Blogit Archives - Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Mika Helenius kolumni, MikseiMikkeli

KOLUMNI: Vaikuttavaa paikallista uudistumista

Suomi on tänään yhtä velkainen kuin toisen maailmansodan jälkeen – teollinen vienti on romahtanut ja hyvinvointiyhteiskuntaa on rahoitettu yli 10 vuotta velalla. Samanaikaisesti käynnissä on 50- ja 60-luvun kaltainen väestön siirtyminen kaupunkeihin.

Maamme suurten kaupunkikasvukeskusten yrityksistä vain 5 % harjoittaa vientiä ja lähinnä välituotteista muodostuva vientituotteiden jalostusarvo on jokseenkin matala. Etelä-Savon osalta yhteiskunnan käynnissä oleva rakennemurros ja väestökehitys ovat poikkeuksellisen heikkoa. Matala korkotaso ja kasvava velka ovat muodostaneet illuusion positiivisesta kehityksestä.

”Matala korkotaso ja kasvava velka ovat luoneet illuusion positiivisesta kehityksestä”

Korkean elintason kehittyneenä maana Suomen tulevaisuus on täysin riippuvainen innovatiivisista ja menestyvistä PK-vientiyrityksistä, jotka pystyvät kehittymään ja uudistumaan globaalin markkinan muutoksia nopeammin. Etelä-Savon osalta yhteiskunnan käynnissä oleva rakennemurros ja väestökehitys ovat poikkeuksellisen heikkoa. Matala korkotaso ja kasvava velka ovat muodostaneet illuusion positiivisesta kehityksestä.

Rakennemuutoksen tuloksena perinteiset maakuntien tulonlähteet, kuten metsä- ja maataloustulot valuvat yhä kiihtyvämmällä tahdilla maakuntatalouden ulottumattomiin kalliisiin asuntoihin kasvukeskuksiin. Vallitseva maakuntatason innovaatio- ja koulutuspolitiikka on nojannut perinteisiin luonnon ja palveluiden kehittämisen näkökulmiin paikallisella tasolla. Kehityksessä on korostunut hitaan talouskasvun toimialojen ja julkisten palveluiden kehittäminen ilman merkittävien vientiyritysten, tuotekehitystyön, teollisten korkean jalostusarvon työpaikkojen syntymistä ja taloudellisen lisäarvon tuomista maakuntaan.

Etelä-Savo on kuin Suomen pienoismalli, paperilla ja teoriassa sen pitäisi toimia, mutta käytännössä olemme eläneet yli varojen, tieteilleet ilman taloudellisia tuloksia ja vaikutuksia, ulkoistaneet korkean osaamisen työpaikat ja luoneet hankkeita hankkeiden perään ilman uusien vientiyritysten ja -tuotteiden syntymistä. Erityisenä haasteena on tuotekehitysosaamiseen perustuvan paikallisen vaikuttavuuden puuttuminen. Isossa kuvassa olemme ajautuneet tiedemiesten ja hallintojohdon idealistiseksi yhteisöksi ilman omaa vientiin tähtäävää teknistä ja teollista kehitystä.

”Kaupunkina Mikkelillä olisi mahdollisuus nousta merkittäväksi uusien kansainvälisten vientiyritysten kasvukeskukseksi”

Mikkeli on mielestäni todella upea, hieno ja toimiva kaupunki. Mikkeli ja Etelä-Savon maakunta tarjoavat samat asumisen ja elämisen mahdollisuudet kuin minkä tahansa muun isomman kaupungin esikaupunkialueet – vain korkean osaamisen työpaikat ja yritykset puuttuvat. Kaupunkina Mikkelillä olisi mahdollisuus nousta merkittäväksi uusien kansainvälisten vientiyritysten kasvukeskukseksi panostamalla teolliseen viennin korkeasti koulutettujen osaajien saatavuuteen, eli tuotekehityksen insinöörikoulutukseen.

On hämmentävää kuinka vähän aluekehityksen politiikassa ja valmistelussa käsitellään osaamisen merkitystä talouskasvun mahdollistajana ja uusien yritysten syntymistä.  Etelä-Savo voisi toimia Mikkelin johdolla suunnannäyttäjänä ottamalla paikalliseen korkean teknologian osaamisen, uusteollistavan uudistumisen ja taloudelliseen tulokseen tähtäävän innovaatiojärjestelmän kehittämisen keskeiseksi maakuntastrategian punaiseksi langaksi. Kaikkein toimijoiden tulisi nyt keskittää resurssinsa ja toimenpiteensä uusien korkean jalostusarvon vientiyritysten toiminnan synnyttämiseen ja edistämiseen maakuntatasolla.

Uusteollistamisen ytimessä on paikallinen suunnittelu, tuotekehitys ja valmistustekniikan osaamiseen perustuva uusien PK-yritysten kehittäminen. Kasvavien ja kehittyvien PK-vientiyritysten tuotesuunnittelu-, teknologia- ja kehitysosaamista voidaan kiihdyttää vientiyrityslähtöisen opetuksen sekä paikallisia yrityksiä palvelevan soveltavan tutkimustoiminnan avulla. Vientiyritysten menestymisen ja kehityksen perusta on paikallisessa, vientiyrityksiä palvelevassa osaamisessa. Osaamisen ytimessä on maakunnan eri toimijoiden yhteinen kyky luoda ja synnyttää globaalisti kiinnostavia PK-vientiyrityksiä.

Kirjoittanut: Mika Helenius

Kirjoittaja vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ssä digitaalisen talouden kehittämisestä. Kirjoittaja on myös Espoon kaupunginvaltuutettu ja TOP 100 suomalainen IT-vaikuttaja.

EU komisison Horison2020 -tilaisuus ohjelman haasteista ja mahdollisuuksista.

Brysselin helppoa rahaa?

Mitä se on se Brysselin raha? Onko se pukumiesten hommia vai säkissä tuotavaa Jackpot rahaa?

Totuus on paljon arkisempi. Se on perehtymistä, valintoja, analysointia ja taas uudelleen analysointia. Lisäksi se on muutamia kasvokkain tapaamisia sekä lukemattomia kohteliain sanakääntein kirjoitettuja sähköposteja, pätkiviä puhelin- ja skype-kokouksia, aineistojen tuottamista sekä yrityksiä ymmärtää eri puolilla Eurooppaa olevien partnereiden näkemyksiä. Rahoituksen hakeminen on työtä.

Oikeastaan siihen ei tarvita yhtään suomalaisretkeä Euroopan Parlamenttiin tai simpukkaillallisia. Toki ne voivat olla hyvinkin miellyttäviä tapahtumia – suomalaisten kesken.

Jos rahoitusta aikoo saada, tulee oma osaaminen olla selkeästi tiedossa. Tämän jälkeen voi hakea sopivaa rahoitusohjelmaa ja hakuteemaa. Kun omat valmistelut on tehty huolella, kannattaa hyödyntää Komission Infopäiviä ja LinkedIn-pohjaisia matchmaking-tapahtumia. Niissä pyörii satoja eurooppalaisia tavoitteena löytää riittävän kilpailukykyiset partnerit yhteiseen hakemukseen. Matchmaking tapahtuma on organisoitu kuhina, jossa varttitunnissa pitää myydä alueen osaaminen ja päätellä, kannattaako yhteydenpitoa jatkaa tapaamisen jälkeen. Välillä tapahtumissa näkee suomalaisryhmiä, jotka seuraavat pelkkiä luentoja. Yleissivistys toki lisääntyy, mutta pois jää pois tapahtumien oleellinen fokus: eurooppalaisen verkoston löytäminen, jonka kanssa voi tehdä ihan konkreettista yhteistyötä.

Jos kiinnostavaan konsortioon pääsee mukaan, alkaa aikaa vievä hakemuksen valmistelu. Luottamuksen synnyttäminen ja yhteisymmärryksen löytäminen eri maista olevien partnereiden kesken vie erityisesti koordinaattorin johtajuuden tiukkaan prässiin. Kun hankkeiden koko on 10-15 milj. euroa on toimintojen suunnittelu ja koordinaatio korkeaa ammattitaito vaativaa.

Kaiken tämän jälkeen palkintona voi olla 100 %:n rahoitus hankkeelle. Sitten alkaakin se varsinainen työ, hankkeen toteuttaminen. Siitä seuraavassa blogissa.

Kirjoittanut: Anitta Sihvonen

Valikko