Aktiivinen Archives - Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Muisti etsii ravintolayrittäjää kumppanikseen

Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu Mikkelissä keväällä 2021. Uuden tiedekeskuksen yhteydessä sijaitsevaan ravintolatilaan etsitään nyt yrittäjäkumppania.

Sodan ja rauhan keskus Muistista tulee yksi Mikkelin matkailun kärkikohteista. Keskuksen suunnitelmiin on alusta saakka kuulunut laadukas kahvila-ravintola. Ravintolayrittäjä saa käyttöönsä aiemmin koulun ruokalana toimineet ravintolatilat, jotka remontoidaan uutta tarkoitusta vastaaviksi. Tilat soveltuvat hyvin myös kokousten ja muiden yksityistilaisuuksien järjestämiseen.

Sodan ja rauhan keskus Muistin organisaatio järjestää infotilaisuuden ravintolakumppanuudesta kiinnostuneille jo toimiville yrittäjille tai yrittäjiksi aikoville tiistaina 19.11. Tilaisuudessa kerrotaan lisää kumppanimallista, kumppaninvalintaprosessista ja tiloista, joihin pääsee myös tutustumaan. Samalla on mahdollisuus keskustella ravintolakonseptiin liittyvistä ideoista.

Kiinnostuneilta toivotaan ennakkoilmoittautumista osoitteeseen jenni.korhonen@muisti.org. Samaan osoitteeseen voi laittaa viestiä kiinnostuksestaan kumppanuuteen, vaikka ei pääsisikään tilaisuuteen.

Valinta kumppaniyrittäjästä tehdään alkuvuonna 2020.

Infotilaisuus ravintolayrittäjyydestä kiinnostuneille
Aika: 19.11.2019 klo 15–17
Paikka: Savilahdenkatu 13, 50100 Mikkeli, josta siirrytään yhdessä päämajatalon siivessä sijaitseviin ravintolatiloihin.

Lisätietoja tilaisuudesta: näyttelytuottaja Jenni Korhonen, jenni.korhonen@muisti.org, 050 475 3808

Lisätietoja kumppanuudesta: toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen, olli-pekka.leskinen@muisti.org, 045 110 2013

Suomi mukaan eurooppalaiseen vesialan yhteistyöverkostoon

Pohjois-Pohjanmaan Allied ICT Finland Water Ecosystem, Pohjois-Savon Kuopio Water Cluster, Etelä-Savon EcoSairila ja Blue Economy ovat yhdessä lähteneet vesiosaamisellaan mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön, jossa haetaan Euroopan Unionin investointirahoitusta alan osaamisen kehittämiseen Smart Water Territories -alueyhteistyössä.

Toimiva ja kestävä vesihuolto hyvinvointiyhteiskunnan perusedellytys. Kaikista Green Tech -toimialoista vesihuoltoon liittyvä globaali liiketoiminta kasvaa voimakkaimmin. Tämä luo edellytykset tutkimuksen, julkisen ja yksityisen sektorin kehittämiselle sekä mahdollisuuksia vientiin ja kasvuun. Itä– ja Pohjois-Suomen alueiden vesiosaamiselle on kysyntää Euroopassa erityisesti vesihuoltoon liittyvän kiertotalouden, digitalisaation, mittaamisen ja datan hyödyntämisen osalta.   

EU:n koordinoimaan Smart Water Territories -yhteistyöhön osallistuu yhteensä 20 eurooppalaista aluetta. Suomen lisäksi mukana on alueita Hollannista, Ranskasta, Espanjasta, Italiasta, Portugalista, Latviasta, Romaniasta ja Iso-Britanniasta. Eurooppalaisten partnerien ja alueiden osaaminen luo yhdistyessään kansainvälisesti vahvan ja monipuolisen kumppanuuden. 

Yhteisten investointiprojektien etenemistä arvioidaan Espanjan Zaragozassa pidettävässä EU:n Water Innovation konferenssissa joulukuun puolivälissä. Konsortiot, joissa on eniten sitoutuneita alueita ja jotka ovat pystyneet parhaiten perustelemaan kehittämistoimiensa investointitarpeet voivat aloittaa alueiden välisten konkreettisten investointihankkeiden suunnittelun. EU tukee koko prosessia rahoittamalla sen tukipalvelut ja prosessin johtamisen. 

