fbpx
EIR-takaus, InvestEU

Yrittäjä: tunnetko EIR-lainatakauksen?

Euroopan investointirahaston (EIR) takaus helpottaa rahoituksen saamista pk-yritysten tuotekehitykseen tai vastuullisiin investointeihin. Takaukset toteutetaan osana InvestEU-ohjelmaa.

Euroopan investointirahasto (EIR) on osa Euroopan investointipankkiryhmää. Sen keskeisenä tehtävänä on auttaa mikro- ja pk-yrityksiä Euroopassa saamaan rahoitusta.

EIR -takaus on Euroopan investointirahasto EIR:n riskinjakotakaus, jota tarjotaan pk-yrityksille ja taloyhtiöille. Se helpottaa rahoituksen saamista pankista uudistumista ja kasvua edistäviin hankkeisiin.

Takaus vähentää muiden vakuuksien tarvetta, ja se kattaa maksimissaan 80 prosenttia lainan vakuuksista. Yritykselle itselleen jää vastuu 20% lainasummasta. Koska takaus vähentää myöntävälle pankille koituvaa riskiä, se mahdollistaa myös lainan myöntämisen edullisemmalla hinnalla.

EIR-takaus soveltuu pk-yrityksille, jotka edistävät esimerkiksi energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä, ympäristön kannalta kestävien materiaalien käyttämistä, kiertotaloutta tai vähäpäästöisyyttä. Takaus voidaan myöntää enintään 15 miljoonan euron lainoihin.

Pankki arvioi asiakkaan kelpoisuuden takaukseen ja hakee takausta tavanomaisen rahoitusneuvottelun yhteydessä. Mahdollisuutta takaukseen kannattaa myös kysyä. Kaikki asiointi tapahtuu oman pankin kanssa.

Hyvistä ehdoistaan johtuen EIR-takaus on kilpailtu rahoitusmuoto, jonka myöntövaltuudet usein myös loppuvat nopeasti. Aiemmin vuosittaiset myöntövaltuudet ovat täyttyneet jo loppukesästä.

Lisätietoja EIR-takauksesta saat omasta pankistasi.

Karoliina Tilaeus, yritysten kansainvälistyminen

Karoliinan kahvipöytä: ajatuksia yritysten kansainvälistymisestä

Tämä blogikirjoitus perustuu Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kansainvälistymisasiantuntija Karoliina Tilaeuksen kokemuksiin yritysten kansainvälistymismatkoilta ja tilaisuuksista Etelä-Savossa.

Vieraat tekevät kodin ja vaatimattomuus ei kaunista.

Kun kotiin tulee vieraita, omaa kotia alkaa katsoa uudesta näkökulmasta, vieraan kautta.

Mitä kauempaa vieraat tulevat, sitä enemmän alkaa kiinnittää huomiota hyviin asioihin, jotka ovat meille itsestään selviä. Miten kaunis luonto meillä onkaan maalis-huhtikuussa! Hanavesi Mikkelissä maistuu hyvälle. Meillä on raikas ja puhdas ilma. On rauhallista ja turvallista asua ja liikkua.

Kun tarkasti katsoo ja asettuu vieraan asemaan, ihastuksen lisäksi voi tulla myös turhautumisen tunteita. Näin kävi myös allekirjoittaneelle, kun eteläsavolaiset yritykset pääsivät esittelemään osaamistaan ja tuotteitaan Lähi-Idästä tulleille liikemiehille.

Tapaamiset olivat informatiivisia, luottamusta herättäviä ja teknisiä, ja monelle niistä seurannee myös jatkoa, mutta tapaamisissa korostui sekä liiallinen tekninen painotus että suomalainen vaatimattomuus.

Vaikka suomalaisten vaatimattomuus viehättävää olisikin, se ei auta maailman valloittamisessa.

Terve itsetunto ja oman työn ja tuotteiden kehuminen ja puolustaminen röyhkeällä asenteella on täysin sallittua ja jopa toivottavaa kansainvälisessä kaupassa, toki omaa persoonaa hyödyntäen. Teknisten yksityiskohtien sijaan tulisi myyntipuheenvuorossa keskittyä asiakashyötyihin ja erityispiirteisiin. Jos se ei itseltä suju, niin ei hätää, aina voi palkata asiantuntemusta ja antaa tehtävän toiselle.

Mahdollisuudet Lähi-Itään

Liikemiehet Adnan Eid Kuwaitista ja Ayman Abou El Farag Egyptistä vierailivat 13.-17.3.2023 Mikkelissä ja Etelä-Savossa. Molemmat ovat pitkäaikaisia liikekumppaneita mikkeliläiselle yrittäjälle, konsultti Hannu Salmelle. Järjestimme yhteistyössä Hannun ja Miksein kanssa yritystapaamisia, vierailuja ja Lähi-Itä-teemaisen bisnesseminaarin kaksin keskeisten tapaamisten kera paikallisten yritysten ja Lähi-Idän liikemiesten välille.

Tapaamisia oli kaikkiaan noin 30 ja ne kattoivat eri toimialat laajalti, sisältäen mm. koulutusta, matkailua, puolustusta, maanparannusta, ruokaa, rautatieteknologiaa, energiaa, jätevedenpuhdistusta ja erilaisia teknisiä ratkaisuja. Adnanin ja Aymanin mukaan Lähi-Idässä ja Egyptissä on mahdollisuuksia ja kysyntää kaikelle, mutta erityisesti kysyntää on tällä hetkellä veteen, ruokaan ja lääkkeisiin liittyvillä aloilla.

Paikalliset helmet

Kuten usein aiemminkin, tälläkin kertaa vieraamme olivat hyvin vaikuttuneita suomalaisten mikro- ja pk-yritysten osaamisen tasosta. Tuotteet ja ratkaisut ovat ensiluokkalaisia. Vieraamme kokivat, että kaikilla tavatuilla yrityksillä on mahdollisuuksia onnistua ja menestyä Lähi-idän markkinoilla ja Egyptissä.

Suurimmat kehitysajatukset vierailta liittyvät yhtiöiden osaamisen ja tekemisen resursointiin: tee sitä, missä itse olet hyvä ja anna muiden tehdä sitä, missä he ovat hyviä. Meidän suomalaisten kun usein täytyy tehdä kaikki itse.

Insinööri on hyvä tuotekehityksessä, juristi lakiasioissa, kirjanpitäjä taloudenhoidossa, myyjä myynnissä ja vientipäällikkö kansainvälisen myynnin hoitamisessa. Yhtiön omistaja harvoin osaa kaikkea tätä yksin.

Niissä yrityksissä, jotka uskaltavat jakaa työt osaaville avainhenkilöille, koko yrityksestä ja sen tiimistä tulee kansainvälisten markkinoiden näkökulmasta uskottavampi. Sama pätee myös sijoittajiin nähden.

Suomessa ja Etelä-Savossa yrityksillä on usein kasvuun liittyviä rahoitustarpeita. Osa jopa aktiivisesti etsii sijoittajia. Mutta jos suomalainen yritys pyytää esimerkiksi Lähi-Idästä löytyvältä sijoittajalta projektilleen muutamaa sataa tuhatta euroa, voi tämä kansainvälisestä sijoittajasta vaikuttaa jopa liian pieneltä sijoitukselta – projektista ja sen myötä tuotteesta tulee epäuskottava. Yrityksiä on kyettävä nostamaan kansainvälisesti uskottavaan kokoluokkaan kotimaisinkin voimin. Miksi me emme itse sijoita paikallisiin helmiimme?

Koulutusyhteistyö

Viimeaikaisesta kotimaisesta uutisoinnista huolimatta Suomi tunnetaan edelleen koulutuksen kärkimaana maailmalla. Tunnettuus koskee erityisesti peruskoulua. Sen sijaan suomalaisia yliopistoja ja korkeakouluja ei Lähi-Idässä ja Egyptissä juuri tunneta.

Näiden sijaan useilla kansainvälisillä yliopistoilla, muun muassa USA:laisilla, UK:laisilla ja saksalaisilla, on omat myyntiorganisaationsa markkinassa, ja näiden yliopistot tukevat aktiivisesti kansainvälisiä opiskelijoita löytämään harjoittelupaikkoja paikallisista yrityksistä. Olemme maineessa etumatkalla, mutta kenties tekojen tasolla voisimme vielä petrata juoksua.

Lapsen lähettäminen ulkomaille opiskelemaan on yksi tärkeimpiä ja vaikeimpia päätöksiä vanhemmalle. Maailmalla hyvästä palvelusta ja korkealaatuisesta koulutuksesta ollaan valmiita myös maksamaan.

Jos Suomi haluaa ja tarvitsee tulevaisuuden osaajia, voisi yksi tehokas väylä olla korkeakoulujen entistä tehokkaampi markkinointi opiskelupaikkana valituilla kohdemarkkinoilla. Tähän tulisi liittää korkeakoulujen toimesta toteutettava suomalaisten harjoittelupaikkojen hakeminen kansainvälisille opiskelijoille.

Koulutusviennin osalta meillä suomalaisilla on annettavaa eri koulutusasteilla peruskoulusta toiseen asteen opintoihin ja korkeakouluihin. Koulutusmarkkina on kypsä ja yleinen tuntemus Suomen korkeasta koulutustasosta on jo tiedossa. Nyt olisi tuotteistamisen ja myynnin aika.

Mutta kuinka myydä koulutusta kokonaisena järjestelmänä, kuten peruskouluna tai tutkintona?  Kuka voi myydä julkisesti tuotettua palvelua? Mikä on sen hinta? Kuka palvelun toteuttaa? Ei ihan yksinkertaista toteuttaa. Toisaalta pohdin, että miksi sahaamme itse oksaa jalkojemme alta tekemällä prosesseista vaikeampia, kun muuten tietä on jo siloteltu koulutusviennin voittokulkueelle kansainvälisesti.

Maaliskuinen Mikkeli ja Lähi-Itä

Lähi-Idässä ja Egyptissä kärsitään kuumuudesta ja kuivuudesta. Näillä alueilla ihmiset ovat kiinnostuneita matkustamaan alueille, joissa ilmasto on miellyttävämpi. Itse olemme kuvitelleet, että Suomi on kiinnostava vain kesällä ja talvimatkailun osalta ulkomaalaisia kiinnostaa vain Lappi tai ne alueet, joilla on suuria hiihtokeskuksia.

Kun itse käännämme maalis-huhtikuussa katseet jo kohti alkavaa kesää ja vain yritämme selvitä tämän, lähinnä loskaa ja jäätä sisältävän vaiheen yli nopeasti, sitä ei tule ajatelleeksi, että jollekin toiselle tämä voi olla hyvin eksoottinen ja kokemisen arvoinen paikka juuri tällaisenaan.

Adnan Eid ja Ayman Abou El Farag pitivät paljon maaliskuisesta Mikkelistä. Pakkanen ei paukkunut, aurinko paistoi, maassa oli lunta ja jäätä. Nyt kun matkailusektori kärsii vajeesta venäläisturistien osalta, voisiko yhtenä korvaavana markkinana toimia Lähi-Idästä ja Egyptistä lomailemaan saapuvat perheet ja/tai aikuiset pariskunnat? Kohdemarkkinan edustajat itse uskovat, että potentiaalia olisi. Samaan ajatukseen on tarttunut myös Kyyhkylän / Nature 365 Resortin yrittäjä Leila Repo, joka uskoo hyvinvointimatkailun mahdollisuuksiin ja erityisesti Lähi-Idän markkinoihin.

Isoja unelmia vai mahalasku?

Nyt kun Adnan ja Ayman ovat palanneet kotiin, puran opittua ja koettua paperille ja teen tapaamisten jälkitöitä.

Tällaisilla matkoilla jälkitöitä ovat muun muassa kaikkiin kysymyksiin vastaaminen. Nytkin minuun on jo oltu yhteydessä ja olen saanut tukun kuvia ja tarkentavia kysymyksiä vastattavaksi. Lähi-Idässä vietetään nyt ramadania, eli juhlallisuudet ja lomat jatkuvat toukokuun alkuun asti.

Olemme sopineet, että nyt käyneet vieraamme pohtivat näkemäänsä ja kokemaansa ja palaavat jatkosuunnitelmien ja ehdotusten kera asiaan toukokuussa. Hyviä aikeita ja mahdollisuuksia tapaamisten jälkeen sävyttää muutama päällimmäinen ajatus.

Meillä Mikkelissä kävi jälleen vieraita, jotka ovat tosissaan ja haluavat hyödyntää avautuvat bisnesmahdollisuudet yhdessä suomalaisyritysten kanssa. He eivät ole yksin ajatuksineen.

Hyödyntämisen ikkuna ei kuitenkaan ole loputtomiin auki. Kun markkinoille menemisen ponnisteluja lisätään, näistä tulevat nopeasti tietoisiksi myös kilpailijat ja kello käynnistyy. Suomalaisten pk-yritysten pitää valmistautua Lähi-Idän markkinan ja Egyptin markkinan avaukseen nyt heti.

Henkilökohtaisesti pohdin, kuinka moni suomalainen yritys ymmärtää tämän, ja uskaltavatko yrityksemme tehdä tarvittavia siirtoja sitten, kun näiden aika on? Uskallammeko me myydä?

Kehitysyhtiöiltä pyydetään usein kansainvälisiä verkostoja ja asiakkaita alueen yritysten käyttöön. Jälleen yksi vierailijaryhmä kävi paikallisen yrittäjän suositusten siivittämänä ja palaute myös tapaamisista oli erittäin hyvää.

Henkilökohtaisesti uskon, että yhä useammalle eteläsavolaiselle yritykselle on avautumassa potentiaalia kansainvälisille markkinoille. Mutta uskaltaako omaa kotia avata vieraalle? Jos ei unelmoi isosti ja yritä, ei koskaan mitään isoa saavuta. Ei tosin ehkä sitä mahalaskuakaan, mutta erehdyksestäkin oppii.

Eihän jätetä tätä mahdollisuutta käyttämättä, eihän?


Karoliina Tilaeus

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Karoliina Tilaeus toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ssä yritysten viennin ja kansainvälistymisen asiantuntijana. 

Hankinta-asiamies Ilkka Liljander

Mikkelin kaupungin ostolaskudata tutkittiin – yli 40 prosenttia hankinnoista tehdään paikallisilta yrittäjiltä

Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasivat opinnäytetyön, jossa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) YAMK-opiskelija Julia Partti on selvittänyt ostojen kohdistumista, jakautumista ja volyymeja.

Opinnäytetyön tuloksia tarkennettiin ja syvennettiin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n manuaalisen työn ja Mindhive Oy:n kehittämän tietoja yhdistävän ohjelman avulla. Ostolaskudata osoitti, että tavaroiden ja palveluiden toimittajista noin 30 prosenttia oli paikallisia. Nämä toimittajat vastasivat 41 prosenttia kaupungin euromääräisistä hankinnoista.

Analyysin pohjana käytettiin vuoden 2021 ostolaskudataa, joka sisältää paljon hankintoihin liittymätöntä tietoa, kuten avustuksia ja Essoten palveluostoja.

Ostolaskudata-analyysi vahvisti käsityksen siitä, että hankinta- ja ostotoiminnalla on suuri merkitys kaupungin ja yritysten toiminnalle ja taloudelle. Ostolaskudatan volyymi ilman Essoten laskutusta oli lähes 84 miljoonaa euroa vuonna 2021. Summa jakaantui suurelle joukolle yrityksiä. Yli 1000 euroa laskuttaneita tavaroiden ja palveluiden toimittajia oli 1129 kappaletta. Näistä yli 10 000 euroa laskuttaneita toimittajia oli 478 kappaletta.

Paikallisten hankintojen osuus kaupungin euromääräisistä hankinnoista on 40 prosenttia

Paikallisia tavaran ja palveluiden toimittajia oli yhteensä 320 kappaletta vuonna 2021. Näistä yli 10 000 euroa laskuttaneita tavaran ja palveluiden toimittajia oli 134 kappaletta.  Paikallisten toimittajien osuus lukumäärän perusteella on alle kolmannes (30,3 %) kaikista toimittajista. Määrä on verrokkikaupunkien keskitasoa. Toimialakohtaisessa vertailussa on eroja kaupunkien kesken, mutta osa eroista selittyy myös tarjonnan toimialakohtaisella kaupunkikohtaisella vaihtelulla.

Euromäärän perusteella paikallisilta tehtyjen hankintojen osuus oli suhteessa korkeampi eli 41 % ostolaskudatan kokonaisarvosta ilman Essoten palveluostoja.

Pyrkimys paikallisten toimittajen osuuden kasvattamiseen kannattaa, sillä jokainen paikallisille toimittajille jäävä lisäprosentti hankinnoista tuo 830 000 euroa aluetalouteen. Keinoja paikallisten osuuden kasvattamiseen ovat muun muassa puitejärjestelyt ja minikilpailutukset, osatarjousten salliminen sekä jaetun urakan ja projektimallin hyödyntäminen rakennushankkeissa.

Yrityksiltä toivotaan lisää tarjouksia julkisiin hankintoihin

Tutkimuksen yhteydessä havaittiin huolestuttava ilmiö tarjouskilpailuihin jätettyjen tarjousten määrän vähenemisestä kaikissa hankintojen kokoluokissa. Ilmiö vaikuttaa yleiseltä trendiltä, mutta sen syitä tulisi tarkemmin selvittää myös paikallisella tasolla. Samaan aikaan tarjouspyyntöjen määrät ovat pienhankintojen ahkeran kilpailuttamisen myötä Mikkelin kaupungilla tasaisessa nousussa, eli entistä suurempaan määrään tarjouspyyntöjä tulee keskimäärin entistä vähemmän tarjouksia.

Mikkeli on tunnollinen kilpailuttaja

Kilpailutusmäärien vertailun perusteella voidaan todeta, että Mikkelin kaupunki on tunnollinen kilpailuttaja. Kilpailutusmäärät ovat olleet kasvussa ja Mikkeli kuuluu ahkerimpien kilpailutuskaupunkien joukkoon omassa kokoluokassaan.  Erityisen ahkerasti Mikkelin kaupunki on kilpailuttanut pienhankintoja.

Pienhankintojen kasvavat kilpailutusmäärät mahdollistavat erityisesti mikro- ja pienyritysten osallistumisen. Ostolaskudata-analyysi vahvistaa myös, että merkittävä osa hankinnoista on tehty nimenomaan paikallisilta mikro- ja pienyrityksiltä.

Analyysiaineistoon on mahdollisista tutustua tarkemmin Mikkelin kaupungin vuoden 2021 ostolaskudatan tutkimus, rikastaminen ja analysointi -dokumentista.

***

Mikkelin kaupunki julkaisi ensimmäistä kertaa ostolaskudatansa 31.3.2022. Julkaistu aineisto kattaa vuoden 2021 ostolaskut ja sisältää niin palvelujen, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kuin muutkin ostolaskuin maksetut menot kaikilta toimialoilta.

Ostolaskudatan julkaisulla Mikkelin kaupunki haluaa osaltaan olla mukana julkisen varojenkäytön avoimuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden lisäämisessä. Vuosikohtaiset ostolaskutiedot julkaistaan jatkossa kerran vuodessa aina tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Ostolaskuaineistot ovat ladattavissa kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.mikkeli.fi/ostolaskudata.

Aurinkovoimala, kuvituskuva

Mikkelistä löytyi lähes 900 hehtaaria potentiaalisia aurinkovoima-alueita

Mikkelissä on mahdollisuuksia lähes 900 megawatin aurinkovoimakapasiteetin rakentamiseen. Potentiaaliset tuotantokohteet tunnistettiin kartta-, paikkatieto- ja kaavoitusaineiston perusteella Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Mikkelin kaupungin maankäytön ja energia-alan asiantuntijoiden yhteistyössä.

Tuulivoiman rakentaminen on Etelä-Savossa haasteellista asutuksen, luontoarvojen ja puolustusvoimien ilmavalvontatutkien vuoksi. Potentiaalisia tuulivoima-alueita löytyy lähinnä Pieksämäeltä ja Kangasniemeltä. Tämän vuoksi katse on Mikkelissä suunnattu aurinkoenergian mahdollisuuksiin.

Nyt julkaistussa selvityksessä pyrittiin tunnistamaan alueita eri kokoluokista huomioiden muun muassa etäisyys olemassa olevaan sähköverkkoon. Potentiaalisimmiksi alueiksi valikoitui kahdeksan kohdetta. Näistä kaupungin omistamilla maa-alueilla sijaitsee viisi kohdetta. Loput kolme sijaitsevat yksityisten maanomistajien alueella. Selvityksen pienimmät kohteet olivat alle 10 hehtaaria ja suurimmat yli 500 hehtaaria.

-Aurinkovoiman rakentamismahdollisuudet ovat jo herättäneet kiinnostusta yritysten taholta. Toivomme selvitystyön aktivoivan myös uusia potentiaalisia aurinkovoimakehittäjiä, ohjelmajohtaja Jussi Heinimö Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä toteaa.

Maakunnan energiaomavaraisuus on nykyisellään heikko, sillä kulutetusta sähköstä vain murto-osa tuotetaan paikallisesti.

-Aurinkovoimainvestoinnit mahdollistaisivat uusiutuvan energian tuotannon lisäämisen maakunnassa, tukisivat vihreää siirtymää, lisäisivät omavaraisuutta energiantuotannossa ja edistäisivät vetytalouteen liittyvien tulevaisuuden investointien toteuttamista maakunnassa, toteaa kehitysyhtiön toimitusjohtaja Timo Paakki.

Investoinnit toisivat mukanaan myös toivottuja tuloja aluetalouteen. Tähän mennessä tuloista ovat nauttineet käytännössä paikkakunnat, joilla tuulivoimarakentaminen on ollut mahdollista.

Selvitystyö on toteutettu osana Kasvua ja kansainvälistymistä tukevien yritysinvestointien edistäminen Etelä-Savossa EAKR-hanketta. Ramboll Finland Oy:n, Mikkelin kaupungin maankäytön asiantuntijoiden ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toteuttama selvitys löytyy oheisesta linkistä.

Katso raportti tästä.

Hurus-Hietanen, Kuva: Väylävirasto

Valtatien 5 Huruksen ja Hietasen välisen osuuden rakentaminen alkaa huhti–toukokuussa

Väylävirasto on allekirjoittanut urakkasopimuksen Skanska Infra Oy:n kanssa Vt 5 Hurus–Hietanen -hankkeen rakentamisesta. Työt alkavat huhti-toukokuun taitteessa.

Hankkeessa parannetaan valtatietä 5 Huruksen ja Hietasen välillä. Työt päästään aloittamaan nopeasti, sillä alueella on tehty valmistelevia töitä jo viime kesänä. Esimerkiksi tien levennyksen esteenä olleet johdot on siirretty ja kantoja on poistettu.

Huruksen ja Hietasen välisen tieosuuden parantaminen valtatiellä 5 kohentaa liikenneturvallisuutta erityisesti uuden keskikaiteen ansiosta. Uuden keskikaiteellisen ohitustien osuus on noin 7 kilometriä. Uudistuksen myötä ajonopeus voidaan pitää talvellakin 100 kilometrin tuntinopeudessa. Lisäksi hankkeessa rakennetaan yksi uusi eritasoliittymä, jota pitkin on turvallisempaa liittyä valtatielle.

Väylävirasto järjestää 3.5.2023 kello 18–19.30 yleisötilaisuuden Sampan Vintin päärakennuksessa Hirvensalmen Lahnaniemellä, osoitteessa Sampantie 136. Kahvia on tarjolla kello 17.30 alkaen. Tilaisuuteen ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

Tilaisuudessa esitellään hanketta, suunnitelmia ja rakentamista sekä kerrotaan töiden aikataulusta. Osallistujilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille.

Katso lisää verkossa:
https://vayla.fi/vt-5-hurus-hietanen

Kansikuva: Väylävirasto

Saimaan seudun luonto- ja matkailukohteisiin pääsee kesällä helposti Saimaa Hop On Hop Off -yhteiskuljetuksilla

Bussi- ja laivareitit vievät kesällä esimerkiksi Mikkelistä Astuvansalmen kalliomaalauksille, Pistohiekalle, ja muihin Saimaa Geopark -kohteisiin perille asti.

Mikkelin ja Puumalan seudun luonto- ja matkailukohteiden saavutettavuus paranee ja reittitarjonta laajenee, kun uudet Saimaa Hop On Hop Off -reitit starttaavat juhannuksen jälkeen. Yhteiskuljetuksella pääsee Saimaan alueen suosittuihin kohteisiin perille asti.

Takuulähtöisillä retkillä matkailija voi ottaa esimerkiksi Mikkelistä Puumalaan vievän bussin, joka pysähtyy muun muassa Anttolan satamassa, Pistohiekalla ja Sahanlahdessa. Bussi- ja laivakuljetuksen kyydillä pääsee myös Saimaa Geopark -alueen suosituille retkeilyreiteille.

“Retkiin on mahdollisuus yhdistää myös aktiviteetteja kohteissa, esimerkiksi saunomista ja uimista Pistohiekalla tai sup-lautailua Sahanlahdessa. Matkailija voi ottaa mukaansa myös oman polkupyörän, mikäli haluaa pyöräillä osan matkastaan. Muutamasta retkikohteesta on myös mahdollista vuokrata polkupyörä”, kertoo Saavu Saimaalle -hankkeen projektipäällikkö Hanna Airas.

Erilaiset bussi- ja laivakuljetukset kulkevat kesällä 2023 keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin. Aikatauluissa on huomioitu alueelle saapuva kaukoliikenne ja toimivat matkaketjut.

“Retket vievät perille kohteisiin asti, eivät vain tien varteen bussipysäkille. Matkailija voi jäädä mihin tahansa reitin varrella olevaan kohteeseen viettämään leppoisaa kesäpäivää tai pidemmäksikin aikaa majoittumaan ja tulla myöhemmin paluubussin kyydillä takaisinpäin”, Airas sanoo.

Aiemmin alueen luonto- ja matkailukohteet ovat olleet laajasti saavutettavissa vain lähinnä omalla autolla tai veneellä liikkuville matkailijoille. Yhteiskuljetuksella tehdyt matkat ovat yksityisiä kyytejä ympäristöystävällisempiä, mikä tekee Saimaan alueen matkailusta aiempaa vastuullisempaa ja kestävämpää.

“Matkan hiilijalanjälki pienenee, kun matkustaja valitsee yhteiskuljetuksen oman tai vuokra-auton tai yksityisveneen sijaan. Yhteiskyydillä liikkuminen on usein myös helpompaa ja mukavampaa.”

Matkakohteiden saavutettavuus paranee myös digitaalisesti, sillä reittituotteita myydään aiempaa useammissa kanavissa. Bussi- ja laivaretkiliput voi ostaa verkosta Visit Mikkelin elämyskaupasta ja yhden suuntaisia matkoja suunnitellaan myytäväksi myös Matkahuollon Reitit ja Liput -sovelluksen kautta, jolloin matkustaja voisi ostaa matkalipun koko matkaketjulle esimerkiksi Helsingin keskustasta Puumalan norppapolulle saakka. Myös laivareittien on tarkoitus tulla myyntiin Reitit ja Liput -sovellukseen.

Retkillä hyödynnetään myös digitaalisia automatkailuun soveltuvia äänitarinoita, joiden kautta matkailija pääsee tutustumaan muun muassa Vihreän kullan kulttuuritiehen. Äänitarina kuljettaa kuuntelijan tuhansien vuosien mittaiselle matkalle eteläsavolaiseen metsäsuhteeseen. Paikkatietoon perustuva sovellus käynnistää tarinan automaattisesti, kun kuuntelija saavuttaa reitille asetetun navigointipisteen. Äänitarinat on toteuttanut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK.

“Testaamme Saavu Saimaalle -hankkeessa erilaisia liikkumisen malleja. Bussi- ja laivakyytien lisäksi reiteillä voi liikkua myös esimerkiksi polkupyörällä tai melomalla”, Hanna Airas kertoo.

Fyysistä ja digitaalista saavutettavuutta parantamalla pyritään vahvistamaan Saimaan vetovoimaa ja nostamaan se Suomen kolmen tunnetuimman matkailualueen joukkoon. Kotimaisten matkailijoiden lisäksi Saimaalle odotetaan nyt myös kansainvälisiä matkailijoita. Saimaa Hop On Hop Off -retket ovat myynnissä suomen ja englannin kielillä visitmikkeli.fi-sivuston verkkokaupassa.

Lisätietoja:

Hanna Airas
projektipäällikkö
Saavu Saimaalle! -hanke
+358 50 3296 560
hanna.airas@mikseimikkeli.fi

Euroopan Unionin (EU:n) osarahoittama hanke -logo 2021-2027
Hop On Hop Off -retkien logo
BNI Saimaa

BNI Saimaa tuo osallistujille lisää kaupan mahdollisuuksia Mikkelin talousalueella

Joka viikko tuhansissa maailman BNI-ryhmissä (Business Network International) yrittäjät ja yritysten edustajat tapaavat toisiaan tavoitteena rakentaa ja vaalia kestäviä liikesuhteita ja välittää toisilleen laadukkaita suosituksia.

-Meillä on hyvä meininki ja täältä mekin olemme saaneet uusia asiakkaita, kertoo Rock Solid Oy:n yrittäjä ja Landhaus Kekkolan isäntä Janne Muikkunen.

Verkoston jäsenyys tarjoaa pääsyn valmennuksiin ja vertaisoppimiseen sekä mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja kaupantekoon paitsi paikallisten yritysten, myös satojentuhansien muiden yritysten kanssa ympäri maailman.

Ensimmäinen BNI-ryhmä sai alkunsa vuonna 1985 Yhdysvalloissa. Sittemmin toimivaksi todettu konsepti on levinnyt ympäri maailman. BNI-ryhmiin kuuluvat liikekumppanit ovat bisnesmaailman ammattilaisia, jotka auttavat toisiaan kasvattamaan kunkin bisnestä sitoutumalla Givers Gain® – periaatteeseen, eli kun antaa suosituksia ja kauppaa oman tai muiden BNI®-ryhmien liikekumppaneille, siitä seuraa myös euroja omaan pottiin jollain aikavälillä.

-Paras tapa saada lisätietoa siitä, miten BNI toimii, on vierailla paikallisen ryhmän kokouksessa ja nähdä itse, millaista toiminta on. Kaikki ryhmät noudattavat samaa konseptia, mutta niissä on omat yksilölliset piirteensä. Meillä BNI Saimaassa on savolaisen lupsakka tunnelma, johon kaikkien on helppo kotiutua, kannustaa BNI Saimaan puheenjohtajan tehtävät huhtikuun alussa vastaanottava Niko Pyrhönen Marskidatalta.

BNI Saimaan seuraava Business Day eli läsnäolokokous järjestetään ravintola Vaiha Pormestarissa keskiviikkona 5.4. klo 7.30-9.00.

Ilmoittaudu mukaan tästä: Haluan vierailukutsun BNI-ryhmään

Henkilöstön ryhmäkuva Mikkeli-karage 12-2022.

MikseiMikkeli rekrytoi: Etsimme joukkoomme rakentamisen ja purkamisen ammattilaista projektipäällikön tehtävään

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille ja elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä. Asiantuntijamme auttavat yrityksen perustamisessa, yrityksien sijoittumisessa, työvoiman löytämisessä, liiketoiminnan kehittämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentamisessa.

Etsimme nyt joukkoomme rakentamisen ja purkamisen ammattilaista projektipäällikön tehtävään.

Projektipäällikkönä autat meitä edistämään purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Yhdessä kehitämme rakentamisen ja suunnittelun hankintakäytäntöjä ja toteutamme uusien kiertotalousratkaisujen kokeiluja Mikkelin seudulla. Kumppaninamme toimii muun muassa Mikkelin kaupungin vuokrataloyhtiö Mikalo.

Operatiivisen toiminnan lisäksi projektipäällikön työnkuvaan kuuluu hankkeen seuranta- ja raportointivastuu. Projektipäällikkö toimii yhteyshenkilönä eri sidosryhmien, yritysten ja verkostojen suuntaan ja tekee yhteistyötä aihealueeseen liittyvien kehittämishankkeiden ja sidosryhmäverkostojen kanssa.

Sijoitut meillä toimintaympäristön kehittämisen yksikköön ja osaksi Kestävä kehitys -tiimiä. Päivittäisessä työssäsi voit hyödyntää niin oman tiimisi kuin koko yhtiömme osaamista ja kokemusta.

Toivomme sinulta tiimityötaitoja, tehtävään soveltuvaa koulutusta (AMK-tasoista tutkintoa rakentamisesta, suunnittelusta ja/tai kiertotaloudesta) ja työkokemusta rakennusprojekteista. Projektipäällikkönä tarvitset myös hyviä vuorovaikutustaitoja ja esiintymisvalmiuksia. Lisäksi arvostamme digitaitoja ja näkemystä digitaalisuuden mahdollisuuksien hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Kielitaito lasketaan eduksi.

Tarjoamme sinulle uudenlaisen haasteen, mukavan työyhteisön ja henkilöstöedut, joihin kuuluu mm. virike- ja lounasetu, puhelinetu sekä kattava vakuutusturva työssä ja vapaa-ajalla. Kehitämme henkilöstömme työtyytyväisyyttä määrätietoisesti ja hyvinvoiva henkilöstö on meille tärkeä arvo ja voimavara.

Työsuhde on määräaikainen ja kokopäiväinen hankkeen keston ajan. Työ alkaa maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön myönteisen hankepäätöksen jälkeen, arviolta 1.5.2023 tai sopimuksen mukaan ja päättyy 30.4.2025. Työtehtävän täyttämisessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Tuleva työpisteesi sijaitsee Mikkelissä. Yhtiössämme on tällä hetkellä voimassa etätyökäytäntö, jossa kuukauden aikana voit tehdä enintään 12 etätyöpäivää työtilanteesi näin salliessa.

Toivomme työhakemustasi, ansioluetteloasi ja palkkatoivettasi 15.4.2023 klo 12 mennessä osoitteella maarit.randelin@mikseimikkeli.fi. Haastattelemme hakijoita jatkuvasti, myös ennen varsinaisen hakuajan päättymistä.

Lisätietoja tehtävästä antaa:

Kimmo Haapea, tiiminvetäjä
puh. 0440 361 613
kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

Ps. Lisätietoja meistä löydät täältä.

Ulisses Camargo vasemmalla ja Ville Venäläinen oikealla

Kansainvälisten osaajien rekrytointi kannattaa

Uudessa juttusarjassa esittelemme kansainvälisen osaajan ja eteläsavolaisen työnantajan välistä yhteiseloa. Brasiliasta lähtöisin oleva Ulisses Camargo rakastui Saimaan alueeseen ja työskentelee nyt mikkeliläisessä Mindhivessa tekoälyasiantuntijana ja tuotantopäällikkönä.

Järvimaisemissa Juvalla sijaitseva yli satavuotias vanha mylly. Se oli oikeastaan syy, jonka vuoksi Ulisses Camargo päätyi Etelä-Savoon ja siihen missä hän on nyt, kertomaan tarinaansa mikkeliläisen it-yrityksen Mindhiven sohvalle toimitusjohtaja Ville Venäläisen viereen.

Camargo oli opiskellut biologiaa ja muuttanut Brasilian Manauksesta Helsinkiin suorittamaan tohtorintutkintoaan vuonna 2012. Maisterintutkielmaansa varten hän nauhoitti kymmeniä tuhansia tunteja Amazonin alueen trooppisten lintujen ääniä. Tohtorintutkimus Helsingin yliopistossa jatkoi saman teeman parissa, mutta yhdisti data-analyysiä, ohjelmistokehitystä ja biologiaa: Camargo opetti tietokoneet tunnistamaan lintulajit äänten perusteella ja koodaamaan ne analysoitavaksi dataksi.

Väiteltyään tohtoriksi 2019 Camargo päätti muuttaa puolisonsa kanssa Saimaan alueelle, josta pariskunta oli jo hankkinut vapaa-ajan asunnokseen mökin – juvalaisen vanhan myllyn puutarhoineen.

– Olimme väsyneitä elämään Helsingissä. Sää oli tuulinen ja pimeää, ja halusimme kokeilla asua sisämaassa ja viljellä puutarhaa. Olemme aina rakastaneet Saimaan aluetta, Camargo kertoo.

Etelä-Savossa Camargo aloitti suomen kielen opinnot. Vuoden 2020 alussa hän tuli piipahtamaan Miksein tilaisuudessa, jossa oli tarkoitus verkostoitua muiden harjoittelu- ja työpaikkoja etsivien maahanmuuttajien kanssa ja löytää opintoihin sopiva harjoittelupaikka.

Tilaisuuden lopuksi Miksein edustaja esitteli Camargon Ville Venäläiselle, joka aivan sattumalta käveli Tuma-talon käytävällä vastaan.

– Kun ajelin tilaisuudesta kohti kotia, ajattelin, että Mindhive olisi oivallinen paikka tehdä työharjoittelu. Kotiin päästyäni Ville olikin jo lähettänyt minulle sähköpostia, Camargo muistelee hymyillen.

Työharjoittelujakso poiki Camargolle työpaikan tekoälyn ja data-analytiikan parissa.

Työkielenä on englanti

Ville Venäläisen näkökulmasta Camargon rekrytointiprosessi oli harvinaisen onnistunut.

– Etsimme tottakai koko ajan hyviä tyyppejä, ja Ulissesin kanssa kävi hyvä tuuri. Ulisses opetteli hommat kahdessa viikossa ja samalla testasimme, sopivatko ajattelutapamme yhteen, Venäläinen kertoo.

Mindhiven 13:sta työntekijästä noin kolmannes on syntyjään muualta kuin Suomesta. Yrityksen työkieleksi on strategisesti valittu englanti, jotta se mahdollistaa myös maahanmuuttavien asiantuntijoiden työllistymisen sekä samalla petaa toimintaa kansainvälisyyteen.

– Olemme etsineet meille töihin ihmisiä, jotka haluavat asua Suomessa, mutta kansalaisuudella ei ole väliä. En näe eroa syntyperäisten suomalaisten ja muiden välillä, vaan meillä ratkaisevat taidot ja asenne, Venäläinen sanoo.

Yrityksen kaikissa tilanteissa, myös asiakastapaamisissa, puhutaan englantia. Venäläisen mukaan moni suomenkielinen luulee, että ihmisillä on iso kynnys asioida englanniksi, mutta käytännön kokemus osoittaa toista.

– Kun asiakkaat tottuvat asioimaan englanniksi, se ei ole ongelma. Toki yrityksenä meidän pitää palvella asiakkaitamme, ja jos on asiakkaan toive, vaihdamme kielen tarvittaessa suomeksi, Venäläinen sanoo.

– Moni suomalainen on arka puhumaan englantia, vaikka kielitaito on oikeasti hyvä, Ulisses Camargo toteaa.

Hän muistuttaa leikillään: usein sanotaan, että maailman puhutuin työkieli on huono englanti.

Ulisses Camargo ja Ville Venäläinen Mindhiven sohvalla
Ulisses Camargon mukaan työskentelyä Mindhivella helpottaa se, että työkielenä on englanti. Ville Venäläisen mukaan kielen valinta on strateginen. – Se mahdollistaa myös maahanmuuttavien asiantuntijoiden työllistymisen sekä samalla petaa toimintaa kansainvälisyyteen.

Uusia näkökulmia ja ovia kansainvälisille markkinoille

Ulisses Camargo työskentelee Mindhivessa tekoäly- ja dataprojekteissa ja myös hallinnoi projekteja yhdessä tiimien kanssa. Työ on ollut antoisaa.

– Pidän startup-yrityksessä työskentelystä, koska voin aidosti vaikuttaa siihen, miten teemme asioita. Meillä kokeillaan asioita ja opitaan matkalla, ja rakenteet ovat joustavat, toisin kuin isoissa perinteisissä firmoissa. Tykkään myös työskennellä teknologian parissa ja ratkaista asiakkaiden ongelmia älykkään teknologian avulla, sillä se on lähtökohta myös koulutuksessani, Camargo sanoo.

Camargon osaaminen on laajentanut myös Mindhiven palveluita.

– Koska startupina uusiudumme koko ajan, Ulissesin myötä Mindhive on muuttunut hieman enemmän tekoäly-yritykseksi, Ville Venäläinen sanoo.

Venäläisen mukaan kansainväliset työntekijät tuovat yritykseen paitsi oman osaamisensa, myös mahdollisuuden laajentaa markkinoita.

– Suomalaisen yrityksen on helpompi kansainvälistyä ja kasvaa, jos rekrytoidaan ihmisiä, jotka ovat lähtöisin eri puolilta maailmaa. Kansainvälistyminen on myös meidän tavoitteemme: osa asiakkaistamme työskentelee kansainvälisesti ja teemme myös tuotteita, joille tavoittelemme globaaleja markkinoita, Venäläinen sanoo.

Camargo työskenteli aiemmin Helsingin yliopistolla tutkimusryhmässä, jonka jäsenet edustivat yli 60:ta eri kansallisuutta. Ryhmä menestyi erinomaisesti juuri diversiteetin vuoksi.

– Eri kansallisuuksista tulevat näkevät usein asiat eri näkökulmista, mikä on iso rikkaus. Muista kulttuureista tulevat voivat tarjota yrityksille näköalan kulttuuriinsa ja siten avata oven kyseisen maan markkinoille, Camargo sanoo.

“Luvat ja paperiasiat ovat vain byrokratiaa”

Nykyisin Venäläinen ja Camargo hoitavat Mindhiven rekrytoinnit yhdessä.

Rekrytointia ei tehdä aggressiivisesti ilmoittelemalla, vaan enemmänkin osaajien haku on eri paikoista etsimistä.

– Aggressiivinen rekrytointi ei ole tämän kaltaisessa yrityksessä järkevää, vaan on parempi jotenkin muuten yrittää löytää ihmisiä, jotka jo ovat alalla tai ainakin tuntevat alaa, Ville Venäläinen kertoo.

– Rekrytoinnin vaikein osa on löytää taitava ihminen, sillä alallamme on iso kilpailu osaajista. Onneksi etätyö mahdollistaa sen, että meillä työskentelee myös muualla Suomessa asuvia ihmisiä, Ulisses Camargo sanoo.

Yritykseen on löytynyt kansainvälisiä osaajia muun muassa Xamkin tietojenkäsittelyn ja ohjelmistotekniikan opiskelijoista, jotka ovat aloittaneet ensin harjoittelussa ja sitten työllistyneet. Ville Venäläisen mukaan työharjoittelun perusteella rekrytointi on usein tehokkaampaa kuin virallinen haastatteluihin perustuva prosessi: kun saa ihmisen kokeilemaan työtä vähän pidemmäksi aikaa, asenteen ja osaamisen saa paremmin selville kuin yksittäisessä työhaastattelussa.

– Olemme hakeneet meille sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita, ja erityisesti kansainväliset ovat pärjänneet varsin hyvin, Venäläinen sanoo.

Kansainvälisiä työntekijöitä voi löytyä myös Miksein avustuksella, joka voi yhdistää osaajat ja työpaikat.

Ulisses Camargon mukaan kansainvälisen työntekijän palkkaaminen voi olla yritykselle piirun verran työläämpää kuin natiivisuomalaisen, mutta muutoin prosessi ei ole erityisen hankala.

– Esimerkiksi oleskelulupien ja muiden paperiasioiden kuntoon saaminen ei ole vaikeaa, sillä neuvoja on saatavilla. Se on vain byrokratiaa, joka on hoidettavissa, Camargo sanoo.

Lisää palveluita englanniksi ja helpompia kieliopintoja

Ulisses Camargo on sujahtanut melko mutkattomasti töihin ja asumaan Etelä-Savoon. Mitä hänen mielestään pitäisi tehdä, jotta muutkin kansainväliset osaajat tulisivat alueelle ja työllistyisivät yrityksiin?

– Ihmisiä pitäisi tukea kielen kanssa. Pitäisi olla tukea siihen, että täällä voisi toimia ja työskennellä englanniksi. Yksi suurimmista esteistä on, että isotkin firmat toimivat suomen kielellä. Jos haluat kasvaa kansainväliseksi, täytyy operoida englanniksi ja myös tarjota palveluita englanniksi. Myös yhteiskunnan palveluita pitäisi olla laajemmin saatavilla englanniksi.

Camargo tietää omakohtaisesti, että suomen kielen opiskelu ei välttämättä onnistu arjen kiireissä. Hänellä on ollut koko ajan paljon työtä, ensin tohtoriopintojen, sitten työnhaun ja töiden parissa.

– Työelämässä oleville kielen opiskelu on hankalaa, koska kielikurssit ovat keskellä päivää. Iso ongelma on myös, että samoja suomen kielen kursseja tarjotaan sekä korkeasti että matalasti koulutetuille. Korkeasti koulutetuilla on usein ihan eri tavoitteet kielen oppimisessa kuin matalapalkka-aloille työllistyvillä. Tämä voisi olla yksi asia, jota pitäisi kehittää.

Camargo uskoo viihtyvänsä Etelä-Savossa myös tulevaisuudessa. Hänestä Mikkeli on hyvällä tavalla pieni kaupunki, jossa on paljon mahdollisuuksia. Yliopisto ja korkeakoulutus takaavat hyvän ilmapiirin.

– Haluaisin nähdä tämän alueen kehittyvän ja kasvavan, ja sitä varten teemme Mindhivessakin yhteistyötä esimerkiksi monen alueen yrityksen ja Xamkin kanssa, hän sanoo.

– Alueen kehittyminen avaa enemmän työmahdollisuuksia myös kansainvälisille työntekijöille. Itse haluaisin kehittää akateemista uraani ja kehittyä myös johtamisessa, mutta luulen, että voin kehittää näitä asioita myös Mindhivessa sitä mukaa kun yritys kasvaa.

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti

Kansikuva:
Ville Venäläinen (oikealla) ja Ulisses Camargo (vasemmalla) hoitavat Mindhiven rekrytoinnit yhdessä. Yritykseen on löytynyt kansainvälisiä osaajia muun muassa Xamkin tietojenkäsittelyn ja ohjelmistotekniikan opiskelijoista, jotka ovat aloittaneet ensin harjoittelussa ja sitten työllistyneet.

Katso myös Työvoimapula-aloihin liittyvä yritysselvitys Etelä-Savon maakunnan alueella.

CircInWater-innovaatiotuen haku avattiin – tarjolla jopa sataprosenttisen tuen innovaatiohaku

EU:n rahoittamasta CircInWater -hankkeesta myönnetään sataprosenttista tukirahoitusta pk-yrityksille kertakorvausmenettelyllä.

CircInWater Euroklusteri -hankkeen tavoitteena on nopeuttaa älykkäiden vesiratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa Euroopan teollisten ekosysteemien digitaalisen, vihreän ja joustavan siirtymän (kolminkertainen siirtymä/ triple transition) edistämiseksi.

Hanke on avannut keskiviikkona 29.3.2023 yrityksille rahoitushaun, jonka kautta voi saada jopa sataprosenttisen tukirahoituksen uuden tuotteen, palvelun tai menetelmän kehittämiseen. Kertakorvausta voivat hakea yksittäiset pk-yritykset, mutta myös 2-3 pk-yrityksen yhteistyöhankkeet ovat mahdollisia.

Uudenlaisella innovaatio -ohjelmalla tuetaan pk-yrityksiä kehittämään uusia tuotteita, palveluja tai menetelmiä, joilla vastataan erityisesti kahden teollisen ekosysteemin vesihaasteisiin:

  • Maatalous- ja elintarviketeollisuus
  • Energiaintensiivinen teollisuus (kaivos-, sellu-, paperi-, teräs- ja kemianteollisuus)

Projektin tulee kohdistua vähintään yhteen (tai useampaan) seuraavista tukikelpoisista toimenpiteistä:

  • Prototyypin kehittäminen
  • Teknologioiden, palvelujen tai menetelmien validointi relevantissa ympäristössä
  • Teknologioiden, palvelujen tai menetelmien demonstrointi relevantissa tai operatiivisessa ympäristössä
  • Pilottihankkeen suunnittelu ja/tai testaus
  • Täydellisen ratkaisun kehittäminen
  • Liiketoimintamallin suunnittelu ja/ tai toteuttaminen

Tukikelpoiset osallistujat:

Yhteistyöhankkeissa kaikkien hankekumppaneiden on täytettävä kaikki edellä mainitut tukikelpoisuuskriteerit, jotta hakemuksen voi jättää ja projekti olisi tukikelpoinen.

Tukikelpoiset hankkeet:

Rahoitusehdot

Yhden pk-yrityksen avustuksen suuruus on minimissään 20 000 eur ja maksimissaan 60 000 eur, kattaen 100 prosenttia kaikista tukikelpoisista kustannuksista. CircInWater-ohjelman innovaatiotukeen varattu kokonaisbudjetti on 850 000 euroa. Tukikelpoisia kustannuksia ovat: suorat henkilöstö-, alihankinta- ja ostokustannukset (direct staff, subcontracting, and purchasing costs).

Pk-yritys voi hakea rahoitusta kolmesta eri CircInWater-ohjelmasta yhteensä enintään 60 000 eur. Haut (innovaatio/ ko. haku, osaaminen ja kansainvälistyminen) käynnistetään vuosina 2023 – 2024.

Hakemuksen jättäminen

Hakemukset jätetään CircInWater-hakualustan hakulomakkeella. Ennen hakuprosessin aloittamista hakijoiden on suositeltavaa tutustua hakuoppaaseen, joka on saatavilla em. alustalla.

Tukikelpoisiksi katsotaan hakemukset, jotka täyttävät kaikki vaaditut kelpoisuusvaatimukset ja joissa kaikki hakulomakkeen pakolliset kentät on täytetty. Kelpoisuusvaatimukset on kuitenkin täytyttävä, jotta hakemusta pääsee täyttämään hakualustalla.

Aikajana:

  • Haku aukeaa: 29.3.2023
  • Hakemusten jättämisen määräaika: 31.5.2023
  • Arviointitulosten julkaiseminen: 30.9.2023
  • Hankkeiden käynnistyminen: Joulukuu 2023
  • Hankkeiden päättyminen: Joulukuu 2024

Lisätiedot

Haussa noudatetaan ensisijaisesti englanninkielistä hakuilmoituksen ohjeita CircInWater-hakualustalla sekä ECCP -alustalla.

Seuraa CircInWater -hanketta ja tuoreimpia päivityksiä LinkedInissä.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Blue Economy Mikkeli -klusteri ovat osatoteuttajana CircInWater Euroklusteri -hankkeessa. Hankkeen pääpartneri on espanjalainen Zinnae ja muut osatoteuttajat Mikkelin lisäksi ovat: ranskalainen France Water Team, alankomaalainen Wateralliance, tsekkiläiset CREA ja ICOK sekä oululainen Water Cluster Finland.