fbpx
kaksi henkilöä seisoo liiketilassa edessään lasivitriini

LuxJewellen salainen ase verkossa on asiantuntijuus

Mikkeliläinen merkkilävistyskorujen verkkokauppa LuxJewelle on kasvanut kahdessa vuodessa nollasta yli 200000 euron liikevaihtoa tekeväksi ja alallaan tunnetuksi yritykseksi.

– Laadukkaiden tuotteiden lisäksi asiakkaat kaipaavat verkossa tietoa ja henkilökohtaista palvelua, yrittäjät Hanna Paakkari ja Eveliina Konsti sanovat.

Keväällä 2022 perustettu LuxJewelle Oy syntyi asiakkaiden selkeään tarpeeseen.

– Asiakkaat kyselivät usein, mistä voisi ostaa laadukkaita ja turvallisia lävistyskoruja. En osannut suositella heille mitään ostopaikkaa. Itse tilasimme korut valmistajilta, mutta he eivät myy suoraan kuluttajille, kertoo lävistäjä Eveliina Konsti.

Konsti tuli tekemään lävistyksiä tatuointistudio Pinky Inkyn tiloihin Mikkeliin pari vuotta sitten. Pian Pinky Inkyn yrittäjä, tatuoija Hanna Paakkari ehdotti, että kaksikko perustaisi yhdessä merkkilävistyskorujen verkkokaupan.

– Olin tatuoijana päässyt tiettyyn kehityspisteeseen ja halusin jotain uutta, ja siitä syntyi ajatus alan verkkokaupasta. Minulle yrittäjyys tarkoittaa sitä, että voin tehdä uusia asioita ja kehittää työtäni itse, Paakkari kertoo.

Tavoitteena on miljoonan euron verkkokauppa

LuxJewelle-verkkokauppa avattiin kesäkuussa 2022. Kasvu on ollut nopeaa. Ensimmäisenä vuonna – joka oli oikeastaan puolivuotinen – yrityksen liikevaihto oli noin 70 000 euroa. Vuoden 2023 liikevaihto on arviolta kolminkertainen, noin 210 000 euroa.

– Jo ennen verkkokaupan avaamista sanoin, että vuodessa pääsemme 20 tonnin kuukausimyyntiin. Ammattilaiset sanoivat, että onpa kova tavoite, mutta se täyttyi, Hanna Paakkari sanoo.Markkinointiin ja varaston kasvattamiseen on panostettu paljon.

– Seuraava tavoite on tehdä miljoonan euron verkkokauppa viiden vuoden sisällä. Summa kuulostaa hurjalta, mutta kun asettaa itselleen selkeitä tavoitteita ja laskee luvut paperille, se on saavutettavissa.

verkkokaupan etusivu, jossa erilaisia värikkäitä lävistyskorujaPaakkarin ja Konstin mukaan laadukkaat tuotteet ovat yksi syy LuxJewellen menestykseen. Yritys myy verkossa merkkilävistyskoruja. Ne eroavat monella tapaa monilla verkkosivuilla ja esimerkiksi festivaaleilla myytävistä halvoista merkittömistä lävistyskoruista.

– Merkkikoruissa on sertifikaatti ja valmistajan takuu. Niiden materiaalit, valmistusmaa ja valmistustapa tiedetään ja pystytään jäljittämään. Valmistuksessa pyritään läpinäkyvyyteen, eettisyyteen ja työntekijöiden hyvinvointiin, Paakkari ja Konsti luettelevat.

Halvat merkittömät lävistyskorut voivat sisältää esimerkiksi nikkeliä, kattilametallia ja muovia, jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktiota ja erilaisia komplikaatioita: esimerkiksi keho voi alkaa hylkiä korua.

– Meillä myytävät korut valmistetaan esimerkiksi kullasta ja lääketieteessä käytettävästä implanttitason titaanista, jotka ovat käyttäjän keholle turvallisia, Konsti kertoo.

– Koruihin on saatavilla myös aitoja timantteja, helmiä ja opaaleja ja ne ovat aidosti hienoja, Paakkari sanoo.

LuxJewellellä ei juuri ole suomalaisia kilpailijoita. Paakkarin ja Konstin mukaan jotkut lävistysliikkeet myyvät merkkikoruja omille asiakkailleen joko paikan päällä tai pienimuotoisesti verkossa, mutta vain merkkilävistyskoruihin keskittynyttä ja lävistäjän palveluita tarjoavia verkkokauppoja ei ole muita.

– Meille oli selvästi hyvä markkinarako.

Verkossa myydään myös palvelua, neuvoja ja asiantuntemusta

Paakkari ja Konsti ovat molemmat kokeneita kehonmuokkauksen ammattilaisia. Paakkari aloitti tatuointien opettelun vuonna 2008 ja yrittäjänä alalla 2010. Konsti on toiminut lävistysalalla vuodesta 2019. Yrittäjille on tärkeää, että he eivät myy verkossa ainoastaan tuotteita, vaan myös palvelua, neuvoja ja asiantuntemustaan.

– Kun asiakas tilaa korua verkkokaupasta, hän ei välttämättä tiedä, minkä kokoinen tai niminen koru on hänelle sopivin.

Verkkokaupassamme toimii live chat -päivystys, jossa kannustamme asiakasta olemaan yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos hänellä on kysymyksiä tai ongelmia aiemman lävistyskorun kanssa, Paakkari kertoo.

– Asiakkaat ovat tykänneet siitä, että voivat olla kanssamme yhteydessä ja saavat verkkokaupasta kaiken tarvittavan avun, Konsti lisää.

Asiakasta muistetaan myös verkko-ostoksen jälkeen: korun mukana lähetetään kiitos tilauksesta ja tarkat ohjeet korujen käyttöön.

– Emme jätä asiakasta yksin tuotteen tilaamisen jälkeen vaan kerromme, mitä koruilla kannattaa tehdä. Olemme hänelle ikään kuinlävistäjä etänä.

Omaleimaista on myös oma kanta-asiakasohjelma, johon rekisteröitymällä asiakkaat saavat muun muassa erilaisia etuja, kuukausittaisen uutiskirjeen ja muuta ekstraa.

– Kanta-asiakkaaksi liittyy keskimäärin 5–10 uutta asiakasta päivässä. Kanta-asiakkuus ei tarkoita meille vain sitä, että haalimme sähköposteja tai annamme alennuksia, vaan muistamme uskollisia asiakkaita tarjoamalla heille parempaa ja henkilökohtaisempaa palvelua. Esimerkiksi uutiskirjeessä tarjoamme konkreettisia vinkkejä ja tietoa lävistyksen hoitoon, Paakkari sanoo.

“Kaikkien asiakaskunta on TikTokissa”

Some-kanavat ovat LuxJewellelle tärkeä markkinointikanava, jolla ohjataan asiakasliikennettä verkkokauppaan. Yrityksen asiakaskunta on pitkälti Instagramissa ja TikTokissa. Markkinointia kohdistetaan eri kanaviin osittain tuotteiden ja asiakaskunnan mukaan. Esimerkiksi hintavampia kultakoruja markkinoidaan enemmän Instagram-julkaisuilla, kun taas TikTok-videoilla kannattaa kertoa nuorempien suosimista korumalleista.

