Jätä tarjous sähköisesti 10.3.2022 kello 11 mennessä. Tarjoa rohkeasti! Nyt ratkaisevat tuote, palvelut ja toteutus!
Lisätiedot ja tarjouslomake: pienhankintapalvelu.fi/mikkeli
TE-palveluiden järjestäminen on tarkoitus siirtää kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana. Uudistus on toivottu, mutta valmisteltu rahoitusmalli sisältää kuntatalouden näkökulmasta kohtuuttomia riskejä. Nämä riskit tulee tunnistaa ja ottaa huomioon ennen lopullisen hallituksen esityksen antamista.
C21-kaupungit katsovat, että suunniteltu malli ei huomioi kaupunkien kasvua, työttömien tai työllisten määrän muutoksia eikä mahdollisia suhdannevaihteluja riittävällä tavalla.
Työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat muutoksen myötä jatkossa saman järjestäjän vastuulla, mikä tukee nopeamman työllistymisen tavoitetta. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja. Uudistukseen liittyy myös uusi rahoitusmalli, jonka myötä kunnat joutuvat maksamaan nykyistä suuremman osan työttömyysturvasta.
Valmistelussa esitetyn mallin mukaan kuntien vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta koskisi jatkossa työmarkkinatuen lisäksi myös peruspäivärahaa sekä perusosan suuruista osuutta ansiopäivärahasta. Kunnat ryhtyisivät maksamaan osan työttömyysturvan kustannuksista jo työttömän oltua etuudella sata päivää. Käytännössä suuri osa kunnan työttömyysturvan kustannuksista muodostuisi kuitenkin vuosia työttöminä olleista pitkäaikaistyöttömistä.
Työttömyysturvan laajentaminen on palvelujen siirron myötä tarkoitus kompensoida kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta siinä poikkileikkaustilanteessa, jossa järjestämisvastuu uusista tehtävistä siirtyy. Näin kuntien työttömyyden sosiaaliturvakustannuksiin liittyvät lisämenot eivät kasvaisi heti.
C21-kaupunginjohtajat haluavat myös muistuttaa valtiota siitä, että perinteisesti kunta–valtio-suhteessa nimenomaan valtio kantaa julkiselle taloudelle aiheutuvat suhdanneriskit. Esitetty rahoitusmalli ei ole kestävän kuntatalouden näkökulmasta tarkoituksenmukainen, sillä se ei huomioi mitenkään suhdannevaihtelujen vaikutusta työttömien määrään eli työttömyysturvan kustannusten kasvuun.
C21-kaupunginjohtajat esittävät, että valtionosuusrahoitusta koko kuntatasolle tulee tarkistaa säännöllisesti kunkin vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella siten, että rahoitusvastuun kompensaatio seuraa suhdannetilannetta. Valtion tulee kantaa julkiselle taloudelle aiheutuvat suhdanneriskit, eikä niitä voi siirtää kunnille määrittämällä rahoitusmallin kompensaation tason kiinteäksi. Työttömyysturvaan tulevaisuudessa tehtävät muutokset tai korotukset on huomioitava myös rahoituksessa ja kuntien osuus tulee läpinäkyvyyden vuoksi toteuttaa valtionosuusjärjestelmään erillisellä momentilla.
Kuntien kustannukset työttömyydestä suhteutuu niiden mahdollisuuksiin alentaa sitä. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien edellytykset työllistyä voivat olla heikot ja samalla kunta kuitenkin kunta maksaa uudessa rahoitusmallissa henkilön eläköitymiseen asti 50 prosenttia työttömyysetuuden perusosasta. Koska työmarkkinatuki on ensisijainen tukimuoto suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä, on uudessa rahoitusmallissa kyse enemmänkin sosiaaliturvakustannusten siirtämisestä kunnille kuin aidosta kannusteesta. Käytännössä myös hyvinvointialueilla on tärkeä rooli palvelujen tarjoamisessa pitkäaikaistyöttömille ja myös niille tulisi asettaa kannusteita. Valtion tulisi tunnistaa, että ensisijaista sosiaaliturvaa ei ole tarkoituksenmukaista maksaa tässä määrin kuntien toimintamenoista.
Vaikka TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille, jäävät kuntien vaikuttamiskeinot työllisyyteen rajallisiksi. C21-kaupunginjohtajat toteavatkin, että on oleellista, että valtio tarkastelee laajemmin työnteon ja työllistämisen kannustimia Suomessa ja ottaa työllisyyden edistämisen huomioon esimerkiksi uudistaessaan sosiaaliturvajärjestelmää. Ilman työllisyyden esteiden kokonaisvaltaista tarkastelua kuntien on vaikeaa vaikuttaa merkittävästi työllisyyden kehittymiseen.
C21-kaupunkien kaupunginjohtajat haluavat myös muistuttaa, että uudistuksen lähtökohtana tulisi olla se, että kuntiin luotetaan työllisyyspalveluiden järjestäjinä. Järjestämisvastuu työvoima- ja yrityspalveluista tulisi olla lähtökohtaisesti kunnilla itsellään ja kuntien tulee voida sopia ja ratkaista miten ja millä yhteistyömallilla työllisyyspalveluita järjestetään alueen tarpeisiin vastaamiseksi.
Kuva: Jonne Vaahtera
Rakentamissuunnittelu on edennyt ja rakennuttajakonsultiksi on kilpailutuksessa valittu Ramboll CM Oy. Suunnitelmia esitellään yleisötilaisuudessa helmikuun lopulla.
Hankealueella on viime keväästä lähtien tehty pohjatutkimuksia ja maastomittauksia. Tulevaa rakentamista ennakoiden alueelta on jo poistettu puustoa. Varsinainen rakentaminen alkaa loppukesällä.
Väylävirasto järjestää 23.2. kello 17.30–19.30 yleisötilaisuuden, joka pidetään etäyhteyksin Teams-kokouksena. Tilaisuudessa esitellään hankkeen rakentamissuunnitelmien luonnoksia, aikataulua, seuraavia vaiheita ja vaikutuksia. Osallistujilla on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille. Ilmoittautumislinkki tilaisuuteen.
Huruksen ja Hietasen välisen tieosuuden parantaminen Viitostiellä kohentaa merkittävästi liikenneturvallisuutta erityisesti uuden, noin seitsemän kilometrin mittaisen keskikaiteen ansiosta. Sen ansiosta ajonopeus voidaan pitää talvellakin turvallisesti 100 kilometrissä tunnissa. Lisäksi hankkeessa rakennetaan yksi uusi eritasoliittymä, jota pitkin on turvallisempaa liittyä valtatielle. Hankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä.
Monipuolinen yli 13 hehtaarin näyttelyalue sisältää muun muassa laajan kotieläinkentän eläimineen ja tapahtumakehineen, kaksi monipuolista konekenttää sekä mielenkiintoisen metsäosaston. Muilla sisä- ja ulko-osastoilla esitellään energiaratkaisuja, maaseutuyrittäjyyttä, lähiruokaa, kädentaitoja ja harrastamista.
– Vastuullisena toimijana päädyimme vuoden 2020 koronatilanteesta johtuen siirtämään Farmaria kahdella vuodella eteenpäin kesään 2022. Kävijät, näytteilleasettajat ja pääyhteistyökumppanit ovat jaksaneet sitkeästi odottaa tapahtumaa, kiitos siitä heille. Nyt kuitenkin meillä on ilo ilmoittaa, että näyttelyä valmistellaan tulevalle kesälle täydellä vauhdilla, kertoo näyttelypäällikkö Kirsi Mutka-Paintola.
Suomen laajin maatalousnäyttely esittelee suomalaista ruoantuotantoketjua pellolta pöytään, unohtamatta parhaimman kesälomakauden elämyksiä. Farmari on kohtaamis- ja keskustelupaikka maa- ja metsätalouden ammattilaisille, päättäjille ja kuluttajille. Jokainen näyttelykävijä löytää alueelta varmasti kiinnostavaa katsottavaa ja koettavaa. Tarjolla on ammattiasiaa, uutuuksia ja asiantuntijakohtaamisia, mutta myös viihtymistä kevyemmän ohjelman, eläinten ja kotimaisen ruoan seurassa. Pääteemana on vastuullisuus ja Farmarissa esitelläänkin erityisesti kotimaista vastuullisesti toimivaa ruoantuotantoketjua.
– Farmari tarjoaa sloganinsa mukaisesti asiaa ja elämyksiä. Haluamme tapahtumana olla myös vahvasti ajassa ja tuomassa ajankohtaisiin teemoihin luotettavaa tietoa niin ammattilaisille kuin kuluttajillekin. Siksi tässä hetkessä kotimaisen maa- sekä metsätalouden vastuullisuuden esille nostaminen oli meille itsestäänselvä valinta tapahtuman pääteemaksi, Mutka-Paintola kertoo.
Farmari 2022 kokoaa yhteistyökumppaneiden kanssa kesänäyttelyyn sopivan ohjelman ajankohtaisista aiheista. Pääyhteistyökumppaneina näyttelyssä ovat Mikkelin kaupungin lisäksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, LähiTapiola Oy, Metsä Group, Valio Oy ja Viestimedia Oy / Maaseudun Tulevaisuus. Tapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Lisätietoja: farmari.net
Tapahtuman järjestää ProAgria Tapahtumat Oy, jonka ydintoimintaa on maatalousalan ammattinäyttelyiden järjestäminen.
Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia
Tapahtuman oli tarkoitus koostua muun muassa 24 tunnin pyöräilyhaasteesta, johon oli jo ilmoittautunut noin 70 joukkuetta mikkeliläisistä organisaatioista, seuroista ja yhteisöistä.
Tapahtumaa suunnitellaan järjestettäväksi uudella innolla myöhemmin keväällä. Järjestäjinä ovat Mikkelin kaupungin ja kehitysyhtiö MikseiMikkelin lisäksi Saimaa Stadiumi Oy ja Etelä-Savon Liikunta. Kaupunki tiedottaa uudesta ajankohdasta heti sen varmistuttua.
Mattila on työskennellyt elokuusta 2021 alkaen Maahanmuuttoviraston henkilöstöpäällikkönä. Sitä ennen hän työskenteli liki neljän vuoden ajan Maavoimien henkilöstöpäällikkönä. Mattila on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon.
Varalle kaupunginhallitus valitsi yhteiskuntatieteiden tohtoriopiskelijan Jenni Rytkösen.
Haun myötä Saimaan alue on liittynyt International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism -verkostoon, jossa valmennetaan ja tuetaan kestävän ja paikallisen ruokamatkailun alueita sekä rakennetaan kansainvälistä matkailun osaamisverkostoa.
Hakua ovat lähteneet rahoittamaan alkuvaiheessa Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot sekä neljä kaupunkia: Mikkeli, Lappeenranta, Savonlinna ja Joensuu.
Haun ovat allekirjoittaneet vaaditut neljä tahoa, joista Etelä-Savon maakuntaliitto edustaa julkista toimijaa, Pohjois-Karjalan kauppakamari yksityistä toimijaa, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu oppilaitosta ja Lake Saimaa ry yhdistyskenttää. Myöhemmässä vaiheessa yhteistyö tulee avautumaan laajemmin kunnille, yrityksille ja yhteisöille.
Yhteinen haku on jatkumoa yhteistyölle, joka käynnistyi Saimaa-ilmiössä. Tavoitteena on nostaa itäinen Suomi Lapin ja Helsingin rinnalle kiinnostavaksi matkailukohteeksi.
– Tämä on yksi Saimaa-ilmiön eli Euroopan kulttuuripääkaupunkihaun tulos: hakukirjamme perusteella alueemme headhuntattiin kisaan mukaan. Erityisesti huomiota on saanut taiteen ja kulttuurin yhdistäminen ruokamatkailuun – tästä meiltä odotetaan juurekkaita mutta samalla innovatiivisia avauksia, Saimaa-ilmiön projektijohtaja Sari Kaasinen kertoo.
European Region of Gastronomy -hakemuksen tuottamisesta vastaa Saimaa-ilmiön tiimi, josta osa työskentelee hakemuksen parissa maaliskuuhun 2022 saakka. Työtä ohjaavat kaupunkien ja maakuntaliittojen muodostama elinvoimatyöryhmä. Mallia otetaan Saimaa-ilmiön ruoka -ja kulttuuriaiheisista hakukirjan ohjelmista mutta myös Kuopion alueelta, joka sai Suomesta ensimmäisenä tittelin vuonna 2020, mutta ei päässyt laajasti toteuttamaan suunnitelmiaan koronan takia.
– Tällä hetkellä kirjaamme yhteen muun muassa ympärivuotisia tapahtumia, uudenlaisia ruokakulttuuriavauksia, kansainvälistä viestintää ja alueemme ruokalähettiläitä. Kuopion oppien ja Saimaa-ilmiön sytytyksen myötä uskomme vahvasti, että nyt jos koskaan on itäisen Suomen vuoro kattaa pöytä rajojen yli, Kaasinen toteaa.
Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 18.10.2021 NCC Suomi Oy:n tekemän kokonaistaloudellisesti edullisimman urakkatarjouksen, jonka arvo on 25 950 000, 00 euroa (alv 0 %). Kaupunginhallituksen päätös on kuitenkin ehdollinen, sillä hankkeen kokonaiskustannustasoksi on muodostumassa 29,5 miljoonaa euroa irtaimistohankintoineen, joka on miljoona euroa alkuperäistä kustannustasoa enemmän.
Määräaikaan mennessä tarjouksen jättivät kaikki viisi kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn valittua tarjoajaa: Jalon Rakentajat Oy, Rakennusliike U. Lipsanen Oy, Rakennusliike Lapti Oy, NCC Suomi Oy ja YIT Suomi Oy.
Palveluntuottajan valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jolloin tarjouskilpailussa arvioitiin sekä laatua että hintaa. Laatuarviointiin osallistui 20 henkilöä, jotka edustivat sivistyksen ja hyvinvoinnin sekä asumisen ja toimintaympäristön palvelualueita ja kaupungin poliittista johtoa. Ulkopuolinen arkkitehti osallistui arkkitehtuurin ja puunkäytönarviointiin. Laatuarvioinnin perusteella tarjoajille laskettiin laatupisteet.
Valintaperusteena ollut kokonaistaloudellinen edullisuus laskettiin niin, että hinnan painotus oli 65 prosenttia ja laadun 35 prosenttia. Arviointi tehtiin tarjouspyynnön määrittelyn mukaisesti tarjoushinnan ja laatutekijöiden perusteella. Näin eniten vertailupisteitä saanut NCC Suomi Oy:n antama tarjous voitti tarjouskilpailun.
Kaupunginhallituksen 18.10.2021 tekemä päätös on ehdollinen, koska hankkeen kokonaiskustannustaso on miljoona euroa alkuperäistä hankesuunnitelmaa enemmän. Kaupunginvaltuuston 16.3.2020 päätöksen mukaan suunnittelun lähtökohtana tulee olla se, että kustannustaso säilytetään alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisena. Alkuperäisen hankesuunnitelman mukainen kustannustaso on 28,5 miljoonaa euroa irtaimistohankintoineen. Nyt voittaneen urakkatarjouksen jälkeen hankkeen kokonaiskustannustasoksi vuosina 2018–2023 on muodostumassa 29,5 miljoonaa euroa irtaimistohankintoineen, joka on siis miljoona euroa alkuperäistä kustannustasoa enemmän. Kaupunginvaltuusto käsittelee hankkeen kustannustason ylityslupaa seuraavassa valtuuston kokouksessa.
Jos kaupunginvaltuusto 8.11.2021 hyväksyy miljoonan euron kustannusylityksen, koulun rakentaminen käynnistyy kevättalvella 2022. Koulu valmistuu ja se käyttöönotetaan tammikuussa 2024 alkavaksi lukukaudeksi. Koulusta tulee 850 oppilaan yhtenäiskoulu. Koulun pinta-ala on noin 11 600 brm2 ja se tulee sijoittumaan Urpolan vanhan koulun kohdalle valtatien varteen. Koulu on suunniteltu monikäyttöiseksi ja siinä hyödynnetään valtuuston tahtotilan mukaisesti puun ja betonin parhaita puolia. Kouluun sijoitetaan alueen nuorisotilat sekä monipuolisesti sisä- ja ulkoliikuntatiloja myös ilta- ja viikonloppukäyttöön.
Hallituksen päätöksen jälkeen kaupunki avaa eteläisestä aluekoulusta nimikilpailun osoitteessa www.mikkeli.fi/koulullenimi. Kilpailussa annetut nimiehdotukset toimivat pohjana uuden koulun nimipohdinnassa. Nimikilpailu on avoinna marraskuun 2021 loppuun ja päätös uudesta nimestä tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä. Mikäli uuden yhtenäiskoulun nimi valitaan kilpailussa ehdotettujen joukosta, palkitaan nimen esittäjä Mikkeli-aiheisella tuotepalkinnolla. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan uimahallilippuja.
***
Mikkelin kaupunginvaltuusto hyväksyi Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelman kokouksessaan 16.3.2020,, jonka perustella kaupunki käynnisti hankintamenettelynä kilpailullisen neuvottelumenettelyn. Kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn valittiin viisi palvelun tuottajaa, joiden kanssa käytiin yksilölliset neuvottelukierrokset. Neuvotteluissa on tarjoajien kanssa yhdessä kehitetty tilaajan laatimien vaatimusten ja tavoitteiden pohjalta laadittuja suunnitteluratkaisuja.
Lopullinen tarjouspyyntöaineisto laadittiin alustavan tarjouspyynnön ja neuvotteluissa esille tulleiden ratkaisuvaihtoehtojen pohjalta. Mikkelin Eteläisen aluekoulun KVR-urakan tarjouspyyntö julkaistiin 5.7.2021.
Lisätietoja:
https://www.mikkeli.fi/sisalto/tietoja-mikkelista/hankkeet-ja-projektit/etelainen-aluekoulu
Kuva: Lukkaroinen Arkkitehdit Oy
– Talouden toipuminen on ollut viime kuukausina nopeampaa mitä keväällä arvioitiin. Koronarokotekattavuus on kasvanut, rajoituksia on pystytty purkamaan ja maailmantalouden vahva kasvu tukee Suomen vientiä, Rehn kertoi seminaariyleisölle.
– Tällä hetkellä taloudessa on käynnissä kasvupyrähdys. Investointien näkymät ovat paremmat. Nopea kasvu näyttää kuitenkin jäävän tilapäiseksi. Tämän hetken ennusteessa on positiivinen pohjavire, mutta pandemia on edelleen merkittävä epävarmuustekijä taloudelle. On syytä muistaa, että koko maailmassa vasta joka neljäs ihminen on kokonaan rokotettu, Rehn muistutti.
Esityksessään mikkeliläislähtöinen Rehn puhui myös liikenneinvestointien merkityksestä tuottavuudelle ja työssä käynnille.
– Infrastruktuuri vaikuttaa suuresti yritysten sijoittumiseen. Viimeisten vuosien aikana liikenneinvestointien rahoituksessa kuntien rooli on kasvanut. Tässä on taustalla kaupunkiseutujen kasvu ja viime vuosien suuret raideinvestoinnit. Pandemia ei sinänsä taita kaupungistumisen megatrendiä, mutta monipaikkaisen työn mahdollisuudet tulevat kasvamaan ja työmatkailu saattaa hyvinkin lisääntyä ja siitä näkökulmasta tarkastellen sujuvat liikenneyhteydet laajentavat työssäkäyntialueita.
Jos paljon satelikin hehkutusta ja kehuja uudelle Viitostien linjaukselle, sai vanhakin oman osansa. Olli Rehn kertoi yleisölle, ettei malttaisi odottaa tulevia pyörälenkkejä nyttemmin hiljaisella vanhalla osuudella.
– Meille aktiivisille pyöräilijöille avautuu nyt rinnakkaisväylä. Kesällä tuli kierrettyä maakuntaa fillarilla ja odotankin kovasti tilaisuutta ”vanhan vitostien” testiajoon.
Mikkelin kaupunki, Juvan kunta ja Viitostie ry järjestivät valtatie- ja elinvoimaseminaarin Mikkelin Mikaelissa maanantaina 6.9. Seminaarissa juhlistettiin syksyllä valmistuvaa Viitostien yhteysväliä Mikkeli–Juva. Tallenteen seminaarista voi katsoa kaupungin Youtube-kanavalta.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Juha Kauppinen on tänään 1.9.2021 irtisanoutunut tehtävästään. Kauppisella on johtajasopimuksessaan kuuden kuukauden irtisanomisaika, jonka hän on valmis työskentelemään yhtiössä.
Kauppinen näkee irtisanoutumisensa osana suurempaa elinvoimauudistusta. Uudistusta kehitysyhtiön puolelta ohjaa uusi hallitus, joka valitaan 15.9.2021 yhtiökokouksessa. ”Koen tämän olevan oikea hetki muutokselle myös operatiivisessa johdossa,” Kauppinen toteaa.
Juha Kauppinen on toiminut Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2016 alkaen.
