fbpx

Jopa puolet kontaktoiduista eteläsavolaisista mikroyrityksistä lopettamassa tai myymässä liiketoiminnan ja liki neljännes yrityksistä ei näe kehittämistarpeita

Mikkelin ja Savonlinnan alueilla on otettu merkittäviä askelia paikallisen yritystoiminnan jatkuvuuden ja kehityksen varmistamiseksi. Hankerahoituksen turvin on ollut mahdollista kontaktoida pitkään toimineita yrityksiä ja herätellä heitä ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoiminnan tulevaisuutta.

HELMI-hankkeen tavoitteena on edistää liiketoimintojen jatkuvuutta Etelä-Savossa onnistuneiden omistajanvaihdosten kautta sekä samalla tukea yritysten kasvua, uudistumista ja kannattavuuden sekä muutoskyvykkyyden vahvistamista. Ensimmäisten kuuden hankekuukauden aikana on kontaktoitu yhteensä liki 300 yritystä Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla. Yhteydenotoissa on keskitytty yrityksiin, jotka ovat toimineet alueella noin 20 vuotta ja joiden liikevaihto on alle 200 000 euroa. Yhteydenottojen tavoitteena on herättää yrittäjien kiinnostusta ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoimintansa jatkuvuutta.

”Hankkeen myötä paikallisille yrityksille tarjotaan maksutonta palvelua omistajanvaihdoksen suunnittelun ja toteutuksen tueksi, mikä on kerännyt kiitosta yrittäjiltä. Kohtaamisissa on saatu positiivista palautetta yrittäjiltä, he ovat kiitelleet proaktiivista yhteydenottoa. Yrittäjät ovat kokeneet, että heidän liiketoimintaansa arvostetaan ja heidän tarpeitaan kuunnellaan, vaikka aihe ei olisikaan heille juuri sillä hetkellä ajankohtainen”, toteaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksein projektipäällikkö Kirsi Mättölä.

Haasteitakin yrittäjien tavoittamisessa on ollut.  Osalla yrittäjistä on jäänyt yrityksen tietojen päivitykset tekemättä Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH), ja osa yrityksistä on jo lopettanut toimintansa, vaikka rekistereissä tiedot vielä löytyvät. Lisäksi on ollut tapauksia, joissa yritykset eivät ole vastanneet yhteydenottoihin tai päättäneet puhelun kesken. Tämä heijastaa yrittäjien erilaisia asenteita puhelimitse tehtäviin yhteydenottoihin.

Kontaktoinnin tuloksena hyvä pienten yritysten tilannekuva

Suurin osa (43 %) palvelutarpeista hankkeen toiminta-alueella keskittyy omistajanvaihdospalveluihin. Tämä korostaa, että omistajanvaihdosten tukeminen on alueella tärkeää ja että yrityksillä on huomattava tarve tukeen näissä prosesseissa.  Lähes kymmenen prosenttia yrityksistä on ilmoittanut tarvitsevansa neuvontaa yrityksen hallittuun lopettamiseen, koska yrityksen/yrittäjyyden jatkonäkymiä omistajanvaihdoksen myötä ei nähdä todennäköiseksi. Kohderyhmän yrityksistä puolet suunnittelee muutosta yritystoiminnan jatkuvuuteen joko myymällä tai lopettamalla liiketoiminnan.

Yrityksistä 23 % on ilmoittanut olevansa ns. stabiilissa tilassa, mikä tarkoittaa, että ne eivät aktiivisesti hae muutosta tai kehitystä. Kehittäminen yleensä loppuu mikroyritysten kohdalla jo vuosia ennen omistajanvaihdosta. Näin ollen kehittämishaluttomuus koskee todennäköisesti myös useimpia omistajanvaihdosta suunnittelevia yrityksiä. Erityisesti tämä ilmiö huolestuttaa hankkeen toimijoita.

Mitä tulee tapahtumaan näissä yrityksissä jatkossa? Ovatko ne elinkelpoisia tai myyntikuntoisia tulevaisuudessa? Mitä jos kaikki edellä mainitut eli yli 70 % yrityksistä eivät syystä tai toisesta onnistu omistajanvaihdoksessa? Millaiset vaikutukset sillä on Etelä-Savon elinvoimaisuuteen?

Yrityksistä 17 % ei ole halunnut hankkeen tarjoamia palveluja tai yritystoiminta on jo lopetettu, tai yritystä ei ole tavoitettu. Tämä osoittaa, että vaikka hankkeen palvelut ovat laajasti saatavilla, kaikki yritykset eivät näe niitä tarpeellisina tai ne ovat jo päättäneet toimintansa.

Valoisampana tulevaisuus näyttäytyy vain kymmenellä prosentilla kohderyhmän yrityksistä; heillä on tarve kehitystoimenpiteille joko liiketoiminnan laajentamiseen, prosessien parantamiseen tai uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen.

Positiivista on myös se, että omistajanvaihdosneuvonta on aloitettu 137 tapauksessa eli yli 40 %:ssa kontaktoiduista yrityksiä. Tämä on johtanut 23 toteutuneeseen omistajanvaihdokseen, mikä on merkittävä määrä mm. alueellisen elinvoimaisuuden ja työpaikkojen säilymisen kannalta.

Lisätietoja:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy: projektipäällikkö Kirsi Mättölä, Puh. 0440 361 606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi
Itä-Savon Uusyrityskeskus ry: Projektivastaava (Savonlinna) Katja Remes, Puh. 044 417 4960, katja.remes@savonlinna.fi

HELMI-hankkeen, jonka toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Tiina Laamanen ja Teppo Eronen T&T Foodilta

Juvalainen T&T Food kehittää uutta tuoteperhettä

Laamasten maaseutuyrittäminen perustuu ketterään kehittämiseen. Nykyään kakkupohjien, piirakoiden ja lettujen tuotantoon erikoistunut yritys ideoi parhaillaankin uusia tuotteita ja tuoteryhmiä.

Tiina Laamasella ja hänen puolisollaan Teppo Erosella on kummallakin edelleen omat maatilat, jotka sijaitsevat seitsemän kilometrin päässä toisistaan Juvan Risulahdessa. Tilat olivat alkujaan perinteisiä maitotiloja.

Kun edessä olisivat olleet mittavat investoinnit, kaksikko päätti perustaa yhteisen yrityksen ja erikoistua kalkkunoiden kasvatukseen vuonna 2004. Samana vuonna Juvalle suurin odotuksin perustettu kalkkunateurastamo kuitenkin lopetettiin kolmen toimintavuoden jälkeen.

”Vaikka meillä on vielä kalkkunantuotantoa varten perustettu yritys paperilla olemassa, se lähinnä omistaa kiinteistöjä, emmekä palaa kasvattamaan lintuja.”

T&T Food tuottaa omista kananmunista leipomotuotteita
T&T Food tuottaa mm. kakkupohjia lähialueen leipomoille kotimaisista raaka-aineista.

Omista munista leipomotuotteita

Teurastamon lopetettua Laamanen ja Eronen alkoivat tuottaa halleissaan kananmunia. Pari vuotta myöhemmin ryhdyttiin jatkojalostamaan omista munista leipomotuotteita. Vuonna 2018 tehtiin jälleen iso päätös ja lopetettiin kanala.

”Meillähän oli ihanteelliset tilat lintujen pitoon, mutta emme ehkä osanneet ajatella tarpeeksi kananmunien tuotantoketjuja. Rehut tuodaan Länsi-Suomesta ja siellä ovat myös pakkaamot, jonne munat viedään. Huomasimme, että kilpailutilanne on täällä idässä toimiville hankala. Jos olisimme halunneet menestyä, olisi pitänyt pistää kaikki panostukset siihen ja kehittää tiloja.”

Nykyään yritys ostaa tuotteisiinsa tarvittavat kananmunat lähiseudun kanaloista.

”Kakkupohjien teko onnistuu vain tuoreista munista, ja tällä varmistamme sen. Meillä oli valmiit kanavat hankkia munia jo siinä vaiheessa, kun luovuimme itse kanojen pidosta.”

T&T Foodin tuotteita löytyy leipomoiden lisäksi tukuista ja hotelliketjuista.
T&T Foodin tuotteita löytyy leipomoiden lisäksi tukuista ja hotelliketjuista.

Alihankintaa ja omia tuotteita

T&T Food valmistaa tuotteita useille leipomoille ja konditorioille alihankintana.

”Osa asiakkaista haluaa tuotteita omien reseptiensä pohjalta. Haluamme, että kaikki tuotteemme ovat hyvänmakuisia ja että niissä on itäsuomalaisuutta. Teemme esimerkiksi rukiista karjalanpiirakoita ja käytämme riisipuurossa kermaa.”

T&T tekee tiivistä yhteistyötä useiden tukkujen kanssa. Niiden kautta tuotteita menee kauppoihin ja hotelliketjuille.

”Meille yhteistyö tukkujen kanssa on todella tärkeää. Emme pystyisi itse millään jakelemaan tuotteita kauppoihin. Yhteistyökumppaneina meillä on myös isoja leipomoja, joille teemme etenkin kakku- ja kääretorttupohjia.”

Vinkkejä tulee myös tutuilta asiakkailta. Esimerkiksi Puumalan Hurissalon kyläkaupan kauppias Jorma Tikka toivoi tuotevalikoimaan riisipiirakoita.

”Meillä homma perustuu pitkälti siihen, että Teppo pystyy rakentamaan ja huoltamaan koneita. Hän teki meille esimerkiksi pienen koneen lettulinjaa varten. Lettuja lähtee nyt lähialueen kauppoihin ja tukkuihinkin. Lettujen kehittely onnistui hyvin, ja nyt kehittelemme taas ideaa uudesta tuoteryhmästä yhdessä suuren suomalaisen yrityksen kanssa.”

Vakaata kasvua näköpiirissä

T&T sijaitsee syvällä maaseudulla hiekkatietaipaleiden ja lossin takana. Uusi viitostien linjaus on vauhdittanut alueen leipomoyritysten kasvua.

”Me hyödymme siitä, että täällä voi tehdä yhteistyötä kasvavien leipomoyritysten kanssa.”

Oman yrityksen kasvua eivät rajoita ainakaan tilat. Nykyisen leipomohallin tiloista on vielä puolet käyttämättä, ja viereisestä rakennuksesta löytyy 1200 neliötä tilaa lisää.

”Tuotteillemme on hyvin kysyntää. Etsimme parhaillaan uudesta tuoteryhmästämme kiinnostunutta tukkua. Toivotaan, että pääsemme aloittamaan tuotannon loppusyksystä.”

Yrittäjillä on edelleen myös 40 hehtaaria peltoja omassa käytössä.

”Jos viljan viljelystä tulisi taas kannattavaa, meillä olisi valmius aloittaa myös viljan viljely uudelleen.”

Ideoita yrittäjäpariskunnalla riittää, vaikka pelkästään omin voimin ei ihan kaikkeen venytäkään. Tiina Laamanen kokee, että yritys on hyötynyt paljon yhteistyöstä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Esimerkiksi tuotteiden hinnoittelua on kehitetty yhdessä yritysneuvoja Pasi Laitisen kanssa.

”Häneltä saa suoraa palautetta, jossa ei ole koskaan turhaa krumeluuria. Hänen vinkkiensä pohjalta saimme tehtyä hyviä ratkaisuja. Tiedän, että jatkossakin voin ottaa häneen yhteyttä. Olen pannut merkille, että Mikseistä löytyy myös kivasti apua sukupolvenvaihdostilanteissa. Kävin itse joskus myös matkailumarkkinoinnin valmennuksissa, ja ne herättelivät hyvin ajattelua.”

Yritys on ollut mukana myös Miksein vientivalmennuksissa ja osallistunut Saksan Grüne Woche -ruokamessuille Berliinissä.

”Tämänkokoisella yrityksellä ei olisi mitään mahdollisuuksia viritellä vientikuvioita. Viennin avaaminen on hidasta ja kestää kauan. Tiedän kuitenkin, että kun asiat tulevat ajankohtaisiksi, emme tarvitse konsulttia, vaan löydämme Mikseistä viennin osaajia, joiden kanssa asioita saadaan eteenpäin.”

Korona-aika tiputti yrityksen liikevaihtoa, mutta tänä vuonna se kipuaa noin 650 000 euroon. Yrityksen palkkalistoilla on yrittäjien lisäksi viisi työntekijää. Syksyn mittaan toiveissa olisi löytää yksi työntekijä lisää.

”Tänä kesänä on piisannut vauhtia, kun juhlia ja tapahtumia on järjestetty enemmän kuin aiempina koronakesinä. Ajattelin, että kesä olisi ollut vuoden 2019 kesän tyyppinen, mutta se olikin paljon vilkkaampi.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Artikkeli on tuotettu osana Rebuild Business -hanketta, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.