fbpx
Blue Economy Mikkeli

Blue Economy Mikkeli valikoitui mukaan eurooppalaisen vesiosaamisen näyteikkunaan

EU-komission aloitteesta perustettu kestävää ja turvallista vesihuoltoa edistävä ohjelma Water Europe on arvioinut eurooppalaisia vesiosaamisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskittymiä ja koonnut niistä 21 uudeksi verkostoksi.

Mukaan valitut organisaatiot ovat esillä juuri julkaistussa atlaksessa. Keskittymistä käytetään nimitystä Water Oriented Living Lab ja ne tarjoavat nimensä mukaisesti ympäristön ja palveluita konkreettiseen yhteistyöhön.

Suomesta ovat Blue Economy Mikkelin (BEM) lisäksi mukana Turun yliopiston koordinoima Freshwater Competence Centre, Geologian tutkimuskeskuksen HYGLO sekä Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusympäristö.

Tämä on Blue Economy Mikkelille erinomainen näyteikkuna ja yhteistyöverkosto. Kansainvälisessä arvioinnissa menestyminen on myös osoitus siitä, että olemme edistyneet osaamiskeskuksen rakentamisessa hyvin, kertoo BEM-koordinaattori Juha Kauppinen Mikkelin kaupungilta.

Lue lisää: ATLAS of Water-Oriented Living Lab -julkaisusta.

BEM osaamiskeskus II -hankkeella käynnistetään Blue Economy Mikkelin (BEM) toiminta ja toteutetaan ekosysteemisopimusta. Mikkelin kaupungin ja valtion välisen, vuosille 2021–2027 solmitun ekosysteemisopimuksen painopiste on yhdyskuntavesien kiertotalous ja kehittämiskohde Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskus. Blue Economy Mikkelin tavoitteena on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa uusia ratkaisuja vesihuollon ongelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla.

Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.

Kv-raha -hankkeella tuetaan osaamisverkostojen syntymistä, yhteistyön kehittymistä ja strukturointia, alueen TKI-toimijoiden yhteistyötä ja eri organisaatioiden osaamisten ja kyvykkyyksien yhteen kokoamista sekä kytkeytymistä kansallisiin ja kansainvälisiin osaamisverkostoihin.

Hanketta rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) -määrärahasta sekä Mikkelin kaupunki.

 

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat

Salissa penkkiriveilla yleisöä ja edessä kolme miestä ison näyttöpäätteen vieressä.

Nordic Generationin aurinkovoimahanke kiinnosti Suursuon lähialueen asukkaita

Tuuli- ja aurinkovoimayhtiö Nordic Generation Oy esitteli Suursuon aurinkovoimahanketta lähialueen asukkaille. Punaisen Piipun kievariin Vehmaskylään 25.4. oli saapunut lähes kolmisenkymmentä lähialueen asukasta, osa etäyhteyden kautta.

Nordic Generation Oy suunnittelee Mikkelin Suursuon alueelle modernia jopa 240 hehtaarin laajuista aurinkovoimapuistoa. Hanke sijoittuu pääosin Mikkelin kaupungilta vuokrattavalle maa-alueelle.

Tilaisuudessa esiteltiin hanketta kehittävä yhtiö, tämänhetkinen hankesuunnitelma sekä käytiin keskustelua hankkeesta ja vastattiin yleisön kysymyksiin.  Nordic Generationista esittäytymässä olivat toimitusjohtaja Marko Salmela sekä projektipäälliköt Markus Nihtinen ja Riku Kemppainen.

Hankkeessa on parhaillaan meneillään luontoselvitykset sekä tekninen suunnittelu. Lopullinen aurinkovoimalan alue ja sähkönsiirtojohdon linjaus tarkentuvat suunnittelun edetessä.

Alueen asukkaiden kysymykset liittyivät muun muassa hankkeen mahdollisista vaikutukset vesistöön, tiestön käyttöön ja kuntoon sekä luontoarvoihin ja eläinten reitteihin.

Keskustelussa nousi esille myös aurinkovoimalan rakentamisen ja ylläpidon tarjoama työ paikallisille yrityksille ja yrittäjille sekä elinvoiman kehittyminen Mikkelin alueella.

Kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs kertoi kaupungin vuokraavan alueen 45 vuoden vuokra-ajalla. Maanvuokrasopimukseen sisältyy ennallistamisvakuus, joka varmistetaan aurinkovoimalan purkaminen ja alueen ennallistaminen toiminnan päätyttyä.

Hanketta on kehitetty yhteistyössä Nordic Generation Oy:n, Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa.

Alue sijaitsee noin 20 km koilliseen Mikkelin keskustasta ja on suurimmaksi osaksi vanhaa turvepeltoa. Hankealue on kokonaisuudessaan n. 240 hehtaaria, mutta aurinkopaneelit sijoittuvat tämän hetken suunnitelmien mukaan noin 120 hehtaarin alueelle.

Rivejä valkoisia energiakontteja

Suomen suurimmalle akkuenergiavarastolle rakennuslupa Mikkeliin

Neoen Renewables Finland Oy on saanut rakennusluvan akkuenergiavarastolle Mikkeliin Visulahteen. Suunniteltu akkuenergiavarasto on pitkäkestoinen ja teholtaan 120 megawattia. Akkuenergiavaraston on suunniteltu koostuvan noin 320 akku- ja muuntamokontista sekä muista laitteistoista.

”Lupaprosessi oli sujuva ja yhteistyö Mikkelin kaupungin kanssa projektin aikana on edennyt erinomaisesti. Neoenin Lappeenrannassa Yllikkälässä sijaitseva 30 megawatin energiavarasto oli valmistuessaan Manner-Euroopan suurin ja rakenteilla on toinen, Suomen suurin akkuenergiavarasto, jonka teho on 56 megawattia. Olemme iloisia, että pääsemme nyt suunnittelemaan Mikkeliin vielä huomattavasti suuremman kokoluokan akkuenergiavarastoa”, kertoo projektipäällikkö Erika Forstén Neoen Renewables Finland Oy:stä.

Mikkelin kaupungin myöntämä rakennuslupa tuli lainvoimaiseksi 18.4.2024. Yhtiö on vuokrannut Mikkelin kaupungilta 6,3 hehtaarin tontin syyskuussa 2023.

”Uusiutuvan energian hankkeet ovat vahvassa myötätuulessa Mikkelissä. Esimerkiksi aurinkovoimahankkeita on meneillään useampia”, kuvaa ohjelmajohtaja Jussi Heinimö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Mikkeliä halkoo valtakunnallinen sähköverkko, jossa on merkittävästi kapasiteettia. Mikkelistä löytyy myös hyviä sijaintipaikkoja vihreän siirtymän hankkeille.

Akkuenergiavarastoja käytetään tasaamaan uusiutuvan energian tuotannon vaihteluita sekä sähköverkon taajuuden säätöön, jotta valtakunnan kantaverkko saadaan pidettyä vakaana. Akut toimivat nopeasti reagoivana varavoimana.

Lisätiedot

Neoenia koskevat yhteydenotot Ville Perttula, viestintätoimisto Tekir, p. 050 523 6494, ville.p@tekir.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 040 544 0936,
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista yksinomaan uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiöllä on vankkaa osaamista aurinkoenergian, tuulivoiman ja akkuvarastojen alalla sekä aktiivinen rooli energiasiirtymässä, koska se tuottaa ja toimittaa kilpailukykyistä, vihreää ja paikallista energiaa neljässä eri maanosassa. Yhtiön kapasiteetti on kuusinkertaistunut kuuden viime vuoden aikana. Toiminnassa ja rakenteilla oleva kapasiteetti on 8 GW.

Neoenin lippulaivatoiminnot ovat Ranskan tehokkain aurinkovoimapuisto (300 MWp) Cestasissa, Suomen suurin tuulipuisto (404 MW) Mutkalammella, yksi maailman kilpailukykyisimmistä aurinkovoimaloista Meksikossa (El Llano, 375 MWp) ja kaksi maailman tehokkainta suuren mittakaavan akkulaitosta Australiassa: Hornsdale Power Reserve (kapasiteetti 150 MW/193,5 MWh) ja Victorian Big Battery (300 MW/450 MWh).

