Verkkokauppiaat ovat perustaneet Mikkeliin vapaamuotoisen Verkkokauppaklubin, jonka kautta on helppo seurata alan kehitystä.

Mikkelin ensimmäistä Verkkokauppaklubia vetävä Petri Janhunen valmensi Xamkin palkkalistoilla Digiportaat-hankkeen osallistujia kehittämään digitaalisia palveluitaan ja huomasi, että alueen verkkokauppiaat hyötyisivät omasta yhteisöstä.

Verkkokauppaklubeja toimii jo parisenkymmentä eri puolilla maata, ja niissä on mukana yli 200 yritystä. Toimijat yhdistää Digital Commerce Finland Oy, joka syntyi Business Finlandin Experience Commerce -hankkeen pohjalta. Uusi yritys tarjoaa maksuttomia palveluita ja alkaa järjestää koulutuksia verkkokauppiaille.  Yrityksen tavoitteena on myös lisätä Verkkokauppaklubien määrää. Ideana on, että yhdessä klubissa olisi enintään 8-10 yritystä. Monilla alueilla toimii jo useita klubeja ja lisää on tulossa.

”Me täällä Mikkelissä kokoonnumme noin kuuden viikon välein vuorotellen eri osallistujayritysten tiloissa miettimään yhdessä verkkokaupan hyviä käytänteitä, kumppanuuksia ja strategioita. Esimerkiksi ensi tapaamisen aiheena ovat Black Friday -kampanjat ja miten niistä saadaan tehot irti.”

Klubeissa osallistujat sitoutuvat toimimaan yhdessä, jakavat kokemuksiaan luottamuksellisesti, antavat palautetta toistensa verkkokauppojen toimivuudesta ja jakavat vinkkejä vaikkapa toimivista yhteistyökumppanuuksista tai markkinoinnin työkaluista.

”Vaihdamme asiakaspalvelukokemuksia ja asiakkaiden eri ongelmiin sopivia vastausmalleja, kommentoimme toistemme uutiskirjeitä ennen lähetystä ja testaammekin yhdessä toistemme verkkokauppojen toimintaa.”

Janhunen työskentelee tällä hetkellä sovelluskehitystä tekevän mikkeliläisen Metatavun kasvujohtajana neljä päivää viikossa ja kehittää yhden päivän kalastusvälineitä myyvän Norolan liiketoimintaa.

”Verkkokaupan menestys ei ole alustasta kiinni, mutta oikeat työkalut helpottavasti huomattavasti verkkokauppiuutta. Verkkokauppian työn tulisikin ensisijaisesti olla myynnin edistämistä ja kehittämistä; jos niin ei ole, niin verkkokaupan potentiaali menee helposti hukkaan.”

Norolanilla on ollut käytössä oma verkkokauppa kohta nelisen vuotta. Sinä aikana tuotevalikoimaa on muutettu paljon ja parhaillaan pilotoidaan uudentyyppistä toimintamallia.

”Suosittelisin kaikille verkkokaupan kehittäjille mukaan lähtöä, sillä verkostojen kautta pääsee käsiksi uusiin, suuriin trendeihin, kuten tekoälyn hyödyntämiseen.”

Janhunen ei surkuttele sitä, että länsisuomalaiset ovat kehittäneet verkkokauppojaan paljon eteläsavolaisia pidempään.

”Verkkokauppaklubien ja Digital Commerce Finlandin kautta tekeminen koko Suomessa on yhteismitallista, oli verkkokauppasi sitten Turussa tai Mikkelissä. Kaikilla on samat edellytykset menestyä.”

Design-tuotteet löytävät asiakkaita verkosta

Mikkelin Verkkokauppaklubissa mukana oleva tuotesuunnittelija ja yrittäjä Pauliina Rundgren on kehittänyt oman yrityksensä tuotantoa myyvää verkkokauppaa kolmen, neljän vuoden ajan.

”Rakensin verkkokaupan palveluntarjoajan alustalle itse, opiskelin digimarkkinointia etenkin Miksein Digiportaat-hankkeessa ja sainkin kaupan hyvään kasvun alkuun omin ponnistuksin. Viime vuoden lopulla otin stepin eteenpäin: teetin verkkokauppaamme ammattilaisella ulkoasu-uudistuksen ja päätin ulkoistaa digimarkkinoinnin.”

Pauliina Rundgren Handicrafts Oy suunnittelee ja valmistaa koru- ja sisustustuotteensa, ylläpitää kivijalkaliikettä Kenkäverossa ja pyörittää laajaa jälleenmyyntiverkostoa sekä muita myyntikanavia. Hän tunnistaa, että resurssi- ja osaamispula hillitsevät verkkokaupan kehittämistä.

”Verkkokaupan pyörittäminen ei valitettavasti ole niin aktiivista tai osaavaa, että kunnon kasvulle olisi eväitä. Verkkokauppa muodostaakin siksi tällä hetkellä vain hieman alle 20 prosenttia kokonaisliikevaihdostamme. Mutta otan asian positiivisesti: kasvunvaraa on!”

Kansainvälisten asiakkaiden tavoittaminen kuuluu Rundgrenin tavoitteisiin.

”Se on ollut to do -listallani pidemmän aikaa, mutta jäänyt muiden kiireiden alle. Nyt päästään lopultakin alkuun loppuvuonna ja ensi vuoden alussa. Siihen kannustavia viestejä saamme enenevässä määrin ulkomaisilta, potentiaalisilta asiakkailtamme.”

Verkkokauppaklubista hän saa kannustava vertaistukea ja pääsee jakamaan kokemuksia.

”On silmiä avartavaa, kun mukana on eri toimialoilla toimivia yrityksiä. Itse edustan vielä varsin pientä verkkokauppaa haasteellisella toimialalla. Tapaamistemme jälkeen oloni on joko intoa puhkuva tai lähestulkoon masentunut, kun ymmärrän, miten valtavasti opittavaa ja työtä riittää, eikä tuloksia synny hetkessä. Mutta jostainhan me kaikki olemme liikkeelle lähteneet.”

Hän suosittelee klubeja kaikille verkkokauppoja pyörittävillä ja niitä kehittäville.

”Jäsenen tulee olla valmis antamaan itsestään ja jakamaan tietoa ja kokemuksia muille jäsenille. Siten saa eniten irti. On hyvä, että tapaamiset ovat säännöllisiä. Se patistaa tekemään kehitystyötä myös tapaamisten välillä.”

Koiraharrastajien verkostot ovat kansainvälisiä

HuimaWeb Oy:n verkkokaupan takana on kaksi yrittäjänaista ja heidän Lahdessa ja Mikkelissä toimivat kivijalkakauppansa, joiden tuotteita myydään koiraharrastajille myös riemukauppa.fi-verkkokaupassa. Mikkelissä yritystään pyörittää Maarit Karhu-Teiskonen ja Lahdessa Maria Vuorenmaa.

”Verkkokauppayhtiön liikevaihto on jo ohittanut Mikkelin myymälän myynnin eli se myy hieman enemmän kuin kivijalkamyymälä.”, kertoo Karhuntassu Oy / Lemmikkitarvike Riemussa Mikkelistä tuotteita koiraharrastajille myyvä Karhu-Teiskonen.

Itsekin koiraharrastajiin kuuluva yrittäjä saa jo nyt jonkin verran yhteydenottoja ulkomailta, sillä tuotteet kiinnostavat harrastustuttavia. Yritys hyödyntää laajasti sosiaalisen median mahdollisuuksia.

”Teemme maksullista mainontaa somessa ja aktiivisia poistauksia yrityksen Facebook ja Instagram -tileille. Kauppaa tehdään mukavasti tätä kautta, toki sitäkin puolta pitäisi kehittää reilusti edelleen. Tiktok ja muut uudemmat kanavat ovat meillä vielä kokonaan ottamatta haltuun, kun resurssit ja osaaminen eivät riitä sinne.”

Verkkokauppaklubissa hän arvostaa vertaistukea ja loistavia keskusteluja.

”Kiireisen arjen keskellä on tosi hyvä välillä pysähtyä jakamaan kokemuksia. Klubin innoittamana olen rohkaistunut kokeilemaan muun muassa tekoälyä tuotetietojen kirjoittamiseen ja pohtimaan avoimemmin oman kaupan prosesseja. Ryhmältä on tullut myös positiivista kannustusta, että asioita on tehty oikein. Klubiin kannattaa tulla mukaan, jos haluaa kehittää toimintaansa ja on valmis jakamaan ideoitaan ja osaamistaan myös muiden vastaavassa tilanteessa olevien yrittäjien avuksi.”

Mosaiikkiharrastajille verkosta ostaminen on luontevaa

Yli 13 vuotta mosaiikkialan verkkokauppaa Mikkelistä käsin pyörittäneet Sirpa ja Jukka Hämäläinen luonnehtivat kauppaansa Pohjoismaiden laajimmaksi ja monipuolisimmaksi mosaiikkiharrastajan verkkokaupaksi.

”Tulos tehdään verkkokaupassa. Odotamme verkkokaupan kasvavan huomattavasti lähivuosina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Mikkelissä on lisäksi ajoittain avoinna oleva varastomyymälä.

”Käsityömessuilla olemme 2-4 kertaa vuodessa, jolloin näemme asiakkaita myös kasvotusten.”

MosaiikkiMyymälä näkyy asiakkaille myös sosiaalisessa mediassa muun muassa TikTokissa, Instagramissa, Facebookissa ja Youtubessa.  Yrittäjät jakavat myös opetusvideoita asiakkailleen.

”Some on yksi tärkeimmistä kulmakivistä verkkokaupan markkinoinnissa. Kehitämme ja laajennamme sitä aluetta koko ajan.”

Verkkokauppaklubiin yrittäjäpariskunta lähti mukaan heti sen perustamisvaiheessa.

”On erittäin tärkeää kuulla myös muiden verkkokauppiaiden työskentelystä. Pohdimme yhdessä monenlaisia kysymyksiä aina pakkausmateriaaleista verkkokauppajärjestelmiin ja asiakkuuksiin. Kaikki klubiin kuuluvat antavat aina jotain ajateltavaa kokoontuessamme. On hyvä huomata, että kaikki painimme samojen asioiden ja ongelmien kanssa.”

Agripalvelu toimii kokonaan verkossa

Juvan Koikkalasta löytyy yksi kotimaisen verkkokauppojen pioneeriyrityksistä. Agripalvelu.fi aloitti verkkokauppansa jo yli 20 vuotta sitten, ja tällä hetkellä kauppaa tehdään käytännössä vain verkossa.

”Olemme 99-prosenttisesti verkkokauppa eli toimimme käytännössä täysin verkossa. Juvalla meillä on varasto ja noutopiste, joilla on rajoitettu aukiolo. Voi hyvin sanoa, että ilman verkkokauppaa ei olisi Agripalvelua. Ihan kaikkea kauppaa ei tehdä verkkokaupan kautta, mutta yhteydenotot tulevat sitä kautta, sillä se toimii näyteikkunana valikoimiimme”, Johanna ja Pasi Purhonen kuvaavat.

Agripalvelu toimii tällä hetkellä EU:n alueella, ja verkkokaupan toiminnallisuutta ja valikoimaa kehitetään Euroopan markkinoita ajatellen.

Yritys löytyy sosiaalisesta mediasta useilta kanavilta.

”Niiden käyttö ei ole kuitenkaan niin aktiivista kuin se voisi olla. Pääasiassa sivuillemme löydetään hakukoneiden kautta.”

Purhoset kokevat saavansa Verkkokauppaklubista uusia näkökulmia ja suosittelevat mukaan tuloa kaikille verkkokauppaa tekeville ja sen kehittämisestä kiinnostuneille.

”Verkkokauppa on omanlaistaan kaupankäyntiä. Vaikka verkkokaupat ovat hyvin erilaisia, kaikkia yhdistävät samantyyppiset haasteet, mitkä poikkeavat kivijalkakauppiaiden haasteista. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä Verkkokauppaklubin toimintaan. Olemme oikeastaan vielä tutustumisvaiheessa. On ollut hienoa päästä vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia verkkokaupasta.”

Mikkelin verkkokauppaklubissa ovat mukana:

Agripalvelu: www.agripalvelu.fi

Mikkelin valokuvausliike: www.kamerakauppa.fi

MosaiikkiMyymälä: www.mosaiikkimyymala.com

Norolan: www.norolan.com

Pauliina Rundgren HandiCrafts: www.prhandicrafts.fi

LuxJewelle: www.luxjewelle.com/

Riemukauppa: www.riemukauppa.fi

Verkkokauppa-asioissa sinua auttaa alkuun Digiportaat – asiakaslähtöisempää digitaalista liiketoimintaa -hanke.

Alkuvuodesta 2024 alkaa uusi koulutuspolku aloittaville eteläsavolaisille uusille verkkokauppiaille ja verkkokaupan perustamista suunnitteleville yrittäjille. Lue lisää täältä.

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Petri Janhusen kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvakaappauset verkkokaupoista: Pauliin Rundgren Handicrafts ja Norolan

Maanpuolustusjärjestöjen yhteinen drone-hanke on saanut Suur-Savon Reserviupseeripiirin hakemuksesta  merkittävää tukea.Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi 60 000 euron avustuksen hankkeelle, jota toteutetaan yhteistyössä Suur-Savon Reserviupseeripiirin, Suur-Savon Reserviläispiirin ja Kaakkois-Suomen Viestikillan kanssa.

Drone-hankkeen ensimmäinen osa käynnistyi vuonna 2021, ja sen aikana hankittiin maaliskuussa 2023 Nordic Drone Oy:n valmistama SkyDrone 7, joka on varustettu lämpökameralla. Tämä kotimainen drone tarjoaa viranomaisille tehokkaan työkalun, joka on suunniteltu ja valmistettu Muuramessa. Lisäksi drone-hankkeessa on rakennettu liikkuva komentopaikka pakettiautoon. Komentopaikka varustellaan syksyn 2023 aikana viesti- ja johtamisjärjestelmillä, mikä mahdollistaa joustavan toiminnan erilaisissa ympäristöissä ja olosuhteissa.

Drone-hankkeen päätavoitteena on kehittää monipuolinen ja ketterä dronejärjestelmä, joka vastaa nykyajan ja tulevaisuuden haasteisiin. Dronen käyttömahdollisuudet ulottuvat pelastustoiminnasta sähköyhtiöiden tarpeisiin sekä maatalouden ja metsätalouden hoitoon. Lisäksi hankkeessa painotetaan maanpuolustustyötä ja reserviläisten kouluttamista.

Kevään ja kesän 2023 aikana hankkeen pääkouluttajat ovat vahvistaneet osaamistaan ja harjoitelleet erilaisia toimintoja tulevissa koulutuksissa. Seuraava vaihe hankkeessa on tammikuussa 2024 Lentopelastusseuran järjestämä koulutus, jonka jälkeen perustetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (Maanpuolustuskoulutus MPK, www.mpk.fi) ensimmäinen dronehälytysryhmä Mikkelin koulutuspaikalle. Hälytysryhmän tehtävänä on tukea viranomaisia esimerkiksi kadonneiden etsinnässä.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys aloittamassa omaa dronekoulutustaan yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa

– Tällä hetkellä rakennetaan miehittämättömän ilmailun koulutusohjelmaa, joka tulee sisältämään sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. MPK:lle yhteistyö dronehankkeen käynnistäneiden jäsenjärjestöjen kanssa on hyvin tärkeää koulutusmahdollisuuksien sekä kokonaisturvallisuuden kannalta, Maanpuolustuskoulutus MPK:n koulutusjohtaja Kari Pietiläinen kertoo.

Dronehankkeen toimintaympäristönä on Mikkelin lentoasema, ja sen toimivuutta koeponnistettiin elokuussa 2023 Mikkelin Ilmailupäivässä yhteistyössä Mikkelin Ilmailuyhdistyksen ja Mikkelin lentoaseman kanssa. Ilmailupäivä osoittautui menestykseksi houkutellen odotuksia enemmän kävijöitä ja saavuttaen erinomaisen palautteen.

– Aktiivisen toimijajoukon ja heidän hakeman rahoituksen ansiosta Mikkelin lentoasemalla on valtakunnallisesti uskottava organisaatio ja koulutustoiminnan harjoittaja miehittämättömän ilmailun saralla, kertoo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Timo Paakki.

Nyt myönnetty 60 000 euron tuki mahdollistaa hankkeen jatkumisen toiseen osaan, jossa tavoitteena on entistä suorituskykyisemmän, kiinteäsiipisen dronen hankinta.

Tähän mennessä hanketta ovat tukeneet Maaseuturahoitus, Maanpuolustuksen kannatussäätiö, Maanpuolustuskiltojen liitto, Urlus-säätiö, Suur-Savon Sähkö Oy, Suur-Savon Energiasäätiö, Suomen Reserviupseeriliitto, Turvallisuuden tukisäätiö, Ajanvaunu Oy ja MPY Telecom Oyj yhteensä 218 500 eurolla.

Tietoa lisää hankkeesta:

Jussi Saarinen
Saimaan Drone Oy, toimitusjohtaja
puh. 0400 384737 tai jussi.saarinen@saimaandronepalvelu.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Kuva: Nordic Drones Oy

Viime talvena kiihtyi keskustelu siitä, miten tekoäly voisi sujuvoittaa yrityksissä arkea ja auttaa kehittämään uudenlaista liiketoimintaa. Asiantuntijat kannustavat, että nyt on juuri oikea hetki arvioida tekoälyn hyödyntämistä oman yrityksen tarpeisiin.

Tekoälyn mahdollisuuksista on julkaistu viime aikoina useita oppaita. Vanhempi tutkija, KTT Anna Lahtinen Haaga Helia ammattikorkeakoulusta oli tekemässä keväällä ilmestynyttä kansantajuista Tehoa tekoälystä pk-yrityksille -opasta. Siihen on koottu noin 150 yrityksen ja usean asiantuntijan kokemuksia tekoälystä.

”Suomalaiset pk-yritykset ovat käytännöllisiä. Ne hakevat omaan liiketoimintaansa toimintavarmuutta, luotettavuutta, referenssejä sekä turvallisuutta tekoälyn hyödyntämiseen.”

Lahtinen korostaa, että yritykset ymmärtävät nyt, että enää tekoälyn mahdollisuuksia ei voi ohittaa.

”Muutos alkaa ihmisistä, jolloin ensimmäisiä tavoitteita voisi olla lisätä johdon ja työntekijöiden ymmärrystä. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää liiketoiminnan ja IT:n yhteistyötä. Kun tuodaan eri liiketoiminta-alueilla toimivia ihmisiä yhteen, vuoropuhelun ja yhteisen kehittämisen kautta syntyy ymmärrys siitä, mitkä ovat ne liiketoiminnan tarpeet, joihin toivotaan ratkaisuja ja joissa tekoäly voi olla avuksi. Pk-yrityksissä organisaatiohierarkiat ovat matalia, joten siitä syntyy luontainen väylä syventää keskustelua ja tieto kulkee nopeasti. Tämä luo suotuisat olosuhteet työntekijöiden, johdon ja kumppaneiden sitouttamiseen.”

Keskusteluihin nousevat usein yrityksen liiketoiminnan tavoitteet, haasteet ja ongelmat, joita halutaan ratkaista sekä uudet mahdollisuudet, joihin voisi tarttua.

”Parhaimmillaan kehittäminen liittyy aina liiketoiminnan tavoitteisiin ja lähtee niistä liikkeelle. Joskus ne ratkeavat tekoälyn avulla, joskus muuten. Tekniset ratkaisut löytyvät kyllä aina.”

Sisäisistä prosesseista asiakasrajapintaan

Yritykset aloittavat usein tekoälykokeilut parantamalla sisäisiä prosessejaan, jotka liittyvät esimerkiksi työvuorojen suunnitteluun, ostolaskutuksen optimointiin, asiakasymmärryksen syventämiseen tai vaikka tuotantoprosessien parantamiseen.

”Kun saadaan tuloksia aikaan, siitä laajennetaan asiakasrajapintaan kohdistuviin ratkaisuihin, myyntiin ja markkinointiin tai halutaan esimerkiksi ennakoida koneiden huoltotarpeita ja personoida asiakaskohtaamisia.”

Yrityksiä kiinnostaa verrata omaa kehitystyötä muiden tekemään. Lahtinen kehottaa huomioimaan käytännölliset työkalut, jotka ovat jo olemassa, sillä pk-yritysten resurssit ovat rajalliset ja kalliisiin konsulttiratkaisuihin ei välttämättä ole mahdollisuutta.

”Tänä päivänä on jo paljon pk-yrityksille suunnattuja työkaluja. Oppaat, tekoälykiihdyttämöt ja koulutukset antavat tietoa ja ymmärrystä. Kannattaa muistaa, että tekoälyosaamisen kehittäminen ja tekoälykokeilut ovat aina kuitenkin sijoitus, joka vaatii aikaa, resursseja ja sitoutumista.”

Lahtinen uskoo, että yhteistyökumppaneita voi löytyä läheltä omalta alueeltakin. Oman yrityksen IT-osaamisella voi jo aloittaa tekoälyn tutkimisen.

”Pk-yrityksillä on usein IT-kumppaneita, joiden kanssa keskustelemalla voi hakea uutta näkökulmaa tai suunnitella tekoälypilotteja. Keskusteluja kannattaa käydä myös kehitysyhtiöiden yritysneuvojien kanssa, sillä he tuntevat hyvin alueen yritykset ja eri rahoitusmahdollisuudet. Näen, että pk-yritysten vahvuus on niiden verkostoissa eli löytyy kumppaneita rahoitukseen, tekniikkaan ja toteutukseen. Suomi on loistava maa pilotoida tekoälyratkaisuja. Täällä on paljon teknistä osaamista myös paikallisella tasolla.”

Uudenlaisen tekemisen kokeilu ja koulutuksiin osallistuminen kannattaa tehdä aina yrityksen omien tarpeiden pohjalta.

Keskiössä data

”Epämukavuusalueelle astuminen on välttämätöntä. Kun itse alkaa kädet savessa miettiä asioita ja kehittää ideoita, syntyy parhaita tuloksia. Tehokkaimmat koulutukset ovat sellaisia, jotka pureutuvat yrityksen tarpeisiin ja keskittyvät käytännön kehittämistyöhön. Kannattaakin pohtia, miten koulutusta voi soveltaa omaan yritykseen, miten aloittaa tekoälyn käyttö, mitä lisäarvoa tekoäly toisi, miten voisi onnistua pilotoinnissa ja miten tekoäly vaikuttaa yrityksen työvoimatarpeisiin ja osaamisvaatimuksiin?”, Anna Lahtinen jatkaa.

Tekoälyratkaisujen keskiössä on data. Yrityksellä voi olla useita datalähteitä, kuten rakenteellisia (numerot ja taulukkomuoto), sanallisia (teksti ja puhe) ja visuaalisia (kuva tai video).

”Laadukkaan datan saatavuus voi olla haaste tekoälyn parissa aloittavalle yritykselle, ja se voi vaatia lisätyötä. Tässä ei määrä korvaa laatua. Jopa pienemmällä määrällä laadukasta dataa voi päästä eteenpäin.”

Lahtinen haluaisi herättää keskustelua tekoälyn roolista osana yhteiskunnan kehittämistä ja pohtia pk-yritysten roolia siinä.

”Teknologiamurrosta ei voi pysäyttää. Nyt tarvittaisiin moniäänistä keskustelua siitä, mitä tekoäly tarkoittaa suomalaiselle yhteiskunnalle ja liike-elämälle ja minkälaisia ihmiskunnan ongelmia se voisi ratkaista. Miten tekoäly voisi auttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa tai kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa? Pk-yritykset, jotka edustavat noin 98 prosenttia koko Suomen yrityskannasta, ovat joka tapauksessa keskiössä, kun keskustellaan viher- ja digisiirtymästä.  Algoritmien lisäksi tarvitaan ihmisiä analysoimaan, tulkitsemaan ja visioimaan. Ihmisen ja koneen välistä yhteistyötä tarvitaan, ja se näkyy tästä eteenpäin ihan eri tavalla yrityksissä.”

Tekoälystä tuli osa päivittäistä liiketoimintaa

Mikkeliläinen yrittäjä, kouluttaja Ville Venäläinen Mindhive Oy:stä kiinnostui tekoälystä jo vuosia sitten ja aloitti neuroverkkoihin liittyvän väitöskirjan. Parhaillaan hän kouluttaa alueen yrittäjiä tekoälyn hyödyntämiseen.

”Tekoälyn avulla voi buustata omaa arkista tekemistä ja nopeuttaa ongelmien ratkaisua. Yritys voi vaikka luoda sivuilleen botin, joka ymmärtää tuotteita ja jolle voi jutella omin sanoin niistä. Botille voidaan opettaa kaikki yrityksen materiaali ja se voi puhua eri kielillä.”

Hänelle itselleen tekoälyn hyödyntämisestä on tullut reilussa vuodessa osa jokapäiväistä kehitystyötä.

”Käytän tekoälyä sovelluskehitykseen, tekstintuottamiseen ja raporttien laatimiseen. Olen huomannut, että tekoälyn avulla työ nopeutuu ja manuaalisen työn osuus vähenee. Nyt näyttäisi siltä, että esimerkiksi koodarin ammatin ns. junioritehtävät häviävät alalta vauhdilla. Samalla asiantuntijatyössä tapahtuu nopea muutos.”

Mikkeliläisyrittäjä Ville Venäläinen hyödyntää päivittäin tekoälyä omassa liiketoiminnassaan (Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen)

Tekoälyä kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti

ChatGPT on yksi tällä hetkellä tutuimmista tekoälyä hyödyntävistä työkaluista. Venäläinen muistuttaa, että nyt näkyvät ensimmäisen aallon työkalut tuskin jäävät pysyviksi.

”ChatGPT voi poistaa niin sanotun tyhjän paperin ongelman. Se voi luokitella, tehdä yhteenvetoja keskusteluista ja sitä voi ohjata luonnollisella kielellä sanallisesti eli voi kuvata, mitä tarvitsee ja mihin asiayhteyteen. Entistä tärkeämmäksi kyvyksi nouseekin jatkossa ns. promptaaminen eli kyky taustoittaa asioita ja tehdä hyviä kysymyksiä, että saa niihin arvokkaita vastauksia. Tekoälystä on hyötyä alasta riippumatta myös akateemisessa maailmassa.”

Venäläinen suosittelee pk-yrityksiä kokeilemaan tekoälyä etenkin johtamiseen.

”On monia osa-alueita, jotka ovat olleet tavallaan pyhitettyjä ihmiselle. Tekoäly ei korvaa asiantuntijoita, mutta se voi ratkaista vaikka markkinointiin, myyntiin, sisällöntuotantoon ja oppimiseen liittyviä ongelmia. Nyt tarvitaan rohkeutta kokeilla ja keksiä hyviä kysymyksiä.”

Venäläinen muistuttaa, että generatiivinen tekoäly käyttää harkintaa ja voi olla myös väärässä.

”Meillä on nyt jo kulttuurisesti oppineita koneita, jotka hallitsevat netin ja kirjojen tietomäärää, oppivat uutta nopeasti ja toimivat halutun arvopohjan pohjalta. Toisaalta käydään keskustelua ns. etiikkakoneista, joita yhdistetään tekoälyyn estämään väärinkäytöksiä.”

Parhaillaan globaalit jätit luovat tekoälypohjaisia työkaluja omiin työkaluvalikoimiinsa.

”Ala on käymistilassa. Esimerkiksi suuret toimijat, kuten Adobe, Google ja Microsoft tuovat työkaluja osaksi omaa olemassa olevaa tarjontaansa.”

Venäläinen on vakuuttunut, että nyt on hyvä aika pk-yritysten herätä kokeilemaan olemassa olevia työkaluja.

”Meneillään on teolliseen vallankumoukseen liittyvän kaltainen muutos, jonka vaikutukset tulevat olemaan suuret ja joka pystyy korvaamaan joiltain osin ihmistyövoimaa. Toisaalta se tekee tilaa näkemykselliselle, holistiselle ajattelulle.”

Tekoälyn riskit kannattaa tunnistaa

Kyberturvallisuuden työelämäprofessorina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja Aalto-yliopistossa toimiva Mikko Kiviharju pohdiskelee työkseen tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä riskejä.

”IBM:n raportin mukaan isoimmat tekijät, jotka estävät tekoälyn hyödyntämisen tällä hetkellä, ovat osaamisen puute, korkeat hinnat ja soveltuvien työkalujen puute. Tekoäly vyöryy teknologiana kovin nopeasti pk-yritystenkin käsiteltäväksi, joten huolena on samaan aikaan kyberturvallisuus.”

Hänkin korostaa, että liikkeelle pitää lähteä hankkimalla perusymmärrystä siitä, mitä ylipäätään kannattaa tekoälyllä tehdä omassa liiketoiminnassa.

”Jos tekoälyn käyttäminen on yrityksen kannalta kriittistä, ensimmäinen askel on lähteä hakemaan siitä omaan toimialaan sovellettua osaamista. Konsulteilta saa nopeasti käyttöönotettavia ja juuri omalle yritykselle räätälöityjä ratkaisuja, mutta sillä on sitten oma hintansa. Jokaisella hype-käyrän nousuvaiheessa olevalla teknologialla tai asialla on kysynnän ja tarjonnan lain vuoksi iso hinta alan ensimmäisille osaajille.”

Eikä kaikki aina meni niin kuin odotetaan. Kiviharju arvioi, että tekoälyn tuottamia vahinkoja arvioitaessa tulkinta riippuu siitä, mikä katsotaan tuottamukselliseksi ja missä katsotaan vastuun ja vastuun rajojen menevän.

”Nopea teknologian omaksuminen voi tuoda isoja voittoja, mutta siinä on myös isot riskit. Jos haluaa edetä varovammin, on hyvä miettiä, mitä tekoälyllä voi omassa yrityksessä parhaimmillaan saada aikaan ja onko – joskus kokeellisenkin – teknologian käyttö riskin arvoista. Tekoälyn tarkemmat sudenkuopat ovat vasta teknologisesti esillä. Niiden liiketoiminnalliset sudenkuopat selviävät vasta ajan kanssa.”

Kiviharju muistuttaa, että kybervakuutukset ovat yleistyneet viime vuosina.

”Kuten uusissa vakuutustyypeissä usein on, ensin saatetaan luvata liikoja ja nyt onkin nähtävissä vakuutusehtojen kiristymistä. Lisäksi vakuutusyhtiöt saattavat tehdä yrityksen tietoturvan tason arvioimiseksi tarkastuksen, jotta vakuutus ylipäätään myönnetään.”

Hän tunnistaa, että datan avoimuus on yksi kiistakapuloista liiketoiminnan ja tieteen tekemisen välillä.

”Tekoälyn eli AI:n käyttämää opetusdataa pitää jalostaa paljonkin ennen tekoälyn opettamista. Mitä jalostetumpaa data on, sitä tiukemmin sen jalostaja haluaa pitää siitä kiinni. Datan sulkeminen hidastaa tiedettä, mutta edistää liiketoimintaa jo vakiintuneilla datayrityksillä lyhyellä tähtäimellä ja päinvastoin.”

Kiviharju rakentaa itselleen parhaillaan hyvää kuvaa alueen yritysten kyberturvallisuuteen ja tekoälyyn liittyvistä tarpeista ja visioista.

”Hyviä ideoita tarvitaan aina. Pyrin viemään viestiä osaamisen kehittämisen ja aluekehittämisen tarpeista XAMKille, Aallolle ja tietysti viranomaisille.”

Lisätietoa: Lataa Tehoa tekoälystä pk-yrityksille! -opas: https://www.haaga-helia.fi/fi/ai-tie

Kansikuva: Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Mikko Kiviharju tutkii tekoälyn mukanaan tuomia kyberturvallisuusuhkia. Hän työskentelee Xamkin Kotkan kampuksella ja Aalto-yliopistossa. Kuvassa hän pitää alustusta toimittajille Kotkan kaupungintalon valtuustosalissa.
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Neoen Renewables Finland Oy selvittää alustavasti sähkövaraston toteuttamista Visulahden Metsurinraitin alueelle. Yhtiö on vuokrannut tarkoitusta varten Mikkelin kaupungilta 6,3 hehtaarin tontin ja vuokrasopimus on astunut voimaan 15.9.2023.

 Neoen Renewables Finland Oy on osa maailmanlaajuista uusiutuvaan energiaan keskittyvää yhtiötä, jolla on toimintaa 18 eri maassa. Yhtiöllä on jo Lappeenrannassa 30 megawatin energiavarasto, joka oli valmistuessaan manner-Euroopan suurin. Mikkelistä vuokrattu ala mahdollistaisi tätä huomattavasti suuremman energiavaraston rakentamisen. Vuokrasopimus mahdollistaa tarkemmat selvitykset alueen soveltuvuudesta sähkövarastohankkeelle.

Energiavarastoja käytetään tasaamaan uusiutuvan energian tuotannon vaihteluita sekä sähköverkon taajuuden säätöön, jotta valtakunnan kantaverkko saadaan pidettyä vakaana. Akut toimivat nopeasti reagoivana varavoimana. Vastaavaa varavoimaa tuotetaan nykyisin esimerkiksi Joroisten Huutokosken kaasuturbiinilaitoksessa.

Mikkelin kaupunki näkee Neoenin mahdollisen hankkeen tervetulleena ja sopivana Visulahden teollisuusalueen kehittymiselle. Visulahden alue tarjoaa erinomaisen liitettävyyden valtakunnan sähköverkkoon ja tämänkaltaiset vihreän siirtymän hankkeet sopivat hyvin Mikkeliin toteaa kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.

– Neoenin hanke voi tuoda jatkossa alueelle myös muuta sähköintensiivistä toimintaa, Äikäs toteaa.

Lisätiedot:

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja
Mikkelin kaupunki
Puh. 040 1295 152
topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 040 544 0936
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

”Halusin kouluttautua korjaavaksi suutariksi, ja valinta on vuosien varrella vain vahvistunut. Tässä työssä parasta on monipuolisuus eli korjaan kaikkea, mikä vain ovesta mahtuu sisään”, Mikkeliin suutarinliikkeen 2,5 vuotta sitten perustanut Raimo Manninen tuumii.

Hän ehti työskennellä muun muassa ääniassistenttina, levystönhoitajana ja liikuntapaikan hoitajana ennen kuin päätti kouluttautua suutariksi. Suomessa on vain yksi alan oppilaitos. Manninen suuntasi Kankaanpäässä suutarin opintoihin vuonna 2013 ja valmistui vuotta myöhemmin korjaavaksi suutariksi.

”Meillä koulutetaan suutareita valmistukseen tai korjaaviksi suutareiksi. Valmistajat rakentavat kengät alusta saakka ja antavat yleensä valmiille kenkäpareille elinikäisen käyttö- ja hoitotakuun. Mietin itse, että valmistus on kuitenkin hidasta ja hintojen on pakko olla korkeat, kun montaa kenkäparia ei taitavakaan valmistaja pysty tekemään kuukaudessa.”

Jalkaväen suutari

Oman yrityksen hän perusti ensin Siilinjärvelle, mistä muutti maaliskuussa 2021 Mikkeliin, ennestään uuteen kaupunkiin. Täältä hänelle tarjottiin sopiva tila hyvien kulkuyhteyksien varrelta Raatihuoneenkadulta.

Yrittäjyys lähti Mikkelissä heti hyvin käyntiin. Määrällisesti eniten Manniselle tuodaan korjattavaksi kenkiä, laukkuja, reppuja, rinkkoja, takkeja ja vöitä. Hän tekee myös kenkien nastoitusta ja venytystä sekä muutamia malleja avaimia.

”Miellän, että olen jalkaväen suutari, jonka asiakkaita ovat periaatteessa kaikki, joilla on jalat eli ihmisten lisäksi myös koirat ja hevoset. ”

Erikoisempiin töihin kuuluvat telttasaunan rakenteiden korjaus, pylväskenkien nahkojen uusiminen, veneiden kuomut tai vaikkapa rokkibändin solistin kovia kokeneiden erikoisvalmisteisten saappaiden kunnostus. Eläimille korjataan erilaisia valjaita ja varusteita.

Verkostoista voimaa

Manninen on kuuluut asiakkailtaan, että parhaina aikoina Mikkelissä oli seitsemänkin suutariyrittäjää. Nyt korjaavia suutareita on vain kaksi.

Kun Manninen sai sähköpostin Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kierrätyshankkeesta, hän innostui saman tien mukaan.

”Kierrätys on asia, johon oikeastaan koko suutaribisnes kiteytyy. Liikkeessäni koneet ja työkalutkin ovat kierrätettyjä. Korjaan ja huollan asiakkaille rakkaita esineitä niin, että ne saavat jatkoaikaa.”

Arki-kierrätyshankkeessa mukana olleet käsityöläiset tutustuivat toisiinsa niin hyvin, että nykyään he suosittelevat toinen toisiaan, jos asiakkaan toivoma korjaustyö näyttäisi sopivan paremmin kollegalle ja hänen konekannalleen toteutettavaksi.

”Pallo lähti kiertämään hyvin, kun tuli tietoa, mitä voi korjauttaa missäkin ja mitä se maksaa. Uskon, että tätä kautta on löytynyt kaikille lisää töitä ja ihmiset ovat saaneet tietoa siitä, minkälaisia osaajia tästä kaupungista löytyy.”

Arki-hanke toteutti myös palveluhakemiston, joka löytyy EcoSairilan verkkosivustolta.

”Kierrätys on tänä päivänä tapetilla. Ihmiset kaipaavat tietoa siitä, mitä voi korjata. Kannattaakin kysyä rohkeasti, kannattaako jotain vielä korjata. Voi soitella tai tulla käymään. On aina helpompaa arvioida, voiko jotain korjata käyttöön, kun sen näkee.”

Töitä uusille tekijöille

Asiakaskuntaan kuuluu etenkin iäkkäämpiä ihmisiä, joille suutareiden palvelut ovat ennestään tuttuja. Manninen on saanut vakioasiakkaita myös alueella lomailevista.

”Hanke julkaisi liitteen meistä osaajista ja sitä kautta tuli hyvin medianäkyvyyttä ja myös uusia asiakkaita. Jopa etelässä asuva, täällä mökkeilevä kaveri ilmoitti saaneensa liitteen kotiosoitteeseensa. Olen tyytyväinen, että mökkiläisiä on tullut asiakkaiksi koko ajan enemmän. Meillä käy myös ulkomailla asuvia mökkiläisiä asiakkaina kesäisin. On ilo palvella paikallisia ja lomalaisia.”

Valikoimaan kuuluu myös kokonaan uusien erikoistuotteiden valmistus.

”Olen tehnyt mittatilaustyönä esimerkiksi riekonpyytäjille haulikon kantovöitä, kun sellaisia ei saa valmiina mistään. Vanhemmat ihmiset toivovat itselleen räätälöityjä koteloita vaikkapa kännykkää varten. Teen vyöt asiakkaan toivomien mittojen mukaan ja osa tuo mieleisensä soljen mukanaan.”

Myytävänä on myös muun muassa hirvennahkaisia takkeja, rukkasia, kengännauhoja, pohjallisia, nahanhoitotuotteita, käytettyjä kenkiä ynnä muuta.

”Nahkojen jämäpalat myyn silppuna eteenpäin. Niitä tarvitsevat käsityöläiset vaikkapa korujen raaka-aineiksi. Hukkaan ei ole tarvinnut niitäkään koskaan laittaa.”

Maksulliseen mainontaan suutariyrittäjä ei ole uskaltanut rahojaan laittaa. Hän päivittää erikoisemmista toimeksiannoista kuvia yrityksen Facebook-sivustolle.

”Yrityksen alkumetreillä tehty lehtijuttu tuo edelleen asiakkaita minulle eli kaikenlainen medianäkyvyys on tärkeää yksinyrittäjälle. Tämä on iso talousalue. Kyllä täältä töitä saattaisi löytyä useammallekin suutarille. Esimerkiksi Pieksämäellä ei ole nykyään suutaria lainkaan.”

Nuoria suutarin verstaan ovesta astuu harvoin sisään

”Monille asiakkaille on utopiaa, mitä suutari tekee. Voi olla, että etenkään nuoret eivät tunne tätä alaa, jos eivät ole sisäistäneet korjauttamisen ideaa. Toisaalta nuoret taitavat käyttää nykyään sellaisia kenkiä, että niitä pystyisi korjaamaan vain harvoin, kun materiaalit ovat mitä ovat. Nuorille tuunaan etenkin larppaukseen liittyviä vaatteita ja kenkiä. Myös urheilupiireistä tulee jonkin verran nuorta asiakaskuntaa.”

Yksi toive hänellä on lähinnä oppilaitosten koulutussuunnittelijoille.

”Olisi hienoa, jos täällä poikkeaisi koululaisryhmiä katsomassa, mitä teen ja minkälainen on suutarin verstas. Olisi tärkeää saada nuoria innostumaan suutarin töistä. Tänne voisi tulla tet-harjoitteluun. Uskon, että kenkiin liittyvät kurssit voisivat kiinnostaa myös kansalaisopistojen opiskelijoita, ja niillehän voisi kutsua opettajiksi myös valmistusta tekeviä suutareita. Voisi olla kursseja, jotka kestävät pitkän viikonlopun, kesäkursseja ja vaikka perinnekenkäkurssejakin. Näin kenkien tekeminen tulisi tutuksi ihmisille.”

Raimo Manninen suosittelee käsityöammatteja muillekin

”Käsillä tekeminen on ihan oma maailmansa. Se, että näkee itse tehdyn työn tuloksen. Tulee paljon onnistumisia, kun montaa asiaa tekee päivän mittaan.”

Nykyään Suutarien päivää juhlitaan 29. elokuuta Suomen menestyneimmän suutarin, Emil Aaltosen, syntymäpäivänä. Tavoitteena on antaa tunnustusta, uskoa ja arvostusta suutareiden käsityölle, yrittäjyydelle ja parantaa toimintaedellytyksiä. Päivä muistuttaa jalkinekorjauksen kannattavuudesta, kierrätyksestä ja osallistavan kiertotalouden todellisesta arvosta.

Tietoa Arjen kiertotalous -hankkeesta

Arjen kiertotalous -hanke toteutettiin Mikkelin seudulla (1.8.2021-31.8.2023) ja sen päämääränä oli edistää kiertotalouden konkreettista toteutumista kehittämällä paikallisten huolto- ja korjauspalveluyritysten toimintaa sekä lisätä niiden tunnettavuutta ja arvostusta. Kohderyhmiin kuuluivat alueen kuluttajat, kesäasukkaat, paikalliset huolto- ja korjausalan yritykset sekä opiskelijat ja opettajat. Hankkeen päätoteuttaja oli Etelä-Savon Koulutus Oy ja osatoteuttaja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Hanketta rahoitti Etelä-Savon Ely-keskus. Hanke päättyi elokuun lopussa 2023.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli alueen kuluttajien tietoisuuden kasvattaminen kiertotaloudesta ja paikallisista huolto- ja korjauspalvelujen käytöstä osana luonnon varojen ja energian säästämistä. Lisäksi kehitettiin Etelä-Savon ammattiopiston huolto- ja korjauspalveluihin liittyvää pedagogiikkaa.

Hankkeessa oli mukana 20 mikro- tai yksinyrittäjäyritystä, joiden toimialassa mainitaan kotitalouden laitteiden, huonekalujen, muiden kestokulutushyödykkeiden tai tekstiilituotteiden huolto, kunnossapito tai korjaus. Heille tarjottiin kiertotalouteen liittyvää koulutusta ja henkilökohtaista ohjausta digitaaliseen markkinointiin.

Yrityksille tehdyssä kyselyssä yrittäjät korostivat kesäasukkaiden merkitystä yritystoiminnalleen. Hankkeessa tehtiin 30 000 kappaleen painos esitteestä ”Vanhasta saa soivan pelin”, jossa esiteltiin paikallisia toimijoita ja palveluja ja joka jaettiin suorajakeluna kesäasukkaille.

Hankkeessa toteutettiin kuluttajille suunnattu kysely, johon saatiin 300 vastausta. Kyselystä kävi ilmi, että kuluttajilla on vaikeuksia löytää huolto- ja korjauspalveluja tarjoavia yrityksiä. Kysyttäessä ”Mitkä asiat saisivat sinua käyttämään näitä palveluja useammin?” vastaajista 31 % kertoi, että palvelujen helpompi löydettävyys lisäisi heidän halukkuuttaan käyttää niitä.

Lisää tietoa:

Korjaus- ja huoltopalvelut kotitalouksille – palveluhakemisto: https://ecosairila.fi/kuluttajille/palveluhakemisto/

Kansikuva: Suutari Raimo Manniselle on tärkeää nähdä itse tehdyn työn tulos.
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Hanketieto: Marianne Hyttinen-Lilja

Mikkelin seudun Uusyrityskeskus on palkinnut Ehot Oy:n Vuoden 2022 Uusyrittäjänä. Vuoden Uusyrittäjä -kilpailussa palkitaan yrittäjiä, jotka ovat perustaneet yrityksensä Uusyrityskeskuksen avustuksella ja joiden yritystoiminta on ollut menestyksekästä.

Alueilla palkitut yrittäjät ilmoitetaan samalla valtakunnalliseen kilpailuun, jossa kilpailun raati valitsee finalistit. Ehdotusten perusteella valitaan myöhemmin myös valtakunnallinen Vuoden Uusyrittäjä.

Vuonna 2019 perustettu Ehot Oy on kasvanut nopeasti. Juuri koronan alla perustettu yritys toimii lastensuojelun alalla ja yrityksellä on Mikkelissä erityisen huolenpidon ja vaativan huolenpidon yksiköt. Nykyään yritys työllistää noin 40 osaajaa.

–Ehot Oy on loistava esimerkki siitä, kuinka yrittäjähenkisyys, kova työ ja halu kehittää alaa voivat johtaa menestykseen. He ovat olleet rohkeita investoimaan ja kasvaneet merkittävästi lyhyessä ajassa, Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksen puheenjohtaja Esko Pitkänen kertoo.

Palkinnoksi yrittäjät saivat Pauliina Rundgrenin Tikka-seinäkellon. Palkinnon vastaanottivat Ehot Oy:n puolesta Ville Rouhiainen, Tommi Mustonen ja Matti Kortelainen.

Mikkeliläinen Silent Steel Oy valloittaa maailmaa kaasutoimisiin, itselataaviin kivääreihin kehittämillään äänenvaimentimilla. Kovan kasvun perustana ovat oma tuotekehitys, tuotteiden patentointi ja ISO 9001 -laatusertifiointi.

Yritys sai alkunsa Harri Sjögrénin oivalluksesta ja asiakkaiden tarpeista. Hän huomasi, että viranomaiskäytössä oli paljon itselataavia aseita, joissa käytettiin perinteisiä, kertalaukeaviin aseisiin tarkoitettuja äänenvaimentimia.

”Aloin kehittää uudentyyppistä läpivirtausäänenvaimenninta itselataaviin aseisiin. Käytännössä siis halusin, että ruutikaasu ja paine purkautuvat vaimentimen läpi suoraan eteenpäin, eivätkä puske takaisin aseeseen ja käyttäjän naamalle haitaten aseen toimintaa ja aseen käyttäjää, kuten perinteisissä äänenvaimentimissa. Myynnissä oleva tuotteemme on siten käyttäjille turvallisempi, ja ase toimii luotettavammin, koska liika kaasupaine ei aiheuta häiriötä aseen toimintaan.”

Tavoitteena oli myös luoda tuote, joka on huollettavissa, kohtuukokoinen ja -painoinen ja jossa on hyvät ääniominaisuudet.

Käytännössä Harri Sjögrén suunnitteli tuotteen, ja sen prototyypit valmisti mikkeliläinen Take-Paja. Tuotteen ensimmäinen testausvaihe toteutettiin 2019.

”Tuotekehitys tapahtuu yrityksen ja erehdyksen kautta. Joka kierroksella opitaan uutta. Voidaan sanoa, että olemme Suomessa ja Euroopassa pioneeri.”

Saman tien vientimarkkinoille

Tuote tuli myyntiin vuonna 2020. Mikkelin ammattikorkeakoulussa kansainvälisen liiketoiminnan englanninkielisen tutkinnon aikaan suorittanut ja sittemmin tutkintoaan päivittänyt Sjögrén avasi itse vientimarkkinat. Hän myös muutti tuotekehitysvaihetta varten perustetun toiminimensä osakeyhtiöksi.

”Vienti kansainvälisille markkinoille alkoi saman tien. Oli selvää jo yritystä perustettaessa, että Suomen markkina on liian pieni ja tuotteen päämarkkinat ovat ulkomailla. Mietin jo alussa, että tuote pitää saada vientiin tai sitten sitä ei tehdä näitä lainkaan. Näkyvyyttä tuotteille on luotu etenkin sosiaalisen median kanavissa. Tuotteillamme on maailmalla jakelijoita, joista monien kanssa yhteistyö on käynnistynyt heidän otettuaan yhteyttä.”

Tuotannosta 95 prosenttia menee vientiin. Siitä 80 prosenttia lähtee Eurooppaan ja loput Afrikkaan ja Aasiaan.

”Tällä hetkellä Eurooppa alkaa olla jo hyvin katettu, ja vienti rullaa tärkeimmissä maissa hyvin. Emme toimi vielä kaikilla isoilla markkinoilla nykyisellä tuotantokapasiteetillamme. Ajattelen niin, että edetään jalat maassa ensin Euroopan markkinoilla ja saadaan prosessit ja tuotantokapasiteetti kuntoon, kun tässä ei ole kiire mihinkään. Askel askeleelta.”

Silent Steelin äänenvaimentimien loppukäyttäjiä maailmalla ovat etenkin eri viranomaistahot, kuten eri maiden puolustusvoimat, poliisit, tullit ja rajalaitokset. Lisäksi tuotteita on myös yksityiskäytössä esimerkiksi urheiluampujilla ja reserviläisillä.

Turvallisuusalan tuotteiden vienti on luvanvaraista.

”Käytännössä kaikkien tuotteiden vienti vaatii vientiluvan. EU:n sisämarkkinoilla sitä nimitetään siirtoluvaksi ja EU:n ulkopuolella vientiluvaksi. Tämän toimialan vientiluvat haetaan joko poliisihallitukselta tai puolustusministeriöltä, tuotteista riippuen.”

Kotimainen tuotantoketju

Mikkeliläisyrityksen tuotteet kootaan yrityksen uusissa 260 neliömetrin toimitiloissa, jotka on räätälöity Kauppakeskus Setriin. Tuotteiden osat valmistetaan Mikkelin seudulla tai muualla kotimaassa.

”Koneistuksen ja pintakäsittelyn tekevät alihankkimamme. Meillä on tällä hetkellä yksi henkilö tekemässä kokoonpanoa. Olen suunnitellut tuotteet niin, että niiden kokoonpano on nopeaa ja helppoa. Täten pystymme toimittamaan isotkin tilaukset nopeasti jakelijoille. Alihankkijoiksi olen valinnut isoja yrityksiä, joten pystymme nostamaan tarvittaessa nopeasti kapasiteettia ketjun eri osissa.”

Sjögrén käytti tuotteiden patentoinnissa ammattimaista patenttitoimistoa. Hän suosittelee samaa muillekin tuotekehitystä tekeville.

”Patentointi on oma hommansa. Kun sen tekee hyvä patenttitoimisto, aikaa ja rahaakin säästyy. Saimme ensin patentin kotimaahan ja samalla PCT-patentin 180 maahan. Nyt meillä on patenttihakemus sisässä isoihin vientimaihin samoilla spekseillä kuin kotimainen patentti on myönnetty.”

Päätökseen on saatu myös ISO 9001-laatusertifiointi.

”Kun työskentelemme valtiollisten toimijoiden kanssa, sitä varten tarvitaan sertifikaatteja. Sanoisin, että ISO 9001-laatusertifikaatti vaati enemmän työtä kuin patentointi, mutta siinäkin oli apuna kokenut konsultti. Itselläni ei olisi aika eikä osaaminenkaan riittänyt siihen byrokratian määrään. Toki vaatii aikaa, kun konsultille kuvaa yrityksen eri prosessit. Sertifiointiprosessiin on varattava aikaa ja rahaakin, sillä prosessi on varsin kallis.”

Kasvu rahoitetaan kassavirralla

Sjögrén ehti työskennellä myynnin ja myynnin johtamisen tehtävissä Mikkelissä 25 vuotta. Silent Steelin lähdettyä kasvukiitoon, hän ryhtyi täysipäiväiseksi yrittäjäksi toukokuussa.

Yrityksessä on osakkaana ja hallituksen puheenjohtajana Wellgio Medical Oy:n toimitusjohtaja Juha Aalto, jolla on pitkän linjan kokemus sijoittajana.

”Hän on pitkän linjan yrittäjä ja bisnesenkeli, jonka osaaminen ja kontaktit ovat olleet hyvin arvokkaita.”

Harri Sjögrén kokee saaneensa joustavasti tukea ja neuvoja myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiantuntijoilta.

”Yrityksen alkuaikoina sain vinkkejä etenkin tuotekehityksen rahoitusmuodoista. Mikseiläisiltä on saanut jo puhelimessa hyviä neuvoja, joiden avulla olen säästänyt paljon aikaa. On tärkeää, että meillä on täällä toimija, joka tuntee kentän ja jolla on tietotaitoa ja kontaktit laajalle. Myös nämä tilat löytyivät, kun soitin Marjo Niittuaho-Nastolinille ja hänellä oli vinkata näistä tiloista, jotka räätälöitiin sitten juuri meille sopiviksi erilaiset turvallisuusnäkökohdat huomioiden.”

Sjögrén on tyytyväinen siihen, että Silent Steel toimii velattomana, ja kasvu pystytään rahoittamaan kassavirralla. Nuoren yrityksen liikevaihdon kasvuprosentit ovat nyt alkuvaiheessa olleet kolminumeroisia.

”Viime vuonna liikevaihtomme oli noin puoli miljoonaa euroa ja siitä tuottoa jäi noin 180 000 euroa. Tänä vuonna tavoitteena on miljoonan euron liikevaihto.”

Jääräpäisyys vie eteenpäin

Sjögrén on ehtinyt vuosien varrella olla monessa mukana. Hän on edelleen mukana kehittämässä mikkeliläiseen Hotelli Heimariin liittyvää kiinteistöliiketoimintaa. Lomakeskuksen omistajat odottavat kaavaratkaisua, jonka jälkeen päätetään, miten edetä uudisrakentamisen kanssa. Tänä kesänä Heimarista ovat tilanneet palveluita etenkin erilaiset yritykset ja organisaatiot. Varsinaista yleisölle avointa hotelli- ja matkailutoimintaa pyörittävät jatkossakin toimialaa tuntevat yhteistyökumppanit.

Omassa yrittäjyydessään Sjögrén pitää tärkeänä päättäväisyyttä ja rohkeutta.

”Asetan itselleni tavoitteita ja mietin, miksi teen mitäkin ja ajan sitten loppuun asti päättäväisesti. Jos jokin asia ei onnistu, niin kokeilen uudelleen. Tuotekehityksenkin kanssa on tullut hakattua päätä seinään monta kertaa. Eli minua ohjaa se, että on tavoitteet ja pidän niistä kiinni. Tarvittaessa jopa jääräpäisesti.”

Silent Steel arvioitiin viime vuonna maakunnan neljänneksi nopeimmin kasvavaksi yritykseksi.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

 

Vahvaa tuotekehitystä tekevä mikkeliläinen ohjelmisto- ja järjestelmätoimittaja Observis Oy aikoo kasvaa merkittäväksi CBRN-alan asiantuntijaorganisaatioksi. Vientikauppa käy niin hyvin, että yritys rekrytoi nyt merkittävän joukon uusia osaajia.

Vuonna 2011 perustetulla yrityksellä on kaksi liiketoiminta-aluetta. Yritys on jo pidempään keskittynyt toimimaan ohjelmistopalveluiden asiantuntijana raideliikenneprojekteissa.

Omaa tuotekehitystä ovat CBRNe-järjestelmät, jotka yhdistävät asiakkaan käytössä olevat erilaiset laitteet ja niiden ohjelmistot yhteensopiviksi.

”Tavoitteemme on olla CBRNe-toimialalla johtava asiantuntijaorganisaatio, joka toimittaa järjestelmiä ja tuo maahan laitteistoja”, yksi yrityksen kolmesta perustajasta, liiketoimintajohtaja Heikki Isotalus linjaa.

Yrityksen tilauskanta on kovassa kasvussa. Tärkeimmät asiakkuudet löytyvät tällä hetkellä Lähi- ja Kaukoidästä, Euroopasta ja kotimaasta.

”Turvallisuusala on verkostomainen toimintaympäristö. Meillä on mahdollisuudet laajentua uusille alueille ja mantereillekin.”

Tyypillisesti yrityksen asiakkaat löytyvät julkiselta puolelta. Kotimaassa potentiaalisia asiakkaita ovat muun muassa poliisi, pelastuslaitokset, puolustusvoimat ja tulli.

”Suurin osa turvallisuusalan kilpailutuksista on sellaisia, ettei edes niiden tuloksia julkisteta.”

Mittava tilaus Malesiaan

Viimeiset 1,5 vuotta työn alla on ollut merkittävä tilaus Kaukoitään. Malesian tiedeministeriö on tilannut kemian laitokselleen laboratoriokontin, jonka avulla voidaan havainnoida erilaisia haitallisia aineita. Yli yhdeksänmetristä konttia on koottu kevään ajan OR Groupin Seuralan tehdasalueella.

Observis on kehittänyt järjestelmät, jotka yhdistävät kontissa olevat erilaiset laitteet toimimaan yhteensopivasti. Kontti lähtee kohti Malesiaa kesäkuun aikana, ja sitä käytetään paikan päällä kuorma-auton alustalta käsin. Observisläiset ovat kehittäneet konttiin järjestelmiä 1,5 vuotta, ja viimeiset puoli vuotta konttia on sisustettu. Projektista kiinnostuneet asiakkaat ovat voineet myös tutustua konttiin paikan päällä.

”Meillä on ollut tässä projektissa mukana suuri joukko mikkeliläisiä alihankkijoita, jotka ovat osallistuneet suunnitteluun, sähköistykseen, rakentamiseen ja kalustukseen. Mukana on ollut konepajojakin. Käytämme alihankkijoita paljon muissakin projekteissa etenkin kokoonpanossa. Tätä kautta toiminnallamme on paljon vaikutusta lähiympäristöömme.”

Lähivuodet kasvetaan kovaa

Koronavuosina yrityksen kasvua jarrutti muun muassa maailmanlaajuinen komponenttipula, minkä takia toimitukset saattoivat viivästyä. Nyt yrityksen tilauskirjat kertovat, että lähivuodet kasvetaan kovaa vauhtia.

Pääkonttori sijaitsee Mikkelissä Jääkäri 1 -yritystalossa. Tänä keväänä avattiin toimipiste Kuopioon. Observis Oy:llä on myyntikonttori myös Abu Dhabissa Arabiemiraateissa, missä toimintaa vetää toimitusjohtaja Tommi Kainulainen.

Yrityksen liikevaihto kasvaa vuoden 2021 tilikauden 1,68 miljoonasta eurosta moninkertaiseksi lähivuosina.

Uusille osaajille kiinnostavia tehtäviä

Kun yritys aloitti toimintansa, sitä pyöritti kolme CBRNe-järjestelmiin erikoistunutta perustajaa. Reilussa 10 vuodessa osaajajoukko on kasvanut kolmeenkymmeneen.

Parhaillaan yritys etsii laajaa joukkoa uusia osaajia myyntiin sekä ohjelmisto- ja järjestelmäkehitykseen.

Tavoitteena on palkata ohjelmistokehitykseen 3-5 ihmistä, jotka hallitsevat java-ohjelmoinnin, omaavat laajan ymmärryksen tietoteknisistä laitteista, nauttivat ongelmien ratkaisusta ja haluavat oppia uutta.

”Ihanne olisi saada tiimiin osaajia, joilla on muutaman vuoden kokemus ylätason ohjelmointikehitystehtävistä ja elektroniikasta. Hyvän koulutuspohjan antaa ylempi korkeakoulututkinto, jossa tutuksi ovat tulleet automaatio, elektroniikka ja sähkötekniikka. Niiden kaikkien osaamisesta on etua isoissa projekteissamme.”

Kotimaan myyntiin etsitään kokenutta, alaa tuntevaa asiantuntijaa myyntipäälliköksi, jolla on kokemusta julkisen puolen kilpailutuksista, tarjousten teosta sekä sopimusten laadinnasta.

”Koska asiakkuutemme ovat julkisella puolella, olisi tärkeää, että myyntipäällikkömme seuraisi alan asioita ja olisi tietoinen tulossa olevista kilpailutuksista. Olisi hienoa, jos myyntipäälliköllämme olisi taustaa jostain turvallisuusalan organisaatiosta ja kokemusta teknisistä mittalaitteista. Raideliikenteen järjestelmien myyntiin ja asiakkuuksien hoitoon haemme myös yhtä sen alan osaajaa”, Isotalus kertoo.

Työtä löytyy myös projekti-insinöörille, jolla on valmius matkustaa ja kielitaitoa.

”Projekti-insinööriksi etsimme itsenäistä ihmistä, jolla on osaamista sähkötekniikasta, elektroniikasta, mekaniikasta, automaatiosta ja/tai IT-järjestelmistä. Ideaali tilanne olisi, että hän pystyy hoitamaan matkan päällä erilaisia toimituksiin liittyviä asioita itsenäisesti.”

Mikkeliin etsitään lisäksi myös IT administrator -tittelillä osaajaa, jolla on vankka järjestelmäosaaminen sekä kokemusta IT-järjestelmien pystytyksestä ja ylläpidosta.

”Hän olisi sellainen kekseliäs IT-järjestelmäosaaja, jonka ei itsensä tarvitse osata koodata kaikilla ohjelmointikielillä.”

Kasvun tueksi yritys kaavailee myös henkilöstö- ja taloushallintoon lisäresursointia.

”On tärkeää, että meillä on tarjolla erilaisia työaika- ja etätyövaihtoehtoja. Haluamme myös varmistaa, että työntekijämme viihtyvät meillä jatkossakin.”

Mahdollisuus opiskella lisää

Vauhdilla kasvava ja kansainvälistyvä yritys tarjoaa mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

Yritys kannustaa työntekijöitään myös opiskelemaan lisää alaa. Parhaillaankin yksi työntekijöistä tekee väitöskirjaa, muutama jatkaa maisteriopintojaan syksyllä ja yksi alkujaan opistopohjainen osaaja jatkaa opintojaan Xamkissa.

”Meillä on hyviä kokemuksia myös suoraan koulusta tulleista osaajista, kunhan heille annetaan aikaa kasvaa. Meillä on tietty määrä nuoria talentteja töissä, mutta silloin kun meillä on suuria projekteja meneillään, nuorten valmentamiseen on vain rajallisesti aikaa”, teknologiajohtaja Ville Kanerva muistuttaa.

Turvallisuusalalla toimiville yrityksille on korkea vaatimustaso, mikä näkyy esimerkiksi vaadittavina standardeina ja turvallisuusauditointeina. Samalla niihin liittyvä kehitystyö vahvistaa myös yrityksen kasvupotentiaalia.

”Olemme tehneet tuotekehitystä viime vuosina pitkälti Business Finlandin rahoittamana. Seuraava luonnollinen askel on kasvattaa tuotekehityshankkeiden kokoa ja hakea rahoitusta yhdessä eurooppalaisten yhteistyöyritysten kanssa EU:lta.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Yksi maakunnan vauhdikkaimmin kasvavista pk-yrityksistä, pieksämäkeläinen Pro-Tot Oy, laajensi Mikkeliin kuutisen vuotta sitten ja etsii nyt uusia osaajia palkkalistoilleen.

Pro-Tot Oy tuottaa tällä hetkellä asiakkailleen palveluja kolmelta paikkakunnalta käsin. Oma valmistus on keskitetty Pieksämäelle. Suurin osa suunnittelijoista työskentelee kolme vuotta sitten Kuopioon perustetussa toimipisteessä. Mikkelissä toteutetaan asiakasyrityksille räätälöityjä kokoonpano-, asennus-, kunnossapito- ja huoltoprojekteja.

Yritys toimii Mikkelissä Temmikuja 4:ssä sijaitsevassa yksikössä, jossa sillä on toimisto sekä halli pienimuotoista valmistusta varten. Mikkelille leimallisia ovat elintarviketeollisuuteen ja sairaalatuotevalmistukseen liittyvät asiakkuudet.

Mikkelissä työskentelee yrityksen kehitysjohtaja Aki Väisänen osan viikosta, työnjohtaja Jani Jukarainen sekä kolme asentajaa, jotka jalkautuvat työskentelemään asiakasyritysten tiloihin.

Mikkelissä on erikoistuttu kunnossapidon ja ennakkohuollon suunnitteluun. Uusille hitsareille ja asentajille löytyy töitä vaikka saman tien.

”Asenne ratkaisee eli meitä kiinnostavat ihmiset, jotka haluavat oppia näitä töitä. Meillä on tiimeissä niin kokeneita osaajia ja juuri koulusta valmistuneita. Haluamme löytää osaajia, joita kiinnostavat hitsaus sekä teollisuuden asennus- ja kunnossapitotyöt. Meillä on muissa toimipisteissä myös oppisopimusopiskelijoita, mutta Mikkelissä tätä mahdollisuutta ei ole tarjota ennen kuin saamme rekrytoitua lisää osaajia”, Väisänen sanoo.

Insinöörejä tarvitaan kehitystehtäviin

Myös insinööritaustaisille osaajille löytyy töitä. Heiltä toivotaan kiinnostusta alaan tai kokemusta kunnossapito- ja ennakkohuoltotehtävistä sekä toimimisesta yksikön päällikkönä.

”Insinööritaustaiset osaajat pystyvät kehittämään asiakasyritysten prosesseja. He voivat myös tuottaa laskelmia ja tunnuslukuja asiakkaille ja meille, jotta pystymme reagoimaan oikeaan aikaan asiakasympäristössä oleviin erilaisiin prosesseihin. Näihin tehtäviin hyvä koulutuspohja on esimerkiksi kone- tai automaatioinsinöörin tutkinto tai miksei myös DI-tutkinto.”

Töitä löytyy myös ostajalle, joka vastaisi materiaalien ostoista ja logistiikasta nyt, kun toimitaan useilla eri paikkakunnilla.

”Minulle voi soitella suoraan ja kertoa osaamisestaan, niin töitä meiltä kyllä löytyy tästä alasta kiinnostuneille. Kun on avoimin mielin liikkeellä, meiltä kyllä löytyy monenlaisia tehtäviä erilaisille osaajille.”

Uusia työpaikkoja 20 tänä vuonna

Väisänen itse valmistui aikanaan Mikkelin teknillisestä oppilaitoksesta koneteknikoksi ja työskenteli myös ulkomailla Mölnlycke Oy:llä ja sittemmin Moilas Oy:ssä tuotantojohtajana. Nykyään hän kehittää täysipäiväisesti Pro-Tot Oy:n toimintoja. Yrityksen huima kasvu edellyttää jatkuvaa rekrytointia.

Yrityksessä on tällä hetkellä 54 työntekijää. Heistä 20 aloitti viime vuonna. Tänä vuonna tavoitteena on palkata kuluvana vuonna jälleen yli 20 uutta työntekijää.

Mikkelissä voitaisiin kasvaa vauhdilla

Pro-Tot Oy kehittää toimintaansa laajalla rintamalla kaikilla kolmella paikkakunnalla. Vuonna 2016 perustetun Mikkelin toimipisteen kasvua on jarruttanut jatkuva työntekijäpula.

”Täällä meillä on ollut koko ajan suurimmat ongelmat löytää uusia työntekijöitä. Esimerkiksi Kuopioon kolme vuotta sitten perustetussa toimipisteessä työskentelee jo 20 ihmistä. Meillä olisi Mikkelissä tavoite kasvaa samaa tahtia. Tähän asti tilanne on ollut sellainen, että välillä on jouduttu sanomaan ei oota asiakkaille.”

Mikkelissä yritys on ratkaissut työvoimaongelmia myös lisäämällä yhteistyötä alihankkijoiden kanssa. Alihankkijayritysten työntekijöitä onkin Pro-Tot Oy:n asiakasyrityksissä tällä hetkellä enemmän töissä kuin yrityksen omia asentajia.

”Haluaisimme löytää Mikkelin seudulta lisää kumppaneita, joiden kanssa voitaisiin solmia yhteistyösopimuksia. Etsimme nyt koneistamoja yhteistyökumppaneiksi. Meillä on Pieksämäellä käytössä seitsemän konetta koneistukseen, mutta tilauksia olisi enemmän kuin niillä pystytään toteuttamaan. Tämä on tietysti positiivinen ongelma, mutta kyllä tässä saa päätä raapia, että se saataisiin ratkaistua.”

Yritys kouluttaa ja sitouttaa

Yrityksessä uskotaan jatkuvaan oppimiseen. Tämä näkyy koko henkilöstölle niin, että koulutuksia on meneillään eri henkilöstöryhmille koko ajan.

”Esimerkiksi hitsarimme ovat käyneet kymmenenpäiväisen koulutusjakson, jonka on vetänyt ulkopuolinen, kokenut kouluttaja. Samoin koneistajamme ja työnjohtajamme käyvät heille räätälöityjä koulutuksia vuosittain.”

Mikkelissä työnjohtajana työskentelevä Jani Jukarainen kuvaa, että häntä itseään innostaa yrityksen ilmapiiri. Asioita tehdään tosissaan ja hyvällä asenteella. Hän tuli Mikkelin yksikköön töihin sen perustamisvaiheessa levyseppähitsaajaksi.

”Olen tykännyt olla täällä töissä. Tämä ei ole mitään perusjäykkää perinteistä toimintaa, vaan täällä on aina huumori mukana. Olen nähnyt, miten tämä on lähtenyt kasvamaan pienestä. Uudet työntekijät voivat luottaa siihen, että heidät perehdytetään kunnolla. Perehdytys kestää aina useita päiviä, jollei viikkojakin. Ja kun eteen tulee uusia haasteita, niin ne opetellaan kunnolla.”

Pro-Tot Oy aikoo kasvaa vauhdikkaasti myös lähivuodet. Kasvun tueksi on otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä sekä laatujärjestelmä 9001. Käyttöön otetaan myös vastuullisuuteen, ympäristöön ja työturvallisuuteen liittyvät toimintamallit.

”Pyöritämme info-tv:tä, johon päivitämme viikoittain uudet diat. Haluamme, että kaikki tietävät, miten yrityksellä menee taloudellisesti. Toiminnan läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta emme tingi. Meille on tärkeää sitouttaa ihmiset. Laatuauditoinnissa saimmekin hyvää palautetta siitä, miten meillä on täällä toimitiloissa siistiä, asioita tehdään laatu edellä ja koko henkilöstö osallistuu kehittämiseen. Tunnuslukumme ovat hyvät ja ne paranevat koko ajan. Haluamme tuoda ison korporaation parhaat puolet vauhdittamaan yrityksemme kasvua”, Väisänen kertoo.

Oppilaitosyhteistyötä pitäisi tiivistää

Pro-Tot Oy on paikallisesti vielä mikkeliläisille tuntematon, vaikka yrityksen huima kasvu ja kunnianhimoinen kehittäminen näkyvätkin julkisuudessa.

”Toivoisin, että meidät tunnettaisiin 55 ammattilaista ja laajaa alihankkijajoukkoa työllistävänä kasvavana pk-yrityksenä, joka on erikoistunut projektijohtamiseen, automaatioon ja suunnitteluhankkeisiin. Meillä on tarjota myös erilaista asiantuntijuutta ja konsultaatiota. Yksittäisten ongelmien sijaan pystymme ottamaan vastuuta kokonaisuuksista, jotka liittyvät teollisuuden erilaisiin tuotanto- ja kunnossapitoprojekteihin. Voimme sparrata ja haastaa vaativia tuotannon ongelmia ja tuottaa näkemyksiä siitä, miten tuotanto saadaan toimivammaksi ja vähennettyä hävikkiä.”

Alueen koulutusorganisaatioille hänellä on toive.

”Tykkäämme tehdä töitä nuorten kanssa. Olen ehdottanut alan oppilaitokselle kummioppilasjärjestelmää, että me tarjoaisimme harjoittelupaikkoja ja kesätöitä kummioppilaillemme, mutta haluaisimme samalla osallistua opetuksen suunnitteluun, kun tiedämme, mitä taitoja alan yrityksissä kaivataan. Tämä ei ole kuitenkaan saanut tulta. Oppilaitoksissa nuori sähköasentaja oppii täällä esimerkiksi omakotitalon sähköjohdotuksen, mutta me tarvitsisimme ihmisiä, jotka ymmärtävät taajuusmuuntajien asennuksista ja servomoottoreista. Olisi hienoa, jos oppilaitokset kuuntelisivat meitä alan yrityksiä ja räätälöisivät opetusta tarpeen mukaan, että maakuntaan saataisiin kasvuyrityksiä ja lisää työpaikkoja.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kansikuva: Työnjohtaja Jani Jukarainen ja kehitysjohtaja Aki Väisänen (oik.) etsivät uusia työntekijöitä vauhdittamaan Pro-Tot Oy:n Mikkelin yksikön kasvua.

Tässä juttusarjassa esittelemme kansainvälisen osaajan ja eteläsavolaisen työnantajan välistä yhteiseloa. Norjassa syntynyt ja kasvanut, nykyään KasvuEsedussa työskentelevä Thomas Landsem haluaa olla nostamassa Mikkeliä lentoon myös kansainvälisellä tasolla.

Thomas Landsem löysi työnsä KasvuEsedun kasvumyyjänä hieman sattumalta. Vuonna 2022 hän osallistui Mikkelin Kehitysyhtiö Miksein järjestämään Business Blender -yrittäjätapahtumaan ja tutustui siellä erääseen KasvuEsedun työntekijään, joka vakuuttui Landsemin osaamisesta.

– Meillä oli tarvetta yrityskontaktointia tekevälle työntekijälle ja palkkasimme Thomasin aluksi tuntitöihin. Yleensä meillä on tapana bongata uusia työntekijöitä ja tehdä löytöjä headhunting-menetelmällä isojen työnhakuprosessien sijaan, kertoo KasvuEsedun toimitusjohtaja Teija Pylkkänen.

Taustasta on enemmän hyötyä kuin haittaa

Landsem on syntynyt ja kasvanut Norjassa, ja hänellä on monenlaista kokemusta myynnin ja asiakaspalvelualan töistä. Hän laskeskelee, että elämänsä aikana hänellä on ollut yhteensä 25 työsuhdetta Norjassa ja Suomessa. Ennen KasvuEsedulla työskentelyä hän teki reilut kolme vuotta myyntialan reissutyötä ympäri Suomea ja rakensi vuoden ajan mikkeliläisen startup-yrityksen vientiä.

Landsemilla on myös oma vientikonsultointia tekevä yritys ExpoLand, joka auttaa yrityksiä erityisesti Suomesta muihin Pohjoismaihin suuntautuvissa vientiprojekteissa.

– ExpoLandin palveluihin kuuluvat muun muassa vientikanavien rakentaminen, kontaktointi ja tulkkaus- ja käännöstyöt yrityksille, jotka haluavat aloittaa vientiä Pohjoismaihin, Landsem kertoo.

KasvuEsedussa Landsem vetää yritysyhteistyöhön liittyvää kokonaisuutta osa-aikaisella työajalla. Teija Pylkkäsen mukaan Landsemin taustasta on työssä enemmän hyötyä kuin haittaa.

– En tiedä, mistä esimerkiksi Thomasin myyntihenkisyys tulee, mutta kaikilla syntyperäisillä suomalaisilla ei ole samanlaista taitoa lähestyä yrityksiä yhtä välittömästi ja viedä keskustelua samalla tavalla eteenpäin kuin hänellä.

Kielioppivirheille löytyy ymmärrystä

Pylkkäsen mukaan KasvuEsedun rekrytoinneissa ei oikeastaan ole väliä, mistä ihminen on lähtöisin. Yrityksessä työskentelee tälläkin hetkellä useita kansainvälisen taustan omaavia työntekijöitä.

– Palkkasimme juuri ukrainalaistaustaisen työntekijän tukemaan ukrainalaisten osaajien palkkaamista eteläsavolaisiin yrityksiin, Teija Pylkkänen kertoo.

Landsemin äidinkieli on norja. Hän puhuu myös sujuvaa suomea – niin sujuvaa, ettei esimerkiksi Teija Pylkkänen useinkaan muista, mistä Landsem on kotoisin. Lisäksi Landsemin kielitaitojen listaan voi lisätä myös sujuvan englannin sekä ruotsin ja tanskan.

Suomeksi kirjoittaminen on Landsemille joissain työtehtävissä haaste.

– Joskus tehtäviä räätälöidään sen mukaan: jos tehdään esimerkiksi esitteitä, niille tehdään ylimääräinen kielitsekkaus, Pylkkänen kertoo.

Landsem on oppinut suomen kielen itse, mutta on pohtinut, että kenties kielioppia pitäisi ottaa vielä paremmin haltuun kielikurssilla.

– Saan töissä aika paljon anteeksi ja ymmärrystä kielioppivirheille, koska kollegat ja asiakkaat tietävät, etten ole suomalainen, Landsem sanoo.

Landsemin työ KasvuEsedussa on tällä hetkellä pitkälti kontaktointia ja myynnin kehittämistä paikallisten yritysten kanssa. Hän myös opettaa myyntiä yrittäjyyttä opiskeleville.

– KasvuEsedussa haluamme olla aktiivisesti apuna paikallisten yritysten kasvussa ja kehityksessä, ja meillä on siihen paljon annettavaa. Kun yrityskenttä on vahva, ihmiset jäävät ja hakeutuvat tänne asumaan, kaupungilla menee hyvin ja opiskelijoita riittää. Haluamme ruokkia hyvää kierrettä, Landsem sanoo.

KasvuEsedun palveluissa hyödynnetään myös työntekijöiden osaamista.

– Jos yritys on kiinnostunut esimerkiksi selvittämään Norjan tai Ruotsin markkinoita ja vientiä Pohjoismaihin, voimme hyödyntää muun muassa kielitaitoani ja ottaa projektiin muutakin osaamista firman sisältä, Landsem sanoo.

”Yritysten pitää uskaltaa katsoa rajojen ulkopuolelle”

Landsem haluaa olla vahvasti mukana Mikkelin kehityksessä. Hänen sydäntään lähellä on erityisesti Pohjoismaiden yhteistyö ja pohjoismaisten liikesuhteiden edistäminen.

– Minulla on vahva palo vahvistaa suomalaisten yritysten yhteyksiä etenkin Norjaan. Kaikkialla pohjoismaissa markkinat ovat hyvin samantyyppiset, joten jos jokin tuote tai palvelu myy hyvin Suomessa, miksei se myisi Norjassakin? Suomella on Nokian jäljiltä hyvä maine Norjassa, ja siellä tiedetään, että suomalaisten kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä, Landsem sanoo.

Landsemin mielestä myös Mikkelissä pitäisi uskaltaa tavoitella rohkeammin isompia ympyröitä.

– Meillä on Mikkelissä monen eri alan osaamista yrityksissä ja Xamkissa, Esedussa ja Aalto-yliopistossa. Yritysten pitäisi rohkeammin etsiä oppilaitoksissa olevaa osaamista, uskaltaa ottaa riskejä muualta tulevien palkkaamisessa ja katsoa rajojen ulkopuolelle aktiivisesti. Mikkeliä pitää saada nostettua isommaksi myös kansainvälisellä tasolla. Se vaatii rohkeutta ja avoimuutta myös poliittisilta päättäjiltä.

– Myös Mikkelin turismia voitaisiin kasvattaa paljon enemmän. Etenkin pohjoismaisille turisteille tällä seudulla on monenlaisia helmiä esimerkiksi luontomatkailussa. Matkailualan yritykset voisivat kehittää aktiivisemmin kimpassa paketteja, joita markkinoitaisiin erilaisille ikäryhmille. Mikkeli pitää saada lentoon!

Kuinka Landsem alunperin päätyi Mikkeliin? Hän naurahtaa, että kaiken takana on nainen.

– Vaimoni on syntynyt ja kasvanut Ristiina-Mikkeli-akselilla, ja tapasimme lukioikäisinä, kun opiskelin vaihto-oppilaana Helsingissä ruotsinkielisessä lukiossa. Nyt meillä on neljä lasta, joista vanhin on ensimmäisellä luokalla, ja pari vuotta sitten valmistunut talo kymmenen kilometrin päässä Mikkelin keskustasta, Landsem kertoo.

Asuinpaikka valikoitui vaimon kotiseudulle myös siksi, että lukion jälkeen Landsem pääsi opiskelemaan Mikkelin ammattikorkeakoulun – nykyään Xamkin – kansainväliselle tradenomilinjalle, josta hän valmistui 2019. Hän harkitsi opintoja myös Norjassa, mutta valitsi Mikkelin.

– Täällä on hyvä olla. Viihdyn tosi hyvin etenkin Itä-Suomessa, ja Mikkeli on keskeinen paikka Itä-Suomessa, Landsem sanoo.

“Fakta on, että Suomessa eivät työntekijät riitä“

Sekä Thomas Landsem että Teija Pylkkänen ovat sitä mieltä, että Etelä-Savossa hukataan tällä hetkellä valtavasti potentiaalia, jota kansainvälisiltä osaajilta löytyy. Vaikka tilanne ulkomaalaisten palkkaamisessa on hieman parantunut lähivuosina, työllistymisessä on vielä esteitä.

– Maahanmuuttajissa on monen alan osaamista, kuten lakimiehiä, lääkäreitä ja insinöörejä, mutta kieli on usein este rekrytoinnille. On kuitenkin huono ratkaisu, että koulutamme osaajia täällä ja sitten päästämme heidät pois, kun he ovat kuitenkin tänne asettautuneet. Fakta on, että Suomessa eivät työntekijät riitä ja heitä pitää hakea jostain muualta, Teija Pylkkänen sanoo.

Landsem on tavannut Mikkelissä useita ulkomaalaisia osaajia, jotka ovat pyytäneet häntä auttamaan heitä työn löytämisessä.

– Usein he ovat jopa Xamkilta tai Aalto-yliopistosta valmistuneita, suomalaisen koulutuksen saaneita, jotka eivät ole onnistuneet työllistymään Etelä-Savossa. Siksi moni lähtee suoraan valmistuttuaan töihin Helsinkiin. Sitten Mikkelissä ihmetellään, miksi Helsinki kasvaa mutta Mikkeli ei, Landsem toteaa.

Apua kansainväliseen rekrytointiin

KasvuEsedu auttaa yrityksiä myös kansainvälisissä rekrytoinneissa, viime aikoina esimerkiksi ukrainalaisten työllistämisessä, josta on monilla yrityksillä erittäin hyvät kokemukset. Kielimuurin ylittämiseen on olemassa erilaisia apuvälineitä.

– Työnantajat kertovat, että muualta tulleet tekevät töitä ihan loistavasti. He tuovat yritykseen aina uutta virtaa ja osaamista. Monella työpaikalla kommunikoidaan esimerkiksi Google Kääntäjän tai sen ja Whatsapp-viestien avulla, ja myös uusia kielityökaluja on kehitetty, Teija Pylkkänen sanoo.

Pylkkäsen mukaan kansainvälisten työntekijöiden rekrytointi voi aiheuttaa myös pelkoja esimerkiksi työpaikkojen henkilöstössä. Moni taho kuitenkin tukee ja auttaa rekrytoinneissa.

– Me tarjoamme esimerkiksi Ely-keskuksen maksamaa työhönvalmennuksen palvelua kansainvälisille työntekijöille. Jos sopivien osaajien löytäminen on vaikeaa, meidän kontaktiemme kautta sellaisen voi löytää.

Landsemin mielestä yritykselle voi olla etua palkata työhön joku muu kuin natiivisuomalainen, esimerkiksi alueen oppilaitoksissa opiskeleva tai sieltä valmistunut kansainvälinen opiskelija.

– Muualta tullut voi tuoda yritykselle uusia markkinoita ja kasvu- ja kehityspotentiaalia. Jos ei uskalla palkata pidemmäksi aikaa, voisiko vaihtoehtona olla määräaikainen työ, tai sitten työssäoppimaan tai työkokeiluun ottaminen?

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti

Kansikuva: KasvuEsedu on Etelä-Savon Koulutus Oy:n tytäryhtiö, joka järjestää koulutuspalveluita ja muita osaamisen kehittämisen palveluita varsinkin alueen elinkeinoelämää palvellen. Yrityksessä työskentelee tälläkin hetkellä useita kansainvälisen taustan omaavia työntekijöitä.