Emmi Liikanen, Author at Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Mikkelin seudun vapaat toimitilat ja tontit

MikseiMikkelin sähköinen toimitilat-palvelu sisältää Mikkelin seudun vapaita liikekiinteistöjä ja tontteja, yhdistäen niin yksityiset kuin julkiset tilojen tarjoajat. Palvelu on kaikille ilmainen. Vuonna 2019 toimitilat-palvelullamme oli 5545 käyttäjää. Kesäkuun 2020 loppuun mennessä käyttäjiä oli 2383.

Esimerkiksi Kalevankankaalla on tarjolla yritystontteja yhteensä noin 13 hehtaaria. Tonttien myyjä on Metsähallitus. Kortteleista on mahdollista neuvotella myös pienempiä tontteja.

Metsähallituksella myynnissä myös tämä linkin mukainen niemenkärkitontti matkailukäyttöön Ukonvedellä (kuvassa).
http://toimitilat.mikseimikkeli.fi/tontit/mikkeli/anianniementie-7/kohde/802

Lisää tontteja ja toimitiloja: toimitilat.mikseimikkeli.fi

Yritysten kustannustuki avautuu haettavaksi 7.7. Valtionkonttorista

Valtiokonttori tiedottaa 26.6.2020:

Uutta yritysten kustannustukea voi hakea Valtiokonttorista 7.7.2020 lähtien. Haku tapahtuu sähköisellä hakemuksella Valtiokonttorin verkkosivulla.

Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Tukeen vaikuttavat yrityksen kiinteät kustannukset sekä palkkakustannukset tukikaudelta 1.4.-31.5.2020.

Tuki kohdentuu koronaviruspandemiasta kärsiviin yrityksiin ja toimialoihin. Myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset ovat tuen piirissä.

Tukea ehtii hakea 31.8.2020 asti

”Valtiokonttori tekee kaikkensa, että kustannustukeen oikeutetut yritykset saavat tukensa sujuvasti ja nopeasti. Hakemisessa ei kuitenkaan ole tarvetta hätäillä, sillä kaikki tukeen oikeutetut tulevat luonnollisesti ne saamaan”, Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen vakuuttaa. Tukea on haettava viimeistään 31.8.2020.

Tukeen oikeutetut toimialat voi tarkistaa Valtiokonttorin sivuilta

Tuen piiriin kuuluvat ne toimialat, joiden liikevaihto on pudonnut vähintään 10 prosenttia vertailuajankohtaan nähden ja joista säädetään valtioneuvoston asetuksessa. Toimialan huhtikuun 2020 liikevaihtoa verrataan maalis-kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon. Hakija voi tarkistaa toimialaluettelon Valtiokonttorin verkkosivuilta.

Valtiokonttori saa tiedon yrityksen toimialasta Verohallinnolta. Jos yrityksen toimiala ei kuulu tuen piiriin, yrityksen tulee osoittaa erityisen painavat syyt sille, että sen liikevaihto on alentunut koronatilanteen vuoksi. Erityisen painavaksi syyksi voidaan katsoa esimerkiksi sellainen rajoitus tai määräys, jonka takia elinkeinon harjoittaminen on vaikeutunut. Lisäksi yrityksen tulee osoittaa, miksi sen tilanne poikkeaa muusta toimialasta.

Tuen edellytyksenä on liikevaihdon lasku

Tuen saamisen edellytyksenä on, että yrityksen oman liikevaihdon täytyy olla laskenut yli 30 prosenttia vertailuajankohtaan nähden. Liikevaihdon lasku todetaan Verohallinnolle annetuista alv-ilmoituksista.

Yritykselle määräytyvän kustannustuen tulee olla vähintään 2 000 euroa, jotta se maksetaan. Tukea voidaan myöntää enintään 500 000 euroa yritystä kohti. Tuki voidaan maksaa vain tilille, jonka yritys on ilmoittanut Verohallinnolle.

