Naistinki käynnistää teollisuushallin rakennustyöt Nikarantiellä Tuskussa. Kokonaisurakoinnista vastaa Rakennusliike Mättölä Oy.
Hallin rakentaminen alkaa huhtikuun aikana ja sen on tarkoitus olla valmis tammikuussa 2023. Kaikkiaan korkeaa tuotantotilaa uuteen halliin tulee 1500 neliömetriä. Hallin investointipäätös tehtiin syksyllä 2021 vastaamaan tarpeeseen saada nykyaikaista teollisuustilaa, jolla saadaan Mikkelin teollisten yritysten vastaanottokyky asianmukaiselle tasolle. Kaupungin alueella ei ole ollut tarjolla vapaata tilaa.
Naistingin myyntityö tuotti nopeasti tulosta ja rakennettava teollisuushalli on jo varattu kokonaisuudessaan. Tiloissa aloittavasta yrityksestä tiedotetaan myöhemmin alkukesästä. Investointi ja siihen sitoutunut yritys tulevat olemaan suurin ja nykyaikaisin teollinen kokonaisuus ”miesmuistiin” Mikkelissä, ja se perustetaan täysin uutena. Investoinnilla on mahdollisuus laajentua merkittäväksi teollisuuskeskittymäksi.
Naistinki on samalla suunnitellut rakentavansa nyt rakennettavan hallin viereen toisen vastaavan hallin. Alueella on mahdollisuus rakentaa vielä 4 tai 5 vastaavaa hallia. Tästä tullaan tekemään päätöksiä vuoden 2022 jälkimmäisellä puoliskolla.
Kiinteistökehitys Naistinki Oy on Mikkelin kaupungin omistama yhtiö, joka on keskittynyt tarjoamaan kustannustehokkaita tilaratkaisuja toimisto-, tuotanto- ja varastokäyttöön. Yhtiön perustehtävä on luoda ja ylläpitää elinvoimaa Mikkelin kaupungissa.
Merkittävään digitoinnin etenemiseen valtakunnallisesti vaikuttavat monet asiat, kuten rajallinen budjetti ja resurssipuute. Digitoinnin taitajaksi -koulutus pyrkii varmistamaan osaajia ja keväällä järjestettävän koulutuksen suuri ilmoittautujamäärä on osoitus työelämästä lähtevästä tarpeesta.
Julkisen puolen viranomaisilla on tällä hetkellä kova paine digitaalisuuden lisäämiseen ja aineistojen digitointi on yksi osa tätä kokonaisuutta. Ylen 23.3.2022 raportoimassa uutisessa kerrotaan Kansallisarkiston ja Museoviraston pääjohtajien ilmaisseen huolensa siitä, että nykyvauhdilla Suomessa aineistojen digitointi kestää 200 vuotta. – Monet eri alojen asiakirjahallinnon ja tiedonhallinnan työntekijät ovatkin saaneet hoidettavakseen mm. digitoinnin suunnittelun työtehtäviä, mutta heidän koulutukseensa ei ole sisältynyt digitointia, pohtii Digitoinnin taitajaksi -koulutuksen koulutusvastaava Sari Järn. Koko digitointiprosessin hallinta suunnittelusta käyttöön vaatii laaja-alaista ymmärrystä. Nyt järjestettävä koulutus lisää ymmärrystä digitointiprosessin kokonaisuudesta ja se on suunniteltu tiiviiksi sekä työelämälähtöiseksi.
Kevään 2022 Digitoinnin taitajaksi -koulutukseen ilmoittautuneita oli yhteensä 78. Aloittavien määrää kasvatettiin alkuperäisestä 15 opiskelijasta 20 opiskelijaan suuren kysynnän vuoksi. Projektipäällikkö Henna Ristolainen oli tiedostanut, että digitointikoulutukselle on tarvetta edelleen, mutta ilmoittautumisryntäys yllätti silti. – Se, että saimme 50 ilmoittautumista ensimmäisen 15 minuutin aikana, yllätti meidät kaikki positiivisesti.
Digitoinnin taitajaksi -koulutus järjestetään uudelleen syksyllä 2022, ilmoittautuminen syksyn koulutukseen alkaa tiistaina 16.8. klo 9.
Etelä-Savo on kestävän mökkeilyn maakunta, joka edistää suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti kestävää vapaa-ajan asumista.
Kestävä mökkeily pitää sisällään kestävyyden kaikki ulottuvuudet – ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. Mökkikauden lähestyessä Suomen suosituin mökkiseutu haluaa muistuttaa vastuullisista valinnoista ja levittää viestiä keinoista kestävään mökkeilyyn.
Kestävä mökkeily merkitsee sekä ympäristön kannalta järkeviä valintoja että tekoja mökkiseudun elinvoiman, hyvinvoinnin ja kulttuurin hyväksi. Etelä-Savossa näihin tekoihin kannustetaan aktiivisesti.
”Kestävä mökkeily on meille Etelä-Savossa erittäin tärkeä aihe: alueella on lähes 50 000 vapaa-ajan asuntoa ja noin 150 000 ulkomaakuntalaista vapaa-ajanasukasta, joten vapaa-ajanasukkaiden valinnoilla on laajaa merkitystä koko maakunnalle. Kannustamme vastuullisiin tekoihin ja autamme mökkeilijöitä tarjoamalla heille tietoa aiheesta. Olemme koonneet Laiturille.fi-sivustolle kattavan valikoiman vinkkejä kestävään mökkeilyyn. Meillä on myös käynnissä laaja Laiturilla-brändikampanja, jonka teemana on Etelä-Savo – kestävän mökkeilyn maakunta”, kertoo projektipäällikkö Tuula Pihkala Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.
Vapaa-ajan asumisesta aiheutuu noin 400 kilon hiilijalanjälki vapaa-ajanasukasta kohden vuodessa. Tämä muodostuu vapaa-ajanasunnon rakentamisesta, varustelusta, käytöstä ja vapaa-ajanasuntoon liittyvästä matkustamisesta. Siihen voi vaikuttaa monin keinoin. Esimerkiksi pidemmät viipymät mökillä parantavat mökkeilyn hiilitasetta, sillä mökille kulkeminen vähenee. Mökin elinkaarta kannattaa pidentää huolehtimalla mökistä hyvin, ja mökillä kannattaa panostaa energiatehokkuuteen ja vesihuoltoon. Ekologisuutta voi lisätä myös arkisilla valinnoilla, kuten kierrättämällä ja välttämällä hävikkiä.
Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä korostuvat puolestaan ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointi. Vapaa-ajanasukkaiden kannattaa tutustua paikalliseen kulttuuriin ja vaalia sitä. Vapaa-ajanasukkaiden osallistuminen mökkikunnan ja -seudun elämään vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja antaa paljon myös vapaa-ajanasukkaille itselleen. Sosiaalisesti kestävä vapaa-ajan asuminen tapahtuu paikallista elämäntapaa arvostaen ja kunnioittaen ja lisää sekä paikallisten että vapaa-ajanasukkaiden hyvinvointia.
Etelä-Savo – kestävän mökkeilyn maakunta -brändikampanja kohdentuu etenkin Etelä-Suomeen. Kampanja hyödyntää eri kanavia tv-mainonnasta ulkomainontaan, sosiaaliseen mediaan ja printtiin. Etelä-Savon vapaa-ajan asumista kehittävä Laiturilla-hanke on mukana myös Kevätmessuilla 7.–10.4.2022. Ajatuksia ja vinkkejä kestävään mökkeilyyn löytyy osoitteesta laiturilla.fi.
Voisiko yritysosto olla kätevä tapa toteuttaa oma unelma yrittäjyydestä? Mikkelissä huhti-toukokuussa toteutettava valmennus antaa askelmerkit eteenpäin.
Viitenä iltana toteutettavassa maksuttomassa valmennuksessa käydään läpi yrittäjyyttä, omistajanvaihdoksen etenemistä ja rahoitusta, tuotteiden ja palvelujen hinnoittelua sekä yrityksen tunnuslukuja.
Omaa osaamistaan ja vinkkejään jakavat kokeneet asiantuntijat, jotka tuntevat yrityksen perustamiseen ja yrityskauppoihin liittyvät eri vaiheet.
Toimitusjohtaja Heli Tavasti Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksesta valmentaa aloittavia yrityksiä. Tässä valmennuksessa hän antaa yrittäjille työkaluja oman osaamisen tunnistamiseen ja kertoo rahoitusmahdollisuuksista. Hänen mielestään yritysostoa kannattaa pohtia vaihtoehtona uuden yrityksen perustamiselle, koska yrityskaupassa liikeidea on jo testattu ja asiakaskuntakin olemassa.
”Kenties hyvät työntekijätkin ovat jo löytyneet. Lähes aina entinen yrittäjä voi auttaa ja mentoroida yrityksen ostanutta. Silloin ostaja saa paljon tietotaitoa ja kontaktit ehtivät siirtyä hänelle. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei yritystä tarvitse jatkaa samalla tavalla, vaan busineksestä voi tehdä oman näköisen. Yrityksen ostanut ei myöskään ole tilanteessa, että tulisi alalle uutena kilpailijana.”
Ostoprosessin vaiheet tutuiksi
Valmentaja Tapu Holttinen Villinikkarit Oy:stä avaa omistajanvaihdosta prosessina. Matkan alussa tunnistetaan itsessä halu olla yrittäjä ja sen jälkeen aletaan etsiä itselle sopivaa ostettavaa yritystä.
”Yhdessä mietitään, mistä tieto myytävistä yrityksistä löytyy ja miten ostoprosessi etenee askel askeleelta. Matka päättyy siihen, että sen lopussa toimitaan yrityksen uutena vastuullisena yrittäjänä. Valmennusillassa keskustelemme siitä, mitä erilaisia vaiheita matkalla kohdataan ja miten kannattaa edetä? Miten välttää suurimmat sudenkuopat ja virheet? Miten valmentaa itsensä toiminaan yrittäjänä ostamassaan yrityksessä?”
Talouden tunnusluvut haltuun
Tilitoimistot ovat yleensä tiiviisti mukana yritysostoissa. Tarvissio Oy:n toimitusjohtaja Päivi Jormalainen muistuttaa, että yrityksen tunnuslukuihin perehtyminen antaa hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä yritykselle kuuluu. Hän valmentaa yritysostosta kiinnostuneita tunnistamaan kannattavan liiketoiminnan tärkeimmät elementit, käy läpi tuotteiden ja palveluiden hinnoittelua sekä tuloslaskelmaa ja tasetta.
”Tuntemalla yrityksen luvut ja niiden sisällöt ennen yrityksen ostoa välttää ikävät yllätykset kaupan jälkeen, kun tietää, onko esimerkiksi myyntisaatavissa luottotappiokelpoisia laskuja, varaston arvo liian korkea tai muuta sellaista.”
Rahoitukseen löytyy vaihtoehtoja
Toimitusjohtaja Olli Annala Suomen taitohankinta Oy:stä tietää, että uuden yrityksen perustaminen ja jo toimivan yrityksen ostaminen ovat kumpikin hyviä tapoja toteuttaa unelmia yrittäjyydestä. Hän kuitenkin muistuttaa, että yritysosto voi osoittautua turvallisemmaksi vaihtoehdoksi. Valmentajana hän käy läpi yrityksen arvonmääritystä ja kaupan synnyttämiä rahoitustarpeita. Hän jakaa myös esimerkkejä onnistuneista kaupoista ja rahoituskierroksista.
”Jo toimivan yrityksen ostaminen on tutkitusti turvallisempi vaihtoehto kuin uuden yrityksen perustaminen. Tästä valmennuksesta saat käytännönläheisiä ja arvokkaita vinkkejä ja tukea pohdintasi tueksi. Tule rohkeasti mukaan!”
Valmennusillat toteutetaan lähitapaamisina TUMA-talossa Sammonkatu 12:ssa Mikkelissä. Valmennus on osa Yrittäjyyden Kolmas Aalto -hanketta, joka saa Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta. Valmennus toteutetaan yhteistyössä Rebuild Business -hankkeen kanssa. Sitä rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto / Euroopan aluekehitysrahasto.
Mikkelin kaupunki julkaisee ensimmäistä kertaa ostolaskudatansa. Ensimmäinen, tänään 31.3.2022 julkaistu aineisto kattaa vuoden 2021 ostolaskut ja sisältää niin palvelujen, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kuin muutkin ostolaskuin maksetut menot kaikilta toimialoilta.
Ostolaskudata sisältää käyttötalouteen ja investointeihin liittyvien laskujen lisäksi myös kaupungin rahoitusmenoihin liittyviä kirjauksia.
Julkaistava data on koostettu kaupungin kirjanpitojärjestelmästä, ja sitä on täydennetty muun muassa toimittajayritysten y-tunnuksilla. Ostolaskudatan julkaisulla Mikkelin kaupunki haluaa osaltaan olla mukana julkisen varojenkäytön avoimuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden lisäämisessä.
Ostolaskutietojen julkaisemista on valmisteltu Mikkelin kaupungin talouspalveluiden, hankintapalveluiden sekä kaupungille tilitoimistopalveluita tuottavan Meidän IT ja talous Oy:n yhteistyönä marraskuusta 2021 alkaen.
