fbpx

Kaupunki suunnittelee pyörätietä välille Kasarminkatu – Nuijamiestenkatu – Vilhonkatu

Kaupungin yleissuunnitelma pyörätien rakentamisesta välille Kasarminkatu – Nuijamiestenkatu – Vilhonkatu on ollut nähtävissä 27.5.2021 alkaen. Nähtävillä oloaikaa on jatkettu 22.6.2021 asti.

Pyörätiehankkeen suunnittelualue alkaa Jääkärinkadulla Sammonkadun liittymästä, jatkuen Kasarminkatua Nuijamiestenkadulle ja edelleen Vihonkatua Maaherrantien liittymään saakka.

Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen on vuorossa rakennuttamissuunnitelma, joka on yleissuunnitelmaa tarkempi asiakirja. Hankkeelle haetaan rahoitusta kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmasta, josta jaetaan valtionavustusta kunnille hankkeisiin, joilla kehitetään ja parannetaan kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteita katuverkolla. Rakentamisvaiheeseen hanke etenee aikaisintaan kesällä 2022.

Alla kuvattu katukohtaisesti yleissuunnitelman toimenpiteet:

Jääkärinkatu
Jääkärinkadulla on nykytilanteessa välillä Sammonkatu – Annikinkatu yhdistetty jalankulku- ja pyörätie eteläpuolella, jalkakäytävä pohjoispuolella katua. Edellä mainitulla osuudella nykyistä jalankulku- ja pyörätie parannetaan vaihtamalla jalankulku- ja pyörätien reunassa oleva kiveys nupukiveksi sekä väylän leveys on 4 metriksi Linnamäenkadun liittymään saakka. Linnamäenkadun liittymän kohdalta keskustan suuntaan jalankulku- ja pyöräily erotellaan omille rinnakkaisille väylille korotettuna ajoradasta. Pyöräväylän leveys on 3 metriä ja jalkakäytävän 2 metriä. Jääkärinkadun ylittävien suojateiden kohdille rakennetaan ajoradan kavennukset, samaan tapaan kuin Olavinkadun liittymässä oleva ajoradan kavennus. Jääkärinkadulle liittyvien sivuteiden liittymät kivetään pyörätien jatkeiden kohdalla. Suunnitteluosuuden suojatiet rakennetaan esteettömiksi. Jääkärinkadun valaistus uusitaan ja kaikkien suojateiden kohdille rakennetaan erillinen suojatievalaistus. Kadunvarsipysäköinti säilyy ennallaan.

Kasarminkatu
Kasarminkadulla on nykytilanteessa jalkakäytävät molemmin puolin katua. Molemmilla puolilla katua on myös asemassakaavan määräyksissä säilytettäviksi määrätyt puurivit, jotka kuitenkin voidaan uusia tarvittaessa. Kasarminkadun pyöräväylä jatkuu kadun itäpuolella Jääkärinkadun tapaan 3 metriä leveänä jalankulusta eroteltuna väylänä, pyörätie rakentuu nykyisen puurivin kohdalle. Kadun itäpuolen puurivi siirtyy ajoradan ja pyörätien väliin, jalankulkukäytävä säilyy ennallaan. Kasarminkadun huonokuntoiset puurivistöt uusitaan kaavamääräysten mukaisesti riittävän suurilla, samanlajisilla puilla. Kasarminkadun ajorata kapenee 7 merin levyiseksi, linja-autopysäkit rakennetaan nykyiseen tapaan ajoratapysäkkeinä. Kasarminkadun länsipuolen kadunvarsipysäköinti siirtyy puitten väliin, itäpuolella pysäköinti on nykyiseen tapaan kielletty. Kasarminkadun pyörätien jatkeille, Annikinkadun ja Kyllikinkadun liittymiin, rakennetaan nupukiveysraita, joka korostaa suojatietä. Kasarmikadun suojatiet rakennetaan esteettömiksi ja valaistus uusitaan.