Neoen on kasvuyritys, joka tähtää 10 gigawatin toiminnassa tai rakenteilla olevaan kapasiteettiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Neoen on listattu Euronextin säänneltyjen markkinoiden A-listalla Pariisissa (ISIN: FR0011675362, pörssikoodi: NEOEN) ja indeksit: SBF 120 ja CAC Mid 60.

Lisätietoja on osoitteissa: www.neoen.com ja finland.neoen.com

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy  uo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa.

Yhtiö toteuttaa Investointien edistäminen Etelä-Savossa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on hakea ja edistää investointeja Etelä-Savoon.

 

Blue Economy Mikkeli

Ensimmäinen jätevedenkäsittelyn testilinja käynnistyi: japanilainen Awa Paper testaa uusia tuotteitaan Mikkelissä

Mikkelin uuden ja ainutlaatuisen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevassa tutkimustilassa, Blue Economy Mikkeli (BEM) Osaamiskeskuksessa, aloitti ensimmäinen kansainvälinen yritysasiakas tammikuussa. Yhteistyön suunnittelu käynnistyi keväällä 2023 ja nyt asennustyöt on tehty. Japanilainen paperi- ja kalvovalmistukseen keskittynyt AWA Paper & Technological Company, Inc. testaa uusia MBR-tekniikkaan perustuvia tuotteitaan.

Mikä AWA? Vuonna 1916 Japanin Tokushiman kaupunkiin perustettu AWA kehittää ja valmistaa erikoispapereita teollisuudelle. Kun polttomoottoriteknologia on alkanut väistyä autoteollisuudessa ja suodattimien tarve vähentynyt, viimeisen kymmenen vuoden aikana yritys on kehittänyt vedenkäsittelyyn liittyviä uusia tuotteita.

Pitkään Kaakkois-Aasian markkinoilla toiminutta yritystä kiinnostaa nyt laajentaa toimintaansa Lähi-itään, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Eurooppaan. Työntekijöitä yrityksellä on noin 450, ja yrityksen liikevaihto on noin 106,5 miljoonaa euroa.

AWA yhteistyön vauhdittamana Mikkelin puhdistamon yhteyteen rakennetussa testausympäristössä otettiin käyttöön ensimmäinen yritysten käyttöön suunniteltu testilinja, mistä AWA:n toimitusjohtaja Miki Yasuhiro on innoissaan.

”Olemme erittäin iloisia, että saamme työskennellä luotettavien yhteistyökumppaneidemme Operonin ja Digital MBR:n kanssa. Koekäyttöön tarkoitetut MBR-kalvot on asennettu ja otettu käyttöön testiympäristössä, joka rakennettiin Mikkelin jätevedenpuhdistamolle. AWA laajentaa liiketoimintaansa kansainvälisesti edistääkseen kestävän yhteiskunnan toteutumista tarjoamalla tuotteita ja palveluita, jotka pyrkivät olemaan sopusoinnussa ympäristön kanssa. Blue Economy Mikkeli -konsepti sopii täydellisesti missioomme, joten olemme ylpeitä tehdessämme yhteistyötä kohti kestävää tulevaisuutta. Tästä pilottiprojektista saamamme kokemus auttaa meitä työssämme veteen liittyvän teollisuuden ja yhteiskunnan kestävän kehityksen hyväksi,” kuvaa AWA:n toimitusjohtaja yhteistyön alkua.

Yhteistyön ja testaamisen puitteet kunnossa Mikkelissä

YK:n selvityksen mukaan maailman puhtain vesi löytyy Suomesta ja Japani on listalla kolmantena. Mikkeli tunnetaan puhtaan veden pääkaupunkina – täältä löytyy osaamista, resursseja sekä yhteistyökumppaneita AWA:n kaltaisille yrityksille. Yhteistyötä japanilaisyrityksen kanssa tehdään BEM Osaamiskeskuksen sateenvarjon alla, johon kuuluu kattavasti erilaisia toimijoita: Mikkelin kaupunki, LUT-yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Digital MBR Oy, Operon Group Oy sekä siihen kuuluva tytäryhtiö Operon Finland Oy ja Mipro Oy.

MBR-tekniikallaan Mikkeli on varautunut etukäteen jätevedenkäsittelyn tiukkeneviin lainsäädöksiin – tekniikan avulla saadaan nykyvaatimuksia parempia puhdistustuloksia. Biologisen käsittelyn ja kalvosuodatuksen yhdistävä MBR-tekniikka ei sinällään ole uusi juttu, mutta pohjoisessa Euroopassa sitä on käytetty vähän yhdyskuntavesien suodattamisessa. MBR-tekniikalla saadaan erittäin hyvä lopputulos kustannustehokkaasti. Veden kiertotaloudessa MBR-tekniikalla suodatettu jätevesi on erinomainen raaka-aine. Se ei vaadi raskaita jatkokäsittelyprosesseja, jotta vesi soveltuisi moneen käyttötarkoitukseen.

AWA toi mukanaan muun muassa omat mittalaitteet ja datan keruuvälineet, joilla testausta voidaan tarvittaessa seurata Japanista käsin. Mikkelin vesilaitoksen mittava puhdistamoinvestointi tarjosi sopivat puitteet ja niihin liittyvät resurssit yrityksen globaalin strategian tueksi. Yhteistyö aloitettiin pilottihankkeella, jossa jätevedenpuhdistamon luolaan rakennettiin testilinja koeympäristötilaan. Täällä AWA testaa MBR-kalvoja yhdessä mikkeliläisten kanssa. Testien yhteydessä tehdään myös kalvoprosessien optimointiin ja tiedonkeruuseen liittyvää tuotekehitystä.

Operon on auttanut testilinjan suunnittelussa ja tuottaa AWA:n tarvitsemat tekniset testauspalvelut. Testilinja rakennettiin paikallisin voimin. Päävastuussa urakasta oli Otapro Oy ja Mipro Oy puolestaan toteutti automaatio- ja sähkötyöt.

Ainutlaatuiseksi vedenpuhdistamon luolaan rakennetun testiympäristötilan tekee se, että siellä voidaan käsitellä isoja virtaamia – jopa 50–100 kuutiota vuorokaudessa. Virtaama on muihin vastaaviin testiympäristöihin verrattuna varsin suuri ja vastaa noin 300–700 asukkaan yhdyskuntajätevesikuormaa vuorokaudessa.

Blue Economy Mikkeli
Jussi Mikkola Operon Group Oy:lta ja BEM-koordinaattori Juha Kauppinen Mikkelin kaupungilta olivat mukana AWA:n asennustöissä tammikuussa 2024.

Tämän kokoluokan testiympäristö on varsin ainutlaatuinen, eikä tällaisia yleensä rakenneta suoraan puhdistamojen yhteyteen. Pilottiasiakkaan kanssa aloitettu koeponnistus antaa runsaasti kallisarvoista ja käytännönläheistä oppia tulevaisuuteen. AWA:n ja Digital MBR:n kanssa käynnistynyt yhteistyö on juuri sitä, mitä BEM Osaamiskeskuksella tavoitellaan. Se, että tällainen iso, vakaa ja kansainvälinen japanilaisyritys saatiin tänne Mikkeliin pilotoimaan tuotteitaan, on iso sulka hattuun kaikille prosessissa mukana olleille.

”Kansainvälisen testiympäristön kehittämisessä mukana oleminen on ollut mielenkiintoista. Tässä konseptissa yhdistyvät kansalliset tutkimustahot, kuten yliopistot ja ammattikorkeakoulut, sekä yksityisellä sektorilla toimivat yritykset. Parhaimmillaan uraauurtava tutkimus kohtaa tilassa markkinatoimijan, joka pystyy jalostamaan tutkittavasta aihealueesta käytännön tarkoitukseen järkevän tuotteen. Ensimmäisen toimijan osalta olemme saaneet arvokasta kokemusta kansainvälisestä tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyöstä”, Operon Group Oy:n liikennetoiminnan kehityspäällikkö Jussi Mikkola kuvailee yhteistyötä AWA:n kanssa.

Tässä vaiheessa testilinja on räätälöity japanilaisyrityksen tarpeisiin, mutta se on muokattavissa monipuolisesti eri yritysten tarpeisiin. Blue Economy Mikkelin tulevaisuuden tavoitteena onkin yhteistyön laajentaminen, mikä tuo tänne lisää tekemistä ja osaltaan herättää myös uusien yritysasiakkaiden kiinnostusta puhtaan veden pääkaupunki kohtaan. BEM Osaamiskeskuksella tavoitellaan Mikkeliin uutta vesialan liiketoimintaa ja tuotekehitystä.

BEM Osaamiskeskuksen investoinnit etenevät

Blue Economy Mikkelin testausympäristön rakentamiseen saatiin merkittävä EU-tuki, kun Etelä-Savon maakuntaliitto myönsi siihen rahoituksen Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Yhteensä miljoonan euron hankkeessa puhdistamoluolaan rakennetaan monipuolisesti yritysten toimintaa sekä tutkimusta ja koulutusta palveleva testausympäristö. TKI-ympäristö käsittää mm. uusien vesitekniikoiden testauslinjat mittalaitteistoineen, tietoalustan digitaalisten palveluiden kehittämiseen sekä muun tarvittavan infran.

Hankkeen myötä käynnistyy kaupungin strategisen kehittämiskohteen, BEM Osaamiskeskuksen, palvelutoiminta. Palvelujen kaupallistaminen luo uusia edellytyksiä vesialan liiketoiminnalle maakunnassa ja myös valtakunnallisesti.

Tutustu lisää BEM Osaamiskeskukseen.

Onko yrityksesi kiinnostunut tekemään yhteistyötä BEM Osaamiskeskuksen kanssa? Ota yhteyttä BEM-koordinaattori Juha Kauppiseen (juha.kauppinen@mikkeli.fi) ja keskustellaan lisää yhteistyön mahdollisuuksista.

Tämä artikkeli on osa Blue Economy Mikkeli -artikkelisarjaa, joka on toteutettu BEM osaamiskeskus II -hankkeessa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin kaupunki. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Mikkeli on yksi Suomen Innokaupungeista, jotka toteuttavat kaupunkien ja valtion solmimia ekosysteemisopimuksia. Innokaupungit ovat uuden ajattelun tukijoita ja kirittäjiä, muutoksen edelläkävijöitä.

Blue Economy Mikkeli ll hankkeen rahoittajat

Valkama

Mikkelissä aloittaa maan ensimmäinen sähköisen kevyen liikkumisen klusteri: Ely-keskus tukee kärkiyritysten tuotekehitystä ja kasvua

Idea sähköisen kevyen liikkumisen klusterin perustamisesta Mikkeliin tuli meille kehitysyhtiöön alkujaan yrityksiltä itseltään, mikä on tosi hieno juttu, juuri rahoituksen saaneen klusterihankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin sanoo.

Etelä-Savon Ely-keskuksen rahoittaman klusterihankkeen kärkeen kuuluu kolme yritystä.  Viva Electric Jets valmistaa kehittämiään sähköisiä vesijettejä. Aurora Powertrains valmistaa sähkökelkkoja ja kehittää sähköisen liikkumisen laitteisiin akustoja. Valkama Watercrafts puolestaan valmistaa keveitä alumiinisia sähköveneitä ja kehittää niille kelluvaa venetelakkaa. Yritysten kotipaikka on Mikkeli.

”Klusteriin kuuluvat yritykset kehittävät sähköiseen kevyeen liikkumiseen liittyviä tuotteita kansainvälisille markkinoille. Yrityksillä on tuotantotilat ja keskeiset henkilöt Mikkelissä. Nyt yritykset jatkavat tuotekehitystä, varautuvat lisäämään tuotantokapasiteettiaan, laajentavat alihankkijaverkostoaan ja myyvät ja markkinoivat tuotteitaan kansainvälisille markkinoille”, Niittuaho-Nastolin kuvaa.

Klusterin yritykset ovat saaneet Etelä-Savon pääomarahastolta rahoitusta. Vuoden alussa Etelä-Savon Ely-keskus myönsi kehittämistukea kahdelle klusteriyritykselle.

Aurora Powertrains saa akkutuotannon kehittämiseen julkista tukea 690 000 euroa. Kaikkineen kehittämishankkeen budjetti on noin 1,6 miljoonaa euroa. Valkama Watercrafts puolestaan sai venetelakoiden tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen noin 530 000 euroa kokonaiskustannuksiltaan 1,2 miljoonan euron kehityshankkeeseen, josta valtaosan rahoittavat yksityiset sijoittajat.

Yritysasiantuntija Jarkko Rautio Etelä-Savon Ely-keskuksesta on ollut mukana klusterin haudutteluvaiheesta asti ja tuntee yritysten tavoitteet rahoittajan näkökulmasta. Ely-keskus voi myöntää toimintaympäristön kehittämisavustusta hankkeeseen, jonka arvioidaan edistävän merkittävästi alueen pk-yritysten käynnistämistä, kasvua tai kehittymistä. Tukea voidaan myös verkostoitumista yritysten välillä tai yritysten, ja korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten välillä.

”Sähköisen liikkumisen klusterin aihealue on ajankohtainen ja se on noussut yritysten tarpeesta kehittää yhteisiä toimintatapoja, jakaa osaamista ja resursseja sekä muodostaa toimivia verkostoja ja kumppanuuksia. ELY-keskuksen ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n lisäksi myös yritykset ja Suur-Savon Energiasäätiö ovat merkittävästi rahoittamassa hanketta. Yksityisen rahoituksen myötä hanke selvästi nähdään tarpeellisena pk-yrityskentässä. Klusterihankkeen rinnalla yrityksillä on myös omia, yrityskohtaisia kehittämishankkeita.”

Valkama Watercrafts kehittää kelluvan venetelakan

Viiden vuoden kehitystyön jälkeen Valkama-sähköveneiden toimitukset asiakkaille alkoivat Mikkelin tehtaalta vuoden 2023 loppupuolella. Vientiä on saatu avattua jo Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan ja Keski-Eurooppaan.

Toimitusjohtaja Antti Siiskonen sanoo, että alkuvuonna saatu rahoituspäätös auttaa yritystä kansainvälistymisessä, tuotekehityksessä sekä tuotannon kasvattamisessa.

Yritys hakee tunnettuutta kansainvälisillä markkinoilla osallistumalla ns. kelluville venemessuille Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa, jotta asiakkaat pääsevät kokemaan yrityksen sähköveneen ominaisuudet.

”Olemme osallistuneet jo venemessuille Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Seuraavaksi olemme mukana kelluvilla messuilla Espanjassa, Italian Venetsiassa, Monacossa, Hollannissa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Kansainvälinen myynti ja markkinointi ovat nyt tekemisen keskiössä. Haluamme kehittää etenkin kansainvälistä some-markkinointia ja etsimme siihen kumppanuuksia.”

Yritys keskittyy luomaan tuoteperheen kestävään veneilyyn. Sähköveneiden lisäksi tuoteperheeseen kuuluu kelluva Haven-venetelakka. Ideana on, että vene nostetaan telakalle, jonka katolla olevat aurinkopaneelit tuottavat sähköä.

”Haluamme luoda ympäristön kannalta kestävän kokonaiskonseptin. Kelluvan telakan ansiosta veneen pohjaa ei tarvitse käsitellä myrkyllisillä maaleilla, ja säilytys telakan katon alla säilytys pidentää veneen elinkaarta. Telakan aurinkopaneelit tuottavat sähköä, joten asiakas voi kytkeytyä sähköverkkoon ja myydä halutessaan sähkövarastoaan verkkoon.”

Ely-keskuksen tuotekehitystuki auttaa saattamaan loppuun venetelakan kehittämisen niin, että ensimmäiset tuotteet voidaan toimittaa asiakkaille syksyksi. Lisäksi tukea voidaan käyttää tuoteperheen kansainväliseen markkinointiin.

