fbpx

Elokuun kokoontumisrajoitukset tulevat pian voimaan

Elokuussa voi järjestää yli 500 henkilön yleisötilaisuuksia myös sisätiloissa, jos noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä. Keskeistä on varmistaa turvaetäisyydet ja tehostetut hygieniakäytännöt.

Rajoitus pohjautuu aluehallintovirastojen 1.7.2020 antamiin, tartuntatautilain mukaisiin määräyksiin. Yli 500 henkilön tilaisuuksissa järjestäjällä on vastuu noudattaa THL:n ja OKM:n ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi. Tilaisuuksissa on muun muassa huolehdittava hygieniasta ja varmistettava 1−2 metrin turvavälit henkilöiden tai seurueiden välillä. Turvavälit on pidettävä myös tilaisuuteen saavuttaessa ja sieltä poistuttaessa. Tungoksia ja tiiviitä jonoja ei saa päästää syntymään. Järjestäjän voi olla syytä rajata osallistujia erillisille alueille, jotta ohjeita voidaan noudattaa.

Alle 500 henkilön tilaisuudet ovat elokuussa sallittuja ilman erityisiä edellytyksiä, mutta suositus on, että niissäkin noudatetaan THL:n ja OKM:n ohjetta turvaväleistä ja hygieniakäytännöistä.

Tärkeää on myös muistaa, että jos tapahtumaan tai yleisötilaisuuteen liittyy ravintolatoimintaa, siinä on huomioitava tartuntatautilain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaiset ravintoloiden toiminnan velvoitteet. Ravintoloissa esimerkiksi jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka, ja asiakaspaikat täytyy sijoittaa riittävän väljästi.

Aluehallintovirasto korostaa jokaisen toimijan ja kansalaisen vastuuta noudattaa viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia omassa toiminnassaan ja siten omalta osaltaan ehkäistä koronaviruksen leviämistä.

Tartuntatautilaki mahdollistaa määräysten antamisen korkeintaan yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Jos epidemiologinen tilanne Suomessa muuttuu merkittävästi huonompaan suuntaan, aluehallintovirastot voivat tarvittaessa muuttaa elokuuta koskevia rajoituspäätöksiään.

Kuva: Oskari Mäkisarka

ESR_yhdistelmalogo

Ravintolatuki täsmentyi – näin lasket omasi

Presidentti Sauli Niinistö on 29.5. vahvistanut lain ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä. Valtioneuvosto antaa kesäkuun ensimmäisellä viikolla asetuksen voimaantulosta.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 5.6.2020, jonka jälkeen ravintola-alan yritykset voivat hakea tukea.

Ravintolatuki jakautuu kahteen osaan, jotka ovat:

1. Uudelleentyöllistämisen tuki joka on tarkoitettu ravintola-alan työntekijöiden uudelleentyöllistämiseen koronaepidemian aiheuttamien poikkeusolojen alkamista vastaavalle tasolle.

2. Toiminnan rajoitusten hyvitys, joka on tarkoitettu ravintola-alan yrityksille hyvitykseksi niiltä kalenteripäiviltä, jotka sisältyvät rajoitusvelvoitteen tarkoittamaan ajanjaksoon (4.4.2020 – 31.5.2020).

Uudelleentyöllistämisen tukea on kunkin yrityksen haettava itse KEHA-keskukselta. Toiminnan rajoitusten hyvitys toteutetaan pääosin ilman hakemusta joukkomaksatuksena Verohallinnolta saatavien arvonlisäverotietojen perusteella.

Uudelleentyöllistämisen tuki (katso esimerkit alla)

Uudelleentyöllistämisen tuki on tarkoitettu ravintola-alan työntekijöiden uudelleentyöllistämiseen koronaepidemian aiheuttamien poikkeusolojen alkamista vastaavalle tasolle. Tukena maksetaan hakijalle hakemuksen perusteella 1000 euroa kustakin työntekijästä, jolle tuen saaja maksaa 1.6. alkaen seuraavan kolmen kuukauden ajalta palkkaa vähintään 2500 euroa. Tuki voidaan myöntää ja maksaa ennakkoon edellyttäen, että yritys sitoutuu maksamaan palkkaa tuen perusteena oleville työntekijöille.

Uudelleentyöllistämisen tukea voi saada myös vuokratyöntekijöiden työllistämiseen, mikäli yritys käyttää vuokratyövoimaa.