Nuijamiestenkatu
Nuijamiestenkadulla on nykytilanteessa jalkakäytävät molemmin puolin katua. Rakennettava pyöräväylä jatkuu kadun eteläpuolella (Hänninkentän puolella) 3 metriä leveänä jalankulusta eroteltuna väylänä Päiviönkadun liittymään. Jalankulkukäytävä säilyy ennallaan. Nuijamiestenkadun ajorata kapenee 7 merin levyiseksi, linja-autopysäkit rakennetaan nykyiseen tapaan ajoratapysäkkeinä. Kadun eteläpuolen kadunvarsipysäköinti siirtyy pysäköintitaskuun välillä Kasarminkatu-Brahenkatu. Hänninkentän kohdalla kadun varsipysäköinti poistuu kadun eteläpuolella, pohjoispuolen pysäköinti säilyy ennallaan koko suunnitteluosuudella. Brahentien liittymä muotoillaan uudelleen siten, että se liittyy Kasarminkatuun kohtisuoraan. Nuijamiestenkadulle Brahenkadun liittymään pyörätien jatkeelle, rakennetaan nupukiveysraita, joka korostaa suojatietä. Suunnitteluosuuden suojatiet rakennetaan esteettömiksi ja valaistus uusitaan.

Nuijamiestenkadun, Mikonkadun, Vilhonkadun ja Päiviönkadun liittymä
Niin sanottu Suomen pankin liittymä on Mikkelin hankalimmaksi koettu liittymä. Liittymää selkeytetään porrastamalla nelihaaraliittymä kahdeksi kolmihaaraliittymäksi. Päiviönkadun liittymä muotoillaan uudelleen ja liittymästä poistuu liittymäsaareke. Lisäksi Päiviönkadun liittymä merkitään kärkikolmiolla väistämisvelvolliseksi, väistämisvelvollisuutta korostetaan kiveyksillä. Terveystalon eteen on suunniteltu taideteos, joka rakennetaan niin matalaksi, että se ei peitä näkemiä pyörätielle ja Vilhonkadulle.

Vilhonkatu
Vilhonkadulla on nykytilanteessa jalkakäytävät molemmin puolin katua. Vihonkadulla pyöräily siirtyy Päiviönkadun liittymän jälkeen kadun pohjoispuolelle, Musiikkiopiston puolelle. Nykyinen noin 2,5 metriä leveä jalkakäytävä levennetään yhdistetyksi jalankulku- ja pyörätieksi, jonka leveydeksi on suunniteltu 4,35 metriä. Vilhonkadun liikennevaloliittymässä länsipuolen suunnalta liittymään saapuville jää yksi kaista. Liittymään jätetään kuitenkin väistötila, joka mahdollistaa liittymästä suoraan ja oikealla kääntyville samanaikaisen kulun vasemmalle kääntyvien kanssa, mikäli kaistalle ei ole samaan aikaan leveä kulkuneuvo. Vilhonkadun kadunvarsipysäköinti säilyy ennallaan, Terveystalon puolella pysäköinti on sallittu samalla osuudella kuin nykyisinkin. Suunnitteluosuuden suojatiet rakennetaan esteettömiksi ja valaistus uusitaan.

Hyvä myyntikunto takaa onnistuneen yrityskaupan

Kuva: Projektipäällikkö Katja Remes on toteuttanut jo kuusi vuotta omistajanvaihdoshankkeita Itä-Savon Uusyrityskeskuksessa.

Kokeneet savonlinnalaiset ja mikkeliläiset yritysneuvojat kulkevat nyt yritystään myyvien ja ostettavaa yritystä etsivien yrittäjien rinnalla hyödyntäen digitaalisia kanavia ja auttaen varautumaan tuleviin poikkeustilanteisiin.

Maaliskuussa alkanut Rebuild Business-hanke toivottaa mukaan yrittäjiä, jotka kokevat jääneensä jotenkin jumiin poikkeustilanteessa ja etsivät uutta alkua kannattavalle liiketoiminnalle tai joita kiinnostaa yrityksen omistajanvaihdos joko myyjänä tai ostajana. Kun yrityksen liiketoiminta säilyy kannattavana, yritys pysyy myyntikunnossa. Hankkeessa työskentelee kuusi asiantuntijaa, jotka neuvovat yrittäjiä muun muassa uusasiakashankinnan ja markkinoinnin merkityksessä ja ohjaa sopiviin koulutuksiin.