Nykyisissä tuotantotiloissa Mikkelissä pystytään valmistamaan noin 50 venettä vuodessa. Tavoitteena on muokata tuotantotiloja niin, että valmistusmäärää voidaan nostaa noin 400 yksikköön vuodessa.

Tuotekehitysyhteistyötä tehdään myös alueen oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on tehnyt yritykselle virtausmallin ja kehittää nyt hiilijalanjälkilaskentaa.

”Tuotekehitys on jatkuvaa toimintaa. Meillä on paljon osa-alueita, joissa riittää tekemistä kumppaneille. Tällä hetkellä painopisteemme ovat tuotekehityksessä ja kansainvälisessä markkinoinnissa. Molemmissa on tilaa myös uusille yhteistyökumppanuuksille.”

Yritys hyödyntää laajaa kotimaista alihankkijaverkostoa, joka toimittaa merkittävän osan tuotannossa tarvittavista komponenteista Mikkelin tehtaalle kokoonpanoa varten. Veneiden käyttämät akut tulevat klusteriin kuuluvalta Aurora Powertrainsiltä.

Aurora Powertrains kehittää Mikkelissä akkutuotantoa

Alkujaan Rovaniemeltä kotoisin oleva Aurora Powertrains on perustanut Mikkeliin akusto- ja sähkökelkkatehtaan. Ely-keskuksen osarahoittaman kehityshankkeen myötä koko tuotantoketju saadaan toimimaan Mikkelissä.

”Olemme hankkineet laserhitsausjärjestelmän, joka mahdollistaa sen, että pystymme jatkossa hitsaamaan akkumoduulien sähkökytkennät itse. Tähän saakka olemme käyttäneet tähän työvaiheeseen saksalaista alihankkijayritystä. Tavoite on, että saamme maaliskuun kuluessa kaikki kokoonpanovaiheet omiin käsiin täällä Mikkelissä. Ajamme parhaillaan tuotantoa Mikkelissä ylös. Uusi laitteisto nopeuttaa tuotantovauhtiamme ja parantaa kustannustehokkuutta. Uskomme, että akkutuotteillemme voi löytyä uusiakin käyttötarkoituksia”, toimitusjohtaja Matti Autioniemi kertoo.

Mikkeliin yritystä veti yhteistyö Viva Electric Jetsin ja Valkama Watercraftsin kanssa.

”Aloimme kehitellä ajatusta klusterista jo varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on ponnistella yhdessä. Meidän roolinamme on etenkin sähköakustojen valmistus. Kehitämme modulaarista akkuteknologiaa, joka on hyödynnettävissä kaikenlaisissa sähköisissä kulkupeleissä. Ideana on, että eri käyttötarkoituksiin voidaan rakentaa akkuja kehittämistämme perusosista. Näin asiakkaamme saavat ns. lentävän lähdön omalle tuotekehitykselleen, kun heillä ei ole tarvetta kehittää akustoa omaan tarpeeseen alusta alkaen.”

Sähkökelkkojen päämarkkinat löytyvät Pohjois-Amerikasta.

”Markkinoista arviolta jopa noin 80 prosenttia löytyy Pohjois-Amerikasta. Tavoitteemme on käydä siellä messuilla muiden klusteriyritysten kanssa yhdessä ja erikseen.”

Kelkkojen tuotantovauhti kasvaa Mikkelin tehtaalla loppukeväästä tai alkukesästä.

”Meillä on Mikkelissä tähän kehitysvaiheeseen riittävät tilat, joista kaikkea ei vielä ole otettu käyttöönkään. Tuotannon kasvaessa tarvitsemme lisää käsipareja kokoamaan kelkkoja ja rakentamaan akustoja. Lisäksi kehitämme Mikkelissä omaa organisaatiotamme ja tarvitsemme todennäköisesti myös erilaista insinööriosaamista, kuten sähkö- ja ohjelmistotekniikan osaamista.”

Matti Autioniemi arvostaa sitä, että Mikkelistä on jo löytynyt alihankkijaverkostoa klusteriyrityksille.

”Haluamme hyödyntää alueen osaamista mahdollisimman paljon. Olemme jo avanneet yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa.”

Aurora Powertrains Oy
Aurora Powertrainsin sähkökelkkojen koko tuotantoketju toimii Mikkelissä maaliskuun alusta alkaen. Kuvat: Aurora Powertrains Oy:n arkisto.

Klusterihanke tukee kansainvälistymistä

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein koordinoima sähköisen kevyen liikenteen klusteri on saanut kehittämisrahoitusta Etelä-Savon Ely-keskukselta. Projektipäällikkönä toimiva Marjo Niittuaho-Nastolin muistuttaa, että klusteri aloittaa aikana, kun päästövapaa sähköinen liikkuminen valtaa alaa myös vapaa-ajan liikkumisessa.

Klusterihanke kartoittaa nykyisten kärkiyritysten lisäksi muita teemasta kiinnostuneita yrityksiä. Hankkeeseen halutaan vähintään 15 yritystä, eikä ylärajaa ole.

”Hankkeen kehittely alkoi toukokuussa 2023, kun otimme kopin yritysten ideasta. Sittemmin kärkiyritysten avainhenkilöt ovat muuttaneet Mikkeliin, ja tuotanto on saatu käynnistettyä. Uusia yrityksiä otamme mukaan myös eri puolilta maata.”

Klusterihanke kehittää toimialan liiketoimintaa ja luo toimintamallin yhteiselle kehittämiselle. Yrityksille tarjotaan myös mahdollisuuksia verkostoitua alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteisiin kuuluu myös tapahtuminen järjestäminen.

”Eteläsavolainen sähköisen kevyen liikkumisen klusteri edistää myös oppilaitosten, tutkimuslaitosten, julkisorganisaatioiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että klusteri jää toimimaan itsenäisesti hankkeen jälkeen.”

Yritysten kansainvälistymistä vauhdittamaan halutaan kotiuttaa klusterin yrityksille EU:n auktorisoima Bronze Label -klusteristatus.

”Bronze Label avaa klusterimme yrityksille uudenlaisia rahoituslähteitä ja mahdollisuuden osallistua eurooppalaisiin kehittämisohjelmiin.”

Sähköisen liikkumisen klusteri -hanke edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

*Artikkelikuva: Valkama-sähköveneiden tuoteperhe laajenee kelluvaan venetelakkaan, joiden toimitukset asiakkaille pyritään saamaan käyntiin syksyyn mennessä. Kuva: Valkama Watercraftsin arkisto.

 

Terapeuttisen kahvateipin kehittänyt 6D Tape Oy muutti Mikkeliin

Kuva: Uusi 6D Tape Pro -automaattiteippi, jonka tuotekehitys on tällä hetkellä pilotointivaiheessa.

6D Tape Oy tuo manuaalisen kahvateipin lisäksi kevään aikana markkinoille uuden, patentoimansa automaattisen 6D Tape Pro-kahvateipin, jolla se tähtää kansainvälisille markkinoille Mikkelistä käsin.

Yrityksen toimitusjohtaja, TkT Tapani Taskinen tunnetaan kotimaisen alipainehoitolaitteen, LymphaTouchin, keksijänä. 6D Tape on tuonut markkinoille myös entistä tehokkaamman ja monipuolisemman alipainelaitteen, 6D Action Clinical Pro -tuotenimellä.

Alipainehoitoa antavat yleensä ammattilaiset fysikaalisissa hoitolaitoksissa ja sairaaloissa. Kotikäyttöön laitteet ovat hintavia ja edellyttävät kouluttautumista. Taskinen alkoikin vuonna 2016 miettiä kollegoidensa kanssa, voisiko kuluttajille kehittää kotikäyttöön teipin, jolla olisi samantyyppisiä ominaisuuksia kuin laitteella.

”Tapani soitti ja pyysi minut mukaan projektiin kehittämään teipin, jossa olisi kahvoja, joita eri asentoon kääntelemällä saataisiin alipainehoitoa vastaavia tuloksia kudosten nestekierrossa. Kehitystyö oli pitkä ja monipolvinen, mutta nyt ollaan maalissa. Olemme tehneet selkeät käyttöohjeet ja videoita avuksi, jotta asiakkaat voivat käyttää kahvateippiä kotona tai missä tahansa”, yrityksen myyntijohtaja, fysioterapeutti Jussi Karkela sanoo.

6D Tape -kahvateippi sopii myös itsehoitoon. Hoito aloitetaan aina soliskuopan imusolmukkeiden aktivoinnilla.

Tuotekehitystä on tehty oman työn ohessa. Kahvateippituote on patentoitu Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa ja Euroopassa. Alkuvaiheessa vientiä käynnistellään Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Saksaan, Pohjoismaihin ja Japaniin.

Mikkelistä etsitään yhteistyökumppaneita

Yritys perustettiin vuonna 2016, ja tämän vuoden alussa yritys muutti Mikkeliin, mistä käsin hoidetaan myynti ja markkinointi. Tuotteen valmistus ja logistiikka hoidetaan vielä toistaiseksi Sipoosta käsin.

”Mikkeliin meidät toi hyvä yritysekosysteemi. Täällä on vahvaa sairaalateknologiaan liittyvää valmistusta, tuotekehitystä ja tutkimusta. Muutenkin Mikkeli on kiva, luonnonläheinen paikkakunta.”

Kahvateipin valmistuksesta vastaavat tällä hetkellä alihankkijat, mutta yritys etsii Mikkelistä yhteistyökumppania, jolle valmistuksen voisi keskittää viimeistelyineen.

”Käytännössä teippiraaka-aine tulee meille alihankkijalta, leikkaamme sen ja viimeistelemme tuotteen valmiiksi. Etsimme Mikkelistä sopimusvalmistajaa tuotteellemme. Ihanteellista olisi, että meillä olisi omia tiloja ja ihmisiä Mikkelissä sekä valmistukseen yhteistyökumppani”, toimitusjohtaja Taskinen kuvaa.

Uusi automaattinen kahvateippi tulee myyntiin tänä vuonna

Tällä hetkellä käsikäyttöinen 6D Tape -teippi on jo myynnissä ja tilattavissa apteekkeihin eri puolilla maata. Uusi automaattinen kahvateippi pilotoidaan kevään aikana 6D Tape Pro -nimellä. Se tuo automaattiset hoito-ominaisuudet käyttäjän kotioloihin ympäri vuorokauden.

”Kevään aikana pilotoitavaan automaattiseen kahvateippiin kohdistuu kovia myynti- ja vientiodotuksia. Meillä on uudelle tuotteelle jo tilauksiakin.”

Kahvateipin avulla käsitellään hoidettavaa kohtaa kolmen tunnin välein, jotta kehon lymfapumppu saadaan aktivoitua ja pidettyä käynnissä. Kahvateippi on suunniteltu mahdollistamaan kudoksen käsittely kuudessa eri liikesuunnassa.

”Yleensä hoitokohtaa varten katkaistaan noin 1-3 kahvaa sisältävä teippi, joka kiinnittyy ihoystävällisesti noin 15 minuutissa. Teippiä voi käyttää 2-10 päivää niin, että 3-4 tunnin välein aktivoidaan hoitokohtaa kääntelemällä kahvasta teippiä eri suuntiin.”

Tyypillisesti hoidetaan imunestekiertoon, verenkiertoon, faskioihin, arpikudoksiin, lihaksiin ja niveliin liittyviä turvotuksia ja kipukohtia. Yrityksen tuotteet nopeuttavat leikkauksista ja vammoista paranemista, lievittävät nivel- ja lihaskipuja, pinne- ja turvotustiloja sekä kiristäviä arpia.

Uuden polven alipainehoitolaite

Uudessa 6 D Action Clinical Pro -alipainelaitteessa on enemmän ominaisuuksia kuin edeltäjissään, laite on helppo puhdistaa ja siinä on vain vähän huoltoa vaativia osia.

Syöpäpotilaan jalan turvotuksen hoitoa 6D Action Clinical Pro -alipainehoitolaitteella käyttäen kahta alipainekuppia samanaikaisesti.

”Laitteessa on 19 alipainekuppia, joilla voidaan aktivoida hoidettavaa kohtaa. Laitteella hoidetaan vaikeitakin turvotuksia ja arpia. Suurin hoitopää on 85 millimetriä ja pienin kolme millimetriä, joten se sopii myös hyvin pieniin hoitokohtaisiin. Hoito on mahdollista tehdä myös erilaisilla kupeilla yhtä aikaa, jolloin vaikutus nopeutuu. Hoito voi vähentää hoitokerralla jopa useita senttejä ylä- ja alaraajojen turvotusta. Hoitoon voidaan yhdistää kahvateippihoito”, itsekin laitetta ja teippejä työssään käyttävä Jussi Karkela sanoo.

Yritys vastaa itse myös laitteiden huollosta.

Yhteistyötä sairaaloiden kanssa

Yritys tekee yhteistyötä myös sairaaloiden kanssa. Esimerkiksi HUSin onkologisen osaston, Docrates-sairaalan ja Lontoossa sijaitsevan Saint George -sairaalan kanssa on tehty paljon yhteistyötä, kun fysioterapeutit ovat opetelleet käyttämään laitetta ja teippiä.

”Sairaalat käyttävät tuotteitamme etenkin leikkausten jälkeisten tilojen hoitoon. Tuotteemme pienentävät kipua ja tervehtymisprosessi käynnistyy nopeammin, kun tulehdukset, turvotukset ja paine hoitoalueella vähenevät. Mielellämme käynnistäisimme yhteistyötä myös Mikkelissä.”

Hyvää palautetta on tullut myös tuotteita käyttäneiltä käyttäjiltä, joista osa on kilpaurheilijoita.

”Yksi erikoisuus on, että teipillämme on pystytty käsittelemään jopa 30 vuotta vanhaa arpea hyvin tuloksin.”

Pääomasijoitukset kiinnostavat

Tapani Taskinen sanoo yrityksen strategiana olleen, että ensin kehitetään tuotteet ja hankitaan niille patentit. Sen jälkeen on mahdollista ottaa pääomasijoittajia mukaan.

”Meitä kiinnostaa luonnollisesti Etelä-Savon pääomarahaston mahdollisuus olla mukana yrityksemme kasvussa ja kansainvälistymisessä.”

Mikkeliin sijoittumisen kannalta keskeistä on ollut juoheva yhteistyö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa Verstas Venture Builder (VB) -hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolinin kanssa.

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätiedot: Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 0440 361 615 tai marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvat: 6D Tape Oy

aurinkopaneleiden edessä nainen kypärä päässään työskentelee tietokoneella

Nordic Generation Oy vuokraa aurinkovoima-alueen Mikkelin kaupungilta

Aurinkovoimalainvestointi etenee Mikkelissä: Nordic Generation Oy vuokraa aurinkovoima-alueen Mikkelin kaupungilta. Vuokrattava alue mahdollistaa jopa 100 MW:n voimalan rakentamisen. Suursuon alueelle Vehmaskylään suunnitteilla oleva voimala voisi tuottaa sähköä jo vuonna 2026.

Mikkelin kaupunki ja Nordic Generation Oy tekevät maanvuokraussopimuksen, mikä mahdollistaa mittavan aurinkoenergiainvestoinnin toteuttamisen. Kaupunki on tehnyt maanvuokraamisesta viranhaltijapäätöksen. Osapuolet allekirjoittavat vuokrasopimuksen vuokraamispäätöksen valitusajan umpeuduttua.

Aurinkovoimalalle kaupungilta vuokrattava alue on lähes 130 hehtaaria. Vuokra-alue sijoittuu Mikkelin kaupungin omistamalle maalle Vehmaskylässä, kaupungin keskustasta noin 18 kilometriä koilliseen.

Nordic Generation Oy:n toimitusjohtaja Marko Salmela kertoo, että Mikkelin Suursuon alueelle suunnitteilla oleva voimala voisi tuottaa sähköä jo vuonna 2026. Nyt esisuunnitteluvaiheessa selvitetään, miten aurinkopaneeliratkaisut toteutetaan. Samalla laaditaan luvituksessa tarvittavia ympäristö- ja luontoselvityksiä.

