Emmi Liikanen, Author at Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Mikkelin veroprosenttia korotetaan tuntuvasti – Äänestykset eivät olleet tiukkoja

Vuoden 2020 veroprosentit päätettiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.11. Äänestyksen jälkeen tuloveroprosentiksi jäi kaupunginhallituksen esitys eli 22 prosenttia.

Valtuuston kokouksessa, veroprosenttien käsittelyn aluksi, kaupunginjohtaja Timo Halonen käytti asiasta yleispuheenvuoron. Lisäksi useat valtuutetut käyttivät useita yleispuheenvuoroja.

Keskustelun aikana valtuutettu Heikki Nykänen (kesk.) esitti Jaakko Väänäsen (kesk.) ja Markku Kakriaisen (kesk.) kannattamana tuloveroprosentin nostamista vain yhdellä prosenttiyksiköllä eli nostamista 20,50 prosentista 21,50 prosenttiin.

Lisäksi valtuutettu Raimo Heinänen (ps.) esitti Jussi Marttisen (ps.) kannattamana tuloveroprosentin nostamista vain 0,75 prosenttiyksiköllä eli 21,25 prosenttiin.

Ensimmäinen äänestys koski muutosesityksiä. Nykäsen esitys keräsi enemmän kannatusta kuin Heinäsen (32–3, 16 tyhjää ääntä). Toisessa tuloveroprosentin äänestyksessä Nykäsen esitys hävisi äänestyksen kaupunginhallituksen esitykselle äänin 42–9. Näin kaupunginhallituksen esitys tuli päätökseksi.

Kiinteistöverostakin äänestettiin

Jaakko Väänänen (kesk.) esitti valtuutettu Markku Kakriaisen (kesk.) kannattamana, että yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään 1,25 % sekä muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 1,25 %.

Esitykset päätyivät äänestykseen. Kaupunginhallituksen esitys (1,37 %) yleisestä kiinteistöveroprosentista voitti äänin 42–9. Lisäksi muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti määriteltiin kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti (1,50 %) äänin 41–10.

Muut veroprosentit vuodelle 2020 hyväksyttiin yksimielisesti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

  • Tuloveroprosentti 22 %
  • Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,37 %
  • Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,62 %
  • Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,50 %
  • Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosentti 3,10 %
  • Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 %
  • Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 4,00 %

Kaupungin kireä talous ei ole estämässä sitovia investointeja

Kaupunginjohtaja Timo Halosen talousarvioesityksessä esitellään myös investoinnit, jotka Mikkelin kaupunki on sitoutunut toteuttamaan kehityksen ja elinvoiman turvaamiseksi – kireästä taloustilanteesta huolimatta.

Kyseiset investoinnit toteutuvat suunnitellusti, ellei talousarvion päätösvaiheessa koeta dramaattisia muutoksia investointilistaan. Kaupunginvaltuusto tekee päätökset talousarviosta joulukuussa.

Investointeihin kuuluvat uusi jätevedenpuhdistamo, Rantakylän päiväkoti, Viitostien liikenneverkkoratkaisut, eteläinen aluekoulu, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Kalevankankaan jalkapallohalli, strategiset kehittämisalustat, Rantakylän ”kivikoulun” korjaus sekä kaupungin virastotalon peruskorjaus.

Uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan kallion sisään

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo tulee olemaan yksi Euroopan moderneimmista, johon on sidottu myös akateemista tutkimustyötä. Kyseessä on kaupungin historian suurin yksittäinen investointi. Vuoden 2020 maksuosuus on 18 miljoonaa euroa.

Uusi puhdistamo louhitaan kallion sisään Metsä-Sairilan alueelle. Rakentaminen on osa laajempaa EcoSairila 2020+ -kokonaisuutta, jossa alueelle luodaan uudenlaista kiertotalouteen liittyvää liiketoiminta-, tutkimus- ja kehitysympäristöä olemassa olevan jätekeskuksen yhteyteen.