– Haluamme auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa, kasvattamaan taloudellista puskuria ja varautumaan tuleviin poikkeustilanteisiin, jo kuusi vuotta omistajanvaihdoshankkeita toteuttanut hankkeen projektipäällikkö Katja Remes Itä-Savon Uusyrityskeskuksesta sanoo.
Rebuild Business -hankkeen neuvonta ja koulutukset voivat liittyä vaikkapa yrityksen arvonmääritykseen, yritys- ja omistusjärjestelyihin, verosuunnitteluun, kannattavuuslaskelmien tekoon, uusasiakashankintaan, markkinointiin ja yrittäjän henkiseen valmistautumiseen muuttuvassa tilanteessa.

– Meillä on verkostossamme paljon erityisasiantuntijoita, joten kannattaa tulla mukaan hyödyntämään meidän kaikkien osaamista ja samalla verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa. Kun jakaa asioita muiden kanssa, se auttaa usein monin tavoin eteenpäin.
Hankkeen tavoitteena on saada mukaan 300 yritystä maakunnan alueelta ja olla mukana edesauttamassa 60 omistajanvaihdoksen toteutumista.

Rebuild Business eli yritysten toimintaympäristön häiriötilanteisiin varautuminen ja omistajanvaihdoksien toteuttaminen Etelä-Savon alueen elinvoiman säilyttämiseksi -hanketta koordinoi Itä-Savon Uusyrityskeskus ry., ja sen osatoteuttajia ovat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry. Hanke kestää elokuun loppuun 2023.

Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisäksi hankkeeseen saadaan rahoitusta Savonlinnan, Sulkavan ja Mikkelin seudun kunnilta.

Ennakkotieto: Mikkelin kaupungin vuoden 2020 tulos nousee reilusti ylijäämäiseksi

Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan Mikkelin kaupungin tulos vuodelta 2020 on noin 9,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Alkuperäinen talousarvio laadittiin 3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Koronaepidemian vuoksi tilikausi on ollut poikkeuksellinen ja talouden ennustaminen erityisen haastavaa.

Mikkeli sai valtiolta koronaan liittyviä tukia 17,6 miljoonaa euroa. Tuet jakautuvat peruspalvelujen valtionosuuden korotuksiin (13 milj. e), yhteisöveron jako-osuuden korotukseen (3,5 milj. e) ja verotulojen maksun lykkäysmenettelyn kompensaatioon (1,1 milj. e, peritään takaisin v. 2021–2022 aikana).

Kaikkia koronan aiheuttamia kustannuksia ja tulonmenetyksiä on vaikeaa yksilöidä, sillä epidemian vaikutukset kaupungin toimintaan ovat olleet hyvin moninaisia ja välillisiä vaikutuksia on runsaasti. Merkittävimmät koronan aiheuttamat talouspoikkeamat ovat koronaan liittyvät sote-kulut sekä kunnallisverotulojen jääminen tavoitteesta. Essote arvioi koronan kokonaisvaikutuksen Mikkelin sote-kuntalaskutusosuuteen olevan noin 5,7 miljoonaa euroa Essoten korona-avustukset huomioiden, kun Essoten koko kuntalaskutuksen summa Mikkelille oli 210,6 miljoonaa euroa. Kunnallisverotulot alittavat alkuperäisen talousarvion lähes 4 miljoonalla eurolla pitkälti koronan työllisyysvaikutusten takia.

Kaupunki on toisaalta saanut koronan myötä myös säästöjä esimerkiksi henkilöstökuluissa, avustuksissa ja tarvikehankinnoissa. Kokonaisuutena koronan negatiivisen talousvaikutuksen suuruudeksi arvioidaan nettona noin 10,1 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että valtiolta saadut koronatuet ovat olleet noin 7,5 miljoonaa euroa arvioituja nettomenetyksiä suuremmat.

Koronan positiivisen talousvaikutuksen lisäksi kaupunki on saanut aikaan kustannussäästöjä. Merkittävimmät säästöt on saatu henkilöstökuluissa, joissa kokonaisalitus muutettuun talousarvioon nähden on 5,5 miljoonaa euroa. Tästä alituksesta noin 2,5 miljoonaa on koronasta aiheutuneita säästöjä, loput 3 miljoonaa kaupungin toiminnasta syntynyttä säästöä, joka muodostuu  mm. 12/2019 päättyneissä yt-neuvotteluissa päätetyistä ja vuoden 2020 aikana toimeenpannuista tehtäväjärjestelyistä, johtamisjärjestelmämuutoksista, täyttämättä olleista tehtävistä ja sijaismenettelyiden tarkentamisesta. Edellä mainitut järjestelyt sisältyvät kaupungin tasapainotusohjelmiin, ja säästöjen syntyminen osoittaa, että sopeutustoimenpiteitä on saatu toteutettua poikkeusoloista huolimatta.