Lisätietoa tuesta saa Valtiokonttorin webinaarista 30.6.

Valtiokonttori järjestää tiistaina 30.6.2020 klo 13 webinaarin, jossa asiantuntijamme kertovat kustannustuesta ja sen hakemisesta. Webinaari on katsottavissa myös jälkikäteen tallenteena. Lisätietoja webinaarista ja osallistumislinkki >

Hakijan tueksi avataan puhelinpalvelu 1.7. ja chat 7.7. Tulossa on myös laskuri, jolla hakija voi itse tarkistaa, täyttääkö yritys tuen myöntämisen kriteerit. Kaikista näistä tiedotamme lisää myöhemmin.

Lisätietoja hakijalle:

Yritysten kustannustuki
Usein kysytyt kysymykset
Työ- ja elinkeinoministeriön kysymyksiä ja vastauksia kustannustuesta
Työ- ja elinkeinoministeriön koronavirustoimintaohjeita yrityksille

Pankalammen terveysaseman purkujätteet lähtevät kiertoon

Ensi vuonna purettavan Pankalammen terveysaseman rakennusten materiaaleille pyritään löytämään uusia käyttötarkoituksia.

Kesäkuun alussa Pankalammen terveysaseman sokkeloisiin tiloihin tutustui Miksei Mikkelin, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin, Mikkelin Toimintakeskuksen ja kaupungin väkeä. Vaikkapa paloportaille on jo tiedossa uusi koti.

”Kun meillä on ollut tapana murskata betoni ja tiilet, maailmalla niitä käytetään uudelleen sellaisenaan. Testaamme Pankalammella, löytyisikö vaikka puhdistetuille tiilille uutta käyttöä. Sama pätee oviin, ikkunoihin ja arvokkaisiin puuosiin”, jätehuollon lainsäädännön asiantuntija Raimo Lilja tuumii.

”Tutkimme, onko materiaaleissa haitta-aineita ja aiheutuuko niistä purkajille tai ympäristölle haittaa purkuvaiheessa”, tutkimuspäällikkö Hanne Soininen Xamkista kertoo.

Rakennusmassan materiaalien määrä aiotaan selvittää ennen purkua paikan päällä muun muassa hyödyntäen 3D-mallinnusta ja droonikuvausta.

”Kun paikan päällä saadaan tehtyä arvio materiaalimääristä, säästetään varastointi- ja kuljetuskustannuksissa”, Xamkissa asiantuntijana työskentelevä Esa Hannus selventää.

Uusia ratkaisuja kaivataan, sillä maailmasta alkavat loppua myös rakentamisen raaka-aineet.

”Esimerkiksi Tanskassa on jo pulaa rakennushiekasta. Muualla maailmassa kokonaisia rakennusten seiniä puretaan jo uusien rakennusten fasadeiksi”, rakentamiseen liittyvien uusien kiertotalousratkaisujen liiketoimintamahdollisuuksia selvittävä Kimmo Haapea Miksei Mikkelistä muistuttaa.

Yksin Belgiassa ja Hollannissa arvioidaan toimivan 1600 yritystä, jotka myyvät ja varastoivat uudelleen kierrätettävää purkujätettä. Hinnaltaan kierrätettävä materiaali saattaa olla jopa uutta kalliimpaa.

Mikkeliläiset ovat mukana lokakuussa alkaneessa EU-rahoitteisessa CityLoops-hankkeessa. Englanniksi on jo käännetty ympäristöministeriön viime vuoden lopussa käyttöön ottama purkukartoituslomake suosituksineen.

”Suomen ohjeet ja suositukset kiinnostavat nyt muitakin Euroopan maita”, ympäristöasiantuntija Vuokko Malk Xamkista sanoo.