Urpolaan uusi koulu, Rantakylään uusi päiväkoti

Keväällä 2018 julkaistiin kaupunkirakenneselvitys, jossa määriteltiin Mikkelin koulu- ja päiväkotiverkot. Urpolaan nouseva uusi eteläinen aluekoulu ja Rantakylän päiväkoti ovat kyseisen selvityksen hankkeita. Aluekouluun on varattu vuonna 2020 kolme miljoonaa euroa ja Rantakylän päiväkotiin 3,5 miljoonaa euroa.

Viitostien uusiminen jatkuu

Viitostien remontti Mikkelin ja Juvan välillä jatkuu ja valmistuessaan valtatie tulee olemaan nopeampi ja turvallisempi. Kaupungin rahoitusosuus on 3,2 miljoonaa euroa.

Sodan ja rauhan keskus Muisti täydentää Mikkelin tutkimus- ja museokenttää

Mikkelin kaupunki on sitoutunut Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamiseen. Uusi kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tiedekeskus perustetaan Päämajamuseon viereen. Maksettavaa on 2,7 miljoonaa euroa.

Kalevankankaan jalkapallohallihanke on viivästynyt

Kalevankankaan vanha kuplahalli on tullut tiensä päähän; jalkapalloilijoiden talviolosuhteet kaupungissa ovat menneet alaspäin. Uusi halli on päätetty rakentaa, mutta tällä hetkellä hanke on jäissä markkinaoikeudessa valituksen vuoksi. Asian ratkettua kaupungin on noudatettava jo tehtyjä päätöksiä ja sopimuksia tai maksettava korvaukset rakennuttajalle. Uusi halli maksaa 2,4 miljoonaa euroa.

Strategiset kehittämisalustat tulevaisuuden toivoina

Mikkelin kaupungin strategisia kehittämisalustoja ovat Memory Campus -arkistointilaitos ja kaikki siihen liittyvä liiketoiminta, Kalevankankaan liikunta- ja hyvinvointialue sekä EcoSairilan biotalouden kokonaisuus. Näiden kehittämiseen on varattu 1,6 miljoonaa euroa.

Kivikoulu kuntoon Rantakylässä, keskustassa virastotalo vaatii toimenpiteitä

Rantakylän yhtenäiskoulun niin sanottu kivikoulu vaatii korjausta yhdellä miljoonalla eurolla. Mikkelin kaupungintalon vieressä sijaitseva virastotalo kaipaa myös pikaisia korjauksia. Rakennuksessa on ilmennyt sisäilmaongelmia. Hintalappu on miljoona euroa.

Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Muisti etsii ravintolayrittäjää kumppanikseen

Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu Mikkelissä keväällä 2021. Uuden tiedekeskuksen yhteydessä sijaitsevaan ravintolatilaan etsitään nyt yrittäjäkumppania.

Sodan ja rauhan keskus Muistista tulee yksi Mikkelin matkailun kärkikohteista. Keskuksen suunnitelmiin on alusta saakka kuulunut laadukas kahvila-ravintola. Ravintolayrittäjä saa käyttöönsä aiemmin koulun ruokalana toimineet ravintolatilat, jotka remontoidaan uutta tarkoitusta vastaaviksi. Tilat soveltuvat hyvin myös kokousten ja muiden yksityistilaisuuksien järjestämiseen.

Sodan ja rauhan keskus Muistin organisaatio järjestää infotilaisuuden ravintolakumppanuudesta kiinnostuneille jo toimiville yrittäjille tai yrittäjiksi aikoville tiistaina 19.11. Tilaisuudessa kerrotaan lisää kumppanimallista, kumppaninvalintaprosessista ja tiloista, joihin pääsee myös tutustumaan. Samalla on mahdollisuus keskustella ravintolakonseptiin liittyvistä ideoista.

Kiinnostuneilta toivotaan ennakkoilmoittautumista osoitteeseen jenni.korhonen@muisti.org. Samaan osoitteeseen voi laittaa viestiä kiinnostuksestaan kumppanuuteen, vaikka ei pääsisikään tilaisuuteen.

Valinta kumppaniyrittäjästä tehdään alkuvuonna 2020.

Infotilaisuus ravintolayrittäjyydestä kiinnostuneille
Aika: 19.11.2019 klo 15–17
Paikka: Savilahdenkatu 13, 50100 Mikkeli, josta siirrytään yhdessä päämajatalon siivessä sijaitseviin ravintolatiloihin.