Uudelleentyöllistämisen tukea voidaan myöntää enintään siitä määrästä työntekijöitä, joka vastaa yrityksen helmikuulta 2020 työsuhteessa oleville työntekijöilleen maksamien palkkojen yhteismäärää jaettuna luvulla 2 500.

Tukea ei myönnetä niistä työntekijöistä, joiden palkkauskustannuksiin ravitsemisyritykselle on myönnetty muuta valtiontukea rajoitusvelvoitteen päättymistä seuraavan kolmen kuukauden ajalle tai osalle tästä ajasta.

Hakemus tuen saamiseksi tulee jättää KEHA-keskukselle viimeistään 31.8.2020.

Toiminnan rajoitusten hyvittäminen (katso esimerkit alla)

Toiminnan rajoitusten hyvittäminen toteutetaan pääosin ilman hakemusta joukkomaksatuksena Verohallinnolta saatavien yrityskohtaisten arvonlisäverotietojen perusteella.

Hyvityksen määrä lasketaan yrityksen arvonlisäveroilmoitusten tietoihin perustuen myynnistä vuoden 2019 huhti- ja toukokuulta tai vuoden 2020 tammi- ja helmikuulta sekä vuoden 2020 huhtikuulta.

Jos vuoden 2020 tammikuun ja helmikuun myyntien keskiarvo on pienempi kuin vuoden 2019 huhtikuun ja toukokuun euromääräisten myyntien keskiarvo, jälkimmäistä keskiarvoa pidetään vertailulukuna.

Jollei yritys tee kuukausittaisia veroilmoituksia, tulee sen todentaa muulla tavalla myynnit edellämainituilta kuukausilta.

Vuoden 2020 tammikuun ja helmikuun euromääräisten myyntien keskiarvo on vertailukohta hyvityksen laskennalle (vertailuluku).

Jos vuoden 2020 huhtikuun myynti on edellämainittua vertailulukua pienempi, ravitsemisyritys on oikeutettu hyvitykseen. Hyvitys suhteutetaan toiminnan supistumiseen.

Ravitsemisyritykselle määritetään vertailuluvusta euromääräinen osuus (hyvitysosuus), joka on:

1) 15 prosenttia enintään yhden miljoonan euron määräisestä vertailuluvusta; ja
2) viisi prosenttia siitä vertailuluvun määrästä, joka on yhtä miljoonaa euroa suurempi.

Hyvitys kultakin rajoituspäivältä määräytyy seuraavassa järjestyksessä:

1) tammi-helmikuun ja huhtikuun myyntien erotus jaetaan vertailuluvulla (toiminnan supistumiskerroin);

2) toiminnan supistumiskertoimella kerrotaan hyvitysosuus;

3) hyvitys kultakin rajoituspäivältä on 2 kohdan tulema jaettuna luvulla 30, joka on vuoden 2020 tammi- ja helmikuun kalenteripäivien kuukausikohtainen keskiarvo.

Esimerkki 1: Katin Kuppila Oy

Katin Kuppila Oy:n ovet ovat olleet asiakkailta suljettuna lauantaista 4.4. alkaen valtioneuvoston asetuksen johdosta. Kati avasi yrityksensä ovet jälleen 1.6., kun rajoituksia lievennettiin. Katin Kuppilassa aiotaan heti työllistää molemmat henkilöt, jolloin yritys hakee KEHA-keskukselta uudelleentyöllistämisen tukea 2hlöä x 1000€ = 2000€. Kuppila ei ole saanut muita valtiontukia. Helmikuussa 2020 kahvila maksoi palkkoja työntekijöille yhteensä 4000 euroa, jonka perusteella KEHA-keskus laskee, että palkkatukea voidaan hakea enintään 4000/2500 = 1,6 (tulos pyöristetään lähimpään tasalukuun = 2) kahdelle henkilölle.

Kuppila laittaa sähköisen hakemuksen KEHA-keskukseen ja pyytää tuen maksua ennakkoon. Vastineena tuesta Katin Kuppila sitoutuu maksamaan molemmille työntekijöille 2500€ palkkaa (kullekin, yhteensä siis 5000€) 1.6. alkaen tulevan kolmen kuukauden aikana.

