fbpx

Rebuild Business – yritysten toimintaympäristön häiriötilanteisiin varautuminen ja omistajanvaihdoksien toteuttaminen Etelä-Savon elinvoiman säilyttämiseksi

Liiketoiminnan häiriötilanne on aiheuttanut ongelmia ja kannattavuushaasteita monille yrittäjille ja muuttanut toimintaympäristöä. Etelä-Savon alueella toimii 8700 yritystä, joista yli 4000 yrittäjää on ikääntyviä.  Näistä yli 2600:lla yrityksellä ei ole jatkajaa tiedossa. Suomen Yrittäjien valtakunnalliseen omistajanvaihdosbarometriin 2018 vastanneista yrittäjistä 83 % arvioi luopuvansa yritystoimintansa päävastuusta tulevan viiden vuoden aikana. Barometrin vastaajista 46 % arvioi myyvänsä yrityksensä ulkopuoliselle, 24 % uskoi löytävänsä jatkajan perheen sisältä (sukupolvenvaihdokset) ja 22 % arvioi yrityksen toiminnan loppuvan kokonaan.

Hankkeen tavoitteena on auttaa yrityksiä ymmärtämään jatkuvan myyntikuntoisuuden merkitys, sekä auttaa myyntikuntoisuuden ja kannattavuuden ylläpitämisessä ja elvyttämisessä. Autamme myös varautumaan liiketoiminnan häiriötilanteisiin uusien liiketoimintamallien kehittämisellä ja lisäämällä tietoisuutta eri ratkaisumahdollisuuksista, jotta kannattavuus pysyy hyvällä tasolla ja kilpailukyky ja muutosjoustavuus paranevat. Hankkeen toisena tavoitteena on tukea luopuvia yrittäjiä jatkajien hakemisessa, yrityskaupan prosessissa ja toiminnan siirtämisessä jatkajalle. Myös jatkava yrittäjä saa tukea yrityksen ostamiseen liittyvissä asioissa.

Hanke on suunnattu sinulle, joka:

  • haluat kehittää liiketoimintaa, kannattavuutta ja huolehtia yrityksen myyntikunnosta, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan vielä ajankohtainen
  • suunnittelet yritystoiminnasta luopumista
  • harkitset yrittäjäksi ryhtymistä
  • harkitset yritystoiminnan kehittämistä tai laajentamista yritysoston kautta

Hankkeen aikana on tavoitteena saada prosessiin 200 yritystä Mikkelin ja Savonlinnan alueilta ja toteuttaa yhteensä 70 omistajanvaihdosta.  Saat neuvoja, mitä kaikkea yrityskaupassa kannattaa ottaa huomioon, yrityksesi myyntikuntoon saattamisessa ja toiminnan elvyttämisessä. Luopujayrittäjät saavat tukea potentiaalisten ostajaehdokkaiden hakemisessa yritystoimintannan jatkuvuuden turvaamiseksi. Uudet yrittäjät saavat tukea mm. rahoitusjärjestelyissä ja hiljaisen tiedon siirtämisessä vanhalta yrittäjältä. Järjestämme hankkeen aikana maksuttomia koulutustilaisuuksia ja tarjoamme asiantuntijapalveluita mm. liiketoiminnan kehittämisestä, yrityksen taloudesta, verotuksesta, arvonmäärityksestä, myynnistä ja markkinoinnista sekä yrityksen uusasiakashankinnasta ja tuotekehityksestä.

Hyödynnä mahdollisuus ja varaa aika maksuttomaan neuvontaan. Käymme läpi yrityksesi tilanteen, sparraamme liiketoiminnan ja erityisesti sen kannattavuuden kehittämisessä, suunnittelemme hallitun yritystoiminnasta luopumisen ja opastamme ostajakandidaattien hakemisessa. Neuvomme myös arvonmäärityksessä, yrityskaupan mahdollisissa yritysjärjestelyissä ja verotuksessa sekä ja ohjaamme edelleen erityisasiantuntijoiden luo tarpeen mukaan.

Kun myyntiaikeesi on selvä, julkaisemme myynti-ilmoituksen maksutta kotisivuillamme sekä ohjaamme tarvittaessa yritysten valtakunnallisille kauppapaikoille ja yritysvälittäjille. Katso seudulla myytävänä olevat yritykset MikseiMikkelin ja Itä-Savon Uusyrityskeskuksen myytävien yritysten sivuilta.

Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen

Saimaan luonnon, matkailuyritysten ja -kohteiden parempi saavutettavuus edistää sesonkien pidentämistä ja sitä kautta toimialan kannattavuutta ja vetovoimaa. Hankkeen lopputuloksena syntyy suositus uusista aikataulutetuista ja kestävällä tavalla toteutettavista reiteistä ja palveluista, jotka edistävät erityisesti Anttolan luonnonkeskuksen ja Ristiinan kalliotaidekeskuksen saavutettavuutta ja vetovoimaa.

Hanke kytkeytyy alueelliseen ja kansalliseen matkailustrategiaan edistämällä matkailupalveluiden kasvua tukevaa kestävää saavutettavuutta. Hanke tukee Etelä-Savon strategian kärkiä (vesi, metsä ja ruoka) ja vastuullisen matkailun tavoitteita.

Hanke on erinomainen mahdollisuus matkailun palvelujen kehittämiselle ja maakunnan monipuolisen matkailuprofiilin rikastamiselle saavutettavuutta ja palveluja parantamalla. Panostamalla saavutettavuuden parantamiseen ja tuotteistamiseen luomme pohjaa tulevaisuuden vastuulliselle ja arvoihin perustuvalle kysynnälle, jossa painottuu yhä enemmän luonnonsuojelu sekä paikallisen elämäntavan, kulttuurin ja aitouden arvostaminen. Yritysten näkökulmasta hanke luo uutta kysyntää edistämällä matkailukohteiden ja -nähtävyyksien saavutettavuutta ja alueen vetovoimaa.

Maisema Neitvuorelta lähellä Mikkeliä

Lakesaimaa.fi

Lakesaimaa.fi -hankkeen tavoitteena on konseptoida ja toteuttaa Saimaa/LakeSaimaa.fi – verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen Lake Saimaa ry:n toiminta-alueen matkailullisen elämys- ja palvelutarjonnan, mahdollistaa helpon ostamisen sekä rakentaa laadukkailla sisällöillä Saimaan brändiä ja alueen vetovoimaa.

Luomme uuden aikakauden alustan, joka vastaa asiakkaan kysymykseen ”miksi” ja joka hyödyntää avointa dataa mahdollisimman ketterästi ja kustannustehokkaasti. Tämän lisäksi hankkeen tuloksena syntyy uusia ja ketteriä alueellisia toimintamalleja. Tuotettavien digitaalisten palveluiden ja katkeamattomien palveluketjujen mallintaminen konseptointivaiheessa synnyttää myös työkaluja ja ratkaisuja alueellisen koordinoinnin, johtamisen ja yhteistyömallien haasteisiin.

Tavoitteenamme on matkailutulon kestävä kasvu ja matkailusesonkien pidentäminen Saimaan alueella. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhteinen verkkopalvelu johon alueen digitaalinen matkailutarjonta kootaan asiakaslähtöisiksi sisällöiksi tour planner-ajattelua ja koko matkaketjun kattavia työkaluja hyödyntäen, tehden näin asiakkaan ostopolusta vaivattoman ja suoraviivaisen. Näitä sisältöjä hyödynnetään myös läpi koko Saimaan digiekosysteemin, jolla mahdollistetaan alueen digitaalisen inventaarion ja tuotetietojenkustannustehokas hyödyntäminen. Hyödynnämme yhteistä verkkopalvelua myös tiedolla johtamisen kehittämisessä.

XYZ

Rapurc – Rakennus- ja purkujätteen kierrätyksen ja uudelleenkäytön parantaminen toimintamallien ja tiedonsiirron kehittämisen avulla

YLEISTÄ

Katso tästä Rapurcin esittelydiat: Rapurc esittely_

Rapurcin hankejuliste

 

Tietokoneohjelma purkukartoitusten tekemiseen

Rapurc-hankkeessa on kehitetty MikseiMikkelin, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu XAMK:n, Metatavu Oy:n ja Ytekki Oy:n toimesta ympäristöministeriön ohjeisiin ja Purkukartoitus-Exceliin perustuva purkukartoitusohjelma yhteistyössä ministeriön ja Motivan Services Oy:n kanssa. Ohjelma on tarkoitettu työkaluksi rakennuksen omistajille, purkukartoituksia ja haitta-ainekartoituksia tekeville konsulttiyrityksille, purku- ja saneerausurakoitsijoille ja kiertotalousoperaattoreille ja muille alan toimijoille.

Purkukartoitusohjelma löytyy osoitteesta purkukartoitus.fi. Ohjelman käyttöä varten tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan, jota varten sinun täytyy vielä ohjelman testivaiheessa olla yhteydessä joko Kimmo Haapeaan (etunimi.sukunimi@mikseimikkeli.fi) tai Kai Mölleriin (etunimi.sukunimi@xamk.fi).

Purkukartoitusohjelman avulla kerätään tietoa purettavan rakennuksen uudelleenkäytettävistä materiaaleista hyötykäytön aiempaa tehokkaampaa suunnittelua varten.

 

CityLoops -hankkeessa toteutettu digitaalinen kauppapaikka

kiertoon.fi -kauppapaikka rakennus- ja purkumateriaaleille

 

 

TILAISUUDET JA MATERIAALIT 2020-2022

Tulossa olevat tapahtumat:

Suunnitellaan ja julkaistaan kun on valmista….

Toteutuneet tapahtumat:

Purkamisesta kiertotalouteen -työpaja III: Osaamisen tarpeet ja haasteet 18.2.2022

Videotallenne työpajan alustuksista (0.00-n. 1.59,00) ja ryhmätöiden yhteenvedosta (alk. n. 3.01,40) (siirryt Youtubeen)

Työpajan alustukset:

=========================================================================

Purkamisesta kiertotalouteen työpaja II: Suunnittelu ja hankinnat 31.8.2021

Linkki tapahtumasivulle

Työpajan alustukset:

Videotallenne työpajan alustuksista

Suunnittelu:

Kestävä kehitys ja kiertotalous suunnittelu (SAFA arkkitehti Teemu Tuomi, Arkkitehdit N.R.T. Oy)

Case Toppilan Punainen Mylly, kommenttipuheenvuoro (Korjausarkkitehti Raimo Tikka, Museo ja Tiedekeskus Luuppi)

Kommenttipuheenvuoro (SAFA Arkkitehti Henna Ehramaa, Meark Oy)

Hankinnat:

Purkukartoituksen ja purku-urakan hankinta kiertotalouden näkökulmasta (Yrittäjä Katja Lehtonen, Ytekki Oy)

Kommenttipuheenvuoro (Hankinta-asiantuntija Ilkka Liljander, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy)

Rakenteellisten osien uudelleenkäyttö:

Betonielementtihackathonin tulokset (Lehtori, projektipäällikkö Markku Raimovaara, HAMK)

Kommenttipuheenvuoro, betonielementtien uudelleenkäyttö (Co-founder Petri Salmi, Spolia Oy)