Lisätietoja tilaisuudesta: näyttelytuottaja Jenni Korhonen, jenni.korhonen@muisti.org, 050 475 3808

Lisätietoja kumppanuudesta: toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen, olli-pekka.leskinen@muisti.org, 045 110 2013

Suomi mukaan eurooppalaiseen vesialan yhteistyöverkostoon

Pohjois-Pohjanmaan Allied ICT Finland Water Ecosystem, Pohjois-Savon Kuopio Water Cluster, Etelä-Savon EcoSairila ja Blue Economy ovat yhdessä lähteneet vesiosaamisellaan mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön, jossa haetaan Euroopan Unionin investointirahoitusta alan osaamisen kehittämiseen Smart Water Territories -alueyhteistyössä.

Toimiva ja kestävä vesihuolto hyvinvointiyhteiskunnan perusedellytys. Kaikista Green Tech -toimialoista vesihuoltoon liittyvä globaali liiketoiminta kasvaa voimakkaimmin. Tämä luo edellytykset tutkimuksen, julkisen ja yksityisen sektorin kehittämiselle sekä mahdollisuuksia vientiin ja kasvuun. Itä– ja Pohjois-Suomen alueiden vesiosaamiselle on kysyntää Euroopassa erityisesti vesihuoltoon liittyvän kiertotalouden, digitalisaation, mittaamisen ja datan hyödyntämisen osalta.   

EU:n koordinoimaan Smart Water Territories -yhteistyöhön osallistuu yhteensä 20 eurooppalaista aluetta. Suomen lisäksi mukana on alueita Hollannista, Ranskasta, Espanjasta, Italiasta, Portugalista, Latviasta, Romaniasta ja Iso-Britanniasta. Eurooppalaisten partnerien ja alueiden osaaminen luo yhdistyessään kansainvälisesti vahvan ja monipuolisen kumppanuuden. 

Yhteisten investointiprojektien etenemistä arvioidaan Espanjan Zaragozassa pidettävässä EU:n Water Innovation konferenssissa joulukuun puolivälissä. Konsortiot, joissa on eniten sitoutuneita alueita ja jotka ovat pystyneet parhaiten perustelemaan kehittämistoimiensa investointitarpeet voivat aloittaa alueiden välisten konkreettisten investointihankkeiden suunnittelun. EU tukee koko prosessia rahoittamalla sen tukipalvelut ja prosessin johtamisen. 

Allied ICT Finland (AIF) Water Ecosystem Oulussa etsii älykkäitä digitaalisia ratkaisuja vesilaitosten, teollisuuden ja kaivoksen vesiprosessien haasteisiin. Vesiekosysteemeissä yritykset ja tutkimuslaitokset tekevät yhteistyötä yhdistämällä huipputason asiantuntemusta ja innovaatioita kaupallisiksi ratkaisuiksi. 

Kuopio Water Cluster (KWC) verkottaa paikallisten korkeakoulujen ja kansallisten tutkimuslaitosten osaamisen yhtenäiseksi palvelualustaksi, joka tarjoaa tuotekehitys-, testaus- ja kaupallistamisen palvelut. Samalla KWC:stä muodostuu kasvuun ja innovaatioihin kannustava yhteistyöverkosto vesi-intensiivisille startupeille, pk-yrityksille ja suuryrityksille.  

Blue Economy Mikkeli (BEM) -osaamiskeskus sijoittuu Mikkelin EcoSairilan kiertotalousalueelle ja keskittyy vesiteknologiaan ja veden kiertotalouteen. Huippututkimus, maailmanluokan TKI-ympäristöt sekä yhteistyö yritysten kanssa luovat edellytykset uusien ratkaisujen ja palvelujen kehittämiselle, kaupallistamiselle ja liiketoiminnalle. Jätevedenpuhdistuksen ja uusioveden tuotannon täyden mittakaavan testaus- ja pilotointiympäristöt tekevät BEM-osaamiskeskuksesta kansainvälisesti erittäin mielenkiintoisen toimintaympäristön. 

