fbpx

MTK toivoo muutosta aluekehitysrahojen jakoon, investointeihin ja maatalouspolitiikkaan

Rapsipelto. Kuva: Okko Pyykkö, CC BY 2.0

MTK:n mukaan Venäjän aiheuttama globaali kaaos ja turvallisuuspolitiikan muutos tulee jatkumaan pitkään ja edellyttää poliittista suunnanmuutosta.

-Maatalouden kehitys Itä-Suomessa on jo pitkään poikennut muusta maasta. Tuotantoa on siirtynyt itäisen Suomen maakunnista muualle Suomeen ja tuore Maatilojen kehitysnäkymät -tutkimus ennakoi tämän kehityksen jatkuvan. Tilojen väheneminen on vuoteen 2030 mennessä suurempaa Itä-Suomessa kuin muualla maassa. Toteutuneita sukupolvenvaihdoksia on hyvin vähän, MTK Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio kertoo.

Kallion mukaan huoltovarmuuden turvaamiseksi maatalouden toimintaedellytykset on pystyttävä turvaamaan koko maassa. Huoltovarmuuden osalta liian vähälle huomiolle on myös jäänyt huoli siitä, mistä löytyvät seuraavat sukupolvet maatiloille tuottamaan ruokaa. Nykyisellä kannattavuustasolla ja yleisessä maatalouden epävarmassa tilanteessa moni nuori miettii tulevaisuuden vaihtoehtoja. Venäjän sotatoimet ja maatalouden jo pitkään ennen sitä jatkunut heikko kannattavuus heijastuvat nyt erityisesti itäiseen Suomeen.

Moni maatilojen tulonlähde kuihtunut

Etelä-Savossa ja koko Itä-Suomessa merkittävä osa maatalousyrittäjistä saa toimeentulonsa useasta maatilakokonaisuuteen liittyvästä tulolähteestä: perusmaataloudesta, metsätaloudesta, maatilamatkailusta, koneurakoinnista ja muista sivuansioista ml. tilan ulkopuolinen palkkatyö. Tällä hetkellä perusmaatalouden kannattavuus on heikolla tasolla ja Venäjän toimet ovat vaikuttaneet erityisesti ulkomaisten matkailijoiden määrän romahdukseen. Tilojen lopettaessa kotieläintuotantoa kiihtyvään tahtiin heijastuu se maatalouden koneurakoinnin kysyntään sitä vähentävästi. Myös kasvinviljelytilojen tuottamien rehukasvien kysyntä vähenee kotieläintilojen vähentyessä.

Etelä-Savossa yli puolet peltoalasta on erilaisilla nurmilla, joista merkittävä osa muuttuu kotieläinten kautta ihmisille syömiskelpoiseen muotoon ja sitovat samalla hiiltä. Maakunnan pellot ja viljelyolosuhteet (mm. kasvukauden pituus ja lämpösumma) eivät mahdollista monenkaan ihmisille suoraan ruoaksi kelpaavan kasvin tuotantoa. Ruoan osalta itäisessä Suomessa on turvattava kaikin keinoin maatalouden toimintaedellytykset ja erityisen tärkeää se on kotieläintuotannon osalta.

Kotieläimet tuottavat monipuolisen ravinnon lisäksi luonnon monimuotoisuutta ja lannan kautta ravinteita. Kotieläintuotannon merkitys on huoltovarmuuden kannalta ensisijaisen tärkeä. Energian ja lämmön osalta on MTK:n mukaan huolehdittava puun ja turpeen käytön turvaamisesta.

Suomi myös korvaa venäläistä tuontienergiaa pääosin metsäenergialla, mikä lisää merkittävästi maantiekuljetusten määrää ja erityisesti alemman asteisella tieverkolla. Nykyisellä tienpidolla itäisen Suomen tieverkko ei tule kestämään tätä liikennemäärien muutosta, mikäli siihen ei panosteta merkittävästi nykyistä enemmän. Ja tämä panostus on kohdistettava alemman asteiseen tieverkkoon.

Toimivat tietoliikenneverkot ovat mahdollisia vain kiinteiden verkkojen kautta, mobiiliyhteyksillä ei ole käytännössä mahdollisuutta rakentaa toimivia yhteyksiä edes taajamiin. Tämä on nähty laajalti itäisessä Suomessa.

MTK esittää kolmea toimenpidettä Itä-Suomen elinvoiman vahvistamiseksi

-Ensimmäinen konkreettinen toimenpide on työ- ja elinkeinoministeriön syksyllä 2021 tekemän aluekehitysrahapäätöksen peruminen. Päätöksen myötä aluekehitysrahoja jaettiin entistä enemmän myös Etelä-, Länsi- ja Lounais-Suomeen. Näemme perusteltuna vain Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson mukaan ottamisen, Vesa Kallio kertoo MTK Etelä-Savon lausunnossa.

Aluekehitysrahojen uutta kohdentamista perusteltiin Itä-Suomen maakunnille sillä, että uusia Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoja voitaisiin käyttää korvaamaan aluekehitysrahoja hyvinkin vapaasti. Myöhempi valmistelu on kuitenkin osoittanut, ettei joustava kohdentaminen lupauksista huolimatta tule olemaan mahdollista. Nykyisten rahoitusten sisältä onkin löydettävä joustoja, jotta ne voidaan täysipainoisesti hyödyntää Itä- ja Kaakkois-Suomen alueen elinvoiman lisäämiseen.

Toisena toimenpiteenä MTK toivoo merkittäviä panostuksia Itä-Suomen infrastruktuuriin ja erityisesti alemman asteiseen tieverkkoon sekä yksityisteihin. Venäjän toimien seurauksena (mm. Saimaan kanavan sulkeutuminen) tieverkon käyttö on kasvanut merkittävästi. Kokonaisuuteen on liityttävä myös kuljetustukien merkittävä nostaminen itäisessä Suomessa. Saimaan kanavan kehittämiseen jo varatut varat on käytettävä vaihtoehtoisiin investointeihin Itä-Suomessa.

Myös rautatieverkkoa on kehitettävä. Etelä-Savoon kohdentuvana toimenpiteenä tulisi huomioida esimerkiksi Laitaatsalmen rautatiesilta Savonlinnassa. Kyseisen rataosuuden merkitys on kasvanut Venäjän toimien myötä siten, että sillan rakentaminen nähdään perusteltuna. Sillan myötä junaliikenne pääsisi Parikkalasta Savonlinnan kautta Pieksämäelle.

Kolmantena toimenpiteenä toivotaan maatalouden elinvoimaan liittyviä ratkaisuja, joita voisivat olla mm. nykyisen tukialuejaon muuttaminen etelä-pohjoinen -jaottelusta itä-länsi -suuntaiseksi. Itäisen Suomen B-tukialue on merkittävästi huonommassa asemassa tuotannollisten olosuhteiden osalta kuin esimerkiksi Länsi-Suomen C-alue. On haettava maatalouspoliittisia välineitä, joilla tukia voitaisiin kohdentaa maksimaalisesti itäiseen Suomeen.

Konkreettisia ehdotuksia maatalouspolitiikkaan ovat MTK:n mukaan esimerkiksi korotetut investointituet maatalouden investoinneille Itä-Suomessa. Edelleen maatilojen sukupolvenvaihdoksia voitaisiin edistää ja nuorten viljelijöiden toimintaedellytyksiä tukea. Valtio voisi myös taata maatilojen vakuusarvot. Myös tuotannon monialaistamista voitaisiin tukea.

MTK näkee myös, että CAP27 ohjelman osalta pitää löytää ratkaisuja itäisen Suomen maatalouden kannattavuuden parantamiseksi, jotta investointeja saataisiin liikkeelle. Myös Järvi-Suomen brändiä voitaisiin kehittää vahvemmaksi matkailun, ruokamatkailun ja ruokaviennin näkökulmasta. Järvi-Suomen ympäristö- ja ilmasto-ohjelman rahoitusta voitaisiin tarkastella siten, että luodaan malleja, joissa sekä ympäristö, ilmasto että yritystoiminta tulevat huomioiduiksi.

-Nyt on viimeinen hetki palata koko maan kehittämiseen ja elinvoiman turvaamiseen koko Suomessa, Kallio toteaa.

Katso lyhentämätön lausunto MTK Etelä-Savon sivuilla:
https://www.mtk.fi/-/lausuntoitasuomenelinvoima0722

Kansikuva: Okko Pyykkö

Julkaistu: 09.08.2022