– Julkaisujen aiheet johtavat usein ostopäätökseen. Esimerkiksi napakoru-aiheisen TikTok-liven tai -videoiden jälkeen on tilattu paljon napakoruja. Myös Google-analytiikan kautta näemme, kuka on tullut sivuillemme TikTokin kautta.

Hanna Paakkarin mukaan Google-mainontaan tarvitaan paljon rahaa ja aikaa, kun taas esimerkiksi TikTok on markkinoinnin kannalta edullisempi ja tehokkaampi tapa saada näkyvyyttä.

– Moni yrittäjä vähättelee TikTokia ja ajattelee, että oma asiakaskunta ei ole siellä, mutta mielestäni siellä on kaikkien asiakaskunta. Eri ikäryhmien ihmiset käyttävät nykyään samoja palveluita. TikTok on tuonut meille tunnettuutta: esimerkiksi messuilla käydessä moni tietää meidät juuri TikTokin kautta.

– Jotkut asiakkaat myös kertovat löytäneensä meidät paremmin TikTokin kuin Googlen kautta. Uudistamme verkkokauppa-alustaa parhaillaan, ja silloin sivuista on tulossa paremmin hakukoneoptimoidut.

Myös somessa yrittäjät haluavat pelkän tuotemarkkinoinnin lisäksi jakaa tietoa.

– Jaamme videoilla tai live-lähetyksissä tietoa esimerkiksi lävistysten komplikaatioista ja vastailemme yleisiin ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin. Seisomme ylpeästi tuotteiden takana ja kerromme, keitä olemme ja mitä osaamme. Läpinäkyvä tiedon jakaminen on tuonut meille luotettavuutta: asiakkaat tietävät, että meillä on hyvät tuotteet ja hyvä palvelu.

Some mahdollistaa myös matalan kynnyksen markkinointikokeilut.

– Olemme kertoneet some-kanavilla esimerkiksi tekevämme tilausta Yhdysvalloista tietyltä valmistajalta, ja asiakas on voinut tilata itselleen koruja valmistajalta samalla.

Apua Uusrityskeskuksesta, Digiportailta ja Mikseistä

Vielä pari vuotta sitten Paakkarilla ja Konstilla ei ollut minkäänlaista käsitystä, miten verkkokauppaa tehdään. Osakeyhtiön perustamisessa heitä auttoi Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus, josta vinkattiin Digiportaat-hankkeen koulutuksista ja digisparrauksesta.

– Koulutuksissa käytiin läpi muun muassa toimivaa verkkokauppapohjaa ja vinkkejä tuoteteksteihin, kuviin, digimarkkinointiin sekä myyvään verkkokauppaaan. Myös Googlen työkaluja ja analytiikkaa opeteltiin. Verkkokaupan rakentamisesta ei olisi tullut mitään ilman Digiportaiden koulutusta ja sparrausta, tai ainakin se olisi ollut paljon hitaampaa, Paakkari ja Konsti kiittävät.

Lisäksi verkkokauppiaaksi ryhtyminen on vaatinut paljon itseopiskelua.

– Paljon on kahlattu nettiä ja opeteltu, miten oma verkkokauppa rakennetaan, esimerkiksi lisätään kauppaan toimituksia ja muita palasia. Työmäärä on ollut todella iso, mutta meitä on motivoinut kova oppimisen jano. Jos nämä asiat eivät kiinnostaisi, ei bisneskään lähtisi käyntiin.

LuxJewelle on mukana myös Mikkelin verkkokauppiasklubissa, jossa verkkokauppaa tekevät yritykset jakavat tietoa ja vertaistukea toisilleen. Hyvänä tukena on ollut myös yritysneuvoja Sari Kujala Mikseiltä.

– Sarin kanssa olemme olleet koko ajan yhteydessä ja meille on tullut tiivis side. On sellainen olo, että aina voi soittaa. On hienoa, että Mikkelissä uudelle yrittäjälle annetaan paljon tukea.

Ulkomaillakin on markkinarakoa

Osaltaan yrityksen kasvun on mahdollistanut ensimmäinen työntekijä, joka on työskennellyt LuxJewellessä syksystä 2022 ja vastaa muun muassa mainonnasta, some-sisällöistä ja -yhteistyökumppaneista sekä asiakaspalvelusta. Työntekijän palkkaamiseen on saatu puolentoista vuoden mittainen palkkatuki.

– Isomman volyymin verkkokauppa tarvitsee työntekijän, sillä jos yrittäjät tekevät myös muuta työtä, omat voimat eivät riitä. Verkkokauppaa ei myöskään voi tehdä “siinä sivussa”, koska muuten se ei kehity.

Hanna Paakkari tekee edelleen lähes kokopäiväisesti tatuointeja ja Eveliina Konsti lävistyksiä Mikkelissä. Yrittäjät ottavat työaikaa verkkokaupalle sieltä mistä ehtivät.

– Olemme kuitenkin hieman vähentäneet muita asiakastöitä, jotta verkkokaupan kehitykselle jää aikaa. On tärkeää, että verkkokauppaa ei päästä remissioon. Isoin homma on, että sitä käydään koko ajan läpi ja myllytetään sisältä: teemme mainosmateriaaleja, uusimme tekstejä ja otamme uusia kuvia.

Seuraavaksi ajatus on laajentaa verkkokauppa kansainväliseksi.

– Palvelemaan EU-alueen kuluttajia, jotka etsivät koruja EU-alueelta. Meidän tyyppisiä verkkokauppoja on maailmallakin vain muutamia, joten markkinarakoa on myös ulkomailla.

Verkkokauppa löytyy osoitteesta luxjewelle.com.

Teksti ja kuvat: Elina Jäntti
Verkkokaupan kuva: Kuvakaappaus LuxJewellen verkkosivuilta.

iso joukko ihmisiä, joista osa seisoo ja osa istuu

REKRY: projektipäällikkö Etelä-Savo Goes Global -hankkeeseen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa.

Etsimme nyt joukkoomme projektipäällikköä Etelä-Savo Goes Global -hankkeeseen

Hankkeessa keskitytään yritysten vienninedistämistyöhön maakunnallisesti, ylimaakunnallisesti ja kansainvälisesti uusia toimintatapoja kehittäen ja hyödyntäen. Hankkeen painopiste on yritysten viennin edistämistyön ja toimintamallien käytännönläheinen ja konkreettinen kehittäminen, jonka pohjalta eteläsavolaiset yritykset saavat asiakasliidejä ja kontakteja vientiin. Hankkeen päätoteuttajana toimii MikseiMikkeli, Savonlinnan Hankekehitys on ryhmähankkeen osatoteuttaja. Työkavereinasi hankkeessa toimivat osa-aikaiset teknologiateollisuuden ja vesiliiketoiminnan asiantuntijat.