LISÄTIEDOT:

Pirkko Taskinen, johtaja
Water Ecosystem
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta
Oulun yliopisto
pirkko.taskinen@oulu.fi
+358 40 506 2079 

Patryk Wójtowicz 
tutkimuspäällikkö
Kuopio Water Cluster
Savonia-ammattikorkeakoulu
patryk.wojtowicz@savonia.fi
+358 44785 5564 

Panu Jouhkimo, ohjelmakoordinaattori
Blue Economy Mikkeli 
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
panu.jouhkimo@mikseimikkeli.fi
+358 44 598 6854 

Uutta elämää torin Muikkukoppiin – KontTori palvelee jouluun asti

Mikkelin Hallitustorilla oleva Muikkukoppi alkaa toimia ”KontTorina” 23. joulukuuta asti.

KontTori -idean isänä ovat Mainostoimisto Kixitin Vesa Kärkkäinen ja mikkeliläinen Veli-Pekka Mesiäinen. KontTorin sisustuksen on toteuttanut Mikkelin Toimintakeskus ry:n Uutta elämää -myymälän henkilökunta.

KontTorista voi näppärästi hankkia Uutta elämää -myymälän tuotteiden lisäksi puolenkymmenen mikkeliläisen kutojan ja ruoka-alan osaajan valmistamia tuotteita. Tarjolla on pop up -tyylisesti muun muassa hapankaalia, leipää, kakkuja, säilykkeitä ja monenlaisia uniikkeja lapasia ja sukkia.

Avajaiset 18.10.

Mikkomarkkinahumun tauottua KontTorin viralliset avajaiset ovat perjantaina 18. lokakuuta kello 11.30 alkaen. Avajaisten ohjelmassa on tuote-esittelyiden lisäksi arpajaiset. Arpalipuke on maksuton ja palkintoina on viisi tuotekassia, jotka ovat kukin 30 euron arvoiset. Etelä-Savon pelastuslaitokselta on palomestari Eero Aho lupautunut valaisemaan KontTorin ja samalla Aho jakaa toriväelle 100 kappaletta paloautoheijastimia pimeän vuodenajan turvaksi.

KontTori on avoinna ma – pe klo 11 – 17 ja la klo 10 – 15 sekä joulukuussa su klo 10 – 15.

Mikkelin Torikauppiaat ry:n puheenjohtaja Kaija Ahonen toivottaa KontTorin väen tervetulleeksi virkistämään syystalven torin tarjontaa.

– Tämä on juuri sellaista toimintaa, mitä tori kipeästi tarvitsee. Olen päässyt ennakkoon maistelemaan myyntiin tulevia tuotteita ja täytyy sanoa, että mahtavia herkkuja ovat kaikki olleet. Tuoreiden lähituotteiden lisäksi saa samalla mukavat tuliaiset kotiin tai lahjaksi Uutta elämää -tuotevalikoimasta, Kaija Ahonen iloitsee.

Vaakuna-ralli palaa talven ohjelmistoon – Nykyiset ja tulevat rallitähdet Mikkeliin helmikuussa

Mikkeli palaa rallin SM-kalenteriin kaudella 2020. SM Vaakuna-ralli tekee paluun välivuoden jälkeen.

– Välivuosi teki hyvää koko järjestelyporukalle. Ydinporukka on pieni ja välillä tekee hyvää levätä ja kokeilla jotain muuta. Laakereilla emme ole kuitenkaan lepäilleet, vaan alkuvuodesta teimme rallisprint-kilpailun sekä parin kymmenen vuoden tauon jälkeen myös jokkiskisan, kertoo kilpailunjohtaja Tomi Jääskeläinen, joka toimii myös kisan järjestelyistä vastaavan Mikkelin Urheiluautoilijoiden puheenjohtajana.

Helmikuussa 2020 ajetaan jo tuttuun tapaan kaksipäiväinen kilpailu, ajankohta on siirtynyt hieman totuttua aiemmaksi, 6. – 7. helmikuuta.

– Siirron takana on useampiakin syitä. Olemme ajankohdalla halunneet karsia päällekkäisyyksiä niin Mikkelissä järjestettävien tapahtumien osalta kuin myös rallin MM-kalenterin osalta. Toki ajankohtaan vaikuttaa myös talvilomien ajankohta, sillä osa ralliliikenteestämme kohdistuu Viitostielle, jolla hiihtolomien aikaan riittää muutakin liikennettä. Nyt lomat ajoittuvat rallimme jälkeisille viikoille, Jääskeläinen kertoo.

Kilpailuaikataulu noudattaa tuttua ja hyväksi havaittua kaavaa: perjantaina kilpailuviikonlopun avaa Mikkelin raviradalla ajettava yleisöerikoiskoe henkeä salpaavine ohjeisohjelmineen ja ilotulituksineen.

Lauantaina kilpailijoita odottaa kahdeksan erikoiskoetta lumisessa eteläsavolaisessa metsämaisemassa. Yhteensä kilpailureitissä on noin 300 kilometriä, joista erikoiskokeita vähän päälle 110 kilometriä.

Rallin järjestämisvastuu on Mikkelin Urheiluautoilijoilla. Erikoiskokeiden ja huoltoparkin järjestämiseen osallistuu seuroja ja yhteisöjä niin Mikkelistä kuin lähikunnistakin.

Ralli SM-sarjan kauden 2020 toinen osakilpailu, SM Vaakuna-ralli Mikkeli, järjestetään 6. – 7.2.2020 Mikkelissä ja sen ympäristössä. Kilpailun säännöt julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan joulukuun puolessavälissä ja reitti julkaistaan tammikuun alussa.

Kuva: Tomi Hänninen

Pientalotonttien hakuaika alkaa 1. lokakuuta

Pientalotonttien hakuaika Mikkelissä alkaa 1. lokakuuta. Tonttihaussa on haettavana kahdeksan viihtyisää tonttia Rantakylässä Vuolingon alueella.

Tontit ovat pinta-aloiltaan 1274 – 1686 m2 ja rakennusoikeuksiltaan 318-421 k-m2. Tontit voi joko vuokrata tai ostaa. Tontit ovat heti rakennettavissa.

Tonttihaku alkaa 1.10. kello 9 ja päättyy 25.10. kello 15. Haettavia tontteja voi tarkastella ja hakea sähköisessä tontinhakujärjestelmässä kartta.mikkeli.fi/vapaattontit.

Lisää tietoa tonttien hakemisesta sekä tarvittavia yhteystietoja on täällä (klikkaa linkkiä).

Etelä-Savon pääomarahaston hallinnointipalvelut kilpailutuksessa

Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit ovat yhteistyössä ELY-keskuksen sekä mahdollisten yksityisten sijoittajatahojen kanssa perustamassa noin 3,5 miljoonan euron suuruista rahastoa, jonka tarkoituksena on lisätä pääomarahastotoimintaa erityisesti Etelä-Savon alueella ja keskittyä merkittävään liiketoiminnan ja kasvuyritysten rahoittamiseen.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy kilpailuttaa rahaston hallinnointipalvelut.
Tarjouspyyntö on juuri julkaistu Hilmassa ja löytyy TÄÄLTÄ.

 

Wuudikselle jatkomenestystä Euroopan big datan ja tekoälyn uusien ratkaisujen kilpailussa

Wuudis-konsepti liiketoimintaesimerkkinä joukkoistettu metsätuhotietojen monitorointi – dataa päätöksenteolle – palkittiin finalistina DatSci 2019 kilpailussa Dublinissa eilen.  Kilpailu on Big Data Value Associationin (BDVA) ja Irlannin soveltavan tekoälykeskuksen (CeADAR) järjestämä, jossa etsitään Euroopan laajuisesti parhaita ratkaisuja big datan ja tekoälyn hyödyntämiseen uudenlaisen liiketoiminnan kehittämisessä.

Tunnustus on Wuudikselle jatkoa Riikassa viime kesäkuussa saadulle big datan soveltamispalkinnolle. Tuomaristo koostui yli 25 tietotieteen johtajasta, jotka edustivat laajasti eurooppalaista teollisuutta ja tiedeyhteisöä.