Ostolaskudata julkaistaan excel-muodossa. Vuosikohtaiset ostolaskutiedot julkaistaan jatkossa kerran vuodessa aina tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Viime vuoden ostolaskuaineisto on ladattavissa kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi/ostolaskudata.
Porvoosta muuttanut Simolan perhe perusti 30 vuotta sitten Ristiinan Pellosniemelle Pellos Marin Oy:n, joka tarjoaa nykyään monipuolisia palveluja veneilijöille ja mökkiläisille.
Valtatie 13:n varrella sijaitseva yritys rajautuu Saimaaseen, joten asiakkaiden on helppoa kuljettaa veneensä talvisäilöön yrityksen rantaan. Alkujaan yritysideana oli myydä veneitä ja niihin liittyviä palveluita.
”Liikeidea on elänyt asiakkaiden tarpeiden mukaan. Isällä oli jo Porvoossa yritys, joka teki veneitä ja myi veneilytarvikkeita. Tänne muutettuamme kilpailu kuitenkin kiristyi ja veneiden myynti jäi vähemmälle. Sen sijaan laitureita alkoi mennä vauhdikkaasti kaupaksi ja teimme 100 veneelle talvisäilytystilat”, toimitusjohtaja Jari Simola kertoo.
Palveluja tarjolle
Nykyään asiakkaat odottavat entistä enemmän palveluita. Kun alkuvuosina joka kymmenes vene huollettiin talvisäilytyksen aikana, nyt huolletaan yhdeksän venettä kymmenestä.
”Nykyään teemme veneille kaikenlaisia huoltotoimia, mikä työllistää meitä sesongin ulkopuolella. Korjaamme myös veneiden pintoja ja paikkaamme pohjien reikiä.”
Yrityksen asiakkaista neljä viidestä tulee pääkaupunkiseudulta, joten sirpaleisen kohderyhmän tavoittaminen on haasteellista.
”Sen on tämän 30 vuoden aikana oppinut, että asiakkaat kaipaavat palvelupaketteja ja haluaisivat, että tieto kaikista palveluista löytyisi yhdestä osoitteesta, että kerralla saisi tilattua kaikki tarvittavat palvelut yhden luukun periaatteella.”
Veneiden koko kasvaa
Korona-aikana laitureiden myynti kasvoi entisestään.
”Sukupolvenvaihdokset lisääntyivät mökeillä, mökkikauppa kävi ja etätyötä tehtiin aiempaa enemmän. Laitureita meni hyvin kaupaksi. Tässä on vuosien aikana huomannut, että veneiden koko on kasvanut koko ajan. Veneet ovat yhä korkeampia ja leveämpiä, mikä on pannut meidätkin miettimään talvisäilytystilojen lisäämistä.”
Veneilijät ostavat nykyään yhä enemmän sähkömoottoreita. Sähkömoottoreiden vaihtamisesta onkin tullut yritykselle yksi uusi lisähuoltopalvelu.
”Sähkömoottorit sopivat hyvin hitaasti kulkeviin matkaveneisiin, joilla liikutaan päivässä 4-5 tuntia. Veneissä alkaa olla aurinkopaneelit katoilla ja sähkömoottoreiden akut ladataan sitten satamissa. Uskon, että muutamassa vuodessa polttoaineiden kallistuessa sähkömoottoreista tulee valtavirtaa.”
Venepaikkojen vuokraus kehittyy
Pellos Marin omistaa 40 prosenttia Navio Satamapalvelut Oy:stä, joka vastaa noin 1300 venepaikan vuokrauksesta Mikkelin kaupungin alueella, Anttolassa, Otavassa ja Haukivuorella.
Anttolassa yritys kehittää Lotjasaarta. Alueella on sähköt ja jätehuolto kunnossa ja taajaman palvelut löytyvät läheltä. Nykyään Lotjasaaren ulkokentällä on talvisäilytyspaikka 70 veneelle. Suunnitelmissa olisi rakentaa sinne lähivuosina veneiden talvisäilytykseen hallin.
”Talvisäilytyshalli on projekti, joka vaatisi kumppaneita. Uskon, että monta pientä on yhdessä vahvempi. Kokonaisuudessaankin tällä alueella erilainen yhteistyö olisi voimaa, että asioita päästäisiin kehittämään reilummin ja Saimaan alue näkyisi nykyistä paremmin veneilijöille.”
Simola uskoo, että veneilyssä piilee paljon kasvumahdollisuuksia. Lotjasaareenkin tulee koko ajan lisää asiakkaita ns. puskaradion kautta.
”Nyt kun merellä alkaa olla sinilevää, sieltä tulee veneilijöitä kokeilemaan, minkälaista Saimaalla olisi veneillä ja he jäävät sitten tänne. Mökeillä on paljon veneitä. Retkisatamia pitäisi saada tänne enemmän ja niitä pitäisi myös huoltaa, että ne houkuttelevat merellä veneilemään tottuneitakin.”
Yksityisten yritysten investoinnit alueella ilahduttavat Simolaa.
”Uusia palveluita syntyy. Pistohiekkaa kehitetään samoin kuin Sahanlahtea ja Kallioniemeä. Juuri sellaisia uusia palveluita tarvitaankin. Jos kunnat innostuisivat kehittämiseen, koko alueesta saataisiin vielä houkuttelevampi matkailijoille. Matkailusta hyötyvät kaikki, kun euro ja verotulot jäävät tänne alueelle.”
Myyntiosaaja hakusessa
Pellos Marin on perheomisteinen osakeyhtiö, mutta sen kyljessä toimii muitakin yrityksiä. Kokonaisuuteen kuuluva Touko Simola Oy tekee lujitemuovitöitä muun muassa teollisuuden alihankintana.
Pellos Marin valmistaa Pellmac septi- ja pilssi-imulaitteita Ristiinassa siinä määrin, että maan septitankeista valmistetaan noin puolet Ristiinassa. Yhtiön tuotteisiin kuuluvat myös Eko-Roope-kuivakäymälät.
”Septitankit ja kuivakäymälät käyvät kaupaksi ympäri maata, ja niiden katteet ovat kohdallaan. Näitä on kuitenkin tehty vähän sillä ajatuksella, että tehdään kun ehditään. Nyt pitäisi löytää joku yhteistyökumppani, joka voisi keskittyä niiden markkinointiin ja myyntiin.”
Toimitusjohtajaa itseään Ristiinassa ei läheskään joka viikko enää näy. Hän kiertää Kemi-Tornionlaakson alueella ja Ruotsissa toteuttamassa hydraulisia kalateitä Kalasydän Oy:lle.