Vetovoimaisena lounaspaikkana Katin Kuppilan myynnit ovat hyvät ympäri vuoden. Yritys on avoinna 7 päivänä viikossa ja yritys työllistää kaksi henkilöä. Tammikuussa 2020 Katin Kuppilan liikevaihto oli 17 000 euroa ja helmikuussa 19 000 euroa. Keskimäärin tammi-helmikuussa kuukauden myynti (vertailuluku) oli täten 18 000 euroa. Vuonna 2019 huhti-toukokuussa yrityksen kuukauden myynti oli keskimäärin 16 000 euroa, joten yrityksen vertailukohdaksi valitaan parempi tammi-helmikuun 2020 myynti.

Huhtikuussa 2020 myyntiä ehti tulla vain kolmelta päivältä yhteensä 2000 euroa ennen sulkemispakkoa.
Huhtikuun myynti on pienempi kuin tammi-helmikuun keskimääräinen myynti, joten Katin Kuppila on oikeutettu toiminnan rajoitusten hyvitykseen.

Hyvitysosuuden määrä on 15% tammi-helmikuun vertailuluvusta 18 000 eurosta. Hyvitysosuus on siis 0,15*18000€ = 2700 euroa. Aiemmin mainittua viiden prosentin laskukaavaa ei käytetä, koska Katin Kuppilan myynnit eivät ylitä miljoonaa euroa.

Seuraavaksi lasketaan toiminnan supistumiskerroin. Tammi-helmikuun keskimääräisestä myynnistä (vertailuosuus) eli 18 000 eurosta vähennetään huhtikuun toteutunut myynti 2000 euroa . Näin saadaan erotuksena 16 000 euroa, joka jaetaan edelleen vertailuluvulla eli 18000 eurolla. 16 000 / 18000 = 0,8888. Tulos on laissa tarkoitettu toiminnan supistumiskerroin.

Toiminnan supistumiskertoimella 0,88888 kerrotaan hyvitysosuus 2700 euroa, josta saadaan tulokseksi 2397,60€.

Lopullisena hyvityksenä maksetaan yritykselle kultakin rajoituspäivältä 1/30 * 2397,60€ = 79,92 euroa päivä.

Koska rajoituspäiviä tuli Katin Kuppilalle 4.4. – 31.5.2020 yhteensä 58, on Katin Kuppila Oy:n kokonaishyvityksen määrä täten 58*79,92€ = 4635,36 euroa.

Esimerkki 2: Rauskin Ravintola Oy

Rauskin Ravintola Oy on kesäkauden kuumin kohtauspiste. Ravintola avaa tavallisesti ovensa pääsiäiseksi ja on avoinna koko kesän. Sesonkikaudella yritys työllistää kolme henkilöä.

Uudelleentyöllistämisen tuki
Koska Rauskin Ravintola on sesonkiyritys eikä helmikuussa 2020 työllistänyt yhtään täysiaikaista työntekijää, yritys ei ole oikeutettu uudelleentyöllistämisen tukeen. Tukilain kirjaimen mukaisesti ”Tukea voidaan myöntää enintään siitä määrästä työntekijöitä, joka vastaa yrityksen helmikuulta 2020 työsuhteessa oleville työntekijöilleen maksamien palkkojen yhteismäärää jaettuna luvulla 2 500.”

Toiminnan rajoitusten hyvitys
Koska Rauskin Ravintola Oy:n toiminta on sesonkiluonteista, oli tammi-helmikuun 2020 veronalainen myynti vain 3200 euroa – tiloissa pidettiin vain kahdet perhejuhlat. Sen sijaan vuoden 2019 huhti-toukokuun keskimääräinen kuukausiliikevaihto oli 23 000 euroa. Ravintolan vertailukohdaksi valitaan siis yritykselle edullisempi viime vuoden vertailukohta.

Yrityksen oli määrä avata ovensa huhtikuun 1. viikolla, mutta koronarajoituksista johtuen ovet päästiin avaamaan vasta 1.6.2020. Tästä johtuen myyntiä ei kertynyt ollenkaan. Rajoituspäiviä kertyi Katin Kuppila Oy:n tavoin 58.

Vertailuluku: huhti-toukokuun 2019 veronalaisen myynnin kuukausikeskiarvo eli 23 000 €

Hyvitysosuus: 15% vertailuluvusta eli 0,15 * 23 000€ = 3450 €

Supistumiskerroin: (23 000€ – 0€ ) / 23 000€ = 1,0

Hyvitysosuus/päivä: (1,0 * 3450 euroa) * (1/30) = 115 € / päivä

Hyvitys yhteensä: 58 rajoituspäivää * 115€ / päivä = 6670 €

Business Finland pääkonttori Helsingissä

ELY-keskusten ja Business Finlandin korona-avustushaku suljetaan 8.6. klo 16.15

Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut tiedoksi aikeensa sulkea ELY-keskusten ja Business Finlandin koronatukien haun.

Tukihaut aiotaan sulkea molempien toimijoiden osalta maanantaina 8.6.2020 klo 16.15. Sulkemisen syynä on uusi yritysten yleistuki, josta hallitus antaa esityksensä alustavan tiedon mukaan torstaina 4.6.2020. Yleistuki tulee korvaamaan aiemmat ELY-keskuksen ja Business Finlandin kehittämistuet.

Tukihaun sulkeutumiseen mennessä saapuneet hakemukset edelleen käsitellään koronatukisäädösten mukaisesti, eikä sulkemisella ole myöskään vaikutusta jo aloitettuihin hankkeisiin.

-Yleistuen kriteerit ovat vielä avoinna. Alustavien tietojen valossa näyttää siltä, että tuki-instrumentit eivät sisällöiltään vastaa toisiaan. Nyt kannattaakin hyödyntää kehittämistuet vielä, kun näitä on saatavilla, Petri Pelli Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä kertoo.

Mikäli yritykselläsi on mielessä kehittämissuunnitelmia ja uskot yrityksesi täyttävän tukikriteerit, toimi kehittämistuen kanssa nyt. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei auttaa Mikkelin seudun yrityksiä tukihakemusten teossa.

Kuva: Business Finland mediakuvat

Maatilayrityksille ja alkutuotannon yrityksille oma koronatuki – haku avautui jo (päivitetty 18.5.2020)

Maatilakytkentäiset ja maataloustuotteita jalostavat mikroyritykset, kalatalouden yritykset sekä maatalouden alkutuotanto tulevat kriisitukien piiriin.

Tukien haku on tavoitteena avata nopealla aikataululla – jo maanantaina 18.5.

Tämä tukipaketti on tarpeellinen ja odotettu tuki maatilakytkentäisille yrityksille sekä maa- ja kalataloudelle, koska nämä toimialat eivät ole voineet hakea tähän mennessä ELY-keskuksista kriisitukea. Siksi olemme valmistelleet näille toimialoille oman kriisituen, maatalousministeri Jari Leppä toteaa.

Koronavirusepidemiasta kärsiville maaseudun mikroyrityksille (alle 10 työntekijää), eräille maatalouden alkutuotannon ja kalatalouden yrityksille aletaan myöntää väliaikaista kriisitukea. Taloudellista tukea voivat hakea maatilojen yhteydessä toimivat yritykset, maataloustuotteita jalostavat ja myyvät mikroyritykset, maatalouden alkutuotannon sekä kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen ja kalakaupan yritykset.

Valtio suuntaa tukeen enintään 40 miljoonaa euroa, josta 25 miljoonaa on suunnattu maaseudun yrityksille, 5 miljoonaa euroa maatalouden alkutuotantoon ja 10 miljoonaa euroa kalatalouteen.

Uusi tuki on suoraa tukea sellaisille yrityksille, jotka ovat aiemmin rajautuneet työ- ja elinkeinoministeriön tukien piiristä pois. Tuissa ei ole takaisinmaksuvelvoitteita, eikä niiden saaminen edellytä kehittämistoimia.

Maaseudun yritysten sekä maatalouden alkutuotannon tuen määrä on 5 000 – 10 000 euroa. Kalatalouden yrityskohtainen tuki voi olla 3 000 – 10 000 euroa. Tukea voi käyttää yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin kuluihin, kuten henkilöstö-, kiinteistö- ja vuokrakuluihin. Tukea ei voi käyttää tuotantopanosten hankintaan tai investointeihin.

Tuen vaatimukset

Tukea voidaan myöntää yritystoimintaan ja yrityksille, joiden taloudellinen tilanne on merkittävästi heikentynyt koronaepidemian takia vuoden 2020 aikana, mutta joilla muuten on kannattavan toiminnan edellytykset. Ohjeellisesti merkittävänä yritystoiminnan taloudellisen tilanteen heikkenemisenä pidetään 30% liikevaihdon alenemista. Harkinnassa voidaan kuitenkin ottaa huomioon myös toiminnan kausiluonteisuus.

Avustuksen myöntämisen ehtona on, että tuen hakija ei ole saanut muuta avustusta samaan tarkoitukseen. Lainojen valtiontakaukset tai saatu työttömyysavustus eivät estä tuen myöntämistä. Maatalouden väliaikaista tukea ei myönnetä yritykselle, joka on oikeutettu saamaan maaseutuyritysten väliaikaista tukea. Näitä molempia tukia ei siis voida myöntää samalle maatilalle.

Maaseutuyritysten väliaikaista tukea voidaan myöntää yritykselle, joka on saanut yksinyrittäjän tukea. Tällöin tuen määrää laskettaessa siitä vähennetään jo saatu yksinyrittäjätuki.

Neljä eri pääkohderyhmää

Maatilan yhteydessä harjoitettava yritystoiminnan tulee olla saman Y-tunnuksen alla samassa verotuksellisessa kokonaisuudessa harjoitettavaa muuta yritystoimintaa kuin maataloutta, metsätaloutta tai kalataloutta – muita toimialarajoituksia sille ei ole.

Tukea voi saada maataloustuotteiden jalostusta ja myyntiä harjoittava alle 10 henkilöä työllistävä mikroyritys. Maataloustuotteita ovat esimerkiksi meijerituotteet, myllytuotteet, teurastamotuotteet ja lihavalmisteet, vihannekset, kasvikset, marjat ja sienet sekä näistä valmistetut tuotteet, rehut ja lemmikkieläinten ruoka.

Alkutuotannon tukea voivat saada esimerkiksi erikoistuneet maatilat, porotilat ja puutarhatilat, jotka myyvät tuotteitaan suoraan ravintoloille tai muille ostajille ja joiden tuotteiden menekki on pysähtynyt tai merkittävästi pienentynyt koronakriisin vuoksi.

Kalatalouden tuki voidaan myöntää kaikille kalatalouden yrityksille elinkeinoharjoittajista suuryrityksiin. Yrityksellä on tullut olla edellytykset kannattavaan liiketoimintaan jo ennen koronakriisin alkua.

Lisätietoa:

Tukea haetaan Ruokaviraston Hyrrä -palvelusta.

Lisätietoa tuesta Ruokaviraston sivuilla.

Katso myös alkuperäinen tiedote Maa- ja metsätalousministeriön sivuilla.

ESR_yhdistelmalogo
Osasto: YleinenTagit:
Timo Halonen hyväksyy Mikkelin yksinyrittäjätukihakemukset

226 yrittäjää saanut päätöksen yksinyrittäjätuesta Mikkelissä

Mikkelin kaupunki on vastaanottanut torstaiaamuun 23.4.2020 mennessä yhteensä 320 yksinyrittäjätukihakemusta. Hakemuksista 226 on saanut jo virallisen päätöksen. Tehdyistä päätöksistä 211 oli myönteisiä ja 15 kielteisiä.

-Yksinyrittäjien hakemuksista käy ilmi yrittäjien aito hätä. Monien hakijayritysten toiminta on nyt lähes kokonaan pysähtynyt. Samaan aikaan yrityksillä on kuitenkin kiinteät kulut maksettavanaan. Pahimmillaan yrittäjän tulot ovat pudonneet kymmeniin euroihin kuukaudessa, käsittelijäryhmää ohjaava Maarit Randelin MikseiMikkelistä kertoo.

Hakemusten käsittely tehdään kaupungin ja MikseiMikkelin yhteistyönä

Mikkelissä yksinyrittäjien tukihakemusten käsittelyprosessi toteutetaan kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein yhteistyönä. Tukihakemusten saavuttua kaupungin kirjaamoon hakemukset siirretään Mikkelin kehitysyhtiö Mikseille arviointia varten. Arvioinnin jälkeen hakemukset palautuvat kaupungille, jossa virallisen myöntämispäätöksen tekee kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Kymmenen kaupungin työntekijää, joiden työ on keskeytynyt koronan vuoksi, siirtyivät kahdeksi viikoksi MikseiMikkelin avuksi hakemusten arviointia varten. Henkilöt löytyivät kaupungille perustetun resurssipankin kautta. MikseiMikkeli koulutti henkilöt uusiin tehtäviinsä.

Hakemuksia runsaasti

Hakemuksia on tullut viikossa reilut 300. Runsas tukihakemusten määrä ei yllättänyt kaupungin kehitysyhtiötä.

-Osasimme jo ennalta odottaa alkuun Business Finlandin ja ELY-keskusten kaltaista hakemuspiikkiä, MikseiMikkelin toimitusjohtaja Juha Kauppinen kertoo.

Syntyneitä jonoja pyritään purkamaan ripeästi.

-Pyrimme purkamaan syntyneet hakemusjonot jo tällä viikolla loppuviikosta, jonka jälkeen meillä on mahdollisuus käsitellä saapunut yksinyrittäjätukihakemus jopa saman päivän aikana, Maarit Randelin arvioi.

Kaupungilta siirtyneiden käsittelijöiden kahden viikon jakso päättyy maanantaina 27.4.2020. Tiistaista 28.4.2020 alkaen kehitysyhtiö siirtyy käsittelemään hakemuksia omin voimin.

Hakijoissa korostuu omin käsin tekeminen

Jo tehdyistä päätöksistä 93% on ollut myönteisiä. Osittain korkeaan osuuteen vaikuttaa myös Mikkelin kaupungin valitsema käsittelytapa.

-Tällä hetkellä Suomessa nähdään kahta eri käsittelytapaa: osassa kuntia puutteellinen hakemus hylätään ja se pyydetään lähettämään tarvittaessa myöhemmin tai korjattuna. Mikkelissä halusimme tarkoituksella valita tavan, jossa käsittelijä ottaa aktiivisemman roolin ja tarvittaessa selvittää yhdessä hakijan kanssa puuttuvia tietoja. Menettelytavalla pyritään välttämään ylimääräistä byrokratiaa tilanteessa, jossa yrittäjillä on jo valmiiksi hankalaa, Randelin jatkaa.

Menettelystä huolimatta hylättyjäkin hakemuksia väliin mahtuu. Tyypillisiä hylkäysperusteita ovat muun muassa yrityksen kotikunta sekä muut yrittäjyyden ohella saadut tulot. Yksinyrittäjätukea voi hakea vain yrityksen kotikunnasta. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistus ei myöskään mahdollista yksinyrittäjätuen jakamista sellaisille, joilla on muita tulonlähteitä, kuten palkkatuloa, eläketuloa tai opintorahaa.

Tyypillisimpiä avustusta saaneita ammattiryhmiä ovat hierojat, kauppiaat, parturi-kampaajat, kahvila-ravintolan pitäjät, rakennusalan ammattilaiset sekä taksinkuljettajat.

Yksinyrittäjätuki on valtion avustusta, joka jaetaan kuntien kautta. Tuen summa on kiinteä 2000€ hakijaa kohti. Tukea myönnetään päätoimiselle yksinyrittäjälle, jolla katsotaan aiemman historian perusteella olevan edellytykset kannattavaan liiketoimintaan ja jonka liiketoiminta on kärsinyt koronaepidemian aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä 16.3.2020 jälkeen.

Taulukko 1: Yksinyrittäjätuen myöntämismäärät aloittain, Mikkeli 23.4.2020 tilanne

Hyvinvointi- ja terveyspalvelut 36
Kauppa ja myyntityö 34
Kauneudenhoitoala 33
Käsityö ja luovat alat 23
Rakentaminen ja suunnittelu 19
Kuljetus ja liikenne 19
Kahvilat, ravintolat, pienmajoitus 14
Kulttuuri, liikunta ja tapahtuma-alat 9
Huolto ja ylläpito 6
Muut palvelut 5
Koulutus 5
Tekniset alat 5
Eläintenhoito 3
YHTEENSÄ 211


Lisätiedot:

Mikkelin kaupunki
kaupunginjohtaja Timo Halonen, puh. 040 557 8077, timo.halonen@mikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo, puh. 044 794 5694, jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi

Kuvassa: Timo Halonen hyväksyy Mikkelin yksinyrittäjätukihakemukset
Kuva: 
Mikko Tuovinen, Mikkelin kaupunki

ESR_yhdistelmalogo
Yksinyrittäjän toimintatuki, kuvituskuva

Mikkelin kaupunki avaa yksinyrittäjien toimintatuen haettavaksi 15.4.2020 klo 12.00

Työ- ja elinkeinoministeriö on 8.4.2020 vahvistanut haettavaksi koronapandemian johdosta uuden yksinyrittäjän toimintatuen. Tuen jakamisen mahdollistava valtioneuvoston asetus astui voimaan torstaina 9.4.2020.

Tukea haetaan yrityksen kotikunnasta. Mikkelin kaupunki avaa yksinyrittäjien toimintatuen haettavaksi keskiviikkona 15.4.2020 klo 12.00.

Yksinyrittäjän toimintatuki on määrältään 2000 euroa. Mikkelin kaupungille on vahvistettu 1. avustuserässä enintään 847 542 euron myöntövaltuus, jonka perusteella kaupunki jakaa yksinyrittäjätukea enintään 423 yksinyrittäjälle. Valtioneuvosto on 2. lisätalousarviossaan 8.4.2020 esittänyt eduskunnalle myöntövaltuuden nostamista myöhemmin 2,5-kertaiseksi.

Yksinyrittäjän toimintatukeen ovat toiminnan oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta riippumatta oikeutettuja yrittäjät

  1. jotka ovat päätoimisia yksinyrittäjiä
  2. joiden taloudellinen toiminta on ollut kannattavaa ennen koronaepidemiaa
  3. joiden taloudellinen tilanne on merkittävästä heikentynyt koronaepidemian johdosta, erityisesti 16.3.2020 jälkeen
  4. joilla ei ole verovelkaa tai joilla on Verohallinnon hyväksymä maksusuunnitelma

Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä.

Tarkat kriteerit ja hakuohjeet löydät Mikkelin kehitysyhtiö Miksein www-sivuilta:
https://mikseimikkeli.fi/yksinyrittajatuki/

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Koronalinja auttaa Mikkelin seudun yrityksiä kysymyksissä ja hakemusten täyttämisessä.
Koronalinja palvelee numerossa 010 340 3080 ma-pe klo 8-16.

Lisätiedot:

Mikkelin kaupunki
Kehitys- ja strategiapäällikkö Aki Kauranen (to 9.4.)
puh.  044 7942093, aki.kauranen@mikkeli.fi

Hallintojohtaja Ari Liikanen (ti 14.4. alkaen)
puh. 044 794 2031, ari.liikanen@mikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
toimitusjohtaja Juha Kauppinen
puh.  0440 361 616, juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi

 

Osasto: YleinenTagit:
Project Partnerships 800x600

MikseiMikkelin vinkkilista: Näin taklaat kassakriisin

Koronaviruksen leviäminen ja sen torjunta vaikuttavat kaikkien yritysten liiketoimintaan. Kokosimme vinkkilistan kassakriisin torjuntaan.

1. Varmista rahoitus

Taloudellisten haasteiden kohdatessa kannattaa ensin olla yhteydessä omiin rahoittajiin. Rahoittajat ovat varautuneet koronan myötä lisääntyvään rahoituksen kysyntään ja lainsäädännön sallimaan joustavuuteen.

Ensisijainen rahoituskanava yrittäjälle on pankki. Ota yhteyttä omaan rahoittajapankkiisi ja selvitä, millaisia tuotteita heillä on tarjota tilanteeseesi. Kysy pankiltasi myös Finnveran takauksista. Neuvottele tilanteessa esimerkiksi lyhennysvapaasta. Mikäli oma rahoittaja ei kykene auttamaan heti, seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä Finnveraan. Finnvera on valmiudessa reagoida, jos rahoitusmarkkina ei muutoin toimi.

Pikavippiin tai vastaavaan korkeakorkoiseen rahoitukseen ei kriisitilanteessa kannata turvautua. Normaalin pankkirahoituksen ehdot ovat nyt erittäin joustavat.

2. Hyödynnä hallituksen tukipaketit

Business Finland avasi torstaina 18.3. uuden Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa -rahoituksen. BF on myös on luvannut hankkeissaan etumaksua sekä tavanomaisesta kevyemmän raportointivelvoitteen. Uusi koronalinjamme auttaa Sinua hakemuksen tekemisessä.

Taiteen edistämiskeskus TAIKE on organisoinut kulttuuri- ja luoville aloille hätärahoituspaketin. Lisätietoa hakuprosessista löydät tästä uutisesta.

Perjantaina 20.3. odotetaan Suomen hallitukselta tietoa uudesta massiivisesta rahoituspaketista yrityksille. Uusi rahoituspaketti soveltuu myös yksityisille elinkeinonharjoittajille. Tiedotamme paketista lisää heti, kun tämä julkaistaan. Tulemme auttamaan Sinua hakemuksen tekemisessä.

3. Sovi maksujärjestelyistä ja estä perintä

Perinnän estämiseksi kannattaa nyt olla ajoissa yhteydessä velkojiin ja sopia maksujärjestelyistä. Moni taho ilmoittaa tällä hetkellä joustavansa avoimien laskujen maksuajoissa. Asiasta kannattaa sopia kirjallisesti.

Vaihda mahdollisuuksien mukaan kerralla maksettavat laskut useampaan maksuerään, esimerkiksi vaihtamalla vakuutusmaksut eriin saat vapautettua pääomaa lähiajan tarpeisiin. Useat toimijat myöntävät nyt myös lykkäystä maksuaikoihin.

Ole yhteydessä vuokranantajiisi. Keskustele vuokranmaksun lykkäyksestä ja/tai osittaisesta hyvityksestä.

4. Laske ennakkoveron määrää OmaVero-palvelussa ja hae tarvittaessa lykkäyksiä ja maksujärjestelyjä

Mikäli tulosi ovat romahtaneet, laske ennakkoveron määrää Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Tilitoimistosi voi auttaa arvioinnissa. Voit myös hakea maksujärjestelyjä ja lisäaikaa verohallinnon palvelussa.

Oma-aloitteisten verojen (mm. alv) ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä. Pyyntö myöhästymismaksun perimättä jättämisestä tulee jättää ilmoituksen eräpäivänä (kuukauden 12. päivä) tai välittömästi sen jälkeen Verohallinnon puhelinpalvelussa 029 497 008 tai Oma-Veron kautta viestillä.

Katso lisää käytössäsi olevista mahdollisuuksista Verohallinnon palveluissa.

5. Käy läpi sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi

Käy läpi omat sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi. Voitko perua tai viivästyttää näitä? Onko tarpeen irtisanoa tarpeettomia sopimuksia, kuten puhelinliittymiä tai palveluja?

6. Myy saatavat

Markkinoilla on paljon toimijoita, jotka ostavat yrityksiltä saatavia ja erääntyneitäkin laskuja. Toimijat eivät kuitenkaan osta laskujasi täydestä arvosta, koska saataviin sisältyy aina riski. Pyydä tarjoukset ja punnitse, kannattaisiko sinun myydä saatavasi.

7. YEL-työtulon pienentäminen

Voit pienentää YEL-työtuloa, mikäli yritystoimintasi on supistunut. Huomioi kuitenkin lopettamisen vaikutus esimerkiksi sairausajan etuuksiin ja tartuntatautipäivärahaan. Sairauspäivärahan ja tartuntatautipäivärahan määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella. Lue lisää YEL-työtulossa joustamisesta.

8. Puhu henkilöstösi kanssa

Voitko neuvotella henkilöstösi kanssa ylityövapaiden ja lomien pitämisestä tai mahdollisesta lomautuksesta? Mikäli joudut turvautumaan lomautuksiin, huomioi myös yhteistoimintalain mukainen menettelytapa. Suomen Yrittäjät on julkaissut hyvän oppaan työnantajalle. Lisätietoa työnantaja-asioissa saat myös Yritys-Suomi Palvelupuhelimesta.

9. Asumistuki ja toimeentulotuki

Pienituloinen yrittäjä voi saada Kelan asumistukea ja toimeentulotukea. Laskennassa huomioidaan YEL-vakuutus yrittäjän ansiotuloksi, joten tässä kohtaa matala YEL on eduksi sinulle.

10. Yritystoiminnan tervehdyttäminen velkajärjestelyn tai saneerauksen kautta

Viimeisenä vaihtoehtona käytössäsi on myös yrittäjän velkajärjestely elinkeinonharjoittajalle (yksityinen elinkeinoharjoittaja) tai yrityssaneeraus (ay, ky, osakeyhtiö).

11. Älä jää yksin haasteinesi

Mitä nopeammin lähdemme ratkomaan talousvaikeuksia, sitä todennäköisemmin yritystoiminta saadaan tervehdytettyä. Tärkeää on, ettet jää yksin haasteinesi. Ota yhteyttä valtakunnalliseen talousapuneuvontaan tai vaikkapa meihin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseillä. Autamme sinua tilanteessasi eteenpäin.

Osasto: YleinenTagit: