fbpx

Mikkeli Eventsin mahdollistamat tapahtumapilotit starttaavat syyskuussa

Koko perheen liikuntapäivä Mikkelin Urheilupuistossa 18.9.2021 klo 10-15

Koko perheen liikuntapäivä on Urheilupuistossa  järjestettävä ilmainen liikuntatapahtuma. Tapahtumassa on monipuolista liikuntaa ja aktiviteettia kaikenikäisille, vauvasta vaariin.

Ohjelmassa on muun muassa eri lajien testausta, ryhmäliikuntatunteja, partiolaistoimintaa, pomppulinnaa ja paljon muuta, kuten kulttuurikeskus Vekkulan ”Liikkuva Vekkula” -perävaunu, josta avautuu satumaailma. Satumaailman ohjelmassa on mm. kasvomaalausta, pantomiimia, keppihepparata ja ryhmäleikkejä.

Koko perheen liikuntapäivä alkaa kaikille soveltuvalla yhteisellä aamujumpalla klo 10.00. Samaan aikaan käynnistyvät muutkin aktiviteetit. Crossfit Mikkelin harjoituksia on tarjolla klo 11.00 ja klo 13.00. Tapahtuman juontaa tubettajatähti Ilaripro. Hän pitää myös jalkapallon tekniikkakoulua klo 12.00-15.00. Aktiivisen päivän päättää Mikkelin Pallo-Kissojen ja Reippaan välinen jalkapallon juhlaottelu klo 17.00 kissojen 75-vuotiskauden kunniaksi.
Tapahtuma striimataan livenä yhteistyössä Same-eYesin ja Länsi-Savon kanssa.

Tervetuloa liikkumaan kaikkien Urskiin!

Koko perheen liikuntapäivän tuottaa: Mikkelin Pallokissat.

Seuraa tapahtumaa somessa:
Facebook: Koko perheen liikuntapäivä


Rock Art Day, Ristiina 9.10.2021

Moderni nykyaika ja Astuvansalmen kiehtova historia yhdistyvät sykähdyttävällä tavalla RockArt-day, Ristiina -tapahtumassa.

Entisajan myyttiset hahmot sekä taruolennot herätetään henkiin monimuotoisen taiteen avuin. Valo, tanssi, tarinallisuus ja musiikki luovat yhdessä Astuvansalmen kalliomaalauksille, sekä koko alueen historialle aivan uudenlaisen näkökulman ja unohtumattoman elämyksen!

Seuraa tapahtumaa somessa:
Facebook: Rock Art Day

Tapahtumat ovat saaneet rahoituksen Mikkeli Events -hankkeesta. Mikkeli Events -hanketta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

MikseiMikkeli TUMA henkilöstökuva

REKRY: Haemme yritysneuvojaa/digineuvojaa uuteen Digiportaat 2.0 -hankkeeseen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille ja elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Asiantuntijamme auttavat yrityksen perustamisessa, yrityksien sijoittumisessa, työvoiman löytämisessä, liiketoiminnan kehittämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentamisessa. Viime vuonna palvelimme 1550 yritysasiakasta. Palveluksessamme on noin 35 eri alojen asiantuntijaa kahdessa toimipisteessä.

Etsimme nyt joukkoomme uutta yritysneuvojaa/digineuvojaa.

Digiportaat 2.0 -hanke auttaa kehittämään eteläsavolaisten pk-yritysten digitaitoja ja -valmiuksia. Hankkeeseen osallistuvat yritykset saavat koulutusta, sparrausta ja konkreettista tukea digitaitojen vahvistamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Hanke hyödyntää aiemmin Etelä-Savossa luotua ketterää koulutusmallia. Lisätietoja Digiportaat -hankkeesta: www.digiportaat.fi 

Osana kolmen projektityöntekijän tiimiämme autat yrityksiä mm. tekemällä asiakashankintaa, alkutasokartoituksia ja ohjaamalla yrityksiä digitaitojen koulutukseen. Lisäksi sparraat asiakkaita näiden taitotason mukaisesti. Oman työnkuvasi lisäksi autat projektitiimiä yhteisten koulutusten suunnittelussa ja järjestämisessä.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy toimii hankkeessa yritysrajapinnassa toteuttaen asiakashankintaa ja kehityssuunnitelmia. Näiden kautta asiakkuus etenee koulutuspolulle, jonka toteuttamisesta vastaa pääosin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Toimintamallista muodostuu tiivis kokonaisuus, jossa kunkin toimijan vahvuudet hyödynnetään optimaalisella tavalla.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilöstön lisäksi tuleva työyhteisösi koostuu muiden hankekumppaneiden projektityöntekijöistä Etelä-Savon maakunnan alueella.

Toivomme sinulta tiimityötaitojen lisäksi vahvaa osaamista digitaalisuuden eri osa-alueista (esimerkiksi myynti ja markkinointi, asiakashallinta, tuotanto) ja ymmärrystä PK-yrityskentän digitaalisesta muutoksesta. Tulevia asiakkaitasi ovat eteläsavolaiset PK-yritykset, joten arvostamme asiakaspalveluhenkisyyttä ja kykyä huomioida erilaisista taustoista tulevien asiakkaidemme tarpeet. Luemme eduksi myös ymmärryksen matkailualasta, joka on hankkeen asiakashankinnan yhtenä painopistealueena.

Tarjoamme Sinulle uudenlaisen haasteen, mukavan työyhteisön ja henkilöstöedut, joihin kuuluu mm. virike- ja lounasetu, puhelinetu ja kattava vakuutusturva työssä ja vapaa-aikana. Kehitämme henkilöstömme työtyytyväisyyttä määrätietoisesti ja hyvinvoiva henkilöstö on meille tärkeä arvo ja voimavara.

Työsuhde on määräaikainen ja kokoaikainen hankkeen keston ajan. Työ alkaa 1.10.2021 tai sopimuksen mukaan ja päättyy 31.8.2023. Työtehtävän täyttämisessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Tuleva työpisteesi sijaitsee Mikkelissä.

Yhtiössämme on tällä hetkellä voimassa 2+3 etätyökäytäntö, eli viikon aikana voit tehdä enintään kolme etätyöpäivää työtilanteesi näin salliessa. Tukena työssäsi toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksein yrityspalvelutiimi, jonka jäsenenä myös itse toimit.

Toivomme työhakemustasi, ansioluetteloasi ja palkkatoivettasi 9.9.2021 klo 15 mennessä osoitteella mari.merilainen@mikseimikkeli.fi. Haastattelemme hakijoita jatkuvasti, myös ennen varsinaisen hakuajan päättymistä.

