fbpx
Mies ohjaa venettä vesillä ja takana istuu henkilö.

Sähköisen kevyen liikkumisen klusterin yritykset esittäytyvät sähköautotapahtumassa Mäntyharjun Woikoskella

Maan ensimmäisen, Etelä-Savoon tänä keväänä muodostuneen, sähköisen kevyen liikkumisen klusterin yritykset ovat näyttävästi esillä tuotteineen Electric Weekend -tapahtumassa elokuun alussa. Suomen mukavimmaksi sähköautotapahtumaksi luonnehdittu tapahtuma järjestetään Mäntyharjulla Woikoski Feelingin matkailukeskuksessa ja lentokentän alueella.

Tapahtumaan odotetaan laajaa kävijäjoukkoa, jolle sähköllä liikkuminen on jo tuttua tai jota sellainen kiinnostaa. Mikkelissä keväällä aloittaneesta sähköisen kevyen liikkumisen klusterista on mukana viisi yritystä.

Yritykset tulevat tutuiksi tapahtumissa

Woikoskella esittäytyvistä klusteriyrityksistä Valkama Watercrafts valmistaa kevyitä alumiinisia sähköveneitä ja kehittää niille kelluvaa venetelakkaa. Aurora Powertrains valmistaa sähkökelkkoja ja kehittää sähköisen liikkumisen laitteisiin akustoja. Viva Electric Jets puolestaan kehittää sähköistä vesijettiä maailmanmarkkinoille. Kaikkien yritysten kotipaikka on Mikkeli. Mikkelistä toimintaympäristönä on kiinnostunut myös eLyly, joka on tuonut markkinoille maailman ensimmäisen sähköisen lumiskootterin. AMS Corporation Ltd Oy on vuonna 2023 perustettu mikkeliläinen sähköisen UGV ajoneuvon kehittämiseen ja valmistukseen erikoistunut yritys, joka esittelee tapahtumassa kehittämäänsä sähkön varastointijärjestelmää.

Yritysten yhteistyötä vahvistamaan perustettua klusteria vetää Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin kertoo, että tänä vuonna sähköisen kevyen liikkumisen yrityksiä ja niiden tuotteita tehdään tutuksi yhteistyökumppaneille ja suurelle yleisölle erilaisissa tapahtumissa.

”Woikosken tapahtumassa yritykset esittäytyvät omalla osastollaan näyttelyssä, joka järjestetään lauantaina 3.8. eli ns. pääpäivänä. Woikoskella mukana olevat yritykset myyvät ja markkinoivat jo tuotteitaan. Klusteri on muodostunut yritysten tarpeesta kehittää yhteisiä toimintatapoja ja hyödyntää synergiaetuja. Klusterimme kiinnostaa laajasti, ja uusia yrityksiä on tulossa mukaan.”

Elokuisen Electric Weekend -tapahtuman jälkeen klusteriyritykset esittäytyvät lokakuussa mikkeliläisessä kauppakeskuksessa. Tapahtumien sarja alkoi toukokuussa, kun klusteriyrityksiin ja niiden tuotteisiin pääsi tutustumaan Mikkelin satamassa järjestetyssä tilaisuudessa. Loppukesästä klusteri saa myös oman kotisivun, josta saa lisätietoja yrityksistä, niiden tuotteista ja klusterin toiminnasta.

Electric Weekend tarjoaa ainutlaatuisen ohjelman

Electric Weekend 2.-4.8.2024 toteutetaan Woikoski Oy:n alueella. Lauantaina 3.8. aamuyhdeksästä iltakuuteen sähköiset menopelit esittäytyvät Woikoski Feelingsin matkailukeskuksessa järjestettävässä näyttelyssä. Eteläsavolaisten sähköisen liikkumisen klusterin vesipelit esittäytyvät kartanon rannassa.

Näyttelyyn on osallistumassa useilta yrityksiltä kevyen ja raskaan sähköisen liikkumisen ajoneuvoja, joita pääsee myös koeajamaan. Keskuksen automuseon erikoisuuksiin kuuluu maan ensimmäinen vetyauto. Luentoja tulee pitämään muun muassa akkutohtori Juha Heiska, ja sähköautojen paloturvallisuudesta luennoi Iiro Wennberg.

Tapahtuman aikana lentokentällä järjestetään kouluratsastustapahtuma, ja sähkölentokone saattaa laskeutua tapahtuman aikana lentokentälle. Viikonlopun erikoisuuksiin kuuluu myös sähköautosauna eli tapahtuman sponsoriyrityksen sähköautolla sähköistetään telttasauna, jossa on tarkoitus saunoa yhtäjaksoisesti 48 tunnin ajan. Saunojat pyrkivät tekemään samalla sähköautosaunomisen maailmanennätyksen. Woikoskella esittäytyy myös aurinkopaneeleja myyviä yrityksiä.

Tapahtumaan osallistuminen on maksutonta. Tapahtuman aikana voi myös leiriytyä maksutta lentokentän hiekkakentällä koko viikonlopun ajan.  Tapahtumaviikonlopun aikana kuullaan myös erilaisia esiintyjiä, ja tarjolla on monipuolisia ravintolapalveluita.

Lisätietoja kevyen sähköisen klusterin yrityksistä

Marjo Niittuaho-Nastolin, puhelin 0440 361 615 ja sähköposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusteri edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Luonto ja matkailijat kiittävät, sillä päästövapaa sähköinen liikkuminen on hajutonta ja äänetöntä, ja siitä tulee hyvin pian uusi normaali. Toimialan yrityksillä on aito halu tehdä yhteistyötä ja laajentaa verkostoa toiminnan vakiinnuttamiseksi ja kehittämiseksi edelleen. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus (ELY) ja hanke on Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama (toimintaympäristön kehittämisavustus).

Kuva: Valkama Watercrafts.
Kolme naista aurinkolasit päässään istuu moottoroidun veneen penkissä, takana näkyy laiturissa pieni perinteinen puulaiva.

Yritysten verkostoitumistapahtuma Business Blender toteutettiin hiilineutraalina

Päästöjen vähentämiseksi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy teki uuden avauksen ja lasketutti 23.5. Mikkelissä järjestetylle yritysten verkostoitumistapahtuma Business Blenderille hiilijalanjäljen. Käytännössä hiilidioksidipäästöt hyvitetään istuttamalla puita alkukesästä Kovalan suolle Mikkelin kaupungin maalle.

Mikkeliä kotipaikkanaan pitävä Puuni Oy käyttää asiakkaidensa hiilijalanjäljen laskemiseen erilaisia laskureita.

”Business Blender -tapahtuman laskelmaa varten arvioimme, että tapahtumaan osallistuu noin viitisenkymmentä ihmistä. Heistä arviolta joka neljäs osallistuja tulee autolla ja hänelle kertyy arviolta noin 300 kilometriä ajomatkaa. Lisäksi tapahtumassa tarjoillaan aamiainen, joten sekin otetaan laskennallisesti huomioon”, Puuni Oy:n perustajista Petri Kämäräinen sanoo.

Tapahtumien hiilipäästöt on helppoa hyvittää

Puuni on tehnyt perustamisestaan alkaen yhteistyötä muun muassa Tampere-talon kanssa. Tapahtumatalo haluaa kertoa asiakkailleen tiloissaan järjestettävien tapahtumien hiilijalanjäljen suuruuden. Eri tapahtumien hiilijalanjälkeä lasketaan erilaisten arvioiden pohjalta.

”Käytännössä teemme Tampere-talolle laskelmat, jotka he toimittavat omille asiakkailleen. Me hyvitämme kertyneet hiilidioksidipäästöt istuttamalla puita ja luomalla siten pysyviä hiilinieluja kuntien ja kaupunkien joutomaille. Puiden istutus on ns. lisäistä eli se jäisi tekemättä ilman meitä. Kunnat puolestaan sitoutuvat ylläpitämään istutetun metsän eli vaikutus on pysyvä.”

Pienten tapahtumien hiilijalanjäljet ovat kohtuullisia. Pienin laskennallinen yksikkö on yksi hiilidioksiditonni. Siihen kategoriaan menee myös puoli päivää kestävä Business Blender -tapahtuma. Sen laskennallinen hiilijalanjälki hyvitetään istuttamalla kaksi puuta Mikkelin Kovalansuolle istutettavaan sekametsään. Kahden puun istutuksen hinta on 35 euroa.

”Tapahtumien hiilijalanjäljen laskenta kiinnostaa yrityksiä. Koetaan, että myynnin näkökulmasta on arvokasta pystyä kertomaan, että kyseessä on hiilikompensoitu tapahtuma. Yrityksille voi tulla yllätyksenä, miten helppoa ja edullistakin hiilijalanjäljen hyvittäminen on. Meille tapahtumien hiilijalanjäljen laskenta on vain yksi osa liiketoimintaa, mutta se tuo tunnettuutta yrityksemme asiakkaille ja myös omalle brändillemme.”

Hiilijalanjälki kiinnostaa koko toimitusketjua

Suuret yritykset ovat jo vuosia kehittäneet vastuullisuusraportointiaan. Koska suurten yritysten pitää pystyä määrittelemään oman toimintansa vastuullisuus entistäkin tarkemmin ensi vuoden alusta alkaen, ne tarvitsevat omilta alihankkijayrityksiltään vastuullisuusraportointia varten tietoja muun muassa hiilijalanjäljen suuruudesta.

Puunin perustajista Joona Puhakka asuu Australiassa ja kasvattaa siellä yrityksen liiketoimintaa.  Petri Kämäräinen kertoo Business Blender -tapahtumassa yrityksen australialaisasiakkaasta, joka vuokraa toimistohotellin tiloja omille asiakkailleen.

”Sydneyssä toimistohotelli voi olla 30-kerroksinen ja kussakin kerroksessa voi olla satoja työpisteitä. Kun asiakasyritykset alkavat raportoida omasta toiminnastaan ESG-standardien mukaan, toimistohotelleista tiloja vuokraavien alihankintayritysten pitää pystyä laskemaan oma hiilijalanjälkensä ja kertomaan se omille asiakkailleen. Tätä varten olemme kehittäneet paikallisen asiakasyrityksemme toiveista työpistekohtaisen laskurin yhteistyössä mikkeliläisen Mindhive Oy:n kanssa. Kerron tästä ns. ketterästä kokeilusta Business Blender -tapahtumassa.”

Ihmisiä istuu pitkien pöytien ääressä ja taustalla näkyy esiintymislava.

Business Blender nostaa esille luovuutta ja innovaatioita, joiden pohjana on yhteistyö ja verkostoituminen. Ajatuksena on, että näin uudet ideat jalostuvat menestyksekkäiksi liiketoimintamalleiksi ketteriä kokeiluja hyödyntäen. Mukana on myös käytännön esimerkkejä yritysten IPR-strategioista.

Kuvateksti 1:  Yritysten verkostoitumistapahtuma Business Blender järjestettiin torstaina 23.5. klo 8-12 Teatteriravintola ILOssa.

Kuvateksti 2: Ennakkoilmoittautuneet pääsivät tilaisuden jälkeen koeajamaan mikkeliläisen Valkama Watercrafts Oy:n sähkövenettä Mikkelin satamassa.

Tilaisuuden toteuttavat hankkeet saavat Euroopan Unionilta osarahoitusta. Hankkeen yhteydessä on mainittu rahoituksen myöntänyt viranomainen.

Verstas VB (Venture Builder) / Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto (EAKR), Etelä-Savon ELY-keskus , Verstas CO2 / EAKR, Etelä-Savon maakuntaliitto, INNOCOM – Tukea yritysten innovaatioiden kaupallistamiselle / AKKE (kansallinen rahoitus), Etelä-Savon maakuntaliitto ja EESpäin Innovaatiot / EAKR, Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätietoja

Marjo Niittuaho-Nastolin, 0440 361615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Kimmo Haapea, 0440 361 613, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

Niko Arola, 040 5380 961, niko.arola@xamk.fi

henkilö seisoo jättimäisen taitto-oven edessä isossa hallissa

Mikkelin lentoasemalle uudenlaista koulutustoimintaa

Mikkelin lentoasemaa kehitetään koulutus- ja tapahtumaympäristöksi sekä tilauslentojen kohteena.

Keula kohti Mikkeliä -hankkeen projektipäällikkö Ville Hyyryläinen seisoo Mikkelin lentoaseman lentokonehallissa valtavan kokoisen nosto-oven edessä. 17 metriä leveästä nosto-ovesta mahtuu ajelemaan halliin monen kokoisilla pienlentokoneilla tai muilla ajoneuvoilla. Itse lentokonehalli on kooltaan 574 neliötä.

Lentokonehalli on yksi Mikkelin lentoaseman valteista, kun lentoasemaa kehitetään koulutusympäristöksi.

– Eri ilmailutoimijat voivat vuokrata hallia koulutustarkoituksiin. Ison tilan lisäksi hallissa on pienempiä tiloja, joissa voidaan pitää erilaisia koulutuksia, ja myös varastotilaa, Hyyryläinen kertoo.

Miehittämätön ilmailu on kasvava teollisuudenala

Ville Hyyryläisen vetämän ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein koordinoiman Keula kohti Mikkeliä -hankkeen yhtenä tavoitteena on tuotteistaa Mikkelin lentoasemaa miehittämättömän ilmailun koulutusympäristöksi.

– Olemme mukana muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Aimo-hankkeessa, jossa seitsemän eri kaupunkia yhdessä pohtii miehittämättömän ilmailun kehittämistä, Hyyryläinen sanoo.

Miehittämätön ilmailu käsittää käytännössä dronet ja erilaiset lennokit, joiden lennättäminen ja ohjaaminen vaativat omaa erityisosaamista ja kouluttautumista. Kyseessä on kasvava teollisuudenala, joka luo uudenlaisia mahdollisuuksia logistiikan, palvelujen ja turvallisuuden aloilla.

– Droneilla voi tehdä esimerkiksi erilaisia mittauksia, kuten siltojen ja kaupunki-infran mittauksia. Meitä täällä Mikkelissä kiehtoo erityisesti pelastustoimi ja erilaiset valvontatehtävät, joissa tarvitaan kiinteäsiipisiä droneja, Hyyryläinen sanoo.

Droneja on monenlaisia: osa on helikopterin tyyppisiä, suoraan ilmaan nousevia, mutta myös kiinteäsiipisiä, jotka vastaavat säädöksiltään lentokonetta ja tarvitsevat kiitotien ilmaan nousemiseen.

Hyyryläisen mukaan Mikkelin lentoasemaa voidaan hyödyntää paitsi koulutusympäristönä, myös muuhun ilmailutoimintaan.

– Täällä on paljon vapaata ilmatilaa, mikä on meille iso plussa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ilmatila on aika tukossa.

Lentoasemalla aletaan kouluttaa drone-lennättäjiä

Lentokonehallin tiloja on jo alkanut käyttää reserviläisten pyörittämä yleishyödyllinen yritys Saimaa Drone Oy, joka alkaa kouluttaa drone-lennättäjiä Mikkelin lentoasemalla.

– Pyöritämme reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa drone-hanketta, jossa on mukana puolenkymmentä pääkouluttajaa, joilla on syvällinen osaaminen dronetoimintaan, kertoo Jussi Saarinen Saimaan Drone Oy:stä.

Hanke tekee yhteistyötä Suomen lentopelastusseuran kanssa, joka kouluttaa kauko-ohjaajia ja -tähystäjiä.

– Jotta pystyy osallistumaan viranomaisten tukemiseen, lentopelastusseuran koulutus pitää olla käyty ja kuulua seuran perustamaan hälytysryhmään.

Drone-lennättäjiä aletaan kouluttaa myös Maanpuolustuskoulutuksen kursseilla. Saimaan Drone Oy selvittää myös kaupallisen koulutustoiminnan aloittamista yksityisille yrityksille.

Koulutetut drone-lennättäjät voivat kalustonsa kanssa tukea viranomaisia erilaisissa tehtävissä, kuten poliisia kadonneiden etsimisessä, pelastuslaitosta erilaisissa onnettomuustilanteissa tai sähköyhtiöitä laajoissa sähkökatkoissa. Myös maanpuolustuksessa dronet ovat keskeisessä roolissa.

Maanpuolustus- ja turvallisuustehtävien lisäksi drone-lennättäjiä voidaan tarvita myös esimerkiksi maataloudessa. Droneilla voidaan kartoittaa ja kuvata esimerkiksi tuhohyönteisiä tai rikkakasveja ilmasta käsin.

Saarisen mukaan Mikkelin lentoasemalla ja lentokonehallissa on drone-lennättäjien koulutustoimintaan hyvät tilat.

– Myös lentoaseman infra ja se, että lentoasema on keskeisellä paikalla kaupunkia, tukee koulutustoimintaa hyvin, Saarinen toteaa.

”Hyvät tilat ja infra vaikkapa yleisötapahtuman järjestämiseen”

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa on perustettu myös kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Projektipäällikkö Ville Hyyryläinen visioi erilaisia mahdollisuuksia tapahtumatuotantoon.

– Lentoasemalla ja lentokonehallissa on hyvät tilat ja infra vaikkapa ison musiikkikeikan tai muun yleisötapahtuman järjestämiseen. Minuun on jo ollut yhteydessä yksi porukka, joka suunnittelee ihan muita asioita kuin ilmailua, Hyyryläinen kertoo.

Hankkeessa tuotteistetaan myös lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa. Mikkelin lentoasemalla palvellaan siis jatkossakin charter-lentotoimintaa. Lentokonehallissa on myös eteläsavolaisille ilmailuharrastajille tilaa, jossa kalustoa pystyy säilyttämään.

– Lentoaseman olosuhteita kannattaa vaalia. Moni miettii lentokenttää vain reittilentojen kohteena, mutta ilmailu käsittää paljon kaikkea muutakin. Myös saavutettavuus on iso teema, Hyyryläinen sanoo.

– Olisi tärkeää, että nähtäisiin lentokentän ympäristön kehittäminen mahdollisuutena, joka tuo piristystä aluetalouteen pitkällä aikaperspektiivillä.

Hyyryläisen puhelin on pirissyt ahkerasti ja erilaisia liiketoimintakumppanuuksia on ehdoteltu sen jälkeen kun huhtikuun alussa Iltalehti uutisoi, että Mikkeliin oltaisiin mahdollisesti sijoittamassa Naton maavoimien alaesikunta.

– Yritämme osaltamme tukea sitä, että olosuhteet täällä olisivat sellaiset, että tänne voisi tulla, Hyyryläinen sanoo.

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti.

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa katse on pitkällä tulevaisuudessa. Hankkeen aikana tuotteistetaan miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö, tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa, ja perustetaan kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto / AKKE. 

GreenReMark-seminaarin osallistujat Pursialan voimalaitoksella

Suomalaisten ja venäläisten bisnesseminaari avasi ovet yhteistyölle

Mikkelissä 13.-14.6. järjestetty Mikkelin ja Pietarin seutujen yhteinen bisnesseminaari avasi ovet yritysten yhteistyölle, kun toista kymmentä suomalaista ja venäläistä uusiutuvan energian alalla toimivaa yritystä tapasivat toisensa. Tapaamiset tuottivat yhteistyökumppanuuksia ja tarjousvaiheeseen eteneviä yhteistyöprojekteja.

Yritysdelegaatio oli koottu Mikkelin kehitysyhtiö Miksein venäläisten hanke- ja yhteistyökumppaneiden kautta. Mukana oli yrityksiä Pietarin seudulta, jotka olivat hakemassa yhteistyökumppaneita, teknologiaa ja osaamista Suomesta.

Haimme venäläisille yrityksille sopivia suomalaisia yhteistyökumppaniyrityksiä venäläisten ilmoittaman mielenkiinnon ja tarpeen mukaan. Järjestimme vierailun aluksi tiiviin Uusiutuvan energian edistämiseen ja ratkaisuihin keskittyneen bisnesseminaarin, jonka jälkeen yrityksillä oli etukäteen valmistelemamme kahdenväliset bisnestapaamiset, ohjelmajohtaja Jussi Heinimö MikseiMikkelistä kertoo.

-Tapaamiset tuottivat uusia yhteistyökumppanuuksia ja ainakin tarjousvaiheeseen eteneviä projekteja, Heinimö jatkaa.

Seminaarissa tapaamisia oli yhdestä kolmeen per yritys. Ohjelmaan kuului myös venäläisdelegaation tutustuminen Mikkelissä mm. SunMikkeli aurinkovoimalaan, Pursialan voimalaitokseen, Metsäsairilan jätekeskukseen sekä Suomenniemen sähkönjakelun tutkimuskohteeseen.

Opin paljon vierailun aikana suomalaisesta bisneskulttuurista, teknologioista ja trendeistä, kehityshankkeista ja mahdollisuuksista käyttää eri teknologioita vihreän energian saralla. Uskon, että meillä on hyvät yhteistyönäkymät erityisesti aurinkoenergian alalla, kommentoi Anna Mamaeva Bureau of Engineering Works -yhtiöstä Pietarista.

Annan kollega Sergei Korobkovin mielestä yhteistyömahdollisuuksia on erityisesti tuuli- ja aurinkoenergian saralla.

Tapaaminen oli jatkoa hyvin alkaneelle yhteistyölle Pietarissa toimivan Technoparkin kanssa. Osapuolet kirjoittivat avoimen yhteistyösopimuksen vasta kuukausi sitten. Jatkoa tapaamisille on tulossa ainakin Energiamessujen yhteydessä Tampereella ensi syksynä.

Risto Joutsiniemi Oy Windside Production Ltd:stä
13.6. järjestetty seminaari oli mielenkiintoinen ja B2B tapaamisissa keskustelimme konkreettisista projekteista, joihin meidän on mahdollista päästä tarjoamaan ratkaisujamme, kiittelee Viitasaarella toimivan tuulivoimavalmistaja Oy Windside Production Ltd:n toimitusjohtaja Risto Joutsiniemi (kuvassa keskellä).

Lisätiedot

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 040 544 0936, jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Karoliina Tanskanen, Venäjä-asiantuntija, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 044 7678482, karoliina.tanskanen@mikseimikkeli.fi

Venäläisyritysten delegaation vierailu Mikkeliin toteutettiin osana uusiutuvien energian ratkaisuiden käyttöönottoa edistävää Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC ohjelman GreenReMark hanketta. 

GreenReMark ‐hankkeen tavoitteena on edistää vihreä energian markkinoiden kehitysmahdollisuuksia Kaakkois‐Suomen ja Pietarin alueella. Green Energy Regional Markets Development (Green ReMark) ‐hanke alkoi 1.12.2018 ja sen toteutus jatkuu 30.11.2020 saakka. Hanketta rahoittavat Euroopan Unioni, Venäjän Federaatio ja Suomen Tasavalta. Lisätietoa hankkeesta ja vierailuohjelmasta Mikkeliin www.greenremark.com .

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi .

Etelä-Savon Kasvupolun tunnelmia 2018

Etelä-Savon Kasvupolulle valittiin viisi mikkeliläistä yritystä

Etelä-Savon Kasvupolulle haki 37 yritystä, joista 15 valittiin mukaan Kasvu Open -sparraukseen. Hakijoiden joukossa oli idea-asteella olevia, vasta aloittaneita, pidemmälle päässeitä ja uudistumisvaiheessa olevia yrityksiä monilta eri toimialoilta. Valituista yrityksistä viisi on mikkeliläisiä.  Nämä yritykset ovat A-J Automation Oy, Ansanmäki Oy, Harri Haavikko Oy, Platom Oy ja Visla Solutions Oy.

Kasvu Open on valtakunnallinen sparrausohjelma pk-yrityksille, joka auttaa yrityksiä niiden kasvuhaasteissa. Sparraus on valituksi tulleille yrityksille maksutonta. Mukaan valittuja yrityksiä sparrataan kahdessa Kiitoratapäivässä . Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa Kasvupolun aikana yhteensä 10 asiantuntijaa 45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa. Tuomaristo valitsee Kasvupolun päätteeksi kaksi parasta yritystä, jotka etenevät jatkosparrauksiin ja lokakuussa 2019 järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin.

Tuomariston puheenjohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Juha Kauppisen mukaan hakemuksiin oli paneuduttu ja ne olivat laadukkaasti tehtyjä.
“Tuomaristolla oli vaikea valintatehtävä. Mukaan haki hieno valikoima yrityksiä. Tuomaristossa arvioimme vahvasti kasvun mahdollisuutta  jokaisen yrityksen omasta lähtökohdasta. Kasvusuunnitelman lisäksi katsoimme sitä, kuinka hakemuksesta välittyi halu ja tahto kasvuun. Kolmantena kriteerinä pohdimme Kasvupolun hyötyä yritykselle: Onko Kasvu Open todella paras apu juuri kyseiselle kasvusuunnitelmalle?”

Kauppisen lisäksi tuomaristoon kuuluivat: Ari Utriainen Avidly Agency Oy:stä, Kristiina Laatikainen Etelä-Savon ELY-keskuksesta, Nina Rasola Etelä-Savon Yrittäjäjistä, Petri Eronen MarskiDatasta, Teppo Leinonen Etelä-Savon Kauppakamarista, Mika Hasu Nordea Pankki Suomelta, Matti Skyttä Savonlinnan kaupungilta ja Pekka Kovanen KPA Unicon Oy:stä.