fbpx
tummahiuksinen mieshenkilö seisoo kädet puuskassa ristissä, taustalla näkyy pään varjo

Kupiter Oy perustettiin tarjoamaan kunnossapitopalveluja teollisuusyrityksille

Mikkeliin on syntynyt uusi yritys, alueen teollisuusyrityksille kunnossapitopalveluja tarjoava Kupiter Oy, johon Harri Haavikko Oy keskittää jatkossa kaikki teollisten asiakasyritystensä sähköön ja mekaniikkaan liittyvät toimeksiannot.

Maaliskuun alussa uuden yrityksen toimitusjohtajana aloittava Tero Kohvakka työskenteli aikanaan Harri Haavikko Oy:ssä asennus- ja valvontatehtävissä. Viimeiset kolme vuotta hän on tehnyt sähkösuunnittelua sekä vastannut erilaisista teollisuuden projekteista.

”On kiva palata tekemään sitä, mitä olen pienen ikäni tehnyt. Olen työskennellyt eri teollisuuden aloilla vuosia muun muassa sähköasentajana, kunnossapitopäällikkönä ja projekti-insinöörinä, joten kenttätyö ja seudun teollisuusyritykset ovat tuttuja”, hän sanoo.

Harri Haavikko Oy on tarjonnut 5-6 vuotta omille asiakkailleen teollisuuden kunnossapitoon liittyviä palveluita. Viime vuosina laitesuojien suunnittelu ja valmistus sekä viennin aloitus ovat nousseet kasvun ja kehittämisen keskiöön.

”Keskitämme jatkossa kaikki kunnossapitopalvelut uuteen yritykseen. Haluamme näin varmistaa, että asiakkaamme saavat jatkossakin tarvitsemansa räätälöidyt palvelut. Uuden yrityksen vetäjänä ja keulakuvana toimii alan huippuosaaja, Tero Kohvakka, joka organisoi, kehittää ja johtaa tätä pakettia. Hänellä on laaja, vuosien varrella kertynyt näkemys teollisuusyritysten kunnossapitotarpeista ja niihin liittyvistä ongelmista”, Harri Haavikko kuvaa.

Kupiter Oy toteuttaa toimeksiantoja arviolta noin 50-100 kilometrin säteellä Mikkelistä. Aloitusvaiheessa yrityksellä on palkkalistoillaan toimitusjohtajan lisäksi kolme osaajaa. Kupiter Oy:n toimintaa halutaan kasvattaa määrätietoisesti, ja yrityksen resursseja lisätään kasvun myötä.

”Haluamme, että yrityksessä on ammattitaitoista väkeä, joka pystyy työskentelemään yli toimialarajojen, osaa korjata teollisuusyrityksissä ilmenevät sähköön ja mekaniikkaan liittyvät ongelmat ja pystyy paikantamaan, mikä ongelmia aiheuttaa. On tärkeää kertoa asiakkaille, miten asioita kannattaa tehdä, ettei ongelmia synny. Emme usko kokonaisulkoistukseen, vaan ymmärrämme, että asiakasyrityksissä on oltava myös omaa henkilöstöä, joka ymmärtää tehtaan prosessit. Me tuomme paikan päälle tarvittaessa erityisosaamista ja ongelmanratkaisua.”

Uudella yrityksellä on tukenaan Harri Haavikko Oy:n laaja yhteistyöyritysverkosto.

”Verkostostamme löytyy konepajapuolen osaajia, kuljetus- ja nostopalveluun erikoistuneita alihankkijoita ja paljon muita erikoisosaajia, joten pystymme reagoimaan nopeasti erilaisiin tarpeisiin.”

Tavoitteena on kasvattaa uudesta yrityksestä 3-5 vuodessa noin 10-20 osaajan työpaikka.

”Silloin olisimme Suomen sisäinen viejä, jolla olisi Mikkelissä vahva kotipesä ja riittävästi osaajia myös matkatöihin, jotta voisimme viedä kunnossapitopalveluja laajemmalle alueelle uusille paikkakunnille.”

Uuden yrityksen omistajia ovat toimitusjohtaja Tero Kohvakka sekä Harri Haavikon ja Tero Tuhkalaisen omistama Interface Compability Oy. Tuhkalainen jatkaa nykyisissä tehtävissään Harri Haavikko Oy:ssä, mutta vastaa myös Kupiter Oy:n käytönjohtajuudesta ja sähkötyönjohtajuudesta.

”Haluamme, että Kupiter Oy profiloituu alusta saakka toimitusjohtaja Tero Kohvakkaan ja yrityksessä työskenteleviin osaajiin. Uudelle yritykselle etsitään parhaillaan myös omia toimitiloja Mikkelistä.”

Lisätiedot

Tero Kohvakka
toimitusjohtaja, Kupiter Oy
tero.m.kohvakka(at)teollisuudentekija.fi
puh. 044 416 255

Marjo Niittuaho-Nastolin,
projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy / Verstas VB -hanke
marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi
puh. 050 350 2055

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

nainen puhuu yleisölle joista näkyy pää ja niska

Vastuullisuusraportoinnista tulee osa pk-yritysten arkea

Moni pk-yritys on viime aikoina huomannut, että isoja asiakasyrityksiä kiinnostaa, miten alihankkija hoitaa vastuullisuusasioitaan. Alkuun pääsee, kun alkaa kerätä tietoja vastuullisuusraporttia varten.

YK linjasi vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja kestävyyskriisiä. EU suunnittelee parhaillaan uusia sääntelytoimia.

”Yritykset ovat ehkä vahvin muutosmoottori tässä tilanteessa, koska ne pystyvät toimimaan ketterästi. Suurimmilla yrityksillä voi olla jopa enemmän vaikutusvaltaa kuin kansallisvaltioilla”, toimitusjohtaja Outi Ihanainen-Rokio Mastos Oy:stä kuvaa.

Moniin muihin maihin verrattuna suomalaisyritykset noudattavat hyvin lakisääteisiä velvoitteitaan. Lisäksi moni tekee vapaaehtoisia toimia. Paineita vastuullisuustoimiin tulee niin asiakasyrityksiltä, kilpailijoilta, asiakkailta kuin työntekijöiltäkin.

”Teollisuudessa alihankkijoiden toimitusketjujen pitää olla yhteensopivia isojen päämiesten toiminnan kanssa. Kaupan alalla asiakkaat edellyttävät vastuullisuutta, ja kilpailu kirittää tekoihin. Palvelualalla henkilöstökin edellyttää toimia, kuten tahtotilaa tehdä asioita paremmin.”

Kestävästä liiketoiminnasta syntyy kilpailuetua

Ensi vuodesta alkaen isojen, listattujen yritysten on tehtävä vastuullisuusraporttinsa EU-säädösten mukaisesti. Jotta ne voivat kuvata omat toimitusketjunsa aukottomasti, niiden on saatava alihankkijoiltaan vastaavat tiedot.

”Meneillään on siirtymä tai murrosvaihe. Se on aina haastavaa, mutta myös mahdollisuus. Kestävässä liiketoiminnassa on kyse siitä, että yrityksellä on fokus tulevaisuuden ymmärtämisessä. Isona tavoitteena on luoda ja mahdollistaa tuleville sukupolville samat mahdollisuudet hyvään elämään kuin mitä meillä on ollut.”

Hän arvioikin, että alkanut vuosi on tietoisuuden levittämisen vuosi.

”Isot sijoittajat tarkastelevat ympäristöön ja sosiaaliseen vaikuttavuuteen sekä hyvään hallintotapaan liittyviä asioita sijoituspäätöksiä tehdessään. Kun vastuullisuusasiat ovat kunnossa, se lisää tutkimusten mukaan yrityksen menestystä.”

Vastuullisuudesta on tulossa yrityksille myös kilpailuvaltti kilpailtaessa työntekijöistä.

”Kyselyjen mukaan jopa yli 60 prosenttia ihmisistä ajattelee, että työn merkityksellisyys on entistä tärkeämpää.”

Vastuullisuusviestintää tarvitaan

Vastuullisuusviestintä on isossa roolissa, että yritys saa kerrottua jo tekemistään toimista ja niistä, joita aikoo toteuttaa lähivuosina.

”Kilpailuetu syntyy siitä, että vaikka maailma muuttuu ympärillä, yrityksellä on tulevaisuus. Rakennetaan pitkää polkua kestävälle yritystoiminnalle. Vastuullisuus kiinnostaa asiakkaita ja voi synnyttää uutta liiketoimintaa ja kasvua. Lopulta kyse on bisneksestä.”

Hyvä viestintä on läpinäkyvää, riittävää ja luotettavaa. Vastuullisuusviestinnälle tuo oma haasteensa se, että kyse on ns. pitkästä pelistä eli yrityksen pitäisi pystyä kertomaan myös kauempana olevista visioistaan.

”Yritys voisi vaikka kertoa haluavansa olla nollapäästöinen tulevaisuudessa ja listata toimia, joilla siihen pyritään. Viestinnässä keskiössä on oltava asiakkaan. Viestintä on vuorovaikutusosaamista, joten siihen voidaan kouluttaa ja valmentaa”, operatiivinen johtaja Tiia Hamro-Drotz Mastos Oy:stä muistuttaa.

EU ohjaa säätelyllä rahavirtoja

EU:n tavoitteena on pärjäävä yhteiskunta. Tavoitteeseen pääsemiseksi rahavirtoja ohjataan vihreisiin investointeihin ja parannetaan vaikkapa kuluttajansuojaa.

”Kuluttajia halutaan suojella viherpesulta eli katteettomilta lupauksilta ja ympäristöväitteiltä.”

Jatkossa ympäristöväitteet pitää pystyä osoittamaan laskelmin. Myös energialuokitukset yhdenmukaistuvat.

”Tästä on tulossa yksi iso osa EU:n yhteistä ajattelua. Yrityksiltä edellytetään huolellisuutta, kun ne kuvaavat vaikutuksiaan ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä ylläpitävät hyvää kauppatapaa.”

Vastuullisuusraportoinnista tulee osa pk-yritysten arkea

Isoille yrityksille vastuullisuusraportointi on jo tuttu asia. Monet niistä ovat sertifioineet laatu- ja ympäristöjärjestelmänsä, jotka kerryttävät tietoa yrityksen toiminnasta. Pk-yritykset tulevat perässä ja ovat saaneet EU:lta siirtymäaikaa. Myös erilaiset julkisyhteisöt alkavat varautua vastuullisuusraportointiin.

”Käytännössä yritys tai yhteisö raportoi omasta arvoketjustaan, kuten alihankkijoistaan, loppuasiakkaistaan ja hankinnoistaan. Isot yritykset tarvitsevat tietoja alihankkijoiltaan. Pk-yrityksille sanoisin, että älkää odottako ensi vuoteen, että teille soitetaan ja kysytään tietoja. Ottakaa mieluummin selvää jo etukäteen, mitä päämiehenne odottavat, sillä säännöt eivät ole välttämättä yksiselitteisiä”, Outi Ihanainen-Rokio arvioi.

Olennaisuusanalyysi auttaa alkuun

EU on määritellyt noin 1200 erilaista raportointipistettä. On tärkeää, että yritys keskittyy raportoimaan huolellisesti omalle arvoketjulleen olennaisia asioita.

”Käytännössä raportoidaan siitä, mitä haitallisia ja positiivisia vaikutuksia yrityksen toiminnassa on. Pk-yrityksissä otetaan nyt tavallaan ensiaskelia, ja askelmerkit alkavat tulla näkyville. Täytyy myös muistaa, että EU:n raportointistandardi on vain yksi monista.”

Raportoitavia asioita ovat muun muassa kiertotalouden tunnusluvut, ilmastonmuutoksen torjunta ja tiedot työvoimasta.

”Kysymys on olennaisuudesta. Jos kerrotaan vaikka koko arvoketjussa työssä olevista ihmisistä, tärkeää on kertoa palkkausperusteiden tasa-arvoisuus, työntekijöiden sukupuolijakauma, koulutustaso ja sairauspoissaolot. Raportoinnilla voidaan osoittaa, että yrityksessä on ymmärretty myös asioiden väliset ilmiöt, kuten raaka-ainepulan vaikutukset tuotantoon. Mikäli toimitaan useissa maissa, omassa toiminnassa otetaan huomioon myös kyseisen maan lainsäädäntö.”

Tietoja kannattaa kerryttää

Raporttien tekoon on olemassa useita erilaisia malleja, joiden avulla kerrotaan ESG-vaikutuksista eli ympäristöön, sosiaaliseen toimintaan ja talouteen liittyvistä vaikutuksista.

”Tärkeää on kertoa uskottavaa tarinaa ja kerryttää dataa sen tueksi. Raportointi on vähän kuin vuosikertomuksen teko, jossa kuvataan uskottavasti ja luotettavasti matkaa kohti kestävää toimintatapaa.”

Pk-yritys pääsee alkuun, kun aletaan kerätä tietoa vaikka excel-taulukoihin, erilaisiin järjestelmiin tai ohjelmistotyökaluihin.

”Yritys voi tehdä kartan aiheeseen liittyen, tunnistaa toimintaympäristön vaikutukset ja luoda sen pohjalta ymmärrystä. Hiilijalanjäljen raportointiin on useita työkaluja, joita voi testailla ilmaiseksi ja joista voi löytyä rajapintoja yrityksessä käytössä olevaan taloushallinnon järjestelmään.”

Kun raportoinnin kanssa on päästy alkuun, pystytään laskemaan haittajälkeä ja sitä on sitten helpompi alkaa myös pienentää.
”Yleensä positiivisten vaikutusten osoittaminen hiilijalanjälkeen voi olla alussa hankalampaa kuin negatiivisten. Yritys voi vaikkapa kertoa olevansa matkalla vähäpäästöisempään toimintaan ja taklata haasteita myös viestinnän avulla.”

Kohti vaikuttavaa vastuullisuusraportointia ja -viestintää pääsee, kun alkaa ottaa selvää asioista, laittaa ajattelua ja strategioita kuntoon ja harjoittelee rohkeasti viestimistä.

”Kun ottaa henkilöstön mukaan miettimään ja toteuttamaan, tulee uusia ideoita, jotka voivat johtaa uusiin innovaatioihinkin. Kun asiakastyytyväisyyskyselyyn laittaa mukaan kysymyksiä vastuullisuudesta, sieltäkin voi tulla uusia ideoita. Matka kohti vastuullisempaa liiketoimintaa on pitkä, mutta ei elefanttiakaan syödä kerralla.”

Vastuullisuusraportointi- ja viestintä olivat aiheena Verstas CO2 -hankkeen järjestämässä tilaisuudessa 16.1.2024 Konsertti- ja tapahtumatalo Mikaelissa. Tilaisuudessa kuultiin myös kotimaisten yritysten tavasta hyödyntää vastuullisuusviestintää ja annettiin vinkkejä, miten toimia vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla.

Lisätietoja:

Verstas CO2 -hanke (Etelä-Savon yritysten tie hiilineutraaliuteen).
projektipäällikkö Kimmo Haapea, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy,
sposti: kimmo.haapea(at)mikseimikkeli.fi ja puhelin: 0400 361 613 ja
projektipäällikkö Mikko Hokkanen, Xamk,
sposti: mikko.hokkanen(at)xamk.fi ja puh. 040 673 9529.

Tämä juttu on tehty osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin toteuttamaa VerstasCO2-hankketta. Hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

aurinkopaneleiden edessä nainen kypärä päässään työskentelee tietokoneella

Nordic Generation Oy vuokraa aurinkovoima-alueen Mikkelin kaupungilta

Aurinkovoimalainvestointi etenee Mikkelissä: Nordic Generation Oy vuokraa aurinkovoima-alueen Mikkelin kaupungilta. Vuokrattava alue mahdollistaa jopa 100 MW:n voimalan rakentamisen. Suursuon alueelle Vehmaskylään suunnitteilla oleva voimala voisi tuottaa sähköä jo vuonna 2026.

Mikkelin kaupunki ja Nordic Generation Oy tekevät maanvuokraussopimuksen, mikä mahdollistaa mittavan aurinkoenergiainvestoinnin toteuttamisen. Kaupunki on tehnyt maanvuokraamisesta viranhaltijapäätöksen. Osapuolet allekirjoittavat vuokrasopimuksen vuokraamispäätöksen valitusajan umpeuduttua.

Aurinkovoimalalle kaupungilta vuokrattava alue on lähes 130 hehtaaria. Vuokra-alue sijoittuu Mikkelin kaupungin omistamalle maalle Vehmaskylässä, kaupungin keskustasta noin 18 kilometriä koilliseen.

Nordic Generation Oy:n toimitusjohtaja Marko Salmela kertoo, että Mikkelin Suursuon alueelle suunnitteilla oleva voimala voisi tuottaa sähköä jo vuonna 2026. Nyt esisuunnitteluvaiheessa selvitetään, miten aurinkopaneeliratkaisut toteutetaan. Samalla laaditaan luvituksessa tarvittavia ympäristö- ja luontoselvityksiä.

– Vuokrattava alue mahdollistaa jopa 100 MW:n voimalan rakentamisen. Hankkeen lopullinen laajuus tarkentuu suunnittelun edetessä. Olemme kiinnostuneita vuokraamaan myös lisää alueita muilta maanomistajilta. Sähkönsiirtokapasiteettia alueelta löytyy, sillä Fingridin siirtoverkko ja Visulahden sähköasema sijaitsevat suhteellisen lähellä, Salmela kertoo.

– Mikkelin kaupunki vuokraa alueen 45 vuodeksi. Vuokrattu alue sijaitsee osin ojitetulla suoalueella, ja kaupunki on arvioinut alueen merkityksen metsätalouden kannalta vähäiseksi, kuvaa kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.

Useampia aurinkovoimahankkeita on käynnistynyt sen jälkeen, kun soveltuvia maa-alueita kartoitettiin Mikkelissä noin vuosi sitten. Mikkelin kaupungin kehitysyhtiö Miksei Oy on ollut mukana selvittämässä aurinkovoimalle soveltuvia alueita, markkinoinut alueita aurinkovoimayhtiöille ja vienyt asioita eteenpäin yhtiöiden kanssa.

– Hankkeen myötä Mikkelin alueen rooli kasvaa valtakunnallisesti merkittävänä aurinkoenergian tuottajana ja auttaa uuden sähköintensiviisen toiminnan sijoittumista tänne, kertoo ohjelmajohtaja Jussi Heinimö kehitysyhtiö Mikseistä.

Mikkelin seudulla on runsaasti aurinkovoiman tuotantoon sopivia alueita. Kaupungin läpi kulkeva Fingridin kantaverkko mahdollistaa aurinkovoimaloiden ja muun sähköintensiivisen toiminnan liitettävyyden sähköverkkoihin.

Lisätiedot

Marko Salmela, toimitusjohtaja
Nordic Generation Oy
Puh. 0400 164 981
marko.salmela@nordicgeneration.com

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja
Mikkelin kaupunki
Puh. 040 129 5152
topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 040 5440 936
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Nordic Generation Oy on vuonna 2022 suomalainen yhtiö, joka keskittyy tuuli- ja aurinkoenergiahankkeiden suunnitteluun ja projektirakentamiseen. Nordic Generation Oy on perustanut hanketta varten erillisen yhtiön, Mikkeli S SPC Oy:n, jonka kotipaikka on Mikkeli.

Nordic Generation Oy:n omistaa englantilainen Nordic Generation Limited, joka tekee yhteistyötä Octopus Energy Generationin kanssa. Octopus on yksi suurimmista eurooppalaisista uusiutuvaan energiaan sijoittavista yhtiöistä.

Nordic Generation on keskittynyt toimimaan Suomen markkinoilla. Suomessa yrityksellä on ollut tuulipuistohankkeita vuodesta 2021. Yrityksen tavoite on investoida uusiutuvaan energiaan niin, että se hyödyttää vastuullisia kuluttajia, yhteisöjä ja sijoittajia sekä parantaa elinympäristön tilaa.

Lue lisää: nordicgeneration.com

Kuva: Nordic Generation Oy:n Suursuon aurinkovoimahankkeen sijainti. (Lähde: Mikkelin kaupunki)

Kartta: Kaupungin maaomaisuus Suursuon alueella merkitty vaalean vihreällä, Nordic Generation Oy:lle (Mikkeli S SPC Oy) vuokrattavat alueet merkitty sinivihreällä alueella. (Lähde: Mikkelin kaupunki)

Metatavu Oy on voittanut Vuoden 2023 edelläkävijä -yrityspalkinnon

Ohjelmistoyritys Metatavu Oy on voittanut Vuoden 2023 edelläkävijä -yrityspalkinnon.

Palkinnon myöntänyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy perustelee valintaa yrityksen poikkeuksellisella kyvyllä muotoilla teknologiaa asiakkaiden todellisiin liiketoiminnan tarpeisiin, pitkäaikaisella kannattavalla kasvulla ja panostuksilla kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen. Metatavun edustajat vastaanottivat palkinnon Etelä-Savon yrittäjägaalassa 20.1.2024 Savonlinnassa.

Vuoden 2023 edelläkävijä -yrityspalkinnon voittaneen Metatavun toimitusjohtaja Mikko Lammen ja kaupallinen johtaja Jere Lauhan mukaan palkinto oli positiivinen yllätys.

Yrityksellä menee vahvasti, asiakkuudet ovat poikkeuksetta pitkäikäisiä ja sitoutuneella henkilökunnalla on riittänyt töitä. Metatavulla pidetty huolta aktiivisesta myynnistä ja liikevaihto on kasvanut 50-80 prosenttia vuosittain.

Kasvun kirittäjänä oli maakunnan kasvurahastolta eli Etelä-Savon kasvupääomarahastolta vuonna 2021 saatu sijoitus. Se mahdollisti softayrityksen liiketoiminnan kehittämisen ja lisärekrytoinnit. Nyt yhtiö työllistää kaksikymmentä asiantuntijaa.

– Muutamaan kertaan ollaan nahka luotu, kun on muovauduttu ohjelmistokonsultointia tekevästä yrityksestä asiakkaan teknologia-, design- ja palvelumuotoilukumppaniksi. Tämä muutos on ollut yksi iso menestystekijä Metatavun kasvutarinassa, kuvaa Mikko Lampi.

Asiakastyytyväisyys on pysynyt korkealla. Viimeisen kahden vuoden ajalta NPS tulos 89 on ohjelmistoalalle poikkeuksellinen.

– Aivan kuten kuluttajille myös B2B-liiketoiminnassa tarvitaan hyvin muotoiltuja käyttöliittymiä, joita on intuitiivisesti helppo käyttää. Olemmekin saaneet kiitosta siitä, että pystymme ymmärtämään asiakkaan tarpeita ja koodaamaan ne fiksuiksi järjestelmiksi. Tämä sitten näkyy suoraan asiakkaan liiketoiminnassa esimerkiksi työintona tai työn sujuvoitumisena , kertoo Mikko Lampi.

Kannattavan kasvun salaisuus on tehdä asiat oikein 

Konsulttiliiketoiminnassa myydään osaamista ja aikaa, joten kasvu on tapahtunut orgaanisesti tulorahoituksella. Yrityksen valitsema Software-as-a-Service -toimintamalli ja avoimeen lähdekoodiin perustuva teknologia ovat lähtökohtaisesti reiluja.

– Vuonna 2016 perustetusta yrityksestä on ehdottomasti tallella alkuperäinen reilu arvomaailma. Se perustuu kestävään tietoyhteiskuntaan, jossa asiakas omistaa järjestelmän ja voi siten saada softasta lisää kilpailukykyä, kuvaa Jere Lauha.

Metatavu on valittu Great Place to Work top10 joukkoon. Henkilöstönsä arvostama yritys kasvaa 15 prosentin tahtia myös nykyisessä tiukassa taloustilanteissa. Yhtiö vaikuttaa yhteiskunnallisesti ja on mukana Kauppakamarin toiminnassa.

– Haluamme parantaa koko alueen vetovoimaa, joka puolestaan auttaa meitä rekrytoinneissa. Myös koulutusyhteistyö hanketoimijoiden kanssa lisää pitkällä aikavälillä Mikkelin elinvoimaisuutta, kertoo Mikko Lampi.

Koko tietoyhteiskunnan avoimuutta Metatavu on kehittänyt Suomen avointen tietojärjestelmien keskuksen kautta, jotta muun muassa henkilödatan eettinen käsittely muuttuisi parempaan suuntaan. Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat paitsi tärkeitä arvoja, ne näkyvät konkreettisesti yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa.

Lisätietoja

Mikko Lampi, Metatavu Oy, toimitusjohtaja, puh. 050 3211 859, mikko.lampi@metatavu.fi

Jere Lauha, Metatavu Oy, kaupallinen johtaja, puh. 044 290 9201, jere.lauha@metatavu.fi

Timo Paakki, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, toimitusjohtaja, puh. 040 809 1627, timo.paakki@mikseimikkeli.fi

Metatavu Oy on vuonna 2016 perustettu räätälöityihin ratkaisuihin ja avoimeen lähdekoodiin erikoistunut softatalo. Yrityksen liikevaihto vuonna 2022 oli 1,4 MEUR. Asiakkaat tulevat useilta toimialoilta: teollisuudesta, logistiikkaan, julkisesta sektorista korkeakouluihin sekä maataloudesta terveydenhuoltoon. Etelä-Savon alueella asiakkaita ovat muun muassa Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa ja Osuuskauppa Suur-Savo. Parhaillaan on tekeillä Sodan ja rauhan keskus Muistin digitaalisen vierailijakortin ja sisällönhallintajärjestelmän ideaan pohjaava järjestelmä Lahden historiallisen museon uuteen digitaaliseen näyttelyyn. Valtakunnallisesti merkittävä asiakkuus on Helsingin kaupunki, jonka verkkosivulla toimivaa hakukonetta edelleenkin kehitetään ja ylläpidetään. Kansainvälistäkin kehitystyötä on alullaan.

Lisätietoa: metatavu.fi

Vuoden edelläkävijä -yrityspalkinto myönnetään vuosittain Mikkelissä toimivalle ja toimintaansa aktiivisesti kehittäneelle yritykselle, joka:

– tiedostaa megatrendien merkityksen liiketoiminnassaan

– ilmentää toiminnassaan vastuullisuutta ja uudistumiskykyä

– ennakoi ja reagoi ketterästi myös vaihtuvissa markkinatilanteissa

– toimii määrätietoisesti ja innovatiivisesti.

Palkinnon myöntää Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, joka luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa. Lisätietoa: mikseimikkeli.fi.

Kuva: Pihla Liukkonen, Kontrastia Oy.

Biobusiness törmäytti opiskelijat ja kehittämisen

Kun opetuksen ja TKI-hankkeen tarpeet kohtaavat, voi syntyä erinomaista jälkeä. Xamkin Environmental Engineering -koulutus ja Business in Biotechnology and Circular Economy (BBC1) -hanke toteuttivat yhteistyössä sisältöä Biobusiness-opintojaksolla. Mukana yhteistyössä oli hanketoimijoita Xamkista sekä MikseiMikkelistä.

Environmental Engineering -koulutus on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Mikkelin kampuksella kontaktiopetuksena järjestettävä tutkintoon johtava koulutus. Pääosa opiskelijoista tulee Suomen ulkopuolelta. Koulutus järjestetään englannin kielellä.

Businessideoita ja alustan kehittämistä

Environmental Engineering -koulutuksen Bio Business -opintojaksolla opiskelijaryhmälle toteutettiin verkossa työpajoja yhteistyössä BBC1 -hankkeen kanssa. Alustuksena yhteistyölle hanketta ja sen sisältöjä esiteltiin opiskelijoille. Tämän jälkeen yhteistyö jatkui verkkotyöpajojen merkeissä.

Osana yhteistyötoteutusta opiskelijat työstivät tiimeissä bioteknologian ja kiertotalouden teemoihin linkittyviä liikeideoita, jotka he “pitchasivat” kurssin vetäjille. Opiskelijatiimit saivat aikaan hienoja ideoita ja heille tarjoutui yhteistyön myötä mahdollisuus osallistua esittelemillään ideoilla hankkeen järjestämään liikeideakilpailuun. Tämä rajat ylittävä (Venäjä-Suomi) bioteknologian ja kiertotalouden teemoihin linkittyvä ideakilpailu toteutetaan yhteistyössä ITMO yliopiston (Venäjä) kanssa. Kilpailun jatkumona toteutetaan kiihdyttämisohjelma, jossa ideoita pääsee kehittämään eteenpäin.

Yhteistyön aikana opintojaksolla toteutettiin myös Ecosairila-työpaja, jonka yhteydessä opiskelijat pääsivät ideoimaan ja vaikuttamaan suunnitteilla olevan digitaalisen alustan, EcoSairila showroomin, suunnitteluun ja sisältöön.

EcoSairilan tavoite on synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös kansainvälisellä tasolla.

EcoSairila on jäteveden- ja jätteenkäsittelyn sekä kiertotalouden ja biokaasun tuotannon huippuosaamisen keskittymä Mikkelissä, joka perustuu yksityisen ja julkisen sektorin väliselle yhteistyölle, raaka-ainevirtojen hyödyntämiselle sekä alueen TKI-yhteistyölle. Tarkoitus on synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös kansainvälisellä tasolla.

BBC1 -hankkeessa aloitetaan EcoSairilan digitaalinen mallinnus, jotta siellä tapahtuvia huippumoderneja kiertotalouden malleja ja prosesseja voidaan kuvata havainnollisesti eri kohderyhmien käyttöön. EcoSairilan digitaalisen showroomin kehittämiseen saatiin opiskelijoilta hyviä ajatuksia ja ideoita.

Rohkaiseva kokemus yhteistyöstä

Yhteistyötä toteutettiin järjestämällä kolme yhteistä opetuskertaa ja tekemällä kaksi ryhmätyötä. Ryhmätöitä ohjattiin opetuskertojen välillä käymällä ohjauskeskusteluja ryhmittäin. Koronatilanteen vuoksi opetus toteutettiin etäopetuksena.

Käytimme ryhmätapaamisten välineenä Adobe Connectia ja materiaalin jako- ja tehtävien palautuskanavana Xamkin Learn-alustaa. Ryhmätyöt tehtiin osittain AC:n ryhmätyötiloissa (breakout rooms) ja osittain omatoimisesti tapaamisten välillä.

Positiivista palautetta

Hyvän yhteistyökokemuksen jälkeen opetuksen ja TKI:n yhteistyötä on luontevaa jatkaa.

”Opintojakson ja hankkeen tarpeiden yhteensovittaminen onnistui erittäin hyvin. Hanke pystyi hyötymään opiskelijoiden ennakkoluulottomista ideoista. Toisaalta opiskelijat saivat kokemuksen, että heidän tehtävänsä oikeasti vaikuttavat asioihin, sanoo Timo Antero Leinonen, opintojakson opettaja.

”Thank you for arranging such an interesting, challenging and relevant course.” Lainaus opiskelijan palautteesta.

”Opiskelijoilla on tuoreita ja rohkeita ideoita, jotka antavat merkittävää lisäarvoa kehityshankkeille. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että opiskelijat saavat aidon kosketuksen siihen, mitä kentällä tapahtuu ja kokemuksen siitä, että he ovat olleet osana todellista kehitystyötä.” Saija Tillgren, Miksei Mikkeli.

”En tiedä voiko yhteistyö enää sujua mallikkaammin. Meillä oli yhteiset intressit, saimme yhteistyössä aikaan kaikkia osapuolia hyödyttävää toimintaa sekä luotua opiskelijoille aidon yhteyden TKI-toimintaan.”  Anna-Maija Torniainen, Xamk.

Lisää hankkeesta:

Business in Biotechnology and Circular Economy (BBC1) -hankkeen tavoitteena on parantaa rajat ylittävää (Suomi-Venäjä) yhteistyötä ja luoda yrityksille ja yrittäjyydelle uusia mahdollisuuksia bioteknologian ja kiertotalouden aloilla. Hanketta rahoittavat Euroopan unioni, Venäjän federaatio ja Suomen tasavalta. Hanketta hallinnoi MikseiMikkeli ja osatoteuttajina ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskus, ITMO yliopisto (Venäjä) ja the Association for Environmental Partnership, AsEP (Venäjä). Hanke toteutuu 1.09.2019 -28.2.2022.

Metsäsairilankadun tiestöä rakennetaan tänä vuonna noin 1,2 miljoonalla eurolla, yhdyskuntatekniikan insinööri Pekka Kammonen kertoo.

EcoSairila saa muotonsa, kun uusi Metsäsairilankatu avautuu

Metsäsairilan jätekeskukselle vievä uusi katu, Metsäsairilankatu, avautuu liikenteelle vajaan kuukauden kuluttua.

Uusi katu alkaa Anttolantieltä ja jatkuu jätekeskukselle saakka katuna ja sen jälkeen yksityistienä. Tähän saakka käytössä ollut tie kavennetaan aikanaan kevyen liikenteen väyläksi.

-Kaupunki on rakentanut alueelle 1750 metriä katuja ja myöhemmin niitä tehdään vielä noin 2,5 kilometriä, yhdyskuntatekniikan insinööri Pekka Kammonen sanoo.

Metsäsairilan jätekeskuksen ympäristö rakentuu vaiheittain resurssitehtaaksi, EcoSairilaksi, joka hyödyntää jätteet raaka-aineiksi ja kohentaa siten aluetaloutta.

Vaaka-aseman punnitustiedot toimitetaan sähköisesti nykyiseen jätekeskuksen vastaanottoon. Nykyisen jätekeskuksen kohdalle tehdään valaistu kiertoliittymä.

-Tieinfra valmistuu pääosin lokakuun loppuun mennessä samoin kuin vaaka-aseman pohja. Ensi kesänä jatketaan päällystämistä, kiveämistä ja putkilinjojen tekoa.

Mikkelin kaupunki käyttää tänä vuonna noin 1,2 miljoonaa euroa alueen tiestön rakentamiseen. Hankkeeseen on saatu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) avustusta noin 460 000 euroa.

Metsäsairilankadulla on jo toteutettu EcoSairilan kiertotalousideaa uusiomateriaalin käytöstä. Katu on rakennettu alueelta louhitusta kalliomurskeesta ja jäteasemalle tulleista uusiokäyttöön sopivista materiaaleista.

-Olemme käyttäneet kadun pohjaan Metsä-Sairilaan tullutta betonia ja tiiltä ja saaneet uutta jätevedenpuhdistamoa varten louhituista kallioista raaka-ainetta.

EcoSairilasta rakentuu lähivuosina kiertotalouden edelläkävijäalue. Alueella on tarjolla tällä hetkellä noin 70 hehtaaria tonttialueita. Kooltaan asemakaavan mukaiset tonttialueet ovat noin 35, 2, 14 ja 20 hehtaaria. Näiltä alueilta voidaan lohkoa pienempiä tontteja käyttötarpeen mukaan. Katujen rakentaminen jatkuu vaiheittain, kun alueen teollisuustonttien käyttötarkoitus täsmentyy.

Tonttien markkinoinnista vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei.

-Tarjolla on tosi isoja pinta-aloja eli aluetta täällä kyllä piisaa. Infraa valmistellaan etukenossa, että tänne pääsee sijoittumaan joustavasti. Metsäsairilankadun ajokaistojen väliin lähelle jätekeskuksen porttia tehdään parhaillaan uuden vaaka-aseman pohjatöitä.

Katu avautuu kuukauden kuluttua.