fbpx

Vuoden arkistoteko 2022 -kunniamaininta Mikkeliin digitoinnin osaamisen kehittämisestä

Kuva: Digitoinnin ammattilaiseksi -myönnetty kunniamaininta

Vuoden arkistoteko 2022 -kunniamaininta on annettu digitoinnin koulutushankkeille, joita Digitalia ja MikseiMikkeli ovat yhdessä toteuttaneet.

Työelämän tarpeisiin vastaavaa digitoinnin koulutusta on kehitetty kolmessa EU-rahoitteisessa hankkeessa vuosina 2018–2022. Kunniamaininnan myönsi Arkistojen päivän toimikunta.

Perusteluissa mainitaan, että digitoinnin koulutukset ovat lisänneet merkittävällä tavalla arkistoinnin ja asiakirjahallinnan digitalisaatiossa tarvittavaa tietämystä ja ammattitaitoa. Osana Memory Campus -kehittämisalustaa toteutetuissa hankkeissa on koulutettu osaajia työelämään ja kehitetty kaikille avoimia digitoinnin oppimateriaaleja. Koulutuksissa on ollut lähes 70 osallistujaa paitsi Mikkelin seudulta, myös muualta Suomesta muun muassa eri kunnista, museoista ja arkistoista.  Hankkeita on rahoittanut Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

Kunniamaininta jaettiin tänään Arkistoyhdistyksen syysseminaarissa, jossa vuoden arkistotekona palkittiin Romano Mission aineistojen luovutus Kansallisarkistoon. Digitalian ja MikseiMikkelin puolesta kunniamaininnan vastaanotti Memory Campuksen ohjelmakoordinaattori Kati Saltiola.

– Kunniamaininta osoittaa, että digitointialan osaamisen kehittäminen nähdään tärkeänä. Jotta tieto säilyisi käytettävänä ja saavutettavana pitkälle tulevaisuuteen, tarvitaan suunnitelmallista ja korkealaatuista digitointia, Saltiola toteaa.
–  Alan osaajille ei ole tarjolla pysyvää koulutusta Suomessa, mutta hankkeiden avulla on pystytty erinomaisesti vastaamaan osaajatarpeeseen.

Opiskelijapalautteen mukaan digitoinnin koulutukset ovat  vahvistaneet opiskelijoiden digitaitoja ja tuoneet Etelä-Savon alueelle osaavaa työvoimaa. Parhaillaan käynnissä oleva Digitoinnin taitajaksi -hanke tukee digitointiprojektien hallinnan osaamista. Digitalian johtaja Stina Westman kertoo, että digitoinnin osaamisen kehittäminen Xamkissa jatkuu.

– Digitoinnin osaajien kysyntä kasvaa jatkuvasti ja koulutuksiin on ollut hakijoita kolminkertaisesti aloituspaikkoihin nähden, joten koulutustarjontaa halutaan kehittää edelleen. Jatkossa tavoitteena on laajentaa digitoinnin koulutusratkaisuja myös jatkuvaan oppimiseen sekä toiselle asteelle, Westman kertoo.

Digitalia on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk), Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston yhteinen digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus. MikseiMikkeli on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Lisätietoja: 

Kati Saltiola, ohjelmakoordinaattori, Memory Campus, 050 560 3174, kati.saltiola@xamk.fi

Stina Westman, TKI-yksikön johtaja, Digitalia, 050 524 8599, stina.westman@xamk.fi

https://arkistoyhdistys.fi/

https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminta/digitalia/

Päämajasymposiumissa keskusteltiin turvallisuuspolitiikasta ja sotilaallisesta varautumisesta

Historian kolmastoista Päämajasymposium konserttitalo Mikaelissa keräsi yhteen poliitikkoja ja huippuluokan asiantuntijoita keskustelemaan ajankohtaisista aiheista.

Keskiöön nousivat Suomen turvallisuuspolitiikka, Ukrainan sota ja sen talousvaikutukset, tulevaisuus, sotilaallinen varautuminen, hybridiuhat ja huoltovarmuus. Paneelikeskustelut houkuttelivat Mikaelin Martti Talvela -salin täyteen kuulijoita.

Tilaisuuden juonsi Yleisradion Jussi-Pekka Rantanen, joka on käynyt moderoimassa myös aiempia symposiumeja vuosien varrella. Avaussanat lausui Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen ennen perinteistä Mannerheim-luentoa, jonka piti maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Mikko Karjalainen.

Symposiumille tarvetta nyt enemmän kuin koskaan

– Halusimme palata turvallisuuden ytimeen, Pentti Mäkinen taustoitti tämän vuotista teemaa.

Puheenvuorossaan Mäkinen muistutti yleisöä siitä, kuinka turvallisuuspoliittiset linjaukset ovat muuttuneet viime kuukausina radikaalisti. Samalla maakuntajohtaja nosti esiin sodan ja sen aiheuttaman kaaoksen negatiivisia talousvaikutuksia, jotka lyövät Etelä-Savoa ja koko Itä-Suomea erityisellä tavalla. Itäisen Suomen mahdollinen erityiskohtelu ja elinvoiman luominen uusia kanavia pitkin nousikin yhdeksi sivuteemaksi keskustelujen aikana.

Vaikka Päämajasymposium on aina keskittynyt turvallisuuteen ja varautumiseen, oli aihe nyt harvinaisen ajankohtainen Ukrainan sodan ja Venäjän aggression vuoksi. Mäkinen myös otti kantaa median luotettavuuteen ja rooliin tiedonvälittäjänä informaation pirstaleisessa maailmassa.

Mannerheim pärjäisi hyvin nykypäivänä

Mannerheim-luennon pitänyt Mikko Karjalainen pohti muun muassa sitä, kuinka Mannerheim näkisi ja kokisi nykyajan ilmapiirin ja vaikeat ajat. Kosmopoliittisena ja kielitaitoisena sotilaana marsalkka olisi todennäköisesti kuin kotonaan keskustellessaan maailman johtajien kanssa. Karjalainen myös painotti, että läpi 1930-luvun Mannerheim piti yllä varautumisen merkitystä, kun maailma oli luisumassa kohti konfliktien sarjaa ja suurta sotaa.

