fbpx
Useita talkoolaisia vanhan sotakoulun rakennuksen sisällä

Kulttuurihistoriallisen rakennuksen entisöintiin löytyi paljon talkoovoimaa: Ristiinan vanha sotakoulu avaa ovensa vuoden kuluttua

Talkooporukka voi olla tyytyväinen. Vasemmalta Jouko Nousiainen, Markku Tuominen, Erkki Rantalainen, Kirsi Olkkonen, Veikko Lampinen, Seppo Puhakka, Merja Pönniö ja Seppo Anttalainen. 

Maan parhaiten säilynyttä, Ruotsin vallan aikana Ristiinaan rakennettua everstinvirkataloa on entisöity kunnianhimoisesti kymmenisen vuotta. Kesällä 2025 ovet avautuvat myös matkailijoille.

Valtakunnallisestikin merkittävä kulttuurihistoriallinen rakennus, Brahelinnan everstinvirkatalo, valmistui honkahirsistä vuonna 1739 upseerien käyttöön. Lähellä Ristiinan kirkkoa sijaitsevan puurakennuksen kaltaisia rakennettiin Suomeen 1730-luvulla kymmenkunta. Nykyään niitä on jäljellä kaksi.

Savon prikaatin komentaja, eversti Georg Magnus Sprengtporten perusti omalla kustannuksellaan virkataloonsa säätyläisperheiden pojille tarkoitetun sisäoppilaitoksen, ”sotakoulun” vuonna 1777.  Opettajiksi hän määräsi joukko-osastonsa etevimmät upseerit. Suomalainen upseerikoulutus sai alkunsa Ristiinassa. Oppilaat olivat 13-14 -vuotiaita aatelisperheiden poikia. Sprengtporten otti oppilaitaan mukaansa virkamatkoille jopa Tukholmaan asti.

Sprengtporten aloitti Ristiinassa nykymuotoisen, maastossa tapahtuvan jalkaväen taistelukoulutuksen.  Hän myös kehitti ja opetti maastokartoitusta, eli karttoja alettiin hyödyntää sodankäynnissä, vierailijaryhmiä sotakoululla vetävä Jouko Nousiainen kertoo.

Sprengtportenin kausi Ristiinassa jäi nelivuotiseksi hänen riitaannuttuaan kuninkaan kanssa. Sotakoulu sijaitsi vain 10 kilometrin päässä silloisesta Venäjän rajasta ja muodosti etuvartion Venäjää vastaan. Koulusta kehittyi myös kulttuurin kehto, jossa kävi suomalaisia ja ruotsalaisia kulttuuripersoonia. Vuosien varrella pihapiirissä oli jopa 30-40 rakennusta.

Paikalliset pitivät everstinvirkataloa linnana sen koon ja isojen ikkunapintojen takia. Heidän omissa asumuksissaan ei juuri ollut ikkunoita eikä savupiippuakaan.

”Ristiinan vanha sotakoulu on nyt entisöity mahdollisimman alkuperäiseen kuntoon vanhaa kunnioittaen”, rakennustalkoissa tiiviisti mukana ollut Jaakko Syrjäläinen kuvaa.

Suomalaisen upseerikoulutuksen aloittanut Sprengtporten tervehtii rakennuksen ulkoseinän laatassa.
Suomalaisen upseerikoulutuksen aloittanut Sprengtporten tervehtii rakennuksen ulkoseinän laatassa. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen

Talo entisöitiin monipuoliseksi pitäjätaloksi

Vuonna 1799 sotakoulun rakennus siirrettiin kauemmaksi tiestä nykyiselle paikalleen. Siinä se on toiminut nimismiehen kansliana ja virka-asuntona, emäntäkouluna, kansalaisopistona ja päiväkotina.

Kun Ristiinan kunta liitettiin osaksi Mikkelin kaupunkia vuonna 2013, ristiinalaiset alkoivat ideoida vanhasta sotakoulusta pitäjätaloa, jossa yhdistykset voisivat toimia. Maininta vanhan sotakoulun kunnostuksesta saatiin mukaan kuntaliitossopimukseen.

”Haluamme tästä elinvoimatekijän, talon, joka elää. Paikkaan liittyy kiinnostavaa sota- ja kulttuurihistoriaa. Täällä kävi jo alkuvuosina ulkomaisia upseereita seuraamassa opetusta. Nykyään talon ohi kulkee matkailijoita Astuvansalmelle ja kalliomaalauksille, joten on luontevaa perustaa tänne kalliotaiteeseen liittyvä opastuskeskus”, Nousiainen kertoo.

Parhaillaan kartoitetaan vuoden kuluttua avattavaan taloon tulevia palveluja. Kalliotaidekeskukselle on varattu kaksi huonetta. Sprengtportenin työhuone entisöitiin alkuperäiselle paikalleen. Talosta löytyy moderni keittiö sekä erilaisiin tilaisuuksiin ja etätöihin sopivia tiloja.

Sotakoulu on mukana laajassa matkailua kehittävässä Päämaja-hankkeessa, joka tuo esille Mikkelin seudun historiallisia kohteita matkailijoille.

”Ristiinan lähistöllä on käyty maamme historian kannalta merkittäviä taisteluita. Täytyy myös muistaa, että itsenäisyysjulistusta kirjoitettiin lähellä Astuvansalmea, Kallioniemessä, senaattori Emil Nestori Setälän kesäpaikassa. Ruralia-instituutti on kehittänyt myös Sprengtporten-virtuaalimuseon verkkoon”, Nousiainen kertoo.

Sotakoulun entisöintitalkoissa mukana olleen paikallisen pursiseuran jäsenet ovat olleet vuosien varrella mukana järjestämässä kuljetuksia Astuvansalmen kalliomaalauksille.

”Kuningas Kustaa kolmannen aikaan Ristiina oli laivastoasema, joten purjehduksellakin on täällä pitkät perinteet”, Syrjäläinen kertoo. 1770-luvulla Ristiinaa piti kotisatamanaan kuninkaallisena sisämaalaivaston tykkijollia.

Tuhansien talkootuntien talo

Talkoot käynnistyivät joulukuussa 2015 Mikkelin kaupungin tuella. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijat julkaisivat parin vuoden kuluttua Ristiinan Brahelinna eilen, tänään, huomenna -raportin everstinvirkatalon rakennushistoriasta, inventoinnista ja käyttösuunnitelmasta.

”Halusimme, että tästä hankkeesta syntyy pysyvä lopputulos. Jälki, joka näkyy seuraavat 100 vuotta”, yksi hankkeen puuhamiehistä, Markku Tuominen, kuvaa.

Talkooporukka on pysynyt sitkeästi koossa vuosikymmenen. Aluksi avattiin lattia mullalle ja poistettiin jätemaa ja kivet kellarista. Rakennuksen kattoparrut olivat notkollaan kymmenisen senttiä, joten myös laipio avattiin. Vintiltä poistettiin valtavat määrät multaeristettä.

”Talkooporukka on saanut tunnustusta kaupungiltakin, että onpa onnistunut toteutus. Taustalla näkyy se, että ristiinalaisten isänmaahenkisyys on vahvaa”, alusta saakka mukana ollut Erkki Rantalainen muistuttaa.

Kaupungin ja Ruralia-instituutin lisäksi käytännön talkootöihin lähti mukaan 14 paikallista yhdistystä. Mukana ovat olleet muun muassa yrittäjäjärjestö, Ristiina-seura, Ristiinan reserviupseerit, Etelä-Savon rakennusperintöyhdistys, Suomen kalliotaideyhdistys, Ristiinan pursiseura ja Someen Erä-Ässät. Rahoitusta hanke on saanut eri lähteistä, kuten Veej´jakaja-toimintaryhmältä.

”Talkoisiin lähteneiltä yhdistyksiltä edellytettiin 500 euron kynnysrahaa, mikä oli hyvä veto ja sitoutti ihmiset mukaan. Talkoita on tehty viime vuosina päivän verran viikossa, ja mukana on ollut 8-15 ihmistä. Paikan päällä tehtyjä talkootunteja kertyy kaikkiaan yli 6000. Yhteisöllisyys on ollut tärkeä osa tekemistä”, puuhamiehistä Tuominen ja Nousiainen arvioivat.

Parhaillaan vietetään kahta juhlavuotta: sotakoulun valmistumisesta tulee kuluneeksi 285 vuotta ja Ristiinan kunnan perustamisesta 375 vuotta. Tulevana kesänä talo ei vielä avaa oviaan suurelle yleisölle, koska heinäkuussa vaihdetaan runkovesiputkisto ja sitä varten on avattava piha-aluetta.

Vanha sotakoulu ulkoa päin
Sotakoulu avaa ovensa kesällä 2025 yleisölle. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen

Laaja yhteistyöverkosto tukena

Kymmenenvuotinen talkooponnistus saa ydintiimin muistelemaan laajaa joukkoa omien alojensa ammattilaisia, jotka ovat olleet mahdollistamassa onnistumista.

Hankkeen käynnistysvaiheessa keskeinen rooli oli idean isällä, professori Jari Valkosella. Arkkitehtisuunnitelmat laati rakennusarkkitehti Marja Luostarinen.  Mikkelin kaupungin puolelta hanketta ovat vauhdittaneet kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä ja työryhmässä vielä eläköitymisensä jälkeenkin jatkanut kaupungin tilakeskuksen johtaja Riitta Väänänen. Ruralian tutkijat HT Torsti Hyyryläinen, väitöskirjatutkija Manu Rantanen ja tutkijatohtori Inna Kopoteva toivat tieteellistä pohjaa projektille.

”Tämä kohde on esimerkki ristiinalaisesta talkootyöstä, jonka keskiössä ovat olleet yhdistykset, kaupunki, yritykset ja yliopisto”, tiimissä tiiviisti työskennellyt Kirsi Olkkonen muistuttaa.

Ristiinan Brahelinnalla on pitkä historia

Ristiinassa on ollut asutusta tuhansia vuosia. Astuvansalmen kalliomaalausten arvioidaan olevan 6000 vuotta sitten tehtyjä. Itsenäinen kunta Ristiinasta muodostettiin vuonna 1649. Nimensä kunta sai Suomen silloisen kenraalikuvernööri Pietari Brahen vaimon mukaan.

Brahe teki Ristiinasta savolaisläänityksen hallintopaikan ja rakennutti sinne Brahelinnan. Hän oli innostunut Brahelinnastaan ja kirjoitteli Tukholmasta kirjeitä voudille siitä, minkälaisia kasveja hän haluaa puutarhaan istutettavan ja toivoipa hän sinne kymmentä poroakin. Brahen suku rahoitti myös Ristiinan kirkon rakentamista.

1680-luvulla Brahelinna siirtyi Savon jalkaväkirykmentin käyttöön ja siitä tuli sotilasvirkatalo. Alkuperäinen kolmikerroksinen hirsirakenteinen rakennus tuhoutui isonvihan aikaan 1700-luvun alkupuolella.  Vanhan linnan kunnostuksen sijaan päätettiin rakentaa uusi sotilasvirkatalo, ns. vanha sotakoulu, 1730-luvulla puolen kilometrin päähän.

Alkuperäisen Brahelinnan jäljitelmä rakennettiin 1970-luvun puolivälissä matkailukäyttöön lähelle ympärysmuurin raunioita. Rakennuksessa toimi alkuun ravintola, mutta nykyään rakennus on yksityiskäytössä.

Savon prikaatin everstinvirkatalon pitkää historiaa kuvaavat sen monet kutsumanimet, kuten Ristiinan Brahelinna/Brahenlinna, Brahelinnan everstinvirkatalo ja vanha sotakoulu.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Romupiha, missä on vioittuneita autoja sekä junan veturi, mitkä ovat tulleet purettavaksi

Metalliromu kiertää rahaksi

Mikkelin seudun metallinkierrätysyrityksissä eletään taannoisten huippuvuosien jälkeen tasaisten materiaalivirtojen aikaa. Toimijajoukko kasvaa kesäkuussa Puijon Romulla.

Parikymmentä vuotta kiertotalousalalla toiminut mikkeliläinen Mikael Pitkänen valmistautuu avaamaan kesäkuussa Puijon Romulle oman toimipisteen EcoSairilan alueelle. Puijon Romu on perinteikäs, yli 60-vuotias perheyritys, joka toimii laajalla alueella Pohjois-Savossa. Yrityksellä on myös Kuopiossa oma kaapeleiden granulointilaitos.

Mies seisoo työvaatteet ja kypärä päässä nojaten romulavaan
Kesäkuussa EcoSairilan alueella aloittaa toimintansa Puijon Romun yksikkö, jota vetää kiertotalouden parissa eri yrityksissä pitkään työskennellyt mikkeliläinen Mikael Pitkänen. Puijon Romu toimii Mikkelin seudun lisäksi myös naapurikaupunkien alueella. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelissä yritys keskittyy palvelemaan niin yrityksiä kuin yksityisiä asiakkaita, joilta ostetaan metalliromua kierrätystä varten. Mikkelissä yritys esikäsittelee metalleja, minkä jälkeen ne ohjataan eteenpäin kotimaisille käsittelylaitoksille sekä suoraan teollisuuden raaka-aineeksi.

”Teemme myös teollisuudelle purkutyötä eli haemme vaikka vanhentuneen linjaston, laitamme sen kuljetuskuntoon ja viemme pois käsiteltäväksi”, Mikkelin yksikön päällikkönä keväällä aloittanut Pitkänen kuvaa.

Yrityksellä on EcoSairilan alueella noin hehtaarin tontti metalliraaka-aineen käsittelyä ja varastointia varten. Miljoonainvestointiin omalla tontilla kuuluvat kaksikerroksinen toimistorakennus ja katettu halli.

Materiaalin käsittelyä varten Mikkeliin on hankittu materiaalikoneita, kaivuri, trukki ja pyöräkuormuri. Yksikkö käyttää isoihin kuormiin EcoSairilan yhteisvaakaa ja pienempien erien punnitsemiseen omia vaakojaan. Tarvittaessa konekantaa lisätään.

Puijon Romu varautuu lajittelemaan, tarvittaessa leikkaamaan ja kierrättämään kaikkia metalliraaka-aineita. Metalliromulla on peräti yli 100 erilaista nimikettä. Perinteikkäässä emoyrityksessä on kehitetty vastuullisuutta vuosia, ja toiminnan perustana ovat käytössä oleva laatu-, työturvallisuus- ja ympäristösertifikaatit.

”Erilaiset materiaalivirrat tekevät työstä mielenkiintoista. Romumetallin kysyntä on kasvussa. Esimerkiksi perusteräksen kysyntä on moninkertaistunut 30 vuoden kuluessa. Eniten käsittelemme sekapeltiä ja toimitamme sitä murskauslaitoksella, mistä se menee terästeollisuudelle. Yli kolme millimetriä paksut raudat leikkaamme oikeaan kokoon ja toimitamme teräs- ja valimoteollisuudelle.”

Pitkänen on ollut yhteyksissä seudun teollisuuslaitoksiin. Yritystä kiinnostavat erilaiset hukkamateriaalierät ja purkutyömaiden raaka-aineet. Yksityisasiakkaille ja yhdistyksille toimitetaan myös vaihtolavoja metallinkeräystä varten.

”Haluamme hallinnoida kumppanuussopimuksia Mikkelin ympäryskunnissa yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyötä tehden”, Pitkänen vakuuttaa.

Puijon Romu haluaa keskittää Mikkelin ja sen naapurikaupunkien metalliromuvirrat Mikkeliin, mistä ne kuljetetaan ympäri Suomea loppukäsittelyä varten.

Yritys kiinnostui EcoSairilan alueesta, koska sinne rakentuu ympäristöalan yritysten yhteenliittymä, klusteri.

”Synergiaetua tuovat naapurissa toimivat jätekeskus ja jätevedenpuhdistuslaitos. Kaikki kaavoitus- ja lupa-asiat ovat hoituneet nopeasti. Alamme on tiukasti säädelty, mikä näkyy meilläkin esimerkiksi öljynerotus- ja sulamisvesikaivojen rakentamisena. Varaudumme myös vaaratilanteisiin, kuten tulipaloihin, ja alue aidataan huolellisesti sekä asfaltoidaan määräysten mukaisesti.”

Pitkänen arvioi, että kannattavuus syntyy siitä, miten tehokkaasti rahanarvoisia materiaalivirtoja saadaan käsiteltyä omalla lajittelupihalla. Yksikkö työllistää kesästä alkaen Pitkäsen lisäksi konekuskin, pihahenkilön ja mahdollisesti toimistoassistentin.

”Siksi tarvitsemme hyvällä asenteella olevia työntekijöitä. Oleellista on, paljonko ostamme sisään ja kuinka pieneksi hukkaprosentti jää. Uskon syntypaikkalajitteluun, sillä monet materiaalivirrat sisältävät eri lajien metalleja. Kun lajittelupihaa hyödynnetään tehokkaasti, se tuo tulosta. Tämä on rahaintensiivistä touhua. Alamme ostaa metallieriä vasta, kun investointimme on valmistunut kesäkuussa.”

Mikkelin Romu uskoo ketterään kaupantekoon

Uudistetun t-tien varrella, noin neljän kilometrin päässä Mikkelin keskustasta pohjoiseen toimiva Mikkelin Romu noutaa asiakkailtaan metalliromua, rakennusjätettä ja puuraaka-ainetta.

Toinen yrityksen omistajista, yrittäjä Hannu Vesanka luonnehtii kahta viime vuotta hyviksi vuosiksi, ja uskoo, että pientä kasvua syntyy tänäkin vuonna, vaikka suhdanteet vaihtelevat nyt nopeasti.

Hymyilevä mies seisoo ison hallin edustalla pipo päässä ja huomiovaatteissa
Mikkelin Romun tontilta löytyy monenlaista metalli- ja puuaineista kierrätettäväksi. Yrittäjä Hannu Vesanka muistuttaa, että materiaalivirrat myös kiertävät nopeasti. Yrityksen historian ensimmäiset veturit päätyivät Mikkeliin huutokaupasta. Värimetallien kierrätykselle on olemassa omat tilat. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen

”Rakentaminen on täälläkin selvästi hiljentynyt ja kaikki liittyy kaikkeen tällä alalla. Tilanteet voivat muuttua nopeastikin.”

Alalla on ollut viime vuosina tyypillistä, että ajoittain jostain metalliraaka-aineesta tulee pulaa, mikä näkyy romumetallia kierrättävissä yrityksissä.

”Esimerkiksi katalysaattoreilla oli hetken kova hinta, kun niistä saatiin radiumia ja palladiumia paikkaamaan kasvanutta kysyntää.”

Tällä hetkellä eri metallien kysyntä on suhteellisen tasaista. Metalliromua kerätään Mikkelin seudulta lavakeräyksenä ja koura-autolla. Lavoja toimitetaan myös kotitalouksille ja yhdistyksille kysynnän mukaan. Lavakeräys kerryttää metalliromua tasaisesti.

”Kesällä tahti kiihtyy mökkiläisten tullessa. Ihmisten tietoisuus kierrätyksen merkityksestä on noussut koko ajan. Enää ei kuusikoista löydy maaseudulla romukasoja entiseen malliin, mutta jännästi vain aina niitä jostain löytyy. Haemme kauempaakin metallia ja maksamme siitä hyvityksen. Asiakkaiden olisi kuitenkin hyvä varautua siihen, että yksittäinen kiuas tai hetekka otetaan kyytiin sitten, kun sillä suunnalla muutenkin ajellaan.”

Mikkelin Romu kerää myös rakennusjätettä. Puu ja metalli lajitellaan lajittelupihalla. Puumateriaali haketetaan paikan päällä ja toimitetaan eteenpäin. Metalli toimitetaan eteenpäin eri asiakkaille hinnan ja kysynnän mukaan.

”Myymme ja ostamme koko ajan, emmekä odottele hintapiikkejä. Meillä on periaatteena, että hirveästi ei varastoida tavaraa täällä.”

Mikkelin Romu toimii valtuutettuna romuautojen vastaanottopihana ja varaosakauppiaana. Lajittelupihalta löytyvät myös yrityksen ensimmäiset veturit, jotka kotiutettiin huutokaupasta. Romutusta odottaa melkoinen määrä eri merkkisiä autoja.

Yrityksellä on Oravinmäessä lämmin halli, missä romuautot puretaan ja kylmä halli, missä autoista erotellaan öljyt ja käytöstä poistetut autot valmistellaan romutukseen. Lisäksi yrityksellä on vastaanottohalli värimetalleille, kuten kuparille, messingille ja muille pienille metallierille.

Uusin investointi on toukokuussa toimitettava metallileikkuri. Yritys uskoo ketterään toimintaan. Asiakkaiden toiveiden mukaan jalkaudutaan noutamaan metalliromua tonteilta ja nurkista. Asiakkaille myös toimitetaan lavoja romumetallin keräämistä varten. Romua voi tulla myymään myös yrityksen toimipisteeseen Oravinmäkeen. Purkukohteisiin yritys tarjoaa purkupalvelua ja polttoleikkausta, joilla asiakas pääsee eroon niin rakennuksesta kuin siellä olevista koneista tai laitteistakin.

”Tarjoamme paikallista palvelua asiakkaiden toiveita kuunnellen. Olemme osa kiertotaloutta, jonka merkitys kasvaa koko ajan.”

Otavan Metalli luottaa vakiintuneisiin asiakassuhteisiin

Kymmenisen kilometriä Mikkelistä 5-tietä etelään sijaitsee vuonna 2009 perustettu Otavan Metalli. Yrittäjä Toni Kuosmanen osti yrityksen kokonaan itselleen yhteistyökumppaniltaan parisen vuotta sitten.

Hymyilevä mies seisoo keskellä isoja metalliromukasoja
Pitkän uran metallinkierrätyksen parissa tehnyt Otavan Metallin yrittäjä Toni Kuosmanen toivoo, että kaupunki kävisi vuoropuhelua alan yritysten kanssa. Otavan Metallilla on oma metallileikkuri, jolla teräs leikataan asiakkaalle sopivaksi. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen

Otavan Metalli kierrättää romumetallia, arvometalleja, romutettavia maatalouskoneita ja autoja sekä toimittaa edelleen purkujätettä, kuten puutavaraa. Yritys on valtuutettu romuautojen kierrätyspiste. Asiakkaille toimitetaan lavoja metallinkeräystä varten, ja isot romuerät noudetaan sopimuksen mukaan.

”Viime syksystä materiaalivirtaukset ovat hiljentyneet koko maassa, kun rakennusala taantui. Myös romutettavien autojen määrä on tippunut hieman.”

Alalla vuodesta 2006 toiminut Kuosmanen on tottunut siihen, että suhdannetilanteet saattavat vaihdella nopeastikin, ja kilpailu on kovaa.

”Romumetallin hinta oli parisen vuotta sitten huipussaan ja samaan aikaan muun muassa arvometallien ja katalysaattoreiden hinta nousi korkeaksi. Tilanne innosti maaseudulla isäntiä siivoamaan nurkkia. Moni piha tyhjeni metalliromusta, eivätkä ne hetkessä kerry takaisin. Takavuosina löytyi vielä paljon hevosvetoisia maatalouskoneitakin. Nyt nuori polvi haluaa pitää pihansa siistinä romusta.”

Otavan Metallia kiinnostavat niin pienet kuin isotkin metallierät. Metallilajeista kiinnostavimpia ovat kupari, ruostumaton teräs, sekapelti, messinki ja alumiini. Romuautojen osuus yrityksen materiaalivirroista on noin 20-25 prosenttia.

”Meillä on teräsleikkuri, millä leikkaamme metallia ja toimitamme eteenpäin.”

Ympäristövastuullisuus näkyy toiminnassa säädösten ja lakien noudattamisena. Romuautojen ja maatalouskoneiden kierrätyksessä tärkeää on öljyjen ja polttoaineiden tyhjennys ja käsittely.

”Toimitamme öljyt ja polttoaineet eteenpäin yhteistyökumppanillemme. Kierrätämme myös vanhoja akkuja ja katalysaattoreita. Toivoisin asiakkaiden varmistavan, ettei romukasoissa ole mitään nesteitä ja että niissä on vain tyhjennettyjä öljytynnyreitä.”

Yrityksen omalta tontilta löytyy kahmariauto, jolla tehdään etenkin maatalouden romukasojen ja puujätteen noutoa. Lisäksi kalustoon kuuluvat trukki, materiaalinkäsittelykoneita, nosturi, teräsleikkuri ja kuljetuskalustoa.

Otavan Metallin asiakaskunta on vakiintunut, ja siihen kuuluu muun muassa konepajoja, autokorjaamoja ja sahoja.

”Hyvät asiakassuhteet ovat a&o, ja niistä haluamme pitää huolta jatkossakin. Ajoittain myös hyvistä työntekijöistä on pulaa. Toisaalta suhdanteiden muuttuessa nopeasti, työntekijämäärä vaihtelee väkisinkin. Koko ajan on ideoitava uutta ja pidettävä hyvä huoli asiakkaista.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Vanha vaalea rakennus isoilla ikkunoilla, jossa sijaitsee Päämajamuseo

Päämajamuseossa avautuu Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely

Mikkelissä avattiin vuonna 1974 Päämajamuseo tiloissa, joista johdettiin maamme Puolustusvoimia toisen maailmansodan ajan. Kesäksi avautuva uusi näyttely keskittyy kuvaamaan Mannerheimiä ylipäällikkönä.

Näyttelyn tekstiosuuksia kirjoittava Sodan ja Rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja FM Pia Puntanen sanoo, että vaikka Marsalkka Mannerheimistä on kirjoitettu yli tuhat teosta ja pidetty paljon näyttelyjä, häntä on käsitelty varsin vähän hänen ammatillisuutensa kautta.

Hymyilevä nainen seisoo älytaulun vieressä Päämajamuseon tiloissa
Näyttelyn tekstiosuuksia kirjoittava Sodan ja Rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja FM Pia Puntanen. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen

”Marsalkka Mannerheimin elämästä tiedetään paljon, mutta hänen sotataitoaan ylipäällikkönä on käsitelty vähemmän. Meillä on näyttelyn pohjana Mikko Karjalaisen Mannerheimin sotataito -tutkimus. Karjalainen on tutkinut Mikkelin Päämajan toimintaa organisaationa, eli kuinka iso organisaatio toimi ja minkälaista Mannerheimin sotataito oli käytännössä.”

Keskiössä sotataito

Päämajamuseo kertoo Päämajan toiminnasta sotavuosina. Teemoja käsitellään niin sotilaallisella kuin poliittisella näkökulmalla. Museossa on nähtävillä Mannerheimin työhuone sekä Operatiivisen osaston Maavoimatoimisto sodanaikaisessa asussaan. Uusi näyttely käsittää Päämajamuseon alakerran.

”Uusi näyttely kertoo Mannerheimin työstä ja elämästä sisällissodasta talvisotaan, välirauhaan, jatkosotaan sekä presidenttinä Lapin sotaan. Näyttely peilaa Mannerheimin työtä sotataidon näkökulmasta. Johtamistaito on kiinnostava näkökulma, joka välillä unohtuu, vaikka se oli kaiken tekemisen keskiössä”, Puntanen kuvaa.

Työhuone vanhoineen huonekaluinen
Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mannerheimin työhuoneeseen on lisätty teknologiaa havainnollistamaan esineistöä ja sen käyttötarkoituksia. Oma osionsa kertoo ylipäällikön arjesta Mikkelistä ja paikoista, joissa hän liikkui. Omana kokonaisuutenaan ovat myös Mannerheimin nuoruusvuodet Venäjän keisarillisessa armeijassa.

Mannerheimista on liikkunut vuosikymmeniä erilaisia myyttejä ja legendoja. Näyttely sivuaa myös sitä, minkälainen henkilö kaikkien tarinoiden takana lopulta oli.

”Käsittelemme näyttelyssä sitä, miten myytti syntyi ja muuttui eri aikoina ja kysymme, että oliko myyttiä lopulta edes olemassakaan.”

Näyttelykierto yhdistää kohteet

Mikkelin kaupungin museoihin kuuluva Päämajamuseo toimii samoissa tiloissa ja tiiviissä yhteistyössä Sodan ja Rauhan keskus Muistin kanssa. Vuonna 1995 avattu Viestikeskus Lokki on toistaiseksi suljettu, mutta sitä esittelevä näyttely on osa Päämajamuseota.

Uutta näyttelyä on valmisteltu kaupungin museotoimen ja Muistin yhteisessä työryhmässä. Näyttelyarkkitehtinä on toiminut Tarja Kunttunen ja graafisesta ulkoasusta vastaa Mia Huttu. Puntanen pitää Päämajamuseota hyvänä brändinä, joka on sotaa käsittelevän teeman ydintä.

”Muisti ja Päämajamuseo muodostavat kävijälle yhden kohteen. Kävijä aloittaa Muistin puolelta, käy Päämajamuseossa ja palaa Muistiin. Näyttelykierto toimii luontevasti. Uudesta ylipäällikköä käsittelevästä näyttelystä tulee ikään kuin ydin tähän kokonaisuuteen. Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely päättää Päämajamuseon vuonna 2021 alkaneen näyttelyuudistuksen.”

Nainen näyttää ison älyseinän kuvia
Päämajan organisaatio jatkosodassa. Kuva Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkeli oli luonteva paikka Päämajalle

Päämaja aloitti toimintansa Mikkelissä talvisodan sytyttyä. Mannerheim vietti Mikkelin seudulla suurimman osan sota-ajasta. Puntanen näkee, että Päämajan perustamiselle Mikkeliin oli aikanaan vahvat perusteet.

”Siinähän oli maantieteellisiä syitä. Mikkelin sijainti oletettuun rintamaan nähden oli sopiva. Mikkeli oli läänin pääkaupunki, joten täällä oli tarjota riittävät viesti- ja liikenneyhteydet. Kaupunki sijaitsee teiden risteyksessä, on lentokenttä ja junarata. Ratkaisevaa oli, että Naisvuori voi toimia pommisuojana ja siellähän toimi jatkosodassa viestikeskus Lokki.”

Talvisodan jälkeen Mikkelissä perustettiin Maavoimien esikunta, joka toimi muutamia kuukausia.

”Savon prikaatin lakkauttamisen jälkeen Mikkelissä aloitti uudelleen Maavoimien esikunta vuonna 2008.”

Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely avautuu 18.6.

Kävijä pääsee kokemaan Päämajamuseon ja Sodan ja rauhan keskus Muistin samalla käynnillä ja samalla pääsylipulla.

Museokokonaisuuden markkinointia uusille ja tutuille kävijöille vauhdittaa meneillään oleva Päämaja-hanke.

”Päämaja-hankkeessa kehitetään yleisesti Mikkelin Päämaja-bändiä ja tehdään tuotteistusta, markkinointia ja myynnin edistämistä. Päämajan sijainti Mikkelissä ja siitä kertova Päämajamuseo ovat luonnollisesti asian ytimessä. Päämajamuseolla on kävijöille tarjolla omia tuotteita Muistin museokaupassa. Esillä on myös laaja valikoima ajankohtaista kirjallisuutta ja tutkimustietoa.”

Pia Puntaselle itselleen Mannerheim-näyttelyn kokoaminen on tavallaan ympyrän sulkeutuminen hänen omalla historoitsijan urallaan. Puntanen kirjoitti aikoinaan Mikkelin Päämajasta pro gradu -työnsä yliopistoon. Tutkimustaan varten hän haastatteli nauhurin kanssa muun muassa Mannerheimin adjutantti eversti Osvald Rafael Bäckmania museota varten. Aikanaan c-kaseteille tallentuneet haastattelut on digitoitu, ja niitä hyödynnetään kesällä avattavassa näyttelyssä.

Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Päämajamuseo ovat kesäkaudella avoinna päivittäin.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kiertotaloudesta tuli uusi normaali

Jäte muuttuu resurssiksi heti, kun se on lajiteltu. Mikkelin kiertotalouspäivillä kävijät kuulivat tietoiskuja ja pääsivät tekemään hyönteishotelleja ja kierrättämään vaatteita. Esedulaisten kierrätysvaatenäytös sai jälleen innostuneen vastaanoton.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Pöyry muistutti Mikkelin olevan puhtaan veden pääkaupunki, jossa kiertotaloudella on merkittävä asema niin yhteisöjen, yksilöiden, yritysten kuin oppilaitoksenkin arjessa. Hän sanoi vihreän osaamisen synnyttävän tuottoisaa liiketoimintaa, mutta se edellyttää myös kuluttajilta muutosta omassa käyttäytymisessään.

Pöyry korosti käytännön toimia. Kotitalouksissa pitää tehostaa kierrätystä ja jätteiden lajittelua. Yrityksissä ja työpaikoilla kannattaa miettiä tapoja toimia, jotta kiertotaloudesta saadaan hyötyä. Oppilaitosten osaaminen puolestaan voi tukea yrityksiä niiden pyrkiessä toimimaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Tekstiilien kierrätykseen löytyy vaihtoehtoja

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei nostavat Mekstiili -hankkeessa esille uudenlaisia tapoja kierrättää tekstiilejä. Kiertotalouspäivän vaatteidenvaihtopisteessä kävijät saivat tuoda 1-3 hyväkuntoista kesävaatetta ja vaihtaa ne mieleisiinsä.

Kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen ja projetkitutkija Miia Sourander kierrätysvaaterekin vieressä
Tekstiilien kierrättämiseen on monia tapoja, tietää Miia Sourander (vas.) ja Johanna Järvinen Mekstiili -hankkeesta.

Mekstiili -hankkeen työntekijät kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen MikseiMikkelistä ja hankkeen projektitutkija Miia Sourander Xamkilta kertoivat, miten he itse lajittelevat vaatteitaan vuodenaikojen vaihtuessa. Kausivaatteiden huolto, huolellinen säilytys, korjaus  ja tuunaus edesauttavat käyttöiän pidentämistä. Itselleen tarpeettomiksi jääneet tekstiilit  voi lahjoittaa tai myydä eteenpäin. Mikäli vaate on jo elinkaarensa päässä, sen voi jättää puhtaana esimerkiksi kauppakeskuksien poistotekstiilirullakoihin. Poistotekstiilikeräyspisteitä on Mikkelissä runsaasti ja lajitteluohjeita on kuluttajille saatavilla mm. Metsäsairilan nettisivuilla.

”Poistotekstiilirullakkoon voi toimittaa puhtaita poistovaatteita, mutta sinne ei saa laittaa alusvaatteita, sukkia tai haisevia vaatteita, vaan niiden paikka on sekajätteessä”, Mekstiili -hankkeen projektityöntekijä Erno Gynther ViaDia Mikkeli ry:stä muistutti.

Lahtelaisen Luhta Sportswear Company:n kiertotalouskoordinaattori Mirka Uunimäki kuvasi, että yrityksen vastuullisuusohjelman mukaan vuoteen 2040 mennessä yrityksen mallistot ovat kiertotalouden mukaisia ja omien toimiensa osalta yritys pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.

Vuodesta 2022 yrityksellä on ollut Reuse-toimintamalli eli nettialusta, jonka kautta yritys ottaa talteen käytettyjä omien brändiensä vaatteita. Luhta myös tutkii aktiivisesti ja pilotoi mahdollisuutta palautuneiden tuotteiden korjaamisesta takaisin myyntiin. Yritys tekee yhteistyötä korjauspalveluita tarjoavan Menddie-verkkoalustan kanssa, jonka avulla Luhdan asiakkaat voivat korjauttaa tuotteitaan takaisin käyttöön. Lisäksi Lahdesta löytyy yrityksen oma Rukka Motorsport -tuotteiden korjausompelimo. Yritys tutkii yhdessä paikallisen LAB- ammattikorkeakoulun kanssa upcycling-mallia eli miten korjauskelvottomia reklamaatioita ja Reuse –palautuksia voisi uudelleenvalmistaa joko osin tai kokonaan. Luhta on myös vuodesta 2022 alkaen tehnyt yhteistyötä myös paimiolaisen Rester Oy:n kanssa, joka on ottanut parin vuoden ajan vastaan Luhdan Reusen kautta palautuneita tuotteita kierrättääkseen niiden kuidut uudelleen.

Pirtin kehräämön toimitusjohtaja Päivi Hämäläinen puolestaan havainnollisti, minkälaisista kierrätyskuiduista ja villasta syntyy ekologista villalankaa.

Jätevesi käsitellään juomavedeksi

Mikkelissä on tehty jo vuosikymmeniä uraauurtavaa työtä vesiosaamisen tutkimuksessa, vesiosaamisen keskusta vetää koordinaattori Juha Kauppinen Mikkelin kaupungilta tiivistää. Kovaa osaamista löytyy nyt oppilaitoksista, tutkimusyksiköistä kuin uudesta jätevedenpuhdistamosta.

Kauppinen muistutti, että kun jätevedenpuhdistamosta lasketaan vettä takaisin Pappilanselälle, siellä Saimaan vesi puhdistuu. Jätevedenpuhdistamoon rakennetaan parhaillaan testiympäristöä, jossa yritykset voivat tehdä omaa tuotekehitystään. Mikkelin laitos vetää kansainvälisiä vierailijaryhmiä, ja ensimmäistä testauslinjaa käyttää parhaillaan japanilaisyritys uusien suodatinkalvojensa testaukseen.

Kauppinen kuvasi puhdistamojätteen kierrätystä kertomalla, että puhdistamolla eroteltu liete jatkojalostetaan alueella biokaasuksi, jota käyttää jo osa kaupungin busseista, jäteautoista ja henkilöautoista. Prosessista jää myös ravinteita, joiden hyödyntämistä lannoitteeksi kehitetään. Puhdistamolla jätevedestä talteen otettavalla lämmöllä lämmitetään puhdistamon luolasto ja sitä riittää myös teollisuudelle käyttöön.

”Puhdistamon testiympäristön kaltaista paikkaa ei löydy toista Suomesta. Siellä on mahdollista kehittää uudenlaisia ratkaisuja, joilla on maailmalla kysyntää.”

Ruoka kiertää ravinteiksi

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin professori Juha Helenius tutkii ruoan tuotannon kestävyyttä. Hän tiivistää, että ruokajätteet ja ihmisten jätökset sisältävät kasviravinteita, jotka alun perin viljelykasvit ovat maaperästä sitoneet kasvuunsa. Myös kotieläinten ruokintaan käytettyjen rehukasvien sitomat ravinteet päätyvät ruokaketjuun eläinperäisissä ruuissa kuten maito- ja lihatuotteissa. Ruokaketjussa suurimpina määrinä kierrätettävät ravinteet ovat typpi, fosfori ja kalium, jotka siis tulisi palauttaa lannoitekäyttöön.

Heleniuskin muistutti Mikkelin edelläkävijyydestä. Jätevedenpuhdistamokin tuottaa kierrätyskelpoista ainesta pelloille. ”On tärkeää saada ruokajätteet ja biojätteet kierrätettyä mahdollisimman hyvin takaisin pelloille, jotta teollisuuden ei tarvitse valmistaa suuria määriä lannoitteilta.”

Biovirtaa -hankkeen piste ja yleisöä sen edustalla.
Myös yleisöä kiinnosti, miten biojätettä voidaan hyödyntää.

Biovirtaa-hanke kannustaa kuluttajia kierrättämään biojätteitä nykyistä tehokkaammin. Hankkeen projektipäällikkö, TKI-asiantuntija Tuija Ranta-Korhonen Xamkista muistutti, että biojätteestä on vettä jopa 70 prosenttia. Mikäli biojäte joudutaan kuljettamaan kauas, siitä aiheutuu päästöjä ja kustannuksia. Tärkeää olisikin pystyä paikallisesti hyödyntämään biojätteitä biokaasuksi, kuten Mikkelissä tehdään jo tai valmistaa kierrätyslannoitteita..

Hankkeella on Mikkelissä useampi taajama- ja kaupunkialueella sijaitseva tutkimuskohde, joiden asukkaille kerrotaan biojätteiden kierrätysmahdollisuuksista ja seurataan, onko sillä vaikutusta sekajätteisiin menevän biojätteen määrälle.

Rakennuksista löytyy uudelleenkäytettävää

Rakentaminen kuluttaa valtavasti raaka-aineita ja aiheuttaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Sen arvioidaan tuottavan myös noin kolmasosan kaikesta maailman jätteestä. Kielo-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi MikseiMikkelistä korostaa, että ympäristön kannalta on tärkeää käyttää tiloja tehokkaasti ja tarvittaessa korjata niitä olemassa olevia materiaaleja hyödyntäen.

Ensi vuoden alussa voimaan tuleva uusi rakentamislaki edellyttää, että rakennusluvan haun yhteydessä on esitettävä laskelma rakennuksen hiilijalanjäljestä. Ongelmana rakennusosien uudelleenkäytölle on, että nykyistä rakennuskantaa ei ole suunniteltu purettavaksi ehjänä.

Maailmalta löytyy erilaisia esimerkkejä rakenteiden kierrätyksestä. Tanskassa on purettu tiilirakennuksia isoiksi seinäelementeiksi ja hyödynnetty rakennusten ikkunoita uudessa visuaalisessa muodossa. Rakennusyhtiöistä esimerkiksi Skanska on purkanut rakennuksia niin, että niiden ontelolaatat on voitu hyödyntää uudelleen uuden rakennuksen rakentamisessa. Luotolampi muistuttaa, että myös liimapuupalkit sopivat uudelleenkäyttöön. Hän tiivistääkin rakennusten kierrätyksen sanomalla, että älkää purkako, ellei ole pakko ja jos puratte, miettikää, mitä voisi säästää ja toimittakaa uudelleenkäyttöön soveltumaton materiaali asianmukaisesti jätehuoltoyhtiön jatkokäsittelyyn.

Kielo-hanke toimii koko Etelä-Savon maakunnan alueella, ja se kestää kevääseen 2025. MikseiMikkelin ja Xamkin yhteinen hanke kannustaa erilaisiin käytännön kokeiluihin, joilla parannetaan rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä.

Energianeuvontaa vapaa-ajan asukkaille

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein hallinnoima Laiturilla 3 -hanke tarjoaa mökkiläisille maksutonta energianeuvontaa elokuuhun 2025 saakka Etelä-Savon alueella. Yhteyttä voivat ottaa omien vapaa-ajan asuntojensa energiaremontteja ja uusiutuvan energian hyödyntämistä pohtivat. Projektipäällikkö Tuula Pihkala kertoo, että kiinnostusta on ollut muun muassa lisäeristyksen tekoon, ilmalämpöpumppujen ja aurinkopaneelien hankintaan.

Mikkelin kiertotalouspäivien yleisön suosikkeihin kuului tänä vuonna Etelä-Savon ammattiopiston pisteellä hyönteishotellin valmistus, johon riitti väkeä jonoksi asti. Esedun luonto- ja puualan opiskelijat opastivat tapahtumavieraita hyönteishotellien rakentamisessa. Osa valmistuneista hotelleista löytyy jatkossa Mikkelipuistosta. Yleisö tiesi myös odottaa kiinnostavaa kiertotalousmuotinäytöstä, joka innostaa kuvaamaan luomuksia ja niitä esitteleviä oppilaitoksen opiskelijoita. Muotinäytöksessä esitetyt tuotteet oli valmistettu Esedun tekstiili- ja muotialan opiskelijoiden toimesta kierrätysmateriaaleista.

Yleisö jonottamassa hyönteishotellien valmistuspisteelle.
Esedun hyönteishotellien valmistuspiste oli yksi suosituimmista.

Mikkelin kiertotalouspäivät järjestetään Mikkelin kaupungin, Etelä-Savon ammattiopiston, Metsä-Sairila Oy:n, Toimintakeskus Uutta elämää ry:n, Pro Agrian, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Mikkelin yliopistokeskuksen sekä Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun AWE-, Mekstiili-, Kielo-, Verstas CO2- ja Biovirtaa -hankkeiden yhteistyönä. Kyseiset hankkeet ovat Euroopan unionin osarahoittamia, Rahoitukset myöntäneet viranomaiset ovat Etelä-Savon maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Kimmo Haapea, Verstas CO2-hanke, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi, puh. 044 036 1613.
Projektipäällikkö Jenina Luotolampi, Kielo-hanke, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi, puh. 050 3459 403.
Kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen, Mekstiili-hanke, johanna.jarvinen@mikseimikkeli.fi, puh. 050 465 5320.
TKI-asiantuntija Tuija Ranta-Korhonen, Biovirtaa-hanke, tuija.ranta-korhonen@xamk.fi, puh.040 661 5191.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

 

 

 

Mikkeliläinen MosaiikkiMyymälä on Pohjoismaiden laajimpia ja tunnetuimpia alan verkkokauppoja

Sirpa ja Jukka Hämäläinen työllistävät itsensä ja kaksi aikuista lastaan myymällä mosaiikkitarvikkeita verkossa. Alan trendien seuraaminen, opetusvideoiden jakaminen ja aktiivinen markkinointi ovat tuoneet yritykselle tunnettuutta ja kasvua.

Mikkeliläisen MosaiikkiMyymälä-yrityksen varastomyymälä sijaitsee Mikkelin Tupalassa teollisuushallin kivijalassa. Myymälää pidetään asiakkaille auki talvella vain noin kerran kuussa ja heinäkuussa useammin, mutta aukioloaikoina myymälä täyttyy kävijöistä, jotka tulevat eri puolilta Suomea tai jopa ulkomailta asti – varta vasten MosaiikkiMyymälän vuoksi.

– Moni asiakas kertoo, että he yhdistävät myymälässämme käynnin vierailuun Mikkelin eri kohteissa, MosaiikkiMyymälän yrittäjä Sirpa Hämäläinen kertoo.

Suurin osa yrityksen asiakkaista asioi kuitenkin verkossa. Siellä MosaiikkiMyymälä on toiminut vuodesta 2010 lähtien. Yritys on työllistänyt aviopari Sirpa ja Jukka Hämäläisen sekä heidän kaksi aikuista lastaan jo 14 vuoden ajan.

– Olemme suomalainen perheyritys, Hämäläiset sanovat.

Verkkokaupassa myynnissä kaikkiaan noin 4000 tuotetta

MosaiikkiMyymälä myy verkossa laajasti erilaisia mosaiikkitarvikkeita: mosaiikkipaloja, lasihelmiä, työkaluja, tarvikkeita, pohjia ja muotteja sekä valmiita paketteja mosaiikkiprojektien toteuttamiseen. Verkkokaupassa on tällä hetkellä myynnissä kaikkiaan noin 4000 tuotetta ja uutta tulee koko ajan.

– Pohjoismaissa tai Suomessa ei ole muita toimijoita, joilla olisi näin laaja valikoima mosaiikkitöihin liittyviä tarvikkeita. Olemme löytäneet oman nichen, Jukka Hämäläinen sanoo.

Yrityksen tarina alkoi 2000-luvun alussa, kun Sirpa ja Jukka Hämäläinen vierailivat Barcelonassa ja hurahtivat mosaiikkitöiden tekemiseen. Sirpa Hämäläinen on koulutukseltaan markkinointimerkonomi ja artesaani, ja hän työskenteli aiemmin kaupan alalla. Jukka Hämäläisellä on kuljetusalan yritys. 2007 he perustivat mosaiikkitarvikkeita myyvän kivijalkakaupan Mikkeliin ja Sirpa Hämäläinen alkoi pitää myös mosaiikkityökursseja.

Varsinainen sysäys verkkokauppaan lähti vuosina 2009–2010, kun pariskunta piti Mikkelin Wanhassa muuntamossa mosaiikkinäyttelyt, joissa vieraili kahtena kesänä yli 13 000 kävijää, kaukaisimmat Australiasta. Iso kävijämäärä kertoi, että mosaiikkitarvikkeille voisi olla kysyntää.

– Näyttelyn kävijät kyselivät, voisiko meiltä ostaa enemmänkin mosaiikkitarvikkeita. Googletimme, miten verkkokauppa tehdään ja mikä olisi hyvä verkkokaupan pohja, ja otimme käyttöön ensimmäisen, joka näytti hyvältä, pariskunta kertoo.

Google-hakukone oli apuna myös, kun Hämäläiset alkoivat kasvattaa mosaiikkitarvikkeiden valikoimaansa ja etsiä tavarantoimittajia. Lähes kaikki tuotekuvat verkkoon kuvattiin itse, kuten tehdään vielä tänäkin päivänä.

Verkkokauppa on toiminut alusta alkaen kolmella kielellä, suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.

Nykyisin MosaiikkiMyymälällä on kaksi verkkokauppaa, mosaiikkimyymala.com ja mosaikshop.se.
Verkkokaupan markkinointikanavaksi perustettiin aluksi MosaiikkiMyymälän Facebook-sivu, jolle alkoi nopeasti kertyä seuraajia, ja yrityksen tunnettuus alan harrastajien joukossa alkoi kasvaa. Nykyään MosaiikkiMyymälällä on Facebookissa yli 22 000 seuraajaa.

Alkuvuosina tunnettuuden kasvattamisessa oli apuna myös Ylen tv-ohjelma Puutarhaunelmia, joka oli kuvattu Hämäläisten mosaiikkeja vilisevässä puutarhassa vuonna 2006. Ohjelmasta näytettiin uusintoja monta vuotta, ja Hämäläisten mosaiikki-innostuksesta kirjoitettiin myös useissa lehdissä.

– Tänä päivänä ilmaisen tunnettavuuden ja näkyvyyden saaminen on haaste. Koska olemme toimineet alalla niin pitkään, meillä on hyvä tunnettuus tällä alalla Suomessa ja moni vanha asiakas on pysynyt uskollisena.

“Seuraamme alan trendejä ja luomme niitä itse”

Nykyisin MosaiikkiMyymälällä on käytössään useita eri markkinointikanavia ja -tapoja.

– Teemme ahkerasti opetusvideoita ja julkaisemme uusia mallitöitä. Seuraamme alan trendejä ja luomme niitä itse. Videoita julkaistaan Facebookin lisäksi Instagramissa, YouTubessa, TikTokissa ja Pinterestissä, Sirpa Hämäläinen kertoo.

Some-mainontaa tehdään Pohjoismaihin. Aluksi some-markkinointiakin tehtiin yrityksessä itse, mutta muutaman vuoden ajan sitä on tehnyt ulkopuolinen tekijä.

– Uusasiakashankintaa tehdään nimenomaan some-markkinoinnilla. Siihen pitää laittaa rahaa, mutta se on tuonut meille hyvin asiakkaita. Myös uutiskirje on tärkeä. Meillä sen tilaajia on tuhansia, ja se näkyy heti tilausten määrässä, kun se on lähetetty.

Hakukoneoptimointi on myös tärkeää, ja MosaiikkiMyymälä nouseekin lähes ensimmäisenä Googlessa mosaiikkiaiheita haettaessa. Perinteistä lehtimainontaa MosaiikkiMyymälä tekee yhdessä lehdessä, askartelu- ja kädentaitolehti Ihanassa.

Verkkokaupan tekemistä ja markkinointia yrittäjät ovat opetelleet omin päin. Tärkeitä apuja on saatu myös Miksein ja Digiportaiden järjestämistä koulutuksista. MosaiikkiMyymälä on mukana myös Mikkelin Verkkokauppiasklubissa, jossa jaetaan kokemuksia ja opitaan toisilta paikallisilta verkkokauppiailta.

Asiakkaita ympäri Eurooppaa

 MosaiikkiMyymälä toimittaa tuotteita EU:n jäsenmaihin. Pääasiallinen ulkomaan myynti tulee Ruotsista ja Tanskasta, vakiasiakkaita on myös muun muassa Latviassa, Kyproksella ja Italiassa.

– Eri maissa suosituimmat maksuvälineet täytyy tuntea. Meillä on käytössä Paytrail, Klarna ja PayPal, Jukka Hämäläinen sanoo.

MosaiikkiMyymälä tilaa tavaraa pitkälti Kiinasta ja Keski-Euroopasta. Tavarantoimittajiin on luotu henkilökohtaisia suhteita käymällä tuotantolaitoksissa paikan päällä.

– Kävimme vuonna 2015 Miset Oy:n järjestämän Kiina-valmennusohjelman ja ensimmäisellä Kiinan-matkallamme meillä oli mukana Kiina-asiantuntija.

Hämäläiset käyvät myös kerran vuodessa maailman suurimmilla Creative World -käsityömessuilla Frankfurtissa, jossa on mahdollisuus verkostoitua ja tavata tavarantoimittajia henkilökohtaisesti. Alalle oppia on haettu muun muassa mosaiikkikursseilta Roomasta.

mosaiikkimyymälä, varasto
Sirpa Hämäläisen ja Jukka Hämäläisen mielestä Mikkelissä on hyvä toimia verkkokauppiaana. Sijainti on melko keskeinen Suomessa, liiketilojen vuokrat ovat edullisemmat kuin isommissa kaupungeissa ja toisaalta kaupungin sisällä on lyhyet yhteydet joka paikkaan.

Lähitulevaisuudessa lisätään tekoälyn käyttöä

MosaiikkiMyymälä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Kasvua tuli erityisesti koronavuosina. Koronan myötä alettiin esimerkiksi tehdä opetusvideoita, joista ensimmäiset kuvasi ammattilainen. Nykyisin videot kuvaa ja editoi Hämäläisten tytär.

– Korona-aika oli käsityöalalla pudotuspeliä. Me emme jääneet paikoilleen surkuttelemaan. Keksimme nopeasti uusia tuotteita ja ideoita. Meillä oli onneksi hyvä varasto, ja tavaraa myytiin tosi paljon, kun monilta toimittajilta askartelutuotteet loppuivat.

MosaiikkiMyymälän liikevaihto ei ole julkista tietoa, mutta yrittäjät sanovat, että yritys työllistää neljä henkeä ja sen talous on kunnossa. Tilauksien määrästä kertoo jotain esimerkiksi se, että kun perhe käy töihin viikonlopun jälkeen, tarvitaan kolme henkeä pakkaamaan tavaroita asiakkaille.

Työtehtäviä on yrityksen sisällä jaettu osaamisen mukaan: Jukka huolehtii hallinnosta ja tietoteknisistä asioista, pariskunnan poika hoitaa logistiikkaa ja purkaa kuormia ja tytär vastaa enemmän somekanavista, markkinoinnista ja muun muassa uutiskirjeistä. Sirpa luo uutta, tekee DIY-paketteja eli tarvikepaketteja, jotka sisältävät kaikki tarvikkeet tiettyihin mosaiikkitöihin, ja hoitaa tilauksia.

– Koko ajan pitää keksiä jotain uutta, Sirpa sanoo.

Lähitulevaisuudessa uutta on esimerkiksi lisääntyvä tekoälyn käyttö: opetusvideoita aletaan tekstittää ja puhua ruotsiksi ja englanniksi tekoälyn avulla.

Tulevaisuudessa MosaiikkiMyymälän tavoite on kasvaa edelleen. Esimerkiksi ulkomaankauppa on kasvanut koko ajan omalla panostuksella.

Verkkokauppa pitää tehdä kunnolla

Sirpa ja Jukka Hämäläinen kannustavat pohtimaan rohkeasti verkkokauppiaaksi ryhtymistä, jos mielessä on hyvä liikeidea ja siihen liittyvä tuote tai palvelu.

– Verkkokauppa pitää kuitenkin tehdä kunnolla. Apuja on onneksi saatavilla tänä päivänä ja niitä kannattaa käyttää.

Esimerkiksi Mikseiltä ja Digiportaat-hankkeelta saa monenlaisia neuvoja ja tukea verkkonäkyvyyden kasvattamiseen ja verkkokaupan työkaluihin.

Vaikka verkkokauppa on omalla tavallaan kasvotonta, tärkeintä on kuitenkin pitää mielessä asiakkaiden palveleminen.

– Me saamme todella hyvää asiakaspalautetta juuri nopeasta ja hyvästä palvelusta. Juuri  aamulla eräs asiakas soitti henkilökohtaisesti ja kehui palveluamme, Hämäläiset sanovat.

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti

Sirpa Hämäläinen on kirjoittanut myös mosaiikkiaiheisen kirjan Mosaiikki valloittaa (Readme 2023).

Ropolansuo, aurinkovoimala, aurinkovoima

Helios Nordic Energy Finland Oy suunnittelee teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa Mikkelin Ropolansuon alueelle

Helios Nordic Energy Finland Oy valmistelee teollisen kokoluokan aurinkoenergiaprojektin toteuttamista Mikkeliin.  Projektialue on kooltaan noin 35 hehtaaria, ja se sijaitsee Mikkelin kaupungin omistamalla maalla Ropolansuolla, Haukivuorella.

Mikkelin kaupunki on tiistaina 24.10.2023 tehnyt päätöksen aurinkovoima-alueen varaamisesta Helios Nordic Energy Finland Oy:lle. Alue on varattu Helios Nordicille 1,5 vuoden ajan ja sen jälkeen alue voidaan vuokrata toimijalle 45 vuodeksi. Varaus myönnettiin kesällä järjestetyn kilpailutuksen perusteella. Kilpailutukseen osallistui useita yhtiöitä.

”Mikkelin kaupunki toivottaa Helioksen hankkeen tervetulleeksi Mikkeliin ja uskomme projektin etenevän investoinniksi. Kaupunki pyrkii osaltaan edesauttamaan aurinkoenergiaprojektien toteutumista kehittämällä maankäyttöön liittyviä toimintamalleja ja prosesseja”, kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs kertoo.

Mikkelissä on runsaasti aurinkovoiman tuotantoon soveltuvia alueita. Kaupungin läpi kulkeva Fingridin kantaverkko mahdollistaa aurinkovoimaloiden ja muun sähköintensiivisen toiminnan hyvän liitettävyyden sähköverkkoihin.

”Yritysten projektien myötä Mikkelillä on hyvät edellytykset tulla valtakunnallisesti merkittäväksi aurinkovoiman tuottajaksi. Olemme mielellämme osaltamme tukemassa projektien kehittämistä”, ohjelmajohtaja Jussi Heinimö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä muistuttaa.

Kesäkuussa Suomessa toimintansa käynnistänyt Helios Nordic Energy Finland kehittää parhaillaan laajamittaisia aurinkopuistoja Pohjoismaihin. Yritys huolehtii hankkeen koko kehityskaaresta eli tontin valinnasta lupamenettelyyn, verkkoyhteysprosessin sekä esisuunnittelusta ja kilpailutuksista.

”Olemme käynnistämässä Mikkelin aurinkovoimalan viranomaislupien edellyttämiä taustaselvityksiä ja voimalan esisuunnittelua muun muassa sähköverkkoon kytkennän osalta. Voimalan investointi- ja rakentamispäätökset on tarkoitus tehdä heti suunnittelun ja selvitysten valmistuttua.  Yhteistyö Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kanssa on sujunut erinomaisesti”, hankekehitysjohtaja Markus Ehrström toteaa.

Aurinkopuistoja voidaan käyttää myös luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Niille voidaan kylvää kasveja uhanalaisten pölyttäjien ravinnoksi tai ne voivat toimia myös laidunalueina. Aurinkovoimaloiden rakentaminen on myös yksi tapa etsiä turvesoille uusiokäyttöä.

Vuonna 2019 perustetun, Ruotsiin rekisteröidyn Helios Nordic Energy -yrityksen perustajilla on vuosien kokemus energiateollisuudesta. Helios Nordic Energy on yksi Pohjoismaiden johtavista aurinkoenergian kehittäjistä. Yrityksellä on parhaillaan vireillä yli 100 eri hanketta.

Lisätiedot:

Markus Ehrström, hankekehitysjohtaja
Helios Nordic Energy Finland Oy
Puh. 0400 428 823
markus.ehrstrom@heliosnordic.com

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja
Mikkelin kaupunki
Puh. 040 129 5152
topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 040 544 0936
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Helios Nordic Energy -yrityksen kotisivu: https://heliosnordic.com/fi/tietoa-meista/

Kuva.  Helios Nordic Energy Finland Oy:n Ropolansuon aurinkovoimahankkeen sijainti.

sotilas

Maanpuolustusjärjestöjen drone-hanke saa 60 000 euron tuen Wihurin rahastolta

Maanpuolustusjärjestöjen yhteinen drone-hanke on saanut Suur-Savon Reserviupseeripiirin hakemuksesta  merkittävää tukea.Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi 60 000 euron avustuksen hankkeelle, jota toteutetaan yhteistyössä Suur-Savon Reserviupseeripiirin, Suur-Savon Reserviläispiirin ja Kaakkois-Suomen Viestikillan kanssa.

Drone-hankkeen ensimmäinen osa käynnistyi vuonna 2021, ja sen aikana hankittiin maaliskuussa 2023 Nordic Drone Oy:n valmistama SkyDrone 7, joka on varustettu lämpökameralla. Tämä kotimainen drone tarjoaa viranomaisille tehokkaan työkalun, joka on suunniteltu ja valmistettu Muuramessa. Lisäksi drone-hankkeessa on rakennettu liikkuva komentopaikka pakettiautoon. Komentopaikka varustellaan syksyn 2023 aikana viesti- ja johtamisjärjestelmillä, mikä mahdollistaa joustavan toiminnan erilaisissa ympäristöissä ja olosuhteissa.

Drone-hankkeen päätavoitteena on kehittää monipuolinen ja ketterä dronejärjestelmä, joka vastaa nykyajan ja tulevaisuuden haasteisiin. Dronen käyttömahdollisuudet ulottuvat pelastustoiminnasta sähköyhtiöiden tarpeisiin sekä maatalouden ja metsätalouden hoitoon. Lisäksi hankkeessa painotetaan maanpuolustustyötä ja reserviläisten kouluttamista.

Kevään ja kesän 2023 aikana hankkeen pääkouluttajat ovat vahvistaneet osaamistaan ja harjoitelleet erilaisia toimintoja tulevissa koulutuksissa. Seuraava vaihe hankkeessa on tammikuussa 2024 Lentopelastusseuran järjestämä koulutus, jonka jälkeen perustetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (Maanpuolustuskoulutus MPK, www.mpk.fiensimmäinen dronehälytysryhmä Mikkelin koulutuspaikalle. Hälytysryhmän tehtävänä on tukea viranomaisia esimerkiksi kadonneiden etsinnässä.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys aloittamassa omaa dronekoulutustaan yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa

– Tällä hetkellä rakennetaan miehittämättömän ilmailun koulutusohjelmaa, joka tulee sisältämään sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. MPK:lle yhteistyö dronehankkeen käynnistäneiden jäsenjärjestöjen kanssa on hyvin tärkeää koulutusmahdollisuuksien sekä kokonaisturvallisuuden kannalta, Maanpuolustuskoulutus MPK:n koulutusjohtaja Kari Pietiläinen kertoo.

Dronehankkeen toimintaympäristönä on Mikkelin lentoasema, ja sen toimivuutta koeponnistettiin elokuussa 2023 Mikkelin Ilmailupäivässä yhteistyössä Mikkelin Ilmailuyhdistyksen ja Mikkelin lentoaseman kanssa. Ilmailupäivä osoittautui menestykseksi houkutellen odotuksia enemmän kävijöitä ja saavuttaen erinomaisen palautteen.

– Aktiivisen toimijajoukon ja heidän hakeman rahoituksen ansiosta Mikkelin lentoasemalla on valtakunnallisesti uskottava organisaatio ja koulutustoiminnan harjoittaja miehittämättömän ilmailun saralla, kertoo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Timo Paakki.

Nyt myönnetty 60 000 euron tuki mahdollistaa hankkeen jatkumisen toiseen osaan, jossa tavoitteena on entistä suorituskykyisemmän, kiinteäsiipisen dronen hankinta.

Tähän mennessä hanketta ovat tukeneet Maaseuturahoitus, Maanpuolustuksen kannatussäätiö, Maanpuolustuskiltojen liitto, Urlus-säätiö, Suur-Savon Sähkö Oy, Suur-Savon Energiasäätiö, Suomen Reserviupseeriliitto, Turvallisuuden tukisäätiö, Ajanvaunu Oy ja MPY Telecom Oyj yhteensä 218 500 eurolla.

Tietoa lisää hankkeesta:

Jussi Saarinen
Saimaan Drone Oy, toimitusjohtaja
puh. 0400 384737 tai jussi.saarinen@saimaandronepalvelu.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Kuva: Nordic Drones Oy

Helmi, puhekuplat, käsi

Tervetuloa HELMI-hankkeeseen – Resurssiviisasta uudistumista ja jatkuvuutta liiketoimintoihin

Tavoitteenamme on edistää liiketoimintojen jatkuvuutta ja kasvua mm. onnistuneiden omistajanvaihdosten kautta. Tarjoamme sinulle laajan valikoiman tukitoimia sekä luottamuksellista ja maksutonta neuvontaa.

Yrittäjä, näin hyödyt HELMI-hankkeesta:

  1. Proaktiivinen ennakointi ja suunnittelu:

Soitamme alueella pitkään toimineille yli tuhannelle yritykselle ja kysymme yrityksen kuulumiset. Tarkoituksenamme on saada sinut miettimään liiketoimintasi jatkuvuutta ja laatimaan suunnitelman tulevaisuutta varten. Voit olla myös yritysneuvojiimme yhteydessä.

  1. Yksilöllinen Tiekartta:

Yhteydenoton ja keskustelujemme jälkeen saat käyttöösi yksilöllisen tiekartan, jossa on selkeät seuraavat askeleet yrityksesi kehittämiseksi omien tavoitteidesi mukaisesti.

  1. Neuvonta omistajanvaihdosprosessissa:

Olemme tukenasi koko omistajanvaihdosprosessin ajan. Autamme sekä myyjiä että ostajia navigoimaan läpi omistajanvaihdoksen ja varmistamme, että kaikki tapahtuu sujuvasti. Tarvittaessa ohjaamme avunhakuun laajan asiantuntijaverkostomme pariin.

  1. Ostajan ja rahoituksen löytäminen:

Avustamme ostajan löytämisessä sekä kerromme rahoitusvaihtoehdoista, jotta uusi omistussuhde käynnistyy vahvalla pohjalla. Saat halutessasi yrityksesi myynti-ilmoituksen maksutta www.mikseimikkeli.fi/yrityskaupat sivuillemme.

  1. Jatkotuki omistajanvaihdoksen jälkeen:

Ostajina olet tärkeä osa yrityksen tulevaisuutta. Siksi tarjoamme sinulle jatkotukea omistussuhteen muutoksen jälkeen, jotta voit varmistaa, että yritystoiminta jatkaa menestyksellistä kasvuaan.

  1. Tarvittaessa yrityksen hallittu alasajo:

Autamme sinua tarvittaessa yrityksen hallitussa alasajossa, jotta voit lopettaa liiketoimintasi parhaalla mahdollisella tavalla suunnitelmallisesti.

Palvelupolun uudistus ja Omistajanvaihdos-foorumi:

Hankkeessamme panostamme myös omistajanvaihdosneuvonnan alueellisen palvelupolun uudistamiseen. Visuaalinen palvelupolku selkeyttää omistajanvaihdosprosessia ja tarjoaa matalan kynnyksen palveluita, jotka linkittyvät sujuvasti kaupallisten toimijoiden tarjontaan.

Lisäksi lanseeratessamme alueellisen Omistajanvaihdos-foorumin. Foorumi tarjoaa sidosryhmille mahdollisuuden verkostoitua ja jakaa kokemuksiaan omistajanvaihdoksesta. Teemme tiivistä yhteistyötä valtakunnallisten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa varmistaaksemme, että saat parhaan mahdollisen tuen omistajanvaihdoksellesi.

HELMI – resurssiviisasta uudistumista ja jatkuvuutta liiketoimintoihin -hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksein, Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksen ja Itä-Savon Uusyrityskeskuksen yhteinen ryhmähanke. Sitä rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto / Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Tervetuloa mukaan HELMI-hankkeeseen! Yhdessä luomme vahvan perustan yrityksesi tulevaisuudelle ja varmistamme, että liiketoimintasi jatkuvuus on turvattu.

Ystävällisin terveisin,

Kirsi Mättölä, puh 0440 361 606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi

Heli Tavasti, puh 050 350 2055 heli.tavasti@uusyrityskeskus.fi

Tanja Puputti, puh 0440 361 627 tanja.puputti@mikseimikkeli.fi

 

HELMI -Resurssiviisasta uudistumista ja jatkuvuutta liiketoimintoihin 1.9.2023 – 30.4.2025

visulahti ilmakuva

Mikkelin kaupunki ja Neoen Renewables Finland Oy solmivat vuokrasopimuksen

Neoen Renewables Finland Oy selvittää alustavasti sähkövaraston toteuttamista Visulahden Metsurinraitin alueelle. Yhtiö on vuokrannut tarkoitusta varten Mikkelin kaupungilta 6,3 hehtaarin tontin ja vuokrasopimus on astunut voimaan 15.9.2023.

 Neoen Renewables Finland Oy on osa maailmanlaajuista uusiutuvaan energiaan keskittyvää yhtiötä, jolla on toimintaa 18 eri maassa. Yhtiöllä on jo Lappeenrannassa 30 megawatin energiavarasto, joka oli valmistuessaan manner-Euroopan suurin. Mikkelistä vuokrattu ala mahdollistaisi tätä huomattavasti suuremman energiavaraston rakentamisen. Vuokrasopimus mahdollistaa tarkemmat selvitykset alueen soveltuvuudesta sähkövarastohankkeelle.

Energiavarastoja käytetään tasaamaan uusiutuvan energian tuotannon vaihteluita sekä sähköverkon taajuuden säätöön, jotta valtakunnan kantaverkko saadaan pidettyä vakaana. Akut toimivat nopeasti reagoivana varavoimana. Vastaavaa varavoimaa tuotetaan nykyisin esimerkiksi Joroisten Huutokosken kaasuturbiinilaitoksessa.

Mikkelin kaupunki näkee Neoenin mahdollisen hankkeen tervetulleena ja sopivana Visulahden teollisuusalueen kehittymiselle. Visulahden alue tarjoaa erinomaisen liitettävyyden valtakunnan sähköverkkoon ja tämänkaltaiset vihreän siirtymän hankkeet sopivat hyvin Mikkeliin toteaa kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.

– Neoenin hanke voi tuoda jatkossa alueelle myös muuta sähköintensiivistä toimintaa, Äikäs toteaa.

Lisätiedot:

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja
Mikkelin kaupunki
Puh. 040 1295 152
topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 040 544 0936
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Kestävän mökkeilyn opas Laiturillöa

Kestävä mökkeily ei ole kallista tai vaikeaa – uusi kestävän mökkeilyn opas kannustaa hyviin valintoihin

Vapaa-ajan asumisella on suoria vaikutuksia luontoon ja ympäristöön, paikallisiin yhteisöihin, ihmisten hyvinvointiin sekä kulttuurisiin käytäntöihin ja aluetalouteen. Kestävä mökkeily tarkoittaa, että nämä vaikutukset otetaan huomioon vapaa-ajan asumisessa.

– Oma mökkikunta ja -seutu on suomalaisille yleensä rakas, ja siitä halutaan pitää huolta. Tämä on hyvä lähtökohta kestävälle vapaa-ajan asumiselle. Oleellista on tiedostaa oman toiminnan merkitys ja tehdä kestäviä valintoja. Kokosimme Kestävän mökkeilyn oppaan innostamaan mökkeilijöitä vastuullisempaan mökkeilyyn, sanoo projektipäällikkö Tuula Pihkala Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä. 

Vastuullisessa mökkeilyssä on kyse toiminnasta, joka lisää vapaa-ajan asumisen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Kiinnittämällä huomiota mökkeilytapoihin voidaan esimerkiksi pienentää mökkeilyn ympäristövaikutuksia oleellisesti. Jo hyvin pienillä teoilla on suuri merkitys: mökkipihalle voi ripustaa muutaman hyönteishotellin, vanhat hehkulamput voi vaihtaa energiatehokkaisiin led-lamppuihin ja mökilläkin voi helposti tehostaa lajittelua ja kierrättämistä. Juuri nyt on ajankohtaista esimerkiksi tarkistaa ikkunoiden ja ovien tiivisteet ja vaihtaa ne tarvittaessa, laittaa lämminvesivaraajan säädöt kohdalleen ja polttaa puuta puhtaasti.

 

Etelä-Savo – kestävän mökkeilyn maakunta

Etelä-Savo on Suomen suosituinta vapaa-ajan asumisen aluetta: seudulla on lähes 50 000 vapaa-ajanasuntoa ja niissä noin 250 000 vuosittaista kausiasukasta. Mökkeilyllä on Etelä-Savon elinvoimalle suuri merkitys, ja vapaa-ajan asumista on kehitetty alueella määrätietoisesti jo pitkään.

Vapaa-ajan asumisen vastuullisuuden edistäminen on osa tätä kokonaisuutta: Etelä-Savo haluaa olla kestävän mökkeilyn maakunta. Asiaa on edistetty alueella muun muassa selvittämällä monipuolisesti mökkeilyn ja siihen liittyvien valintojen vaikutuksia sekä välittämällä tätä tietoa vapaa-ajanasukkaille. 

– Kestävän mökkeilyn opas ohjaa vapaa-ajanasukkaita käytännönläheisesti kohti vastuullisia valintoja. Painettu opas tulee saataville Mikkelin seudun matkailuneuvontoihin ja sähköinen versio löytyy laiturilla.fi-sivustolta. Kesän aikana olemme aktiivisesti jalkauttaneet kestävän mökkeilyn asioita tapahtumissa Mikkelin seudulla, sosiaalisen median kautta ja vaikuttajayhteistyön keinoin. Vapaa-ajanasukkaat pitävät aihetta tärkeänä, mikä on hienoa – yhdessä rakennamme Etelä-Savosta kestävän mökkeilyn maakuntaa, Pihkala toteaa.

 

Lisätiedot

Tuula Pihkala, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0440 361 603, tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Kestävän mökkeilyn ABC -hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahasta. Lisää tietoa hankkeesta ja vapaa-ajan asumisesta Etelä-Savossa www.laiturilla.fi sekä Facebookissa ”Laiturilla – mökkeilijän asialla” ja Instagramissa @laiturilla.fi.