”Patojen yli rakennettavat kalatiet ovat kasvava ala. Idea hydraulisiin kalaportteihin tuli siitä, kun kehittelimme laituripuolelle kellutusta”, sanoo aikanaan merkonomiksi valmistunut Simola, joka on ottanut teknisen puolen innovoinnin haltuun tekemällä.
Pellos Marin Oy:n Jari Simola ja taustalla yhtiön tuotantotilat Ristiinan Pellosniemellä
Verkostoja rakentamaan
Aluekehittäjille ja yrittäjille Jari Simolalta löytyy useampikin helposti toteutettava idea.
”Yrittäjillä voisi olla jokin yhteinen alusta, vaikka FB-ryhmä, josta voisi kysellä, kuka pystyisi tekemään mitäkin. Sitä kautta kuulisi minkälaista osaamista missäkin on ja voisi verkostoitua lisää. Yrittäjät ovat usein tosi tiukoilla oman tekemisensä kanssa. Pitäisi olla myös maatalouslomittajatyyppinen järjestelmä, että tiukoilla tai sairaana ollessaan saisi osaavan ihmisen hoitamaan juoksevia asioita. Kaipaan myös Ristiinan entisen elinkeinoasiamiehen tapaa toimia. Hän soitti kerran vuodessa läpi kaikki yritykset ja kysyi, onko tarvetta investoida ja miten voisi auttaa.”
Yrityksen sijaintipaikkaa, Ristiinaa, Jari Símola pitää edelleen hyvänä valintana. Saimaa ja runsas mökkikanta takaavat asiakasvirtaa.
Pellos Marin työllistää nykyään laituritoimeksiantoihin 4-5 työntekijää ja venepaikkoja pyörittää 1-2 ihmistä. Kaikkiaan sulan maan aikaan töissä on 6-10 ihmistä.
”Yritys on nyt joustavan kokoinen. Olen halunnut aina päästä itsekin tekemään asioita ja pidän siitä, ettei aikani mene kokonaan paperihommien pyörittämiseen. Toki kasvukin kiinnostaisi, jos se ei toisi mukanaan lisää byrokratiaa.”
Viitostien tuntumasta löytyvät otavalaisen yrittäjä Ari Ripatin hitsaus- ja konehallit, joissa pääsee nyt kokeilemaan alan yrittäjyyttä, tekemään prototyyppejä ja toteuttamaan vaikka metallitaideprojekteja. Tilojen ja koneiden lisäksi yrittäjä lupaa opastaa alkuun.
Autonasentajaksi ja koneteknikoksi valmistuneella Ripatilla on takanaan kolmikymmenvuotinen taival yrittäjänä. Vuonna 1993 hän peruskorjasi kotitilansa navetasta hallin ja perusti Hits-Ari Ky:n.
”Olen tehnyt vuosien varrella kaikkea metalliin ja koneisiin liittyvää. Ensin yksin, mutta enimmillään meitä on ollut tässä töissä 15. Aikanaan työmaita oli ympäri maata, kun tehtiin yhtä aikaa montaa projektia.”
Elämäntyölle uusi suunta
Uusi konehalli nousi pihapiiriin 2000-luvun alussa. Sieltä löytyvät laitteet hitsaukseen ja konepajatyöskentelyyn. Liikuteltavat koneet ja työtasot mahdollistavat vaativienkin osien valmistuksen. Vielä pari vuotta sitten hallissa työskenteli yrittäjän lisäksi kolme työntekijää.
”Erikoistuimme kirkkaiden ja ruostumattomien metallien sekä alumiinin työstöön. Olemme tehneet täällä esimerkiksi kaikkiin maan rautateillä liikkuviin kaksikerroksisiin juniin tiettyjä osia.”
Kaksi vuotta sitten ennen korona-ajan alkua Ripatti odotti ns. varmoilla puheilla isoa tilausta, joka olisi taannut kahdeksi vuodeksi täyden tilauskirjan. Valtakunnan tason elinkeinopoliittiset päätökset kuitenkin hyydyttivät hankkeen, eikä tilausta tullut.
Korona hiljensi muun kysynnän ja aloitti talousvaikeudet. Samaan aikaan Ari Ripatti alkoi kärsiä rannenivelen tulehduksesta, mikä hankaloittaa voimaa vaativaa työskentelyä.
Tilanne on saanut Ripatin miettimään kone- ja hitsaushalleille vaihtoehtoista käyttöä.
”Tämä on elämäntyöni, enkä halua sen menevän hukkaan. Ihannetilanne voisi olla, että hallia käyttäisi 2-3 kaveria, jotka pystyvät toteuttamaan asiakkailleen yhteisen paketin. Voisin itse toimia tutorina eli jakaisin heille osaamistani. Hyvä porukka voisi liimautua yhteen toinen toistaan tukien ja perseelle potkien ja pyörittää vaikka yhdessä osuuskuntaa. Osuuskunta olisi mielestäni hyvä yritysmuoto aloittaville yrittäjille. Kun vero-, vakuutus- ja kirjanpitoasiat hoidetaan yhdessä, säästyy aikaa ja rahaa. Joukossa on aina enemmän voimaa.”
Mikkelin Otavassa sijaitsevasta hallista löytyy kattava konekanta mm. prototyyppien ja yhteistyökumppaneiden käyttöön.
Halli sopii prototyyppien tekoon
Ripatti on ehtinyt olla vuosikymmenten varrella työstää monien pellepelottomien, alueen keksijöiden ja tuotekehittäjien, kanssa ideoita tuotteiksi. Yhdessä hankkeessa tehtiin lauttoja, toisessa kehitettiin puun polttoon soveltuvia uuneja, kolmannessa syntyi uuneja biohiilen polttoon ja neljännestä syntyi konenäköön liittyvä sovellus.
”Olen huono markkinoimaan itseäni, mutta minulla on poikkeuksellinen 3D-hahmotuskyky. Pystyn hahmottamaan helposti, miten eri toiminnot saadaan kytkeytymään toisiinsa. Tätä kykyä haluaisin hyödyntää jatkossakin erilaisissa suunnittelu- ja tuotekehityshankkeissa. Olen tehnyt monenlaisten ihmisten kanssa yhteistyötä, ja se kiinnostaa edelleen.”
Ripatin hallissa on valmistettu prototyyppejä alueen isoille konepajayrityksille. Hän tarjoaa halleja jatkossakin yhteistyöyritysten käyttöön.
”Monessa yrityksessä tehdään omaa tuotekehitystä. Täällä on aiemminkin tehty ja testattu prototyyppejä, esivalmisteltu tuotteita yhteistyöyritysten tuotantoon ja tehty tuotantoketjussa tarvittavia osia. Tällaista yhteistyötä voisi tehdä jatkossakin joustavasti.”
Ripatin hallille ovat löytäneet myös taidekäsityöyrittäjät kuin taiteilijat. Metallista on tehty käsityöyrityksille tuotteiden prototyyppejä ja toteutettu teoksia taiteilijan vision pohjalta.
Osaajapula iski maakuntaan
Ripatti kehitti aikanaan alaa laajemminkin Etelä-Savon teknologiateollisuuden yrittäjäporukan kanssa. Yrittäjät halusivat edistää oppilaitostyötä ja tekivät hartiavoimin töitä, että kone- ja metallialan perus- ja teknikkokoulutukset olisivat säilyneet maakunnassa.
”Teimme selvityksiäkin osoittaaksemme, että koulutusta tarvittiin. Nyt alan osaajat eläköityvät ja yritysten on vaikea saada palkattua uusia osaajia. Tämä kyllä tiedettiin ja nähtiin jo 15 vuotta sitten. Hitsareita, koneenkäyttäjiä ja suunnittelijoita vielä löytyy, mutta tuotantoon kaivataan ns. välivouhkia, teknikkotyyppisiä osaajia.”
Ripatti haluaisi hyödyntää omaa osaamistaan myös uusien alalle tulevien osaajien kouluttamiseen niin oppilaitoksen seinien sisällä kuin omissa halleissaankin.
”Jos ihminen on niin hullu, että hänellä on halu kokeilla tämän alan yrittäjyyttä, niin tässä se onnistuisi matalalla kynnyksellä ilman, että täytyy hankkia laitteita tai tiloja. Voin vuokrata joustavasti halleista tilaa. Käytössä on laitekanta ja mestari-kisälli -tyyppinen yhteistyökin onnistuu. Toki kaikki on myös myytävänäkin, jos sellainen vaihtoehto kiinnostaa, sillä en tosiaankaan halua hallien tai laitteiden menevän hukkaan.”
Rahoittajille kiinnostavia hankkeita
Ripattia itseään kiinnostaa tällä hetkellä myös ongelmien ratkaisu suurissa, haastavissa tuotekehityshankkeissa. Hän on kehittänyt verkostojensa kanssa muun muassa vedensekaisten hiilivetyjen puhdistusjärjestelmää, joilla pystytään torjumaan maavallilla erotettuihin jätealtaisiin liittyvät riskit. Toinen hautumassa oleva ratkaisu liittyy jatkuvatoimiseen biohiiliuuniin. Kolmas idea tuottaa sahateollisuudelle uudentyyppisen tuotteen.
”Näihin kaikkiin liittyy valtava potentiaali. Minulla olisi tarjota ratkaisuja, mutta yksin olen liian pieni toimija isoihin pöytiin, joten toivoisin löytäväni pääomasijoittajia ja kumppanuuksia, joiden kanssa asioita voisi viedä eteenpäin.”
Mikkelin kaupunginvaltuusto tutustuu tämän vuoden aikana mikkeliläisyrityksiin. Ensimmäisessä tilaisuudessa keskiviikkona 17.3. esittäytyi kuusi kasvuyritystä.
Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan vierailuohjelman tavoite on, että valtuutetuille tulevat tutuiksi erikokoiset yritykset eri toimialoilta ja eri puolilta kaupungin aluetta. Keväällä tilaisuuksia järjestetään kolme ja syksyllä jatketaan.
”Niin kauan jatketaan kuin tarvetta on”, Halonen sanoi ja kiitteli Kati Häkkistä valtuustoaloitteen tekemisestä. Ensimmäisen tilaisuuden järjestelyistä vastasi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy yhteistyössä kaupungin, yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin kanssa.
Ydinvoima-alalle turvaratkaisuja
Platom Oy:n Juho Ikonen ja Joel Maunula kertoivat yhtiöstä Mikkelin kaupunginvaltuustolle.
Esittelykierroksen aloitti ydinvoima-alan turvallisuusratkaisuihin 24 vuotta sitten erikoistunut Platom Oy. Yritys työllistää noin 50 asiantuntijaa, joista 20 työskentelee Mikkelissä. Vuosien varrella yritys on toteuttanut 600 ydinvoima-alan projektia. Liikevaihdoltaan kuuden miljoonan euron yrityksen esittelivät hallintojohtaja Juho Ikonen ja liiketoimintajohtaja Joel Maunula.
”Toteutamme asiakkaidemme kanssa ydin- ja säteilyturvallisuuteen liittyviä projekteja. Mikkeliläiset alihankkijamme valmistavat järjestelmäratkaisut. Suomalaisella ydinvoimaosaamisella on hyvät vientinäkymät. Maana olemme edelläkävijöitä esimerkiksi ydinjätteen uudelleen käyttöön liittyvässä osaamisessa”, Maunula kuvasi.
Ydinvoima-alalla uutta ovat pienet, modulaarisesti rakennettavat ydinvoimalat, joilla voitaisiin tuottaa vaikkapa kaukolämpöä. Jotta niiden rakentaminen olisi taloudellisesti mahdollista, lainsäädännön pitäisi muuttua.
”Lakiuudistus onkin menossa ja olemme mukana uudistustyössä. Tavoitteena on, että pienten modulaaristen yksiköiden rakentamisesta ei tarvitsi käydä samanlaista raskasta luvitusta läpi kuin suurten ydinvoimaloiden”, Maunula ja Ikonen kuvasivat tilannetta.
Turvaratkaisut käyvät kaupaksi maailmalla
Environics Oy:n tuotteet valmistetaan Mikkelissä Sammonkadulla.
Environics Oy tekee maailmasta turvallisempaa kehittämällä säteileviin ja biologisiin vaaroihin liittyviä tuotteita.
”Pari vuotta sitten toimme markkinoille maailman parhaan laitteen, joka tunnistaa laajan skaalan erilaisia aineita ja pystyy kommunikoimaan. Tuotteen suuri kysyntä yllätti meidät”, Suomenniemellä asuva toimitusjohtaja Kirsi Hedman kertoi.
Yrityksen kaikki laitteet valmistetaan Sammonkadulla. Asiakaskuntaan kuuluu eri maiden puolustusvoimia, turvallisuusorganisaatioita ja teollisia toimijoita. Kotimaan referenssiasiakkaat ovat Säteilyturvakeskus ja Puolustusvoimat.
”Elämme siitä, että maailmassa on uhkia ja pelkoa. Tuomme siihen turvaa. 40 vuoden aikana olemme vieneet tuotteita joka vuosi noin 40 maahan kaikilla mantereilla. Kaikkiaan vientiä on ollut yli 50 maahan.”
Tilauksia vuodessa tulee noin viidellä miljoonalla eurolla.
”Toimitamme tällä hetkellä sotalaivoille paljon valvontajärjestelmiä, jotka tarkkailevat laivojen ulkotilan turvallisuutta. Asiakkaisiin kuuluu myös aasialaisia varustamoja. Tuotteitamme on kotimaassa rajavalvonnassa mittaamassa säteilytasoja ja Helsinki-Vantaan lentokentällä varmistamassa turvallisuutta.”
Vientikaupan varassa kasvava yritys toimii Mikkelistä käsin, ja sillä on 40 jälleenmyyjää maailmalla. Palkkalistoilla on noin 50 korkeakoulutettua osaajaa ja tuotannollisissa tehtävissä noin kymmenen. Yrityksen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa.
”Monipaikkaisuus on jo pitkään ollut meille arkea.”
Mainostoimistosta löytyy koodausosaamista
Mainostoimisto Groteskilla on vahva kasvutavoite. Yritys hakee asiakkuuksia mm. pääkaupunkiseudulta. Kuvassa vasemmalla Groteskin Jyrki Suvimaa, keskellä MikseiMikkelin palvelujohtaja Mari Meriläinen ja oikealla Groteskin Janne Tallqvist.
Mainostoimisto Groteski on sekin kasvanut viime vuodet tasaiseen tahtiin. Mikkelin Otonkulmassa toimivan yrityksen 11 työntekijästä kahdeksan työskentelee Mikkelistä käsin. Tavoitteena on kolminkertaistaa lähivuosina yrityksen liikevaihto.
Yritys tarjoaa asiakkailleen visuaalista suunnittelua, digitaalisia ratkaisuja sekä brändi- ja kampanjasuunnittelua. Asiakkaisiin kuuluvat muun muassa Mikkelin, Raahen ja Iisalmen kaupungit, jääkiekkojoukkue Jukurit, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Opa&Muurikka, Esedu ja Xamk.
”Toimimme rehellisesti, läpinäkyvästi ja avoimesti. Kehitymme parhaillaan markkinointitoimiston suuntaan”, toimitusjohtaja Janne Tallqvist sanoo. Hän omistaa nykyään yhtiön sen perustajan Jyrki Suvimaan ja Sami Tarkiaisen kanssa. Suvimaa on siirtynyt toimitusjohtajan tehtävistä luovaksi johtajaksi.
Groteski poikkeaa muista mainostoimistoista muun muassa siinä, että sillä on omasta takaa ohjelmointiosaamista, joten asiakkaille pystytään räätälöimään erilaisia verkkosivu- ja verkkokaupparatkaisuja.
”Harvoilla mainostoimistoilla on koodariosaamista. Saammekin nykyään pääkaupunkiseudulta verkkokehitykseen liittyviä toimeksiantoja.”
Mikkelin vetovoiman kehittämiseen groteskilaisilla oli selkeä viesti.
”Pitää näkyä ulospäin niin, että täällä asiat toimivat, eikä asioita tehdä omissa poteroissa. Eikä Mikseitä saa lakkauttaa, se on organisaationa loistava, eikä muualta löydy vastaavaa.”
Turvaratkaisuja liikenteeseen
Mipro Oy:n Anssi Laakkonen esitteli yhtiön kansallisia ja kansainvälisiä referenssejä. Yhtiön ratkaisuja on käytössä myös Mikkelissä.
Mipro Oy on kehittänyt jo yli 40 vuotta erilaisia turvallisuusratkaisuja raideliikenteeseen, vesi- ja energiahuoltoon sekä teollisuudelle. Mikkelissä pääkonttoriaan pitävä yritys toimii nykyään myös Espoossa, Oulussa ja Tallinnassa.
Asiakkaisiin kuuluvat muun muassa Väylävirasto, HKL, Eesti Raudtee As sekä lukuisat vesi- ja energiahuollon yhtiöt.
Voitollisesti kasvavan yrityksen liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa, ja yritys työllistää noin 125 osaajaa. Yritys on mukana muun muassa länsimetron turvallisuusjärjestelmien toteutuksessa.
”Toimimme kotimaassa 37 vuotta ennen kuin ensimmäinen kansainvälinen rautatiehankkeemme alkoi Virossa. Mahdollisuuksia on muuallakin. Suurkaupungeissa rakennetaan ja korjataan yksi metrolinja kerrallaan. Länsimetro on meille hyvä referenssi. Esimerkiksi Lontoon metrossa on 30 vastaavankokoista linjaa”, toimitusjohtaja Anssi Laakkonen kuvaa.
Vesihuollossa yritys on keskittynyt tällä hetkellä toimimaan maakunnissa, kuten Mikkelissä, Joensuussa, Jyvässeudulla ja Kaakonkulmalla.
”Autamme tuottamaan puhdasta vettä energiaresurssein tehokkaasti. Vastuullamme ovat myös järjestelmien ohjaus ja valvonta laitoksen koko elinkaaren ajan. Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo on yksi kohteistamme. Se on valtakunnallisestikin erittäin arvostettu ja seurattu hanke.”
Virtuaaliratkaisuista hyvinvointia
OiOi Oy:n Sami Kämppi (vasemmalla) kertoi mm. yhtiön tuottamista elämyksellisistä ja kokemuksellisista tiloista.
Elämyksellisiä virtuaaliseinäratkaisuja myös maailmalle toteuttanut OiOi Oy haluaa keskittyä oikeasti merkityksellisiin ja vaikuttaviin asioihin ja toimia tutkimuksen ja faktan pohjalta.
”Tarjoamme asiakkaillemme elämyksellisiä ja kokemuksellisia tiloja, joissa yhdistyvät fyysiset ja digitaaliset ratkaisut. Tällä hetkellä puolet projekteistamme räätälöidään johonkin tilaan ja loput ovat erilaisia tuotteita, kuten simulaatioita”, toimitusjohtaja Sami Kämppi kertoo.
Korona-aika sai yrityksen muutamaan toimintatapaansa niin, että monipaikkaisuus toteutuu. Yritys on kasvanut korona-aikana ja rekrytoinut lisää osaajia. Elokuussa tiimiin tullut, virtuaalihahmojen tunneilmaistusta väitellyt Meeri Mäkäräinen työskentelee Uudesta-Seelannista käsin.
”Kaikki palvelumme menivät koronan myötä etämoodiin suunnittelusta palvelumuotoiluun. Firma perustettiin finanssikriisin aikana. Uusi kriisi on taas meneillään. Digitalisaatio ei kuitenkaan lopu, vaan siihen kohdistuu hurjia kasvuodotuksia.”
Tällä hetkellä yritys kehittää hyvinvointia edistäviä media-arkkitehtuuriratkaisuja.
”Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä on huomattu, että elämyksellinen tilamme rentouttaa lentomatkustajia ennen lentoa, vuokralaiset hakeutuvat mielellään tilan lähelle ja henkilökuntakin viettää mielellään aikaa tilan lähellä. Kustaankartanon muistisairaiden osastolla suomalaisen luonnon tuominen tiloihin vähensi rauhoittavien lääkkeiden käyttöä ja lisäsi työntekijöiden työhyvinvointia. Kehitämme myös lapsille suunnattuja ratkaisuja.”
Nyt yrityksen osaajat miettivät, miten auttaa yrityksiä, kun ne haluavat työntekijöidensä palaavan takaisin toimitiloihin.
”Virtuaalisen luonnon hyvinvointivaikutuksia alamme tutkia Viikkiin rakennettavassa tilassa. Tiloihin voi tuoda myös aistikokemuksia, kuten tuoksuja tai niiden happipitoisuutta voi säätää.”
Avoimen lähdekoodin osaamista
Metatavu Oy on ollut viime vuodet vahvassa kasvussa. Kuvassa toimitusjohtaja Jere Lauha.
Metatavu Oy toimittaa asiakkailleen avoimeen lähdekoodin pohjalle räätälöityjä ratkaisuja. Korona-aikana yritys on kasvanut merkittävästi. Tavoitteena on tänä vuonna yltää noin 1,4 miljoonan euron liikevaihtoon.
”Toimimme niin, että asiakas omistaa kaikki tilaamansa ratkaisut ja voi tarkastaa lähdekoodin. Haluamme toimia reilusti ja läpinäkyvästi ja varmistaa, että asiakkaamme on vapaa toimittajan lukoista”, toimitusjohtaja Jere Lauha kertoo.
Metatavun osaajat hallitsevat monta ohjelmointikieltä, joten ratkaisuja voidaan sovittaa myös asiakkaalla jo käytössä oleviin järjestelmiin. Metatavu toimittaa asiakkailleen muun muassa käyttöliittymiä, integraatiojärjestelmiä ja mobiilisovelluksia.
Yhteistyötä tehdään alueen muiden it-alan yritysten kanssa. Yhdessä OiOi Oy:n kanssa toimitettiin muun muassa Sodan ja rauhan keskus Muistille järjestelmä, jonka avulla tiedekeskus voi hallinnoida sisältöjään.
”Tämäkin ratkaisu on sellainen, että se on mahdollista skaalata ja tuotteistaa maailmalle.”
Kilpailu it-alan osaajista on kovaa. Metatavu tekee yhteistyötä isojen softatalojen kanssa silloin, kun se voi irrottaa työntekijöitään heidän projekteihinsa. Kasvuhakuinen yritys on viritellyt kehityshankkeita, ja Etelä-Savon pääomarahasto teki siihen historiansa ensimmäisen sijoituksen.
Vaikka maailma ympärillä muuttuu, yksi asia on toimitusjohtaja Lauhan mukaan varma.
”Yritys on synnytetty Mikkelissä ja täällä myös pysytään.”
”Todella vaikuttavaa”
Paikalla olleiden luottamushenkilöiden keskustelusta kävi ilmi kunnioitus siihen, millaista osaamista Mikkelissä on ja miten tätä viedään maailmalle. Myös yritykset arvostivat suoraa keskustelumahdollisuutta päättäjien kanssa. Seuraavat kaupunginvaltuuston tutustumispäivät toteutetaan keskiviikkoisin 20.4. ja 11.5. iltapäivällä.
Ensi vuonna 20 vuotta täyttävä Viitikan veljesten kuljetusyritys toteuttaa eri asiakasryhmien toimeksiantoja ja suunnitelmia on investoida lähivuosina.
Kuljetus ja konetyö Viitikka Ay:n yrittäjäveljeksistä Ville vastaa koneista ja Ari kuljetuksista. Alkuvuosina veljekset tekivät paljon erilaisia tienhoitourakoita, kunnes hintakilpailu kiristyi, vaikka kulut kasvoivat.
Hiekkatien päässä Suomenniemen Laamalansaaressa asuva Ville Viitikka on huolissaan siitä, miten tienhoidon kilpailutuksissa laatu pääsee unohtumaan.
”Viimeisten 15 vuoden aikana ei teitä ole juuri peruskunnostettu, on vain ajettu mursketta pintaan. Ennen tiemestarit ajoivat teitä ja valvoivat työn jälkeä. Nyt odotetaan käyttäjien soittavan ja valittavan ja vasta sitten alkaa tapahtua. Kilpailutuksia voisi tehdä kaksiosaisena niin, että ensin on kaikille sama peruspaketti ja sen päälle kilpailutetaan lisäpalvelut. Nykyään läpi menee halvin tarjous, joten laatu revitään urakoitsijoiden nahasta.”
Monipuolisia urakoita
Kymmenisen vuotta sitten yritys toi toimintansa Ristiinan Pellosniemelle, missä hulppealla tontilla on tilaa kuljetuskalustolle ja hallille, joka valmistui juuri ennen korona-ajan alkua.
”Tästä pääsemme liikkeelle nopeasti Suomenniemen, Mäntyharjun ja Mikkelin suuntaan ilman, että tarvitsee ajaa sivuteitä. Rakensimme hallia itse mahdollisimman paljon. Hallissa pääsee tekemään pienimuotoisia huoltoja ja remontteja sekä pesemään kalustoa.”
Nykyään yritys on erikoistunut erilaisiin kaivinkonetöihin, lokahuoltoon ja lavetilla hoidettaviin erikoiskuljetuksiin. Energiapuupuolen merkitys on kasvussa.
”Meillä on metsäkone, jossa on energiakoura. Teemme sillä energiapuusavotoita ja ajamme lämpövoimaloille metsästä haketta raaka-aineeksi. Uskon, että tämä puoli on kasvussa, sillä energiasta voi vielä tulla kova pula.”
Kuljetuspuolella kulut kasvavat, kun polttoaineen hinta nousee koko ajan.
”Polttoaineen hinta on karannut jo nyt ennakoimattomaksi. Kaasusta voisi tulla vaihtoehto, mutta Ristiinassa tai Suomenniemellä ei voi vielä tankata kaasulla. Kilpailutuksissa ei voisi pärjätä, kun täältä pitäisi ajaa aina tankkaamaan Mikkeliin.”
Toimeksiantoja yrittäjäveljeksille tulee niin yksityisiltä ihmisiltä, mökkiläisiltä, maatiloilta, tienhoitokunnilta kuin metsänomistajiltakin. Kesäksi yritys palkkaa yleensä kaksi työntekijää lisää.
”Kesäisin tehdään kaivinkoneella etenkin maanrakentamiseen liittyviä urakoita. Tällä alueella näkee nyt selvästi, että uusia rakennuskohteita pistetään alkuun. Korjausrakentaminen on piristymään päin, kun uusi mökkisukupolvi laajentaa mökkejään. Myös teiden perusparannuskohteita on taas tulossa, ja niistä on viime vuosina tullut meille merkittävä juttu.”
Suomenniemen vahvuudet näkyville
Ville Viitikka kuuluu suomenniemeläisiin maaseudun kehittäjiin. Hän on toiminut yrittäjäjärjestössä, aluejohtokunnassa ja puolustaa taajaman alakoulua aktiivisesti.
”Suomenniemellä on loistava sijainti valtatie 13:n varrella. Henkilöautolla pääsee liikkumaan sujuvasti. Taajaman vieressä on Saimaan vesistöön kuuluva kirkasvetinen Kuolimo. Myllysillan tanssilavan vierestä myydään omakotitontteja järven rannalta. Jos etsisin nyt itse tonttia, rakentaisin siihen.”
Hän muistuttaa, että vaikka Mikkelin torilta katsoen Suomenniemi saattaa tuntua reuna-alueelta, kahden maakunnan rajamaastosta käydään kätevästi töissä niin Etelä-Savossa kuin Etelä-Karjalassakin.
”Suomenniemellä puhalletaan ihan oikeasti yhteen hiileen ja täällä on tekemisen meininkiä. Yrittäjäjärjestössäkin pääsee vaikuttamaan. Sukupolvenvaihdoksia on tehty etenkin maatiloilla.”
Alueelta löytyy muitakin kuljetusalan yrityksiä sekä autokorjaamoja ja LVI-alan yritys.
Kesällä seutu herää eloon tarjoten matkailijoille monimuotoisia palveluita, kuten patikka- ja veneilyreittejä, luontokohteita, idyllisen kirkonkylän ja maakunnallisestikin merkittävän Suomenkylän raitin.
”On leirintäalue, kesäravintola ja tapahtumia. Suomen Karateopiston oppilaat ovat voittaneet monia mestaruuksia. Alueella on vuokrattavana paljon mökkejä. Minulla itsellänikin on niitä pari.”
Koulu luo elinvoimaa
Suomenniemellä rakennetaan parhaillaan valokuituverkkoa, mikä helpottaa etätöiden tekemistä.
”Korona-aikana on huomannut, miten monet ovat jo tehneet etätöitä mökeiltään.”
Jotta alue vetää jatkossakin paluumuuttajia ja lapsiperheitä, Viitikka haluaisi rauhoittaa koulun ympärillä käytävän keskustelun. Hän on pistänyt itseään likoon koulun puolesta ja antanut koulutaistelulle tarvittaessa kasvot.
”Ihmisillä pitäisi olla turva, ettei joka vuosi käynnistetä samaa lakkautuskeskustelua. Koulu on kylälle elinehto. Jos se häviää, häviää paljon muutakin elinvoimaa. Koulu tarvitsee rauhan.”
Paikallisille päättäjille Ville Viitikalla on selkeät terveiset.
”On tärkeää, että tarjolla olevia paikallisia palveluita käytetään. Yrittäjä ei saa rahaa mistään muualta kuin palveluja käyttäviltä asiakkailta.”
Tavoitteena on aloittaa uusi vesiteknologian diplomi-insinöörikoulutus Mikkelissä syksyllä 2023.
LUT-yliopisto suunnittelee vesiteknologian diplomi-insinöörikoulutuksen aloittamista Mikkelissä syksyllä 2023. Käynnistyessään koulutus on ensimmäinen yliopiston järjestämä maisteriohjelma Mikkelissä.
Aloituspaikkojen lukumäärää ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta aloituspaikkoja on ainakin 20.
”Tarkkailemme vastaavien koulutusohjelmien vetovoimaa muissa yliopistoissa. Kasvatamme määrää, jos hakijoita on riittävästi”, LUT-yliopiston insinööritieteiden tiedekunnan dekaani Riina Salmimies kertoo.
Koulutusohjelman aloittaminen vaatii pääomaa
Uuden koulutusohjelman aloittamisen merkittävin kynnyskysymys on nyt rahoitus. Valtio tukee koulutusohjelmia viiveellä, joten käynnistysvaiheessa uusi koulutusohjelma tarvitsee kumppaneikseen yrityksiä. Käytännössä kahden ensimmäisen vuoden aikana uusiin koulutusohjelmiin ei saa budjetti- eikä tulosrahaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
”Ei tämä tilanne mitenkään tavaton ole – LUT-yliopistolla on yrityskumppanuuksia myös muissa ohjelmissaan”, Salmimies kertoo.
LUT-yliopistolla on Mikkelissä kuusi professoria ja 25 tutkijaa. Lisäksi 10 tutkijan työ Lappeenrannassa sivuaa Mikkelissä tehtävää tutkimusta. Yhteensä erotustekniikan osastolla työskentelee 100 tutkijaa.
Tarjolla tutkimusyhteistyötä ja apua työvoimapulaan
Uusi diplomi-insinööriohjelma on laajuudeltaan 120 opintopistettä. Näistä 80 opintopistettä on perusopintoja, projektityötä on 10 opintopistettä ja opinnäytetyö on 30 opintopisteen arvoinen. LUT-yliopistolla on malleja, joilla opinnot saadaan joustavasti sovitettua myös yritysten tarpeisiin: opintojen osana ohjelmaan voidaan valita esimerkiksi tarpeista nousevia tutkimusalueita. Tärkeä lisäarvo kumppaniyrityksille on myös panostus osaavan työvoiman saatavuuteen.
LUT-yliopistolla on jo nyt vahvuusalueita ja kiinnostuksen kohteita, joita yritysyhteistyöhön voidaan tarjota. Näitä ovat esimerkiksi:
haitta-aineiden poisto
ravinteiden talteenotto osana jätevedenpuhdistusta
kokonaisratkaisut (prosessitekniikka)
leväteknologia (mm. leväbiojalostamot)
puhdistamolietteen hyötykäytön tehostaminen (ravinteet ja energia)
vedenkäsittelyn energiatehokkuus ja hukkalämmön hyödyntäminen
energiatehokkaammat käsittelytekniikat (mm. vedenpoisto ja kuivaus)
Yliopisto toivoo yrityksiltä tahdonilmaisuja kumppanuudesta huhtikuun 2022 loppuun mennessä.
Olli Marjalaakso ja Jukka Kumpusalo
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
olli.marjalaakso(at)mikseimikkeli.fi tai jukka.kumpusalo(at)mikseimikkeli.fi
Puh. 045 317 2651 tai 044 794 5694
Kuva: LUT-yliopisto
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