Projektipäällikkö vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta ja johtamisesta (ml. ryhmähankkeen koordinointi) ja yritysrahoituksen varmistamisesta. Hän hoitaa yhteydet hankkeen sidosryhmiin ja yhteistyökumppaneihin, johtaa hankkeessa yritysten viennin edistämistyötä, toimii Vihreä siirtymä ja teknologiateollisuus -yritysryhmän vetäjänä, sekä vastaa ostopalveluiden kilpailuttamisesta ja koordinoinnista. Projektipäällikkö vastaa hankkeen raportoinnista ja hyvästä hallinnosta.

Työtehtäviisi kuuluvat:

  • Yritysten vientivalmiuksien sparraaminen
  • Yrityskohtainen asiantuntijatyö; markkinatiedon kerääminen ja hyödyntäminen kohdemarkkinoilta
  • Tilaisuuksien ja markkinointitoimenpiteiden organisointi kohdemarkkinoilla ja Etelä-Savossa
  • Ylimaakunnallinen yhteistyö ja verkostojen hyödyntäminen

Edellytämme sinulta hankkeiden hallinnointikokemuksen (mm. de minimis -toimenpiteet) ja tiimityötaitojen lisäksi organisointikykyä, kokemusta kansainvälisestä kaupasta ja vientitoiminnasta sekä ajanmukaisia digitaalisia työskentelytaitoja. Hyvät neuvottelutaidot edesauttavat yritysrajapinnassa työskentelyä ja yritysryhmien kokoamista. Sujuva suullinen ja kirjallinen englannin kielitaito on välttämätön. Muu kielitaito ja eri maiden markkinatuntemus katsotaan eduksi. Arvostamme asiakaspalveluhenkisyyttä, itseohjautuvuutta, oma-aloitteisuutta ja rohkeutta tarttua toimeen. Eduksi on, jos hahmotat vihreän siirtymän mahdollisuudet yritysten kilpailukykytekijänä.

Tarjoamme sinulle vaihtelevan työn yritysrajapinnassa, energisen ja kehittävän työyhteisön ja henkilöstöedut, joihin kuuluu mm. virike- ja lounasetu, puhelinetu, polkupyöräetu ja kattava vakuutusturva työssä ja vapaa-aikana. Kehitämme henkilöstömme työtyytyväisyyttä määrätietoisesti ja hyvinvoiva henkilöstö on meille tärkeä arvo ja voimavara. Tehtävä sijoittuu yritysten neuvonta- ja kehittämispalveluiden yksikköön.

Työsuhde on määräaikainen ja kokoaikainen hankkeen keston ajan. Tehtävän hoitaminen edellyttää matkustamista ja täyttäminen myönteistä hankerahoituspäätöstä. Työ alkaa vuoden 2024 alussa sopimuksen mukaan ja päättyy 30.6.2026. Työtehtävän täyttämisessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Tuleva työpisteesi sijaitsee Mikkelissä. Yhtiössämme on tällä hetkellä voimassa etätyökäytäntö, mikä sallii etätyön tekemisen enintään 12 pv/kk työtilanteesi näin salliessa.

Toivomme työhakemustasi, ansioluetteloasi ja palkkatoivettasi 8.1.2024 klo 9 mennessä osoitteella mari.merilainen@mikseimikkeli.fi.

Lisätietoja antaa Mari Meriläinen, puh. 040 547 9716 tai mari.merilainen@mikseimikkeli.fi.

myymälän julkisivu, jonka edessä on joulukuusi

Yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteen määrän vähentäminen ja kierrätysasteen nosto teemoina Itä-Suomen jätehuollon yhteistyöryhmän kokoontumisessa

KIELO-hanke oli esillä Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän kokouksessa 28.11.2023 Varkaudessa, jossa teemoina olivat yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteen määrän vähentäminen ja kierrätysasteen nosto. Tähän artikkeliin on koottu terveiset KIELO-hankkeen projektipäälliköltä Jenina Luotolammelta.

Yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteen määrän vähentäminen ja kierrätysasteen nosto olivat pääteemat

Itä-Suomen alueellisen jätehuollon yhteistyöryhmän yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa ja valvontaa Itä-Suomessa. Sen jäseniin kuuluu Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan alueen kuntien, toiminnanharjoittajien, säätiöiden ja yhdistysten jäseniä. Kuulimme kokouksessa esityksiä Ympäristöministeriöstä, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Savo-Pielisen jätelautakunnalta sekä Jäteyhtiö Jätekukko Oy:lta. Esityksissä tuotiin esille edellä mainittujen toimijoiden kokemuksia ja näkökulmia yhdyskuntajätemäärän vähentämiseksi.

Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristönsuojelun asiantuntija Iiro Kiukas muistutteli osanottajille mieleen mitä viime kevään kokouksessa käytiin läpi rakennus- ja purkujätteistä. MikseiMikkelin Jenina Luotolampi puolestaan kertoi KIELO-hankkeen tavoitteista, siinä toteutettavista toimenpiteistä ja odotettavissa olevista tuloksista.

Taloudelliset kannustimet, hankintakriteerit ja elinkaariajattelu nousivat esiin keinoiksi edistää rakentamisen kiertotaloutta

Työpajatyöskentelyn aikana pyrittiin löytämään keinoja yhdyskunta-, rakennus- ja purkujätteiden vähentämiseen sekä kierrätysasteen nostamiseen. Kiukkaan ja Luotolammen vetämässä työpajassa etsittiin vastauksia kysymyksiin: ”Mitkä ovat suurimmat esteet rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäytölle ja kierrättämiselle?” sekä ”Miten eri toimijat voivat edistää ko. jätteen vähentämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä?”.

Ensimmäiseen kysymykseen saatiin vastaukseksi jo aiemmin hankkeessa tunnistettuja haasteita: kiire, välinpitämättömät asenteet, arvostuksen puute vanhaan ja kestävään, liian suuret kustannukset, suunnittelemattomuus, tietämättömyys sekä uudelleenkäytön ja kierrättämisen vaatiman tilan puute. Muutama osallistuja oli onnistunut omissa yksityisissä rakennusprojekteissaan taklaamaan näitä haasteita, joka toi toivonpilkahduksen siitä, että ongelmat ovat ratkaistavissa.

Toisen kysymyksen vastauksissa korostui, että tietoisuutta uudelleenkäytöstä tulisi lisätä. Niin ikään purkuprojekteille tulisi varata enemmän aikaa, jolloin rakennusosien uudelleenkäyttöä pohdittaisiin jo aikaisemmassa vaiheessa. Tämä edesauttaisi kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja voisi lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäaika mahdollistaisi myös kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteereiden lisäämisen asiakirjoihin. Keskusteluissa nousi esille taloudellisten kannustimien tarve. Neitseellinen raaka-aines on edullista verrattuna kierrätettyyn, ja suomalaisen työn kustannukset ovat korkeat.

Työpajan tulokset vedettiin yhteen koko osallistujajoukon kesken Mentimeter-kyselyn avulla, jossa äänestettiin edellä mainituista vastauksista kolme suurinta estettä. Positiivista oli, että kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteerien puuttumista ja heikkoa asennetta uudelleenkäyttöä kohtaan pidettiin pienempinä esteinä kuin suunnitelmallisuuden puutetta, korkeaa hintaa tai kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta.