Viime vuoden lokakuussa käynnistynyt EU-rahoitteinen CityLoops -hanke tuo oman lisänsä mikkeliläisten kiertotalouden EcoSairila-kokonaisuuteen. Aikanaan MetsäSairilaan valmistuu erillinen halli purkujätteen vastaanottoa ja myyntiä varten. Pankalammen purkujätteen käytännön hyödyntämisestä vastaa Mikkelin Toimintakeskus.

Pankalammen materiaaleista koostetaan tietokantapohjainen verkkosivusto, jolla voi tehdä kauppaa. Mikä kiinnostavaa hankeväki itse näki?

Esa Hannus yllättyi siitä, miten paljon asemalla on kiinteitä kaappeja, lavuaareja, vessanpönttöjä ja vesihanoja.

Kimmo Haapea huomasi rosterialtaat, kiviportaat, porraskaiteet, katokset ja teräsrakennelmat.

Vuokko Malkia kiinnostivat etenkin lasiset liukuovet, lasitiilet ja varastohyllyt.

Raimo Liljalle jäivät mieleen myös sisä- ja pihavalaisimet. Hän toivoo, että Toimintakeskus järjestäisi myös tilaisuuden tehdä ostoksia paikan päällä.


Pankalammen terveysaseman materiaalien kiertoa vauhdittavat Vuokko Malk, Esa Hannus, Hanne Soininen, Ilkka Liljander, Kimmo Haapea ja Raimo Lilja

CityLoops:

  • lisää rakennusjätteen kierrätystä ja vähentää sekajätteen joukossa olevaa biojätteen määrää
  • mukana demonstraatiokaupunkeina ovat Apeldoorn Hollannista, Bodø Ruotsista, Høje-Taastrup ja Roskilde Tanskasta, Mikkeli, Porto Portugalista ja Sevilla Espanjasta.
  • testaa yli 30 uutta työkalua kymmenessä eri kohteessa
  • alkoi lokakuussa 2019 ja päättyy syyskuussa 2023.
  • lisätietoja kaupunkien kiertotalouden ratkaisuista: www.circularcities.eu

Juttu ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Lisätietoja:
Kimmo Haapea, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi tai 0440 361 613

Haukivuorelle syntyi monipuolinen yritysten keskittymä – Rustiikka

Sekatavarakaupan uudet kauppiaat ja kylän kesäasukas ideoivat yhteistyömahdollisuuden paikallisille toimijoille Haukivuorella.

 

Wanha Osula nimellä tunnettu sekatavarakauppa sai uudet kauppiaat viime jouluna, kun Sanna Saloviin ja Jukka Niilo-Rämä ottivat Sirpa ja Kimmo Nykäsen paikat kauppiaina. Nykäset pääsivät ansaituille eläkepäiville ja uudet kauppiaat kehittämään liiketoimintaa ja jatkamaan kylälle tärkeiden palveluiden jatkamista.

Haukivuoren Sekatavarakauppa Oy pyörittää Wanhaa Osulaa ja juuri avattua Kahvila ja maalaispuoti Rustiikkaa. Saman katon alta löytyy rakennustarvikkeita, maaleja, koneita, vapaa-ajan laitteita ja -tarvikkeita sekä kahvila ja maalaispuoti, josta löytyy noin 30 lähialueen tuottajan tuotteita, aina sesongin mukaan. Kaupasta löytyy myös Postin ja Matkahuollon toimipisteet sekä Alkon noutopiste. 

Haukivuoren kesäasukas Jarmo Kaivo-oja joutui lomautetuksi koronan takia. Odottamaton vapaa-aika toi miehen kylälle jo ennen kesää ja se reissu poiki uusia ideoita, aina toteutukseen asti. Ravintola-alalla työskentelevä Kaivo-oja löysi Saloviinin ja Niilo-Rämän kanssa nopeasti yhteisen sävelen ja näin Rustiikka syntyi. Ideana on monipuolisen kahvilan lisäksi tarjota paikallisten ja lähialueiden tuottajien tuotteita ja niistä valmistettuja herkkuja.