Lisätietoja tehtävästä antaa (31.8.2021 saakka):

Emmi Liikanen
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
puh. 044 359 8656 tai
emmi.liikanen@mikseimikkeli.fi

Hirsirakennukset kiertoon Mikkelin seudulla – kehikoista maksetaan omistajille

MikseiMikkeli edistää vanhojen rakennusten uudelleenkäyttöä mm. CityLoops-hankkeessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Etelä-Savon alueella on suuri määrä hirsirakenteisia talousrakennuksia, joiden purkamisen tarvetta ja uudelleenkäytön mahdollisuuksia selvitetään nyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimesta. Vanhat hirsirakennukset kannattaa ensisijaisesti kunnostaa ja säilyttää alkuperäisellä paikallaan niiden kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi, mutta mikäli käyttöä rakennukselle ei ole, voi rakennuksen purkamisella ja siirtämisellä pelastaa käyttökelpoiset hirsirakenteet ja niiden sisältämän rakennusperinnön.

Selvitys liittyy Miksein rakennus- ja purkujätteiden kierrätyksen ja uudelleenkäytön parantamiseen tähtäävään CityLoops-kehityshankkeeseen, jonka rahoitus tulee EU:n Horizon2020 ohjelmasta. Hanketta toteuttaa myös XAMK. Hankkeessa on jo kehitetty rakennus- ja purkumateriaalien uudelleenkäyttöön alueellinen digitaalinen markkina-alusta www.kiertoon.fi, jota koekäytetään hirsirakennuksiin liittyvässä selvityksessä.

Miksei lähettää kesän aikana yhteistyössä ProAgrian kanssa kyselyn Mikkelin alueen maatalousyrittäjille potentiaalisten hirsirakenteisten purkukohteiden löytämiseksi selvityksen esimerkkitapauksiksi. Asiantuntijoina ja yhteistyöyrityksinä selvitykseen ja purkutarjouksiin osallistuu neljä pilot-yritystä (yhteistiedot alla). Yritykset tekevät rakennuksen omistajalle tarjouksen rakennuksen purkamisesta, maksavat hyvityksen käyttökelpoisesta puutavarasta ja hoitavat tarvittaessa hyödyntämiskelvottoman purkujätteen kuljetuksen käsittelypaikkaan. Mikäli tarjontaa ilmenee runsaasti, yritysjoukkoa laajennetaan myös sellaisiin yrityksiin, jotka osallistuvat vain purkamiseen, mutta eivät hirsien uudelleenkäyttöön.

Selvityksessä pyritään kartoittamaan myös hirsien uudelleenkäytön kohteita ja kiinnostusta. Hirsi on luonnollinen, ekologinen ja hoidettuna kestävä ja pitkäikäinen rakennusmateriaali, jonka uudelleenkäytöllä edistetään kulttuurihistoriallisia arvoja. Hirsirakennusten säilyttämisellä pidetään myös yllä hirsien sisältämiä hiilivarastoja.

 

Yhteyshenkilöt:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja: p. 050 409 7832, raimo.lilja@mikseimikkeli.fi

Ella Kosonen, Miksei Oy, harjoittelija ella.kosonen@gmail.com , p. +358 50 4044955 (13.8.asti)

Yhteistyöyritykset:

Hirsirakennukset V. Sairanen: Vesa Sairanen p. 040 594 6995, v.sairanen@hirsirakennukset.net

ICT & Perinnerakentaja Tmi, Harri Hokkanen: p. 040 504 4428, harrihok@gmail.com

Mikkelin Rakennus ja Saneeraus Oy, Aki Kinnunen: p. 050 432 0915, aki.kinnunen@mrsoy.fi

Poklossi Oy, Tom Polamo: p. 050 30 31 612, puheenjohtaja@hirsitaito.fi

MikseiMikkeli TUMA henkilöstökuva

Etsimme joukkoomme yritysneuvojaa

Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tuottavat yrityspalveluja Mikkelin seudulla. 

Etsimme nyt yhdessä joukkoomme uutta yritysneuvojaa. 

Osana tiimiämme vastaat uusien ja jo toimivien yritysten neuvonnasta, jossa yritykset saavat laaja-alaista yleistä yritysneuvontaa sekä ohjausta myös muiden tuottamiin jatkopalveluihin. 

Yrityksiä tapaat omissa toimipisteissämme, yrityskäynneillä ja erilaisissa tilaisuuksissa. Työhösi kuuluu myös erilaisten yrityksille suunnattujen tilaisuuksien ideointi ja järjestäminen, joten työsi vaatii sinulta esiintymistaitoja. Aktiivinen tiedottaminen ja viestintä sähköisissä kanavissa ovat osa arkipäivääsi. 

Asiakkaiden päivittäinen kohtaaminen ja aktiivinen asiakaspalvelu ovat perusta yritysneuvonnan onnistumiselle. Tämän vuoksi ulospäinsuuntautunut ja aktiivinen vuorovaikutus on oltava luonteva työskentelytapasi. 

Toivomme sinulta käytännön kokemusta laaja-alaisesta yritysneuvonnasta. Monipuolinen neuvominen ja sparraaminen yritystoiminnan aloittamisessa, kehittämisessä ja erilaisissa haasteissa on olennainen osa tulevaa työtäsi. 

Mikkelin seudun yritysneuvontaverkoston tuntemus lasketaan eduksi, samoin kokemus yrittäjyydestä ja yritystaloudesta. Neuvontaa tarjotaan myös englanniksi, joten hyvä englannin kielen osaaminen on välttämättömyys, venäjän kielen osaaminen luetaan eduksi. 

Työpanoksesi jakautuu 50/50 kahden työnantajan kesken, mutta työtehtävät ovat samansisältöisiä. 

Tukena työssäsi on monipuolinen osaajien joukko Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry:ltä ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä. 

Työtehtävä on vakituinen ja kokoaikainen. Palkkauksessa noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. 

Toivomme työhakemustasi ja palkkatoivettasi 23.2.2021 mennessä sähköpostitse osoitteella: petri.pelli@mikseimikkeli.fi 

Lisätietoja tehtävästä antavat (19.2.2020 saakka):

Heli Tavasti, toimitusjohtaja
Mikkelin seudun Uusyrityskeskus ry
050 350 2055 tai heli.tavasti@uusyrityskeskus.fi  

Petri Pelli, palvelujohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy 
050 372 4344 tai petri.pelli@mikseimikkeli.fi  

Purkaminen

CItyLoops webinaari 9.12.2020

Onko purkujäte vain jätettä, vai voiko se olla uudelleenkäytettävää rakennusmateriaalia?

Purettavat rakennukset tulisi nähdä materiaaliresurssina ja -varastoina, ja purettavat materiaalit tulisi saada nykyistä paremmin uudelleenkäyttöön. Kiertotalouden lisääminen rakennus- ja purkusektorilla tarjoaa uusia ennennäkemättömiä liiketoiminta- ja työllisyysnäkökulmia, kun kierrätysvaatimukset kasvavat uusien asetustan ja määräysten myötä lähitulevaisuudessa.

Haitallisten aineiden tunnistaminen, vaarallisten jätteiden erottelu hyödynnettävistä sekä ympäristöhaittojen torjunta on myös otettava huomioon purkuhankkeen suunnittelussa.

Myös uudet rakennukset pitäisi suunnitella uudelleenkäyttö- ja kierrätysnäkökulmasta, ja ottaa huomioon purettavista rakennuksista vapautuva materiaali uusien rakennusten suunnitteluvaiheessa. Näistä asioista keskustellaan Mikkelin Kehitysyhtiö Miksein, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun ja Etelä-Savon Ammattiopiston yhteisessä webinaarissa 9.12.2020.

Webinaarin ohjelma: Purkamisesta kiertotalouteen kutsu 

Lisätietoa tapahtumasta antaa kehityspäällikkö Kimmo Haapea (kimmo.haapea(at)mikseimikkeli.fi), 0440 361613.

Tilaisuuden toteuttavat yhteistyössä seuraavat hankkeet:
CityLoops (H2020), UTK (ESR) ja Rapurc (EAKR).

EU Horizon 2020 -logo 

 

Videotallenne webinaarin alustuksista: https://youtu.be/7ZQ9Z4_f9LQ

Videotallenne paneelikeskusteluista: https://youtu.be/MNlz0L-GpNY

Esitysmateriaalit:

Rapurc ja CL

Purkumateriaalit ja kiertotalous 091220

Kiertotalous ja sen haasteet Mikkelissa 29.9.2020

Liiketoimintamahdollisuuksia meilla ja muualla

purkamisesta kiertotalouteen Laura Majoinen

Purkukartoitus_Miksei_201209

Reuse esittely 09122020

Mikkelin kansalaisopisto täyttää sata vuotta

Mikkelin kansalaisopisto täyttää vuonna 2021 sata vuotta. Juhlavuotta vietetään järjestämällä erilaisia tapahtumia, joihin kaupunkilaiset voivat osallistua ja joiden kautta opiston toimintaa tehdään tutuksi.

Jos koronatilanne sallii, järjestetään jo lauantaina 16. tammikuuta muun muassa pieniä liikuntatapahtumia eri puolilla Mikkeliä ja myös Hirvensalmella. Tuolloin on kulunut tasan sata vuotta opiston juhlallisista avajaisista.

Juhlavuosi jatkuu lauantaina 10. huhtikuuta Stellan Tähtitorilla, jossa on luvassa muun muassa yhteislaulua sekä musiikki- ja liikuntaesityksiä. Jumppa- ja liikuntakavalkadi järjestetään puolestaan Puistokatu 1:n korttelissa lauantaina 15. toukokuuta. Lisäksi keväällä tarjotaan mikkeliläisille useita opastettuja kävelykierroksia. Kierrokset ovat ilmaisia, mutta niille pitää ilmoittautua. Yksi opastuskierros on ohjelmassa myös 16. tammikuuta.

Opisto järjestää juhlavuonna myös kirjoituskilpailun, jonka aiheena on ”Muisto Mikkelin kansalaisopistosta”.

Juhlavuoden tapahtumista, kirjoituskilpailusta ja kevään kurssitarjonnasta kerrotaan tarkemmin opiston kevään kurssiesitteessä, joka jaetaan postin kautta jokaiseen kotiin Mikkelissä ja Hirvensalmella joulukuun viimeisenä päivänä. Esite on jo nyt luettavissa opiston nettisivuilla. Ensi syksyn juhlaohjelmasta kerrotaan elokuussa julkaistavassa kurssiesitteessä.

Opiston tulevan kevään kursseille voi jo ilmoittautua. Kevätlukukausi alkaa maanantaina 11. tammikuuta, ellei koronatilanne aseta uusia toiminnan rajoituksia.

Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti kansalaisopiston perustamisesta joulukuun lopussa 1920. Kansalaisopistotoimintaa on ollut Suomessa hieman yli 120 vuotta.

Perustietoa Mikkelistä

Tässä artikkelissa käydään läpi perustietoa Mikkelistä.

  1. Mikkelistä yleisesti
  2. Työpaikat ja väestön koulutus
  3. Sijainti ja liikenneyhteydet
  4. Markkinat ja ostovoima
  5. Tontit ja toimitilat
  6. Yritystoimintaa tukevat palvelut
  7. Alueelliset vetovoimatekijät
  8. Pehmeät vetovoimatekijät
  9. Tulevaisuuden näkymät

1. Mikkelistä yleisesti

Mikkeli (ruotsiksi St. Michel) on 53 843 asukkaan kaupunki Itä-Suomessa. Kaupunki on väestömääränsä ja ostovoimansa perusteella Etelä-Savon maakunnan maakuntakeskus. Mikkeli on Suomen 18. suurin kaupunki. Kaupungin itäosat sijaitsevat Euroopan 4. suurimman makean veden alueen Saimaan rannalla. Lännessä Otavan taajama rajautuu maakuntajärvi Puulan rantaan. 

Mikkelin kaupungin pinta-ala on 3 230 m2, josta 681 m2 on vesistöä. Kaupungin keskustan lisäksi merkittäviä taajamia ovat Otavan, Haukivuoren, Anttolan, Ristiinan ja Suomenniemen taajamat. Väestöstä 80 % asuu taajama-alueella. 

Vuonna 1838 perustettu Mikkeli kuuluu Suomen suurimpiin vapaa-ajan keskittymiin. Kaupungissa on 27 721 kotitaloutta sekä 10 349 vapaa-ajan asuntoa. Vapaa-ajan asuntojen omistajista 70 % asuu talousalueen ulkopuolella, joten vapaa-ajan asutus on kaupungin palvelurakennetta ja ostovoimaa tarkastellessa merkittävä tekijä. Keskimäärin yhtä vapaa-ajan asuntoa käytetään 85 päivänä vuodessa. 

Vuonna 2020 Mikkelin kaupunginjohtajana toimii Timo Halonen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana Arto Seppälä.