– Vuokrattava alue mahdollistaa jopa 100 MW:n voimalan rakentamisen. Hankkeen lopullinen laajuus tarkentuu suunnittelun edetessä. Olemme kiinnostuneita vuokraamaan myös lisää alueita muilta maanomistajilta. Sähkönsiirtokapasiteettia alueelta löytyy, sillä Fingridin siirtoverkko ja Visulahden sähköasema sijaitsevat suhteellisen lähellä, Salmela kertoo.

– Mikkelin kaupunki vuokraa alueen 45 vuodeksi. Vuokrattu alue sijaitsee osin ojitetulla suoalueella, ja kaupunki on arvioinut alueen merkityksen metsätalouden kannalta vähäiseksi, kuvaa kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.

Useampia aurinkovoimahankkeita on käynnistynyt sen jälkeen, kun soveltuvia maa-alueita kartoitettiin Mikkelissä noin vuosi sitten. Mikkelin kaupungin kehitysyhtiö Miksei Oy on ollut mukana selvittämässä aurinkovoimalle soveltuvia alueita, markkinoinut alueita aurinkovoimayhtiöille ja vienyt asioita eteenpäin yhtiöiden kanssa.

– Hankkeen myötä Mikkelin alueen rooli kasvaa valtakunnallisesti merkittävänä aurinkoenergian tuottajana ja auttaa uuden sähköintensiviisen toiminnan sijoittumista tänne, kertoo ohjelmajohtaja Jussi Heinimö kehitysyhtiö Mikseistä.

Mikkelin seudulla on runsaasti aurinkovoiman tuotantoon sopivia alueita. Kaupungin läpi kulkeva Fingridin kantaverkko mahdollistaa aurinkovoimaloiden ja muun sähköintensiivisen toiminnan liitettävyyden sähköverkkoihin.

Lisätiedot

Marko Salmela, toimitusjohtaja
Nordic Generation Oy
Puh. 0400 164 981
marko.salmela@nordicgeneration.com

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja
Mikkelin kaupunki
Puh. 040 129 5152
topiantti.aikas@mikkeli.fi

Jussi Heinimö, ohjelmajohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 040 5440 936
jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

Nordic Generation Oy on vuonna 2022 suomalainen yhtiö, joka keskittyy tuuli- ja aurinkoenergiahankkeiden suunnitteluun ja projektirakentamiseen. Nordic Generation Oy on perustanut hanketta varten erillisen yhtiön, Mikkeli S SPC Oy:n, jonka kotipaikka on Mikkeli.

Nordic Generation Oy:n omistaa englantilainen Nordic Generation Limited, joka tekee yhteistyötä Octopus Energy Generationin kanssa. Octopus on yksi suurimmista eurooppalaisista uusiutuvaan energiaan sijoittavista yhtiöistä.

Nordic Generation on keskittynyt toimimaan Suomen markkinoilla. Suomessa yrityksellä on ollut tuulipuistohankkeita vuodesta 2021. Yrityksen tavoite on investoida uusiutuvaan energiaan niin, että se hyödyttää vastuullisia kuluttajia, yhteisöjä ja sijoittajia sekä parantaa elinympäristön tilaa.

Lue lisää: nordicgeneration.com

Kuva: Nordic Generation Oy:n Suursuon aurinkovoimahankkeen sijainti. (Lähde: Mikkelin kaupunki)

Kartta: Kaupungin maaomaisuus Suursuon alueella merkitty vaalean vihreällä, Nordic Generation Oy:lle (Mikkeli S SPC Oy) vuokrattavat alueet merkitty sinivihreällä alueella. (Lähde: Mikkelin kaupunki)

Mölnlycke Healthcare Oy palkittiin vuoden 2023 Mikkelin kaupungin yrityspalkinnolla

Mikkelin kaupungin vuoden 2023 yrityspalkinto on myönnetty haavanhoitotuotteita valmistavalle Mölnlycke Healthcare Oy:lle. Yrityksen edustajat vastaanottivat palkinnon Etelä-Savon yrittäjägaalassa Savonlinnassa 20.1.2024.

Mikkelin tehtaanjohtaja Timo Saahko on kiitollinen Mölnlyckelle tulleesta huomiosta. Mikkelin tehdas on alueella suuri ja tärkeä työllistäjä.

– Tiedämme, että olemme yksi merkittävistä työnantajista Mikkelissä. Teemme paljon yhteistyötä Mikkelin kaupungin kanssa, olemme myös kiinteistökehitysyhtiö Naistingin vuokralainen. Yhteistyö on erittäin hyvää, kaupunki tukee kasvuamme ja investointejamme. Meillä on yhteistyötä myös paikallisten oppilaitosten kanssa. Parhaillaan Esedun kanssa on suunnitteilla prosessiteollisuuden oppisopimuskoulutukset uusille ja nykyisille työntekijöillemme. Kasvu-Esedun kanssa toteutimme syksyn aikana rekrykoulutuksen maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työllistämiseksi, Timo Saahko kertoo.

Mölnlycken Mikkelin tehtaan historia Pursialassa ulottuu 1970-luvulle. Saahko aloitti tehtaanjohtajana vuonna 2016.

– Kun tulin taloon, henkilöstöä oli alle 400. Nyt meitä on noin 600. Viime kesänä meitä oli 700, kun joukossamme oli kesätyöntekijät. Palkkaamme nytkin tulevalle kesälle 80–100 kesätyöntekijää. Tarvitsemme siis nuoria ja innokkaita työntekijöitä! Tuotannon työntekijöiden haku on auki 6. helmikuuta asti. Toimistopuolen ja työnjohdon tehtävät tulevat hakuun hieman myöhemmin.

Kuudestasadasta työntekijästä noin 520 työskentelee tehtaan tuotannossa, loput ovat johto- ja asiantuntijatehtävissä. Tehdas pyörii vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä. Tehtaan liikevaihto on vuositasolla noin 165 miljoonaa euroa.

– Viime vuonna Mikkelin tehtaalla tehtiin 316 miljoonaa haavanhoitotuotetta, mikä tarkoittaa, että maailmanlaajuisesti Mikkelissä valmistettuja haavanhoitotuotteita käytetään joka ikinen sekunti 9–10 kappaletta. Olemme alallamme globaali markkinajohtaja – ja oikeastaan Mikkelin tehdas on konsernin lippulaivatehdas, Saahko sanoo.

Mikkelin tehdas kuuluu haavanhoidon liiketoiminta-alueeseen. Mölnlyckellä on yhteensä neljätoista tehdasta, joista viisi valmistaa haavanhoitotuotteita. Haavanhoitotuotteiden lisäksi Mölnlycken maailmanlaajuiseen tuotantoon kuuluu myös leikkaussaliratkaisut, leikkaussalikäsineet ja antiseptiset tuotteet.

Mikkelistä pakatut ja steriloidut haavanhoitotuotteet lähetetään jakelukeskuksiin, joiden kautta tuotteet lähetetään loppuasiakkaille, esimerkiksi sairaaloille ja apteekeille. Suurin markkina-alue on Eurooppa, mutta tuotteita myydään paljon myös Yhdysvalloissa ja Aasiassa.

– Tehtävänämme on vapauttaa terveydenhuollon asiakkaat ja ammattilaiset haavojen tuomasta taakasta. Valmistamme maailman parhaat haavanhoitotuotteet parantaaksemme ihmisten elämänlaatua. Yhteisenä visionamme on kehittää Mikkelin tehtaasta maailman toimivin tehdas, Saahko sanoo.

Henkilöstö on vahvasti mukana kehittämistyössä ja ideoinnissa

Tehtaan toimivuuteen liittyy vahvasti henkilöstön osaaminen, työturvallisuus, psykologinen turvallisuus ja työhyvinvointi. Edellä mainittuihin seikkoihin onkin Mölnlyckellä panostettu erityisen paljon tuotantopäällikkö Hanna Hämäläisen mukaan.

– Jatkuva kehittäminen ja oppiminen on meille tärkeä ja yhteinen juttu. Se ei ole vain johdon juttu, vaan koko henkilöstöllä on mahdollisuus tuunata omaa työtään ja tehdä kehitysideoita, Hämäläinen kertoo.

Saahko lisää, että tärkeitä asioita työntekijöiden hyvinvoinnin lisäksi ovat jatkuva kehittäminen, uudistuminen, vastuullisuus ja hiilijalanjäljen vähentäminen.

– Mikkelin tehtaan tärkeimmät menestystekijät ovat henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi. Me haluamme yhdessä koko organisaatiomme kanssa kehittää toimintaamme kohti huomisen haasteita, Timo Saahko kertoo.

Tehtaasta huokuukin hyvä tunnelma. Turvallisuus, hyvinvointi ja reilu meininki säteilevät, kun Saahko astelee pitkin toimistorakennuksen tai tuotantopuolen käytäviä ja tervehtii jokaista vastaantulijaa. Mölnlyckellä kaikki ovat yhtä perhettä. Jokainen heistä tekee merkityksellistä ja tärkeää työtä.

– Olemme pitkäjänteisesti ja systemaattisesti panostaneet siihen, että kehitämme yhdessä tiimejä ja henkilöiden osaamista. Otamme kaikki mukaan, joten kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Olemme monessa asiassa todella hyviä, mutta emme voi pysähtyä. Meidän täytyy myös jatkuvasti kehittää asioita, jotta pysymme kilpailussa mukana, Saahko sanoo.

Vuonna 2020 Mikkelin tehtaalla lanseerattiin ideoiden kerääminen. Jokaisella työntekijällä on ollut mahdollisuus esittää ideoita, miten toimintaa kehitetään ja miten työpaikasta saadaan entistä parempi.

– Ideoita työntekijöiltä on tullut noin viisi tuhatta. Niistä yli 60 prosenttia on jo toteutettu. Kehittäminen ja ideointi ei ole vain johdon tai keskijohdon asia, vaan kaikkien, Saahko painottaa.

Ihmislähtöiseen johtamiseen kuuluu myös se, että vuonna 2019 tehtaalla aloitettiin tunneilmaston johtaminen. Saahko muistuttaakin, että tunteet ovat aina läsnä elämässä, myös työpaikalla.

– Seuraamme tarkasti ihmisten tuntemuksia. Haluamme, että meille tullaan töihin hyvällä fiiliksellä. Olen henkilöstölle monesti sanonut, että kun olen työskennellyt Saksassa, Kiinassa, Puolassa ja Britanniassa, olen nähnyt miten eri kulttuureissa ihmiset toimivat. Väitän, että Mikkelissä organisaation ja henkilökunnan vastuunotto ja kehittämishalu on todella vahvaa. En ole missään muualla sellaista nähnyt urani aikana. Meillä on mahtava juttu täällä Mikkelissä!

Investointien myötä Mikkelin tehdas nostaa merkitystään edelleen

Mölnycken Mikkelin tehtaan tulevaisuutta rakennetaan kovaa vauhtia. Syksyllä 2023 alkoi yhteensä 44 miljoonan euron investointi, joka kattaa kolme merkittävää muutosta: Valmistuksen kyljessä toimivan tuotteiden sterilointiyksikön laajenemisen, toimisto- ja sosiaalitilojen lisäämisen sekä valmistuskapasiteetin ja tuotantolinjojen kasvattamisen.

Steriloinnin laajennus valmistuu ensi vuoden lopussa muiden tilojen kanssa. Uudet konelinjat ovat toiminnassa vuoden 2026 alussa.

– Sterilointikapasiteettimme on tällä hetkellä noin 28 000 lavaa vuositasolla. Tällä hetkellä olemme Suomen suurin sterilointiyksikkö. Investoinnin myötä nostamme kapasiteetin noin 57 000 lavaan. Tuotannon puolella tulemme panostamaan automaation lisääntymiseen, mutta uudet konelinjat vaativat varmasti uusia työntekijöitä tehtaalle, Saahko kertoo.

***

Mikkelin kaupungin yrityspalkinto on perinteinen kaupunginhallituksen osoittama tunnustus Mikkelissä toimivalle yritykselle. Myönnettäessä palkinto yritykselle suoritetaan arviointi muun muassa seuraavien seikkojen perusteella:

  • yrityksen toiminnan kannattavuus
  • yrityksen toiminta- ajatus ja tuoteideat
  • yrityksen toiminnan jatkuva, pitkäjänteinen kehitys
  • yrityksen tarjoamat työpaikat ja niiden pysyvyys
  • markkina-alueen laajuus
  • merkitys myönteisen Mikkeli-kuvan kehittymiselle

Mölnlycke Healthcare Oy kuuluu Mölnlycke-konserniin, joka on yksi maailman johtavista lääketieteellisiä tuotteita ja ratkaisuja toimittavista yrityksistä. Pääkonttori sijaitsee Ruotsin Göteborgissa. Yhtiön haavanhoitotuotteita valmistava Pursialan tehdas täytti 50 vuotta vuonna 2020. Yrityksen tärkein tavoite on parantaa terveydenhuollon toimintaa ympäri maailmaa: tuotekehitykseen panostetaan jatkuvasti ja uusia tapoja kehittyä etsitään. Viime vuosina yritys on kiinnittänyt erityistä huomiota ympäristökuormituksen pienentämiseen muun muassa etsimällä aktiivisesti keinoja sivuvirtojensa uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

Yritys on yksi Mikkelin suurimpia työllistäjiä. Samaan aikaan yhtiö on panostanut ja panostaa työilmapiiriin ja henkilöstön hyvinvointiin merkittävästi. Lähes koko tuotanto menee vientiin. Kansainvälisestä toiminnasta huolimatta yrityksen kotipaikka on pysynyt Mikkelissä ja Mikkeliin investoidaan koko ajan lisää.

Kuva: Mikko Mäkeläinen, Mikkelin kaupunki.

Metsähallitus tontit Mikkeli

”Tarjolla yritystontteja keskustan kupeesta”

Metsähallituksella on valikoimassaan suuri määrä yritystontteja eri tarpeisiin, mutta kaupunkien liepeillä sijaitsevat yritystontit ovat verrattain harvinaisia.

Valmiiksi kaavoitetulla Mikkelin Kalevankankaalla yritystoiminta on mahdollista käynnistää saman tien. Kiinnostusta aluetta kohtaan ovat jo osoittaneet erilaiset kauppa- ja huoltoasemaketjut.

-Kalevankankaalla kaikki tarjolla olevat tontit ovat valmiiksi kaavoitettuja. Yrityksen on siis mahdollista käynnistää rakentaminen heti, kun olemme päässeet sopimukseen tontista, Metsähallituksen kaavoitusinsinööri Jarkko Mähönen sanoo.

-Alue on tehokkaasti kaavoitettu, ja rakennusoikeutta on paljon. Mainittavaa on sekin, että tontit rajautuvat virkistysalueeseen.

Taajamasijainti tarjoaa Kalevankankaan tonttialueelle valmiin kunnallistekniikan ja katuverkoston. Metsähallituksella on maa-aluetta Mikkelissä myös Karilan alueella, joka tulee kaavoitukseen myöhemmin.

Kumppanina markkinoinnissa myös MikseiMikkeli

Pehmeät arvot ovat nousseet muun muassa koronaepidemian vuoksi viime aikoina kunniaan. Tämän on huomannut myös MikseiMikkelin Petri Pelli, jonka mukaan Mikkeliin sijoittuneita yrityksiä yhdistää useimmiten yksi tekijä – elämänlaatu.

-Mikkelissä asuminen on huomattavasti edullisempaa kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Kaikki on lähellä, ja pyörälläkin kaiken oleellisen voi saavuttaa vartissa. Lisäksi Saimaan mahtava luonto ympäröi Mikkeliä ja tarjoaa yrittäjällekin tervetulleita hengähdystaukoja.

Mikkelille on ominaista myös se, että asiat rullaavat nopeasti.

– Mikkeliin sijoittuvilla on se etu, että saamme kaikki asioihin liittyvät tahot nopeasti kokoon. Aikaa ei tuhraannu neuvottelujen odottamiseen.

Houkuttimena investointituet

Mikkeli on Suomen eteläisin korkeimman EU 1 -tuen alue. Esimerkiksi kehittämishankkeiden investointituet ovat jopa 35 prosenttia, kun ne rannikolle mentäessä putoavat enintään 10 prosenttiin.

-Kenenkään bisnes ei voi perustua tukiin, mutta varsinkin aloitteleville ja riskipitoisille yrityksille tuen saaminen voi olla merkittävä riskin jakaja, Pelli muistuttaa.

Erityisesti logistiikkayritysten kannalta Mikkelin sijainti on monella tavalla kiintoisa.

-Tieliikenneyhteys on tosi hyvä ja pian ihan huippu, kun moottoritietä ja ohituskaistatietä pääsee Mikkelin keskustasta Helsingin keskustaan. Junalla täältä suihkaisee Kouvolaan ja sieltä vaikka Pietariin ja Moskovaankin asti, Pelli jatkaa.

Katso lisätietoa tonteista:
https://www.laatumaa.fi/yritys-ja-sijoituskohteet/mikkeli-kalevankangas/ 

Ota yhteyttä:

Hannele Hynninen
tontit, toimitilat, sijoittuminen
Puh. 044 794 2217
etunimi.sukunimi@mikseimikkeli.fi

Ramin Konditoria Kahvila Oy:n Raimo Liedes (vas), Pirita Huikuri ja Isto Huikuri

Ramin Konditoria laajentaa

Mikkeliläinen Ramin Konditoria Kahvila Oy laajentaa toimintaansa. Yritys rakentaa uuden 1500 neliön leipomon Mikkelin Visulahteen.

-Tilat on jo suunniteltu ja seuraavaksi vuorossa on rakennuslupavaihe. Tavoitteenamme on päästä rakentamaan uutta leipomoa keväällä 2021. Toimintaan leipomo on määrä avata keväällä 2022, Isto ja Pirita Huikuri kertovat.

Ramin Konditoria on kasvanut tasaisesti Mikkelissä, Kouvolassa ja Kuopiossa. Noin kaksi vuotta sitten yrityksessä oli näköpiirissä, ettei nykyinen leipomokapasiteetti enää riitä.

-Nykyisissä leipomotiloissa Rokkalassa ei voida enää kasvaa. Tänä päivänä tarvitaan erityisesti kylmä- ja pakkastilaa. Kun remontit tiloissa olisivat kuitenkin pian edessä, päädyimme rakentamaan kokonaan uuden leipomon, yrityksen aikoinaan Mikkeliin tuonut Raimo Liedes kertoo.

Uudet tilat sijaitsevat Visulahdessa uuden 5-tien varressa. Tiloihin tulee noin 1000 neliön leipomotilojen lisäksi 500 neliömetrin myymälätilat.

Hahmotelma uudesta leipomosta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy
Hahmotelma uudesta leipomosta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy

Toimintaa kolmessa sukupolvessa

Liedesten leipomoperheen juuret löytyvät jo 1900-luvun alkupuoliskolta Pohjanmaan Kannuksesta. Mikkelissä toiminta alkoi vuonna 1985 Raimo Liedeksen muutettua kaupunkiin ja ostettua tuolloisen Maken Konditorian toiminnan. Nykyinen osakeyhtiö muodostettiin vuonna 1997.

-Ensimmäisessä leipomossamme Mikonkadulla oli kaksi huonetta. Minä leivoin takahuoneessa samaan aikaan, kun tyttäreni Pirita myi tuotteita etuhuoneessa, Raimo kertoo.

Nykyisin Ramin Konditorialla on 7 toimipaikkaa. Yritys on kasvanut sykleittäin noin 2-4 vuoden välein sitä mukaa, kun aiemmat ideat on saatu vakiinnutettua käytäntöön.

Konditoria toimii edelleen perheyrityksenä. Raimo ei enää tee täysiä päiviä, mutta tyttäristä Pirita toimii yrityksen toimitusjohtajana ja Jonna vastaa leipomon toiminnasta. Tuotekehitystä Raimo ja Jonna tekevät edelleen yhdessä. Lapsenlapsistakin vanhimmat ovat jo kesätöissä perheyrityksessä.

”Ollaanko myö nyt ihan hulluja”

Valmistelut uuden leipomon rakentamiseksi aloitettiin kaksi vuotta sitten.

-Osallistuimme Mikkelin kaupungin järjestämään tilaisuuteen, jossa esiteltiin Visulahden alueelle tulevia uusia tontteja ja mahdollisuuksia, Isto Huikuri kertoo.

Tästä lähti valmistelu- ja suunnitteluvaihe, joka hiljalleen konkretisoitui toteutussuunnitelmaksi.

-Meidän kokemuksemme kaupungin toiminnasta ovat positiivisia. Kaikki on mennyt toistaiseksi hyvin, niin kaupungin kuin kehitysyhtiönkin puolelta, Pirita kuvaa tähänastista etenemistä.

Ramin Konditoria hakee urakkavaiheeseen tällä hetkellä toimijoita. Paikallista osaamista on tavoitteena käyttää rakentamisessa niin paljon kuin mahdollista. Pääsuunnittelijana toimii Heikki Kirjalainen.

Leipomoprojekti olisi saattanut edetä nopeamminkin, mutta koronavuoden myötä perheyrityksessä otettiin vielä ylimääräinen aikalisä.

-Välillä on tullut mietittyä, että ollaanko myö nyt ihan hulluja, kun koronavuoden jälkeen lähdemme tällaiseen projektiin, Pirita Huikuri kertoo.

Sitten luottamus omaan tekemiseen ja osaamiseen taas voittaa: pohjatöitä onnistumisen eteen tehdään koko ajan ja yrityksellä on luja usko omiin tuotteisiinsa.

-Tuotantomme ei jatkossakaan tule olemaan prosessiteollisuutta, vaan uskomme käsityönä tehtäviin laadukkaisiin leipomotuotteisiin, Isto toteaa.

Laajennus ei vaikuta Kouvolan ja Kuopion leipomoiden toimintaan. Mikkelin Rokkalassa kahvilatoiminta jatkuu, mutta leipurit ja kondiittorit siirtyvät jatkossa työskentelemään uusiin tiloihin Visulahteen. Myös tarvetta uusille työntekijöille tulee.

Ramin Konditoria Kahvila Oy:n uuden leipomon sijainti Mikkelin Visulahdessa
Ramin Konditoria Kahvila Oy:n uuden leipomon sijainti Mikkelin Visulahdessa

Kysyntää Mikkelin ulkopuolelta

Uusiin tiloihin tulee perinteisen leipomon lisäksi myymälä sekä pieni gluteeniton leipomo esimerkiksi kakuille. Kysyntää yrityksen leipomotuotteille on alan muissa yrityksissä ja pääkaupunkiseudulla.

-Kakuillemme on jo pidemmän aikaa ollut kysyntää Mikkelin ulkopuolella, mutta tuotantomääristä ja tiloista johtuen kysyntään ei ole voitu vastata, Pirita kertoo.

Lounastarjoilun lisäksi myymälätiloissa yhteistyötä pyritään tekemään muiden paikallistuottajien kanssa tuotevalikoiman monipuolistamiseksi.

-Haluamme tarjota asiakkaillemme Suomen herkullisimman taukopaikan, kertoo moninkertaisesti palkittu kondiittorimestari Raimo.

Mikä Ramin Konditoria?

Ramin Konditoria Kahvila Oy on Mikkelissä vuonna 1997 perustettu perheyritys. Perustaja Raimo Liedes on edelleen mukana yrityksen kehitystoiminnassa. Raimon tyttäristä yrityksen toimitusjohtajana toimii Pirita Huikuri ja leipomon vastaavana Jonna Liedes. Mukana toiminnassa on myös Raimon vävy Isto Huikuri.

Vuonna 2019 yrityksen liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa. Yritys työllistää vakituisesti n. 35 henkilöä, kesätyöntekijät ja extraajat mukaan luettuna noin 50 henkilöä. Yritys toimii seitsemässä toimipisteessä Mikkelissä, Kouvolassa ja Kuopiossa.