 

Haukivuorella riitti vilskettä, kun juhannusviikko oli käsillä ja ilmat suosivat sekä Kahvila ja maalaispuoti Rustiikan avajaisia vietettiin pitkin viikkoa. Avajaisviikon jokaisena päivänä oli erilaisia tuotemaistatuksia ja -esittelyjä. Paikalla oli tuottajien edustajia sekä huippukokkeja, kokkaamassa asiakkaille makupaloja. Keittiömestari Mika Pesonen on voittanut muun muassa kokkien olympiakultaa 2016 Suomen Fazer Culinary Teamin kapteenina. Pesonen valmisti toinen toistaan makoisampia suupaloja avajaisviikon keskiviikkona ja vastaili ihmisten kysymyksiin tuotteisiin, kokkailuun ja ruoanlaittoon liittyen. Paikalla oli myös Koivurannan tilan emäntä Virpi Häkkinen, joka tarjoili tilansa omaa jäätelöä sekä juustoja.

 

Kannustettuaan Kaivo-ojaa keväällä yhteistyöhön alueen yrittäjien kanssa, MikseiMikkelin Vakka -hankkeen projektipäällikkö Aki Hakala on iloinen uutisesta.

– Tällaiset uutiset ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten vaikea kevät on poikinut myös paljon uusia toimivia ratkaisuja, Hakala toteaa.

 

Teksti ja kuva: Saku Niilo-Rämä

Elyn koronarahoitusten maksatushakemusten muistilista ja tietoiskujen tallenteet

ELY:n myöntämien poikkeusrahoitusten (tilanneanalyysi ja kehittämisavustus) maksatushakemusten käsittely käy vilkkaana ja käsittelyssä on ELY-keskuksen mukaan viikkojen jonot. Jotta maksatushakemuksen tekeminen ja käsittely olisi sujuvaa, hakijoiden suositellaan tutustuvan maksatushakemukseen ja sen täyttövinkkeihin etukäteen. Oikein ja riittävän kattavasti täytetty hakemus sujuvoittaa käsittelyä ja samalla voidaan välttyä mahdollisilta lisäselvityspyynnöiltä sekä viivästyksiltä maksatuksessa.

Lahden seudun kehitys LADEC järjesti toukokuussa tietoiskut maksatushakemuksten täyttämisestä ja tietoiskujen tallenteet on vielä katsottavissa LADEC:n sivuilla:
https://www.ladec.fi/tapahtumat/tietoiskut-elyn-koronarahoituksen-maksatushakemuksista

Lisäksi ELY-keskuksen sivuilla on tietoa ja muistilista (pääset muistilistaan tästä) maksatushakemuksiin liittyen.

MikseiMikkelin koronalinja auttaa ja neuvoo tarvittaessa Mikkelin seudun yrityksiä maksatushakemusten tekemisessä. Koronalinja palvelee numerossa 010 340 3080 arkisin klo 8-16.

Kansallisarkisto hakee nyt osaajaa

Kansallisarkistossa on käynnissä valtionhallinnon paperiaineistojen massadigitointihanke. Massadigitointia tehdään tällä hetkellä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa ja se tullaan laajentamaan myös Mikkeliin keskusarkistoon. Kansallisarkisto hakee nyt osaajaa vastaamaan massadigitoinnin ympäristön laajentamisesta, kehittämisestä ja ylläpidosta.

Hakuilmoitus täällä.

Lake Saimaa -yhdistys perustettiin – mukana myös Mikkeli

Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien liitot sekä Mikkelin, Lappeenrannan, Savonlinnan, Imatran ja Varkauden kaupungit allekirjoittivat loppuvuodesta 2019 Saimaa-sopimuksen. Sopimuksessa linjattiin, että Saimaan alueen matkailun tavoitteellista kehittämis- ja markkinointityötä jatketaan vuosien 2020 – 2025 aikana. Tavoitteena on nostaa Saimaan alue Suomen kolmen merkittävimmän matkailualueen joukkoon Lapin ja pääkaupunkiseudun rinnalle.

Yhteistyön toimeenpanotahoksi perustettiin Lake Saimaa -yhdistys, joka vastaa Saimaa-sopimuksen toteuttamisen strategisista linjauksista, toiminnan kehittämisestä sekä tuloksien seuraamisesta. Lake Saimaa -yhdistyksen puheenjohtajana toimii vuoden 2020 ajan Etelä-Karjalan liiton kehittämispäällikkö Anu Talka ja varapuheenjohtajana Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Talkan mukaan Lake Saimaan yhteistyö tulee näkymään muun muassa alueen yhteisinä digitaalisina palveluina, kuten digialustana, jolla korvataan aikanaan Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon nykyiset verkkoalustat, eli VisitSaimaa.fi ja GoSaimaa.fi -verkkosivut.

– Koronapandemiasta huolimatta katsomme tulevaisuuteen ja näemme matkailun potentiaalin olevan edelleen suuren. Uskomme, että ensimmäisenä vilkastuu kotimaan matkailu ja tilanteen normalisoiduttua myös ulkomaan matkailu. Tuolloin sekä palvelutarjonnan että digitalisaatiota hyödyntävän markkinoinnin ja myynnin on oltava iskussa.

Alueen yhteisten digitaalisten palvelualustojen lisäksi Lake Saimaa jatkaa vuonna 2017 alkanutta Lake Saimaa Purest Finland -brändiin perustuvaa aluemarkkinointia. Tavoitteena on vahvistaa kehittämistyötä esimerkiksi palveluiden tuotteistamisen ja paketoimisien suhteen, kertoo Lake Saimaa ry:n hallituksen jäsen ja Lappeenrannan kaupungin matkailujohtaja Mirka Rahman.

– Yhteistyö näkyy jo nyt esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevassa, valtakunnallisessa 100 syytä matkailla kotimaassa -kampanjassa, molempien alueiden elämyksiä yhdistävässä Lakeland Experiences -myyntikanavassa sekä Saimaa-ilmiö 2026 -hankkeessa.

Saimaan alueen yhteisenä vahvuutena ovat muun muassa ainutlaatuinen järviluonto sekä lyhyet etäisyydet pääkaupunkiseudulle ja Pietariin. Maakuntarajat ylittävät ominaispiirteet korostuvat sekä Lake Saimaa -tekemisessä että alueen muussa yhteistyössä. Rahman uskoo, että Saimaan aluetta yhdistävä puhdas ja aito luontokokemus kiinnostaa matkailijoita niin kotimaassa kuin ulkomailla tänä päivänä.

– Saimaan alueen toimijoiden yhteistyöllä on vahvat juuret, mutta nyt on yhteistyön syventämisen aika. Yhdessä voimme tehdä enemmän ja näkyvämmin.

Saimaan alueen yhteiset tavoitteet, yhteistyöhalu sekä vahvuudet on nostettu keskeisiksi tekijöiksi esimerkiksi myös Saimaa-ilmiö 2026 -hakukirjassa, jolla tavoitellaan Itä-Suomen yhteistä Euroopan kulttuuripääkaupunkistatusta vuodelle 2026. Saimaa-ilmiö 2026 -hankkeessa ovat mukana Saimaata ympäröivät maakunnat ja niiden keskuskaupungit – Joensuu, Kuopio, Lappeenranta sekä Mikkeli.

Tuet ja hyvitykset ravitsemisyrityksille

Ravitsemisliiketoimintaa rajoitettiin lainsäädännöllä voimakkaasti koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi 4.4. – 31.5.2020 väliseksi ajaksi. Eduskunta edellytti rajoitukset hyväksyessään kohtuullisten kustannusten kompensointia ja toimia, joilla lievennetään vaikutuksia.