2. Työpaikat ja väestön koulutus

Mikkelin kaupungin väestöstä 73,6 % on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon ja 29,8 % on suorittanut korkea-asteen tutkinnonKaupungin alueella oli vuoden 2016 lopussa 22 500 työpaikkaa, kun työllistä väestöä oli saatavilla 21 700 henkilöä. 90 % kaupungin työvoimasta työskenteli Mikkelissä. Maakuntakeskuksena Mikkeli vetää puoleensa työvoimaa myös seudun lähikunnista, joissa asui joulukuussa 2018 yhteensä 24 600 ihmistä. Yrittäjien osuus työvoimasta on yksi maan korkeimpia, lähes 15 prosenttia. 

Työttömien osuus työvoimasta joulukuussa 2018 oli 8 %. Työllisyystilanne heikkeni vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen ja pitkäaikainen työllisyyden laskusuhdanne saatiin pysähtymään vasta 2014. Tästä lähtien työllisyys alueella on tasaisesti parantunut. Erityisen positiivinen muutos nähtiin vuoden 2018 aikana. 

Mikkeli on perinteisesti ollut vahva opiskelijakaupunki. Kaupungissa toimii toisen asteen koulutuksen järjestäjänä Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu), jossa opiskelee vuosittain noin 3000 nuorta opiskelijaa ja 5000 aikuisopiskelijaaTarjolla on 47 eri perustutkintoa, 24 ammattitutkintoa ja 8 erikoisammattitutkintoa. Noin 80 % valmistuneista jää maakuntaan töihin. 

Mikkelissä toimii myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), joka on opiskelijamäärältään Suomen 5. suurin korkeakoulu. Vuonna 2018 Xamk tarjosi korkea-asteen opintoja 89 koulutusohjelmassa yhteensä 7900 tutkinto-opiskelijalle.  Noin puolet opiskelijoista opiskelee Mikkelin kampuksella. Korkeakoulu tarjoaa myös 7 englanninkielistä tutkinto-ohjelmaa.  

Mikkelin yliopistokeskus on kolmas kaupungissa toimivista koulutusyksiköistä ja Yliopistokeskuksen kampusalueella sijaitsee useiden eri yliopistojen yksiköitä, mm. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan koulutusyksikkö, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskusLUT-yliopiston yrittäjyyden tutkimusyksikkö sekä kansainvälinen jatko-opiskelijoita kouluttava Vihreän kemian laboratorio. Kampuksella englanninkielisessä kauppatieteiden kandidaattiohjelmassa opiskelee vuosittain noin 250 tutkinto-opiskelijaa sekä Co-op network studies ohjelmassa 320. Lisäksi kampus toteuttaa Helsingin Yliopiston täydennyskoulutusta noin 1150 opiskelijalle vuodessa. Kampuksella työskentelee 130 vakituista työntekijää. Lisäksi Luonnonvarakeskuksessa, kesäyliopistossa ja kampuksen tutkijahotellissa on tilat noin 150 erityisasiantuntijalle ja tutkijalle. 

 Tutkimusten mukaan Mikkelissä on Kuopion ohella Suomen toimivin yritysten ja oppilaitosten yhteistyö. 

3. Sijainti ja liikenneyhteydet

Logistinen sijainti on Mikkelin vahvuus.

Mikkeli sijaitsee Etelä-Savossa valtateiden 5, 13 ja 15 risteyskohdassa. Kaupungin sijainti on Itä-Suomen syöttöliikennettä ajatellen logistisesti erinomainen: lähes kaikki Itä-Suomen syöttöliikenne kulkee valtatie 5:n kautta. Matka Helsingin keskustaan on 230 km ja tyypillinen matka-aika henkilöautolla on noin 2h 45 minuuttia. Helsingistä Mikkeliin kulkee päivittäin 13 linja-autoyhteyttä.  Automäärä valtatie 5 Mikkelin kohdalla on noin 15300 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Mikkeliin on myös rautatieyhteys. Savon rata kulkee Helsingistä Kouvolan kautta Mikkeliin ja edelleen Suomen halki Kuopioon, Iisalmeen ja Ouluun. Helsingistä Mikkeliin kulkee päivittäin 7 junayhteyttä. Matka-aika rautateitse on hieman yli 2,5 tuntia. Rautateitä pitkin on myös junayhteys Venäjälle Pietariin ja Moskovaan. 

Vientiyrityksiä palveleva, uusi 2018 avattu Railgate Finland –ratayhteys Kouvolan kautta Pietariin, Moskovaan, Khorgokseen ja edelleen Venäjän halki Kiinaan Xi’aniin tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle laiva- ja lentoyhteydelle. Reitin kuljetusaika Kiinaan on vain 14 päivää. 

Lähimmät vientisatamat Mikkelistä ovat Kotkan satama ja Helsingin Satama. Etäisyys Mikkelin kaupungista Kotkan satamaan on 162 kilometriä valtatietä 15 pitkin. Kotka toimiikin useimpien alueella toimivien yritysten ensisijaisena vientisatamana. Pienempää alusliikennettä sekä esimerkiksi puutavaran uittokuljetusta varten Mikkelin Ristiina sijaitsee lisäksi Saimaan syväväylällä. Syväväylällä alusten suurin sallittu syväys on 4,2 metriä. 

Mikkelissä toimii myös EU/AFIS -periaatteella toimiva kansainvälinen lentoasema (IATA: MIK, ICAO: EFMI)Lentoaseman 1702 metriä pitkä ja 44 metriä leveä kiitorata sekä ILS Cat 1 -laitteisto mahdollistavat liikennöinnin esimerkiksi Embraer 170/190, Airbus A318/319/320 ja Boeing 737-konetyypeillä. Low cost -statuksesta johtuen lentoaseman käyttö- ja operointikustannukset ovat erittäin kilpailukykyiset. Tällä hetkellä lentoasemalla ei ole säännöllistä matkustajaliikennettä. 

Alueen läpi kulkee kaksi Fingrid Oyj:n kantaverkkoa: Mäntyharjusta Otavan kautta Mikkelin Rämälään saapuva 110 kilovoltin voimajohtolinja sekä Lappeenrannasta Ristiinan kautta Mikkeliin ja edelleen Pohjois-Suomeen jatkava 400 kilovoltin voimajohtolinja. Linjojen läheisyydessä on kaavoitettuna vapaata aluetta teollisuuskäyttöön. Saatavilla on myös datakeskussijainteja valmiine esiselvitysmateriaaleineen.

4. Markkinat ja ostovoima

Mikkelin kaupungissa asuu yhteensä 55 843 ihmistä. Lähikunnat mukaan lukien talousalueen koko on noin 75 000 ihmistä. Kaupungissa oli vuoden 2018 lopussa 27 721 kotitaloutta. Keskitulo Mikkelissä oli vuonna 2015 yhteensä 26 261 euroa, kun vastaava luku koko maassa oli 28 750 euroa. Keskitulo oli täten 9 % maan keskiarvoa alhaisempi. Yksi keskituloon madaltavasti vaikuttava tekijä on alueen eläkeläisväestön määrä: yli 64-vuotiaita on Mikkelissä 25 % väestöstä, kun koko maassa vastaava luku on 21,4 % väestöstä. Keskimääräinen eläke Mikkelissä vuonna 2017 oli 1567 € kuukaudessa. Eläkeläisväestön osuus Mikkelissä on 14 % maan keskiarvoa suurempi. 

Mikkelissä on pääkaupunkiseutuun verrattuna pienemmät palkat. Palkkaero kasvaa koulutuksen ja aseman myötä; johtajien ja ylimpien virkamiesten palkkatasoero voi olla jopa 23 %, kun työntekijöiden keskimääräinen palkkatasoero on alle 5 %. Pienin palkkatasoero, noin 1,5 %, on sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä. 

Kotitalouden käytettävissä olevat tulot Mikkelissä olivat vuonna 2016 keskimäärin 35 000 euroa, kun vastaava luku koko maassa oli 38 000 euroa. Keskitulo oli täten noin 8 % maan keskiarvoa alhaisempi. Alueen metsävarallisuus ja vapaa-ajan asutuksen määrä ovat eräitä alueellista tuloeroa kaventavia tekijöitä. Esimerkiksi kaupungin 10 349 vapaa-ajan asunnossa kulutus mökkikuntaa kohden on 3 673 euroa vuodessa. 

Mikkelin ja lähikuntien yhteenlaskettu ostovoima vuonna 2012 oli 688,9 miljoonaa euroa. Summa on noin 52 % koko Etelä-Savon maakunnan ostovoimasta. Lisäksi alue saa vuosittain välitöntä matkailutuloa vapaa-ajan asutuksesta ja matkailusta noin 51,5 miljoonaa euroa. Mikkelin seutualueella päivittäistavarakaupan ostovoima on 18 % luonnollista kokoaan suurempi johtuen pääosin vapaa-ajan asutuksen positiivisesta vaikutuksesta. Erikoistavarakaupassa vaikutus on tätäkin voimakkaampi: jopa 33% ostovoimasta tulee alueen ulkopuolelta. 

Väestömäärään suhteutettuna Etelä-Savossa oli vuonna 2012 yhtä päivittäistavaramyymälää kohden 1300 asukasta, kun koko maassa vastaava luku oli keskimäärin 1700 asukasta. Väkilukuun suhteutettuna maakunnan päivittäistavarakaupan myymäläverkko on täten keskimääräistä kattavampi. Sen sijaan erikoistavarakaupan osalta liikkeitä on lähes saman verran kun maassa keskimäärin, eli yksi liike 277 asukasta kohden. 

5. Tontit ja toimitilat

Mikkelin kaupungin rekistereissä oli maaliskuussa 2019 yhteensä 57 vapaata liike- ja teollisuustilaa. Samaan aikaan Kauppalehden toimitilarekisterissä oli näkyvillä 56 kohdetta. Keskimääräinen liike- ja toimistotilan vuokrahinta alkuvuonna 2019 oli 11,50 euroa neliöltä mediaanin ollessa 11,00 euroa. Tuotanto- ja varastotilan osalta alkuvuonna 2019 keskimääräinen vuokrahinta oli 5,54 euroa mediaanin ollessa 6,50 euroa. 

Liiketonttien saatavuus oli Mikkelissä vuoteen 2019 saakka rajallinen, mutta tilanne on paranemassa. Mikkelin Visulahteen avautuu vuonna 2020 uusi tilaa vievän kaupan ja logistiikan alue, johon on jo nyt tontteja saatavilla. Alue on valtatie 5:n välittömässä läheisyydessä. 

Myös Mikkelin Tuskussa on heti saatavilla olevia liiketontteja. Tontit soveltuvat pienteollisuuden käyttöön, varastotilaksi tai muuhun tuotanto– ja toimitilakäyttöön. 

Metsähallitus asetti hiljattain myyntiin viisi tonttia hyvällä sijainnilla Mikkelin Kalevankankaalla. Alueen asemakaava mahdollistaa liike- ja toimitilarakentamisen. 

Lisäksi Mikkelin kaupunki on kaavoittanut EcoSairilan uuden teollisuusalueen. Alueelle rakennetaan uusi tieyhteys ja kunnallistekniikka vuoden 2019 aikana. Alueelle on kaavoitettu teollisuustilaa yhteensä lähes 100 hehtaaria. 

Energiaintensiiviselle toiminnalle Visulahti ja EcoSairila mahdollistavat rakentamisvalmiutensa ja hyvien sähkönsiirtoyhteyksiensä puolesta nopean sijoittumisen. Edellä mainituille alueille on saatavilla valmiita esiselvityksiä. Muiden kohteiden, kuten Pursialan ja Ristiinan, saatavuudesta kannattaa lisäksi kysyä. 

Mikkelin kaavoituspolitiikka poikkeaa monista muista Suomen kunnista. Sen sijaan että kaupunki asettaisi saataville valmiita teollisuustontteja, kaupunki kaavoittaa valmiiksi alueita, joilta lohkotaan tontit asiakkaan tarpeiden mukaan. Hyvänä puolena menettelyssä on se, että yritys saa juuri tarpeisiinsa sopivan alan. Toisaalta tontin varaus aiheuttaa tällä mallilla aina neuvottelumenettelyn yrityksen ja kaupungin välillä. 

6. Yritystoimintaa tukevat palvelut

Mikkelin seutu on Suomen eteläisin korkeimman EU-tukitason (tukitaso I) alue. Statuksesta johtuen alueen yrityksille suunnattujen investointiavustusten maksimitukitaso on Mikkeliä eteläisempiä tukialueita korkeampi. 

Mikkeli on kokonsa puolesta kompakti, mutta silti kaupungista löytyvät kaikki keskeiset viranomaistahot, joiden kanssa yrityksen tarvitsee asioida sijoittuessa tai laajentaessa toimintaa.  

Perinteisenä hallintokaupunkina kaupungissa toimii mm. Itä-Suomen Maistraatti, Etelä-Savon Käräjäoikeus, alueellinen Poliisin toimipiste sekä Etelä-Savon Maakuntaliitto, joka on yksi alueen merkittävimmistä edunvalvojista. 

Valtion virastoista Mikkelissä toimii Itä-Suomen Aluehallintovirasto sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)Yritysten kasvu- ja vientirahoitusta käsittelee ja myöntää ELY-keskuksen lisäksi Finnvera. Mikkelin ELY-keskuksessa työskentelee myös BusinessFinlandin ja Team Finlandin yhteyshenkilöitä. 

Maakuntakeskuksen asemansa johdosta Mikkelin kaupunki tarjoaa sijoittuvalle yritykselle monipuoliset palvelut. Mikkelin kaupungin elinkeinopalvelut tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Yhtiö tarjoaa neuvontaa ja konkreettista apua yritystä perustaville, toimintaansa laajentaville ja kehittäville, sijoittuville sekä kansainvälistyville yrityksille. 

Kaupungissa toimii lisäksi Etelä-Savon Kauppakamari ja Etelä-Savon Yrittäjät. 

7. Alueelliset vetovoimatekijät

Mikkelin seudun merkittävä vahvuus ovat alueen metsävarat sekä Suomen pitkä teollisuushistoria metsäteollisuudessa. Etelä-Savo on Suomen metsäisin maakunta ja Itä-Suomessa on Euroopan nopein metsänkasvu. Alueella merkittävä metsäteollisuuden klusteri, joka vetää puoleensa myös metsäteknologiayrityksiä. 

Metsäteollisuus työllistää suoraan Etelä-Savossa 2300 ihmistä, mikä vastaa 4,1 % maakunnan työllisistä. Metsätalouden suorat tulot ovat kuitenkin 9 % maakunnan taloudesta ja kerrannaisvaikukset huomioiden 17 % koko maakunnan taloudesta. Perinteisen metsäteollisuuden lisäksi tulevaisuuden aloja Mikkelissä ovat biotuotteiden valmistus, bioenergiaosaaminen ja ympäristöteknologia. 

Hieman yllättäenkin Mikkelissä on myös vahvaa turvallisuusalan osaamista. Mikkelissä sijaitsee mm. Suomen maavoimien esikunta ja tietohallintoyksikkö. Myös Etelä-Savon Pelastuslaitos on edelläkävijä kansallisen pelastustyön kehittämisessä. Mipro Oy kehittää raideliikenteen turvallisuusjärjestelmiä, kun taas Environics Oy:n päätuotteina ovat CBRNe valvontajärjestelmät. Platom puolestaan keskittyy ydinlaitosten prosessimallinnukseen, analyysiin ja elinkaaripalveluihin, kun taas Profium keskittyy tiedon valvontaan, kokoamiseen ja löydettävyyteen. Alueella on myös muita turvallisuusalan yrityksiä. 

Kolmas Mikkelin vahvuus on maantieteellinen sijainti. Itä-Suomen runkoliikenne sekä valtateitse että rataa pitkin kulkee Mikkelin kautta. 

Neljäs vahvuus on alueen asema yhtenä Suomen johtavana vapaa-ajanviettoalueena. Mikkeli on Suomen toiseksi suurin mökkikunta 10 349 vapaa-ajan asunnon varannollaan. Runsas vapaa-ajanasuntojen määrä näkyykin katukuvassa ja ostovoimassa erityisesti kesäaikana. 

8. Pehmeät vetovoimatekijät

Mikkelin kaupungin vetovoimatekijöitä ovat alueen vesistö- ja metsävaltaisuus, monipuolisuus, kaupunkialueen kompakti koko sekä laadukas asuminen. 

Kaupungin pinta-alasta 21 % on vesistöä ja alue on yksi Euroopan metsävaltaisimmista. Alueella asuminen on mahdollista joko kaupungissa, jossain kaupungin viidestä maaseututaajamasta tai omassa rauhassa rannalla tai metsän keskellä. Omakotiasuminen on Mikkelissä muuta Suomea selvästi yleisempää: 55,9 % Mikkelin väestöstä asuu rivi- ja pientaloissa kun Suomessa keskimäärin vastaava luku on 39,4 % väestöstä. 

Myös asunnon hankkiminen on Mikkelissä halvempaa. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta vuoden 2019 alussa oli Mikkelissä 1 705€, kun koko maassa vastaava luku oli 2 692 €. 

Pääkaupunkiseutuun verrattuna mikkeliläiset arvostavat enemmän vapaa-aikaa. Tämä on nähtävillä mm. kulutustutkimuksissa. Alueella on myös vahva ruokakulttuuri, joka näkyy kuluttajien odotuksina paikallisia ruokapalveluita kohtaan.

9. Tulevaisuuden näkymät

Mikkelin kaupunki rakentaa nyt poikkeuksellisen paljon. Kaupunki on investoinut voimakkaasti Visulahden uuteen kaupan ja teollisuuden keskittymään. Lähivuosina julkisten ja yksityisten investointien määrän alueelle arvioidaan ylittävän 150 miljoonaa euroa. Avautumassa onkin uusia kaupan ja logistiikan mahdollisuuksia. 

Myös EcoSairilan vihreän teollisuuden aluetta kehitetään voimakkaasti. Vuonna 2019 saadaan valmiiksi alueen julkinen infrastruktuuri ja osa alueesta on jo yritysten varattavissa. EcoSairilassa on kaavoitettua yritystilaa lähes 100 hehtaaria. Kaupunki käy jo neuvotteluja kiinnostuneiden yritysten kanssa. 

Kolmantena merkittävänä Mikkelin tulevaisuuden rakentajana ovat uudenlaiset tutkimus- ja kehitysympäristöt. Kaupunki pyrkii oman rakentamisensa avulla mahdollistamaan myös uudenlaisten yritysten tutkimusympäristöjen syntymisen. Näistä esimerkkeinä ovat 2019 valmistunut hulevesien puhdistuksen tutkimusympäristö Pitkäjärvellä sekä EcoSairilaan valmistuvan uuden jätevedenpuhdistamon yhteyteen suunnitteilla oleva vedenpuhdistuksen tutkimusympäristö. Jätevedenpuhdistamo toimii kalvobioreaktori– eli MBR-tekniikalla. Puhdistamossa on myös jäteveden tehopuhdistuksen mahdollistava maailmanlaajuisestikin uniikki vihreä linja. Valmistuessaan puhdistamo kuuluu Euroopan moderneimpiin jätevedenkäsittelylaitoksiin. Alueelle on rakenteilla myös biokaasulaitos. 

Vuosina 2019-2021 tullaan kouluihin ja päiväkoteihin investoimaan voimakkaasti. Tulevien vuosien tavoitteena on rakentaa neljä uutta koulua ja kolme päiväkotia. 

Asumisen osalta kaupungin tulevaisuuden vetovoimatekijä on Satamalahti, uusi asuinalue keskustassa veden äärellä. Satamalahden suunnittelu aloitettiin vuonna 2012 ja kaupungin kerrostalorakentaminen pyritään keskittämään alueelle seuraaviksi 20-30 vuodeksi. Alueella on tilaa 3000 – 5000 asukkaalle. Modernia pientalorakentamista edustaa myös vuonna 2018 valmistunut Kirkonvarkauden asuntoalue. 

CityLoops: Closing the loop for urban material flows

Mikkeli development Miksei Ltd takes partnership in a new EU-project. The CityLoops: Closing the loop for urban material flows -project aims to reduce urban materian flows by increasing material circulation.

CityLoops logo

Construction and demolition waste (CDW) – including soil – and organic waste (OW) are two of the most significant urban material flows with a remarkable environmental impact in European cities. Led by ICLEI, the EU-funded CityLoops project will develop a series of innovative procedures, approaches and open access and open source tools to embed circularity within planning and decision making processes for CDW and OW in cities. The ultimate goal is to drive the transition to a circular economy.

Høje-Taastrup and Roskilde (Denmark), Mikkeli (Finland), Apeldoorn (the Netherlands), Bodø (Norway), Porto (Portugal) and Seville (Spain) are the seven European cities involved in CityLoops. They will structure their pilots in three phases: inception and preparation phase, including a series of preparatory analysis and stakeholder mapping and participatory planning; demonstration phase, when the solutions will be implemented and tested, and replication phase, when the CityLoops measures will be upscaled at regional and European level. The solutions and actions go from instruments for predicting future excavated CDW and soil production, to awareness-raising campaigns, circularity decision making support tool, simulation of impacts 3D visualisation tools and procurement guidelines for OW products. A total of ten demonstration actions will be implemented, testing over 30 new tools and processes.

Alongside these, a sector-wide circularity assessment and an urban circularity assessment will be carried out in each of the cities. The former will help to optimise the demonstration activities, whereas the latter will enable cities to effectively integrate circularity into planning and decision making.

Another key aspect of CityLoops is circular procurement: the seven demonstrator cities will explore how public sector purchases can create markets for innovative circular economy products and solutions – from more circular design and increasing the use of recycled content in products, to ensuring reparability, reuse and appropriate recycling of products and materials, and promoting servicisation models. The active involvement of key stakeholders in every stage of the project will be also of crucial importance.

Cities involved

  • Demonstrator cities: Høje-Taastrup and Roskilde (Denmark), Mikkeli (Finland), Apeldoorn (the Netherlands), Bodø (Norway), Porto (Portugal) and Seville (Spain)
  • Replicators: Murcia and Vallès Occidental (Spain)

EU Horizon 2020 -logo

This project has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No 821033. The sole responsibility for any error or omissions lies with the editor. The content does not necessarily reflect the opinion of the European Commission. The European Commission is also not responsible for any use that may be made of the information contained herein.

Perjantain Kesäkatu-tapahtumassa tarjoillaan elävää musiikkia, tanssia ja upeita ajoneuvoja

Heinäkuun viimeinen perjantai (31.7.) kokoaa Mikkelin keskustaan monipuolisen tarjonnan paikalliskulttuuria. Kolmen tunnin kestoinen koko perheen tapahtuma alkaa kello 17 Mikkelin torilla. Tapahtumaan ja Kesäkatu-jatkoille on vapaa pääsy. Kesäkadun juontajana toimii Viki Vänttinen.

Kesäkadun monipuolinen ohjelma keskittyy tänä kesänä Hallitustorille. Torikartan muutoksen ja kävelykadun terassien laajennuksien myötä halutaan kokeilla torin esiintymislavan tehokkaampaa hyödyntämistä. Suosittu pomppulinna tulee olemaan torin kaupungintalon puoleisella nurmialueella, jonne tulee lisäksi kepparirata ja esimerkiksi satuvarjoja perheiden yhteisiin leikkituokioihin.

Torilla on nähtävillä paljon silmiä hivelevän upeita autoja, kun paikalle saapuu Mikkelin Mobilistit ry:n vanhoja ajoneuvoja noin 30 autokuntaa. Lisäksi esillä on Extreme Customsin ja EC Car Show’n ajoneuvoja. Torilla myös on mahdollisuus tutustua eKitkan sähköpyöriin. Paikalla pyöristä on kertomassa Ari Ojala.

Kesän ensimmäisellä Kesäkadulla on ajoneuvojen lisäksi tarjolla muun muassa monipuolista musiikkia, tanssia ja toimintaa lapsille. Kaupungin kyselytuokion aiheena on Mikke ry:n kuulumiset, haastateltavana on Kati Häkkinen.

Torin esiintymislavalta kuullaan musiikkia monelta eri tyylisuunnalta. Kesäkadulla esiintyvät Sir Covernator, Kaisla, EmmaJuulia sekä tanssimuusikko Reijo Paunonen. Lisäksi Mikkelin tanssihullut räväyttävät tanssinäytöksen sekä toimivat esitanssijoina Kesäkadun päätteeksi järjestettävissä toritansseissa. Reijo Paunosen tahdittamiin toritansseihin ovat tervetulleita osallistumaan kaikki tanssin ystävät.

Osa torikauppiaista on tapahtuman ajan paikalla ja Kahvila Toripulussa järjestetään Kesäkatujatkot kello 20 alkaen. Jatkoilla on tarjolla WTF Cateringin purilaismenyy ja musiikista vastaa Duo Midnight Signs.

Kesäkadun järjestää Event Production Finland Oy yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Petri Pellin ajankohtaishaastattelu

Koronakevät kasvatti MikseiMikkelin asiakasmäärää

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asiakasmäärät  kasvoivat tammi-kesäkuussa +52% viime vuoteen verrattuna. Yhtiö palveli alkuvuonna yhteensä 1004 asiakasta, kun vuotta aiemmin asiakasmäärä oli 659. Samaan aikaan yhtiön verkkopalvelujen käyttö kasvoi +381%.

-Olemme kehittäneet sähköisiä palvelujamme ja maaliskuuhun mennessä käyttömäärät olivat +160% kasvussa. Koronakevät kasvatti palvelujen kysyntää vielä huomattavasti, palvelujohtaja Petri Pelli MikseiMikkelistä toteaa.

Uusina palveluina koronalinja ja palvelubotti

Akuutin neuvontatarpeen johdosta yhtiö avasi 18.3. uuden koronalinja-palvelunumeron, jossa on kesäkuun loppuun mennessä annettu neuvontaa 469 yrittäjälle. Linja palvelee Mikkelin seudun yrityksiä numerossa 010 340 3080 ja on avoinna myös kesällä arkisin klo 8-16.

-Parhaimmillaan linjalla työskenteli 11 päivystäjää. Nyt kysyntä on rauhoittunut, mutta edelleen linjalle tulee puheluita päivittäin. Erityisesti rahoitusneuvonta on aikaavievää: yhteen hakemukseen käytetään useita tapaamisia. Aikaa saattaa kulua yrityksen tarpeista ja hakemuksen koosta riippuen useita tunteja, Pelli kertoo.

Uutena palveluna yhtiö avasi myös sähköisen palvelubotin, joka vastaa yritysten kysymyksiin mikseimikkeli.fi koronasivuilla.

Yritysrahoituksen hakemista vahvistettiin keväällä

Yritysten rahoitushakemuksissa auttaminen on ollut yhtiön toiminnan erityisenä painopistealueena kevään aikana. Apuun valjastettiin myös vapaaehtoisista alueen yrityksistä koostunut konsulttiverkosto.

-Näkemyksemme on, että käyttöpääoman riittävyys koronan yli säilyttää tässä tilanteessa parhaiten yrityksiä ja työpaikkoja Mikkelissä. Rahoituksen saatavuudella vaikutamme suoraan yritysten toimintaedellytyksiin. Iso kiitos kaikille yhteisrintamassa mukana olleille julkisille ja yksityisille asiantuntijoille – tämä oli hieno näyte yhteishengestä. 

-Henkilöstömme on ollut apuna erityisesti Business Finlandin ja ELY-keskuksen rahoitushakemuksissa, mutta lisäksi olemme neuvoneet yrittäjiä esimerkiksi yrittäjän työttömyystuen, akuutin kulurakennejärjestelyn, vuokrahelpotusten ja monien muiden rahoituslähteiden hyödyntämisessä. 

MikseiMikkeli järjesti myös Mikkelin kaupungin yksinyrittäjätukien käsittelyn, johon avuksi saatiin alkuvaiheessa työvoimaa lisäksi emokaupungilta. Yksinyrittäjätukia on myönnetty 3.7. mennessä Mikkelissä 398 yritykselle. Tukea on vielä runsaasti haettavana, sillä myöntövaltuutta on 1059 yritykselle.  

Yhtiön suoralla avustamisella on saatu yli 5 miljoonaa euroa koronatukia MikkeliinMäärä on yli puolet kaupungin yrityksiin kokonaisuudessaan saadusta koronarahoituksesta. 

Erityisesti ELY-keskusten kautta jaettua tukea mikkeliläiset yritykset hakivat aktiivisesti: ELYrahoituksessa Mikkeli haravoi kaupungin kokoon nähden vertailuryhmässä eniten rahoitusta. Business Finlandin tuessa Mikkeli pärjäsi myös hyvin, mutta kaupungin yrityskannan painottuessa mikroyrityksiin merkittävä osa yrityskannasta jäi tukien hakukriteerien ulkopuolelle, sillä Business Finlandin tuet suunnattiin yli 5 henkilöä työllistäville yrityksille.

Taulukko perustuu ELY-keskuksen 1.7.2020 julkaisemaan rahoitustilastoon. Päätöksiä jo jätetyistä hankkeista tehdään vielä, joten asukaskohtaiset summat kasvavat edelleen. Business Finland mukaan lukien asukaskohtaisen koronarahoituksen määrä Mikkelissä on lähes 200 euroa (ilman yksinyrittäjätukea).

-MikseiMikkeli on pyrkinyt aktiivisella koronaneuvonnallaan vaikuttamaan tukirahoituksen hakemiseen. Toimintamme on huomioitu myös valtakunnallisesti ja olemme päässeet kertomaan työstämme useampaankin otteeseen.

Korona ei pysäyttänyt myöskään yritysten tavanomaisia rahoitustoimintoja, vaan koronarahoitukseen liittymättömiä yritystukihakemuksia on lisäksi MikseiMikkelin avulla tehty 1-6/2020 ajalla 11,5 miljoonan euron edestä. Koko vuoden 2019 aikana MikseiMikkelin avustamana yritysasiakkaille saatiin rahoitusta noin 15,1 miljoonan euron edestä.  

-Koronatilanne huomioiden alkuvuosi on sujunut rahoituksen osalta yllättävänkin hyvin, Pelli jatkaa.

Syksy näyttää yritysten tilanteen

Koronaepidemian johdosta Mikkelin työttömyys nousi toukokuussa 14,7 prosenttiin. Valtakunnallinen työttömyysprosentti oli kuitenkin samaan aikaan 16,5%, joten Mikkelissä on selvitty koronasta keskimääräistä pienemmin vahingoin. Työttömyysprosentin kasvuun vaikutti erityisesti suuri lomautusten määrä.

Lomautukset korostuivat erityisesti palvelu- ja myyntityössä. Sen sijaan teollisuus reagoi koronaepidemiaan viiveellä. Edelleen huolena on, että ennen koronatilannetta saatujen tilausten valmistuessa varsinkin vientiteollisuudessa voi tulla tilauskannan notkahdus. 

Kehitysyhtiö pyrkii jatkossa vaikuttamaan siihen, että lomautukset eivät kääntyisi alueella pysyväksi työttömyydeksi. Tämä trendi on ollut näkyvissä huhtikuusta alkaen.

-Näemme tärkeäksi edistää nyt työmarkkinoiden toimivuutta siten, että työnsä koronaepidemian johdosta menettäneet työllistyisivät mahdollisimman nopeasti uudelleen. Myös yritykset on tärkeää saada takaisin kasvu-uralle, sillä aito kasvu luo työmahdollisuuksia ja elinvoimaa alueelle.

-On erittäin positiivista, että Etelä-Savon Kauppakamarin Teollisuusvaliokunta antoi lausunnon, jossa kiinnitettiin huomiota työntekijöistä huolehtimiseen ja kiinni pitämiseen myös vaikeina aikoina. On monia aloja, joilla osaajapula on vastassa heti tilanteen normalisoituessa.

Osaajien houkuttelua ei voi unohtaa näinäkään aikoina ja MikseiMikkeli valmistelee parhaillaan uusia toimenpiteitä tässäkin aihepiirissä.  

Lisätiedot:

Petri Pelli, palvelujohtaja (kuvassa)
Puh. 050 372 4344
petri.pelli(at)mikseimikkeli.fi