Näiden haasteiden ratkaisemiseksi kaikista saaduista vastauksista äänestettiin kolme tärkeintä keinoa, jotka olivat: taloudellisten kannustinten lisääminen, kiertotalouden huomioiminen hankinnoissa asettamalla toimijoille velvoitteita sekä elinkaariajattelun tuominen rakentamiseen nykyistä voimakkaammin.

Päivä päättyi Varkauden kierrätyskeskusvierailuun

Kokouksen päätteeksi kävimme tutustumassa paikallisen Ekotori-kierrätyskeskuksen toimintaan. Vierailu muistutti konkreettisesti siitä, kuinka paljon eri materiaalia meillä maailmassa odottaa uutta hyödyntämiskohdetta joko sellaisenaan pienin ehostuksin tai materiaalina.
Uskon, että päivä antoi kaikille osallistujille paljon uutta ajateltavaa. Tästä on hyvä jatkaa kiertotalouden edistämistä.

Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino- ja liikennekeskus.

Olemme muuttaneet Mikkelin kaupungin virastotaloon Maaherrankadulle

MikseiMikkeli on muuttanut ja löydät jatkossa kaikki MikseiMikkelin yrityspalvelun, matkailun ja hankkeiden asiantuntijat saman katon alta kaupungin virastotalosta osoitteesta Maaherrankatu 9-11, 50100 Mikkeli.

Olipa yrityksesi toimiala ja yrityskoko mikä tahansa, MikseiMikkeli auttaa yritystäsi kokonaisvaltaisesti kaikissa liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä kuten kehittäminen, rahoitus, matkailun konseptointi, digimarkkinointi, tontti- ja toimitilat tai omistajanvaihdos.

Voit varata ajan sähköisesti osoitteessa mikseimikkeli.fi/ajanvaraus tai soittamalla numeroon 010 340 3080.

Kiitos vielä Tuma-talon naapuriyritykset ja Ramin lounasravintolan henkilökunta yhteisistä vuosista, varmasti nähdään pian uudestaan!

Ja tässä samalla MikseiMikkelin väki toivottaa hyvää hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2024!

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee 40 eri alojen asiantuntijaa.

Henkilöstön ryhmäkuva Mikkeli-karage 12-2022.

REKRY: projektipäällikkö Osaajaportti-hankkeeseen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa. 

Etsimme nyt joukkoomme projektipäällikköä Osaajaportti-hankkeeseen. 

Hankkeessa autetaan työttömiä työnhakijoita löytämään seudulla avoimena olevat työtehtävät nykyistä tehokkaammin. Alueen yrityksiä autetaan löytämään osaavaa työvoimaa ja heitä tuetaan rekrytointiosaamisen kehittämisessä. Painopisteenä on kansainvälisten osaajien osuuden kasvattaminen yritysten henkilöstössä.  

Työtehtäviisi kuluvat:  

  • Työnhakijoiden sparraus tiiviissä yhteistyössä työllisyyspalveluiden kanssa ja työnhakijoiden esittely yrityksille 
  • Yritysten piilotyöpaikkojen kartoitus ja näkyväksi tekeminen 
  • Yritysten rekrytoinnin osaamistarpeiden kartoitus ja rekrytoinnin kehityspolun sparraus yrityksissä 
  • Rekrytointitapahtumien järjestäminen ja alueen rekrytointipalveluiden verkoston kokoaminen 
  • Hankkeen hallinto ja raportointi.

Tukenasi hankkeen toteuttamisessa toimii osa-aikainen viestintäasiantuntija.  Edellytämme sinulta aiemman hankekokemuksen ja tiimityötaitojen lisäksi organisointikykyä, kokemusta ihmisten kanssa työskentelemisestä ja kykyä huomioida heidän erilaiset taustat, ymmärrystä yritysrajapinnasta ja ajanmukaisia digitaalisia työskentelytaitoja. Hyvät neuvottelutaidot edesauttavat tehtävässä menestymistä ja arjessa selviytyminen myös englanniksi on välttämätöntä. Arvostamme asiakaspalveluhenkisyyttä, itseohjautuvuutta, oma-aloitteisuutta ja rohkeutta tarttua toimeen. Eduksi on, jos hahmotat työllisyyspalveluiden kokonaisuuden työnhakijan ja työnantajan kannalta. 

Tarjoamme sinulle vaihtelevan työn yritysrajapinnassa, energisen ja kehittävän työyhteisön ja henkilöstöedut, joihin kuuluu mm. virike- ja lounasetu, puhelinetu, polkupyöräetu ja kattava vakuutusturva työssä ja vapaa-aikana. Kehitämme henkilöstömme työtyytyväisyyttä määrätietoisesti ja hyvinvoiva henkilöstö on meille tärkeä arvo ja voimavara. 

Työsuhde on määräaikainen ja kokoaikainen hankkeen keston ajan. Tehtävän täyttäminen edellyttää myönteistä hankerahoituspäätöstä. Työ alkaa vuoden 2024 alussa sopimuksen mukaan ja päättyy 31.12.2025. Työtehtävän täyttämisessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Tuleva työpisteesi sijaitsee Mikkelissä. Yhtiössämme on tällä hetkellä voimassa etätyökäytäntö, mikä sallii etätyön tekemisen enintään 12 pv/kk työtilanteesi näin salliessa.  

Toivomme työhakemustasi, ansioluetteloasi ja palkkatoivettasi 2.1.2024 klo 9 mennessä osoitteella mari.merilainen@mikseimikkeli.fi.  

Lisätiedot: Mari Meriläinen, puh. 040 547 9716 tai mari.merilainen@mikseimikkeli.fi 

Henkilöstön ryhmäkuva Mikkeli-karage 12-2022.

REKRY: lentoliikenteen ja ilmailun asiantuntija Keula kohti Mikkeliä -hankkeeseen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 34 eri alojen asiantuntijaa. 

Etsimme joukkoomme lentoliikenteen ja ilmailun asiantuntijaa Keula kohti Mikkeliä -hankkeeseen 

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa ja tavoitellaan säännöllisen liikenneyhteyden syntymistä. Lisäksi tuotteistetaan Mikkelin lentoasemaa hyväksi käyttävä miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö. Lisäksi tavoitteena on perustaa kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. 

Projektiasiantuntija toimii hankkeessa lentoliikenteen ja ilmailualan asiantuntijana. Tehtävässään asiantuntija tukee aktiivisesti hankkeen projektipäällikköä ja muuta projektiryhmää alueen lentoyhteyksien ja ilmailun koulutusmatkailun kehittämisessä. Asiantuntija tuntee ilmailualaa useamman vuoden ajalta ja kommunikoi luontevasti muiden ilmailualan toimijoiden suuntaan. Asiantuntija rakentaa uusia verkostoja ja kehittää yhdessä tulevaisuuden toimintatapoja hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.  

Edellytämme sinulta kokemusta ilmailusta ja kehitysprojekteista. Laskemme eduksi jos sinulla on matkailun asiantuntemusta ja työskentelet luontevasti kansainvälisessä ympäristössä. Arvostamme hyviä viestintätaitoja, myyntihenkisyyttä, itseohjautuvuutta ja rohkeutta tarttua haasteisiin. Sujuva suullinen ja kirjallinen kielitaito (suomi ja englanti) on edellytys tehtävän menestyksekkäälle hoitamiselle. Pidämme hyvinvoivaa työyhteisöä korkeassa arvossa, joten toivomme myös sinulta vahvoja tiimityöskentelytaitoja ja kehittämisasennetta. Tukena työssäsi toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimintaympäristön kehittämisyksikkö, jonka jäsenenä myös itse toimit. 

Tarjoamme sinulle työn, jossa päivät eivät ole samanlaisia. Pääset Mikkelin seudun elinkeinojen ja toimintaympäristön kehittämisen ytimeen. Tukenasi on reipas ja mukavaksi kehuttu työyhteisö sekä henkilöstöedut, joihin kuuluu muun muassa virike- ja lounasetu, puhelinetu, polkupyöräetu sekä kattava vakuutusturva työssä ja vapaa-aikana. 

Työsuhde on määräaikainen ja kokoaikainen 31.12.2025 saakka. Työ alkaa 1.1.2024 tai heti sopivan henkilön löytyessä; hakijoita haastatellaan jo hakuaikana. Työtehtävän täyttämisessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Tuleva työpisteesi sijaitsee Mikkelissä. Yhtiössä on tällä hetkellä voimassa etätyökäytäntö, mikä sallii etätyön tekemisen enintään 12 pv/kk työtilanteesi näin salliessa. 

Toivomme työhakemustasi, ansioluetteloasi ja palkkatoivettasi 21.12.2023 klo 10 mennessä osoitteella  maarit.randelin@mikseimikkeli.fi. Lisätietoja tehtävästä antavat Ville Hyyryläinen puh. 0440 659 741 ja Maarit Randelin puh. 0440 361 607.

yksi kajakki peilityynellä järvellä taustalla metsää

Kansainvälinen media ihastui Saimaaseen – ulkomaisten matkailijoiden yöpymisissä hurja nousu

Saimaan kansainvälinen tunnettuus ja vetovoima ovat nousussa. Alueella vieraili Visit Saimaan kutsusta huhti-syyskuussa 55 kansainvälisen median edustajaa tai vaikuttajaa sekä 56 matkanjärjestäjää eri puolilta maailmaa. Vierailut poikivat runsaasti medianäkyvyyttä ja sijoituksia suosikkikohteiden listoilla sekä uusia matkapaketteja kansainvälisille markkinoille. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ovat nousseet merkittävästi viime vuodesta, ja alueen tunnettuuden lisääntyessä trendin voi odottaa voimistuvan.

Saimaan aluetta kehutaan nyt kilpaa kansainvälisessä mediassa – kiitosta saavat niin ainutlaatuinen järviluonto, paikallinen elämäntapa kuin alueen gastronomia. Esimerkiksi Forbes nosti Saimaan yhdeksi parhaista matkailukohteista vuodelle 2024 ja esitteli aluetta salaisena hyvinvointiparatiisina. Wall Street Journal nimesi Saimaan seudun maailman toiseksi kauneimmaksi paikaksi ruskan ihailuun, ja Time Out valitsi sen puolestaan Euroopan toiseksi parhaaksi järvikohteeksi.

Moni media on esitellyt Saimaata ympäristönä, josta löytyy maailman onnellisin kansa. Esimerkiksi ABC News kuvasi Saimaalla Nightline-ohjelman Visit Finlandin Find Your Inner Finn – Master of Happiness -onnellisuusleirin aikana. Leirille valittiin yli 150 000 hakijasta 14 ihmistä opiskelemaan suomalaista onnellisuutta Saimaalla. Kampanja poiki satoja mediaosumia ja huimaa somenäkyvyyttä ympäri maailmaa: esimerkiksi Kourtney Kardashian jakoi uutisen sosiaalisessa mediassa yli 224 miljoonalle seuraajalleen.

Elokuussa päättyneen Fly Savonlinna-hankkeen vieraana alueella vieraili kahden vuoden aikana 56 matkanjärjestäjän ja 86 median edustajaa. Osa matkoista toteutettiin yhteistyössä Visit Saimaa-hankkeen kanssa. Kansainvälisten matkanjärjestäjien vierailut Saimaan alueelle ovat johtaneet muun muassa uusien matkailutuotteiden kehittämiseen. Esimerkiksi Alankomaiden suurin Pohjoismaisten lomamatkojen järjestäjä Voigt Travel toteutti kesällä ensimmäiset charter-lentonsa Rotterdamista Savonlinnaan. Uudet matkapaketit USA:n markkinoilla ovat puolestaan myynnissä tulevaksi talveksi.

Myös kotimaiseen matkailuun panostettiin Saimaan alueella muun muassa somekampanjalla, jossa kertyi yhteensä miljoonia mainosnäyttöjä. Medialle ja vaikuttajille järjestettiin ruoka- ja kulttuurimatkailuun sekä vastuullisuuteen keskittyviä vierailuja, joille osallistui 30 kotimaista mediavaikuttajaa.

Pitkäjänteinen työ tekee Saimaata tutuksi maailmalla

Tulokset eivät ole syntyneet sattumalta: niiden taustalla on Etelä-Savon maakuntaliiton rahoittaman Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n yhteisen Visit Saimaa 2.5 -hankkeen ja alueen yritysten aktiivinen työ Saimaan kansainvälisen tunnettuuden edistämiseksi. Visit Saimaa 2.5 -hankkeessa kehitetään matkailua, rakennetaan Saimaa-brändiä ja haetaan alueen matkailuyrityksille uusia markkinoita ja asiakkaita. Saimaa pyritään näin nostamaan merkittäväksi kansainväliseksi matkailukohteeksi Helsingin ja Lapin rinnalle.

–  Työ Saimaan tunnettuuden edistämiseksi sekä palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi kantaa hienosti hedelmää. Olen todella iloinen kansainvälisestä näkyvyydestä ja sen myötä kasvaneesta kysynnästä Saimaan alueen yrityksissä. On hyvä muistaa, että kansainvälinen matkailu tuo meille paljon matkailutuloa ja kaivattua elinvoimaa, josta hyötyvät kaikki alueen yritykset. Haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, rahoittajia ja erityisesti Visit Finlandia yhteistyöstä ja työmme tukemisesta. Nyt ei voi yhtään hellittää: työtä tulee jatkaa ja panoksia lisätä entisestään, sanoo matkailujohtaja Maisa Häkkinen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä

Myös Savonlinnan seudulla iloitaan tuloksista, jotka innostavat jatkamaan ponnisteluja. – Takana on upea matkailukesä: Savonlinnan Oopperajuhlat tekivät myyntiennätyksen, ja ulkomaisten sekä kotimaisten matkailijoiden määrä alueellamme kasvoi. Kesän kohokohtiin kuuluivat uudet lentoyhteydet Euroopasta – neuvottelemme parhaillaan myös uusista lennoista ja kohteista, kertoo Savonlinnan Seudun Matkailun toimitusjohtaja Jaana Komi.

Yhä useampi ulkomainen matkailija yöpyy Etelä-Savossa

Kansainvälinen matkailu Etelä-Savon alueelle on tilastojen mukaan lisääntynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä Etelä-Savossa oli tämän vuoden syyskuussa 35 % enemmän kuin syyskuussa 2022. Mikkelin seudulla lisäys oli vielä huomattavampi. Kotimaisten yöpyjien määrä pysyi Etelä-Savossa syyskuussa entisellään vuoteen 2022 verrattuna.

Kaikkiaan Etelä-Savon majoitusmyynti oli syyskuussa 3,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 tammi-syyskuussa Etelä-Savon majoitusmyynti on ollut yhteensä 39 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 2,1 miljoonan euron lisäystä edellisestä vuodesta. Lukuihin sisältyvät sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset.

Lisätiedot

Minna Gurney, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 044 359 8655, minna.gurney@mikseimikkeli.fi

Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Jaana Komi, toimitusjohtaja, Savonlinnan Seudun Matkailu OY, puh. 040 730 9765, jaana@visitsavonlinna.fi

jaana@visitsavonlinna.fi

Visit Saimaa 2.5 -hanke kehittää matkailua Itä-Suomessa ja rakentaa Saimaa-brändiä. Hankkeen päätoteuttaja on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja osatoteuttaja Savonlinnan Seudun Matkailu Oy. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto (EAKR).

 

Kansainvälistä rahoitusta Blue Economy Mikkeli -klusterin yrityksille

Kaksi Blue Economy Mikkeli -klusteriin kuuluvaa vesialan yritystä on saanut merkittävän CircInWater Innovaatiotukipäätöksen yhteishankkeelleen. Kaikkiaan rahoitusta sai 12 eurooppalaista yritystä.

Pitkän uran mikrobiologian tutkijana, dosenttina ja Finnoflag Oy:n yrittäjänä toiminut Elias Hakalehto väitteli tohtoriksi Kuopion yliopistosta vuonna 2000. Hän on tutkijan urallaan soveltanut mikrobiologiaan liittyvää tutkimustietoa teollisuusmittaluokan uusiin innovaatioihin. Vuodet yliopistotutkijana saivat hänet oivaltamaan, että mikäli hän haluaa tekemiselleen vaikuttavuutta, paras vaihtoehto on toimia yrittäjänä.

”Minulla on kehittäjän ja maailmanparantajan mieli. Perustin Finnoflag Oy:n Kuopioon jo vuonna 1993, ja olen sen jälkeen ollut mukana noin 150 koti- ja ulkomaisessa hankkeessa ja hakemassa noin 80 patenttia. Yrittäjyys mahdollistaa, että voin toimia siellä, missä kulloinkin pitää toimia. Mikrobit ovat kaikkialla läsnä olevia, joten niiden tutkimusta voi hyödyntää monessa, kuten terveydenhoidossa, kiertotaloudessa, ravinnontuotannossa, ympäristönsuojelussa ja eri teollisuuden aloilla”, hän kuvaa yrittäjyyttään.

Iso mittakaava tuo vaikuttavuutta

Hakalehto on urallaan etsinyt innovatiivisia tuotantomalleja, jotka hyödyntävät mikrobiologiaa, bioteknologiaa ja tieteellistä tutkimusta. Hän on ollut mukana muun muassa pilotoimassa vesien puhdistukseen, jätteiden kierrätykseen ja luonnonmukaiseen maatalouteen liittyviä ratkaisuja.

Hän on myös edistänyt maidon probioottien siirtämistä teolliseen tuotantoon, testannut mikrobisekaviljelmien käyttöä biojalostamoissa ja kehittänyt diagnostiikkaa vesien ja elintarvikkeiden tutkimukseen. Hän on myös tutkimusryhmineen antanut nimiä useille uusille alan käsitteille.

”Olen huomannut, että mikrobiologian ja teollisuuden yhteistyössä piilee valtava potentiaali. Minua kiinnostaa suuresti tällä hetkellä kaikki maatalouteen liittyvä. Haluan olla kehittämissä isossa mittakaavassa toimivia malleja, jotka tuottavat orgaanista maanparannusainetta ja sitä kautta luovat edellytyksiä turvalliselle ruoantuotannolle ja vahvistavat huoltovarmuutta.”

Hakalehto ajattelee, että puhdas vesi ja puhdas ravinto ovat kaiken elämän, myös ihmisen terveyden, perusta. Hän on julkaissut paljon tutkimustietoa suolistoflooran ja mikrobien merkityksestä ihmisen hyvinvointiin.

Yksi uusista innovaatioista on ollut muun muassa sairaalakäytössä toimiva mikrobien rikastuslaite, jonka hän patentoi vuonna 1998.

”Kehittämämme salkkukoossa kulkeva mikrobien rikastusyksikkö toimii siellä, missä näytteitä otetaan. Näitä on käytössä myös vesilaitoksilla. Mikkelin vesilaitoksella on ollut tämä PMEU-laite käytössään valvomassa talousveden laatua automaattisesti.”

Tällä hetkellä Hakalehto haluaa syventyä etenkin orgaaniseen maanparannukseen, joka on luonnonmukaisessa viljelyssä perinteisesti käytetty viljelytapa, jossa lannoitteita ja maanparannusaineita pyritään tuottamaan omalla tilalla.

”Minua kiinnostaa suuresti kaikki luomuviljelyyn liittyvä. Haluan olla kehittämässä uusia orgaanisia maanparannusaineita, joita tuotetaan ilman kemikaaleja. Maatalouden kykyä tuottaa ravintoa pitää vahvistaa uusin, ekologisin ratkaisumallein. Samalla voidaan valmistaa kemiallisia aineita luonnonmukaisesti.”

Selluloosapohjainen sedimentti kiertoon

Finnoflag Oy ja sen yhteistyökumppani, myös BEM-klusteriin kuuluva, Suomen Ekosovellus Oy käyttävät yksivuotisena CircInWater-rahoituksena saamansa yhteensä noin 115 000 euroa kehittääkseen selluloosapohjaisesta sedimentistä mikrobien ja niiden entsyymien avulla kemikaaleja, kaasuja ja maanparannusainetta. Kehittämishanke kulkee nimellä BioResque.

”Jatkamme Tampereen Hiedanrannassa aloitettua puunjalostusteollisuuden sivuvirroista muodostuneen järvisedimentin hyödyntämistutkimusta, jota rahoitti Etelä-Savon Ely-keskus. Arvioidaan, että maailmassa on vesien pohjassa noin 3000 merkittävää nollakuitukertymää. Haluamme nyt testata vuosia kehittämäämme menetelmää teollisen yhteistyökumppanin kanssa.”

Yritys haluaa kehittää myös kenttälaboratorion, josta käsin voisi toteuttaa teollisuusmittakaavan projekteja.

”Meille on tärkeintä, että tekemämme asiat voivat hyödyttää ihmisiä käytännössä ja samalla tukea luonnon tasapainon säilymistä. Olimme mukana vuosina 2012-14 EU:n Itämeren alueen kuuden valtion ABOWE-biojalostushankkeessa, jossa ideoimme ja johdimme siirrettävän pilottiyksikön, käytännössä taskukokoisen tehtaan, rakentamista ja testausta. Se toteutettiin Savonia-ammattikorkeakoulun ja eri yritysten yhteishankkeena. Menetelmä ja laitos pilotoitiin Suomen lisäksi Ruotsissa ja Puolassa erilaisten teollisuuden ja maatalouden sivuvirtojen käsittelyssä. Testejä tehtiin kaksi kuukautta kullakin maassa, mistä kertyi arvokasta tietoa, vaikka testiaika oli rajallinen.”

Etelä-Savon mahdollisuudet kiinnostavat

Etelä-Savo on ollut Hakalehdon kiinnostuksen kohteena opiskeluvuosista alkaen. Hän oli perustamassa Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan ympäristöjaostoa, jonka yksi ensimmäisiä hankkeita oli edistää Juvan Partalan tutkimusasemaa myös rahoituksellisesti 1980-luvun alkupuolella.

”Ruralia-instituutissa ja Luomuinstituutissa tehtävä työ on lähellä sydäntäni, ja tunnen monia täällä työskenteleviä tutkijoita pitkältä ajalta. Agroekologinen symbioosi, jossa kierrätetään kaikki raaka-aineet, kuvastaa omaakin ajatteluani. Uskon, että tuotannollisia hyödykkeitä voidaan valmistaa ilman jätettä. Teollisuuden prosesseja voi nykypäivänä rinnastaa luonnon ekosysteemiin. Molemmissa mikrobit ovat avainasemassa. Tässä ajattelussa piilevät valtavat näköalat ja mahdollisuudet.”

”Vuosien varrella tästä teollisuuden ja alkutuotannon luonnonmukaisesta edistämisestä ja mikrobien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä on muodostunut minulle missio. Jos maapallon ongelmia halutaan ratkaista, ratkaisut on pystyttävä skaalaamaan isoon mittakaavaan. Isossa mittakaavassa tehty toteutus tuo vaikuttavuutta tekemiseen.”

Hakalehto toimii Kuopiosta käsin Helsingissä ja Tampereella ja käynnistelee nyt yhteistyötään mikkeliläisten kanssa.

”Nyt tuntuu, että kaikki tiet vievät Mikkeliin. Toteutamme muutamaa projektia kerrallaan, ja olemme avoimia uusille yhteistyökumppanuuksille.”

”Nyt tuntuu, että kaikki tiet vievät Mikkeliin. BEM on meille vielä aika uusi asia. Toteutamme muutamaa projektia kerrallaan, ja olemme avoimia uusille yhteistyökumppanuuksille.”

Yrittäjyyden rinnalla Hakalehto jatkaa bioteknisen mikrobianalytiikan dosenttina Itä-Suomen yliopistossa ja Helsingin yliopiston mikrobiologisen agroekologian dosenttina. Lisäksi hän toimii kansainvälisen, ympäristöindikaattoritutkijoiden järjestössä, ISEIssä (International Society of Environmental Indicators) varapuheenjohtajana vastuualueinaan Eurooppa ja Aasia.

BEMistä löytyy matalan kynnyksen rahoitusta

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n BEM-asiantuntijoina toimivat Saija Tillgren ja Panu Jouhkimo toivottavat klusteriin tervetulleeksi myös uusia, kasvusta ja kansainvälistymisestä kiinnostuneita vesialan yrityksiä.

CircInWater on hieno esimerkki EU-rahoituksesta, joka on varsin vaivattomasti yritysten saatavilla: Eurooppalainen kehitysyhtiöiden verkosto hakee yhdessä isomman hankerahoituksen, joka on sovitettu alueiden tarpeisiin ja tulee edelleen yritysten haettavaksi pienemmissä erissä. BEM-osaamiskeskus voi näin tarjota matalan kynnyksen rahoitusta liiketoiminnan kehittämiseen. Yritysten kannattaa liittyä BEM-klusterin jäseneksi, sillä pyrimme tarjoamaan tällaisia mahdollisuuksia myös jatkossa.”

CircInWater Euroklusteri pyrkii nopeuttamaan älykkäiden vesiratkaisujen kehittämistä. Ratkaisujen käyttöönotto edistää Euroopan teollisten ekosysteemien digitaalista, vihreää ja joustavaa siirtymää. CircInWater Innovaatio -ohjelma tukee pk-yrityksiä niiden kehittäessä uusia tuotteita, palveluja tai menetelmiä, joilla vastataan maatalouden ja elintarviketeollisuuden sekä energiaintensiivisen teollisuuden vesihaasteisiin.

Innovaatiorahoituksella kehitetään tai toteutetaan älykäs vesiratkaisu, jonka TRL/teknologian valmiustaso on 5-9. Pk-yritys voi hakea rahoitusta kolmesta eri CircInWater-ohjelmasta yhteensä 60 000 euroa.

Blue Economy Mikkeli/ Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on osatoteuttajana CircInWater Euroklusteri -hankkeessa. Hankkeen pääpartneri on espanjalainen Zinnae ja muut osatoteuttajat Mikkelin lisäksi ovat ranskalainen France Water Team, alankomaalainen Wateralliance, tsekkiläiset CREA ja ICOK sekä oululainen Water Cluster Finland.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen.

keltaisella taustalla vihreä pallo jossa tekstiä

Kiertotalous Black Friday: Vastuullista kuluttamista ja tekstiilien kierrätystä Mikkelissä

Etelä-Savon yritykset ja asukkaat pääsevät nyt mukaan kehittämään tekstiilien kiertotaloutta. Maakunnallinen Mekstiili-hanke kutsuu yrityksiä ja muita toimijoita mukaan luomaan innovatiivisia tuoteideoita ja -ratkaisuja kerätyn poistotekstiilin monipuoliseen hyödyntämiseen niin materiaalina kuin kuituinakin. Tavoitteena on kasvattaa materiaalien kierrätysastetta sekä vahvistaa alueen kilpailukykyä ja edistää vihreää siirtymää.

Tekstiilien kulutustottumukset ovat murroksessa ja kierrätettyjen vaatteiden suosio kasvaa vauhdilla. Tehokkaampaa tekstiilikiertotaloutta edistetään myös lainsäädännön avulla. Tämän vuoden alusta alkaen kunnilla on ollut velvollisuus järjestää kuluttajien poistotekstiileille alueellinen vastaanotto. Keräyksen jälkeen tekstiilit lajitellaan. Kiertotalouden näkökulmasta on erityisen tärkeää löytää poistotekstiilimateriaaleille uusia käyttökohteita, sillä pelkkä keräys ja lajittelu eivät ole vielä kierrätystä.

Erilainen Black Friday -tapahtuma korostaa vastuullisuutta

Kuluttajilla on tärkeä rooli tekstiilikiertotalouden eteenpäin viemisessä. Heille Mekstiili-hanke järjestää kaksipäiväisen Kiertotalous Black Friday – Kuluta vastuullisemmin -tapahtumakokonaisuuden osana Mikkelin kiertotalouspäiviä.

Torstaina 23.11. klo 13 Mikkelin pääkirjastolla jaetaan tietoa poistotekstiilien kierrätyksestä sekä tutustutaan kirjaston lainaesineisiin ja uuteen ompeluhuoneeseen. Klo 15–17 käsityövaikuttaja Anni Ignatius ohjaa avointa Sashiko-työpajaa, jossa voi korjata vaatteensa kauniisti kirjomalla.

Perjantaina 24.11. tapahtuman pääpaikkana toimii Kauppakeskus Akselissa oleva popup-liike, jossa voi tehdä second hand -löytöjä Kuplaksen valikoimasta. Liikkeessä hankkeen toimijat kertovat paikallisista huolto- ja korjauspalveluista ja alueella toimivasta poistotekstiilikeräyksestä. Perjantain tapahtumaan osallistuu myös useita paikallisia yrityksiä, jotka tuovat esille vastuullisemman kuluttamisen vaihtoehtoja omissa liikkeissään.

Mekstiili-hankkeen toimijat kannustavat alueen yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja asukkaita mukaan yhteistyöhön. Black Friday -tapahtumassa on erinomainen tilaisuus kuulla lisää tekstiilien kiertotaloudesta ja keskustella aiheesta alan toimijoiden kanssa. Hankkeen työntekijöihin voi ottaa myös suoraan yhteyttä.

Lisätietoja hankkeesta:
Kati Jordan, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk)
kati.jordan@xamk.fi, puh. 050 357 9395
https://xamk.fi/mekstiili

Lisätietoja Black Friday tapahtumasta:
Johanna Järvinen, kiertotalousasiantuntija, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
johanna.jarvinen@mikseimikkeli.fi, puh. 050 465 5320
https://xamk.fi/kiertotalousBF

Mekstiili – Tehokasta tekstiilikiertotaloutta Etelä-Savoon on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Metsäsairila Oy:n ja ViaDia Mikkeli ry:n yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Kuvateksti: Mikkelissä farkkuhuppuiset poistotekstiilien keräysrullakot löytyvät Kauppakeskus Akselin ja Kauppakeskus Stellan pohjakerroksista. Lisäksi poistotekstiilejä kerätään Metsäsairilan lajittelu- ja kierrätyskeskus Kiepissä ja ViaDia Mikkeli ry:n myymälöissä.

 

messuseinäke jossa iskulauseita

Yritykset rohkeasti mukaan Ukrainan jälleenrakentamisen urakkaan

Elinkeinoelämän, valtioiden, alueiden ja kaupunkien edustajat kokoontuivat 14.-15.11. Varsovassa hakemaan ratkaisuja Ukrainan jälleenrakentamiseksi. Urakka on valtava, sillä Maailmanpankki, Euroopan Unioni ja Ukrainan valtio ovat yhdessä arvioineet tämän hetkisten tarpeiden ja kustannusten olevan 700-800 miljardia euroa.

Erityiset painopisteet olivat energiaratkaisut, vesihuolto ja muu yhteiskunnan kannalta kriittinen infrastruktuuri. Kaikki eurooppalaiset maat ja kymmenet yritykset kustakin maasta esittäytyivät omilla osastoillaan. Etenkin Pohjoismaat olivat vahvasti esillä Varsovan messukeskuksen halleissa. Suomella oli isot osastot kahdessa eri messuhallissa.

Verkostoitumisesta saimme jälleen hyvän oppitunnin. Me suomalaiset ajattelemme herkästi hyvin yksioikoisesti verkostoitumisesta vain ennalta määritettyjen tavoitteiden pohjalta. Tällaisissa suurissa tapahtumissa ei kuitenkaan voi etukäteen aina tietää, mistä maista ja miltä toimialoilta potentiaaliset kumppanit voivat lopulta löytyä. Tapasimme sattumalta muun muassa Buchan kaupungin pormestarin, suomalaisia Ukrainan kaupan ammattilaisia ja skandinaavis-puolalaisen kauppakamarin johtoa. Erityisesti mieleemme jäi Ukrainan energiaministerin Herman Halushchenkon pitämä puhe ajankohtaisista sotatuhojen aiheuttamista infrastruktuurin rakentamistarpeista.

-Verkostoitumisen merkitystä ei voi väheksyä. Pitää olla rohkeasti yhteydessä ja tutustua uusiin eri maista tuleviin kontakteihin. Omaa asiaa ei kannata väkisin puskea läpi eikä lukkiutua vain oman yrityksen tuotteiden suorituskykyyn, rohkaisee yrittäjä Tero Sensio Sensio Oy:stä.

Keskustelut Suomen ulkoministeriön edustajien, muun muassa Ukrainan jälleenrakennuksen erityisedustaja Antti Vänskän, kanssa olivat erittäin valaisevia. Taustakeskusteluja käytiin myös Business Finlandin johtavien asiantuntijoiden kanssa.

-Viennin edistäminen sotaa käyvään maahan on haasteellista, mutta nyt on oltava liikkeellä, jotta kauppasuhteet on luotu valmiiksi, kun jälleenrakentaminen lähtee toden teolla vauhtiin, toteaa ohjelmakoordinaattori Heikki Silvennoinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Kolme miestä seisoo messuseinän edessä
Olli Marjalaakso (vas.), Tero Sensio ja Heikki Silvennoinen.

Kahden päivän aikana kävimme runsaasti keskusteluja eri maalaisten yritysten edustajien kanssa yhteistyömahdollisuuksista mikkeliläisten yritysten kanssa. Keskeisenä johtopäätöksenä käydyistä keskusteluista havaitsimme, että suomalaisten yritysten tulisi nyt luoda suoria kontakteja joko puolalaisiin yrityksiin, jotka jo toimivat Ukrainassa tai ukrainalaisiin yrityksiin, joille suomalaiset yritykset voivat tarjota ratkaisun.

Kaiken kaikkiaan kansainvälinen yhteisö hakee vielä rakenteita ja toimintamalleja, miten Ukrainan jälleenrakentaminen tullaan toteuttamaan. Juuri nyt haetaan aloitteita ja hyviä käytänteitä valtioiden, alueiden ja yritysten välillä. Nyt Varsovassa järjestetty tapahtuma on vasta alkusykäys yhteisessä haasteessamme.

Kun nyt kokoamme Suomesta yrityskonsortioita Ukrainan jälleenrakentamisen merkeissä, on yrityksellä oltava erityisen hyvät valmiudet kolmesta eri näkökulmasta: erottautuminen, lisäarvo ja kumppanit. Yritysten tulee pystyä erottumaan kilpailijoista, sillä kilpailu on globaalia ja raakaa.

Kauppaa käydään kuitenkin ihmisten välillä. Tuotteen tulee olla kunnossa joka tapauksessa, mutta ihmiset valitsevat kauppakumppanit ja tekevät lopulliset ostopäätökset. Tässä tapahtumassa tuli esille, että mahdollinen kumppani ei välttämättä löydy suoraan Ukrainasta, vaan se voi olla myös mistä tahansa Euroopan maasta.

Tärkeä lopputulema on se, että eteläsavolaisten yritysten kannattaa lähteä kokeilemaan siipiään vientimarkkinoille. Tässä työssä MikseiMikkeli auttaa mielellään kaikkia alueen yrityksiä.

teksti: Heikki Silvennoinen ja Olli Marjalaakso, Varsova.