Wuudiksen ratkaisu kilpaili sarjassa ”Pienyritykset, paras Big datan käyttötapaus” esitellen mobiiliratkaisun kaikenlaisen kentätiedon keruuseen ja toimintamallin, mikä on yhdistettävissä viranomaisten ja kolmannen osapuolen IT-jäjestelmiin.  Tapausesimerkkinä käytettiin Laatumetsäsovellusta, joka on rakennettu Suomen metsäkeskukselle MMM:n kärkihanke- ja EU:n DataBio-hankeen rahoituksella. Laatumetsällä kansalaiset voivat ilmoittaa joukkoistettua tietoa metsäkeskukselle havaitsemistaan metsätuhoista ja metsänomistajat ja metsätoimijat raportoida Kemera-hankkeiden omavalvontatuloksia. Wuudis on jatkokehittänyt palvelua ja tuonut siihen koneoppimista ja yhdistänyt uusia big data -lähteitä, mm. avoimet ja kaupalliset satelliitti- sekä dronetiedot.

”Maapallon metsät ovat tällä hetkellä suuressa vaarassa ja meidän tehtävänä on mahdollistaa entistä kestävämpi metsien hoitaminen avointa ja big dataa sekä tekoälyä hyödyntävien Wuudis-ratkaisujen avulla ”, painottaa toimitusjohtaja Seppo Huurinainen.

DatSci 2019 -palkinnot osoittavat datatieteen ja tekoälyn voimaa konkreettisten liiketoiminta-, koulutus- ja sosiaalisten tulosten saavuttamisessa. Kilpailussa oli kaikkiaan 8 sarjaa. Wuudis oli ainoa  kilpailussa palkittu suomalainen yritys.

Lisätietoja:

Sammy Murphy
Event Coordinator | European DatSci & AI Awards
+353 1 9609774
sammy.murphy@datsciawards.com

DatSci 2019:  www.datsciawards.com
BDVA: http://www.bdva.eu/about

Seppo Huurinainen, CEO
+358 44 581 4950
seppo.huurinainen@wuudis.com

Databio-hanke: https://www.databio.eu/en/ 

Wuudis Solutions Oy

Wuudis Solutions Oy on metsädigitalisaation edelläkävijä. Wuudis palvelutuotteiden avulla voidaan tehostaa toimintaa, lisätä kustannussäästöjä ja ympäristöhyötyjä kaikille metsä- ja biopohjaisten yritysten toimijoille. Hyödynnämme Big Dataa integroimalla Wuudikseen useita metsätiedon lähteitä standardisoidusti ja toteuttamalla älykkäitä algoritmeja, joilla metsien hallinta ja seuranta on helppoa, järjestelmällistä, itsenäistä ja kustannustehokasta.
http://www.wuudis.com

Etelä-Karjala ja Etelä-Savo siirtyvät matkailun yhteismarkkinoinnissa seuraavalle tasolle – Saimaa-sopimus jatkunee vuoteen 2025

Saimaan yhteismarkkinoinnin tehostamista suunnitellaan kahden maakunnan voimin. Etelä-Karjala ja Etelä-Savo päivittävät Saimaa-sopimuksen ulottumaan ainakin vuoteen 2025 asti, koska kokemukset ovat kolmelta vuodelta hyvät.

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yhteinen tavoite on Saimaan alueen nostaminen kansainvälisesti merkittäväksi matkailukohteeksi lisäämällä matkailijoiden määrää ja matkailutuloja. Saimaasta halutaan Suomen kolmas kansainvälisesti tunnettu matkailualue Helsingin ja Lapin rinnalle. Yhteistyöllä tavoitellaan myös matkailuyritysten yhteistyön lisäämistä sekä matkailuelinkeinojen kasvua ja kehittymistä.

Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto sekä Lappeenrannan, Imatran, Mikkelin ja Savonlinnan kaupungit solmivat Saimaa-sopimuksen syksyllä 2016 vuosille 2017−2019. Siinä sopimusosapuolet sitoutuvat eteläisen Saimaan alueen kansainväliseen yhteismarkkinointiin.

Yhteistyön tulokset ovat olleet kannustavia, sillä matkailijamäärät, kansallinen ja kansainvälinen medianäkyvyys sekä laaja-alainen kiinnostus Saimaaseen ovat kasvaneet. Kansallisessa matkailun kehittämisessä Saimaa-yhteistyö on nostettu toistuvasti hyväksi esimerkiksi alueiden ja toimijoiden välisestä tuloksekkaasta yhteistyöstä. Myös matkailuyritykset ovat nähneet yhteistyön kehittämisen erittäin tärkeänä.