Mikkelin kaupungille myönnettiin myös 2,3 miljoonaa euroa harkinnanvaraista valtionosuutta. Lisäksi kaupungille myönnettiin koronan johdosta erilaisia avustuksia, jotka on käytetty tilikauden aikana avustushakemusten mukaisiin käyttökohteisiin. Näin ollen avustusten nettovaikutus tilikauden tulokseen on nolla.

Positiivisesti yllättäneestä vuoden 2020 tuloksesta huolimatta on syytä muistaa, että tasapainotustoimenpiteitä on maltettava jatkaa ja taseeseen edelleen jäävä noin 32,8 miljoonan euron alijäämä tulee saada katettua vuoden 2023 loppuun mennessä. Ilman koronaepidemian vaikutuksia ja harkinnanvaraista valtionosuutta vuoden 2020 tulos olisi arvioiden mukaan jäänyt lähelle nollaa, ja kuluvalle vuodelle luvatut koronatuet ovat jo huomattavasti maltillisemmalla tasolla. Vuoden 2021 talousarvio ja 2022 taloussuunnitelma ovat alijäämäisiä, ja koronaepidemian jatkuminen lisää kuluvan vuoden toiminnan ja talouden epävarmuutta. Näin ollen vuoden 2020 positiivinen tulos on vain hetkellinen erityisolosuhteiden aikaansaama poikkeama muutoin tiukassa taloustilanteessa, minkä vuoksi talouden tasapainottamiseen sitoutuminen on edelleen tärkeää.

Mikkelin kaupungilla on tällä hetkellä kolme voimassa olevaa säästöohjelmaa, joiden toimenpiteitä toteutetaan määrätietoisesti. Tasapainotusohjelmien yhteenlaskettu vaikutus vuosien 2019 ja 2020 käyttötalouteen on noin 20,5 miljoonaa euroa, vuosien 2021–2024 käyttötalouden säästötavoitteet ovat yhteensä 12,6 miljoonaa euroa. Tasapainotusohjelmien tavoitteena on saada kaupungin käyttötalous kestävälle pohjalle siten, että tulojen ja menojen välinen epäsuhta korjautuu. Taseeseen kertyneiden alijäämien kattamiseksi valmistellaan energiaomistusjärjestelyitä.

Kaupungin tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksen 29.3.2021 kokouksessa. Tilinpäätöslaskelmien laatiminen on vielä kesken. Kaupungin tilinpäätöskirja julkaistaan kaupunginhallituksen esityslistan liiteaineistona torstaina 25.3.2021.

Väliaikaisia muutoksia yrityksen kehittämisavustukseen

Valtioneuvosto on 15.10. antamallaan asetuksella mahdollistanut yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen ns. väliaikaisena valtiontukena, jonka yrityskohtainen enimmäismäärä on 800 000 euroa. Lisäksi asetuksella mahdollistetaan avustuksen myöntäminen pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020. Muutokset ovat väliaikaisia ja voimassa 19.10.–31.12.2020.

Asetusmuutoksen taustalla on Euroopan komission tiedonanto tilapäisistä valtiontukipuitteista sekä Suomen puitetukiohjelma. Muutoksilla on tarkoitus parantaa yritysten mahdollisuuksia selvitä koronaepidemian aiheuttamista vaikeuksista. Yrityksen kehittämisavustusta myöntävät ELY-keskukset.

Kehittämisavustusta on mahdollista myöntää väliaikaisena valtiontukena

Voimassa olevan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla avustuksen myöntäminen väliaikaisena valtiontukena on mahdollista vain markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa. Asetusmuutoksella mahdollistetaan yrityksen kehittämisavustuksen myöntäminen enimmäismäärältään 800 000 euron suuruisena väliaikaisena valtiontukena Suomen puitetukiohjelman mukaisesti myös silloin, kun kyse on yrityksille myönnettävästä perusmuotoisesta kehittämisavustuksesta, jota myönnetään kehittämistoimenpiteisiin tai investointeihin.

Näin ollen ELY-keskusten myöntämää kehittämisavustusta voivat saada myös sellaiset yritykset, joille avustusta ei aiemmin olisi ollut mahdollista myöntää de minimis -kiintiön täyttymisen vuoksi. De minimis -tuella tarkoitetaan niin sanottua vähämerkityksistä tukea, jota yritys voi saada eri tuenmyöntäjiltä yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana.

Kehittämisavustuksen myöntäminen pienille yrityksille, jotka olivat vaikeuksissa ennen 1.1.2020

Asetusmuutoksella mahdollistetaan myös kehittämisavustuksen myöntäminen Suomen puitetukiohjelman mukaisesti pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020. Avustuksen myöntäminen vaikeuksissa olevalle pienelle yritykselle edellyttäisi lisäksi, että yritys ei ole tuen myöntämishetkellä konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyssä, eikä sille ole myönnetty pelastamistukea tai rakenneuudistustukea. Tässä yhteydessä pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa.

Vaikka asetusmuutoksella säädetään mahdollisuudesta myöntää kehittämisavustusta vaikeuksissa olevalle yritykselle, asetuksella ei muuteta valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetussa laissa säädettyjä avustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä. Avustuksen myöntäminen edellyttää edelleen, että yrityksellä arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan, avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen ja hankkeen arvioidaan olevan yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä.

Asetusmuutokset ovat voimassa 19.10.–31.12.2020.

Lisätiedot:

hallitussihteeri Emmi Äijälä, TEM, p. 029 504 7216

ESR_yhdistelmalogo

Poikkeusolot kannustivat lautapeliyhtiötä uusiin siirtoihin — Mikkeliläinen PeliNikkarit Oy haluaa vuorovaikutuspelinsä myös kansainvälisille markkinoille

Mikkeliläinen PeliNikkarit Oy valmistaa vuorovaikutuspelejä kaiken ikäisille kohderyhmille. Pelit vahvistavat ihmisten välistä yhteyttä ja empatiataitoja, mikä auttaa ennaltaehkäisemään esimerkiksi koulukiusaamista. Yritys on koronapandemian myötä etsinyt uudenlaisia liiketoimintatapoja ja pohtinut kasvumahdollisuuksia.

– Korona-aika on kaikista haasteista huolimatta ollut hyvä kokemus. Olemme poikkeusolojen aikana tehneet ihan hirveästi kehittämistyötä. Aiemmin myyntimme tapahtui pääasiassa messujen kautta, joten kaikkien messujen peruunnuttua olemme etsineet uusia keinoja myynnin saavuttamiseksi, kertoo yrittäjä Susanna Sillanpää.

Sillanpää kehitti ensimmäisen MeikäMeikä-vuorovaikutuspelin vuonna 2004 yhdessä pelinikkariparinsa Tiina Haapiaisen kanssa nuorten leirejä varten, mutta PeliNikkarit Oy perustettiin vuonna 2019. Peliyhtiön kaikki tuotteet valmistetaan Mikkelissä lähituotannolla, sillä yritys haluaa valintojensa kautta osoittaa tukensa muita paikallisia yrittäjiä ja myös ympäristöarvoja kohtaan. Yrityksen uudet nettisivut ja verkkokauppa avautuivat loppukesästä. Sillanpään mukaan yrityksessä kartoitetaan parhaillaan myös kansainvälisiä markkinoita. Tavoitteeksi on asetettu Saksan pelialan messut kahden vuoden kuluessa. MikseiMikkeli on mukana avustamassa Saksan markkinoille pääsyä.

– Olemme muun muassa kartoittaneet mahdollisia yhteistyökumppaneita Saksasta ja Suomesta, sanoo yrityskehittäjä Kirsi Mättölä MikseiMikkelistä.

Sillanpään mukaan pelien pilotointi halutaan tehdä kuitenkin ensin huolella. Tuotekokeiluja on toteutettu Saksan lisäksi Yhdysvalloissa kotikouluissa ja Englannissa sosiaalityöntekijöillä. Lisäksi yrityksessä on pohdittu lautapelien uudenlaisia käyttömahdollisuuksia.

– Pelit soveltuvat hyvin esimerkiksi pienryhmien käyttöön ja etäkouluihin. Pelimme edistävät vuorovaikutusta ja vahvistavat yhteyden tunnetta myös esimerkiksi videopuheluita soitellessa, Sillanpää kuvaa.

