fbpx

Yritykset saavat hankkeesta vetoapua vastuullisuustyöhön

Kuvassa vas. Outi Hamro-Drotz (Mastos Oy), Päivi Kapiainen-Heiskanen (Mikkelin Mediaali Oy) ja Outi Ihanainen-Rokio (Mastos Oy)

Miksi vastuullisuuteen pitää tarttua juuri nyt ja mitä  vastuullisuusraportointi tarkoittaa meille? Tilaisuus, jossa esiteltiin käytäntöjä yritysvastuuraportoinnin ja  vastuullisuusviestinnän ymmärtämiseksi järjestettiin tiistaina 16.1.2024. Mukana oli yli 20 osallistujaa yrityksistä, ja asiantuntijoina Mastos Oy:n ja Mikkelin Mediaalin vastuullisuus- ja viestintäasiantuntijat.

Tilaisuuden kutsu ja info

Mastos Oy:n esitysmateriaali

Mikkelin Mediaali Oy:n esitysmateriaali (vastuullisuusviestintä)

Vastuullisuustyö jatkuu 2.5. järjestettävässä tapahtumassa, jossa mennään syvemmälle vastuutyön konkretiaan. Lisätietoja: VerstasCO2-hankkeen projektipäällikkö.

 

 

 

 

 

 

Vastuullisuusraportointi ja -viestintätyöpaja Mikaelissa 16.1.2024

Kuvat: Kimmo Haapea/MikseiMikkeli

 

EU-logo

EU-logo

Mikkelin Kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkin toteuttama VerstasCO2-hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Tekoälysparrausta yrityksille

VerstasCO2-hankkeessä järjestetään tekoälysparrauksia yrityksille. Kesäkuussa 2023 ja tammikuussa 2024 järjestetyt sparraukset keräsivät paikalle n, 25 osallistujaa kumpikin. Tekoäly kehittyy nopeasti ja uusia hyödyntämismahdollisuuksia ilmaantuu viikoittain.  Tähän mennessä järjestetyissä tilaisuuksissa on käsitelty lähinnä OpenAI:n ChatGPT:tä, Siihen liitetyt apuohjelmat tai applikaatiot tarjoavat itse tekstimallin lisäksi monipuolisen mahdollisuuden tehdä ja ideoida asioita uudella tavalla.

Sparraustilaisuudet on tarkoitettu kaikille yrityksille, yrittäjille ja työntekijöille, joita kiinnostaa tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa.

Ohjelma 11.1.2024

Mindhive Oy:n esitys 11.1.2024

 

Seuraava sparraustilaisuus järjestetään kesäkuussa 2024. Lisätietoja saat VerstasCO2-hankkeen projektipäälliköltä.

Osallistujia ja materiaalia sparraustilaisuudesta 9.1.2024

Kuvat: Kimmo Haapea/MikseiMikkeli

 

EU-logo

EU-logo

Mikkelin Kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkin toteuttama VerstasCO2-hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Lean-työpajat uudistavat yritysten toimintaa Mikkelin seudulla

VerstasCO2-hankkeessa järjestetään 3-4  leanin mukaiseen toimintaan ohjaavaa työpajaa. Tähän mennessä järjestetyissä kahdessa työpajassa on ollut yhteensä 32 osallistujaa Casemet Oy:stä ja Tehomet Oy:stä. Työpajat vetää Suomen Osaamistalo Oy, jolla on useiden vuosien kokemus lean-valmennuksesta Itä- ja Etelä-Suomessa. Seuraava työpaja järjestetään elo-syyskuussa, lisätietoja siitä ja muusta hankkeen toiminnasta antaa VerstasCO2-hankkeen projektipäällikkö Kimmo Haapea.

 

Lean-työpaja 12.2.2023

Työskentelyä leanin mukaisesti työpajassa 12.12.2023

Kuvat: Kimmo Haapea/MikseiMikkeli

 

EU-logo

EU-logo

Mikkelin Kehitysyhtiö Miksein ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkin toteuttama VerstasCO2-hanke on EU:n osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Hirsirakennukset kiertoon Mikkelin seudulla – kehikoista maksetaan omistajille

 

Miksei Mikkeli edistää vanhojen hirsirakennusten uudelleenkäyttöä.

Etelä-Savon alueella on suuri määrä hirsirakenteisia talousrakennuksia, joiden purkamisen tarvetta ja uudelleenkäytön mahdollisuuksia selvitetään nyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimesta. Vanhat hirsirakennukset kannattaa ensisijaisesti kunnostaa ja säilyttää alkuperäisellä paikallaan niiden kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi, mutta mikäli käyttöä rakennukselle ei ole, voi rakennuksen purkamisella ja siirtämisellä pelastaa käyttökelpoiset hirsirakenteet ja niiden sisältämän rakennusperinnön.

Selvitys liittyy Miksein rakennus- ja purkujätteiden kierrätyksen ja uudelleenkäytön parantamiseen tähtäävään CityLoops-kehityshankkeeseen, jonka rahoitus tulee EU:n Horizon2020 ohjelmasta. Hanketta toteuttaa myös XAMK. Hankkeessa on jo kehitetty rakennus- ja purkumateriaalien uudelleenkäyttöön alueellinen digitaalinen markkina-alusta www.kiertoon.fi, jota koekäytetään hirsirakennuksiin liittyvässä selvityksessä.

Miksei lähetti vuonna 2021 yhteistyössä ProAgrian kanssa kyselyn Mikkelin alueen maatalousyrittäjille potentiaalisten hirsirakenteisten purkukohteiden löytämiseksi selvityksen esimerkkitapauksiksi. Asiantuntijoina ja yhteistyöyrityksinä selvitykseen ja purkutarjouksiin osallistuu neljä pilot-yritystä (yhteistiedot alla). Yritykset tekevät rakennuksen omistajalle tarjouksen rakennuksen purkamisesta, maksavat hyvityksen käyttökelpoisesta puutavarasta ja hoitavat tarvittaessa hyödyntämiskelvottoman purkujätteen kuljetuksen käsittelypaikkaan. Mikäli tarjontaa ilmenee runsaasti, yritysjoukkoa laajennetaan myös sellaisiin yrityksiin, jotka osallistuvat vain purkamiseen, mutta eivät hirsien uudelleenkäyttöön.

Selvityksessä pyritään kartoittamaan myös hirsien uudelleenkäytön kohteita ja kiinnostusta. Hirsi on luonnollinen, ekologinen ja hoidettuna kestävä ja pitkäikäinen rakennusmateriaali, jonka uudelleenkäytöllä edistetään kulttuurihistoriallisia arvoja. Hirsirakennusten säilyttämisellä pidetään myös yllä hirsien sisältämiä hiilivarastoja.

 

Yhteyshenkilöt:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja: p. 050 409 7832, raimo.lilja@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kehityspäällikkö Kimmo Haapea, p. 0440 361 613. kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

 

Yhteistyöyritykset:

Hirsirakennukset V. Sairanen: Vesa Sairanen p. 040 594 6995, v.sairanen@hirsirakennukset.net

ICT & Perinnerakentaja Tmi, Harri Hokkanen: p. 040 504 4428, harrihok@gmail.com

Mikkelin Rakennus ja Saneeraus Oy, Aki Kinnunen: p. 050 432 0915, aki.kinnunen@mrsoy.fi

Poklossi Oy, Tom Polamo: p. 050 30 31 612, tom.polamo@poklossi.fi

 

Kiinnostuitko? Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä:

[contact-form-7 404 "Not Found"]
Purkaminen

CItyLoops webinaari 9.12.2020

Onko purkujäte vain jätettä, vai voiko se olla uudelleenkäytettävää rakennusmateriaalia?

Purettavat rakennukset tulisi nähdä materiaaliresurssina ja -varastoina, ja purettavat materiaalit tulisi saada nykyistä paremmin uudelleenkäyttöön. Kiertotalouden lisääminen rakennus- ja purkusektorilla tarjoaa uusia ennennäkemättömiä liiketoiminta- ja työllisyysnäkökulmia, kun kierrätysvaatimukset kasvavat uusien asetustan ja määräysten myötä lähitulevaisuudessa.

Haitallisten aineiden tunnistaminen, vaarallisten jätteiden erottelu hyödynnettävistä sekä ympäristöhaittojen torjunta on myös otettava huomioon purkuhankkeen suunnittelussa.

Myös uudet rakennukset pitäisi suunnitella uudelleenkäyttö- ja kierrätysnäkökulmasta, ja ottaa huomioon purettavista rakennuksista vapautuva materiaali uusien rakennusten suunnitteluvaiheessa. Näistä asioista keskustellaan Mikkelin Kehitysyhtiö Miksein, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun ja Etelä-Savon Ammattiopiston yhteisessä webinaarissa 9.12.2020.

Webinaarin ohjelma: Purkamisesta kiertotalouteen kutsu 

Lisätietoa tapahtumasta antaa kehityspäällikkö Kimmo Haapea (kimmo.haapea(at)mikseimikkeli.fi), 0440 361613.

Tilaisuuden toteuttavat yhteistyössä seuraavat hankkeet:
CityLoops (H2020), UTK (ESR) ja Rapurc (EAKR).

EU Horizon 2020 -logo 

 

Videotallenne webinaarin alustuksista: https://youtu.be/7ZQ9Z4_f9LQ

Videotallenne paneelikeskusteluista: https://youtu.be/MNlz0L-GpNY

Esitysmateriaalit:

Rapurc ja CL

Purkumateriaalit ja kiertotalous 091220

Kiertotalous ja sen haasteet Mikkelissa 29.9.2020

Liiketoimintamahdollisuuksia meilla ja muualla

purkamisesta kiertotalouteen Laura Majoinen

Purkukartoitus_Miksei_201209

Reuse esittely 09122020

Sata-hankkeen vuosi 2020: rahaston kokoaminen, työpajoja, kokeiluja ja innostamista

Uutiskirje

Nyt vuoden vaihtuessa kaksnollasta kaksykköseen on paikallaan katsoa taaksepäin ja arvioida kulunutta vuotta Sata-hankkeen (oikealta nimeltään Kiertotalous ja kehittyvien yritysten liiketoimintamallit 2020-luvun alustataloudessa) vinkkelistä.

Moni hankkeen tapahtuma siirtyi kevään jälkeen nettiin tai jouduttiin perumaan ärhäkän covid-19 -viruksen takia kokonaan, mutta paljon hankesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä saatiin toteutettuakin. Vuoden 2020 aikana perustetuista eteläsavolaisista startup-yrityksistä peräti 10 tuli mukaan Sata-hankkeeseen, ja tällä hetkellä hankkeessa on mukana yli 60 yritystä, jotka haluavat kehittyä, kasvaa ja tutustua muihin yrityksiin ja yrittäjiin.

Kartoituksilla, kyselyillä ja 3D-tulostuksella aloitettiin, ja muutaman kerran kokoonnuttiinkin ennen koronaa

Vuosi 2020 alkoi vauhdilla. Tammikuussa selvitimme hankkeeseen osallistuvien yritysten tarpeita yleisellä tasolla ja täsmällisemminkin, erityisesti toiminnanohjaus- ja laatuasioiden osalta. Kyselyt kerättiin webropol-lomakkeella, ja tulosten perusteella järjestimme aamukahvi- ja infotilaisuuksia TUMAlla. Alustajana laatuasioista oli Juha Routaharju, ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuuksista kertoi Jarkko Rautio. Selvitysten tulosten perusteella toteutimme myös prototyyppien 3D-tulostusta Norolan Artisanluresille, Environicsille ja Joros Oy:lle. Hankkeen 3D-tulostinta myös lainattiin Environicsille tuotekehitykseen liittyviä kokeiluja varten, ja tulostinta voi edelleen lainata kokeiluja varten tai pyytää prototulostusta. Lisää tietoja 3D-tulostuksesta saat projektiasiantuntija Kimmo Haapealta.

 

Formlabs
Sata-hankkeen 3D-tulostuskalustoa

 

3D
Keväällä 2020 3D-tulostettu protokappale

Työpajoja

Järjestimme tammikuussa ”Ruuvi-työpajan” Kuortissa Plastep Oy:ssä. Työpajassa esiteltiin sensori-/anturipohjaisen IoT-datan keräämistä ja sovellusmahdollisuuksia eteläsavolaisissa yrityksissä. Asiantuntijoina toimivat Ruuvi.io:n asiantuntijat, ja tilaisuuteen osallistui 6 yritystä. Työpajan tavoitteena oli lisätä ymmärrystä anturiteknologian mahdollisuuksista ja tuottaa lisää toimintamahdollisuuksia alueen IT-yrityksille. Työpajan seurauksena käynnistyikin 2 kokeilua, joiden tuloksia odotellaan mielenkiinnolla.

Heti perään helmikuussa järjestimme Teollisuusasiaa 2020 -tilaisuuden Veisto Oy:ssä Mäntyharjussa. Tilaisuudessa puhuttiin AMK-koulutuksesta ja toiminnanohjausjärjestelmistä, ja tietenkin kuultiin Veiston sekä yli 20 osallistujayrityksen ajankohtaisia kuulumisia. Alustajina olivat Markku Rautio (Veisto Oy), Kimmo Haapea ja Marjo Niittuaho-Nastolin (MikseiMikkeli Oy) ja Petri Kämäräinen (Puuni Oy).

Teollisuusasiaa 2020 -tilaisuuden osallistujia Veiston tehdaskierroksella 19.2.2020.

Tammikuussa tehdyn selvityksen perusteella Etelä-Savon pk-teknologiayrityksissä avautuu vuoteen 2025 mennessä reilusti yli 70 toimihenkilötyöpaikkaa ja yli tuplasti enemmän työntekijäpuolen työpaikkoja, ja yritykset haluavat oppilaitoksilta (lähinnä Xamk ja Esedu) vastauksia siihen, kuinka oppilaitokset ottavat tämän huomioon koulutuksia suunnitellessaan. Keskustelu avattiin Teollisuusasiaa -foorumissa, ja sitä on jatkettu yrityskohtaisesti mm. Casemetin ja oppilaitosten välisissä keskusteluissa. Keskustelu koulutuksesta ja työvoimatarpeesta jatkuu edelleen myös vuoden 2021 aikana, sillä yritykset odottavat kysynnän palaavan pandemiaa edeltävälle tasolle ja ylikin, ja myös työvoimapulan odotetaan palaavan koronaa edeltävälle tasolle. Tuolloinhan osaavan työvoiman saaminen oli iso kasvun este eteläsavolaisissa teknologiayrityksissä.

Korona-avustuksia pahimpaan hätään

Teollisuusasiaa olikin viimeinen Sata-hankkeessa fyysisesti toteutettu joukkotapaaminen v. 2020, sillä maaliskuulle suunnitellut Lean-työpaja ja Business Blender jouduttiin siirtämään koronan tieltä nettiin tai myöhempään ajankohtaan. Hankkeen työntekijät joutuivat väliaikaisesti koronan aiheuttamiin tehtäviin, kuten puhelinpäivystys- ja neuvontatyöhön, kun pandemia hiljensi yrityksiä, kassat tyhjenivät, huoli selviämisestä kasvoi, ja tarvittiin äkkiä paljon kiireellistä tukea jotta tilanteesta selvitään. Tähän saumaan osuivat myös Business Finlandin ja ELY-keskuksen liiketoiminnan häiriörahoitukset, ja huhtikuun lopusta kesäkuun puoliväliin saakka Marjo ja Kimmo auttoivat useita kymmeniä yrityksiä hakemaan ja saamaan rahoitusta, mukana joukossa oli myös paljon sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole mukana Sata-hankkeessa. Nopean toiminnan kautta alueen yritykset saivat 2 kuukaudessa käyttöönsä yli 3,5 miljoonaa euroa ELY-tukea ja yli 4 milj0onaa euroa Business Finlandin häiriötukea toiminnan kehittämiseen häiriötilanteiden varalta. Tämä ei kuitenkaan ollut varsinaisesti Sata-hankkeen työtä, vaan se tehtiin hankkeen työajan ulkopuolella.

Työpajat netissä

Työpajoja kuitenkin pidettiin, ne vain siirrettiin Teamsiin tai Google Meetiin. Aiheina olivat keväällä ja kesällä liiketoimintamallien ja liiketoimintaprosessien kehittäminen, Vainu-ohjelman hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa, sopimusjuridiikka sekä sosiaalinen media. Syksyn aikana netin ääressä tarjoutui tilaisuus osallistua Cluetail Oy:n Jos Schuurmansin Bisneksen teon sosiaalinen media -työpajaan.  Metatavu Oy:n Mikko Lampi alusti  Digitaaliset trendit ja kokeilut -työpajassa 4.9.. Jälkimmäinen järjestettiin hybridityöpajana Casemetillä ja Teamsin kautta, eli pajaan oli mahdollista osallistua paikan päällä tai digitaalisesti. Tuotannon simulointia ja visualisointia kehitettiin Xamkin Mikko Hokkasen johdolla pidetyssä työpajassa lokakuun puolivälissä, ja Mainostoimisto Groteskin Janne Tallqvist isännöi hakukoneoptimointityöpajaa marraskuun alussa. Työpajoihin ja kokoontumisiin osallistui vuoden aikana pääasiassa hankkeeseen kuuluvia yrityksiä. Ideana on ollut järjestää työpajoihin erilaista tarjontaa eri alojen yritysten tarpeisiin, ja työpajojen sisältöä on muokattu sopivaksi niin  ohjelmisto- ja muita digitaalisia työkaluja käyttäville yrityksille, palveluyrityksille kuin valmistavan teollisuuden yrityksille. Yhdistäviä teemoja ovat olleet ainakin IoT, sosiaalinen media, sopimusjuridiikka, Lean-johtaminen ja digitaaliset trendit.

Jos olet kiinnostunut esim. Vainusta tai hakukonemarkkinoinnista, ole yhteydessä Kimmo Haapeaan (0440 361613).

 

Casemetillä työpajassa
Osallistujia paikan päällä Casemetillä Digitaaliset trendit ja kokeilut -työpajassa 4.9.2020

Pääomarahaston syntyminen varmistui

Vuoden aikana saatiin varmistus sille, että Etelä-Savoon on syntynyt uusi pääomarahasto tukemaan yritysten kasvua. Sata-hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin teki vuoden aikana todella merkittävän työn rahaston 3,5 miljoonan euron pääoman keräämiseksi määräaikaan mennessä: – Tiukoille meni mutta onnistuttiinhan siinä rahoituksen keräämisessä, ja nyt on hyvä mieli yli 2 vuoden pitkäjänteisen työn jälkeen. Rahasto ja siihen sijoittaminen kiinnosti kovasti alueella toimivia organisaatioita ja yksityishenkilöitä, Marjo toteaa iloisena.

Rahaston hallinnossa auttaa kilpailutuksella hallintoyhtiöksi valittu espoolainen Redstone Nordics Oy, joka hallinnoi pääomarahastoja 7 maassa. Etelä-Savon pääomarahaston avulla suunnitellaan rahoitettavan 15–20 yritystä, jotka hakevat voimakasta kasvua ja kansainvälistymistä. Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit ja ELY-keskus sijoittavat yhteensä hastoon 1,4 miljoona euroa, ja 2,1 miljoonaa euroa on kerätty yksityiseltä sektorilta.

Oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta kiinnostuneiden yritysten kannattaa olla yhteydessä Marjoon.

 

x
Sata-hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin

 

 

Business Blender

Jouduimme siirtämään maaliskuulle Ravintola Iloon suunnitellun Business Blenderin alunperin kesäkuulle ja lopulta joulukuulle, ja  hybridiksi aiottu tapahtuma järjestettiin  kokonaan netissä. Onneksi saimme Metatavu Oy:n fasilitoimaan 50 henkilöä koonneen odotetun spektaakkelin, jossa puhuttiin kasvusta, kannattavuudesta ja ennen kaikkea tuottavuudesta. Monipuolisen paneelikeskustelun lisäksi saimme kuulla alustuksia, joita tarjosivat MPY:n Juha Häkämies, 3K Savon Pekko Häkli ja Sunprofilen Jyrki Koukkari. Lisäksi Business Blenderissä testattiin pyöreiden pöytien törmäytyskierrosta digitaalisena, ja – no, sanotaanko että seuraavalla kerralla toteutus onnistuu paremmin. Tilaisuuden videotallenteisiin ja muihin materiaaleihin voi tutustua edelleen MikseiMikkelin kotisivuilla.

Anneli
Avomielinen Anneli innosti osallistujia Business Blenderissä 4.12.

Pilotteja ja kokeiluja

Hankesuunnitelman mukaisesti v. 2020 saatiin toteutettua 2 pilottia, joiden avulla testataan uusia teknologioita ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia liiketoiminnassa. Pilotteja on tarkoitus esitellä Sata-hankkeessa järjestettävissä tilaisuuksissa vuoden 2021 aikana, jolloin avautuu tilaisuus myös keskustella niistä tarkemmin. Lyhyt esittely kuitenkin seuraavassa:

3dBase:n toteuttamassa visualisointipilotissa testattiin 3D-mallien luomista GoSleepin nettimarkkinointitarkoituksia varten. Toteutus tarjoaa myös mahdollisuuden 3D-animaatioiden tekemiseen jatkossa.

GS
3dBase loi GoSleepin tuotteista 3-ulotteisia visuaalisia malleja

 

 

Mindhive Oy ja Suomi Connect Oy kehittivät yhteistyössä Saimaa Solutions Oy:lle autonomisen drone-laitteen peruskomponentit
-konseptin, jota voidaan hyödyntää useissa sovelluksissa. Pilotissa kehitettiin laitteisto ja ohjelmisto, jolla drone toimii automaattisesti ja lentää ennalta määrätyillä yksinkertaisilla reiteillä, valokuvaa määrätyt kohteet automaattisesti ja palaa turvallisesti lähtöpaikkaan.

e
LIDAR-pistepilvi -estimaatti, jolla arvioidaan puiden kasvua sähkölinjan alla.

drone
Testissä käytetty drone varusteltuna

Metatavun devaajat ovat kehittämässä pilottia Casemet Oy:lle, ja sen odotetaan valmistuvan alkuvuoden 2021 aikana. Todennäköisesti voimme kertoa siitä lisää seuraavassa uutiskirjeessä.

Ohjausryhmän kokoukset

Sata-hankkeessa on pidetty 2 ohjausryhmän kokousta  v. 2020 aikana, huhtikuussa ja lokakuussa. Ohjausryhmään kuuluvat Jyrki Suvimaa (Mainostoimisto Groteski Oy, ohjausryhmän pj), Tiina Nurmi (Business Finland), Aki Kauranen (Mikkelin kaupunki), Harri Haavikko (Harri Haavikko Oy), Mikko Laukkanen (Visla Solutions Oy), Tomi Pasanen (Tehomet Oy), Marko Tuhkalainen (Mecatroplan Oy/Siimet Oy), Teijo Puolakka (Compitec Oy) ja Kirsi Kosunen (Etelä-Savon ELY-keskus). Rahoittajan edustaja ohjausryhmässä on Tomi Heimonen (Etelä-Savon maakuntaliitto). Hankkeen työntekijät Marjo Niittuaho-Nastolin (projektipäällikkö) ja Kimmo Haapea (Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy) sekä Mikko Hokkanen (Xamk Oy) ovat luonnollisesti mukana kokouksissa.

Ohjausryhmä käsittelee kokouksissaan hankkeen toimintaraportin ja kustannukset sekä ottaa kantaa hankkeen toimintasuunnitelmaan.

Mitenkäs se kiertotalous?

Sata-hankkeessa on ylläpidetty MikseiMikkelin perustamaa teollisuuden kiertotalouden markkinapaikkaa Manufacturing Synergies , jonne yritykset voivat laittaa ilmoituksia myytävänä olevista ylimääräisistä varastoon jääneistä materiaaleista, osista ja komponenteista, tarpeettomiksi käyneistä koneista ja laitteista, logistiikka- ja muista palveluista tai työvoimasta. Sivusto on avattu jo v. 2018, ja v. 2020 sitä on Sata-hankkeessa paranneltu käyttöliittymän ja toiminnallisuuden osalta. Myös rajapintaa Motiva Oy:n ylläpitämään Materiaalitoriin on paranneltu. Käy katsomassa ilmoituksia ja katso löytyykö ”mansynsistä” teräsputkea, rakennuskoneita, ohutlevyä, siivouspalvelua tai kuljetuspalvelua, ja laita oma ilmoitus. Lisätietoja ja apua ilmoituksen lisäämiseen saa kehityspäällikkö Kimmo Haapealta tai Xamkin projektipäällikkö Mikko Hokkaselta (p. 040 673 8528).

Vuosi 2021

Uusi vuosi alkaa suunnittelulla. Lähestymme jälleen hankkeeseen osallistuvia yrityksiä kysymällä tarpeita, joten pyydämme teitä tarkkailemaan sähköpostia ja vastaamaan kyselyyn kun se julkaistaan. Järjestämme vastausten perusteella työpajoja ja infotilaisuuksia sekä kokoontumisia mielenkiintoisten aiheiden ympärillä. Seuraavaa Business Blenderiä suunnittelemme jo helmikuulle, teemana rahoitus ja erityisesti Etelä-Savon pääomarahasto, joka tuo lisää rahoitusmahdollisuuksia alueen kasvavien yritysten ulottuville.

 

Kiitämme hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana, toivotaan kovasti että vuodesta 2021 tulee edellisvuotta parempi!

t. Sata-hankkeen tiimi

 

Vipu

 

 

 

 

Sata-hanke saa rahoitusta Mikkelin seudulta, Xamkilta, hankkeeseen osallistuvilta yrityksiltä ja Euroopan Unionin aluekehitysrahastosta. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.