fbpx
kaksi henkilöä seisoo liiketilassa edessään lasivitriini

LuxJewellen salainen ase verkossa on asiantuntijuus

Mikkeliläinen merkkilävistyskorujen verkkokauppa LuxJewelle on kasvanut kahdessa vuodessa nollasta yli 200000 euron liikevaihtoa tekeväksi ja alallaan tunnetuksi yritykseksi.

– Laadukkaiden tuotteiden lisäksi asiakkaat kaipaavat verkossa tietoa ja henkilökohtaista palvelua, yrittäjät Hanna Paakkari ja Eveliina Konsti sanovat.

Keväällä 2022 perustettu LuxJewelle Oy syntyi asiakkaiden selkeään tarpeeseen.

– Asiakkaat kyselivät usein, mistä voisi ostaa laadukkaita ja turvallisia lävistyskoruja. En osannut suositella heille mitään ostopaikkaa. Itse tilasimme korut valmistajilta, mutta he eivät myy suoraan kuluttajille, kertoo lävistäjä Eveliina Konsti.

Konsti tuli tekemään lävistyksiä tatuointistudio Pinky Inkyn tiloihin Mikkeliin pari vuotta sitten. Pian Pinky Inkyn yrittäjä, tatuoija Hanna Paakkari ehdotti, että kaksikko perustaisi yhdessä merkkilävistyskorujen verkkokaupan.

– Olin tatuoijana päässyt tiettyyn kehityspisteeseen ja halusin jotain uutta, ja siitä syntyi ajatus alan verkkokaupasta. Minulle yrittäjyys tarkoittaa sitä, että voin tehdä uusia asioita ja kehittää työtäni itse, Paakkari kertoo.

Tavoitteena on miljoonan euron verkkokauppa

LuxJewelle-verkkokauppa avattiin kesäkuussa 2022. Kasvu on ollut nopeaa. Ensimmäisenä vuonna – joka oli oikeastaan puolivuotinen – yrityksen liikevaihto oli noin 70 000 euroa. Vuoden 2023 liikevaihto on arviolta kolminkertainen, noin 210 000 euroa.

– Jo ennen verkkokaupan avaamista sanoin, että vuodessa pääsemme 20 tonnin kuukausimyyntiin. Ammattilaiset sanoivat, että onpa kova tavoite, mutta se täyttyi, Hanna Paakkari sanoo.Markkinointiin ja varaston kasvattamiseen on panostettu paljon.

– Seuraava tavoite on tehdä miljoonan euron verkkokauppa viiden vuoden sisällä. Summa kuulostaa hurjalta, mutta kun asettaa itselleen selkeitä tavoitteita ja laskee luvut paperille, se on saavutettavissa.

verkkokaupan etusivu, jossa erilaisia värikkäitä lävistyskorujaPaakkarin ja Konstin mukaan laadukkaat tuotteet ovat yksi syy LuxJewellen menestykseen. Yritys myy verkossa merkkilävistyskoruja. Ne eroavat monella tapaa monilla verkkosivuilla ja esimerkiksi festivaaleilla myytävistä halvoista merkittömistä lävistyskoruista.

– Merkkikoruissa on sertifikaatti ja valmistajan takuu. Niiden materiaalit, valmistusmaa ja valmistustapa tiedetään ja pystytään jäljittämään. Valmistuksessa pyritään läpinäkyvyyteen, eettisyyteen ja työntekijöiden hyvinvointiin, Paakkari ja Konsti luettelevat.

Halvat merkittömät lävistyskorut voivat sisältää esimerkiksi nikkeliä, kattilametallia ja muovia, jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktiota ja erilaisia komplikaatioita: esimerkiksi keho voi alkaa hylkiä korua.

– Meillä myytävät korut valmistetaan esimerkiksi kullasta ja lääketieteessä käytettävästä implanttitason titaanista, jotka ovat käyttäjän keholle turvallisia, Konsti kertoo.

– Koruihin on saatavilla myös aitoja timantteja, helmiä ja opaaleja ja ne ovat aidosti hienoja, Paakkari sanoo.

LuxJewellellä ei juuri ole suomalaisia kilpailijoita. Paakkarin ja Konstin mukaan jotkut lävistysliikkeet myyvät merkkikoruja omille asiakkailleen joko paikan päällä tai pienimuotoisesti verkossa, mutta vain merkkilävistyskoruihin keskittynyttä ja lävistäjän palveluita tarjoavia verkkokauppoja ei ole muita.

– Meille oli selvästi hyvä markkinarako.

Verkossa myydään myös palvelua, neuvoja ja asiantuntemusta

Paakkari ja Konsti ovat molemmat kokeneita kehonmuokkauksen ammattilaisia. Paakkari aloitti tatuointien opettelun vuonna 2008 ja yrittäjänä alalla 2010. Konsti on toiminut lävistysalalla vuodesta 2019. Yrittäjille on tärkeää, että he eivät myy verkossa ainoastaan tuotteita, vaan myös palvelua, neuvoja ja asiantuntemustaan.

– Kun asiakas tilaa korua verkkokaupasta, hän ei välttämättä tiedä, minkä kokoinen tai niminen koru on hänelle sopivin.

Verkkokaupassamme toimii live chat -päivystys, jossa kannustamme asiakasta olemaan yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos hänellä on kysymyksiä tai ongelmia aiemman lävistyskorun kanssa, Paakkari kertoo.

– Asiakkaat ovat tykänneet siitä, että voivat olla kanssamme yhteydessä ja saavat verkkokaupasta kaiken tarvittavan avun, Konsti lisää.

Asiakasta muistetaan myös verkko-ostoksen jälkeen: korun mukana lähetetään kiitos tilauksesta ja tarkat ohjeet korujen käyttöön.

– Emme jätä asiakasta yksin tuotteen tilaamisen jälkeen vaan kerromme, mitä koruilla kannattaa tehdä. Olemme hänelle ikään kuinlävistäjä etänä.

Omaleimaista on myös oma kanta-asiakasohjelma, johon rekisteröitymällä asiakkaat saavat muun muassa erilaisia etuja, kuukausittaisen uutiskirjeen ja muuta ekstraa.

– Kanta-asiakkaaksi liittyy keskimäärin 5–10 uutta asiakasta päivässä. Kanta-asiakkuus ei tarkoita meille vain sitä, että haalimme sähköposteja tai annamme alennuksia, vaan muistamme uskollisia asiakkaita tarjoamalla heille parempaa ja henkilökohtaisempaa palvelua. Esimerkiksi uutiskirjeessä tarjoamme konkreettisia vinkkejä ja tietoa lävistyksen hoitoon, Paakkari sanoo.

“Kaikkien asiakaskunta on TikTokissa”

Some-kanavat ovat LuxJewellelle tärkeä markkinointikanava, jolla ohjataan asiakasliikennettä verkkokauppaan. Yrityksen asiakaskunta on pitkälti Instagramissa ja TikTokissa. Markkinointia kohdistetaan eri kanaviin osittain tuotteiden ja asiakaskunnan mukaan. Esimerkiksi hintavampia kultakoruja markkinoidaan enemmän Instagram-julkaisuilla, kun taas TikTok-videoilla kannattaa kertoa nuorempien suosimista korumalleista.

– Julkaisujen aiheet johtavat usein ostopäätökseen. Esimerkiksi napakoru-aiheisen TikTok-liven tai -videoiden jälkeen on tilattu paljon napakoruja. Myös Google-analytiikan kautta näemme, kuka on tullut sivuillemme TikTokin kautta.

Hanna Paakkarin mukaan Google-mainontaan tarvitaan paljon rahaa ja aikaa, kun taas esimerkiksi TikTok on markkinoinnin kannalta edullisempi ja tehokkaampi tapa saada näkyvyyttä.

– Moni yrittäjä vähättelee TikTokia ja ajattelee, että oma asiakaskunta ei ole siellä, mutta mielestäni siellä on kaikkien asiakaskunta. Eri ikäryhmien ihmiset käyttävät nykyään samoja palveluita. TikTok on tuonut meille tunnettuutta: esimerkiksi messuilla käydessä moni tietää meidät juuri TikTokin kautta.

– Jotkut asiakkaat myös kertovat löytäneensä meidät paremmin TikTokin kuin Googlen kautta. Uudistamme verkkokauppa-alustaa parhaillaan, ja silloin sivuista on tulossa paremmin hakukoneoptimoidut.

Myös somessa yrittäjät haluavat pelkän tuotemarkkinoinnin lisäksi jakaa tietoa.

– Jaamme videoilla tai live-lähetyksissä tietoa esimerkiksi lävistysten komplikaatioista ja vastailemme yleisiin ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin. Seisomme ylpeästi tuotteiden takana ja kerromme, keitä olemme ja mitä osaamme. Läpinäkyvä tiedon jakaminen on tuonut meille luotettavuutta: asiakkaat tietävät, että meillä on hyvät tuotteet ja hyvä palvelu.

Some mahdollistaa myös matalan kynnyksen markkinointikokeilut.

– Olemme kertoneet some-kanavilla esimerkiksi tekevämme tilausta Yhdysvalloista tietyltä valmistajalta, ja asiakas on voinut tilata itselleen koruja valmistajalta samalla.

Apua Uusrityskeskuksesta, Digiportailta ja Mikseistä

Vielä pari vuotta sitten Paakkarilla ja Konstilla ei ollut minkäänlaista käsitystä, miten verkkokauppaa tehdään. Osakeyhtiön perustamisessa heitä auttoi Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus, josta vinkattiin Digiportaat-hankkeen koulutuksista ja digisparrauksesta.

– Koulutuksissa käytiin läpi muun muassa toimivaa verkkokauppapohjaa ja vinkkejä tuoteteksteihin, kuviin, digimarkkinointiin sekä myyvään verkkokauppaaan. Myös Googlen työkaluja ja analytiikkaa opeteltiin. Verkkokaupan rakentamisesta ei olisi tullut mitään ilman Digiportaiden koulutusta ja sparrausta, tai ainakin se olisi ollut paljon hitaampaa, Paakkari ja Konsti kiittävät.

Lisäksi verkkokauppiaaksi ryhtyminen on vaatinut paljon itseopiskelua.

– Paljon on kahlattu nettiä ja opeteltu, miten oma verkkokauppa rakennetaan, esimerkiksi lisätään kauppaan toimituksia ja muita palasia. Työmäärä on ollut todella iso, mutta meitä on motivoinut kova oppimisen jano. Jos nämä asiat eivät kiinnostaisi, ei bisneskään lähtisi käyntiin.

LuxJewelle on mukana myös Mikkelin verkkokauppiasklubissa, jossa verkkokauppaa tekevät yritykset jakavat tietoa ja vertaistukea toisilleen. Hyvänä tukena on ollut myös yritysneuvoja Sari Kujala Mikseiltä.

– Sarin kanssa olemme olleet koko ajan yhteydessä ja meille on tullut tiivis side. On sellainen olo, että aina voi soittaa. On hienoa, että Mikkelissä uudelle yrittäjälle annetaan paljon tukea.

Ulkomaillakin on markkinarakoa

Osaltaan yrityksen kasvun on mahdollistanut ensimmäinen työntekijä, joka on työskennellyt LuxJewellessä syksystä 2022 ja vastaa muun muassa mainonnasta, some-sisällöistä ja -yhteistyökumppaneista sekä asiakaspalvelusta. Työntekijän palkkaamiseen on saatu puolentoista vuoden mittainen palkkatuki.

