fbpx
henkilö seisoo jättimäisen taitto-oven edessä isossa hallissa

Mikkelin lentoasemalle uudenlaista koulutustoimintaa

Mikkelin lentoasemaa kehitetään koulutus- ja tapahtumaympäristöksi sekä tilauslentojen kohteena.

Keula kohti Mikkeliä -hankkeen projektipäällikkö Ville Hyyryläinen seisoo Mikkelin lentoaseman lentokonehallissa valtavan kokoisen nosto-oven edessä. 17 metriä leveästä nosto-ovesta mahtuu ajelemaan halliin monen kokoisilla pienlentokoneilla tai muilla ajoneuvoilla. Itse lentokonehalli on kooltaan 574 neliötä.

Lentokonehalli on yksi Mikkelin lentoaseman valteista, kun lentoasemaa kehitetään koulutusympäristöksi.

– Eri ilmailutoimijat voivat vuokrata hallia koulutustarkoituksiin. Ison tilan lisäksi hallissa on pienempiä tiloja, joissa voidaan pitää erilaisia koulutuksia, ja myös varastotilaa, Hyyryläinen kertoo.

Miehittämätön ilmailu on kasvava teollisuudenala

Ville Hyyryläisen vetämän ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein koordinoiman Keula kohti Mikkeliä -hankkeen yhtenä tavoitteena on tuotteistaa Mikkelin lentoasemaa miehittämättömän ilmailun koulutusympäristöksi.

– Olemme mukana muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Aimo-hankkeessa, jossa seitsemän eri kaupunkia yhdessä pohtii miehittämättömän ilmailun kehittämistä, Hyyryläinen sanoo.

Miehittämätön ilmailu käsittää käytännössä dronet ja erilaiset lennokit, joiden lennättäminen ja ohjaaminen vaativat omaa erityisosaamista ja kouluttautumista. Kyseessä on kasvava teollisuudenala, joka luo uudenlaisia mahdollisuuksia logistiikan, palvelujen ja turvallisuuden aloilla.

– Droneilla voi tehdä esimerkiksi erilaisia mittauksia, kuten siltojen ja kaupunki-infran mittauksia. Meitä täällä Mikkelissä kiehtoo erityisesti pelastustoimi ja erilaiset valvontatehtävät, joissa tarvitaan kiinteäsiipisiä droneja, Hyyryläinen sanoo.

Droneja on monenlaisia: osa on helikopterin tyyppisiä, suoraan ilmaan nousevia, mutta myös kiinteäsiipisiä, jotka vastaavat säädöksiltään lentokonetta ja tarvitsevat kiitotien ilmaan nousemiseen.

Hyyryläisen mukaan Mikkelin lentoasemaa voidaan hyödyntää paitsi koulutusympäristönä, myös muuhun ilmailutoimintaan.

– Täällä on paljon vapaata ilmatilaa, mikä on meille iso plussa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ilmatila on aika tukossa.

Lentoasemalla aletaan kouluttaa drone-lennättäjiä

Lentokonehallin tiloja on jo alkanut käyttää reserviläisten pyörittämä yleishyödyllinen yritys Saimaa Drone Oy, joka alkaa kouluttaa drone-lennättäjiä Mikkelin lentoasemalla.

– Pyöritämme reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa drone-hanketta, jossa on mukana puolenkymmentä pääkouluttajaa, joilla on syvällinen osaaminen dronetoimintaan, kertoo Jussi Saarinen Saimaan Drone Oy:stä.

Hanke tekee yhteistyötä Suomen lentopelastusseuran kanssa, joka kouluttaa kauko-ohjaajia ja -tähystäjiä.

– Jotta pystyy osallistumaan viranomaisten tukemiseen, lentopelastusseuran koulutus pitää olla käyty ja kuulua seuran perustamaan hälytysryhmään.

Drone-lennättäjiä aletaan kouluttaa myös Maanpuolustuskoulutuksen kursseilla. Saimaan Drone Oy selvittää myös kaupallisen koulutustoiminnan aloittamista yksityisille yrityksille.

Koulutetut drone-lennättäjät voivat kalustonsa kanssa tukea viranomaisia erilaisissa tehtävissä, kuten poliisia kadonneiden etsimisessä, pelastuslaitosta erilaisissa onnettomuustilanteissa tai sähköyhtiöitä laajoissa sähkökatkoissa. Myös maanpuolustuksessa dronet ovat keskeisessä roolissa.

Maanpuolustus- ja turvallisuustehtävien lisäksi drone-lennättäjiä voidaan tarvita myös esimerkiksi maataloudessa. Droneilla voidaan kartoittaa ja kuvata esimerkiksi tuhohyönteisiä tai rikkakasveja ilmasta käsin.

Saarisen mukaan Mikkelin lentoasemalla ja lentokonehallissa on drone-lennättäjien koulutustoimintaan hyvät tilat.

– Myös lentoaseman infra ja se, että lentoasema on keskeisellä paikalla kaupunkia, tukee koulutustoimintaa hyvin, Saarinen toteaa.

”Hyvät tilat ja infra vaikkapa yleisötapahtuman järjestämiseen”

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa on perustettu myös kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Projektipäällikkö Ville Hyyryläinen visioi erilaisia mahdollisuuksia tapahtumatuotantoon.

– Lentoasemalla ja lentokonehallissa on hyvät tilat ja infra vaikkapa ison musiikkikeikan tai muun yleisötapahtuman järjestämiseen. Minuun on jo ollut yhteydessä yksi porukka, joka suunnittelee ihan muita asioita kuin ilmailua, Hyyryläinen kertoo.

Hankkeessa tuotteistetaan myös lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa. Mikkelin lentoasemalla palvellaan siis jatkossakin charter-lentotoimintaa. Lentokonehallissa on myös eteläsavolaisille ilmailuharrastajille tilaa, jossa kalustoa pystyy säilyttämään.

– Lentoaseman olosuhteita kannattaa vaalia. Moni miettii lentokenttää vain reittilentojen kohteena, mutta ilmailu käsittää paljon kaikkea muutakin. Myös saavutettavuus on iso teema, Hyyryläinen sanoo.

– Olisi tärkeää, että nähtäisiin lentokentän ympäristön kehittäminen mahdollisuutena, joka tuo piristystä aluetalouteen pitkällä aikaperspektiivillä.

Hyyryläisen puhelin on pirissyt ahkerasti ja erilaisia liiketoimintakumppanuuksia on ehdoteltu sen jälkeen kun huhtikuun alussa Iltalehti uutisoi, että Mikkeliin oltaisiin mahdollisesti sijoittamassa Naton maavoimien alaesikunta.

– Yritämme osaltamme tukea sitä, että olosuhteet täällä olisivat sellaiset, että tänne voisi tulla, Hyyryläinen sanoo.

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti.

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa katse on pitkällä tulevaisuudessa. Hankkeen aikana tuotteistetaan miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö, tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa, ja perustetaan kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto / AKKE. 

Keltaliivinen maastoasuinen mies pipo päässä, taustalla rakennus

MPK:n toimijoiden ensimmäinen dronehälytysryhmä aloittaa Mikkelissä

Suomen Lentopelastusseura (SLPS) koulutti Mikkelin lentoasemalla tammikuun viimeisenä viikonloppuna ensimmäistä Maanpuolustuskoulutus MPK:n toimijoista koostuvaa dronehälytysryhmää kadonneiden etsintää varten. Ryhmän vuonna 2021 varainkeruulla aloitettu hanke saa jatkoa.

Maanpuolustuskoulutus MPK on Suomen kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja, jonka tehtävät määritellään laissa vapaehtoisesta maanpuolustuksesta. MPK:n toimintaa ohjaa ja valvoo puolustusministeriö.

Dronehälytysryhmän taustalla on tiivis alueen reserviläisten yhteistyö, jossa on mukana noin 2000 järjestöjen jäsentä. Lentopelastusseura koordinoi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun, Vapepan, tukea viranomaisille etsittäessä kadonneita henkilöitä ilmasta käsin.

Dronehälytysryhmän käynnistämiseksi perustettiin vuonna 2022 yleishyödyllinen Saimaan Drone Oy. Se toimii reserviläisten droneoperaattorina, vastaa koulutuksesta, yhteistyöstä viranomaisten ja sähköyhtiön kanssa sekä tekee varainhankintaa.  Laajaan yhteistyöverkostoon kuuluvat maanpuolustusjärjestöjen, MPK:n ja viranomaisten lisäksi muun muassa ProAgria Etelä-Savo, MTK Etelä-Savo sekä eteläsavolaisia yrityksiä.

”Alkuvaiheessa keskiössä on kadonneiden ihmisten etsintä ja poliisiviranomaisten tukeminen etsintätilanteissa. Tulevaisuudessa apua voivat saada myös pelastusviranomaiset pitkäkestoisissa tehtävissä, kuten tulipaloissa, suuronnettomuuksissa, metsäpaloissa ja vesistöjen öljyvahingoissa”, Saimaan Drone Oy:n toimitusjohtaja Jussi Saarinen kuvaa.

Dronehälytysryhmä voi jatkossa olla sähköyhtiöiden apuna laajoissa vikatilanteissa, kuten myrskyissä tai tykkylumiaikoina. Ryhmä voi myös tukea vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoituksia ja avustaa drone-laitteiden käyttäjäkoulutuksessa. Poikkeusoloissa ryhmän on mahdollista tukea myös paikallispuolustusta.

Mikkelistä MPK:n Droneosaamiskeskus

Meneillään olevaan ensimmäiseen hankkeeseen osallistuvat MPK:n dronehälytysryhmäläiset suorittivat Lentopelastusseuran koulutuksen teoriakokeen marraskuussa. Tammikuun viimeisenä viikonloppuna 11 koulutettavaa opiskeli ensin teoriaa kaksi päivää Mikkelin lentoasemalla ja teki kolmantena päivänä harjoituslentoja lentoaseman maastossa.

Heitä koulutti kaksi kokenutta kouluttajaa. Toinen heistä oli Suomen Lentopelastusseuran valmiuspäällikkö Arto Kupiainen. Sunnuntain harjoitustehtävänä oli paikallistaa Mikkelissä pankin ryöstäneet, mahdollisesti maastoon piiloutuneet henkilöt ja heidän käyttämänsä ajoneuvo.

”Tyypillisesti etsimme harvaan asutuille seuduille kadonneita ihmisiä. Meillä on vakioitu koulutusmenetelmä. Koulutettavat suorittavat kuukauden aikana ensin teoriaosan tehtävät ja kun ne on läpäisty, he voivat osallistua maa- ja lentokoulutustapahtumaan. Meillä on Lentopelastusseurassa käytössä kolmenlaisia ilma-aluksia: lentokoneita (LEKO), moottoroituja varjoliitimiä (MOVA) ja miehittämättömiä ilma-aluksia järjestelmineen (UAS).”

Kupiainen arvioi, että Mikkeliin perustetaan heti helmikuun alussa Lentopelastusseuran UAS 403 Mikkeli -dronehälytysryhmä, joka voi tukea poliisia ja jatkossa myös pelastusviranomaisia.

”Meillä on ollut seurassa UAS-toimintaa kuusi vuotta. Toimimme aina viranomaisten tilauksesta, ja poliisin etsintätehtävät ovat selkeitä. Parhaillaan täsmennetään, mihin pelastustoimen tehtäviin vapaaehtoisia voi käyttää. Vapaaehtoisryhmien vasteaika on tyypillisesti 1-2 tuntia.”

Useita vuosia Lentopelastusseuran vapaaehtoisryhmiä kouluttanut Kupiainen on miehittämättömien ilma-alusten osalta toiminut tähän saakka SLPS:n jäsenyhdistyksen, Suomen Dronepelastajat ry:n, kanssa.

”Mikkelissä on nyt koulutuksessa MPK-taustainen droneporukka, joka täydentää aiempaa hälytysryhmäverkostoa.”

Koulutettavalla ryhmällä on käytössään sotilasilmailua varten kehitetty keskiraskas, miehittämätön drone, kotimaista tuotantoa oleva SkyDrone 7, jonka lentoaika on noin tunnin. Ryhmällä on käytössään myös komentopaikka, auto, jossa voi työskennellä neljä henkilöä ja jossa toimii riittävä tietoliikenneverkko.

”Mikkelin Maanpuolustuskoulutus MPK:n Droneosaamiskeskuksen erityisosaamisalue on keskiraskaissa ja raskaissa droneissa. Tulevaisuudessa MPK:n Droneosaamiskeskus voi kouluttaa dronen lennätystä varautumis- ja turvallisuuskoulutuksena (VARTU) ja sotilaallista valmiutta palvelevana koulutuksena (SOTVA)”, Jussi Saarinen kuvaa.

VARTU-koulutus on siviili-ilmailua ja SOTVA-koulutus taas sotilasilmailua, jossa reserviläiset kouluttavat osaavaa reserviä Puolustusvoimien tarpeisiin.

Kaksivaiheinen kehityshanke meneillään

Kehitystyötä tehdään kahden hankkeen avulla. Eteläsavolaisten koulutushankkeen ensimmäisen vaiheen toteutukseen tarvittiin rahoitusta noin 200 000 euroa. Koulutuksen toteutti Suomen Lentopelastusseura. Hankerahoitusta saatiin muun muassa Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä, useilta muilta säätiöiltä ja yhdistyksiltä, maapuolustusjärjestöiltä ja maakunnan kahdelta Leader-ryhmältä.

”Toiminnan tavoitehan on lisätä turvallisuutta maaseudulla ja varmistaa muun muassa sähköyhtiöiden toimintaa”, Saarinen muistuttaa.

Kehityshankkeen toisessa vaiheessa tavoitteena on hankkia yli 10 kilometrin etäisyyteen lentävä drone ja lämpökamera, joiden arvioidaan olevan jopa suorituskykyisempiä kuin mitä viranomaiskäytössä on tällä hetkellä.

Lentoaikaa virolaisvalmisteisella kiinteäsiipisellä Threod Systemsin EOS-dronella on enintään noin kolmisen tuntia, nopeutta sillä voi olla jopa 100 kilometriä tunnissa ja kantamaa 50 kilometriä. Tämäntyyppisellä, lämpökameralla varustetulla dronella voidaan havaita etsittävä ihminen jopa yli 10 kilometrin päästä.

Jatkohankkeen arvioidaan toteutuvan tänä vuonna tai viimeistään vuonna 2025. Rahoitusta tarvitaan noin 230 000 euroa. Merkittävä osasta rahoitusta on jo kasassa. Myönteisiä rahoituspäätöksiä on muun muassa Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä ja Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä. Lisäksi odotetaan päätöksiä viime vuoden lopulla jätettyihin rahoitusanomuksiin.

”Tämä on maakunnallinen ja käytännössä myös valtakunnallinen hanke, jolla luodaan uudentyyppinen asiantuntijaympäristö. Kehitystyössä on mukana viisi pääkouluttajaa ja hyvin laaja, eri alojen asiantuntijoista koostuva ryhmä”, Saarinen sanoo.

Mikkelin lentoasema kehittyy vaihe kerrallaan

Eteläsavolaisen dronehälytysryhmän kotipaikkana toimii Mikkelin lentoasema, joka saa näin uuden käyttäjäryhmän palveluille.

”Mikkelin lentoaseman ilmatila ja sitä ympäröivä maasto teineen tukee harjoitusalueiden muodostamista miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten koulutuslentotoimintaan”, lentoaseman päällikkönä kolmisen vuotta toiminut Sami Kahilakoski kuvaa.

Viimeksi reittiliikennettä lennettiin Mikkelistä vuonna 2005. Mikkelin lentoasemalla on tehty viime aikoina toimia, joiden myötä lentoasema käytettävyys vastaa EU:n nykyisiä tiukkoja vaatimuksia.

”Yksi ns. esteasioista on ollut lentoaseman ympärillä ollut tiheä puusto. Olemme kaataneet nyt 10 hehtaarilta puuston, joten kenttää on siltä osin mahdollisuus alkaa käyttää. Satunnaisia tilauslentoja meillä on ollut yksi kuukaudessa. Pyrimme parantamaan nyt useilla toimilla lentoaseman toimivuutta ja lisäämme käytettävyyttä, jotta tänne saadaan erilaisia käyttäjäryhmiä. Se edellyttää myös tiedotusta siitä, että tänne voi lentää ja että täällä on käytössä ammattiliikenteeseen soveltuva lentoasema.”

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy koordinoi parhaillaan Keula kohti Mikkeliä -kehityshanketta, joka tuotteistaa yhdessä tilauslento-operaattoreiden kanssa lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle. Pidemmän aikavälin tavoitteena on pyrkiä aloittamaan säännöllinen liikenne.  Tärkeä osa kehitystyötä on hyödyntää lentoasemaa koulutusympäristönä miehittämättömälle ilmailulle.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kuvateksti:

Saimaan Drone Oy:n Jussi Saarinen kuvaa, että eteläsavolaisten reserviläisten koulutushankkeet luovat maakuntaan uudentyyppisen asiantuntijaympäristön.

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa katse on pitkällä tulevaisuudessa. Hankkeen aikana tuotteistetaan miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö, tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa, ja perustetaan kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto / AKKE. 

Henkilöstön ryhmäkuva Mikkeli-karage 12-2022.

REKRY: lentoliikenteen ja ilmailun asiantuntija Keula kohti Mikkeliä -hankkeeseen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 34 eri alojen asiantuntijaa. 

Etsimme joukkoomme lentoliikenteen ja ilmailun asiantuntijaa Keula kohti Mikkeliä -hankkeeseen 

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa ja tavoitellaan säännöllisen liikenneyhteyden syntymistä. Lisäksi tuotteistetaan Mikkelin lentoasemaa hyväksi käyttävä miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö. Lisäksi tavoitteena on perustaa kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. 

Projektiasiantuntija toimii hankkeessa lentoliikenteen ja ilmailualan asiantuntijana. Tehtävässään asiantuntija tukee aktiivisesti hankkeen projektipäällikköä ja muuta projektiryhmää alueen lentoyhteyksien ja ilmailun koulutusmatkailun kehittämisessä. Asiantuntija tuntee ilmailualaa useamman vuoden ajalta ja kommunikoi luontevasti muiden ilmailualan toimijoiden suuntaan. Asiantuntija rakentaa uusia verkostoja ja kehittää yhdessä tulevaisuuden toimintatapoja hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.  

Edellytämme sinulta kokemusta ilmailusta ja kehitysprojekteista. Laskemme eduksi jos sinulla on matkailun asiantuntemusta ja työskentelet luontevasti kansainvälisessä ympäristössä. Arvostamme hyviä viestintätaitoja, myyntihenkisyyttä, itseohjautuvuutta ja rohkeutta tarttua haasteisiin. Sujuva suullinen ja kirjallinen kielitaito (suomi ja englanti) on edellytys tehtävän menestyksekkäälle hoitamiselle. Pidämme hyvinvoivaa työyhteisöä korkeassa arvossa, joten toivomme myös sinulta vahvoja tiimityöskentelytaitoja ja kehittämisasennetta. Tukena työssäsi toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimintaympäristön kehittämisyksikkö, jonka jäsenenä myös itse toimit. 

Tarjoamme sinulle työn, jossa päivät eivät ole samanlaisia. Pääset Mikkelin seudun elinkeinojen ja toimintaympäristön kehittämisen ytimeen. Tukenasi on reipas ja mukavaksi kehuttu työyhteisö sekä henkilöstöedut, joihin kuuluu muun muassa virike- ja lounasetu, puhelinetu, polkupyöräetu sekä kattava vakuutusturva työssä ja vapaa-aikana. 

Työsuhde on määräaikainen ja kokoaikainen 31.12.2025 saakka. Työ alkaa 1.1.2024 tai heti sopivan henkilön löytyessä; hakijoita haastatellaan jo hakuaikana. Työtehtävän täyttämisessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Tuleva työpisteesi sijaitsee Mikkelissä. Yhtiössä on tällä hetkellä voimassa etätyökäytäntö, mikä sallii etätyön tekemisen enintään 12 pv/kk työtilanteesi näin salliessa. 

Toivomme työhakemustasi, ansioluetteloasi ja palkkatoivettasi 21.12.2023 klo 10 mennessä osoitteella  maarit.randelin@mikseimikkeli.fi. Lisätietoja tehtävästä antavat Ville Hyyryläinen puh. 0440 659 741 ja Maarit Randelin puh. 0440 361 607.