fbpx
Kolme naista seisoo vaaleanpunaisten taulujen edessä

Luodaan yhdessä kauniimpaa ja kestävämpää maailmaa

Rohkean naisellisia, värikkäitä ja hersyviä. Nämä sanat kuvaavat hyvin second hand putiikki Kuplaksessa myytäviä uniikkeja Rimssu-sarjan asusteita. Nämä ovat Torpakka-yrittäjä Etti Raappanan suunnittelemia uusiotuotteita, jotka on valmistettu paikallisesti yritysyhteistyössä Mikkelissä lähes kokonaan kierrätysmateriaaleista.

Akselin kauppakeskuksessa sijaitseva Heli Pitkäsen Kuplas-putiikki tarjoaa laadukkaita ja valikoituja second-hand vaatteita, kenkiä ja asusteita sekä muun muassa paikallisen Kirjalan kahvipaahtimon Skumppa-kahvia ja -teetä.

Putiikissa toimii toisena osapuolena Torpakka yritys, tarjoten visuaalisen markkinoinnin- ja pop up/tapahtumien suunnittelupalveluita ekologisella kulmalla, sekä myyden second hand lahja- ja sisustustavaroita. Topakka myy myös erilaisten kotimaisten pienyritysten uusia – ja uusiotuotteita, kuten koruja ja paperituotteita. Uutuutena myymälään on juuri saatu Torpakka yrittäjä Raappanan suunnittelemia kestävän kehityksen mukaisia Rimssu – uusioasusteita.

Raappana kertoo miten Rimssu-sarja sai alkunsa.

”Meillä oli Helin kanssa heti yhteistyömme alusta asti molemmilla yhteinen visio ja haave siitä, että saisimme myös oman, yritystemme arvoja tukevan, malliston jossain vaiheessa myyntiin. Meillä on samanlainen näkemys siitä, että ihmiset kaipaavat nykymaailmassa lisää iloa ja väriä elämäänsä, jotain persoonallista, joka tuntuu juuri itselle tehdyltä, siis uniikkia, mutta kuitenkin vielä kohtuullisen hintaista. Haluamme olla rohkeasti erilaisia ja erottautua myös mallistollamme.”

Raappana kuvailee yhteistyötä ja yhteisiä suunnitelmia Kuplaksen yrittäjän Pitkäsen kanssa: ”Työnjako on mennyt luontevasti niin, että tässä alussa minulle on painottunut tuotteiden ideointi ja suunnittelu yhteisten visioiden pohjalta, sekä protojen testaus ja koordinointi yhteistyökumppaneiden välillä. Heli puolestaan tarjoaa myyntipaikan ja ottaa jossain vaiheessa isompaa roolia myynnin ja markkinoinnin suhteen.”

”Myös Kuplas-verkkokauppa astuu siinä vaiheessa mukaan yhdeksi myyntikanavaksi. Kierrätystekstiilit ja paikallisuus Mekstiili-hankkeen avulla mahdollistavat sen, että hintataso saadaan pidettyä kohtuullisena. Lisäksi tuotteet edustavat kestävää kehitystä ja ekologisia arvoja, jotka ovat meille molemmille tärkeitä ja liiketoimintamme ydin.”

Mekstiili-hankkeen avulla oikeat tuotiin oikeat ihmiset ja yritykset yhteen

Ideoista tuotteiksi lähti käytännössä lentoon, kun oikeat ihmiset ja yritykset saatiin tuotua yhteen. Tässä oli apuna Mekstiili -Tehokasta tekstiilikiertotaloutta Etelä-Savoon-hanke.

”Hankkeen yhtenä tavoitteena on löytää poistotekstiilille hyötykäyttöä ja nämä Raappanan suunnittelemat uusiotuotteet ovat mielestäni erinomainen esimerkki siitä, kuinka tätä voi parhaimmillaan toteuttaa näinkin tyylikkäästi” iloitsee Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen.

Tuotteiden taustalla toimii myös erittäin tärkeässä roolissa TikkiTilan korjaus- ja ompelimoyrittäjä Kati Hirvensalo, joka suunnittelee tuotteiden käytännön toteutukset yhdessä Raappanan kanssa ja valmistaa ne laadusta tinkimättä.

Hankkeessa oli päästy tutustumaan erilaisten yritysten toimintaan mm. tapahtumien kautta, jollaiseen myös Hirvensalo oli osallistunut. Tutustumisen kautta oli tullut ilmi, että hän olisi kiinnostunut hyödyntämään kierrätysmateriaaleja työssään, mutta hänellä ei ollut vielä selkeää kuvaa mitä kierrätystuotteet voisivat olla ja missä niitä myytäisiin. Toisaalta Raappanalla oli jo valmiit ideat ja myymäläpaikka, mutta ideoiden toteuttaja puuttui.

”Pohdimme Mekstiili-hanketyöntekijä Miia Souranderin kanssa, että tässähän meillä olisi täydellinen pari toteuttamaan tekstiilikiertotaloutta Mikkelissä. Sovimme yrittäjien kanssa yhteisen tapaamisen TikkiTilan liikkeeseen ja vaikutti siltä, että yhteinen sävel löytyi heiltä heti,” Järvinen muistelee keväistä tapaamista. Sourander edustaa Mekstiili-hankkeessa päätoteuttajaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua (Xamk).

TikkiTilan yrittäjällä Hirvensalolla on käytännön osaamista ja kokemusta siitä, miten materiaaleja tulee käsitellä ja miten ne taipuvat erilaisiin tuotteisiin.

” Yhteistyö on Katin kanssa ollut helppoa ja antoisaa. Kati on todella taitava, tarkka ja luotettava ja häneltä löytyy myös itseltään näkemystä toteutukseen, sekä ongelmanratkaisutaitoja, mikä on todella tärkeää, koska minulla ei itselläni ole teknistä tekstiilialan osaamista,” kiittää Raappana.

Hirvensalo puolestaan kertoo, että käynti ViaDian kierrätyskeskuksessa avasi silmiä siitä miten paljon hyvää materiaalia olisi hyödynnettäväksi uusiksi tuotteiksi.

”Tekstiilien kertakäyttökulttuuri on askarruttanut mieltä jo pitkään ja jotenkin sitä haluaisi omassa työssään tukea kestävämpää kehitystä. Monenlaisia ideoita alkoi syntyä, mutta nopeasti huomasin, että muun yritystoiminnan lisäksi aika ei millään riitä suunnitteluun, tuotantoon ja markkinointiin.”

”Yhteistyö Etin kanssa on ollut hauskaa ja on ollut mielekästä toimia osana hänen suunnittelemansa kierrätysmallistonsa tuottamisessa ja keskittyä siihen työhön, joka on itselle luontaisin. Yhdessä Etin kanssa ideat sinkoilevat, innostuminen tarttuu ja tempaisee mukaansa.”

Pöydällä on kankaita joiden vieressä seisoo vaalea ja lyhythiuksinen nainen

Uusiotuotteisiin sopivat kierrätysmateriaalit löytyivät ViaDia Mikkeli ry:n kautta, joka kerää yhteistyössä Metsäsairilan kanssa poistotekstiilit Mikkelissä ja lähialueilla. ViaDia Mikkeli ry lajittelee materiaalit kierrätysmyymälöidensä tiloissa. Molemmat toimijat ovat mukana Mekstiili-hankkeessa osatoteuttajina.

Torpakan Raappana näytti selkeät kuvat ja ohjeet, minkälaisista materiaaleista oli kiinnostunut, jotta poistotekstiililajittelijat osaisivat kerätä sopivaa materiaalia hänen tuotteisiinsa.

”Tein selkeät esityskuvat tyylilajeittain neljästä eri tekstiilikategoriasta, jotka on avattu sekä esimerkkikuvin, että tekstein. Näin itse tuotteista tietämätönkin hahmottaa mitä ajetaan takaa. Toiset meistä hahmottavat asiat paremmin kuvina, toiset tekstinä, joten halusin että kaikentyyppiset vastaanottajat pystyvät omaksumaan sisällön mahdollisimman helposti.”