Sopimuksen päivittäminen käynnistyi keväällä 2018. Toimeksiannon saanut valmisteluryhmä työsti mallin, jossa ehdotetaan yhteistyön tiivistämistä entisestään sekä samalla sen ohjauksen ja seurannan tehostamista perustamalla yhdistys, jonka jäseniä ovat sopimuksen allekirjoittaneet organisaatiot. Toimintamalli esiteltiin kaupungin- ja maakuntajohtajille tämän vuoden huhtikuussa, ja organisaatiot tekevät päätöksensä alkusyksystä 2019.

Varkauden kaupunki mukaan yhteistyöhön

Nyt solmittavan Saimaa-sopimuksen keskeinen sisältö vastaa aiempaa sopimusta, mutta siinä on kaksi huomionarvoista eroa verrattuna edelliseen sopimukseen. Uudessa sopimusluonnoksessa ei rajata yhteistyötä kansainväliseen markkinointiin, vaan sitä voidaan tehdä myös kotimaan markkinoinnissa. Toiseksi sopimukseen voivat liittyä myös muut kaupungit ja alueet Saimaan järvialtaan rannalla. Varkauden kaupunki on jo ilmaissut halunsa tulla mukaan yhteistyöhön. Maaseutukunnat osallistuvat maakuntien liittojen kautta ja yritykset markkinointia tekevien yhdistysten ja yritysten välityksellä.

Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari on tyytyväinen kaupungin liittymisestä yhteistyöhön. ”Varkauden kaupunki pitää Saimaa-sopimusta tarpeellisena ja on valmis omalta osaltaan sitoutumaan yhteistyön tavoitteisiin. Saimaan aluetta on markkinoitava kokonaisuutena, johon jokainen alueen kunta ja matkailualan toimija voi antaa oman panoksensa. Yhteinen brändi, näkyvyys ja yhdessä sovitut markkinointitoimenpiteet ovat välttämätön edellytys Järvi-Suomen kiinnostavuuden lisäämisessä sekä kotimaisten, mutta ennen kaikkea ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa. Matkailupalvelujen tuotteistamiseen on myös panostettava lisää.”

Yhteisiä panostuksia toivotaan entistä enemmän

Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen toteaa, että Saimaa-sopimus on jatkoa matkailuyhteistyölle, jota Saimaalla on tehty jo vuosikymmeniä. ”Sopimukseen on kirjattu tahtotila yhteistyön tekemisestä ja sen periaatteista. Matkailun kasvu ei synny itsestään, vaan tarvitaan panostuksia ja yhteistyötä. Erityisesti kansainväliseen markkinointiin tarvitaan voimavarojen yhdistämistä.”

Myös Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen pitää sopimusta tärkeänä. ”Tämä on askel eteenpäin, mutta emme ole vielä maalissa. Uusi toimintamalli on kuitenkin hyvä etappi matkailuyhteistyön kehittämisessä. Nyt on tärkeää sekä sopia yhteistyön kehittämisestä saatujen kokemusten pohjalta että mahdollistaa sen tekeminen. Me tarvitsemme esimerkiksi maakuntarajat joustavasti ylittävää hankerahoitusta. Asia liittyy parhaillaan meneillään olevaan EU:n rakennerahastorahoituksen uuden kauden valmisteluun”, Viialainen painottaa.

Saimaa-sopimuksen 2020−2025 on tarkoitus astua voimaan 1.1.2020, jolloin sen toteuttamisesta vastaava yhdistys on perustettu ja toimintavalmis. Yhdistyksen kotipaikka arvotaan sopimuksen allekirjoittaneiden kaupunkien kesken, kun sopimuksen voimaantulo on varmistunut. Vuonna 2020 toteutetaan perustettavan yhdistyksen omistukseen tulevat uudet, yhteiset Saimaa.fi-verkkosivut kieliversioineen.

Lisätietoja: Matkailujohtaja Maisa Häkkinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi, 044 794 2219

Kuva: Okkolan Lomamökit.

Valikko