fbpx

OiOi laati kestävän kehityksen strategian

Elämyksellisiä virtuaaliympäristöjä luova OiOi Collective Oy huomasi kestävän kehityksen strategiaa tehdessään, että vastuullisuus onkin jo kaiken tekemisen keskiössä. Vastuullisuus on osoittautunut myös kilpailuvaltiksi, mikä konkretisoi yrityksen edelläkävijyyttä.

Mikkelistä ja Helsingistä toimiva yritys on alusta saakka valinnut toimeksiannoikseen sellaisia projekteja, jotka luovat ja lisäävät ihmisten hyvinvointia sekä fyysistä ja henkistä terveyttä. Teokset hyödyntävät luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat monipuolisia elämyksiä.

”Kaikki tekemisemme perustuu viimeisimpään tutkimustietoon, teknologiaan ja niiden luovaan soveltamiseen. Opimme toimeksiantoja tehdessämme lisää ja näemme, mihin suuntaan haluamme jatkossa panostaa ja keskittyä”, Mikkelistä käsin työskentelevä toimitusjohtaja Sami Kämppi sanoo.

Yrityksen tavoitteena on luoda merkityksellistä ja hyvinvointia edistävää media-arkkitehtuuria rakennettuun ympäristöön.

”Silloin tiedämme, että teemme jotain oikeasti arvokasta ympäröivään maailmaan.”

Mikkelissä yrityksen toimipiste sijaitsee Saimaa Stadiumilla, josta on kehittynyt hyvinvointitoimijoiden keskittymä eli hub.

”Täällä on ymmärretty hyvinvointi megatrendinä, joka jatkuu. Näin tämän kehityksen ja tarpeen jo vuosia sitten, mutta ymmärsin samalla, että tutkimuksen teko on hidasta ja kehitystyö vie aikansa. Kaikki tapahtuu ajallaan.”

Toimitusjohtaja Sami Kämppi uskoo, että samat arvot omaavien yhteistyökumppaneiden kanssa syntyy kestäviä virtuaalisia elämystuotteita.

OiOi löysi Saimaa Stadiumilta samanhenkisten kehittäjien ja tutkijoiden ympäristön, jossa voi helposti kehittää yhteisesti tärkeinä koettuja asioita.

”Meillä on täällä erinomainen toimintaympäristö testata ja mittaroida asioita kehitystyömme pohjaksi. Pääsemme mukaan pioneerityöhön, ja OiOi toimii yhtenä mahdollistajana, kun tutkittua tietoa sovelletaan käytäntöön. Viimeisimpänä esimerkkinä on muuan muassa Xamkin Active Labissä juuri vertaisarviointiin lähtenyt Susanna Kumpulaisen tutkimus siitä, minkälaisia parantavia vaikutuksia luontotiloilla voi olla hyvinvoinnille esimerkiksi työhyvinvoinnin näkökulmasta.”

Verkostomaisuus mahdollistaa kasvun

OiOi työllistää Helsingissä viisi osaajaa sekä kolme omien yritystensä kautta työskentelevää freelanceria. Yrityksellä on takanaan hyvä vuosi ja alkanut vuosikin näyttää hyvältä.

”Luomme ja teemme tulosta yhteistyökumppaneidemme kanssa muodostuneessa ekosysteemissä.”

Yhteistyökumppaneiksi valikoituu yrityksiä, jotka jakavat samat arvot ja korkeat laatustandardit.

”Samojen arvojen pohjalta rakennamme kestävää tulevaisuutta luontevasti.”

Koska OiOi vastaa toimeksiantojen koko tuotantoketjusta, kumppaniverkosto on laaja ja siihen kuuluu erikokoisia yrityksiä monilta eri aloilta.

”Eri projekteissa teemme joko kaiken itse tai valitsemme verkostostamme parhaiten soveltuvat yhteistyökumppanit, joiden kanssa asiat sujuvat. Tarvitaan myös keskinäistä kunnioitusta, yhteistyön arvon ymmärtämistä ja jatkuvaa verkostojen hoitoa.”

Työntekijöistä pidetään hyvää huolta

OiOi toimii tavalla, johon on sisäänrakennettu sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöön liittyvän vastuullisuuden perusperiaatteet. Sosiaaliseen vastuullisuuteen kuuluu, että uskotaan yhdessä luomiseen ja tekemisen älykkyyteen.

”Meillä jokainen työntekijä on oman alansa asiantuntija, mutta myös moniosaaja. Kaikilla on oma selkeä päärooli ja tekemiset menevät myös luontevasti lomittain.”

Yrityksen palkkapolitiikka on tasa-arvoista ja läpinäkyvää.

”Kaikki tietävät toistensa palkan ja sen vaatimukset. Tärkeää on kunnioittaa ihmisten työaikoja ja vapaapäiviä. Työhyvinvointia pidetään itsestään selvänä tavoitteena. Tämä on aivointensiivistä työtä, ja jotta suunnittelutyötä pystyy tekemään hyvin, pitää huolehtia myös työstä palautumisesta.”

Periaatteena on ymmärrys, että kun itse voi hyvin, se ruokkii luovuutta. Inspiroiva tekeminen, joustava työaika ja etätyöskentelymahdollisuudet koetaan myös palauttavaksi.

”Nämä periaatteet ovat hyväksi meille kaikille. Jokainen meistä on täällä töissä työn sisällön takia ja ymmärtää sen, että emme pysty toisaalta kilpailemaan palkoissa ja eduissa vaikka pelifirmojen kanssa, mutta työn merkityksellisyydellä taas voimme.”

Ympäristöystävällisiä ratkaisuja arkeen

Ympäristöystävällisyys näkyy kestävinä hankintoina, kierrätyksenä ja arjen pieninä tekoina, kuten joukkoliikenteen suosimisena.

”Itse suosin junia esimerkiksi käydessäni Helsingin yksikössä Maria O1 -hubissa. Otan usein pyörän mukaan ja sillä pääsen kätevästi entisen Marian sairaalan alueelle Baanaa pitkin. Täällä Mikkelissä pystyn pyöräilemään tai jopa hiihtämään luonnonsuojelualueen läpi töihin tänne Stadiumille Kalevankankaalle.”

Toki kansainvälisten asiakkaiden luonakin käydään, mutta matkojen määrä on vähentynyt ja samoilla reissuilla yritetään hoitaa useita asioita samalla kertaa.

”Korostamme yhteisluomisen ekosysteemimme merkitystä. Meillä ovat käytössä etätyöskentelyn työkalut, joilla on kätevää työskennellä yhdessä. Korona-aika muutti asiakkaiden ajattelua ja opittiin hyödyntämään etätyökaluja myös kokoustamiseen ja yhdessä luomiseen.”

Yrityksen päätuotteet ovat elämyksellisiä digitaalisia installaatioita, joita suunniteltaessa mietitään tarkkaan kestävät ratkaisut ja hankinnat.

”Huolehdimme installaatioiden koko elinkaaresta eli suunnittelusta, tuotannosta, asennuksista, huollosta ja kierrätyksestä. Kun installaatio tulee elinkaarensa päähän, huolehdimme asianmukaisesta kierrätyksestä. Haluamansa laitteet työntekoon jokainen työntekijä saa valita meillä itse. Työkoneet hankimme leasingillä ja osa työntekijöistä on halunnut puhelimen esimerkiksi kierrätettynä tai malleina, joihin voi vaihtaa tai päivittää itse osia, kuten Fairphoneen.”

Installaatioille voidaan laskea myös hiilijalanjälki.

”Pystymme laskemaan installaatioiden vaatiman energian. Mikäli asiakkaalla on jo vaikka aurinkopaneeleja katoilla, pystymme laskemaan, paljonko niitä pitäisi hankkia lisää, jotta installaatioiden kuluttama sähkö saataisiin tuotettua. Hankimme mahdollisimman vähän energiaa kuluttavia laitteistoja ja hyödynnämme led-valaistusta. Mietimme myös, tuottaako installaatio lämpöenergiaa ja saisiko sen hyödynnettyä tilojen lämmitykseen.”

Hankintoja ei tehdä halvin hinta mielessä, vaan laatu edellä. Ostopäätösten takana ovat kestävän kehityksen, reilun kaupan ja ympäristöystävällisyyden periaatteet.

”On hyvä suunnitella laadukkaille laitteistoille sisältöjä, jotka kestävät aikaa jopa 10-20 vuotta. Haluamme, että installaatioissa käytetään laitteistoja, jotka ovat helppoja asentaa ja huoltaa, jotta ne kestävät aikaa. Digitaalisuus sitten mahdollistaa vuosien varrella sisältöjen rikastamisen ja päivittämisen.”

Taloudellinen riippumattomuus antaa vapauden

OiOi on luotu orgaanisesti kasvavaksi yritykseksi, joka toimii ilman tekemistä linjaavia rahoittajatahoja.

”Esimerkiksi startup-yrityksistä kiinnostuneet pääomasijoittajat haluavat myydä yrityksen muutaman vuoden kuluessa eli tehdä exitin. Tämä ei kuulu meidän strategiaamme, vaan haluamme olla luomassa uutta digitaalista toimialaa omilla ehdoilla omaan visioon luottaen.”

OiOi on toimittanut paljon medianäkyvyyttä saaneita ratkaisuja, kuten suomalaisen luonnon parantavasta voimasta syntyneen Aukion Helsingin lentokentälle. Toteutuksia löytyy muun muassa museoista, teemapuistoista, taidekohteista, erilaisista tapahtumakohteista, esittelytiloista ja julkisivukohteista. Korona-aikana yrityksen kyky toimia ketterästi usealla toimialalla osoitti vahvuutensa.

”Uskon, että jos olisimme toimineet erilaisella strategialla, yritys olisi jouduttu lopettamaan korona-aikana. Nyt meillä on monta toimialaa, joista jollain on aina ollut toimeksiantoja. Kun korona-aikana aktiviteettipuistot menivät kiinni, museoihin ja hoivakoteihin tarvittiin uusia ratkaisuja.”

Yritys on alusta saakka toteuttanut kansainvälisille asiakkaille räätälöityjä ratkaisuja.

”Haluamme myös kansainvälistyä luonnollista tahtia, ja olemme tehneet kv. projekteja yrityksen alkuajoista lähtien. Pian meiltä on tulossa taas merkittäviä kv. avauksia, mutta niistä lisää myöhemmin.”