– Isomman volyymin verkkokauppa tarvitsee työntekijän, sillä jos yrittäjät tekevät myös muuta työtä, omat voimat eivät riitä. Verkkokauppaa ei myöskään voi tehdä “siinä sivussa”, koska muuten se ei kehity.

Hanna Paakkari tekee edelleen lähes kokopäiväisesti tatuointeja ja Eveliina Konsti lävistyksiä Mikkelissä. Yrittäjät ottavat työaikaa verkkokaupalle sieltä mistä ehtivät.

– Olemme kuitenkin hieman vähentäneet muita asiakastöitä, jotta verkkokaupan kehitykselle jää aikaa. On tärkeää, että verkkokauppaa ei päästä remissioon. Isoin homma on, että sitä käydään koko ajan läpi ja myllytetään sisältä: teemme mainosmateriaaleja, uusimme tekstejä ja otamme uusia kuvia.

Seuraavaksi ajatus on laajentaa verkkokauppa kansainväliseksi.

– Palvelemaan EU-alueen kuluttajia, jotka etsivät koruja EU-alueelta. Meidän tyyppisiä verkkokauppoja on maailmallakin vain muutamia, joten markkinarakoa on myös ulkomailla.

Verkkokauppa löytyy osoitteesta luxjewelle.com.

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti
Verkkokaupan kuva: Kuvakaappaus LuxJewellen verkkosivuilta.

Kansainvälistä rahoitusta Blue Economy Mikkeli -klusterin yrityksille

Kaksi Blue Economy Mikkeli -klusteriin kuuluvaa vesialan yritystä on saanut merkittävän CircInWater Innovaatiotukipäätöksen yhteishankkeelleen. Kaikkiaan rahoitusta sai 12 eurooppalaista yritystä.

Pitkän uran mikrobiologian tutkijana, dosenttina ja Finnoflag Oy:n yrittäjänä toiminut Elias Hakalehto väitteli tohtoriksi Kuopion yliopistosta vuonna 2000. Hän on tutkijan urallaan soveltanut mikrobiologiaan liittyvää tutkimustietoa teollisuusmittaluokan uusiin innovaatioihin. Vuodet yliopistotutkijana saivat hänet oivaltamaan, että mikäli hän haluaa tekemiselleen vaikuttavuutta, paras vaihtoehto on toimia yrittäjänä.

”Minulla on kehittäjän ja maailmanparantajan mieli. Perustin Finnoflag Oy:n Kuopioon jo vuonna 1993, ja olen sen jälkeen ollut mukana noin 150 koti- ja ulkomaisessa hankkeessa ja hakemassa noin 80 patenttia. Yrittäjyys mahdollistaa, että voin toimia siellä, missä kulloinkin pitää toimia. Mikrobit ovat kaikkialla läsnä olevia, joten niiden tutkimusta voi hyödyntää monessa, kuten terveydenhoidossa, kiertotaloudessa, ravinnontuotannossa, ympäristönsuojelussa ja eri teollisuuden aloilla”, hän kuvaa yrittäjyyttään.

Iso mittakaava tuo vaikuttavuutta

Hakalehto on urallaan etsinyt innovatiivisia tuotantomalleja, jotka hyödyntävät mikrobiologiaa, bioteknologiaa ja tieteellistä tutkimusta. Hän on ollut mukana muun muassa pilotoimassa vesien puhdistukseen, jätteiden kierrätykseen ja luonnonmukaiseen maatalouteen liittyviä ratkaisuja.

Hän on myös edistänyt maidon probioottien siirtämistä teolliseen tuotantoon, testannut mikrobisekaviljelmien käyttöä biojalostamoissa ja kehittänyt diagnostiikkaa vesien ja elintarvikkeiden tutkimukseen. Hän on myös tutkimusryhmineen antanut nimiä useille uusille alan käsitteille.

”Olen huomannut, että mikrobiologian ja teollisuuden yhteistyössä piilee valtava potentiaali. Minua kiinnostaa suuresti tällä hetkellä kaikki maatalouteen liittyvä. Haluan olla kehittämissä isossa mittakaavassa toimivia malleja, jotka tuottavat orgaanista maanparannusainetta ja sitä kautta luovat edellytyksiä turvalliselle ruoantuotannolle ja vahvistavat huoltovarmuutta.”

Hakalehto ajattelee, että puhdas vesi ja puhdas ravinto ovat kaiken elämän, myös ihmisen terveyden, perusta. Hän on julkaissut paljon tutkimustietoa suolistoflooran ja mikrobien merkityksestä ihmisen hyvinvointiin.

Yksi uusista innovaatioista on ollut muun muassa sairaalakäytössä toimiva mikrobien rikastuslaite, jonka hän patentoi vuonna 1998.

”Kehittämämme salkkukoossa kulkeva mikrobien rikastusyksikkö toimii siellä, missä näytteitä otetaan. Näitä on käytössä myös vesilaitoksilla. Mikkelin vesilaitoksella on ollut tämä PMEU-laite käytössään valvomassa talousveden laatua automaattisesti.”

Tällä hetkellä Hakalehto haluaa syventyä etenkin orgaaniseen maanparannukseen, joka on luonnonmukaisessa viljelyssä perinteisesti käytetty viljelytapa, jossa lannoitteita ja maanparannusaineita pyritään tuottamaan omalla tilalla.

”Minua kiinnostaa suuresti kaikki luomuviljelyyn liittyvä. Haluan olla kehittämässä uusia orgaanisia maanparannusaineita, joita tuotetaan ilman kemikaaleja. Maatalouden kykyä tuottaa ravintoa pitää vahvistaa uusin, ekologisin ratkaisumallein. Samalla voidaan valmistaa kemiallisia aineita luonnonmukaisesti.”

Selluloosapohjainen sedimentti kiertoon

Finnoflag Oy ja sen yhteistyökumppani, myös BEM-klusteriin kuuluva, Suomen Ekosovellus Oy käyttävät yksivuotisena CircInWater-rahoituksena saamansa yhteensä noin 115 000 euroa kehittääkseen selluloosapohjaisesta sedimentistä mikrobien ja niiden entsyymien avulla kemikaaleja, kaasuja ja maanparannusainetta. Kehittämishanke kulkee nimellä BioResque.

”Jatkamme Tampereen Hiedanrannassa aloitettua puunjalostusteollisuuden sivuvirroista muodostuneen järvisedimentin hyödyntämistutkimusta, jota rahoitti Etelä-Savon Ely-keskus. Arvioidaan, että maailmassa on vesien pohjassa noin 3000 merkittävää nollakuitukertymää. Haluamme nyt testata vuosia kehittämäämme menetelmää teollisen yhteistyökumppanin kanssa.”

Yritys haluaa kehittää myös kenttälaboratorion, josta käsin voisi toteuttaa teollisuusmittakaavan projekteja.

”Meille on tärkeintä, että tekemämme asiat voivat hyödyttää ihmisiä käytännössä ja samalla tukea luonnon tasapainon säilymistä. Olimme mukana vuosina 2012-14 EU:n Itämeren alueen kuuden valtion ABOWE-biojalostushankkeessa, jossa ideoimme ja johdimme siirrettävän pilottiyksikön, käytännössä taskukokoisen tehtaan, rakentamista ja testausta. Se toteutettiin Savonia-ammattikorkeakoulun ja eri yritysten yhteishankkeena. Menetelmä ja laitos pilotoitiin Suomen lisäksi Ruotsissa ja Puolassa erilaisten teollisuuden ja maatalouden sivuvirtojen käsittelyssä. Testejä tehtiin kaksi kuukautta kullakin maassa, mistä kertyi arvokasta tietoa, vaikka testiaika oli rajallinen.”

Etelä-Savon mahdollisuudet kiinnostavat

Etelä-Savo on ollut Hakalehdon kiinnostuksen kohteena opiskeluvuosista alkaen. Hän oli perustamassa Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan ympäristöjaostoa, jonka yksi ensimmäisiä hankkeita oli edistää Juvan Partalan tutkimusasemaa myös rahoituksellisesti 1980-luvun alkupuolella.

”Ruralia-instituutissa ja Luomuinstituutissa tehtävä työ on lähellä sydäntäni, ja tunnen monia täällä työskenteleviä tutkijoita pitkältä ajalta. Agroekologinen symbioosi, jossa kierrätetään kaikki raaka-aineet, kuvastaa omaakin ajatteluani. Uskon, että tuotannollisia hyödykkeitä voidaan valmistaa ilman jätettä. Teollisuuden prosesseja voi nykypäivänä rinnastaa luonnon ekosysteemiin. Molemmissa mikrobit ovat avainasemassa. Tässä ajattelussa piilevät valtavat näköalat ja mahdollisuudet.”

”Vuosien varrella tästä teollisuuden ja alkutuotannon luonnonmukaisesta edistämisestä ja mikrobien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä on muodostunut minulle missio. Jos maapallon ongelmia halutaan ratkaista, ratkaisut on pystyttävä skaalaamaan isoon mittakaavaan. Isossa mittakaavassa tehty toteutus tuo vaikuttavuutta tekemiseen.”

Hakalehto toimii Kuopiosta käsin Helsingissä ja Tampereella ja käynnistelee nyt yhteistyötään mikkeliläisten kanssa.

”Nyt tuntuu, että kaikki tiet vievät Mikkeliin. Toteutamme muutamaa projektia kerrallaan, ja olemme avoimia uusille yhteistyökumppanuuksille.”

”Nyt tuntuu, että kaikki tiet vievät Mikkeliin. BEM on meille vielä aika uusi asia. Toteutamme muutamaa projektia kerrallaan, ja olemme avoimia uusille yhteistyökumppanuuksille.”

Yrittäjyyden rinnalla Hakalehto jatkaa bioteknisen mikrobianalytiikan dosenttina Itä-Suomen yliopistossa ja Helsingin yliopiston mikrobiologisen agroekologian dosenttina. Lisäksi hän toimii kansainvälisen, ympäristöindikaattoritutkijoiden järjestössä, ISEIssä (International Society of Environmental Indicators) varapuheenjohtajana vastuualueinaan Eurooppa ja Aasia.

BEMistä löytyy matalan kynnyksen rahoitusta

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n BEM-asiantuntijoina toimivat Saija Tillgren ja Panu Jouhkimo toivottavat klusteriin tervetulleeksi myös uusia, kasvusta ja kansainvälistymisestä kiinnostuneita vesialan yrityksiä.

CircInWater on hieno esimerkki EU-rahoituksesta, joka on varsin vaivattomasti yritysten saatavilla: Eurooppalainen kehitysyhtiöiden verkosto hakee yhdessä isomman hankerahoituksen, joka on sovitettu alueiden tarpeisiin ja tulee edelleen yritysten haettavaksi pienemmissä erissä. BEM-osaamiskeskus voi näin tarjota matalan kynnyksen rahoitusta liiketoiminnan kehittämiseen. Yritysten kannattaa liittyä BEM-klusterin jäseneksi, sillä pyrimme tarjoamaan tällaisia mahdollisuuksia myös jatkossa.”

CircInWater Euroklusteri pyrkii nopeuttamaan älykkäiden vesiratkaisujen kehittämistä. Ratkaisujen käyttöönotto edistää Euroopan teollisten ekosysteemien digitaalista, vihreää ja joustavaa siirtymää. CircInWater Innovaatio -ohjelma tukee pk-yrityksiä niiden kehittäessä uusia tuotteita, palveluja tai menetelmiä, joilla vastataan maatalouden ja elintarviketeollisuuden sekä energiaintensiivisen teollisuuden vesihaasteisiin.

Innovaatiorahoituksella kehitetään tai toteutetaan älykäs vesiratkaisu, jonka TRL/teknologian valmiustaso on 5-9. Pk-yritys voi hakea rahoitusta kolmesta eri CircInWater-ohjelmasta yhteensä 60 000 euroa.

Blue Economy Mikkeli/ Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on osatoteuttajana CircInWater Euroklusteri -hankkeessa. Hankkeen pääpartneri on espanjalainen Zinnae ja muut osatoteuttajat Mikkelin lisäksi ovat ranskalainen France Water Team, alankomaalainen Wateralliance, tsekkiläiset CREA ja ICOK sekä oululainen Water Cluster Finland.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Kuvassa laatoitustarvikkeita.

Kiilto Oy etsii innovaatiokokeiluun mukaan rakennusalan yrittäjiä

Suomalainen Kiilto Oy, kemianteollisuuden tuotteita vuodesta 1919 valmistanut yritys, etsii yhteistyökumppaneita kokeilemaan uutta Debonding on demand -innovaatiotaan. Innovaation avulla ikuiseksi suunniteltu liimasidos voidaan purkaa hallitusti esim. mikroaaltojen avulla tuotetulla lämmöllä.

Tämä vähentää jätteen määrää teollisuuden aloilla, joissa liimoja käytetään, kuten esimerkiksi rakentamisessa, koska materiaaleja ei tarvitse enää rikkoa niiden erottamiseksi toisistaan.

Miten tämä liittyy rakentamiseen?

Rakennusalan yrittäjille kohdistettuna tätä innovaatiota voidaan käyttää esimerkiksi laatoituksessa. Kun laatoittaessa käytetään Debonding on demand -teknologiaa saneerauslaastin joukossa, laatat voidaan purkaa ehjänä ja käyttää uudelleen jossakin toisessa käyttökohteessa.

Mitä tämä edellyttää innovaatiokokeiluun mukaan lähtevältä yritykseltä?

Vaatimuksena on, että laatoitettavaa pinta-alaa tulee olla vähintään 1,5 m² ja laatoitettava kohde on oltava mielellään kuivissa sisätiloissa, kuten keittiön välitilassa, rakennuksen pääsisäänkäynnillä tai kaivottomassa WC-tilassa. Laatoitus tulisi olla purettavissa vähintään kahden vuoden kuluessa laatoituksesta, sillä Kiilto haluaa nopeuttaa teknologian valtakunnalliseen käyttöön päätymistä nyt, eikä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua, kun laattoja halutaan seuraavan kerran vaihtaa.

Mitä yritys hyötyy kokeiluun osallistumisesta? Maksaako osallistuminen?

Kokeilu ei maksa osallistuvalle yritykselle kuin osallistumisen vaivan, sillä Kiilto Oy tarjoaa materiaalit. Mikäli kokeiluun osallistuva yritys haluaa, voidaan kokeilun onnistumisesta raportoida paikallisesti, että valtakunnallisesti Kiilto Oy:n ja KIELO-hankkeen toimesta, joka tuo yritykselle positiivista julkisuutta ja uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Kannattaa ottaa huomioon, että vuonna 2025 voimaan astuva rakennuslaki edellyttää rakennuksilta hiilijalanjälkilaskelmia, jota uudelleenkäytettävien rakennusosien käyttö pienentää. Kiillon kokeiluun osallistuminen lisää yritysten kiertotalousosaamista ja hyvin todennäköisesti myös parantaa yrityksen kilpailukykyä tulevaisuuden markkinoilla.

Miten kokeiluun voi osallistua?

Ota yhteyttä allekirjoittaneeseen, niin jutellaan lisää.

KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi, p. +358 50 3459 403 tai jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi

 

KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino- ja liikennekeskus.

mies t-paidassa seisoon kuvaruudun edessä

Viva Electric Jets aloittaa sähkökäyttöisten vesijettien tuotannon Mikkelissä

Vuonna 2018 Oulussa perustettu Snowsus Oy aloittaa Viva Electric Jets -nimellä sähkökäyttöisten vesijettien tuotannon vuodenvaihteessa Mikkelissä.

Vesijetin tuotekehitys on ollut varsin nopea. Toimitusjohtaja Timo Kronqvist kuvaa, että taustalla on ollut useiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehty yhteistyö.

”Alun perin yhtiö kehitti patentoitua jousiratkaisua. Siinä vaiheessa homma ei kuitenkaan vielä lähtenyt lentoon. Sitten luin lehdestä Henrik Kärkkäisestä, joka oli rakentanut vesijettiä olohuoneessaan ja toinen lehtijuttu kertoi vesijetin käyttöönotosta. Mietin, kun oma projekti oli loppumassa, että tässä olisi uudenlaisen yhteistyön mahdollisuus.”

Yhteys Kärkkäiseen löytyi, miehet tapasivat kahden viikon kuluttua ja nyt Kärkkäinen on yrityksessä osakkaana ja parhaillaan muuttamassa Mikkeliin.

Ensimmäinen sähkövesijetin prototyyppi oli valmiina kesällä 2022.

”Heinä-elokuussa sitä testailtiin. Se oli hieno peli, joka oli tehty vanhaan runkoon. Tajusimme kuitenkin, ettei olemassa olevien polttomoottorijettien runko toimi, vaan laite pitää suunnitella kokonaan uudelleen.”

Tässä vaiheessa yhteistyökumppaniverkostoon liittyi Parexo Oy.

”Saimme teknologiaosaamista siitä, miten laitteen paino saadaan jakautumaan oikein ja että vedenvastus jää mahdollisimman pieneksi.”

Tuotekehitys vauhdikkaasti liikkeelle

Sähköistetyn vesijetin kehitystyötä jatkettiin vauhdikkaasti tänä vuonna. Maaliskuussa tuli ely-keskuksesta päätös kehitysprojektin rahoituksesta.

”Aloimme suunnitella laitetta uudelta pohjalta. Kesäkuussa saimme osakkaaksi ja pääsuunnittelijaksi valtamerilaivojen suunnittelun ja optimoinnin huippuosaajan, Tapio Seppälän, joka on nopeuttanut suunnitteluprosessiamme. Mukaan lähti myös Jaakko Kivioja, jolla on paljon kokemusta veneiden suunnittelusta.”

Jetti sai uuden ulkomuodon, jossa sen keulasta tuli nouseva.

”Jetti on nyt teknisiltä ominaisuuksiltaan maailmanluokkaa ja ulkomuodoltaan hieman ärjyn näköinen. Varsinainen prototyyppi valmistuu vuodenvaihteeseen mennessä ja sitä päästään esittelemään Düsseldorfin messuilla.”

valkoisella taustalla musta vesijetti

Tiimi ratkaisee menestyksen

Viva Electric Jets on vuokrannut Mikkelistä toimitilaa Kiinteistökehitys Naistinki Oy:ltä marraskuusta alkaen.

”Meillä on nyt oma tila, jossa voimme alkaa kasata protoa. Testaus sujuu kätevästi, kun hallin vieressä on järvi.”

Yrityksen brändilähettiläänä toimii Formula 1 -kuljettajana menestynyt Mika Salo, joka on myös mukana yrityksessä sijoittajana.

”Hän tulee Mikkeliin koeajovaiheessa testaamaan myyntiin tulevaa laitetta.”

Yrityksen myynnistä ja markkinoinnista vastaa visuaalisuutta tutkinut ja siitä väitöskirjan tehnyt Altti Näsi, jolla on kokemusta myös startup-yrittäjyydestä ja elämysmatkailusta.

Timo Kronqvistillä itsellään on noin 35 vuoden kokemus johtotehtävistä teollisuudessa ja kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä. Vuosien varrella hänelle on kertynyt laaja yhteistyöverkosto, johon kuuluu myös sijoittajia.

”Olen oivaltanut, että onnistumiseen tarvitaan taitoa, näkemystä ja toimiva tiimi, jolla on paljon erilaista osaamista.”

Kronqvist on tyytyväinen kertoessaan sähköisten vesijettien ympärille kuin luonnostaan muodostuneesta ydintiimistä. Hän luottaa siihen, että yrityksellä on omasta takaa ydinresurssit ja tarvittaessa lisäresursseja voi vaikka vuokrata Mikkeliin muodostumassa olevasta sähköisen liikkumisen klusterista.

”Yhteistyömahdollisuuksia löytyy varmasti myös komponenttien hankinnasta ja laitteiden testauksesta.”

Mikkeli luo alustaa uusille innovaatioille

Timo Kronqvist on ollut perustamassa noin kahtakymmentä yritystä ja ollut mukana noin viidessäkymmenessä. Hän liittyi mukaan Startup Lions -yhteisöön vuonna 2016.

”Mikkelin kehitysyhtiön Marjo Niittuaho-Nastolin on tuttu jo niiltä ajoilta. Marjon rooli on ollut keskeinen, kun mietimme Mikkeliin sijoittumista. Mielestäni Mikkelissä on nyt hyvät ainekset saada sähköisen liikkumisen klusteri toimimaan. Pidän hyvänä Piilaakson mallia, että saman alan ihmiset tekevät yhdessä töitä ja välillä osaajat voivat tehdä töitä toiseen yritykseen. On hyvä, että oman alan osaamista on saatavilla nurkan takaa, pystytään keskustelemaan vaikka sähköakkujen kestosta ja volttimäärästä koska vain.”

Mikkeliin rakentumassa olevaa sähköisen liikkumisen klusteria hän pitää valtakunnallisestikin ainutlaatuisena.

”Koko maasta ei löydy vastaavaa rakennetta, että samalla paikkakunnalla olisi sähköiseen liikkumiseen keskittyvä klusteri ja rahasto. Marjo on ollut tämän asian kanssa hyvin aktiivinen yritysten suuntaan, mikä on ollut ensiarvoisen tärkeää.”

Etelä-Savon pääomarahastoa hän pitää houkuttelevana rahoitusmahdollisuutena startup-yrityksen näkökulmasta.

”Aloittavan startup-yrityksen on haastavaa saada rahoitusta aloittavalle yritykselle. Olemme keränneet itse 300 000 euroa yritykselle, mutta aina se on haastavaa. Pääomarahaston tyyppinen toimija voi helpottaa ensimmäisten eurojen löytämistä, mikä on iso, iso asia tällaisille projekteille.”

Startup-palvelut mahdollistaa Verstas Venture Builder (VB) -hanke. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus. Muita rahoittajia ovat Mikkelin seudun rahasto sekä osallistuvat yritykset.

teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
kuvat: Viva Electric Jets

 

Groteski perusti tytäryhtiön

Yksitoista vuotta sitten Mikkeliin perustettu Mainostoimisto Groteski Oy kasvoi kahden miehen mainostoimistosta 15 osaajan konserniksi, jolla on nyt Mikkeliin rekisteröity tytäryhtiö. Groteskia sen perustamisesta osakkaana ja toimitusjohtajana luotsannut Jyrki Suvimaa muistaa hyvin, miten ajatus kasvuyrityksestä kehittyi.

”Alkuun olimme kahden miehen yritys. Ensimmäinen työntekijä palkattiin, kun oli toimittu vuoden verran. Siinä sitten opeteltiin yrittäjyyttä ja alaa. Otimme kaikki työt, mitä saimme. Epäonnistumisiakin tuli ja virheitä, jotka maksoivat. Kaikesta opittiin.”

Neljän vuoden yhdessä yrittämisen jälkeen toinen osakkaista lähti uusille urapoluille. Osakkaiksi tulivat vuonna 2016 Janne Tallqvist, joka jätti yrityksen vuosi sitten ja Sami Tarkiainen, joka toimii nykyään yrityksen teknologiajohtajana.

”Siitä lähti isompi yrityksen kehittäminen. Päätimme olla kasvuhakuisia ja -haluisia.”

Yrityksen toimintaympäristö on muuttunut vuosien varrella paljon. Kun alkuaikoina mainostoimistoilta tilattiin erilaista mainosmateriaalia, nyt halutaan strategioita, joiden pohjalta kehitetään markkinointia, konsepteja ja brändiä.

”Perinteistä mainostoimistojen perustyötä on edelleen noin 40 prosenttia toimeksiannoista. Mitä sitten on se 60 prosenttia? Meillä se on ainakin verkkoratkaisuja, verkkosivuja ja verkkokauppoja, jotka eivät ole täysin niitä perinteisiä mainostoimistohommia. Nykyään asiakkaat haluavat usein, että tehdään ensin strategia ja sen pohjalta sitten tilataan tuotannollisia tuotoksia.”

Yritys muuttui konserniksi

Samalla kun Groteski on kasvanut, myös sen asiakkaat ovat kasvaneet.

”Ja toisin päin. Olemme eläneet mukana asiakasyritysten kasvussa ja kasvaneet yhdessä.”

Työntekijämäärä on lisääntynyt tasaisesti viime vuodet. Kun uusien työntekijöiden palkkaus Mikkeliin alkoi olla haastavaa, tuli oivallus tarjota etätyömahdollisuus uusille osaajille.

”Ymmärsimme etätöiden houkuttelevuuden jo ennen korona-aikaa. Tällä hetkellä 15 työntekijästämme jo seitsemän tekee töitä muualla kuin Mikkelissä.”

Isojen mainostilien asiakkaita yritys on löytänyt myös pääkaupunkiseudulta. Siellä Groteski on toiminut jo vuosikausia. Pääkaupunkiseudulla toimiva tytäryhtiö laajentaa osaamista uudentyyppisiin copywrite-palveluihin sekä liikkuvan kuvan tuotantoihin.

”Saimme vuosi sitten palkkalistoillemme projektipäälliköksi Faycal Jaddan. Hän ja hänen kaverinsa Antti Saarela ja Juha Sjögren vastaavat nyt perustetun tytäryhtiömme toiminnasta ja omistavat sen osakkeista 49 prosenttia. Kaikilla kolmella on kokemusta isojen mainostoimistoasiakkuuksien hoidosta, joten tässä yhdistyy nyt monta asiaa. He tuovat mukanaan lisää strategista osaamista ja uusia verkostoja. Voi todeta, että markkinointiosaamisemme on jatkossa aivan Suomen huipputasoa.”

Tytäryhtiön perustamista Suvimaa kuvaa suurimmaksi yksittäiseksi kehittymisaskeleeksi kuluneiden 11 vuoden aikana.

”Hups heijakkaa, olemme nyt konserni. Brändi laitettiin uusiksi. Tämä on toiminnallisestikin aika iso muutos, johon liittyy liiketoimintaan heijastuvia kulttuurillisia asioita.”

Yrityksen palveluvalikoima kattaa nyt strategisen ja luovan suunnittelun, digitaaliset ratkaisut ja materiaalituotannon.

”Antti tuo mukanaan kokeneen copywriterin ja strategin osaamisen. Juha taas on erikoistunut animaatioihin, editointiin ja mainostuotantoihin, joita hän on aiemmin tehnyt isoille suomalaisille yrityksille.”

Kilpailutuksista löytyy uusia asiakkuuksia

Tällä hetkellä Groteskilla on asiakkaita eri puolilla maata. Julkishallinnon puolelta uusia asiakkaita etsitään osallistumalla aktiivisesti kilpailutuksiin.

”Julkishallinnon kilpailutukset ovat olleet meille hyvä ratkaisu. Tuleepa maan talouteen nousuja tai laskuja, julkishallintoon ne eivät vaikuta samoin kuin yksityiselle puolelle. Valtion ja EU:n hankinnat jatkuvat ennallaan kilpailutusten pohjalta.”

Groteskin julkisen puolen asiakkaisiin kuuluvat muun muassa Mikkelin ja Raahen kaupungit, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin graafinen tuotanto, Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei.

Intohimona aluekehitys

Vuosien varrella Suvimaa on pistänyt itsensä likoon myös aluekehittäjänä. Hän toivoo, että maakuntaa kehitettäisiin asenne edellä.

”Kaikki lähtee omasta asenteesta. Pitää tarttua niihin asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa. Voimme lisätä yhteistyötä, tehdä näkyvää kaupunkimarkkinointia, hyödyntää alueen vetovoimatekijöitä, kehittää yhteistyötä ja pyrkiä etsimään tänne muuttamisesta kiinnostuneita yrityksiä ja osaajia.”

Itä-Suomessa jo 30 vuotta jatkuneen EU:n kehittämishankeajan hän näkee olevan yksi tapa saada raha kiertämään alueella.

”On tärkeää, että hankkeiden päättymisen jälkeen niistä jää jäljelle työtä, hyvinvointia ja verotuloja alueelle. Tälläkin hetkellä meillä on tekeillä noin 20 toimeksiantoa, jotka liittyvät hankkeisiin.”

Suvimaa kokee kasvuyritysten olevan keskiössä, kun aluetta kehitetään.

”Olemme tavallaan myös tuontiyritys, sillä tuomme tänne työtä ja rahaa muualta maasta. Vaikka toimimme valtakunnallisesti, kotipaikkamme pysyy Mikkelissä.”

Asiakaskuntaan kuuluu nykyään koko yritysten kirjo pörssiyrityksistä yksinyrittäjiin.

”Meillä on oltava valmius olla mukana asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kasvussa ja kansainvälistymisessä. Monilla nopeasti kasvavilla ja kansainvälistyvillä asiakkaillemme englanti on palaverikieli, joten siitä on tullut myös meille osa arkea.”

Suvimaa mieltää Groteskin veturiyritykseksi, joka vetää mukanaan asiakasyrityksiään kasvuun ja on mukana myös kansainvälistymisessä. Hän toivookin, että eteläsavolaiset veturiyritykset saisivat enemmän roolia alueen kehittämisessä.

”Kasvuyritykset voivat jakaa omaa osaamistaan muille. Kerron usein alueen pk-yrityksille Groteskin tarinaa asiakasreferenssien kautta eli mitä olemme tehneet muille ja minkälaisia tuloksia sillä on saatu. Korona-aika sai täällä muuten aikaan todellisen harppauksen, kun yritykset toivat kertarysäyksellä omat tuotteensa ja palvelunsa tarjolle verkkoon.”

Hyödynnä ympärillä oleva osaaminen

Suvimaa kokee saaneensa paljon neuvoja, kontakteja ja suosituksia, joista on ollut apua yrityksen kasvaessa.

”Olen kysynyt paljon apua eri asioihin. Kun kysyy, saa vastauksia. Kaikki muu on itsestä kiinni. Etenkin Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asiantuntijoilta olen saanut tukea, turvaa ja apua. Mikseiläiset ovat olleet minulle luotettava kumppani, jolta on aina voinut kysyä apua. Eniten olen saanut vuosien varrella apua Marjo Niittuaho-Nastolinilta. Koen, että hän on varsinainen kultakimpale koko Mikkelillekin osaamisineen ja verkostoineen.”

Suvimaa ehti jo kertaalleen jättää toimitusjohtajan tehtävät ja keskittyä kehittämiseen. Kun yksi osakkaista jäi vuosi sitten pois toiminnasta, hän palasi toimitusjohtajan rooliin.

”Oma tavoitteeni on nyt varmistaa, että yritys kasvaa. Kahden vuoden kuluttua toivoisin, että yrityksellä olisi taas palkattu toimitusjohtaja ja voisin keskittyä häärimään yleismiehenä täällä toimistolla.”

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

 

Monilla rakennusalan pk-yrityksillä riittää talveksi tilauksia

Vaikka valtakunnalliset uutiset kertovat karua kieltään rakennusalan suhdanteista, monilla eteläsavolaisilla pk-yrityksillä on hyvä tilauskanta.

Vuonna 2011 perustettu peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen keskittyvä Kaarirakennus Oy suhtautuu tulevaan talveen positiivisin odotuksin.

”Meillä on poikkeuksellisen hyvä tilanne tällä hetkellä sekä tulevana talvena. Yleensä emme tiedä tässä vaiheessa vuotta vielä talven työkohteita. Meillä tulee kuitenkin olemaan täystyöllisyys koko talven”, työpäällikkö Matti Paasonen kuvaa.

Lokakuun alkupuolella yritys aloitti Hotelli Vaakunan hotellihuoneiden uudistukset. Kauppakeskus Stellassa meneillään ovat S-Pankin muutostyöt ja Kauppakeskus Akseliin valmistuvat Normal-kauppaketjun tilat.

”Lisäksi meillä on meneillään useita vahinkokorjauskohteita, joissa on ollut esimerkiksi vesivahinkoja.”

Uudisrakennuskohteena yrityksellä on tällä hetkellä Reifer Oy:n teollisuushallin laajennustyö Kangasniemellä.

Korona-aikana rakennustarvikkeista oli ajoittain pulaa ja hinnatkin nousivat korkeiksi. Tällä hetkellä tilanne on jo osin tasaantunut.

”Mutta vielä on kuitenkin tarvikkeita, joiden hinnat ovat edelleen korkealla. Tällaisia ovat esimerkiksi vanerit.”

Rakennusala on perinteisesti hyvin suhdanneherkkä ja pitkään alalla olleet ovat tottuneet siihen.

”Taantumat tulee ja menee. Hyvien aikojen jälkeen tulee aina huonompia aikoja, joten suhdanteisiin on vaan osattava sopeutua. Nyt on ainakin tarjolla hyviä työntekijöitä.”

Kaarirakennus Oy kuuluu Suomen Talotekniikka -konserniin, joten se pystyy hyödyntämään oman konsernin tarjoamia LVIS-alan osaamis- ja suunnittelupalveluja. Yritys työllistää tällä hetkellä noin 24 henkilöä sekä useita alihankkijoita.

Kaarirakennus Oy:n työpäällikkö Matti Paasonen on yllättynyt, miten aikaisessa vaiheessa yrityksen tilauskirjat näyttävät täyttä ensi talveksi.

Omat asentajat tuovat lisää ketteryyttä

Itä-Suomen Keittiötukun yrittäjänä parisen vuotta toiminut Tomi Syrjäläinen on kehittänyt ja kasvattanut yrityksen liiketoimintaa uusille urille. Aiemmin keittiöihin, kylpyhuoneisiin ja muihin kodin kiintokalusteisiin erikoistunut yritys toteuttaa nyt myös remontteja asuin- ja kylpytiloihin.

Yrityksellä on myymälässään kolme suunnittelija-myyjää, jotka kuuntelevat asiakkaiden toiveet ja suunnittelevat toteutuksen. Tarvittavat kalusteet valmistetaan yrityksen omissa toimitiloissa Saimaankadulla. Kolme omaa asentajaa huolehtii siitä, että kalusteasennus ja remontit hoituvat aikataulussa ja ammattitaidolla.

”Meillä on uutta se, että olemme laajentaneet tekemistämme ja palkanneet kolme omaa asentajaa, joten pystymme nyt tarjoamaan keittiöiden lisäksi myös huoneistoremontteja ja kalusteasennuksia avaimet käteen -periaatteella.”

Nykyisellä toimintamallilla yritys pystyy reagoimaan nopeasti asiakkaiden tarpeisiin. Kun aiemmin tilaukset olivat tiedossa noin kahdeksi viikoksi eteenpäin, nyt tilauskirjat ovat täynnä yleensä kuukaudeksi kerrallaan.

”Emme tee massatuotantoa, vaan kaikki ratkaisut ovat yksilöllisiä projekteja. Etenkin remonttipuolella meillä on tälläkin hetkellä tasaisesti tekemistä.”

Viimeisen parin vuoden aikana yrityksen henkilökunnan määrä on kaksinkertaistunut viidestä kymmeneen. Samaan aikaan liikevaihto noussut noin miljoonasta noin 1,5-1,6 miljoonaan euroon.

”Liikevaihto on ollut koko ajan kasvussa ja tilausten määrä myös. Tänä vuonna liikevaihtomme kasvoi yli 40 prosentilla kesä-syyskuun välisenä aikana verrattuna edellisvuoteen. Kasvua ei ole kuitenkaan tehty tuloksen kustannuksella. Olemme voineet myös investoida tuotannossa uusiin koneisiin.”

Yrityksen myymälä ja tuotantotilat sijaitsevat Saimaankadulla, mistä löytyy noin tuhat neliötä tilaa.

Yhden miehen yrityksellä riittää toimeksiantoja

Esa Väkimies perusti oman toiminimen 15 vuotta sitten ja siirtyi vieraan palveluksesta omiin töihin. Toimex Rakennussaneerauksella onkin riittänyt töitä niin, ettei yritykseltä löydy sen paremmin verkkosivuja kuin erillistä sähköpostiakaan.

”Olen yhden miehen remonttifirma. Työt tulevat vanhojen yhteyksien perusteella tutuilta rakennuttajilta ja puskaradion kautta. Nyt näyttäisi olevan töitä kesään asti, mitä nyt keskitalvella on hetki vähän hiljaisempaa.”

Remontointiin erikoistunut Väkimies saneeraa tällä hetkellä kerrostalon saunaosastoa. Uudiskohteita hän tekee harvemmin ja ne ovat kokoluokaltaan autotallien ja ulkovarastojen tyyppisiä. Omakotitalojakin on tullut tehtyä yhteistyökumppaneiden kanssa. Eniten kuitenkin työllistävät erilaiset muutostyöt ja saneeraukset.

”Korona-aikana meno oli ihan hullua Saimaan rannoilla, kun ihmisille tehtiin ja korjattiin mökeille etätyöpisteitä. Nyt on tasaisempaa menoa ja ihmiset eivät näyttäisi teettävän paljoakaan sellaista, mitä varten täytyy ottaa lainaa.”

Väkimies arvioi, että puutavaran hinta alkaa olla jo tippunut ennen koronaa edeltäneelle tasolle, mutta etenkin pienten rakennustarvikkeiden, kuten naulojen ja ruuvien, hinnat ovat korkealla.

Uusille mahdollisille asiakkaille hän vinkkaa, että kannattaa kysellä ajoissa, mikä on työtilanne. Tammi-helmikuulle voisi vaikka vielä mahtuakin jotain toimeksiantoja.

Talotehtaiden hiljentynyt tilauskanta näkyy

Vuonna 2014 Asko Piikki perusti oman yrityksen aloittaessaan Jetta-Talo Oy:n alihankkijana. Nykyään häntä työllistää myös toinen talotehdas, Kastelli-talot Oy.

”Alkuvaiheessa tein paljon talotehtaiden kohteita. Kun talvi tulee, taloja ei rakenneta, joten olen hankkinut yksityisiä asiakkaita, jotta töitä olisi tasaisemmin. Perinteisesti hiljaista aikaa on tammikuusta huhtikuuhun.”

Piikki toteuttaa nykyään paljon korjausrakennuskohteita yksityisille asiakkailleen.

”Uudisrakentamista on vähemmän ja nekin ovat aittoja ja autotalleja. Koronatalviin verrattuna nyt näyttäisi tulevan paljon hiljaisempaa. Korkotaso vaikuttaa selvästi ihmisten päätöksentekoon. Meiltäkin siirtyi tältä talvelta iso kohde Lapista korkotason takia.”

Positiivista on, että rakennustarvikkeita on jälleen saatavissa ongelmitta, mutta hintataso on korkealla.

”Etenkin puun ja metallin hinnat ovat nyt taivaissa, vaikka kaikkea muuten onkin taas tarjolla.”

Piikki on sopeuttanut toimintaansa nykytilanteeseen niin, että ottaa pienempiäkin toimeksiantoja vastaan.

”Yleensä tähän aikaan tilauskanta on myyty maaliskuulle, mutta nyt varaudun tulevaan talveen niin, että otan vastaan pienetkin toimeksiannot.”

Alan yritykset ovat odottavalla kannalla

Kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen seuraa valtakunnallisia yritysbarometreja ja peilaa niitä maakunnan yritysten odotuksiin. Rakennusalan notkahdukset näkyvät eteläsavolaisten yritysten liiketoiminnassa tyypillisesti parin vuoden viiveellä, mutta nyt tilanne näyttäisi olevan erilainen.

”Näkymät ovat maakunnan isoille rakennusalan yrityksille nyt hankalat. Korjausrakentamista kyllä riittää. Toimistoja muutetaan moderneiksi, hotelleja ja tavarataloja remontoidaan. Iso kysymys on vaikkapa se, päätyykö osuuskauppa rakentamaan Mikkeliin uutta vai saneeraamaan.”

Iso epävarmuustekijä näyttää tällä hetkellä olevan, että uudisrakentaminen ei vedä. Maakunnan suuret rakennusliikkeet ovat perinteisesti toimineet varsin laajalla säteellä ja toteuttaneet projekteja pääkaupunkiseudulla.

”Nyt uudisrakentaminen ei oikein vedä pääkaupunkiseudullakaan. Monta investointia jarruttaa korkotaso. Taloyhtiöillä voi olla korjausrakennustarpeita, mutta niillä ei ole siihen rahkeita, jollei vakuusarvo riitä vakuuttamaan pankkeja.”

Hallitusohjelman linjaukset voivat Leinosen mukaan vaikuttaa työvoiman saatavuuteen täällä Etelä-Savossakin.

”Tälläkin hetkellä työvoiman saatavuus on ongelma. Jos aiemmin on ollut tarvetta 10 työntekijälle, nyt tarve voi olla kolme, mutta sekin jarruttaa tekemistä. Myös suunnitelmat kiristää ulkomaisen työvoiman käyttöä mietityttävät. Jos mahdollisen irtisanomisen jälkeen työntekijällä on kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ, miten se vaikuttaa sesonkityyppisillä aloilla, kuten rakennusalalla. Ja jos työntekijä kerran lähtee maasta, hänen voi olla vaikea palata”, Leinonen aprikoi.

Yritykset näyttävät olevan odottavalla kannalla. Etelä-Savon kauppakamarin tuorein talouskysely osoittaa, että liki 44 prosenttia alueen yrityksistä odottaa toimintaympäristönsä kehityksen pysyvän ennallaan, 22 % prosenttia odottaa kehityksen olevan myönteistä ja 34 prosenttia sen heikkenevän.

”Tällä hetkellä epävarmuustekijöitä on paljon ja monet pelkäävät tämänhetkistä korkotasoa. Esimerkiksi asuntokaupan ketjut ovat pitkiä ja jos alkupää ei toimi, sillä on paljon vaikutuksia. Voi olla, että ensiasunnon ostajat eivät pääse nyt ketjuun kiinni. Toisaalta voihan se olla niinkin, että varainsiirtoveron poistuminen voisi vaikka piristää asuntokauppaa täällä, jos pääkaupunkiseudulta löytyisi ihmisiä, joilla on kiinnostusta myydä asuntonsa sieltä ja muuttaa tänne.”

Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen ennakoi, että maakunnan suurten rakennusalan yritysten lähiaikojen näkymät ovat haastavat, kun uudisrakentaminen ei näytä vetävän pääkaupunkiseudullakaan.

Teksti ja henkilökuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Ropolansuo, aurinkovoimala, aurinkovoima

Helios Nordic Energy Finland Oy suunnittelee teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa Mikkelin Ropolansuon alueelle

Helios Nordic Energy Finland Oy valmistelee teollisen kokoluokan aurinkoenergiaprojektin toteuttamista Mikkeliin.  Projektialue on kooltaan noin 35 hehtaaria, ja se sijaitsee Mikkelin kaupungin omistamalla maalla Ropolansuolla, Haukivuorella.

Mikkelin kaupunki on tiistaina 24.10.2023 tehnyt päätöksen aurinkovoima-alueen varaamisesta Helios Nordic Energy Finland Oy:lle. Alue on varattu Helios Nordicille 1,5 vuoden ajan ja sen jälkeen alue voidaan vuokrata toimijalle 45 vuodeksi. Varaus myönnettiin kesällä järjestetyn kilpailutuksen perusteella. Kilpailutukseen osallistui useita yhtiöitä.

”Mikkelin kaupunki toivottaa Helioksen hankkeen tervetulleeksi Mikkeliin ja uskomme projektin etenevän investoinniksi. Kaupunki pyrkii osaltaan edesauttamaan aurinkoenergiaprojektien toteutumista kehittämällä maankäyttöön liittyviä toimintamalleja ja prosesseja”, kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs kertoo.

Mikkelissä on runsaasti aurinkovoiman tuotantoon soveltuvia alueita. Kaupungin läpi kulkeva Fingridin kantaverkko mahdollistaa aurinkovoimaloiden ja muun sähköintensiivisen toiminnan hyvän liitettävyyden sähköverkkoihin.

”Yritysten projektien myötä Mikkelillä on hyvät edellytykset tulla valtakunnallisesti merkittäväksi aurinkovoiman tuottajaksi. Olemme mielellämme osaltamme tukemassa projektien kehittämistä”, ohjelmajohtaja Jussi Heinimö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä muistuttaa.

Kesäkuussa Suomessa toimintansa käynnistänyt Helios Nordic Energy Finland kehittää parhaillaan laajamittaisia aurinkopuistoja Pohjoismaihin. Yritys huolehtii hankkeen koko kehityskaaresta eli tontin valinnasta lupamenettelyyn, verkkoyhteysprosessin sekä esisuunnittelusta ja kilpailutuksista.

”Olemme käynnistämässä Mikkelin aurinkovoimalan viranomaislupien edellyttämiä taustaselvityksiä ja voimalan esisuunnittelua muun muassa sähköverkkoon kytkennän osalta. Voimalan investointi- ja rakentamispäätökset on tarkoitus tehdä heti suunnittelun ja selvitysten valmistuttua.  Yhteistyö Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kanssa on sujunut erinomaisesti”, hankekehitysjohtaja Markus Ehrström toteaa.

Aurinkopuistoja voidaan käyttää myös luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Niille voidaan kylvää kasveja uhanalaisten pölyttäjien ravinnoksi tai ne voivat toimia myös laidunalueina. Aurinkovoimaloiden rakentaminen on myös yksi tapa etsiä turvesoille uusiokäyttöä.

Vuonna 2019 perustetun, Ruotsiin rekisteröidyn Helios Nordic Energy -yrityksen perustajilla on vuosien kokemus energiateollisuudesta. Helios Nordic Energy on yksi Pohjoismaiden johtavista aurinkoenergian kehittäjistä. Yrityksellä on parhaillaan vireillä yli 100 eri hanketta.

Lisätiedot:

Markus Ehrström, hankekehitysjohtaja
Helios Nordic Energy Finland Oy
Puh. 0400 428 823
markus.ehrstrom@heliosnordic.com

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja
Mikkelin kaupunki
Puh. 040 129 5152
topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 040 544 0936
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Helios Nordic Energy -yrityksen kotisivu: https://heliosnordic.com/fi/tietoa-meista/

Kuva.  Helios Nordic Energy Finland Oy:n Ropolansuon aurinkovoimahankkeen sijainti.

Verkkokauppaklubissa hiotaan strategioita

Verkkokauppiaat ovat perustaneet Mikkeliin vapaamuotoisen Verkkokauppaklubin, jonka kautta on helppo seurata alan kehitystä.

Mikkelin ensimmäistä Verkkokauppaklubia vetävä Petri Janhunen valmensi Xamkin palkkalistoilla Digiportaat-hankkeen osallistujia kehittämään digitaalisia palveluitaan ja huomasi, että alueen verkkokauppiaat hyötyisivät omasta yhteisöstä.

Verkkokauppaklubeja toimii jo parisenkymmentä eri puolilla maata, ja niissä on mukana yli 200 yritystä. Toimijat yhdistää Digital Commerce Finland Oy, joka syntyi Business Finlandin Experience Commerce -hankkeen pohjalta. Uusi yritys tarjoaa maksuttomia palveluita ja alkaa järjestää koulutuksia verkkokauppiaille.  Yrityksen tavoitteena on myös lisätä Verkkokauppaklubien määrää. Ideana on, että yhdessä klubissa olisi enintään 8-10 yritystä. Monilla alueilla toimii jo useita klubeja ja lisää on tulossa.

”Me täällä Mikkelissä kokoonnumme noin kuuden viikon välein vuorotellen eri osallistujayritysten tiloissa miettimään yhdessä verkkokaupan hyviä käytänteitä, kumppanuuksia ja strategioita. Esimerkiksi ensi tapaamisen aiheena ovat Black Friday -kampanjat ja miten niistä saadaan tehot irti.”

Klubeissa osallistujat sitoutuvat toimimaan yhdessä, jakavat kokemuksiaan luottamuksellisesti, antavat palautetta toistensa verkkokauppojen toimivuudesta ja jakavat vinkkejä vaikkapa toimivista yhteistyökumppanuuksista tai markkinoinnin työkaluista.

”Vaihdamme asiakaspalvelukokemuksia ja asiakkaiden eri ongelmiin sopivia vastausmalleja, kommentoimme toistemme uutiskirjeitä ennen lähetystä ja testaammekin yhdessä toistemme verkkokauppojen toimintaa.”

Janhunen työskentelee tällä hetkellä sovelluskehitystä tekevän mikkeliläisen Metatavun kasvujohtajana neljä päivää viikossa ja kehittää yhden päivän kalastusvälineitä myyvän Norolan liiketoimintaa.

”Verkkokaupan menestys ei ole alustasta kiinni, mutta oikeat työkalut helpottavasti huomattavasti verkkokauppiuutta. Verkkokauppian työn tulisikin ensisijaisesti olla myynnin edistämistä ja kehittämistä; jos niin ei ole, niin verkkokaupan potentiaali menee helposti hukkaan.”

Norolanilla on ollut käytössä oma verkkokauppa kohta nelisen vuotta. Sinä aikana tuotevalikoimaa on muutettu paljon ja parhaillaan pilotoidaan uudentyyppistä toimintamallia.

”Suosittelisin kaikille verkkokaupan kehittäjille mukaan lähtöä, sillä verkostojen kautta pääsee käsiksi uusiin, suuriin trendeihin, kuten tekoälyn hyödyntämiseen.”

Janhunen ei surkuttele sitä, että länsisuomalaiset ovat kehittäneet verkkokauppojaan paljon eteläsavolaisia pidempään.

”Verkkokauppaklubien ja Digital Commerce Finlandin kautta tekeminen koko Suomessa on yhteismitallista, oli verkkokauppasi sitten Turussa tai Mikkelissä. Kaikilla on samat edellytykset menestyä.”

Design-tuotteet löytävät asiakkaita verkosta

Mikkelin Verkkokauppaklubissa mukana oleva tuotesuunnittelija ja yrittäjä Pauliina Rundgren on kehittänyt oman yrityksensä tuotantoa myyvää verkkokauppaa kolmen, neljän vuoden ajan.

”Rakensin verkkokaupan palveluntarjoajan alustalle itse, opiskelin digimarkkinointia etenkin Miksein Digiportaat-hankkeessa ja sainkin kaupan hyvään kasvun alkuun omin ponnistuksin. Viime vuoden lopulla otin stepin eteenpäin: teetin verkkokauppaamme ammattilaisella ulkoasu-uudistuksen ja päätin ulkoistaa digimarkkinoinnin.”

Pauliina Rundgren Handicrafts Oy suunnittelee ja valmistaa koru- ja sisustustuotteensa, ylläpitää kivijalkaliikettä Kenkäverossa ja pyörittää laajaa jälleenmyyntiverkostoa sekä muita myyntikanavia. Hän tunnistaa, että resurssi- ja osaamispula hillitsevät verkkokaupan kehittämistä.

”Verkkokaupan pyörittäminen ei valitettavasti ole niin aktiivista tai osaavaa, että kunnon kasvulle olisi eväitä. Verkkokauppa muodostaakin siksi tällä hetkellä vain hieman alle 20 prosenttia kokonaisliikevaihdostamme. Mutta otan asian positiivisesti: kasvunvaraa on!”

Kansainvälisten asiakkaiden tavoittaminen kuuluu Rundgrenin tavoitteisiin.

”Se on ollut to do -listallani pidemmän aikaa, mutta jäänyt muiden kiireiden alle. Nyt päästään lopultakin alkuun loppuvuonna ja ensi vuoden alussa. Siihen kannustavia viestejä saamme enenevässä määrin ulkomaisilta, potentiaalisilta asiakkailtamme.”

Verkkokauppaklubista hän saa kannustava vertaistukea ja pääsee jakamaan kokemuksia.

”On silmiä avartavaa, kun mukana on eri toimialoilla toimivia yrityksiä. Itse edustan vielä varsin pientä verkkokauppaa haasteellisella toimialalla. Tapaamistemme jälkeen oloni on joko intoa puhkuva tai lähestulkoon masentunut, kun ymmärrän, miten valtavasti opittavaa ja työtä riittää, eikä tuloksia synny hetkessä. Mutta jostainhan me kaikki olemme liikkeelle lähteneet.”

Hän suosittelee klubeja kaikille verkkokauppoja pyörittävillä ja niitä kehittäville.

”Jäsenen tulee olla valmis antamaan itsestään ja jakamaan tietoa ja kokemuksia muille jäsenille. Siten saa eniten irti. On hyvä, että tapaamiset ovat säännöllisiä. Se patistaa tekemään kehitystyötä myös tapaamisten välillä.”

Koiraharrastajien verkostot ovat kansainvälisiä

HuimaWeb Oy:n verkkokaupan takana on kaksi yrittäjänaista ja heidän Lahdessa ja Mikkelissä toimivat kivijalkakauppansa, joiden tuotteita myydään koiraharrastajille myös riemukauppa.fi-verkkokaupassa. Mikkelissä yritystään pyörittää Maarit Karhu-Teiskonen ja Lahdessa Maria Vuorenmaa.

”Verkkokauppayhtiön liikevaihto on jo ohittanut Mikkelin myymälän myynnin eli se myy hieman enemmän kuin kivijalkamyymälä.”, kertoo Karhuntassu Oy / Lemmikkitarvike Riemussa Mikkelistä tuotteita koiraharrastajille myyvä Karhu-Teiskonen.

Itsekin koiraharrastajiin kuuluva yrittäjä saa jo nyt jonkin verran yhteydenottoja ulkomailta, sillä tuotteet kiinnostavat harrastustuttavia. Yritys hyödyntää laajasti sosiaalisen median mahdollisuuksia.

”Teemme maksullista mainontaa somessa ja aktiivisia poistauksia yrityksen Facebook ja Instagram -tileille. Kauppaa tehdään mukavasti tätä kautta, toki sitäkin puolta pitäisi kehittää reilusti edelleen. Tiktok ja muut uudemmat kanavat ovat meillä vielä kokonaan ottamatta haltuun, kun resurssit ja osaaminen eivät riitä sinne.”

Verkkokauppaklubissa hän arvostaa vertaistukea ja loistavia keskusteluja.

”Kiireisen arjen keskellä on tosi hyvä välillä pysähtyä jakamaan kokemuksia. Klubin innoittamana olen rohkaistunut kokeilemaan muun muassa tekoälyä tuotetietojen kirjoittamiseen ja pohtimaan avoimemmin oman kaupan prosesseja. Ryhmältä on tullut myös positiivista kannustusta, että asioita on tehty oikein. Klubiin kannattaa tulla mukaan, jos haluaa kehittää toimintaansa ja on valmis jakamaan ideoitaan ja osaamistaan myös muiden vastaavassa tilanteessa olevien yrittäjien avuksi.”

Mosaiikkiharrastajille verkosta ostaminen on luontevaa

Yli 13 vuotta mosaiikkialan verkkokauppaa Mikkelistä käsin pyörittäneet Sirpa ja Jukka Hämäläinen luonnehtivat kauppaansa Pohjoismaiden laajimmaksi ja monipuolisimmaksi mosaiikkiharrastajan verkkokaupaksi.

”Tulos tehdään verkkokaupassa. Odotamme verkkokaupan kasvavan huomattavasti lähivuosina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Mikkelissä on lisäksi ajoittain avoinna oleva varastomyymälä.

”Käsityömessuilla olemme 2-4 kertaa vuodessa, jolloin näemme asiakkaita myös kasvotusten.”

MosaiikkiMyymälä näkyy asiakkaille myös sosiaalisessa mediassa muun muassa TikTokissa, Instagramissa, Facebookissa ja Youtubessa.  Yrittäjät jakavat myös opetusvideoita asiakkailleen.

”Some on yksi tärkeimmistä kulmakivistä verkkokaupan markkinoinnissa. Kehitämme ja laajennamme sitä aluetta koko ajan.”

Verkkokauppaklubiin yrittäjäpariskunta lähti mukaan heti sen perustamisvaiheessa.

”On erittäin tärkeää kuulla myös muiden verkkokauppiaiden työskentelystä. Pohdimme yhdessä monenlaisia kysymyksiä aina pakkausmateriaaleista verkkokauppajärjestelmiin ja asiakkuuksiin. Kaikki klubiin kuuluvat antavat aina jotain ajateltavaa kokoontuessamme. On hyvä huomata, että kaikki painimme samojen asioiden ja ongelmien kanssa.”

Agripalvelu toimii kokonaan verkossa

Juvan Koikkalasta löytyy yksi kotimaisen verkkokauppojen pioneeriyrityksistä. Agripalvelu.fi aloitti verkkokauppansa jo yli 20 vuotta sitten, ja tällä hetkellä kauppaa tehdään käytännössä vain verkossa.

”Olemme 99-prosenttisesti verkkokauppa eli toimimme käytännössä täysin verkossa. Juvalla meillä on varasto ja noutopiste, joilla on rajoitettu aukiolo. Voi hyvin sanoa, että ilman verkkokauppaa ei olisi Agripalvelua. Ihan kaikkea kauppaa ei tehdä verkkokaupan kautta, mutta yhteydenotot tulevat sitä kautta, sillä se toimii näyteikkunana valikoimiimme”, Johanna ja Pasi Purhonen kuvaavat.

Agripalvelu toimii tällä hetkellä EU:n alueella, ja verkkokaupan toiminnallisuutta ja valikoimaa kehitetään Euroopan markkinoita ajatellen.

Yritys löytyy sosiaalisesta mediasta useilta kanavilta.

”Niiden käyttö ei ole kuitenkaan niin aktiivista kuin se voisi olla. Pääasiassa sivuillemme löydetään hakukoneiden kautta.”

Purhoset kokevat saavansa Verkkokauppaklubista uusia näkökulmia ja suosittelevat mukaan tuloa kaikille verkkokauppaa tekeville ja sen kehittämisestä kiinnostuneille.

”Verkkokauppa on omanlaistaan kaupankäyntiä. Vaikka verkkokaupat ovat hyvin erilaisia, kaikkia yhdistävät samantyyppiset haasteet, mitkä poikkeavat kivijalkakauppiaiden haasteista. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä Verkkokauppaklubin toimintaan. Olemme oikeastaan vielä tutustumisvaiheessa. On ollut hienoa päästä vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia verkkokaupasta.”

Mikkelin verkkokauppaklubissa ovat mukana:

Agripalvelu: www.agripalvelu.fi

Mikkelin valokuvausliike: www.kamerakauppa.fi

MosaiikkiMyymälä: www.mosaiikkimyymala.com

Norolan: www.norolan.com

Pauliina Rundgren HandiCrafts: www.prhandicrafts.fi

LuxJewelle: www.luxjewelle.com/

Riemukauppa: www.riemukauppa.fi

Verkkokauppa-asioissa sinua auttaa alkuun Digiportaat – asiakaslähtöisempää digitaalista liiketoimintaa -hanke.

Alkuvuodesta 2024 alkaa uusi koulutuspolku aloittaville eteläsavolaisille uusille verkkokauppiaille ja verkkokaupan perustamista suunnitteleville yrittäjille. Lue lisää täältä.

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Petri Janhusen kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvakaappauset verkkokaupoista: Pauliin Rundgren Handicrafts ja Norolan

sotilas

Maanpuolustusjärjestöjen drone-hanke saa 60 000 euron tuen Wihurin rahastolta

Maanpuolustusjärjestöjen yhteinen drone-hanke on saanut Suur-Savon Reserviupseeripiirin hakemuksesta  merkittävää tukea.Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi 60 000 euron avustuksen hankkeelle, jota toteutetaan yhteistyössä Suur-Savon Reserviupseeripiirin, Suur-Savon Reserviläispiirin ja Kaakkois-Suomen Viestikillan kanssa.

Drone-hankkeen ensimmäinen osa käynnistyi vuonna 2021, ja sen aikana hankittiin maaliskuussa 2023 Nordic Drone Oy:n valmistama SkyDrone 7, joka on varustettu lämpökameralla. Tämä kotimainen drone tarjoaa viranomaisille tehokkaan työkalun, joka on suunniteltu ja valmistettu Muuramessa. Lisäksi drone-hankkeessa on rakennettu liikkuva komentopaikka pakettiautoon. Komentopaikka varustellaan syksyn 2023 aikana viesti- ja johtamisjärjestelmillä, mikä mahdollistaa joustavan toiminnan erilaisissa ympäristöissä ja olosuhteissa.

Drone-hankkeen päätavoitteena on kehittää monipuolinen ja ketterä dronejärjestelmä, joka vastaa nykyajan ja tulevaisuuden haasteisiin. Dronen käyttömahdollisuudet ulottuvat pelastustoiminnasta sähköyhtiöiden tarpeisiin sekä maatalouden ja metsätalouden hoitoon. Lisäksi hankkeessa painotetaan maanpuolustustyötä ja reserviläisten kouluttamista.

Kevään ja kesän 2023 aikana hankkeen pääkouluttajat ovat vahvistaneet osaamistaan ja harjoitelleet erilaisia toimintoja tulevissa koulutuksissa. Seuraava vaihe hankkeessa on tammikuussa 2024 Lentopelastusseuran järjestämä koulutus, jonka jälkeen perustetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (Maanpuolustuskoulutus MPK, www.mpk.fiensimmäinen dronehälytysryhmä Mikkelin koulutuspaikalle. Hälytysryhmän tehtävänä on tukea viranomaisia esimerkiksi kadonneiden etsinnässä.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys aloittamassa omaa dronekoulutustaan yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa

– Tällä hetkellä rakennetaan miehittämättömän ilmailun koulutusohjelmaa, joka tulee sisältämään sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. MPK:lle yhteistyö dronehankkeen käynnistäneiden jäsenjärjestöjen kanssa on hyvin tärkeää koulutusmahdollisuuksien sekä kokonaisturvallisuuden kannalta, Maanpuolustuskoulutus MPK:n koulutusjohtaja Kari Pietiläinen kertoo.

Dronehankkeen toimintaympäristönä on Mikkelin lentoasema, ja sen toimivuutta koeponnistettiin elokuussa 2023 Mikkelin Ilmailupäivässä yhteistyössä Mikkelin Ilmailuyhdistyksen ja Mikkelin lentoaseman kanssa. Ilmailupäivä osoittautui menestykseksi houkutellen odotuksia enemmän kävijöitä ja saavuttaen erinomaisen palautteen.

– Aktiivisen toimijajoukon ja heidän hakeman rahoituksen ansiosta Mikkelin lentoasemalla on valtakunnallisesti uskottava organisaatio ja koulutustoiminnan harjoittaja miehittämättömän ilmailun saralla, kertoo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Timo Paakki.

Nyt myönnetty 60 000 euron tuki mahdollistaa hankkeen jatkumisen toiseen osaan, jossa tavoitteena on entistä suorituskykyisemmän, kiinteäsiipisen dronen hankinta.

Tähän mennessä hanketta ovat tukeneet Maaseuturahoitus, Maanpuolustuksen kannatussäätiö, Maanpuolustuskiltojen liitto, Urlus-säätiö, Suur-Savon Sähkö Oy, Suur-Savon Energiasäätiö, Suomen Reserviupseeriliitto, Turvallisuuden tukisäätiö, Ajanvaunu Oy ja MPY Telecom Oyj yhteensä 218 500 eurolla.

Tietoa lisää hankkeesta:

Jussi Saarinen
Saimaan Drone Oy, toimitusjohtaja
puh. 0400 384737 tai jussi.saarinen@saimaandronepalvelu.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Kuva: Nordic Drones Oy

Tekoälyä kannattaa testailla rohkeasti

Viime talvena kiihtyi keskustelu siitä, miten tekoäly voisi sujuvoittaa yrityksissä arkea ja auttaa kehittämään uudenlaista liiketoimintaa. Asiantuntijat kannustavat, että nyt on juuri oikea hetki arvioida tekoälyn hyödyntämistä oman yrityksen tarpeisiin.

Tekoälyn mahdollisuuksista on julkaistu viime aikoina useita oppaita. Vanhempi tutkija, KTT Anna Lahtinen Haaga Helia ammattikorkeakoulusta oli tekemässä keväällä ilmestynyttä kansantajuista Tehoa tekoälystä pk-yrityksille -opasta. Siihen on koottu noin 150 yrityksen ja usean asiantuntijan kokemuksia tekoälystä.

”Suomalaiset pk-yritykset ovat käytännöllisiä. Ne hakevat omaan liiketoimintaansa toimintavarmuutta, luotettavuutta, referenssejä sekä turvallisuutta tekoälyn hyödyntämiseen.”

Lahtinen korostaa, että yritykset ymmärtävät nyt, että enää tekoälyn mahdollisuuksia ei voi ohittaa.

”Muutos alkaa ihmisistä, jolloin ensimmäisiä tavoitteita voisi olla lisätä johdon ja työntekijöiden ymmärrystä. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää liiketoiminnan ja IT:n yhteistyötä. Kun tuodaan eri liiketoiminta-alueilla toimivia ihmisiä yhteen, vuoropuhelun ja yhteisen kehittämisen kautta syntyy ymmärrys siitä, mitkä ovat ne liiketoiminnan tarpeet, joihin toivotaan ratkaisuja ja joissa tekoäly voi olla avuksi. Pk-yrityksissä organisaatiohierarkiat ovat matalia, joten siitä syntyy luontainen väylä syventää keskustelua ja tieto kulkee nopeasti. Tämä luo suotuisat olosuhteet työntekijöiden, johdon ja kumppaneiden sitouttamiseen.”

Keskusteluihin nousevat usein yrityksen liiketoiminnan tavoitteet, haasteet ja ongelmat, joita halutaan ratkaista sekä uudet mahdollisuudet, joihin voisi tarttua.

”Parhaimmillaan kehittäminen liittyy aina liiketoiminnan tavoitteisiin ja lähtee niistä liikkeelle. Joskus ne ratkeavat tekoälyn avulla, joskus muuten. Tekniset ratkaisut löytyvät kyllä aina.”

Sisäisistä prosesseista asiakasrajapintaan

Yritykset aloittavat usein tekoälykokeilut parantamalla sisäisiä prosessejaan, jotka liittyvät esimerkiksi työvuorojen suunnitteluun, ostolaskutuksen optimointiin, asiakasymmärryksen syventämiseen tai vaikka tuotantoprosessien parantamiseen.

”Kun saadaan tuloksia aikaan, siitä laajennetaan asiakasrajapintaan kohdistuviin ratkaisuihin, myyntiin ja markkinointiin tai halutaan esimerkiksi ennakoida koneiden huoltotarpeita ja personoida asiakaskohtaamisia.”

Yrityksiä kiinnostaa verrata omaa kehitystyötä muiden tekemään. Lahtinen kehottaa huomioimaan käytännölliset työkalut, jotka ovat jo olemassa, sillä pk-yritysten resurssit ovat rajalliset ja kalliisiin konsulttiratkaisuihin ei välttämättä ole mahdollisuutta.

”Tänä päivänä on jo paljon pk-yrityksille suunnattuja työkaluja. Oppaat, tekoälykiihdyttämöt ja koulutukset antavat tietoa ja ymmärrystä. Kannattaa muistaa, että tekoälyosaamisen kehittäminen ja tekoälykokeilut ovat aina kuitenkin sijoitus, joka vaatii aikaa, resursseja ja sitoutumista.”

Lahtinen uskoo, että yhteistyökumppaneita voi löytyä läheltä omalta alueeltakin. Oman yrityksen IT-osaamisella voi jo aloittaa tekoälyn tutkimisen.

”Pk-yrityksillä on usein IT-kumppaneita, joiden kanssa keskustelemalla voi hakea uutta näkökulmaa tai suunnitella tekoälypilotteja. Keskusteluja kannattaa käydä myös kehitysyhtiöiden yritysneuvojien kanssa, sillä he tuntevat hyvin alueen yritykset ja eri rahoitusmahdollisuudet. Näen, että pk-yritysten vahvuus on niiden verkostoissa eli löytyy kumppaneita rahoitukseen, tekniikkaan ja toteutukseen. Suomi on loistava maa pilotoida tekoälyratkaisuja. Täällä on paljon teknistä osaamista myös paikallisella tasolla.”

Uudenlaisen tekemisen kokeilu ja koulutuksiin osallistuminen kannattaa tehdä aina yrityksen omien tarpeiden pohjalta.

Kuvassa yrittäjä ja yritysguru Peter Vesterbacka ja vanhempi tutkija Anna Lahtinen keskustelevat Tekoäly Suomessa -sarjassa (Kuva: Anna Lahtisen arkisto, lisätietoja https://www.aistories.fi/suomi/)

Keskiössä data

”Epämukavuusalueelle astuminen on välttämätöntä. Kun itse alkaa kädet savessa miettiä asioita ja kehittää ideoita, syntyy parhaita tuloksia. Tehokkaimmat koulutukset ovat sellaisia, jotka pureutuvat yrityksen tarpeisiin ja keskittyvät käytännön kehittämistyöhön. Kannattaakin pohtia, miten koulutusta voi soveltaa omaan yritykseen, miten aloittaa tekoälyn käyttö, mitä lisäarvoa tekoäly toisi, miten voisi onnistua pilotoinnissa ja miten tekoäly vaikuttaa yrityksen työvoimatarpeisiin ja osaamisvaatimuksiin?”, Anna Lahtinen jatkaa.

Tekoälyratkaisujen keskiössä on data. Yrityksellä voi olla useita datalähteitä, kuten rakenteellisia (numerot ja taulukkomuoto), sanallisia (teksti ja puhe) ja visuaalisia (kuva tai video).

”Laadukkaan datan saatavuus voi olla haaste tekoälyn parissa aloittavalle yritykselle, ja se voi vaatia lisätyötä. Tässä ei määrä korvaa laatua. Jopa pienemmällä määrällä laadukasta dataa voi päästä eteenpäin.”

Lahtinen haluaisi herättää keskustelua tekoälyn roolista osana yhteiskunnan kehittämistä ja pohtia pk-yritysten roolia siinä.

”Teknologiamurrosta ei voi pysäyttää. Nyt tarvittaisiin moniäänistä keskustelua siitä, mitä tekoäly tarkoittaa suomalaiselle yhteiskunnalle ja liike-elämälle ja minkälaisia ihmiskunnan ongelmia se voisi ratkaista. Miten tekoäly voisi auttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa tai kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa? Pk-yritykset, jotka edustavat noin 98 prosenttia koko Suomen yrityskannasta, ovat joka tapauksessa keskiössä, kun keskustellaan viher- ja digisiirtymästä.  Algoritmien lisäksi tarvitaan ihmisiä analysoimaan, tulkitsemaan ja visioimaan. Ihmisen ja koneen välistä yhteistyötä tarvitaan, ja se näkyy tästä eteenpäin ihan eri tavalla yrityksissä.”

Tekoälystä tuli osa päivittäistä liiketoimintaa

Mikkeliläinen yrittäjä, kouluttaja Ville Venäläinen Mindhive Oy:stä kiinnostui tekoälystä jo vuosia sitten ja aloitti neuroverkkoihin liittyvän väitöskirjan. Parhaillaan hän kouluttaa alueen yrittäjiä tekoälyn hyödyntämiseen.

”Tekoälyn avulla voi buustata omaa arkista tekemistä ja nopeuttaa ongelmien ratkaisua. Yritys voi vaikka luoda sivuilleen botin, joka ymmärtää tuotteita ja jolle voi jutella omin sanoin niistä. Botille voidaan opettaa kaikki yrityksen materiaali ja se voi puhua eri kielillä.”

Hänelle itselleen tekoälyn hyödyntämisestä on tullut reilussa vuodessa osa jokapäiväistä kehitystyötä.

”Käytän tekoälyä sovelluskehitykseen, tekstintuottamiseen ja raporttien laatimiseen. Olen huomannut, että tekoälyn avulla työ nopeutuu ja manuaalisen työn osuus vähenee. Nyt näyttäisi siltä, että esimerkiksi koodarin ammatin ns. junioritehtävät häviävät alalta vauhdilla. Samalla asiantuntijatyössä tapahtuu nopea muutos.”

Mikkeliläisyrittäjä Ville Venäläinen hyödyntää päivittäin tekoälyä omassa liiketoiminnassaan (Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen)

Tekoälyä kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti

ChatGPT on yksi tällä hetkellä tutuimmista tekoälyä hyödyntävistä työkaluista. Venäläinen muistuttaa, että nyt näkyvät ensimmäisen aallon työkalut tuskin jäävät pysyviksi.

”ChatGPT voi poistaa niin sanotun tyhjän paperin ongelman. Se voi luokitella, tehdä yhteenvetoja keskusteluista ja sitä voi ohjata luonnollisella kielellä sanallisesti eli voi kuvata, mitä tarvitsee ja mihin asiayhteyteen. Entistä tärkeämmäksi kyvyksi nouseekin jatkossa ns. promptaaminen eli kyky taustoittaa asioita ja tehdä hyviä kysymyksiä, että saa niihin arvokkaita vastauksia. Tekoälystä on hyötyä alasta riippumatta myös akateemisessa maailmassa.”

Venäläinen suosittelee pk-yrityksiä kokeilemaan tekoälyä etenkin johtamiseen.

”On monia osa-alueita, jotka ovat olleet tavallaan pyhitettyjä ihmiselle. Tekoäly ei korvaa asiantuntijoita, mutta se voi ratkaista vaikka markkinointiin, myyntiin, sisällöntuotantoon ja oppimiseen liittyviä ongelmia. Nyt tarvitaan rohkeutta kokeilla ja keksiä hyviä kysymyksiä.”

Venäläinen muistuttaa, että generatiivinen tekoäly käyttää harkintaa ja voi olla myös väärässä.

”Meillä on nyt jo kulttuurisesti oppineita koneita, jotka hallitsevat netin ja kirjojen tietomäärää, oppivat uutta nopeasti ja toimivat halutun arvopohjan pohjalta. Toisaalta käydään keskustelua ns. etiikkakoneista, joita yhdistetään tekoälyyn estämään väärinkäytöksiä.”

Parhaillaan globaalit jätit luovat tekoälypohjaisia työkaluja omiin työkaluvalikoimiinsa.

”Ala on käymistilassa. Esimerkiksi suuret toimijat, kuten Adobe, Google ja Microsoft tuovat työkaluja osaksi omaa olemassa olevaa tarjontaansa.”

Venäläinen on vakuuttunut, että nyt on hyvä aika pk-yritysten herätä kokeilemaan olemassa olevia työkaluja.

”Meneillään on teolliseen vallankumoukseen liittyvän kaltainen muutos, jonka vaikutukset tulevat olemaan suuret ja joka pystyy korvaamaan joiltain osin ihmistyövoimaa. Toisaalta se tekee tilaa näkemykselliselle, holistiselle ajattelulle.”

Tekoälyn riskit kannattaa tunnistaa

Kyberturvallisuuden työelämäprofessorina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja Aalto-yliopistossa toimiva Mikko Kiviharju pohdiskelee työkseen tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä riskejä.

”IBM:n raportin mukaan isoimmat tekijät, jotka estävät tekoälyn hyödyntämisen tällä hetkellä, ovat osaamisen puute, korkeat hinnat ja soveltuvien työkalujen puute. Tekoäly vyöryy teknologiana kovin nopeasti pk-yritystenkin käsiteltäväksi, joten huolena on samaan aikaan kyberturvallisuus.”

Hänkin korostaa, että liikkeelle pitää lähteä hankkimalla perusymmärrystä siitä, mitä ylipäätään kannattaa tekoälyllä tehdä omassa liiketoiminnassa.

”Jos tekoälyn käyttäminen on yrityksen kannalta kriittistä, ensimmäinen askel on lähteä hakemaan siitä omaan toimialaan sovellettua osaamista. Konsulteilta saa nopeasti käyttöönotettavia ja juuri omalle yritykselle räätälöityjä ratkaisuja, mutta sillä on sitten oma hintansa. Jokaisella hype-käyrän nousuvaiheessa olevalla teknologialla tai asialla on kysynnän ja tarjonnan lain vuoksi iso hinta alan ensimmäisille osaajille.”

Eikä kaikki aina meni niin kuin odotetaan. Kiviharju arvioi, että tekoälyn tuottamia vahinkoja arvioitaessa tulkinta riippuu siitä, mikä katsotaan tuottamukselliseksi ja missä katsotaan vastuun ja vastuun rajojen menevän.

”Nopea teknologian omaksuminen voi tuoda isoja voittoja, mutta siinä on myös isot riskit. Jos haluaa edetä varovammin, on hyvä miettiä, mitä tekoälyllä voi omassa yrityksessä parhaimmillaan saada aikaan ja onko – joskus kokeellisenkin – teknologian käyttö riskin arvoista. Tekoälyn tarkemmat sudenkuopat ovat vasta teknologisesti esillä. Niiden liiketoiminnalliset sudenkuopat selviävät vasta ajan kanssa.”

Kiviharju muistuttaa, että kybervakuutukset ovat yleistyneet viime vuosina.

”Kuten uusissa vakuutustyypeissä usein on, ensin saatetaan luvata liikoja ja nyt onkin nähtävissä vakuutusehtojen kiristymistä. Lisäksi vakuutusyhtiöt saattavat tehdä yrityksen tietoturvan tason arvioimiseksi tarkastuksen, jotta vakuutus ylipäätään myönnetään.”

Hän tunnistaa, että datan avoimuus on yksi kiistakapuloista liiketoiminnan ja tieteen tekemisen välillä.

”Tekoälyn eli AI:n käyttämää opetusdataa pitää jalostaa paljonkin ennen tekoälyn opettamista. Mitä jalostetumpaa data on, sitä tiukemmin sen jalostaja haluaa pitää siitä kiinni. Datan sulkeminen hidastaa tiedettä, mutta edistää liiketoimintaa jo vakiintuneilla datayrityksillä lyhyellä tähtäimellä ja päinvastoin.”

Kiviharju rakentaa itselleen parhaillaan hyvää kuvaa alueen yritysten kyberturvallisuuteen ja tekoälyyn liittyvistä tarpeista ja visioista.

”Hyviä ideoita tarvitaan aina. Pyrin viemään viestiä osaamisen kehittämisen ja aluekehittämisen tarpeista XAMKille, Aallolle ja tietysti viranomaisille.”

Lisätietoa: Lataa Tehoa tekoälystä pk-yrityksille! -opas: https://www.haaga-helia.fi/fi/ai-tie

Kansikuva: Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Mikko Kiviharju tutkii tekoälyn mukanaan tuomia kyberturvallisuusuhkia. Hän työskentelee Xamkin Kotkan kampuksella ja Aalto-yliopistossa. Kuvassa hän pitää alustusta toimittajille Kotkan kaupungintalon valtuustosalissa.
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen