fbpx

Keskisuuret kaupungit tiennäyttäjiksi

TIEDOTE, Keskisuurten kaupunkien tapaaminen Porissa 27.6.2023

Keskisuuret kaupungit ovat uudelleen muotoutuvan Teollisuus- ja Osaamis-Suomen selkäranka ja uuden hallitusohjelman peräänkuuluttaman kansallisen taloudellisen kasvun toteuttamisen ydinjoukkoa.

Keskisuuret kaupungit, eli ne kaupungit, joissa on 40 000 – 100 000 asukasta, ovat tärkeitä kasvun moottoreita ja hyvinvoinnin tuottajia alueellisesti ja kansallisesti. Myös Euroopan Unionissa tullaan jatkossa korostamaan keskisuurten kaupunkien roolia.

Lähivuosien yksityiset investoinnit keskisuurille kaupunkiseuduille lasketaan kymmenissä miljardeissa. Vihreään siirtymään ja digitalisaatioon liittyvä teollisuuden paluu ja niihin liittyvä osaaminen ovat lähivuosien suuria mahdollisuuksia. Uusien osaajien tarve nousee kymmeniin tuhansiin. Näiden osaajien löytäminen on kansallisen kasvun kannalta ydinkysymys.

Elämänlaatutekijät ovat keskisuurissa kaupungeissa korkealla tasolla. Niiden veto- ja pitovoimatekijöitä tulee vahvistaa entisestään arjen viihtymistä parantavalla kulttuuri- ja palvelutarjonnalla, joka huomioi myös kansainvälistymisen tarpeet.

Keskisuurten kaupunkien ylintä johtoa kokoontui 27.6. Porin SuomiAreenan yhteydessä keskustelemaan näistä teemoista sekä vahvistamaan kaupunkien välistä verkostoitumista ja kumppanuushalukkuutta valtioneuvoston kanssa.

Mikkelin kaupunki sitoutuu osaltaan vahvistamaan keskisuurten kaupunkien välistä verkostoitumista ja kumppanuutta valtion kanssa.

Kaupunkiin kohdistuu tällä hetkellä merkittäviä teollisuuden investointisuunnitelmia, kuten Mölnlycke Health Care Oy:n sterilointilaitoksen laajennus ja haavasidosten valmistuskapasiteetin laajentaminen, Nordic Ren-Gas Oy:n Power-to-Gas-tuotantolaitos sekä sähköisen liikkumisen klusterin vahvistuminen Aurora Powertrains Oy:n sähkömoottorikelkkatehtaan ja akustotehtaan myötä.

Edellisten lisäksi suunnitteilla on useita vielä julkaisemattomia investointeja. Tulevilla investoinneilla on merkittävä vaikutus Mikkelin kaupungin tulevaisuuden elinvoimaisuuteen ja aluetalouden kehittymiseen. Ne ovat myös tärkeä osa Mikkelin kasvusuunnitelmaa.

Kuva: Jonne Vaahtera

Observis Oy:n Tommi Kainulainen ja Heikki Isotalus

Observis kasvaa maailmalla ja etsii lisää osaajia

Vahvaa tuotekehitystä tekevä mikkeliläinen ohjelmisto- ja järjestelmätoimittaja Observis Oy aikoo kasvaa merkittäväksi CBRN-alan asiantuntijaorganisaatioksi. Vientikauppa käy niin hyvin, että yritys rekrytoi nyt merkittävän joukon uusia osaajia.

Vuonna 2011 perustetulla yrityksellä on kaksi liiketoiminta-aluetta. Yritys on jo pidempään keskittynyt toimimaan ohjelmistopalveluiden asiantuntijana raideliikenneprojekteissa.

Omaa tuotekehitystä ovat CBRNe-järjestelmät, jotka yhdistävät asiakkaan käytössä olevat erilaiset laitteet ja niiden ohjelmistot yhteensopiviksi.

”Tavoitteemme on olla CBRNe-toimialalla johtava asiantuntijaorganisaatio, joka toimittaa järjestelmiä ja tuo maahan laitteistoja”, yksi yrityksen kolmesta perustajasta, liiketoimintajohtaja Heikki Isotalus linjaa.

Yrityksen tilauskanta on kovassa kasvussa. Tärkeimmät asiakkuudet löytyvät tällä hetkellä Lähi- ja Kaukoidästä, Euroopasta ja kotimaasta.

”Turvallisuusala on verkostomainen toimintaympäristö. Meillä on mahdollisuudet laajentua uusille alueille ja mantereillekin.”

Tyypillisesti yrityksen asiakkaat löytyvät julkiselta puolelta. Kotimaassa potentiaalisia asiakkaita ovat muun muassa poliisi, pelastuslaitokset, puolustusvoimat ja tulli.

”Suurin osa turvallisuusalan kilpailutuksista on sellaisia, ettei edes niiden tuloksia julkisteta.”

Mittava tilaus Malesiaan

Viimeiset 1,5 vuotta työn alla on ollut merkittävä tilaus Kaukoitään. Malesian tiedeministeriö on tilannut kemian laitokselleen laboratoriokontin, jonka avulla voidaan havainnoida erilaisia haitallisia aineita. Yli yhdeksänmetristä konttia on koottu kevään ajan OR Groupin Seuralan tehdasalueella.

Observis on kehittänyt järjestelmät, jotka yhdistävät kontissa olevat erilaiset laitteet toimimaan yhteensopivasti. Kontti lähtee kohti Malesiaa kesäkuun aikana, ja sitä käytetään paikan päällä kuorma-auton alustalta käsin. Observisläiset ovat kehittäneet konttiin järjestelmiä 1,5 vuotta, ja viimeiset puoli vuotta konttia on sisustettu. Projektista kiinnostuneet asiakkaat ovat voineet myös tutustua konttiin paikan päällä.

”Meillä on ollut tässä projektissa mukana suuri joukko mikkeliläisiä alihankkijoita, jotka ovat osallistuneet suunnitteluun, sähköistykseen, rakentamiseen ja kalustukseen. Mukana on ollut konepajojakin. Käytämme alihankkijoita paljon muissakin projekteissa etenkin kokoonpanossa. Tätä kautta toiminnallamme on paljon vaikutusta lähiympäristöömme.”

Observiksellä on toimipisteet Mikkelissä ja Kuopiossa sekä myyntikonttori Abu Dhabissa
Observiksellä on toimipisteet Mikkelissä ja Kuopiossa sekä myyntikonttori Abu Dhabissa. Kuvassa Mikkelin Jääkärinkadun toimipiste.

Lähivuodet kasvetaan kovaa

Koronavuosina yrityksen kasvua jarrutti muun muassa maailmanlaajuinen komponenttipula, minkä takia toimitukset saattoivat viivästyä. Nyt yrityksen tilauskirjat kertovat, että lähivuodet kasvetaan kovaa vauhtia.

Pääkonttori sijaitsee Mikkelissä Jääkäri 1 -yritystalossa. Tänä keväänä avattiin toimipiste Kuopioon. Observis Oy:llä on myyntikonttori myös Abu Dhabissa Arabiemiraateissa, missä toimintaa vetää toimitusjohtaja Tommi Kainulainen.

Yrityksen liikevaihto kasvaa vuoden 2021 tilikauden 1,68 miljoonasta eurosta moninkertaiseksi lähivuosina.

Uusille osaajille kiinnostavia tehtäviä

Kun yritys aloitti toimintansa, sitä pyöritti kolme CBRNe-järjestelmiin erikoistunutta perustajaa. Reilussa 10 vuodessa osaajajoukko on kasvanut kolmeenkymmeneen.

Parhaillaan yritys etsii laajaa joukkoa uusia osaajia myyntiin sekä ohjelmisto- ja järjestelmäkehitykseen.

Tavoitteena on palkata ohjelmistokehitykseen 3-5 ihmistä, jotka hallitsevat java-ohjelmoinnin, omaavat laajan ymmärryksen tietoteknisistä laitteista, nauttivat ongelmien ratkaisusta ja haluavat oppia uutta.

”Ihanne olisi saada tiimiin osaajia, joilla on muutaman vuoden kokemus ylätason ohjelmointikehitystehtävistä ja elektroniikasta. Hyvän koulutuspohjan antaa ylempi korkeakoulututkinto, jossa tutuksi ovat tulleet automaatio, elektroniikka ja sähkötekniikka. Niiden kaikkien osaamisesta on etua isoissa projekteissamme.”

Kotimaan myyntiin etsitään kokenutta, alaa tuntevaa asiantuntijaa myyntipäälliköksi, jolla on kokemusta julkisen puolen kilpailutuksista, tarjousten teosta sekä sopimusten laadinnasta.

”Koska asiakkuutemme ovat julkisella puolella, olisi tärkeää, että myyntipäällikkömme seuraisi alan asioita ja olisi tietoinen tulossa olevista kilpailutuksista. Olisi hienoa, jos myyntipäälliköllämme olisi taustaa jostain turvallisuusalan organisaatiosta ja kokemusta teknisistä mittalaitteista. Raideliikenteen järjestelmien myyntiin ja asiakkuuksien hoitoon haemme myös yhtä sen alan osaajaa”, Isotalus kertoo.

Työtä löytyy myös projekti-insinöörille, jolla on valmius matkustaa ja kielitaitoa.

”Projekti-insinööriksi etsimme itsenäistä ihmistä, jolla on osaamista sähkötekniikasta, elektroniikasta, mekaniikasta, automaatiosta ja/tai IT-järjestelmistä. Ideaali tilanne olisi, että hän pystyy hoitamaan matkan päällä erilaisia toimituksiin liittyviä asioita itsenäisesti.”

Mikkeliin etsitään lisäksi myös IT administrator -tittelillä osaajaa, jolla on vankka järjestelmäosaaminen sekä kokemusta IT-järjestelmien pystytyksestä ja ylläpidosta.

”Hän olisi sellainen kekseliäs IT-järjestelmäosaaja, jonka ei itsensä tarvitse osata koodata kaikilla ohjelmointikielillä.”

Kasvun tueksi yritys kaavailee myös henkilöstö- ja taloushallintoon lisäresursointia.

”On tärkeää, että meillä on tarjolla erilaisia työaika- ja etätyövaihtoehtoja. Haluamme myös varmistaa, että työntekijämme viihtyvät meillä jatkossakin.”

Mahdollisuus opiskella lisää

Vauhdilla kasvava ja kansainvälistyvä yritys tarjoaa mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

Yritys kannustaa työntekijöitään myös opiskelemaan lisää alaa. Parhaillaankin yksi työntekijöistä tekee väitöskirjaa, muutama jatkaa maisteriopintojaan syksyllä ja yksi alkujaan opistopohjainen osaaja jatkaa opintojaan Xamkissa.

”Meillä on hyviä kokemuksia myös suoraan koulusta tulleista osaajista, kunhan heille annetaan aikaa kasvaa. Meillä on tietty määrä nuoria talentteja töissä, mutta silloin kun meillä on suuria projekteja meneillään, nuorten valmentamiseen on vain rajallisesti aikaa”, teknologiajohtaja Ville Kanerva muistuttaa.

Turvallisuusalalla toimiville yrityksille on korkea vaatimustaso, mikä näkyy esimerkiksi vaadittavina standardeina ja turvallisuusauditointeina. Samalla niihin liittyvä kehitystyö vahvistaa myös yrityksen kasvupotentiaalia.

”Olemme tehneet tuotekehitystä viime vuosina pitkälti Business Finlandin rahoittamana. Seuraava luonnollinen askel on kasvattaa tuotekehityshankkeiden kokoa ja hakea rahoitusta yhdessä eurooppalaisten yhteistyöyritysten kanssa EU:lta.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin kasvuohjelmatyö käynnistyi tiistaina 20.6.2023

Mikkelin kasvuohjelma tuo yhteen runsaan joukon kaupungin elinvoiman rakentajia

Mikkelin kaupungin kasvuohjelma starttasi näyttävästi Ravintola Pormestarissa Mikkelin keskustassa. Lämmin tiistai-iltapäivä toi yhteen yli viisikymmentä Mikkelin elinvoiman tekijää niin yrittäjiä, sidosryhmiä, luottamushenkilöitä kuin kaupungin viranhaltijoitakin.

Tilaisuuden läpiviennistä vastasivat MDI:n asiantuntijat.

Tilaisuuden avauspuheenvuorot pitivät kaupunginjohtaja Janne Kinnunen ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Timo Paakki. Tilaisuuden tärkeintä antia olivat elinkeinoelämän puheenvuorot. Lasse Turunen, Matrel Oy:stä, Timo Holmberg, Rejlersiltä ja Ari Miettinen Suur-Savon Osuuskaupasta valaisivat jokainen omasta näkökulmastaan Mikkelin alueen vahvuuksia ja haasteita.

Kaikki osallistujat pääsivät antamaan huomioitaan sähköisen työskentelyalustan kautta.

Kasvuohjelman seuraava työpaja järjestetään elokuussa. Ennen seuraavan työpajan toteutusta pienempi työryhmä arvioi  järjestetyssä tilaisuudessa nostettuja teemoja, joita olivat muun muassa työvoiman saatavuus, tuotannollisten ja teollisten yritysten kasvu- ja vientikyvykkyys sekä energia-alan kysymykset. Myös pehmeitä veto- ja pitovoimatekijöitä nostettiin tilaisuudessa esiin ja näitä tarkastellaan lähemmin.

Kasvuohjelman työstämistä jatketaan elo- ja syyskuussa jälleen työpajoilla. Seuraavaksi on tarkoitus kuulla erityisesti nuorten näkemyksiä Mikkelin tulevaisuudesta. Kasvuohjelman on tavoitteena valmistua lokakuussa 2023.

Lisätietoa kasvuohjelmasta ja työpajoihin osallistumisesta antaa Mikkelin kaupungin strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen, aki.kauranen@mikkeli.fi.

Eilakaislan Taru Ursin vasemmalla, Pia Piispanen keskellä ja Ella Saijanen oikealla.

Eilakaisla auttaa henkilöstöasioissa

Kun mikkeliläislähtöinen yrittäjä Eila Kaisla perusti vuonna 1971 henkilöstövuokrausyrityksen, hän tuli samalla aloittaneeksi uuden toimialan. Nykyään Mikkelin-yksikkö auttaa osaajia etsiviä yrityksiä ja organisaatioita tukenaan valtakunnallisesti toimivan yrityksen työkalut ja verkostot.

Mikkelin Kirkkopuistoa vastapäätä sijaitsevan toimipisteen arkeen kuuluu yritysten työvoimapulan ratkaisu. Eilakaisla Oy on perinteisesti mielletty ns. valkokaulustyön välittäjäksi. Etelä-Savossa yrityksellä on kuitenkin asiakkainaan vahvoja teollisuusyrityksiä.

”Teollisuus on ollut aina meille tärkeä toimiala täällä. Asiakkaisiimme kuuluu esimerkiksi isoja metalliteollisuuden yrityksiä. Uskon, että työvoimapulaa voitaisiin helpottaa nykyisestä tarjoamalla oppisopimuksia, tiivistämällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja järjestämällä rekrytointikoulutuksia”, myös Etelä-Savon kauppakamarin osaamisvaliokuntaan kuuluva aluepäällikkö Pia Piispanen kertoo.

Tällä hetkellä Itä-Suomen alueella etsitään myös runsasta joukkoa taloushallinnon asiantuntijoita.

”Täällä eläköityy nyt valtava määrä kokeneita tekijöitä. Oppilaitoksista valmistuu kyllä osaajia, joten kannustan yrityksiä perehdyttämään heistä itselleen huippuosaajia. Etsimme koko maasta osaajia asiakasyrityksillemme. Jos yritys pystyy tarjoamaan etätyömahdollisuuden, se voi auttaa oikean osaajan löytymisessä. Etätyömahdollisuus voi tuoda yritykselle uusia asiakkuuksia myös muualta Suomesta.”

Eilakaisla on tehnyt uuden aluevaltauksen ja laajentanut toimintaansa horeca-alalle eli nyt etsitään täsmäosaajia myös hotelli- ja ravintola-aloille.

”Korona-aikana myös täällä Etelä-Savossa horeca-puolelta hävisi työntekijöitä ja nyt yritysten on hankala löytää uusia tekijöitä. Tilannetta voisi helpottaa, jos tarjolla olevat työpaikat olisivat vakituisia ja kesäajaksi hankittaisiin työvoimaa henkilöstövuokrauksella.”

Muutosneuvottelujen määrä kasvussa

Korona-ajan päättyminen näkyy monissa yrityksissä muutosneuvotteluina, jos tilauskanta ei ole palannut odotuksista huolimatta entiselle tasolle. Eilakaisla tarjoaa yrityksille räätälöityä valmennusta muutostilanteisiin. Opettajan pedagogiset valmiudet hankkinut Pia Piispanen vetää valmennuksia myös irtisanotuille työntekijöille.

Muutosvalmennuksissa käydään läpi työnhakijan osaaminen ja urasuunnitelmat. Samalla päivitetään uuteen kuosiin hänen ansioluettelonsa ja laaditaan hakukirje. Yritykset voivat hankkia räätälöityjä valmennuksia joko ryhmille, yksilöille tai näiden yhdistelmille. Valmennuksia voidaan toteuttaa toiveiden mukaan lähijaksoina tai etäyhteyksin.

”Valmennusten alussa näkee irtisanotun mielipahan ja epävarmuuden tulevaisuudesta, mutta mieliala yleensä kohenee valmennuksen edetessä, kun etsitään uusia mahdollisuuksia työllistyä. Yritykset tuntevat vielä vähän näitä palveluita. Osallistujilta palaute on todella hyvää.”

Vuokratyöntekijästä pidetään huolta

Eilakaislalle oli kunnia-asia, että yritys hoitaa asianmukaisesti kaikki velvoitteensa. Asiakkuuspäällikkö Taru Ursin muistuttaa, että vuokratyöntekijöistä pidetään hyvää huolta.

”Tämän työn myötä omakin käsitykseni on muuttunut siitä, mikä vuokratyöntekijöiden asema on. Otamme vuokratyöntekijät omiksi työntekijöiksemme ja tarjoamme heille esimerkiksi hyvän työterveyshuollon.”

Monelle yksinyrittäjälle ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaus on usein suuri kynnys ja sitä viivytellään erilaisten työnantajavelvoitteiden takia, vaikka töitä olisikin.

”Yksinyrittäjille vuokratyöntekijä voi tarjota hyvän väylän kasvattaa yritystä. Jos tätä kautta löytyy hyvä tyyppi, hänet voi sitten aikanaan ottaa vaikka vakituiseksi työntekijäksi. Myös ns. toistaiseksi-työsopimuksia on mahdollista tehdä kauttamme. Tällöin me hoidamme työnantajan velvollisuudet ja työpaikan vastuulle jäävät perehdytys, työtilat ja välineet.”

Useat yritykset ovat ulkoistaneet Eilakaislalle myös ns. aulapalvelunsa. Mikäli tiloissa on valvontakameroita, varmistetaan, että työntekijällä on voimassa oleva vartiointilupa.

Laajat osaajapoolit käytettävissä

Eilakaislalla on oma osaajapooli, josta etsitään asiakasyritykselle osaajia. Normaalien ilmoitushakujen ohella yrityksen palveluihin kuuluu sekä headhunting että keveämpi ns. talent sourcing -toimintamalli, jolla etsitään osaajia myös muista palveluista.

”Mikäli sopiva ehdokas löydetään muilta paikkakunnilta, pyrimme varmistamaan, onko hänellä myös puolisoa, joka tarvitsisi mahdollisesti työpaikkaa ja voisimmeko auttaa sen löytymisessä tältä seudulta. Lähdemme siitä, että koko perhe sitoutuu alueeseen”, Pia Piispanen, Taru Ursin ja henkilöstökonsulttina työskentelevä Ella Saijanen vakuuttavat. Saijasen roolina on löytää oikeita tekijöitä, ja tärkeä osa sitä on käydä asiakasyrityksen kanssa yhdessä läpi, minkälaista koulutusta ja osaamista uudelta työntekijältä odotetaan ja minkälaisia houkutustekijöitä yrityksellä on tarjota.

”Nyt ovat työntekijöiden markkinat, joten houkutustekijöitä on oltava muitakin kuin palkka.”

Mikäli asiakasyrityksellä on tarvetta saada HR-osaamista omiin tiloihin, sekin kuuluu nykyään palveluvalikoimaan.

”Meillä on ns. inhouse-konsultteja, jotka voivat työskennellä asiakkaiden tiloissa. Tällaiset toimeksiannot kestävät tyypillisesti kahdesta viikosta vuoteen”, Piispanen kertoo.

Mikkelin seudullakin asuu ja opiskelee laaja joukko kansainvälisiä osaajia. Usein heidän työllistymisensä este on suomen kielen puutteellinen osaaminen.

”Toivoisimme, että yrityksissä harkittaisiin tapauskohtaisesti, onko suomen kielen osaaminen tietyissä työtehtävissä välttämätön edellytys vai riittäisikö, että henkilö pystyy hoitamaan työnsä ja yhteinen kieli olisi vaikka englanti.”

Tänä päivänä rekrytointi-ilmoituksilla haetaan laajaa, valtakunnallista näkyvyyttä. Käytännössä se tarkoittaa netin eri työnhakukanavien, sosiaalisen median ja oppilaitosten verkostojen hyödyntämistä. Yritys hoitaa asiakkailleen myös johtotason ja asiantuntijoiden rekrytointia.

”Meillä on esimerkiksi omat tunnukset, joilla pääsemme päivittämään tietoja avoimista työpaikoista oppilaitosten avoimet työpaikat -sivustoille. Yritykset voivat ostaa meiltä myös rekrytointimarkkinointia ja hoitaa muuten itse rekrytointiprosessin. Sellaisia tapauksiakin on ollut, että asiakasyritys on toimittanut meille hakemusnipun ja sanonut, että palauttakaa tästä meille viisi parasta.”

Kansikuva: Eilakaisla Oy:n Mikkelin yksikön tehokolmikolta hoituvat erilaiset yritysten ja organisaatioiden rekrytointitilanteet ja muutosneuvottelut. Kuvassa Taru Ursin vasemmalla, Pia Piispanen keskellä ja Ella Saijanen oikealla.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Aurora Powertrains eSled - electric snowmobile

Aurora Powertrains Oy ja Kiinteistökehitysyhtiö Naistinki Oy ovat sopineet akustotehtaan ja sähkömoottorikelkkatehtaan käynnistämisestä Mikkelissä

Yhtiön kotipaikka on Rovaniemi, mutta sijoittautumispäätöksen myötä kotipaikaksi vaihtuu Mikkeli.

Yhtiön tuotekehitys- ja testaustoiminnot sekä asiakasprojektit säilyvät Rovaniemellä.

Aurora Powertrainsin eSled-sähkömoottorikelkka on yksi maailman ensimmäisistä alusta asti sähkökäyttöiseksi suunnitelluista moottorikelkoista. Vuodelle 2023 yrityksellä on noin 80 sähkökelkan ennakkotilauskanta.

Aurora Powertrainsin akusto on modulaarinen, vesitiivis ja energiatiheydeltään markkinoiden parhaimmistoa. Akustoon kehitetyn lämmönhallintajärjestelmän ansiosta se soveltuu vaativiin olosuhteisiin, esimerkiksi sähkökäyttöisten pienlentokoneiden voimanlähteeksi.

Yhteistyö Naistinki Oy:n kanssa on sujunut jouhevasti

Tehtaiden sijoittautumispäätös eteni nopeasti kevään 2023 aikana.

”Ratkaisuhakuisuus oli merkittävässä osassa päätöksenteossa. Uskomme Mikkeliin syntyvän sähköisen liikkumisen klusterin hyödyttävän niin aluetta, kuin siihen osallistuvia yrityksiäkin”, kertoo Aurora Powertrainsin toimitusjohtaja Matti Autioniemi.

”Toiminnan sydämen, eli akustotuotannon käynnistyminen, tulee palvelemaan Aurora Powertrainsin lisäksi myös alueen sähkövenetuotantoa ja useita muita sovelluksia”, Naistinki Oy:n toimitusjohtaja Kyösti Ylijoki arvioi.

Sähköinen liikkuminen nosteessa

Aurora Powertrainsin sijoittamispäätös on jatkoa alueellisen sähköisen liikkumisen klusterin kehittymiselle. Jo aiemmin toimintansa Tuskussa aloitti sähköveneitä valmistava Valkama Watercrafts Oy. Valkaman sähköveneet lanseerattiin vuonna 2023 Yhdysvalloissa ja ensimmäiset jälleenmyyntisopimukset on tehty.

Klusterin tavoitteena on rakentaa kokonaisvaltainen tuotanto- ja loppukäyttäjäketju sähköiseen liikkumiseen kuluttaja-asiakkaille ja yrityksille sekä monipuolistaa tulevien yritysten osaamista ja tuoteportfoliota. Jatkossa pyritään saamaan lisää yrityksiä osaamiskeskittymään ja haetaan aktiivista yhteistyötä alihankkijoiden ja tutkimus- ja tuotekehityskorkeakoulujen kanssa. Näin luodaan Mikkeliin työllistymismahdollisuuksia tulevaisuuden toimialoilla.

”Nyt saatu sijoittuminen tukee Naistinki Oy:n tavoitetta edistää sähköisen liikkumisen klusteria. Yhdessä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa meidän on tarkoitus käynnistää hanke klusterin edelleen vahvistamiseksi”, Ylijoki kertoo.

Samalla hän kiittää kaikkia osapuolia, jotka ovat edesauttaneet klusterin syntymistä.

Toimijat tekevät yhdessä työtä myös muun muassa latauslaitteiden kokoonpanon käynnistämiseksi Mikkelissä.

Klusterin arvioidut työllisyysvaikutukset ovat alkuun joitain kymmeniä henkilötyövuosia. Täydessä tuotantovaiheessa vaikutus on yli 100 henkilötyövuotta.

Suunnitellut tuotantomäärät ovat seuraavat:

Sähköklusterin tuotantomäärät

Lisätietoja:

Aurora Powertrains Oy
Matti Autioniemi, toimitusjohtaja
Puh. 040 194 8416
matti.autioniemi@aurorapowertrains.com
https://www.aurorapowertrains.com/

Kiinteistökehitys Naistinki Oy
Kyösti Ylijoki, toimitusjohtaja
Puh. 044 794 2210
kyosti.ylijoki@naistinki.fi
https://naistinki.fi/

Työnjohtaja Jani Jukarainen ja kehitysjohtaja Aki Väisänen (oik.) etsivät uusia työntekijöitä vauhdittamaan Pro-Tot Oy:n Mikkelin yksikön kasvua.

”Alasta kiinnostuneille osaajille löytyy töitä”

Yksi maakunnan vauhdikkaimmin kasvavista pk-yrityksistä, pieksämäkeläinen Pro-Tot Oy, laajensi Mikkeliin kuutisen vuotta sitten ja etsii nyt uusia osaajia palkkalistoilleen.

Pro-Tot Oy tuottaa tällä hetkellä asiakkailleen palveluja kolmelta paikkakunnalta käsin. Oma valmistus on keskitetty Pieksämäelle. Suurin osa suunnittelijoista työskentelee kolme vuotta sitten Kuopioon perustetussa toimipisteessä. Mikkelissä toteutetaan asiakasyrityksille räätälöityjä kokoonpano-, asennus-, kunnossapito- ja huoltoprojekteja.

Yritys toimii Mikkelissä Temmikuja 4:ssä sijaitsevassa yksikössä, jossa sillä on toimisto sekä halli pienimuotoista valmistusta varten. Mikkelille leimallisia ovat elintarviketeollisuuteen ja sairaalatuotevalmistukseen liittyvät asiakkuudet.

Mikkelissä työskentelee yrityksen kehitysjohtaja Aki Väisänen osan viikosta, työnjohtaja Jani Jukarainen sekä kolme asentajaa, jotka jalkautuvat työskentelemään asiakasyritysten tiloihin.

Mikkelissä on erikoistuttu kunnossapidon ja ennakkohuollon suunnitteluun. Uusille hitsareille ja asentajille löytyy töitä vaikka saman tien.

”Asenne ratkaisee eli meitä kiinnostavat ihmiset, jotka haluavat oppia näitä töitä. Meillä on tiimeissä niin kokeneita osaajia ja juuri koulusta valmistuneita. Haluamme löytää osaajia, joita kiinnostavat hitsaus sekä teollisuuden asennus- ja kunnossapitotyöt. Meillä on muissa toimipisteissä myös oppisopimusopiskelijoita, mutta Mikkelissä tätä mahdollisuutta ei ole tarjota ennen kuin saamme rekrytoitua lisää osaajia”, Väisänen sanoo.

Insinöörejä tarvitaan kehitystehtäviin

Myös insinööritaustaisille osaajille löytyy töitä. Heiltä toivotaan kiinnostusta alaan tai kokemusta kunnossapito- ja ennakkohuoltotehtävistä sekä toimimisesta yksikön päällikkönä.

”Insinööritaustaiset osaajat pystyvät kehittämään asiakasyritysten prosesseja. He voivat myös tuottaa laskelmia ja tunnuslukuja asiakkaille ja meille, jotta pystymme reagoimaan oikeaan aikaan asiakasympäristössä oleviin erilaisiin prosesseihin. Näihin tehtäviin hyvä koulutuspohja on esimerkiksi kone- tai automaatioinsinöörin tutkinto tai miksei myös DI-tutkinto.”

Töitä löytyy myös ostajalle, joka vastaisi materiaalien ostoista ja logistiikasta nyt, kun toimitaan useilla eri paikkakunnilla.

”Minulle voi soitella suoraan ja kertoa osaamisestaan, niin töitä meiltä kyllä löytyy tästä alasta kiinnostuneille. Kun on avoimin mielin liikkeellä, meiltä kyllä löytyy monenlaisia tehtäviä erilaisille osaajille.”

Uusia työpaikkoja 20 tänä vuonna

Väisänen itse valmistui aikanaan Mikkelin teknillisestä oppilaitoksesta koneteknikoksi ja työskenteli myös ulkomailla Mölnlycke Oy:llä ja sittemmin Moilas Oy:ssä tuotantojohtajana. Nykyään hän kehittää täysipäiväisesti Pro-Tot Oy:n toimintoja. Yrityksen huima kasvu edellyttää jatkuvaa rekrytointia.

Yrityksessä on tällä hetkellä 54 työntekijää. Heistä 20 aloitti viime vuonna. Tänä vuonna tavoitteena on palkata kuluvana vuonna jälleen yli 20 uutta työntekijää.

Mikkelissä voitaisiin kasvaa vauhdilla

Pro-Tot Oy kehittää toimintaansa laajalla rintamalla kaikilla kolmella paikkakunnalla. Vuonna 2016 perustetun Mikkelin toimipisteen kasvua on jarruttanut jatkuva työntekijäpula.

”Täällä meillä on ollut koko ajan suurimmat ongelmat löytää uusia työntekijöitä. Esimerkiksi Kuopioon kolme vuotta sitten perustetussa toimipisteessä työskentelee jo 20 ihmistä. Meillä olisi Mikkelissä tavoite kasvaa samaa tahtia. Tähän asti tilanne on ollut sellainen, että välillä on jouduttu sanomaan ei oota asiakkaille.”

Mikkelissä yritys on ratkaissut työvoimaongelmia myös lisäämällä yhteistyötä alihankkijoiden kanssa. Alihankkijayritysten työntekijöitä onkin Pro-Tot Oy:n asiakasyrityksissä tällä hetkellä enemmän töissä kuin yrityksen omia asentajia.

”Haluaisimme löytää Mikkelin seudulta lisää kumppaneita, joiden kanssa voitaisiin solmia yhteistyösopimuksia. Etsimme nyt koneistamoja yhteistyökumppaneiksi. Meillä on Pieksämäellä käytössä seitsemän konetta koneistukseen, mutta tilauksia olisi enemmän kuin niillä pystytään toteuttamaan. Tämä on tietysti positiivinen ongelma, mutta kyllä tässä saa päätä raapia, että se saataisiin ratkaistua.”

Yritys kouluttaa ja sitouttaa

Yrityksessä uskotaan jatkuvaan oppimiseen. Tämä näkyy koko henkilöstölle niin, että koulutuksia on meneillään eri henkilöstöryhmille koko ajan.

”Esimerkiksi hitsarimme ovat käyneet kymmenenpäiväisen koulutusjakson, jonka on vetänyt ulkopuolinen, kokenut kouluttaja. Samoin koneistajamme ja työnjohtajamme käyvät heille räätälöityjä koulutuksia vuosittain.”

Mikkelissä työnjohtajana työskentelevä Jani Jukarainen kuvaa, että häntä itseään innostaa yrityksen ilmapiiri. Asioita tehdään tosissaan ja hyvällä asenteella. Hän tuli Mikkelin yksikköön töihin sen perustamisvaiheessa levyseppähitsaajaksi.

”Olen tykännyt olla täällä töissä. Tämä ei ole mitään perusjäykkää perinteistä toimintaa, vaan täällä on aina huumori mukana. Olen nähnyt, miten tämä on lähtenyt kasvamaan pienestä. Uudet työntekijät voivat luottaa siihen, että heidät perehdytetään kunnolla. Perehdytys kestää aina useita päiviä, jollei viikkojakin. Ja kun eteen tulee uusia haasteita, niin ne opetellaan kunnolla.”

Pro-Tot Oy aikoo kasvaa vauhdikkaasti myös lähivuodet. Kasvun tueksi on otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä sekä laatujärjestelmä 9001. Käyttöön otetaan myös vastuullisuuteen, ympäristöön ja työturvallisuuteen liittyvät toimintamallit.

”Pyöritämme info-tv:tä, johon päivitämme viikoittain uudet diat. Haluamme, että kaikki tietävät, miten yrityksellä menee taloudellisesti. Toiminnan läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta emme tingi. Meille on tärkeää sitouttaa ihmiset. Laatuauditoinnissa saimmekin hyvää palautetta siitä, miten meillä on täällä toimitiloissa siistiä, asioita tehdään laatu edellä ja koko henkilöstö osallistuu kehittämiseen. Tunnuslukumme ovat hyvät ja ne paranevat koko ajan. Haluamme tuoda ison korporaation parhaat puolet vauhdittamaan yrityksemme kasvua”, Väisänen kertoo.

Mikkelin hallissa pystytään tekemään pienimuotoista valmistusta.
Mikkelin hallissa pystytään tekemään pienimuotoista valmistusta. Pro-Tot Oy:n tavoite on kasvattaa Mikkelin yksikön työntekijämäärää 20:lla työntekijällä, kunhan kiinnostuneita osaajia vaan löydetään.

Oppilaitosyhteistyötä pitäisi tiivistää

Pro-Tot Oy on paikallisesti vielä mikkeliläisille tuntematon, vaikka yrityksen huima kasvu ja kunnianhimoinen kehittäminen näkyvätkin julkisuudessa.

”Toivoisin, että meidät tunnettaisiin 55 ammattilaista ja laajaa alihankkijajoukkoa työllistävänä kasvavana pk-yrityksenä, joka on erikoistunut projektijohtamiseen, automaatioon ja suunnitteluhankkeisiin. Meillä on tarjota myös erilaista asiantuntijuutta ja konsultaatiota. Yksittäisten ongelmien sijaan pystymme ottamaan vastuuta kokonaisuuksista, jotka liittyvät teollisuuden erilaisiin tuotanto- ja kunnossapitoprojekteihin. Voimme sparrata ja haastaa vaativia tuotannon ongelmia ja tuottaa näkemyksiä siitä, miten tuotanto saadaan toimivammaksi ja vähennettyä hävikkiä.”

Alueen koulutusorganisaatioille hänellä on toive.

”Tykkäämme tehdä töitä nuorten kanssa. Olen ehdottanut alan oppilaitokselle kummioppilasjärjestelmää, että me tarjoaisimme harjoittelupaikkoja ja kesätöitä kummioppilaillemme, mutta haluaisimme samalla osallistua opetuksen suunnitteluun, kun tiedämme, mitä taitoja alan yrityksissä kaivataan. Tämä ei ole kuitenkaan saanut tulta. Oppilaitoksissa nuori sähköasentaja oppii täällä esimerkiksi omakotitalon sähköjohdotuksen, mutta me tarvitsisimme ihmisiä, jotka ymmärtävät taajuusmuuntajien asennuksista ja servomoottoreista. Olisi hienoa, jos oppilaitokset kuuntelisivat meitä alan yrityksiä ja räätälöisivät opetusta tarpeen mukaan, että maakuntaan saataisiin kasvuyrityksiä ja lisää työpaikkoja.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kansikuva: Työnjohtaja Jani Jukarainen ja kehitysjohtaja Aki Väisänen (oik.) etsivät uusia työntekijöitä vauhdittamaan Pro-Tot Oy:n Mikkelin yksikön kasvua.

Marjo Niittuaho-Nastolin

Etelä-Savoon houkutellaan kasvuyrityksiä myös muualta maasta: startup-yrityksiä autetaan saamaan kasvurahoitusta

Alle seitsemän vuotta sitten perustetuille startup-yrityksille tarjotaan nyt uudenlaista sparraustukea, jolla pyritään varmistamaan kasvurahoitusta.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy sai alkuvuonna rahoituspäätöksen Verstas Venture Builder -hankkeelle. Hankkeen projektipäällikkönä toimii kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, joka tuntee alueen startup-yritykset ja niiden arjen haasteet. Hän toivoo, että mukaan kehityshankkeeseen lähtevät yritykset, joilla on skaalautuva liikeidea sekä mahdollisuuksia kansainväliseen markkinointiin.

”Tällä alueella on selkeästi tarvetta helpottaa hyvien yritysten kasvua ja auttaa niitä hankkimaan rahoitusta kasvuunsa. Nyt tavoitteena on auttaa yrityksiä saamaan liiketoimintansa perusasiat kuntoon ja varmistaa kasvulle rahoitusta.”

Hän on vuosien varrella huomannut, että Etelä-Savon mahdollisuudet kiinnostavat myös pääkaupunkiseudun laajaa startup-yhteisöä. Viime vuosina pääkaupunkiseudulta on muuttanut maakuntaan kymmenisen startup-yritystä.

”Ilmeisesti pääkaupunkiseudulla on niin laaja startup-yritysten tihentymä, että sieltä on houkuttelevaa siirtyä muualle Suomeen. Parhaillaankin minulla on menossa kahden muutosta kiinnostuneen yrityksen kanssa neuvottelut. Toivonkin, että pystymme seuraavien kahden vuoden aikana näkemään uusien startup-yritysten siirtyvän tänne Etelä-Savoon.”

Eteläsavolaisia ja tänne siirtyneitä yrityksiä autetaan käytännönläheisesti hankkimaan rahoitusta muun muassa Business Finlandilta, ELY-keskukselta sekä Etelä-Savon pääomarahastolta. Projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin on toiminut pitkään valtakunnallisessa enkelirahoittajien FIBAN-verkostossa sekä Etelä-Savon pääomarahastossa.

Marjo Niittuaho-Nastolinin lisäksi yrityksiä tukee joukko ulkopuolisia asiantuntijoita, joilta ostetaan yritysten kaipaamaan räätälöityä osaamista.

”Tavoitteena on olla yritysten iholla ja tarjota vain sellaisia toimia, joita yritys selkeästi tarvitsee vauhdittaakseen kasvuaan ja vakuuttaakseen rahoittajat. Kysymys on hyvin intensiivisestä sparrauksesta ja koen, että roolini on toimia personal trainerin tavoin.”

Yrityksille on tarjolla rahoitusta myös ns. ketteriin kokeiluihin.

”Jos pk-yrityksellä on tuoteidea tai vaikka tarvetta tehostaa tuotantoa, niin voimme rahoittaa kehitystyötä tai vaikkapa demoversion tekoa 5 000-6 000 eurolla. Kahden vuoden aikana on mahdollista tukea näin 10-15 yritystä. Ajatuksena on hyödyntää paikallista osaamista ketterien kokeilujen toteutukseen, sillä meillä on tällä alueella oikeasti osaamista jaettavaksi.”

Verstas VB -prosessiin lähtö on yrityksille ilmaista. Mukaan voivat hakea eteläsavolaisten startup-yritysten lisäksi Mikkeliin siirtymisestä kiinnostuneet yritykset eri puolilta maata.

”Vaikka mukaan lähtevät yritykset voivat olla miltä tahansa toimialoilta, rahoittaja toivoo kehitettävien uusien liikeideoiden liittyvän jollain tapaa kiertotalouteen, vihreään siirtymään ja digitaalisuuteen.”

Näihin teemoihin syventyy myös rinnakkaishanke Verstas CO2, joka tukee yrityksiä muun muassa hiilijalanjäljen pienentämisessä ja materiaalitehokkuudessa. Verstas CO2:ta vetää projektipäällikkönä Kimmo Haapea.

Kaksivuotinen Verstas Venture Builder on saanut rahoitusta reilut 380 000 euroa EAKR-rahastosta ELY-keskuksen kautta.

Lisätietoja:

Verstas VB
projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin
puh. 04400 361 615
marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Verstas CO2
projektipäällikkö Kimmo Haapea
puh. 0440 361 613
kimmo.haapea(at)mikseimikkeli.fi

Euroopan unionin lippu

Uusi uusiutuvan energian rahoitus aurinkoenergiahankkeille avattu

Luxemburg rahoittaa EU:n uuden uusiutuvan energian rahoitusmekanismin kautta 40 miljoonalla eurolla Suomeen sijoittuvia aurinkosähköhankkeita.

Tuettavat hankkeet valitaan kilpailutuksen kautta, jonka hoitavat Euroopan komissio ja Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto CINEA.

Suomen ja Luxemburgin välinen sopimus rahoituksesta on ensimmäinen EU:n jäsenvaltioiden välinen sopimus rahoitusmekanismin hyödyntämisestä.

Rahoitusmekanismin mukainen haku on avattu 18.4.2023. Hankkeiden tulee sijaita Suomessa, lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Haussa noudatetaan seuraavia ehtoja:

  • Hankkeiden tulee aloittaa tuotanto 24 kuukauden kuluessa avustussopimuksen allekirjoituksesta
  • Kattohinta tuelle on 180 000 euroa/MW ja hankkeiden koon tulee olla 5 – 100 MW
  • Metsää voidaan kaataa enintään 25 prosentilta aurinkopaneelien asennuksen vaatimasta pinta-alasta
  • Voimalan huipunkäyttöajan tulee olla vähintään 850 h vuodessa 15 vuoden ajan
  • Hakijan tulee osoittaa riittävä osaaminen ja kokemus vastaavista hankkeista sekä taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseen
  • Hankkeen tulee olla riittävän pitkällä osallistuakseen hakuun. Hakemuksen jättöhetkellä hankkeella tulee olla rakennuslupa, käyttöoikeus maahan sekä neuvottelut käynnissä verkkoliitynnästä
  • Tietyissä itäisen Suomen maakunnissa ja kunnissa sijaitsevat hankkeet ovat etusijalla, jos hakuun tulee useita tarjouksia samalla hinnalla eikä kaikkia pystytä rahoittamaan.
  • Katso rahoitusmekanismin tarkempi hakuohje

Haku päättyy 27.9.2023 klo 17.00 Keski-Euroopan aikaa (Bryssel).
Tutustu täältä Euroopan komission epäviralliseen käännökseen hakuilmoituksesta. 

Alkuperäinen uutinen Suomen Lähienergialiitto ry:n sivuilla:
https://lahienergia.org/uusiutuvan-energian-rahoitusmekanismin-haku-aurinkosahkohankkeille-avattu/ 

Mölnlycken tehdas Mikkelissä ilmasta

Mölnlycke Health Care suunnittelee 32 miljoonan euron investointia Mikkelin tehtaaseen

Mölnlycke Health Caren hallitus hyväksyi Mikkelin tehtaan johdon esittämän 32 miljoonan euron investointisuunnitelman torstaina 11. toukokuuta 2023.

Mikkelin tehtaan historian mittavin investointisuunnitelma lisäisi merkittävästi yrityksen sterilointi- ja tuotantokapasiteettia, antaisi lisänostetta globaalille kasvulle sekä vahvistaisi tehtaan roolia konsernin tärkeimpänä kehittyneiden haavasidosten valmistusyksikkönä.

Tehtaan historian suurin yksittäinen investointisuunnitelma kattaa kolme merkittävää uudistusta:

  • Valmistuksen kyljessä toimivaa sterilointilaitosta halutaan laajentaa, mikä mahdollistaisi sterilointikapasiteetin kaksinkertaistamisen sekä prosessin paremman automatisoinnin ja ympäristöystävällisyyden.
  • Border-haavasidosten valmistuskapasiteettia on tavoite lisätä. Uudella tuotantolinjalla tuotevalmistus ja pakkaustoiminnot voidaan yhdistää ja valmiit tuotteet siirtää automaattisella kuljetinratkaisulla lavaamon kautta sterilointiin.
  • Lisäksi tehtaalla suunnitellaan toimistorakennuksen laajennusta. Nykyisten toimistotilojen päälle on tarkoitus rakentaa toinen kerros ja lisätä samassa yhteydessä mm. pukuhuone- ja taukotiloja.

Neuvottelut rakennusprojektin toteutuksesta on käynnistetty Mikkelin kaupungin omistaman kiinteistökehitysyhtiö Naistinki Oy:n kanssa. Naistinki omistaa tehtaan toimitilat Pursialassa. Tavoitteena on käynnistää rakennustyöt syksyllä 2023.

Investointien myötä Mikkelin tulevaisuus Mölnlycken tärkeimpänä kehittyneiden haavasidosten valmistuspaikkana lujittuisi entisestään. Haavanhoito on konsernin tärkein ja kannattavin liiketoiminta-alue.

Lisätietoa Mölnlyckestä

Mölnlycke Health Care on maailman johtava lääkinnällisten tuotteiden ja ratkaisujen yritys, joka auttaa terveydenhuollon ammattilaisia saavuttamaan parhaat kliiniset ja taloudelliset tulokset kaikkialla maailmassa – sairaalasta kotiin.

Liiketoiminta jakautuu neljään liiketoiminta-alueeseen: haavan hoito, leikkaussaliratkaisut, käsineet ja antiseptiset tuotteet. Asiakaslähtöisyys, vastuullisuus ja digitalisaatio ovat kaiken toiminnan ytimessä.

Yritys työllistää maailmanlaajuisesti noin 8 500 henkilöä ja toimii yli 100 maassa. Pääkonttori sijaitsee Göteborgissa, Ruotsissa. Vuodesta 2007 lähtien yritys on ollut osa Wallenbergin suvun vuonna 1916 perustamaa Investor AB:tä, joka on useiden tasokkaiden, globaalien yritysten sitoutunut omistaja.

Mikkelin tehdas on erikoistunut korkealaatuisten haavanhoitotuotteiden valmistukseen ja toimittamiseen globaaleille markkinoille. Tehdas työllistää noin 600 työntekijää.

Katso uutinen ja yhteystiedot Kiinteistökehitys Naistingin sivuilla.

KasvuEsedun Thomas Landsem ja Teija Pylkkänen

Norjalaislähtöinen Thomas Landsem tuo Mikkeliin myynti- ja vientiosaamista

Tässä juttusarjassa esittelemme kansainvälisen osaajan ja eteläsavolaisen työnantajan välistä yhteiseloa. Norjassa syntynyt ja kasvanut, nykyään KasvuEsedussa työskentelevä Thomas Landsem haluaa olla nostamassa Mikkeliä lentoon myös kansainvälisellä tasolla.

Thomas Landsem löysi työnsä KasvuEsedun kasvumyyjänä hieman sattumalta. Vuonna 2022 hän osallistui Mikkelin Kehitysyhtiö Miksein järjestämään Business Blender -yrittäjätapahtumaan ja tutustui siellä erääseen KasvuEsedun työntekijään, joka vakuuttui Landsemin osaamisesta.

– Meillä oli tarvetta yrityskontaktointia tekevälle työntekijälle ja palkkasimme Thomasin aluksi tuntitöihin. Yleensä meillä on tapana bongata uusia työntekijöitä ja tehdä löytöjä headhunting-menetelmällä isojen työnhakuprosessien sijaan, kertoo KasvuEsedun toimitusjohtaja Teija Pylkkänen.

Taustasta on enemmän hyötyä kuin haittaa

Landsem on syntynyt ja kasvanut Norjassa, ja hänellä on monenlaista kokemusta myynnin ja asiakaspalvelualan töistä. Hän laskeskelee, että elämänsä aikana hänellä on ollut yhteensä 25 työsuhdetta Norjassa ja Suomessa. Ennen KasvuEsedulla työskentelyä hän teki reilut kolme vuotta myyntialan reissutyötä ympäri Suomea ja rakensi vuoden ajan mikkeliläisen startup-yrityksen vientiä.

Landsemilla on myös oma vientikonsultointia tekevä yritys ExpoLand, joka auttaa yrityksiä erityisesti Suomesta muihin Pohjoismaihin suuntautuvissa vientiprojekteissa.

– ExpoLandin palveluihin kuuluvat muun muassa vientikanavien rakentaminen, kontaktointi ja tulkkaus- ja käännöstyöt yrityksille, jotka haluavat aloittaa vientiä Pohjoismaihin, Landsem kertoo.

KasvuEsedussa Landsem vetää yritysyhteistyöhön liittyvää kokonaisuutta osa-aikaisella työajalla. Teija Pylkkäsen mukaan Landsemin taustasta on työssä enemmän hyötyä kuin haittaa.

– En tiedä, mistä esimerkiksi Thomasin myyntihenkisyys tulee, mutta kaikilla syntyperäisillä suomalaisilla ei ole samanlaista taitoa lähestyä yrityksiä yhtä välittömästi ja viedä keskustelua samalla tavalla eteenpäin kuin hänellä.

Kielioppivirheille löytyy ymmärrystä

Pylkkäsen mukaan KasvuEsedun rekrytoinneissa ei oikeastaan ole väliä, mistä ihminen on lähtöisin. Yrityksessä työskentelee tälläkin hetkellä useita kansainvälisen taustan omaavia työntekijöitä.

– Palkkasimme juuri ukrainalaistaustaisen työntekijän tukemaan ukrainalaisten osaajien palkkaamista eteläsavolaisiin yrityksiin, Teija Pylkkänen kertoo.

Landsemin äidinkieli on norja. Hän puhuu myös sujuvaa suomea – niin sujuvaa, ettei esimerkiksi Teija Pylkkänen useinkaan muista, mistä Landsem on kotoisin. Lisäksi Landsemin kielitaitojen listaan voi lisätä myös sujuvan englannin sekä ruotsin ja tanskan.

Suomeksi kirjoittaminen on Landsemille joissain työtehtävissä haaste.

– Joskus tehtäviä räätälöidään sen mukaan: jos tehdään esimerkiksi esitteitä, niille tehdään ylimääräinen kielitsekkaus, Pylkkänen kertoo.

Landsem on oppinut suomen kielen itse, mutta on pohtinut, että kenties kielioppia pitäisi ottaa vielä paremmin haltuun kielikurssilla.

– Saan töissä aika paljon anteeksi ja ymmärrystä kielioppivirheille, koska kollegat ja asiakkaat tietävät, etten ole suomalainen, Landsem sanoo.

Landsemin työ KasvuEsedussa on tällä hetkellä pitkälti kontaktointia ja myynnin kehittämistä paikallisten yritysten kanssa. Hän myös opettaa myyntiä yrittäjyyttä opiskeleville.

– KasvuEsedussa haluamme olla aktiivisesti apuna paikallisten yritysten kasvussa ja kehityksessä, ja meillä on siihen paljon annettavaa. Kun yrityskenttä on vahva, ihmiset jäävät ja hakeutuvat tänne asumaan, kaupungilla menee hyvin ja opiskelijoita riittää. Haluamme ruokkia hyvää kierrettä, Landsem sanoo.

KasvuEsedun palveluissa hyödynnetään myös työntekijöiden osaamista.

– Jos yritys on kiinnostunut esimerkiksi selvittämään Norjan tai Ruotsin markkinoita ja vientiä Pohjoismaihin, voimme hyödyntää muun muassa kielitaitoani ja ottaa projektiin muutakin osaamista firman sisältä, Landsem sanoo.

Thomas Landsem ja Teija Pylkkänen KasvuEsedulla
Thomas Landsem tuntee Pohjoismaiden markkinat hyvin. Hänen ja Teija Pylkkäsen mielestä pohjoismaista yhteistyötä voisi tehdä paljon enemmän paitsi liike-elämässä, myös opiskelussa ja koulutuksessa. Esimerkiksi Etelä-Savosta Norjaan suuntautuvassa koulutusviennissä on paljon mahdollisuuksia. Suomalainen koulutus on monessa asiassa Norjaa edellä, ja Norjasta voitaisiin hakea opiskelijoita opiskelemaan tänne, Landsem sanoo.

”Yritysten pitää uskaltaa katsoa rajojen ulkopuolelle”

Landsem haluaa olla vahvasti mukana Mikkelin kehityksessä. Hänen sydäntään lähellä on erityisesti Pohjoismaiden yhteistyö ja pohjoismaisten liikesuhteiden edistäminen.

– Minulla on vahva palo vahvistaa suomalaisten yritysten yhteyksiä etenkin Norjaan. Kaikkialla pohjoismaissa markkinat ovat hyvin samantyyppiset, joten jos jokin tuote tai palvelu myy hyvin Suomessa, miksei se myisi Norjassakin? Suomella on Nokian jäljiltä hyvä maine Norjassa, ja siellä tiedetään, että suomalaisten kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä, Landsem sanoo.

Landsemin mielestä myös Mikkelissä pitäisi uskaltaa tavoitella rohkeammin isompia ympyröitä.

– Meillä on Mikkelissä monen eri alan osaamista yrityksissä ja Xamkissa, Esedussa ja Aalto-yliopistossa. Yritysten pitäisi rohkeammin etsiä oppilaitoksissa olevaa osaamista, uskaltaa ottaa riskejä muualta tulevien palkkaamisessa ja katsoa rajojen ulkopuolelle aktiivisesti. Mikkeliä pitää saada nostettua isommaksi myös kansainvälisellä tasolla. Se vaatii rohkeutta ja avoimuutta myös poliittisilta päättäjiltä.

– Myös Mikkelin turismia voitaisiin kasvattaa paljon enemmän. Etenkin pohjoismaisille turisteille tällä seudulla on monenlaisia helmiä esimerkiksi luontomatkailussa. Matkailualan yritykset voisivat kehittää aktiivisemmin kimpassa paketteja, joita markkinoitaisiin erilaisille ikäryhmille. Mikkeli pitää saada lentoon!

Kuinka Landsem alunperin päätyi Mikkeliin? Hän naurahtaa, että kaiken takana on nainen.

– Vaimoni on syntynyt ja kasvanut Ristiina-Mikkeli-akselilla, ja tapasimme lukioikäisinä, kun opiskelin vaihto-oppilaana Helsingissä ruotsinkielisessä lukiossa. Nyt meillä on neljä lasta, joista vanhin on ensimmäisellä luokalla, ja pari vuotta sitten valmistunut talo kymmenen kilometrin päässä Mikkelin keskustasta, Landsem kertoo.

Asuinpaikka valikoitui vaimon kotiseudulle myös siksi, että lukion jälkeen Landsem pääsi opiskelemaan Mikkelin ammattikorkeakoulun – nykyään Xamkin – kansainväliselle tradenomilinjalle, josta hän valmistui 2019. Hän harkitsi opintoja myös Norjassa, mutta valitsi Mikkelin.

– Täällä on hyvä olla. Viihdyn tosi hyvin etenkin Itä-Suomessa, ja Mikkeli on keskeinen paikka Itä-Suomessa, Landsem sanoo.

“Fakta on, että Suomessa eivät työntekijät riitä“

Sekä Thomas Landsem että Teija Pylkkänen ovat sitä mieltä, että Etelä-Savossa hukataan tällä hetkellä valtavasti potentiaalia, jota kansainvälisiltä osaajilta löytyy. Vaikka tilanne ulkomaalaisten palkkaamisessa on hieman parantunut lähivuosina, työllistymisessä on vielä esteitä.

– Maahanmuuttajissa on monen alan osaamista, kuten lakimiehiä, lääkäreitä ja insinöörejä, mutta kieli on usein este rekrytoinnille. On kuitenkin huono ratkaisu, että koulutamme osaajia täällä ja sitten päästämme heidät pois, kun he ovat kuitenkin tänne asettautuneet. Fakta on, että Suomessa eivät työntekijät riitä ja heitä pitää hakea jostain muualta, Teija Pylkkänen sanoo.

Landsem on tavannut Mikkelissä useita ulkomaalaisia osaajia, jotka ovat pyytäneet häntä auttamaan heitä työn löytämisessä.

– Usein he ovat jopa Xamkilta tai Aalto-yliopistosta valmistuneita, suomalaisen koulutuksen saaneita, jotka eivät ole onnistuneet työllistymään Etelä-Savossa. Siksi moni lähtee suoraan valmistuttuaan töihin Helsinkiin. Sitten Mikkelissä ihmetellään, miksi Helsinki kasvaa mutta Mikkeli ei, Landsem toteaa.

Apua kansainväliseen rekrytointiin

KasvuEsedu auttaa yrityksiä myös kansainvälisissä rekrytoinneissa, viime aikoina esimerkiksi ukrainalaisten työllistämisessä, josta on monilla yrityksillä erittäin hyvät kokemukset. Kielimuurin ylittämiseen on olemassa erilaisia apuvälineitä.

– Työnantajat kertovat, että muualta tulleet tekevät töitä ihan loistavasti. He tuovat yritykseen aina uutta virtaa ja osaamista. Monella työpaikalla kommunikoidaan esimerkiksi Google Kääntäjän tai sen ja Whatsapp-viestien avulla, ja myös uusia kielityökaluja on kehitetty, Teija Pylkkänen sanoo.

Pylkkäsen mukaan kansainvälisten työntekijöiden rekrytointi voi aiheuttaa myös pelkoja esimerkiksi työpaikkojen henkilöstössä. Moni taho kuitenkin tukee ja auttaa rekrytoinneissa.

– Me tarjoamme esimerkiksi Ely-keskuksen maksamaa työhönvalmennuksen palvelua kansainvälisille työntekijöille. Jos sopivien osaajien löytäminen on vaikeaa, meidän kontaktiemme kautta sellaisen voi löytää.

Landsemin mielestä yritykselle voi olla etua palkata työhön joku muu kuin natiivisuomalainen, esimerkiksi alueen oppilaitoksissa opiskeleva tai sieltä valmistunut kansainvälinen opiskelija.

– Muualta tullut voi tuoda yritykselle uusia markkinoita ja kasvu- ja kehityspotentiaalia. Jos ei uskalla palkata pidemmäksi aikaa, voisiko vaihtoehtona olla määräaikainen työ, tai sitten työssäoppimaan tai työkokeiluun ottaminen?

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti

Kansikuva: KasvuEsedu on Etelä-Savon Koulutus Oy:n tytäryhtiö, joka järjestää koulutuspalveluita ja muita osaamisen kehittämisen palveluita varsinkin alueen elinkeinoelämää palvellen. Yrityksessä työskentelee tälläkin hetkellä useita kansainvälisen taustan omaavia työntekijöitä.