Kuvatekstit:

Toimitusjohtaja Sami Kämppi uskoo, että samat arvot omaavien yhteistyökumppaneiden kanssa syntyy kestäviä virtuaalisia elämystuotteita.

Tämä juttu on tehty osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin toteuttamaa VerstasCO2-hankketta. Hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

aurinkopaneleiden edessä nainen kypärä päässään työskentelee tietokoneella

Nordic Generation Oy vuokraa aurinkovoima-alueen Mikkelin kaupungilta

Aurinkovoimalainvestointi etenee Mikkelissä: Nordic Generation Oy vuokraa aurinkovoima-alueen Mikkelin kaupungilta. Vuokrattava alue mahdollistaa jopa 100 MW:n voimalan rakentamisen. Suursuon alueelle Vehmaskylään suunnitteilla oleva voimala voisi tuottaa sähköä jo vuonna 2026.

Mikkelin kaupunki ja Nordic Generation Oy tekevät maanvuokraussopimuksen, mikä mahdollistaa mittavan aurinkoenergiainvestoinnin toteuttamisen. Kaupunki on tehnyt maanvuokraamisesta viranhaltijapäätöksen. Osapuolet allekirjoittavat vuokrasopimuksen vuokraamispäätöksen valitusajan umpeuduttua.

Aurinkovoimalalle kaupungilta vuokrattava alue on lähes 130 hehtaaria. Vuokra-alue sijoittuu Mikkelin kaupungin omistamalle maalle Vehmaskylässä, kaupungin keskustasta noin 18 kilometriä koilliseen.

Nordic Generation Oy:n toimitusjohtaja Marko Salmela kertoo, että Mikkelin Suursuon alueelle suunnitteilla oleva voimala voisi tuottaa sähköä jo vuonna 2026. Nyt esisuunnitteluvaiheessa selvitetään, miten aurinkopaneeliratkaisut toteutetaan. Samalla laaditaan luvituksessa tarvittavia ympäristö- ja luontoselvityksiä.

– Vuokrattava alue mahdollistaa jopa 100 MW:n voimalan rakentamisen. Hankkeen lopullinen laajuus tarkentuu suunnittelun edetessä. Olemme kiinnostuneita vuokraamaan myös lisää alueita muilta maanomistajilta. Sähkönsiirtokapasiteettia alueelta löytyy, sillä Fingridin siirtoverkko ja Visulahden sähköasema sijaitsevat suhteellisen lähellä, Salmela kertoo.

– Mikkelin kaupunki vuokraa alueen 45 vuodeksi. Vuokrattu alue sijaitsee osin ojitetulla suoalueella, ja kaupunki on arvioinut alueen merkityksen metsätalouden kannalta vähäiseksi, kuvaa kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.

Useampia aurinkovoimahankkeita on käynnistynyt sen jälkeen, kun soveltuvia maa-alueita kartoitettiin Mikkelissä noin vuosi sitten. Mikkelin kaupungin kehitysyhtiö Miksei Oy on ollut mukana selvittämässä aurinkovoimalle soveltuvia alueita, markkinoinut alueita aurinkovoimayhtiöille ja vienyt asioita eteenpäin yhtiöiden kanssa.

– Hankkeen myötä Mikkelin alueen rooli kasvaa valtakunnallisesti merkittävänä aurinkoenergian tuottajana ja auttaa uuden sähköintensiviisen toiminnan sijoittumista tänne, kertoo ohjelmajohtaja Jussi Heinimö kehitysyhtiö Mikseistä.

Mikkelin seudulla on runsaasti aurinkovoiman tuotantoon sopivia alueita. Kaupungin läpi kulkeva Fingridin kantaverkko mahdollistaa aurinkovoimaloiden ja muun sähköintensiivisen toiminnan liitettävyyden sähköverkkoihin.

Lisätiedot

Marko Salmela, toimitusjohtaja
Nordic Generation Oy
Puh. 0400 164 981
marko.salmela@nordicgeneration.com

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja
Mikkelin kaupunki
Puh. 040 129 5152
topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 040 5440 936
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Nordic Generation Oy on vuonna 2022 suomalainen yhtiö, joka keskittyy tuuli- ja aurinkoenergiahankkeiden suunnitteluun ja projektirakentamiseen. Nordic Generation Oy on perustanut hanketta varten erillisen yhtiön, Mikkeli S SPC Oy:n, jonka kotipaikka on Mikkeli.

Nordic Generation Oy:n omistaa englantilainen Nordic Generation Limited, joka tekee yhteistyötä Octopus Energy Generationin kanssa. Octopus on yksi suurimmista eurooppalaisista uusiutuvaan energiaan sijoittavista yhtiöistä.

Nordic Generation on keskittynyt toimimaan Suomen markkinoilla. Suomessa yrityksellä on ollut tuulipuistohankkeita vuodesta 2021. Yrityksen tavoite on investoida uusiutuvaan energiaan niin, että se hyödyttää vastuullisia kuluttajia, yhteisöjä ja sijoittajia sekä parantaa elinympäristön tilaa.

Lue lisää: nordicgeneration.com

Kuva: Nordic Generation Oy:n Suursuon aurinkovoimahankkeen sijainti. (Lähde: Mikkelin kaupunki)

Kartta: Kaupungin maaomaisuus Suursuon alueella merkitty vaalean vihreällä, Nordic Generation Oy:lle (Mikkeli S SPC Oy) vuokrattavat alueet merkitty sinivihreällä alueella. (Lähde: Mikkelin kaupunki)

Mölnlycke Healthcare Oy palkittiin vuoden 2023 Mikkelin kaupungin yrityspalkinnolla

Mikkelin kaupungin vuoden 2023 yrityspalkinto on myönnetty haavanhoitotuotteita valmistavalle Mölnlycke Healthcare Oy:lle. Yrityksen edustajat vastaanottivat palkinnon Etelä-Savon yrittäjägaalassa Savonlinnassa 20.1.2024.

Mikkelin tehtaanjohtaja Timo Saahko on kiitollinen Mölnlyckelle tulleesta huomiosta. Mikkelin tehdas on alueella suuri ja tärkeä työllistäjä.

– Tiedämme, että olemme yksi merkittävistä työnantajista Mikkelissä. Teemme paljon yhteistyötä Mikkelin kaupungin kanssa, olemme myös kiinteistökehitysyhtiö Naistingin vuokralainen. Yhteistyö on erittäin hyvää, kaupunki tukee kasvuamme ja investointejamme. Meillä on yhteistyötä myös paikallisten oppilaitosten kanssa. Parhaillaan Esedun kanssa on suunnitteilla prosessiteollisuuden oppisopimuskoulutukset uusille ja nykyisille työntekijöillemme. Kasvu-Esedun kanssa toteutimme syksyn aikana rekrykoulutuksen maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työllistämiseksi, Timo Saahko kertoo.

Mölnlycken Mikkelin tehtaan historia Pursialassa ulottuu 1970-luvulle. Saahko aloitti tehtaanjohtajana vuonna 2016.

– Kun tulin taloon, henkilöstöä oli alle 400. Nyt meitä on noin 600. Viime kesänä meitä oli 700, kun joukossamme oli kesätyöntekijät. Palkkaamme nytkin tulevalle kesälle 80–100 kesätyöntekijää. Tarvitsemme siis nuoria ja innokkaita työntekijöitä! Tuotannon työntekijöiden haku on auki 6. helmikuuta asti. Toimistopuolen ja työnjohdon tehtävät tulevat hakuun hieman myöhemmin.

Kuudestasadasta työntekijästä noin 520 työskentelee tehtaan tuotannossa, loput ovat johto- ja asiantuntijatehtävissä. Tehdas pyörii vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä. Tehtaan liikevaihto on vuositasolla noin 165 miljoonaa euroa.

– Viime vuonna Mikkelin tehtaalla tehtiin 316 miljoonaa haavanhoitotuotetta, mikä tarkoittaa, että maailmanlaajuisesti Mikkelissä valmistettuja haavanhoitotuotteita käytetään joka ikinen sekunti 9–10 kappaletta. Olemme alallamme globaali markkinajohtaja – ja oikeastaan Mikkelin tehdas on konsernin lippulaivatehdas, Saahko sanoo.

Mikkelin tehdas kuuluu haavanhoidon liiketoiminta-alueeseen. Mölnlyckellä on yhteensä neljätoista tehdasta, joista viisi valmistaa haavanhoitotuotteita. Haavanhoitotuotteiden lisäksi Mölnlycken maailmanlaajuiseen tuotantoon kuuluu myös leikkaussaliratkaisut, leikkaussalikäsineet ja antiseptiset tuotteet.

Mikkelistä pakatut ja steriloidut haavanhoitotuotteet lähetetään jakelukeskuksiin, joiden kautta tuotteet lähetetään loppuasiakkaille, esimerkiksi sairaaloille ja apteekeille. Suurin markkina-alue on Eurooppa, mutta tuotteita myydään paljon myös Yhdysvalloissa ja Aasiassa.

– Tehtävänämme on vapauttaa terveydenhuollon asiakkaat ja ammattilaiset haavojen tuomasta taakasta. Valmistamme maailman parhaat haavanhoitotuotteet parantaaksemme ihmisten elämänlaatua. Yhteisenä visionamme on kehittää Mikkelin tehtaasta maailman toimivin tehdas, Saahko sanoo.

Henkilöstö on vahvasti mukana kehittämistyössä ja ideoinnissa

Tehtaan toimivuuteen liittyy vahvasti henkilöstön osaaminen, työturvallisuus, psykologinen turvallisuus ja työhyvinvointi. Edellä mainittuihin seikkoihin onkin Mölnlyckellä panostettu erityisen paljon tuotantopäällikkö Hanna Hämäläisen mukaan.

– Jatkuva kehittäminen ja oppiminen on meille tärkeä ja yhteinen juttu. Se ei ole vain johdon juttu, vaan koko henkilöstöllä on mahdollisuus tuunata omaa työtään ja tehdä kehitysideoita, Hämäläinen kertoo.

Saahko lisää, että tärkeitä asioita työntekijöiden hyvinvoinnin lisäksi ovat jatkuva kehittäminen, uudistuminen, vastuullisuus ja hiilijalanjäljen vähentäminen.

– Mikkelin tehtaan tärkeimmät menestystekijät ovat henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi. Me haluamme yhdessä koko organisaatiomme kanssa kehittää toimintaamme kohti huomisen haasteita, Timo Saahko kertoo.

Tehtaasta huokuukin hyvä tunnelma. Turvallisuus, hyvinvointi ja reilu meininki säteilevät, kun Saahko astelee pitkin toimistorakennuksen tai tuotantopuolen käytäviä ja tervehtii jokaista vastaantulijaa. Mölnlyckellä kaikki ovat yhtä perhettä. Jokainen heistä tekee merkityksellistä ja tärkeää työtä.

– Olemme pitkäjänteisesti ja systemaattisesti panostaneet siihen, että kehitämme yhdessä tiimejä ja henkilöiden osaamista. Otamme kaikki mukaan, joten kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Olemme monessa asiassa todella hyviä, mutta emme voi pysähtyä. Meidän täytyy myös jatkuvasti kehittää asioita, jotta pysymme kilpailussa mukana, Saahko sanoo.

Vuonna 2020 Mikkelin tehtaalla lanseerattiin ideoiden kerääminen. Jokaisella työntekijällä on ollut mahdollisuus esittää ideoita, miten toimintaa kehitetään ja miten työpaikasta saadaan entistä parempi.

– Ideoita työntekijöiltä on tullut noin viisi tuhatta. Niistä yli 60 prosenttia on jo toteutettu. Kehittäminen ja ideointi ei ole vain johdon tai keskijohdon asia, vaan kaikkien, Saahko painottaa.

Ihmislähtöiseen johtamiseen kuuluu myös se, että vuonna 2019 tehtaalla aloitettiin tunneilmaston johtaminen. Saahko muistuttaakin, että tunteet ovat aina läsnä elämässä, myös työpaikalla.

– Seuraamme tarkasti ihmisten tuntemuksia. Haluamme, että meille tullaan töihin hyvällä fiiliksellä. Olen henkilöstölle monesti sanonut, että kun olen työskennellyt Saksassa, Kiinassa, Puolassa ja Britanniassa, olen nähnyt miten eri kulttuureissa ihmiset toimivat. Väitän, että Mikkelissä organisaation ja henkilökunnan vastuunotto ja kehittämishalu on todella vahvaa. En ole missään muualla sellaista nähnyt urani aikana. Meillä on mahtava juttu täällä Mikkelissä!

Investointien myötä Mikkelin tehdas nostaa merkitystään edelleen

Mölnycken Mikkelin tehtaan tulevaisuutta rakennetaan kovaa vauhtia. Syksyllä 2023 alkoi yhteensä 44 miljoonan euron investointi, joka kattaa kolme merkittävää muutosta: Valmistuksen kyljessä toimivan tuotteiden sterilointiyksikön laajenemisen, toimisto- ja sosiaalitilojen lisäämisen sekä valmistuskapasiteetin ja tuotantolinjojen kasvattamisen.

Steriloinnin laajennus valmistuu ensi vuoden lopussa muiden tilojen kanssa. Uudet konelinjat ovat toiminnassa vuoden 2026 alussa.

– Sterilointikapasiteettimme on tällä hetkellä noin 28 000 lavaa vuositasolla. Tällä hetkellä olemme Suomen suurin sterilointiyksikkö. Investoinnin myötä nostamme kapasiteetin noin 57 000 lavaan. Tuotannon puolella tulemme panostamaan automaation lisääntymiseen, mutta uudet konelinjat vaativat varmasti uusia työntekijöitä tehtaalle, Saahko kertoo.

***

Mikkelin kaupungin yrityspalkinto on perinteinen kaupunginhallituksen osoittama tunnustus Mikkelissä toimivalle yritykselle. Myönnettäessä palkinto yritykselle suoritetaan arviointi muun muassa seuraavien seikkojen perusteella:

  • yrityksen toiminnan kannattavuus
  • yrityksen toiminta- ajatus ja tuoteideat
  • yrityksen toiminnan jatkuva, pitkäjänteinen kehitys
  • yrityksen tarjoamat työpaikat ja niiden pysyvyys
  • markkina-alueen laajuus
  • merkitys myönteisen Mikkeli-kuvan kehittymiselle

Mölnlycke Healthcare Oy kuuluu Mölnlycke-konserniin, joka on yksi maailman johtavista lääketieteellisiä tuotteita ja ratkaisuja toimittavista yrityksistä. Pääkonttori sijaitsee Ruotsin Göteborgissa. Yhtiön haavanhoitotuotteita valmistava Pursialan tehdas täytti 50 vuotta vuonna 2020. Yrityksen tärkein tavoite on parantaa terveydenhuollon toimintaa ympäri maailmaa: tuotekehitykseen panostetaan jatkuvasti ja uusia tapoja kehittyä etsitään. Viime vuosina yritys on kiinnittänyt erityistä huomiota ympäristökuormituksen pienentämiseen muun muassa etsimällä aktiivisesti keinoja sivuvirtojensa uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

Yritys on yksi Mikkelin suurimpia työllistäjiä. Samaan aikaan yhtiö on panostanut ja panostaa työilmapiiriin ja henkilöstön hyvinvointiin merkittävästi. Lähes koko tuotanto menee vientiin. Kansainvälisestä toiminnasta huolimatta yrityksen kotipaikka on pysynyt Mikkelissä ja Mikkeliin investoidaan koko ajan lisää.

Kuva: Mikko Mäkeläinen, Mikkelin kaupunki.

Vuoden matkailuteko -palkinto Mikkelin Musiikkijuhlille ja Matkailun edistämisteko -palkinto Hiidenmaan Retket ry:lle

Mikkelin Seudun Matkailun edistämispalkinnot jaettiin 20.1.2024: Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry myönsi Vuoden 2023 matkailuteko -palkinnon Mikkeli Musiikkijuhlille ilmiömäisestä uudistumisesta ja menestyksestä. Hiidenmaan Retket ry:lle myönnettiin puolestaan vuoden 2023 Matkailun edistämisteko -palkinto ansiokkaasta työstä seudun luontomatkailun ja ulkoilureittien kehittämisessä. Palkinnot jaettiin 20.1.2024 Yrittäjägaalassa Savonlinnassa.

Mikkelin Musiikkijuhlat uudistui ilmiömäisellä tavalla

Koronavuodet ja maailmanpolitiikan muutokset aiheuttivat Mikkelin Musiikkijuhlille haasteita, joista se selviytyi voittajana. Yhteistyö kapellimestari Santtu-Matias Rouvalin johtaman Philharmonia Orchestran kanssa loi pohjan kansainvälisen huippufestivaalin rakentamiselle.

– Musiikkijuhlia on kehitetty kunnianhimoisesti ja se on onnistunut luomaan haasteista menestystarinan. Nousu on ollut huikeaa aiempien kumppaniyhteyksien kadottua. Ohjelmisto on monipuolinen ja se julkistetaan hyvissä ajoin ennakkoon, perustelee Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n toimitusjohtaja Maisa Häkkinen valintaa Vuoden matkailuteko -palkinnon saajaksi.

Häkkinen korostaa Musiikkijuhlien merkitystä paikalliselle elinkeinoelämälle.

– Musiikkijuhlat tuovat joka kesä seudulle sekä kotimaisia että kansainvälisiä matkailijoita ja näin myös asiakkaita paikallisille yrityksille. Tärkeä osa juhlayleisöä ovat myös paikalliset ja vapaa-ajanasukkaat.

Myös Mikkelin Musiikkijuhlien tuore festivaalijohtaja Mirva Helske näkee tärkeänä festivaalin roolin ei ainoastaan korkeatasoisena kulttuuritapahtumana vaan yhtenä alueen hyvinvoinnin edistäjänä.

– Seudun kehittäminen on tärkeä osa Musiikkijuhlien tehtävää. Vierailussa Musiikkijuhlilla yhdistyy monta hienoa asiaa: korkeatasoinen konserttielämys sekä paikallinen kulttuuri ja seudun upea luonto, joka erityisesti kansainvälisille vieraille näyttäytyy eksoottisena, toteaa Helske.

Helske antaa kunnian Vuoden matkailuteko -palkinnosta työn tehneille.

– Mikkelin Musiikkijuhlien puolesta kiitän lämpimästi tästä tunnustuksesta ja osoitan kiitokset kaikille, jotka ovat työn tehneet; Teemu Laasaselle, Mikko Leppäselle, Erkki Lasonpalolle, Markus Tykkyläiselle hallituksineen sekä organisaation työntekijöille ja talkoolaisille, joita ilman festivaalin järjestäminen ei olisi mahdollista.

Vapaaehtoisten perustama Hiidenmaan Retket ry on tehnyt vaikuttavaa työtä seudun luontomatkailun puolesta

Matkailun edistämisteko -palkinnon saanut Hiidenmaan Retket ry on rakentanut ja ylläpitänyt talkoovoimin Anttolan ja Juvan alueella kulkevaa Hiiden polut -reitistöä, jonka varrella on myös harvinaisia Saimaa Unesco Geopark -kohteita. Opastetut reitit tulipaikkoineen tarjoavat mahdollisuuden nauttia luontoelämyksistä sekä tutustua metsäkansan elämään eri aikakausina.

Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä kiittää yhdistyksen aktiivista toimintaa luontomatkailun edistäjänä:

– Hiidenmaan Retket on maanomistajien käynnistämä, vapaaehtoistyönä perustettu yhdistys, joka on ansiokkaasti ja pitkäjänteisesti rakentanut ja ylläpitänyt ulkoilureittejä. Etenkin korona-aikana reitit nousivat arvoonsa sekä paikallisten että matkailijoiden keskuudessa. Reittien suosio on kasvanut vuosi vuodelta tämän jälkeenkin.

Hiidenmaan Retket ry:n hallituksen puheenjohtaja Eero Laurikainen korostaa hyvän yhteistyön merkitystä maanomistajien sekä Mikkelin kaupungin, Juvan kunnan ja Metsähallituksen kanssa.

– Se että maanomistajat ovat suhtautuneet reitistöön myönteisesti, on ensiarvoisen tärkeää. He ovat mahdollistaneet Hiiden Polut -reitistön perustamisen. Pyrkimyksenä oli, että retkeily olisi vastuullista eikä siitä olisi ympäristölle häiriötä. Se on onnistunut hyvin, toteaa Laurikainen.

Talkooväen ikäännyttyä Mikkelin kaupunki ja Juvan kunta ovat ottaneet reitistön hoitovastuun. Myös Metsähallitus osallistuu reitistön hoitoon. Laurikainen on tyytyväinen lopputulokseen.

– Heidän mukaantulonsa on tärkeää. Asioita on viety eteenpäin hyvässä hengessä. Yhteisellä työllä on päästy hyvään lopputulokseen, kiittelee Laurikainen.

Lisätiedot

Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Mikkelin kaupunki, 044 794 2515, jouni.riihela@mikkeli.fi

Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry (MSM ry) on Mikkelin seudulla – Mikkelissä, Hirvensalmella, Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjussa, Pertunmaalla, Puumalassa ja Ristiinassa – toimiva matkailun alueorganisaatio. MSM ry markkinoi Mikkelin seutua matkailualueena, tiedottaa alueen matkailupalveluista, edistää matkailuelinkeinon kehittymistä ja yhteistyötä sekä vahvistaa seudun vetovoimaa. Lisätietoa: www.visitmikkeli.fi.

Metatavu Oy on voittanut Vuoden 2023 edelläkävijä -yrityspalkinnon

Ohjelmistoyritys Metatavu Oy on voittanut Vuoden 2023 edelläkävijä -yrityspalkinnon.

Palkinnon myöntänyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy perustelee valintaa yrityksen poikkeuksellisella kyvyllä muotoilla teknologiaa asiakkaiden todellisiin liiketoiminnan tarpeisiin, pitkäaikaisella kannattavalla kasvulla ja panostuksilla kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen. Metatavun edustajat vastaanottivat palkinnon Etelä-Savon yrittäjägaalassa 20.1.2024 Savonlinnassa.

Vuoden 2023 edelläkävijä -yrityspalkinnon voittaneen Metatavun toimitusjohtaja Mikko Lammen ja kaupallinen johtaja Jere Lauhan mukaan palkinto oli positiivinen yllätys.

Yrityksellä menee vahvasti, asiakkuudet ovat poikkeuksetta pitkäikäisiä ja sitoutuneella henkilökunnalla on riittänyt töitä. Metatavulla pidetty huolta aktiivisesta myynnistä ja liikevaihto on kasvanut 50-80 prosenttia vuosittain.

Kasvun kirittäjänä oli maakunnan kasvurahastolta eli Etelä-Savon kasvupääomarahastolta vuonna 2021 saatu sijoitus. Se mahdollisti softayrityksen liiketoiminnan kehittämisen ja lisärekrytoinnit. Nyt yhtiö työllistää kaksikymmentä asiantuntijaa.

– Muutamaan kertaan ollaan nahka luotu, kun on muovauduttu ohjelmistokonsultointia tekevästä yrityksestä asiakkaan teknologia-, design- ja palvelumuotoilukumppaniksi. Tämä muutos on ollut yksi iso menestystekijä Metatavun kasvutarinassa, kuvaa Mikko Lampi.

Asiakastyytyväisyys on pysynyt korkealla. Viimeisen kahden vuoden ajalta NPS tulos 89 on ohjelmistoalalle poikkeuksellinen.

– Aivan kuten kuluttajille myös B2B-liiketoiminnassa tarvitaan hyvin muotoiltuja käyttöliittymiä, joita on intuitiivisesti helppo käyttää. Olemmekin saaneet kiitosta siitä, että pystymme ymmärtämään asiakkaan tarpeita ja koodaamaan ne fiksuiksi järjestelmiksi. Tämä sitten näkyy suoraan asiakkaan liiketoiminnassa esimerkiksi työintona tai työn sujuvoitumisena , kertoo Mikko Lampi.

Kannattavan kasvun salaisuus on tehdä asiat oikein 

Konsulttiliiketoiminnassa myydään osaamista ja aikaa, joten kasvu on tapahtunut orgaanisesti tulorahoituksella. Yrityksen valitsema Software-as-a-Service -toimintamalli ja avoimeen lähdekoodiin perustuva teknologia ovat lähtökohtaisesti reiluja.

– Vuonna 2016 perustetusta yrityksestä on ehdottomasti tallella alkuperäinen reilu arvomaailma. Se perustuu kestävään tietoyhteiskuntaan, jossa asiakas omistaa järjestelmän ja voi siten saada softasta lisää kilpailukykyä, kuvaa Jere Lauha.

Metatavu on valittu Great Place to Work top10 joukkoon. Henkilöstönsä arvostama yritys kasvaa 15 prosentin tahtia myös nykyisessä tiukassa taloustilanteissa. Yhtiö vaikuttaa yhteiskunnallisesti ja on mukana Kauppakamarin toiminnassa.

– Haluamme parantaa koko alueen vetovoimaa, joka puolestaan auttaa meitä rekrytoinneissa. Myös koulutusyhteistyö hanketoimijoiden kanssa lisää pitkällä aikavälillä Mikkelin elinvoimaisuutta, kertoo Mikko Lampi.

Koko tietoyhteiskunnan avoimuutta Metatavu on kehittänyt Suomen avointen tietojärjestelmien keskuksen kautta, jotta muun muassa henkilödatan eettinen käsittely muuttuisi parempaan suuntaan. Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat paitsi tärkeitä arvoja, ne näkyvät konkreettisesti yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa.

Lisätietoja

Mikko Lampi, Metatavu Oy, toimitusjohtaja, puh. 050 3211 859, mikko.lampi@metatavu.fi

Jere Lauha, Metatavu Oy, kaupallinen johtaja, puh. 044 290 9201, jere.lauha@metatavu.fi

Timo Paakki, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, toimitusjohtaja, puh. 040 809 1627, timo.paakki@mikseimikkeli.fi

Metatavu Oy on vuonna 2016 perustettu räätälöityihin ratkaisuihin ja avoimeen lähdekoodiin erikoistunut softatalo. Yrityksen liikevaihto vuonna 2022 oli 1,4 MEUR. Asiakkaat tulevat useilta toimialoilta: teollisuudesta, logistiikkaan, julkisesta sektorista korkeakouluihin sekä maataloudesta terveydenhuoltoon. Etelä-Savon alueella asiakkaita ovat muun muassa Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa ja Osuuskauppa Suur-Savo. Parhaillaan on tekeillä Sodan ja rauhan keskus Muistin digitaalisen vierailijakortin ja sisällönhallintajärjestelmän ideaan pohjaava järjestelmä Lahden historiallisen museon uuteen digitaaliseen näyttelyyn. Valtakunnallisesti merkittävä asiakkuus on Helsingin kaupunki, jonka verkkosivulla toimivaa hakukonetta edelleenkin kehitetään ja ylläpidetään. Kansainvälistäkin kehitystyötä on alullaan.

Lisätietoa: metatavu.fi

Vuoden edelläkävijä -yrityspalkinto myönnetään vuosittain Mikkelissä toimivalle ja toimintaansa aktiivisesti kehittäneelle yritykselle, joka:

– tiedostaa megatrendien merkityksen liiketoiminnassaan

– ilmentää toiminnassaan vastuullisuutta ja uudistumiskykyä

– ennakoi ja reagoi ketterästi myös vaihtuvissa markkinatilanteissa

– toimii määrätietoisesti ja innovatiivisesti.

Palkinnon myöntää Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, joka luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa. Lisätietoa: mikseimikkeli.fi.

Kuva: Pihla Liukkonen, Kontrastia Oy.

kaksi henkilöä pitelee käsissään isohkoa metallilevyä

Asiakkaat kirittävät Casemetia vastuullisuusasioissa

Mikkeliläisessä perinteikkäässä teräksisiä suoja- ja laitekoteloita valmistavassa Casemet Oy:ssä kehitetään vastuullisuusasioita. Vuoden kuluessa useat asiakasyritykset ovat kiinnostuneet yrityksen tavasta toteuttaa vastuullisuusraportointia.

Kahden mikkeliläisperheen omistamassa yrityksessä toteutettiin osittainen sukupolvenvaihdos vuoden 2021 aikana. Vuoden 2024 alusta toimitusjohtajaksi siirtyi Sanna Vihersalo ja kehitys- ja IT-johtajaksi Aki Hyyryläinen. Molemmat ovat myös osakkaita ja mukana hallitustyöskentelyssä.

”Nyt on hyvät fiilikset. Lähdimme molemmat omistajaksi kolmisen vuotta sitten. Jatkamme yrityksen kehittämistä. Operatiivisesta toiminnasta eläkkeelle ja hallituksen puheenjohtajan tehtävään siirtynyt isäni Jukka Kokkonen on taustajoukoissa sparraamassa tarvittaessa”, Sanna Vihersalo sanoo.

Vauhdikasta kehitystyötä

Yritys valmistaa teräskoteloratkaisuja sekä tarjoaa sähkömekaanista ja ohutlevyrakenteiden sopimusvalmistusta. Yrityksellä on oma tuoteperhe ja se valmistaa asiakasyrityksilleen niiden tarpeisiin räätälöityjä tuotteita.

Viime vuosina yritys on toteuttanut laajoja investointeja. Parhaillaankin Tuskun tuotantotiloihin tehdään noin 1000 neliömetrin laajennusta. Yrityksen toinen tuotantoyksikkö sijaitsee Viron Pärnussa. Lähivuosien suunnitelmiin kuuluu jatkaa kasvua kotimaassa, Skandinaviassa ja Baltiassa. Laajeneminen Ruotsin markkinoille on aloitettu.

”Olemme ottaneet uutta, laserhitsaukseen ja automatisointiin liittyvää teknologiaa käyttöön. Panostamme tulevaisuudessa robotiikan lisäämiseen täällä Mikkelissä ja myös Pärnun tehtaalla. Digitalisaation ansiosta olemme pystyneet vähentämään manuaalisia työvaiheita ja samanaikaisesti olemme ottaneet uusia ohjelmistoja käyttöön”, Aki Hyyryläinen kuvaa.

Sosiaalisesti kestävää johtamista

Yritys päivitti strategiansa syksyn aikana. Hallitus antaa reunaehdot ja vahvistaa yrityksen strategian. Hallituksen jäseninä on myös kolme ulkopuolista asiantuntijaa. Uutena strategiaan otettiin mukaan vastuullisuus. Se ymmärretään laajasti osana johtamista. Sosiaalinen vastuullisuus näkyy välittävänä työkulttuurina.

”Haluamme olla vastuullinen työnantaja työntekijöillemme ja vastuullinen kumppani asiakkaillemme. Pidämme mitä lupaamme olipa kyse laadusta tai toimitusehdoista. Myös työntekijöillemme pidämme sen, mitä on luvattu ja sovittu. Haluamme, että meillä on psykologisesti turvallista työskennellä. Meillä on nollatoleranssi kiusaamiselle ja kaikenlaiselle syrjinnälle”, Vihersalo kuvaa toimintatapoja.
Kahden perheen omistama mikkeliläisyritys toimii kasvollisena perheyrityksenä. Yrityksen historia ulottuu 40 vuoden päähän. Nykykonserni syntyi yritysostoin vuonna 2011.
”Haluamme jatkossakin toimia täältä Mikkelistä käsin.”

Vastuullisuus edellyttää kannattavuutta

Taloudellinen vastuullisuus on perinteikkäälle perheyritykselle itsestään selvä perusta.
”Toimimme niin Suomessa kuin Virossakin lakien mukaan, kannattavasti ja hyvää hallintotapaa noudattaen. Haluamme, että kaikki toimintamme on läpivalaistavissa. Meillä on selkeä rakenne sille, miten toimimme ja miten vastuut jakautuvat.”

Laiteinvestointeja ja rakennushankkeita toteutetaan omina kehitysprojekteinaan niin, että niillä on omat vastuuhenkilöt.
”Ennakoimme, miten uudet investoinnit vaikuttavat tuotantoon ja huomioimme ne niin, ettei toimitusaikatauluihin tule muutoksia. Haluamme toimia systemaattisesti ja järjestelmällisesti.”

Ympäristöasioista pidetään huolta

Vastuullisuus ympäristöstä näkyy koko tuotantoketjussa. Terästä raaka-aineenaan käyttävä yritys on vähentänyt syntyvän jätteen määrää jo pitkään, ja kaikki jäte menee uusiokäyttöön.

”Kierrätys on osa yrityksen dna:ta ja kannattavuudenkin kannalta oleellista. Teräsraaka-aine on rahanarvoista tavaraa ja kierrätettävissä yhä uudelleen. Toimimme energiatehokkaasti seuraten sähkön ja lämmön kulutusta. Mietimme uusiutuvien energiamuotojen mahdollista käyttöä. Koneinvestoinneissa olemme saaneet poistettua vanhoja energiaepätehokkaita koneita, mikä on vähentänyt energian kulutusta. Tuotantotiloissa on käytössä vain led-valoja”, Vihersalo kuvaa.

Yritys on laskenut hiilijalanjälkeään vuodesta 2022 alkaen. Lisäksi on tehty tuotekohtaisia laskelmia hiilijalanjäljestä.
”Hyödynsimme päästökertoimen teossa ja laskelmissa ulkopuolista, kokenutta yhteistyökumppania. Saimme selville lähtötasomme ja löysimme keinot, joilla päästöjä voidaan vähentää eli saimme pohjatyön tehtyä. Itsellemme jäi tiedon kerääminen.”

Yritys käyttää hiilijalanjäljen laskennassa Scope 1, 2,3 -luokittelua. Scope 1 -luokkaan kuuluvat kaikki yrityksen suorat kasvihuonekaasupäästöt, kuten kiinteistöt, oma energiatuotanto ja ajoneuvojen päästöt. Scope 2 sisältää ostetun sähkön, höyryn ja lämmön kuluttamisesta syntyvät kasvihuonepäästöt. Scope 3 -luokkaan luetaan epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, kuten hankinnat, liikematkustaminen ja jätteet.

”Monet yritykset jättävät Scope 3:n laskematta, kun siinä pitää arvioida myös ostojen merkitys. Meillä ostot ovat määrällisesti suuret, joten on tärkeää saada niiden vaikutus näkyviin. Kannattaa miettiä, miten asioita voi pilkkoa niin, että niitä voi kehittää pikku hiljaa paremmiksi”, Hyyryläinen muistuttaa.

Vastuullisuusraportointi tukee kasvua

Casemetissä on takana vuosien kehitystyö vastuullisuusmittareiden käyttöönotossa. Vasta kehitystyön aloittamista pohtiville yrityksille Sanna Vihersalolla on vinkki.

”Vastuullisuus ei ole uhka, vaan sitä pitää miettiä sitä kautta, että mitä mahdollisuuksia se antaa omalle liiketoiminnalle. Kannattaa lähteä liikkeelle matalalla kynnyksellä. Voi pilkkoa asioita pieniin palasiin. Rajaamisessa saimme apua Xamkin ympäristöpuolen opiskelijalta, joka teki meille opinnäytetyön. Erilaisia malleja voi tutkia netistäkin, mutta meillä toimi se, että otimme ulkopuolisen osaajayrityksen apuun kehitystyöhön. Ulkopuolisia osaajia kannattaakin meidän kokemuksemme mukaan hyödyntää”, Vihersalo toteaa.
Casemet on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Xamkin Verstas CO2 -hankkeessa pohtimassa vastuullisuusraportoinnin kehittämistä.

”Kävimme alun tilannetta läpi Miksein Kimmo Haapean ja Mikko Hokkasen kanssa ja teimme omia päätelmiämme sen pohjalta. Yksi lähtökohta on poistaa tuotannosta kaikki hukkavaiheet ja hukkatuotteet. Huomasin, että mitä aktiivisempi on itse, sitä enemmän saa neuvoja ja herää avointa keskustelua.”

Casemetilla on asiakkaina myös pörssiyrityksiä. Varsinkin niitä kiinnostaa jo alihankkijoiden vastuullisuusraportointi. Vastuullisuusraportointia aletaankin Casemetilla tehdä tänä vuonna.

”Viime vuonna muutama asiakas jo otti esille vastuullisuusraportoinnin ja selvitti, minkälaisia mahdollisuuksia meillä on tehdä raportointia. Aihe on noussut tosi paljon esille viimeisen puolen vuoden aikana. Asiakkaat haluavat tietää, onko meillä hiilijalanjälkeen liittyvää raportointia ja miten olemme toteuttaneet vastuullisuutta. Olen varma, että tänä vuonna asiakkaat pyytävät jo vastuullisuusraportteja toiminnastamme. Vastuullisuusraportoinnista on tulossa elinehto eli osa asiakkaista ei jatkossa hyväksy alihankkijayrityksiä, jotka eivät raportointia tee. Uskon, että myös pankit alkavat edellyttää vastuullisuusraportointia”, Aki Hyyryläinen arvioi.

Myös muut rahoittajatahot ovat alkaneet edellyttää rahoituksen hakuvaiheessa vastuullisuusraportointia.
”Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta eikä ihmeellistä. Meilläkin on ollut jo pitkään sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät, jotka tuottavat meille tietoa ja auttavat raportoinnissa. Ajattelen niin, että valveutuneet asiakkaat pitävät meidät hereillä. Samalla opimme itse koko ajan uutta ja kehitämme toimintaamme paremmaksi”, Sanna Vihersalo tuumii.
Casemet-konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 31 miljoonaa euroa. Yritys työllistää noin 220 työntekijää, joista 50 työskentelee Viron Pärnussa.

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toteuttama VerstasCO2-hanke tuottaa yrityksille tietoa vastuullisen liiketoiminnan vaatimuksista ja sparraa yrityksiä monenlaisissa vastuullisuusasioissa. VerstasCO2 (2023-2024) on EU:n osarahoittama projekti. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

 

iso joukko ihmisiä, joista osa seisoo ja osa istuu

REKRY: projektipäällikkö Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusteri -hankkeeseen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa.

Etsimme nyt joukkoomme projektipäällikköä Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusteri -hankkeeseen

Liikenne on keskellä vihreää murrosta Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa. Päästövapaa sähköinen liikkuminen tulee valtaamaan tilaa muilta liikkumisen tavoilta myös vapaa-ajan liikkumisessa.

Hankkeen aikana syntyy vesillä, luonnossa ja muuhun kevyeen liikkumiseen keskittyvä Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusteri, joka edistää oppilaitosten, tutkimusyhteisön, elinkeinoelämän, julkisorganisaatioiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Klusteri jää toimimaan itsenäisesti hankkeen jälkeen siinä mukana olevien organisaatioiden vetämänä. Tavoitteena on EU:n auktorisoiman Bronze Label –klusteristatuksen saaminen.

Projektipäällikkönä sinulla on kokonaisvastuu hankkeen toimenpidekokonaisuuksien suunnitelmallisesta edistämisestä ja sidosryhmätyöskentelystä. Kokemus ja tietotaito julkisten hankintojen kilpailutuksista sekä EU-rahoitteisten hankkeiden hallinnoinnista on edellytys tehtävän menestyksekkäälle hoitamiselle. Aihepiirin substanssiosaaminen hankitaan ostopalveluna, joten toimialan tuntemus ei ole välttämätöntä.

Työtehtäviisi kuuluvat:

  • Toimijoiden kiinnostuksen kartoittaminen
  • Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusterin perustaminen sekä alan liiketoiminta- ja palvelukonseptin yhteiskehittämisen toimintamallin luominen
  • Sähköisen liikkumisen yritysten verkostoiminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien generointi
  • Klusterin alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen
  • Tapahtumien järjestäminen hankkeen aihepiirissä
  • Hankkeen hallinto ja raportointi.

Odotamme sinulta valmiutta ottaa nopeasti haltuun erilaisia asiakokonaisuuksia, kykyä sisäistää asioita ja omaksua erilaisia järjestelmiä sekä itsenäistä ongelmanratkaisukykyä. Tehtävässä tarvitaan aktiivista ja itsenäistä työotetta sekä kykyä hahmottaa asioita kokonaisvaltaisesti. Tehtävässä menestymiseen tarvitset asiakaspalveluhenkisyyttä, ratkaisukeskeisyyttä sekä hyviä yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja mukaan lukien kirjallinen ja suullinen suomen ja englannin kielien taito.

Tarjoamme sinulle vaihtelevan työn yritysrajapinnassa, energisen ja kehittävän työyhteisön ja henkilöstöedut, joihin kuuluu muun muassa virike- ja lounasetu, puhelinetu, polkupyöräetu ja kattava vakuutusturva työssä ja vapaa-aikana. Kehitämme henkilöstömme työtyytyväisyyttä määrätietoisesti ja hyvinvoiva henkilöstö on meille tärkeä arvo ja

Työsuhde on määräaikainen ja 50 prosenttinen hankkeen keston ajan. Tehtävän täyttäminen edellyttää myönteistä hankerahoituspäätöstä. Työ alkaa 1.2.2024 tai sopimuksen mukaan ja päättyy 31.7.2025. Työtehtävän täyttämisessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Tuleva työpisteesi sijaitsee Mikkelissä. Yhtiössämme on voimassa etätyökäytäntö, mikä mahdollistaa myös etätyön tekemisen työtilanteesi näin salliessa.

Toivomme työhakemustasi, ansioluetteloasi ja palkkatoivettasi maanantaihin 22.1.2024 klo 9.00 mennessä osoitteella mari.merilainen@mikseimikkeli.fi.

Lisätietoja antaa Mari Meriläinen, puh. 040 547 9716, mari.merilainen@mikseimikkeli.fi, sekä Marjo Niittuaho-Nastolin, puh. 0440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi.

 

MikseiMikkeli M-logo taustakuva

Uudistuksia yrittäjien rahoitusrintamalla

Alkanut vuosi 2024 tuo monia uudistuksia ja muutoksia yritysten rahoituksen erilaisiin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi Finnveran takausehdot ovat aiempaa joustavammat, kriteerit nousivat ja käyttömahdollisuudet laajenivat. Myös de minimis ehdot muuttuivat. Nyt on aika hakea ELY:n kasvuselvitystä investointeihin tai uuden tuotteen, palvelun tai liiketoimintamallin selvittämiseksi.

Finnvera on uudistanut pk-takauksensa ehtoja 1.1.2024 alkaen. Ehdot ovat aiempaa joustavammat. Yrityksen taloudellisten lukujen kriteerit nousevat hieman, mutta vastaavasti taas käyttömahdollisuudet laajenevat. Yrityksen luokitus Suomen Asiakastiedon Rating Alfa -luokituksessa tulee olla vähintään A. Takausta ei voida myöntää, jos yrityksen oma pääoma on ollut negatiivinen viimeisimmässä vahvistetussa tilinpäätöksessä, jatkaa Heinilä.

Kerralla myönnettävän yksittäisen pk-takauksen enimmäismäärä pankin velkakirjalainasta on enintään 80 % tai 200 000 euroa, minimissään 10 000 euroa. Pk-takaus on tarkoitettu jatkossakin yli 3 vuotta vanhoille pk-yrityksille, joiden henkilöomistus on yli 50 %. Se soveltuu yritykselle, joka on luottokelpoinen ja jolla on edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Pk-takaus on luotonsaajalle vakuudeton ja se sopii kotimaan investointeihin, tuotekehitykseen ja käyttöpääomaan.

Etelä-Savon ELY:n yritysten kehittämisrahoituksen hakuaikoja alkuvuodesta 2024

Itäsuomalaiset yritykset voivat hakea toimintansa kehittämiseen avustusta Etelä-Savon ELY-keskuksen vuoden 2024 alussa avaamista rahoitushauista. Kasvuselvityksien tekemiseen avataan haku 1.1.2024 ja maaliskuun alussa avataan haku investointeihin ja muuhun yrityksen kehittämiseen.

Kasvuselvityshankkeiden hakuaika 1.1. – 29.2.2024

Etelä-Savon ELY-keskus avaa 1.1.2024 kaksi kuukautta kestävän rahoitushaun, jossa pienet ja keskisuuret yritykset voivat hakea avustusta kasvuselvityshankkeilleen. Hankkeen sisältö voi olla esimerkiksi uuden tuotteen, palvelun, markkina-alueen, rahoituslähteen tai liiketoimintamallin selvittämistä. Avustuksella ELY-keskus tukee yrityksiä löytämään uusia kasvupolkuja. Avustus myönnetään kertakorvauksena, ja se voi kattaa 60 % enintään 60 000 euron kustannuksista.

Rahoitusta investointeihin ja kehittämiseen voi hakea uudelleen maaliskuussa 2024

Maaliskuun 2024 alussa avataan kaksi yrityksen kehittämisavustushakua investointeihin ja muuhun kehittämiseen. Toinen hausta koskee Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja, ja on tarkoitettu kaikenkokoisille yrityksille. Toisessa haussa on haettavana Oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) varoja pienille ja keskisuurille yrityksille. Yrityskokokriteerejä lukuun ottamatta näissä kahdessa haussa ei ole merkittäviä sisällöllisiä eroja, mm. tukitasot ovat molemmissa samat.

Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää kone- ja laiteinvestointeihin, rakentamiseen sekä aineettomiin investointeihin. Investointeihin avustusta voidaan myöntää yrityskoon mukaan 20–40 %. Investointien ohella avustusta voidaan myöntää merkittävään yrityksen kehittämiseen. Kehittäminen voi kohdistua esim. tuotannon kehittämiseen, tuote- ja palvelukehitykseen tai kansainvälistymisvalmiuksien kehittämiseen.

Kustannuksina kehittämisessä voidaan hyväksyä palveluostoja, yrityksen omia palkkakustannuksia, ulkomaanmatkoja, osallistumista kansainvälistymistä edistäville messuilla. Tukea pk-yritysten kehittämistoimenpiteisiin voidaan myöntää 50 % avustuksen piiriin hyväksytyistä kustannuksista.

De minimis -tuen enimmäismäärä nousi 2024 alusta 200 000 eurosta 300 000 euroon

De minimis -tuki on yrityksille myönnettävää julkista tukea. Tuki voi olla rahoitusta tai muuta etuutta, esimerkiksi verohelpotus, korkotuki, osin tai kokonaan ilmainen koulutus tai muu palvelu, joka tarjotaan rajatulle yritysjoukolle. EU-asetuksen mukaan yhdelle yritykselle myönnetyn tuen kokonaismäärä ei saa olla yli 300 000:ta euroa minkään kolmen vuoden jakson aikana.

Tuki katsotaan myönnetyksi sillä hetkellä, kun yritykselle annetaan laillinen oikeus tukeen. Sillä ei ole merkitystä, milloin tukea on haettu tai milloin se on maksettu, tai kuinka paljon myönnettyä tukea on käytetty.

Samaan konserniin tai määräysvaltaan kuuluville suomalaisille yrityksille myönnetyt tuet lasketaan yhteen. Suomessa de minimis -tukea myöntävät Business Finlandin lisäksi esimerkiksi kunnat, maakuntien liitot, ministeriöt, Finnvera ja ELY-keskukset. Jokainen tukea myöntävä organisaatio ilmoittaa päätöksessään de minimis -tuen määrän.

kaksi henkilöä seisoo liiketilassa edessään lasivitriini

LuxJewellen salainen ase verkossa on asiantuntijuus

Mikkeliläinen merkkilävistyskorujen verkkokauppa LuxJewelle on kasvanut kahdessa vuodessa nollasta yli 200000 euron liikevaihtoa tekeväksi ja alallaan tunnetuksi yritykseksi.

– Laadukkaiden tuotteiden lisäksi asiakkaat kaipaavat verkossa tietoa ja henkilökohtaista palvelua, yrittäjät Hanna Paakkari ja Eveliina Konsti sanovat.

Keväällä 2022 perustettu LuxJewelle Oy syntyi asiakkaiden selkeään tarpeeseen.

– Asiakkaat kyselivät usein, mistä voisi ostaa laadukkaita ja turvallisia lävistyskoruja. En osannut suositella heille mitään ostopaikkaa. Itse tilasimme korut valmistajilta, mutta he eivät myy suoraan kuluttajille, kertoo lävistäjä Eveliina Konsti.

Konsti tuli tekemään lävistyksiä tatuointistudio Pinky Inkyn tiloihin Mikkeliin pari vuotta sitten. Pian Pinky Inkyn yrittäjä, tatuoija Hanna Paakkari ehdotti, että kaksikko perustaisi yhdessä merkkilävistyskorujen verkkokaupan.

– Olin tatuoijana päässyt tiettyyn kehityspisteeseen ja halusin jotain uutta, ja siitä syntyi ajatus alan verkkokaupasta. Minulle yrittäjyys tarkoittaa sitä, että voin tehdä uusia asioita ja kehittää työtäni itse, Paakkari kertoo.

Tavoitteena on miljoonan euron verkkokauppa

LuxJewelle-verkkokauppa avattiin kesäkuussa 2022. Kasvu on ollut nopeaa. Ensimmäisenä vuonna – joka oli oikeastaan puolivuotinen – yrityksen liikevaihto oli noin 70 000 euroa. Vuoden 2023 liikevaihto on arviolta kolminkertainen, noin 210 000 euroa.

– Jo ennen verkkokaupan avaamista sanoin, että vuodessa pääsemme 20 tonnin kuukausimyyntiin. Ammattilaiset sanoivat, että onpa kova tavoite, mutta se täyttyi, Hanna Paakkari sanoo.Markkinointiin ja varaston kasvattamiseen on panostettu paljon.

– Seuraava tavoite on tehdä miljoonan euron verkkokauppa viiden vuoden sisällä. Summa kuulostaa hurjalta, mutta kun asettaa itselleen selkeitä tavoitteita ja laskee luvut paperille, se on saavutettavissa.

verkkokaupan etusivu, jossa erilaisia värikkäitä lävistyskorujaPaakkarin ja Konstin mukaan laadukkaat tuotteet ovat yksi syy LuxJewellen menestykseen. Yritys myy verkossa merkkilävistyskoruja. Ne eroavat monella tapaa monilla verkkosivuilla ja esimerkiksi festivaaleilla myytävistä halvoista merkittömistä lävistyskoruista.

– Merkkikoruissa on sertifikaatti ja valmistajan takuu. Niiden materiaalit, valmistusmaa ja valmistustapa tiedetään ja pystytään jäljittämään. Valmistuksessa pyritään läpinäkyvyyteen, eettisyyteen ja työntekijöiden hyvinvointiin, Paakkari ja Konsti luettelevat.

Halvat merkittömät lävistyskorut voivat sisältää esimerkiksi nikkeliä, kattilametallia ja muovia, jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktiota ja erilaisia komplikaatioita: esimerkiksi keho voi alkaa hylkiä korua.

– Meillä myytävät korut valmistetaan esimerkiksi kullasta ja lääketieteessä käytettävästä implanttitason titaanista, jotka ovat käyttäjän keholle turvallisia, Konsti kertoo.

– Koruihin on saatavilla myös aitoja timantteja, helmiä ja opaaleja ja ne ovat aidosti hienoja, Paakkari sanoo.

LuxJewellellä ei juuri ole suomalaisia kilpailijoita. Paakkarin ja Konstin mukaan jotkut lävistysliikkeet myyvät merkkikoruja omille asiakkailleen joko paikan päällä tai pienimuotoisesti verkossa, mutta vain merkkilävistyskoruihin keskittynyttä ja lävistäjän palveluita tarjoavia verkkokauppoja ei ole muita.

– Meille oli selvästi hyvä markkinarako.

Verkossa myydään myös palvelua, neuvoja ja asiantuntemusta

Paakkari ja Konsti ovat molemmat kokeneita kehonmuokkauksen ammattilaisia. Paakkari aloitti tatuointien opettelun vuonna 2008 ja yrittäjänä alalla 2010. Konsti on toiminut lävistysalalla vuodesta 2019. Yrittäjille on tärkeää, että he eivät myy verkossa ainoastaan tuotteita, vaan myös palvelua, neuvoja ja asiantuntemustaan.

– Kun asiakas tilaa korua verkkokaupasta, hän ei välttämättä tiedä, minkä kokoinen tai niminen koru on hänelle sopivin.

Verkkokaupassamme toimii live chat -päivystys, jossa kannustamme asiakasta olemaan yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos hänellä on kysymyksiä tai ongelmia aiemman lävistyskorun kanssa, Paakkari kertoo.

– Asiakkaat ovat tykänneet siitä, että voivat olla kanssamme yhteydessä ja saavat verkkokaupasta kaiken tarvittavan avun, Konsti lisää.

Asiakasta muistetaan myös verkko-ostoksen jälkeen: korun mukana lähetetään kiitos tilauksesta ja tarkat ohjeet korujen käyttöön.

– Emme jätä asiakasta yksin tuotteen tilaamisen jälkeen vaan kerromme, mitä koruilla kannattaa tehdä. Olemme hänelle ikään kuinlävistäjä etänä.

Omaleimaista on myös oma kanta-asiakasohjelma, johon rekisteröitymällä asiakkaat saavat muun muassa erilaisia etuja, kuukausittaisen uutiskirjeen ja muuta ekstraa.

– Kanta-asiakkaaksi liittyy keskimäärin 5–10 uutta asiakasta päivässä. Kanta-asiakkuus ei tarkoita meille vain sitä, että haalimme sähköposteja tai annamme alennuksia, vaan muistamme uskollisia asiakkaita tarjoamalla heille parempaa ja henkilökohtaisempaa palvelua. Esimerkiksi uutiskirjeessä tarjoamme konkreettisia vinkkejä ja tietoa lävistyksen hoitoon, Paakkari sanoo.

“Kaikkien asiakaskunta on TikTokissa”

Some-kanavat ovat LuxJewellelle tärkeä markkinointikanava, jolla ohjataan asiakasliikennettä verkkokauppaan. Yrityksen asiakaskunta on pitkälti Instagramissa ja TikTokissa. Markkinointia kohdistetaan eri kanaviin osittain tuotteiden ja asiakaskunnan mukaan. Esimerkiksi hintavampia kultakoruja markkinoidaan enemmän Instagram-julkaisuilla, kun taas TikTok-videoilla kannattaa kertoa nuorempien suosimista korumalleista.

– Julkaisujen aiheet johtavat usein ostopäätökseen. Esimerkiksi napakoru-aiheisen TikTok-liven tai -videoiden jälkeen on tilattu paljon napakoruja. Myös Google-analytiikan kautta näemme, kuka on tullut sivuillemme TikTokin kautta.

Hanna Paakkarin mukaan Google-mainontaan tarvitaan paljon rahaa ja aikaa, kun taas esimerkiksi TikTok on markkinoinnin kannalta edullisempi ja tehokkaampi tapa saada näkyvyyttä.

– Moni yrittäjä vähättelee TikTokia ja ajattelee, että oma asiakaskunta ei ole siellä, mutta mielestäni siellä on kaikkien asiakaskunta. Eri ikäryhmien ihmiset käyttävät nykyään samoja palveluita. TikTok on tuonut meille tunnettuutta: esimerkiksi messuilla käydessä moni tietää meidät juuri TikTokin kautta.

– Jotkut asiakkaat myös kertovat löytäneensä meidät paremmin TikTokin kuin Googlen kautta. Uudistamme verkkokauppa-alustaa parhaillaan, ja silloin sivuista on tulossa paremmin hakukoneoptimoidut.

Myös somessa yrittäjät haluavat pelkän tuotemarkkinoinnin lisäksi jakaa tietoa.

– Jaamme videoilla tai live-lähetyksissä tietoa esimerkiksi lävistysten komplikaatioista ja vastailemme yleisiin ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin. Seisomme ylpeästi tuotteiden takana ja kerromme, keitä olemme ja mitä osaamme. Läpinäkyvä tiedon jakaminen on tuonut meille luotettavuutta: asiakkaat tietävät, että meillä on hyvät tuotteet ja hyvä palvelu.

Some mahdollistaa myös matalan kynnyksen markkinointikokeilut.

– Olemme kertoneet some-kanavilla esimerkiksi tekevämme tilausta Yhdysvalloista tietyltä valmistajalta, ja asiakas on voinut tilata itselleen koruja valmistajalta samalla.

Apua Uusrityskeskuksesta, Digiportailta ja Mikseistä

Vielä pari vuotta sitten Paakkarilla ja Konstilla ei ollut minkäänlaista käsitystä, miten verkkokauppaa tehdään. Osakeyhtiön perustamisessa heitä auttoi Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus, josta vinkattiin Digiportaat-hankkeen koulutuksista ja digisparrauksesta.

– Koulutuksissa käytiin läpi muun muassa toimivaa verkkokauppapohjaa ja vinkkejä tuoteteksteihin, kuviin, digimarkkinointiin sekä myyvään verkkokauppaaan. Myös Googlen työkaluja ja analytiikkaa opeteltiin. Verkkokaupan rakentamisesta ei olisi tullut mitään ilman Digiportaiden koulutusta ja sparrausta, tai ainakin se olisi ollut paljon hitaampaa, Paakkari ja Konsti kiittävät.

Lisäksi verkkokauppiaaksi ryhtyminen on vaatinut paljon itseopiskelua.

– Paljon on kahlattu nettiä ja opeteltu, miten oma verkkokauppa rakennetaan, esimerkiksi lisätään kauppaan toimituksia ja muita palasia. Työmäärä on ollut todella iso, mutta meitä on motivoinut kova oppimisen jano. Jos nämä asiat eivät kiinnostaisi, ei bisneskään lähtisi käyntiin.

LuxJewelle on mukana myös Mikkelin verkkokauppiasklubissa, jossa verkkokauppaa tekevät yritykset jakavat tietoa ja vertaistukea toisilleen. Hyvänä tukena on ollut myös yritysneuvoja Sari Kujala Mikseiltä.

– Sarin kanssa olemme olleet koko ajan yhteydessä ja meille on tullut tiivis side. On sellainen olo, että aina voi soittaa. On hienoa, että Mikkelissä uudelle yrittäjälle annetaan paljon tukea.

Ulkomaillakin on markkinarakoa

Osaltaan yrityksen kasvun on mahdollistanut ensimmäinen työntekijä, joka on työskennellyt LuxJewellessä syksystä 2022 ja vastaa muun muassa mainonnasta, some-sisällöistä ja -yhteistyökumppaneista sekä asiakaspalvelusta. Työntekijän palkkaamiseen on saatu puolentoista vuoden mittainen palkkatuki.

– Isomman volyymin verkkokauppa tarvitsee työntekijän, sillä jos yrittäjät tekevät myös muuta työtä, omat voimat eivät riitä. Verkkokauppaa ei myöskään voi tehdä “siinä sivussa”, koska muuten se ei kehity.

Hanna Paakkari tekee edelleen lähes kokopäiväisesti tatuointeja ja Eveliina Konsti lävistyksiä Mikkelissä. Yrittäjät ottavat työaikaa verkkokaupalle sieltä mistä ehtivät.

– Olemme kuitenkin hieman vähentäneet muita asiakastöitä, jotta verkkokaupan kehitykselle jää aikaa. On tärkeää, että verkkokauppaa ei päästä remissioon. Isoin homma on, että sitä käydään koko ajan läpi ja myllytetään sisältä: teemme mainosmateriaaleja, uusimme tekstejä ja otamme uusia kuvia.

Seuraavaksi ajatus on laajentaa verkkokauppa kansainväliseksi.

– Palvelemaan EU-alueen kuluttajia, jotka etsivät koruja EU-alueelta. Meidän tyyppisiä verkkokauppoja on maailmallakin vain muutamia, joten markkinarakoa on myös ulkomailla.

Verkkokauppa löytyy osoitteesta luxjewelle.com.

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti
Verkkokaupan kuva: Kuvakaappaus LuxJewellen verkkosivuilta.

Veden kiertotalous ja Blue Economy Mikkeli

Vesi – itsestäänselvyys, välttämättömyys ja voimavara

Suomi on tuhansien järvien maa. Makean veden riittävyys on ollut meille itsestäänselvyys – ainakin toistaiseksi. Globaalisti puhtaasta vedestä on jo pulaa ja vesivarannot niukkenevat. Siksi on välttämätöntä taata puhtaan makean veden riittävyys tulevillekin sukupolville. Veden kiertotalous on vastaus paikallisiin ja globaaleihin kestävyysongelmiin, joista yksi keskeisemmistä on puhtaan makean veden riittävyys. Mikkelissä veden kiertotalous on voimavara, olemmehan puhtaan veden pääkaupunki. Mikkelissä on vesialan osaamista ja koulutusta sekä kansainvälisesti kiinnostava huippuluokan jätevedenpuhdistamo ja pilotointi- ja testaustilat yrityksille.

Mitä on vesiviisas kiertotalous? Yksinkertaisuudessaan vesiviisas tarkoittaa, että vettä käytetään tehokkaasti sen hukka minimoiden. Veteen sen käytön aikana sekoittuneet aineet ja sitoutunut energia otetaan talteen, jonka jälkeen vesi palautetaan takaisin kiertoon eli uusiokäytetään.

Kiertotalous on uusi talouden toimintatapa, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Veden kiertotalouteen liittyviä oleellisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi erilaisten veteen kohdistuvien riskien hallinta ja pohja-, pinta-, ja merivesiin kohdistuvien paineiden vähentäminen. Kulutusvalinnoilla sekä yksityisen ja julkisen sektorin hankinnoilla on myös oleellinen merkitys veden ja vesivarojen kestävyysongelmien ratkaisemiseen.

Vesiviisaan kiertotalouden edistäminen edellyttää myös kokonaisvaltaista ja tavoitteellista politiikkaohjausta. Mikkelin kaupunki on solminut vuosille 2020–2027 Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ekosysteemisopimuksen, jonka painopisteenä on yhdyskuntavesien kiertotalous. Mikkeli on yksi Suomen kuudestatoista innokaupungista.

Millainen on maapallon vesitilanne? Veden alkuperä on noin 4,5 miljardia vuotta vanhaa. On käsittämätön sattuma, että meillä ylipäätään on vettä: sopiva etäisyys auringosta, sopiva ilmakehän paine ja magneettikenttä, joka estää happea ja vetyä karkaamasta. Maapallon vesivaroista 97 prosenttia on suolaista vettä (meret, suolaiset järvet ja suolaiset pohjavedet) ja makeaa vettä on 3 prosenttia (jäätiköt, pohjavesi, maaperän jää, järvet, maaperän kosteus, ilmakehän kosteus, suot, joet ja biologinen vesi).

Vesiongelmat näkyvät maailmalla sään ääri-ilmiöinä. Vedenpuute vaikuttaa yli 40 prosenttiin maailman väestöstä ja 30 prosenttia maailman väestöstä on vailla turvallista juomavettä. Yli 80 prosenttia jätevedestä päästetään vesistöihin käsittelemättömänä. Lisäksi vettä on vähän siellä, missä on paljon ihmisiä.

Vettä olisi kuitenkin riittävästi kaikille, jos sitä käytettäisiin oikein. Veden kiertotalous on ratkaisu tähän.

”Vesi on elämän edellytys ja ihminen käyttää vettä sen eri muodoissa lukuisiin eri tarkoituksiin niin alkutuotannossa, teollisuudessa, palveluissa kuin kotitalouksissakin. Vettä otetaan teknosysteemiin eri ekosysteemin osista – pohjavesistä, pintavesistä ja meristä – käyttötarkoitusten vaihdellessa juoma-, kastelu- ja prosessivesistä jäähdytys- ja saniteettivesiin. Erityisen arvokasta on hyvälaatuinen makea vesi, joka käy vaativimpiinkin tarkoituksiin.” Suomen ympäristökeskus SYKE

Moniin muihin maihin verrattuna Suomessa on yleisesti runsaasti vettä saatavilla ja veden laatu on keskivertoa parempaa – rehevöitymisongelmista huolimatta. Lisäksi ympäristö- ja vesivarojen hallinta on arvioitu maailman parhaimpien joukkoon.

Etelä-Savossa pintavesien tilanne on maan parhaimmistoa. Maakunnan pinta-alasta noin 25 prosenttia on vettä – suurin osa järvistä ja joista on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Vuonna 2022 Environmental Performance Index (EPI) on pisteyttänyt Suomen jaetulle ykkössijalle juoma- ja jätevesien hallinnassa Islannin, Hollannin, Norjan, Sveitsin ja Iso-Britannian kanssa.

Etelä-Savon vesistöjen tila on maan parhaimmistoa

Vesi on Etelä-Savon maakunnan ja Mikkelin kaupungin strateginen kärkiteema

Etelä-Savon maakuntastrategiassa on linjattu kehittämisen kärjet ja niille on asetettu pitkän aikavälin tavoitteet vuoteen 2030. Strategian kolme kärkeä ovat metsä, vesi ja ruoka, jotka muodostavat aluekehityksen peruselementit. Metsään, veteen ja ruokaan perustuvaan kestävään yritystoimintaan ja erityisosaamiseen rakentuu Etelä-Savon aluetalouden kasvupotentiaali tulevina vuosina. Nämä kytkeytyvät saumattomasti Etelä-Savon luontaisiin vahvuuksiin. Maakunnassa on kaikkiin kolmeen liittyvää vahvaa raaka-ainetuotantoa sekä korkeamman jalostusasteen yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

Mitä tulee maakunnan älykkään erikoistumisen strategiaan, vesi on luonnollinen osa sitä. Älykäs erikoistuminen on Euroopan unionin alueellisen innovaatiopolitiikan kulmakivi, jonka avulla maiden ja alueiden tulee tunnistaa ja valita omat vahvuusalueensa, jotta niiden kehittämiseen voidaan investoida. Älykkäällä erikoistumisella pyritään uusien innovaatioiden synnyttämiseen ja niiden levittämiseen sekä alueiden kilpailukyvyn parantamiseen.

Älykkään erikoistumisen strategiassa vesi-painopistealueena käsittää Etelä-Savossa laajasti sekä luonnon vedet, veden puhdistusosaamisen, -teknologian että veden kiertotalouden osaamismahdollisuudet. Puhtaan veden ja veden kiertotalouden kaupalliset mahdollisuudet vastaavat globaaleihin ongelmiin. Puhtaan veden osalta painopistealueiden ja läpileikkaavien teemojen aiheita ovat: puhdas vesi hyvinvoinnin edellytyksenä, puhtaisiin luonnonvesiin kulminoituva matkailu ja puhdas vesi pohjana myös muille älykkään erikoistumisen kehittämisen kärjille.

Ecosairila ja Blue Economy Mikkeli muodostavat puhtaan veden pääkaupungin ydinkeskustan

Mikkeli on edelläkävijä veden kiertotaloudessa: kaupungissa on panostettu yli 100 miljoonaa euroa vesiteknologian, materiaalikiertojen ja uusiutuvan energian osaamiseen sekä infrastruktuuriin. Puhtaan veden osaamisen ytimessä on kehittämisalusta EcoSairila sekä siihen kuuluva vesiosaamiskeskus Blue Economy Mikkeli (BEM). Vesiosaamista klusterin tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnassa tarjoavat LUT-yliopisto sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk. Blue Economy Mikkelin ytimessä ovat toiminnassa mukana olevat yritykset sekä toimintaan mahdollisesti liittyvät uudet yritykset.

Mikä on EcoSairila?

EcoSairila on kiertotalouden keskus ja alueellisten materiaalikiertojen solmukohta, joka profiloituu erityisesti vedenkäsittelyn teknologioissa. Lisäksi siellä on muun muassa biokaasulaitos ja nykyaikainen kierrätys- ja jätteenkäsittelykeskus. EcoSairila palvelee alueen asukkaita ja yrityksiä monipuolisin kiertotalous- ja jätehuoltopalveluin.

EcoSairila tarjoaa palvelevan innovaatioekosysteemin yrityksille, jotka sijoittuvat alueelle kehittääkseen uutta. Yritys voi keskittyä yksinomaan kehitystyöhön tai tuoda kehityksen tuotannollisen toiminnan rinnalle. EcoSairilassa yritysten toiminnan tukena ja kasvun mahdollistajina ovat monipuolinen ja moderni tutkimus- ja tuotekehitys-infrastruktuuri TKI-palveluineen sekä vahvat paikalliset, kansalliset ja kansainväliset yritysten ja TKI-toimijoiden verkostot.

Kansallisesti EcoSairilan moderni vedenpuhdistamo luo mahdollisuuksia mahdollisille vesiteknologian vientipalveluille ja -tuotteille. EcoSairilan vahvuudet ovatkin juuri veden kiertotaloudessa: yhdyskuntavesien energiatehokkaassa käsittelyssä ja uusioveden tuotannossa, arvokkaiden jakeiden erottamisessa hyötykäyttöön ja haitta-aineiden kierron pysäyttämisessä sekä lietteiden kestävässä hyödyntämisessä mm. liikennebiokaasuna. Nämä yhdistettynä nykyaikaisiin digitaalisiin ratkaisuihin muodostavat teknologiaperustan sinisen biotalouden osaamiskeskukselle.

Blue Economy Mikkelin avajaisetMikä on Blue Economy Mikkeli?

Blue Economy Mikkeli, BEM, on kansainvälinen vesiosaamiseen, erityisesti vesihuollon kiertotalouteen keskittyvä osaamiskeskus. Modernissa jätevedenpuhdistamossa on ainutlaatuinen testaus- ja kokeiluympäristö yrityksille rakenteilla sekä se tarjoaa puhdistettua jätevettä jatkokäsiteltäväksi ja uusiokäyttöön sekä tietoalustan vesihuollon digitalisaatioon. Mikkelin jätevedenpuhdistamon yhteyteen on erityisesti tätä tarkoitusta varten suunniteltu tilat testaukselle ja pilotoinneille. TKI-ympäristö on ainutlaatuinen ja mahdollistaa monipuolisen TKI- sekä tuotannollisen toiminnan yrityksille hyödyntäen aidossa jätevedenpuhdistamoympäristössä.

Blue Economy Mikkeli toimii aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa. Näistä merkittävin on Euroopan komission älykkään erikoistumisen alusta Water Smart Territories, joka liittää BEM:in osaksi eurooppalaista vesiosaamisen verkostoa. Verkostoon kuuluu yli 20 eurooppalaista vesi-osaamiseen erikoistunutta aluetta TKI-toimijoineen ja yrityksineen.

Blue Economy Mikkeli tarjoaa:

  • Kovatasoista osaamista sekä koulutusta veden ja lietteiden käsittelyssä;
  • Huippuluokan jätevedenpuhdistamo, joka puhdistaa Saimaan vettä;
  • Puhdistamon yhteydessä ainutlaatuisen paikan kehittää ja testata uutta tekniikkaa, kuten:
    • jäteveden käsittelyä,
    • uusioveden valmistusta,
    • lietteiden jalostusta tuotteiksi,
    • digitaalisia palveluita ja
    • Smart Water –ratkaisuja.

BEM Osaamiskeskuksessa jätevesi nähdään arvokkaana resurssina ja raaka-aineena, energian lähteenä sekä arvoaineiden kuten ravinteiden kantajana läpi koko vesihuoltoketjun. Osaamiskeskuksen visiona on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa ratkaisuja maailman vesiongelmiin.

Tapahtumavinkki:

Lukuvinkit:

Tämä artikkeli on osa Blue Economy Mikkeli -artikkelisarjaa, joka on toteutettu BEM osaamiskeskus II -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat