fbpx

Työpaikkoja auki Memory Campus -verkostossa

Memoriaali on Elkan, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Sodan ja rauhan keskus Muistin sekä Mikkelin kehitysyhtiö Miksein yhteishanke. Hankkeessa kehitetään digitaalisen aineiston vastaanottoa, käytettävyyttä ja verkkopalvelua, testataan jo olemassa olevia työkaluja, sekä pilotoidaan käyttäjälähtöisiä sähköisen vastaanottamisen malleja.

Memoriaalissa on tarvetta usealle eri alan osaajalle. Kokonaisuus tehdään It-asiantuntijan/sovelluskehittäjän ja kokoelma-asiantuntijoiden yhteistyöllä, asiakaslähtöisyys ja palvelumuotoilu huomioiden. Soveltuva korkeakoulututkinto ja hyvät yhteystyötaidot antavat parhaan lopputuloksen.

Katso lisätietoja ja työpaikkailmoitukset:

Elka
Xamk
Muisti

MikseiMikkelin omistajanvaihdosasiakkaat Eija Joro ja Pia Komppa

Naisyrittäjät veivät yrityskaupan maaliin

Hirvensalmelaiset naisyrittäjät toteuttivat nopealla aikataululla yrityskaupan, jossa kunnan keskustassa Puulaveden rannalla sijaitseva lounaskahvila- sekä hautaus- ja pitopalveluyritys sai uuden omistajan. Ketterästi johdetussa yrityksessä on paiskittu töitä täysillä koronakeväänäkin.

Yrityskaupan myötä Kukka-kahvila Eija Karjalainen Ky vaihtaa lähiaikoina nimeä. Vaalean sinisen puutalon sisätiloista löytyy 72-paikkainen vilkas lounasravintola ja kesällä käytössä on lisäksi 30-paikkainen terassi järvinäköaloin. Saman katon alta asiakkaat löytävät täyden palvelun hautauspalvelut, Matkahuollon asiamiespalvelut ja Alkon noutopisteen.

Monialayritys kasvoi vaiheittain

Kun Eija Karjalainen perusti yrityksen vuoden 1997 alussa, hänelle oli kertynyt työkokemusta julkisen puolen keittiöistä sekä kunnan kotipalveluohjaajana. Hänen ensimmäinen liikeideansa oli tarjota asiakkaille koti- ja siivouspalveluja.

”Kun aloitin, minulla oli käytännössä vain harja ja rikkakihveli. Ensimmäiset puoli vuotta työskentelin yksin, pian joulusiivouksia oli tekemässä jopa 11 työntekijää.”

Vuonna 2001 hän perusti kukkakauppa-hautauspalveluyrityksen, joka muutti kahden vuoden kuluttua nykyisiin tiloihin.

”Asiakkaat kyselivät välillä kahvilapalveluja, joten kun tilat antoivat myöten, pistin kahvilan pystyyn. Sitten alettiin kysellä ruokaa. Tarjosin ensin lounaaksi keittoa ja salaatteja, mutta kysynnän kasvettua lounastarjonta kasvoi.”

Tiloja on kunnostettu pikku hiljaa, ja keittiö on uusittu kokonaan 10 vuotta sitten. Nykyään kukkakaupasta on jäljellä enää maininta yrityksen nimessä. Siivouspalveluyrityksen hän myi viime vuoden lopulla mikkeliläisyritykselle, joka on jo palkannut yhden uuden työntekijänkin.

Yrityskauppa toteutui nopeasti

Mitään hoppua sukupolvenvaihdokseen tai yrityskauppaan Eija Karjalaisella ei ollut. Hän sattui kuitenkin lukemaan lehdestä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n uudesta hankkeesta, jossa etsittiin jatkajia alueen yrityksille. Ajatustasolla hän oli varautunut siihen, että jatkajan löytämiseen voisi mennä parisen vuottakin.

Miksein Mari Meriläisen kanssa asiat lähtivät kuitenkin nopeasti liikkeelle. Jatkajaksi löytyi alle puolessa vuodessa tuttu hirvensalmelainen, virkamiesuraa tehnyt tradenomitaustainen Pia Komppa. Hän oli ryhtynyt yrittäjäksi pari vuotta aiemmin ostaessaan pitopalveluja tarjoavan Pitoaitan liiketoiminnan ja perustaessaan uuden yrityksen.

”Olin Pitoaitassa töissä 17 vuotta sitten ja ajattelin, että kun aika tulee, niin ostan sen itselleni. 15 vuotta myöhemmin niin tapahtuikin. Tämä yrityskauppa lähti vireille alkuvuonna. Kun koronakevät oli meillä hiljainen, ehdin kevään aikana tutustua Eijan yrityksen eri toimintoihin paikan päällä.”

Jatkossa Pia Komppa jakaa aikansa kahden toimipisteen kesken. Pitoaitta hoitaa jatkossakin pitopalveluasiakkaiden tilauksia Hirvensalmen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Mikkelin alueella. Jos samalle viikonlopulle sattuu useita tilaisuuksia, niiden vieraiden kokonaismäärä voi olla jopa yli 300 henkeä.

”Jo olemassa olevan Pitoaitan keittiön sijainti on erinomainen pitopalveluasiakkaita ajatellen. Ajatuksena on, että teen alkuviikon töitä täällä Hirvensalmen keskustassa ja loppuviikon Pitoaitassa. Töissä minulla on ainakin kaksi kokoaikaista työntekijää ja lisäksi osa-aikaisia.”

Yrityskaupassa siirtyivät liiketoiminta, asiakkuudet, kiinteistö, koneet ja laitteet. Tiloihin kuuluu myös järvenrannassa kunnan maalla sijaitseva saunarakennus, jota voidaan sitäkin vuokrata jatkossa asiakkaille.

Kuvassa vasemmalta Heli Tavasti, Mari Meriläinen, Eija Joro ja Pia Komppa
Kuvassa vasemmalta Heli Tavasti, Mari Meriläinen, Eija Karjalainen ja Pia Komppa

Yritykselle voi löytyä nopeastikin ostaja

Pia Komppaa auttoi yrityskaupan valmistelussa Uusyrityskeskus Dynamosta Heli Tavasti, joka oli mukana jo Pitoaitan kauppaa tehtäessä.

”Kauppa lähti toteutumaan niin nopeasti, ettei kohde ehtinyt edes julkiselle myyntilistalle. Koska yrityksellä oli pitkät asiakassuhteet, se auttoi yrityskaupan toteutumisessa. Nyt koronakeväänäkin yritys on toiminut ketterästi ja lisännyt ateriapalveluja kotiinkuljetuksella vanhuksille ja työpaikoille”, Pia Komppa ja Heli Tavasti kertovat.

Yritysneuvontaa tekevät Heli Tavasti ja Mari Meriläinen kiittelevät yrityskaupan osapuolia rohkeudesta toteuttaa asioita poikkeusoloissakin.

”Molemmilta yrittäjiltä löytyy rohkeutta ja sisua. Eijan yritystarina kuvaa sitä, miten yrittäjällä on sisua tuottaa monenlaisia palveluja asiakkailleen ja poikkeusoloissakin hän osaa muuttaa liiketoimintaansa niin, että se saadaan pysymään kannattavana.”

Omasta yrityksestä luopuminen vaatii sekin oman aikansa. Eija Karjalainen jäähdyttelee tekemällä töitä yrityksensä jatkajalle.

”Pitää olla rohkeutta luopua silloin, kun oven taakse on vielä jonoa. Surutyötä tässä joutuu varmaan tekemään, enkä tiedä, miten hyvin osaan luopua ja olla työntekijänä. Mutta kun on pätevä jatkaja, yrityksestä voi luopua. Viimeksi pidin kesälomaa vuonna 1996, joten nyt aion pitää sitä ainakin kaksi viikkoa heinäkuussa.”

MikseiMikkelillä on listoillaan yli 120 ostajaa etsivää eri toimialojen yritystä. Uusyrityskeskus Dynamolta löytyy tietoja yrityksen ostosta kiinnostuneista. Tavasti ja Meriläinen tekevätkin tiivistä yhteistyötä, jotta mahdollisimman moni elinkelpoinen yritys saisi jatkajan.

”Osa yrityskaupoista on jo toteutumassa, osalle etsitään ostajaa. Jos mielessä on oman yrityksen myynti, se kannattaa tehdä näkyväksi potentiaaleille ostajille eli ottakaa yhteyttä jo ajoissa, niin lähdetään kartoittamaan ostajia”, Mari Meriläinen kannustaa.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Itä-Suomen Uusyrityskeskus ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei tuottavat omistajanvaihdosneuvontaa Enter to Business -hankkeen kautta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Lisätietoja:

Eija Karjalainen, puh. 0500 980 648, sposti: eija(at)kukka-kahvila.fi

Pia Komppa, puh. 0400 525 214, sposti: pitopalvelu(at)pitoaitta.fi

Heli Tavasti, Uusyrityskeskus Dynamo, puh. 050 350 2055, sposti: heli.tavasti(at)uusyrityskeskus.fi

Mari Meriläinen, Miksei Mikkeli Oy, puh. 040 547 9716, sposti: mari.merilainen(at)mikseimikkeli.fi

 

Uudistuva Viitostie lisää Etelä-Savon vetovoimaa

Suuret infrahankkeet, kuten Vt 5 Mikkeli–Juva, luovat uusia mahdollisuuksia maankäytölle, kohentavat elinkeinoelämän kasvuedellytyksiä ja sujuvoittavat työ-, asiointi- ja matkailuliikennettä.

Etelä-Savon työpaikoista 65 prosenttia sijaitsee kymmenen kilometrin päässä Viitostiestä. Mikkelin seudulle on sijoittunut uuden tien välittömään läheisyyteen jo useita teollisuuden ja kaupan palveluita. Mikkelissä kehitetään Visulahden aluetta ja Juvan Vehmaalle on suunnitteilla yritysalue.

– Mikkelissä valtatie 5:n pääkohde on Visulahti. Sinne on jo sijoittunut Ponsse, ja Biltema on päättänyt rakentaa myymälän. Lisäksi on tehty tonttivarauksia, kertoo toimitusjohtaja Juha Kauppinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Kauppisen mukaan kiinnostus uuden tielinjan varrella oleviin tontteihin on lisääntynyt. Logistiikka-alan toimijoille erityisesti Visulahti ja Juvan Vehmaa ovat erinomainen sijoittumiskohde.

– Ponssen myötä odotuksia liittyy muun muassa puunkorjuuketjun yrityksiin. Varauksia on Visulahdessa jo mukavasti, mutta alue on iso ja vapaata tilaa löytyy. Liikennemäärä viitostiellä tulee ennusteiden mukaan kasvamaan. Se tuo samalla uutta asiakaspotentiaalia yrityksille, Kauppinen jatkaa.

Vaikka kiinnostus uuden tien varrella oleville tonteille on lisääntynyt, joitakin vanhan tien lähellä sijainneita yrityksiä jää myös syrjään. Kauppisen mukaan on tärkeää saada opastus kuntoon, jotta asiakkaat löytävät yritykset jatkossakin.

Itä-Suomen saavutettavuus paranee

Valtatie 5 on itäisen Suomen pääväylä, joka palvelee henkilöliikenteen lisäksi alueen talouselämää ja teollisuutta. Viitostien parantaminen on käynnissä Mikkelistä kohti Juvaa, ja tietä otetaan liikenteelle vaiheittain tämän ja ensi vuoden aikana. Kun yhteydet paranevat, tien suurin sallittu nopeus nousee sataan kilometriin tunnissa, se tarkoittaa entistä nopeampia yhteyksiä myös alueen yrityksille.

– Mikkeli–Juva-välin parantuminen on kaiken kaikkiaan merkittävä muutos. Yrityksiä kiinnostaa keskeinen sijainti Itä-Suomessa ja hyvä saavutettavuus etenkin pääkaupunkiseudulta katsoen, Juha Kauppinen sanoo.

Kuva: Väylävirasto

Mikkelin kauppahalli 919x652

Veronpalautusten maksupäivän muutos kuritti yritysten joulumyyntiä – ”Joulukauppa oli pieni pettymys”

Veronpalautusten maksupäivän aikaistuminen teki loven usean yrityksen joulukauppaan. Aiemmista vuosista poiketen viime vuonna suurin osa veronpalautuksista maksettiin jo elo-syyskuussa.

Joulukaupan on tavallisesti katsottu käynnistyvän veronpalautusten maksupäivästä marras-joulukuun vaihteessa.

Myös mikkeliläisessä ulkoiluun ja metsästykseen erikoistuneessa yrityksessä Patikassa joulukuun alku on aina ollut vuoden kiireisintä aikaa. Joulumyynti on muodostanut ison osan pienen yrityksen koko vuoden liikevaihdosta.

Viime vuonna tilanne kuitenkin muuttui.

– Meillä on ollut lehtimainontaa joulukuun alussa veronpalautusten aikaan, ja siitä on alkanut joulumyynti. Viime vuonna se ei alkanutkaan. Oli vähän sellaista, että odoteltiin, milloin asiakkaita oikeastaan tuleekaan, sanoo Patikan yrittäjä Katja Sikanen.