Ryhmätöiden tulokset

Suunnittelu (Henna Ehramaa ja Raimo Lilja)

Hankinnat (Katja Lehtonen ja Ilkka Liljander)

Uudelleenkäyttö (Riikka Kinnunen ja Leena Pekurinen)

________________________________________________________________________________

Purkamisesta kiertotalouteen työpaja I: Rakennusosien uudelleenkäyttö 11.3.2021:

Ohjelma

Videotallenne alustuksista

Videotallenne ryhmätöiden purusta

Työpajan alustukset:

Liiketoimintamahdollisuudet (Raimo Lilja, MikseiMikkeli Oy)

Kelpoisuusmenettelyt (Ying Zhu, Ramboll Oy)

Tiilien uudelleenkäytön mahdollisuudet (Esa Kohvakka, ESEDU)

Markkinapaikkojen hyödyntäminen (Riikka Kinnunen, Winto Better World Oy)

Ryhmätöiden tulokset:

Ryhmät 1 ja 3: Liiketoimintamahdollisuudet ja purkutiilien hyödyntäminen

Ryhmä 2: Purkumateriaalien uudelleenkäytön edistäminen/kelpoistamiskäytännöt

Ryhmä 4: Markkinapaikkojen hyödyntäminen purkumateriaalien uudelleenkäytössä ja kierrätyksessä

——————————————————————————————————————————————-

Purkamisesta kiertotalouteen -webinaari 9.12.2020

Ohjelma

Katso tästä videotallenne 9.12. webinaarin alustuksista (YouTube)

Katso tästä videotallenne 9.12. webinaarin paneelikeskustelusta (YouTube)

Webinaarin esitykset:

Kiertotalous ja sen haasteet Mikkelissa 29.9.2020

Liiketoimintamahdollisuuksia meilla ja muualla

Purkamisesta kiertotalouteen Laura Majoinen

Purkukartoitus_Miksei_201209

Purkumateriaalit ja kiertotalous 091220

Reuse esittely 09122020

Muiden järjestämät tapahtumat 2021:

Procurement as building block for circular construction (ProCirc, Interreg-projekti)

Katso tallenne, kesto n. 1,5 tuntia

 

Hyödyllisiä linkkejä:

Continue reading ”Rapurc – Rakennus- ja purkujätteen kierrätyksen ja uudelleenkäytön parantaminen toimintamallien ja tiedonsiirron kehittämisen avulla”

Kestävä kansainvälinen historiamatkailu. Kustaa III – Sprengtporten – Katariina II 2020-2022

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hallinnoiman Sprengtporten-hankkeen tavoitteena on kehittää tutkittuun historiatietoon sekä Suomen ja Venäjän yhteiseen kulttuurinperintöön perustuvia vastuullisia matkailutuotteita ja -palveluja yrityksille Etelä-Savossa sekä Viipurin ja Leningradin alueella Venäjällä.   Yhdistämällä nämä rajan molemmin puolin sijaitsevat kohteet saadaan aikaan suosittelureitti tai -reittejä, jonka varrella matkailija voi kokea historiaan pohjautuvia elämyksiä ajalta ennen Suomen itsenäistymistä.

Hankkeen yksi kantava idea perustuu Sprengtportenin henkilöön ja hänen mittavaan uraansa sekä Ruotsin että Venäjän hallitsijoiden palveluksessa. Georg Magnus (Yrjö Maunu) Sprengtporten on erittäin kiinnostava persoona, jonka elämänvaiheista löydettävää uutta, kiinnostavaa tietoa voidaan hyödyntää matkailupalvelujen tarinallistamisessa.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään tutkimustyötä Suomen ja Venäjän arkistoissa ja museoissa, kehitetään matkailutuotteita ja palveluja hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa sekä luodaan virtuaalinen museo Viipuriin.
Toisessa vaiheessa rakennetaan ja kunnostetaan Ristiinan Brahelinnan sotakoulua, johon valmistuu muun muassa Yrjö Maunu Sprengtporteniin (1740-1819) keskittyvä näyttelyhuone.

Sprengtporten-hankkeen erikoisuus on se, että nuoret Suomessa ja Venäjällä ovat osallistujia ja palvelun käyttäjiä. Heille järjestetään hankkeen aikana kaksi leiritapahtumaa, joista ensimmäinen on tiedeleiri ja toinen yrittäjyysleiri.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy toimii hankkeessa osatoteuttajana.

Crew

CityLoops – closing the material loops

YLEISTÄ

Rakennus- ja purkujätteet (mukaan lukien maa-aines) ja orgaaniset jätteet (OW) ovat kaksi merkittävintä kaupunkien tuottamaa materiaalivirtaa, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia Euroopan kaupungeissa. EU: n rahoittama CityLoops-projekti kehittää sarjan innovatiivisia menettelytapoja, lähestymistapoja sekä vapaan pääsyn ja avoimen lähdekoodin työkaluja Rakennus- ja purkujätteen ja orgaanisen jätteen kierron suunnitteluun ja päätöksentekoon kaupungeissa. Lopullinen tavoite on edistää siirtymistä kiertotalouteen.

Høje-Taastrup ja Roskilde (Tanska), Mikkeli (Suomi), Apeldoorn (Alankomaat), Bodø (Norja), Porto (Portugali) ja Sevilla (Espanja) ovat seitsemän kaupunkia, jotka osallistuvat CityLoopsiin.

Mikkelissä hanketta toteuttavat Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkekoulu Oy, jotka kehittävät yhdessä Mikkelin kaupungin, Metsäsairila Oy:n ja Toimintakeskus Uutta Elämää Oy:n kanssa uusia toimintamalleja, menetelmiä ja ratkaisuja kiertotalouden lisäämiseksi rakennus- ja purkuhankkeissa ja orgaanisen jätteen käsittelyssä.

CityLoops -hanke toimii Suomessa tiiviissä yhteistyössä Motiva Oy:n aluekoordinaattoriverkoston ja muiden rakennus- ja purkujätteiden ja orgaanisen jätteen kierrätystä kehittävien kaupunkien ja muiden organisaatioiden kanssa.

LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET / BUSINESS CASES

CityLoops tuottaa tietoa uusista liiketoimintamahdollisuuksista rakennus- ja purkuliiketoiminnassa ja orgaanisten jätteiden kierrätyksessä. Hankkeessa pyritään lisäämään kiertotalousnäkökulmaa julkisiin hankintamenettelyihin ja -kriteereihin, ja vaikuttamaan yritysten ja organisaatioiden toimintamalleihin.

CityLoopsin päätyttyä Mikkelissä on nykyistä enemmän kiertotaloustyöpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta kiertotalouden ympärillä, ja Mikkeli on tunnustettu ja arvostettu kiertotalouden kehittäjä eurooppalaisten pienten ja keskisuurten kaupunkien joukossa, sekä haluttu yhteistyökumppani suomalaisille ja ulkomaisille kunnille ja kaupungeille tulevissa kehitysprojekteissa.

Katso lisää liiketoimintamahdollisuuksista tästä linkistä.

 

TULOKSET JA TOIMENPITEET (UUSIMMAT YLIMPÄNÄ)

Raportti Mikkelin demonstraatiokohteiden (Pankalammen terveyskeskus ja Tuukkalan sairaala) purkamisen toteutuksesta kiertotalouden näkökulmasta:

Mikkeli demoraportti purkujätteen ja -materiaalien käsittelystä maaliskuu2022

 

Kiertotalouden vaikuttavuuden arviointi: CityLoops DataHub

(englanninkielinen tiedonkeräysalusta)

Työpaketti 2: Rakennus- ja purkualan kiertotalouden kehittäminen

Hirret kiertoon

Selvitämme maaseudun tyhjilleen jääneiden rakennusten kierrätysmahdollisuuksia. Klikkaa lisätietoa.

Uutiset

Ylen uutinen rakentamisen kiertotaloudesta, haastateltavana myös CityLoops-hankkeen asiantuntija Raimo Lilja.

Uutiskirje maaliskuu 2021

Markkinapaikka kiertoon.fi

Hankkeessa on kehitetty digitaalinen markkinapaikka helpottamaan rakennus- ja purkumateriaalien kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Voit tutustua palveluun osoitteessa https://kiertoon.fi tai klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

Klikkaa kuvaa:

kiertoon.fi -kauppapaikka rakennus- ja murkumateriaaleille

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

TAPAHTUMAT 2020-2022

Tulossa: 

Hankintatyöpaja Mikkelin kaupunkikonsernin hankintoja tekeville  29.4.2022

Työpajassa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten huomioidaan kaupungin strategian vaatimukset kestävän kehityksen ja kiertotalouden huomioimisesta hankinnoissa?
  • Miten toteutetaan purkamisen ja rakentamisen hankinnat Mikkelin kaupungin ilmasto-ohjelman mukaan?
  • Mitä opittavaa meillä on muualla Euroopassa tehdyistä rakentamisen ja purkamisen hankkeista?
  • Miten tulevat lakimuutokset edistävät rakentamisen ja purkamisen kiertotaloutta?
  • Miten huomioidaan purku-urakoiden hankintaohje tämän vuoden hankinnoissa?

Toteutuneet tapahtumat:

Biokaasusta vauhtia Etelä-Savoon -webinaari 22.2.2022

Videotallenne webinaarin esityksistä (YouTube)

Esitysmateriaalit:

Biokaasusta vauhtia Etelä-Savoon – Laura Huomo

”Puhtaiden ajoneuvojen lain” vaatimukset hankintatoiminnalle ja vaatimusten käytännön vaikutukset hankintoihin – Ilkka Liljander, Miksei Mikkeli Oy

Biokaasun kestävyys ja alueellinen ravinnetalous, alkutuotannon näkökulma – Maarit Kari, Pro Agria

Tieliikenteen ilmastopolitiikka ja biokaasu – Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Kaasun jakelu ja tuotanto Mikkelissä – Liukkonen, Metsäsairila Oy

Lassila&Tikanoja Oy – Janne Koskela, L&T Oy

Scanian CNG/CBG -kaasukuorma-autot – Scania


Purkamisesta kiertotalouteen -työpaja III: Osaamisen tarpeet ja haasteet 18.2.2022

Videotallenne työpajan alustuksista (0.00-n. 1.59,00) ja ryhmätöiden yhteenvedosta (alk. n. 3.01,40) (siirryt Youtubeen)

Työpajan alustukset:

========================================================================

 

————————————————————————————————————————————–

Suunnittelun ja päätöksenteon työpaja 24.9.2021 Mikkelin päättäjille

Linkki ohjelmaan

Työpajan osallistujia

Osa työpajan 20 osallistujasta: Tommi Kuvaja, Mikalo Oy, Ilkka Liljander ja Raimo Lilja, MikseiMikkeli Oy, Pirjo Siiskonen, Mikkelin kaupunginhallitus, Jonne Gråsten, Metsäsairila Oy

CityLoops-hankkeessa järjestetty strategiatyöpaja kaupungin poliittisille ja muille päätöksentekijöille rakentamisen ja purkamisen suunnittelusta ja päätöksenteosta kiertotalouden näkökulmasta.

Työpajan alustukset:

Rakentamisen kiertotalouden ohjaus, yliarkkitehti Harri Hakaste (ympäristöministeriö)

Circular procurement – New demands, new possibilities, arkkitehti ja neuvonantaja Klaus Kellerman, Roskilde

Mitä opittiin Mikkelin CityLoops -demohankkeista, kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy

 

Työryhmien keskustelun tulokset

Harri Hakasteen mainitsema selvitys:

Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot

——————————————————————————————————-

Purkamisesta kiertotalouteen työpaja II: Suunnittelu ja hankinnat 31.8.2021

Linkki tapahtumasivulle

Työpajan alustukset:

Videotallenne työpajan alustuksista

Suunnittelu:

Kestävä kehitys ja kiertotalous suunnittelu (SAFA arkkitehti Teemu Tuomi, Arkkitehdit N.R.T. Oy)

Case Toppilan Punainen Mylly, kommenttipuheenvuoro (Korjausarkkitehti Raimo Tikka, Museo ja Tiedekeskus Luuppi)

Kommenttipuheenvuoro (SAFA Arkkitehti Henna Ehramaa, Meark Oy)

Hankinnat:

Purkukartoituksen ja purku-urakan hankinta kiertotalouden näkökulmasta (Yrittäjä Katja Lehtonen, Ytekki Oy)

Kommenttipuheenvuoro (Hankinta-asiantuntija Ilkka Liljander, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy)

Rakenteellisten osien uudelleenkäyttö:

Betonielementtihackathonin tulokset (Lehtori, projektipäällikkö Markku Raimovaara, HAMK)

Kommenttipuheenvuoro, betonielementtien uudelleenkäyttö (Co-founder Petri Salmi, Spolia Oy)

Työryhmien tuotokset (klikkaa)

Ryhmä 1 (Suunnittelu, Henna Ehramaa, Meark Oy ja Raimo Lilja, Miksei Oy)

Ryhmä 2 (Hankinnat, Katja Lehtonen, Ytekki Oy ja Ilkka Liljander, Miksei Oy)

Ryhmä 3 (Uudelleenkäyttö, Riikka Kinnunen, Kierivä Oy ja Leena Pekurinen, Xamk)

________________________________________________________________________________

Purkamisesta kiertotalouteen työpaja I: Rakennusosien uudelleenkäyttö 11.3.2021:

Videotallenne alustuksista Youtube

Videotallenne ryhmätöiden purusta Youtube

Esitysmateriaalit:

Liiketoimintamahdollisuudet (Raimo Lilja, MikseiMikkeli Oy)

Kelpoisuusmenettelyt (Ying Zhu, Ramboll Oy)

Tiilien uudelleenkäytön mahdollisuudet (Esa Kohvakka, ESEDU)

Markkinapaikkojen hyödyntäminen (Riikka Kinnunen, Winto Better World Oy)

Ryhmätöiden tulokset:

Ryhmät 1 ja 3: Liiketoimintamahdollisuudet ja purkutiilien hyödyntäminen

Ryhmä 2: Purkumateriaalien uudelleenkäytön edistäminen/kelpoistamiskäytännöt

Ryhmä 4: Markkinapaikkojen hyödyntäminen purkumateriaalien uudelleenkäytössä ja kierrätyksessä


Purkamisesta kiertotalouteen -webinaari 9.12.2020

Katso tästä videotallenne 9.12. webinaarin alustuksista (YouTube)

Katso tästä videotallenne 9.12. webinaarin paneelikeskustelusta (YouTube)

Webinaarin esitykset:

Kiertotalous ja sen haasteet Mikkelissa 29.9.2020

Liiketoimintamahdollisuuksia meilla ja muualla

Purkamisesta kiertotalouteen Laura Majoinen

Purkukartoitus_Miksei_201209

Purkumateriaalit ja kiertotalous 091220

Reuse esittely 09122020

Muiden järjestämät tapahtumat 2021:

Procurement as building block for circular construction (ProCirc, Interreg-projekti)

Katso tallenne, kesto n. 1,5 tuntia

 

Hyödyllisiä linkkejä:

Ympäristöministeriön oppaat rakennusten kestävään purkamiseen

Tästä pääset Xamkin Rapurc-sivulle

Tästä pääset CityLoops-hankkeen sivuille

CIRCuIT-hanke (H2020) Vantaalla

CIRCuIT-hanke (H2020) Helsingissä

Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot


Työpaketti 3: Biojäte

CityLoops hankkeessa pyritään kehittämään biojätteen suljettua kiertoa Mikkelin kaupungissa. Mitä tämä tarkoittaa? Kiertotaloudessa termi suljettu kierto kuvaa järjestelmää, jossa materiaalin tai aineiden kiertoa pyritään tehostamaan ja hyödyntämään sen eri tuotanto- ja käyttövaiheissa. Suljetussa kierrossa tavoitteena on hyödyntää mm. tuotannon sivuvirtoja ja synnyttää mahdollisimman vähän jätettä.

Biojätteen osalta suljettu kierto voitaisiin kuvata seuraavanlaisesti (kuva 1):

  1. Biojätteen tehokas talteenotto: hankkeessa pyritään lisäämään biojätteen lajittelua, keräystä ja sitä kautta biojätemassojen hyödyntämistä.
  2. Biojätteen valorisaatio uusien tuotteiden muodossa: biojätteen arvoa lisätään sillä, että raaka-aineesta kehitetään uusia tuotteita kuten biokaasua. Biokaasun käyttäminen autojen polttoaineena säästää hiilijalanjäljessä ja on ympäristöystävällisempi vaihtoehto verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Biojätteestä tuotettu biokaasu säästää myös neitseellisiä raaka-aineita ja siten maapallon resursseja
  3. Tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen: Biokaasutuotannon sivuvirroista kuten rejektivedestä otetaan talteen ravinteita, joista voidaan kehittää ravinnetuotteita. Myös kiinteästä mädätysjäännöksestä saadaan valmistettua maanparannus- ja multatuotteita.
  4. Uutta biomassaa: Ravinnetuotteiden, maanparannus- ja multatuotteiden hyödyntäminen uuden biomassan kasvattamisessa synnyttää jälleen uutta biomateriaalia hyödynnettäväksi.

 

Kuva 1. Biojätteen suljettu kierto
Kuva 1. Biojätteen suljettu kierto

 

 

 

 

 

 

 

 

CityLoopsissa kehitetään Mikkelin kaupungin omaa sisäistä kiertoa. Biojätteen osalta kehitystyössä on päästy hyvin vauhtiin. Uusi Biosairilan biokaasulaitos valmistui vuonna 2020. Laitos tuottaa täydellä kapasiteetilla noin 1,5 Mm3 (1000 tonnia, 15 GWh) liikennebiometaania, mikä vastaa noin 2000 henkilöauton vuotuista kulutusta.

Mikkelissä liikennebiometaania jaetaan kuluttajille kahdella jakeluasemalla. Vuoden 2021 aikana odotetaan käyttöön otettavaksi vielä kaksi uutta jakeluasemaa, joista yhdellä on valmius myös nestemäisen biokaasun jakeluun. Jakelusta ja jakeluverkon kehittämisestä vastaa Etelä-Savon Energia Oy. Kaasua myydään jakeluasemilta kaikille kaasuautoilijoille.

Myös Mikkelin kaupunki osaltaan edistää liikennebiokaasumarkkinoita edellyttämällä ajosuoritteisiin liittyvissä hankinnoissaan biokaasun hyödyntämistä. Merkittävimpiä toimenpiteitä ovat jätekuljetusten ja julkisen liikenteen osan ajosuoritteiden muuttaminen biokaasulle. Mikkelin teillä onkin jo nähty uusia Soisalo Liikenne Oy:n biokaasubusseja liikenteessä.

Lisää biokaasubusseista voit lukea täältä: https://www.mikkeli.fi/uutiset/mikkelin-paikallisliikenteessa-nakyvat-soisalon-liikenne-oyn-kaasubussit-ja-kaupungin-biokaasuautot

CityLoops -hankkeessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, testaa ja kehittää laboratorioissaan biokaasutuotannon sivuvirroista uusia mahdollisia tuotteita. Erilaisia metodeja testataan niin biokaasutuotannon tehostamiseksi, ravinnevalmisteiden- kuin myös maanparannustuotteiden kehittämiseksi.

Mikkelissä voidaan siis uudelleen hyödyntää asukkaiden kierrättämiä biojätteitä niin vähäpäästöisissä jätteenkuljetuksissa ja busseissa, kuin myös Metsäsairilan tuottamissa multatuotteissa. Näillä kiertotalouden keinoilla säästämme ympäristöämme ja hyödynnämme maapallomme resurssit viisaasti ja nuukasti.

Toimenpiteet ja tapahtumat 2021:

CityLoops -hanke jalkautui Kierrätystorille

Nuorten asumista tukemaan on järjestetty vuosittain Kierrätystori –tapahtuma. Kierrätystorilla halutaan auttaa itsenäistyviä nuoria kodintavaroiden hankinnassa. Tapahtumaan kerätään kaikki kodintarvikkeet lahjoituksina. Tavaroiden kunto tarkistetaan ja ne asetetaan teemoittain esille. Tänä vuonna tapahtumassa oli erityisesti panostettu somistukseen ja esillepanoon. Kierrättämällä hyväkuntoisia kodintavaroita lisätään niiden käyttöikää ja vähennetään syntyvän jätteen määrää. Ulla Pötsönen, Mikkelin kaupungin nuorisopalvelujen projektista kutsui tänä vuonna CityLoops -hankkeen mukaan Kierrätystorille.

CityLoops -hankkeesta Johanna Järvinen (MikseiMikkeli) ja Leena Pekurinen (Xamk) lähtivät kertomaan biojätteiden kierrätyksestä tapahtumaan. Tarkoituksena oli motivoida nuoria kierrättämään biojätteensä ja ohjata heitä myös hyödyntämään uutis- ja mainoslehtensä taittamalla niistä biojätepusseja. Oli ilo huomata kuinka valveutuneita ja motivoituneita nuoret olivat jo kierrättämään biojätteensä. Paikan päällä kerrottiin myös mikkeliläisten biojätteiden kierrättämisestä liikennöintibiokaasuksi, jolla autot, bussit ja jätteenkeräysautot voivat kulkea kaupungissa ympäristöystävällisesti.

 

Aktiiviset nuoret kertoivat tapahtumassa halustaan tehdä jotain vapaaehtoistyötä Mikkelin ja mikkeliläisten hyväksi. Haaste otettiin ilomielin vastaan ja jäimme porukalla pohtimaan, kuinka hankkeet voisivat tarjota mielekästä ja tarkoituksenmukaista työtä näille nuorille. Hankkeiden jalkautuminen toimistoista kansalaisten keskuuteen on aina hyvä asia. Näyttäisi siltä, että tällä kertaa nuoret onnistuivat vuorostaan motivoimaan hanketyöntekijöitä vilpittömällä esimerkillään.

Erityiskiitokset vielä niille muillekin, jotka olivat järjestämässä Kierrätystoria: Yhdessä -hanke, Ohjaamo Olkkari, Sosped-säätiön Kulttuuripaja Kajo ja Mikkelin Nuorten työpajat.

  • kirjoittanut: Johanna Järvinen

 

Kuvat: Leena Pekurinen (Xamk)

Kuvassa Johanna Järvinen (MikseiMikkeli) näyttämässä nuorille, kuinka tehdään biojätepaperipussi sanomalehdistä

 

Kuvassa Johanna Järvinen (MikseiMikkeli) näyttämässä nuorille, kuinka tehdään biojätepaperipussi sanomalehdistä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Mikalo Oy:n Peitsarin talot mukana tehostamassa biojätteen lajittelua

 Biojätteen lajittelun tehostamista testataan Peitsarin alueella Mikalo Oy:n kerrostaloissa Mikkelissä, kertoo kiinteistöpäällikkö Tommi Kuvaja Mikalo Oy:stä.

Asukkaille jaetaan yhdessä Metsäsairila Oy:n ja Mikalo Oy:n kanssa paperisia biojätepusseja, ohjeistetaan ja tiedotetaan asukkaille biojätteen erilliskeräyksestä ja sen tärkeydestä. Lajittelun tehostaminen on osa kansainvälistä CityLoops-hanketta, jota toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

  • Alueelle tehtiin vuonna 2020 jätekoostumustutkimus, jossa selvisi, että sekajätteen joukossa on edelleen noin 35 prosenttia biojätettä, taustoittaa tutkimuspäällikkö Hanne Soininen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä kertoo, että tämä biojäte menee nyt sekajätteen joukkoon, kun siitä voitaisiin oikein lajiteltuna valmistaa liikennebiokaasua, kierrätyslannoitteita ja multaa.

  • Peitsarin Mikalon asukkaille järjestettiin kesäkuussa asukastapahtuma, jossa jaettiin paperisia biojätepusseja ja haluttiin motivoida asukkaita lajittelemaan biojätteet oikeaan jäteastiaan, Metsäsairila Oy:n jäteneuvoja Anne Laitinen

Paperinen biojätepussi on paras vaihtoehto biojätekeräyksessä, sillä ne soveltuvat paremmin biokaasulaitoksen prosessiin verrattuna biohajoaviin muovipusseihin. Ensimmäisen asukastapahtuman aikana lähes 50 alueen taloutta sai jo itselleen paperiset biojätepussit ja lajitteluastiat käyttöönsä. CityLoops-hanke järjestää asukastapahtuman uudelleen alueelle syksyllä 2021.

Mikkeli on mukana kansainvälisessä kaupunkien kiertotalouden haasteita ratkovassa CityLoops – Closing the loop for urban material flows -hankkeessa, johon osallistuu Mikkelin lisäksi kumppaneita seitsemästä EU-maasta. Mikkelissä toteutuksesta vastaavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Mikkelissä toteutetaan hankkeen puitteissa biojätteen kiertotaloutta edistäviä kokeiluja. Mikalo Oy osallistuu CityLoops-hankkeeseen kokeilukohteena. CityLoops-hanketta rahoittaa EU Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (Grant Agreement No. 821033).

Lisätietoja Mikalon kokeilusta:

Tutkimuspäällikkö Hanne Soininen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Hanne.soininen@xamk.fi, puh. 0400-869952

www.xamk.fi/cityloops

 

Kiinteistöpäällikkö Tommi Kuvaja, Mikalo Oy

tommi.kuvaja@mikalo.fi, puh. 015 321 3535

 

Kiertotalousasiantuntija Johanna Järvinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

johanna.jarvinen@mikseimikkeli.fi puh. 050 465 5320

https://mikseimikkeli.fi/hankkeet/cityloops/

 

Jäteneuvoja Anne Laitinen, Metsäsairila Oy

anne.laitinen@metsasairila.fi, puh. 044 722 2300

 

Biotalous ja Cleantech Miniklusteri: vienti ja kansainvälistyminen

Mikkelin seudulla ja Etelä-Savossa on ilmastonmuutosta hillitseviin biotalouteen ja puhtaisiin teknologioihin (cleantech) liittyvää osaamista ja yritystoimintaa. Ilmastonmuutosta hillitsevien teknologioiden kysyntä on kasvussa maailmanlaajuisesti ja teknologioiden ja osaamisen vienti tarjoaa merkittäviä liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia yrityksille.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa maakunnan ja Mikkelin seudun biotalous ja cleantech toimialaa kokoamalla laajemmin klusterin arvoketjujen toimijoita yhteistyöhön toteuttamalla konkreettisia yritysten tarpeista lähteviä vientiä ja kansainvälistymistä edistäviä toimenpiteitä.

Hankkeen keskeisinä tavoitteina on löytää yrityksille konkreettisia asiakkuuksia vientimarkkinoilta, auttaa yrityksiä hyödyntämään löytyviä liidejä sekä tuottaa tietoa yritysten kannalta uusista markkina-alueista ja markkinamahdollisuuksista. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä maakunnan yritysten mahdollisuuksia hyödyntää kansainvälisiä projektirahoitusinstrumentteja.

Hankkeessa edistetään yritysten kansainvälistymistä, uusien vientimarkkinoiden ja markkina-alueiden saavuttamista. Hankkeen toteutus perustuu käytännönläheiseen ja yritysten tarpeita palvelevaan lähestymistapaan sekä verkostojen hyödyntämiseen. Hankkeen tavoitteena on myös klusterin yritysten tarjoamasta koostuvan arvoketjun esittely. Hankkeessa osallistutaan aktiivisesti Itä- ja Pohjois-Suomen ylimaakunnalliseen yhteistyöhön, sekä kansalliseen Team Finland yhteistyöhön, ja hyödynnetään yhteistyön kautta avautuvia mahdollisuuksia.

Digitoinnin ammattilaiseksi

Päätös Kansallisarkiston massadigitointikeskuksen perustamisesta ja sijoittumisesta Mikkeliin saatiin keväällä 2020. Arvioitu koulutusten alkamisaika on keväällä 2021. Digitoijien koulutus on tarkoitettu sekä aloittelijoille että jo digitointityötä tehneille. Koulutukseen otettavat ovat pääasiassa työttömiä tai työttömyysuhan alaisia. Digitoinnin asiantuntijakoulutus on täydennyskoulutusta jo alalla toimiville arkistoalan ammattilaisille.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa osaavia digitoijia ja digitoinnin asiantuntijoita alueen työelämän nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Hankkeen aikana digitoijien pilottikoulutus mallinnetaan ja kuvataan mahdollisia jatkokoulutuksia varten. Opiskelijavalinnoissa tehdään yhteistyötä alueen organisaatioiden kanssa ja opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia alan töihin edesautetaan. Työelämän tarpeita vastaavia toimintamalleja kehitetään sekä edistetään vuorovaikutteisen kumppanuuden vahvistumista työelämän kanssa.

Pitkällä aikavälillä hanke auttaa kehittämään koko toimialaa, alueen yrityksiä ja organisaatioita sekä mahdollistaa digitoinnin ammattilaisten pitkäjänteisen koulutuksen kehittämisen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi saamme pilotoitua koulutusta todellisessa toimintaympäristössä sekä muodostettua kokonaan uuden koulutuksen digitoinnin osaajille ja asiantuntijoille. Lopputuloksena on yksityiskohtainen koulutussuunnitelma, toteutetut koulutussisällöt erilaisiin osaamistarpeisiin sekä toimintatavat, jotka parhaiten vastaavat työelämän tarpeisiin, huomioiden opiskelijan toimeentulon opiskelujen ajan.

Hanke vahvistaa alueen arkisto- ja kirjastotoimialan kehittämisalustan, Memory Campuksen, osaamista ja yhteistyötä sekä luo jatkuvuutta toiminnalle. Xamk ja Miksei tekevät yhteistyötä hankkeen aikana muun muassa julkisen sektorin (Mikkelin kaupunki, Ely-keskus, TE-toimisto) sekä alan toimijoiden (Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto ja muut toimialan yritykset ja organisaatiot) kanssa.

 

GeoNaCu Saimaa – Anttolan luonnonkeskuksen, Ristiinan Astuvansalmen kalliotaidekeskuksen ja Saimaa Geoparkin kehittäminen

GeoNaCu Saimaa -hanke vastaa luonto- ja hyvinvointimatkailun maailmanlaajuisesti kasvaneeseen tarpeeseen kehittämällä Saimaan alueen matkailua luomalla Anttolan luonnokeskuksesta ja Astuvansalmen kalliotaidekeskuksesta yhdessä Saimaa Geoparkin kanssa yhden Suomen vetovoimaisimmista luonto- ja kulttuurimatkailun kokonaisuuksista.

Hankkeessa kootaan yhteen alueellisesti toimijoiden verkosto, jotka kehittämistoimenpiteiden avulla luovat asiakkaalle/matkailijalle yhtenäiset, helposti ostettavat ja saavutettavat elämykselliset palvelukokonaisuudet.

Astuvan Kalliotaidekeskus, Anttolan luonnonkeskus ja Saimaa Geopark tarjoavat matkailijoille vastuullisia ja tuotteistettuja luontomatkailureittejä ja -palveluita, jotka mahdollistavat ainutlaatuisen luontokokemuksen ja -elämyksen Saimaan alueella. Palvelujen saatavuus ja ostettavuus verkossa paranee. Saimaan brändi vahvistuu ja houkuttelee kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita kestävän matkailun luontomatkailukohteisiin. Alueitten identiteetti vahvistuu luoden näin pohjaa kehittyvälle ja kasvavalle matkailuyritystoiminnalle.

Alueen luontomatkailukohteiden helpompi löydettävyys ja järjestetyt palvelut, mm.mobiilisovelluksen avulla, mahdollistavat matkailijan lähestymisen luontoon ekologisella, kestävällä ja kulttuuriin erityispiirteet huomioivalla tavalla. Asiakkaan luontokokemus vahvistuu elämykseksi ja näin auttaa ymmärtämään oman kokemuksen kautta puhtaan luonnon merkityksen osana hyvinvointia. Asiakaslähtöisten palveluiden, elämysten ja reitistöjen kehittäminen, saavutettavuuden ja ostettavuuden parantaminen nostavat Saimaan vetovoimaa ja mahdollistaa jatkossa Saimaa Geoparkille UNESCON Global Geopark -statuksen saamisen.

EcoSairilan havainnekuva ilmasta

EcoSairila – kierrätyksen ja vihreän liiketoiminnan keskus

Hankkeen tavoitteena on kehittää rinnakkaisessa investointihankkeessa rakennettavan EcoSairilan vastaanotto-, lajittelu- ja kierrätyskeskuksen toimintoja, ja samalla kehittää ja koordinoida EcoSairilan kehittämisalustaa.

Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uusia toimintoja sekä materiaalien käsittely- ja kierrätysprosesseja sekä kehitetään Metsäsairila Oy:n ja Toimintakeskuksen yhteistoiminta- ja liiketoimintamalli EcoSairilan lajittelu- ja kierrätyskeskukseen.
EcoSairilan kehittämisalustan koordinointitehtävässä keskitytään alueen markkinointiin ja tiedottamiseen sekä edistetään EcoSairilan kehittämiseen liittyviä hankkeita ja toimenpiteitä. Osana kehittämistehtävää luodaan konsepti ja käynnistetään toiminpiteet Sinisen Biotalouden Osaamiskeskuksen toimintojen käynnistämiseksi.