KEHA-keskuksen sivuilta löytyy kattava infopaketti tuen kahdesta eri osasta, niiden hakuprosesseista ja aikatauluista. KEHA:n tietosivu: www.keha-keskus.fi/poikkeusrahoitus/mara/

Tuki koostuu kahdesta osasta, hyvityksestä toiminnan rajoittamisesta sekä tuesta uudelleentyöllistämiseen. Hyvitys toiminnan rajoittamisesta suoritetaan pääosin automaattisena joukkomaksatuksena verottajalta saatujen tietojen pohjalta. Mikäli yritys ei kuulu automaattisen maksatuksen piiriin, yrityksellä on myös mahdollisuus hakea tukea omalla selvityksellä tietyissä tapauksissa. Tuki uudelleentyöllistämiseen suoritetaan hakemusmenettelyllä, tarkemmat ohjeet ja sähköinen (sekä tulostettava) hakemus TÄÄLLÄ.

Voit tarkistaa Y-tunnukseen perustuvan verkkokyselyn avulla kuuluuko yritys automaattisen joukkomaksatukseen vai hakemusmenettelyyn TÄÄLTÄ.

Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta löytyy myös kattava Kysymyksiä ja vastauksia -osio ravintolatukiin liittyen.
Usein kysytyt kysymykset TÄÄLLÄ

Business Finlandilta uusi tilapäinen TKI-lainarahoitus paljon työllistäville yrityksille häiriötilanteen ratkaisemiseen

Business Finland tarjoaa pitkäjänteiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan uutta lainamuotoista rahoitusta. Rahoitus on tarkoitettu vähintään kuusi henkilöä työllistäville pk- ja midcap-yrityksille sekä merkittävää liiketoimintaa tekeville säätiöille ja yhdistyksille, jotka etsivät kehittämisen avulla keinoja liiketoimintansa koronan aiheuttaman häiriötilanteen ratkaisemiseen. Tilapäistä rahoitusta voi hakea vuoden 2020 loppuun asti.

Tilapäisellä TKI-lainarahoituksella yritys, säätiö tai yhdistys voi esimerkiksi:

  • Uudistaa nykyistä tarjoamaansa ja toimintatapojaan
  • Uudistaa toimitus- ja tuotantoketjujaan
  • Kehittää toimialalleen tai omalle toimintaympäristölleen uusia ratkaisuja
  • Pilotoida ja kokeilla ratkaisuja todellisessa toimintaympäristössä ja/tai yhdessä asiakkaiden kanssa
  • Lisätä ymmärrystä asiakkaidensa käyttäytymisestä ja tarpeista
  • Kehittää omaa muutoskykyään ja ketteryyttään voidakseen reagoida riittävän nopeasti ja joustavasti asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin.

Koko uutinen: Business Finland 10.6. tiedote

Kutsu yrityksille markkinavuoropuheluun Mikkelin Eteläisen aluekoulun rakentamisesta

Mikkelin kaupunki rakennuttaa Urpolan kaupunginosaan uuden yhtenäiskoulun liikuntatiloineen. Tilaaja hankkii Eteläisen aluekoulun yhtenä hankintana KVR-urakkamallilla. Markkinavuoropuhelun tarkoituksena on yhdessä potentiaalisten tarjoajien kanssa kehittää hanketta ja toteutusmuotoja sekä hankintamenettelyä. Tilaaja julkaisee hankkeesta myöhemmin erillisen tarjouspyynnön.

Markkinavuoropuhelun järjestetään tiistaina 16.6. klo 13-16 etätilaisuutena.

Kutsun ja ohjeet markkinavuoropuheluun osallistumisesta löydät Hilmasta ja Tarjouspalvelusta. Ilmoittaudu tilaisuuteen 12.6. klo 12 mennessä tästä linkistä.

Valikko