Vuonna 2019 yrityksen joulukuun tulos jäi jälkeen edellisen vuoden joulukuusta.

Sikanen arvioi, että hiljaisempaa joulukauppaa selittää erittäin todennäköisesti veronpalautusten maksuajankohdan muutos joulukuulta aiemmaksi syksyyn.

– Veronpalautukset ovat tavallaan ylimääräistä rahaa, jonka moni on mielellään käyttänyt joulun hankintoihin. Nyt rahat oli jo tuhlattu jouluun mennessä. Uskon, että tämä vaikutti paitsi meillä, myös muissa kivijalkakaupoissa: joulu on ollut kulta-aikaa, mutta en tiedä, onko enää jatkossa niin, Sikanen sanoo.

“Emme yltäneet normaaliin kasvuun”

Myös isommissa kaupan alan yrityksissä on havaittu, että viime vuonna kuluttajat olivat aiempaa säästeliäisempiä jouluostoksilla. Esimerkiksi Suur-Savon Osuuskaupassa myynti kasvoi syksyllä 2019 joka kuukausi verrattuna aikaisempiin vuosiin – lukuunottamatta joulukuuta 2019, jolloin myynti jäi selkeästi pienemmäksi kuin edellisen vuoden joulukuussa.

– Joulukauppa oli pieni pettymys. Veronpalautusten aikaistuminen siirsi kulutusta selvästi aikaisempaan, emmekä yltäneet joulukuussa normaaliin kasvuun, sanoo Suur-Savon Osuuskaupan toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen.

Hämäläisen mukaan ei voi puhua isosta notkahduksesta, sillä Suur-Savon Osuuskaupassa vuoden 2019 kokonaistulos oli kuitenkin hyvä. Hämäläinen arvioi, että osa joulukaupasta, esimerkiksi vaatteiden, kulutuslektroniikan ja joululahjojen ostaminen, siirtyi ennemminkin joulun alta loka-marraskuulle.

– Voi olla, että kuluttajat siirsivät joululahjojen hankintaa aikaisempaan.

Satanen vähemmän joululahjaostoksiin

Veronmaksajien Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen vahvistaa, että joulun ajan kulutus vaikuttaisi siirtyneen aikaisempaan ajankohtaan.

– Seuraamamme perusteella ja kyselytutkimusten mukaan veronpalautusten maksuajankohdan muutoksella on selvä vaikutus kulutukseen, Kalluinen sanoo.

On ollut yleinen tapa ajatella, että veronpalautusrahoja käytetään joulun ostoksiin. Kalluisen mukaan nyt kuitenkin näyttäisi, että yhä harvempi tekee niin.

– Pidän myös mahdollisena, että viime vuonna tapahtunut verokorttiuudistus on vaikuttanut kulutuksen jaksottumiseen aiempaan, Kalluinen sanoo.

Esimerkiksi Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan vuonna 2018 useampi kuin joka neljäs arvioi rahoittavansa joululahjaostoksensa ainakin osittain veronpalautuksilla. Vuonna 2019 vastaava osuus oli vain neljä prosenttia. Suomalaiset myös suunnittelivat vuonna 2019 käyttävänsä joulun menoihin sata euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen arvioi, että veronpalautusten aikaistuminen vaikutti osaltaan kaupan alan huonoon loppuvuoteen.

– Vielä syyskuussa kaupan alalla oli huikeat kasvuluvut, mutta joulukuussa kaupan alan liikevaihto hiipui selkeästi, Malinen sanoo.

Tulonsiirtoa toimialalta toiselle?

Kohteleeko joulukaupan hiipuminen tai sen siirtyminen aikaisemmaksi eri alojen yrityksiä eri tavoin?

Esimerkiksi Mikkelin Kehitysyhtiö Mikseistä arvioidaan, että veronpalautusten maksuajankohdan aikaistuminen voi tarkoittaa tulonsiirtoa toimialalta toiselle. Muutoksessa voittajia näyttävät olevan muun muassa matkailu, rakentaminen ja kodinsisustus, kun taas häviäjä on joulun erikoistavarakauppa.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen ei usko, että muutos tarkoittaisi toimialojen välistä uusjakoa.

– Toki suoraan jouluun sidottuihin asioihin tai vaikkapa lahjakorttien hankintaan se voi vaikuttaa, mutta muut asiat, kuten ympäristöasiat ja vaikkapa palveluiden suosiminen tavaroiden sijaan, vaikuttavat silti joulunkulutukseen enemmän.

Malisen mukaan ainakaan viime vuonna merkittävää tulonsiirtoa alalta toiselle ei päässyt syntymään, sillä kuluttajat hankkivat lähempänä joulua aiempaa enemmän kulutusluottoja.

Kampanjointi on hankalampaa

Jonkinlaisia muutoksia joulukauppaan on silti tulossa. Suur-Savon Osuuskaupan toimitusjohtaja Heikki Hämäläisen mukaan esimerkiksi joulun alla tehtävä kampanjointi voi muuttua veronpalautusten uuden aikataulun vuoksi.

– Kampanjoiden suunnittelu on jatkossa aiempaa hankalampaa, kun ei ole yhtä selvää päivää, jolloin asiakkaat suuntaavat kaupoille. Meille muutos ei ollut hyvä.

Myös Suomen Yrittäjien Petri Malinen arvioi, että moni yritys miettii uudelleen joulukaupan strategiaansa.

– Yritysten pitää nyt omalta osaltaan miettiä, miten he voivat hyötyä veronpalautuksista, jotka tavallisesti kasvattavat ostovoimaa, Malinen sanoo.

Kauppiaiden kannattaisi Malisen mukaan ottaa käyttöön uusia keinoja: esimerkiksi tuotteiden takuu- tai palautusajat voisivat alkaa vasta joululta, vaikka kuluttaja ostaisi tuotteen jo syksyllä. Kampanjoita voisi joka tapauksessa kohdentaa veronpalautusten maksupäiviin vaikkapa houkuttelemalla asiakkaita ostamaan joululahjat aikaisemmin.

Silti tilanne on kaupan alalle haastava:

– Iso osa kuluttajista ei osta syyskuussa joululahjoja, oli tilanne mikä tahansa, Malinen toteaa.

Kaupan liitto: “Iso myyntipiikki näkyi heinä-lokakuussa”

Kaupan Liiton veroasiantuntijan Toni Jääskeläisen arvion mukaan vähittäiskauppa ei ollut häviäjä veronpalautusten maksuajankohdan muutoksessa.

– Kokonaisuudessaan vähittäiskaupan euromääräinen liikevaihto kasvoi viime vuonna 2,3 prosenttia. Vähittäiskaupan kasvu oli erityisen voimakasta heinä-lokakuussa, jolloin maksettiin suuri osa sekä lomarahoista että veronpalautuksista, Jääskeläinen toteaa.

Myyntipiikki näkyi varsinkin kodintekniikan, urheiluvälineiden sekä sisustuksen ja kodinkäyttötavaroiden erikoiskaupassa.

Joulukuun myyntien osalta tilastot tarkentuvat myöhemmin tänä vuonna.

Teksti: Elina Jäntti
Kuva: Mikkelin kauppahalli, Mikkeli

physioterapia

Yritystuet uudistuivat jälleen – katso päivitykset 19.5.

Hallitus on 7.5. julkaissut uusia tukimuotoja yrityksille. Kokosimme kaikki nyt käytössä olevat ja suunniteltavat tuet yhteen listaan. Listaa on päivitetty 14.5.2020 ja edelleen 19.5.2020.

Avustusmuoto

1. Yksinyrittäjätuki

Yksinyrittäjätuki on päätoimiselle yksinyrittäjälle tarkoitettu 2000€ avustus, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Tuki on tarkoitettu yritystoiminnan kiinteisiin kustannuksiin. Tuen edellytyksenä on aiempi kannattava liiketoiminta sekä myyntituottojen laskeminen 16.3. jälkeen. Myynnin tulee olla laskenut 30%, jotta hakija on tukikelpoinen. Tukea haetaan yrityksen kotikunnasta.

Katso lisää hakemisesta Mikkelissä.

2. ELY-keskusten korona-avustukset enintään 5 henkilöä työllistävälle yritykselle

ELY-keskusten kautta on haettavissa kaksi eri avustusmuotoa. Avustus on tarkoitettu enintään 5 henkilöä työllistäville yrityksille sekä toiminimiyrityksille ilman työntekijämäärän ylärajaa. Myös yhdistykset ovat hakukelpoisia, mikäli yhdistys harjoittaa elinkeinotoimintaa. Kyse on kehittämisrahoituksesta (ei kiinteisiin kuluihin tarkoitetusta avustuksesta), johon liittyy aina tuenhakijan 20% omarahoitusosuus.

ELY-keskuksen avustuksista kevyempi on tilanneanalyysi, johon voi saada tukea enintään 10 000 euroa yhteensä 12 500 euron hankkeeseen. Tilanneanalyysin ajatuksena on, että yritysten toimintaympäristö on muuttunut ja analyysivaiheen kautta hakija hakee ymmärrystä ja vision siihen, miten seuraavaksi tulee toimia. Analyysirahoituksen kesto on enintään yksi kuukausi. Rahoituksen enimmäismäärä on työntekijämäärään sidottu siten, että kutakin yrityksen työntekijää kohden voi kirjata analyysihankkeeseen 2000€ palkkakustannuksia sekä 1000€ välillisiä kuluja. Näin esimerkiksi 3 työntekijän yritys voi saada avustusta 7200 euroa (80%) yhteensä 9000€ hankkeeseen, johon tulee laittaa 1800€ (20%) omaa rahaa.

ELY-keskusten avustuksista raskaampi on kehittämistoimenpiteet, jotka on tarkoitettu yrityksille, joilla on jo määriteltynä selkeä suunta ja visio siitä, kuinka liiketoimintaa tulee suunnata uudelleen, alihankintaverkostoa kehittää, tuotantoa organisoida uudelleen (esim. kotiuttaa tai muuttaa), tuotteita tai palveluja kehittää tai osaamista vahvistaa. Avustuksen enimmäismäärä on 100 000 euroa (80%) enintään 125 000 euron hankkeeseen, jossa 25 000€ (20%) on hakijan omarahoitusta. Kehittämistoimenpiteiden enimmäisaika on 6 kuukautta. Rahoitusta ei voi käyttää yrityksen investointeihin eikä uuden jakelukanavan, esimerkiksi verkkokaupan, perustamiseen.

ELY-keskuksen rahoituksista voidaan 70% maksaa hakijalle ennakkoon, loput hankkeen päättyessä. Molempia ELY-keskuksen avustustuksia haetaan sähköisesti. Lisätietoa löytyy ELY-keskuksen omilta sivuilta.

Päivitys 19.5.2020: Yritysten yleistuen avautumisen myötä ELY-keskusten koronarahoitus ajetaan hallitusti alas ja ELY-keskukset palaavat normaaliin rahoitustehtäväänsä.

3. Business Finlandin häiriötilannerahoitus 6+ henkilöä työllistävälle yritykselle

Business Finlandin liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteessa soveltuu yli 5 henkilöä työllistäville yrityksille, mutta ei toiminimiyrityksille, jotka ovat ELY-hakukelpoisia. Saatavilla on ELY-keskusten tavoin kaksi rahoitusinstrumenttia, jotka ovat avustusmäärältään 10 000€ ja 100 000€. Rahoitus soveltuu lähes kaikille toimialoille maatalouden alkutuotantoa, kalastusta ja vesiviljelyä lukuun ottamatta.

Business Finlandin avustuksista yksinkertaisempi on esiselvitysrahoitus, jota voi saada enintään 10 000 euroa yhteensä 12 500 euron hankkeeseen. Rahoituksella voi selvittää ja suunnitella itselleen uusia liiketoimintoja koronaviruksen aiheuttamassa häiriötilanteessa. ELY-keskuksen tavoin kehittämisrahoitus on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen, se ei sovellu yrityksen kiinteiden kulujen kattamiseen. ELY-rahoituksesta poiketen rahoituksen suositeltu kesto on 4 kuukautta ja hyväksyttyjä kustannuksia ovat palkat, 30% henkilösivukustannukset, ostopalvelut sekä 20% muita kustannuksia, jonka osuus lasketaan palkkojen ja ostopalvelujen yhteissummasta.

Business Finlandin avustuksista laajempi on kehittämisrahoitus, jota voi saada enintään 100 000 euroa yhteensä 12 500 euron hankkeeseen. Rahoituksella on tarkoitus toteuttaa niitä kehittämistoimenpiteitä, joita yritys on jo aiemmin tunnistanut ja jotka parantavat yrityksen toimintamahdollisuuksia koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Toimenpiteiden tavoitteena tulee olla yritykselle uusia ratkaisuja tuotteisiin tai tuotantoon liittyen. Projektin suositeltu kesto on vuosi. Rahoitus soveltuu myös verkkokaupan suunnitteluun ja kehittämiseen, mutta ei tekniseen pystyttämiseen (ns. jakelukanavan perustamiseen).

Myös Business Finlandin rahoituksen osalta on muistettava, että se ei sovellu suoraan yrityksen kiinteiden kulujen kattamiseen eikä sitä voi käyttää yrityksen investointeihin. Käytännössä haettavasta rahoituksesta suurin osa on täten ELY-keskuksen tavoin hakijan omia palkkakustannuksia. Business Finlandin rahoituksesta 70% voidaan maksaa hakijalle ennakkoon, loput hankkeen päättyessä. Myös Business Finlandin avustuksia haetaan sähköisellä hakulomakkeella. Katso lisätietoa Business Finlandin sivuilta.

Päivitys 19.5.2020: Yritysten yleistuen avautumisen myötä Business Finlandin koronarahoitus ajetaan hallitusti alas ja BF palaa normaaliin rahoitustehtäväänsä.

4. Teollisuussijoituksen rahoitus keskisuurille yrityksille

Teollisuussijoituksen vakausrahoitus on tarkoitettu keskisuurille (ns. MidCap) -yrityksille. Käytännössä puhutaan sijoitustoiminnasta, jossa Tesi sijoittaa yrityksiin, joilla on edellytykset selvitä koronatilanteen aiheuttamista taloudellisista ongelmista lisärahoituksen voimin. Käytännössä sijoitus on joko osakesijoitus tai vaihtovelkakirjalaina. Sijoituskohteen tulee täyttää keskisuuren yrityksen määritelmä (vuoden 2019 liikevaihto vähintään 10 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä yli 50). Sijoitukset ovat kooltaan 1-10 miljoonaa euroa.

Katso lisätietoa Teollisuussijoituksen verkkosivuilta.

5. Maatilayritysten ja alkutuotannon yritysten koronatuki

Maa- ja metsätalousministeriö on usean viikon ajan koonnut tukipakettia maaseutuyrityksille. Tuki saatiin viimeisteltyä viikolla 20 ja tuki avautui haettavaksi Ruokaviraston Hyrrä -järjestelmän kautta maanantaina 18.5.2020.

Maaseudun yritysten sekä maatalouden alkutuotannon tuen määrä on 5 000 – 10 000 euroa. Kalatalouden yrityskohtainen tuki voi olla 3 000 – 10 000 euroa. Tukea voi käyttää yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin kuluihin, kuten henkilöstö-, kiinteistö- ja vuokrakuluihin. Tukea ei voi käyttää tuotantopanosten hankintaan tai investointeihin.

Tuella on neljä pääkohderyhmää, joille on kullekin omat vaatimuksensa.

Löydät tuoreimmat tiedot tuesta ja sen hakemisesta Ruokaviraston koronasivuilta.

6. Ravintola-alan tukipaketti (lisätietoa viikko 19-20)

Ravintola-alan omasta tukipaketissa julkaistiin ensimmäiset tiedot keskiviikkona 6.5.2020. Alustavien tietojen mukaan tuki jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä osassa myönnetään tulevan palkanmaksun aloittamista varten. Toisessa osassa maksetaan 15% huhtikuun liikevaihdon laskusta hyvityksenä pakollisista kuluista, jotka oli maksettava rajoitusten aikana. Hallitus valitsee huhtikuulle vertailuajankohdan, jonka perusteella liikevaihdon lasku todennetaan ja tuki lasketaan.

Palkkatukena maksetaan 1000€ jokaisesta työntekijästä, jolle yritys aikoo maksaa vähintään 2500€ palkkaa seuraavan kolmen kuukauden aikana.

Hyvitystukena maksetaan 15% huhtikuun liikevaihdon laskusta, kun sitä verrataan hallituksen myöhemmin vahvistamaan ajankohtaan.

Esimerkki:

Raimon Ravintola Oy työllistää kolme henkilöä. Yritys aikoo avata 1.6. alkaen. Yritys hakee palkanmaksun aloittamistukea kaikille kolmelle henkilölle. Tuki, yhteensä 3×1000€ = 3000€ maksetaan heti hakemuksen hyväksymisen jälkeen ennakkoon. Tuen vastineena yritys sitoutuu maksamaan yhteensä 7500€ palkkaa, kullekin työntekijälle 2500€, kolmen kuukauden aikana.

Raimon Ravintola Oy:n huhtikuun liikevaihto vuonna 2020 oli 5 000 euroa. Tammi-helmikuussa 2020 liikevaihto oli keskimäärin  30 000€ kuukaudessa (hallitus vahvistaa vertailuajankohdan myöhemmin). Liikevaihdon lasku oli täten 30 000 – 5 000 = 25 000€. Yritys voi hakea hyvitystukea 15% menetystä 25 000€ liikevaihdosta, eli yhteensä 3750 euroa.

Esimerkki perustuu alustaviin tietoihin. Tarkkaa tietoa mm. hyvityksen vertailuajankohdasta ei ole vielä saatu.

7. Yritysten yleistuki (päivitetty 19.5.2020)

Hallitus valmistelee parhaillaan satojen miljoonien eurojen yleistukipakettia yrityksille. Kyseessä on toimialariippumaton kustannustuki, joka kohdistetaan eniten koronasta kärsiviin yrityksiin ja toimialoihin. Erityisesti tuki kohdennetaan yrityksiin

  • joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi (alkutietojen mukaan edellytetään vähintään 25% liikevaihdon laskua), ja
  • joissa on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia, esimerkiksi vuokrakustannuksia

Tuen piirissä ovat myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset. Alkuvaiheessa tukea voi hakea kahdeksi kuukaudeksi, mutta tuen voimassaoloaika tarkentuu vielä ja hallituksella on tilanteen pitkittyessä valmius myös laajentaa tuen kestoa.

Hallitus ei ole vielä määrittänyt, kuinka paljon liikevaihdon on tullut laskea ja mihin ajankohtaan liikevaihtoa verrataan. Myöskään kiinteiden kulujen  todentamiskriteerejä ei ole julkaistu.

Yritysten yleistukea haetaan Valtiokonttorilta. Tuen vaatimaa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty ja Valtiokonttori on pyytänyt noin kuukauden valmisteluaikaa, joten tuki avautuu aikaisintaan kesäkuun loppupuolella.

Yrityksen aiemmin saamat suorat tuet, kuten yksinyrittäjätuki ja ravintolatuki, vähennetään kokonaisuudessaan kustannustuesta. Lisäksi Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta saaduista tuista 7o% huomioidaan yrityksen yleistuen arvioinnissa.

Katso lisätietoa Valtiokonttorin sivulta sekä Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Lainamuotoinen rahoitus

8. Verohallinnon laajennettu maksujärjestely

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi Verohallinto on helpottanut maksujärjestelyn ehtoja. Lisäksi on valmisteltu esitys tilapäisestä viivästyskoron alentamisesta. Jos yritykselläsi on ollut vaikeuksia maksaa veroja koronavirustilanteen takia, voit hakea helpotettua maksujärjestelyä OmaVerossa 25.3.2020 alkaen.

Verohallinnon maksuista suoriutuminen on tukien saamisen kannalta olennainen asia, sillä mikäli haet esimerkiksi yksinyrittäjätukea, on sinulla oltava joko (1) puhdas verovelkatodistus, (2) Verohallinnon maksusuunnitelma tai (3) muu esim. ulosottoviranomaisen kanssa tehty maksusuunnitelma. Olennaista on, että asiat ovat hoidettu, sillä epäselvät verovelat estävät yksinyrittäjätuen myöntämisen.

Katso lisää maksujärjestelystä Verohallinnon sivuilta.

9. Arvonlisäveropalautusjärjestelmä (arvio 1.6. alkaen)

Valtionvarainministeri Katri Kulmuni on esitellyt arvonlisänveropalautusjärjestelmän koronasta kärsiville yrittäjille. Takaisinmaksumahdollisuus koskisi tammi-maaliskuussa erääntyneitä veroja, jotka voitaisi lainata takaisin yritykselle kesäkuusta alkaen. Yrittäjä maksaa verot takaisin myöhemmin uudelleen. Ennakkotietojen mukaan myös alv-palautusjärjestelmässä edellytyksenä on, ettei yritys ole päästänyt veroja ulosottoon asti.

Tavoitteena on, että Verohallinto pääsee myös käsittelemään hakemuksia heti kesäkuussa.

10. Finnveran laajennetut takausvaltuudet (kysy omasta pankista)

Luotto- ja vientitakuulaitos Finnveran takausvaltuuksia on nostettu koronaepidemian aikana 2 miljardista eurosta aina 12 miljardiin euroon saakka. Finnvera voi antaa enintään 80% valtiontakauksen yrityksen pankin kanssa neuvottelemaan käyttöpääomalainaan, jolle haetaan Finnveran alkutakausta, PK-takausta tai Finnvera-takausta (suuremmat takaukset 90% saakka). Finnvera perii takauksesta takausprovision. Käytännössä Finnveran takaus selvitetään osana lainaneuvotteluja oman tilipankin kanssa.

Henkilökohtainen toimeentulo

11. Yrittäjän väliaikainen työttömyysturva

Yrittäjän väliaikainen työttömyysturva tuli voimaan 8.4.2020. Työttömyysturvaa saattoi 15.4. saakka hakea takautuvasti alkamaan 16.3. alkaen. Yrittäjän väliaikainen työttömyysturvalainsäädäntö mahdollistaa yrittäjälle 724€/kk työmarkkinatuen tilanteessa, jossa päätoiminen yrittäjyys on kokonaan päättynyt tai yrittäjätulo on koronaepidemian vuoksi vähemmän kuin 1 089,67 e/kk. Yritystoimintaa ei tarvitse enää lopettaa saadakseen työttömyysturvan.

Väliaikainen työttömyysturva on voimassa 30.6. asti. Väliaikainen työmarkkinatuki koskee vain niitä yrittäjiä, joiden yritystoimintaan koronaepidemia on vaikuttanut haitallisesti.

ESR_yhdistelmalogo

Yksinyrittäjien koronatuen ehdot muuttuivat – eläkeläiset voivat saada tukea

Työ- ja elinkeinoministeriö on 30.4.2020 muuttanut yksinyrittäjien koronatuen arviointiin liittyvää ohjeistustaan.

Eläke ei enää estä tuen saamista

Eläketulot eivät enää vaikuta yrittäjän päätoimisuuteen eivätkä ole este tuen myöntämiselle, jos tuen muut ehdot täyttyvät.

Päätoimisuuden arvioinnin kannalta olennaista on, että hakija on YEL-rekisterissä tai että hakija voi esittää minimissään 20 000 euron (verollinen) yrittäjätulon tai laskutuksen.

Verovelan arviointi muuttuu

Mikäli yrittäjällä on verovelkaa, hänellä tulee olla (1) Verohallinnon hyväksymä suunnitelma verovelan maksamiseksi tai (2) muu hyväksytty suunnitelma esim. ulosoton suunnitelma tai (3) yrittäjä voi osoittaa tehneensä verovelkojen maksujärjestelyhakemuksen.

Aiemman ohjeistuksen perusteella on hyväksyttiin ainoastaan Verohallinnon hyväksymä suunnitelma.

Vaikutukset jo tehtyihin päätöksiin

Mikkelin kaupunki on tehnyt 30.4. aamuun mennessä 27 hylkäävää päätöstä. Kaupunki käy läpi jo tehdyt päätökset ja ottaa yhteyttä jokaiseen hakijaan, joiden tukikelpoisuuteen tänään muutettu työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistus vaikuttaa. Kaupunki selvittää mahdollisuutta tehdä päätöksistä itseoikaisu, jonka toteuttaminen ei vaadi hakijalta mitään toimenpiteitä.

Kielteisen tukipäätöksen saaneilla yksinyrittäjillä, joita tarkentunut ohjeistus koskee, on myös oikeus tarvittaessa hakea muutosta tukipäätökseensä.

Katso Mikkelin ohje yksinyrittäjätuesta ja sen hakemisesta.

ESR_yhdistelmalogo

Yrittäjille maksuttomat hyvinvointiwebinaarit käynnistyvät Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa

Hyvinvointiwebinaarisarja ”Vahvempana tulevaisuuteen” käynnistyy Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yrittäjille 29.4.2020 klo 11.00. 12-osaisessa webinaarisarjassa kokeneet valmentajat ja yrittäjät haluavat tukea alueen yrittäjien selviytymistä koronakriisin aiheuttamassa vaikeassa tilanteessa.

Kaikille Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yrityksille tarkoitetussa, maksuttomassa webinaarisarjassa saa tärkeää tietoa muun muassa siitä, miten yrittäjä voi parantaa toimintakykyä ja toimia parhaalla mahdollisella tavalla tässä tilanteessa. Aiheina käsitellään myös omaa terveyttä ja jaksamista, epävarmuuden sietämistä sekä sitä, miten voi myydä, markkinoida ja kehittää liiketoimintaa tässä hetkessä.

Tavoitteena on myös saada yhteistyötä ja uusia verkostoja Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yrittäjien kesken.

Aloituswebinaarin pitää henkisen suorituskyvyn valmentaja ja palkittu yrityspuhuja Harri Gustafsberg. Mukana luennoimassa on myös useiden paikallisten yritysten edustajia.

Webinaarien lisäksi osallistujat saavat apua ja tukea Facebook-ryhmässä

Webinaareihin osallistuvat ilmoittautuvat mukaan kerran, jonka jälkeen kaikille ilmoittautuneille lähtee ennen uutta webinaaria osallistumislinkki sähköpostitse. Ilmoittautuminen on auki jatkuvana, eli osallistua voi myöhemminkin. Ilmoittautuminen tapahtuu Wirma Lappeenrannan sivujen kautta www.wirma.fi tai suoraan tästä linkistä: https://www.suknestor.fi/ilmoittaudu/VahvempanaTulevaisuuteenHyvinvointiwebinaarisarja/

Valmennusten lisäksi perustetaan oma suljettu Facebook-ryhmä, jossa osallistujat voivat kysellä asiantuntijoilta ja keskustella yhdessä. Webinaarit tulevat jälkikäteen osallistujille tallenteina.

Valmennuksen järjestävät yhteistyössä Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun kunnat, Business Mill, Wirma, Kehy, Saimaan kriisikeskus, Etelä-Karjalan kauppakamari, Etelä-Karjalan yrittäjät, Etelä-Karjalan yrittäjänaiset, Etelä-Savon yrittäjät, SyNet Saimaan yrittäjä-ja vaikuttajanaiset, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Savonlinnan elinkeinopalvelut, OP Suur-Savo ja OP Etelä-Karjala ja IT-Saimaa.

Lisätietoja:
Katja Tyrisevä, asiantuntija, Wirma yrityspalvelut
p. 040 661 9975, katja.tyriseva(at)lappeenranta.fi

Mari Ravattinen, hyvinvointivalmentaja TreeniX ja Mielen Melodiat
p. 040 731 1098, mari(at)mielenmelodiat.fi

ESR_yhdistelmalogo
Timo Halonen hyväksyy Mikkelin yksinyrittäjätukihakemukset

226 yrittäjää saanut päätöksen yksinyrittäjätuesta Mikkelissä

Mikkelin kaupunki on vastaanottanut torstaiaamuun 23.4.2020 mennessä yhteensä 320 yksinyrittäjätukihakemusta. Hakemuksista 226 on saanut jo virallisen päätöksen. Tehdyistä päätöksistä 211 oli myönteisiä ja 15 kielteisiä.

-Yksinyrittäjien hakemuksista käy ilmi yrittäjien aito hätä. Monien hakijayritysten toiminta on nyt lähes kokonaan pysähtynyt. Samaan aikaan yrityksillä on kuitenkin kiinteät kulut maksettavanaan. Pahimmillaan yrittäjän tulot ovat pudonneet kymmeniin euroihin kuukaudessa, käsittelijäryhmää ohjaava Maarit Randelin MikseiMikkelistä kertoo.

Hakemusten käsittely tehdään kaupungin ja MikseiMikkelin yhteistyönä

Mikkelissä yksinyrittäjien tukihakemusten käsittelyprosessi toteutetaan kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein yhteistyönä. Tukihakemusten saavuttua kaupungin kirjaamoon hakemukset siirretään Mikkelin kehitysyhtiö Mikseille arviointia varten. Arvioinnin jälkeen hakemukset palautuvat kaupungille, jossa virallisen myöntämispäätöksen tekee kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Kymmenen kaupungin työntekijää, joiden työ on keskeytynyt koronan vuoksi, siirtyivät kahdeksi viikoksi MikseiMikkelin avuksi hakemusten arviointia varten. Henkilöt löytyivät kaupungille perustetun resurssipankin kautta. MikseiMikkeli koulutti henkilöt uusiin tehtäviinsä.

Hakemuksia runsaasti

Hakemuksia on tullut viikossa reilut 300. Runsas tukihakemusten määrä ei yllättänyt kaupungin kehitysyhtiötä.

-Osasimme jo ennalta odottaa alkuun Business Finlandin ja ELY-keskusten kaltaista hakemuspiikkiä, MikseiMikkelin toimitusjohtaja Juha Kauppinen kertoo.

Syntyneitä jonoja pyritään purkamaan ripeästi.

-Pyrimme purkamaan syntyneet hakemusjonot jo tällä viikolla loppuviikosta, jonka jälkeen meillä on mahdollisuus käsitellä saapunut yksinyrittäjätukihakemus jopa saman päivän aikana, Maarit Randelin arvioi.

Kaupungilta siirtyneiden käsittelijöiden kahden viikon jakso päättyy maanantaina 27.4.2020. Tiistaista 28.4.2020 alkaen kehitysyhtiö siirtyy käsittelemään hakemuksia omin voimin.

Hakijoissa korostuu omin käsin tekeminen

Jo tehdyistä päätöksistä 93% on ollut myönteisiä. Osittain korkeaan osuuteen vaikuttaa myös Mikkelin kaupungin valitsema käsittelytapa.

-Tällä hetkellä Suomessa nähdään kahta eri käsittelytapaa: osassa kuntia puutteellinen hakemus hylätään ja se pyydetään lähettämään tarvittaessa myöhemmin tai korjattuna. Mikkelissä halusimme tarkoituksella valita tavan, jossa käsittelijä ottaa aktiivisemman roolin ja tarvittaessa selvittää yhdessä hakijan kanssa puuttuvia tietoja. Menettelytavalla pyritään välttämään ylimääräistä byrokratiaa tilanteessa, jossa yrittäjillä on jo valmiiksi hankalaa, Randelin jatkaa.

Menettelystä huolimatta hylättyjäkin hakemuksia väliin mahtuu. Tyypillisiä hylkäysperusteita ovat muun muassa yrityksen kotikunta sekä muut yrittäjyyden ohella saadut tulot. Yksinyrittäjätukea voi hakea vain yrityksen kotikunnasta. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistus ei myöskään mahdollista yksinyrittäjätuen jakamista sellaisille, joilla on muita tulonlähteitä, kuten palkkatuloa, eläketuloa tai opintorahaa.

Tyypillisimpiä avustusta saaneita ammattiryhmiä ovat hierojat, kauppiaat, parturi-kampaajat, kahvila-ravintolan pitäjät, rakennusalan ammattilaiset sekä taksinkuljettajat.

Yksinyrittäjätuki on valtion avustusta, joka jaetaan kuntien kautta. Tuen summa on kiinteä 2000€ hakijaa kohti. Tukea myönnetään päätoimiselle yksinyrittäjälle, jolla katsotaan aiemman historian perusteella olevan edellytykset kannattavaan liiketoimintaan ja jonka liiketoiminta on kärsinyt koronaepidemian aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä 16.3.2020 jälkeen.

Taulukko 1: Yksinyrittäjätuen myöntämismäärät aloittain, Mikkeli 23.4.2020 tilanne

Hyvinvointi- ja terveyspalvelut 36
Kauppa ja myyntityö 34
Kauneudenhoitoala 33
Käsityö ja luovat alat 23
Rakentaminen ja suunnittelu 19
Kuljetus ja liikenne 19
Kahvilat, ravintolat, pienmajoitus 14
Kulttuuri, liikunta ja tapahtuma-alat 9
Huolto ja ylläpito 6
Muut palvelut 5
Koulutus 5
Tekniset alat 5
Eläintenhoito 3
YHTEENSÄ 211


Lisätiedot:

Mikkelin kaupunki
kaupunginjohtaja Timo Halonen, puh. 040 557 8077, timo.halonen@mikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo, puh. 044 794 5694, jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi

Kuvassa: Timo Halonen hyväksyy Mikkelin yksinyrittäjätukihakemukset
Kuva: 
Mikko Tuovinen, Mikkelin kaupunki

ESR_yhdistelmalogo
Valtionvarainministeri Katri Kulmuni

Valtiovarainministeriö suunnittelee ALV-palautusta yrityksille – käyntiin ehkä kesäkuussa

Valtiovarainministeriö valmistelee arvonlisäverojen palauttamista koronasta kärsiville yrityksille.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni on jo aiemmin vahvistanut medialle palautusvaihtoehdon olevan selvityksessä.

Alustavien suunnitelmien mukaan palautus olisi määrältään kolmen kuukauden maksettu arvonlisävero, jonka yrittäjä maksaa myöhemmin uudelleen. Kyseessä ei täten ole tuki, vaan pikemminkin laina tai maksuajan pidennys.

Asiasta kertoi ensimmäisen kerran Taloussanomat, jonka uutisoinnin mukaan tavoiteaikataulu on nopea.

-Jos kaikki menee hyvin, mahdollinen laki voisi olla vahvistettuna kesäkuun alussa, ministeriön arvonlisäverotusyksikön päällikkö Suvi Anttila kertoo.

Takaisinmaksumahdollisuus koskisi tammi-maaliskuussa erääntyneitä veroja. Palautusmallissa otetaan huomioon eri verontilitystavat, eli kuukausittainen, neljännesvuosittainen ja vuosittainen tilitys.

Eduskunnassa on vireillä myös lakiesitys, jonka mukaan maksujärjestelyihin kuuluvista veroista maksettavaa viivästyskorkoa alennetaan tilapäisesti.

Jos arvonlisäveron palautuslaki hyväksytään ja yrittäjä on ehtinyt jo tehdä Verohallinnolle hakemuksen muiden huojennuksien osalta, hän voi muuttaa jo tehtyä hakemusta ja ilmoittaa hakevansa myös palautusta ja maksujärjestelyä alkukuukausina maksetulle arvonlisäverolle.

Kuva: Ministeri Katri Kulmuni, Valtioneuvoston kuvapankki

ESR_yhdistelmalogo

ELY-keskus hakee jälleen asiantuntijoita kehittämispalvelujen palveluntuottajiksi 

Yritysten kehittämispalvelut auttavat pk-yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa. Palvelukokonaisuuteen kuuluu Analyysi-, Konsultointi- ja Koulutus- palvelut, jotka ELY-keskus hankkii pääasiassa yksityisiltä palveluntuottajilta. 

Asiakasyritys voi hakea palveluun maksusitoumusta ELY-keskukselta. Palvelun tuottaa valittu asiantuntija. Palvelun lasku jakautuu siten, että asiakasyritys maksaa analyysivaiheen palvelusta 20% ja konsultointivaiheen palvelusta 25%. Lopun maksaa ELY-keskus. Asiantuntijalle maksettava korvaus palvelun tuottamisesta on kiinteä 1300 euroa + alv kultakin konsultointipäivältä.  

Analyysi-palvelu on tarkoitettu asiakasyrityksen nykytilanteen kartoittamiseen ja kehittämissuunnitelman laatimiseen.  

Konsultointi-palvelussa puolestaan keskitytään yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Konsultoinnissa on viisi teemaa, joihin nyt haetaan palveluntuottajia: Kasvu, kansainvälistyminen ja uudistaminen, Tuottavuus ja digitalisointi, Markkinointi ja asiakkuudet, Johtaminen ja henkilöstö sekä Innovaatioiden kaupallistaminen. 

Toimi ajoissa ja tee tarjous huolella   

Analyysi- ja Konsultointi-palvelujen tarjouspyyntö on julkaistu 8.4. ja avoinna 18.5.2020 klo 16 saakka. Lisätietokysymykset on esitettävä 21.4.2020 mennessä. Tarjouspalvelu-toimittajaportaalissa. Tarjouspyyntöön on siis hyvä tutustua heti ja tarjouksen tekemiseen kannattaa varata riittävästi aikaa.  

Tarjouspyyntö sisältää asiantuntijapalveluhankinnan viidelle osa-alueelle: 

1 a) Analyysi, 1b) Kasvu, Kansainvälistyminen ja Uudistaminen 

2) Tuottavuus ja digitalisointi 

3) Markkinointi ja asiakkuudet 

4) Johtaminen ja henkilöstö 

5) Innovaatioiden kaupallistaminen 

Tarjoaja voi jättää osatarjouksen yhteen tai useampaan osa-alueeseen. Jokaiseen tarjottavaan osa-alueeseen on tehtävä erillinen tarjous (rinnakkaistarjous). 

Jättämällä tarjouksen osaan 1, Tarjoaja voi tulla hyväksytyksi sekä Analyysin että Kasvun, Kansainvälistymisen ja Uudistamisen Konsultoinnin palveluntuottajaksi. 

Kehittämispalveluja on tarjottu pk-yrityksille vuodesta 2014 alkaen, ja tuleva sopimuskausi kattaa vuodet 2021-2022 sekä sisältää lisäksi kaksi optiovuotta. Vuonna 2019 ELY-keskukset käyttivät palvelujen hankintaan noin 13 miljoonaa euroa ja palveluita käytti noin 2 700 pk-yritystä. Tavoitteena on, että palvelut soveltuvat erikokoisille ja eri toimialojen yrityksille ja palvelevat niin kotimaassa kuin kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä.

Hankintailmoitus Hilma -palvelussa.

Lisätietoja:

ELY -keskuksen tiedote
www.yritystenkehittamispalvelut.fi

Katariina Säisä,
Yrityskehitysasiantuntija, Koulutus-palvelun tuotepäällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus
katariina.saisa@ely-keskus.fi