Allied ICT Finland (AIF) Water Ecosystem Oulussa etsii älykkäitä digitaalisia ratkaisuja vesilaitosten, teollisuuden ja kaivoksen vesiprosessien haasteisiin. Vesiekosysteemeissä yritykset ja tutkimuslaitokset tekevät yhteistyötä yhdistämällä huipputason asiantuntemusta ja innovaatioita kaupallisiksi ratkaisuiksi. 

Kuopio Water Cluster (KWC) verkottaa paikallisten korkeakoulujen ja kansallisten tutkimuslaitosten osaamisen yhtenäiseksi palvelualustaksi, joka tarjoaa tuotekehitys-, testaus- ja kaupallistamisen palvelut. Samalla KWC:stä muodostuu kasvuun ja innovaatioihin kannustava yhteistyöverkosto vesi-intensiivisille startupeille, pk-yrityksille ja suuryrityksille.  

Blue Economy Mikkeli (BEM) -osaamiskeskus sijoittuu Mikkelin EcoSairilan kiertotalousalueelle ja keskittyy vesiteknologiaan ja veden kiertotalouteen. Huippututkimus, maailmanluokan TKI-ympäristöt sekä yhteistyö yritysten kanssa luovat edellytykset uusien ratkaisujen ja palvelujen kehittämiselle, kaupallistamiselle ja liiketoiminnalle. Jätevedenpuhdistuksen ja uusioveden tuotannon täyden mittakaavan testaus- ja pilotointiympäristöt tekevät BEM-osaamiskeskuksesta kansainvälisesti erittäin mielenkiintoisen toimintaympäristön. 

LISÄTIEDOT:

Pirkko Taskinen, johtaja
Water Ecosystem
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta
Oulun yliopisto
pirkko.taskinen@oulu.fi
+358 40 506 2079 

Patryk Wójtowicz 
tutkimuspäällikkö
Kuopio Water Cluster
Savonia-ammattikorkeakoulu
patryk.wojtowicz@savonia.fi
+358 44785 5564 

Panu Jouhkimo, ohjelmakoordinaattori
Blue Economy Mikkeli 
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
panu.jouhkimo@mikseimikkeli.fi
+358 44 598 6854 

Uutta elämää torin Muikkukoppiin – KontTori palvelee jouluun asti

Mikkelin Hallitustorilla oleva Muikkukoppi alkaa toimia ”KontTorina” 23. joulukuuta asti.

KontTori -idean isänä ovat Mainostoimisto Kixitin Vesa Kärkkäinen ja mikkeliläinen Veli-Pekka Mesiäinen. KontTorin sisustuksen on toteuttanut Mikkelin Toimintakeskus ry:n Uutta elämää -myymälän henkilökunta.

KontTorista voi näppärästi hankkia Uutta elämää -myymälän tuotteiden lisäksi puolenkymmenen mikkeliläisen kutojan ja ruoka-alan osaajan valmistamia tuotteita. Tarjolla on pop up -tyylisesti muun muassa hapankaalia, leipää, kakkuja, säilykkeitä ja monenlaisia uniikkeja lapasia ja sukkia.

Avajaiset 18.10.

Mikkomarkkinahumun tauottua KontTorin viralliset avajaiset ovat perjantaina 18. lokakuuta kello 11.30 alkaen. Avajaisten ohjelmassa on tuote-esittelyiden lisäksi arpajaiset. Arpalipuke on maksuton ja palkintoina on viisi tuotekassia, jotka ovat kukin 30 euron arvoiset. Etelä-Savon pelastuslaitokselta on palomestari Eero Aho lupautunut valaisemaan KontTorin ja samalla Aho jakaa toriväelle 100 kappaletta paloautoheijastimia pimeän vuodenajan turvaksi.

KontTori on avoinna ma – pe klo 11 – 17 ja la klo 10 – 15 sekä joulukuussa su klo 10 – 15.

Mikkelin Torikauppiaat ry:n puheenjohtaja Kaija Ahonen toivottaa KontTorin väen tervetulleeksi virkistämään syystalven torin tarjontaa.

– Tämä on juuri sellaista toimintaa, mitä tori kipeästi tarvitsee. Olen päässyt ennakkoon maistelemaan myyntiin tulevia tuotteita ja täytyy sanoa, että mahtavia herkkuja ovat kaikki olleet. Tuoreiden lähituotteiden lisäksi saa samalla mukavat tuliaiset kotiin tai lahjaksi Uutta elämää -tuotevalikoimasta, Kaija Ahonen iloitsee.

Etelä-Savon pääomarahaston hallinnointipalvelut kilpailutuksessa

Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit ovat yhteistyössä ELY-keskuksen sekä mahdollisten yksityisten sijoittajatahojen kanssa perustamassa noin 3,5 miljoonan euron suuruista rahastoa, jonka tarkoituksena on lisätä pääomarahastotoimintaa erityisesti Etelä-Savon alueella ja keskittyä merkittävään liiketoiminnan ja kasvuyritysten rahoittamiseen.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy kilpailuttaa rahaston hallinnointipalvelut.
Tarjouspyyntö on juuri julkaistu Hilmassa ja löytyy TÄÄLTÄ.

 

Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloput palkittiin Suomen parhaana

Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailun arviointiraati on valinnut Saimaa Gastronomy -yhteistyöverkoston Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi 2019. Kilpailuun osallistui 42 monipuolista ja tasokasta ehdokasta.

Saimaa Gastronomy -yhteistyöverkoston neljä yritystä, Hotelli Punkaharju, Sahanlahti Resort, TeaHouse of Wehmais ja Tertin Kartano, muodostavat alueen vahvuuksiin perustuvan houkuttelevan teemallisen kokonaisuuden, josta matkailijan on helppo valita mieleisensä tai luoda eri tarpeisiin sopivia paketteja tai kiertomatkan osia. Jokainen yritys on perheomisteinen. Yritykset sijaitsevat eri puolilla Saimaata, jolloin alue on monipuolisesti edustettuna. Yritysten toimintamalliin kuuluu lähellä tuotettujen ruokatuotteiden lisäksi paikallisten ihmisten työllistäminen. Monipuolisia aktiviteetteja ja lähiruokaa sisältäviä Saimaa Gastronomy -ruokaviikonloppuja järjestetään kiireisimmän kesäkauden ulkopuolella.

Kilpailun arvioinnissa kiinnitettiin huomiota asiakaslähtöisyyteen, paikallisuuteen ja tarinoihin, lähiruokaan, elämyksellisyyteen, vastuullisuuteen, yhteistyöhön, liiketoiminnallisuuteen, kannattavuuteen sekä monipuolisuuteen myynti- ja markkinointikanavien käytössä.

Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haettiin yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista, etsiä ruokamatkailun kärkituotteita ja vahvistaa aitoa yhteistyötä. Vuoden 2019 kilpailu on järjestyksessä kolmas, edelliset kilpailut olivat vuosina 2015 ja 2017.

Ruokamatkailukilpailu liittyy Hungry for Finland -ruokamatkailun tuotteistamishankkeeseen (EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahasto). Hanketta ja kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Wuudikselle jatkomenestystä Euroopan big datan ja tekoälyn uusien ratkaisujen kilpailussa

Wuudis-konsepti liiketoimintaesimerkkinä joukkoistettu metsätuhotietojen monitorointi – dataa päätöksenteolle – palkittiin finalistina DatSci 2019 kilpailussa Dublinissa eilen.  Kilpailu on Big Data Value Associationin (BDVA) ja Irlannin soveltavan tekoälykeskuksen (CeADAR) järjestämä, jossa etsitään Euroopan laajuisesti parhaita ratkaisuja big datan ja tekoälyn hyödyntämiseen uudenlaisen liiketoiminnan kehittämisessä.

Tunnustus on Wuudikselle jatkoa Riikassa viime kesäkuussa saadulle big datan soveltamispalkinnolle. Tuomaristo koostui yli 25 tietotieteen johtajasta, jotka edustivat laajasti eurooppalaista teollisuutta ja tiedeyhteisöä.

Wuudiksen ratkaisu kilpaili sarjassa ”Pienyritykset, paras Big datan käyttötapaus” esitellen mobiiliratkaisun kaikenlaisen kentätiedon keruuseen ja toimintamallin, mikä on yhdistettävissä viranomaisten ja kolmannen osapuolen IT-jäjestelmiin.  Tapausesimerkkinä käytettiin Laatumetsäsovellusta, joka on rakennettu Suomen metsäkeskukselle MMM:n kärkihanke- ja EU:n DataBio-hankeen rahoituksella. Laatumetsällä kansalaiset voivat ilmoittaa joukkoistettua tietoa metsäkeskukselle havaitsemistaan metsätuhoista ja metsänomistajat ja metsätoimijat raportoida Kemera-hankkeiden omavalvontatuloksia. Wuudis on jatkokehittänyt palvelua ja tuonut siihen koneoppimista ja yhdistänyt uusia big data -lähteitä, mm. avoimet ja kaupalliset satelliitti- sekä dronetiedot.

”Maapallon metsät ovat tällä hetkellä suuressa vaarassa ja meidän tehtävänä on mahdollistaa entistä kestävämpi metsien hoitaminen avointa ja big dataa sekä tekoälyä hyödyntävien Wuudis-ratkaisujen avulla ”, painottaa toimitusjohtaja Seppo Huurinainen.

DatSci 2019 -palkinnot osoittavat datatieteen ja tekoälyn voimaa konkreettisten liiketoiminta-, koulutus- ja sosiaalisten tulosten saavuttamisessa. Kilpailussa oli kaikkiaan 8 sarjaa. Wuudis oli ainoa  kilpailussa palkittu suomalainen yritys.

Lisätietoja:

Sammy Murphy
Event Coordinator | European DatSci & AI Awards
+353 1 9609774
sammy.murphy@datsciawards.com

DatSci 2019:  www.datsciawards.com
BDVA: http://www.bdva.eu/about

Seppo Huurinainen, CEO
+358 44 581 4950
seppo.huurinainen@wuudis.com

Databio-hanke: https://www.databio.eu/en/ 

Wuudis Solutions Oy

Wuudis Solutions Oy on metsädigitalisaation edelläkävijä. Wuudis palvelutuotteiden avulla voidaan tehostaa toimintaa, lisätä kustannussäästöjä ja ympäristöhyötyjä kaikille metsä- ja biopohjaisten yritysten toimijoille. Hyödynnämme Big Dataa integroimalla Wuudikseen useita metsätiedon lähteitä standardisoidusti ja toteuttamalla älykkäitä algoritmeja, joilla metsien hallinta ja seuranta on helppoa, järjestelmällistä, itsenäistä ja kustannustehokasta.
http://www.wuudis.com

Etelä-Karjala ja Etelä-Savo siirtyvät matkailun yhteismarkkinoinnissa seuraavalle tasolle – Saimaa-sopimus jatkunee vuoteen 2025

Saimaan yhteismarkkinoinnin tehostamista suunnitellaan kahden maakunnan voimin. Etelä-Karjala ja Etelä-Savo päivittävät Saimaa-sopimuksen ulottumaan ainakin vuoteen 2025 asti, koska kokemukset ovat kolmelta vuodelta hyvät.

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yhteinen tavoite on Saimaan alueen nostaminen kansainvälisesti merkittäväksi matkailukohteeksi lisäämällä matkailijoiden määrää ja matkailutuloja. Saimaasta halutaan Suomen kolmas kansainvälisesti tunnettu matkailualue Helsingin ja Lapin rinnalle. Yhteistyöllä tavoitellaan myös matkailuyritysten yhteistyön lisäämistä sekä matkailuelinkeinojen kasvua ja kehittymistä.

Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto sekä Lappeenrannan, Imatran, Mikkelin ja Savonlinnan kaupungit solmivat Saimaa-sopimuksen syksyllä 2016 vuosille 2017−2019. Siinä sopimusosapuolet sitoutuvat eteläisen Saimaan alueen kansainväliseen yhteismarkkinointiin.

Yhteistyön tulokset ovat olleet kannustavia, sillä matkailijamäärät, kansallinen ja kansainvälinen medianäkyvyys sekä laaja-alainen kiinnostus Saimaaseen ovat kasvaneet. Kansallisessa matkailun kehittämisessä Saimaa-yhteistyö on nostettu toistuvasti hyväksi esimerkiksi alueiden ja toimijoiden välisestä tuloksekkaasta yhteistyöstä. Myös matkailuyritykset ovat nähneet yhteistyön kehittämisen erittäin tärkeänä.

Sopimuksen päivittäminen käynnistyi keväällä 2018. Toimeksiannon saanut valmisteluryhmä työsti mallin, jossa ehdotetaan yhteistyön tiivistämistä entisestään sekä samalla sen ohjauksen ja seurannan tehostamista perustamalla yhdistys, jonka jäseniä ovat sopimuksen allekirjoittaneet organisaatiot. Toimintamalli esiteltiin kaupungin- ja maakuntajohtajille tämän vuoden huhtikuussa, ja organisaatiot tekevät päätöksensä alkusyksystä 2019.

Varkauden kaupunki mukaan yhteistyöhön

Nyt solmittavan Saimaa-sopimuksen keskeinen sisältö vastaa aiempaa sopimusta, mutta siinä on kaksi huomionarvoista eroa verrattuna edelliseen sopimukseen. Uudessa sopimusluonnoksessa ei rajata yhteistyötä kansainväliseen markkinointiin, vaan sitä voidaan tehdä myös kotimaan markkinoinnissa. Toiseksi sopimukseen voivat liittyä myös muut kaupungit ja alueet Saimaan järvialtaan rannalla. Varkauden kaupunki on jo ilmaissut halunsa tulla mukaan yhteistyöhön. Maaseutukunnat osallistuvat maakuntien liittojen kautta ja yritykset markkinointia tekevien yhdistysten ja yritysten välityksellä.

Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari on tyytyväinen kaupungin liittymisestä yhteistyöhön. ”Varkauden kaupunki pitää Saimaa-sopimusta tarpeellisena ja on valmis omalta osaltaan sitoutumaan yhteistyön tavoitteisiin. Saimaan aluetta on markkinoitava kokonaisuutena, johon jokainen alueen kunta ja matkailualan toimija voi antaa oman panoksensa. Yhteinen brändi, näkyvyys ja yhdessä sovitut markkinointitoimenpiteet ovat välttämätön edellytys Järvi-Suomen kiinnostavuuden lisäämisessä sekä kotimaisten, mutta ennen kaikkea ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa. Matkailupalvelujen tuotteistamiseen on myös panostettava lisää.”

Yhteisiä panostuksia toivotaan entistä enemmän

Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen toteaa, että Saimaa-sopimus on jatkoa matkailuyhteistyölle, jota Saimaalla on tehty jo vuosikymmeniä. ”Sopimukseen on kirjattu tahtotila yhteistyön tekemisestä ja sen periaatteista. Matkailun kasvu ei synny itsestään, vaan tarvitaan panostuksia ja yhteistyötä. Erityisesti kansainväliseen markkinointiin tarvitaan voimavarojen yhdistämistä.”

Myös Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen pitää sopimusta tärkeänä. ”Tämä on askel eteenpäin, mutta emme ole vielä maalissa. Uusi toimintamalli on kuitenkin hyvä etappi matkailuyhteistyön kehittämisessä. Nyt on tärkeää sekä sopia yhteistyön kehittämisestä saatujen kokemusten pohjalta että mahdollistaa sen tekeminen. Me tarvitsemme esimerkiksi maakuntarajat joustavasti ylittävää hankerahoitusta. Asia liittyy parhaillaan meneillään olevaan EU:n rakennerahastorahoituksen uuden kauden valmisteluun”, Viialainen painottaa.

Saimaa-sopimuksen 2020−2025 on tarkoitus astua voimaan 1.1.2020, jolloin sen toteuttamisesta vastaava yhdistys on perustettu ja toimintavalmis. Yhdistyksen kotipaikka arvotaan sopimuksen allekirjoittaneiden kaupunkien kesken, kun sopimuksen voimaantulo on varmistunut. Vuonna 2020 toteutetaan perustettavan yhdistyksen omistukseen tulevat uudet, yhteiset Saimaa.fi-verkkosivut kieliversioineen.

Lisätietoja: Matkailujohtaja Maisa Häkkinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi, 044 794 2219

Kuva: Okkolan Lomamökit.

Savolaiset ”riiuureissulla” Narinkkatorilla – Etelä-Savoon halutaan lisää asukkaita ja yrityksille jatkajia

– Etelä-Savossa saat enemmän. Ja kyllähän jokaisessa suomalaisessa asuu pieni savolainen, Savonlinnan Itä-Savon Uusyrityskeskuksen yritysneuvojat Katja Remes ja Piia Soikkeli sekä Savonlinnan kaupungin projektikoordinaattori Linda Pihlajaniemi ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n projektikoordinaattori Mari Meriläinen uskovat. Erityisen painava viesti on Pihlajaniemen sanomana, sillä syntyperäinen helsinkiläinen muutti Savonlinnan Savonrannalle vuoden 2015 keväällä, eikä hän haikaile enää entisen hektisen elinympäristönsä perään.

– Alussa pelkäsin, että syksyn pimeyden ja arjen koittaessa kyllästyn ja lähden takaisin. Niin ei kuitenkaan käynyt. Luontoon ja hiljaisuuteen ei voi kyllästyä, ja koko ajan löydän uutta ihasteltavaa. Sitä paitsi uudessa kotipaikassa minulle jää enemmän rahaa vapaa-ajan aktiviteetteihin, koska asuminen on halvempaa.

Etelä-Savon tarjoamista hyvän elämän mahdollisuuksista vakuuttunut tiimi ei tyydy pelkästään kehumaan seutua, vaan jalkautuu tuomaan viestiään Helsingin keskustaan Narinkkatorille elokuun lopulla kahteen otteeseen. Savonlinnalaiset ovat tavattavissa Narinkkatorilla keskiviikkona 21.8. ja torstaina 22.8. Mikkelin seudun porukka on Narinkkatorilla keskiviikkona 28.8 ja torstaina 29.8. Molemmat tempaukset ovat osa Etelä-Savossa maaliskuussa käynnistynyttä Enter To Business -hanketta, jolla pyritään löytämään jatkajia maakunnassa toimiville yrityksille, joiden omistajat ovat eläköitymässä.

– Tarkoitus on houkutella asukkaita Etelä-Savoon ja erityisesti yrittäjäksi. Maakunnassa on satoja yrityksiä vailla jatkajaa ja uusia tulee koko ajan. Läheskään kaikki yritykset eivät ole edes julkisesti myynnissä, Remes toteaa.

Meriläinen jatkaa, että omistajanvaihdosta odottavat yritykset edustavat laidasta laitaan eri aloja.

– Jos asuminen täällä kiinnostaa, on olemassa olevan yrityksen ostaminen hyvä keino työllistää itsensä.

Soikkeli muistuttaa, että yritystoiminnan jatkamisessa riskitkin ovat yleensä pienempiä kuin uutta yritystä perustettaessa, koska yrityksellä on jo valmis toimintakonsepti ja asiakaskanta.

– Omistajanvaihdoksessa uusi yrittäjä pääsee hyödyntämään ja kehittämään valmista yritystä.

Remes ja Meriläinen korostavat, että hanke tarjoaa omistajanvaihdostilanteessa uudelle yrittäjälle täyden tuen, jotta toiminta jatkuu onnistuneesti.

– Autamme ja sparraamme jatkajaa monin eri tavoin koko omistajanvaihdosprosessin ajan alusta loppuun.

Houkuttimena: ämpäreitä, vuokravapaita kuukausia, maksutonta päivähoitoa…

Hankkeen kanssa yhteistyössä toimivat maakunnan kaupungit ja kunnat. Esimerkiksi savonlinnalaisten jalkautumiseen Narinkkatorille liittyy hiljattain päättynyt Naapuriksi Savonlinnaan -kampanja, jonka hyväksi havaittua toimintaa kaupunki jatkaa omalla panoksellaan.

– Yksi kaupungin työn perässä muuttaville tarjoamista eduista on ensimmäisen asuinvuoden kolme vuokravapaata kuukautta Savonlinnan Vuokratalojen omistamissa taloissa. Saimaalle.fi-sivustolta löytyy aiheesta lisätietoa, Pihlajaniemi sanoo.

Meriläinen täydentää listaa ja painottaa, että jokaisella Etelä-Savon kunnalla on omat porkkanansa muuttajille. Muun muassa Pertunmaa tarjoaa kuntalaisille maksutonta päivähoitoa ja Puumala kotihoidon tuen kuntalisää. Hirvensalmella puolestaan on edullisia tontteja ja maakunnan alhaisin veroprosentti.

– Ja onhan seudulla asumisen väljyyttä ja luontoarvoja, joita ei pääkaupunkiseudulla välttämättä ole.

Oman lintukotonsa Saimaan rannoilta löytänyt Pihlajaniemi uskoo, että pääkaupungista löytyy runsaasti potentiaalisia tulijoita Etelä-Savoon, sillä elämä pääkaupunkiseudulla on tunnetusti kallista, ahdasta ja hektistä.

– Tervetuloa kopasemaan. Jaamme kahtena päivänä yhteensä sata kampanjaämpäriä.

– Myös meillä on isompi joukko tulossa paikalle. Mukana on esimerkiksi kuntien elinkeinoasiamiehiä, mikkeliläinen Meriläinen lisää.

Remes lupaa, että kummassakin tempauksessa on tarjolla tietoa höystettynä perisavolaisella lupsakkuudella ja huumorilla.

– Tämä kokeilu on ensimmäistä laatujaan ja mielenkiinnolla katsomme, mitä se tuo tullessaan. Toivottavasti kiinnostuneita riittää, jotta voimme levittää tietoisuutta maakuntamme tarjoamista asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksista.

Savolaiset viestintuojat ovat tavattavissa Narinkkatorilla 21.–22.8. sekä 28.–29.8.

Lisätiedot:

Enter to Business -hanke, Mikkeli kehitysyhtiö Miksei Oy
Mari Meriläinen, yritysneuvoja, puh. 040 547 9716, mari.merilainen@mikseimikkeli.fi
Lisää Enter to Business -hankkeesta: www.mikseimikkeli.fi/hankkeet/enter-to-business

Yrityskaupat

Myytävänä olevat yritykset

Tältä sivulta löydät Mikkelin seudulta myyntiin ilmoitettuja yrityksiä ja liiketoimintoja. Mikäli harkitset omistajanvaihdosta, tutustu maksuttomiin neuvontapalveluihimme. Mikäli haluat ilmoittaa oman yrityksesi mukaan, ilmoita meille yrityksesi tiedot lisäyslomakkeella.

Kaikki seudulla myynnissä olevat yritykset eivät eri syistä ole tällä listalla. Mikäli olet kiinnostunut jonkin tietyn alan yrityksistä eikä tiedossa ole sopivaa, otathan yhteyttä omistajanvaihdosneuvontaan. Voimme tiedottaa ns. hiljaisen myynnin kohteista sopimuksen mukaan.

Huomioithan, että kaikki seudulla myynnissä olevat yritykset eivät näy tällä listalla; osa hakee jatkajaa ns. hiljaisesti. Mikäli olet kiinnostunut jonkin tietyn alan yrityksistä, eikä julkisessa myynnissä ole sopivaa, olethan yhteydessä. Savonlinnan seudulla myytäviä yrityksiä löydät täältä.

Mikseri

Mikseri

I am text block. Click edit button to change this text. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.

Valikko