Lautapeli laskee kynnystä puhua

Lautapelit ovat kasvava trendi nykypäivän videopelimaailmasta huolimatta. Susanna Sillanpää painottaa, että molempia peligenrejä tarvitaan eivätkä ne ole syrjäyttämässä toisiaan. Lautapelien vahvuutena on kuitenkin pelitilanteen monipuolinen vuorovaikutteisuus, sillä pelin ympärillä kanssapelaajien nonverbaaliset viestit, kuten ilmeet, eleet ja äänenpainot välittyvät vahvasti. Yritys haluaakin olla omalta osaltaan tukemassa sosiaalisia arvoja.

– On tutkittu paljon, miksi peli helpottaa puhumista vaikeistakin asioista, kuten koulukiusaamisesta. On havaittu, että pelin aikana valtasuhteet tippuvat, jolloin myös kynnys puhua laskee. Me uskommekin, että esimerkiksi koulukiusaamiseen ei voi puuttua sanktioilla ja rangaistuksilla, vaan opettelemalla asettumaan toisen ihmisen asemaan, Sillanpää kertoo.

Lisätiedot

PeliNikkarit Susanna Sillanpää, +358 44 252 7512, susanna@pelinikkarit.fi

MikseiMikkeli Kirsi Mättölä, +358 44 036 1606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi

ReissuEllu-hankkeessa osatoteuttajina ovat Esedu, Essote ja MikseiMikkeli. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus. 

Digiportaat-hanke, MikseiMikkeli

PK-yritysten digiosaamistarve on entistä suurempi

Vuoden 2020 poikkeusolot nostivat esille digiosaamisen tärkeyden ja Digiportaat-hankkeen palveluiden kysyntä on entistä korkeampaa. Vuoden 2019 alusta saakka tarjottu maksuton osaamiskartoitus- ja neuvonta sekä edulliset digikoulutukset ovat olleet hyvin suosittuja paikallisten yritysten keskuudessa. Hankkeelle on myönnetty jatkoaikaa syksylle 2021.

Digissä pitää olla jatkuvasti ajan hermolla – muutos on nopeaa

PK-yrittäjät hakeutuvat koulutuksiin ennen kaikkea saadakseen lisää verkkonäkyvyyttä ja myyntiä verkon kautta. Lisäksi tavoitteena on omaksua uusia työkaluja, jotka tehostavat työntekoa. Lyhyiden täsmäkoulutusten ja työpajojen lisäksi Digiportaat on tarjonnut syvällisempiä valmennuspolkuja asiakkaille. Kouluttajat ovat alansa huippuja ja suurin osa kouluttajista kilpailutetaan ja ostetaan ostopalveluina.

Astu digiportaille ja kehity kanssamme!

Digiportaat sai jatkoaikaa 30.9.2021 saakka. Jos yrittäjä haluaa esimerkiksi lisää asiakkaita maksetulla verkkomainonnalla, tuottaa parempaa sisältöä verkkoon, tehostaa työtä ja parantaa yrityksen löydettävyyttä tai vaikka myydä osaamista verkossa on nyt hyvä mahdollisuus saada asiantuntevaa digineuvontaa ja kehittää yrityksen osaamista. Ensi askel on ilmoittautua mukaan maksuttomaan osaamiskartoitukseen www.digiportaat.fi/yhteystiedot. Koulutuksia tarjotaan kalenteriin sitä mukaan kuin yritysten osaamista kartoitetaan, jonka vuoksi koulutuskalenteri elää jatkuvasti. Tänä vuonna suurin osa koulutuksista on toteutettu verkossa, mutta Digiportaat tarjoaa myös lähikoulutusta Mikkelissä ja Savonlinnassa.

Tutustu myös kattavaan verkkosisältöömme www.digiportaat.fi

Digiportaat-hanke toimii koko Etelä-Savon alueella. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus ESR-rahastosta.

Anna-Maija Hunter
Etelä-Savon Yrittäjät ry
Digiportaat – digitaalisuudella kasvua liiketoiminaan 2018-2021

Mikkelin tori ilmasta

C21-kaupunginjohtajat: Kaupunkien tarve koronatuelle myös vuonna 2021 on ilmeinen

Valtion talousarviota vuodelle 2021 valmistellaan poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa. Koronaviruspandemia ei ole ohi, ja se tulee kuormittamaan kuntia, niiden taloutta ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa vielä pitkään.