– Karisma ei koskaan ole pois muodista, Karjalainen sanoi ja viittasi Mannerheimin aateliseen taustaan, johon kuuluivat myyttisiin mittasuhteisiin kohonneen hahmon tyylitaju, matkustelu ja tinkimätön sotapäällikön asenne, joka ei alaisille ollut helppo, mutta johon saattoi luottaa.

Luento ei suinkaan ollut kritiikitön ja muistutti kuulijoiden mieleen sen, kuinka ennen 1970-lukua Mannerheim ei ollut noussut kovinkaan kiinnostavaksi tai suosituksi: Elettiin populaarikulttuurin murroksen ja Kekkosen aikaa. Vasta myöhemmin Mannerheim-tutkimus sai tuulta purjeisiin.

– Mannerheim käsitti sotakäsityksensä omiin kokemuksiinsa. Häneen saattoi luottaa ja luottamus päällikköön on ensimmäinen ehto onnistumiseen, Karjalainen sanoi viitaten esikuntatyöskentelyyn, jossa Mannerheimilla oli kuitenkin koulutuksellisia puutteita.

– Mannerheim eli elämäänsä tehtäviensä kautta. Matkustelu tai tiikerinmetsästys eivät onnistuneet tuomaan hänelle riittävästi merkitystä elämään.

Mannerheim oli siis parhaimmillaan – sekä hyvässä että pahassa – sodan aikoina.

– Hän oli kunnianhimoinen, mutta hänelläkin oli heikkoutensa. On erikoista, ettei hänen sotataidon johtamistaan ole kummoisemmin tutkittu, mutta asiaan tulee muutos, Karjalainen luennoi ja viittasi syksyllä ilmestyvään uuteen kirjaansa.

Alueellinen elinvoima on myös kansallisen turvallisuuden kysymys

Ensimmäinen paneelikeskustelu keskittyi turvallisuuspolitiikkaan. Lavalle saapuivat Helsingin yliopiston apulaisprofessori Katri Pynnöniemi, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen ja Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Mika Aaltola ei maalannut Ukrainan tilanteesta hyvää kuvaa.

– Tilanne ei ole lupaava. Rauhaa ei ole näköpiirissä. Konflikti voi kestää vuosia. Samalla Suomen turvallisuusasema on meistä riippumatta muuttunut, koska Venäjä on muuttunut sisäisesti ja ulkoisesti.

Aaltola myös oli vahvasti sitä mieltä, että esimerkiksi itäisen Suomen elinvoima olisi säilytettävä ja sitä olisi pyrittävä parantamaan. Kyseessä on tärkeä asia kansallisen turvallisuuden vuoksi. Venäjän suuntaan Aaltola suuntasi kylmän analyysin, jota ei voi naamioida miksikään muuksi kuin tuhoksi ja murhaksi.

– Venäjä ilmaisee itseään ja on mennyt syvälle itsevaltiuteen, joka oikeuttaa itselleen sodan ja sotasaaliit, ryöstön, raiskaukset ja terrorin. Se on vallan primitiivistä kieltä.

Aaltolan mielestä Suomen täytyy unohtaa niin sanottu erityissuhde Venäjään nyt lopullisesti. Samalla on varmistettava oma turvallisuus muuttuneessa maailmassa, uudessa kylmässä sodassa.

– Meidän suomalaisten pitää ymmärtää, mitä teemme: Suhmurointiin ei ole varaa. Suomi pitää maadoittaa pois vaarasta. Harmaa aika pitää unohtaa. Tässä siirrytään järkevään ratkaisuun ja välttämättömyyteen, Aaltola sanoi ja viittasi Nato-jäsenyyteen, joka on nytkähtänyt taas viime päivinä eteenpäin. Suomesta tuli tällä viikolla Pohjois-Atlantin liiton tarkkailijajäsen eli jäsenyys odottaa muiden jäsenmaiden parlamentaarista ratifiointia.

Putiniin ei voi luottaa

Helsingin yliopiston apulaisprofessori ja Venäjä-asiantuntija Katri Pynnöniemen mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin sanaan ei voi luottaa. Brutalisoitunut tyrannia näkee Yhdysvallat ja sen liittolaiset olemassaoloaan uhkaavana voimana. Samalla Pynnöniemi muistutti siitä, että kansainvälisen diplomatian kentällä täytyy joskus painaa kova kovaa vasten. Suomi onkin joutunut tiukkaan diplomaattiseen painiin Nato-maa Turkin kanssa, jolla on omat intressinsä ja joihin liittyy myös Yhdysvallat.

Suomen Pankin pääjohtaja ilmaisi, että ilman Yhdysvaltoja diplomaattista solmua Turkin kanssa voi olla vaikea avata.

– Turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö ja tuleva Nato-jäsenyys vahvistavat Suomen asemaa investointiympäristönä. Samalla maariski pienenee. Omatkin asiat Suomen sisällä pitää toki hoitaa kuntoon. Joka tapauksessa Venäjä-suhteissamme on edessä pitkään kestävä vastakkainasettelu, Rehn analysoi.

Suhdetta Venäjään avasi myös kansanedustaja Antti Häkkänen. Suomen entinen valttikortti eli hyvät kahdenväliset suhteet ovat historiaa hänen arvionsa mukaan.

– Venäjä-suhde operoidaan jatkossa Euroopan unionin ja Naton kautta.

Vaikka sodan loppuminen Ukrainassa ei ole näköpiirissä, panelistit jakoivat ajatuksen siitä, että muut suurvallat katsovat jo pitkälle tulevaisuuteen. Tässäkin mielessä Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon palvelee pidemmän aikavälin näkökantoja ja mahdollisuuksia sekä uhkiin varautumista.

Hybridiuhista sotaan, hyvinvoinnista varaston viimeisiin rippeisiin

Päämajasymposiumin toinen keskustelu käsitteli hybridiuhkia, huoltovarmuutta ja sotilaallista varautumista. Vuoronsa saivat Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith, maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Mika Kalliomaa, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen ja kenraaliluutnantti evp. Esa Pulkkinen.

Keskustelun aikana todettiin, että Suomen varautuminen ja puolustuskyky ovat hyvällä tasolla. Myös Venäjä tietää tämän. Kevään ja kesän aikana Puolustusvoimat on herkeämättä seurannut tilannetta ja analysoinut Venäjän mahdollista hyökkäystä Suomeen. Nykytilanne ja lähitulevaisuus näyttävät sotilaallisesti Suomen näkökulmasta rauhallisilta. Suomen Puolustusvoimat jo itsessään on hyvä pidäke venäläisille.

Keskustelijat myös päätyivät siihen, että Suomessa on yksi maailman korkeimmista maanpuolustustahdoista kansalaisten keskuudessa. Tätä seikkaa auttaa yhtenäisyys ja suomalainen identiteetti, jota tukevat myös koulutus ja kulttuuri, ei pelkästään asevelvollisuus. Aseistuksesta todettiin, että Suomi tarvitsisi lisää kauaskantoisia aseita sekä vahvempaa omaa puolustustarviketeollisuutta. Varautuminen on pääsääntöisesti kunnossa, valtiolla on hyvät varmuusvarastot.

Jokainen maa vastaa viime kädessä itse omasta puolustuksestaan, mutta Nato-jäsenyys takaa Suomelle turvatakuut Naton viidennen artiklan mukaisesti. Samalla panelistit analysoivat sitä, mitä Suomella on annettavanaan Natolle: ”Pohjoinen linnake” ja Itämeren turvallisuus ovat tässä asetelmassa Natoa vahvistavia asetelmia Venäjän aggressiota ja arvaamattomuutta vastaan.

Tilaisuuden Mikaelissa päätti Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Symposiumin järjestämisestä vastasivat Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin kaupunki yhteistyössä Länsi-Savon, Yleisradion, Mikkelin Musiikkijuhlien sekä Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa.

Eteläsavolaiset kehittäjäorganisaatiot ratkovat yritysten haasteita globaalin kriisin keskellä

Yrityksille etsitään uusia markkinoita maailmalta

Globaalit kriisit, kuten koronavirus ja Ukrainan sota, näkyvät pitkään myös eteläsavolaisten yritysten liiketoiminnassa. Muutosvalmentaja, Venäjän-kaupan kokenut moniottelija Erkki Anttila muistuttaa, että myös poikkeusoloissa yritykset tarvitsevat selkeän strategian, jonka pohjalta askeltaa kohti tulevaisuutta.

Mikkelistä kotoisin oleva, Puulan rannalla mökkeilevä Erkki Anttila asui ja opiskeli nuorena niin Yhdysvalloissa kuin Neuvostoliitossa, mistä hän valmistui arkkitehdiksi. Vuosikymmenten aikana hän on vetänyt yritysjohtajana ja yrittäjänä haastavia projekteja ja muutoshankkeita läpi erilaisissa organisaatioissa Venäjällä ja Suomessa.

”Koko urani ajan olen ollut se ns. nolojen tilanteiden mies eli kun kaikki menee huonosti, on haettu Erkki hätiin”, hän tiivistää.

Asenne ratkaisee

Viime vuodet hän on valmennuksissaan tarjonnut yritysjohdolle muutosjohtamisen työkaluja. Hän muistuttaa, että yrittäjät eivät voi mitään yrityksen ulkopuolisille asioille ja toimijoilla on ne tiedot ja taidot, mitkä heille on vuosien varrella kertynyt.

”Ainoa, mitä voin valmennuksella muuttaa, on ihmisten oma asenne. Tärkeintä on, ettei jää oman ajattelunsa vangiksi, koska silloin ei pääse ympärillään olevasta oravanpyörästä eteenpäin. Syyllisten etsimisestä ei ole apua, vaan pitää käsitellä asiat avoimesti. Kun tunnustaa tosiasiat, puhuu asioista inhorealistisen rehellisesti ja etsii ympärilleen ihmisiä, joiden kanssa käydä tilannetta läpi, ulospääsyyn löytyy keinoja.”

Hänen omalla urallaan muutos on ollut pysyvä tila. Parhaillaan hän etsii itsekin uutta suuntaa Venäjän-kaupan loputtua ja rajojen sulkeuduttua. Kymmeniä kansainvälistä liiketoimintaa tekeviä suuryrityksiä valmennettuaan hän on erikoistunut viimeisten viiden vuoden aikana turvallisuuteen, työhyvinvointiin ja vastuullisuuteen.

”Muutos on meissä itsessämme. Olemme itse se muutos. Hyvä uutinen on, että asennettaan voi aina kehittää. Ihmisillä on tarve ja halu tehdä merkityksellisiä asioita. Kun tämä tehdään näkyväksi ja ihmisille annetaan työkalut oman asenteensa muokkaamiseen, inhimillisestä tekijästä tulee riskin sijaan yritykselle korvaamaton voimavara.”

Maailmanlaajuisia haasteita ovat tällä hetkellä raaka-aineiden saatavuus, energian hinta ja muuttuvat vientimarkkinat. Toisaalta on selkeitä esimerkkejä siitä, miten asenne ratkaisee. Ukrainan sodan keulakuvan presidentti Zelenskyn hän kuvaa olevan esimerkki siitä, miten syvästi sitoutunut altavastaaja voi pärjätä ylivoimaisessa tilanteessa.

”Hän on osoittanut selkeää sitoutumista, arvoja, uhrautuvuutta ja periksiantamattomuutta. Ukrainan sodassa on vastakkain kaksi täysin erilaista asennetta ja toimintakykyä, mikä väistämättä määrittää lopputuloksen.”

Yksin ei tarvitse jäädä

Anttila muistuttaa, että menestyksekkäästi vuosikymmeniä liiketoimintaa Venäjällä, Valko-Venäjällä tai Ukrainassa tehneet yritykset saavat ja niiden pitää puhua kokemuksistaan.

”On luonnollista, että kun olosuhteet muuttuvat näin radikaalisti, se sattuu vuosikymmeniä sitoutuneesti vientikauppaa tehneisiin yrityksiin ja yrittäjiin niin materiaalisesti kuin henkisestikin. Jos ympäristö kommentoi, että olit väärässä koko ajan, se sattuu vielä tuplasti. Silti pitää toimia rationaalisesti. Ratkaisuja löytyy, vaikka se vie oman aikansa.”

Viisi eteläsavolaista kehittäjäorganisaatiota alkaa yhdessä tukea yrityksiä, jotta ne pystyvät tunnistamaan muuttuneessa markkinaympäristössä piilevät uudet markkinat ja harjaantuvat ottamaan ennakoinnista kilpailuetua.

Maakunnan yrityksille avautuu laaja, viiteen eri toimenpiteeseen jakautuva valmennusohjelma. LUT-yliopisto ja Xamk toteuttavat kysely- ja haastattelututkimuksen, jonka perusteella luodaan tilannekuva Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista yrityksille.

Maakuntaliiton selvityksen mukaan vuonna 2016 arviolta 26 eteläsavolaista yritystä teki vientikauppaa Venäjälle. Meneillään olevan hyökkäyssodan aiheuttama kriisi vaikuttaa välillisesti arviolta noin sataan maakunnan yritykseen.

Valmennuksesta virtaa

Xamk kokoaa Muutoskyvykkyys-valmennusohjelman, jonka avulla yritykset pääsevät vahvistamaan kykyään kohdata haastavia muutoksia. Yrityksille järjestetään ajankohtaisista teemoista myös tilaisuuksia ja webinaareja.

Miksei Oy ja Savonlinnan hankekehitys Oy kutsuvat yrityksiä mukaan kehittämistyöpajoihin, joissa kehitetään liiketoimintaa, vahvistetaan verkostoja ja käynnistetään uudenlaista yhteistyötä. Savonlinnan hankekehitys Oy:n fokuksessa on nimenomaan uusien vientimarkkinoiden löytäminen. Lisäksi Miksei Oy auttaa yrityksiä suuntaamaan Venäjään liittynyttä innovaatiotoimintaansa uudelleen ja hakee korvaavia markkina-alueita EU:sta sekä muista venäjänkielisistä maista, kuin Venäjä.

Etelä-Savon kauppakamari puolestaan analysoi alueen pk-yritysten kanssa niiden hallitustyötä. Teemasta järjestetään myös kymmenkunta erilaista ajankohtais-, verkostoitumis- ja koulutustilaisuutta, joista voi löytyä vinkkejä myös mahdollisista hallituksen ulkopuolisista jäsenistä.

Ennakoinnista työkalu

Aiesopimuksin kehittämisprosessiin sitoutui jo valmisteluvaiheessa 27 eri toimialojen yritystä. Laajan valmennuspaketin ansiosta yritykset pääsevät päivittämään liiketoimintamallejaan ja -prosessejaan sekä suuntaamaan liiketoimintaansa uudelleen.

Erityisesti pyritään nostamaan esille kiertotalouteen, kestävään kehitykseen ja digitalisaatioon liittyviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

”Uusien liiketoiminta-avausten myötä haluamme estää jo ennakolta yritysten mahdollisia talousvaikeuksia. Kun yritysten muutoskyvykkyys ja riskin hallinta parantuvat, yrityksillä on paremmat valmiudet reagoida, toimia ja sopeutua erilaisiin muutostarpeisiin. Oma roolini on tarjota tässä yrityskohtaista valmennusta”, kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin Mikseiltä kertoo.

Pitkäkestoiset vaikutukset

Yhteisenä tavoitteena toimijoilla on saada noin 20 yritystä hakemaan uusille kehittämishankkeilleen joko julkista tai yksityistä rahoitusta. Yritysten käyttöön halutaan löytää myös kolmisen uutta innovaatioyhteistyöverkostoa ja kymmenkunta kansallista tai kansainvälistä verkostoa.

”Lyhyen ja pitkän aikavälin isona vaikutuksena on turvata yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Pyrimme saamaan vireille viitisentoista pk-yritysten kansainvälistymisprosessia Eurooppaan ja Pohjoismaihin. Kun yritykset pystyvät ottamaan huomioon digitalisaatiossa ja vihreässä siirtymässä piilevät uudet liiketoimintamahdollisuudet, niille avautuu uusia markkinoita uusissa kohdemaissa”, Niittuaho-Nastolin sanoo.

Valmennusohjelma toteutetaan Pk-yritysten muutoskyvykkyys -hankkeena Rahoituksen valmennusohjelma saa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta ja sen toimintalinjan REACT-EU:n ESR-toimenpideohjelmasta. Rahoittava viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Valmennusohjelman kokonaiskustannus on liki 600 000 euroa. Hanke alkaa kesän aikana ja kestää vuoden 2023 syyskuun loppuun saakka.

Lisätietoja:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Marjo Niittuaho-Nastolin, 0440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Kiire digitoinnille ja pula koulutuksesta toi hakijaryntäyksen

Merkittävään digitoinnin etenemiseen valtakunnallisesti vaikuttavat monet asiat, kuten rajallinen budjetti ja resurssipuute. Digitoinnin taitajaksi -koulutus pyrkii varmistamaan osaajia ja keväällä järjestettävän koulutuksen suuri ilmoittautujamäärä on osoitus työelämästä lähtevästä tarpeesta.

Julkisen puolen viranomaisilla on tällä hetkellä kova paine digitaalisuuden lisäämiseen ja aineistojen digitointi on yksi osa tätä kokonaisuutta. Ylen 23.3.2022 raportoimassa uutisessa kerrotaan Kansallisarkiston ja Museoviraston pääjohtajien ilmaisseen huolensa siitä, että nykyvauhdilla Suomessa aineistojen digitointi kestää 200 vuotta. – Monet eri alojen asiakirjahallinnon ja tiedonhallinnan työntekijät ovatkin saaneet hoidettavakseen mm. digitoinnin suunnittelun työtehtäviä, mutta heidän koulutukseensa ei ole sisältynyt digitointia, pohtii Digitoinnin taitajaksi -koulutuksen koulutusvastaava Sari Järn. Koko digitointiprosessin hallinta suunnittelusta käyttöön vaatii laaja-alaista ymmärrystä. Nyt järjestettävä koulutus lisää ymmärrystä digitointiprosessin kokonaisuudesta ja se on suunniteltu tiiviiksi sekä työelämälähtöiseksi.

Kevään 2022 Digitoinnin taitajaksi -koulutukseen ilmoittautuneita oli yhteensä 78. Aloittavien määrää kasvatettiin alkuperäisestä 15 opiskelijasta 20 opiskelijaan suuren kysynnän vuoksi. Projektipäällikkö Henna Ristolainen oli tiedostanut, että digitointikoulutukselle on tarvetta edelleen, mutta ilmoittautumisryntäys yllätti silti. – Se, että saimme 50 ilmoittautumista ensimmäisen 15 minuutin aikana, yllätti meidät kaikki positiivisesti.

Digitoinnin taitajaksi -koulutus järjestetään uudelleen syksyllä 2022, ilmoittautuminen syksyn koulutukseen alkaa tiistaina 16.8. klo 9.

Lisätietoja: www.xamk.fi/digitoinnintaitajaksi

Yhteystiedot:

Henna Ristolainen
Projektipäällikkö
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Digitoinnin taitajaksi -hanke
henna.ristolainen@xamk.fi
p. 040 668 2656

Emmi Liikanen
Projektipäällikkö
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Digitoinnin taitajaksi -hanke
emmi.liikanen@mikseimikkeli.fi
p. 044 359 8656

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy toteuttavat opiskelijoille maksuttoman Digitoinnin taitajaksi -koulutuksen ELY-keskuksen rahoittamassa ESR-hankkeessa.

Yle 23.3.2022:
https://yle.fi/uutiset/3-12368434?fbclid=IwAR1qjRnulIf02w_TFhYFcOgHOapD5SJaVL-k3Wvu9MgtUCciLlDqsW7MYZI

ESR_yhdistelmalogo

Sinustako yrittäjä kaupungin virastotalon ravintolaan?

Mikkelin kaupunki hakee kaupungin virastotalon henkilöstöravintolan (Maaherrankatu 9-11) tiloihin yrittäjää, joka tuottaa arkipäivisin lounasateriapalveluita ja kaupungin virastotalon korttelissa tarvitsemat tilaustarjoilupalvelut. Yrittäjän on mahdollista kehittää toimintaa esim. kahvilapalveluilla ja/tai laajentaa toimintaa ilta-aikoihin ja viikonloppuihin. Myös virastotalon, kaupungintalon ja pääkirjaston keskelle jäävää Pikkutoria on mahdollista käyttää palvelu- ja tapahtumatuotannossa.

Lue lisää osoitteesta https://tarjouspalvelu.fi/mikkeli/?id368959 ja jätä tarjous 15.11.2021 klo 11:00 mennessä.

Kaupunki suunnittelee pyörätietä välille Kasarminkatu – Nuijamiestenkatu – Vilhonkatu

Kaupungin yleissuunnitelma pyörätien rakentamisesta välille Kasarminkatu – Nuijamiestenkatu – Vilhonkatu on ollut nähtävissä 27.5.2021 alkaen. Nähtävillä oloaikaa on jatkettu 22.6.2021 asti.

Pyörätiehankkeen suunnittelualue alkaa Jääkärinkadulla Sammonkadun liittymästä, jatkuen Kasarminkatua Nuijamiestenkadulle ja edelleen Vihonkatua Maaherrantien liittymään saakka.

Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen on vuorossa rakennuttamissuunnitelma, joka on yleissuunnitelmaa tarkempi asiakirja. Hankkeelle haetaan rahoitusta kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmasta, josta jaetaan valtionavustusta kunnille hankkeisiin, joilla kehitetään ja parannetaan kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteita katuverkolla. Rakentamisvaiheeseen hanke etenee aikaisintaan kesällä 2022.

Alla kuvattu katukohtaisesti yleissuunnitelman toimenpiteet:

Jääkärinkatu
Jääkärinkadulla on nykytilanteessa välillä Sammonkatu – Annikinkatu yhdistetty jalankulku- ja pyörätie eteläpuolella, jalkakäytävä pohjoispuolella katua. Edellä mainitulla osuudella nykyistä jalankulku- ja pyörätie parannetaan vaihtamalla jalankulku- ja pyörätien reunassa oleva kiveys nupukiveksi sekä väylän leveys on 4 metriksi Linnamäenkadun liittymään saakka. Linnamäenkadun liittymän kohdalta keskustan suuntaan jalankulku- ja pyöräily erotellaan omille rinnakkaisille väylille korotettuna ajoradasta. Pyöräväylän leveys on 3 metriä ja jalkakäytävän 2 metriä. Jääkärinkadun ylittävien suojateiden kohdille rakennetaan ajoradan kavennukset, samaan tapaan kuin Olavinkadun liittymässä oleva ajoradan kavennus. Jääkärinkadulle liittyvien sivuteiden liittymät kivetään pyörätien jatkeiden kohdalla. Suunnitteluosuuden suojatiet rakennetaan esteettömiksi. Jääkärinkadun valaistus uusitaan ja kaikkien suojateiden kohdille rakennetaan erillinen suojatievalaistus. Kadunvarsipysäköinti säilyy ennallaan.

Kasarminkatu
Kasarminkadulla on nykytilanteessa jalkakäytävät molemmin puolin katua. Molemmilla puolilla katua on myös asemassakaavan määräyksissä säilytettäviksi määrätyt puurivit, jotka kuitenkin voidaan uusia tarvittaessa. Kasarminkadun pyöräväylä jatkuu kadun itäpuolella Jääkärinkadun tapaan 3 metriä leveänä jalankulusta eroteltuna väylänä, pyörätie rakentuu nykyisen puurivin kohdalle. Kadun itäpuolen puurivi siirtyy ajoradan ja pyörätien väliin, jalankulkukäytävä säilyy ennallaan. Kasarminkadun huonokuntoiset puurivistöt uusitaan kaavamääräysten mukaisesti riittävän suurilla, samanlajisilla puilla. Kasarminkadun ajorata kapenee 7 merin levyiseksi, linja-autopysäkit rakennetaan nykyiseen tapaan ajoratapysäkkeinä. Kasarminkadun länsipuolen kadunvarsipysäköinti siirtyy puitten väliin, itäpuolella pysäköinti on nykyiseen tapaan kielletty. Kasarminkadun pyörätien jatkeille, Annikinkadun ja Kyllikinkadun liittymiin, rakennetaan nupukiveysraita, joka korostaa suojatietä. Kasarmikadun suojatiet rakennetaan esteettömiksi ja valaistus uusitaan.

Nuijamiestenkatu
Nuijamiestenkadulla on nykytilanteessa jalkakäytävät molemmin puolin katua. Rakennettava pyöräväylä jatkuu kadun eteläpuolella (Hänninkentän puolella) 3 metriä leveänä jalankulusta eroteltuna väylänä Päiviönkadun liittymään. Jalankulkukäytävä säilyy ennallaan. Nuijamiestenkadun ajorata kapenee 7 merin levyiseksi, linja-autopysäkit rakennetaan nykyiseen tapaan ajoratapysäkkeinä. Kadun eteläpuolen kadunvarsipysäköinti siirtyy pysäköintitaskuun välillä Kasarminkatu-Brahenkatu. Hänninkentän kohdalla kadun varsipysäköinti poistuu kadun eteläpuolella, pohjoispuolen pysäköinti säilyy ennallaan koko suunnitteluosuudella. Brahentien liittymä muotoillaan uudelleen siten, että se liittyy Kasarminkatuun kohtisuoraan. Nuijamiestenkadulle Brahenkadun liittymään pyörätien jatkeelle, rakennetaan nupukiveysraita, joka korostaa suojatietä. Suunnitteluosuuden suojatiet rakennetaan esteettömiksi ja valaistus uusitaan.

Nuijamiestenkadun, Mikonkadun, Vilhonkadun ja Päiviönkadun liittymä
Niin sanottu Suomen pankin liittymä on Mikkelin hankalimmaksi koettu liittymä. Liittymää selkeytetään porrastamalla nelihaaraliittymä kahdeksi kolmihaaraliittymäksi. Päiviönkadun liittymä muotoillaan uudelleen ja liittymästä poistuu liittymäsaareke. Lisäksi Päiviönkadun liittymä merkitään kärkikolmiolla väistämisvelvolliseksi, väistämisvelvollisuutta korostetaan kiveyksillä. Terveystalon eteen on suunniteltu taideteos, joka rakennetaan niin matalaksi, että se ei peitä näkemiä pyörätielle ja Vilhonkadulle.

Vilhonkatu
Vilhonkadulla on nykytilanteessa jalkakäytävät molemmin puolin katua. Vihonkadulla pyöräily siirtyy Päiviönkadun liittymän jälkeen kadun pohjoispuolelle, Musiikkiopiston puolelle. Nykyinen noin 2,5 metriä leveä jalkakäytävä levennetään yhdistetyksi jalankulku- ja pyörätieksi, jonka leveydeksi on suunniteltu 4,35 metriä. Vilhonkadun liikennevaloliittymässä länsipuolen suunnalta liittymään saapuville jää yksi kaista. Liittymään jätetään kuitenkin väistötila, joka mahdollistaa liittymästä suoraan ja oikealla kääntyville samanaikaisen kulun vasemmalle kääntyvien kanssa, mikäli kaistalle ei ole samaan aikaan leveä kulkuneuvo. Vilhonkadun kadunvarsipysäköinti säilyy ennallaan, Terveystalon puolella pysäköinti on sallittu samalla osuudella kuin nykyisinkin. Suunnitteluosuuden suojatiet rakennetaan esteettömiksi ja valaistus uusitaan.

Hyvä myyntikunto takaa onnistuneen yrityskaupan

Kuva: Projektipäällikkö Katja Remes on toteuttanut jo kuusi vuotta omistajanvaihdoshankkeita Itä-Savon Uusyrityskeskuksessa.

Kokeneet savonlinnalaiset ja mikkeliläiset yritysneuvojat kulkevat nyt yritystään myyvien ja ostettavaa yritystä etsivien yrittäjien rinnalla hyödyntäen digitaalisia kanavia ja auttaen varautumaan tuleviin poikkeustilanteisiin.

Maaliskuussa alkanut Rebuild Business-hanke toivottaa mukaan yrittäjiä, jotka kokevat jääneensä jotenkin jumiin poikkeustilanteessa ja etsivät uutta alkua kannattavalle liiketoiminnalle tai joita kiinnostaa yrityksen omistajanvaihdos joko myyjänä tai ostajana. Kun yrityksen liiketoiminta säilyy kannattavana, yritys pysyy myyntikunnossa. Hankkeessa työskentelee kuusi asiantuntijaa, jotka neuvovat yrittäjiä muun muassa uusasiakashankinnan ja markkinoinnin merkityksessä ja ohjaa sopiviin koulutuksiin.

– Haluamme auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa, kasvattamaan taloudellista puskuria ja varautumaan tuleviin poikkeustilanteisiin, jo kuusi vuotta omistajanvaihdoshankkeita toteuttanut hankkeen projektipäällikkö Katja Remes Itä-Savon Uusyrityskeskuksesta sanoo.
Rebuild Business -hankkeen neuvonta ja koulutukset voivat liittyä vaikkapa yrityksen arvonmääritykseen, yritys- ja omistusjärjestelyihin, verosuunnitteluun, kannattavuuslaskelmien tekoon, uusasiakashankintaan, markkinointiin ja yrittäjän henkiseen valmistautumiseen muuttuvassa tilanteessa.

– Meillä on verkostossamme paljon erityisasiantuntijoita, joten kannattaa tulla mukaan hyödyntämään meidän kaikkien osaamista ja samalla verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa. Kun jakaa asioita muiden kanssa, se auttaa usein monin tavoin eteenpäin.
Hankkeen tavoitteena on saada mukaan 300 yritystä maakunnan alueelta ja olla mukana edesauttamassa 60 omistajanvaihdoksen toteutumista.

Rebuild Business eli yritysten toimintaympäristön häiriötilanteisiin varautuminen ja omistajanvaihdoksien toteuttaminen Etelä-Savon alueen elinvoiman säilyttämiseksi -hanketta koordinoi Itä-Savon Uusyrityskeskus ry., ja sen osatoteuttajia ovat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry. Hanke kestää elokuun loppuun 2023.

Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisäksi hankkeeseen saadaan rahoitusta Savonlinnan, Sulkavan ja Mikkelin seudun kunnilta.

Ennakkotieto: Mikkelin kaupungin vuoden 2020 tulos nousee reilusti ylijäämäiseksi

Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan Mikkelin kaupungin tulos vuodelta 2020 on noin 9,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Alkuperäinen talousarvio laadittiin 3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Koronaepidemian vuoksi tilikausi on ollut poikkeuksellinen ja talouden ennustaminen erityisen haastavaa.

Mikkeli sai valtiolta koronaan liittyviä tukia 17,6 miljoonaa euroa. Tuet jakautuvat peruspalvelujen valtionosuuden korotuksiin (13 milj. e), yhteisöveron jako-osuuden korotukseen (3,5 milj. e) ja verotulojen maksun lykkäysmenettelyn kompensaatioon (1,1 milj. e, peritään takaisin v. 2021–2022 aikana).

Kaikkia koronan aiheuttamia kustannuksia ja tulonmenetyksiä on vaikeaa yksilöidä, sillä epidemian vaikutukset kaupungin toimintaan ovat olleet hyvin moninaisia ja välillisiä vaikutuksia on runsaasti. Merkittävimmät koronan aiheuttamat talouspoikkeamat ovat koronaan liittyvät sote-kulut sekä kunnallisverotulojen jääminen tavoitteesta. Essote arvioi koronan kokonaisvaikutuksen Mikkelin sote-kuntalaskutusosuuteen olevan noin 5,7 miljoonaa euroa Essoten korona-avustukset huomioiden, kun Essoten koko kuntalaskutuksen summa Mikkelille oli 210,6 miljoonaa euroa. Kunnallisverotulot alittavat alkuperäisen talousarvion lähes 4 miljoonalla eurolla pitkälti koronan työllisyysvaikutusten takia.

Kaupunki on toisaalta saanut koronan myötä myös säästöjä esimerkiksi henkilöstökuluissa, avustuksissa ja tarvikehankinnoissa. Kokonaisuutena koronan negatiivisen talousvaikutuksen suuruudeksi arvioidaan nettona noin 10,1 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että valtiolta saadut koronatuet ovat olleet noin 7,5 miljoonaa euroa arvioituja nettomenetyksiä suuremmat.

Koronan positiivisen talousvaikutuksen lisäksi kaupunki on saanut aikaan kustannussäästöjä. Merkittävimmät säästöt on saatu henkilöstökuluissa, joissa kokonaisalitus muutettuun talousarvioon nähden on 5,5 miljoonaa euroa. Tästä alituksesta noin 2,5 miljoonaa on koronasta aiheutuneita säästöjä, loput 3 miljoonaa kaupungin toiminnasta syntynyttä säästöä, joka muodostuu  mm. 12/2019 päättyneissä yt-neuvotteluissa päätetyistä ja vuoden 2020 aikana toimeenpannuista tehtäväjärjestelyistä, johtamisjärjestelmämuutoksista, täyttämättä olleista tehtävistä ja sijaismenettelyiden tarkentamisesta. Edellä mainitut järjestelyt sisältyvät kaupungin tasapainotusohjelmiin, ja säästöjen syntyminen osoittaa, että sopeutustoimenpiteitä on saatu toteutettua poikkeusoloista huolimatta.

Mikkelin kaupungille myönnettiin myös 2,3 miljoonaa euroa harkinnanvaraista valtionosuutta. Lisäksi kaupungille myönnettiin koronan johdosta erilaisia avustuksia, jotka on käytetty tilikauden aikana avustushakemusten mukaisiin käyttökohteisiin. Näin ollen avustusten nettovaikutus tilikauden tulokseen on nolla.

Positiivisesti yllättäneestä vuoden 2020 tuloksesta huolimatta on syytä muistaa, että tasapainotustoimenpiteitä on maltettava jatkaa ja taseeseen edelleen jäävä noin 32,8 miljoonan euron alijäämä tulee saada katettua vuoden 2023 loppuun mennessä. Ilman koronaepidemian vaikutuksia ja harkinnanvaraista valtionosuutta vuoden 2020 tulos olisi arvioiden mukaan jäänyt lähelle nollaa, ja kuluvalle vuodelle luvatut koronatuet ovat jo huomattavasti maltillisemmalla tasolla. Vuoden 2021 talousarvio ja 2022 taloussuunnitelma ovat alijäämäisiä, ja koronaepidemian jatkuminen lisää kuluvan vuoden toiminnan ja talouden epävarmuutta. Näin ollen vuoden 2020 positiivinen tulos on vain hetkellinen erityisolosuhteiden aikaansaama poikkeama muutoin tiukassa taloustilanteessa, minkä vuoksi talouden tasapainottamiseen sitoutuminen on edelleen tärkeää.

Mikkelin kaupungilla on tällä hetkellä kolme voimassa olevaa säästöohjelmaa, joiden toimenpiteitä toteutetaan määrätietoisesti. Tasapainotusohjelmien yhteenlaskettu vaikutus vuosien 2019 ja 2020 käyttötalouteen on noin 20,5 miljoonaa euroa, vuosien 2021–2024 käyttötalouden säästötavoitteet ovat yhteensä 12,6 miljoonaa euroa. Tasapainotusohjelmien tavoitteena on saada kaupungin käyttötalous kestävälle pohjalle siten, että tulojen ja menojen välinen epäsuhta korjautuu. Taseeseen kertyneiden alijäämien kattamiseksi valmistellaan energiaomistusjärjestelyitä.

Kaupungin tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksen 29.3.2021 kokouksessa. Tilinpäätöslaskelmien laatiminen on vielä kesken. Kaupungin tilinpäätöskirja julkaistaan kaupunginhallituksen esityslistan liiteaineistona torstaina 25.3.2021.

Väliaikaisia muutoksia yrityksen kehittämisavustukseen

Valtioneuvosto on 15.10. antamallaan asetuksella mahdollistanut yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen ns. väliaikaisena valtiontukena, jonka yrityskohtainen enimmäismäärä on 800 000 euroa. Lisäksi asetuksella mahdollistetaan avustuksen myöntäminen pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020. Muutokset ovat väliaikaisia ja voimassa 19.10.–31.12.2020.

Asetusmuutoksen taustalla on Euroopan komission tiedonanto tilapäisistä valtiontukipuitteista sekä Suomen puitetukiohjelma. Muutoksilla on tarkoitus parantaa yritysten mahdollisuuksia selvitä koronaepidemian aiheuttamista vaikeuksista. Yrityksen kehittämisavustusta myöntävät ELY-keskukset.

Kehittämisavustusta on mahdollista myöntää väliaikaisena valtiontukena

Voimassa olevan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla avustuksen myöntäminen väliaikaisena valtiontukena on mahdollista vain markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa. Asetusmuutoksella mahdollistetaan yrityksen kehittämisavustuksen myöntäminen enimmäismäärältään 800 000 euron suuruisena väliaikaisena valtiontukena Suomen puitetukiohjelman mukaisesti myös silloin, kun kyse on yrityksille myönnettävästä perusmuotoisesta kehittämisavustuksesta, jota myönnetään kehittämistoimenpiteisiin tai investointeihin.

Näin ollen ELY-keskusten myöntämää kehittämisavustusta voivat saada myös sellaiset yritykset, joille avustusta ei aiemmin olisi ollut mahdollista myöntää de minimis -kiintiön täyttymisen vuoksi. De minimis -tuella tarkoitetaan niin sanottua vähämerkityksistä tukea, jota yritys voi saada eri tuenmyöntäjiltä yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana.

Kehittämisavustuksen myöntäminen pienille yrityksille, jotka olivat vaikeuksissa ennen 1.1.2020

Asetusmuutoksella mahdollistetaan myös kehittämisavustuksen myöntäminen Suomen puitetukiohjelman mukaisesti pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020. Avustuksen myöntäminen vaikeuksissa olevalle pienelle yritykselle edellyttäisi lisäksi, että yritys ei ole tuen myöntämishetkellä konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyssä, eikä sille ole myönnetty pelastamistukea tai rakenneuudistustukea. Tässä yhteydessä pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa.

Vaikka asetusmuutoksella säädetään mahdollisuudesta myöntää kehittämisavustusta vaikeuksissa olevalle yritykselle, asetuksella ei muuteta valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetussa laissa säädettyjä avustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä. Avustuksen myöntäminen edellyttää edelleen, että yrityksellä arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan, avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen ja hankkeen arvioidaan olevan yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä.

Asetusmuutokset ovat voimassa 19.10.–31.12.2020.

Lisätiedot:

hallitussihteeri Emmi Äijälä, TEM, p. 029 504 7216

ESR_yhdistelmalogo

Poikkeusolot kannustivat lautapeliyhtiötä uusiin siirtoihin — Mikkeliläinen PeliNikkarit Oy haluaa vuorovaikutuspelinsä myös kansainvälisille markkinoille

Mikkeliläinen PeliNikkarit Oy valmistaa vuorovaikutuspelejä kaiken ikäisille kohderyhmille. Pelit vahvistavat ihmisten välistä yhteyttä ja empatiataitoja, mikä auttaa ennaltaehkäisemään esimerkiksi koulukiusaamista. Yritys on koronapandemian myötä etsinyt uudenlaisia liiketoimintatapoja ja pohtinut kasvumahdollisuuksia.

– Korona-aika on kaikista haasteista huolimatta ollut hyvä kokemus. Olemme poikkeusolojen aikana tehneet ihan hirveästi kehittämistyötä. Aiemmin myyntimme tapahtui pääasiassa messujen kautta, joten kaikkien messujen peruunnuttua olemme etsineet uusia keinoja myynnin saavuttamiseksi, kertoo yrittäjä Susanna Sillanpää.

Sillanpää kehitti ensimmäisen MeikäMeikä-vuorovaikutuspelin vuonna 2004 yhdessä pelinikkariparinsa Tiina Haapiaisen kanssa nuorten leirejä varten, mutta PeliNikkarit Oy perustettiin vuonna 2019. Peliyhtiön kaikki tuotteet valmistetaan Mikkelissä lähituotannolla, sillä yritys haluaa valintojensa kautta osoittaa tukensa muita paikallisia yrittäjiä ja myös ympäristöarvoja kohtaan. Yrityksen uudet nettisivut ja verkkokauppa avautuivat loppukesästä. Sillanpään mukaan yrityksessä kartoitetaan parhaillaan myös kansainvälisiä markkinoita. Tavoitteeksi on asetettu Saksan pelialan messut kahden vuoden kuluessa. MikseiMikkeli on mukana avustamassa Saksan markkinoille pääsyä.

– Olemme muun muassa kartoittaneet mahdollisia yhteistyökumppaneita Saksasta ja Suomesta, sanoo yrityskehittäjä Kirsi Mättölä MikseiMikkelistä.

Sillanpään mukaan pelien pilotointi halutaan tehdä kuitenkin ensin huolella. Tuotekokeiluja on toteutettu Saksan lisäksi Yhdysvalloissa kotikouluissa ja Englannissa sosiaalityöntekijöillä. Lisäksi yrityksessä on pohdittu lautapelien uudenlaisia käyttömahdollisuuksia.

– Pelit soveltuvat hyvin esimerkiksi pienryhmien käyttöön ja etäkouluihin. Pelimme edistävät vuorovaikutusta ja vahvistavat yhteyden tunnetta myös esimerkiksi videopuheluita soitellessa, Sillanpää kuvaa.

Lautapeli laskee kynnystä puhua

Lautapelit ovat kasvava trendi nykypäivän videopelimaailmasta huolimatta. Susanna Sillanpää painottaa, että molempia peligenrejä tarvitaan eivätkä ne ole syrjäyttämässä toisiaan. Lautapelien vahvuutena on kuitenkin pelitilanteen monipuolinen vuorovaikutteisuus, sillä pelin ympärillä kanssapelaajien nonverbaaliset viestit, kuten ilmeet, eleet ja äänenpainot välittyvät vahvasti. Yritys haluaakin olla omalta osaltaan tukemassa sosiaalisia arvoja.

– On tutkittu paljon, miksi peli helpottaa puhumista vaikeistakin asioista, kuten koulukiusaamisesta. On havaittu, että pelin aikana valtasuhteet tippuvat, jolloin myös kynnys puhua laskee. Me uskommekin, että esimerkiksi koulukiusaamiseen ei voi puuttua sanktioilla ja rangaistuksilla, vaan opettelemalla asettumaan toisen ihmisen asemaan, Sillanpää kertoo.

Lisätiedot

PeliNikkarit Susanna Sillanpää, +358 44 252 7512, susanna@pelinikkarit.fi

MikseiMikkeli Kirsi Mättölä, +358 44 036 1606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi

ReissuEllu-hankkeessa osatoteuttajina ovat Esedu, Essote ja MikseiMikkeli. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.