”Poistotekstiilien lajittelusta vastaava Erno Gynther ymmärsi myös heti mitä etsimme, ja hän onkin ollut tarvittavien tekstiilien keräyksen toimittamisessa isossa roolissa.”

ViaDia Mikkeli ry:ssä poistotekstiilien lajittelusta vastaava Gynther kertoo, että oli helppoa lähteä keräämään materiaaleja selkeiden ohjeiden mukaisesti. On kyllä tosi kiva nähdä ihan käytännössä, miten hyvälle materiaalille löydettiin näin hienoa jatkokäyttöä. Käytännössä materiaalia kerätään Torpakalle tietyn ajan, jonka jälkeen Raappana käy sen vielä läpi ja toimittaa sen Hirvensalolle työstettäväksi.

Personalliset ja kierrätysideologian mukaiset tuotteet ilahduttavat asiakkaita

Kuplaksen Pitkänen asettelee tuotteita esille ja kertoo, että tuotteet ovat saanneet paljon positiivista palautetta asiakkailta.

”Rimssu-malliston tuotteet ovat persoonallisia ja asiakkaita ilahduttaa ulkonäön lisäksi kierrätysideologia.” Hän näkee, että kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia vastuullisesta kuluttamisesta ja moni heistä arvostaa Kuplaksen ja Torpakan uniikkia ja kestävän kehityksen mukaista tuotevalikoimaa,” kertoo Pitkänen. Yritysyhteistyössä on luotu hyvän mielen tuotteita niin esteettisesti kuin myös kestävän kehityksen osalta.

Kolme naista seisoon käsissään ja taustallaan erilaisia kankaisia asusteita

Kuvateksti: Näin upeita tuotteita voi saada aikaiseksi yhdessä kierrätysmateriaaleja hyödyntäen.

Mekstiili – Tehokasta tekstiilikiertotaloutta Etelä-Savoon on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Metsäsairila Oy:n ja ViaDia Mikkeli ry:n yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Blue Economy Mikkeli

Blue Economy Mikkeli valikoitui mukaan eurooppalaisen vesiosaamisen näyteikkunaan

EU-komission aloitteesta perustettu kestävää ja turvallista vesihuoltoa edistävä ohjelma Water Europe on arvioinut eurooppalaisia vesiosaamisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskittymiä ja koonnut niistä 21 uudeksi verkostoksi.

Mukaan valitut organisaatiot ovat esillä juuri julkaistussa atlaksessa. Keskittymistä käytetään nimitystä Water Oriented Living Lab ja ne tarjoavat nimensä mukaisesti ympäristön ja palveluita konkreettiseen yhteistyöhön.

Suomesta ovat Blue Economy Mikkelin (BEM) lisäksi mukana Turun yliopiston koordinoima Freshwater Competence Centre, Geologian tutkimuskeskuksen HYGLO sekä Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusympäristö.

Tämä on Blue Economy Mikkelille erinomainen näyteikkuna ja yhteistyöverkosto. Kansainvälisessä arvioinnissa menestyminen on myös osoitus siitä, että olemme edistyneet osaamiskeskuksen rakentamisessa hyvin, kertoo BEM-koordinaattori Juha Kauppinen Mikkelin kaupungilta.

Lue lisää: ATLAS of Water-Oriented Living Lab -julkaisusta.

BEM osaamiskeskus II -hankkeella käynnistetään Blue Economy Mikkelin (BEM) toiminta ja toteutetaan ekosysteemisopimusta. Mikkelin kaupungin ja valtion välisen, vuosille 2021–2027 solmitun ekosysteemisopimuksen painopiste on yhdyskuntavesien kiertotalous ja kehittämiskohde Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskus. Blue Economy Mikkelin tavoitteena on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa uusia ratkaisuja vesihuollon ongelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla.

Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.

Kv-raha -hankkeella tuetaan osaamisverkostojen syntymistä, yhteistyön kehittymistä ja strukturointia, alueen TKI-toimijoiden yhteistyötä ja eri organisaatioiden osaamisten ja kyvykkyyksien yhteen kokoamista sekä kytkeytymistä kansallisiin ja kansainvälisiin osaamisverkostoihin.

Hanketta rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) -määrärahasta sekä Mikkelin kaupunki.

 

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat

Kuva keltaisesta hirsirakennuksesta aurinkoisena kesäpäivänä

Rakentamisen ja purkamisen kiertotalous esillä Mäntyharjun kesäkauden avaustapahtumassa

KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hanke osallistui 25.5.2024 Mäntyharjun Iso-Pappilan alueella pidettyihin Mäntyharjun kesäkauden avajaisiin.

Xamkin ja MikseiMikkelin asiantuntijat toivat tapahtumaan kiertotalousnäkökulmaa niin purkamisen kiertotalouden, kuin biojätteen lajittelun ja vesien tilan seurannan näkökulmastakin. Em. aiheiden lisäksi Iso-Pappilan hirsirakennuksen viileydessä kuultiin vinkkejä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi omassa pihassa luonnonhoidon ja vihersuunnittelun ammattilaiselta Vihermissiolta.

Mäntyharjun Kirkonkylän koulun purku yhtenä hankkeen monitorointikohteista

Xamkin projektihenkilöstöstä Salla Pulliainen ja Henri Kettunen esittelivät tapahtuman vierailijoille Mäntyharjun kirkonkylän koulun purkamisen ympäristövaikutuksia. Xamk toteutti alkuvuodesta koulun raskaspurusta aiheutuvan pölyn leviämisen seurantaa, ja dokumentoi purkamista droonikuvauksen avulla. Sekä pölymittausten tulokset, että purkamisesta koostettu video olivat nähtävillä tapahtumassa. Erityisesti koulun purusta kertova video sai monet kuntalaiset pysähtymään esittelypisteen äärelle, ja videon herättämät ajatukset toimivat hyvänä pohjana keskusteluille purkamisen kiertotaloudesta ja sen ympäristövaikutuksista.

Kuva esittelypöydästä, jossa tietokone, jonka näytöllä purkukohteen dronekuvaa.
KIELO-hankkeen esittelypisteellä oli nähtävillä Mäntyharjun kirkonkylän koulun purkamisesta koostettu video (Kuva: Salla Pulliainen, Xamk).

Purkamisen tiukka aikataulu hidasteena rakennusosien uudelleenkäytössä

Kirkonkylän koulun osalta hankkeessa ei päästy kehittämään kiertotaloutta tukevia purku-urakan kilpailutuskriteereitä. Kohteen rakennusosien myyntiä ehdotettiin muutamalle alan toimijalle, mutta he eivät olleet kiinnostuneita kohteesta kiireidensä vuoksi. Vaihtoehtona liiketoiminnalle pohdittiin, että olisiko esimerkiksi Etelä-Savon ammattiopisto Esedun talonrakentamisen opiskelijat voineet purkaa rakenteita ehjänä ja hyödyntää niitä esimerkiksi uuden pyöräkatoksen rakentamisessa, mutta valitettavasti tiukan purkuaikataulun takia yhteistyö ei toteutunut. Kohteen kevyelle irtaimelle oli kunnan järjestämän myyntitapahtuman ansiosta löydetty uusia käyttökohteita.

Kuva puisesta koulurakennuksesta
Mäntyharjulla sijainneen Kirkonkylän koulun julkisivu oli puuverhoiltu. (Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy).

 

Kuva koulurakennuksen sisäliikuntasalin puupaneloinneista.
Mäntyharjulla sijainneen Kirkonkylän koulun liikuntasalin puupanelointia (Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy).

Tapahtuman kävijät suhtautuivat myönteisesti rakentamisen kiertotalouteen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n KIELO-hankkeen esittelypisteellä projektipäällikkö Jenina Luotolampi esitteli tapahtuman kävijöille inspiroivia valokuvia rakennusmateriaalien uudelleenkäyttökohteista mm. Tanskasta, Norjasta sekä Suomesta. Tämän lisäksi kävijöiden kanssa keskusteltiin hankkeessa toteutetuista toimenpiteistä ja siitä, miten yksityishenkilöt voivat edistää rakentamisen kiertotaloutta (kts. esite 5 helppoa keinoa edistää rakentamisen kiertotaloutta).

Pikaisen haastattelun perusteella kävijöillä ei ollut tiedossa tulevia remontti- tai purkuprojekteja. Jos projekteja oli ollut, ne olivat liittyneet kiinteistöjen kunnossapitoon, joka luetaan myös yhdeksi kiertotaloustoimenpiteeksi. Rakennusosien uudelleenkäyttöön suhtauduttiin myönteisesti ja muutamalla kävijällä aiheesta löytyi omakohtaista kokemusta, sillä omissa projekteissa oli käytetty uudelleen esim. ikkunoita kasvihuoneiden rakentamisessa ja purkutiiliä piharakennusten muurauksessa. Toiveissa oli markkinapaikka, jonne ylijäämä- ja purkumateriaaleja voisi laittaa myyntiin.

Tapahtumaa avaamassa olleella kunnanjohtaja Juho Järvenpäällä oli myös kokemusta purkumateriaalien uudelleenkäytöstä omissa yksityisissä rakennusprojekteissaan. Hän jäi pohtimaan, että voitaisiinko uudelleenkäytettyjä rakennusosia käyttää Mäntyharjun kunnan tulevissa uudiskohteissa.

Lue paikallisen toimittajan tekemä artikkeli tapahtumapäivän tunnelmista Pitäjän Uutisten sivuilta osoitteesta: https://www.pitajanuutiset.fi/paikalliset/6795780

 

Seuraavan kerran hanke jalkautuu Puumalaan Veeran markkinoille la 15.6.2024 klo 10-14, Satamatorilla tavataan!

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy & Salla Pulliainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tapahtuma ja artikkeli ovat osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Lyhythiuksinen nainen silmälasit päässään puhuu mikrofoniin ja pitää kädessään kattotiilen palasta.

Kiertotalous tuli osaksi uudis- ja saneerausrakentamista

Mikkelissä on kehitetty ja testattu viime vuosina erilaisia kiertotalouden malleja rakentamisessa. Mikkelin kaupungintalolla järjestetty Rakentamisen kiertotalouspäivä jakoi hyviä käytäntöjä.

Espoolainen Spolia Design on erikoistunut uudelleenkäytettäviin rakennusosiin, jossa tavoitteena on kierrättää ja käyttää uudelleen mahdollisimman laajasti kaikki käyttökelpoinen purkumateriaali. Vuodesta 2020 toimineen yrityksen toinen perustajista, Petri Salmi, muistuttaa, että uudelleenkäyttö on ollut osa rakentamista vuosituhansia.

Hän on huomannut, että asenteet kiertotaloutta kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Kiertotalous kiinnostaa nyt etenkin isoja rakennusliikkeitä ja rakennuttajia.

Salmi korostaa, että uudelleenkäytettäviä tuotteita halutaan hankkia samalla tavalla kuin uusia tuotteita. Nyt olisi siirryttävä projektikohtaisista ratkaisuista prosessimaisempaan toimintaan, jotta toimintamalleja pystytään monistamaan. Laadunvalvontaan ja kartoituksiin kaivataan teknisiä ratkaisuja ja tehokasta toteutusta. Purkukohteiden materiaalien markkinointiakin on parannettava.  Myös vastuunjako on saatava selkeäksi. Käytännössä vastuu jakautuu jokaiselle osa-alueelle uudelleenkäytön arvoketjussa, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvällä suurin vastuu.

Omassa työssään Salmi on huomannut, että ehjänä purkuun tulee varata nykyistä enemmän aikaa. Materiaalien käyttö uudelleen vaatii sitoutumista kaikilta osapuolilta. Käytännössä uudelleenkäyttö edellyttää, että kohteen materiaalit inventoidaan, uudelleenkäyttö suunnitellaan, mietitään tuotehyväksynnät sekä kustannus- ja ympäristöhyödyt. Myös materiaalien irrotus ehjänä edellyttää erikoistunutta osaamista.

Materiaaleista hän nostaa esille ensimmäiseksi tiilet. Monissa kohteissa niitä tulee paljon, ja irrotukseen on olemassa monia tekniikoita. Tiili on kiitollinen tuote käytettäväksi uudelleen. Yhdessä Salmen kohteessa tiiliä irrotettiin neliön kokoisina paloina.

Jo hankinta-asiakirjoissa urakoitsijalle oli antaa jo selkeät ohjeet, miten toimia. Kohdetta varten kehitettiin nostolaite, työtä varten tehtiin työohjeet, toteutusta seurattiin ja se dokumentoitiin.

Myös sivuvirrat eli teollisuuden ylijäämä tulisi saada uudelleenkäyttöön, kuten ontelolaattavalmistuksen hukkapalat. Niitä käytetään uudelleen esimerkiksi nurmikivituotteina. Erilaista lasimateriaalia voidaan hyödyntää uusina rakenteina. Liimapuu on purkajia kiinnostava materiaali, josta voidaan sahuuttaa osia monenlaiseen käyttöön. Erilaisista rakennusten pintamateriaaleista voi syntyä näyttäviä kokonaisuuksia, vaikka kohteen sisätiloihin. Salmen tamperelaiskohteesta tullaan uudelleenkäyttämään tiiltä, puurakenteita, betonielementtejä lasirakenteita ja osa kalusteista. Tuotteet testataan, irrotetaan ehjänä ja kunnostetaan uudelleenkäyttöön.

Salmi uskoo, että teollisen mittakaavan prosessit mahdollistavat selkeämmän suunnittelun, paremman laadunvarmennuksen ja lopulta sertifioitujen materiaalien myynnin ja tätä kautta luonnonvarojen säästymisestä saatavat edut.

Hän on vakuuttunut, että uudelleenkäytöstä tulee osa normaalia rakentamista ja saneerausta. Kun tavoitteena on korkea käyttöaste materiaaleille, se tekee toteutuksesta ennakoitavaa ja lisää kustannustehokkuutta. Tässä on myös mahdollisuus luoda suomalaisia vientituotteita.

Elävä Säätiö kierrättää ja työllistää

Kuopion alueella toimiva Elävä Säätiö aloitti toukokuussa viime vuonna Kieppu-hankkeen, joka keskittyy kierrättämään rakennusten purkumateriaalia käytettäväksi uudelleen. Tähän mennessä on kierrätetty noin 3700 erilaista tuotetta.

Hankkeen projektipäällikkö Pekka Leppämäki on huomannut, että purkumateriaalia uudelleen käyttävän tahon on hyvä olla alusta asti mukana suunnittelussa. Aluksi kartoitetaan purku-urakka ja kierrätettävät materiaalit, lasketaan kustannusvaikutukset ja mietitään tiedonkulku yhteistyökumppaneihin päin.

Leppämäki uskoo, että jatkossa verkostojen luomisesta tulee sekä velvollisuus että mahdollisuus. Pohjois-Savossa näkyy tällä hetkellä tarvetta toimijoille, jotka voivat käyttää uudelleen purkukohteiden irtaimistoja. Jatkossa hiilijalanjälkilaskelmin on pystyttävä todentamaan uudelleenkäytön ympäristövaikutukset. Hanke aloittaa laskemalla 25 tuotteen hiilijalanjäljen.

Ulkoikkunoille löytyi käyttöä sisätiloista

Arkkitehti Laura Vara sekä sisustusarkkitehti Tea Ellala olivat mukana Arkkitehdit Olla Oy:n seitsenkerroksisen toimistorakennuksen peruskorjausprojektissa, jossa ulkoikkunat haluttiin korvata energiatehokkaammilla. 600 vanhan ulkoikkunan kohtalo jäi arkkitehtien pohdittavaksi.

Ikkunat päätyivät sisätiloihin lasielementeiksi. Niitä ei tarvinnut leikata, vaan pystyssä olleet ikkunat käännettiin uusiolasiseiniin vaakatasoon. Alumiinisäleet maalattiin ja kierrätettiin samoihin seiniin. Uusia työvaiheita projektiin kertyi, kun ikkunoita piti pakata, suojata, välivarastoida ja kuljettaa.

Uudelleenkäyttöön kannusti se, että lasin valmistuksella on iso hiilijalanjälki. Laskelmien mukaan lasiseinistä syntyi alle puolet siitä hiilikuormasta, mitä vastaava uusi lasiseinä olisi tuottanut. Hintaeroa ei juuri tullut. Vara ei nostakaan esille rahallista säästöä, vaan nollasummahinnan ja vähemmät hiilidioksidipäästöt.

Vara kertoo, että projektista opittiin, että uudelleenkäytettävän materiaalin voi hyödyntää alkuperäistä vähemmän vaativaan käyttöön ja lopputuloksesta voi tulla kiinnostava. Tiimi oivalsi, että purkumateriaalin käyttäjän pitää oppia kyseenalaistamaan kauneuskäsityksiä lopputuloksesta tinkimättä. Uudelleenkäyttö on tahdon asia ja että arvoa voi nähdä siellä, missä sitä ei ole totuttu näkemään. Tehdessä hän kokee, että on tärkeää, että edellisen suunnittelijan työ näytetään parhaassa valossa.

Savikattotiilien käyttö vei byrokratiakierteeseen

Muusikko, yrittäjä Liisa Akimof huusi huutokaupasta omistukseensa Huopalahden tiilikattoisen asemarakennuksen vuonna 2016, ja saneerasi sen asuinkäyttöön. Kaupassa tuli rakennusoikeutta useille asuinrakennuksille, joten hän alkoi rakennuttaa puista asuinkasarmia, jota varten hän sai tuttavaltaan Riihimäeltä purkukohteesta Kupittaan Saven savikattotiiliä vuonna 2020.

Saneerauskohteen tiilistä kukaan ei kysynyt Akimofilta, ovatko ne turvallisia tai terveellisiä, kun hän puhdisti ne kahdessa kuukaudessa käytettäväksi uudelleen. Uudiskohteessa selvisi, että Kupittaan Saven tiiliä ei saa käyttää, koska niillä ei ole CE-merkintää, ei tosin ole enää yritystäkään, joka merkintää hakisi. Selvisi myös, että jos tiilet asennetaan uudisrakennukseen, rakennus ei saa koskaan käyttöönottolupaa. Akimof päätyi harkitsemaan täysin uusien tiilien ostamista ja etsiessään niiden DOP-hyväksyntämerkintää, hän huomasin, ettei niillä ollut sitä.

Kesäkuussa 2022 ympäristöministeriö ja Tukes muuttivat tulkintaansa uudelleenkäytettävistä rakennusmateriaaleista ja voimaan tuli rakennuspaikkakohtainen varmentamismenetelmä. Helsingin kiertotalousklusteri tuli Akimofin avuksi niin, että vanhoille tiilille voitiin lopulta antaa hyväksyntä, ja rakennus hyväksyttiin käyttöön elokuussa 2023.

Vanhojen tiilien käyttö maksoi Akimofille enemmän kuin uusien savikattotiilien hankinta olisi maksanut. Hän kuitenkin muistuttaa, että vanhojen savikattotiilien käyttäminen oli ilmastoteko, ja jos rakennus pysyy pystyssä tavoitellut 400 vuotta, niin pitkässä juoksussa se osoittautuu hyvin edulliseksi. Rakennuttajana hän on itse sitoutunut ottamaan vastuun rakennuksistaan ja niiden kaikkien rakennusosien toimivuudesta.

Mies mustassa hupparissa vieressään hymyileva nainen.
Lahtelaisyritys Risain Oy:n Sirpa Rivinoja ja Joel Myllyaho.

Kalusteiden ja rakennusosien myynti ja tulosraportointi

Lahtelainen kierrätysoperaattori Risain Oy on kierrättänyt purku- ja saneerauskohteiden materiaaleja, kalusteita ja rakennusten osia uuteen käyttöön jo yhdeksän vuotta.

Uudelleenkäytettävää irtaimistoa löytyy tyypillisesti kiinteistöjen sisätilaremonteista, purkulupaa odottavista rakennuksista sekä yritysten muuttaessa paikasta toiseen. Myös teollisuuden ylijäämistä ja poistuvista mallistoeristä löytyy uudelleenkäytettävää.

Risain haluaa vauhdittaa laadukasta uudelleenkäyttöä. Yrityksen perustaja Sirpa Rivinoja on huomannut, että nykyään tuotteiden laatu ja soveltuvuus uudelleenkäyttöön tunnistetaan. Nykyään ostavista asiakkaista jo puolet on yrityksiä.

Yritys myös laskee tuotteidensa hiilikädenjälkeä. Kun esimerkiksi Mikkelin kaupunki myy kohteistaan materiaaleja uudelleen käytettäväksi, tekee se ympäristön kannalta positiivisemman valinnan eli kaupungin hiilikädenjälki kasvaa. Ostaja taas välttää oman hiilijalanjälkensä kasvun hankkimalla kierrätettyjä materiaaleja.

Hiilikädenjälkeen liittyviä laskelmia yrityksessä tekevä Joel Myllyaho on huomannut, että suomalaiset ovat nikkaroivaa kansaa, joka osaa nähdä kierrätettävien materiaalien arvon.

Kielo-hanke näyttää uudelleenkäytön edut

Rakentamisen kiertotaloutta edistävä Kielo eli Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hanke on koonnut selkeitä listoja siitä, miten rakennusosien uudelleenkäyttöä on järkevää edistää.

Projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä muistuttaa, että korjaaminen on yleensä edullisempaa kuin kokonaan uuden tuotteen hankkiminen. Kannattaa miettiä, voisiko esimerkiksi keittiöremontin sijaan huoltaa ja korjausmaalata vain kaappien ovet. Korjaus- ja huoltopalveluiden käyttö myös edistää työllisyyttä.

Uutta hankittaessa kannattaa muistaa, että laadukkaat materiaalit ovat kestäviä ja helpommin huollettavia, eli usein kalliimpi tuote tulee pidemmällä aikavälillä maksaneensa itsensä monin kerroin takaisin. Kiertotalouden yleistyessä syntyy kustannussäästöjä, kun käytettyjen rakennusosien hinta laskee kysynnän ja tarjonnan kasvaessa. Kun materiaaleja ei heitetä pois, voi säästää myös jätemaksuissa.

Uudelleenkäytettyjen rakennusosien hiilijalanjälki jää uusia huomattavasti pienemmäksi. Kun hyödyntää käytettyjä materiaaleja, uusiin kohteisiin syntyy persoonallista jälkeä ja materiaalien historia säilyy.

Rakennustietosäätiö kokoaa ensi vuoden syyskuuhun jatkuvassa Uuraket-hankkeessaan oppaan, joka helpottaa uudelleenkäytettävien rakennusosien hyödyntämistä talonrakentamisessa. Hanke kokoaa tietoa etenkin uudelleenkäyttökartoituksesta ja -selvityksestä, dokumentoinnista, suunnittelusta, tuotekelpoisuudesta ja soveltuvuuden todentamisesta.

Kielo-hanke on MikseiMikkelin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhteinen ryhmähanke, joka on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen sille on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Hanke järjesti Rakentamisen kiertotalouden teemapäivän yhteistyössä Espoon kaupungin ja Helsingin kiertotalousklusterin kanssa. Teemapäivään 12.4.2024 osallistui Mikkelin kaupungintalolla, Espoossa Aalto-yliopiston tiloissa ja verkon välityksellä yhteensä liki parisensataa osallistujaa.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Lähes kaksisataa osallistujaa Rakentamisen kiertotalouspäivässä 12.4.2024

KIELO (Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä) -hanke järjesti Rakentamisen kiertotalouspäivän 12.4.2024 yhteistyössä Espoon kaupungin ja Helsingin kiertotalousklusterin kanssa. Tapahtumaan osallistui lähes 200 alalla toimivaa henkilöä paikan päällä Mikkelin kaupungintalolla, Espoon Otaniemessä sekä Microsoft Teamsin välityksellä.

Rakentamisen kiertotalouspäivän tavoitteena oli koostaa rakentamisen ja purkamisen parissa työskenteleville henkilöille, päätöksentekijöille, suunnittelijoille, alan yrittäjille ja kaikille kiertotaloudesta kiinnostuneille missä alalla mennään tällä hetkellä eri puolilla Suomea. Koska tilaisuudesta ei ole saatavilla videotallennetta, on tähän artikkeliin kuvattu päivän tapahtumia. Esittäjien esitysaineistot ovat saatavilla artikkelin lopussa.

Aamupäivän osuudessa korostui yhteistyön merkitys eri verkostojen ja toimijoiden välillä

Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Jouni Riihelä kannusti tilaisuuden avauspuheenvuorossaan purku- ja rakennushankkeiden eri osapuolia yhteistyöhön kiertotalouden edistämiseksi. Avauksen jälkeen kuultiin ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakasteelta miten keväällä 2025 voimaan astuvassa uudessa rakentamislaissa on otettu kantaa kiertotalouteen. Mikkelin kaupungin asemakaavapäällikkö Kalle Räinä esitteli, kuinka kaupungin maankäyttö- ja kaavoitustiimi on huomioinut toiminnassaan kiertotalouden mm. aikomalla käyttää kiertotaloutta tukevia tontinluovutuskilpailutuskriteerejä Urheilupuiston koulun purkukohteessa. KIELO-hankkeessa toteutettaville toimenpiteille saatiin jatkoa, kun Salla Pulliainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoi heidän hankkeessansa toteuttamiensa työpakettien osalta purkutyömaan ympäristövaikutusten monitoroinnista.

Ennen lounastaukoa kuultiin ja keskusteltiin rakentamisen kiertotalouden alueellisesta yhteiskehittämisestä. Heikki Moilanen ja Karoliina Tuukkanen Kiertotalous Pirkanmaalta esittelivät laatimiaan kiertotaloutta tukevia tontinluovutuskilpailutuskriteereitä sekä tulevia tunnin webinaaritietoiskuja alan toimijoille. Tessa Armour Espoon kaupungilta kertoi KERA-kaupunkialueen innovatiivisista kiertotalousuunnitelmista ja purku-urakoiden puitesopimuksista. Nina Hurme esitteli Uudenmaan kiertotalouslaakson monipuolista toimintaa eri kiertotalouden osa-alueilla ja kevään tulevista alan toimijoille suunnatuista työpajoista. Ennen yhteistä keskusteluosuutta Mira Jarkko Helsingin kiertotalousklusterista esitteli klusterin menneitä sekä tulevia rakennusosien uudelleenkäyttöön liittyviä kokeiluprojekteja ja kannusti yrityksiä mukaan käytännön kokeiluihin.

Purettujen rakennusosien uudelleenkäytöstä on jo saatu kokemuksia

Lounaan jälkeen kuultiin rohkaiseva esitys Spolia Design Oy:n Petri Salmelta, kuinka mm. tiiliä voidaan purkaa ehjänä, liimapuupalkkeja käyttää uudelleen esimerkiksi paviljonkirakentamisessa tai julkisivuverhouksessa. Sisustusarkkitehti Tea Ellala ja arkkitehti Laura Vara esittelivät upeita lasisia sisäväliseinäelementtejä, jotka oli valmistettu purkukohteen ulkoikkunalaseista Arkkitehtitoimisto Olla Oy:n hankkeessa.

KIEPPU-hankken Pekka Leppämäki esitteli omalla vuorollaan, kuinka myös Pohjois-Savossa olisi tarvetta paikalliselle kierrätysoperaattorille sekä purkukohteiden irtaimiston ja rakennusosien uusille käyttäjille. Muusikko Liisa Akimof tuoreena grynderinä toi esille omassa puheenvuorossaan mielenkiintoisia näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miten hän oli käyttänyt rakennusprojektissaan uudelleenkäytettyjä kattotiiliä. Liisa toivoi, että rakennusosien uudelleenkäyttöön liittyviä prosesseja helpotettaisiin ja selkeytettäisiin, sillä kiertotaloudella on oleellista merkitystä rakennusten käyttöiän pidentämisessä sekä ilmastonmuutoksen torjuntatyössä.

Kiertotalouteen tullaan siirtymään pienin, mutta varmoin askelin

Rakennustietosäätiön UURAKET-hankkeen Katja Tähtisen pitämä esitys vastasi useampaan Liisan esittämään kysymykseen, sillä hankkeen toimesta tullaan luomaan ohjeistusta talonrakentamiseen betoni-, tiili- ja liimapuurakenteiden uudelleenkäyttöön liittyen. Tuuli Kunnas Rakennusteollisuus RT:ltä toi esille omassa esityksessään, että kiertotalouteen siirtyminen ei ole helpoin tie. Kiertotalouteen siirtymiselle on kuitenkin ilmeinen tarve, sillä se on osa yritysvastuuta ja EU:n taksonomiaa sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamistoimia.

Päivä päättyi paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli rakennusosien ehjänä purku sekä uudelleenkäyttö. Panelisteina toimi kierrätysoperaattori Risain Oy:n perustaja Sirpa Rivinoja, hankinta-asiantuntija Ilkka Liljander Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä, rakennuttajapäällikkö Saija Himanen Mikkelin kaupungilta sekä grynderi Liisa Akimof. Keskustelussa jokainen pohti omalta osaltaan uudelleenkäytettävien rakennusmateriaalien vastuukysymyksiä, käytettyjen materiaalien maineen parantamista sekä minkälaisia keinoja he näkivät omassa työssään edistää rakennusosien uudelleenkäyttöä.

Tapahtumapäivän juonsivat Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä, Tessa Armour Espoon kaupungilta sekä Mira Jarkko Helsingin kiertotalousklusterista.

 

Tapahtuman esitysaineistoihin pääset tutustumaan klikkaamalla alla olevia esitysten nimiä.

Rakentamislainsäädännön ajankohtaiset kuulumiset, Harri Hakaste, Ympäristöministeriö

Kiertotalouden edistäminen Mikkelin asemakaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa, Kalle Räinä, Mikkelin kaupunki

Purkamisen ympäristövaikutusten seuranta, Salla Pulliainen, KIELO-hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kiertotalouden uusi aikakausi, Heikki Moilanen & Karoliina Tuukkanen, Kiertotalous Pirkanmaa

Ajankohtaiskatsaus rakentamisen kiertotalouteen Espoossa, Tessa Armour, Espoon kaupunki

Uudenmaan kiertotalouslaakson visio, Nina Hurme, Click Innovation Oy, Uudenmaan kiertotalouslaakso

Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma, Mira Jarkko, Helsingin kiertotalousklusteri

Kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä, Petri Salmi, Spolia Design Oy

Tavoitteita irtaimiston uudelleenkäytölle, Pekka Leppämäki, KIEPPU-hanke

Case: Ulkoikkunoiden käyttö lasiväliseinissä, Tea Ellala & Laura Vara, Arkkitehtitoimisto Olla Oy

(Kauhu)kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä uudisrakentamisessa – grynderi tarinoi, Liisa Akimof

Uudelleenkäytettävien rakennusosien kelpoisuuden ja soveltuvuuden selvittäminen, UURAKET-hanke, Katja Tähtinen, Rakennustietosäätiö RTS

RT:n näkökulma rakennustuotteiden uudelleenkäyttöön ja ehjänä purkamiseen, Tuuli Kunnas, Rakennusteollisuus RT ry

KIELO-hankkeen henkilöstö, Espoon kaupunki ja Helsingin kiertotalousklusteri kiittävät lämpimästi kaikkia tapahtuman toteutukseen osallistuneita sekä yleisöä paikan päällä että etänä!

 

Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Kuva: Salla Pulliainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tapahtuma oli osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä  -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kuva pulpeteista parakkien edustalla ennen lastausta rekkaan.

400 pulpettia uuteen käyttöön Ukrainaan yhteistyössä Mikkelin kaupungin kanssa

KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä on aktiivisesti hankkeen aikana kartoittanut Mikkelin seudun tulevia purkukohteita selvittääkseen löytyisikö kohteista uudelleenkäyttökelpoisia rakennusosia tai irtaimistoa. Yhdeksi erinomaiseksi uudelleenkäyttökohteeksi erityisesti irtaimiston osalta tunnistettiin Mikkelissä sijaitsevan Urheilupuiston koulun väistötilat.

Urheilupuiston koulun oppilaat oli tarkoitus siirtää väistötiloista juuri valmistuneeseen Saimaanportin yhtenäiskouluun kevään 2024 aikana. Jenina Luotolampi lähti selvittämään, että siirtyisikö väistötiloissa olleet pulpetit ja muut toimistokalusteet oppilaiden mukana uuteen kouluun. Selvisi, että suurin osa irtaimesta ei olisi lähdössä oppilaiden ja opettajien mukana uusiin tiloihin.

Irtaimistolle alettiin pohtia uusia käyttökohteita yhteistyössä koulun rehtorin, Susanna Savanderin, paikallisen kierrätyskeskus Uutta Elämää Groupin ja Mikkelin Hiippakunnan Timo Rosqvistin kanssa. Uusien käyttökohteiden selvityksessä pyrittiin huomioimaan väistötilojen tyhjentämisen tiukka aikataulu ja se, että irtaimistolle löytyisi todennettavissa olevia uusia käyttökohteita.

Yhteistyöllä päästiin hyvään lopputulokseen. Osa irtaimistosta lähti uuteen kouluun, osa myytäväksi paikalliseen kierrätyskeskukseen ja osa lähti Ukrainaan. Huonokuntoinen irtain toimitettiin asianmukaisesti paikallisen Metsäsairila Oy:n kierrätys- ja lajittelukeskukseen materiaalina hyödynnettäväksi.

Onnistunut yhteistyö ylitti paikallismedioiden uutiskynnykset. Voit tutustua aiheeseen tarkemmin Yle Uutisten nettisivuilla täällä, Länsi-Savon sivuilla täällä sekä Mikkelin kaupunkilehden artikkeliin täällä.

Artikkeliin aiheesta Mikkelin kaupungin omilla internetsivuilla voit tutustua tästä.

 

Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Kuva: Mikko Mäkeläinen, Mikkelin kaupunki

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

KIELO-hanke mukana Mikkelin kiertotalouspäivillä Kauppakeskus Stellassa 11.4.2024

KIELO (Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä) -hanke osallistuu Mikkelin Kiertotalouspäivien toteutukseen 12.4.2024 klo 12.00-17.00 Kauppakeskus Stellassa

KIELO-hankkeen hankehenkilöstö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululta tavattavissa tapahtuman aikana hankkeen omalla esittelypisteellä. Tapahtumapisteellä kävijät voivat tutustua rakentamisen kiertotalouteen, vaihtaa ajatuksia sekä kokemuksia purettujen rakennusosien uudelleenkäyttömahdollisuuksista sekä purkamisen ympäristövaikutusten monitoroinnista.

Päivän aikana voit tutustua myös muiden esittelypöytien tarjontaan, joissa kerrotaan kuluttajille mitä muuta Mikkelissä tehdään tällä hetkellä kiertotalouden eri osa-alueilla.

Tapahtuman ohjelmassa mm. kiertotalousmuotinäytös, vaatteidenvaihto pop-up, asiantuntijapuheenvuoroja, teeseitse-hyönteishotellien rakentamista purkupuusta, paneelikeskustelu, livemusiikkia yms.

Tarkempi ohjelma osoitteessa: Mikkelin Kiertotalouspäivät – Mikkeli

Tervetuloa mukaan inspiroitumaan, kuinka voit lisätä omaan arkeesi kiertotaloutta!

 

Päivitys 15.4.2024. Mikäli et päässyt mukaan tapahtumaan, voit tutustua KIELO-hankkeen projektipäällikön Jenina Luotolammen tapahtumassa pitämään diaesitykseen rakentamisen kiertotaloudesta tästä.

 

Tapahtuma oli osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Blue Economy Mikkeli

Ensimmäinen jätevedenkäsittelyn testilinja käynnistyi: japanilainen Awa Paper testaa uusia tuotteitaan Mikkelissä

Mikkelin uuden ja ainutlaatuisen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevassa tutkimustilassa, Blue Economy Mikkeli (BEM) Osaamiskeskuksessa, aloitti ensimmäinen kansainvälinen yritysasiakas tammikuussa. Yhteistyön suunnittelu käynnistyi keväällä 2023 ja nyt asennustyöt on tehty. Japanilainen paperi- ja kalvovalmistukseen keskittynyt AWA Paper & Technological Company, Inc. testaa uusia MBR-tekniikkaan perustuvia tuotteitaan.

Mikä AWA? Vuonna 1916 Japanin Tokushiman kaupunkiin perustettu AWA kehittää ja valmistaa erikoispapereita teollisuudelle. Kun polttomoottoriteknologia on alkanut väistyä autoteollisuudessa ja suodattimien tarve vähentynyt, viimeisen kymmenen vuoden aikana yritys on kehittänyt vedenkäsittelyyn liittyviä uusia tuotteita.

Pitkään Kaakkois-Aasian markkinoilla toiminutta yritystä kiinnostaa nyt laajentaa toimintaansa Lähi-itään, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Eurooppaan. Työntekijöitä yrityksellä on noin 450, ja yrityksen liikevaihto on noin 106,5 miljoonaa euroa.

AWA yhteistyön vauhdittamana Mikkelin puhdistamon yhteyteen rakennetussa testausympäristössä otettiin käyttöön ensimmäinen yritysten käyttöön suunniteltu testilinja, mistä AWA:n toimitusjohtaja Miki Yasuhiro on innoissaan.

”Olemme erittäin iloisia, että saamme työskennellä luotettavien yhteistyökumppaneidemme Operonin ja Digital MBR:n kanssa. Koekäyttöön tarkoitetut MBR-kalvot on asennettu ja otettu käyttöön testiympäristössä, joka rakennettiin Mikkelin jätevedenpuhdistamolle. AWA laajentaa liiketoimintaansa kansainvälisesti edistääkseen kestävän yhteiskunnan toteutumista tarjoamalla tuotteita ja palveluita, jotka pyrkivät olemaan sopusoinnussa ympäristön kanssa. Blue Economy Mikkeli -konsepti sopii täydellisesti missioomme, joten olemme ylpeitä tehdessämme yhteistyötä kohti kestävää tulevaisuutta. Tästä pilottiprojektista saamamme kokemus auttaa meitä työssämme veteen liittyvän teollisuuden ja yhteiskunnan kestävän kehityksen hyväksi,” kuvaa AWA:n toimitusjohtaja yhteistyön alkua.

Yhteistyön ja testaamisen puitteet kunnossa Mikkelissä

YK:n selvityksen mukaan maailman puhtain vesi löytyy Suomesta ja Japani on listalla kolmantena. Mikkeli tunnetaan puhtaan veden pääkaupunkina – täältä löytyy osaamista, resursseja sekä yhteistyökumppaneita AWA:n kaltaisille yrityksille. Yhteistyötä japanilaisyrityksen kanssa tehdään BEM Osaamiskeskuksen sateenvarjon alla, johon kuuluu kattavasti erilaisia toimijoita: Mikkelin kaupunki, LUT-yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Digital MBR Oy, Operon Group Oy sekä siihen kuuluva tytäryhtiö Operon Finland Oy ja Mipro Oy.

MBR-tekniikallaan Mikkeli on varautunut etukäteen jätevedenkäsittelyn tiukkeneviin lainsäädöksiin – tekniikan avulla saadaan nykyvaatimuksia parempia puhdistustuloksia. Biologisen käsittelyn ja kalvosuodatuksen yhdistävä MBR-tekniikka ei sinällään ole uusi juttu, mutta pohjoisessa Euroopassa sitä on käytetty vähän yhdyskuntavesien suodattamisessa. MBR-tekniikalla saadaan erittäin hyvä lopputulos kustannustehokkaasti. Veden kiertotaloudessa MBR-tekniikalla suodatettu jätevesi on erinomainen raaka-aine. Se ei vaadi raskaita jatkokäsittelyprosesseja, jotta vesi soveltuisi moneen käyttötarkoitukseen.

AWA toi mukanaan muun muassa omat mittalaitteet ja datan keruuvälineet, joilla testausta voidaan tarvittaessa seurata Japanista käsin. Mikkelin vesilaitoksen mittava puhdistamoinvestointi tarjosi sopivat puitteet ja niihin liittyvät resurssit yrityksen globaalin strategian tueksi. Yhteistyö aloitettiin pilottihankkeella, jossa jätevedenpuhdistamon luolaan rakennettiin testilinja koeympäristötilaan. Täällä AWA testaa MBR-kalvoja yhdessä mikkeliläisten kanssa. Testien yhteydessä tehdään myös kalvoprosessien optimointiin ja tiedonkeruuseen liittyvää tuotekehitystä.

Operon on auttanut testilinjan suunnittelussa ja tuottaa AWA:n tarvitsemat tekniset testauspalvelut. Testilinja rakennettiin paikallisin voimin. Päävastuussa urakasta oli Otapro Oy ja Mipro Oy puolestaan toteutti automaatio- ja sähkötyöt.

Ainutlaatuiseksi vedenpuhdistamon luolaan rakennetun testiympäristötilan tekee se, että siellä voidaan käsitellä isoja virtaamia – jopa 50–100 kuutiota vuorokaudessa. Virtaama on muihin vastaaviin testiympäristöihin verrattuna varsin suuri ja vastaa noin 300–700 asukkaan yhdyskuntajätevesikuormaa vuorokaudessa.

Blue Economy Mikkeli
Jussi Mikkola Operon Group Oy:lta ja BEM-koordinaattori Juha Kauppinen Mikkelin kaupungilta olivat mukana AWA:n asennustöissä tammikuussa 2024.

Tämän kokoluokan testiympäristö on varsin ainutlaatuinen, eikä tällaisia yleensä rakenneta suoraan puhdistamojen yhteyteen. Pilottiasiakkaan kanssa aloitettu koeponnistus antaa runsaasti kallisarvoista ja käytännönläheistä oppia tulevaisuuteen. AWA:n ja Digital MBR:n kanssa käynnistynyt yhteistyö on juuri sitä, mitä BEM Osaamiskeskuksella tavoitellaan. Se, että tällainen iso, vakaa ja kansainvälinen japanilaisyritys saatiin tänne Mikkeliin pilotoimaan tuotteitaan, on iso sulka hattuun kaikille prosessissa mukana olleille.

”Kansainvälisen testiympäristön kehittämisessä mukana oleminen on ollut mielenkiintoista. Tässä konseptissa yhdistyvät kansalliset tutkimustahot, kuten yliopistot ja ammattikorkeakoulut, sekä yksityisellä sektorilla toimivat yritykset. Parhaimmillaan uraauurtava tutkimus kohtaa tilassa markkinatoimijan, joka pystyy jalostamaan tutkittavasta aihealueesta käytännön tarkoitukseen järkevän tuotteen. Ensimmäisen toimijan osalta olemme saaneet arvokasta kokemusta kansainvälisestä tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyöstä”, Operon Group Oy:n liikennetoiminnan kehityspäällikkö Jussi Mikkola kuvailee yhteistyötä AWA:n kanssa.

Tässä vaiheessa testilinja on räätälöity japanilaisyrityksen tarpeisiin, mutta se on muokattavissa monipuolisesti eri yritysten tarpeisiin. Blue Economy Mikkelin tulevaisuuden tavoitteena onkin yhteistyön laajentaminen, mikä tuo tänne lisää tekemistä ja osaltaan herättää myös uusien yritysasiakkaiden kiinnostusta puhtaan veden pääkaupunki kohtaan. BEM Osaamiskeskuksella tavoitellaan Mikkeliin uutta vesialan liiketoimintaa ja tuotekehitystä.

BEM Osaamiskeskuksen investoinnit etenevät

Blue Economy Mikkelin testausympäristön rakentamiseen saatiin merkittävä EU-tuki, kun Etelä-Savon maakuntaliitto myönsi siihen rahoituksen Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Yhteensä miljoonan euron hankkeessa puhdistamoluolaan rakennetaan monipuolisesti yritysten toimintaa sekä tutkimusta ja koulutusta palveleva testausympäristö. TKI-ympäristö käsittää mm. uusien vesitekniikoiden testauslinjat mittalaitteistoineen, tietoalustan digitaalisten palveluiden kehittämiseen sekä muun tarvittavan infran.

Hankkeen myötä käynnistyy kaupungin strategisen kehittämiskohteen, BEM Osaamiskeskuksen, palvelutoiminta. Palvelujen kaupallistaminen luo uusia edellytyksiä vesialan liiketoiminnalle maakunnassa ja myös valtakunnallisesti.

Tutustu lisää BEM Osaamiskeskukseen.

Onko yrityksesi kiinnostunut tekemään yhteistyötä BEM Osaamiskeskuksen kanssa? Ota yhteyttä BEM-koordinaattori Juha Kauppiseen (juha.kauppinen@mikkeli.fi) ja keskustellaan lisää yhteistyön mahdollisuuksista.

Tämä artikkeli on osa Blue Economy Mikkeli -artikkelisarjaa, joka on toteutettu BEM osaamiskeskus II -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat

Kuvassa kerrotaan tapahtuman nimi, ajankohta sekä tapahtuman sijainnit.

Rakentamisen kiertotalouspäivä 12.4.2024 Mikkelissä, Espoossa ja etäyhteydellä

KIELO-hanke, Espoon kaupunki ja Helsingin kiertotalousklusteri sekä muut yhteistyökumppanit ovat kokoontuneet tämän kevään aikana saman pöydän ääreen järjestääkseen yhteisen rakentamisen kiertotalouteen keskittyvän tapahtumapäivän ”Rakentamisen kiertotalouspäivä” osana Mikkelin Kiertotalouspäiviä.

Tapahtumassa kuullaan kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä sekä alan kuulumisista eri puolilta Suomea.

Tilaisuus on suunnattu kaikille rakentamisen, purkamisen, suunnittelun sekä päätöksenteon parissa työskenteleville henkilöille, päätöksentekijöille sekä muille rakentamisen kiertotaloudesta kiinnostuneille.

Rakentamisen kiertotalouspäivä järjestetään 12.4.2024 klo 8.30-15.45 Mikkelin kaupungintalolla (Raatihuoneenkatu 8, 50100 Mikkeli) sekä Espoon Otaniemessä (A Grid, Otakaari 5, 02150 Espoo). Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä, joten mainitsethan ilmoittautuessasi haluatko olla mukana paikan päällä vai etänä. Lähetämme etäosallistumislinkin viimeistään tilaisuutta edeltävänä päivänä. Suosittelemme osallistumaan tilaisuuteen paikan päällä.

Ilmoittautumiset tilaisuuteen osoitteessa: https://ssl.eventilla.com/event/4ApYq Ilmoittautuminen läsnäosallistujille on auki 4.4.2024 klo 15.00 asti ja etäosallistujille 10.4.2024 klo 15.00 asti. Jos et pääsekään paikan päälle, peruutathan osallistumisesi ruokahävikin vähentämiseksi viimeistään 4.4.2024 klo 15.00 mennessä, kiitos!

 

 

TAPAHTUMAN OHJELMA:

klo 8.30-9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lainsäädäntö, kiertotalous kaavoituksessa ja raskaspurun ympäristövaikutukset

klo 9.00-9.05 Alkusanat, Jouni Riihelä, Mikkelin kaupunki

klo 9.05-9.20 Rakentamislainsäädännön ajankohtaiset kuulumiset, Harri Hakaste, Ympäristöministeriö

klo 9.20-9.35 Kiertotalouden edistäminen Mikkelin asemakaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa, Kalle Räinä, Mikkelin kaupunki

klo 9.35-9.50 Purkamisen ympäristövaikutusten seuranta, Salla Pulliainen, KIELO-hanke

klo 9.50-10.00 Tauko

Rakentamisen kiertotalouden alueellinen yhteiskehittäminen

klo 10.00-11.00 Kiertotalous Pirkanmaa, Espoon kaupunki, Uudenmaan kiertotalouslaakso, Helsingin kiertotalousklusteri

klo 11.00-11.30 Aamupäivän tiivistelmä keskustellen

klo 11.30-12.30 Lounas (omakustanteinen)

Rakennusosien ehjänä purku ja uudelleenkäyttö

klo 12.30-13.00 Kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä, Spolia Design Oy

klo 13.00-13.15 Tavoitteita irtaimiston uudelleenkäytölle, Pekka Leppämäki, KIEPPU-hanke

klo 13.15-13.30 Case: Ulkoikkunoiden käyttö lasiväliseinissä, Tea Ella & Laura Vara, Arkkitehtitoimisto Olla Oy

klo 13.30-14.00 (Kauhu)kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä uudisrakentamisessa – grynderi tarinoi, Liisa Akimof

klo 14.00-14.15 Keskustelua

klo 14.15-14.30 Kahvitauko

klo 14.30-14.45 Uudelleenkäytettävien rakennusosien kelpoisuuden ja soveltuvuuden selvittäminen, UURAKET-hanke, Katja Tähtinen, Rakennustietosäätiö RTS

klo 14.45-15.00 RT:n näkökulma rakennustuotteiden uudelleenkäyttöön ja ehjänä purkamiseen, Tuuli Kunnas, Rakennusteollisuus RT ry

klo 15.00-15.30 Paneelikeskustelu: Rakennusosien ehjänä purku ja uudelleenkäyttö

  • Panelisteina:
    • Saija Himanen, rakennuttajapäällikkö, Mikkelin kaupunki
    • Liisa Akimof, grynderi, KOY Huopalahden asema
    • Ilkka Liljander, hankinta-asiantuntija, Mikkelin kaupunki
    • Sirpa Rivinoja, kierrätysoperaattori, Risain Oy

klo 15.30-15.45 Yhteenveto & tilaisuuden päätös

 

 

Tapahtuma on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Mikkeli Water Week 2024

Puhtaan veden pääkaupunki Mikkeli järjestää kaikille avoimen kansainvälisen vesialan tapahtumaviikon

Mikkeli valmistautuu uuteen Mikkeli Water Week -tapahtumaan, joka tuo esiin puhtaan veden merkitystä ja mahdollisuuksia. Tapahtumaviikko kokoaa yhteen kansainväliset tutkijat, alan yritykset, paikalliset asukkaat ja matkailijat, ja tarjoaa seminaarin ja konferenssin lisäksi monipuolisen ohjelman yrityksille ja kaupunkilaisille. Mikkeli Water Week järjestetään ensimmäistä kertaa syyskuussa 2024.

Mikkeli Water Week tarjoaa ajateltavaa ja elämyksiä niin alan ammattilaisille kuin paikallisille asukkaille. Ohjelmakokonaisuudessa on useita eri tapahtumia, mm. Finnish Lakeland Forum -seminaari ja kansainvälinen Emerging Trends in Water Treatment (ETWT) 2024 -konferenssi oheisohjelmineen. Luvassa on myös koululaisille suunnattua ohjelmaa.

Tapahtumaviikon järjestäjinä toimivat Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskuksen perustajat: Mikkelin kaupunki, LUT-yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Mikkelin yliopistokeskus (MUC) ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei. Mikkeli Water Weekille on juuri avattu tapahtumasivut, jonne päivittyy pitkin kevättä ja kesää tarkempaa ohjelmaa.

Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa järjestetään päätapahtumat: 17.9. Finnish Lakeland Forum -seminaari sekä 18.–19.9. kansainvälinen ETWT-konferenssi huippupuhujineen. Pitkin tapahtumaviikkoa on myös erilaista ohjelmaa ympäri kaupunkia kuten tutustumiskäyntejä jätevedenpuhdistamolle sekä interaktiivinen ja elämyksellinen BEM ShowRoom.

Etelä-Savon maakuntastrategian kärkiä ovat vesi, metsä ja ruoka. Puhtaan veden pääkaupunki Mikkelissä on sitouduttu veden ympärille rakennettuun osaamiseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen. Vuosien panostus on synnyttänyt uusia vesihuollon ratkaisuja ja liiketoimintamahdollisuuksia ja tuottanut elinvoimaa ja hyvinvointia kaupungille. Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskus on tämän edelläkävijyyden ilmentymä.

”Blue Economy Mikkeli eli tuttavallisemmin BEM tarjoaa vahvojen yrityskumppaniensa Operonin ja Mipron kanssa ainutlaatuisen ympäristön uuden vesiteknologian kehittämiseen ja testaamiseen” kertoo BEM-koordinaattori Juha Kauppinen.

Globaalisti puhtaasta vedestä on pulaa ja vesivarannot niukkenevat

Miksi Mikkeli Water Week on tarpeen? Vesi on elämän elinehto. Veden kiertotalous, eli jäteveden puhdistus ja siinä olevien hyödyllisten aineiden erotus uudelleen käytettäviksi on vastaus paikallisiin ja globaaleihin kestävyysongelmiin, joista yksi keskeisemmistä on puhtaan makean veden riittävyys. Vedenpuute vaikuttaa yli 40 prosenttiin maailman väestöstä ja 30 prosenttia maailman väestöstä on vailla turvallista juomavettä. Yli 80 prosenttia jätevedestä päästetään vesistöihin käsittelemättömänä. Lisäksi vettä on vähän siellä, missä on paljon ihmisiä, ja lisääntyneet sään ääri-ilmiöt pahentavat tilannetta. Vettä olisi riittävästi kaikille, jos sitä käytettäisiin oikein. Veden kiertotalous on tärkeä osa ratkaisua.

Mikkeli on portti Saimaalle. Saimaa yhdistää ja on monien mahdollisuuksien ympäristö, jossa luodaan hyvinvointia ja elinvoimaa. Mikkeli Water Weekin tavoitteena on yhdessä varmistaa ja löytää ratkaisuja, että tulevat sukupolvet voivat nauttia puhtaasta vedestä ja järviluonnosta. Tapahtumaviikko tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden oppia, verkostoitua ja inspiroitua veden äärellä.

Lue lisää

 

Lisätietoja

Juha Kauppinen
BEM-koordinaattori, BEM osaamiskeskus II-hanke
juha.kauppinen@mikkeli.fi
+358 40 162 6894
www.mikkeliwaterweek.fi

BEM osaamiskeskus II -hankkeella käynnistetään Blue Economy Mikkelin (BEM) toiminta ja toteutetaan ekosysteemisopimusta.

Mikkeli on valittu Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnalliseen innovaatioekosysteemejä kehittävään ohjelmaan. Mikkelin kaupungin ja valtion välisen, vuosille 2021–2027 solmitun ekosysteemisopimuksen painopiste on yhdyskuntavesien kiertotalous ja kehittämiskohde Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskus. BEM:n tavoitteena on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa uusia ratkaisuja vesihuollon ongelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Hankkeen päätoteuttaja on Mikkelin kaupunki, joka toteutetaan yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin seutuvaliokunta. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa.

Mikkeli Water Week järjestäjät