C21-kaupunginjohtajat pitävät huolestuttavana, että valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei sisältänyt tukea kunnille koronasta aiheutuvien kustannusten hoitamiseen. On välttämätöntä, että hallitus kohdentaa ensi vuoden budjetissaan kunnille mittaluokaltaan ja painotuksiltaan vastaavan tukipaketin kuin kuluvana vuonna. Jo entuudestaan haastavassa kuntataloustilanteessa kunnat eivät voi yksin kantaa päävastuuta koronasta aiheutuvista kustannuksista. Tarve valtion tuelle on ilmeinen.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan koronan heikentää kuntataloutta vuonna 2021 noin 1,7 miljardilla – lähes yhtä paljon kuin kuluvana vuonna. Vaikutukset näkyvät erityisesti verotuloissa, jotka laskevat pandemian johdosta huomattavasti. Kriisi vaikutuksineen näkyykin erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa on enemmistö todetuista koronatartunnoista ja joihin rajoitus- ja sulkutoimenpiteet ovat vaikuttaneet kaikkein voimakkaimmin. Myös hoitovelka kasvaa huolestuttavasti ja perusterveydenhuollosta vastaavien kuntien ohella tulee tukea kohdentaa ensi vuonnakin suoraan sairaanhoitopiireille. Samoin tulee joukkoliikenteen järjestäjille kompensoida koronasta aiheutuvia lipputulomenetyksiä.

Onkin välttämätöntä, että hallitus lunastaa kehysriihen yhteydessä antamansa lupauksen korvata kunnille koronasta aiheutuvia menoja vaiheittain. Budjettiriihessä tarvitaan selkeä näkymä kunnille siitä, miten valtio tukee kuntia ensi vuonna. Vuoden 2021 kompensaatio ei voi jäädä vain lisätalousarvioiden varaan. Tuki tulee kohdentaa oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa nimenomaisesti niille kunnille ja kaupungeille, joiden talouteen korona on iskenyt pahimmin. Esimerkiksi päätös yhteisöveron jako-osuuden korotuksen jatkamiseksi on keskeinen.

Myös yritysten maksuhelpotuksiin liittyvät kuluvan vuoden valtionosuuslisäykset tulee jättää perimättä takaisin. Valtion tulee lupaustensa mukaisesti korvata sekä kuluvan että ensi vuoden osalta täysimääräisesti myös ne merkittävät lisäkustannukset, jotka aiheutuvat valtion omista, ennakoimattomista, uusista päätöksistä. Näitä ovat niin maksisuosituksen toimeenpano kuin testauskapasiteetin lisääminen. Pitkäkestoinen kriisi aiheuttaa pitkäkestoisia vaikutuksia ja siksi valtion on varauduttava kustannusten korvaamiseen myös vuosien 2022 – 23 osalta.

Kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta koronasta johtuvien välittömien kustannusten kompensoiminen ei kuitenkaan yksin riitä. Kuntatalouden tilanne on jo ennen koronaa ollut haasteellinen ja myös ensi vuonna kuntataloutta rasittavat useat muutkin tekijät, kuten muun muassa kasvavat kustannukset ja valtionosuuksien väheneminen.

C21-kaupunginjohtajat pitävät tämän vuoksi oleellisena, että kuntien menopaineita ei kehyskaudella kasvateta eikä kuntien tehtävien ja velvoitteiden määrää kokonaisuudessaan lisätä. Päinvastoin tulee julkisen sektorin menopaineita vähentää. On olemassa ilmeinen riski sille, että kaupungit eivät selviä velvoitteistaan eivätkä tulevista investoinneista ilman merkittäviä veronkorotuksia. Mikäli uudet tehtävät ja velvoitteet aiotaan vaikeassa taloustilanteessa kuitenkin toteuttaa, kustannukset tulee arvioida realistisesti ja korvata täysimääräisesti.

Huomio tulee entistä vahvemmin suunnata myös kriisistä palautumiseen. C21-kaupunginjohtajat muistuttavat, että tätä tukevat erityisesti sellaiset peruspalveluihin liittyvät palveluverkko- ja infrainvestoinnit, joilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja jotka samanaikaisesti edistävät kasvua, kilpailukykyä ja tukevat koko kansantalouden kannalta keskeisten kaupunkien säilymistä elinvoimaisina. Lisäpanostukset yritystukiin, työllisyyden hoitoon ja työllisyyspalveluiden kuntakokeiluihin ovat tärkeitä toimenpiteitä talouden elpymisen kannalta ja kaupunkien radikaalisti heikentyneen työllisyyden parantamiseksi.

C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.

Memory Campuksessa kehitteillä oleva uusi Memoriaali-verkkopalvelu tuo arkistot lähellesi

Mikkelin Memory Campuksessa kehitetään nyt yhteisvoimin arkistointitoimialan tuote- ja palvelutarjontaa. Yhdistämällä osaamisensa neljä keskeistä toimijaa luovat uusia palveluita ja toimintamalleja vahvistamaan digitaalisen tiedonhallinnan palveluita, tuotteita sekä alueen elinvoimaa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk aloittivat yhteistyön, jonka tarkoituksena on kehittää helppokäyttöinen Memoriaali-verkkopalvelu. Tavoitteena on, että Memoriaali-verkkopalvelusta kasvaa suomalaisten sodan yhteinen muisti. Se tuo kansalaisten yksityiset sotaa koskevat aineistot viranomaisarkistojen rinnalle. Uusi palvelu lisää ammatti- ja harrastajatutkijoiden matkailua Mikkeliin muun muassa Kansallisarkiston sotahistoriakokoelmien, Karjala-tietokannan alkuperäiskokoelman ja Elkan yritysten sota-aikaa käsittelevien kokoelmien ansiosta.

Verkkopalvelun kautta voidaan tallentaa ja hakea arkistoaineistoja digitaalisessa muodossa. Käyttäjien on myös mahdollista täydentää olemassa olevien aineistojen tietoja. Muistin ja Elkan Memoriaali-verkkopalveluihin aineistoja voivat tuottaa niin yritys- ja yhdistysasiakkaat kuin yksityishenkilötkin. 

Nyt käynnistetty hanke edistää digitaalisen osaamisen kehittämistä Mikkelin sekä kehittää digitaalisen aineiston käytettävyyttä ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia. Yritykset voivat hyödyntää uuden palvelun osia myös omissa tiedonhallinnan ratkaisuissaan.

Lisätiedot:

Kati Saltiola 
projektipäällikkö, Memory Campuksen ohjelmakoordinaattori 

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy 
kati.saltiola@mikseimikkeli.fi 
p. 044 036 1612 

Memoriaali – Aineistojen digitaalisen vastaanoton, käytettävyyden ja verkkopalvelun kehittäminen Memory Campuksessa” -hanke toteutetaan yhteistyössä MikseiMikkelin, ELKAn, Muistin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta

Tunnin maksuton kadunvarsipysäköinti jatkuu Mikkelissä syyskuun loppuun asti

Mikkelin kaupunki jatkaa tunnin ilmaista pysäköintiä kaupunkialueen pysäköintipaikoilla syyskuun loppuun asti. Tuttuun tapaan ajoneuvoon on kuitenkin jätettävä näkyville pysäköintikiekko tai ilmoitettava pysäköinnin alkamisaika muulla selkeästi havaittavalla tavalla. Lippuautomaatit ovat käytettävissä, jos aikaa tarvitsee enemmän kuin yhden tunnin.

– Yhteiskunta palaa asteittain arkeen koronakevään ja kesän jälkeen, näin tekee myös kaupunki, toteaa Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä.

Riihelän mukaan kokemuksia ”ensimmäisen tunnin maksuttomuudesta” aiotaan selvittää. Hän uskoo, että asia on vaikuttanut myönteisesti kaupungilla ja kivijalkaliikkeissä asiointiin.

– Kaupungin koronatukitoimet ja tämäkin ratkaisu on lähtökohtaisesti ajateltu määräaikaisiksi. Nyt kesäkauden päättyessä asiaa on tarkasteltu uudelleen. Uskon, että vaikka syyskuun jälkeen palataan pysäköinnissäkin normaaliaikaan, kivijalkakaupoissa asioiminen sujuu ongelmitta, Riihelä sanoo.