näyttävät sotilaallisesti Suomen näkökulmasta rauhallisilta. Suomen Puolustusvoimat jo itsessään on hyvä pidäke venäläisille.

Keskustelijat myös päätyivät siihen, että Suomessa on yksi maailman korkeimmista maanpuolustustahdoista kansalaisten keskuudessa. Tätä seikkaa auttaa yhtenäisyys ja suomalainen identiteetti, jota tukevat myös koulutus ja kulttuuri, ei pelkästään asevelvollisuus. Aseistuksesta todettiin, että Suomi tarvitsisi lisää kauaskantoisia aseita sekä vahvempaa omaa puolustustarviketeollisuutta. Varautuminen on pääsääntöisesti kunnossa, valtiolla on hyvät varmuusvarastot.

Jokainen maa vastaa viime kädessä itse omasta puolustuksestaan, mutta Nato-jäsenyys takaa Suomelle turvatakuut Naton viidennen artiklan mukaisesti. Samalla panelistit analysoivat sitä, mitä Suomella on annettavanaan Natolle: ”Pohjoinen linnake” ja Itämeren turvallisuus ovat tässä asetelmassa Natoa vahvistavia asetelmia Venäjän aggressiota ja arvaamattomuutta vastaan.

Tilaisuuden Mikaelissa päätti Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Symposiumin järjestämisestä vastasivat Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin kaupunki yhteistyössä Länsi-Savon, Yleisradion, Mikkelin Musiikkijuhlien sekä Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa.

Mikkelin torin kesä saa kunnon lähtölaukauksen 11.6. kello 10–15, kun pitäjien aluejohtokunnat tulevat torille kertomaan toiminnastaan ja palveluistaan paikallisille, kesäasukkaille ja matkailijoille.

Luvassa on kesäistä toritunnelmaa, viihdyttävää ohjelmaa ja antoisia juttutuokioita, kun pitäjien edustajat ja asukkaat tapaavat torilla.

Koko Mikkeli torilla -tapahtumassa Anttolan, Haukivuoren, Mikkelin pitäjän, Ristiinan ja Suomenniemen aluejohtokunnat jalkautuvat torille esittelemään pitäjiään ja vaihtamaan ajatuksia toriväen kanssa.

– Tapahtuma tuo yhteen lähialueen väkeä ja luo yhteisöllistä meininkiä. Hienoa, että saamme tällä tavalla tehtyä seutua tutuksi paikallisille asukkaille, vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille, sanovat yhteen ääneen Mikkelin kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä, viestintäpäällikkö Heidi Hänninen ja torikauppiasyhdistyksen puheenjohtaja Kaija Ahonen.

Pitäjät esittelevät torivieraille esittelypisteissään muun muassa vapaa-ajan viettomahdollisuuksia, kyläyhdistysten toimintaa sekä tulevan kesän tapahtumia, kuten markkinoita ja kesäteattereiden ohjelmistoa. Seudun omista erikoisuuksista, kuten Haukivuoren Suolentis-kisoista ja Linnaniemen keskiaika -tapahtumasta, saavat kaikki elämyksiä hakevat myös ennakkotietoa.

Tapahtumassa kaupungilla on myös oma piste, jossa paikalla on kaavoituksen ja rakennusvalvonnan asiantuntijoita.

Harmonikkamusiikkia, huumoria, poniajeluja ja tirripaistia

Mikkelin pitäjien aluejohtokunnat ovat nähneet vaivaa tapahtuman ohjelman luomisessa. Päivän aikana torilla kuullaan mm. harmonikkamusiikkia Arto Kivekkään sekä anttolalaisten sisarusten, Anniina ja Tuomas Korhosen, esittämänä. Suomenniemen nuorisoseura tarjoilee yleisölle huumoripitoisen Kaik män -sketsiesityksen.

Toripäivän ohjelman juontaa rennon letkeään tyyliin imitaattori ja näyttelijä Kimmo Hannula. Mikkelin pitäjän aluejohtokunta yhteistyössä Mikkelin Ravinuoret ry:n kanssa tarjoaa pienemmille tapahtumavieraille ponitalutusratsastusta sekä kärryajeluja. Ponit ovat paikalla kello 12–14.

Torikauppiasyhdistys myy päivän kunniaksi Etelä-Savon maakuntaruokaa, tirripaistia, paikan päällä nautittavaksi tai mukaan vietäväksi. Myynnissä on myös Mikkeli-kesähattuja, lähitilojen ja paikallisten yrittäjien tuotteita sekä Suomenniemen käsityökerhon käsitöitä. Perheen pienimmät voivat noutaa ilmapallon Suomenniemen teltalta kotiin viemisiksi.

Tervetuloa viihtymään Mikkelin torille 11. kesäkuuta!

Tutustu Koko Mikkeli torilla -tapahtuman ohjelmaan tarkemmin osoitteessa www.mikkeli.fi/kokomikkelitorilla.